fifi
8 a 2011 lok kuu
i .voima.f
TU E
RIIPPU M
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima .fi
MA
!
PEN TU
V TAKASA-KOR L AU
OL A
N MATO O
8
INAT RAP
skom ite: U li
Syksy 2011 n oto Uskonnti leh
Terrorismin perintö 12 Euroopan aids-pääkaupunki 28 8
Tobin tulee! 33 Kestävyys WHAT? 39 Voima tanssii 43 3
IS
M IA
. TIL A A V
OI
aton
at nottom Uskon ssa s. 3 odi päiväk
si 8 to ja sek Uskon istelmä s. as yhd kivuli
8
2011
7
rjoitus
3.10.6.11. 2011
sis
Meidän EU?
EU:sta voisi kirjoittaa myös kiinnostavasti.
33
Yleinen etu
" E D U S T U K S E L L I S TA
36
Häkkilinnut linnut
Taiteilija Otto Karvosen Muukalaispaukalaispalatseissa yhdistyvät säilöönottokeskuktokeskukset & linnunpöntöt. unpöntöt.
ai astam V
s. 16
demokratiaa ja yleistä äänioikeutta ei voi kuvitella ilman journalismia. Siksipä journalismin ongelmat ovat demokratian ongelmia", kirjoittaa toimittaja Johanna Vehkoo kirjassaan Painokoneet seis. Mitä demokratian tilasta kertoo se, että Euroopan finanssikriisin ratkaisuun kysytään alati neuvoa niiltä, jotka kriisin ov aiheuttaneet? Eihän finanssikriisi ole ensisijaiovat sesti julkisen talouden ongelma. Silti mediassa pankkiirit laukovat milloin tahansa s mistä puskasta tahansa näkemyksiään, joiden mukaan he ovat kyllästyneet valtioiden ongelmiin. Ja mitä valtiot ovat tehneet? EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on muistuttanut, että vuoden 2008 fihuu! ällä. Bu ä nanssikriisin jälkeen EU-maat ovat myöntäneet sh on t ockcra apua ja antaneet takauksia finanssisektorille 4 St 6 600 miljardin euroa edestä. Repikää siitä.
nos
Kiertolaisyhteisö sai lisäaikaa
Dale Farmia Englannin Essexissä asuttavat irlantilaistaustaiset kiertolaiset.
25
E I O L E S I I S I H M E , että jollakulla palaa käämit. EUasioista kirjoittava toimittaja Leigh Phillips kysyy: "Eikö olisi sama mennä murharaportoinnissa haastattelemaan ainoastaan murhaajaa? Mitä murhajutun uutisoinnissa tapahtuisi, jos ei haastateltaisi muita asiantuntijoita, asianajajia ja uhreja vaan ainoastaan murhaajaa, joka sanoo olevansa tietenkin viaton?" (Phillipsin haastattelu sivulla 33.) Näin me journalistit olemme kirjoittaneet finanssikriisistä. Annamme edelleen äänen lähinnä kriisin aiheuttajille. Niin vähän meitä kiinnostavat demokratian perusteet.
Nellimin porot
Ivalon paliskunnassa väännetään pitkien metsäkiistojen jälkeen poronhoidosta.
11
ovat kuitenkin myös Suomen demokratian ongelmia, eikä niitä pidä jättää nationalisteille. Suomessa journalismin keskeisin kysymys juuri nyt on Ylen tulevaisuus. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen, joka sanoo suhtautuvansa budjettirahoitukseen nihkeästi. Vielä enemmän arvostan hänen argumenttiaan: "Budjettirahoitus altistaisi Yleisradion jokavuotiselle poliittiselle lobbaukselle, joka näyttää olevan kovin intensiivistä erityisesti yksityisen median puolelta, tarkoitan erityisesti viestinnän keskusliittoa ja sanomalehdistöä. Jos rahoitus on auki, sanomalehdistön ja sen etujärjestön lobbaus Yleisradion toiminnan rajaamiseksi ja budjetin leikkaamiseksi on voimakasta. Mitä useammin rahoitus on auki, sitä useammin me olemme toimialan sisäisen hyökkäyksen kohteena", Atte Jääskeläinen sanoo Fifin haastattelussa.
