i .voima.f fifi
a 2009 lok 8 kuu
LEGOJEN SOTA S.42
SKINIT OK! S.50
LOUIE PSIHOYOS & JAPANIN DELFIINIBISNES S.34
S.26
8
Helsinki huijaa narkkeja 9 Kansanmusiikki valtaa eetterin 17 Irtokäsien Kongo 28 Valaan jalka 39 Polta levy! 58
"Hän on tahrinut housujensa etumuksen, ja hänellä on liian pieni T-paita, jonka alta pilkottaa vatsaa peittävä karvamatto ja jossa lukee "MUNASILLAAN JORATESSA SATTUU JA TAPAHTUU".
Kirjasta Bunny Munron kuolema
Nick Cave James Ellroy
BUNNY MUNRON KUOLEMA
LEVOTON VERI
Atiq Rahimi
KÄRSIMYSTEN MUSTA KIVI
Jens Lapidus
SIISTI KOSTO
Jaska Filppula
ME EI OLTU VALTAOSAA
Jan Quillou
TYTTÄRESI TÄHDEN
Kjell Askildsen
SAARI
Tuomas Lius
HAKA
Zizek
Pehmeä vallankumous ilmestyy lokakuussa.
Zizek!
Slavoj Zizek ja muut syksyn sopeutumattomat » www.gaudeamus.fi
Maistuvista Hälsans Kök tuotteista koostat helposti ravitsemuksellisesti hyvän ateriakokonaisuuden, koska ne sisältävät paljon proteiinia ja kivennäisaineita, mutta vähän kolesterolia. Kaikki Hälsans Kök tuotteet on valmistettu ilman säilöntäaineita ja keinotekoisia väriaineita ja niiden valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ravintoarvoihin. Hälsans Kökin kasvisruoat sopivat lakto- ja ovo-vegetariaaneille, kasvismureke myös vegaaneille. Nettisivuiltamme löydät kattavan valikoiman kasvisreseptejä, joiden avulla valmistat herkullisen aterian suoraan pakkasesta lautaselle helposti ja nopeasti.
4 annosta 400 g 3 1-2 1 240 g 1,5 dl 1,5 dl pastaa tai spagettia a kananmunaa valkosipulin kynttä keltainen sipuli Hälsans Kök Kasvispaloja à la Bacon ruoanvalmistuskermaa parmesan -juustoraastetta voita paistamiseen suolaa ja mustapippuria
Valmistusohje: Keitä spagetti tai pasta pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Kaada pois keitinvesi. Murskaa ja ruskista kevyesti valkosipuli voissa läpikuultavaksi ja lisää siihen Hälsans Kök Kasvispalat à la Bacon. Paista kasvispaloja pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Vispaa kananmuna, kerma ja lisää niihin puolet juustosta. Kuumenna pasta ja lisää siihen kananmunaseos. Lisää päälle kasvispekoni ja ripottele päälle loput juustosta. Mausta suolalla ja runsaalla mustapippurilla.
visfileet 300 g on 240 g Grillatut kas Kasvispaloja à la Bac
S ijan kk 300 Soijanakki 300 g
300 g See Seesaminuggetit 300
i ureke Kasvismur k 300 Kasvismureke 300 g
g ö k i Kasvispyörykät Kasvispyörykät 300
i ih Kasvispihvi Kasvispihvi 300 g
Hälsans Kök -tuotteita on saatavissa kaikkien suurten ja keskisuurten päivittäistavarakauppojen pakastealtaista.
www.halsanskok.f i
MERKKITU
LOKAKUUN
OTTEET
voima 8 / 2009
7
5.10.20095.11.2009
rjoitus
sis
Klaus Welp
30
Delfiinien suojelija
Louie Psihoyos paljasti, että Japanissa pyydystetään 23 000 defiiniä joka vuosi.
Kohti uusia vaaleja
LOKAKUUSSA YLE ESITTÄÄ DRAAMAN, joka
käsittelee pääministeri Jäätteenmäkeä ja hänen eroonsa johtaneita tapahtumia vuonna 2003. Jäätteenmäki voitti vaalit kovalla poliittisella taistelulla Paavo Lipposta vastaan. Taistelu johti lopulta Jäätteenmäen eron pääministerin paikalta, koska eduskunnalta oli mennyt luottamus Jäätteenmäkeen tämän valehtelun vuoksi. Tapaus Jäätteenmäki osoitti kuitenkin, että keskustalaisessa politiikassa olisi voinut olla myös aito ja edistyksellinen ulottuvuus, jonka nykyinen pääministeripuolue on haaskannut. Ei puhuta hajautetusta energiasta vaan puhutaan ydinvoimasta, ei puhuta lähiruoasta vaan puhutaan yhä suuremmista ruokayksiköistä, ei puhuta raide- ja muun joukkoliikenteen kehittämisestä maaseudulla vaan edistetään yksityisautoilua, ei puhuta kuntien aseman edistämisestä vaan kurjistamisesta.
JÄÄTTEENMÄEN ERODRAAMAA KANNATTAA verrata nykyiseen poliittiseen
42
Hallitus työllistää...
...ainakin itsensä. Mutta ei pitkäaikaistyöttömiä.
valehtelu- ja korruptiokriisiin. Jäätteenmäen tapauksessa yksittäinen kansanedustaja hankki kansalaisille yleisen edun nimissä tietoja, jotka olivat salaisia ja jotka kyseenalaistivat pääministeri Lipposen toiminnan. Tiedot olivat totta ja ne paljastivat Irakin sotaan liittyvän falskin politiikan. Äänestäjät palkitsivat Jäätteenmäen ja hänestä tuli pääministeri. Kuitenkin jälkikäteen systeemi käytti Jäätteenmäen menettelytapavirhettä hyväkseen ja likvidoi hänet vallasta, koska Jäätteenmäki ei ollut osa hyvä veli -verkostoa. Jäätteenmäki jopa myönsi valehtelunsa tietolähteestä sanomalla, että "puhun niin totta kuin osaan". Mitä saatiin tilalle? Painajainen, jonka johdossa heiluu toimitusjohtaja-pääministeri, mies joka kielsi aluksi edes haluavansa valtaa, ratsasti perhearvoilla ja päätyi erilaisiin parisuhdeskandaaleihin, joita puitiin oikeudessa. Puhumattakaan siitä, että viimeiset puolitoista vuotta hänen johtamansa hallitus ja koko eduskunta on rypenyt vaaliraha- ja korruptioskandaaleissa. Poliittisen järjestelmän uskottavuus natisee.
MUISTELLAAN VAALIRAHAKOHUA. Mistä kaikki alkoi? Oman edun piilot-
Rayhaa!
RAY on mainoksissaan kovan linjan hyväntekijä (ks. yllä), mutta REY pistää vastamainoksessa vielä paremmaksi...
Kurdinaisten koulu
Kristiina Koivunen pääsi ensimmäisenä länsimaisena tutustumaan kurdinaisten sisäoppilaitokseen.
34
16
telusta: Kansanedustaja Timo Kalli myönsi vuonna 2008 a-studion haastattelussa jättäneensä kertomatta vaalilahjoituksesta. "Minä olen jättänyt oikeusministeriölle ilmoituksen, enkä halunnut siinä ilmoituksessa eritellä vastoin kuin se laki kehottaa, että yli 1 700 euron tuki ilmoitetaan keltä se on tullut. Itse lähdin siitä, että se on minun ja antajan välinen asia. Kun tämä asia ei ole sanktioitu, koen, että olen ainoastaan poliittisessa vastuussa tukijoilleni ja äänestäjilleni." Kalli ei siis edes tiedostanut, että on väärin toimia väärin. Silminnäkijä -ohjelmassaan Matti Vanhasen väärinkäytöksistä oman talonsa rakentamisessa? Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli vaati Yleisradion toimitusjohtajan Mikael Jungnerin eroa: "Jos väitteet ovat perättömiä, niin kyllä se vaatii toimitusjohtajan eroa", Kalli kertoi mtv:n uutisille. On vaikea keksiä mitään röyhkeämpää vaatimusta Timo Kallilta, joka ei itse tehnyt tätä poliittista johtopäätöstä. Puhumattakaan Matti Vanhasesta. Kriisi ravistelee myös muita puolueita. Moraalin puute näyttää olleen jos ei nyt sittenkään maan tapa niin ainakin istuvan eduskunnan tapa.
MITÄ TAPAHTUI, KUN YLE RAPORTOI EDUSKUNNAN HAJOTTAMINEN ja uudet vaalit eivät tietenkään puhdistaisi politiikkaa kaikista ongelmista. Mutta eivät ongelmat tähän jää. Ei, vaikka nyt politiikan moraalin rappio uhkaa typistyä kysymyksiksi lautakasoistaja median moraalista. Kyse on ollut yhdistysten ja rakennusbisneksen rahankierrätyksen kytkeytymisestä vaalirahoitukseen, ja siellä se yhä luuraa.
Legojen pahuus
Terroristilegot ovat taidetta, mutta pelottavan lähellä todellisia, kaupasta saatavia hahmoja.
Teemu Mäki
Katja Kettu
s. 12
fifi.voim
8 2009 lokaku u
s. 14
Ajassa .................... 814 Kulttuurihäirintä .........10 Poliittinen paratiisi .......11 Voimakalenteri ......1723 Talous .........................42 Media .......................... 47
40
Luonto ........................48 Musiikki ............... 5051 Kirjallisuus ...........5253 Elävä kuva ........... 5455 Lukijaposti ............5657 Voima testaa ...............58
a.fi
LEGOJEN SOTA S.42
SKINIT OK! S.50
LOUIE PSIHOYOS JA JAPANIN DELFIINIBISNES S.34
KANNEN KUVa Klaus Welp
kimmo jylhämö
S.26
8
Roxanne Shanté 9 Tsetsenialainen jännitysnäytelmä 14 Skavabölen pojat 24 Kansan olkkari 50 Liisan pyörä 54
8
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelija Heidi Huhtala (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Leona Kotilainen taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Kari Eloranta, Markus Himanen, Sonja Hyppänen, Satu Hyvönen, Matti Ikonen, Teija Kaarakainen, Gilbert Adi Kadima, Ina Kallis, Katja Kettu, Kristiina Koivunen, Jukka Könönen, Veli-Matti Lehtikangas, Pertti Laesmaa, Katja Lappalainen, Ville Lähde, Tuomo Manninen, Hanna Marttinen, Jorma Mäntylä, Teemu Mäki, Juha Mäkinen, Merja Niemi, Jarmo Pykälä, Aiju Salminen, Henri Salonen, Iida Simes, Tero Tähtinen, Seppo Uimonen, Jukka Vuorio Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 9/09 ilmestyy 6. marraskuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 8 / 2009
Pörssiyhtiö ei voi valehdella
Pohjoismainen suuryhtiö on aikuistunut. Stora Enson julkisuuspolitiikka on aggressiivista & rumaa.
Stora Enson viestintäjohtaja Lauri Peltola sanoo puhelimessa. "Pörssiyhtiö ei voi valehdella. Vastapuolella tällaisia rajoitteita ei valitettavasti ole." Olen soittanut Peltolalle saadakseni selvyyttä ristiriitaisiin tietoihin eräästä keskustelusta, joka käytiin São Paulossa heinäkuussa. Stora Enson yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen vieraili Brasiliassa tavatakseen paikallisten maattomien maatyöläisten liikkeiden, mst:n ja Via Campesinan, edustajia. Minulla on käsissäni kaksi lyhyttä tekstiä. Ne ovat versioita puheenvuorosta, jonka maattomia edustanut João Paulo Rodrigues piti tapaamisessa. Yksi versioista on Stora Enson, toinen mst:n, ja ne eivät täsmää ollenkaan. Peltolan mukaan mst valehtelee. Pörssiyhtiö taas ei voi.
S Ã O P A U L O N TA P A A MISEN M E O L E M M E P Ö R S S I Y H T I Ö ",
KÄÄNNÖKSIEN KIRJO
HS 30.8.:
Stora Enso nauhoitti tilaisuuden, jonka päätteeksi MST:n ja Via Campsesinan [sic] johtoa tilaisuudessa edustanut João Paolo Rodriguez [sic] sanoi: «MST ei aloita mitään keskustelua Stora Enson kanssa, ellei Stora Enso lopeta tai jäädytä Rio Grande do Sulin projektiaan. Jos Stora Enso jatkaa projektiaan, MST provosoi lisää konflikteja, väkivaltaa, jopa kuolemantapauksia, joista aiheutuu yhtiölle negatiivista julkisuutta maailmalla.»
sion takana. Rodrigues uhkaili ja uhkaus nauhoitettiin. Jos joku epäilee Stora Enson valehdelleen asiassa, Peltola sanoo, asiaa voidaan puida käräjillä. Siellä nauhoitus kuultaisiin todistusaineistona. Eikö olisi järkevää julkistaa nauha, intän. Saataisiin kiista kerralla poikki. Jos Peltola tietää olevansa oikeassa, ja todisteet ovat nauhalla, miksi pihdata? "Ei se ole niin yksinkertaista." Peltola kuulostaa kärsimättömältä. "Nauha on Brasiliassa." Itse asiassa Brasiliassa on kaksi nauhaa. Osapuolet olivat alun perin sopineet, että tapaamista ei nauhoiteta eikä sen sisältöä kommentoida julkisuudessa. Epäluulo on kuitenkin sillä tasolla, että sekä Stora Enso että MST toivat nauhurin kokoushuoneeseen.
"Me ollaan tää herkkinä."
llä
M S T: N M I N U L L E T O I M I T TA M A L L A
Fifi.voima.fi 18.9.:
«Siinä dialogissa, johon te osallistuitte [osoittaa kädessään olevaa sotilaspoliisin ampumaa luotia], me olemme kuolemanvaarassa. Nämä kuolemat eivät jatkossa ole vain Rio Grande do Sulin hallituksen harteilla, vaan ne ovat kuolemia tai ongelmia luoja meitä niiltä varjelkoon Stora Enson harteilla.»
jälkeen Helsingin Sanomien jutussa Rodriguesin suuhun on laitettu suora sitaatti, jossa hän uhkaa yhtiötä väkivaltaisilla provokaatioilla, jopa kuolemantapauksilla, jos yhtiö ei keskeytä toimintaansa Rio Grande do Sulissa. Uhkaus tarttui nauhalle, artikkelissa kerrotaan. Sittemmin Helsingin Sanomien toimittajat ovat myöntäneet, että he eivät ole kuulleet nauhaa, johon jutussa viitataan, vaan asiassa luotettiin Lauri Peltolan sanaan. Silti lehti on jo julkaissut myös Stora Enson toimitusjohtajan Jouko Karvisen kirjoituksen, jossa uhkailusyytös toistetaan. Puhelimessa Lauri Peltola seisoo Helsingin Sanomissa julkaistun ver-
nauhalla Rodrigues ei uhkaile väkivaltaisilla provokaatioilla. Käännän sen ja julkaisen Fifissä. Joitain päiviä myöhemmin Stora Enso on löytänyt oman nauhoituksensa ja käännättää saman kohdan. Tulos on sama: Rodrigues ei esitä uhkauksia. Se ei estä Stora Ensoa esittämästä uusia syytöksiä. "[Maattomien] Liike on julkistanut keskusteluista äänitettyjen nauhojen käännöksen, joka on harhaanjohtava ja vähättelee mst:n edustajan uhkaavia kommentteja", yhtiö sanoo tiedotteessaan. Se on raju väistöliike: tarkemmin luettuna tiedote myöntää, että yhtiön omat väitteet ovat olleet valheita. Myöhemmin Helsingin Sanomat julkaisee vielä omankin käännöksensä tekstistä. Sisältö ei muutu.
Stora Enso 23.9.:
«Ensinnäkin, niissä kohtaamisissa ja selvittelyissä, joita teillä tulee olemaan, on riski, että syntyy konflikteja, jotka johtavat kuolemaan. Ja se kuolema ei tule jäämään ainoastaan Rio Grande do Sulin hallituksen historiaan myös Stora Enson historiaan jää kuolema tai vakava ongelma. Luoja meidät siitä varjelkoon!»
Miksi tämä on tärkeää?
Suomalaiset metsäyhtiöt siirtävät tuotantoaan etelään, mutta niitä ohjataan yhä pohjoisesta. Sillä, miten tieto kulkee esimerkiksi Brasilian ja Kiinan köyhimmistä kolkista Suomeen, on todellista merkitystä noiden seutujen asukkaille: jos suomalaiset järkyttyvät vaikkapa Stora Enson toiminnasta, sen suurimman omistajan eli Suomen valtion on vaadittava yhtiöltä parannuksia. Stora Enso voisi toki päättää itsekin, että selluplantaaseja hoidettaisiin niin eettisesti, ettei skandaaleja syntyisi. Toisaalta se voi yrittää hallita tiedon kulkua plantaaseilta Suomeen. Se lienee halvempaa. Helsingin Sanomien ei tietenkään olisi pitänyt julkaista Stora Enson tiedotusosastolta saatuja rajuja ja raskauttavia sitaatteja, joita yhtiö haluaa laittaa vastustajiensa suuhun. Sen HS itsekin myöntää: Peltolaan luottaminen oli virhe. Yksi virhe on korjattu ja João Paulo Rodriguesin maine ainakin muodollisesti puhdistettu. Pelottaa kuitenkin miettiä, mitä tuleman pitää. Stora Enson toiminta sitaattiasiassa ei nimittäin näytä vilpittömältä. Se vaikuttaa aggressiiviselta julkisuuspolitiikalta, joka pyrkii mustamaalaamaan kohdemaissa toimivia vastustajia Suomen tiedotusvälineissä. Uhrit ovat usein voimattomia. Ja kun maatyöläiset on täällä leimattu väkivaltaiseksi roskasakiksi, valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Jyri Häkämiehen on helppo ilmoittaa, että Stora Enson Brasilian-toiminnan eettisyyttä ei tarvitse edes tarkastella.
HS 27.9.:
«Meillä on vaarana se, että meillä tulee olemaan konflikteja kuolemien kera. Ja nämä kuolemat eivät tule laitetuiksi vain Rio Grande do Sulin hallituksen historiaan, ne tulevat olemaan kuolemia kuolemia tai ongelmia, Jumala paratkoon jotka jäävät Stora Enson historiaan.»
Hanna Nikkanen
Erot Fifin, Stora Enson ja HS:n käännösten välillä ovat pieniä, ne liittyvät yksittäisiin sanoihin tai tulkintoihin: viittaako Rodriguesin "me" vain maattomiin vai molempiin osapuoliin? Jokin muu muuttuu. Nyt Lauri Peltola syyttää Helsingin Sanomien toimittajia sitaattivirheestä. Hän ei omien sanojensa mukaan sittenkään toimittanut HS:lle mitään sitaattia, vaan toimittajat rakensivat sen itse yleisen kuvailun pohjalta. Tämä on rajussa ristiriidassa sen kanssa, mitä Peltola on vain vähän aikaisemmin sanonut minulle. Hän ei ollut kuullut nauhaa itse, mutta kertoi saaneensa suoran sitaatin esimieheltään Eija Pitkäseltä ja toimittaneensa sen edelleen Helsingin Sanomien toimittajille. Jokin epäilys tuntui Peltolan vastausta varjostavan, kun pyysin nau-
haa kuultavakseni enkä sitä saanut. "Pörssiyhtiö ei voi valehdella", Peltola vain toisti. "hyökkäys on paras puolustus" -strategiaa. Kun yhtiö yhdistetään sotilaspoliisin väkivaltaan, se lyö takaisin syyttämällä väkivallan uhreja väkivaltaisista uhkauksista. Kun se jää kiinni valheista, se syyttää Peltolaan luottaneita Helsingin Sanomien toimittajia valehtelusta. Entä seuraava näytös? Viekö se oikeussaliin? Puhelimessa viestintäjohtaja Peltola antoi välitettäväkseni viestin suomalaiselle Maattomien ystävät -järjestölle. "Me ollaan täällä herkkinä", Peltola sanoi, "että jos siellä valehdellaan vielä lisää, niin me ryhdytään ihan oikeasti tekemään jotain asialle."
S T O R A E N S O N O U D AT TA A
voima 8 / 2009
9
lyhyesti
Asiakkailta estetään huumehoidot
Helsingin kaupunki ei säästösyistä enää tiedota, ohjaa eikä myönnä huumehoitoja. Kaupunki rikkoo lakia.
H E L S I N G I N kaupunki tekee tappavaa päihdepolitiikkaa", nimettömänä esiintyvä kaupungin päihdetyöntekijä kertoo. Hänen mukaansa Helsinki vähentää pitkiä hoitojaksoja, koska ne ovat kalliimpia kuin korvaushoidot. "Jos hoitoon ei pääse, huumeiden käyttäjien ennenaikaiset kuolemat tulevat lisääntymään." Helsingin kaupunki ei osta enää huumehoitoja niihin erikoistuneilta yksiköiltä, kuten Kalliolan päihdekuntoutukselta. Perusteluksi sanotaan, että hoitoon halukkaita ei ole kuulemma riittävästi. Perustelu on päihdetyöntekijän mielestä pötypuhetta. Hoitoon halukkaita olisi, mutta hoitomahdollisuuksista ei tiedoteta, niihin ei ohjata, eikä niitä myönnetä halukkaille. HELSINGIN K AUPUNK I
Demarit vähentävät murhia
ENGLANTILAISEN
toivoa. "Tässä tulee vastaan hoitajien moraali." Korvaushoidot auttavat vain rajattua asiakaskuntaa. Nekin, jotka korvaushoidoista hyötyvät, tarvitsevat ennen pitkää kuntouttavaa hoitoa. "Vai onko tarkoitus, että nämä ihmiset syövät korvaushoitolääkkeitä lopun elämäänsä? Perustammeko erillisiä vanhustenkoteja näille ihmisille?" Pitkänen kysyy. Helsingin kaupungin Munkkisaaren kuntoutuskeskuksen johtaja Mikko Tamminen, kieltääkö sosiaalitoimi palvelujen ostamisen? "Kaupungin ensisijainen hoitopaikka on sen oma yksikkö, Tervalammen kuntoutuskeskus. Jos siellä katsotaan, että he eivät kykene antamaan asiakkaan tarvitsemaa kuntoutusta, hänet ohjataan muualle." Ohjataanko? Olen kuullut, että käytännössä pitkäaikaisia hoitoja ei enää osteta. "Ei juurikaan ole ostettu. Tervalammen jälkeen toissijaisina hoitopaikkoina ovat olleet Kalliolan Kisko ja Myllyhoito, nyt myös Järvenpään sosiaalisairaala, josta tosin pitkäaikaisia hoitoja ei kaupunki osta. Poikkeustapauksissa nuoria ja raskaana olevia naisia on saatettu ohjata muualle huumehoitoihin." Eli toisin sanoen, kun Kalliola poistetaan listalta, pitkiä huumehoitoja ei enää osteta. "Ihmisillä on oikeus saada hoitoa, mutta kuntouttavat hoitovaihtoehdot ovat vähentyneet ja hoitojen pituudet lyhentyneet." Onko totta, että asiakkaat eivät halua pitkiin hoitoihin? "Tieto asiakkaiden parissa kulkee nopeasti. Jos palvelut vähenevät, palveluntarvekin vähenee." Eli ihmiset eivät yritä hakeutua hoitoihin, kun tietävät, ettei niitä saa. "Niin voi sanoa." Tervalammella pitkille huumehoidoille on varattu yhteensä 15 paikkaa. Miten 15 hoitopaikkaa
riittää puolen miljoonan ihmisen kokoiselle kaupungille? "Niin, Tervalampi on mahdottoman tehtävän edessä, jos heidän pitää hoitaa kaikki kuntouttavat laitoshoidot." Miksi sosiaalitoimi antaa kuvaa palvelujen hyvästä tilasta, väittää korvaushoitoja lääkkeeksi kaikkiin huumeongelmiin eikä vaadi lisää rahaa kaupungilta? "Sosiaalitoimi on sitoutunut kaupungin budjettikuriin."
K O R V A U S H O I T O O N halpaa, mutta se toimii vain opiaattiriippuvaisille. Suomessa suurin osa käyttäjistä on sekakäyttäjiä tai käyttää lähinnä stimulantteja. Nämä ihmiset jäävät korvaushoitobuumissa kokonaan vaille hoitoa. Ja kun ylimääräinen Metadon leviää katukauppaan, yliannostuskuolemat kasvavat. Budjettikuri ajaa yli päihdehuoltolain, jonka mukaan kunnan on järjestettävä palvelut tarpeen mukaan. Samalla tavalla 1990-luvun lama-aikana mielenterveyspalvelut romutettiin säästösyistä.
Northumbrian yliopiston tutkijat Steve Hall ja Craig McLean julkaisivat Theoretical Criminology -lehdessä tutkimuksensa, jonka mukaan nsa, yhteiskuntaa pyörittävällä poliittistaloudellivällä sella mallilla on suora linkki murhatilastoihin. urhatilastoihin. Tohtoreiden mukaan murhaluvut ovat uusliberalistista talousmallia toteuttavissa maissa merkitsevästi korkeampia kuin sosiaalidemokraattista polkua seuraavissa. Uusliberalistisessa mallissa markkinat saavat toimia mahdollisimman vapaina valtion sääntelyistä. Valtaosa Länsi-Euroopan valtioista kuuluu edelleen sosiaalidemokraattisiin maihin ja näissä maissa murhaluvut ovat huomattavasti Yhdysvaltojen lukuja alhaisempia. 1930-luvun suuren laman jälkeisinä sosiaalidemokraattisen New Deal -politiikan vuosikymmeninä Yhdysvaltojen murhaluvut puolittuivat. "Britannian ja Yhdysvaltojen väkivaltatilastot ovat länsimaista huonoimpia huomattavasti huonompia kuin Euroopan mannermaiden koska niissä vallitsee kilpailuhakuisin, henkilökeskeisin ja vähiten solidaarinen kulttuuri", Steve Hall sanoo. "Lisäksi kulutuskulttuuri juurtuu yksilöihin jo nuorella iällä ja synnyttää tarpeen statussymbolien ostamiseen. Tämä luonnollisesti tekee rikoksesta houkuttelevan vaihtoehdon niille joilla ei ole varaa ostaa statussymboleja." tcr.sagepub.com
ei "Osa ihmisistä a saa apua vaikk pyytää."
Epäreilut tietokoneet
J O S K ÄY T TÄ M Ä S I T I E T O K O N E
Susanna Kuparinen
osti vielä vuonna 2008 seitsemän asiakaspaikkaa Kalliolan 23 vuotta ylläpitämältä Kiskon klinikalta, mutta pudotti ostot vuodelle 2009 kolmeen paikkaan. Kalliola uhkaa mennä kokonaan. Kalliolan päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, eivätkö asiakkaat halua teidän hoitojanne? "Monet asiakkaat ovat kertoneet, että he ovat hakeneet maksusitoumuksia, mutta kaupungin työntekijät ovat sanoneet, että heillä ei ole lupa lähettää asiakkaita hoitoihin. Kaupungin a-klinikoilla on ollut käsitys, että Kiskon klinikalle ei saa ohjata asiakkaita." Sosiaalitoimi väittää huumehoitoja käsittelevässä tiedotteessaan, että he tekevät hoitosuunnitelmia asiakkaan tilanteen mukaan. "Kalliolakin sopi suullisesti sosiaalitoimen kanssa, että jos tarvetta tulee, kaupunki ostaa meiltä lisää pitkiä hoitoja. Käytännössä näin ei tapahtunut." Helsinki väittää, että asiakkaat haluavat nimenomaan korvaushoitoja eli metadonit kouraan. "Kaupunki ei enää ohjaa toipumiseen vaan korvaushoitoihin. Osa ihmisistä ei saa apua vaikka pyytää, osa ihmisistä ei taas osaa pyytää apua." työskentelevä vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen kertoo, että jos hoitoja tarjottaisiin aktiivisesti, niitä myös käytettäisiin. Kielto ohjata asiakkaita klinikoille on hänen mukaansa "kaupungilla yleistä salaista tietoa". Henkilökunta tietää, että koska rahaa hoitoihin ei haluta antaa sosiaalitoimesta, hoitoja ei edes tarjota potilaille, ettei heissä heräisi turhaa
A - K L I N I K K A S Ä ÄT I Ö S S Ä
on esimerkiksi Acerin, Applen, Dellin tai Toshiban laite, saattavat sen piiri- tai kovalevyt olla kotoisin työntekijöiden oikeuksia polkevista oloista. Filippiineillä sijaitsee useita tehtaita, jotka tuottavat tietokonekomponentteja kansainvälisille suuryhtiöille. Tehtaiden työntekijät, lähes poikkeuksetta naiset, ovat erittäin matalapalkkaista vuokratyövoimaa, joiden järjestäytymismahdollisuudet ovat olemattomat ja joilla EU-rahoitteisen makeITfairin raportin mukaan teetetään kaikki sopimukset ylittävä määrä ylitöitä. Työläisten oikeuksien rikkominen paljastui jo kaksi vuotta sitten, mutta uusimman selvityksen mukaan tehtaat eivät ole parantaneet työoloja. Kansainvälisistä tietokonevalmistajien suuryhtiöistä ainoastaan Hewlett-Packard suostui edes kertomaan, onko yritys ryhtynyt toimiin työoloja parantaakseen ja minkälaisia ehtoja yritys on asettanut alihankkijoilleen. Raportin mukaan ongelmana on, että suurg , yhtiöt eivät puutu alihankkijoidensa toimintaan. Lisäksi alihankkijat ihankkijat harvoin ymmärtävät miten tuottoisaa olisi panostaa etiikkaan ja ympäristöön. http://makeitfair.org org
Mafia upottanut ydinjätettä Välimereen?
set oikeasti haluaisivat Kiskoon tai Myllyyn, mutta heille pitää ilmoittaa ettei se ole mahdollista vaan pitää lähteä tervikselle tai avohoitoon."
