ka | 2010 lo 8
kuu
ONI VAN s. 44
YES YES STEVE
8
Globalisaatio meni metsään 8 Improvisaatiota metrossa 10 Jazz tarvitsee naisia 23 Tanskalaiset Afganistanin sodassa 26
ELOKUVATEATTEREISSA 22.10.
SULKA HATTUUN SUOMALAISET!
Juhlavuottaan viettävä Joutsenmerkki on tae ympäristön kunnioittamisesta. Pienillä, säännöllisillä valinnoilla edesautat kestävää kehitystä ja ympäristön hyvinvointia myös tulevina vuosina. Osallistu Sulka hattuun -kilpailuun osoitteessa
www.sulkahattuun.fi
Susanna Bier pohtii sekä Tanskaan että Afrikkaan sijoittuvassa elokuvassaan suuria kysymyksiä: isien vastuuta, poikien yksinäisyyttä sekä sitä, mitä seuraa, kun lyöty lyö takaisin.
KOSTO
MIKAELPERSBRANDT TRINEDYRHOLM ULRICHTHOMSEN
SUSANNE BIER
"Bier nostaa aina esiin kristallinkirkkaita, epätavallisia inhimillisiä kysymyksiä. Hän pukee ne niin koukuttavan (melo) draaman muotoon, ettei katsojan epäilylle tai skeptisyydelle jää tilaa." Mike Goodridge, Screen Daily
HÄIDEN JÄLKEEN -OHJAAJAN ODOTETTU UUTUUS
TEATTEREISSA 5.11.2010
ilmoitus
LOKAKUUN MERKKITUOTTEET
8
2010
7
4.10.7.11.2010
rjoitus
sis
Parempaa kuin seksi
S U O M E S S A V I H R E ÄT T E K N O K R A AT I T, sotahullut oikeistolaiset, aseistakieltäytyjähipit, kotimaisen sotateollisuuden myyntimiehet ja aluepolitiikan kriitikot haluaisivat ajaa armeijan alas. Tilalle haluttaisiin ammattiarmeija. Edes inhottavaa tappamista ei saa antaa ammattilaisille. Mikä muu kuin viha armeijaa ja pakollista palvelua kohtaan opettaisi, että sota on turhaa? Minäkin vihaan armeijaa. A R M E I J A N S U P I S TA M I S TA
26
Väärin yhdistetty
Dittmar Bodenstab näki DDR:n alasajon hullut päivät.
Tanskalaiset tappajapojut
Armadillo kuvaa arkea Afganistanin sodassa juuttien silmin.
Näkymiä parvekkeelta
Anja Snellmanin kirjassa käsitellään somalikulttuuria totuutta hipoen.
38
44
s. 23
perustellaan säästöillä mutta myös uudella teknologialla. Missä nykyaikaisessa maailman sodassa teknologia olisi ratkaissut? Somaliassa, Kongossa, Vietnamissa, Irakissa? Teknologia vie vain ruumiit pois näkyvistä ja tekee tappamisesta tehokkaampaa. Vielä hullumpaa on uskoa, että "humanitaarinen interventio" eli sotilaallinen kriisintorjunta ratkaisisi konfliktit. Milloin se on auttanut?
S O TA A K ÄY D Ä Ä N M Y Ö S journalismilla. Viime keväänä toimittaja Heikki Aittokoski kirjoitti Helsingin Sanomissa virolaiskomppaniasta EstCoystä, joka toimii Afganistanissa Helmandissa. Aittokosken mukaan "virolaiskomppania yrittää tehdä hyvää Helmandissa. Siksi tarvitaan tarkka-ampujia, jotka tappavat tehokkaasti." "Tässä on tietysti älyllinen ristiriita. EstCoy pyrkii tekemään Afganistanissa hyvää, samoin kuin koko kansainvälinen Isaf-yhteisö. Siihen tarvitaan tarkka-ampujia, jotka tappavat talebanit, jotka pyrkivät tekemään pahaa", jatkoi Aittokoski artikkeliaan. A I T T O K O S K I H A A S TAT T E L I virolaista Üllaria, jolla on suuri vastuu. "Jos Üllar erehtyy ja ampuu siviilin, hän rikkoo kansainvälistä oikeutta ja tekee hirveää hallaa virolaiskomppanian ja paikallisväestön suhteille." Aittokoski työskenteli sotilaskomppaniaan sijoitettuna (embebbed) toimittajana. Minä en ole pystynyt lukemaan sotilaskoneistoon sijoitettujen toimittajien juttuja muuna kuin sotapropagandana. Tanskalaisen Janus Metzin dokumenttielokuva Armadillo haastaa tämän näkemyksen, vaikka siinäkin perussanoma pysyy hyvin sodan raamittajien hyppysissä (lue Metzin haastattelu sivulta 26). S O D A N P U O L U S TA J AT
32
Sacramenton sähikäinen
Outsider-taiteilija Steve Vanoni kävi täällä.
12
eivät hätkähdä. "Haluamme, että tytöt pääsevät kouluun", he perustelevat Afganistanissa olevia joukkoja. Tytöt eivät ole päässeet kouluun, mutta iskulause on pysäyttävän tehokas. Irvokkainta Metzin Armadillossa on se hetki, kun tanskalaissotilaat maksavat afgaanimiehelle menela y ltaril tyksistä. Tämä kertoo menettäneensä omaisiaan ja taGibratältä näky lonsa. Sotilaat vaativat miestä olemaan täsmällisempi. ken usmaa. lento auta Mies luettelee menettäneensä kotinsa, lautaset, verhot, h vaimon, lapsen... Sotilaat kuuntelevat listaa ja maksavat miehelle suoraan puhtaana käteen. Viimeistään tällä hetkellä pitäisi tajuta, että kaikki on menetetty. Mitään suhdetta paikallisväestöön ei ole. Tyttöjen väkivaltainen käyttäytyminen ei ole
uva Valok
Rakasta teiniä
okei. Tutkija Timo Purjo muistuttaa, että rakastava elämänasenne opitaan kotoa.
Teemu Mäki
Ev Eva Nilsson N on
Teppo Eskelinen en
s. 12 2
KANNEN KUVa Klaus Welp
s 6 s. 16
s. 48 8
Musiikki ............... 5051 Kirjallisuus ...........5253 Elävä kuva ........... 5455 Lukijaposti ............5657 Sarjakuvat ...................58
A M M AT T I S O T I L A A N P S Y K O L O G I A on yksinkertainen. Odottaminen on tylsää, taistelu ja tappaminen jännittävää. Myös Norjassa kohistaan skandaalista. Sotilaat kertovat, että tappaminen on oikeastaan kivempaa kuin seksi, bedre en sex. Suomessa Afganistanissa olevia sotilaita kutsutaan yleensä rauhanturvaajiksi. Silti he ovat osa Isaf-joukkoja, siis sodan yhden osapuolen palveluksessa. Ennen vanhaan rauhanturvaajia käytettiin ainoastaan silloin, kun sodan osapuolet sitä halusivat. Ainoastaan itsepuolustus oli sallittua. Mutta onhan rauhanturvaaminen tylsää. Se ei tarjoa pakoa asevelvollisuudesta, tappamisen jännitystä eikä rahaa aseyhtiöille. Vähän kuin vetäisi käteen.
Ajassa .................... 818 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Voimakalenteri ......1923 Talous .................. 4647
Kimmo Jylhämö
8
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen (vapaalla) Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen toimitusharjoittelijat Sonja Hyppänen & Maria Kozulya Avustajina tässä numerossa Richard Thompson Coon, Teppo Eskelinen, Timo Kalevi Forss, Olli-Pekka Haavisto, Lars Jansson, Anna-Sofia Joro, Maria Karhuvuori, Taneli Karinen, Solja Kovero, Outi Kuittinen, Hanna Kuusela, Pertti Laesmaa, Ville Matilainen, Teemu Mäki, Eva Nilsson, Mikko Niskasaari, Reetta Nousiainen, Hannu Oittinen, Erkki Pirtola, Juhani Pyrhönen, Thomas Rabsch, Hannele Richert, Heidi Richert, Philippe Rekacewicz, Ville Savimaa, Lars Skree, Reija Stenius, Tixa, Ricardo Trabuls, Karstein Volle Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 9/10 ilmestyy 8. marraskuuta. ISSN 1457-1005
8
TEKSTI KUVA
8
2010
SONJA HYPPÄNEN RICHARD THOMPSON COON
Globalisaatio meni metsään
Tänäkin kesänä Pohjois-Suomen marjametsissä on ahertanut parituhatta thaimaalaista. Turistiviisumilla tehtävä reissu ei ole mikään lomamatka. Poimijoilla on 8 000 kilometrin kotimatka.
rautatieasemalla seitsemän totista aasialaismiestä raahaa matkalaukkuja. He ovat thaimaalaisia marjanpoimijoita. Osalla on taskussaan kuukausien työskentelystä pohjoisessa vain joitain satoja euroja, osa palaa kotiin satojen eurojen velkojen kanssa. Pettymys paistaa miesten kasvoilta. Tiedon palkkioista ja veloista he ovat saaneet vain hetki ennen lähtöään leiristä. Thaimaassa heidät värvänneet agentit puhuivat jopa tuhansien eurojen voitoista. "Meille piti maksaa ylimääräistä siitä, että etsimme puolukkapaikkoja etukäteen. Tämän lisäksi meille luvattiin vähennyksiä asumiskustannuksista ja auton käytöstä. Nämä osoittautuivat valheellisiksi lupauksiksi", poimijat kertovat.
M A R J A Y H T I Ö T ovat todenneet, että ilman thaipoimijoita niiden täytyisi turvautua tuontimarjoihin tai lopettaa tuotanto. Tänäkään vuonna yhtiöt eivät saaneet niin paljon poimijoita kuin olisivat halunneet. Thaimaan siirtotyöläisten liiton perustaja Junya Yimprasert kiersi pohjoisen marjanpoimijoiden leirejä elosyyskuussa. Työ- ja asumisolosuhteet leireissä ovat kirjavia. Nyt lähteneet miehet kertoivat asuneensa noin sadan muun poimijan kanssa rakennuksessa, jonka kapasitetti heidän mukaansa olisi 4050 ihmistä. "Kun etsimme marjapaikkoja metsästä, olimme leiristä poissa pisim-
H
ELSINGIN
millään neljä vuorokautta. Nukuimme autossa ja kävimme lämmittelemässä leirintäalueilla", miehet muistelevat. leireissä asuu myös thaimaalaista henkilökuntaa. He paiskivat töitä vuorokauden ympäri leirin kokkeina ja mekaanikkoina. Heidän palkkionsa vähennetään yleensä poimijoiden palkasta. Junya Yimprasertin selvityksen mukaan osa yrityksistä majoittaa thaipoimijat vanhoihin koulurakennuksiin.
POIMIJOIDEN LISÄK SI
2 000 euron voiton poimijoiden pitäisi toimittaa 50 kiloa marjoja päivässä ja työskennellä 70 päivää putkeen. Työneuvoston kannan mukaan poimijat ovat Suomessa turistin ja itseään työllistävän yrittäjän statuksella. Poimijat tulevat maahan turistiviisumilla. thaimaalaiset myyvät suomalaisille yhtiöille, joiden kautta marjat päätyvät jatkojalostukseen. Poimijoilla ei ole kirjallisia sopimuksia yhtiöiden kanssa, joten yhtiöt eivät ole vastuussa työvoimansa olosuhteista tai tuloista. Kokonaiskustannukset thaimaalaisille poimijoille Suomessa ovat noin 3 000 euroa. Tähän sisältyy värväysprosessin kulujen, kuten matkojen, viisumien ja värvääjän palkkion lisäksi majoitus, ruoka, auton vuokra sekä polttoainekustannukset Suomessa. Kolmena viime vuotena thaimaalaisen marjanpoimijan keskiansio kulujen jälkeen on ollut noin 1 000 euroa. Parhaiten ansainnut kymmenes voi lähteä kotiin 2 0004 000 euroa taskussaan. Noin 20 prosenttia lähtee kotiin tyhjin taskuin tai jopa tuhannen euron velan kanssa. "Meidän leirissämme vain noin 40 prosenttia poimijoista onnistui ansaitsemaan jotain tänä kesänä. Myös viime vuonna moni teki tappiota. Tulin tänä kesänä takaisin, koska minulle luvattiin että tänä kesänä marjoja olisi enemmän", yksi poimijoista kertoo. Thaimaalaiset katoavat turvatarkastuksen kautta lentokentälle. Kotiinpaluu ei ole pelkästään iloinen asia. Sadan, jopa tuhannen euron velka on vuodessa vain joitain tuhansia euroja ansaitsevalle thaimaalaiselle pienviljelijälle iso pala purtavaksi.
P O I M I M A N S A M A R J AT
THAIMAAN BAAC-PANKKI LAINAA RAHAA MARJANPOIMIJOILLE
S U O M E E N L E N T Ä V Ä T thaipoimi-
aassa Thaim uhuivat tp agenti hansien jopa tu oitoista. nv euroje
Poimijat saattavat nukkua myös pihavajoissa ja autoissa, kokit keittiöidensä lattioilla. Hygieniataso leireissä vaihtelee. Poimijat kertovat olleensa kolme viikkoa ilman juoksevaa vettä. Vesijohdot ja WC:t ovat olleet usein epäkunnossa tai kokonaan pois käytöstä. Ensiapupakkauksia ei ollut yhdessäkään leirissä. metsissä noin kolme kuukautta, 1220 tuntia päivässä. Metsään mennään sairaanakin. Poimijat viettävät sesongin aikana enintään pari vapaapäivää. Yimprasertin mukaan poimijat ovat saaneet esimerkiksi mustikasta sesongin alussa yhden euron kilolta. Ansaitakseen värvääjien lupaileman
P O I M I J AT T Y Ö S K E N T E L E VÄT
jat tulevat usein kuivasta Koillis-Thaimaasta. Siellä viljely antaa lähinnä leivän pöytään ja ylläpitää velkakierrettä. Rahaa ei jää esimerkiksi traktorin hankintaan. Thaimaalainen valtion pankki BAAC(Bank of Agriculture and Agricultural Cooperatives) ei lainaa viljelijöille esimerkiksi ensimmäistä käteismaksuerää traktoria varten. Sen sijaan pankki kannustaa viljelijää ottamaan tuhansien eurojen lainan Suomen reissua varten, ilman takeita summan takaisin ansaitsemisesta. Korruptoitunut BAAC on Thaimaassa skandaalien ympäröimä.
T H A I M A A L A I S T E N virta poimimaan
tehdään poimijoiden, värvääjien ja rahanlainaajien kesken. Värvääjät kilpailevat keskenään rahattomista poimijatarjokkaista. Värvääjät nappaavat pankkien lainaamasta rahasta pois omat osuutensa. Pankit saavat omansa pois korkojen kera. Suurimmalle osalle poimijoista jää vain roposia. Suomessa marjojen prosessointiyhtiöt ostavat marjat riistohintaan poimijoilta varastoihinsa. Sitten ne välittävät marjat jatkojalostukseen, josta ne päätyvät kauppojen pakastealtaiden ja ravintoloiden keittiöiden kautta suomalaisten herkkkusuiden jälkiruokiin.
S A K : N A S I A N T U N T I J A levittää kä-
marjoja Suomen metsiin on vain yksi linkki uusliberaalin globalisaation hyväksikäyttöketjussa, josta Phuketin ja Pattayan baaritytöt ovat yksi osa. Miksi thaimaalaisen maanviljelijän pitää lentää Suomeen, tai tyttären lähteä töihin Pattayan yöhön? Mikä on meidän roolimme tämän ketjun hiljaisina tukijoina? Marjanpoimintabisnes pyörittää kahta taloutta. Thaimaassa bisnestä
tensä. Suomen hallitus on kääntänyt selkänsä asialle. Marjayhtiöt eivät palkkaa poimijoita ilman valtion hyväksyntää. Tuhansien poimijoiden työnantajakulut eivät ole pikkusumma. Minkälainen teollisuudenala perustaa voittonsa jo valmiiksi alistettujen maanviljelijöiden massiiviseen työpanokseen, joka ei riitä enää edes korvaamaan heidän kulujaan?
sonja hyppänen
Thaimaalaiset värvääjät · Hoitavat kommunikaation suomalaisten yritysten kanssa. s · Värväävät poimijoita maaseudulta käyttäen e esimerkkinä parhaiten ansainneita poimijoita. a Rahanlainaajat Ra · Bank of Agriculture and Agricultural Cooperatives (BAAC), A paikalliset rikkaat. · Lainaavat viljelijöille rahaa värvääjien kautta matkaan ja kuluihin, 310 prosentin korolla vuodessa tai jopa kuukaudessa Poimijat · Suurin osa pienviljelijöitä KoillisThaimaasta. · Haluavat ansaita rahaa muun muassa lasten koulutukseen, traktorin tai talon korjaukseen. · Osa työskentelee leireissä esimerkiksi kokkeina tai mekaanikkoina. · Ei sopimuksia marjayhtiöiden kanssa.
TURISTEINA HELSINGISSÄ. Osa poimijoista on jo viidettä kertaa Suomessa. He eivät ole silti nähneet maasta kuin pohjoisen marjametsän ja Helsinki-Vantaan lentokentän.
Marjabisnes Suomessa abisnes · Esimerkiksi Kiantama, Polarica, Pakkasmarja, BerEx, Marja Matti, Lapin Liha, Riitan Herkku. · Ostavat marjat poimijoilta. · Auttavat agenttien värväämien poimijoiden viisumien kanssa. · Yhtiöillä hieman eri toimintamalleja poimijoiden kanssa. Jotkin yhtiöistä eivät esimerkiksi vähennä palkasta auto- ja muita kuluja niiltä päiviltä kun marjoja ei löydy.
8
2010
9
Jyrkin kosto
Jyrki Katainen järjesti alennuksen Supon johtajalle, joka arvosteli hänen Nato-kantaansa. nsa
laan. Sanoin, että miksi te sanotte näin, että Natolla ei olisi mitään roolia terrorismin torjunnassa, koska kaikki muut viranomaiset, ja ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna se on päinvastoin." Kataisen mukaan hänellä oli Nevalan kanssa "tosi hyvä ja asiallinen k keskustelu, ja se oli sitten minun osalta siinä", hän väitti Helsingin Saos nom nomien haastattelussa 8.9.2010. Se ei jäänyt siihen.
E L O S E N uutiset julkisti syyskuun alussa puhelinnauhoituksen, jossa Supon päällikkö Seppo Nevala haukkuu alaistaan vääristä mielipiteistä. Nauhoitus oli tehty tasan viisi vuotta aikaisemmin, syksyllä 2005. Nevala oli hermostunut kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataiselta saamastaan puhelinsoitosta, jossa tämä oli moittinut Supon kantaa Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksesta terrorismin vastaisessa työssä. Nevalan mukaan Katainen oli epäillyt Supon yrittävän suistaa hänet puheenjohtajan paikalta. Puoluejohtajana vuoden verran toiminut Jyrki Katainen kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä ja väitti julkisesti kesällä 2005, ettei Supo saa läntisiltä tiedustelupalveluilta kaikkea terrorismin ehkäisemisessä tarpeellista tietoa Suomen ollessa Naton ulkopuolella. Seppo Nevala torjui väitteen Ylen Aamu-tv:ssä 29. heinäkuuta 2007: "Väitteet ovat täysin perättömiä." Nevalan mukaan "Natolta tulevalla tiedolla ei ole kovin suurta lisäarvoa".
Taloudellis-filosofinen keskusteluohjelma 2010
Vasemmistofoorumin tutkijat Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa keskustelevat kahden viikon välein talousteorian ja filosofian villeistä käsitteellisistä uutuuksista ja ennakoimattomista sovelluksista. Taukomusiikkina parasta hcpunkkia mitä maan kellareista ryömii.
fifin luetuimmat
ajalta 27.8.26.9.