E U : N O N G E L M AT
Leffajulisteita Ghanasta
Videoklubit panostavat nykytaiteeseen.
58
Vili Lähteenoja Veli Itäläinen
eivät kykene haastamaan Yleä sisällöllä, eivät edes kriittisellä journalismillaan. Siksi Yle on paljon vartijana myös siinä, miten edustuksellinen demokratia toimii. Ylen toimintarauha on yleinen etu.
K A U P A L L I S E T M E D I ATA L O T
Teemu u Mäki
Kimmo Jylhämö
s. 12 2
TU E
s. 14
KANNEN KUVa Klaus Welp
s. 40
Kirjallisuus ...........46-49 Elävä kuva ........... 5051 Kulttuuri ...............5255 Lukijaposti ............5657
RIIPPU M
fifi.voim
8 2011 lokaku u
a.fi
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima.fi
MA
Syksy 2011
Uskonnoton lehti
U USKOMATON USKOMATON
Uskonnottomat päiväkodissa s. 3
TUPEN
LAUTAKASA-KORVOLA
Uskonto ja seksi kivulias yhdistelmä s. 8
TON OMA
8
RAPINAT
liite Uskomaton
Ajassa .....................817 Kulttuurihäirintä .........10 Talous .................. 4041 Musiikki ............... 4245
!
Uskomato
liite:
Syksy 2011 Uskonnoton lehti
Terrorismin perintö 12 Euroopan aids-pääkaupunki 28 8
Tobin tulee! 33 Kestävyys WHAT? 39 Voima tanssii 43 3
8
IS
M IA
. TIL A A V
OI
n
s. Uskonnottomat 3 päiväkodissa
ja seksi s. 8 Uskonto yhdistelmä kivulias
Uteliasta pohdintaa Prometheus-leirillä s. 6
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Elsi Hyttinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Lauri Finér, Maria Haanpää, Olli-Pekka Haavisto, Veli Itäläinen, Saana-Maria Jokinen, Anna-Sofia Joro, Maria Karuvuori, Otto Karvonen, Jouko Kellari, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Sami Lotila, Vili Lähteenoja, Fanny Malinen, Teemu Mäki, Kati Pietarinen, Erkki Pirtola, Lasse Poser, Maaria Pääjärvi, Joose Siira, Liisa Söderlund, Lotta Tenhunen, Oksana Tselyseva, Tero Tähtinen, Veera Vartiainen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 9/11 ilmestyy 7. marraskuuta. ISSN 1457-1005
8
TEKSTI & KUVAT
8
SAANA-MARIA JOKINEN
2011
Paossa elääkseen
Hawar karkasi Syyrian armeijasta, koska ei halunnut tappaa siviilejä eikä tulla tapetuksi.
TOTUUS ESIIN. Joukkohautoja avataan Jisr Ash-Shughurissa kesäkuussa 2011.
miehen ulkonäössä ei viitaa siihen, että hän olisi vielä pari kuukautta aiemmin taistellut Syyrian armeijan riveissä. Ujonoloista, hentorakenteista, farkkuihin ja T-paitaan pukeutunutta poikaa on vaikea kuvitella sotilaan univormussa, vielä vähemmän kantamassa asetta. Hawar (nimi muutettu), on kuitenkin yksi niistä syyrialaisista sotilaista, joiden on onnistunut paeta Syyrian armeijasta ja joiden lukumäärästä ei toistaiseksi kellään ole tarkkaa tietoa. Hawar piileskelee tällä haavaa Istanbulissa.