" K A L L I O L A N K I S K O N klinikan ja pidennetyn Myllyn lääkkeetön yhteisöhoito on perinteisesti kutsuttu käyttäjien keskuudessa "viimeiseksi oljenkorreksi". Onko nyt niin että tämä viimeinen oljenkorsi ei suoda narkomaaneille "taloudellisista syistä"? I TA L I A N V I R A N O M A I S T E N M U K A A N mafia on upottanut ainakin 32 myrkyllisillä jätteillä lastattua alusta Välimereen. Reggion kaupungin syyttäjänviraston mukaan viranomaiset ovat löytäneet eteläisen Italian rannikosta 28 kilometrin päähän ja 500 metrin syvyyteen upotetun rahtialuksen. Sukellusrobotin kuvaaman aluksen lastina on ilmeisesti 120 tynnyrillistä radioaktiivista jätettä, jonka alkuperästä ei toistaiseksi ole varmuutta. 110-metrinen 110-metrine alus Cunsky löytyi sen jälkeen, k mafian entinen kun Francesco Fonti tunnusti jäsenen Fra upottaneensa sen. Mafian kerupottanee upottaneen maksusta rotaan u radioaktiivisella lastilla lastatradioa tuja aluksia Välimereen jo 20 vuoden ajan. vuo
sammuttaa valoja päihdeklinikoilta, apua tarvitsevat ja heidän läheisensä hätääntyivät. Esimerkiksi Facebookissa on jo oma ryhmä, jossa apua hakeneet jakavat ihmetyksensä siitä, etteikö tarvetta kunnon hoidoille muka olisi.
KUN HEL SINK I ALKOI
en päässyt, hain useaan paikkaan, en päässyt. Hain päihteettömään, en päässyt."
" H A I N KO R VA U S H OI T O O N ,
narkomaanit ovat parantuneet ja hoidoille ei enää ole tarvetta. Sairainta on se, että toi"ILMEISESTI KAIKKI
Katso myös www.adressit.com/laakkeeton_huumekuntoutus
10 voima 8 /2009
Koonnut Jari Tamminen
kulttuuri häirintä
Esineellistämistä vai emansipaatiota?
K I I N N O S TA I S I K O bikineihin verhoiltujen neitosten suorittama auton puunaus? Angry Green Girl on uusi ympäristötietoutta levittävä sivusto, joka viestii suloisten naisten avulla. Sivusto lanseerattiin yleisön ja median tietoisuuteen kampanjalla, jossa tarjottiin ilmainen bikiniautopesu hybridikuskeille. Bensasyöppöjen kuskit jätettiin nuolemaan näppejään. Sivuston videoilla muun muassa selitetään ilmaston lämpeneminen uima-allasolosuhteissa vähäpukeisten kissojen ja kaksimielisyyksien avulla. www.angrygreengirl.com
Kellu jos uskallat
-kulttuurihäirintäaktivistit julkaisivat 21. syyskuuta New York Postin näköispainoksen, jonka artikkelit käsittelivät ilmastonmuutosta. Lehteä jaettiin kaduilla 100 000 kappaletta. Tempaus liittyi yk:n ilmastokokoukseen ja sen yhteydessä järjestettyyn temp tempausten sarjaan yli 134 maass maassa. V Välinpitä tämättöm mien yritysten j ja valt tiojohtajien lisäksi fei feikkilehdess dessä piis-
T
HE YES MEN
kattiin julkkiksia. Tiesitkö, että paremman maailman puolesta saarnaava u2-yhtye tuprutteli taivaan tuuliin viimeisimmällä 18 kuukautta kestäneellä kiertueellaan 65 000 tonnia hiilidioksidia? 21. syyskuuta, The Yes Menit pyrkivät osallistumaan yk:n kokoukseen paikan päällä. Ryhmän jäsen Andy Bichlbaum kokoontui 21 avustajan kera East River -joen rannalle Survivalballs-selviytymispuvuissa ja ilmoitti "valtaavansa yk:n joen puolelta, koska kaikki kulkureitit mantereen puolelta on suljettu". Aktivistien oli muka tarkoitus teljetä maailman päättäjät neuvotteluihin kunnes he sopisivat pääsihteeri Ban Ki-Moonin ajamista päästörajoituksista. Poliisi saartoi pallopuS E U R A A VA N A P Ä I VÄ N Ä ,
vuissaan kelluvat aktivistit maalta, mereltä ja ilmasta pian sen jälkeen, kun he olivat hypänneet jokeen. Ryhmän johtaja Bichlbaum pidätettiin 26 tunniksi. laajalti. "Tuomari räjähti nauruun kun näki meidät", Bichlbaum kommentoi vapauduttuaan. "Olen kiitollinen New Yorkin poliisilaitokselle tempauksemme saamasta huomiosta, joka ylitti villeimmät unelmamme." Yes Menit aloittivat samalla Balls Across America -kiertueensa, jonka aikana heidän tavoitteenaan on tulla pidätetyksi kautta maan.
P I D ÄT Y S U U T I S O I T I I N
Jari Tamminen
www.nypost-se.com, survivaball.com, theyesmen.org
Pahimmat mielipidevaikuttajat
C O R P O R AT E E U R O P E O B S E R V AT O R Y järjestää Worst Climate Lobby Awards -kilpailun pahimmille ympäristölobbaajille. Järjestykseen pistetään rahan avustamat vedätykset ja vedätysyritykset. Pahin julkaistaan Kööpenhaminassa marraskuussa järjestettävän YK:n ilmastokokouksen aikaan. Kilpailijoiksi kelpaavat muun muassa ympäristön saastuttajat, jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan alueelliseen, kansalliseen tai kansainväliseen lainsäädäntöön välttyäkseen sanktioilta. Ehdotuksia otetaan vastaan 11.11. asti: ceo@corporateeurope.org. Tämän jälkeen yleisö saa äänestää voittajan. www.corporateeurope.org
Talonvaltaus päättyi oikeusfarssiin Jyväskylässä.
ja Jyväskylän yliopisto vaativat 21 talonvaltaajalta yhteensä noin 35 000 euron korvauksia Jyväskylän käräjäoikeudessa törkeästä vahingonteosta ja hallinnon loukkauksesta. Osaa valtaajista syytetään myös niskoittelusta. Aprillipäivänä 2008 Autonominen tiedekunta valtasi Jyväskylän yliopiston Polaari-rakennuksen. Poliisi piiritti ja hääti valtauksen näyttävästi heti seuraavana päivänä. Syyttäjä halusi ryhmän tuomittavaksi yhteisvastuullisesti, jolloin ei tarvitsisi selvittää kuka valtaajista on tehnyt mitäkin. "Yhteisvastuullisuus kuulostaa naurettavalta, koska ei ole olemassa mitään todisteita siitä, kuka olisi tehnyt nämä väitetyt vauriot tai edes koska ne on tehty", syytettynä ollut Noora, 25, sanoo. "Syytettyjen joukossa on ihmisiä, jotka olivat vain sattuneet paikalle seuraamaan valtausta", Noora jatkaa.
S
E N A AT T I - K I I N T E I S T Ö T
Mitäh?!
G 2 0 - M A I D E N J O H TA J AT kokoontuivat syyskuussa Pittsburghissa juonimaan maailman tulevaisuutta. Paikalle kokoontuneet mielenosoittajat kohtasivat poliitikkojen sijaan poliisit, jotka käyttivät sananvapauden hukuttamiseen LRAD-äänikanuunaa (Long Range Acoustic Device). American Tecnology Corporationin valmistama tykki toitottaa metakan, joka on valmistajan mukaan metrin etäisyydellä 146 desibeliä. Se e riittää helposti pysyvien kuulovaurioiden syntymiseen. Samaan aikaan kun LRAD:ta käytettiin ensi kertaa Yhdysvalloissa, Hondurasissa pommitettiin samanlaisella Brasilian suurlähetystöä, jossa maan syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya piilottelee. Videoita kanuunasta tositoimista Youa Tubessa hakusanoilla LRAD ja Pittsburgh. urgh.
30 000 euron ja yliopiston 5 000 euron korvausvaatimuksia perusteltiin rikkoutuneilla huonekaluilla sekä kustannuksilla, joita on syntynyt siivous- ja maalaustöistä, joita ei ole valtauksen jälkeen tehty. "Puolustusasianajajat tähdensivät, että koska Polaari on ollut tyhjillään vuodesta 2006, alle vuorokauden kestäneestä valtauksesta oli vain vähäistä haittaa, jolloin se ei täytä hallinnan loukkauksen tunnusmerkkejä", Noora sanoo. "Valtauksen jälkeen talo on ollut vailla käyttöä puolitoista vuotta. Korvausvaatimuksia pidettiin ennenaikaisina ja ylimitoitettuina, koska esimerkiksi kuitteja siivouksesta tai uusien kalusteiden hankinnasta ei ollut esittää." Lisäksi puolustuksen mukaan valtaajat eivät tehneet yhteistä päätöstä seinien maalaamisesta. Koska talo ollaan aikeissa purkaa tai kunnostaa perusteellisesti, mitään korvattavaa vahinkoa ei ole tapahtunut.
S E N A AT T I - K I I N T E I S T Ö J E N
S U U R I S TA R A N G A I S T U S - J A korvausvaatimuksista huolimatta valtaajat olivat oikeudenkäynnin jälkeen kohtuullisen positiivisella ja toiveikkaalla mielellä. "Koko oikeusfarssissa oli kyse Jyväskylän poliisin virkavirheistä lähteneestä väärinkäsitysten ketjusta", Noora miettii. "Paikalla olleiden neljän poliisin hämmentyneet ja tietämättömät lausunnot vahvistivat käsitystä. Emme jaksa uskoa syytteiden menevän sellaisinaan läpi, sillä minkäänlaisiin rikoksiin emme ole syyllistyneet. Mikäli niin sattuisi käymään, kyseessä olisi oikeusmurha." Törkeän vahingonteon vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta vankeutta.
Jukka Vuorio
Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio julistetaan 21. lokakuuta. Kuvareppari Turun tukimielenosoituksesta Voiman verkkolehdessä Fifissä.
TURUSSA PERSAUKSILLA EI ISTUTA. Tukimielenosoitus vei putkaan Turussa Polaarivaltaajien oikeudenkäyntiä tukeneet mielenosoittajat. He saivat poikkeuksellisen kovia sakkoja: 4080 päiväsakkoa jokaiselle neljästä kiinniotetusta, joiden ainoa rike oli portailla istuminen.
Katja Lappalainen
S E N A AT T I - K I I N T E I S T Ö T O N
Pornoa, jee!
I TA L I A L A I S E N N ÄY T T E L I J Ä N ,
Isabella Rosselinin ihanan kömpelö videosarja Green Porno on ehtinyt kolmanteen tuotantokauteensa. Hellan äärestä alkavat muutaman minuutin mittaiset videot pureutuvat merenelävien lisääntymistapoihin, mutta myös kartoittavat näiden kalastukseen ja pyydystämiseen liittyviä epäkohtia. Nämä nähtyäsi tiedät kaiken tarpeellisen esimerkiksi sukupuoltaan vaihtavista katkaravuista ja kalamarien katastrofaalisesta pyydystämisestä. Anjovisten orgialisääntymiset esitetään graafisen te kouriintuntuvasti Rossellinin esittäessä kaikki pääroolit itse erittäin halvoissa kulisseissa. Varoitus: Rouva Rossellini tuntuu menettävän ruokahalunsa kerta toisensa jälkeen tietoiskun lopuksi. k www.sundancechannel.com/greenporno w
valtion liikelaitos, joka tarjoaa tilaa vuokralle ensisijaisesti valtionhallinnon asiakkaille. Senaatti omistaa lukuisia rakennuksia myös Jyväskylässä, niiden joukossa yliopiston Seminaarinmäen kampuksella olevan Polaari-rakennuksen. Talonvaltaajat olivat suunnitelleet Polaarista toiminta- ja sosiaalikeskusta, jonka toimintaan kuuluisivat muun muassa bändien treenitilat ja keikat, tanssit, taiteilijoiden työtilat, työpajat ja kasviskeittiö. Autonominen tiedekunta oli puuhaamassa lisäksi yliopistosta erillisiä opintopiirejä. Yksi ilmainen kasvisruuanjako ehdittiin vuorokauden aikana jo toteuttaakin.
12 voima 8 /2009
Hus, Angolaan
Maahanmuuttovirasto haluaa eroon ärsyttävän kunnollisista ulkkareista. Angolassa Arlindoa odottaa kuolema.
M I K S I M I N U T halutaan lähettää kuolemaan?" Arlindo tivaa. Angolan kapinallismaakunta Cabindan joukot kaappasivat Arlindon tämän ollessa 14-vuotias. Hän pelkää turvallisuutensa vuoksi, joten hän ei esiinny jutussa omalla nimellään. Maahanmuuttovirasto hylkäsi Arlindon toisen turvapaikkahakemuksen elokuussa. Arlindo odotti viikkoja käännytystä Metsälän säilöönottokeskuksessa kaltereiden takan. Hänet vapautettiin syyskuun lopulla odottamaan oikeudenkäyntiä, jossa käsitellään hänen valitustaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Suomessa Arlindon elämään kuuluu perhe, ystävät, suomalainen kihlattu sekä työpaikka. Angolassa odottaa vieras ja vihamielinen maa. Y K : N PA KO L A I SJ Ä RJ E S TÖ U N H C R
SuomiBenin-maaottelu
PA L A SI N E I L E N
puolentoista kuukauden Afrikan matkalta. Yhtä iloisena ja hämmentyneenä kuin edelliseltäkin. Iloistani itsekeskeisin oli se, että sain olla puolitoista kuukautta ilman puhelinta, internetiä ja lehtiä. En toki haluaisi pysyvästi olla ilman niitä, mutta puhelimen ja sähköpostin käytön supistaisin mielelläni vain päivään viikossa. Osa suomalaisista ei jaa haavettani. Ei myöskään beniniläisistä. Kun viisi vuotta sitten oleskelin Beninissä edellisen kerran, oli puhelin siellä harvoilla. Nyt sellaisissakin kylissä, joissa puhdasta juomavettä ei ole kellään, on kaikilla kännykkä. Se on muutos, mutta en tiedä onko se kehitystä. Se kertoo ainakin, että ihminen on eläin, jolle sosiaalisuus on itsetarkoituksellisen tärkeää. Useimmilla beniniläisillä ei ole omaa huonetta, mutta silti he eivät kaipaa omaa rauhaa, vaan vielä tiiviimpää yhteyttä kanssaihmisiin. Yhdessäolon ja vuorovaikutuksen ensisijaisuus näkyy myös beniniläisellä torilla, missä kaupanteko on usein lähinnä alibi tehdä tuttavuutta uusien kanssa ja kaulia ja kääntää ystävyyttä vanhojen kanssa. Moni istuu porukassa koko päivän yhtä kalaa myymässä ja syö sitten myymättömän kalan illalla tyytyväisenä itse. köyhyyttä ja vaihtoehdottomuutta. Tiedän hyvin, että Afrikassa torilla hengaamisen sijaan ei mitään muuta ajanvietteen muotoa tai toivoa ansiotyöstä ole. Silti väitän, että afrikkalaisen kylännysän lauantaitorilla hoidetaan ennen kaikkea samaa seurankipeyttä kuin suomalaisella ostarilla mutta tehokkaammin. Ainakaan afrikkalaisella torilla ei näy suomalaisen ostosparatiisin peruskalustoon kuuluvia yksinäisiä hapannaamoja. Tarkoitan niitä tavalla tai toisella syrjäytyneitä, jotka eivät puhu mitään, eivät ilmehdi kenellekään, ostavat välillä jotain oikeuttaakseen läsnäolonsa, mutta jotka selvästi vaeltelevat ostarilla tunnista toiseen lähinnä ihmiskontaktia haikaillen. Sosiaaliselta antoisuudeltaan afrikkalainen tori on ylivoimaisen rikas. Eräänlaista tehokkuutta sekin. Ja mitä ekologiseen tehokkuuteen tulee, suomalainen ostari on hälyttävä rikospaikka, sillä juuri siellä teemme ne ostopäätökset, joiden seurauksena kulutamme niin paljon luonnonvaroja, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon, tarvittaisiin neljä ja puoli maapalloa. Mutta jos kaikki eläisivät ja shoppailisivat kuten keskivertobeniniläinen, ihmiskunnalle riittäisi yksi maapallo. Tutkimusten mukaan suomalainen ei muuten ole olennaisesti onnellisempi kuin beniniläinen. Se on kiusallista, sillä suomalaisen bruttokansantuote on kuusikymmentäkuusi kertaa suurempi kuin beniniläisen ja hän elääkin yli kaksikymmentä vuotta beniniläistä vanhemmaksi.
Arlindo pakeni maan alle. Hän piileskeli ystäviensä avustuksella kunnes poliisi nappasi hänet tämän vuoden huhtikuussa. Arlindo haki turvapaikkaa tälloin uudestaan. Vasta uudessa hakemuksessaan hän uskalsi kertoa menneisyydestään lapsisotilaana. Maahanmuuttovirasto väittää kielteisessä päätöksessään Arlindon yrittävän väärinkäyttää turvapaikkamenettelyä, koska hän on hakenut turvapaikkaa maastapoistamismenettelyn käynnistyttyä.
VA PA A LIIKKUVUUS
toiminnassaan etupäässä jo maahanmuuttoviraston antamiin päätöksiin. "Hallinto-oikeudet siunaavat maahanmuuttoviraston päätöksiä ilman laajempaa omaa tutkintaa, jolloin maahanmuuttovirasto voi aina vedota siihen, että heidän päätöksensä on hyväksytty oikeudessa."
A R L I N D O L L E L Ä H T Ö A N G O L A A N voi tulla milloin vaan. "En ole mikään rikollinen. Perheeni asuu täällä. Miksi minulla ei ole vapautta olla heidän kanssaan?" Arlindo kysyy. Hän ei aio palata Angolaan vapaaehtoisesti. "Kuka minua auttaa siellä? En tunne sieltä ketään. En voi mennä takaisin Angolaan. En uskalla. Parempi, että minut tapettaisiin Suomessa. Haluan elää täällä normaalia elämää vapaana niin kuin muu perheeni. En halua enää kärsimystä elämääni."
"Parempi, että iin minut tapettais Suomessa."
EN ROMANTISOI
O N N E L L I S U U S V Ä I T T E E N I E I perustu vain kokemuksiini. New Economics Foundationin Happy Planet Indexin kokonaistilastoissa, jotka ottavat ihmisten tyytyväisyyden/ onnellisuuden lisäksi huomioon myös eliniänodotteen ja ekologisen jalanjäljen ja pyrkivät näin luomaan jonkinlaisen kokonaiskuvan eri ihmisten elämänlaaduista, Benin on Suomea parempi, sen tunnusluku on 40,1 ja Suomen 37,4. Entä johtuuko suomalaisen hieman beniniläistä suurempi perustyytyväisyys siitä, että suomalainen on 66 kertaa vauraampi kuin beniniläinen? Tuskin. Todennäköisempi syy on se, että AIDS ja lapsikuolleisuus ovat Suomessa harvinaisia, Beninissä yleisiä, ja se, että tuloerot ovat Suomessa selvästi pienemmät kuin Beninissä. Beniniläisten tyytyväisyyttä vähentää sekin, että he tietävät olevansa aineellisesti surkean köyhiä meihin verrattuna ja luulevat sen perusteella, että olisivat paljon nykyistä onnellisempia, jos saavuttaisivat eurooppalaisen kulutustason. Se on vahingollinen harhaluulo. Mutta ei sen taikauskoisempi ja vahingollisempi kuin vauraiden eurooppalaisten skitsofreeninen vakaumus, jonka mukaan raha ei tietenkään tee onnelliseksi, mutta hieman nykyistä suurempi kulutuskyky on silti aina välttämätön.
ja Human Rights Watch ovat raportoineet Angolan kaoottisesta ihmisoikeustilanteesta. Molemmat kertovat huolestuttavia uutisia sekä Cabindan tilanteesta että palautettavien turvapaikanhakijoiden kohtelusta. "Minä en voi mennä sinne takaisin. Olen aikuinen nyt ja jos minut saadaan kiinni siellä, minulle voi tapahtua mitä vain. Todella pahoja asioita", Arlindo kertoo. Sekä Angolan että Cabindan armeijat kiduttivat Arlindoa ennen kuin tämän onnistui paeta maasta. Vuonna 2003 Arlindo seurasi kahden nuoremman sisaruksensa kanssa aiemmin Suomesta turvapaikan saanutta isäänsä. Sisaruksille turvapaikka myönnettiin jo aiemmin, mutta Arlindo päätettiin käännyttää takaisin kotimaahansa kesällä 2009. "Se oli joku sunnuntai, kun poliisit kertoivat, että huomenna lentoliput ovat valmiit. He sanoivat, että voin nukkua yön putkassa ja että aamulla he vievät minut perheeni luokse ja voin hakea tavarani. Sanoin, että en mene takaisin. Minä pelkäsin."
-verkosto toteaa maahanmuuttoviraston päätöksen olevan lainvastainen. Verkoston Katja Tuominen kritisoi maahanmuuttoviraston tekevän päätöksiään papereiden faksailun perusteella: ylitarkastajat eivät välttämättä edes tapaa hakijoita, joiden kohtaloista he päättävät. Hän toteaa maahanmuuttoviraston asiantuntemuksen olevan puutteellinen kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. "Tässä herää kysymys, että ketä varten tällainen turvapaikkajärjestelmä on olemassa, jos edes Arlindo ei suojelua saa." Arlindon lakimies on jättämässä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Tuomiselta ei löydy luottamusta hallintooikeuden toimintaan sen tukeutuessa
Sonja Hyppänen
Vapaa liikkuvuus -verkosto, Vihreät Nuoret ja Opiskelijat sekä Vasemmistonuoret ovat kritisoineet maahanmuuttoviraston toimintaa Arlindon tapauksessa. Arlindon tukijat vastustavat karkoitusta Facebookissa Arlindon karkoitus on keskeytettävä! -ryhmässä.
Timber!
suomalaiset hyvin tietävät, meidän maassamme on yllin kyllin metsiä. Niin paljon, että voimme hakata ne alas, tehdä puusta paperia ja paperista vaikka Suomen metsistä kertovia kirjoja. Luonnontilaisia, niin sanottuja aarniometsiä on kuitenkin jäljellä vain erittäin vähän. Yli 95 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää, joka ei monimuotoisuudessaan pärjää lähellekään aarniometsille. Luontojärjestöt ovat jo pitkään
K
UTEN KAIKKI
vaatineet Metsähallitusta suojelemaan valtion mailla jäljellä olevat vanhat metsät. Syyskuun lopussa Luonto-Liiton aktivistit olivat paikalla Suomussalmen Riuskan alueella Helarasissa vaatimassa aarniometsien suojelua.
J O U T U I V A T kuitenkin seuraamaan sivusta metsureiden ja metsäkoneiden työskentelyä. Kun keskusteluyhteyttä metsäkoneen kuljettajan kanssa yritettiin, oli reaktio aggressiivinen. "Metsäkoneessa on 70 metrin varoalue, eli konetta ei saisi käyttää jos sen etäisyyden sisällä on ihmiAKTIVISTIT
Teemu Mäki
siä. Aktivistejamme seisoi aivan koneen vieressä, mutta siitä huolimatta metsuri lähti koneellaan liikkeelle", kertoo paikalla ollut Luonto-Liiton Mari Niemi. "Lähdimme pois hengenvaarallisesta tilanteesta, ja seuraavana aamuna Metsähallituksen erätarkastaja kielsi meitä menemästä koneen lähelle uudelleen", Niemi kertoo. "Soitettuamme Metsähallitukseen, sen pääjohtaja Jyrki Kangas sanoi puhelimessa, että on ikävää jos väkivaltaa on esiintynyt, mutta hakkuut jatkuvat", Niemi sanoo.
Jukka Vuorio
14 voima 8 /2009
Tahra brändissä
Suomea soimataan saamelaisten ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
saanut vuodesta toiseen tahran maabrändiinsä, kun yk:n ihmisoikeusneuvosto on joutunut antamaan Suomelle huomautuksia saamelaisten oikeuksien rikkomisesta. yk:n alkuperäiskansa- ja heimosopimus, ilo 169, takaa alkuperäiskansoille oikeuden ylläpitää omaa kulttuuria, kieltä ja perinteisiä elinkeinoja. Suomi on vuodesta 1989 lähtien yrittänyt liittyä ilo:n sopimukseen, mutta ei ole onnistunut täyttämään sen ehtoja. Lukuisat komiteat ja työryhmät ovat laatineet lukuisia raportteja saamelaisasiasta. Niistä viimeisin, akateemisen työryhmän 1 300-sivuiUOMI ON
nen raportti, julkaistiin lokakuussa 2006. On tultu tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet myöntävät, että ainoastaan poliittinen sopimus valtion ja saamelaisten välillä voi ratkaista maanomistuskiistan. Lapissa jokaisesta neliömetristä väitellään. Kuka omisti milläkin vuosisadalla minkäkin tilan. Kiisteltävää on paljon. Enontekiön kunnan pinta-ala on 8 391 neliökilometriä, 40 kertaa Helsingin kokoinen alue. Saamelaiset yrittävät osoittaa kollektiivisen satoja vuosia vanhan omistusoikeutensa. Muut maanomistajat pelkäävät omistuksiensa puolesta. Nyt määritellään etnistä tosi-saamelaisuutta, jossa metsä- ja kolttasaamelaiset jäävät vähemmistöksi porosaamelaisten ottaessa johtoasemaa. Saamenmaa saamelaisille TÄ L L Ä H E T K E L L Ä
liike kerää kannatusta ja konflikti kytee. Yksi häviäjä on ainakin varma, jos alkuperäiskansojen oikeudet toteutuvat: suuret metsä-, kaivos- ja energiayhtiöt. Alkuperäiskansat ovat kapitalismin kannalta hankalia, sillä he eivät usko, että maa, vesi ja ilma voivat olla yksityisomaisuutta. kärjistynyt metsähakkuisiin. Saamelaiset ovat valittaneet niistä yk:n ihmisoikeuskomitealle, joka päätyi saamelaisten kannalle marraskuussa 2005. Komitea päätti, että hakkuista tulisi pidättäytyä, jos vaikutukset poronhoitoon ovat kielteiset. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus ovat jatkaneet hakkuita. Viimeksi vuoden 2009 alussa Suomen Luonnonsuojeluliitto vaati Metsähallitusta lopettamaan ikimetsien kaatamisen. Hakkuut ovat kiristäneet ilmapiiriä ja väkivallalla on uhattu eri osapuolia. Metsähakkuista väitellään työllisyyskysymyksenä. Työllistääkö metsätalous- vai porotalous enemmän?
K I I S TA O N L A P S I A S I A V A LT U U T E T U N
Pienoisgiljotiini
G I L J O T I I N I L L A T Ö I TÄ O I S .
Jo toinen ystäväni joutui vuoden sisällä raiskauksen uhriksi. Samalla ajanjaksolla kimppuuni on käyty kaksi kertaa. Jossain on kovasti vialla, mutta missä? Virkavallassa vai ihmiskunnassa yleensä? Asenteissa ainakin on. Osaan nimittäin jo vastata tapauksiani koskeviin kysymyksiin: Ei, kumpikaan kerta ei ollut omaa syytäni. Ja kyllä, kumpikin on tapahtunut julkisella paikalla. Toisella kerralla olin humalassa, toisella en. Minä, kuten kumpikaan ystäväni, emme ole huoria, hutsuja tahi minkäänsortin lutkia. Emme käyttäydy holtittomasti ja itsetuhoisesti ja mitä sitten vaikka käyttäytyisimmekin. Jostain syystä raiskatun tai raiskausyrityksen kohteeksi joutuneen täytyy yhä vakuutella omaa viattomuuttaan tapahtumassa. Suomessa julkisessa keskustelussakin elää myytti, jonka mukaan humalainen nainen on itse syypää raiskaukseen. Saman logiikan mukaan vanhuksia ja vammaisia suorastaan pitää potkia, mitäs ovat niin ankean vähäväkisiä. Naisen asema väkivaltarikoksissa on sitä paitsi surkea. Henkistä painetta lisää tieto, että raiskaaja selviää luultavasti ehdonalaisella, jos lievän raiskauksen tapauksissa saa sitäkään (L563/1998). Tilastokeskus kertoo myös karua tarinaa: esimerkiksi vuonna 1998 poliisin tietoon tulleista 456 raiskauksesta syytteeseen johti 44. Itä-Suomen hovioikeudessa pohditaan mahdollisuutta poistaa koko ikävä väkisinmakaamisen käsite lainsäädännöstä ja korvata se sanalla yllätysseksi. Siitähän ei tarvitsisi edes ehdonalaista antaa.
S
Jokaisesta neliömetristä väitellään.
MAPUCHET & CHILE
Chilessa elokuun alussa 24-vuotiaan Jaime Mendoza Collíon ampumalla häntä selkään. Hän oli yhdessä 50 mapuchen kanssa valtaamassa esi-isilleen kuulunutta farmia. Tapauksen seurauksena pääkaupungissa Santiagossa puhkesi väkivaltaisia mellakoita. ILO:n sopimuksen kiistellyin osa niin Chilessä kuin Suomessakin koskee alkuperäiskansojen oikeutta maahan ja veteen. Mapuchejen filosofian mukaan "maa ei kuulu ihmiselle, vaan ihmiset maalle".