1. Jari Tamminen: Karrin rillumarei-räp
Kuplettilaulut elävät ja voivat hyvin Karri "Paleface" Miettisen uudella levyllä. Harppaus poliittiseen sisältöön oli reaktio ympäristön muutoksille.
N
äätös nnusp oli Ale in pu salatti a. vuott
Nelosen paljastaman nauhoituksen ja Kataisen selitykset, mutta jostain syystä tiedotusvälineiltä jäi kertomatta, kuinka asia eteni. Kataisen kosto tavoitti Supon terrorismipäällikön keväällä 2007, kun oppositiojohtaja muuttui valtiovarainministeriksi ja pääministerin sijaiseksi Matti Vanhasen kakkoshallitukseen. Asiaa varmaan auttoi, että sisäministeriksi, siis poliisiministeriksi, tuli puoluetoveri Anne Holmlund. Osastopäällikkö Paavo Selin oli johtanut sisäministeriön asettamaa arvovaltaista terrorismin torjunnan asiantuntijaryhmää kolme vuotta, Hän erosi puheenjohtajan tehtävistä 19. huhtikuuta 2007. Samana päivänä nimitettiin Vanhasen kakkoshallitus.
VA LTA M E D I A S E L O S T I
2. Merja Hannikainen & Akuliina Saarikoski: Queerskene minne menet?
Queertopia on utopia, joka huutaa antikapitalistista agendaa ja käy sotaan rasismia, antifeminismiä ja homofobiaa vastaan. Se on myös 700 nuorta telttailemassa ruotsalaisessa pikkukaupungissa sekä neljä päivää queerfeministisiä yhtyeitä ja politiikkaa.
Kuolemanrangaistus Kaliforniaan?
Kuvernöörivaalit saivat Kalifornian spekuloimaan kuolemantuomion palauttamisella.
tuomari Jeremy Fogel päätti lykätä kuolemaantuomittu Albert Greenwood Brownin teloitusta. Vielä 24. syyskuuta Fogel sanoi, että tuomio voidaan panna täytäntöön suunnitelman mukaisesti. Sen oli määrä tapahtua torstaina 30. syyskuuta kello 21. Brown sai tuomionsa raiskattuaan ja murhattuaan nuoren tytön vuonna 1980. Fogel kumosi päätöksensä sen jälkeen, kun hovioikeus pyysi häneltä uusia perusteluja tuomion täytäntöönpanon tueksi.
3. Janne Junttila: Ruotsin vaalien hyvät, pahat & rumat
Radikaali oikeistopuolue on pääsemässä Ruotsin eduskuntaan. Sosiaalidemokraatit kärsivät historiallisen rajun tappion. Ruotsi kävi uurnille syyskuussa, puolivartalokrampissa.
L
I I T T O VA LT I O N
4. Vesa Mäkinen: Kuvissa: Olkiluodon tiesulku
Tiet ydinvoimalalle suljettiin 28. elokuuta Olkiluoto Blockade -tapahtumassa. Tapahtuma keräsi Eurajoelle mielenosoittajia pääosin Suomesta mutta myös ulkomailta. Viesti rauhanomaisessa mielenosoituksessa oli yhteinen: Uskalla sanoa ei.
Supon terrorismin vastaisen yksikön päällikkö Paavo Selin puhui aivan samoin kuin Nevala sisäministerin järjestämässä tilaisuudessa, jossa oli myös toimittajia. Nyt Jyrki Katainen suuttui ja soitti samana päivänä Nevalalle, joka hermostui ja haukkui alaisensa. "Minuun on otettu yhteyttä, ja tiedät kuka henkilö on kyseessä", Nevala pauhasi Selinille. "Ei mikä tahansa henkilö, vaan oppositiopuolueen puheenjohtaja, joka syyttää nyt minua että [...] on minun asiallani pantu suistamaan hänet puheenjohtajan tehtävästä." "En mä nyt usko, että kokoomuksen puheenjohtaja lähtee ihan semmoisella tiedolla liikkeelle, joka ei pidä paikkaansa, vaan tällä hetkellä minä uskon [...] valitettavasti enemmän Kataista kuin sinua."
K U U K A U T TA M YÖ H E M M I N
myöhemmin, vappuna 1. toukokuuta 2007, Selin päätettiin siirtää kenttävalvontayksikön päälliköksi. Päivämäärän vahvistaa Supon viestintäjohtaja Liinu LehtoSeljavaara. Siirto oli selvä alennus. Alennuspäätös kuitenkin salattiin puoli vuotta. Selinin siirtäminen toiseen tehtävään päästettiin julki vasta sen jälkeen, kun Supon uudeksi päälliköksi oli 1. marraskuuta 2007 nimitetty sisäministeri Anne Holmlundin erityisavustaja Ilkka Salmi. Näin syrjäyttäminen saatiin näyttämään tavanomaiselta uuden johtajan mukanaan tuomalta uudelleenjärjestelyltä. On ilmeistä, ettei se ollut sitä.
VA I N 1 2 PÄ I VÄ Ä P A A V O S E L I N on entinen Helsingin rikospoliisin ylikomisario, joka siirtyi Supoon huumepoliisin päällikön paikalta. Selin tunnetaan pätevänä poliisina ja suorapuheisena miehenä. Todennäköisesti jälkimmäinen käänsi hänen uransa laskuun. Selinin kyvykkyyttä entiseen tehtäväänsä ei ole koskaan asetettu kyseenalaiseksi lukuun ottamatta Kataisen palautetta Nato-lausuntoon.
keuskanslerin toimistoa, jolla hänen mukaansa oli liian kiire määrätä teloituspäiviä. Myös hovioikeus antoi tiukkasanaisen lausunnon, jossa ihmeteltiin, kuinka on mahdollista, että yli neljän vuoden valmistelujen jälkeen monessa oikeusasteessa punnittu juridinen prosessi lopulta ratkeaa siihen, että osavaltiolla ei ole hallussaan tarpeeksi tiettyä lääkeainetta. Kalifornian kaikki muutkin teloitukset lykkääntyvät tiopentaalin puutteen vuoksi. Kalifornian vankiloissa on tällä hetkellä yli 700 kuolemaantuomittua. on tullut vaaliase myös Kalifornian marraskuussa järjestettävissä kuvernöörivaaleissa muun muassa taloudellisista syistä. Kalifornian talous on katastrofaalisessa tilassa. Koska kukaan ehdokkaista ei kannata verojen nostamista, etsitään säästöjä. Yksi ilmeinen kohde ovat vankeinhoidon kulut. Kalifornian vankilat ovat ääriään myöten täynnä, ja monien mielestä vankeinhoitoon tuhlataan aivan liikaa rahaa tiukassa taloustilanteessa. Yleinen mielipide takaa sen, että kuolemaantuomituilla ei ole ainakaan ennen vaaleja puolestapuhujia.
K U O L E M A N T U O M I O S TA
5. Miika Klemettilä: Sesonki paratiisissa
Intialainen Lalita R. Jadhav myy Goan paratiisirannoilla turisteille helyjä. Hänen miehensä käy kahdessa työssä, mutta perheen elanto ei tahdo silti riittää. Hippien jäljiltä rannat on kansoittaneet britit, jotka maksavat matkansa salakuljettamalla muutaman jalokiven.
päätökseen on vielä mahdollista hakea muutosta. Mikäli päätöstä ei kumota pian, teloitus lykkääntyy kuukausilla, sillä Kalifornian osavaltion hallussa oleva tiopentaali vanhenee lokakuun alussa. Kemikaalia käytetään rauhoittavana aineena ennen varsinaisen kuolettavan ruiskeen antamista. Tiopentaali-yhdistettä valmistaa Yhdysvalloissa vain yksi yritys, Hospira. Yritys on ilmoittanut, että se voi toimittaa ainetta vasta ensi vuoden puolella. Lisäksi yritys on kertonut, ettei se haluaisi mitään tuotteitaan käytettävän kuolemantuomion täytäntöönpanossa. Kuolemanantuomitun Albert Brownin asianajaja syyttää fiaskosta oiFOG E L IN U USIM PA A N K IN
Reetta Nousiainen
blogeissa syyskuussa
Poliittista teatteria poliittisesta teatterista
Valtuusto-näytelmässä ei ole kyse vain institutionaalisesta häpäisystä. Tuomas Rantanen
Viimeinen taistelu kuolinvuoteella
Ateisti Christopher Hitchensiä yritetään käännyttää viimeiseen asti. Mira Karjalainen
Mikko Niskasaari
jälkeen Jyrki Katainen selitti yhteydenottoaan näin: "Olin yhteydessä Seppo NevaN E LO S E N PA LJ A S T U K S E N
Kataisen ja Nevalan sitaatit on poimittu Nelosen uutisista.
10
8
2010
kulttuuri
"Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia alkuvuonna"
TILASTOKESKUS 23.9. 2010
häirintä
Korjatut mainokset
BRITTILÄINEN Barclays-pankki spon-
soroi Lontoon kaupunkipyöriä 25 miljoonalla punnalla. Vastineeksi pankki sai pyörien kylkiin mainoksia. Kaikki eivät innostuneet talouskriisillä rahastaneesta pankista, jota on syytetty Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon tukemisesta, asekaupoista sekä rahanpesusta ja veronkierrosta. Fillarien kyljissä olleisiin Barclays-mainoksiin ilmestyikin pikapikaan korjaus: "Fuck Barclays". Jari Tamminen
Ilon kautta
Maanalainen teatteripataljoona hässäköi New Yorkin metrossa.
H A R L I E T O D D perusti julkista tilaa esiintymislavanaan käyttävän Improv Everywhere -katuteatteriryhmän 22-vuotiaana akuuttiin tarpeeseen. "Olin juuri kaupunkiin saapunut nuori näyttelijä. En päässyt perinteisille näyttämöille, joten päätin luoda omat esiintymismahdollisuuteni julkisiin tiloihin", Todd toteaa yhdeksän vuotta ja yli 100 tempausta myöhemmin. IE:n ydinryhmän ympärillä on vapaaehtoisten armeija. Välillä Todd organisoi liikkeelle yli satapäisen joukon, joskus taas maagisia hetkiä voi syntyä muutaman henkilön voimin.
toimittanut Kimmo Jylhämö
C
"Rakastan metroa stagena."
to on poliittinen kannanotto. Urbaani ympäristö on yksisuuntaisen yritysviestinnän alusta, joten on tärkeää, että yksilöt saavat toteuttaa oikeuttaan vapaaseen viestintään." Elantonsa Todd ansaitsee opettamalla improvisaatiota UCB-teatterissa. Parodia-aktivismi ei ole tuottoisaa, mutta ei tyyristäkään. "Housujen vetäminen jalasta ei maksa mitään." kohdistanut huomiotaan myös liiketiloihin. Seuraukset vaihtelevat niska-perse-otteista poliisivoimiin. Nuorisomuotia myyvän Abercrombie & Fitch -ketjun henkiläkunta tunnetaan miespuolisista edustajista, jotka esittelevät yläosattomina vimpanpäälle treenattuja vatsalihaksiTOISINA AN IE ON
Haluatko lainaa?
"Jopa 15,000 euroa ilman vakuuksia, takaajia tai aikeita maksaa takaisin" kertoo uusi pikavilppi-sivusto. Sen mukaan "lainaa voi hakea jokainen 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka asuu vakituisesti Suomessa ja on hoitanut raha-asiansa huonosti. Normaalit lainamme ovat 3000-6000 euroa. Vilppiklubin jäsenenä on mahdollisuus hakea suurempia, jopa 15000 euron lainoja!"
E I H ÄTÄ Ä , O N N I S T U U .
aan. Kun kaiken kokoiset ja näköiset aktivistit pönkesivät kauppaan ja vapauttivat itsensä paitojen kahleista, hässäkkä oli valmis. "Halveksun Abercrombien brändiä. Silti tempausta ei järjestetty pahantahtoisesti, pidimme vain ajatuksesta täyttää liike kaiken kokoisilla ja näköisillä miehillä. Jos yritykset olisivat fiksuja, ne nauraisivat meidän kanssamme ja ottaisivat kaiken irti PRmahdollisuuksista."
Jari Tamminen
www.improveverywhere.org IE:n tempaukset löytyvät Youtubesta. Videoista on myös koostettu neljä dvd:tä. Lue koko haastattelu & katso videot Fifistä.
www.pikavilppi.fi/
Ovatko toimittajat hotteja?
K U I N K A M I E L I K U V AT
muodostuvat? Hissukseen. Leluvalmistaja Mattel lanseerasi hiljattain Barbie-uutisankkurin. Toimittajan antelias kaula-aukko lupailee viehkeästi vilausta tissivaosta. Hemaiseva blondi käy terhakkaasti haastateltavien luo mikrofoni tanassa. Suomen Kuvalehden julkaisemassa Ammattien arvostus 2010 -tutkimuksessa lehtitoimittaja löytyy sijalta 283. Nopeimmin laskeneiden listalta löytyvä TV-toimittaja pärjäsi hieman paremmin, yltäen sijalle 253. Vihonviimeisenä listalta löytyy ovelta ovelle -myyjä, sijalta 380. Auttaisivatkohan avoimemmat kaula-aukot?
R Y H M Ä J Ä R J E S TÄ Ä hässäköitä erityisesti metrossa. Kirjo on moninainen. Vuosittainen No Pants Subway Ride on tapahtuma, jossa jopa sadat vapaaehtoiset parveilevat koordinoidusti metroon ja samalla kellonlyömällä vetävät housut jalastaan. Villien aluspöksyjen valintaa kannustetaan. Viimeisimmässä metroesityksessään IE näytteli Tähtien sota -elokuvan kohtauksen, jossa Darth Vader vangitsee Prinsessa Leian. "Rakastan metroa stagena. Siellä on aina sitoutunut yleisö, joka ei pääse karkuun ainakaan ennen seuraavaa pysäkkiä", Todd selittää.
JOUKKOHURMAA. Improv Everywhere tuo kaaosta ja iloa odottamattomiin paikkoihin. "Jos onnistumme, seurauksena on sekä joukkohämmennys että joukkonauru", ryhmän perustaja Charlie Todd kertoo.
kollegoistaan, kuten Pastori Billystä ja The Yes Menistä, poiketen IE:ltä puuttuu avoin poliittinen viesti. Pelkästä hauskanpidosta ei kuitenkaan ole kyse. "Julkisen tilan luvaton käyttöönotN Y K K I L Ä I S I S TÄ
Karvat kuntoon
Turkistarhaus on upea ala.
U R K I S T I E T O U T T A tarjoaa parhaillaan kaksi Turkistietosivustoa, toisen pääte on fi ja toisen com. Molemmat esittävät faktoja turkistarhauksesta, mutta viestit ovat hyvin vastakkaisia. Turkisteollisuuden maksama Turkistieto.fi-sivusto lanseerattiin näyttävästi valtakunnan päämedioissa. Fifin haastattelussa markkinointiponnistelujen keskiöön ilmoittautui pääministeri Mari Kiviniemen puoliso Juha Louhivuori. Louhivuoren mainostoimisto SLT toteutti mainoskampanjan, jossa joulupukki kertoo: "Kun et enää usko satuihin, tarkasta asiat." Läpinäkyvyyttä turkistuotantoon lupaava Turkistieto.fi-sivun sisältö on teollisuuden edustajien itsensä tuottama.
Sivarillekin sukat!
käynnisti kesällä kampanjan, jonka päämääränä on kutoa kaikille vuonna 2011 palvelukseen astuville sotilaille lämpöiset sukat. Aseistakieltäytyjäliitto huomautiitto taa, yös toettä myös sivarin ja ltäytyjien taalikieltäytyjien varpaita saattaa paleltaa attaa talvella. Jos sotilaille . avien kudottavien sukkien opia pitää sopia maastopuvun väriin, sitä ongelmaa ei ole sivarisukissa! Kudonta-aikaa on udonta-aikaa vuoden 2010 loppuun asti. Kysymyksiä ja ysymyksiä toimitusohjeita voit sohjeita kysellä osoitteesta sivarisukka@ sukka@ gmail.com. om.
SOTIL A SKOTILIIT TO
T
kissä", Mononen-Mikkilä kehaisee. Turkistieto.fi esittelee muun muassa Taloustutkimus Oy:n toteuttamaa kyselytutkimuksen tulosta, jonka mukaan "yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että turkiseläinten kasvatus saa jatkua". Samaa tutkimusta voisi lukea myös niin, että vain 26 prosenttia suomalaisista pitää turkistarhausta eettisesti hyväksyttävänä. turkisteollisuus esittelee omaa läpinäkyvyyttään, sen kriitikot levittävät omia näkemyksiään. Nimettöminä pysyttelevien tahojen pystyttämällä Turkistieto.com-sivustolla kerrotaan muun muassa, että Etelä-Suomen Sanomien kyselyssä 89 prosenttia vastaajista ei pukeutuisi turkikseen mistään hinnasta. 78 prosenttia taas pitää tarhausta epäeettisenä. Turkistieto.com muistuttaa, että turkistarhaus on julmaa ja että turkiseläimet surmataan kaasukammiossa traktorin pakokaasulla tai peräaukkoon ja suuhun annettavilla sähköiskuilla.
SAMALLA KUN
eri lähteistä, osa on tuotettu itse. Jokainen on omassa toiminnassaan paras asiantuntija sama koskee meihin kriittisesti suhtautuvia tahoja. Kaikki asiat ovat tarkastettavissa ja kontrolloitavissa", toteaa Turkistuottajat Oyj:n viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä. "Ja täysin oikeat tuottajat ovat omilla kasvoillaan mukana näissä videopät"MATERIAALIA ON KOOTTU
Jari Tamminen
Charlie Gillet, BBC-London
Jazzwise
Les Triaboliques
Photo: Louis Vincent
Oliver Mtukudzi
Bonnie Raitt
ETNO
Helsingissä 9.-23.11.2010
9.11. Titi Robin Trio (FR).
Savoy-teatteri, 30/25 (Lippupalvelu) Savoy-teatteri, 35/30 (Lippupalvelu) ,,
10.11. Acoustic Africa: Habib Koité (ML),
Oliver Mtukudzi (ZW), Afel Bocoum (ML).
11.11. Ensemble Ferenc Sebo (HU).
Savoy-teatteri, 30/25 (Lippupalvelu)
12.11. Arnold Chiwalala & Co, Johanna Juhola Trio.
Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisali, 10/7 (Lippupiste) Stoa, 15/12 (Lippupalvelu)
13.11. Göksel Baktagir & Neva Özgen (TR), Timo
Väänänen & Ilkka Heinonen.
14.11. Samo (TJ).
Malmitalo, 15/12 (Lippupalvelu) Korjaamo, 22/20/18 (Lippupiste ja Tiketti)
23.11. Les Triaboliques (GB).
Lisäksi iltaklubeja, yleisöluentoja, Lasten Etnosoi! ja paljon muuta!
Koko ohjelma ja lipunmyyntitiedot: www.etnosoi.fi Festivaali pidättää oikeudet ohjelmanmuutoksiin
Kuva: Simon Lewis
Titi Robin Trio
14
8
2010
"Vakuutusyhtiö Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner olivat hyvin samoilla linjoilla keskiviikkona Keskuskauppakamarin järjestämässä paneelikeskustelussa markkinatalouden vapaata toimivuutta koskevissa kysymyksissä." KAUPPALEHTI 15.9.
Halal-Ahon pizzeria
P I T S OJ A J A T E K I J Ö I TÄ
on moneen junaan. HalalAhon Pizzeriasta löytyy jokaiseen tuotteeseen sama resepti: maahanmuuttajat pois. Kattauksen tarjoaa vallankumous.org
UNCLE RALPH. Ralph Nader kävi Helsingissä ja kannusti kansalaisia vaatimaan yrityksille sitovaa sääntelyä.