J
T
UURI MIKÄÄN
Istanbulin esikaupunkialueella. Koko haastattelun ajan Hawar puhuu hiljaisella äänellä heiluttaen hermostuneena jalkaansa. Hawar, kääntää tulkkina toimiA PA A M M E K A H V IL A SSA
va ystäväni, on 22-vuotias ja kotoisin Kamishlin kaupungista, PohjoisSyyriasta. Kuten valtaosa kaupungin asukkaista myös Hawar on etniseltä taustaltaan kurdi. Politiikka kiinnosti perhettä, ja isä oli tämän vuoksi myös vankilassa. Tämä on melko tavallinen tarina Syyriassa. Kun Hawar aloitti pakollisen asepalveluksensa kuluvan vuoden helmikuussa, oli kaikki vielä kuten ennenkin, vaikka naapurimaissa jo kuohuikin. Tunisian presidentti Zine El Abidine Ben Ali oli luopunut vallasta ja paennut Saudi-Arabiaan muutamaa viikkoa aiemmin. Tammikuun lopulla egyptiläiset olivat osoittaneet ensi kerran mieltään Hosni Mubarakin hallintoa vastaan, ja helmikuun puolivälissä olivat mielenosoitukset levinneet Libyaan. Maaliskuun alussa nähtiin ensimmäiset mielenosoitukset myös Syyriassa, ja pian tämän jälkeen mielenosoituksista muodostui jokaperjantainen tapahtuma.
pakollisen asepalveluksen jälkeen Hawar sai komennuksen Jisr Ash-Shugrhurin kaupunkiin LuoteisSyyriaan. Siellä Hawarin joukko-osas-
N
E LJ Ä N K U U K AU D E N
allinto yrian h otella Sy usk haluaa e heidän ll sotilai levan taiste astaan. teja v erroris t
tolle annettiin tehtäväksi hajottaa "terroristien" mielenosoitus. Se oli ensimmäinen kerta, kun Hawar näki armeijan hyökkäävän aseistautumattomien siviilien kimppuun. "Kun saavuimme Jisr Ash-Shughuriin, järkytyin nähdessäni terroristien sijaan
tavallisia ihmisiä osoittamassa mieltään", Hawar kertoo. "Meille sotilaille kuitenkin sanottiin, että mielenosoittajat ovat pettureita, että he ovat terroristeja, joita Israel ja USA tukevat." Muisto ahdistaa Hawaria silminnähden. "He olivat aseistautumattomia ja he toistelivat iskulausetta hurriya, vapaus." "Meille annettiin keppejä ja käskettiin lyödä mielenosoittajia. Osa ihmisistä juoksi karkuun mutta toiset vain vähän kauemmaksi. He alkoivat heitellä meitä kivillä. Silloin näin järkytyksekseni, kuinka siviiliasuiset turvallisuusjoukkojen miehet kiipesivät läheisten rakennusten katoille ja alkoivat sieltä käsin ampua ihmisiä." Miltä tuntui olla osa sitä joukkoa, joka hyökkää aseistautumattomia mielenosoittajia vastaan? "Kauhealta", Hawar vastaa aikailematta.
"Minusta tuntui, kuin olisin lyönyt omaa isääni tai veljiäni. Juuri tämän vuoksi karkasinkin lopulta armeijasta." Sotilaana Hawar ei kuitenkaan voinut kieltäytyä lyömästä. "Jos olisin uhmannut upseerien käskyjä, minut olisi ammuttu saman tien." vahvistaa Hawarin kertomuksen todenperäisyyttä. Henkilöllisyytensä todistamiseksi hänellä on esittää ainoastaan nuhjuinen armeijan henkilöllisyyskortti. Syyrialaisten aktivistien kertomukset kuitenkin tukevat nuoren miehen tarinaa. Aktivistilähteiltä saamieni vahvistamattomien tietojen mukaan Syyrian armeija ja turvallisuusjoukot surmasivat Jisr Ash-Shughurissa ainakin 170 ihmistä. Surmansa saaneiden joukossa oli paitsi siviilejä myös sotilaita ja turvallisuuspalvelun miehiä, jotka olivat kieltäytyneet ampumasta siviilejä.
O
N M A H D O T O N TA
8
2011
9
YHÄ PIILOSSA
SY YRI AN HALLINNON JOUKOT
ovat toistaiseksi surmanneet yli 2700 siviiliä. Useita tuhansia syyrialaisia on kadoksissa. Syyrian armeijasta karanneiden sotilaiden määrästä ei ole olemassa virallista tietoa, mutta heinäkuun lopulla joukko korkea-arvoisia upseereita loikkasi Syyrian armeijasta perustaen Syyrian vapaan armeijan. Vapaan armeijan tehtäväksi he nimesivät siviilien suoje-
lemisen Al Assadin hallinnon joukoilta. Syyrialaisaktivistien mukaan Turkki luovutti hiljattaen Syyrian armeijasta karanneen everstiluutnantti Hussein Al Harmoushin Syyrian hallinnon käsiin. Al Harmoush katosi pakolaisleiriltä Turkista syyskuun alussa. Hänet pidätettiin kaksi viikkoa myöhemmin Syyriassa. Hawar jatkaa piilotteluaan Istanbulissa.