K A R A B I N I E E R I T TA P P O I V AT C H I L E otti suuren edistysaskeleen, kun se ratifioi ILO:n sopimuksen syyskuussa 2008. Chile on kuitenkin
S A I N I T S E M A R R A S K U U S S A T U TA , kuinka vähäinen ruumiini autonomian suoja lain edessä on. Olin tulossa kotiin helsinkiläisestä kulttuuriravintola Manalasta. Luokseni saapasteli mies pyytämään tupakkaa. Paikalle kurvasi auto, josta loikkasi pari kaveria lisää. Minut koetettiin raahata autoon. Maihareitteni teräskärkien ansiosta vapaudenriisto jäi yritykseksi. Sain muistoksi aivotärähdyksen ja armottoman vitutuksen. Poliisia ei tapaus kiinnostanut, silminnäkijöitä ei ollut. Kysymys palautui yhä uudestaan alkoholinkäyttööni eli siihen, olenko implisiittisesti itse syyllinen tapahtumaan. Ilmeisesti raiskaustapauksissa tilaisuus tekee edelleenkin varkaan. Kehotankin teitä, siskot, puolustamaan itseänne. Otetaan yö takaisin! Niin kauan kun lainsäädäntöelimet suhtautuvat raiskailuun kuin mihin tahansa kansanhuviin, on naisten puolustettava itseään. Jokainen valitkoon aseensa. Päätin hankkia pippurisumuttimen sen jälkeen, kun jouduin huhtikuussa juoksemaan pakoon metroasemalla päälle käynyttä hyypiötä. Hienoinen ongelma tietysti on, että sumutteen hallussapito ja käyttö on Suomessa laitonta. Tulee syyllistyneeksi aselain (1/1998) 11 §:n mukaan ampuma-aserikokseen, josta joutuu oikeusistuimeen tämä siis maassa, jossa jokainen avohoitopotilas saa aseenkantoluvan. On olematon riski jäädä kiinni hallussapidosta. Mutta hyötysuhde on ilmeinen, jos sumutteen ansiosta välttyy elinikäiseltä traumatisoitumiselta. Sumutteen voi ostaa vaikkapa Tallinnan Mustamäeltä tai Berliinin-reissullaan. Pietarista sumutetta ei kannata hankkia, sillä sanktiot salakuljetuksesta ovat kohtuuttomat. Kannattaa myös muistaa, ettei sumutetta tule testata kehen tahansa epäkelpoon baarituttavuuteen. S E K S U A A L I R I K O K S I E N K O H D A L L A Suomen lainsäädäntö on auttamattoman vanhanaikainen ja kansalaisen oikeustajun vastainen. Lainsäädännön on muututtava niin, että rikoksesta seuraava rangaistus toimii rikoksia ennaltaehkäisevästi. Lievää raiskausta ei ole, eikä itsepuolustus voi olla rikos. Niin kauan, kun poliisi ei voi taata kansalaisten turvallisuutta ja oikeuslaitos kohtelee ketä tahansa graffitimaalaria suurempana rikollisena kuin raiskaajaa, ei voida puhua oikeusvaltiosta. Kehotankin päättäjiä astumaan keskiajalta valistuksen valoon. Ehdotukseni on, että ottaisimme uudelleen käyttöön tohtori Joseph-Ignace Guillotinen 1700-luvulla keksimän kätevän leikkurin, tosin pienempänä versiona. Sen avulla voitaisiin ikään kuin takavarikoida rikoksentekovälineet valtion haltuun. Alkaisi se raiskaamisen ilokin laantua, kun vaarana olisi menettää se kaikkein kallein lelu. Nips naps vain! Ja heti on kaduilla turvallisempaa.
yrittänyt tulkita osia sopimuksesta mapuchejen maaoikeuksia vähentävästi. Ongelmia on aiheuttanut myös Chilen viranomaisten käytäntö tuomita maanomistusoikeutta vaatineita mapucheja terrorismilainsäädännön nojalla. Viimeksi toukokuussa Amnesty International huomautti tästä. Sitä ennen asialla on ollut YK:n ihmisoikeusneuvosto. YK:n erityisraportoija Martin Scheinin sanoi Santiago Timesin haastattelussa toukokuussa 2009, että "ketään ei voida sulkea lain ulkopuolelle vain siksi, että heillä on mapuche-etunimi."
toimisto julkaisi vuonna 2008 tutkimuksen, jonka mukaan saamelaisnuorista 70 prosenttia haluaa asua perinteisillä kotiseuduillaan. Tämä on mahdotonta, jos nuorille ei ole tarjolla töitä. Työttömyys on Lapissa kaksi kertaa suurempaa kuin Etelä-Suomessa. Katoavatko viimeisetkin Lapin työpaikat, jos saamelaiset saavat maat hallintaansa? Toiset pitävät maanomistusta viimeisenä naulana arkkuun, toiset taas näkevät sen pelastajana.
Jarmo Pykälä
Artikkelin pitkä versio linkkeineen Voiman verkkolehdessä Fifissä.
Jarmo Pykälä
Gilbert Adin tapaus etenee vihdoin
Klaus Welp
hallinto-oikeus on kumonnut maahanmuuttoviraston kielteisenoleskelulupapäätöksen kongolaisen kielitieteilijän Gilbert Adi Kadiman perheenyhdistämistapauksessa.
H
ELSINGIN
kuitenkin odotettua pidemmäksi. Adi ja perhe ovat yhä erossa, ja maahanmuuttovirasto vaati siivoojana työskentelevältä ja opiskelevalta Adilta 3 300 euron nettotuloja ennen kuin perheenyhdistäminen onnistuisi siitä huolimatta, että eduskunta on erikseen kehottanut virastoa joustamaan tulorajoista Adin perheen kaltaisissa tapauksissa.
PROSESSI O S O I T TA U T U I
KAtja Kettu
V O I M A O N S E U R A N N U T Adin tapausta usean vuoden ajan. Adi saapui Suomeen seitsemän vuotta sitten jouduttuaan Kongossa kidutetuksi kirjoittamansa naisten oikeuksia käsittelevän kirjan vuoksi. Keväällä 2007 saimme iloksemme uutisoida, kuinka neljän vastaanottokeskuksissa vietetyn vuoden jälkeen Adi sai oleskeluluvan. Tuolloin hän toivoi voivansa pian jatkaa yhteiselämää vaimonsa Mymyn ja pariskunnan neljän lapsen kanssa.
joutuu korjaamaan päätöstään. Odotusta on silti vielä edessä; käsittelyajat ovat pitkät. Onnea, Gilbert Adi Kadima, Mymy Walelu, Josué, Jérémie, Mathilde ja Manassée!
NY T MA AHANMUUTTOVIR ASTO
Hanna Nikkanen
Lue Gilbert Adin & Hanna Nikkasen artikkeli Kansallisteatterin Kuninkaan kädet -näytelmästä & Kongon sadan vuoden riistosta Voiman s. 28.
Tradia aalloilla!
Reijo Kela tanssii radiossa & muita kansanmusiikin ihmeitä.
R ADIO
" H Y V Ä Ä H U O M E N TA J A
tervetuloa kuuntelemaan kansanmusiikkiradio Tradion lähetystä täältä Helsingin Kirjasto 10:stä. Kansanmusiikkia ja puhetta siitä on tarjolla kolme viikkoa eteenpäin tauotta kellon ympäri". Näin voisi valjeta maanantaiaamu 12.10., kun Suomen ihka ensimmäinen kansanmusiikkiradio aloittaa lähetyksensä. Tapaan Tradion alullepanijan ja päätoimittajan Hannu Tolvasen paria viikkoa aiemmin ja utelen syytä radiokokeiluun. "Kansanmusiikkihan on ihan marginaalia koko ajan. Vaikka suomalainen kansanmusiikkikenttä on viime vuosina saanut monia tunnustuksia luovuudesta ja korkeatasoisuudesta, niin radiossa ja TV:ssä se edustaa häviävän pientä osaa", Tolvanen kertoo. "Toisaalta on marginaalissa olossa joidenkin muusikoiden mielestä se hyvä puoli, että voi tehdä, mitä vaan. Jos elää sillä." useat tahot, esimerkiksi Maailman musiikin keskuksen väki ja Kansanmusiikki-instituutin porukka Kaustisella. Myös SKS:n arkistoista päästään kuulemaan harvinaisia herkkuja, ehkä jopa 1900-luvun alun keruiden tuloksia, vaikka silloisten nauhureiden eli fonografien vaharullien soundit ovatkin aika karuja. Arkistolöytöjen ja tallennettujen konserttien lisäksi Tradio lähettää livemusiikkia. Kirjasto 10:iin on tulossa lava, jonka keikoille voi tulla myös paikan
päälle tai seurata niitä DINA-tv:stä. "Soittamaan ovat lupautuneet jo MeNaiset, duo Juuri & Juuri ja Kelavala. Kun kysyin Kelavalaa keikalle, Laitisen Heikki sanoi, että Reijo Kela onkin aina halunnut tanssia radiossa."
I LTA P Ä I V I E N S U O R I S S A L Ä H E T Y K S I S S Ä
iikkihan sanmus inaalia Kan marg on ihan o ajan. kok
keskustellaan vaikkapa improvisaatiosta tai metallista ja kansanperinteestä. Uuden kansanmusiikin ja (tarpeeksi) vanhan pelimanniperinteen fanina on pakko kysäistä iskelmän osuudesta ohjelmistossa. "Iskelmä on tietysti omalla tavallaan kansanmusiikkia, mutta Tradion tarkoitus ei ole soittaa yötä myöten iskelmiä. Kyllä siellä varmaan joku Katri Helenan piisi Vie minut -levyltä soi tai T. Rautavaaran Peltoniemen Hintriikka, tai yhtä lailla Miljoonasateen kansanlaululevyn teokset", Tolvanen arvelee. vastaa teknisesti Laajasalon opisto. Alan elätellä toivetta, että kansanmusiikkiradio jatkaisi myöhemmin vaikkapa pelkästään netissä. "Nettiradiossa oikeastaan muita kuluja ei ole kuin toimittajien palkat ja tekijänoikeusmaksut. Tekniikka on niin halpaa, että siihen perustaminen ei ainakaan kaadu."
T R A D I O N L Ä H E T Y K S I S TÄ
T R A D I O N O H J E L M I A O V AT T E H N E E T
Teija Kaarakainen Kansanmusiikkiradio Tradio 12.31.10., pääkaupunkiseudulla 102,4MHz. www. kansanmusiikki.fi/tradio
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
7. 10. ANNA POLITKOVSK AJAN muistopäivänä mielenilmaus Venäjällä murhattujen journalistien & ihmisoikeuspuolustajien tapausten selvittämiseksi Helsingissä Venäjän suurlähetystön edessä kello 18.30.
TAMPERE ILMA STOKRIISISTÄ ILMA STOTURVA AN
-kurssi, 1.10. Yleiskatsaus, 8.10. Luonnollinen ilmastonmuutos & ilmastohistoria, 15.10. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos & skeptikkojen argumentit, 22.10. Vaarallinen ilmastonmuutos, 29.10. Ilmastonmuutos & teknologia, 5.11. Ilmastonmuutos, kapitalismi & valtiot, 12.11. Ilmastonmuutos & ympäristöjärjestöt, 19.11. Kestävä elämäntapa, 26.11. Ilmastonmuutoksen psykologia & 3.12. Ilmastonmuutos & konfliktit, torstaisin kello 18-20.30 Pispalan kirjastolla, Tahmelankatu 14, tiedustelut: ilmastokurssi@ riseup.net.
Pekka Väisänen & Hamzeh Assaad Palestiinan siirtokuntayhdistyksestä, Helsingin Milenkassa kello 19. 12. 10. KULTTUURIN EVOLUUTIOSTA. Kulttuurin evoluutiosta. Elämmekö kulttuurimurroksen keskellä? Tarja Kallio-Tamminen luennoi Tämä ihmisten maailma? -yleisöluentosarjassa, maanantaisin kello 1820 Helsingin yliopiston Porthanian luentosali P III:ssa. 1 3. 10. KUOLEMA EUROOPAN PORTEILL A, Maailmanpolitiikan Atlaksen julkistamisseminaarissa puhumassa Liisa Laakso, Teivo Teivainen, Elina Hirvonen & Marko Juntunen Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XI, kello 1416, Ulkopuolisilta pääsy kielletty! -näyttelyn karttoja päärakennuksen 2. kerroksen aulassa, Fabianinkadun puolella. 14.10. ISTUVAN HÄR ÄN EL ÄMÄ, Riku Hämäläinen luennoi Vapriikin Sitting Bull -näyttelyn yhteydessä järjestettävässä luentosarjassa kello 18 Tampereella.
16.10. ILMASTONMUUTOS ONKO SUKUPUOLEL-
KESKUSTELUT & LUENNOT
Maanantaiklubilla keskustelemassa kommunististen & työväenpuolueiden kansainvälisestä Palestiinan & Lähi-idän tapaamisesta juuri palannut Juha5.10. MITÄ KUULUU L ÄHI-ITÄ ÄN?
Seminaari Helsingissä, Eduskuntatalon auditoriossa kello 912, ilmoittautuminen: saara.fraktman@nytkis.org. LOCAL KNOWLEDGE
L A VÄLIÄ? CLIMATE CHANGE, ADAPTATION & MITIGATION,
englanninkielinen seminaari Helsingin Rikhar-
dinkadun kirjastossa kello 1014, http://shalinry.org/seminars/upcoming-seminars/climate_ change/. KRIISI & MAR X IN COMEBACK! Toimiva yliopisto -verkoston luento Tampereen yliopiston Linnassa, Väinö Linna -salissa kello 1217. BUDDHAL A ISUUS L ÄNNESSÄ, lama Ole Nydahl pitää luennon Helsingin Vanhalla, kello 19, luento englanniksi, tulkkaus suomeksi. 19. 10. ERIL A ISET E VOLUUTIOSELIT YK SET, Tomi Kokkonen luennoi Tämä ihmisten maailma? -yleisöluentosarjassa, puheenvuoroa kommentoi Jarmo Heinonen, luentosarja maanantaisin kello 1820 Helsingin yliopiston Porthanian luentosali P III:ssa. TA IDE /POLITIIKK A, Elävien ajattelijoiden klubilla keskustelemassa Teemu Mäki, Katariina Numminen & illan isäntä Voima-lehden Tuomas Rantanen, klubi Espoon kaupunginteatterissa kello 18.3021.30. 21 . 10. MY Y T TI VILLISTÄ L ÄNNESTÄ, Ville Lähde luennoi Filosofian illassa, Yhdysvallat on kulttuurinen moninaisuus, lukuisten paikkojen, kansojen & perinteiden sulatuskattila tai salaattikulho, sillä on historianaan erityislaatuisia ajattelutapoja, mytologioita & filosofioita, joiden tunteminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa muuallakin maailmassa, Tampereen kaupungin Pohjois-Amerikan teemavuoteen
osallistuen Filosofian illoissa selvitellään, mistä "Amerikassa" on oikein kysymys, Tampereen Metsossa kello 1819.30, luentosalissa 1. 26. 10. OLIMME KULUTTAJIA. Mitä sen jälkeen? Aleksi Neuvonen luennoi Tämä ihmisten maailma? -yleisöluentosarjassa kello 1820 Helsingin yliopiston Porthanian luentosali P III:ssa.
28.10. L AKOTA-INTIA ANIEN KOLME VUOSISATA A
Rani Andersson luennoi Vapriikin Sitting Bull -näyttelyn yhteydessä järjestettävässä luentosarjassa kello 18 Tampereella. SUOMI ILMASTO & KEHIT YS -viikko 13.22.10., Ilmastonmuutos & kehityskysymykset Kööpenhaminaan valmistautuessa -seminaarikiertue 15.16.10. Jyväskylän yliopistossa, 15.10. kello 1017 sali C2, Päärakennus & 16.10. Agora Auditorium 3, 16.10. Tampereen yliopistossa kello 1017 & 19.20.10. Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa, päärakennuksessa kello 916.30, www.sll.fi/ilmastokiertue.
TAPAHTUMAT
10. 10.
koota myyttisiä eläimiä, Aleksis Kiven päivän kunniaksi järjestetään lapsille työpajoja, joissa tarinoidaan yhdessä myyteistä & hauskoista otuksista, työpaja kestää kaksi tuntia, ilmoittautuminen paikan päällä, ei erillistä sisäänpääsymaksua, osallistumiseen riittää näyttelylippu, kello 1116. SY YSMYRSK Y, Luonto-Liiton kanssa toteutettavassa koko perheen tapahtumassa on toimintarasteja, joissa askarrellaan luonnon materiaaleista & tutustutaan luonnossa liikkumiseen, Vantaan Heurekassa kello 1217, tapahtuma on maksuton. 11.10. MASTER OF CONCEPTS ´09, Lauri Wuolion filosofinen urheilutapahtuma, jossa filosofit & runoilijat kamppailevat ylivertaisimman keskustelijan arvonimestä Lauri Wuolion keskustelukorttipelillä, joka sisältää sata yhteiskunnallisen keskustelun yleisintä argumenttia & ideaa, pelin kommentaattorit: Tuomas Nevanlinna & Jukka Relander, pelaamassa Juha Hurme, Johanna Sumuvuori, Jarkko Tontti & Karri Kokko Helsingin Kiasmassa kello 15.
24. 10.
NA ISET R AUHAN PUOLESTA 30 VUOT TA,
MISTÄ ON MY Y T TISET EL Ä IMET TEHT Y?
Bestiarium-työpajassa Vantaan Heurekassa ne saa tehdä itse taiteilija Alexander Reichsteinin luomista hauskoista veistospalasista, joista voi
väkivaltakulttuurista rauhankulttuuriin, symposium & illallinen YK:n päivänä kello 1420 Rauhanasemalla Helsingissä, ohjelmassa esitelmiä & keskustelua muun muassa aiheesta
20 voima 8 /2009
Kaaos Kokkolassa
T E AT T E R I Kokkola. Keskustan suvereenisti hallitsema ja turkistarhojen ympäröimä 46 000 asukkaan kaupunki keskellä Pohjanmaata. Voimaa jakelussa paikallisessa kehitysmaakaupassa, joka on auki keskiviikkoisin kello 16.3020 (vapaaehtoisia ei riitä enempiin aukioloaikoihin), sekä piilossa kirjakaupan aulassa. Helsinkiläisen Janne Suutarisen ohjaama ja Kokkolan kaupunginteatterissa esitettävä Kaaos korjasi tilanteen. Kaaos satakertaisti Voiman jakelun Kokkolassa. Ohjaajan mielestä Voima sopi hienosti yhteiskunnallisia teemoja kolmen noin 30-vuotiaan naisen näkökulmasta pohtivan näytelmän yhteyteen. Siksi näytelmässä luetaan lehteä ja jokaisen esityksen jälkeen eräs näyttelijöistä
Aiju Salminen
kehottaa poistuvaa yleisöä ottamaan mukaansa valomiehen spottaaman Voiman. "Matkustaessani junalla Kokkolaan mietin, mikä lehti sopisi luettavaksi puoliradikaaliin näytelmään Pohjanmaalle. Päädyin Voimaan, mutta sen löytäminen rekvisiittaan Kokkolasta osoittautui hieman vaikeaksi", Suutarinen kertoo. Jukka Vuorio
Kaaos Kokkolan kaupunginteatterissa syyskaudella 12.12. saakka. Vapaaehtoistyöstä Kokkolan kehitysmaakaupassa kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: klankehy@yahoo.com. Voiman jakelupisteiksi tahtovat: jari. tamminen@voima.fi.
Hanna Marttinen
EDESSÄ KAAOS? Kokkolasta saa Voimaa!
voima 8 / 2009
xxxxxxx
21
kuva
Kuolleiden matkassa
V A L O K U V A N ÄY T T E LY Uusiseelantilaisen valokuvaaja Bridgit Andersonin valokuvaessee Viimeinen matka koostuu 33 mustavalkokuvasta, jotka kuvaavat vainajien hautaan saattamiseen liittyviä toimia ja rituaaleja. Valokuvissa seurataan vainajan matkaa kuoleman hetkestä hautaan asti. Valokuvasarjaa varten Anderson työskenteli yli vuoden hautaustoimiston henkilökunnan, kuolleiden ja heidän
omaistensa kanssa. Valokuvaaja myöntää velkansa valokuvahistorialle ja 1800-luvulta peräisin olevalle kuolleiden kuvaamisen perinteelle. Kuolleiden kuvaaminen on aikamme paradoksi: yhtäältä kuolleet ja arkinen kuolema piilotetaan katseilta ja toisaalta uutisointi sekä elokuvien ja televisiosarjojen fiktiivinen maailma ovat täynnä meitä varten kuvattuja ruumiita ja väkivaltaisia
kuolemia. Bridgit Andersonin valokuvaessee käsittelee koskettavasti vaikeaa aihetta. Andersonin kuvissa kuolema ja kuollut esitetään arkisen huolenpidon kohteena. Kuvista välittyy poikkeuksellinen hellyys, jolla kuollutta kohdellaan. Andersonin dokumentaariset valokuvat riisuvat kuolemalta ja kuolleiden kanssa työskentelevien ammatista turhan mystiikan. Hän kuvaa työntekijät lukemas-
sa lehteä ruumisarkulla, lepuuttamassa jalkoja tai pesemässä vainajan hiuksia. Viimeinen matka, Bridgit Andersonin valokuvaessee huolenpidosta kuoleman jälkeen 6.1. asti Valokuvataiteen museossa, Helsingin Kaapelitehtaalla, ti su 1118.
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Schengenin sopimus synnytti eurooppalaisen vapaan liikkuvuuden alueen. Mutta siellä, missä on vapautta, on myös vapautta uhkaavia riskejä ja vaaroja, ja siksi sinne on tuotava kontrollia ja valvontaa. Vuodesta 1995 käytössä olleeseen SIS-järjestelmään kirjataan tietoja muun muassa etsintäkuulutetuista henkilöistä sekä eri esineistä kuten varastetuista henkilöpapereista. Suurin osa järjestelmään tallennetuista henkilöistä on maahantulokiellon saaneita siirtolaisia. Järjestelmä ei sisällä kaikkia jäsenmaita sitovia sääntöjä maahantulokieltojen myöntämisen perusteista. SIS siirtääkin jäsenvaltioiden omiin viranomaiskäytäntöihin perustuvat "yleisen järjestyksen ja turvallisuuden" määritelmät koko unionin alueelle. Rekisteriin merkitty ulkomaalainen on virtuaalisesti aina sen maan rajalla, missä hänet on identifioitu turvallisuusuhaksi. Turvallisuutemme nimissä luoduilla rekistereillä on taipumus laajeta. Rakenteilla oleva toisen sukupolven SIS mahdollistaa biometristen tunnisteiden tallentamisen, yhteiskäytön muiden tietopankkien kanssa ja yhä useamman viranomaistahon pääsyn tietoihin.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
osa 2
SIS, Schengenin informaatiojärjestelmä (Schengen Information System) eli EU:n digitaalinen tietokanta rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton ehkäisyyn.
KTU
myspace.com/ktuband
GUNN POHJONEN MASTELOTTO
HOEDOWN ARTS
LA 24.10. KLO 19 VERKATEHDAS, H:LINNA
www.suisto.fi 25/28e + toim. kulut
Julma, mutta hyytävänhauska
Jerry Sterner
www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Lippumyymälä puh. (014) 266 0110
Näytelmä armon mahdollisuudesta
TUOLLA PUOLENHarris Zinnie TAIVAANRAJAN
Kuvassa Reviisorin vierailevat näyttelijät Ville Sandqvist ja Mika Nuojua
KAAOS
Vladimir Vysotski
Tragikomedia naisen elämästä
Ensi-ilta 30.10.2009
Mika Myllyaho
TOISTA EI VOI OMISTAA
Mikael Wiehe - Björn Afzelius
VYSOTSKI - katkennut laulu
Liput: SOPUKKA 20,- / 18,-
TURUN KAUPUNGINTEATTERIN
SUURIA TUNNELMIA PIENIMMÄLLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ
...SOPUKASSA
Liput: YÖPIKKOLO 15,- / 12,-
YÖ-PIKKOLOSSA
KYLÄ PALAA
Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 | Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) www.teatteri.turku.fi
BOWLIN ALONE
Liput 20/18/15
TOISTEN RAHAT
Vietä Pikkujoulut teatterissa!
SANOJA, SÄVELIÄ JA SIELUNMAISEMIA...
T U T U S T U K U LT I N 1 8 0 J Ä S E N L E H T E E N :
L Ä H I K U VA
T E O S T O RY
UUSI SAFIIRI
T I E D O N A N TA J A
SKP:N ÄÄNENKANNATTAJA , EUKRIITTINEN JA MARXIL AINEN FOORUMI. VIIKKOLEHTI. 12 KK 75 EUROA (T YÖTTÖMÄT & OPISKELIJAT 55 EUROA) 3 KK 25 EUROA (20 EUROA)
Audiovisuaaliseen kulttuuriin keskittyvä tieteellinen aikakauslehti. Artikkeleita, kirja-arvioita, keskustelua sekä katsauksia erilaisiin elokuva- ja media-alan tapahtumiin ja ilmiöihin.
NELJÄ NUMEROA VUODESSA , 29 EUROA . JÄSENETUNA ELOKUVA TUTKIMUKSEN SEURAN JÄSENILLE, KS. SETS.WORDPRESS.COM T I L A U K S E T: PAIVI.VALOTIE@UTU.FI MEDIA.UTU.FI/LAHIKUVA/INDEX.HTM
Vuonna 1975 perustettu Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n julkaisu.
JAKELU MUSIIKIN TEKIJÖILLE, KÄY TTÄJILLE JA MUSIIKKIKULTTUURISTA KIINNOSTUNEILLE. VOI TIL ATA ILMAISEKSI. 4 NUMEROA VUODESSA T I L A U K S E T: TEOSTORY@TEOSTO.FI WWW.TEOSTO.FI
Perustettu vuonna 1975. Integraalihenkisyyden Aikakauskirja vuodesta 2008. Lehden voi tilata kotiin, työpaikalle tai lahjaksi.
15 EUROA/2 LEHTEÄ (1 VUOSI) TAI 28 EUROA/4 LEHTEÄ (2 VUOTTA) T I L A U K S E T: (015) 543 112, 040 825 5165 UUSI.SAFIIRI@VIA .FI WWW.VIA .FI/SAFIIRI.HTM
T I L A U K S E T: (09) 7743810 TOIMISTO@TIEDONANTAJA .FI WWW.TIEDONANTAJA .FI
ESITYS
KIRJALLISUUSTERAPIA
KRISTOSOFI
KOSMOPOLIS
Tiedätkö mistä esitystaiteessa puhutaan nyt? Tilaa Esitys.
VUOSITIL AUS (4 NUMEROA) 28 EUROA T I L A U K S E T: WWW.TODELLISUUS.FI/ESIT YS/
Kahdesti vuodessa ilmestyvässä lehdessä on kirjallisuusterapiaan liittyviä teema-artikkeleita, haastatteluja, kirja-arvioita kirjallisuusterapiaa käsittelevistä kirjoista ja terapeuttisesta kaunokirjallisuudesta sekä runoja ja proosaa.
IRTONUMERO 7 EUROA , VUOSITIL AUS 10 EUROA WWW.KIRJALLISUUSTERAPIA .NET
Aseettomuudesta, uskonnoista ja ihmisyyteen kasvamisesta.
10 NUMEROA , 32 EUROA T I L A U K S E T: 050 369 7534 WWW.KRISTOSOFI.FI
Rauhan- konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimusta. Kosmopolis on erinomainen ikkuna tuoreimpaan suomalaiseen kansainvälisen politiikan tutkimukseen.
4 NUMEROA VUODESSA , 17/30/40 EUROA T I L A U K S E T: WWW.KULTTI.NET/LEHTI/50/
K O E K U LT T U U R I L E H D E T S Y K S Y N K I R J A M E S S U I L L A ! K u l t i n o s a s t o i l t a l ö y d ä t m o n i p u o l i s e n v a l i k o i m a n k u l t t u u r i l e h t i ä m e s s u h i n n o i n , t a i a i v a n i l m a i s e k s i ! Tu r u n m e s s u i l l a j u l k i s t e t a a n Vu o d e n laatulehti 2009 -palkinnon voittaja. Palkittuja haastattelussa pe 2.10. klo 14 Akateemisen Kirjakaupan o s a s t o l l a A / 6 9 . Tu r u s s a o n m y ö s e s i l l ä o s a Tu h a n n e t t u r n a j a i s e t - k u l t t u u r i l e h t i n ä y t t e l y s t ä . H e l s i n g i n m e s s u i l l a o n p a l j o n K u l t i n j ä s e n l e h t i e n j ä r j e s t ä m ä ä o h j e l m a a , t a r k i s t a t i e d o t t ä ä l t ä : w w w. k u l t t i . n e t . TURUN KIRJAMESSUT 2.10. 4.10., Kultin osasto: B/17 HELSINGIN KIRJAMESSUT 22.10. 25.10., Kultin osasto: 6m1
K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y.
FINNISH MUSIC Q U A R T E R LY
T U L I & S AV U
ETSIJÄ
NUORISOTUTKIMUS
FMQ has been a showcase in English for Finnish musical culture since 1985. While addressing all aspects of the Finnish music scene, the magazine delivers interesting views on music in general. Joten antia riittää suomalaisellekin lukijalle, kunhan englanti taittuu.
S U B S C R I B E ONLINE AT WWW.FMQ.FI ONE YEAR EQUALS FOUR ISSUES AT 24 EUROS IN FINL AND AND SCANDINAVIA .