Koonnut Pertti Laesmaa
Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 34/2010
Maria Kozulya
Kauhajoen kouluampumisista on kulunut kaksi vuotta. Sisäministeri Anne Holmlundilta (kok) on vaadittu toimenpiteitä käsiaseiden hallussapidon tiukentamiseksi. Hän aikookin nyt esittää keinoja kerjäämisen kieltämiseksi.
Turkistarhaus on jäänne ajalta, jolloin tupakointi oli terveellistä, viina oli viisasten juoma ja Kekkosella oli karvahattu. Timo Parvela, Animalia 3/2010
Viherpesun
maskottivaari
Ralph Nader saarnaa fiksun kuluttamisen autuudesta.
KÄSI, JOKA
Ilman yliopistoa Tampere olisi Pori: keskisuuri entinen teollisuuskaupunki, jossa vieraalta näyttävä tyyppi saa luuvitosen nekkuunsa sitä suuremmin pyytämättä. Seppo Honkanen, Aviisi 10/2010
Suomalainen teatteri on Juha Hurmeen sanoin kuin finninaamainen, räyhäävä teini, ja suomenruotsalainen teatteri taas kuin vanhempi, sivistynyt herra. Maria Säkö, Teatteri 5/2010
Myös käsityksemme luonnollisesta on muuttunut, mikä lisää leikkauksien tarvetta. Esimerkiksi jos makuulla olevan naisen rinnat valahtavat sivulle, se ei näytä vähän päästä enää "oikealta", sillä elokuvien ja mainoksien kautta olemme tottuneet, että (leikatut tai kuvakäsitellyt) rinnat pysyvät painovoimasta huolimatta pystyssä.
Marianna Laiho, Lapsen maailma 8/2010
Etenkin naisvaltaisia aloja opettajia, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä on totuttu pitämään kutsumusammatteina. Kutsumukseen kytkeytyy odotus työhön sitoutumisesta, jopa uhrautumisesta joidenkin korkeampien päämäärien puolesta. Tietenkään kunnollista palkkaa ei pidä havitella, kun saa tehdä työtä, josta nauttii ja jonka kokee tärkeäksi. Marjo Vuorikoski, Aikalainen 13/2010
kantaa ostoskassia, hallitsee maailmaa", on luennon otsikko. Provosoidun. Näin vankka usko kuluttajan valtaan vaikutti kuolevan sukupuuttoon kymmenisen vuotta sitten, ehkä WTC:n romahtaessa. Samaan aikakauteen liittyy muistoissani yhdysvaltalaispoliitikko ja kuluttajaaktivisti Ralph Nader, joka nyt luennoi. Kulutustottumuksemme ovat toki muuttumassa, mutta harva enää paasaa tosissaan maailman hallitsemisesta oman kukkaron kautta. George W. Bushin kausi sekä Irakin ja Afganistanin sodat palauttivat mieliimme ne keinot, joilla maailmaa todella johdetaan. Opimme tuntemaan Ralph Naderin vähän aikaisemmin, vuoden 2000 presidentinvaalien alla. Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmän haastanut vihreä ehdokas oli eurooppalaisille rakas järjen ääni, urhea Don Quijote järjettömässä vaalijärjestelmässä. Huonosti kävi: Bush voitti kummalliset vaalit, ja Al Goren kanssa samoista äänistä kilpaillut vihreä haastaja sai siitä syyt niskoilleen. Sen jälkeen Ralph Naderista on kuultu kovin harvoin. pieni juhlasali on täynnä kuulijoita, niin täynnä että kymmenet joutuvat kääntymään pois. Luennon otsikko on ovela jippo. Toisin kuin se antaa ymmärtää, Ralph Nader ei puhukaan eettisen kuluttamisen tärkeydestä. Sen sijaan hän saarnaa individualismin kiroista ja vaatii kouluja opettamaan nuoria valtaamaan päätösvallan takaisin suuryrityksiltä, jotka ovat sen viime vuosikymmeninä anastaneet kansalta. Puhuessaan arjen kaupallistumisesta Nader on aina ollut omimmalla
HELSINGIN YLIOPISTON
alueellaan. Siihen hän Helsingissäkin jatkuvasti palaa: lapsille suunnattuihin pikaruokamainoksiin ja luonnottomiin kauneusihanteisiin, jotka koettelevat onneamme ja terveyttämme. ajattelevat, että vapautta on ajaa maasturilla kolmen korttelin päähän ostamaan suklaapatukkaa", Nader sanoo. Suuryritykset ovat hänen mukaansa luoneet mainonnallaan yltiöindividualistisen maailman, jossa tieto lisääntyy mutta ymmärrys yhteiskunnasta rapautuu. Television tainnutta" N Y K YÄ Ä N N U O R E T
Clintonin aiheuttamista pettymyksistä hän puhuu tarkasti ja kiinnostavasti, mutta tämä seuraava demokraattipresidentti pelkistyy Naderin puheissa ihonväriinsä ja tylppään, voimattomaan kiukkuun. Vuosi 2000 tuntuu lannistaneen Naderin.
N A D E R I N O N tuonut Helsinkiin Kraft, ruotsalainen ekosähköyhtiö, joka nojaa vahvasti kaupunkilaisvihreille kuluttajille suunnattuun lifestyle-markkinointiin. Kraftin näkökulmasta Nader on vetänyt yliopistolle juuri oikeanlaisen yleisön. Pari-kolmikymppiset helsinkiläiset kuuntelevat antaumuksella, kun seitsemänkymppinen jenkki saarnaa nuorison epäilyttävistä metkuista ja, sympaattisesti, Ruotsin varhaisesta osuuskauppaliikkeestä. Muistelen toimistomummoa ja -vaaria, jotka mainostoimisto palkkasi konttoriinsa tuomaan lämpöä ja jatkuvuuden tunnetta pitkiä päiviä tekeville työntekijöilleen. Maskottivanhuksia. Tarvitseeko punavihreä lifestyle-kansa jo omansa? Olo on vähän surullinen. Palataan siis lopuksi Naderin vahvalle alueelle, kulutukseen. Siitä hän puhuu innostavasti, ehkä erityisesti siksi, että hän nivoo aiheen taitavasti muunlaiseen vaikuttamiseen. "Kun vaikutat kuluttajan roolissa, pyri palkitsemaan oikeaa toimintaa", Nader jaottelee. "Kun vaikutat poliittisessa roolissa, pyri siihen, että väärästä toiminnasta rangaistaan." Kuluta siis vähän, mutta kun kulutat, osta eettistä, hyvää ja läheltä; äänestäjänä ja aktivistina vaadi yrityksille sitovaa sääntelyä. Yksinomaan tämän kiteytyksen vuoksi annan Naderille anteeksi ärsyttävän otsikon.
on Nader vän yllättä ra. katke
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) on jätevesiasetuksensa kanssa lirissä. Ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen organisoi keskustalaista kapinaliikettä, ja eduskunnan täysistunnossa konkarikansanedustaja Esko-Juhani Tennilä (vas) pääsi kettuilemaan: "Te olette antanut luvan ydinvoimalalle lorauttaa Perämereen 30 000 litraa sekunnissa tulikuumaa jätevettä, mutta kyttäätte näillä asetuksillanne mummojen pissaa, niin kuin se olisi pahinta myrkkyä." Leena Sharma, Suomen Kuvalehti 38/2010
ma nuoriso ei enää piittaa siitä, jos sitä kusetetaan, Nader epäilee. Nader on outo paradoksi. Hän on sankari-Daavid, joka on voittanut lukemattomia taisteluita Goljatteja vastaan; mies, jota auto- ja tupakkatehtailijat ovat hyvällä syyllä pelänneet. Mutta on hän myös yllättävän konservatiivinen ja katkera. kaikki anteeksi, koska hän on musta", Nader valittaa myöhemmin Pohjoismaiden instituuttiin kerääntyneelle pienemmälle yleisölle. "I have no respect for that man", Nader sanoo monesti Obamasta. Perusteluista en saa kiinni. En tarkoita, etteikö Obama olisi antanut syitä kritiikkiin. Suren vain Naderin analyysin menetettyä terää: Bill
" O B A M A L L E A N N E TA A N
hanna nikkanen
Toisaalta.
astu kansien väliin katsomaan mieletöntä maailmaamme tai hyppää todellisuuden tuolle puolelle. Valinta on sinun.
R U O K A K U LT T U U R I
ISLAMIN MAISSA
GAUDEAMUS
Jera ja Jyri Hänninen: TUHANSIEN AATTEIDEN MAA Ääriajattelu nykySuomessa
Esa Salminen: LEPOSIJA KILIMAKITOSSA
millaisia ääriryhmiä Suomesta löytyy? Uudet poliittiset, aatteelliset ja uskonnolliset ryhmät esittelyssä äärilaidasta toiseen.
mosambikiin sijoittuva, jännittävä ja liikuttava romaani maagisen perinteen ja maallisen nykypäivän törmäyksestä ja sovituksen mahdollisuudesta.
"Nautinnot voidaan jakaa kuuteen luokkaan: älyyn, ruokaan, juomaan, vaatteisiin, tuoksuun ja ääneen. Ruoka on niistä jaloin ja olennaisin, sillä ruoka on kehon perusta ja elämän säilyttäjä. Muista iloista ei voi nauttia ellei ole hyvää terveyttä, jota myös ruoka edistää."
1200- LUVUN KEITTOKIRJANKIRJOITTAJA M UHAMMAD IBN H ASAN AL-BAGHDADI TEOKSESSAAN K ITAB AL-TABIKH
Tiedon puolella.
www.gaudeamus.fi
JA TOISAALLA.
a s a n o m a c o m pa n y
Vinkkejä syksyn lukulistalle Rani-Henrik Andersson & Markku Henriksson: Intiaanit David Cortright: Rauha Kai Ekholm & Yrjö Repo: Kirja tienhaarassa Kirsti Ekonen & Sanna Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia Helena Hallenberg & Irmeli Laiho: Ruokakulttuuri islamin maissa Immanuel Kant: Puhtaan järjen kritiikki Antti Karisto: Yksi piano vai kymmenen lehmää? Tarja Knuuttila & Aki Petteri Lehtinen (toim.): Representaatio Arto Laitinen & Anne Birgitta Pessi (toim.): Solidaarisuus G.W. Leibniz: Filosofisia tutkielmia Taru Leppänen: Vallatonta musiikkia Timo Miettinen (toim.): Fenomenologian ydinkysymyksiä Tacitus: Taistelu keisarivallasta
Lauri Vahtre: ABSURDIN SUURVALTA Elämää neuvostojärjestelmässä
Annu Kekäläinen: LEIRI Tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
havaintoja ja muistoja Neuvosto-Virosta, jossa mieletön järjestelmä kannusti absurdeihin tapoihin ja käytäntöihin.
keitä pakolaisleirille tulee ja mitä se heille tekee? Illuusioton kirja Kakuman leiriltä Keniasta.
Timo Airaksinen: SAASTA Filosofinen johdatus jätteen todellisuuteen
Rauli Virtanen: HILJAISET AUTTAJAT Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta Haitiin
timo airaksinen ottaa jätteen haltuun sen konreettisimmista muodoista systeemeihin ja vertauskuviin asti.
spr:n veteraaniauttajat kertovat henkisesti raskaan työnsä palkitsevuudesta ja uhrauksista. Kaupoissa viikolla 41.
eli kertomus siitä, miten KOM-teatteri juuttui hissiin matkalla ensi-iltaan. ENSI-IL TA 13.10.2010
Teksti: Juha Itkonen Ohjaus: Kalle Chydenius Esitysdramaturgia: Pekka Milonoff Näyttämöllä: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi sekä Kalle Chydenius, Juha Itkonen ja Pekka Milonoff Lavastus: Eeva Ijäs Pukusuunnittelu: Niina Pasanen Valosuunnittelu: Kari Vehkonen Videosuunnittelu: Ville Seppänen Äänisuunnittelu: Kalle Chydenius Koreografia: Samuli Nordberg
Liput 26 /24 /14,KOM-lipputoimisto Kapteeninkatu 26 puh. (09) 6841 841 myös Lippupalvelu
www.kom-teatteri.fi
TERMINAALIT Gibraltarin lentokenttä ja hautausmaa vierivieressä.
Klaus Welp
20
LOK AKUU
8
2010
5.10.
TAIDE SAMPO APAJALAHDEN & ALEKSANDER LEPÄN maalauksia & piirustuksia 24.10. asti Turun B-Galleriassa, tipe 1418, lasu 1216.
10.10.
ELOKUVA THE MILK OF SORROW, Claudia Llosan elokuva, Kinokoplan yhteistyönäytös Etnia-elokuvafestivaalin kanssa Turun entisessä Dominossa, Ml Media Livissä kello 18.
6.10. 1.10.
TEATTERI KATSASTUS, Joni Skiftesvikin käsikirjoitus & Tuomo Aitan ohjaama oululainen komedia ensi-illassa 1.10. Oulun kaupunginteatterissa, esityksiä 18.12. asti.
KERAMIIKKA HÄÄT HAAVISSA, Maarit Lassilan maalauksia & keramiikkaa (kuvassa) & Pentti Aaltosen maalauksia, kalapainantatöitä & tarinatauluja 17.10. asti Helsingin galleria Mariassa, tipe 1217, lasu 1216.
Sortuva uudisrakennus juhlii
Berliiniläinen Einstürzende Neubauten on kaatanut ryskyen rockin raja-aitoja jo 30 vuotta. Blixa Bargeldin johtama yhtye on kokeellisen rockin pioneeri. Suuri yleisö muistaa Bargeldin myös Nick Cave and the Bad Seedsin pitkäaikaisena kitaristina. Viime vuodet hän on keskittynyt luotsaamaan omaa yhtyettään. Neubauten tunnetaan ennen kaikkea työkalu-, kone- ja romusoittimistaan. Bändin soitinvalikoimaan on kuulunut sähköporia, sorveja, ostoskärryjä ja metallitynnyreitä, sähkökitaraa, bassoa ja rumpuja unohtamatta. Postpunkin ja industrialrockin hengessä alkanut metelöinti on sokeerannut ahdasmielistä rockkansaa. Se toimii kuin kylmä suihku. Aluksi tuntuu pahalta, mutta lopulta vaikutus on
KEIKK A Thomas Rabsch
& 15.10. Anna-Elina Lyytikäisen ohjaama teos ensi-illassa 23.10. kello 19 Hällänäyttämöllä, muut esitykset 27.10.8.12.
TAMPERE BURN AUTS,
TAPAHTUMA
6.10. A LOUDER PERFORMANCE WOULD BE BET-
entisessä Dominossa. ETNIA -filmifestivaali 7.10.10. useita kansainvälisesti palkittuja, Suomessa ensi-iltansa saavia elokuvia & dokumentteja alkuperäiskansoista Aasiasta, Afrikkasta & Etelä-Amerikasta, esitykset ML Media Liv Ab:n auditoriossa (entinen Domino-teatteri).
virkistävä. Neubauten edustaa avantgardea parhaimmillaan. Yhtye heittää rockin kuluneet konventiot surutta romukoppaan hyödyntäen vielä tästä lähtevän metelin. Yhtye on nopea käänteissään ja tiputtaa mukavuudenhaluisimmat kuulijat helposti kelkasta.
NEUBAUTENIN
vaikutus rockin muodonmuutoksille on suuri. Nine Inch Nailsin ja Depeche Moden kaltaiset megabändit ovat nimenneet yhtyeen keskeiseksi vaikuttajakseen. Vuonna 2008 bändi soitti täydelle Tavastialle huikean intensiivisen keikan. Teollista rytinää odottanut yleisö sai kuulla musiikkia, jonka ytimessä olivat ihmisäänet ja minimalistiset rytmit. Huomio kiinnittyi jylhän kauniisiin sävellyksiin ja oivaltaviin melodioihin.
Blixa ja kumppanit ovat jalostaneet ilmaisuaan unohtamatta romusoitinten lumoa. Neubauten on vanhentunut arvokkaasti säilyttäen vetovoimaisen häijyytensä ja jopa hellyyteensä. Ryhmä saapuu lokakuussa 30-vuotiskiertueellaan Tampereelle. Kaksipäiväisen keikan ensimmäinen ilta kantaa nimeä An Evening with Einstürzende Neubauten. Ohjelmassa on elokuvia, installaatiota, harvinaista materiaalia ja lyhyt konsertti. Toisena iltana Einstürzende Neubauten on luvannut soittaa täysimittaisen keikan, jossa kuullaan sen tämän päivän iskuvoima.
Timo Kalevi Forss Einstürzende Neubauten 20.10. Tampereen Klubilla & 21.10. Tampereen Pakkahuoneella.
Natalia Borissovan työpaja Helsingin Ptarmiganissa kello 16 alkaen, ilmoittautuminen http://ptarmigan.fi/en/events/83. 9. 10. BOOGALUMBI A! -klubi, kello 23 spoken word -esitys Allen Ginsbergin Howlista, se miksataan livenä uuteen skandinaaviseen tanssijatsiin, tekstin esittää klubin isäntä näyttelijä & dj Sami Henrik Haapala, funksoul-tapahtuman dj:nä Soulmate, Turun Klubilla. KEHO HALTUUN! -tapahtumat Helsingin Gloriassa, kello 1618.30 Sirkus Kuperkeikka, lapsille & perheille suunnattu päivätapahtuma: tanssi-, voimistelu- & akrobatiaesityksiä & kello 2102 Sirkus Trauma: Terapian tarpeessa? Hyväntekeväisyysjuhlan tarkoituksena on kerätä rahaa Keho haltuun! ry:lle, joka vastustaa lasten seksuaalista kaltoinkohtelua sen kaikissa muodoissa, tapahtumassa drag-, burleski-, tanssi- & sirkusartisteja, jotka ovat ottaneet kehon haltuun omalla ja ainutlaatuisella tavallaan, juhlissa mahdollisuus myös itse testata kehonsa rajoja kokeilemalla tuetusti käsinseisontaa, pyörittämällä hulavannetta, temppuilemalla rengastrapetsilla tai tolpalla, iltatapahtuma K-18. 14.10. AR ABIAL AINEN ILTA, kello 17.30 Al-Teslim, konsertissa kuultavat soittimet: oud-luuttu, kanun-sitra, ney-huilu, keman-viulu & riqtamburiini, solistina laulaa Burhan Hamdon & kello 19 Leijapoika-elokuva, ohjaus Marc Forster (USA 2007) Helsingin Malmitalossa. Vantaa TIK KUR IL AN KULT TUUR I V IIK KO 4. 7.11., tanssia, teatteria, työpajoja, näyttelyitä & stand upia.
TER,
KIRJALLISUUS
6.10. ON MYÖS IHMISIÄ JOIDEN TARKOITUSTA
Marginaaliklubilla runon & musiikin ilta, Lyhty ry:n kulttuuripaja Valon esitys Hymyilevä Apollo, Resonaarin musiikkikoulun & EriKulke ry:n yhteisteos Ensiksikin ja toiseksi & Lassi Alhorinne lausuu & tulkitsee Vappu Salivuoren runoutta Helsingin Dubrovnikissa kello 19.
EI TIEDÄ,
28.10. VANGITTUJEN KIRJAILIJOIDEN ILTAMES-
maailman vanhimman sananvapausjärjestön PENin Writers in Prison Committee täyttää 50 vuotta, syntymäpäiväjuhlat Helsingin Dubrovnikissa. HELSINKI HELSINGIN K IRJAMESSUT 2010, 28. 31.10. Messukeskuksessa.