tani olinpaikastani, mutta he sanoivat, etteivät olleet kuulleet minusta mitään." Turkin ja Syyrian välisen rajan Hawar ylitti salakuljettajan avulla. Hänen vanhempansa maksoivat salakuljettajan palkkion. Kysyn, oliko kukaan Hawarin joukko-osastosta yrittänyt pakoa aiemmin ja mitä heille oli tapahtunut. Yksi sotilas yritti, mutta jäi kiinni. "Sen jälkeen emme nähneet häntä enää." matkusti suoraan Istanbuliin. Hän yritti rekisteröityä pakolaiseksi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimistossa. Häntä kehotettiin menemään pakolaisleiriin Antakyaan. Hawar ei uskaltanut lähteä kaupunkiin, joka sijaitsee aivan Syyrian rajan tuntumassa. Turkissa olevien syyrialaisten keskuudessa liikkuu sitkeitä huhuja, joiden mukaan pakolaisleireille on soluttautunut Syyrian turvallisuuspalvelun agentteja. Siksi Hawar oleskelee Istanbulissa ilman minkäänlaista virallista statusta tai tulonlähdettä. Syyrialaiset pakolaiset, kuten Hawar, eivät voi anoa turvapaikkaa Turkista. Maa on hyväksynyt YK:n pakolaissopimuksen, mutta tehnyt siihen varauman, jonka mukaan Euroopan ulkopuolelta tulevat henkilöt eivät voi saada sieltä turvapaikkaa. Vaikka Turkkia on kiitelty siitä, että se on vastaanottanut tuhansia syyrialaispakolaisia, on maata myös kritisoitu muun muassa siitä, ettei se ole päästänyt YK:n pakolaisjärjestöä leireille rekisteröimään syyrialaispakolaisia. Turkin virallisen näkemyksen mukaan syyrialaiset ovat maassa "vieraina", jolloin kansainvälisen suojelun velvoitteet eivät heihin päde.
Voima-tv esittää Politiikka järjestäytymisen välineenä
V I I M E I S E N V U O D E N sisällä Euroopassa ja sen raja-alueilla elävät ovat ryhtyneet panemaan vastaan niille mahdottomille olosuhteille, joissa elämiseen heidän tulisi tyytyä. UniNoma-
de-verkoston aktiivit puhuvat videohaastatteluissa konstruktiivisesta kapinasta, ei-valtiollisesta politiikasta & perustulosta.
Lasse Poser & Lotta Tenhunen
T
U R K ISSA H AWA R
Jisr Ash-Shughurin tapahtumien jälkeen yli 10 000 syyrialaista pakeni rajan yli Turkkiin. Noin 7600 syyrialaista odottaa edelleen Turkin pakolaisleireillä tilanteen rauhoittumista Syyriassa. Kun kansainvälisen yleisön huomio kiinnittyi tapahtumiin Syyrian ja Turkin rajalla, Syyrian valtiojohto kiirehti esittämään oman versionsa tilanteesta. Sky Newsin haastattelussa 10.6. huolellisesti artikuloiva Syyrian kansallisen TV-aseman johtaja Reem Haddad väitti Jisr Ash-Shughurin asukkaiden it-