Tuli&Savu on virkeä uuden runouden lehti, joka syväluotaa, keskustelee, vaikuttaa ja näkyy. Lehti on suunnattu kaikille runouden harrastajille. Se esittelee kotimaisen parhaimmiston ja mielenkiintoisimmat käännösrunoilijat. Lisäksi julkaistaan runokritiikkejä, esseitä ja artikkeleita.
4 NUMEROA VUODESSA , 20 EUROA WWW.TULIJASAVU.NET
Etsijä ei kumarra kuvia eikä raasta niitä. Etsijä on rosopintainen, selväsanainen mielipidelehti, joka keksii kristillisyyden neljästi vuodessa väsymättä vuodesta 1908.
VUOSIKERTA 4 NUMEROA TIL AUSHINTA 20 EUROA , OPISKELIJAT 15 EUROA
Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen, referee-käytäntöä soveltava, Nuorisotutkimus-lehti sisältää tietoa nuorista sekä nuorisotutkijoille että kaikille nuorten parissa työskenteleville.
27 EUROA VUOSIKERTA KESTOTIL AUS 25 EUROA VUODESSA T I L A U K S E T:
T I L A U K S E T: ETSIJA@GMAIL.COM WWW.ETSIJA .FI
TIL AUKSET@NUORISOTUTKIMUS.FI WWW.NUORISOTUTKIMUSSEURA . FI/NUORISOTUTKIMUS-LEHTI
DOORIS. ASIANAISILLE.
LAPSEN MAAILMA
ANANDA
DEMETER
Dooris on poliittinen naistenlehti ja naisasialehti. Emme kaihda f-sanaa.
ILMEST YY NELJÄSTI VUODESSA . HINTA 20 EUROA/VUOSI T I L A U K S E T: TIL AA ILMAINEN NÄY TENUMERO NETTISIVUILTAMME: WWW.DOORISLEHTI.FI KOODILL A VOIMA
Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton vireä ja asiantunteva kuukausilehti!
11 NUMEROA VUODESSA , HINTA 53 EUROA (KESTO), 59 EUROA (12 KK) T I L A U K S E T: TIL AAJAPALVELU@LSKL.FI WWW.L APSENMAAILMA -LEHTI.FI
Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin.
4 NUMEROA VUODESSA , 20 EUROA
Demeter edistää kestävää maatalouskulttuuria, jossa ihminen vaalii luonnon elävyyttä ja elävä luonto ravitsee ihmisen kasvua.
4 NUMEROA VUODESSA , 27 EUROA T I L A U K S E T:
T I L A U K S E T: TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI WWW.ANANDALEHTI.FI
INFO@BIODYN.FI (09) 644 160 WWW.BIODYN.FI
"TEE MINUSTA KAUNIS."
Hadizat Gatajeva on 42-vuotias.
Sodalla rauhoitettu tasavalta
Budjonnovsk kesäkuu 1995 Moskova 2002 Tsetsenian kiertävä putkilinja
Kaspianmeri
Rautatie Moottoritie Rostov-Mahatskala Muu tie Rajanylityspaikka Kaasuputki toimiva suljettu Vuosien 1994 ja 2001 välillä tuhottu kylä tai kaupunki, joka on rakennettu uudelleen Pohjois-Ossetiaan vuonna 1944 liitetyt alueet
VENÄJÄ
Mozdok
DAGESTAN
TSETSENIA
Naourski Naurskaja
Kizliar tammikuu 1996
Kizljar
Malgobek
Prigorodnyin piiri
INGUSIA
Beslan
Beslan 2004
Grozny Groznyi
Argun Gudermes
Hasavjurt kesä 1999
Mozdokin piiri ja käytävä Akkin alueen tsetseeniväestö Dagestanissa Tsetseniaan vuonna 1957 uudelleen liitetty alue, jonka venäläisväestö (kasakat) on siirretty muualle Vahvistamaton hallinnollinen raja Tsetseenien merkittäviä iskuja tasavallan ulkopuolelle Runsaasti siirtolaisia ja pakolaisia Pakolaisleiri
Hasavjurt Khasav-iourt
Nazran
Sali UrusMartan Prigorodnyi Satoi Kourtchaloï Kurtsaloi
Vladikavkaz
POHJOISOSSETIA
Vedeno
Mahatskala
Botlihin piiri ja Kadarin alue kesä 1999 25 km Lähteet: Unocha, 2005; Memorial.
Saroi Itum Kale
ETELÄOSSETIA
GEORGIA
Pankisi 1999 ja 2002
Le Monde diplomatique: Maailmanpolitiikan Atlas. Nelivärikartasto, sidottu, 192 sivua. Ilmestyy 13.10. www.intokustannus.fi/maailmanpolitiikan_atlas.html
28 voima 8 /2009
Kongo näyttämöllä
Kansallisteatterin näytelmä Kuninkaan kädet kertoo Kongon vapaavaltiosta, siirtomaasta, jota johdetaan kuin liikeyritystä. Gilbert Adi Kadima ja Hanna Nikkanen löysivät näytelmästä kaksi tarinaa nykyajasta. Toinen kertoo Kongon demokraattisesta tasavallasta, toinen yritysvastuusta.
Tuomo Manninen
Irtokäsien maa
K
UTEN
MUILLAKIN
aikansa eurooppalaisilla johtajilla, Belgian kuningas Leopold II:lla oli pakkomielle: siirtomaiden omistaminen. Hän iski silmänsä Kongoon, joka oli 1800-luvun loppupuoliskolla vielä tuntematon kohde. Saavuttaakseen haluamansa Leopold perusti Association Internationale Africainen, osakeyhtiön, jonka oli periaatteessa tarkoitus investoida maahan. Tutkimusmatkailija Henry Morton Stanleyn avulla, ja kauppiaiden ja matkailijoiden avittamisen varjolla, yhdistyksestä tuli Belgian kolonialismin Troijan hevonen. Pian kuningas keräsi kansainvälistä mainetta vapaavaltion menestyksellä. Alue oli hänen henkilökohtaista omaisuuttaan, ja hän järjesti sen kaupan tehokkaasti: ensin norsunluu-, sitten kumikaupan. Tuottoisa kauppa synnytti raakuuksia. Alkuperäiskansoja orjuutettiin, ja miehiä pakotettiin erittäin kivuliaaseen työhön ottamalla naisia ja lapsia panttivangeiksi. Kyliä tuhottiin, vastaan hangoittelijoita kidutettiin ja silvottiin. Kuolemaan asti ruoskiminen oli tavallista. Yleisin kidutusmuoto oli käsien irtileikkaaminen. irtokäsien maa, siihen viittaa näytelmän nimi. Leopold ii:n omat kädet olivat pehmeät, mutta hän omisti myös afrikkalaisten alamaistensa tuhannet irtokädet.
KONGON VAPAAVALTIO OLI
Leopold ii sai toimia rangaistuksetta, koska julkisuudessa hän esiintyi humanitaarisena toimijana, vapauden ja sivistyksen tuojana. Hän jopa järjesti kansainvälisiä konferensseja syyttääkseen kilpailijoitaan ihmisoikeusloukkauksista, kunnes ensimmäiset todisteet Kongon karusta todellisuudesta tulivat esiin. Kongossa arvioidaan tuhotun jopa kymmenen miljoonaa ihmistä vuosien 1880 ja 1920 välillä. Syitä oli monia: murhia, nälänhätää, sairauksia, syntyvyyden alenemista. Samaan aikaan ihmisoikeudet olivat toki uhattuina useimmissa maailman maista. Ehkä siksi rikokset jäivät rankaisematta. Leopoldin hallinto, ja sitä seurannut perinteisempi siirtomaavalta, jonka aikana Belgia yritti tehdä Kongosta mallisiirtomaan, oli kieltämättä tehokas. Se loi Kongoon rautatiet, laiva- ja lentoyhtiöt, tieverkoston. Se rakensi sairaaloita ja uudisti maataloutta. Se loi merkittävää talouskasvua. Ja vaikka sairaalat ja koulut rakennettiin alun perin valkoisille, ne loivat lopulta maahan myös oman koulutetun eliitin. olin ainoa afrikkalainen. Myös lavalla näkyi vain suomalaisia. Näytelmä kuitenkin käsitteli minun historiaani, sekä isovanhempieni aikaa että nyky-Kongoa, lasteni maata. Näytelmän Leopold ii:n teot ovat barbaarisia. Mutta ajattelivatko Kansallisteatterin valkoiset vieraat
KUNINK A AN K ÄSIEN ENSI-ILL ASSA
kongolaisten elämää nykyaikana? Kysyivätkö he, onko nykypäivän itsenäinen Kongo turvallinen ja oikeudenmukainen maa, jossa raakuuksia ei tapahdu? Se kysymys tulisi esittää jokaiselle katsojalle. On helppoa surra ja moittia sadan vuoden takaista julmuutta. Itse olen sitä mieltä, että Kongon demokraattinen tasavalta ei eroa Kongon vapaavaltiosta. Enää ei puhuta kuninkaan käsistä, mutta olisi aika puhua itsenäisyyden jaloista. Sekä metaforisista jaloista, joilla itsenäisen valtion tulisi seisoa, että konkreettisista jaloista: Kongossa leikataan yhä raajoja. Valloittajien aloittama verenvuodatus nimittäin jatkuu yhä. Kongon kansa on panttivankina häikäilemättömän poliittisen eliitin käsissä; se on johtanut maata siitä asti, kun belgialaiset lähtivät maasta. Se vie maata kaaokseen. Silti suomalaisetkin pysyvät hiljaa katsoessaan televisiosta, kuinka kongolaiset vuodattavat veljiensä verta puolustaakseen ulkovaltojen voittoja. Kongolaiset itse ovat valmiit uhraamaan itsenäisyytensä ja myymään pois maansa luonnonrikkaudet saadakseen valtaa sekä sotilaallista tukea, joka auttaa pysymään vallassa. Kuningas on kuollut kuka nyt vastaa Kongon katkaistuista jaloista?
Gilbert Adi Kadima
Kuningas, toimitusjohtaja
Kari Eloranta
puhuu kuin suuryhtiön tiedotusjohtaja. Hän kiistää julmuudet ja vaikuttaa aidosti loukkaantuneelta syytöksistä. Tarinoita naisten ja lasten sieppauksista? Kilpailijoiden panettelua! Orjuutta? Työmiesten kahleet on vastikään vaihdettu rautaisista alumiinisiin! Näin toimii eettinen johtaja. Kansallisteatterin Kuninkaan kädet -näytelmässä siirtomaata johdetaan kuin yritystä. Se ei ole nykykirjailijan yritys etäännyttää yhteiskuntakritiikkiään: tämä on tapahtunut oikeasti.
L
A VA L L A K U N I N G A S
ei ikinä käynyt Kongossaan. Myös näytelmä tapahtuu kokonaan Brysselissä. Uutiset Afrikasta saapuvat hoviin vierailevien poliitikkojen, diplomaattien ja seikkailijoiden mukana; kongolaisia ei nähdä lavalla. Juopa vallan käyttäjien ja kohteiden välillä on suunnaton, ja siksi käsittelyn rajaaminen Belgiaan tuntuu perustellulta. Se herättää katsojassa jopa varovaista toivoa: ehkä Leopoldin loputon julmuus syntyi välimatkasta? Orjien irtileikattuja käsiä pidellessään häikäilemätön kuningaskin vapisee. Kosketusetäisyydelle tulevaa Afrikkaa on vaikeampi sortaa.
T O I M I T U S J O H TA J A K U N I N G A S
kin raha. Se on aikansa kykypuolue. Vastakkainasettelujen aika on ohi, se julistaa: tärkeintä on yrittämisen vapaus, tuotanto ja kulutus! Norsunluun ja kumin tuottamat voitot kyllä aikanaan tihkuvat köyhillekin, Leopold vakuuttaa. vastustajiensa välinen julkinen vuoropuhelu on kiehtovaa ja ajankohtaista. Valtioohjauksen tukijat vaativat vapaavaltiokokeilun purkamista: Leopold lahjoo poliitikkoja eri puolilla maailmaa tyrmätäkseen muutokset. Oppositio yrittää koukata julkisen keskustelun kautta, mutta epäonnistuu, sillä yksityistetyssä Kongossa kassakirjat ovat salaisia. Liikeyrityksen läpinäkyvyys on nolla. Leopold pääsee käsiksi valtiollisten kilpailijoidensa tileihin, mutta osakeyhtiö saa kätkeä omansa. Leopoldin puheet ovat puheita yritysvastuusta, yksityistämisestä, valtion roolista, pohjoisen suuryhtiöistä etelän mailla. Tämä näytelmä olisi ansainnut paremman ohjauksen.
LEOPOLDIN JA HÄNEN
Kongossa toimi erikoinen pilottiprojekti, Kongon vapaavaltio. Sitä hallitsi "filantrooppinen osakeyhtiö", jonka ainut osakkeenomistaja oli Belgian kuningas Leopold II. Yhtiö tahkosi suuressa maassa ennennäkemättömät voitot ja synnytti lopulta Euroopassa aikansa moraalisen krapulan, kun ahneuden inhimilliset seuraukset selvisivät. Orjuus, vaino ja nälkä leikkasivat Kongon väestön puoleen. Kongon vapaavaltio oli kolme vuosikymmentä jatkunut kansanmurha, jonka ainoa motiivi oli liikevoiton maksimointi.
V U O S I N A 1 8 7 7 1 9 0 8
valitettavasti toimi. Juoniva hovi, traaginen kuningasperhe, oikeutta vaativa oppositio ja Jukka Puotilan suuruudenhullu Leopold kutistetaan lavalla jotenkin yhdentekeviksi. Se on hirveää haaskuuta, sillä Juha Vakkurin teksti on terävä ja tärkeä. Tarinan ytimessä on umpipoliittinen kiista: onko valtio parempi herra kuin yritys? Mitä hallitsijan tulisi tavoitella: kärsimyksen vähentämistä, tehokkuutta, kasvua? Yritys perustelee toimintansa vetävillä argumenteilla. Se ei hirttäydy tunkkaiseen protektionismiin; sille kelpaa niin ranskalaisten, englantilaisten kuin amerikkalaistenN ÄY T E L M Ä I T S E E I
Hanna Nikkanen Kuninkaan kädet, esityksiä vielä 7.10 30.12. Helsingissä Kansallisteatterissa.
Maailma karttoina ja kuvioina, joita ei ole ennen nähty.
Maailmanpolitiikan Atlas
ATLAKSEN POLITIIKAN MAAILMAN RI ISSEMINAA JULKISTAM lla keskuste an portei lema Euroop na "Kuo sta" tiistai siirtolaisuude in lua rajoista ja rio XI, Helsing 6 (audito 13.10. klo 141 atu 34). ionink ärakennus, Un yliopiston pä rit iikan professo Maailmanpolit Teivainen, ja Teivo Liisa Laakso n, Elina Hirvone kumentaristi kirjailija-do Juntunen. tohtori Marko Pakolaisapu, us, Suomen Into Kustann s ja Yleisen Solidaarisuu itos valtio-opin la
Kartan voi tehdä mistä vain: Venäjän ulkopolitiikasta, Kiinan maailmanvalloituksesta, Saksan voimalaitoksista, Afrikan mustasta kullasta, kybersodista ja Palestiinan saaristosta. 300 nelivärikarttaa ja -kuviota. Sid. 192 s.
! VAPAA PÄÄSY
omatique Le Monde dipl Ranskalaisen fin Philippe kartogra laatulehden tely rajoista, zin karttanäyt Rekacewit uudesta sta ja pakolais siirtolaisuude sä 3.29.11. olla Helsingis sipalatsin auki La
ISILTA ULKOPUOL TTY! LE PÄÄSY KIEL -näyttely
Kotiin kannettuna
(Sis. postikulut 4,30 )
27
Tilaukset osoitteesta myynti@intokustannus.fi
WWW. INTOKUSTANNUS . FI
30 voima 8 /2009
DELFIINIEN KAVERI. Louie
Psihoyos ajaa merenelävistä älykkäimmän oikeuksia.
Delfiinimies
Louie Psihoyos paljasti dokumentissaan, miltä näyttää aina hymyilevien nisäkkäiden joukkoteurastus.
TEKSTI: JUKKA VUORIO KUVAT: KLAUS WELP
oikeuksien edistämisessä parhaana aseena toimivat nykyään salaa kuvatut dokumentit. Suomessa on kuvattu tehotuotettuja sikoja, Norjassa turkiseläimiä, Yhdysvalloissa silppuriin joutuvia kukonpoikia ja nyt Louie Psihoyos tuo tietoisuuteemme Japanissa salaa kuvatun delfiinien tappamisen. The National Geographicin valokuvaajana uransa luonut yhdysvaltalainen Psihoyos oli harrastanut syvänmerensukellusta jo vuosia, kun merten saastuminen ja eliölajien sukupuuttoon kuoleminen kävi vuosi vuodelta selvemmäksi. Psihoyos ja ystävänsä Jim Clark olivat juuri lopettaneet yhden sukelluspäivän, kun Clark oli miettinyt ääneen, että "jonkun täytyisi tehdä jotakin".
LÄINTEN
"Entäs jos me tekisimme jotakin", Psihoyos oli tokaissut. Miehet perustivat tämän keskustelun pohjalta Oceanic Preservation Societyn (ops), jonka tarkoituksena on tuottaa valokuva- ja elokuvamateriaalia meristä ja niiden asukkaiden tilasta. ops sai alkusysäyksensä aktivistien peruskysymyksistä, "jos et sinä, kuka?" ja "jos ei nyt, milloin?". pyydystetty 23 000 delfiiniä joka vuosi. Pieni osa niistä on myyty ympäri maailmaa erilaisiin vesipuistoihin, joissa delfiineistä koulutetaan esiintyjiä. Loput ajetaan syrjäiseen ja katseilta piilossa olevaan merenpoukamaan, ja tapetaan ruuaksi. The Cove kuvaa, kuinka koko pouJAPANIN TAIJISSA ON TÄHÄN SAAKKA
kama värjäytyy tummanpunaiseksi delfiinien verestä, jotka tapetaan veteen kuoliaiksi veitsillä ja keihäillä hakkaamalla. Ongelmana vain on, että ihmiset sen enempää Japanissa kuin missään muuallakaan eivät halua syödä delfiiniä. Niinpä sitä myydään japanilaisissa kaupoissa valaanlihana, jota paikalliset pitävät terveellisenä. Propagandamielessä delfiininlihaa jaetaan ilmaiseksi kouluihin lasten ruuaksi. Terveellisyys lihasta on kuitenkin kaukana, sillä delfiinin liha sisältää merten saastumisen vuoksi jopa tuhansia kertoja enemmän ympäristömyrkkyjä kuin korkeimmatkaan suositukset sallisivat. Delfiinien, elokuvan ja Psihoyosin kannalta Japanissa sattui elosyyskuun vaihteessa tapahtuma,
jota ei osattu vielä elokuvaprojektia käynnistettäessä toivoa. Demokraattinen puolue (sosiaaliliberalistinen) sai murskavoiton lähes 50 vuotta valtaa pitäneestä Liberaalidemokraattisesta puolueesta (konservatiivinen). Tokion elokuvajuhlat torppasivat The Coven esittämisen vielä elokuussa, mutta vallan vaihduttua syyskuussa elokuva tulikin yllättäen hyväksytyksi festivaalien ohjelmaan. Samalla toiveet Japanin valaan- ja delfiininpyynnin lopettamisesta nousivat monta pykälää. The Cove voitti arvostetun Sundance-elokuvafestivaalin dokumenttisarjan tammikuussa 2009. Sen jälkeen elokuva ohjaajineen on ollut haluttu vieras ympäri maailmaa, ja palkintoja on tullut muiltakin festareilta jo tusinan verran.
34 voima 8 /2009
Koulu kodin & hellan välissä
Opiskelija-asuntola on kurditytöille välivaihe isän kodin & aviomiehen kodin välillä.
TEKSTI & KUVAT: KRISTIINA KOIVUNEN
A
AMULLA
vartalon mukaisissa vaatteissa. Jalassa teräväkärkiset, korkeakorkoiset avokkaat. Kun tytöt palaavat iltapäivällä, jotkut ottavat korkokengät jaloista portilla. Kun he pesevät meikit pois ja vaihtavat ylleen kotiasun, kuluneet verkkarit tai väljän kotimekon, heitä ei tunnista. Tyttöjen asuntola on meille haram, kielletty alue", jotkut Salahaddinin yliopiston miesopettajat kyselevät kuullessaan, että minut on majoitettu tyttöjen opiskelija-asuntolaan. Puolen vuoden ajan elän nykyajan haaremissa tuhannen kahdensadan
" M I L L A I S TA S I E L L Ä O N ?
opiskelija-asuntolan rautaportista suuntaa yliopistolle toinen toistaan upeampia muslimileidejä, hiukset peitettynä suurella huivilla, maahan asti ulottuvissa hameissa ja pitkähihaisissa puseroissa. Tiukasti
nuoren kurdinaisen kanssa. Ainoat alueella olevat miehet ovat portilla ympäri vuorokauden päivystävät sotilaat ja ravintolan ja parin kaupan henkilökunta sekä opiskelija-asuntolan puutarhurit. "Miksi pukeutuisimme täällä asuntolassa hyvin? Täällähän ei ole poikia", selittää Berfin. Pohjois-Irakissa sijaitsevalla Kurdistanin autonomisella alueella käytetään peruskouluissa ja lukioissa koulupukuja. Viime talvena keskusteltiin niiden ottamisesta käyttöön myös yliopistoissa, sillä pukeutumisesta on tullut monelle opiskelijatytölle opiskelua tärkeämpi asia. "Yliopistolla on poikia, siksi ul-
konäkö on tärkeä asia", jatkaa Berfin reikäisissä verryttelyhousuissaan omassa huoneessaan. Vapaapäivänä hän lähtee siskonsa kanssa kaupungille huipputyylikkäänä. He ovat menossa shoppailemaan läheiseen ostoskeskukseen. Siellä saattaa olla poikia. tytöillä on poikaystävä. Ne, joilla ei ole, yrittävät hankkia", kertoo Leyla. "Yleensä ajatellaan, että poika iskee tytön. Mutta kyllä tytötkin voivat olla aktiivisia", hän jatkaa. Leylalla onkin juuri menossa hunting project, johon ottaa osaa koko huonekunta. Se johtaa toivottuun lopputulokseen,
" U S E I M M I L L A TÄ Ä L L Ä A S U V I L L A
ja loppukeväällä pariskunta suunnittelee jo kihloihin menoa. Kurdinuorten seurustelulla on selkeä tavoite, avioliiton solmiminen. Perinteisesti isät ovat valinneet aviopuolisot lapsilleen, yleensä puolisot ovat serkkuja. Näissä oloissa nuorten seurustelu, joka on eurooppalaisesta perspektiivistä katsottuna pidättyväistä, merkitsee vallankumousta. Eräänä päivänä tapaan yliopiston lähellä sijaitsevassa kahvilassa ystäväni Fatiman. Hänellä on seuranaan vain lemmikkieläimensä, basaarista ostettu kananpoika. Fatima osoittaa kauempana olevaa pöytää, jossa hänen opiskelukaverinsa istuu syven-
EI VIELÄ HUOLEN HÄIVÄÄ.
Suuri osa opiskelijoista valmistuu työttömiksi. Silti opiskelua pidetään tärkeänä, etteivät nuoret ajaudu ääriliikkeiden piiriin.
voima 8 / 2009
35
tyneenä keskusteluun nuoren miehen kanssa. Kaksi viikkoa aiemmin tutustunut pariskunta pohtii strategioita sen varalta, että tytön isä ei suostu antamaan tytärtään nuorukaiselle vaimoksi. Fatima on ystävättärensä kanssa liikkeellä, sillä yksin vapaapäivänä kaupungilla liikkuva nuori tyttö herättäisi liikaa huomiota.
SALAHADDININ YLIOPISTON poikien asuntola sijaitsee lähes kahden kilometrin päässä tyttöjen asuntolasta. Kerron tytöille käynnistäni Kalarin pikkukaupungin yliopistossa. Sen kampus sijaitsee kaupungin ulkopuolella tuulisella mäellä, jossa ei kasva mitään, ei ainuttakaan ruohon kortta edes keväällä, jolloin luonto on rehevimmillään. Tyttöjen ja poikien asuntolat ovat viisikerroksisia elementtirakennuksia parin sadan metrin päässä toisistaan. Ne ovat tiheän piikkilanka-aidan keskellä, siihen on tarttunut repaleisia muovikasseja. Asuntolat näyttävät vankilan ja mielisairaalan yhdistelmältä. Poikien asuntolassa on mustunut seinä muisto edellisen vuoden tulipalosta, jota ei ole ollut varaa korjata. Asuntoloiden välillä on piikkilanka-aita, jonka portilla on pari sotilasta. Kalarissa tyttöjen asuntolassa on kaksi kertaa niin paljon asukkaita kuin paikkoja. Kolmen hengen huoneissa asuu viidestä seitsemään tyttöä. 24 tyttöä käyttää pientä yhteis-
keittiötä, jossa on pari retkikeittimen näköistä kaasukeitintä, ja yhteistä kylpyhuonetta, jossa on kaksi vessaa ja yksi suihku, josta tulee kylmää vettä. Televisiohuoneita tai lukusaleja ei ole. Televisiot on kielletty. Käytävien lattioilla istuu tyttöjä lukemassa tenttikirjoja. Kun kerron Erbilissä Kalarin opiskelija-asuntolasta, opiskelijatytöt ovat yksimielisiä, että Kalarissa on paremmat olot kuin heillä. Poikien asuntola on lähellä.
TURVALLISUUTEEN PANOSTETAAN
lat Asunto t vä näyttä & n vankila alan ira mielisa ältä. lm yhdiste
paljon Salahaddinin opiskelija-asuntolassa kuten kaikkialla Pohjois-Irakissa. Asuntolaa kiertää korkea, valonheittimin varustettu betonimuuri. Asukkaat joutuvat näyttämään henkilöllisyystodistuksen sekä tullessaan että lähtiessään asuntolasta, ja kaikki sinne tuotavat tavarat tarkastetaan. Asuntolan kotiintuloaika oli talvella kello 18, keväällä se muutettiin tuntia myöhemmäksi. Myöhässä tulevia ei päästetä asuntolaan, ja myöhästymisestä lähtee ilmoitus vanhemmille. Myöhästyjiä on erittäin vähän. Perjantaisin ja lauantaisin asuntolaan pääsee myöhemminkin ja sieltä saa olla poiskin. Arkipäivinä asuntolan valvojat kiertävät huoneet ja tarkastavat, että kaikki ovat paikalla. Silloin asukkaiden on anottava asuntolan johtajalta lupa, mikäli he haluavat yöpyä muualla. Asuntolaan ei saa kutsua vieraita. Kurdien perheiden kiinteyden
tietäen tämä kummastuttaa, mutta juuri se saattaakin olla syy. Ilman kieltoa siellä saattaisi olla jatkuvasti satoja äitejä huolehtimassa tyttäristään. Kun kysyn ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kuinka usein äiti soittaa heille, useimmat kertovat äidin soittavan joka päivä. Monet äidit soittavat sekä aamulla että illalla. "Äitini kannusti minua muuttamaan opiskelija-asuntolaan. Hän sanoi, että opin täällä paljon uusia asioita", kertoo Raz. Pienirintainen tyttö on oppinut esimerkiksi käyttämään kaksia rintaliivejä päällekkäin. Irakilaiset plastiikkakirurgit eivät asenna silikonirintoja. "Monet pitävät meitä asuntolatyttöjä vapaamielisinä ja liian itsenäisinä", Raz jatkaa. Suomalaiseen opiskelijaelämään verrattuna elämä irakilaisessa opiskelija-asuntolassa on sovinnaista. Kodeissaan asuviin kurssikavereihin verrattuna näillä tytöillä on kuitenkin paljon vapautta. Jo se, että isä antaa tyttärelleen luvan lähteä opiskelemaan toiseen kaupunkiin, on merkki isän edistyksellisyydestä. Monet erbililäiset isät ottavat selvää tyttärensä lukujärjestyksestä ja palkkaavat tutun taksikuskin noutamaan tyttären yliopiston portilta kotiin heti oppituntien päättymisen jälkeen.
"KUN JOKU TYTTÖ ALKAA PUHUA paljon puhelimessa, hän on löytänyt poikaystävän", kertoo Berfin. Kännykkäpuhelut on syömisen ohella suosituin harrastus iltaisin. Käytävillä ja pihalla kävelee tyttöjä uppoutuneina pitkiin keskusteluihin. Kännykkä on väylä vapauteen. Se mahdollistaa nuorten seurustelun tavalla, jota isät eivät pysty estämään. Kunniamurhat ovat lisääntyneet
Irakin Kurdistanissa samaa tahtia kuin nuorten kännykät. Elämä muuttuu nopeasti moderniksi eivätkä kaikki hyväksy sitä. Rakastuneet parit lähettävät toisilleen helliä tekstiviestejä ja ottavat kännykällä kuvia, joihin vanhoillisessa islamilaisessa maassa ei ole totuttu. Jotkut eivät ole pystyneet vastustamaan kiusausta lähettää niitä eteenpäin kavereille, sehän onnistuu yhdellä napin painalluksella. Pian puoli kaupunkia on tiennyt salaisesta suhteesta. Tyttöjen, ja myös poikien, perheet ovat joutuneet suureen häpeään, jonka vain kuolema on puhdistanut. Perheet ovat tappaneet myös skandaaleihin osallisiksi joutuneita poikiaan. Ongelmasta on puhuttu paljon julkisuudessa ja rangaistuksia on tiukennettu. Kännykän riskit tiedostetaan, mutta sen tarjoama vapaus houkuttelee. Kun nuoret tapaavat uusia ihmisiä, he kysyvät ensimmäiseksi toistensa puhelinnumerot. Huomaan itsekin kuinka helppoa puhelinnumeroiden hankinta on: eräänä iltana tuttavaperheen komea 19-vuotias poika Mohammad tuo minut asuntolaan. Tytöt ovat kiinnostuneita hänestä, myöhemmin eräs heistä katsoo kännykästäni salaa Mohammadin numeron ja soittaa hänelle. Kännykät ovat varsinaisia monitoimikoneita. Soittamisen ja tekstiviestien lähettämisen lisäksi niillä otetaan kuvia ja tehdään kotivideoita. Minulle näytetään kännykästä häävideota. Morsian näyttää olevan tämän asuntolan tyttö. Tarkemmin katsottuna myös sulhanen. Hänen pit-
kä tukkansa näkyy joissakin otoksissa, sen sijaan tumma puku peittää naiselliset muodot. "Eräänä iltana ei ollut mitään tekemistä, joten improvisoimme pienen teatteriesityksen", tytöt kertovat.