SUT,
FESTIVAALIT
ESPOO KUTITUS 2010 lasten & nuorten taidefestivaali 4.10.10. Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa, tapahtuma osa Ranskalainen syksy -kokonaisuutta, festivaalilla teatteria, tanssia, musiikkia & ruokakulttuuria. HELSINKI URBANAPA, urbaanin taiteen festivaali nuorilta nuorille & nuorekkaille 14.17.10. Itä-Helsingin Stoassa, tapahtuma on osa Lokaviikot-tapahtumaa. TAMPERE MANSEDANSE, elektronisen kulttuurin festivaali 4.10.10., iltaklubeilla Ceephax Acid Crew, Kuedo, Ramadanman & Rob Hall Klubilla & Telakalla, näyttelyt TR1-taidehallissa.
KURSSI
Sarjakuvakeskuksessa, toinen iltapäiväkurssi 613-vuotiaille keskiviikkoisin 6.10.8.12. kello 1718.30, mukaan voi tulla joko koko kurssille tai muutamalle kerralle.
HELSINKI L ASTEN ILTAPÄIVÄKURSSI
KIERTUEET
MART SANDER, HELI VESKUS, TA AV I TAMPUU & TAPANI K ANSA, Georg Otsin 90-vuotisjuhlakiertue 11.10. Helsingin Finlandia-talossa, 12.10. Lahden Sibeliustalossa, 13.10. Tamperetalossa, 14.10. Seinäjoen Areenassa, 15.10. Jyväskylän Paviljongissa, 16.10. Joensuun Areenassa, 17.10. Kuopion Musiikkikeskuksessa, 18.10. Hämeenlinnan Verkatehtaalla. 19.10. Turun Caribiassa & 20.10. Kotkan Areenassa. THE POSIES 25.10. Helsingin Tavastialla & 26.10. Turun Klubilla. VOLBEAT 11.10. Turkuhallissa, 12.10. Tampereen Pakkahuonella, 13.10. Helsingin Jäähallissa & 15.10. Oulun Club Teatriassa.
ELOKUVAT
HELSINKI A NIM ATR ICK S -animaatiofestivaali
14.17.10. Andorrassa & Dubrovnikissa. NIGHT VISIONS, kauhu-, fantasia- & kulttielokuvafestivaali 27.31.10. kunniavieraana ohjaaja Frank Henenlotter, esitykset Maximissa. LENS POLITICA, yhteiskunnallisen elokuvan & taiteen festivaali 3.7.11. Korjaamolla & galleria FaFassa. TURKU K INOKOPL A, elokuvakerhon juhlavuoden syyssarja sunnuntaisin 3.10.12.12., esitykset kello 18 elokuvateatteri Ml Media Liv:ssä,
POP, ROCK, HIPHOP
6.10. VAK A AT K ÄDET, TESOMAN APTEEKK ATI JA
HURTTA, MIKKO MEYERS JA K ÄSIPUOLI , gangs-
W Workshopit Tanssiva kaupunkiapina & Lava-apina. Ilmoittaudu! www.stoa.fi La pe 15.10. & la 16.10. klo 19 Monkey night RaW edition. M Ur Urbaanin tanssin huippuja. Liput 7/5 su 17.10. klo 1316 Av Avoin apina. Workshop-näytteitä, artisteja LIVEnä. Vapaa pääsy
Hengen ja Tiedon messut
Helsingissä 9.-10.10.2010 Lauantaina klo 10-19, Sunnuntaina klo 10-18 Messupaikka Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Isonnevantie 8
UrbanApa
14.-17.10.2010
"Pohjoinen kansanperinne ja henkisyys"
Messuohjelmassa mukana mm. Francis Joy, Taavi Kassila, Veli Martin Keitel, Arja-Liisa Landén, Ylar Lindepuu, Olli Pajula, Juha Pentikäinen, Hannu Piekkola, Sinikka Piippo, Kirsi Ranto, Anu Rainela-Lankinen, Helge Salo, Sauli Siekkinen, Pekka Tamminen, Riitta Wahlström ja Christina Walli sekä AGEAC Ry - Gnostinen seura, Four Winds Ry ja Remake Ekodesign Ay.
Vuoden teemana:
Festivaali nuorilta nuorille
Lipunmyynti: (09) 310 12000 | stoa.lipunmyynti@hel.fi Lippupalvelu tai tuntia ennen ovelta | Turunlinnantie 1, Itäkeskus | www.stoa.fi
Messuilla yli 80 eri ohjelmavaihtoehtoa mm. luennot, seminaarit, tietoiskut, henkiset harjoitukset, musiikki- ja muut esitykset. Yli 200 näytteilleasettajaa rajatiedon eri alueilta esittelevät aatteitaan, tuotteitaan ja tarjoavat palveluitaan. Messuilla myös taidenäyttely, ravintola-kahviloita, lapsiparkki ja narikka. Sisäänpääsyliput 12 / päivä, alennusliput 5-10 / päivä. Miniseminaariliput 10 / krt. Lämpimästi tervetuloa! www.rajatieto.fi
Juhlasaliohjelman juontaa laulajalauluntekijä Kirsi Ranto. Lue haastattelu messulehdestä websivuilla www.rajatieto.fi
Rajatiedon Yhteistyö ry
8
TAIDE MOTIFS, Petri Nuutisen teoksia, KUIN VALON HENGITTÄMISTÄ, Marja Pirilän teoks (kuva) & CAMERA OBSCURA/ÄIDIN ÄMPÄRIT, Pirilän & Nuusia tisen yhteisteos 6.31.10., taiteilijatapaaminen perjantaina 29.10. t kello 1517, Helsingin galleria Luova.fi, tipe 1118, lasu 1116. k
2010
LOK AKUU
23
2 29.10.
3.11.
TANSSI BREATH MADE VISIBLE: Anna Halprin, demokeskiviikko Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla Helsingin Kiasmassa kello 17.
25.10.
TANSSI RITMÅBO 02, Heather Cornell steppi/hiekkatanssi, Jussi Lindroos steppi, Jussi Fredriksson piano & Ville Herrala basso, Turun seudun musiikkiopiston konserttisalissa, Mestarinkatu 2, kello 19.
30.10.
TEATTERI ARMON PALO, esitys heistä, joista käännämme katseemme kadulla ja niistä, jotka pysähtyvät heidän kohdallaan, kehyksenä ortodoksinunna Maria Skobtsovan elämä, työryhmä Marja Skaffari & Saija Nojonen, esitykset 30.10. asti Tampereen Telakalla.
Jazz tarvitsee naisia
TA P A H T U M A Ranskalainen nykymusiikkipianisti Eve Risser ja japanilainen rock- ja jazzrumpali Yuko Oshima opiskelivat yhtä aikaa Strasbourgin konservatoriossa. He pitivät hauskaa, söivät sipsejä ja kuuntelivat japanilaisbändi Super Junky Monkeyta. Yhteinen musisointi kuulosti hyvältä ja syntyi Donkey Monkey, joka saapuu Tampere Jazz Happeningiin marraskuussa. Bändin piti tulla esittelemään uutta levyään, mutta julkaisu siirtyy helmikuulle. "Liian paljon töitä, mutta niinhän se aina menee", valittaa Eve Risser Ranskasta. Kiirettä tuntuu piisaavan, sillä Risser kertoo nukahtaneensa kesken meilihaastattelun. Pianoa ja huilua soittavan Risserin tausta on nykymusiikissa ja improvisaatiossa, Japanin rockskenessä vaikuttanut Oshima soittaa rumpuja. "Tykkäämme perkussioista! Täydennämme musiikkia esimerkiksi melodikalla, elektroniikalla tai preparoidulla
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
pianolla. Me myös laulamme", Risser kertoo. Donkey Monkey liukuu kokeellisesta electronicasta ja jazz-improvisaatiosta ragtimeen sekä nykymusiikista boogiewoogien kautta japanilaiseen elektroniseen musiikkiin. Ja niin edelleen. Genrerajojen yli hyppivien jazzbändien musiikkia on vaikea määritellä. "Bonbon-jazz?" ehdottaa Risser. "Bändimme soundiin kuuluu tyylien sekoittelu, tärkeintä on että musiikki kuulostaa hyvältä. Joskus vietämme kuukausia jonkun sävellyksen parissa vain huomataksemme, ettei se toimi. Tärkeitä ovat ne maagiset hetket, joina tempo, tyyli, soundi ja vapaus kohtaavat."
J A Z Z M A A I L M A O N edelleen aika maskuliininen. Onko naismuusikolla vaikeaa? "Ainakin Ranskassa!" Risser sanoo. "Soitan ainoana naisena kansallisessa jazzorkesterissa. Se on kunnia, mut-
tei mitenkään heijasta todellisuutta. Naisten pitää aina todistaa niin paljon enemmän kuin miesten." "Donkey Monkey on ensimmäinen bändi, jossa työskentelen naisen kanssa. Ystävyytemme on tehnyt bändistä vahvemman ja vakavamman." Risserillä on toinenkin bändi ruotsalaislaulaja Sofia Jernbergin kanssa. "Skandinaviassa miesten jazz-ylivalta ei ole yhtä ilmeistä." Risserillä on aikaa nähdä toivomiaan muutoksia, jos hänen haaveensa toteutuu. "Tahdomme jatkaa soittamista kunnes meistä tulee isoäitejä eli Mamy Donkey Monkey."
Anna-Sofia Joro Tampere Jazz Happening 4.7.11. Tullikamarin Pakkahuoneella & Klubilla & teatteri Telakassa.
SUONENJOKI, 28.6.2010.
KARKKIJAZZIA. Donkey Monkey soittaa bonbon-jazzia.
Työmaan aita, HY VINKÄÄ 15.9.2010.
Liput puh. 09 5657250 ja Lippupalvelu www.talvisirkus.fi
smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I
WWW.NO VAJAGAZ ETA.F
TO 28.10.
Jarna Pasanen & Marko Ulvila: Vihreä uusjako
13:00 Katri Vala (Like)
PE 29.10.
Anna Kontula: Näkymätön kylä
16:00 Mika Waltari (Into/Like)
Rosebudin osastolla 6D73 tymäkät esiintyjät, ohjelmaa aamusta iltaan joka päivä.
Jaana Airaksinen · Teppo Eskelinen · Rasmus Fleischer Timo Forss · Jussi Förbom · Outi Hakkarainen · Markus Himanen
Seppo Järvinen: Kafkan varjo. Matkakertomuksia Prahasta. Matti Särkkä: Kaikki kuvat. Romaani. Osmo Pekonen: Oodi ilolle. Matkoja, maita, kaupunkeja. Hannu Kankaanpää: Laru. Runoja. Mika Terho: Ghana. Kertomus. Harri Raitis: Vakaumuksen tähden. Romaani. Raimo Vahtera: Turun rahapaja. Romaani. Vesa Niinikangas (toim.): Hopeakengissä yli pihan. Runoantologia. Jorma Heikkilä: Luovasta ideasta innovaatioon. Ulla Järvi & Tuula Vainikainen: Asiantuntijan mukaan. Viestintäopas media-ajan asiantuntijoille. www.enostone.fi
Ruurik Holm · Risto Isomäki · Kimmo Jylhämö · Kaarina Järventaus Nina Kairisalo · Otso Kantokorpi · Milla Karppinen · Dan Koivulaakso Anna Kontula · Hanna Kuusela · Mira Käkönen · Jukka Könönen Jussi Laitinen · Martti Lintunen · Mark Maher · Hanna Nikkanen Hannu Paloviita · Jarna Pasanen · Jukka Peltokoski · Anja Portin Tuomas Rantanen · Kristina Rotkirch · Mika Rönkkö Miika Saukkonen · Tove Selin · Iida Simes · Juha Suoranta Olli Tammilehto · Tapio Tamminen · Tero Toivanen Päivi Uljas · Marko Ulvila · Elina Venesmäki · Matti Ylönen
Tsekkaa myös ohjelma Musiikkimessuilla, Rosebudin osastolla 2E36.
Novaja Gazeta
Riippumatonta journalismia Venäjältä taskukirjoina neljä kertaa vuodessa.
Kosmopoliittista laatujournalismia taskukirjoina 4 kertaa vuodessa.
www.intokustannus.fi
LA 30.10.
Jussi Laitinen: Pieni suuri energiakirja
13:30 Kirjakahvila (Into)
Timo K. Forss & Martti Lintunen: Karjala edestakaisin
11:30 Kirjakahvila (Rosebud/Like)
Feminismi Stieg Larssonin Millennium-Sarjassa
15.30 Aino (Tulva/Naisasialiitto Unioni)
SU 31.10.
Jussi Förbom: Hallan vaara
14:00 Katri Vala (Into/Like)
Helsingin messujen kaunein osasto!
R o s e b u d on kahdeksan kirjakauppaa. Rosebud on nettikauppa. Rosebud on Voima-lehden suurin osakas. Rosebud on mukana kustantamassa Into-sarjan pamfletteja, Novaja Gazetaa ja Le monde diplomatiqueta suomeksi, tietenkin. Rosebud näkyy messuilla, kirjakinkereillä ja festareilla. Vallankumoushenkinen pyrkimys oikeudenmukaisempaan maailmanjärjestykseen. Tämän taustaidean huomaat Rosebudin laajoissa ja hyvin pohdituissa valikoimissa. Missä vaan kirjoja kaivataan. Rosebud-firma syntyi jo 1987. Rosebud-nimeä yhtiö alkoi käyttää vuonna 2005, kun sen kirjakustantamo-osa nimeltään Like irrotettiin liiketoimintakaupan myötä. Tervetuloa tutustumaan!
M U I S TA N Ä M Ä K I N I N TO - K I R J AT
Fleischer Rasmus: POSTDIGITAALINEN MANIFESTI Dan Koivulaakso, Anna Kontula, Jukka Peltokoski, Miika Saukkonen ja Tero Toivanen: RADIKAALEINTA ON ARKI Markus Himanen ja Jukka Könönen: MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO Hanna Nikkanen: VIATON IMPERIUMI Kolme kertomusta suomalaisesta yritysvastuusta Anja Portin (toim.): KIRJA VEDESTÄ
, Kaapelitehdas , Iso Roba 20 , Mariankatu 21 , Kaivopiha , Töölönkatu 51 , Hämeentie 48
26
8
2010
SODAN MONET KASVOT. Janus Metzin ohjaama Armadillo kertoo, kuinka nuoresta pojasta sosiaalistuu oikea sotilas, mitä on pitkästyminen sodan arkeen Afganistanissa ja kuinka vasta todellinen taistelu sytyttää sotilaan.
Työn orjat.
miksi demareiden kannatus hupenee? Maailma muuttuu, puolue ei! Barrikadi-sarjan 18. teos avaa ärhäkän näkökulman oppositioon jämähtäneen vasemmiston tilaan.
HAL DUNCAN
Vellum
Kaikkeuden kirja I
HAL DUNCAN
Muste
Kaikkeuden kirja II
Hannu Jouhki: DEMARI AJAA BEMARILLA Punakoneen viritysopas
mitä sosiaalidemokraatit tarjoavat äänestäjille globalisaation, maahanmuuton ja lisääntyvän epävarmuuden aikakaudella? Pamfletti tarkastelee yhteiskuntaa ansiotyöllään itsensä elättävän keskiluokan silmin.
www.like.fi
www.taik.fi/kirjakauppa t fi
unia, aaveita, työtä, iloja...
Aalto-yliopisto Helsingin kirjamessuilla 6p36
YÖ-NÄYTTELY SEDERHOLMIN TALOSSA
kesu 1117, to 1119 · AINA VAPAA PÄÄSY
16.1.2011 asti
Aleksanterinkatu 18, puh. (09) 3103 6529
www.helsinginkaupunginmuseo.fi
a s a n o m a c o m pa n y
30
8
2010
Mallikansa
TEKSTI & KUVAT
KLAUS WELP
TA A S T U L I juostua kaupoilla. Aukeaman 364 kuvaa on otettu Helsingin keskustan vaateliikkeistä. Kahtena
päivänä jäljitin ihanteitamme, niitä neutraaleja kunnon kuluttajia. Yllätyksekseni lähes puolet samaistumis-
kohteistamme oli julkimakaaberisti päättömiä, ja isolla osalla ei ollut kasvonpiirteitä lainkaan. Aina välillä joku
8
2010
31
ihan oikeista päällisistä alkoi tivata kuvauslupaa, jota ei julkisessa tilassa tietenkään tarvita. Kesti hetken taju-
ta eläväksi olennoksi. Heti kuvauksen jälkeen bongasin kadulla monia oikean nuken näköisiä ihmisiä. Mutta joten-
kin katukuvan enemmistö ei vieläkään korreloi ideaalikasvojen ja vartaloiden kanssa. Ihmisillä on finnejä, ne hi-
koilevat ja puhelevat kummia. Mutta vaatteet, ne oli monilla samat kuin nukeilla. Seuraavana päivänä tungettiin
sitten Pirtolan Erkin kanssa sivulla 44 poseeraavalle Stevellekin voimanukke kainaloon. Kun ne ovat niin kauniita.
32
8
2010
Väärin yhdistetty
1962 silloisen Itä-Saksan Thueringissä syntynyt Dittmar Bodenstab asuisi kenties vieläkin Saksassa, jos DDR:n uudistusprosessi ja Saksojen yhdistyminen olisi mennyt toisin. Mutta koska hommat menivät kuten menivät, miehen kotimaa on Suomi ja kotikaupunki Tampere, jossa hän asuu suomalaisen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. "Aivan DDR:n viime vaiheissa viiden virallisen, valtiovallan kontrollissa olevan puolueen rinnalle perustettiin aitoja oppositiopuolueita. Mutta me, jotka halusimme uudistaa DDR:n sisältä päin, jäimme tappiolle", Bodenstab sanoo. "Itäisen Saksan valtaansa tarrannut johto pelasi tahtomattaan samaan pussiin läntisen Saksan oikeiston ja liike-elämän kanssa. Kun raja avautui, sai lännen vaikeuksissa ollut talous kertaheitolla 17 miljoonaa uutta kuluttajaa. Siihen loppui muutos ja alkoi
TEKSTI KUVAT
HANNU OITTINEN TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN VALOKUVA-ARKISTO
DDR halusi muuttua omin ehdoin, mutta idän seniili puoluejohto & lännen ahneet kapitalistit tuhosivat mahdollisuuden. Dittmar Bodenstab näki DDR:n alasajon hullut päivät.
V
UONNA
DDR:n kaikinpuolinen alasajo." Näin sanoo siihenastisen elämänsä DDR:lle ja sen paremmalle tulevaisuudelle antanut pioneeri- ja nuorisoliiton kasvatti Dittmar Bodenstab . M U T T A M I T Ä tapahtui Dittmarin elämässä ennen vuotta 1990? Perheen ainoana lapsena hän eli turvattua ja rauhallista elämää vain puolen kilometrin etäisyydellä idän ja lännen rajasta. Isä oli metallitehtaassa hitsaajana, äiti oli kyläkoulun opettaja. "Asuimme viisi kilometriä leveän erikoisvyöhykkeen sisällä, jonne ulkopuoliset saivat tulla vain erikoisluvalla. Lännen puolella asui muutamia sukulaisia, mutta lähipiirissä oli paljon länteen loikanneita, esimerkiksi äitini ylioppilasluokasta puolet." Rajan yli liikkuminen oli ollut mutkatonta vuoteen 1961 saakka, jolloin Berliinin muurin rakentaminen kiristi tilannetta koko rajaalueella. Sekä isä että äiti olivat syntyneet nykyisen Puolan alueel-
la. Monien muiden tavoin heidät pakotettiin muuttamaan sodan jälkeen Saksaan uusien rajojen sisään. "Isän isä oli maanviljelijä ja äidin isä maalaislääkäri. Äidin isä oli kommunisti natsivallan aikaan, mutta ei enää DDR:n aikaan. Kertonee jotain siitä, että DDR:n poliittisessa johdossa oli jotain vialla jo alun perin."