leen pyörällä päästäni. Hawar nyökkää. "Öisin shabeha eli Syyrian hallinnon palkkalistoilla olevat, siviilipukuiset gangsterit saapuivat autoillaan paikkaan, jonne joukko-osastomme oli leiriytynyt. He ampuivat meitä kohden ja ajoivat sitten tiehensä. Meitä komennettiin olemaan ampumatta takaisin. Moni ystäväni sai surmansa heidän luodeistaan." Hawar vaikenee hetkeksi. "Jos nuo miehet olivat terroristeja, niin kuin meille kerrottiin, miksi meitä olisi kielletty ampumasta heitä?" sitten uskoi tarinaa asistautuneista terroristeista? "Muutama henkilö", Hawar sanoo. "Ehkä noin kymmenen prosenttia. Ja he olivat..." Hawar juttelee hetken tulkin kanssa, oikean termin löytääkseen. "He olivat kouluttamattomia, yksinkertaisia henkilöitä", ystäväni kääntää sitten. "Mutta emme tietenkään voineet kyseenalaistaa, mitä meille kerrottiin. Tai no, jotkut kyllä tekivät niin. Seuraavana päivänä saimme kuulla, että heidät oli ammuttu." Lopulta Hawarin onnistui lahjoa eräs upseereista pienellä summalla rahaa, ja hänet lähetettiin pois Jisr AshShughurista, lähelle Aleppon kaupunkia, jossa oli vielä rauhallista. Pian mielenosoitukset alkoivat myös Haman kaupungissa, joka oli siihen saakka pysynyt rauhallisena. Samaan aikaan alkoi liikkua yhä enemmän huhuja sotilaista, jotka olivat karanneet armeijasta. Huhut saivat Hawarin huolestumaan. "Miksi niin monet sotilaat karkaisivat äkkiä? Ymmärsin, että jotain kauheaa täytyi olla tekeillä." Pian Hawar sai kuulla, että myös hänen joukko-osastonsa oltiin lähettämässä Hamaan. Hän päätti karata.
Mustien lampaiden kaupunki
C H R I S T I A N I A N perustamisesta tuli 26. syyskuuta kuluneeksi 40 vuotta. Kööpenhaminassa sijaitseva vapaakaupunki juhlii pyöreitä vuosiaan parin viikon ajan, vaikka edessä on epävarma tulevaisuus kuten aina ennenkin. Sama henki "Kaikkien luokkien mustat lampaat, liittykää yhteen!" elähdyttää näyttelijä ja kulttuurikoordinaattori Britta Lillesøen mukaan edelleen Christianiaa, jonka nämä laumoistaan karanneet perustivat vuonna 1971 tyhjälle kasarmialueelle Christianshavnin kaupunginosaan. Julkilausuttuna tavoitteenaan valtaajilla
et turliasuis ko"Sivii sjouk u vallisu et kiipesieh jen mi ille alkoivat to vät ka a ihmisiä." ampu
se pyytäneen Syyrian armeijaa paikalle turvakseen. Haastattelu löytyy YouTubesta. Turkkiin paenneet ihmiset olivat Haddadin mukaan mitä luultavimmin lähteneet karkuun "aseistautuneita joukkoja". Toistaiseksi tällaisten joukkojen olemassaolosta ei ole luotettavaa näyttöä. "Nämä kylät ovat rajakyliä!" huoliteltu, jakkupukuun pukeutunut Haddad puuskahtaa niin ikään YouTubeen ladatulla BBC:n haastattelussa. "Monilla lähellä Turkin rajan tuntumassa asuvilla syyrialaisilla on sukulaisia Turkin puolella...Tilanne on vähän samanlainen, kuin... kuin jos kadulla, jolla asut, on ongelmia ja äitisi asuu seuraavalla kadulla ja pyörähtäisit hänen luonaan nopeasti." Syyrian hallinto ei ole toistaiseksi tarjonnut selitystä sille, miksi tuhansien syyrialaisten "sukuloiminen" rajan toisella puolen on sittemmin venähtänyt kuukausien mittaiseksi.