KÄNNYKÖISTÄ KUUNNELLAAN RADIOTA ,
musiikkikanavia tietenkin. Kun sopivaa ohjelmaa ei tule, laitetaan täysille kännykkään ladattu musiikki. Kännyköiden kaiuttimet ovat tehokkaat, ne riittävät myös öisten tanssiharjoitusten taustaksi. Tämä saa minut joskus raivokohtauksen partaalle. Juuri kukaan tytöistä ei osaa käyttää internetiä, mutta musiikin lataaminen kavereiden kännykästä sujuu näppärästi. Monilla on kaksi kännykkää. Kurdistanissa on kaksi kilpailevaa puhelinfirmaa. On halvempaa soittaa sen firman liittymästä, joka vastaanottajalla on. pehmeine sohvineen asuntolan televisiohuoneet tuovat mieleen hyvätasoisen hotellin. Tämä kolme vuotta sitten valmistunut asuntola on Irakin paras opiskelija-asuntola. Satojen satelliittikanavien joukosta tytöt seuraavat vain kahta ohjelmatyyppiä: libanonilaisia musiikkivideoita ja turkkilaisia saippuaoopperoita, jotka on dubattu arabiaksi. Irakissa ruoka on tärkeää. Ruokavalio on epäterveellisesti erittäin hiilihydraattipitoinen. Irakin ollessa kansainvälisessä kauppasaarrossa yk järjesti lasten aliravitsemuksen torjumiseksi Ruokaa öljystä -ohjelman. Sen puitteissa Irakiin on kipattu vuosien ajan maailman elintarvikejärjestön who:n vanhentuneita tuotteita, irakilaisten maksaessa niistä. Järjestelmä on käytössä edelleen. Irakilaiset saavat peruselintarvikkeet ilmaiseksi. Ja kukapa arvostaisi ilmaista tavaraa. Asuntolassa riisiä keitetään valtavat annokset ja ylijäämä heitetään surutta roskiksiin, jotka täyttyvät nopeasti. Myös energian säästö on tuntematon asia, vaikka tytöt maksavat kaasusta käytön mukaan. Laukut, joita vartijat penkovat portilla, ovat täynnä ruokaa. Minulle tarjotaan jatkuvasti ihania aterioita. Kun haluan osallistua kustannuksiin, tytöt vastaavat, ettei ruoka ole maksanut mitään. He ovat tuoneet sen kotoa. "Kun ruoka loppuu, soitan äidille, ja veljet tuovat sitä lisää", Ahlam kertoo. Keittiöiden suuret pakastimet ovat täynnä leipää. Usein omat leipäni katoavat pakastimesta, samoin jääkaappiin jätetty ruoka. "Kurdilainen systeemi", selittää Ahlam, ja etsii minulle leipiä. Ruoka on yhteistä. Piknik-retket ovat kevään kohokohtia. Huhtikuussa Erbil tyhjenee perjantaisin, kun kaupunkilaiset lähtevät grillaamaan vuoristoon. Joidenkin pakettiautojen lavalla on grillausvehkeiden lisäksi elävä lammas, liha on tuoretta. Opiskelijat vuokraavat busseja retkiä varten ja pukeutuvat hienoimpiin vaatteisiinsa. Kerran kysyn Saralta missä hänen uudet rannerenkaansa ovat (Irakissa kultaiset rannerenkaat myydään kuuden kappaleen pakkauksissa). Hän oli lainannut ne luontoretkelle lähteneelle ystävälleen.
TAULUTELEVISIOINEEN JA
rhat nniamu neet Ku äänty ovat lis tahtia samaa rten o kuin nu ät. kännyk
KUI HURISEE? Kännykkä on nuorten väylä vapauteen, mutta myös turvallisuusriski.
lukusaleja. Tenttikautta lukuun ottamatta ne ovat tyhjillään. Monien opiskelumotivaatio on olematon. Kurdistanissa kaikki lukion suorittaneet nuoret pääsevät yliopisA S U N T O L A S S A O N M Y Ö S U S E I TA
36 voima 8 /2009
toon. Ylioppilaskirjoitukset pisteytetään huomattavasti tarkemmin kuin Suomessa ja ylioppilaat laitetaan niiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Jokainen täyttää hakukaavakkeen, johon laitetaan viisikymmentä mieluisinta opiskelupaikkaa. Monien kohdalla pisteet eivät riitä mihinkään niistä, joten tietokone valitsee heille muun paikan. Monet keskitason oppilaat joutuvat opiskelemaan kemiaa tai tilastotiedettä, vaikka ovat hakeneet lääkärin ja arkkitehdin koulutusohjelmiin. Kostoksi valintakoneelle he päättävät olla tekemättä mitään opintojen eteen. He käyttävät ainoastaan hyväkseen mahdollisuuden päästä pois kotoa neljäksi vuodeksi. Opettaessani englantia yliopistolla tajusin itsekin opiskelijoiden laiskuuden. Oppitunneilla on läsnäolopakko ja opettaja käy nimilistat läpi jokaisen tunnin alussa. Minua neuvottiin laskemaan opiskelijat nimenhuudon lisäksi, koska suuressa ryhmässä on vaikea seurata, ettei kukaan vastaa kaverin puolesta. Lunttaaminen tenteissä on yleistä. Koska opiskelijat istuvat hyvin lähekkäin pienissä pulpeteissa, opettajien on vaikea estää heitä vilkuilemasta toisten papereihin. Opiskelijat valmistuvat neljässä vuodessa humanististen tieteiden kandidaateiksi. Maisterin tutkintoa pääsevät suorittamaan vain ne, jotka ovat ensin kaksi vuotta töissä yliopistolla. Työpaikan saanti sieltä, tai ylipäätänsä mistään, on vaikeaa. Tämä tiedetään koulutusohjelmista päätettäessä. Ääri-islamilaisuus leviää nopeasti koko Lähi-idässä ja Kurdistanissakin sen pelätään vetävän puoleensa nuoria. Vaikka suuren osan nuorista tiedetään valmistuvan työttömiksi, heidän toivotaan aikuistuvan neljässä vuodessa niin, etteivät he ajaudu ääriliikkeiden pariin. Maalis- ja huhtikuussa tiedekunnissa vietetään näyttävästi valmistujaisjuhlia, vaikka loppukokeet ovat vielä edessä. Lukukausi päättyy kesäkuussa, jolloin on liian kuuma juhlien järjestämiseen. Useimmilla tytöillä on pian edessä seuraava suuri juhla, omat häät. He palaavat asuntolasta vanhempien luo vain väliaikaisesti, edessä on muutto aviomiehen luo. Kurdinainen ei koskaan asu yksin.
Jutussa esiintyvien tyttöjen nimet on muutettu. Kuvat on Salahaddinin yliopiston tyttöjen asuntolasta, mutta kuvissa olevat henkilöt eivät liity juttuun.
Kunniamurhia & silvontaa Kurdistanissa
"Näkyvyys luo turvallisuutta."
OIKEUKSIEN PUOLUSTAJA. Bayona Hasan Omar pohtii ihmisoikeuksia Kristillisten eläkeläisten klubilla.
ONKO KOULUSSANNE
paljon naisopis-
TAITEEN PARISSA. Erbilin taideakatemian opiskelija Yuishaa nauratti toimittajan kysymys siitä, onko koulussa naisopiskelijoita.
kelijoita?" "Tietenkin", heittää maalausta ja kuvanveistoa opiskeleva Yuisha Salahaddinin yliopistossa Erbilissa. Seinämaalausta valmistavia nuoria naisia naurattaa. Nolottaa, vaikka tiedän, ettei kysymykseni ole ennenkuulumaton. Erbilin Taideakatemiassa voi opiskella kuvanveistoa, musiikkia, maalaustaidetta ja näyttämötaiteita. Arviolta noin 40 prosenttia opiskelijoista on naisia. Pääsin kesällä 2009 tutustumaan Kurdistanin tilanteeseen osana kulttuuriministeriön kutsumaa taidedelegaatiota. Tällä hetkellä Kurdistan hakee kansainvälisiä kontakteja nimenomaan taiteilijoiden ja toimittajien parista. Kurdit, jotka Saddam Husseinin aikaan joutuivat kärsimään karkotuksista, pakkosiirroista sekä voimakkaasta kulttuurinsa repressiosta, ovat saamassa kulttuurisen itsekunnioituksensa takaisin. Kurdien tilanne parantui jonkin verran vuoden 1991 jälkeen, jolloin Kurdistanin autonominen itsehallintoalue muodostettiin. Saddamin kukistuminen 2003 on jatkanut suotuisaa kehitystä. Kurdistanin suhteellinen rauhallisuus on mahdollistanut myös kansainväliset kulttuuriyhteydet. Tilanne on silti varsin tulenarka. Paljon riippuu lähitulevaisuudesta ja siitä, miten kurdit ja arabit kykenevät ratkaisemaan öljyrikkaiden raja-alueittensa, kuten kurdien pyhän kaupungin Kirkukin, ongelmia. Islamilaisten konservatiiviryhmien aseman vahvistuminen voisi helposti muuttaa myös tapaamieni opiskelijoitten tilanteen varsin toisenlaiseksi. on ilmapiiriltään vapaamielisempi kuin muu Irak tämä siitäkin huolimatta, että käyntimme aikana PohjoisIrakissa kivitettiin 17-vuotias jesidityttö, joka oli rakastunut muslimiin. Kulttuurin kahtiajakoista luonnetta kuvaa, että kivitystä voi seurata koTÄ L L Ä H E T K E L L Ä K U R D I S TA N
tisohvaltaan YouTubeen vuotaneista kamerakännykän tallenteista. Tapaamieni nuorten naisten kohtalo riippuu paljolti siitä, mihin suuntaan poliittinen kehitys lähitulevaisuudessa kääntyy. Vaikka Taideakatemian tunnelma on vapautunut, kulkevat naiset kadulla burkhissa ja välttelevät kontaktia toimittajien kanssa. Naisten on myös vaikea päästä toimijoiksi taidealoilla. Avioliitto sotkee monen nuoren naisen suunnitelmat. Kuten Erbilin alueen ihmisoikeusvaltuutettu Bayona Hasan Omar toteaa: "Naisten aseman parantaminen tulee usein tärkeysjärjestyksessä viimeisenä." Paljon on kuitenkin jo tapahtunut. Omar auttaa henkilökohtaisesti naisia, jotka ovat joutuneet solmimaan pakkoavioliiton. Usein naiset eivät tiedä oikeuksiaan. Moni ei esimerkiksi tiedä, ettei miehellä ole oikeutta ottaa useampia kuin yhtä vaimoa ilman vaimon nimenomaista suostumusta. Yksi seikka, joka saattaa edesauttaa naisten aseman parantumista, ovat koulutetut paluumuuttajat. Kurdit myös tarvitsevat länsisympatioita. Kurdistanin kulttuuriministeri Falakaddin Kakeyi korostaakin kansainvälisten kontaktien merkitystä: "Näkyvyys luo turvallisuutta. Kurdistanin tulevaisuus riippuu paljolti lännen tuesta." naisia on edelleen vähän. Uudet taidemuodot, kuten elokuva ja mediataide, sen sijaan näyttävät muodostavan kanavan, jota myöten naisetkin pääsevät nauttimaan ilmaisunvapaudesta. Salahaddinin elokuvainstituuttiin astuessaan vieras tuntee astuvansa toiseen todellisuuteen. Resursseja on vähän, ja kuten linjan vastaava Aras s. Taki toteaa, on suuri osa opettajista alikoulutettuja. Ne, joilla koulutusta on, ovat saaneet sen usein Saksassa tai, kuten Taki itse, Ruotsissa. Tunnelma Kurdistanin ainoassa elokuvakoulussa on varsin kansainvälinen. Opiskelijat ovat kotoisin Turkista, Iranista, Syyriasta ja Israelista. Kaikki ovat kurdeja. Merkillepantavaa on myös, ettei arabiankielisistä tulkeista ole apua. Oppilaat puhuvat kurdia, eivät arabiaa. Niin opiskelijat kuin opettajatkin esittävät kysymyksiä ja näyttävät tuotoksiaan innokkaasti. Vaikka jälki onkin ajoittain kömpelöä ja asetelmat alleviivattuja, ei elokuvien todistusarvoa voi sinänsä kieltää. Salahaddinin elokuvainsituutissa
K IRJALLISUUDEN PIIRISSÄ
on valmistunut viime vuosina useita kiinnostavia filmejä, joiden ohjaajina tai käsikirjoittajina naiset ovat toimineet. Näistä esimerkiksi Silminnäkijä (2008) kertoo Saddamin armeijan Anfal-operaatiosta, jossa vuosina 19861989 tapettiin 182 000 kurdia. Käsite "anfal" tulee Koraanista ja merkitsee sotasaalista. teemat ovat vahvasti naisnäkökulmasta kerrottuja. Viryan Mayin ohjaama Valkoinen kyyhky (2007) on tarina kunniamurhasta murhaajan näkökulmasta. Siskonsa surmannut mies painii tunnontuskiensa kourissa varsin perinpohjaisesti. Trauma (2007) käsittelee naisten ympärileikkausta, Et ole yksin (2007) puolestaan sukupuolirooleja ja perheväkivaltaa niin raadollisesti, että katsoja häkeltyy. Vaikea on esimerkiksi pitää uskottavana kohtausta, jossa perheen äiti joutuu poikiensa pahoinpitelemäksi. Kurdikulttuurissa äiti nauttii perheessä suurta kunnioitusta. Onkin hankala arvioida, kuinka paljon tekijät ovat antaneet ulkoisten (kts. länsimaisen katsojan) odotusten vaikuttaa sisältöön. Rankkoja aiheita kuitenkin käsitellään, ja se on tärkeintä. Naiskauppaa (2007) kertoo kunniaväkivallasta, järjestetyistä avioliitoista ja patriarkaalisuudesta kurdikulttuurissa. Elokuvia katsoessaan tulee uudelleen ja uudelleen ajatelleeksi, voisiko tällaisia elokuvia tehdä Suomessa. Meillähän lyhytelokuva usein toimii muodollisena työnäytteenä ja traumoja käsitellään enemmänkin yksilötasolla. Jonkinlainen vaisuus kieltämättä vaivaa suomalaista elokuvaa. Syynä voi nähdä joko yhteiskunnallisten olojen vakauden tai taloudellisen sensuurin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumien käsittely on edelleen kesken. Kurdielokuvan käsittelemät aiheet kumpuavat suoraan lähimenneisyydestä ja nykytodellisuudesta tosin käsittelyä leimaa vahvasti se, että kurdit nähdään kansanryhmänä kärsijöinä ja uhreina. Elokuvat ovat ohjanneet ja niissä näyttelevät instituutin opiskelijat, nousevat kurditaiteilijat. Hämmästyttävän hyvää jälkeä on saatu aikaan ottaen huomioon, että elokuvat on tehty erityisen pienellä budjetilla. Kurdilaisen kulttuurin toimijoilla on ilmeinen tarve itsevalaisuun.
M O N E N M U U N E L O K U VA N
Katja Kettu
Saa sitä asiat suoraankin sanoa.
Päivänpolitiikan pelikentällä riittää läpänheittäjiä, mutta ketä kiinnostaa maailman syyt ja seuraukset kaiken mediamyllytyksen takana? Oletamme, että sinua. Vihreä Lanka raportoi todellisuuden tilasta joka perjantai perinteiseen tapaan paperilla ja pitkin viikkoa verkkolehdessä. Tutustu ja tilaa, jos et ole jo tilannut!
Saat lehdet kotiin kolmeksi kuukaudeksi numerosta 18230 naputtelemalla viestikenttään LANKA , nimesi ja osoitteesi. Viesti on sinulle ilmainen. Kaikki tilaukset muuttuvat jatkuviksi 1. tilausjakson jälkeen, ellei tilaaja halua erikseen valita toista tilauslajia tai peruuttaa tilausta. www.vihrealanka.fi/tilaa
TUTUSTU NY T 3 kk vain 10 !
Toisin sanoen.
Vain valhe on
mittaamaton
todellisuus on totuutta ihmeellisempi!
en e i n ii n n u o r t kse w :n k ä r s im y
lyh yt his to ria iha n ka ike sta
A.W. Yrjänä: PÄIVÄKIRJA 19952008
päiväkirja on kertomus työstä ja sen tekemisen mahdottomuudesta. Se kuvaa elämää, joka ei ole tarina vaan viidakko, jolla on oma syvä ekologiansa. Lähes 14 vuoden sielunvaellus synnyttää hengästyttävän ja pohdiskelevan sinfonian, jossa soivat runot ja rakeinen proosa.
Yrjänä, Halmkrona & Hämäläinen: ENCYCLOPEDIA IDIOTICA
Stan Lauryssens: DALÍ & MINÄ Surrealistinen tarina
cmx-yhtyeen maineikkaaseen Kysy-palstaan perustuva teos on useimpia elämänaloja kiireestä kantapäähän käpälöivä pikkujättiläinen, joka asettaa uuteen valoon niin musiikin, mystiikan kuin alapäähuumorinkin.
dalí-väärennösten myynnistä tuomittu taidekauppias kuvaa sisäpiiriläisen silmin, kuinka luomisvoimansa jo menettänyt mestari pyöritti taidemaailmaa ylläpitääkseen ylenpalttisen tuhlailevaa ja yhä surrealistisemmaksi käyvää elämäntapaansa.
Tapio Koivukari: SUMUN LOKIKIRJA
Jo Nesbø: TORAKAT
Ulf Lundell: SÄÄMIES
"sumun lokikirja on niitä romaaneja, joita ei yksinkertaisesti pysty päästämään käsistään ilman pakkoa tai unen lukijasta ottamaa selkävoittoa." Uusi Rauma
harry hole lähetetään Bangkokiin. Hänen tehtävänsä on selvittää Norjan suurlähettilään murha ja estää skandaalin synty. Ei aivan helppoa Harrylle...
intohimoinen ja viisas romaani luovuudesta, ikääntymisestä ja ihmisyydestä. Kirjailija-rockmuusikkokuvataiteilija Lundell kirjoittaa sydänverellään.
Simo Rantalainen: HYVÄT, PAHAT JA MUNAT
Eppu Normaali: PAHKASIKA viides huumorin kirja
lahjakas mutta arvaamaton toimittaja kertoo kaiken runsaasta kymmenestä vuodestaan suomalaismediassa.
titaanit kohtaavat! Suomirockin jättiläinen Eppu Normaali ottaa mittaa tasavallan legendaarisimmasta huumorijulkaisusta.
TAIDETTA KOTEIHIN ISOLLA IILLÄ!
w w w.ws oy. f i w w w. jo h nny k ni g a . f i
40 voima 8 /2009
kulttuuri häirintä
TEKSTI: JARI TAMMINEN
Pasifistinen legomaailma on muuttunut tappotantereeksi.
A P S U U T E N I leikeistä 1980-luvulla valtaosa pyöri legojen ja Tähtien sota -ukkeleiden ympärillä. Kuitenkin lapsuuteni rakennuspalikoissa oli yksi merkittävä ero: legoissa ei ollut aseita. Aseiden puute Lego-paketeissa oli viesti siitä, että pilttejä ei ainakaan kannusteta ongelmien ratkomiseen asein. Legon historia on pasifistinen ihan syystä. Tanskalainen Ole Kirk Christiansen perusti Lego-lelupajan vuonna 1932, kahdeksan vuotta sen jälkeen Saksa miehitti Tanskan. Toisen maailmansodan kokeneille väkivalta ei ollut hauskaa tai leikinomaista. Sittemmin militarismi on vähitellen löytänyt tiensä näihinkin leluihin, aluksi ritarien miekkoina, sitten
L
merirosvot saivat piilukkotussarit ja kanuunat. Nykyään Bionic-robotit ovat yhtä asetta ja legoagentit taistelevat pahuutta vastaan automaattipistoolein sekä ohjuksin. ja väkivalta kuitenkin sijoittuvat fantasiamaailmoihin. "Legoaseet eivät koskaan ole suoria kopioita oikeista aseista", vakuuttaa Charlotte Simonsen, Lego-yhtymän viestintäpäällikkö. Hän myös huomauttaa Legon ainoastaan vastaavan kysyntään. "Meidän tutkimuksemme osoittavat, että lapset leikkivät konflikteja", Simonsen huomauttaa. Siis väkivalta on sallittua, jos se on hauskaa, ja lelujen valmistajien tehtävänä on kannustaa lapsia väkivaltaleikkeihin. "Taistelut hyvien ja pahojen välillä ovat välttämättömiä lasten keLEGON MUK A AN SEN ASEET
hitykselle. Riippumatta siitä sisältävätkö lelut aseita, lapset haluavat leikkiä ja treenata konflikteja. Sisällytämme konfliktiteemoja sarjoihimme, mutta niissä on aina humoristinen ote."
V U O N N A 1 9 9 9 Lego esitteli tuoteperheensä merkkipaalun, Lego Star Warsin. Kauppojen hyllyille ilmestyi ensimmäinen Lego-x-siipihävittäjä. Tähtien sodan luoja, George Lucas on tuotteistuksen maailmanmestari, jonka Star Wars -tuoteperheen lelut ja muut oheistuotteet tahkoavat rahaa moninkertaisesti enemmän kuin
tämme "Sisälly e m o j a tite konflik imme, sarjoih na ä on ai ta niiss en mut istin humor ote."
itse elokuvat. Vähitellen Legon ja egon yö Lucasin yhteistyö syveni ja vuonna 2005 julkaistiin Lego Star ulkaistiin Wars: The Vid e Video Game. Pelissä ukkeleilla seikkaillaan Tähtien sota -elokuvien läpi. Lego Star Warsin juhliessa kymmenvuotissyntymäpäiviään ovat Legon militaristisempia kuin koskaan. Legon ja Lucasin yhteistyö on myös laajentunut Tähtien sodan maailmasta kattamaan Indiana Jonesin seikkailut. Väkivaltaisten Indiana Jones -elokuvien ikäraja on elokuvatarkastamossa ruuvattu selkeästi korkeam-
maksi kuin Legon kohderyhmän ikähaaru ikähaarukka. Se, että ikärajat ovat ehdottomia dottomi ei estä markkinointia kovin erilaiselle kohderyhmälle. "Lego Indiana Jones -tuotteiden kohderyhmä on 714-vuotiaat pojat. Kokemuksemme on kuitenkin se, että usein isät leikkivät niillä lapsiensa kanssa. Uskomme, että monet nuoret lapset ovat nähneet elokuvat televisiosta vanhempiensa kanssa", viestintäpäällikkö Simonsen paljastaa. "Päätös ostaa näitä tuotteita on vanhempien, jotka tietävät pystyvätkö heidän lapsensa samaistumaan niihin."
Lego-kuvaelmia uutiskuvista, legofesto.blogspot.com David Grunstensen: Building the Lego Millenium Falcon, vimeo.com/3494026
LEGOUKKOJEN HOLOKAUST. Puolalaisen taiteilijan Zbigniew Libera rakensi aidon näköiset pakkaukset kokonaiselle keskitysleirituoteperheelle ja keräsi niiden sisälle palikat Legon tuotesarjoista. Lego-keskitysleiristä löytyy pakollisen krematorion lisäksi muun muassa joukkohauta ja kammio lääketieteellisille kokeille.
voima 8 / 2009
41
KUOLEMA NATSEILLE. Lego Indiana Jones: The Original Adventure -peli tuo lasten ulottuville Indianan seikkailut, joissa natsit ovat natseja ja pyssyt muistuttavat moderneja vastineitaan. Konepistoolit laulavat, kun tohtori Jones muiluttaa vastaantulijoita arkeologian nimissä.
Lego Groupin arkeologi
HELVETIN PALIKAT
Puolalainen taiteilija rakensi keskitysleirin legoista & joutui ongelmiin.
aina vääntyneet moneksi. Palikat ovat löytäneet tiensä useisiin taideteoksiin, netti on täynnä legotaidetta ja legoista tehtyjä todellisen maailman pastisseja. Eniten kiistaa on herättänyt puolalaistaiteilija Zbigniew Liberan vuonna 1996 valmistama Legokeskitysleiri, joka oli esillä muun muassa vuosi sitten Berliinin Pergamon-museossa. Natseja ja holokaustia on käsitelty lukemattomissa elokuvissa ja kirjoissa. Siitä huolimatta Puolan Legon lahjoittamista, kaupan hyllyltäkin löytyvistä osista koottu keskitysleiriteos herätti paheksuntaa odottamattoman paljon. Yleisö jakautui puolesta ja vastaan, mutta hihansa poltti myös Lego. Liberan teos ei sopinut Legon vaalimaan "mukavan humoristiseen" väkivaltakuvastoon. Lego syytti taiteilijaa tuotemerkkirikkomuksesta ja uhkasi taiteilijaa oikeustoimilla. Yhtiö luopui syytteistä vasta yleisön painostuksen alla.
L E G O T O V AT
BrickArmsin terroristi
estävät kaikki julkiset pyrkimykset pohtia holokaustin poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia." Kuohunta Liberan teoksen ympärillä rauhoittui hetkeksi vuonna 2002, kun Juutalainen museo New Yorkissa otti legokeskitysleirin osaksi Mirroring Evil -näyttelyään ja osti sen kokoelmiinsa. Tosin tuolloin Legon yhdysvaltalainen tytäryhtiö pyrki estämään teoksen esittämisen, siinä kuitenkaan onnistumatta.
L E G O U K K E L I E N vuosi vuodelta kasvava asearsenaali heijastaa Liberan mukaan muutosta yhteiskunnassa. "Ydinsodan pelko hallitsi 19501960-luvuilla julkista keskustelua ja pasifistiset legot sopivat yleiseen ilmapiiriin. Nyt vallitseva arvomaailma on kyyninen dystopia, johon militarisoidut legot sopivat mainiosti." Prahan taideakatemian professori haluaa testata töillään todellisuutta ja taiteen rajoja. Tästä on seurannut Liberalle hankaluuksia aiemminkin, sillä hän istui vankilassa kommunistihallinnon aikana poliittisen taiteensa takia. "Legomaailma edustaa koko maailmaa, arkielämää ja fantasioita, se on ainoastaan yksinkertaistettu äärimmilleen." "Yksilöllisyys kuitenkin puuttuu tyystin. Jokaisella legoukolla on samanlaiset kasvot. Legoista ei voi rakentaa mitään pyöreää, pehmeää tai muodotonta, ainoastaan kulmikasta. Käsillä on todellakin totalitäärinen systeemi Lego System."
suurin ongelma on, että sitä rajaa kaksi mahdottomuutta", Libera vastaa uteluihini siitä, miksi teos on herättänyt niin paljon raivoa. "Holokaustin kokeneille siitä puhuminen on mahdotonta ja meille holokaustin jälkeen syntyneille sen ymmärtäminen on mahdotonta. Nämä kaksi mahdottomuutta
"HOLOK AUSTIKESKUSTELUN
BrickArms
Jari Tamminen
LEGOMAAILMAN
Deutsches Afrikakorps Lego eli Saksan Pohjois-Afrikan-legojoukkoja Indiana Jonesin tapaan.
Wehrmacht Oberst eli natsieversti BrickArmsin tapaan
n naapurista löytyy yhteensopivia, jos toki te lisensoimattomia ja lis hyvin militantteja tuotelinjoja. Esimerkiksi yhdysvaltalaiEsimer r nen perheyritys B BrickArms valmistaa h i kustomoituja legoukkeleita ja niille sopivia varustuksia. Tarkka-ampuja M21-tarkkuuskiväärin ja terroristi rynnäkkökiväärin sekä kranaattien kera poikkeavat Legon linjasta selvästi. Myöskään BrickArmsin tekemä natsiupseeri ei vaikuta hetkeäkään viralliselta Lego-tuotteelta ja jaksaa naurattaa, kunnes sen laittaa rinnakkain virallisesta Lego Indiana Jones -laatikosta poimitun natsin kanssa. Ero on mitätön. BrickArmsin tuotteet eivät ole Legon lisensoimia, mutta Lego Group juoksee virallisilla leluillaan kovaa Brickarmsin perässä.
BrickArms
TOISINAJATTELU ON SALL
HELSINGIN
TORSTAI 22.10.
Esiintyjä
Juha Siro Oksana Tselyseva Jouni Hynynen Hanoi Rocks Juulia Jyränki & muut Gene
Kirja
Marilynin hiuspinni Putinismi ja Venäjän rappio Mies katoaa All Those Wasted Years Tapaus neitsythuorakirkko Kullervo
Aika & paikka
12 / Aino
Like/ Rosebudin osastolla 6D73
12.30
11.30 / Kirjakahvila 12.00
13.30 / Kirjakahvila 14.00 14.30 / Eino Leino 14.30 / Kullervo 16 / Louhi 15.00 15.00 16.30
PERJANTAI 23.10.