B O D E N S TA B M U I S T U T TA A
eräistä täkäläisessä keskustelussa usein unohdetuista faktoista. Monet itäisen Saksan teot olivat vastauksia lännen aiemmin suorittamiin toimiin. "Saksan liittotasavalta perustettiin ensin läntisten voittajavaltojen miehitysvyöhykkeelle, joten Saksan demokraattisen tasavallan perustaminen oli ensimmäinen näistä vastatoimista. Oman rahan perustaminen oli taloudellinen välttämättömyys, sillä kolmannen valtakunnan Saksan markka oli käynyt lännessä arvottomaksi." Dittmar Bodenstab toteaa, että
kahden Saksan olemassaolo oli luonnollinen asia, johon hän oli syntynyt ja kasvanut. Peruskoulua käytiin kymmenen vuotta, ja luokat 912 vastasivat Suomen lukiota. Suomen kehuttuun peruskouluun haettiin mallia DDR:n koululaitoksesta. Terveyspalvelut olivat hyvin samantyyppiset, myös hammashoito kuului valtion sairausvakuutuksen piirin. "Kerran kymmenvuotiaana hyvin herkässä iässä minulle tuli halu muuttaa pois DDR:stä, mutta se meni nopeasti ohi. En halunnut muuttaa länteen, sillä olin mallioppilas, poliittisesti aktiivinen pioneeri ja myöhemmin nuorisoliitto FDJ:n jäsen. Lauloin kuorossa ja olin työväenteatterin aktiivijäsen. Isä liittyi puolueen jäseneksi saadakseen meille nopeammin paremman asunnon. "Lännen tavarapaljous tietenkin houkutti, mut-
ta 14-vuotiaana tajusin, että kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää. Vaikka meidän Kuubasta tuodut mehuappelsiinimme olivat tiukkakuorisia, en sortunut kulutusyhteiskunnan herkkuihin." alueella aikoinaan Eisenachissa ja Wittenbergissä vaikuttaneen Martin Lutherin oppien mukainen kirkko on aina ollut vahva itäisessä Saksassa. Se veti myös nuorta Dittmaria, joka meni mukaan seuraTA A N N O I S E N D D R : N
BERLIININ KESKUSTA. Panoraamakuva Itä-Berliinistä, Alexanderplatzilta. Oikealla Hotel Stadt Berlin, keskellä televisiotorni.
34
8
2010
OPINTIELLÄ. Bunan sähkökombinaatin työntekijä neuvoo nuorempiaan. Halle, DDR vuonna 1975.
kulut olivat yksi yhteen, se merkitsi täydellistä taloudellista antautumista lännelle. Liki koko DDR:n teollisuus ajettiin alas, tehtaita myytiin pilkkahinnalla, ja julkiset tilat menivät samalla. Virtuaalivelat muuttuivat D-markan tasolle, alkoi yleinen ja yksityinen talouden hullunmylly. Ennen heinäkuun 1990 rahauudistusta idästä länteen menevät saivat 100 D-markkaa käteen. Ne menivät usein suoraan kulutukseen lännen kaupoissa. Jotkut tosin nostivat tuon summan sellaiseksi määräksi itämarkkoja, että sillä saattoi idässä elää kymmenen kuukautta. raha- ja rajamuutosten jälkeen Hollantiin katsomaan van Gogh -näyttelyä. Olin tavannut nykyisen vaimoni Pian kaksi vuotta aikaisemmin Saksassa kansainvälisellä leirillä. Soitin hänelle, kysyin oletko kotona ja saanko tulla käymään. Niin läksin liftillä kohti Suomea." Dittmar jatkoi vielä opintojaan Saksassa, Pia valmistui, he menivät naimisiin 1995 ja esikoinen Rosa syntyi seuraavana vuonna Rostockissa, jossa perhe asui viisi vuotta. "Vuonna 2000 keskeytin opiskelut, sillä opintolainani loppui ja suntiokeikka yliopistossa myös. Työtä ei ollut ihmisille ilman todistusta, ja me muutimme Suomeen vuonna 2001. Pääsin vammaisavustajaksi SPR:lle ja toimin myös henkilökohtaisena avustajana. Sitten sain oppisopimuspaikan Invalidiliiton palvelutalosta Hervannassa ja valmistuin lähihoitajaksi viime vuoden huhtikuussa."
"MINÄ LÄKSIN
muistot. Idän seniilit kommunistit ja lännen ahneet kapitalistit estivät sekä itäisen Saksan todellisen uudistumisen että Saksojen aidon yhdistymisen. Hän ei "ostalgisoi" DDR:n yhteiskuntaa, olihan hän yksi muutosta halunneista kapinallisista. Mutta hänellä on paljon hyviä, jopa helliä muistoja. "Missä on meidän hyvä sinappi, on monen entisen itäsaksalaisen totea-
luvattu autuus oli. Tähän sääntöön oli muutamia poikkeuksia, kuten Opelin tehtaat ja joku tietotekniikkatehdas, joissa noudatettiin oikeutta ja kohtuutta." myös katteetonta "ostalgiaa", kritiikitöntä kaipuuta menneeseen, silloin kun kaikki viedään alta ja ympäriltä. "Eivät ihmiset oikein jaksaneet kapinoidakaan, koska se nähtiin etukäteen turhaksi. Vain Nukkumatin puolesta noustiin barrikadeille ainakin Mecklenburgissa. Se protesti toimi, sillä Nukkumatin lopetuspäätös peruttiin. DDR:n ajan suosittu kuohuviini Rotkäppchen on nyt markkinajohtaja Saksassa." Kuluttajat kaipaavat itäisen Saksan sämpylöitä, sillä lännen sämpylät ovat päältä kauniita mutta kovia ja sisältä aivan pumpulia. Bodenstabin mukaan eräät pienleipomot ovat asiakkaiden pyynnöstä alkaneet tehdä taas sämpylöitä idän reseptillä. Dittmar Bodenstab on perheineen kotiutunut Suomeen ja Tampereelle, Saksaan ei ole halua palata asumaan. Vanhemmat asuvat yhä siellä, ja ystäviä asuu Rostockissa. "Ainakin tällä hetkellä muutto takaisin Saksaan on vieras ajatus. Voisin harkita, jos DDR:n muutos ja Saksojen yhdistymisen olisivat menneet toisin. Mutta ne menivät kuten menivät, toisin kuin me muutosta haluavat DDR:n kansalaiset halusimme", Dittmar Bodenstab sanoo haikein mielin.
B O D E N S TA B Y M M Ä R TÄ Ä
uojissa irkon s ellinen K yi tod kehitt itioliike, oppos ursi joka m en id puolue . blokin
mus yhdistyneen Saksan kauppojen hyllyjä kolutessa. Joitakin tehtaita ja tuotemerkkejä jäi, mutta kyllä yhdistyminen tapahtui hyvin raa´asti lännen ehdoilla. Puheet Trabantin tuotannon uudelleen aloittamisesta sähköautona ovat katteettomia, sillä hankkeen puuhaajilla ei ole edes oikeutta Trabantin nimeen. Sinällään se on ihan hyvä idea." Saksan yhdistymisen alkuvuosina meno oli kuin Jeltsinin ajan Venäjällä, jolloin uusrikkaiden luokka luotiin työttömiksi ja köyhiksi jätettyjen kustannuksella. Helmut Kohlin lupaamat "kultaiset maisemat" ovat lakkautettujen tehtaiden ja tyhjentyneiden kylien kulisseissa. Saksan sisäinen muutto on edelleen 30 000 kansalaisen luokkaa kuukaudessa. "Kun läntinen firma osti itäisen tehtaan markalla, se sai velat anteeksi, myi koneet ja irtisanoi työntekijät. Sitten se palkkasi samat työntekijät ilman eläke- ja muita etuja. Eli sitä se
YDINVOIMAA DDR:SSÄ.
Kernkraftwerk Rheinsberg. Työntekijä suojapuvussa 1970-luvun alussa.
Bodenstab nyt 48-vuotiaana miettii tähänastista elämäänsä maailmanpolitiikan mullistuksissa, pinnalle nousevat menetettyjen mahdollisuuksien ja tärvättyjen unelmien
KUN DITTMAR
Liittokansleri Helmut Kohl ei halunnut enää juhlittavan DDR:n 41. vuosipäivää 7. lokakuuta, joten hän määräsi Saksojen yhdistymisen päiväksi 3. lokakuuta.
MUURIN PALASIA
Maahan mahtui vain yksi totuus. Maxim Leo etsi sukunsa & oman totuutensa.
K I R J A I L I J A Maxim Leolla ja minul-
PALLOHARJOITUS TEKEE MESTARIN. Kaksi- ja kolmivuotiaiden lapsiryhmä "Rosa Luxemburg" tekee palloharjoitusta. Finsterwalde, DDR 1960-luvulla.
la on pari yhtäläisyyttä. Olemme syntyneet vuonna 1970, saksalaisia ja isiä. Vuosikymmeniä sukumme sijaitsivat tarkoin vartioidun ideologisen rajan eri puolilla. Eniten meitä yhdistää halu ymmärtää itseään suvun tarinoiden kautta. Maxim Leon tutkimukset ulottuvat neljän sukupolven ajalle. Ne muodostuvat haastatteluista ja lapsuusmuistoista "fasismin vastaisen suojamuurin" itäpuolella. Leon paletti on saksalaisittain huikea. Hän on äidin puolelta juutalaista sukua. Äidin isoisä perheineen joutuu pakenemaan Joseph Goebbelsin henkilökohtaista kostonhalua Ranskaan. Gerhard-pojasta tulee vastarintaliikkeen sankaritaistelija, joka kolmannen valtakunnan hävittyä päätyy rakentamaan työläisten ja talonpoikien tasavaltaa. Isän puolen suvusta löytyy isoisä Werner, joka tekee totaalisen täyskäännöksen kansallissosialistista itäsaksalaiseksi puolueaktiiviksi. Wernerin Wolf-pojasta, kirjoittajan isästä, tulee taiteilija ja suorapuheinen boheemi, joka yrittää repiä näiden kahden suvun sankarimyyttejä alas jalustoiltaan.
M A X I M L E O Y M M Ä R TÄ Ä jo varhain,
rallinen ja se toinen. Myös vanhemmat antavat omansa. Hänen isänsä Wolfin mukaan DDR on sosialismin pettäneiden puoluepukareiden diktatuuri ja vankilavaltio. Toimittajaäiti Anne sanoo, että ongelmat ovat ehkä isoja, mutta ne ovat ratkaistavissa. Valtaapitävien vainoharhainen epäluuloisuus omaa kansaa kohtaan, Stasin yritykset värvätä perhettä ja yhä enemmän horrosta muistuttava sosialistinen realismi herättävät Annenkin lopulta. Hän kirjoittaa vuotta ennen muurin murtumista kulttuurilehti Sonntagissa antifasistisista taistelijoista, jotka eivät ehtineet kunnolla hengähtää sodan jälkeen, kun jo joutuivat tarttumaan vallan kahvaan. Kuinka he pystyivät hautaamaan katkeruutensa, kun he palasivat vuonna 1945 leireiltä ja ottivat vastuun kansasta? Hänen halunsa pitää kiinni puoluepampuksi kohonneen sankaritaistelijaisän myytistä antaa lopulta periksi.
M U U R I M U R T U U vuonna 1989 omaan
Idästä puhutaan kuin kolera-alueesta, itäsaksalaiset ovat diktatuurin turmelemia, heikkoluontoisia ja huonosti koulutettuja. Länsi-Saksa näkee idässä vain mahdollisuuden valtaviin voittoihin. Itselleni kuvaavan metaforan DDRajasta kuulin isältäni. Työskennellessään Kotkassa ja Haminassa Länsi-Saksan kirkon palkkaamana merimiesten sosiaalityöntekijänä hän vieraili säännöllisesti itäsaksalaisilla laivoilla. Vastaanotto oli aina nuiva. Yhdentymisen jälkeen isäni tapasi uudelleen itäsaksalaisen kapteenin, joka kertoi katkerana, kuinka kapteenin pestiin kuului olla myös osa Stasin valvovaa silmää. Hänet pakotettiin tuottamaan hyllymetreittäin pikkutarkkoja raportteja, jotka sisälsivät tyhjänpäiväisyyksiä laivalta ja satamista sekä tietoja laivan miehistöstä intiimeine yksityiskohtineen. Laivaa kapteeni ei ehtinyt urkintatoimeltaan ohjata, sen teki muu miehistö
että on olemassa kaksi totuutta, se vi-
mahdottomuuteensa. Historiaan kirjataan surullinen episodi, kun vavisuttava jaetun kansan yhdistyminen ja humalluttava vapauden tunne muuttuu hiljalleen jälleen toiseksi todellisuudeksi.
Klaus Welp
Kirjoittaja on Voima AD. Maxim Leo: Talviuni Berliinissä. Ajatus Kirjat 2010.
"EI MINULLA OLE VARAA TUULISÄHKÖÖN."
HÖPÖHÖPÖ! Älä hoe vanhoja luulotietoja, vaan tarkista ajantasaiset faktat tuulisähkön suhteen
Myös Turku 2011 pyörii Turku Energian tuulisähkön avulla.
nettisivuiltamme. Siellä voit muun muassa laskea, paljonko sinun kotisi sähkö tulisi maksamaan, jos vaihtaisit tuulisähköön.
Lue lisää ja tee tuulisähkösopimus: www.turkuenergia.fi
Veganismi vapauttaa eläimet, säästää luontoa ja edistää terveyttä
Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti numeroon 050 3449524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero! Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta. w w w. v e g a a n i l i i t t o . f i
Oletko työelämässä virran vietävänä?
Tartu kiinni tilaisuuteen ja äänestä PAMin edustajiston vaaliessa 24.9.10.10.2010. On aika pelastua tai oppia nielemään. PelastuTaiNiele.fi
38
TEKSTI KUVITUKSET
8
2010
HANNA KUUSELA MARIA KOZULYA
Anja Snellman & riivattu huivi
Kirjailija Anja Snellman kertoo romaanissaan Parvekejumalat somalikulttuurista & väkivallasta. a. Lehtikirjoituksien mukaan Snellman on kertonut totuuden maahanmuuttajista. Näkeekö kirjallisuus muita syvemmälle?
kansalaiset kuolevat henkirikoksen uhrina Suomessa lähes neljä kertaa useammin kuin Suomen kansalaiset. Suhde on järkyttävä. Somalian kansalaiset myös syyllistyvät keskimäärin kaksi kertaa useammin henkirikoksiin kuin suomalaiset. Tässä ei välttämättä edes ole kaikki, mitä meidän tulisi tietää somalien ja henkirikosten yhteydestä. Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestö Monika-naiset kertoi tämän vuoden heinäkuussa, että myös Suomessa on tapahtunut kunniamurhia, vaikka poliisi ei tätä myönnä tai tiedä. Järjestön mukaan tekijänä on ollut surmatun naisen lähisukulainen tai entinen puoliso.
O M A L I VÄ K I VA LTA tarkoittaa myös muuta. Somalityttöjä esimerkiksi ympärileikataan Suomessa ja toisia viedään Somaliaan leikattavaksi, kuten Voima-lehtikin kirjoitti numerossa 1/2007. Tällaisen somalimaahanmuuttaji-
S
S
O M A L I A N
en väkivallan ympärille Anja Snellman on rakentanut uusimman romaaninsa Parvekejumalat (Otava 2010). Romaani kuvaa ennen kaikkea somaliyhteisön sisäistä väkivaltaa. Parvekejumalat on maahanmuuttajaperheen tytön, Aniksen, kasvukertomus somalikulttuurin ja islamin paineessa. Rinnalla kulkee tarina suomalaisesta käännynnäisestä. Ennen Parvekejumalia somaleita ei suomalaisessa kaunokirjallisuudessa ole pahemmin esiintynyt. on tehnyt vaikutuksen ilmestyttyään. Jopa niin suuren, että kriitikot ovat kokeneet lukeneensa kuvausta todellisuudesta. Keskisuomalaisessa oli arvio, jonka mukaan "kirjan tapahtumat ovat monin tavoin niin kiinni näiden aikojen reaalitodellisuudessa, että sen fiktioluonne lähes unohtuu". Helsingin Sanomien kriitikon mielestä romaani taas "hahmottelee meille tietämättömille, minkälaista maahan-
S
NELLMANIN ROMA ANI
muuttajien elämä voi olla". Keskipohjanmaassa todettiin, että "Anja Snellmanin romaanin merkitys on siinä, että se tekee näkyväksi tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa alistamista, väkivaltaa ja julmuutta. Tärkeää on huomata, että näitä asioita tapahtuu Suomessa, jota pidämme oikeusvaltiona ja tasaarvon mallimaana." Romaani on siis mitä ilmeisimmin hyvin lähellä todellisuutta, jos kriitikkoja on uskominen. Se on selvästi merkkitapaus, koska "maahanmuuttaja-aihe on hyvin ajankohtainen", kuten Keskipohjanmaa osasi kertoa.
S
ei kuitenkaan kerro kaikkea. Vuosina 20032009 eli seitsemän vuoden aikana Suomessa tehtyihin henkirikoksiin on syyllistynyt kaksi
NELLMANIN ROMA ANI
Somalian kansalaista ja yksi Suomessa syntynyt henkilö, joka on ollut äidinkieleltään somali. Samoina vuosina henkirikoksen uhriksi on joutunut kaksi Somalian kansalaista. Yhtään somalinkielistä Suomen kansalaista ei uhrien joukossa ole ollut. Näiden kolmen syyllisen ja kahden uhrin joukossa on ollut yksi tapaus, jossa tekijänä on ollut somalimies ja uhrina somalinainen. Motiivina oli mielisairaus. Muissa uhrin ja syyllisen
taustat ovat olleet eri ryhmistä. Tiedot ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkirikollisuusseurannasta. Nämä kuolemat ovat järkyttäviä, mutta eivät sellaisenaan sovi todisteeksi laajasta somalien keskinäisestä henkirikoskulttuurista Suomessa.
U N N I A V Ä K I V A L L A S TA kirjoitettaessa todetaan kuitenkin usein henkirikosten jäävän pimentoon, sillä ne naamioidaan tapaturmiksi.
K
8
2010
39
Tapaturmaisesti kuolleiden määrät luokitellaan Suomessa iän ja sukupuolen mukaan, mutta ei kansalaisuuden tai etnisen taustan. Näin ollen tapaturmaisista kuolemista somalien keskuudessa on vaikea sanoa mitään tarkkaa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemen mukaan näistä "tiedetään hyvin vähän ja tieto on epävarmaa". Edes lukumäärää ei siis ole saatavissa.