Y Y R I A N H A L L I N T O haluaa uskotella Hawarin kaltaisille tavallisille sotilaille heidän taistelevan terroristeja vastaan. Uskottelukeinot tuntuvat absurdeilta, mutta samaa tarinaa kuulee useammasta uskottavasta lähteestä. Hawar kertoo turvallisuuspalvelun miesten ampuneen Jisr Ash-Shughurissa paitsi mielenosoittajia, myös armeijan sotilaita kohden. "Miksi ihmeessä he tekisivät niin?", kysyn hämmentyneenä. "Jotta me sotilaat luulisimme, että aseistautuneet terroristit tulittavat meitä." "Mukhabaratin miehet siis ampuivat sekä siviilejä että sotilaita?", kysyn edel-
M
O N I K O S O T I L A I S TA
oli rakentaa itsehallinnollinen yhdyskunta, jossa jokainen yksilö voi vapaasti kukoistaa ollen samalla osa laajempaa yhteisöä. Utopiaa lähdettiin konkretisoimaan parhaassa uudisraivaajahengessä, mikä tarkoitti usein kovaa työtä armeijan lähdettyä alueen rakennuksista kun oli ryövätty kaikki vähänkin arvokas. Dokumenttielokuvaohjaaja Nils Vest laskeskelee kuluttaneensa puolet nuoruudestaan remonttihommissa, joita oli välillä liiankin kanssa: "Jossain vaiheessa olin saada allergisen reaktion jo pelkästään vasaran näkemisestä." Jouko Kellari
fifin luetuimmat
ajalta 1.26.9.2011
1. Hannele Huhtala
4. Panu Raatikainen
ukaan ujen m ille on Huh sleire akolai nut Syyrian p utu solutta entteja. ag
Nellimin porot pakkoteurastetaan
Paikallisten aktiivien mielestä pakkoteurastukset ovat rangaistus perinteisestä poronhoidosta.
2. Mikko Niskasaari
Blogi: Suomalaisen miehekkyyden jäljillä
Mitä myönteinen mieheys oikeastaan on?
5. Hannele Huhtala
Kiista kaavasta kaatoi kaupunginjohtajan
Helsingin Sanomat kaatoi Vantaan kaupunginjohtajan. Oliko se kosto?
3. Veera Hidas-Elina
Blogi: Neljän miehen porot
Nellimin elvytys ei ala riistämällä elinkeino saamelaisilta poronhoitajilta.
6. Albert Jäntti
S
yhden päivän suunnittelun jälkeen, siviiliasuinen Hawar nousi minibussiin ja poistui armeija-alueelta. Tämä ei vielä herättänyt epäluuloja leirissä, sillä sotilailla oli lupa poistua alueelta ostamaan ruokatarvikkeita. Hawar ei jäänyt bussista kaupan kohdalla vaan jatkoi matkaa läheiseen kylään, jossa hän nousi toiseen bussiin. "Otin etukäteen selvää, missä armeijan tarkastuspisteet olivat, ja aina kun lähestyimme sellaista, jäin pois ja jatkoin matkaani jalan." Hawar ei tiedä, koska hänen pakonsa havaittiin. "Kolmen, neljän päivän kuluttua siitä kun karkasin, oli sotilaspukuinen henkilö käynyt kysymässä vanhemmil-
E
R Ä Ä N Ä I LTA P Ä I V Ä N Ä ,
haastattelun jälkeen otan yhteyttä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa työskennelleeseen ystävääni. Kerron hänelle lyhyesti Hawarin tarinan ja kuvailen hänen tilannettaan Turkissa. "Voiko Turkki todella toimia näin?", tiedustelen. "Valitettavasti tarina kuulostaa tutulta", kuuluu vastaus. "Mutta haastattelemani henkilö karkasi Syyrian armeijasta, oman henkensä uhalla, jottei joutuisi surmaamaan siviilejä. Jos ei juuri Turkin valtiolla, niin eikö kansainvälisellä yhteisöllä ole velvollisuus suojella tällaista henkilöä?" jatkan itsepintaisesti. Ystäväni on hetken hiljaa ja vastaa sitten: "Periaatteessa kyllä... mutta kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö on täynnä lakeja, jotka, tuota..." "...Jotka eivät käytännössä sido ketään?" "Niin. Juuri niin", ystäväni vastaa.
M
U U TA M A PÄ I VÄ
Näkökulma: Anonyymi oksennus
Oman nimen käyttäminen sopii niille, jotka haluavat saada sanomallensa voimaa yhteiskunnallisesta asemastaan.
Näkökulma: Suomi vahvistaa kytköksiään Israelin aseteollisuuteen
Suomi ostaa marraskuussa miehittämättömiä lentokoneita Israelista yli 17 miljoonalla eurolla.
blogeissa syyskuussa
Timo Harjuniemi Tuuli Ojakangas
G-sana
Lyhytkin kävely Prenzlauer Bergissä on johdantokurssi gentrifikaation dynamiikkaan.
Öljyrohmut ilmastoperheenä
Miten elää arkea tavalla, joka hillitsisi ilmastonmuutosta?