Kauko Röyhkä Arja Alho, Tuomas Rantanen Petri Minkkinen Oksana Tselyseva Heidi Krohn Lauri Holappa, Tuomas Rantanen Hal Duncan Sara Paavolainen Oksana Tselyseva Tuomas Lius Jukka Pakkanen Kesä Kannaksella Kovan tuulen varoitus, Puolueiden kriisi Meksikon 1900-luku Putinismi ja Venäjän rappio Elämäni kivet Puolueiden kriisi, Finanssikapitalismi Vellum kaikkeuden kirja Lapsia valitessa Novaja Gazeta Haka Triesten taivas 17.30 / Eino Leino 18 / Eino Leino 16 / Aleksis Kivi 14 / Kullervo 14.30 / Eino Leino 10.30 / Aleksis Kivi 11.00 12.00 13.00 14.30 15.00 16.00 16.30 17.00 17.30 18.00 18.30
TSEKKAA TUOREET -PAMFLETIT:
Risto Isomäki: Kosminen rakkaus vai suuri Saatana Kimmo Jylhämö & Hanna Kuusela (toim.): Politiikkaa, idiootti! Vastakkainasettelua Zizekin kanssa Boris Nemtsov & Vladimir Milov: Putinismi ja Venäjän rappio Otto Bruun & Teppo Eskelinen (toim.): Finanssikapitalismi jumala on kuollut Jonathan Glover: Lapsia valitessa geenit, vammaisuus ja suunnittelu
www.intok
Sotasyyllisyys
Romaani
Muita Enostonen uutuuksia: Raimo Vahtera: Niksin pojat. Nuorukaiset Phoenixin baarissa. Asko Lehtonen: Tuuli vei kuistilta hatun. Runoja.
www.enostone. kustannus@enostone.
Harri Raitis
Saara Salo ja Kirsi Tuomi ara S o K s Tuomi m
HOIVAA JA LEIKI
Vauvan ja vanhemman n vuorovaikutus
Tietoa, au uja a leikkejä hyvän Tietoa, lauluja ja leikkejä hyvän etoa et k vuorovaikutukse synnyttä iseksi vuorovaikutuksen synnyttämiseksi orov i utu v t raskau jas lei ki ikää raskausajasta leikki-ikään. Perustuu k usa a eikki kään e stuu ki-i therap lay-vuorovaikutusterapiaan. h rapl -v uo va ik tusterap ia . p s iaan Sis. Si D. s 25 Si . CD. 61 s, 25
Lacanilaisen diskurssiteorian kliininen aapinen Goethe-palkittu
Paul Verhaeghe Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä
"Merkittävän tutkijan merkittävä saavutus, joka avaa keskustelun lacanilaisen psykoanalyyttisen oppineisuuden intellektuaalisen kipinän ja psykodynaamisen kliinisen tieteen tavanomaisemman angloamerikkalaisen perinteen välillä. Tämä kirja on laadukkaimman lacanilaisen ajattelun huomattava yleiskatsaus..." - Peter Fonagy APEIRON KIRJAT www.apeironkirjat.com
LOISTOA elämään!
Mielenterveyden voimalla!
Tutustu uudistuneeseen Mielenterveys-lehteen.
"Rakenne ja ilme ajanmukaistuvat päämäärämme ei muutu."
päätoimittaja Kristina Salonen
Mielenterveys tarkastelee kriittisesti mielenterveyden näkökulmasta yksilön ja yhteiskunnan kipukohtia, tarjoaa vaihtoehtoja ja vastauksia, antaa tilaa moniääniselle keskustelulle.
Tilaa näytenumero:
puh. 09 615 516 /tilaajapalvelu tai tilaukset@mielenterveysseura.fi
Parhaat kirjat ilmestyvät LOISTOpokkareina.
www.loistopokkarit.com
Mielenterveys-lehti 48. vuosikerta, 6 numeroa vuodessa 12 kk määräaikaistilaus 42 euroa kestotilaus 35 euroa
ia
voima 8 / 2009
47
Radio puhuu...
...sanomatta mitään.
Koonnut Pertti Laesmaa
Eroisien mielestä sosiaalitoimen virkailijat ymmärtävät paremmin naista, koska ovat lähes aina itse naisia. Väite saa tukea Mari Antikaisen väitöskirjasta. Antikainen tutki sosiaalityöntekijöiden puhetapoja ja totesi, etteivät naissosiaalityöntekijät ymmärrä riittävän hyvin miehen tapaa puhua. Suomalaisten työmarkkinoiden jakautuminen miesten ja naisten ammatteihin siis johtaa siihen, että sossussa pärjää parhaiten puhumalla naista. Maria Säkö, Tulva 3/2009
Julisteissa pyykkinaruilla roikkuu pelipaitoja, joissa lukee "homo", "hetero" tai "en tiedä". Espoon ja Helsingin liikuntavirastojen julkisiin tiloihin ei näitä julisteita saa kiinnittää. Käsitykset urheilumaailman konservatiivisuudestä ja sisäpiirien politiikasta vain vahvistuivat. Mutta eikö olisi hienoa, jos vapaamielisempi kulttuuriväki ottaisi loistavan idean jatkokäsittelyyn? Kaikki pukeutuisivat teatteri-, tanssi- ja konsertti-ensi-illoissa tuollaisiin paitoihin? Seuraavaksi voitaisiin ottaa käsittelyyn vaikkapa sellaiset termit kuin "luuseri", maahanmuuttaja", "pakolainen", "vinosilmä" ja "mutiainen". Sammakko-palsta, Tanssi 3/2009
Ina Kallis
Pertti Salovaara sohaisi muurahaispesään arvostellessaan syyskuussa radio-ohjelmien tason laskua. Seuranneessa yleisökeskustelussa enemmistö oli samaa mieltä hänen kanssaan. Laajasta tyytymättömyydestä huolimatta tutkimusten mukaan radiota kuunnellaan yli kolme tuntia päivässä. Luku on pysynyt lähes ennallaan viimeiset 17 vuotta. Sekä Ylessä että yksityisillä kanavilla vaikuttanut Pertti Salovaara laukoi mtv3:ssa ilkeitä etenkin yksityisten asemien juontajista: "Joudun kääntämään viimeistään toisen spiikin aikana kanavaa. En jaksa kuunnella turhanpäiväistä paskanjauhantaa. Julkkiksiksi pyrkivät nuoret tekevät radion sisällön huonommaksi", Salovaara tykitti. Yleisönosastoissa ja nettisivuilla suuri enemmistö keskustelijoista oli samaa mieltä: radio-ohjelmien taso on romahtanut. Yksityisillä kanavilla ei ole lainkaan käsikirjoitettuja ohjelmia sanan perinteisessä merkityksessä. Yhdysvalloista kopioitu formaattiradion idea perustuu musiikin käyttöön kuulijoiden houkuttelemisessa. Musiikki valitaan tavoitellun kohderyhmän oletettujen mieltymysten perusteella. Näin tuotetaan yleisö. Äänilevyjen väliin sijoitellaan mainokset ja juontajan tehtävä on tehdä lähetyksestä päivään sopiva ajankohtaiselta kuulostava paketti. Todellinen tavoite on myydä mainostettavat tuotteet kohdeyleisölle.
K
A N S A N E D U S TAJ A
"En jaksa kuunnella turhanpäiväistä a." paskanjauhanta
muunkin mielestä ongelman muodostavat suoran lähetyksen juontajat eli tiskijukat tai "moniosaajat". Toimittajiksi heitä ei voi kutsua, sillä "moniosaajien" osaamattomuus ja tietämättömyys on laaja-alaista. Monet myös tiedostavat moniosaamattomuutensa. Sitä peitellään suorassa radiolähetyksessä käyttämällä mahdollisimman ympäripyöreitä ilmauksia ja sanontoja, minkä lisäksi vältellään puhumista aiheista, joita ei tunneta. Kun niitä on paljon, syntyy
S A L O VA A R A N J A M O N E N
vaikutelma tyhjää täynnä olevasta lähetyksestä. Ilta-Sanomien yleisökeskustelussa muuan kirjoittaja totesi: radio puhuu paljon, mutta ei sano mitään. Yleisökeskustelun mukaan Salovaaran väitteillä radio-ohjelmien tason romahtamisesta on perusteita. Tampereen yliopiston radiotyön lehtori Marko Ala-Fossi ei kuitenkaan lämpene Salovaaran kritiikistä: "Mitään äkillistä ja yleistä radioohjelmien tason romahdusta ei ole tapahtunut. Kyse on enemmänkin siitä, että Salovaarasta itsestään on tullut keski-ikäinen kahden lapsen isä. On ihan luonnollista, että Pertti s. ei voi sietää kaupallisten radioiden aamuohjelmia, koska hän ei enää kuulu niiden varsinaiseen kohderyhmään. Arvelen, että Salovaaran moittimat aamushowjuontajat olisivat paljon enemmän huolissaan siitä, jos toista kauttaan istuva nelikymppinen keskustan kansanedustaja "diggailisi kybällä" heidän ohjelmaansa jotain olisi nimittäin silloin pahasti pielessä", AlaFossi vastaa Salovaaralle. Hän viittaa Finnpanelin kuuntelututkimuksiin. Niiden mukaan radiota kuunneltiin 3,15 tuntia päivässä vuonna 2008. Lukema oli 3,26 tuntia vuonna 1991. Suosituin kanava on Radio Suomi, toisena on Radio Nova. "Eli radiolla viestintävälineenä tai kaupallisella radiolla erikseen ei siis ole ainakaan omasta näkökulmastaan mitään akuuttia ohjelmien laatukriisiä. Niin kauan kuin Salovaaran mollaamilla ohjelmilla on yleisöjä, kaupallinen radio ei lähde niitä omatoimisesti muuksi muuttamaan", Ala-Fossi jatkaa. tutkimuksen lukeminen kuitenkin osoittaa, että radion kuuntelussa on tapahtunut ja tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuorten ja iäkkäämpien kuuntelutottumukset ovat hyvin erilaisia. Lisäksi radioyleisö pirstoutuu pieniin osayleisöihin. nrj, Groove, Suomipop, Rock ja Iskelmä kokoavat aivan erilaiset yleisöt. Formaattiradion idea toimii Suomessakin. Etenkin nuoTA R K E M P I F I N N P A N E L I N
rille on luonnollista, että radio on ensisijaisesti taustalla soiva musiikkiautomaatti. Ajatus käsikirjoitetusta dokumentista tai puolen tunnin maailmanpolitiikkaa luotaavasta puheohjelmasta on outo. Toisille taas Ylen Radio Puhe ja Yle Radio 1 ovat ainoita oikeita radioita. Yksityisten kanavien musiikkiformaatit johtuvat myös tekijänoikeusmaksuista. Vastoin yleistä luuloa musiikin soittaminen radiossa on halpaa. Se on jopa huomattavasti edullisempaa kuin palkata toimittajia tekemään puheohjelmia. Kärjistyneenä tämä näkyy soittorasia-asemilla, joissa cd-jukeboksi jauhaa musiikkia ja äänilevyjen väliin sijoitellaan mainokset. Se on halvinta ohjelmaa, mitä radiot pystyvät tuottamaan. Äänilevymusiikin ja mitäänsanomattoman puheen avulla tavoittaa kaupallisesti riittäviä yleisöjä. Siksi yksityiset asemat eivät 25 vuoden aikana ole perustaneet puhekanavia, vaan tehtävä lankesi Yleisradiolle. Tutkimukset viittaavat siihen, että radioyleisöjen pirstoutuminen jatkuu. Musiikkiradioita tulee lisää, mutta samalla toiset haluavat radiosta puhetta, dokumentteja ja asiaa. Trendi on maailmalla yleinen. Formaattiradioiden syntymaassa Yhdysvalloissa eniten suosiotaan on lisännyt pieni julkinen kanava National Public Radio. The Washington Postin mukaan se on 2000-luvulla lähes kaksinkertaistanut kuulijamääränsä tavoittaen päivittäin 21 miljoonaa yhdysvaltalaista. Suosituimpia ovat puheohjelmat Morning Edition ja All Things Considered. Suomessa Ylen Radio puhe tavoittaa viiden prosentin yleisön, noin 250 000 suomalaista viikossa. havainnon, jonka mukaan myös tarjonnan avulla voi vaikuttaa kysyntään. Suomessa poliitikot päättävät kenelle radiotoimilupia jaetaan ja miten Yleisradio rahoitetaan. "Jos Pertti Salovaara oikeasti kaipaa vaihtoehtoja nykyiselle menolle, eduskunnan liikennevaliokunnan jäsenellä luulisi olevan aivan harvinaisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioiden tilaan. Seuraava toimilupakierros on tiemmä jo ensi vuonna", Marko Ala-Fossi muistuttaa.
TÄ M Ä V A H V I S TA A V A N H A N
Keskustan ja kokoomuksen nokittelu palveluiden järjestämisestä tuskin parantaa tilannetta: sosiaalija terveyspalveluihin tarvittaisiin suuren linjan ratkaisuja. Pankkipalvelut onnistuttiin viime laman kourissa uudistamaan huipputeknologian avulla. Alan työntekijämäärä putosi puoleen ja asiakkaat saavat entistä parempaa (itse) palvelua. Olisikohan siinä opiskeltavaa kuntapäättäjille ja maan hallitukselle? Tapani Ruokanen, Suomen Kuvalehti 38/2009
Verrataan kahta lausetta. a) "Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus" ja b) "Tappara-Ilves päättyi 2-2". Konkretistille a) on vuorenvarmasti abstrakti, b) luultavasti konkreettinen. Mikä tekee b):n merkityksestä konkreettisen? Kaiketi sama asia, joka tekee edellisen lauseen merkityksestä abstraktin. Tämä voidaan parhaiten nähdä tutkimalla b):n ymmärtämisen ehtoja. Oletetaan, että voisimme pitää b):n kuulijan tai lukijan välitöntä reaktiota "Vai niin", "Ei ole totta!" tai "Jumalauta!" merkkinä siitä, että henkilö ymmärtää lauseen. Jari Keinänen, niin & näin 3/2009
Kuitenkin, jos vaeltaja pysähtyy ja katselee ajan virtaan (kaupunkibussiyhtiöt ja -liikennöitsijät ratkaisemassa arvoitusta Jumalan olemassaolosta, suuri vaalirahasotku, valtionyhtiö Destian omistajaohjausyksikön "toimivampi maailma...", Elcotec, Neste Oil, Nova Group, Patria, aijai miten kirvelee! tunnista kesän sukupuolitauti, loma päättyy hakeudu ajoissa katkaisuhoitoon jne. jne.) tai pohdiskelee jumalallisia viisauksia/typeryyksiä ja kyselee: miksi ihminen on olemassa... Mistä valtion virkamies, sutenööri, prostituoitu tai artisti itse saisi elantonsa, ellei Jumala olisi luonut ihmistä? Mistä sotilas, ellei Jumala olisi antanut hänelle tarvetta saada aina kylän tavoitelluimmat vapaat ja kunniallisimmat neitokaiset tyttöystävikseen/tapattaa itsensä ja ansaita itselleen siten kuolemattomuus ja sankarivainajahautaus. Siis älkää epäilkö, kumartaminen Mannerheimin/McCoyn patsaalle, kukkien vieminen Kekkosen haudalle tai maamme laajamittaiseen sodankäyntiin kaikilla rintamilla Afganistanin kanssa ajautumisen oikeuksien myöntäminen ei ole liioittelua eikä kaikki maallinen ole turmioksi.
EM, Toinen Vaihtoehto 5/2009
Yleistä tuntuu olevan, että taiteilija joutuu sisällön sijasta puhumaan teoksen koosta ja sohvan väristä. Liian suuria maalauksia ei tavalliseen kotiin haluta ostaa. (Maaria) Oikarinen päätyi toteamaan, että jotkut eivät vain tunnu sietävän ajatusta liian suurista maalauksista; taiteesta, jota ei voi omistaa. Ihana kiteytys! Onko kulttuurimme tosiaan niin omistamisen ja ostamisen kyllästämää, ettemme enää osaa suhtautua asioihin, joita ei voi omistaa? Onko ostaminen nykyihmiselle niin tärkeä itsensä ilmaisemisen muoto, että jos jostakin tykätään, tunne osataan tuoda esiin vain ostamalla? Raisa Jäntti, Taide 4/2009
Jorma Mäntylä
48 voima 8 /2009
avohakkuu
valokuvaaja- ja kirjailijakaksikko Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo leväyttää huikeissa kuvissaan eteemme isänmaan äidinkasvot heleän sävyisinä, juuri sellaisina kuin ne nykyään ovat parhaimmillaan. Huurteinen hakkuuraiskio punertaa aamuruskossa. Metsänhoidollisia toimenpiteitä ei ole kuitenkaan luontoa kaunisteleva luontokirja. Kirja on ennenkaikkea kaupunkilaisen mahdollisuus ymmärtää Suomea ja suomalaisuutta vuonna 2009, tehometsätalouden vuosikymmenten jälkeen kun metsää tai metsäteollisuutta ei enää entiseen tapaan tarvita. "Pikkuhiljaa (metsä) hiipuu taka-alalle vähämerkityksellisten asioiden joukkoon, eikä enää synny edes mielikuvia siitä millaista olisi olla metsässä, syvällä, niin että se vavahduttaisi."
D O K U M E N TA R I S T I - ,
Kurkistus lähteeseen
Veli-Matti Lehtikangas runoilee syväluotauksen metsien märkään kultaan.
Veli-Matti Lehtikangas
MAKEAA & KYLMÄÄ. Maailmassa pohjavesivarat ehtyvät, mutta Suomessa riittää vielä läträttävää.
harmittelemme miten vaikeakulkuiseksi ja rumaksi metsä on mennyt hakkuiden jälkeen, mutta muuten teemme työtä ja elämme elämää. Sureeko järkevä ihminen metsän hakkuuta? Onko sillä mitään merkitystä mitä koemme? Nykykirjat harrypotterista alkaen kertovat kansilehdillään painopaperin saamasta metsäsertifikaatista. Tämä kirja räväyttää heti alkuun: Kirjan kuvissa esiintyvillä metsillä on kansallinen FFCS-sertifikaatti. Ja näitä "metsiä", joista puu on otettu, riittää. Kirjailijakaksikon vuosikymmenen mittainen tutkimusmatka on vienyt metsien äärellä lapsuudestaan saakka eläneiden ihmisten kotimetsiin, kuulemaan siitä mitä oli, mistä ei enää voi ottaa valokuvaa. Kaikkialle työntyvät metsätiet ja suo-ojat tekivät meistä vankeja omassa maassamme, marjamaat vietiin, kauneus hävisi, jäi vain parin minuutin läpikäveltäviä metsänsirpaleita.
JOSKUS SIENI- JA MARJARETKELL Ä
toimenpiteiden kuva avautuu ilmasta ja ruohonjuurelta. Tämä kirja on tehometsätalouden hakuteos niille, joiden silmiä virallinen totuus ei ole sulkenut. "Metsät ovat osa julkista imagoamme, osaamistamme ja mainettamme, jota ei sovi horjuttaa", mutta nyt on aika katsoa mitä se on. Uudistava avohakkuu ja maanmuokkaus näyttäytyy kuin Birkenaun parakit järjestelmällisyydessään loistavina, kauniin sävyisinä lentokoneesta kuvattuna, silti laajuudessaan niin kauhistuttavina. Kirjailijat eivät manifestoi naisnäkökulmallaan, silti tämä teos uskaltaa kysyä juuri niitä kysymyksiä, joille metsämiehet tuhahtelevat akkojen höpötyksinä. Yksityinen tarina onkin yleinen, koska maiseman ja metsän hävitys on tapahtunut kaikkialla maassamme. Järjestelmällinen matka syrjäseuduille ja valtion ja yhtiöiden tihutöihin on hämmentävän samankaltainen, kuin aarniometsiä biologian ja biodiversiteetin näkökulmasta etsineiden metsäaktivistien ja inventoijien kokemus viime vuosikymmeniltä.
METSÄNHOIDOLLISTEN
kuvien ja tekstin rytmiä aiheen mukaan, kiihdyttää ja rauhoittelee lukijaansa. Melkein huomaamatta mukaan on otettu parin muunkin kuvaajan otoksia muun muassa kaadettujen ja pinottujen puiden alle jääneistä linnunpoikasista, sekä muutamia muiden kirjaamia omia tai haastattelutarinoita metsistään. Tämä avarakatseisuus vain lisää teoksen arvoa. Lukijaa tosin voi harhauttaa kartoilla esitetty teiden ja ojien vyöryminen, josta hieman epätarkasti mainitaan kartan sinisten vaakaviivojen olevan suo-ojia. Nykyisten maastokarttojen ja topografisten karttojen monenlaisista sinisistä viivoista tietynlaiset kuvaavat itseasiassa ojittamatontakin suota.
E S T E E T I K K O J E N K I R J A V A I H TA A M E T S Ä N H O I D O L L I S I A T O I M E N P I T E I TÄ on vaikeasti luokiteltava teos. Siinä on piirteitä valokuvateoksesta, tietokirjasta, pamfletista, elämäkerrasta, oppikirjasta ja kaiken lopuksi siitä löytyy novellikin. Tekijäkaksikko ei erottele osuuksiaan, joten kunnia kuuluu tasaisesti molemmille. Varsinainen täydentävä kertomus Suomenmaan metsistä!
kuusikkokorven kesäillan ukkosta enteilevä ilmanhenki ujuu Pihtiputaan Korppiskylän lähteellä, Keski-Suomen sydänmailla. Lähde on lähellä tietä ja sen osoittaa vieraammallekin kulkijalle peltinen opastinkyltti, johon on hitsatuin kirjaimin kirjoitettu Lähde. Tämä lähde on perimätiedon mukaan palvellut ihmisiä jo kinttupolkujen aikaan. Mustarastaan hapuilevat sävelet yrittelevät sointuja kuusikossa, mutta ei ota sävel tulta painostavan ukkosen alla. Sanikaiset rehottavat lähteen takamaastossa ja oravanmarja tekee vihreitä karttejaan. Lähde pulputtelee vesiään useammasta silmästä. Pohjasta nousevat pyörteet kertovat jokaisen silmän sijainnin. Vesi on kirkasta ja jääkylmää. Metsään johtavan polun päässä lojuvat hirvenhampaat metsätähtien maljakkona ja ympäristössä näkyy muitakin kallonosia.
V
EHMAAN
Matti Ikonen
Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: Metsänhoidollisia toimenpiteitä. 200 s. Teksti, kuvat, graafinen suunnittelu ja värierottelu Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo. Hiilennielu Tuotanto ja Miellotar 2009.
maamme lähderikkainta aluetta, täällä on satoja lähteitä. Täältä on hyvä kurkistaa tämän päivän lähteen silmään ja pohjaveteen. Pro gradun lähteistä tehneen fm Harri Höltän mukaan lähteitä on Keski-Suomessa ja Savossa takavuosina ollut jopa 15 00020 000, mutta mittavat ojitukset, suuret aukkohakkuut ja tietyöt ovat tuhonneet niistä valtaosan. Vaikka nykyisin lähteet ovat uhanalaisia koko maassa ja metsä- ja vesilain suojaamia ympäristöjä, niitä häviää jatkuvasti. Tänään Suomen peruskartastosta löytyy koko maasta enää reilut 22 000 merkittyä lähdettä. Lähde on tänään yhtä uhanalainen kuin saimaannorppa!
KESK I-SUOMEN SEUTU ON
Lähde on paikka, jossa pohjavesi virtaa maan pinnalle. Luonnonlähteitä muodostuu, kun sadevesi hakeutuu jatkuvasti vuosituhansien kuluessa syvälle kallioperän repeämään, harjuun tai muuhun maaperän huokoiseen osaan. Toisin sanoen, siihen missä pohjaveden pinta osuu maanpintaan, syntyy sitten lähde. Maan alla virratessaan vesi liuottaa kivistä ja maaperästä mineraaleja ja siksi lähdevettä pidetäänkin terveellisenä. Geohydrologia, joka tutkii pohjavettä, määrittelee pohjaveden näin: Pohjavesi on maanpinnan alapuolisista vesistä ns. maaveden alapuolella sijaitsevaa vettä. Maaveden ja pohjaveden raja on kohdassa, josta alaspäin maaperä on vedestä kylläinen. Pohjaveden yläpuolisten maakerrosten vettä sanotaan orsivedeksi. suurimman makean veden varaston maapallolla. Pohjaveden juomakelpoisuus juomavedeksi johtuu siitä, että se on maakerrosten läpi suodattuessaan puhdistunut epäpuhtauksista, kuten haitallisista bakteereista. Parhainta on hiekka- ja sorapitoisesta maaperästä löytyvä, vapaasti liikkuvaa vettä sisältävä pohjavesi. Ympäristökeskuksen mukaan pohjaveden vaarana nykyisin ovat usein myös tiesuolat, polttonesteiden jakelu, maatalous ja erilaiset suuret kemikaalionnettomuudet. Pohjavesivarasto on alati uusiutuva luonnonvaramme, mutta jos vettä käytetään joillakin pohjavesialueilla nopeammin kuin se ehtii uusiutua, se ehtyy. Tutkijoiden mukaan tänään koko maapallon pohjavesivarat ovat ehtymässä liiallisen käytön ja saastumisen takia.
P O H J AV E D E T M U O D O S TAVAT
Lähde on kuin asuuri metsän k mera.
selvittänyt. Lähteestä lähtevä pieni puro soittaa rauhallista solinaansa. Kuuset peilaavat lähteen kirkkaaseen kalvoon. Kaksi niistä kenottaa hieman kallellaan lähteen yllä aivan kuin siunaten sitä. Lähde on kuin suuri metsän kamera, joka synnyttää omat kuvansa. Pohjassa pulpahtelevat sen sulkimet ja sen kirkas vesilinssi valottaa jatkuvasti kuvaa kalvoonsa: kuvaa joka elää alati lukemattomin ilmein, valon ja varjojen vuorokausirytmissä. Kamerani synnyttämät luontokuvat ovat vain pelkkiä teknisiä ja digitaalisia kuvaviiruja tuon kaiken rinnalla. Jotkut sanovat Yelloswstonen ja Islannin kuumia lähteitä maailman kauneimmiksi ja sukeltajat kehuvat valtameren pohjassa suitsuttavia mustia savuttajia, jotka myös ovat kuumia lähteitä, upeiksi näkymiksi. Mutta kyllä suomalaisessa lähteessä on jotakin selittämätöntä tenhoa, kun se vilkuttaa kirkasta silmäänsä korpikuusten keskellä niin vaatimattoman rauhallisena ja hiljaisena. että neidot ennen katsoivat lähteenpeilistä tulevaa sulhoaan ja että lähde oli toivomusten paikka. Tämä vuosisatoja ihmisen kulkureitin varrella janoa tyydyttänyt lähde on nähnyt monta ihmisen naamaa. Jos se osaisi puhua, sillä olisi paljon kerrottavaa. Mutta vaiti on tuo kirkas metsän silmä. Ja äkkiä huomaan siinä lähteen äärellä, että sen tyvenestä kalvosta voi nähdä sittenkin jotakin merkittävää. Aivan kuin se herättäisi minut toteamaan tämän ristiriidan: "Meillä on ollut ja on yhä vara tuhota lähteitämme, kun samaan aikaan reilulla miljardilla ihmisellä maapallolla ei ole käytössään puhdasta juomavettä!"
E N I H M E T T E L E Y H TÄ Ä N ,
takavuosina suomalaisille paljon. Se on ollut peili, josta neito juhannusyönä on katsonut tulevaa sulhoaan, lähde on ollut myös toivomusten paikka, jonne on uhrattu eräskin kolikko ja ennen kaikkea se on ollut ennenaikaisella aikakaudella janon sammuttaja pitkillä metsätaipaleilla. Jokaiselta käytetyltä lähteeltä löytyi ennen tuohilippi juomista varten Lähteestä ja tuohilipistä on tehty entisaikaan myös paljon runoja.
LÄHDE ON MERKINNYT
lähteeseen, näen sen kalvosta omat häilyvät kasvoni, modernin maailman ihmisen kasvot, joka lienee on taikansa kadottanut ja salansa
K U N K AT S O N TÄ N Ä Ä N
Veli-Matti Lehtikangas
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
t loshampoot kodin puhdistusaineet hajusteettoma shampoot hiusten hoitoaineet käsipesut varta
EKOLOGINEN PESUAINEPERHE
Hem mo tte le itse äsii se ä kot ias i VE GA AN ISE LLA , sek KOT IMA ISE LLA ja 100 %:s ti EKO LOG ISE LLA puh tau del la!
Ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyvaluonnontuote.fi
www.ruohonjuuri.fi tuoreeks, terveeks.
" Ruohonjuuressa me uskomme, että hyvinvointi kumpuaa rehellisestä ruuasta ja hyvän olon hippusista. Haluamme tarjota asiakkaillemme laajan valikoiman parhaita eko- ja luomutuotteita elämyksellisessä ja palvelevassa ympäristössä. Uskomme tuoreuteen, merkityksellisyyteen ja elinvoimaan. Ruohonjuuressa reilu meininki on meidän meininki. Olemme lumoutuneita luomusta ja uskomme myös reiluun kauppaan, jota tehdään ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Uskomme, siihen, että elämänilo ja hyvä fiilis tarttuvat. Uskomme, että valinnoillamme on vaikutusta."
- ekomarket avataan Itäkeskuksessa ke 14.10.
ISO Ruohonjuuri
Myyjä suosittelee tätä tuotetta
Alara:
Myyjä suosittelee tätä tuotetta
eko-
ekokaupasta
Gojimarja-yacon-mysli
" Ravintorikasta rousketta aamun avaukseen."