N E L L M A N kuitenkin uskaltautuu rakentamaan tarinansa tällaisen väkivallan ympärille. Helsingin Sanomien mukaan "kirjailija on tehnyt työnsä, ottanut selvää, ja esittää nyt näkemyksensä". Samalla Helsingin Sanomien kriitikko kirjoittaa, että Snellman "hahmottelee meille muille omassa valtaväestön unessamme kulkijoille, minkälaista maahanmuuttajien elämä voi olla ja millaiseksi mennä". Snellman on ehkä tehnyt taustatyönsä piiloon jäävän somaliväkivallan parissa, mutta yksi seikka on päässyt lipsahtamaan kirjasta, jossa "taustatyöt on tehty pieteetillä", kuten Parnassokin meille kertoi.
vampi rikollisuus kuten murhat ja sairaanhoitoa vaativia vammoja aiheuttava väkivalta tulevat poliisin tietoon todennäköisemmin kuin lievempi väkivalta. rikollisuuden todellinen määrä sitten lähempänä uhritutkimusten tietoja tai ei, somalit näyttävät joka tapauksessa kohtaavan Suomessa enemmän syrjintää kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Tämä seikka on kuitenkin unohtunut Snellmanin kirjasta. Kirjassa ei ole yhtäkään "mutakuonoa" tai "nekrua", vaikka internetfoorumeilta niitä kyllä löytyy. Kirjassa suomalaiset naapurit ystävystyvät somalitytön kanssa, tuovat kukkia ja antavat hänelle avaimen kotiinsa. Suomalainen poika ihastuu tyttöön, ja koulussa opettajatkin ovat ystävällisiä ja antavat erityishuomiota. Sen sijaan romaani todistaa lukijalle, että "jos on suomalaisilla ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan, on niitä Aniksen isällä suomalaisia ja yhteiskuntaa kohtaan", kuten Keskipohjanmaa kertoo. Ero vain on siinä, että tilastojen suomalaiset ovat todellisia, kun taas Aniksen isä on romaanihahmo.
O
L I PA R A S I S T I S E N
S
perusoikeusviraston vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa asuvista somaleista 47 prosenttia oli kokenut syrjintää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2005 julkaistun kansallisen uhrihaastattelututkimuksen mukaan "maahanmuuttajista somalialaiset kertoivat kokeneensa väkivaltaa eniten, ja suurin osa arvioi viimeisimmän väkivaltakokemuksensa liittyneen heidän muuttajataustaansa, eli olleen rasistisesti motivoitunutta". Lisäksi Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2009, että "joka kolmas pääkaupunkiseudun somali kertoo joutuneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana motiiviltaan rasistisen rikoksen uhriksi". Tämän taustatutkimuksen tekemiseen ei tarvittu pieteettiä vaan Wikipediasta löytyviä Tilastokeskuksen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja EU:n perusoikeusviraston julkaisemia tietoja.
E
U:N
ja fiktion välillä unohtui monilta kirjallisuuskriitikoilta heidän kuvatessaan romaania herätyskelloksi suomalaisille uneksijoille. Tämä on hieman yllättävää, sillä kokemukseni mukaan kriitikot muistavat yleensä hyvin faktan ja fiktion välisen eron. Savon Sanomien mukaan "Snellmanin uusi teos pamahtaa monikulttuurisuuskeskustelun keskiöön". Niin pamahtaakin, mutta kriitikot eivät oikein uskalla sanoa sen pamahtavan siihen samaan keskiöön, jota rasistit ja maahanmuuton rajoittamista vaativat jo asuttavat. Snellman on televisiossa puolitoista vuotta sitten todennut, että maa-
T
Ä M Ä E R O F A K TA N
ilmoitetun rikollisuuden tilastojen mukaan rasistiseksi epäillyn rikoksen uhriksi joutui vuonna 2007 vain 51 Somalian kansalaista, joita Suomessa oli tuolloin 4 852. Somaliassa syntyneiden keskuudessa uhreja epäiltiin olleen 84. Samana vuonna Suomessa asui 9 810 somaliaa äidinkielenään puhunutta ihmistä. Näiden tilastojen mukaan rasistisen rikoksen uhriksi siis joutui vuoden aikana alle yksi prosentti Suomen somaleista. Ero uhritutkimuksissa ilmoitettujen lukujen ja poliisien tilastoimien rikosten välillä on valtava. Subjektiiviset tuntemukset kertovat huomattavasti suuremmasta rasismiongelmasta kuin rikostilastot aivan kuten Snellmanin romaanikin kuvaa laajempaa väkivallan kulttuuria kuin tilastot. Erikoissuunnittelija Hannu Niemen mukaan erot niin sanotun piilorikollisuuden ja poliisin tietoon tulevan rikollisuuden välillä ovat suuria kaikissa väestöryhmissä. Muista väestöryhmistä erillään elävien keskuudessa se saattaa olla hieman suurempi, mutta varsinaista tutkimustietoa ei ole saatavilla siitä, onko ero suurempi tai pienempi maahanmuuttajilla. Toisaalta Niemen mukaan vaka-
T
O I S A A LTA P O L I I S I L L E
a ei Kirjass ään täk ole yh onoa". ku "muta
hanmuuttovastaisuudellaan julkisuutta saaneelle Jussi Halla-aholle "pitäisi antaa palkinto, hän on nostanut kissan pöydälle". nimeämä kissa onkin kiertänyt länsimaissa jo pidempään. Sen nimi on kulturalismi. Kulturalistisen ajattelutavan mukaan sivilisaatioiden ja kulttuurien väliset erot "eivät ole ainoastaan todellisia vaan perustavanlaatuisia". Tämän vuoksi "on selvästikin lännen intresseissä [...] rajoittaa islamilaisten ja konfutselaisten valtioiden aseellista mahtia [...] ja vahvistaa kansainvälisiä instituutioita, jotka heijastavat ja oikeuttavat lännen intressejä". Nämä lauseet ovat tietysti sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä kirjoittaneen Samuel Huntingtonin kynästä.
silön teot voidaan selittää hänen kulttuurisella taustallaan. Jos siis Somalian kansalainen lyö, tämä on kulttuurin syytä. Jos somalialainen nainen ei käy töissä, tämäkin on kulttuurin syytä. Jos somali pakottaa lapsensa syömään pahaa ruokaa tai kieltää häntä pukemasta napapaitaa kouluun, on syytettävä kulttuuria. Usein muslimimaiden kulttuureista puhuttaessa kulttuuri myös korvataan islaminuskolla. Olennaisinta on kuitenkin se, että identiteetit määräytyvät kulttuurisesti, ja teoille annetaan kulttuuriin pohjaavat selitykset. Syy väkivaltaisuuteen ei esimerkiksi voi olla köyhyys, työttömyys, syrjintä, luokka-asema, koulutustaso tai sotakokemukset vaan kulttuuri. Savon Sanomissakin kirjoitettiin, että Parvekejumalat "käsittelee voimallisesti vallankäyttöä, alistamista ja ihmisoikeusrikosten hyväksyttävyyttä kulttuurisilla syillä". Niin, siis nimenomaan kulttuurisilla syillä. Jollain tasolla Snellmanin kirja yrittää rikkoa kulturalistista maailmankuvaa: se haluaa osoittaa, kuinka somalityttökin voi alkaa haluta läntistä elämäntapaa tai miten suomalainen voi haluta kääntyä islaminuskoon. Tästä huolimatta, enemmän kuin mikään aiempi suomalaisen kirjoittama romaani, se toistaa ja rantauttaa kulturalistisen ajattelun suomalaiseen kirjallisuuteen. Sitä onkin jo odoteltu. Sen vanavedessä tulevat usein keskustelut muslimien oikeuksista julkisilla paikoilla. Esimerkiksi Norjassa vähintään Snellmanin tasoista suosiota nauttivat naisdekkaristit, Unni Lindell ja Anne Ragde, ovat olleet eturintamassa vaatimassa huivikieltoa julkisen sektorin työpaikoille.
S
IKSI K AI
vaatetuksesta, siis musliminaisten vaatetuksesta. Kirjassa on "päähuiveja, pitkiä pukuja ja takkimaisia kaapuja. Osa oli kirjavia, osa yksivärisiä: ruskeita, sinisiä, mustia." "Ja sitten ehdottomasti ihan oikeita hijabeja, niqabeja, abayoita ja jilbabejakin mukaan myös, ihan vain kokeiltavaksi, ja varmasti joku haluaa laittaa burkan ylleen." Myös "puhelimen ja korvan välissä on huivi", ja "koko vartalo on peitetty tummaan kaapuun". yltiöpäinen innostus kirjoittaa huivista tuntuisi melkeinpä huvittavalta, ellei juuri samalla viikolla, kun luin kirjan, Ranskassa olisi kielletty burkan käyttö julkisilla paikoilla. Ylähuone hyväksyi lain äänin 2461. Vapauden ja tasa-arvon maassa siis löytyi yksi ainoa ylähuoneen jäsen, joka vastusti kieltoa. Belgian parlamentin alahuone taas päätti jo huhtikuussa kieltää burkan käytön julkisella paikalla. Aiheessa ei siis ole mitään huvittavaa keskustelu siitä on paras tapa lisätä jännitteitä eurooppalaisten ja muslimien välillä. Samaan aikaan kun me saamme käyttää sellaisia naisille epämukavia vaatekappaleita kuin korsetteja ja korkokenkiä, musliminaiset eivät saa peittää kasvojaan. Burka ei toki ole sama asia kuin huivi, mutta Snellman ei suurta eroa näiden välille tee. En haluaisi kutsua keskittymistä huiviin pakkomielteeksi, mutta hyvällä tahdollakaan ei muita sanoja tule mieleen.
S
NELLMANIN
T
ÄMÄ SNELLMANIN
si aihe länsimaisille ihmisille. Se on olennainen osa keskustelua siitä, mitä kaikkea yksilönoikeuksien pitäisi kattaa. Samalla verhoutumiseen kiteytyy kysymys siitä, miltä muslimien modernisoitumisen ja edistyksen merkit näyttäisivät. Musliminaisten vaatetus on kiehtonut tai riivannut länsimaista katsetta aina kolonialismin ajoista alkaen. Mikään ei ole turhauttavampaa valistuksen ja läpinäkyvyyden ihanteiden kyllästämälle länsimaalaiselle kuin nainen, joka pystyy katsomaan mutta jota ei pysty näkemään. Snellmaninkin romaanissa musliminaisten katseen suunta kiinnittää huomiota. Romaanin käännynnäiset istuvat "vastapäätä pienikokoista somalinaista joka on vetänyt tummanvihreän huivin syvälle päähänsä. Hän katselee ikkunaan päin eikä käännä katsettaan silloinkaan kun juna kulkee tunnelissa." Hän ei siis katso muita matkustajia. nainen on historiallisesti synnyttänyt myös pelkoa burkan alla kulkevista pommeista. Erityisesti Algerian sodan aikana burkat yhdistettiin turvallisuusuhkaan ja naisten valloittaminen kytkettiin yhteiskunnan selkärangan murtamiseen. Antikolonialistinen taistelija, psykoanalyytikko Franz Fanon kuvasi kolonialistisen Ranskan poliittista doktriinia seuraavasti: "Jos haluamme tuhota Algerian yhteiskunnan rakenteet ja sen kyvyn vastarintaan, meidän on ennen kaikkea valloitettava naiset: meidän on et-
V
E R H O T T U N A K U L K E VA
muiden kulturalistien mukaan yksilöiden elämää ja identiteettiä määrittää ennen kaikkea kulttuuri. Kulttuurit nähdään suljettuina systeemeinä, ja kaikki yk-
H
UNTINGTONIN JA
tosiaan sijaitsee tämän debatin keskiössä, aivan kuten Snellmanin kirja kulturalismin keskiössä. Snellmanin kirjassa mistään muusta ei puhuta yhtä paljon kuin naisten
N
IIN, HUIVI
M
vaatetuksen aiheuttama mielipaha ei ole uuUSLIMINAISTEN
uusmediataiteen festivaali
Espoon Taide- ja Tietotekniikkakeskus Cartes | mail@cartes-art.fi | 09 816 32 007 | www.cartes-art.fi
PAUNO POHJOLAINEN
24.9.2010-13.2.2011
Kauppakatu 35 puh. (017) 182 633 w w w. t a i d e m u s e o . k u o p i o . f i
29.9.109.1.11
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
Katja Tukiainen GOOD HEAVENS!
Kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon saajat 2007 · 2008 · 2009 Koko maailmaa koettelevan energia- ja ympäristökriisin kärjistyessä eturivin arkkitehdit ympäri maailmaa ovat omaksuneet uudenlaisen näkökulman: maailman kulttuuria rakennettaessa on ihmisen toiminnan ja luonnonvarojen suhde arvioitava uudelleen. Global Award for Sustainable Architecture on kansainvälinen palkinto arkkitehdille, joka arkkitehtuurissaan edistää kestävää kehitystä.
Kestävän kehityksen kärjessä
Ilmaiskeikalle museoon. Levytorille ja äänityöpajaan. EMMA rokkaa -tapahtuman pääesiintyjänä energinen Haloo Helsinki! Koko ohjelma: www.emma.museum
Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20 ILMAISILLAT KE ja TO 18-20. OPASTUKSET: LA Taidetunti klo 14, SU Taidevartti klo 13 ja 16, Taidehaltijan tunti lapsille yli 4-v klo 14. Ahertajantie 5, Tapiola. Bussit Kampista 106 ja 110.
Näyttely 6.10.21.11.2010 Suomen rakennustaiteen museo Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki www.mfa.fi
K O U L U T Y T Ö I L L E N Ö RT T I H O M O I L L E M A RT TA H O M O I L L E G E N D E R B L E N D E R E I L L E G AY F R I E N D E I L L E K R E I S I B I L E T T Ä J I L L E D I I P PA D A A P PA J I L L E H O M P P E L E I L L E S I N U L L E K Ä Y T T Ö O P A S B - R A P U N P O J I L L E R E K K A L E S B O I L L E V I N O V I E T T I S I L L E P I K K U H I N T T A A J I L L E N A H K A H O M O I L L E T O S I M I E H I L L E K A A P P I H O M O I L L E 1 0 0 % H E T E R O I L L E B I S S E I L L E L E P A K O I L L E T R A N S U I L L E T R A N S S E K S U A A L E I L L E K I LT E I L L E
LESBO- JA HOMOELOKUVAN FESTIVAALI 2010
Turku 22.24.10. Helsinki 29.31.10. Tampere 27., 28. ja 30.10. Oulu 3.7.11. Jyväskylä 5.6.11.
GAY&FRIEN HELSINKI
Töölön la h ti
Man
nerh
eim
J
N EN
Y
O BAR WO
du
t
R riank e Hesp O O nen M teläi E
Mech elini
|
atu
int
ie
R nt B E imi e rh ne a nuneberginkatu R
|
BAR FEN IX
R P. Malm
apin
Ru
ta au
tie
a nk
AL
Ka
ne
-
4
k.
ink.
Kan
k sa
.k
.
Si
m
on
. k5
lahd
be
rg
k.
T
nkat
G AY
7 enk.
E ik er
in
ie
u
Ar ka di a nk at
1
i
. nk
6
K
ev al
k an
.
u
BAR
M an
G AY
o
l ho
d ah
en
L ö E. ja Mal
An
d ar i
Lapi
i o t utat n r P. R a n
-
Ru
. nk
k ien
ad
ut
ne
ne
r
mink
Yr
.k
.
SU
8
nk
.
nlah
Kan s
ak
Uu
d e Ruoh
1
2
3
E T E R O I L L E B I S S E I L L E L E P A K O I L L E T R A N S U I L L E T R A N S S E K S U A A L E I L L E K I LT E I L L E K O U L U T Y T Ö I L L E N Ö R T T I H O M O I L L E M A R T T A H O M O I L L E S I N U L L E ? K A U P U N G I N
FR
IE
Bu
l
ev
a nm
an
k.
denk
.
o
h la
de
nk
U
.
k. in k rik an Ee ev al K r nn Lö
.
m Si
on
k.
| . j ö GkA Y in AN
rg
be
Al
na
Ab
be
nk
|
ND
S
|
K E LT A I
N
EN
ra
ha
rti nk
. D
mi
.
Al
RU
be
Ab
be
rti
n
nk
rti
ra
Bu
v le Uu
ar
di
ha
nk
mi
.
de
nm
.
Is
o
k. en uo r av he ie Pun rim h Me ie im rs Pu pä Se
4
5
44
8
2010
"Bush romahdutti Amerikan & poliiseja on joka paikassa", taiteilija Steve Vanoni perustelee, miksi haluaa muuttaa Suomeen. Äkkirikastunut kalifornialainen pisti hetkeksi Tampereen Hirvitalon ihan sekaisin.
AINEN. IKANSAL ÄN MALL ve VanoEI MIKÄ eilija Ste hdä ltalaistait ansa ja te Yhdysva ä kotima aisi jättä a. ss ni halu n Suome taidettaa outsider-
Yes, yes, yes! Right on!
TEKSTI KUVA
ERKKI PIRTOLA KLAUS WELP
taidetta kolmivuotiaasta, ja se on ainut syy, miksi teen sitä yhä." Sacramentolainen renegadetaiteilija Steve Vanoni ampuu alastomia painijoita spagetilla ja väreillä itsetekemällään jylisevällä Pulssi Jet -tykillä Kalifornian outsider-areenoiden villeissä happeningeissä. Vanoni
OLEN TEHNYT
osallistuu art-car-skeneen tuunatuilla autoillaan, jotka ovat läpiväsättyjä, maalattuja kollaasikärryjä, joilla on kuitenkin ajolupa. Esitykset ovat varsinaisia naamiopeijaisia, joihin Steve Vanoni maskeerautuu itsekin huolellisesti. Meksikolainen räikeä kuolemanhuumori ja amerikankitsch on niissä sisäkkäin maukkaana karnevalistisena truuttana. Steve pitää hauskaa autoillaan myös Tallinnassa Non Grata -ryhmän kanssa. Komea naispoliisi oli kerran pysäyttänyt Steven riemuraudan ja sakottanut 200 dollarin edestä, koska "hänellä oli auton katolle niitatussa istuimessa matkustaja ilman turvavyötä". Normaaliolossakin scifileffatäh-
den näköisen Vanonin "yes-yes-yes, right on" -heimohuudot kaikuivat heinäkuussa viikon ajan Tampereen Hirvitalolla. Hän innosti pirkkalaisia ITE-taiteilun riemuihin roskataidetyöpajassa. Performanssi-illassa Vanoni säesti haitarillaan Roi Vaaraa, joka työnsi päänsä maan sisään kurkistaakseen undergroundin tilaa. ikänsä Sacramenton taiteilijayhteisöissä hylätyissä tavarataloissa ja pitänyt outsider-galleriaa. Työskenneltyään ammatikseen kehitysvammaisten kanssa
S T E V E VA N O N I O N E L Ä N Y T
jiä ei Päättä , että se liikuta kää ITEtyk yleisö ksista. teo
hän tutustui enemmän outsider-taiteeseen. Hänen ystävänsä oli saanut haltuunsa mielisairaalassa kuolleen mexikolaisen Martin Ramirezin 16 piirrosta. Sattumalta säästyneet teokset nousivat outsidertaiteen pörssissä lähes miljoonaan dollariin, josta Steve sai välittäjänä noin 10 prosenttia. Tällä rahalla Vanoni loi oman kokoelmansa. Siitä Hirvitalossa oli kesällä esillä osa. Teoksista mukana olivat vain ne, jotka Steve pystyi tuomaan kapsäkissä: keskeisiä vammaistaitei-
lijoita sekä Raw Vision -lehden kansikuvatähti William Thomas Thompson, joka saatuaan vision maailmanlopusta alkoi pakonomaisesti maalata Apokalypsia huolimatta siitä, ettei ollut koskaan ennen koskenut pensseliin. mitä instituutiot määrittelevät, vaan se, mitä ihmiset luovat. Tämä asiahan on nykymaailmassa nurinniskoin. Kaliforniassa, Schwartzeneggerin hippilandiassa ITE-kulttuuri on vainottua. Steve yritti pelastaa kotinsa lähistöllä asustaneen Duke Cahillin jättiläisveistoksia, jotka joutuivat puskutraktorin alle taiteilijan kuoltua. Osan hän pystyi siirtämään suojaan, mutta nyt nekin joutuivat tihutyön tuhoamiksi.
K U LT T U U R I A E I O L E S E ,
8
2010
47
smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I
WWW.NO VAJAGAZ ETA.F
5 OIKEUTTA KULTTUURIVIHKOT /10 VAATII
Etnistä puhdistusta Suomessa
Saamelaisten sorrosta vaietaan Kaikki keinot ovat sallittuja, eikä siviilejä säästetä yhä.