10
8 8
2011
kulttuuri
nostajilta puutu ainakaan röyhkeyttä. Filippiiniläisen MyShelter Foundationin Isang Litrong Liwanag ("Litra valoa") -projektin esittelyvideo osoittautui hieman yllättäen Pepsin mainokseksi, kertoo Innovative Marketing -blogi. Pimeisiin ja ikkunattomiin hökkeleihin voi tuoda valoa tekemällä aaltopeltikattoon reiän ja saumaamalla siihen vedellä täytetyn limupullon. Veden läpi suodattuva auringonvalo valaisee hökkelin tehokkaasti kuin hehkulamppu. Brasilialaisen Alfredo Moserin keksimä ja yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston opiskelijoiden hioma tekniikka on malliesimerkki erittäin halvasta tavasta parantaa kaikkein köyhimpien elämänlaatua. Saatuaan vihiä projektista Pepsin
häirintä
Vasemmisto on sunnuntain äänestyksen jälkeen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1958 enemmistönä Ranskan parlamentin ylähuoneessa. Kansan Uutiset 26.9.2011
Mainosmiehet varkaissa
Voiman viime numerossa Morgan Spurlock kertoi dokumentistaan, joka purkaa elokuvateollisuuden tuotesijoittelua. Elokuvien lisäksi piilomainonnan rajalla horjuvaa viestintää löytyy mitä ihmeellisimmistä paikoista, eikä mai-
mainosmaakarit tuottivat aiheesta englanninkielisen videon, joka lähti leviämään sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Pepsiä ei videossa mainita sanallakaan, mutta sattumalta kaikki videossa näkyvät limupullot ovat Pepsi-pulloja.
Jari Tamminen
koonnut Kimmo Jylhämö
FBI: muslimit ovat terroristeja
Mitä hartaampi muslimi, sitä todennäköisemmin hän on terroristi, teroitetaan FBI:n terrorismin torjuntaan erikoistuneille agenteille. Hienostelu hiiteen ja sanotaan se rumakin sana juuri niin kuin se on. Vaikka Yhdysvaltojen viranomaiset toistuvasti hokevat, että he eivät suinkaan pidä kaikkia maailman muslimeja terroristeina, opetetaan liittovaltion poliisin FBI Academyssä Quanticossa toisin: "valtavirtamuslimit" ovat todennäköisesti terroristisymppaajia. Lahjoitustenantamisperinne ei ole mitään muuta kuin taistelukeino länttä vastaan. Viime vuosina yhdysvaltalaiset kansalaisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että FBI ja poliisi ovat soluttautuneet tarpeettoman pontevasti islamilaisiin yhteisöihin ja moskeijoihin. Miksiköhän?
jari tamminen
www.wired.com
Virkamiehet järjen puolesta
Jotkut isoveljet vahtivat yhteiskuntaa suopeasti & vapautta vaalien. Effi palkitsi heistä kaksi.
ja yksityisyydensuojaa erityisesti verkossa ajava järjestö Electronic Frontier Finland (Effi) jakaa vuosittain Isoveli-palkinnot vuoden pahimmin tyrineille henkilöille ja yhteisöille. Mutta Effi myöntää myös Winston Smith -palkinnon fiksuista liikkeistä ja maailman parantamisesta, järjen valosta. Tänä vuonna palkintoja myönnettiin järjestön 10-vuotisjuhlan kunniaksi peräti kaksi kappaletta. Molemmat valtion virkamiehille. Oikeusministeriön lainsäädäntösihteeri Sami Kiriakos sai palkinnon suojaamattoman wlan-yhteyden käytön dekriminalisoinnin edistämisestä. Van-
iSensuuri
Syyskuun 13. päivänä The Yes Men tiedotti pian ilmestyvästä Phone Story -pelistä, jossa kurkistetaan älypuhelimien takana piileviin ongelmiin. Pelissä mainitaan avainsanat koltaani, itsemurhat sekä elektroniikkajäte, ja sen oli määrä tulla myyntiin Applen App Storeen seuraavana päivänä. Ei tullut. Samalla, kun pelintekijät kiinnittävät yleisön huomion elektroniikkayritysten ja -tuotteiden taustalla kummitteleviin ongelmiin, he myös osoittavat tekniikkaa yksinoikeudella valvovan yhtiön synnyttämät ongelmat. Monimuotoisuus kukoistaa Applen sovelluskaupassa niin kauan kuin sovellusten valmistajat muistavat marssia yhtiön pillin mukaan. Onneksi peli on kaupan Android Marketissa, josta sen voi ladata alle eurolla. Työryhmä lupaa ohjata pelistä saamansa myyntituotot hyväntekeväisyyteen.