Tuulia, Ruohonjuuri/Itäkeskus
Yogi Tea:
marketiksi
Myös Kampin Ruohonjuuri on nyt entistä isompi! Tervetuloa valloittumaan valikoimastamme!
Lakritsitee
"Lakritsin ystävälle
- ja erityisesti makeanhimoon."
Sari, Ruohonjuuri/Itäkeskus
Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, lauantaisin 10-18
HELSINKI-KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 HKI HELSINKI-ITÄKESKUS: Itiksen kauppakeskus, 00930 HKI
Palvelemme ilomielin: arkisin 10-19, lauantaisin 10-17
TURKU: Linnankatu 9-11, 20100 Turku TAMPERE: Hatanpään valtatie 4, 33100 Tampere
voima 8 / 2009
51
"Suomessa jengi on edelleen aika työväenluokkaista, raksa- ja varastoduunaria löytyy. Siinä suhteessa juurista ei ole kauas karattu." "Meininki oli 1980-luvulla ristiriitaista politisoitumisen myötä. Samoissa kuvissa poseerasivat tulevat natsi- ja sosialistijohtajat. Monet aikalaiset myös tuntevat molempien puolien johtoporrasta, jonka seurauksena useat heistä eivät ota kantaa politiikkaan."
"Meidän keikoille ei ole eksynyt toisen laidan edustajia. Valkyrians ei ole skinhead-yhtye, olemme reggaegenressä emmekä hyväksy rasismia, siispä keikoillemme tulla natsipaidat päällä. Tuo natsiporukka on eriytynyt täysin omaksi ryhmäkseen, tosin jotkut 1980-luvulla skineiksi ruvenneet voivat yhä kuunnella reggaeta ja olla natseja samaan aikaan."
POLITIIKAN VÄ K I E R TÄ -
PROUDLY PRESENTS
H E L S I N G I S S Ä kalliolaisessa Bar One Dropissa järjestetään säännöllisesti skinhead-reggae-iltamia, jonne mahtuvat sekä traditional skinit että maahanmuuttajat. Hieman skitsofreenisesti jotkut, pääasiassa white power -skinit kuitenkin levittävät rasismia ja samalla kuuluvat liikkeeseen, jonka juuret ovat Jamaikalla. "Ei kaikilla tunnu aina traditiot olevan hallussa. Liikkeen molemmilla laidoilla löytyy väkeä, jotka ovat yhtenä päivänä yhtä mieltä ja toisena toista. Kaikki tuskin edes ovat tietoisia liikkeen juurista, ne ovat vihaisia yhteiskunnalle eivätkä tiedä historiasta tai politiikasta. Viha ja väkivalta ovat tulleet ensimmäiseksi, silloin eivät traditiot kiinnosta", Eronen kuvaa.
eadit "Skinh an ja oli alku e." iik muotil
The Valkyrians kuitenkin esiintyi vuonna 2007 Amnestyn kidutuksen vastaisella No Torture Here! -kiertueella. "Amnesty tiedottaa tasapuolisesti kommunistien ja fasistien rikoksista ja on poliittisesti sitoutumaton. Järjestöön liittyvät ihmisoikeusasiat ja jos niitä ei hoideta on myös muut ongelmat kuten ympäristö vaikea huomioida." "Poliittisesti Valkyrians liikkuu vasemmistooikeisto-demokratian puitteissa, natsit ja ääri-stalinistit puuttuvat."
Jari Tamminen The Valkyrians: The Beat Of Our Street, Stupido Records 2009. www.thevalkyrians.com Kiertueella marraskuun loppuun saakka.
NAHKAKUULIEN SKENET
Traditional skinhead, myös
Trojan skinhead. Alkuperäistä 1960-luvulla syntynyttä skinheadtyyliä ja -kulttuuria seuraavat ja mukailevat skinit. Ska-, rocksteady-, reggae- ja northern soulmusiikkia kuunteleva porukka nimetty englantilaisen, jamaikalaista musiikkia julkaisevan Trojan Recordsin mukaan. Ovat mustista juurista johtuen rasismin vastaisia. headperinteitä seuraavia homoseksuaaleja, joista osa suhtautuu skinivaatetukseen fetissinomaisesti. Gayskinejä esiintyy usein muun muassa ohjaaja Bruce LaBrucen ja muotisuunnittelija Jean-Paul Gaultierin töissä.
Perjantai 16.10.09, Helsingin Jäähalli
Liput Lippupisteestä 46 + mahd. toimituskulut
White power skinheads.
Valkoisen rodun ylemmyyttä julistavat ja antisemitistisiä aatteita kannattavat skinit, joihin media ja yleisö usein rinnastaa koko skinhead-liikkeen. Muut ryhmät kutsuvat heitä boneheadeiksi.
SHARP, Skinheads Against Racial Prejudice. Rasismin
vastaisia skinejä, jotka tiedostavat jamaikalaiset juuret ja vastustavat uusnatsien vaikutusta skinheadliikkeessä. Sharp-logo on mukaelma Trojan Recordsin logosta.
R.A.S.H. RED AND ANARCHISTS SKINHEADS. Vasemmistolaisia ja anarkisteja. Vastustavat fasismia. Irtautuivat sharp-liikkeestä 1990-luvun alussa.
Gay skinhead, myös gayskins ja queerskins. Skin-
me, että kappaleiden esitykset ovat erilaiset. Niin pitääkin, koska tämä on jazzia. Tosi namu levy. Ehdottomasti kaikkien kuuden taiteilijan parhaita iltoja. Jay Jayn loppu oli kuin oopperasta. Hän teki itsemurhan. Tosin 77-vuotiaana ja syövän uuvuttamana. (PL) Stan Getz And J. J. Johnson: At the Opera House. Verve 1986, Indie Europe/Zoom 2009.
Nainen, jolta irtosi blues
"Dinah Washington", sanoin kuukausi sitten radion soidessa taustalla. "Se, jolla on metallinen sävy äänessään", jatkoi käymässä ollut täysi-ikäinen tyttäreni. Olin kuulemma sanonut niin hänen ollessaan lapsi. Saattaa olla, että sanoin. Kaikkea sitä lapsille jääkin mieleen. Jos Lady Day osasi bluesia, seitsemän kertaa naimisissa ollut Miss D osasi sitä ehkä vieläkin paremmin.
Tällä levyllä ei kuitenkaan bluesata vaan pikemminkin svengataan. Tyylikkäästä orkesteritaustasta vastaa Quincy Jones. Mr. Q muistetaan ikimuistoisista sovituksistaan Sarah Vaughanille, Peggy Leelle, Frank Sinatralle ja Ray Charlesille. Nämä äänitykset ovat vuosilta 1955 1956, jolloin vähän yli parikymppinen Mr. Q ja hiukka yli kolmekymppinen Miss D styylasivat. (Siis ihan kauheeta!!) Miellyttävä levy. Dinah kuuluu jazzin kuningattariin. (PL) Dinah Washington: The Swingin´ Miss D. Essential Jazz 2009.
LISÄT LIPUT NY SÄ MYYNNIS !!!
Torstai 22.10.09, Hartwall Areena
Liput Lippupisteestä 47/49 + mahd. toimituskulut
52 voima 8 / 2009
Vapaaehtoisen köyhyyden sarja jatkuu
Waldenin itsepäinen nero
Yksinkertaisen elämän apostoli Henry David Thoreau kehottaa metsästäjiä ampumaan itsensä.
merkittävin ja oletettavasti myös kuuluisin yksinkertaisen elämäntavan evankelista on amerikkalainen Henry David Thoreau. Maaliskuussa 1845 tuolloin 28-vuotias Harvardista valmistunut Thoreau pystytti vaatimattoman mökin Walden-nimisen lammen rannalle ja asusteli siellä hän yksinään runsaan kahden vuoden ajan. Tuona aikana hän hoiti papupeltojaan, tarkkaili rakastamaansa luontoa ja kirjoitti kokemuksestaan lyyrisen mutta armottoman kirjan Elämää metsässä (1854), joka ruoskii säälimättä aikansa yhteiskuntaa ja aikalaistensa yhä suuremmaksi kasvavaa materialismia. Useimmista aikalaisistaan poiketen Thoreau näki teknologisen ja taloudellisen "edistyksen" rappeutumisena, joka vain vieraannutti ihmisen hänen luontaisesta olemuksestaan ja vapaudestaan ja vei häneltä mahdollisuuden aitoon onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Ylellisyystavarat ja mukavuudet olivat hänen mukaansa vain orjuuttaneet ihmiset ja tuottaneet heille uusia, illusorisia tarpeita. Vetäytyminen erakkomökkiin oli Thoreaulle eräänlainen introspektiivinen koe, jolla hän halusi osoittaa, että ihmisen oli mahdollista elää ilman turhaa omaisuutta ja elättää itsensä edelleen omilla käsillään tekemällään työllä.
K AUDEN
M
ODERNIN
AIKA-
jensa hoitamisen, tuhoeläinten vierailut sekä satunnaisilla töillään ja papujen myynnillä ansaitsemansa tulot. Päivittäisten askareitten keskellä Thoreau tekee pieniä runollisia havaintoja ympäröivästä luonnosta ja sorvaa murhaavia lauseita modernin elämäntavan keinotekoisuudesta ja joutavanpäiväisyydestä. Hän vertaa lähikylän juoruilevia asukkaita preeriakoiriin ja toteaa karjan mielestään pitävän ihmisiä eikä toisinpäin, koska eläimet ovat hänen nähdäkseen heistä kahdesta vapaampia. Inhonsa metsästäjiä kohtaan hän kuittaa kylmästi: "Kurpanmetsästyskin on verratonta urheilua, mutta minun luullakseni olisi paljon jalompaa ampua itsensä." on lajeja sekoittava hybriditeos, joka sulattaa itseensä muun muassa ylevätyylistä päiväkirjaa, filosofisia mottolausahduksia, taloudellisia ja agraarisia pohdintoja sekä vapaan miehen pamflettikirjoitusta. Pohjimmiltaan teos on kuitenkin aikalais- ja sivilisaatiokritiikki, yksinäisen sielun katkera vuodatus, jossa kirjoittaja suomii ihmiskunnan ahneutta ja manaa kaiken todellisen henkisyyden mailleenmenoa. Waldenin mökki on Thoreaulle vain tekosyy, jonka varjolla hän voi tehdä sanallisia terrori-iskujaan mekanisoituvan länsikulttuurin selkärankaan.
ELÄMÄ Ä METSÄSSÄ
Tero Tähtinen Thoreaun teokset löytyvät englanniksi Gutenberg-projektin sivuilta www.gutenberg.org. Kirjoittajan edelliset Thoreauta käsittelevät artikkelit: Hidas vallankumous, Voima 10/2008, www.voima.fi & Oodi kahdelle jalalle fifi.voima.fi.
klassikoksi nykyisin lasketussa teoksessaan Thoreau raportoi yksityiskohtaisesti kokeilunsa tuloksista. Hän kirjaa tarkasti ylös mökkinsä rakentamisen ja kellarin kaivamisen, tarveaineisiin ja ruokahankintoihin käyttämänsä rahat, siemenviljan hankinnan, peltoEKOK IRJALLISUUDEN
voima 8 / 2009
53
Kaikki me olemme Herra Pupun Marcos surulliset
Klaus Welp
panoretket
dellisesta henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Hän tekee vallankumousta runoutta käyttämällä. "Subin" avulla zapatistit kontrolloivat nerokkaasti median huomiota. Marcos itse on todennut, ettei subcomandante Marcosia ole olemassakaan: "Kaikki me olemme Marcos". Tämä tuntuu vetoavan etenkin eurooppalaisiin. Marcosin piippu kertookin enemmän zapatistien luona vierailevista ulkomaalaisista kuin itse zapatisteista. Vasco tapaa La Realidadin zapatistikylässä ihmiskilpinä toimivia eurooppalaisia. Natalia on romantikko, jonka suurin unelma on tavata salaperäinen Marcos. Gorkaa puolestaan kiehtoo taistelu ja vallankumous. Giorgio taas on väkivallattomuuteen uskova pasifisti. Sarjakuvan sankari Vasco on klassinen seikkailijahahmo, jonka esikuvana on toiminut Hugo Prattin legendaarinen Corto Maltese. Marcosin piippu piruilee hellästi maailmanparantajille kuten tekijälle itselleen. Heidi Huhtala tunnetun Nick Caven toinen proosateos Bunny Munron kuolema ei käsittelekään insestiä, niin kuin jostain syystä luulin. Se on tavallaan ihan hyvä juttu, vaikka kirjassa kuvattu isäpoika-suhde onkin kammottava. Vai mitä pitäisi ajatella isästä, joka jättää sokeutumista pelkäävän poikansa autoon ilman ruokaa, vessaa ja juotavaa odottamaan isää hämyisiltä, kännisiltä ja tunteja kestäviltä myynti-/panoreissuilta? Vihdoin kun poika uskaltaa ulos autosta, pelko lyö häntä kasvoihin. "Bunny Junior ryntää ylös portaita ja sitten pitkin puistokäytävää yrittäen parhaansa mukaan olla koskematta tappajazombeihin, jatkaa ohi fish and chips -kojun myyjän jolla on karvaiset pullistuneet käsivarret ja yli suojatien jonka luona lastensyöjät iskevät, ja nähdessään paskaantunen Punton hän tuntee kouriintuntuvaa huojennusta, ikään kuin olisi taas siellä mihin kuuluu", Cave kirjoittaa.
L
S P A N J A L A I N E N Javier de Isusi kierteli puoli vuotta ympäri Latinalaista Amerikkaa ja tulosti kokemuksensa sarjakuvaksi. De Isusi on valinnut tapahtumapaikoiksi vaikuttavimpia paikkoja matkansa varrelta. Ometepellä hän kuuli uskomattomia tarinoita, jotka inspiroivat häntä tarinan kerrontaan. Amatsonian sademetsässä de Isusi taas kohtasi karun todellisuuden, joka romutti myytin sademetsistä ja romanttisesta seikkailijasankarista. Alkoholismin yleisyys intiaanien keskuudessa järkytti. Maattoman Juanin matkat -sarja kertoo espanjalaisesta Vascosta, joka etsii Latinalaiseen Amerikkaan kadonnutta ystäväänsä Juania.
AU L AJ A N A PA R E M M I N
E
Sarjasta on ilmestynyt espanjaksi kolme osaa, neljäs on tulossa. Ensimmäinen albumi Marcosin piippu on nyt ilmestynyt suomeksi. Se tempaa lukijansa mukaan Meksikoon, jossa zapatistiliike ja sen mystinen keulakuva subcomandante Marcos puolustavat alkuperäisväestön oikeuksia. "Vierailuni zapatistikylässä oli tosi voimakas kokemus", de Isusi kertoo Fifin haastattelussa. "Eniten minuun on zapatisteissa vaikuttanut se, miten he ovat palauttaneet intiaaneille ylpeyden ja itsekunnioituksen." Subcomandante Marcosilla on suuri merkitys zapatistiliikkeen imagon suhteen. Marcos on tietoisesti rakennettu hahmo, jonka to-
odottavat kuolemaa ja purkavat elämän ahdistuksesta johtuvaa pahaa oloaan lähimmäisiinsä. Naiset ovat sivuosassa, vain Bunnyn himon kohteina tajuissaan ja tajuttomina. Päähenkilö Bunny kuvittelee olevansa hyvännäköinen ja saavansa naisen kuin naisen lankeamaan eteensä. Lukijalle Bunnysta piirtyy kuva vastenmielisenä, keinoja kaihtamattomana saalistajana, jonka elämän sisältö tiivistyy tähän: "Rullataan hynät, napataan massit. Nyt ollaan, kuten alalla sanotaan, ryöväämässä ja raiskaamassa." Cave sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Bunny on todellinen mies. Bunny on karikatyyri persoonallisuushäiriöisestä raiskaajasta. Sellaiseksi ei haluaisi kuvitella jokaista miestä.
Hannele Huhtala Bunny Munron kuolema. Like Kustannus 2009, 239 s. Bunny Munro on kirjoittajan Facebook-kaveri.
Javier de Isusi: Marcosin piippu Juan Sin Tierran matkat, osa 1. Like 2009. De Isusin haastattelu Fifissä.
Bunny Munro on keskimmäinen Bunny. Hänen isänsä Bunny Munro senior on aggressiivinen höppänä, joka odottaa kuolemaa. Bunny on poika, joka hakee isänsä hyväksyntää sitä saamatta. Sukupolvien tarina toistuu myös nuoressa isäpoika-suhteessa: Bunny Munro junior yrittää kiinnittää isänsä huomion, mutta epäonnistuu rankasti. Kaikki Bunnyt oikeastaan
K I RJ A N PÄ Ä H E N K I LÖ
Arviot
Pysy liikkeellä
seikkailua metatasolla tarjoaa Tommi Musturin juuri ulos tullut sarjakuvakirja Samuelin matkassa. Samuel, tämä kalpean harmaa sankari vaeltaa ja kokee maailmaa läpi tiheiden viidakoiden, korkeimmalle vuorelle, ajatuksista tunteisiin, muuttaa muotoaan ja kääntyy takaisin. Kyseessä on mykkä albumi, jossa seurataan perinteisestä suoraan sivulta perspektiivistä Samuelin taivalta läpi värikylläisen ja alati muuttuvan maailman. Kirjasta puuttuu nopealla silmäyksellä alku ja loppu, mutta teoksen vahvuus löytyykin juuri siitä terapeuttisuudesta miten se sallii lukijansa rakentaa merkitykset kuvien ympärille. Nautin eniten kuvasarjasta jossa jumalainen ihmiskäsi hyökkää nurmella nukkuvan Samuelin kimppuun. Retuuttaa sen muodon uusiksi, antaa kahden uuden Samuelin lähes syntyä, mutta litistää ne lopuksi kämmenellään. Vaikka kuvat ovat kauniisti aseteltuja, jäin kaipaamaan sitä villeyttä ja orgaanista jälkeä joka sytyttää kuvat elämään. Musturi onnistuu silti peilaamaan hiljaisella tyylillä hyvin länsimaisen yksinäisen ihmissatelliitin sielun vaellusta avaruuden tyhjyydessä. Yksinäisyys ja kai-
V
Ä R I K Y L L Ä I S TÄ
kesta ympärillä höyrivästä eristyminen nousee käsinkosketeltavaksi. Sarjakuvan ulkokuoriin täyspitkänä 140 sivun albumina on osattu panostaa kovilla kansilla ja lankasidonnalla joten kirjan tulisi kestää myös junioreiden hypistelyn. Nimeä Musturilla alkaa jo olla tekijänä sillä Huuda Huuda:n julkaisema kirja julkaistiin samaan aikaan Suomessa, Ruotsissa, Belgiassa sekä Portugalissa. Lainaten kirjan viimeisiltä sivuilta löytyneitä ensimmäisiä sanoja "Ota vastaan. Pysy liikkeellä. Älä Pelkää. Älä odota mitään. Säilytä itsesi. Pidä huolta." Syvälle upottavaa ja viisasta vuoteen 2010 kurkottavaa mentaliteettia.
Kaikki kaupan
Niili ja Punaisenmeren rantalomakohteet. Jotakin tällaista kai useimmille ihmisille tulee Egyptistä mieleen. Korskean historian ja leppoisten hiekkaparatiisien ulkopuolelle jää kuitenkin kokonainen yhteiskunnallinen nykytodellisuus, jota ei suuremmin mainoksissa hehkuteta. Alaa al-Aswanyn ensimmäinen suomennettu romaani Yacoubian-talon tarinat seuraa Kairon keskustassa sijaitsevan talon asukkaita, joista muodostuu sosiologisesti kirjava nyky-Egyptin pienoismalli. Etuoikeutettua osaa edustavat elosteleva rappioaristokraatti, homoseksuaali lehtimies sekä parlamenttiin tiensä lahjova suurliikemies. Paarialuokkaa taas edustavat juonitteleva räätäli, lahjakas mutta tulevaisuudeton ovivahdin poika ja tämän isättömäksi jäänyt tyttöystävä, jolla ei ole muuta kauppatavaraa kuin kauneutensa.
F
A A R A O T, P Y R A M I D I T,
Henri Salonen Tommi Musturi: Samuelin matkassa. Huuda Huuda 2009. 140 s.
kautta al-Aswany piirtää kuvan harvinaisen lohduttomasta sakaaliyhteiskunnasta, jossa jokainen yrittää hyväksikäyttää toista ja jossa totuus riippuu aina puhujan luottorajasta. Synkkien kohtaloitten taustalla häilyvät Hosni Mubarakin sotilasdiktatuurin brezneviläinen jämähtäneisyys ja ääri-islamistien kasvava raivo maallista hallintoa vastaan. Romaanin koskettavimpia kertomuslinjoja on Taha-nimisen ovivahdin pojan elämäntarina, joka lähestyy tyylilajiltaan sosiaalista naturalismia. Taha on ahkera ja kunniallinen hikipinko, joka haaveilee poliisin ammatista. Vähäpätöinen perhetausta tuhoaa kuitenkin urasuunnitelmat, ja katkeruus ja näköalattomuus ajavat hänet lopulta islamistisen terroristiliikkeen sissileirille. Tahan tarinan kautta al-Aswany osoittaa, että radikaali uskonnollisuus on köyhimmän kansanosan ainoa keino pitää yllä edes vähäistä itsekunnioitusta ja ylpeyttä.
Y H TÄ Ä N H E L P O M P A A E L O E I ole myöskään hierarkian toisessa päässä. Jos köyhillä ei ole varaa solidaarisuu-
teen, rikkailla ei tunnu olevan siihen halua. Kun romaanin korruptoitunut liikemies pääsee suhteittensa avulla kiinni jättimäiseen kauppasopimukseen, hänen ahneutensa vain räjähtää käsiin. Mutta keneltä voi varastaa se, joka on jo saanut kaiken?
Tero Tähtinen Alaa al-Aswany: Yacoubian-talon tarinat. Suomentanut Sampsa Peltonen. WSOY 2009. 287 s.
nykyegyptiläisestä sielunmaisemasta saa Juha Seppälän vaikuttamaan kepeältä humoristilta. Henkilögalleriansa
A L- A S WA N Y N N Ä K E M YS
voima 8 / 2009
55
Haapkylän esittämä päähenkilökin jää lopulta aika etäiseksi. Mitä tuumit tällaisesta kritiikistä? "Minullahan on ollut tällainen hirveä pyrkimys nimenomaan etsiä dokumentaarista ilmaisua ja olen tehnytkin paljon puhtaita dokumentteja. Mutta on tietenkin ihan oikeutettua esittää tuollaista kritiikkiä." Lähdit itse puoluepolitiikkaan tulemalla valituksi vuonna 1969 SKDL:n edustajaksi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Sen jälkeen olet puolueleirien suhteen vaihtanut takkia useammankin kerran. Näetkö elokuvassa mitään yhtymäkohtia omiin poliittisiin leirinvaihtoihisi? "Nuo ovat liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. skdl:n ja kommunistien välillä oli tietenkin eroa. Siitäkin ryhmästä erosin jo 1970-luvun alussa. Olen aina kokenut itseni jotenkin oppositiohenkiseksi ja vierastanut politiikan leiriajattelua. Nuortevassa minua kyllä kiinnostaa ajatus ideologisesta sankaruudesta, siitä että, vakaumus on tärkeää ja jotain ihailtavaa. Toisaalta hänen kuulustelijansa
Paavo Kastari on valehtelija, hänhän tarjoaa Nuortevalle tyhjiä lupauksia. Draamasta kasvaa tätä kautta koko sodanjälkeinen Suomi" "Toisaalta Nuorteva siirtyi vapaaehtoisesti sodan jälkeen takaisin Neuvostoliittoon. Yhtä lailla vielä vuosikymmeniä senkin jälkeen kun totuus Stalinin vainoista ja Neuvostoliitosta paljastui kaikille, monet Länsi-Euroopassa innostuivat vannomaan niiden nimiin." Mitä Kerttu Nuortevan tarina opettaa meille? "Brecht kehotti opiskelemaan historiaa. Suomessa on koettu merkillisiä historianvaiheita, joista pitäisi oppia, ettei jouduttaisi yhtä pahaan jamaan. Ideologioitakin tarvitaan yhä, ylipäänsä ajatusrakennelmia, hyvistä ajatuksista on aina pulaa." Tuomas Rantanen
Jörn Donner: Kuulustelu, elokuvateattereissa nyt.
Oregonissa syntyneen ja enimmäkseen Neuvosto-Venäjällä kasvaneen Kerttu Nuortevan isä Santeri Nuorteva oli alkujaan tamperelainen kommunisti, joka perheineen ehti kiertää USA:n, Kanadan, ja Englannin kautta Neuvosto-Venäjälle. Pitkään vihamielisesti kuulustelijoihinsa suhtautuneen Kerttu Nuortevan vastarinta murtui pääkuulustelijansa Paavo Kastarin valitseman metodin kautta. Kidutustakin odottaneelle Nuortevalle tarjottiin ilman painostusta tietoa Suomen ja Neuvostoliiton yhteiskunnallisista eroista. Tunnustuksen yhteydessä Nuorteva koki hermoromahduksen. Toivuttuaan hän paljasti koko täkäläisen yhdyshenkilöverkostonsa, jonka jäsenistä kaksi teloitettiin ja muut saivat eri pituisia vankeusrangaistuksia. NuorteVUONNA 1912 USA:N
van elämäntarina myös julkaistiin propagandatarkoituksissa hiukan muokattuna ja salanimellä Irja Niemi. Nuorteva tuomittiin suomalaisessa sotaoikeudessa vuonna 1944 vakoilusta kuolemaan, mutta tuomio muutettiin pian presidentin armahduksella elinkautiseksi vankeudeksi. Hänet palautettiin vielä samana vuonna Neuvostoliittoon, jossa hän joutui kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Hän kuoli aivokalvontulehdukseen Kazakstanissa vuonna 1963.
Heisser Sommer 15.9. & 18.9.
VOIMAN TV-LIITE
18.10. YLE Teema: Tohtori Outolempi (Englanti, 1964) Stanley Kubrikin mustaa satiiria pidettiin aikanaan sairaana pilana, mutta nykyään se toimii myös kylmän sodan jälkeen syntyneelle sukupolvelle opetusmateriaalina kaksijakoisen maailmanuhkan ajasta ja antaa samalla historiallista tuntumaa siihen, että sellainen poliittinen hulluus, jossa vallankäyttö itsessään on pyhä itsetarkoitus, ei ole koskaan ollut yksin natsien tai muidenkaan totalitääristen komentoyhteiskuntien erityisominaisuus. 19.10. YLE 1 Kotikatsomo: Pääministeri Pääministeri Matti Vanhasen yhä oudompien totuustulkintojen keskellä erityisen ajankohtainen poliitinen draama muistuttaa, miten vuonna 2003 pääministeri Anneli Jäättenmäki joutui eroamaan peiteltyään sitä, kuinka oli saanut käsiinsä salaisia papereita, jotka paljastivat Paavo Lipposen neuvotelleen pääministerinä USA:n kanssa Suomen nimissä ilman asianmukaista mandaattia mikä ei tietenkään estänyt Lipposta sittemmin kohomaan eduskunnan puhemieheksi, johtavaksi ydinvoimalobbariksi ja sappea tihkuvaksi valtakunnan satraapiksi. Sunnuntaisin YLE 1 (uusinnat ma & la): Epäkorrektia, Tuomas Enbuske! Nokkelana ja paneutuvanakin toimittajana tunnettu Tuomas Enbuske tulee turhan tekoprovokatiivisessa sarjassaan tahattomasti paljastaneeksi, että ajan hengen sisäistäneessä toimitustyössä kriittisen näkökulman voi ottaa muka vain leikin varjolla, mikä arvatenkin valaistuu myös 25.10. esitettävässä mainosten muka- tai mukamukavalheellisuutta selvittelevässä jaksossa, jossa yhtenä haastateltavana esiintyy Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö.
tuomas rantanen
ti ITÄBLOKIN MUSIKAALIT 25.9. as .9.-17.10. INTIALAISET NAISOHJAAJAT 16
Hilpeys ja ennakkoluulo 6.10. & 9.10.
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
Elokuvateatteri
VÄLTÄ JONOJA OSTA LIPUT NETISTÄ!
56
voima 8 / 2009
posti
SEN jutun haluaisin ainakin vilkaista.
"SUOMALAINEN MIES"
Fiktiota ja faktaa
Uusimmassa numerossanne oli pikkujuttu Roxanasta. Jutussa oli ilmeisesti enemmän fiktiota kuin faktaa: www. slate.com/id/2227090/
KAISA
Elämäntapana suomalainen käsityö
käden taitojen maailmaan. Nyt entistä ajankohtaisempi, entistä enemmän asiaa. Perinteitä ja uusia tuulia. Tekemistä ja ajattelun aihetta.
Kiitos uudesta lehdestä!
Joka kerta tulee mieleen, että mikset Kimmo Jylhämö julkaise pääkirjoituksiasi kolumneina esimerkiksi Helsingin Sanomissa ynnä muissa lehdissä. Varmasti kiteyttäisit monen ihmisen ajatukset, joihin heillä ei ole sanoja. Ihmiset tarvitsevat ja hakevat vaihtoehtoja. Sisäpiireily ei auta ketään. Hyvää syksyä vanhan runon Ihmisten Enemmistö teemalla =)
HELENA
5 20 0 9
Ajat tele va eva käsi t yöle kä hti
9,5 9,50
Tutustumistarjous Voiman lukijoille
Valo & h
enki
HE NRY WA KAIN: LTA TU Lapin käsity TUSTU pin s öläU äii äisiin
KAS VOK
19 /6kk
30.11.2009 asti
Mallistossa udotut valais a siimet ime
W WWW. TAIT TO .FI
www.tai to.fi /voi ma ta rj ous ww t a i t o fi /v o
Taito ilmestyy 6 kertaa vuodessa, 80 sivua joka numerossa.