Meksikon tappava huumetaistelu
SETELIEN VAPAUTUSRINTAMA.
"Vanha vasemmistooikeisto-kahtiajako on aikansa elänyttä. Talousdemokratiasta tulee uusi politiikan kansainvälinen vedenjakaja", Österman uskoo.
»Mitä tahansa voi tapahtua»
ksi» leimattu Haastattelussa »kansan vihollise a. soikeusaktivisti Tatjana Kasatkin venäläinen ihmi
Ja paljon muuta!
ulttuurivihkot.fi suoraan kustantajalta: tilaus@k Akateemisesta kirjakaupasta tai
VAIN 9
PYRAMIDIEN AIKA
TA L O U S D E M O K R AT I A S S A on uuT O K I N Ä M Ä H Y Ö D Y T ovat nykyi-
Keskustelut, blogit, uutiset, videot, tilaukset
www.kulttuurivihkot.fi
den avauksen tuntua, josta tulee virkamiesvaltaisessa konsensusmaassa aina hyvä fiilinki. Mutta mitä se tarkoittaisi, jos valtiot hoitaisivat rahan luomisen? Ainakin valtion omistamaa pankkisektoria. Idea on hyvä, mutta ei niin vallankumouksellinen kuin talousdemokraatit luulevat. Esimerkiksi Etelä-Koreassa noudatettiin tätä mallia pitkälle 1980-luvulle. Olisi toki terveellistä, että valtiot voisivat kerätä tuotot toiminnasta, jonka tappiot ne näköjään keräävät joka tapauksessa.
T O I N E N M A H D O L L I N E N tulkinta
valtioille keskittyvästä rahan luomisesta on, että vaatimus pankkien vakavaraisuusasteesta nostettaisiin sataan. Tällöin vain keskuspankki loisi rahaa. Firmojen toimintalogiikan olisi muututtava niin paljon, että kyse olisi kapitalismin lopusta sellaisena kuin me sen tunnemme. On muistettava, että pankkitoiminta nykymuodossaan on myös joiltain osin iloinen asia. Se on syrjäyttänyt pikavippejäkin paljon pahemman koronkiskonnan, joka on ollut historiassa köyhien orjuuttamisen yleisimpiä keinoja. On myös mukavaa, että maailmaan rahoitetaan uudennäköistä toimintaa ja riskaabelimpiakin juttuja. Ja että köyhäkin voi omistaa kodin, kun kaikkea ei tarvitse tehdä säästetyllä pääomalla.
sin lähinnä retorisen oikeutuksen asemassa. Niillä perustellaan koko yhteiskunnan resursseja säälimättömästi kuppaavaa ja täysin käsistä riistäytynyttä pankkijärjestelmää, ja siksi tähän "hyvät pankit" -puheeseen on suhtauduttava äärimmäisen skeptisesti. Mutta silti: hyvä aloite ei heitä lasta pesuveden mukana. Pankeilla on roolinsa, myös lainanannolla joka kiistatta "luo rahaa". Sopiikin toivoa, että talousdemokraatit ovat keksineet jotakin sellaista uutta, joka mahdollistaisi rahoitusjärjestelmän pohtimisen kapitalismin klassisten kysymyksenasetteluiden ulkopuolella. Ei siis löysemmin rahaa ja enemmän riskejä, vastaan tiukemmin rahaa ja vaikeasti saatavat asuntolainat, vaan jotain ihan muuta.
E H K Ä talousdemokratian ongelma
ei ensi sijassa kuitenkaan ole ideologinen vaan poliittinen. Nimittäin jos liikkeen analyysi pitää paikkansa, pankkijärjestelmä on eräänlainen suurimuotoinen ja laillistettu Ponzi-huijaus. Ja Ponzi-huijauksille ominaistahan on se, että kukaan osallistujista ei tahdo romuttaa huijausta. Päinvastoin: kaikki tahtovat roikkua mukana ja toivoa, että huijaus pysyy yllä vielä ainakin hetken.
Teppo Eskelinen
Myskikurpitsa-kanelikeitto KUUDELLE
1,5 kg myskikurpitsaa 2 keltasipulia 2 rkl kanelia 2 kasvisliemikuutiota 2 rkl öljyä 1 dl kuorimattomia, ruskeita manteleita
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
Paahda mantelit kuivalla pannulla keskilämmöllä. Kuori kurpitsa, halkaise se ja kaavi lusikalla siemenet ja rihmasto pois. Paloittele kurpitsa. Kuori ja lohko sipuli. Laita iso kattila liedelle ja öljy kuumenemaan. Lisää reilusti kanelia ja paahda hetki. Lisää sipuli ja kuullota. Lisää kurpitsanlohkot kattilaan ja paista. Kaada kattilaan kiehuvaa vettä niukasti. Lisää kasvisliemikuutiot.
Jätä kannen alle hiljalleen porisemaan. Soseuta keitto tasaiseksi. Riko mantelit karkeaksi rouheeksi esimerkiksi juomalasinpohjalla. Tarjoa keiton pinnalle ripoteltavaksi.
LUKUTAITOISILLE
KRISTOSOFI
K U LT T U U R I V I H K O T
ARKKITEHTI
M A A I L M A N K U VA L E H T I
Kristosofi kertoo jälleensyntymisestä, karmasta ja kehityksestä Vuorisaarnan valossa, uudesta aseettomasta sivistyksestä, kristosofisista opettajista ja heidän kirjallisesta tuotannostaan.
10 NUMEROA VUODESSA . VUOSITIL AUS 32 EUROA , IRTONUMEROT 4 EUROA .
Riippumaton vasemmistolainen kulttuuri- ja mielipidelehti. Perustettu 1973, yhä nuori ja vaarallinen. Sosialismia ja piratismia, estetiikkaa ja ekologiaa. Älyllistä analyysiä ja räiskyvää debattia.
6 NUMEROA VUODESSA . KESTOTIL AUS 38 EUROA/VUOSI. T I L A U K S E T:
Arkkitehtuurin ja ympäristön ilmiöihin asiantuntevasti pureutuva lehti. Kansainvälinen. Ilmestynyt vuodesta 1903.
6 NUMEROA VUODESSA . IRTONUMERO 17 EUROA , KESTOTIL AUS 80 EUROA . T I L A U K S E T: JULKAISUT@SAFA .FI
Maailman Kuvalehti (entinen Kumppani) kertoo joka kuukausi kehityspolitiikasta, ihmisoikeuksista, ympäristöstä ja kulttuureista monista asioista, joista valtamedia vaikenee.
LEHDEN VOI TILATA ITSELLEEN TAI LAHJAKSI 28 EURON VUOSIHINTAAN. T I L A U K S E T: TIL AA ILMAINEN NÄY TENUMERO: MAAILMANKUVALEHTI@KEPA.FI WWW.MAAILMANKUVALEHTI.FI
T I L A U K S E T: 050 3697534I, ANJA .KESAVUORI@GMAIL.COM
TIL AUS@KULTTUURIVIHKOT.FI WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI
I R T O N U M E R O T: AKATEEMINEN JA RAKENNUSTIETO WWW.ARK.FI
WWW.KRISTOSOFI.FI
T I E D O N A N TA J A
DOORIS
T E O S T O RY
UUSI SAFIIRI
Vaihtoehtoisesta vasemmistosta ja 2000-luvun sosialismista kiinnostuneille. Ilmestyy kerran viikossa. Myös verkkojulkaisu tiedonantaja.fi.
3 KK 24 EUROA , 12 KK 75 EUROA (T YÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT 20 EUROA JA 55 EUROA). T I L A U K S E T: (09) 7743 810, TOIMISTO@TIEDONANTAJA .FI
Dooris on poliittinen naistenlehti ja naisasialehti. Emme kaihda f-sanaa.
ILMEST YY NELJÄSTI VUODESSA . HINTA 20 EUROA/VUOSI. T I L A U K S E T: TIL AA DOORIS NETTISIVUILTAMME: WWW.DOORISLEHTI.FI
Vuonna 1975 perustettu Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n julkaisu. Jakelu musiikin tekijöille, käyttäjille ja musiikkikulttuurista kiinnostuneille.
NELJÄ NUMEROA VUODESSA . VOI TIL ATA ILMAISEKSI.
Perustettu vuonna 1975. Integraalihenkisyyden Aikakauskirja vuodesta 2008. Lehden voi tilata kotiin, työpaikalle tai lahjaksi.
15 EUROA/2 LEHTEÄ (1 VUOSI) TAI 28 EUROA/4 LEHTEÄ (2 VUOTTA). T I L A U K S E T:
TIL AUKSET: TEOSTORY@TEOSTO.FI WWW.TEOSTO.FI
(015) 543 112, UUSI.SAFIIRI@VIA .FI WWW.UUSISAFIIRI.FI
WWW.TIEDONANTAJA .FI
LÖYDÄ KALTAISESI LEHTI Helsingin Kirjamessuilla 28.31.10.! Kultin osastolla 6m1 lehtiä kattavasti
eri aihepiireistä messuhinnoin tai jopa ilmaiseksi. Messuilla on runsaasti Kultin jäsenlehtien järjestämää ohjelmaa, tarkista ajat täältä: www.kultti.net
K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y.
LAATULEHDET LÄHELLÄSI: Kulttilehdet.net-verkosto tuo laadukkaat pienlehdet irtonumeromyyntiin.
Kultin osastolla Kirjamessuilla voit tutustua ja rekisteröityä käyttäjäksi uuteen lehtien jakeluverkostoon. Verkostoon voit tutustua täällä: www.kulttilehdet.net
KRITIIKIN UUTISET
K A LT I O
LIBERO
SUKUVIESTI
Suomen arvostelijoiden liiton julkaisema kulttuurilehti ruotii mediaa, kritiikkiä, taidetta ja kulttuuria ja toimii kulttuuripoliittisen sekä mediakriittisen keskustelun herättäjänä.
NELJÄ NUMEROA VUODESSA . IRTONUMERO 8 EUROA , VUOSITIL AUS 30 EUROA . T I L A U K S E T: 041 506 5594, INFO@SARV.FI WWW.SARV.FI
Vuodesta 1945 Oulussa ilmestynyt Kultti ry:n Vuoden laatulehti 2008: "Pohjoinen kulttuurilehti erottui pirteänä ja innovatiivisena kilpailijoiden joukosta." Suuri miesnumero 45/2010 ilmestyy 21.10.
6 NUMEROA VUODESSA . KESTOTIL AUS 34 EUROA , OPISKELIJOILLE 20 EUROA . T I L A U K S E T: TIL AAJAPALVELU@JOUTSENMEDIA .FI WWW.KALTIO.FI
Vuonna 1987 perustettu mielipide- ja kulttuurilehti, jonka yleisönä ovat nuoret.
4 NUMEROA VUODESSA . LIBERO ON ILMAINEN KAIKILLE VASEMMISTONUORTEN JÄSENILLE JA ALLE 30-VUOTIAAT VOIVAT TIL ATA SEN KOTIINSA VUODEN AJAN ILMAISEKSI. MUILLE TIL AUS 16 EUROA , TUKITIL AUS 20 EUROA . T I L A U K S E T: TOIMITUS@VASEMMISTONUORET.FI WWW.VASEMMISTONUOET.FI/LIBERO
Vuonna 1979 perustettu yleiskulttuurilehti sukuharrastajille, historiasta ja kulttuurista kinnostuneille. Lehden voi tilata sukuseuralle, kotiin, työpaikalle tai vaikka lahjaksi sukulaisille ja ystäville.
6 NUMEROA VUODESSA . 39 EUROA VSK, KESTOTILAUS 34 EUROA, JÄSENSEURATIL AUS 24 EUROA T I L A U K S E T: SUKUVIESTI@SUVUT.FI TAI WWW.SUVUT.FI
ANANDA
LAPSEN MAAILMA
ETSIJÄ
V E R K K O L E H T I S AT Y Y R I
Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin.
4 NUMEROA VUODESSA . 20 EUROA . T I L A U K S E T: TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI WWW.ANANDALEHTI.FI
Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton loistava kuukausilehti!
11 NUMEROA VUODESSA . HINNAT VUONNA 2011 58 EUROA (KESTO), 67 EUROA (12 KK). T I L A U K S E T: TIL AAJAPALVELU@LSKL.FI WWW.L APSENMAAILMA -LEHTI.FI
Etsijä ei kumarra kuvia eikä raasta niitä. Etsijä on rosopintainen, selväsanainen mielipidelehti, joka keksii kristillisyyden neljästi vuodessa väsymättä vuodesta 1908.
VUOSIKERTA 4 NUMEROA . TIL AUSHINTA 20 EUROA , OPISKELIJAT 15 EUROA .
Ilmainen yleiskulttuurilehti, joka julkaisee monenlaista luovaa ilmaisua esseestä lyriikkaan ja valokuvasta musiikkiin. Vaalinut luovuuden vapautta vuodesta 2007.
OTAMME VASTAAN UUSIA TEKIJÖITÄ: TOIMITUS@SAT YYRI.NET WWW.SAT YYRI.NET
T I L A U K S E T: ETSIJA@GMAIL.COM WWW.ETSIJA .FI
8
2010
51
toehtoinen kulttuuri, ja sitä on vaikea suojella." ollut vastassa, mikäli eduskunnan rappusilla sijainneet VR:n makasiinit eivät olisi palaneet ennen lopullista päätöstä niiden kohtalosta. Elävien kaupunkitilojen syntyminen on sattuman ja suunnitelman tulos. Toivosen työhuoneen ikkunasta näkyvä Kampin ostoskeskus ei saa ylistystä osakseen, kuten ei parin sadan metrin päässä harjakorkeutensa saavuttanut Musiikkitalokaan. "Musiikkitalon tehtävänä on olla Helvetin Kallis Kansallinen Hanke. Se on meidän kansamme muotokuva." Arkkitehdit saavat Toivoselta osittaisen vastuuvapauden julkisen rakentamisen ja arkkitehtuurin alennustilasta. Automarkettien, lasikuutioiden ja talopakettien kansakunta on kollektiivisesti syyllinen. "Suomi voi katsoa itseään peiliin joka prismassa, joka ideaparkissa, joka musiikkitalossa. Musiikkitalon konsepti on peräisin viime vuosituhannelta." "Osaammeko me kansalaisina vaatia julkiselta sektorilta laatua? Kun tehdään jotain, niin oltais sitten kunnianhimoisia."
SAMA K YSYMYS OLISI M AT T I V A N H A S E N
"Kun otain, nj tehdää is sitten ta niin ol imoisia." nh kunnia
esimerkiksi kerran viikossa kaupungissa ja palvelujen äärellä? Mitä tapahtuu kiinteistöjen arvoille, joihin ihmiset ovat sitoneet itsensä 20 vuodeksi tai pidemmäksi aikaa?" Vastauksia samoihin kysymyksiin haetaan laajalti, kyseessä ei ole ainoastaan Suomea koskeva ongelma. "Jenkeissä osa ihmisistä jäi finanssikriisin seurauksena McMansion-loukkuihin. Ihmisten rahat sidottiin isoihin kiinteistöihin, jotka sijaitsivat niin kaukana, että heillä ei ollut varaa käydä töissä. Ei olisi pitänyt rakentaa aavikolle siksi, että maa oli halpaa."
S E U R A AVA
helminauha-konseptissa Nurmijärvi edusti kaupungistuneen yhteiskunnan agraariutopiaa. Levyllään Toivanen esittelee termin Nurmijärvizm, nurmijärvismi. "Millainen huomisen Nurmijärvi on? Energian hinta vaikuttaa henkilökohtaiseen mobiliteettiin, ja ennusteet siitä ovat hyvin erilaisia. Jos et yhtäkkiä pystykään liikkumaan päivittäin kauemmas töihin, onko Nurmijärven tulevaisuus paikallistalous ja Nurmijärvi-dollari?" "Ketkä voivat siellä asua, jos normaaliperheellä ei ole varaa käydä kuin
T A P A A M I N E N painaa päälle, ja Toivonen nappaa toimiston eteisestä fillarin, jonka kilparenkaat on optimoitu päällystetyille kaduille. Hiekkatiellä pyörät uppoaisivat auttamatta syvyyksiin. "On mulla myös vähän jeepimpi fillari, mutta tällä pääsee sairaan kovaa paikasta toiseen", Toivonen selittää ja polkaisee itsensä Kampin alkuillan urbaaniin vilinään.
Kantsun elektroillat osa 22: VoY
ti 12.10. klo 18, Vapaa pääsy
Klaneettitie 5, Helsinki, www.kanneltalo.fi
Jari Tamminen Tuomas Toivonen: Urbanism in the House LP+digi. Keys of Life 2010. Lue lisää Voiman levyarvioista s. 50. Tuomas Toivosen koko haastattelu & musiikkivideo Fifissä.
Tytöt soittaa rokkii, osa 5
sovittu. Kun siihen on kolme päivää aikaa, treenaamme niin, että sormenpäät soi. Laulaja saa melkein ahdistuskohdistuskohtauksen ja ilmoittaa, ettei suostu larran valle. Vaaditaan jonkin verran suostuttelua ja yhteishengen valantaa, jotta treenit saadaan vietyä loppuun. ä Kun keikkaan on tunti, soitamme setin läpi. Se menee hyvin. Muusikn. koystäväni toimii äänitarkkailijana rkkailijana ja miksaajana. Mikään ei kuitenkaan eseen, voi valmistaa siihen tunteeseen, kun jalat tärisevät, koko keho on tunnoaton ja silti pitäisi nousta lavalle. Täydellinen epäusko ja a hysteria valtaa kehon minuuttia ennen keikkaa. Onneksi yleisö on valittu siten, ettei en, kriittisiä katsojia ole vaan kaikki on n menossa mukana. Myöhemmin puhun ystäväni kanssa siitä, miten lavalla olemisen a keskeinen ajatus on siinä, että on ä, ihan okei päästää ääntä. Kaikki opetukset hiljaisuudesta ja nätisti olemisesta pitää unohtaa.
E
K A KEIKKA ON
Sarjassa seurataan The Amazings -yhtyeen tietä ekalle keikalle Tavastialle pitserian nurkkaan.
Hannele Huhtala
52
8
2010
Toisten unet
Jani Saxellin valistusdekkarissa avautuu romanien ahdinko uljaassa Euroopassa. Faktojen & unikuvien kautta reportaasi kohtaa maagisen realismin.
Suomen talous syöksyi lamaan vuonna 1990, radiossa soi Hanna Ekolan mustalaiskulttuuria ihannoiva Vieläkö on villihevosia ja Rainer Friman voitti Syksyn sävelen. Pelimannet-duo jatkoi lamavuosina vapauden kaipuuseen vastaamista. Jani Saxellin uutuusromaani Unenpäästäjä Florian sijoittuu syksyyn 2010. Eurooppa kärsii unikadosta. Florian Timár on Romanian romani. Diktaattori Nicolae Ceaucescun aikana, Florian ja hänen sisarensa säteilytettiin Ennustajaeukko-operaatiossa. Kaikilla sisaruksista on yliluonnollisia kykyjä. Florian kykenee tunkeutumaan kosketuksen välityksellä toisen ihmisen alitajuntaan. Hän pystyy vaivuttamaan ihmiset uneen ja ohjailemaan heidän uniaan.
K
UN
taten Securi ainen lt väkiva ihmisten elää erintö lissä. p mie
Florian pitää unilääkärin vastaanottoa, jolla käy niin laman siunauksellisuudesta saarnaava mediapersoona Aarne Nuuti kuin lapsena mustalaisleiristä huostaanotettu suomenromani Tenho. Unilääkärin vastaanotto on tuottoisa bisnes, ja Florian elää Kampin design-kodissaan huoletonta, keskiluokkaista elämää. Ihmissuhdekriisien lisäksi Florianin elämää alkaa synkentää yli-innokas rikosylikonstaapeli Nuortamo, joka haluaa paljastaa suuren salaliiton romanikerjäläisten liikkumisen takana edetäkseen urallaan ja päästäkseen eduskuntaan. Tähän hän tarvitsee Florianin palveluksia. Iltaisin Florian tyhjentää päänsä toisten unista juomalla itsensä humalaan ja pelaamalla tietokonepelejä. Strategiapeleistä ei löydy romaneja kansaa, jolla ei ole historiaa, kuningaskuntia, kansannousuja eikä johtajia. Kuka haluaisi pelata kulkureilla ja maaorjilla?
H E L S I N K I I N P Ä ÄT Y N Y T
Kimmo Jylhämö, maria kozulya & hannele huhtala
Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina. Asema 2010. 118 s. Marjo Meriluoto-Jaakkola akkola (toim.): Karhun vuosi. si. Tampereen museoiden en julkaisuja 109. Tampere 2010. 192 s. PML-zine #4. Omakustanne 2010. 0. 96 s. Timo Airaksinen: Saasta. Johnny Kniga 2010. . 214 s. Apostolos Doksiadis et. al.: . Logicomix: Nerouden ja hulluuden rajalla. Avain 2010. 347 s.
Ninni Kairisalo
Canthin köyhät ä
Pohjois-Savon taidetoimikunta on koonnut kuusi sarjakuvantekijää piirtämään omat versionsa Minna Canthin (18441897) novelleista. Pentti Otsamon versio Kuolevasta lapsesta on pysäyttävä selkeydessään. Jyrki Nissisen Köyhää kansaa on siirretty nyky-yhteiskuntaan, jota Nissinen muissakin sarjakuvissaan piirtää tarkasti. Nissinen tekee selväksi, että Canthin sanoma ei ole vanhentunut: vähäosaiset jäävät yhä mammonan jalkoihin. Kuopiolainen kirjailija Minna Canth oli myös voimakas naisasianainen ja edelläkävijä. Sarjakuva-albumin otos miesten näkökulmista Canthiin on mielenkiintoisella tavalla erilainen erilaisine tulkintoineen ja verrattuna omiin mielikuviini, joita on syntynyt novelleja lukiessa. Jope Pitkänen tunnustaa rakkautensa kivipatsasta kohtaan ja antaa Canthille kännykän. Mietin, minkälaisen liikekannallepanon Canth saisikaan aikaan nykyisen digiajan apuvälineillä naisasian edistämiseksi ja vähävaraisten auttamiseksi. Uskoisin, että valtavan. Canthissa on voimaa, sen albumin kuvittajamiehetkin ovat tajunneet. (hh)
Pervokirja karhuista h i
Jos kirjan arvioisi kannen perusteella, niin Karhun vuosi löytyisi jokaisen metsästäjän hyllyltä. Kaksiosainen kirja syventyykin nykyaikaiseen karhunmetsästykseen, mutta myös mytologiaan ja muinaissuomalaiseen karhukulttiin. Karhukirjassa esitellään käyttöesineitä, joita tehdään karhun osista. Karhun siitinluuta käytettiin ennen taikakaluna, nykyään siitä tehdään samppanjavispilöitä ja cocktaillusikoita. Käytännön vinkkejä tarjotaan myös karhun kohtaamisen varalle. Ennen vanhaan uskottiin, ettei karhu hyökkää naisen kimppuun, siispä naisen tuli nostaa hamettaan ja näyttää genitaalialueensa todisteeksi. Nykyään suositellaan perinteistä valekuolemaa. Jännittävintä olisi nähdä kansalliseläin livenä metsässä, mutta Antti Leinosen tirkistelykuvilla pärjää pitkälle. Valokuvaaja on seurannut karhun elämää vuoden ympäri. Lähitarkastelussa on muun muassa eläimen ruokavalio, jota tarkastellaan ulosteen avulla. Niin, marjojahan se karhu syö. Kirja pohjautuu Tampereen Vapriikkiin näyttelyyn. Täytettyjä karhuja ja muuta sadistista oheiskrääsää pääsee ihailemaan vielä 9. tammikuuta 2011 asti. (MK)
Kaikki sipseistä & sarjiksista tä jik i t
Ville ja Iiro ovat lähtöisin Lappeenrannasta. He väsäsivät kesävauvan, PML-zinen neljännen numeron. Lehti sisältää tapansa mukaan bändihaastatteluja, keikkaraportteja ja valokuvia. Kylkiäisenä on myös neljän bändin 7-tuumainen vinyyli. Kokonaispaketti on stydi ja pakko myöntää, etten kaikkia haastatteluja jaksanut lukea vaan kiinnyin lehden visuaaliseen antiin. Plussaa tulee laajasta sarjakuvatarjonnasta ja juttujen välissä seikkailevista kullinaamoista. Taitto on hypännyt edellisten numeroiden suttuisesta leikkaa-liimaatekniikasta pienen askeleen verran kohti selkeämpää ulkoasua. Suhteellisen vähän punkzinejä lukeneena voin vain objektiivisesti ihailla PML:n kotikutoista tunnelmaa, jota sävyttävät Iiron ja Villen päiväkirjamaiset pohdinnat yhteiskunnan menosta ja omasta roolistaan siinä. Toimituksellinen monipuolisuus näkyy muuallakin: osa haastatteluista on tehty sarjakuvan muotoon, ja yksi oli puoliksi japaniksi. Mahtuupa sekaan tietoisku sipseistäkin. Harvoin saa noin monta oivallusta seiskatuumaisen kera kangaspussiin kapaloituna. PML:n viides numero ilmestyy syksymmällä. (MK)
Puhetta paskasta
Filosofi Timo Airaksinen on koonnut saastasta kirjan. Hän esittelee siinä lian eri olomuotoja ja hallintatapoja. Kirjan jälkiotsikko onkin Filosofinen johdatus jätteen todellisuuteen. Edellinen suomalainen johdatus likaan tuli vain vähän aiemmin, Olli Lagerspetzin Lika ilmestyi vuonna 2008 (Multikustannus). Lagerspetzin kirja oli akateeminen tutkimus, Airaksisen kirja on yleistajuisempi. Molempien yhtenä lähtökohtana on antropologi Mary Douglasin klassikkoina pidetyt tutkimukset lian olemuksesta materiana väärässä paikassa. Airaksinen kirjoittaa siitä, miten eriskummallinen termi saaste on, se kun ei varsinaisesti ole saastaa. "Saaste ei herätä holtittomia tunteita eikä kuulosta niin kovin syyttävältä yksinkertaisesti siksi, että se on merkityksetön sana." Johtopäätökseksi koko saastan olemassaoloon Airaksinen päätyy sanomaan, että kyse on elämän monimutkaisuuden hallinnasta. Se tuntuu järkeenkäyvältä. Airaksisen elämänkokemus ja rento tapa kirjoittaa saa lukijan nauttimaan saastan tonkimisesta. (hh)
Ajaako joku jonkun parran vai ei?
Kysymys mitä meille tapahtuu tehdessämme jotakin on filosofinen lähtökohta. Kun tämä kysymys upotetaan sarjakuvatarinaan Bertrand Russellista, seuraa erikoinen mutta paradokseja täynnä oleva kokonaisuus muillekin kuin filosofian ystäville. Russellin paradoksihan kuuluu: oletetaan, että kylän parturi ajaa parran niiltä ja vain niiltä kylän miehiltä, jotka eivät aja omaa partaansa. Ajaako hän tällöin oman partansa? Jos parturi ajaa oman partansa, hän ei aja omaa partaansa ja kääntäen. Huh! Kuulostaa tylsältä, mutta ei ole. Ketäpä ei kiinnostaisi oman partansa leikkaaminen? Doksiadisin ja kumppaneiden kirja popularisoi sarjakuvan muodossa analyyttisen filosofian historiaa, sodan ja matematiikan loogisia perusteluja samalla, kun sukelletaan loogikkojen hulluun elämään filosofisesti ja taiteellisesti oivaltavasti. (KJ)
8
2010
53
uuden uljaan Euroopan varjoon jäävistä kohtaloista. Dekkarin juonikuvioita kehittelevä, maagista realismia hyödyntävä teos on kuin reportaasi. Faktatietoa ryöppyävä kirja tarjoaa valaisevan fiktiivisen selostuksen Nicolae Ceausescun Romaniasta, romaniväestön ahdingosta nyky-Romaniassa ja Karjalasta evakkoon lähteneiden suomenromanien vaiheista. Kirjan lopun lähdeluettelossa vilahtaa hengenheimolaisina niin Kari Hukkilan Kerettiläisesseet (2010) kuin Riikka Tannerin Käheä-ääninen tyttö (2009), joka kertoo Tuula Lindin tarinan Mäkkylän mustalaisleiristä kaupungin lastenkoteihin. Unet, takaumat ja muistot kerrostavat historian tapahtumia. Asiakkaidensa muistojen kautta Florian pääsee Espoon Mäkkylään 1950-luvun alussa syntyneeseen mustalaisleiriin, joka ei mahdu Tapiolan puutarhakaupunkiin eikä sosiaalidemokratian lähiöutopiaan.
J A N I S A X E L L K I R J O I T TA A
äkö Peittä annointi ien ih roman n elämän allee den? kurjuu
sa kirjallisuudessa. Romanit kuvataan tässä ja nyt -hetkessä eläviksi luonnonlapsiksi. Florian on eksoottinen maagikko, yhteydessä kollektiiviseen alitajuntaan, jonne tiukan päiväjärjestyksen orjuuttamat suomalaiset eivät pääse. Peittääkö romanien ihannointi alleen Romanian romanien elämän kurjuuden? Romaania lukiessa kun ei edes pääse hyppäämään kerjäläisen nahkoihin päähenkilön eläessä tavallista kuluttajakansalaisen elämää.
FIKTIIVINEN
kontrolloinnin, eristämisen ja pakkosulauttamisen eri muodot käydään läpi 1950-luvun Suomesta 2000-luvun Romaniaan. Väkivallan historia ja nykyisyys risteävät Florianin matkalla kotiseudulleen Romaniaan. Ceausescun aikaisen salaisen poliisin Securitaten väkivaltainen perintö elää ihmisten mielissä. Järkytyksekseen Florian huomaa romanien tilanteen huonontuneen heitä syrjitään avoimesti. Saxell kantaa kortensa kekoon suomalaiseen, romanikulttuuria ihannoivaan perinteeseen. Florian Timár on mmäinen tiettävästi ensimmäinen Romanian ahmo romanialainen hahmo suomalaisesROMANIEN
Florian on silti kaunokirjallisena luomuksena kiinnostava poliittinen teko. Eksotismia hyödyntämällä Saxell luo karsastetun väestöryhmän edustajasta meidän uniemme, painajaistemme ja mielenlukkojemme vapauttajan. Florian auttaa meitä, mutta ei kaipaa meitä sekaantumaan elämäänsä. Kirjailija kytkee luomuksensa poliittiseen todellisuuteen sijoittamalla kirjan nykyhetken syksyyn 2010, siis ilmestymisajankohtansa lähitulevaisuuteen. Teoksen todellisuudessa romanien vaino kasvaa. Teoksen preesens ohjaa lukijan kysymään, mitä tapahtuu nyt Euroopassa. Ranska häätää romanikerjäläisten leirejä, Unkarissa asenteet kovenevat romaneja kohtaan. Romanikerjäläiset vaeltavat pitkin maita mahtuvatko he taloudellista vaurautta ja talouskasvua tavoittelevaan Eurooppaan?
Solja Kovero Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian. Avain 2010. 209 s.
Ihan lovena
työn puoyön lesta lukemaan Helsinmaan gin kaupunginvaltuuston ginvaltuuston keskustelupöytäkirjat tamkirjat mikuusta 2009 alkaen. Jotta en lkaen. olisi menettänyt uskoani edustukselliseen demokratiaan, luin okratiaan, rinnalla brittihistorioitsija Datorioitsija vid Starkeyn kirjoittamaa Engittamaa lannin kuningatar Elisabet I:n r (15331603) elämäkertaa. äkertaa. Kirja keskittyy kuninyy gattaren nuoruusvuosiin. svuosiin. Usko vahvistui, mutta k iäki noloja yhtäläisyyksiäkin löytyi.
J
OUDUIN
isäänsä palvova älykäs ja traumaattisen rahanahne nuori nainen, joka antoi Nicolas Baconille alemman valtiomiehen statuksen vaatimattoman taustan vuoksi. "Elisabet oli snobi", Starkey hymähtää, eikä lainkaan häpeile hellää suhdettaan "Elisabetin haavoittuviin olkapäihin". Tasavaltalaisena en ymmärrä Starkeyn hempeilyä. On hölmöä väittää, että suomalaisELISABET OLI
ten rakkaus vahvaan presidenttiin olisi monarkian kaipuuta. Elisabet ei vertaudu kansan rakastamaan Tarjaan, vaan vailla vaaleja valittuun hallintoaatelistoon, ja maakuntien satraappien keskeltään nostamaan rahastonhoitaja Mari Kiviniemeen. Lovessa on hyvä elää.
Susanna Kuparinen David Starkey: Elizabeth. Vintage Books, London 2000. 372 s.
Maria Kozulya
8
2010
57
kannata makuuttaa toveja tileillä, kun tietää niiden vähitellen nollautuvan. Tovit halutaan käyttää mahdollisimman pian eli etsitään järjestelmästä palveluksia tehokkaammin. Arvatenkin toiset ovat ahkerampia työntekijoitä kuin toiset. He keräävät toveja enemmän kuin menettävät niitä. Joku saa ajatuksen: lainaanpa tovini tuolle toiselle, joka niitä tarvii, pieneen ylihintaan tietysti. Hurraa! Korko on keksitty! Eikä enää kannata olla kovin pitkään velkaa vaan kuitata se mahdollisimman nopeasti tekemällä palveluksia. Hienoa, järjestelmä tehostuu lisää. Ajatellaan, että jonkun palvelukset ovat hyvin haluttuja. Hänen aikansa ei riitä kaikille ja hän keksii pyytää enemmän toveja tekemästään työstä kuin toiset. Huomataan, että kaikki työ ei ole samanarvoista. Tietysti näin loistava järjestelmä saa valtaisat ihmisjoukot liittymään siihen. Kohta järjestelmän ylläpitäjä huomaa tekevänsä täyttä päivää saamatta itselleen mitään. Viimeistään hän väsyy siinä vaiheessa, kun tulee nälkä. Hän tekee uhkavaatimuksen: "Te järjestelmän käyttäjät rupeatte maksamaan minulle toveja tekemästäni työstä tai..." Ja kas, verot on keksitty. Luultavasti huomatessaan valtansa järjestelmän ylläpitäjällä on myös muita vaatimuksia... Tottakai, koska on ihmisiä, jotka pitävät järjestelmän ylläpitäjää riistäjänä, seuraa vallankumouksia, ryhmittymiä ja näiden välisiä sotia, ehkäpä jossain vaiheessa demokraattiset vaalitkin. Näillä parannuksilla luulisi järjestelmästä tulevan tosi suositun. Harmi vain, että vastaava järjestelmä on jo keksitty. Luulette varmaan, te tyhmät kommunistit (Hähähä!), että olen kokoomuslainen porvarisika, mutta ei: minulla on veikeät vihreät aatteet. Olen myös käynyt yhteiskuntaopin tunneilla peruskoulussa. Onneksi artikkelissa Ruby van der Wekken myöntää, että aikapankkijärjestelmän tavoite ei ole kasvu eikä myöskään rahamarkkinavallankumous vaan solidaarisuusvallankumous. Nykyisillä edellytyksillä järjestelmä ei
Voima mukaan voimauttamistalkoisiin
V O I M A - L E H D E N numeron 7/2010 lukijapostin toimituksen vastauksessa todetaan, etteivät lehden omistajat ole saaneet voittoa senttiäkään lehden toimittamisesta ja julkaisemisesta. Toivottavasti kuitenkin lehden tekijät ovat saaneet asianmukaisen palkan ja itse toimitusjohtaja on voinut viettää ihmisarvoista elämää ponnistustensa korvauksena. Lehden pääkirjoituksessa puhutaan hyväntekeväisyysideologiasta. Onko tästä kysymys myös lehtenne toimittamisessa? Tekee tietysti hyvää lehden lukijoille löytää vaivatta tie kulttuurinautintoihin ilmoittajienne avulla. Elämyksiä on todella tarjolla ja voinee jo
tehdä sopimattoman huomion leivästä ja sirkuksesta jokaiseen makuun. Tunnustatte, että lehti ei ole tarkoitettu millekään erityiselle lukijasegmentille. Lehden asiasisältö on todella mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää. Lehti tietysti ajaa linjaa, että tarjolla olevien eritasoisten elämysten kulutuksella ja ostolla rivikansalainen takaa itselleen arvokkaan elämän. Taiteen ja esteettisten nautintojen tuottajien työtä on aina tuettava, ovathan he kansakunnan sielu. Nyt kun seuraavat vaalit ovat lähestymässä, toivoisi lehtenne olevan mukana syrjäytettyjen, elämäänsä kolhineiden ja elämän kolhineiden voimauttamistalkoissa. Se tekisi hyvää kaikille meille.
Lauri Linkola
tule koskaan oleellisesti kasvamaan. Tai tehostumaan. Ja koska se ei tule tehostumaan, en näe solidaarisuusvallankumoustakaan. Näen järjestelmän tovit Disneyland-rahana, pienten piirien harrasteluna. Ja kyllähän sillä myös välttää verot. Painakaa tämä lehteenne, jos uskallatte, te tyhmät kommunistit ;)
Marko Mikkonen Työtön teoreettinen fyysikko Siikajoki
Voima & Venäjä
V O I M A U U T I S O I ansiokkaasti Venäjän ihmisoikeustilannetta taas kerran. Pointsit siitä! Taas tämänkin artikkelin tiimoilta haluaisin kysyä kaikilta pasifisteilta paria asiaa. 1. Miksi vastustatte Natoa? J Johan se on nähty, että Venäjä ei ole oikeusvalä
tio. Päinvastoin, se on puolifasistinen valtio, joka on täynnä uusnatseja. Se on täysin arvaamaton. Totta kyllä, Nato on USA:n johtama liittouma, mutta kaikki pahat attribuutit, mitä USA:han on liitetty, pätevät myös Venäjään. Venäjä on ehkä vielä "pahempi", imperialistinen, nationalistinen, kapitalistinen. 2. Jos myönnätte, että Venäjä on uhka, oletteko niin jaloja, että ette halua torjua tätä uhkaa sotilaallisesti? Onko aseellinen varustautuminen aina väärin vaikka vastapuolella olisi Mussolini? Jos olette vilpittömästi tätä mieltä, ymmärrän kantanne. Missään muussa valossa sitä ei voi ymmärtää. Joku tietysti voisi pitää pitkän luennon siitä, että rauhaa luo rauhankasvatus ja monenkeskinen turvallisuusyhteistyö. Just. Niissähän Venäjä onkin kunnostautunut. Make
tilaukset@voima.fi oima.fi
(25 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. uksella. el ella Huppari vetoketjulla (55 euroa). Huppari ns.kengurumallina (vain Fu in Fuerza) uerza) (49 euroa). Kokovaihtoehdot S-XXL. ot S-XXL S-XXL.
59 55
55
29
49
nyt ale!
25
58
Taneli Karinen
8
2010
Karstein Wolle
Lars Jansson
Tixa Juhani Pyrhönen, kyharitie.fi
Hannele & Heidi Richert
El Kirjat Sarjakuvat Elokuvat
IL M AN O N PA HA EL ÄÄ !
www.tahtivaeltaja.com