ALGISENA! KULTTUURIVIHKOT 5/09 NOST
? Katsooko vasemmisto menneeseen
ulaakso Vastaajina Erkki Susi (SKP), Dan Koiv ti (SDP). ja Pilvi Tors (VAS)
Syväekologien paluu luontoon
Laura Hudsonin marxilainen vaihtoehto ekofasismille.
Radioaktiivista retrokulttuuria
Nyt haikaillaan jo kylmän sodan pelkoa. ydinoptimismia ja atomipommin
Toimitus vastaa: Totta! Viime lehdessä kerroimme 1980-luvun teiniikäisestä hiphoptähdestä, jonka kerrottiin löytäneen levytyssopimuksestaan pykälän, joka velvoitti Warneria kustantamaan nuoren laulajan opinnot levyjen tuotot kun muuten olivat menneet tältä sivu suun. Nyt Roxanne Shanté on tohtori, jutussa iloittiin. Ähäkutti! Voiman ilmestymisen jälkeen yhdysvaltalainen verkkolehti Slate paljasti uutisen ankaksi: Cornellin yliopistolla, eikä muillakaan tarinaan liittyvillä kouluilla, ei ole tietoa Shantén tutkinnosta. Mutta Slatenkaan juttu ei ole aukoton. Tärkeitä Shantén tarinaa tukevia johtolankoja jätettiin tutkimatta. Jutun kirjoittaja, Ben Sheffner, on viihdealan juristi, jonka asiakkaisiin on kuulunut muun muassa Warner. Voima seuraa mielenkiinnolla Shantén saagan etenemistä, mutta ei tällä haavaa ota kantaa.
ja -ohjaajilla juurikaan eroa toisistaan, ainoastaan asiakasryhmät. Tämä työmalli otettiin sosiaalivirastossa alueellisessa sosiaali- ja toimeentulotukityössä käyttöön alkuvuodesta 2007. Siinä Komulainen on kuitenkin oikeassa, että virasto säästää palkkamenoissa, koska AMK sosionomeille maksetaan vähemmän palkkaa.
HENNA NIIRANEN, SOSIAALIOHJAAJA (SOSIONOMI AMK)
Maattomista
Viimeisimmässä numerossa ollut juttu Brasilian maattomista oli mielenkiintoinen ja puhutteli. Kiitos siitä.
SAMI
Kiitos Kristiina K!
Kiitoksia Kristiina Koivuselle loistavasta artikkelista Kirvesmurhien ehkäisy loppuu Helsingissä (Voima 7/09). Työskentelen itse sosiaalivirastossa alueellisessa toimistossa ja Asson hajauttaminen alueille on puhuttanut paljon toimistossamme. Niin Asson kuin alueidenkin asiakkaille sekä työntekijöille muutos tulee olemaan haastava erilaisten toimintatapojen vuoksi. Asunnottomien palveluiden asiakkaat ovat tottuneet palveluihin, joita alueellisissa toimistoissa on käytännössä mahdotonta toteuttaa. Myös Komulaisen esille nostama vahtimestarikysymys mietityttää: kuinka turvata muiden asiakkaiden asiointirauha, kun vahtimestariresurssit ovat mitä ovat? Komulaisen kirjoituksessa oli kuitenkin yksi pieni epäkohta. Artikkelista sai käsityksen, että kaikki AMKsosionomit työskentelisivät sosiaalitoimessa epäpätevinä sosiaalityöntekijöinä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan alueella AMK-sosionomit vastaavat pätevinä työntekijöinä sosiaaliohjaaja-nimikkeellä alueellisesta työstä tavaten asiakkaita, selvitellen erilaisia elämäntilanteita ja tehden yksilöhuollon päätöksiä (toimeentulotuki, päihdehuolto) samoilla päätösoikeuksilla kuin sosiaalityöntekijät. Käytännössä iso osa tuntemistani työntekijöistä on sitä mieltä, että työtehtävät eivät sosiaalityöntekijöillä
Pressiklubi 11.9.
Etukäteen odotin sitoutumattoman Voima-lehden edustajalta paljon älyllisempää ja kiihkottomampaa ajattelua Keskustasta, mutta turhaan. Esityksestäsi, Susanna Kuparinen, heijastui mitä tavanomaisin kaunaisuus, jopa viha, jolla ei ole asiallisia perusteita. Toisaalta kai oli hyväkin asia, että antipatiasi pursusi niin näkyvästi, että se kääntyi jo itseäsi vastaan. Kun lehtesi ilmoittaa olevansa sitoutumaton, niin sehän on valhe. Pitäisihän sitoutumattomuuden nimittäin heijastua toimittajien asenteissakin eikä vaan siinä, että ilmoittaa olevansa mihinkään puolueeseen tai aatteeseen sitoutumaton. Se ei ole mikään ilmoitusasia, vaan hämäystä eikä se koske pelkästään jotakin Voima-lehteä.
JUKKA HÄTINEN, HELSINKI
Ja paljon muuta!
jalta: tilaus@kulttuurivihkot.fi kirjakaupasta tai suoraan kustanta Akateemisesta ki j k
Parasta ilmaista
Voima-lehti on paras ilmaislehti. Lehti jossa on jotain luettavaa. eikä vain mainoksia. Älykkäitä ja yhteiskuntakriittisiä kirjoituksia, hyvä. Oikein hyvä.
VIRVE
vain 9
Keskustelut, blogit, uutiset, videot, tilaukset
Tolua!
tilaa maailman kuvalehti kumppani osoitteessa: www.kumppani.fi
Kestotilaus maksaa vain 27 euroa vuodessa.
Enemmän kuin postikortti
Voima seiskassa oli ihan asiallinen juttu Skavabölen pojista siis asiallinen ainakin verrattuna sisällysluettelon otsikkoon: "VALOA! Zaida Bergrothin esikoisohjaus valaisee suomalaisten miesten pimeitä vinttejä." Tjoo-o? Femmarihuumoria? En tiedä, oonko herkkis, mutta toivon, tasapuolisuuden vuoksi, että tekisitte keittiön jätteenkäsittelyä valottavan jutun, koska otsikkokin olisi valmiina: "TOLUA! Silvio Silferberg syväluotaa kouraisevasti suomalaisten naisten homeisia alakomeroita."
Susanna Kuparinen Pressiklubissa: Idiootti!
Miten voi olla mahdollista että teillä on idiootti töissä, hän on Susanna Kuparinen.
KARI
Ei kepu kaikkeen pysty
Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen laittoi Pressiklubissa kauppojen ja ravintoloiden lihojen laatuongelmat kepun ja karjankasvattajien piikkiin. Ihan kaikkeen ei kepukaan pysty. Teuraskarja kuljetetaan tiloita elävänä teurastamoihin, joten laatu-
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt A3-julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä.
Tilaa viisi julistetta hintaan 25 . Kaikki kymmenen julistetta hintaan 40 , kaupan päälle kaksi yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi. Maailman kuvalehti Kumppani on kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. Se kertoo niin tavallisten ihmisten tarinoita kuin suuria globaaleja kertomuksiakin. Kumppani on maailman paikallislehti.
vastamainokset: politiikka
"EDUSTAJA"-TUOL I
kset: vastamaino markkinat
PA Money
henkeä. Jumalan täynnä. ne seitsemän takaa silmiä jotka ovat edestä ja tulisoihtua, seitsemän oli neljä olentoa, ympärillä edessä paloi valtaistuimen valtaistuimen jylinää; ja keskellä ja ukkosen ja valtaistuimen ja ääniä ja näköinen; lähti salamoita meri, kristallin lasinen Ja valtaistuimesta ikäänkuin ILM.4:5-6 edessä oli Ja valtaistuimen
"MATTI"
LI -PÄÄMINISTERINTUO
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
Diiba-daaba
samö hot samö
nau nau! nau!
Vedä itsesi meidän jojoon.
Ilmastomuutos
vakiona
persaukista PA vedättää
Aina myös persaukisille. eikö? ostostelun mahdollistaa kuluu rahaa. Näppärää, MasterCord sinulta PA Money sitä enemmän ja hävitme vippaamme. enemmän ostat jojon jatkona mitä Älä huoli, sinä et olisi eivät riitä? cashgoneksiTM, mutta rahat Ilman meitä, Tätä etua kutsutaan pikkukivaa, sotateollisuutta. kaikenlaista menetät rahaa. ja pääset osaksi Tekisikö mielesi MasterCordia, yhtiön toimintaa PA Money suurimman kun käytät maailman tuet samalla rahasi meihin, Sijoittamalla moottorit. täjistä puuttuisi
kehityspolitiikka
ihmisoikeudet ympäristö
kulttuuri
MasterCord" "PA Money
reilusti
A is a unregistered
breakmark
of Voima-Adbusters
PA Money
morphoration.
MasterCord PA Money
All rights reversed.
posti
ongelmat syntyvät vasta sen jälkeen joko teurastamossa taikka kaupassa.
MATTI OLLILA, TOIMITUSJOHTAJA, KOKEMÄKI
voima 8 / 2009
57
Tajiopetusta Suomessa jo yli 15-vuoden ajan. Katso alkavat kurssit www.taichichuan.fi.
miesten tasa-arvoa, seksuaalivähemmistöjä jne. jne. Etkö todellakaan kykene näkemään tässä mitään ongelmaa?
JUHANI
Vanhat kikat käytössä
Kiitoksia Kristiina Koivuselle Danielle Ganserin Naton salaiset armeijat operaatio gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa kirjan arvostelemisesta. Ganserin teos tuo esiin puistattavalla tavalla sen faktan että Nato on täysverinen terroristiorganisaatio, joka ei epäröi murhata jäsenmaidensakaan siviileitä edistääkseen uuden maailmanjärjestyksen tavoitteita. Bolognan ja Piazza Fontanan verilöylyt olivat kaikessa hirviömäisyydessään vain esimerkkejä läntisten tiedustelupalvelujen häikäilemättömästi organisoimista terroriteoista, ns. "false-flag" operaatioista. Siinä valossa mitä muun muassa Ganserin kirja sekä viime vuonna Multikustannuksen julkaisema Hannu Yli-Karjanmaan Valtiot ja terrorismi -kirja meille esittää, on ajattelevan ihmisen vaikea olla tekemättä sitä johtopäätöstä, että vasemmiston keskuudessa suosittu mielikuva terrorismista yksinomaan "sortajan ja sorretun väkivallan spiraalina" on epätäsmällinen ja naiivi. Vaikka järjettömän epätasa-arvoiset olosuhteet kiistatta synnyttävätkin epätoivoisia tekoja, on selvää että USA:n aloittamassa "terrorismin vastaisessa sodassa" on kyse ennen kaikkea "jännitteen strategiasta" globaalissa mittakaavassa, uhkakuvien luomisesta ja valtiovallan pönkittämisestä. Kyseessä on "vanha kikka" jota tyrannit kautta aikojen ovat hyödyntäneet. Toivon hartaasti että Danielle Ganserin esiintuomat faktat tulevat näyttelemään ansaitsemaansa osaa suomalaisessa Nato-keskustelussa muiden spekulaatioiden lomassa.
J. SUOMINEN
KILPAILUKUTSU
EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Tapiola-ryhmä sekä Taidemuseo EMMAn ystävät ry kutsuvat alle 40-vuotiaat taiteilijat ottamaan osaa EMMAPrize2010 -valokuvataidekilpailuun. Kilpailuun osallistutaan 3-5 valokuvan sarjalla. Tapiola-ryhmä lunastaa voittajasarjan 10 000 eurolla omaan taidekokoelmaansa. Kilpailun palkintolautakunta valitsee 10 finalistia, joiden kilpailutöistä järjestetään näyttely EMMAssa kesällä 2010. Palkintolautakunnan muodostavat museonjohtaja Markku Valkonen, EMMA, intendentti Päivi Talasmaa, EMMA, johtaja Arto Jurttila, Tapiola-ryhmä, kuvataiteilija Anja Rahola, Taidemuseo EMMAn ystävät ry sekä Suomen Valokuvataiteilijoiden liiton nimeämänä valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen ja Timo Kelaranta. Kilpailuaika päättyy keskiviikkona 31.3.2010 klo 16.00. Kilpailuohjelma on osoitteessa www.emma.museum sekä tilattavissa EMMAsta: info@emma.museum, puh. 09 - 8164 0544.
Mikä mama!
Voi paska mikä mama ruubenin ohjelmassa.... juuri ne sadat fraasit jotka jo sadat kerrat on kommareiden stadilaisten suusta kuultu.... yhdessä olemme vahvoja me ja stadi ja nyt kiusataan... keskusta pettää aina.... Helsinki on niin suuri että toista ei ole .... voi mihin ihminen vajoaa kun häviää vaalit!...
VOI VOI
Lääkäri auttaa
Sinä olet väärässä ammatissa. Ei idiootti voi olla toimittaja. Mene lääkäriin, päästää ylimääräisen kusen päästä pois. Voi siellä olla paskaakin joka tekee patoja.
PELLINEN
Kyllä pärjää
Voiman 8/2009 lukijaposti nimimerkille "Hämmästynyt" voisin kertoa "luukuttaneeni" fattaa vuosikaudet. "Vietän" kerran kuukaudessa niin sanotun virastopäivän, jolloin käyn Työvoimatston, Kelan ja fattan vaatimat instituutiot läpi hakien vaaditut tositteet ja dokumentit. Näinä vuosina olen käynyt lukuisia kursseja, hoidattanut hampaani ja terveyteni (lääkkeet + lääkärikäynnit) fattan piikkiin. Oman alani töitä ei löydy, voi voi. Tuo 417,45/kk riittää minulle aivan mainiosti. Aamuisin syön kirkon tarjoaman aamiaisen, sieltä kävelen Työttömät ry:n lounaalle ja saatan vielä käydä Rälläkässä tai Hurstin jakelussa. Tuntuu, että ihmiset ostavat aivan vääriä ruokia ja tuotteita. Teen ruuat kotona, enkä koskaan osta valmisruokia. Kuukausikorttia en tarvitse koskapa kävelen aivan liikunnan ilosta. Edellä mainittu summa päivässä noin 14. Tämä ei motivoi minua edes perehtymään työnhakuun. Pärjään ruhtinaallisesti (ja kissani myös) tällä summalla. Monet työssä käyvät yksinasuvat ystäväni saavat nettona noin 1 300 käteen ja maksavat siitä vuokran, sähköt ym. laskut. Asun kaupungin asunnossa; nautin Kelan asumistukea ja työttömyysturvaa, en tupakoi ja silti raha riittää minulle mainiosti käydä kuun lopussa ystäväni kanssa ulkona syömässä ja napata pari tuoppia. Harkinnanvaraisena toimeentulotukena olen saanut viimeksi esim. uudet kengät ja housut. Tämä takaa minulle aikaa harrastuksilleni, joten raivoa ja vihaa en tunne.
FATTAPOKA JO VUODESTA -95
Keskustalaiset eivät ammu kettuja
Katselin tänään Pressikulubia ja siellä joku Voima-lehdestä ... muistaakseni Susanna oli sitä mieltä, että keskustalaiset ampuvat kettuja. Olen keskustalainen, enkä ole ampunut kettua, joten ehkäpä jatkossa hyvä Susannanne ei laita kaikkia keskustalaisia samaan nippuun. Ystävällisin hieman avarampaa suhtautumista asioihin toimittajillenne toivoen
VESA KOSKELA
Liirum laarum
Susanna Kuparinen, yrität ylimielisesti leimata Jussi Hallaahon henkilöksi "joka antaa äänen syrjäytyneille yhteiskunnan kelkasta pudonneille" -liirum laarum. Mielestäni kaikkien älykkäiden järkevien ihmisten on syytä miettiä juuri näitä kysymyksiä, joita hän uskaltaa ääneen kysyä. Tätä maahanmuuttoa perustellaan suomalaisten heikolla huoltosuhteella (eli työtä tekevien suhde työtä tekemättömiin), vaikka näiden maahanmuuttajien huoltosuhde on vielä paljon meitä syntyperäisiä suomalaisia huonompi. Näiden maahanmuuttajien monikertainen rikollisuus syntyperäisiin suomalaisiin nähden, minkä voi kuka tahansa lukutaitoinen ihminen rikostilastoja tutkimalla havaita. Suuri osa näistä maahanmuuttajista edustaa uskontoa joka ei hyväksy muun muassa sananvapautta, uskonnonvapautta, naisten ja
Haloo pahvit!
Päivittäkää verkkosivu, kiitos.
SARI
Toimitus vastaa: Voiman juttuarkisto siirtyy verkkolehti Fifiin. Prosessi on vielä kesken.
kaikki tilaukset osoitteeseen tilaukset@voima. fi. Voiman vuosikertatilauksen yhteydessä muista mainita, että kyseessä on Ympäristöatlas-tarjous!
Tilaa Voima,
saat kaupan päälle Le Monde diplomatiquen arvostetun Ympäristöatlaksen. Tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa, noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja: www.intokustannus.fi. Ovh 19 euroa.
Voimamakuupussit 27
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. tilaukset@voima.fi
Aseet auroiksi! t ik i!
Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olkaettä vyötäröhihnat!
58 voima 8 /2009
levybisneksen
Piratismi artistin onni
Artisti ei saisi hehkuttaa piratismia, muuten levypomot suuttuvat.
K
U U L U N
ihmisiin, jotka tek e v ä t musiikkia joka tapauksessa, saavat siitä rahaa tai eivät. Olen jakanut musiikkiani kotisivuillani korkealla äänenlaadulla vuoden alusta lähtien. Tällä hetkellä siellä on ladattavissa 27 kappaletta ja yli 120 minuuttia materiaalia neljältä vuodelta. Palaute on ollut positiivista. Olen saanut paljon uusia kuuntelijoita, ihmisiä, jotka eivät edes tienneet pitävänsä tämän tyylisestä musiikista. Keikoille tulee porukkaa ja kehuja satelee. Saman ovat ymmärtäneet lukuisat kuuluisat yhtyeet kuten Radiohead ja Nine Inch Nails. Radiohead julkaisi taannoin In Rainbows -levynsä digitaalisesti lahjoitusperiaatteella. Fanit saavat itse määrittää kuinka paljon he maksavat levystä. Nine Inch Nails meni vielä pidemmälle ja julkaisi kotisivuiltaan uusimman levynsä The Slip vapaasti ladattavaksi. Taannoin myös italialainen pitkän linjan dark ambient -yhtye Bad Sector laittoi koko tuotantonsa jakoon lahjoitusperiaatteella. Palvelintilaa kopiovapaalle musiikilleen tarjoavassa Jamendo-palvelussa on tällä hetkellä 21 836 levyä, 141 220 levyarvostelua ja 581 140 aktiivista jäsentä. Joskin suurin osa vielä alempaa keskitasoa, on kehitys vain ajan kysymys. Sitä paitsi, jos haluaisin elättää itseni musiikilla, olisi minulla siihen huomattavasti paremmat mahdollisuudet tanssiorkesterin rumpalina kuin underground techno -artistina.
kopioidut levyt ja musiikki ovat varastamista. Olen eri mieltä. Artistina suurin kunnianosoitus jonka voin saada on se, että joku haluaa kopioida levyllisen musiikkiani itselleen tai kaverilleen, tai tarjota palvelintilaa tai ohjelmistoja musiikkini massalevitykseen. Sitä paitsi, toisin kuin varastaminen, kopioiminen ei vahingoita eikä poista alkuperäiskappaletta. On myös tärkeää erottaa epäkaupallinen kopiointi kaupallisesta kopioinnista. Se että kopioi kaverilleen levyn ei täytä voitontavoittelun merkkejä. Sen sijaan se, jos pyytää rahaa kopioinnista tai esittää, että kyseinen kappale on hänen tekemänsä, täyttää nämä tunnusmerkit.
Maksaisin mielelläni bändille reilun korvauksen heidän työpanoksestaan sen sijaan, että maksan heidän levystään epäreilun hinnan, vajaa 20 euroa, josta vain murto-osa, alle kaksi euroa menee bändille. Hetkinen, vain alle kaksi euroa artisteille? Billboard-musiikkilehden tekemän tilaston mukaan cdlevystä, jonka hinta on niinkin edullinen kuin 13,48 euroa, artistille tihkuu vain 1,58 euroa.
Ahne Teosto
Basso-lehdessä 2/2009 Teoston viestintäjohtaja Satu Kaarenoja menee vielä pidemmälle. "Digimusiikin ansaintalogiikka on samantapainen kuin fyysisissä tallenteissa", Kaarenoja määrittelee. "Teoston välityksellä 20 euron cdlevystä tilitetään yksi euro jaettavaksi kaikkien niiden musiikin tekijöiden ja kustantajien kesken joiden teoksia levyllä on julkaistu. Latauspalveluista, joissa kuluttaja maksaa yhden euron per lataus, Teoston välityksellä tilitettäväksi tulee minimissään kahdeksan senttiä kaikille ladatun teoksen säveltäjille ja sanoittajille. Teosto on pyrkinyt edistämään uusia digitaalisia palveluita aloitusvaiheen varsin kohtuullisella hinnoittelulla." Se mitä Kaarenoja tarkoittaa "aloitusvaiheen varsin kohtuullisella hinnoittelulla" jää epäselväksi. Selväksi sen sijaan hinnoittelupolitiikasta käy ilmeiseksi, että Teosto ei ole ainakaan pienten artistien asialla.
Levy-yhtiöt varkaita
Olen toki valmis myös maksamaan artisteille heidän työpanoksestaan. Menestys vaatii yhtyeiltä usein paljon kompromisseja ja radioystävällisyyttä. Toisaalta esimerkiksi death metal on tyylilajina kompromissimusiikin täysi vastakohta. Mitä rankempi, mitä nopeampi, mitä brutaalimpi ulosanti, sitä enemmän yhtyettä arvostetaan. Käytän esimerkkinä suosikkiyhtyettäni Nileä. Bändin nokkamies Karl Sanders kavereineen aloitti soittamisen jo 1980-luvun lopussa. 1990-luvulla nimi muuttui Nileksi, tyyli death metalliksi ja vuonna 2000 yhtye löi läpi albumillaan Black Seeds of Vengeance. Sen jälkeen Nile on paahtanut eteenpäin pitkillä moniosaisilla kappaleillaan ja yhdistelemällä omaperäisesti teknistä kikkailua, alaviresointuja sekä synkkää tunnelmallista maalailua. Jotain bändin teknisestä tasosta kertoo, että kun Yhdysvalloista ei löytynyt tarpeeksi nopeaa ja osaavaa rumpalia, sellainen hankittiin Kreikasta. Kaikki tämä maksaa. Laitteet, huipputason studio, huipputason rumpalin lennot usa:han ja niin edelleen.
i viielestän piva "Mi lisi so euroa o sestä musi vylli hinta le ikkia." si
tiölle. Tai miten ikinä nyt artisti ja levy-yhtiö päättävät jakaa osuutensa, kaikessahan on kyse siitä kuinka paljon rahaa levy-yhtiö "lainaa" artisteille muun muassa äänityskuluihin vastineeksi levitysoikeuksien myymisestä. Olipa levyn hinta sitten mikä tahansa, viisi euroa on pieni summa rahaa, jonka voi heittää noin vain, jopa artistille jonka levystä on epävarma. 20 euroa vaatii jo suunnittelua ja varman päälle pelaamista. Nykyinen järjestelmä hyödyttää niitä artisteja ja levy-yhtiöitä joilla on varaa panostaa markkinointiin, ja luoda sitä kautta kuva, jos nyt ei varsinaisesti mielenkiintoisesta, niin ainakin takuuvarmasta sijoituksesta. Kävin taannoin läpi levykokoelmaani muuton tieltä. Myyntiin päätyi vajaa 200 cdlevyä ja itselleni jäi toinen mokoma. Välttääkseni turhaa kaupankäyntiä myin levyt naurettavan pienellä pakettihinnalla.
roa itsestään. En itse pidä cd-levyistä. Ne vievät paljon tilaa, ovat epäkäytännöllisiä, kansitaiteet ovat pieniä julisteisiin ja vinyyleihin verrattuna ja sanoitusten sijaan luen mieluummin hyviä kirjoja. Toisin on pakatun digitaalisen musiikin kohdalla. Se on helppoa lajitella, vaivatonta hankkia ja poistaa, se ei kerää pölyä, menee korkealaatuisenakin pieneen tilaan ja jättää kuuntelijalle nautinnon ilman itseäkoskettamattomia sanoituksia tai turhia kuvia seksillä myyvistä artisteista.
Oheiset rahasampona
Vaikka en itse ole cd-levyjen ystävä, on silti suotavaa että artistit, jotka haluavat teettää levynsä fyysisesti voivat tehdä niin. Aina tulee olemaan myös ihmisiä jotka haluavat omistaa levynsä, lukea sanoitukset paperilta ja nähdä soittajien kuvat. Konkreettisten levymarkkinoiden osuus voi pienentyä, mutta eivät levy-yhtiöt, levykaupat tai markkinointikoneisto koskaan kuole. Ihmiset haluavat yhä enemmän nauttia konserteista ja ostaa bändipaitoja, joten myös keikkailevien isompien artistien tulot ovat taatut. Tietoverkot ovat tulleet jäädäkseen kopiointi- ja levitystapana. Kaikki suojaukset ovat lopulta kierrettävissä. Kyse onkin siitä, ovatko artistit ja levy-yhtiöt halukkaita ottamaan siitä hyödyn irti tiputtamalla levyhintojaan vai eivät.
Jätettä
Jäin kuitenkin miettimään miksi en enää pitkään aikaan ollut kuunnellut kyseisiä levyjä. Levyt olivat omassa genressään kaupallisesti menestyneitä ja useimmat ihan kohtuullisesti tuotettuja. Tajusin vihdoin mikä yhdistävä tekijä levyjen välillä oli: se, että olin ostanut levyt ennen kuin minulla oli mahdollisuutta koekuunnella levyjä internetin kautta. Vasta tietoverkkojen kautta kuuntelu vapautti musiikkimakuni koska löysin siten pieniä artisteja joiden musiikki oli liian erikoista markkinavoimille, niitä jotka eivät halunneet osallistua markkiinakoneiston toimintaan tai jotka eivät vain yksinkertaisesti halunneet tehdä nume-
Seppo Uimonen Lähteet: Steve Albini: www.negativland.com/ albini.html www.zeropaid.com/news/9026/radiohead_shocks_record_industry_with_ free_download_of_new_album www.bad-sector.com www.billboard.com http://www.nile-catacombs.net www.jamendo.com http://creativecommons.org/
Kopio vai varkaus?
Voima-lehdessä 5/2009 pmmp:n Mira Luoti esitti näkemyksenään, että
Sopiva hinta
Mielestäni viisi euroa olisi sopiva hinta levyllisestä musiikkia. Neljä euroa artisteille, yksi euro levy-yh-
· Pitkän linjan muusikko-tuottaja-toimitta-
ja Steve Albini on tuottanut levyjä yhtyeille kuten Nirvana, The Stooges, PJ Harvey, Manic Street Preachers, Bush ja Neurosis. Hän on laskenut The problem with music -artikkelissaan miten levyn tuotot jakautuvat. Albinin laskelmien mukaan 250 000 myydystä levystä tuotot kulujen jälkeen voivat jakautua seuraavasti:
· Cd-levystä, jonka hinta on niinTuottaja: 90 000 dollaria
kin edullinen kuin 13,48 euroa, menee Billboard-lehden laskelmien mukaan:
Manageri: 51 000 dollaria
Jälleenmyyjien kuluihin ja tuottoihin: 4.95 euroa
Artistien palkkioihin: 1.58 euroa
Studio: 52 500 dollaria Rojaltit entiselle levy-yhtiölle julkaisuoikeuden ostamisesta: 50 000 dollaria Lakimies: 12 000 dollaria Agentti: 7 500 dollaria Levy-yhtiö: 710 000 dollaria Netto per yhtyeen jäsen: 4 031,25 dollaria Markkinointiin ja mainostamiseen: 1.71 euroa Levytyssopimukseen ja levyn tuottamiseen: 85 senttiä Levy-yhtiön pyörittämiseen, jakeluun ja postittamiseen: 2.66 euroa Yhteistyömarkkinointiin ja jakelijoiden alennuksiin: 67 senttiä Levyn ja kansilehden painoon: 59 senttiä Levy-yhtiön tuottoihin: 46 senttiä
Rumbita de los Sueños
UNELMIEN PIENI RUMBA
ENSIMMÄISET ESITYKSET 11.10.09 klo 19 Laurentius-sali, Lohja 13.10. 09 klo 19 Kulttuuriareena Gloria, Helsinki
MUKANA HANNA MARSH, THIERRY BOISDON, YASSER SARRIA SEKÄ JOUKKO MUSIIKIN JA TANSSIN AMMATTILAISIA OHJAUS KATJA KIURU KOREOGRAFIAT KIRSI KANNAS MUSIIKIN SOVITUS RAMÓN MARONIER
Liput 18 / 14 euroa Lippuja voi ostaa Tanssikoulu Un Dos Tresin toimistosta, Helsingin esitykseen myös Tanssikoulu Baila Bailasta (tanssituntien aikana) sekä tuntia ennen esityksiä ovelta. Lisätietoja numerosta 050-555 2576
TANSSITEATTERIESITYS ELÄVÄN MUSIIKIN SÄESTYKSELLÄ
Kansan Uutiset
44
www.kansanuutiset.fi www.kansanuutiset.fi a