jari tamminen
www.phonestory.org, www.youtube.com/ watch?v=sSMSFLAsNzc
Ala kehittyy nopeasti eikä kärryillä pysyminen ole helppoa.
S
Tapani Tarvainen
A N A N VA P A U T TA
ha laki ei vastannut tarkoitustaan ja oli sen lisäksi mahdoton valvottava. Maaliskuinen lainmuutos sinetöi Kiriakosin pyrkimykset. Sami Kiriakos, miltä nyt tuntuu? "Kiitos, oikein mukavalta." Oliko avoimen wlan-verkon käytön kriminalisoimisessa mitään järkeä? "Vanha luvatonta käyttöä koskeva laki oli laadittu vuonna 1990 eli ennen wlanien olemassaoloa. Uuden lain yhtenä lähtökohtana on, että tehokkain keino luvattoman käytön estämiseksi on tukiaseman suojaaminen." Ovatko virkamiehet useinkin täysin kujalla mitä tietoyhteiskuntahommeleihin tulee? "Tuskinpa. Ala tietysti kehittyy no-
peasti, eikä kärryillä pysyminen ole aina helppoa." tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen pokkasi Winston Smith -palkinnon työstään Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Hän on erityisesti kritisoinut työntekijöidensä sähköpostin urkkimisen mahdollistavaa niin sanottua Lex Nokia -lakia sekä ajanut sähköpostin yksityisyydensuojaa laajemminkin. Voutilainen on pyrkinyt purkamaan valtionhallinnon järjettömyyksiä kaikilla tasoilla, todetaan palkinnon myöntämisperusteissa. Hän on muun muassa käräyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön sähköisen reseptin ja potilasarkiston mahdollistavan Kanto-hankkeen, johon on hassattu 100 miljoonaa euroa ilman vastiketta. Tomi Voutilainen, miltä nyt tuntuu? "Palkinto tuli ihan yllätyksenä. Virkavelvollisuuksiini kuuluu antaa palautetta hallinnolle sähköisiin oikeuksiin liittyvissä asioissa. On hyvä, että myös Effin kaltaisen järjestöt puolustavat ja nostavat esiin kansalaisten oikeuksia internetissä, etteivät asiat jää pelkästään virkamiesten varaan." Ovatko virkamiehet useinkin täysin kujalla mitä tietoyhteiskuntahommeleihin tulee? "Erityisesti lakimiespuolella alan ymmärrys on todella heikkoa. Tämä näkyy esimerkiksi toisen WS-palkitun Sami Kiriakosin esiin nostamassa wlan-tapauksessa." "Alan koulutus on myös todella vähäistä ja pintapuolista. Lainvalmistelijoista monilla on perustavanlaatuisia väärinkäsityksiä asioista, joihin liittyviä lakeja he rupeavat valmistelemaan. Virkamiesten ammattitaidon puute taas johtaa toistuvasti siihen, että firmat vievät tilaajia miten haluavat. Vuosikymmenissä ei ole opittu mitään, eivätkä tilaajat osaa vieläkään vaatia vastuunkantoa toimittajilta."
J O H TA VA
SMITHIN WINSTONIT. Tänä vuonna jaettiin uudet palkinnot, jotka Effille suunnitteli ja toteutti Elina Niiranen.
Varo valeaktivistia!
Globalisaation vastaiset verkostot, ilmastonmuutosliike sekä eläinoikeusaktivistit ovat yleisen järjestyksen turvaamiseen liittyvien poliisioperaatioiden ensisijaisia kohteita Euroopassa, arvioidaan State Watch -järjestön julkaisemassa analyysissa. Soluttautuneita poliiseja käytetään esimerkiksi EU:n, Naton ja G8-huippukokousten vastaisissa mielenosoituksissa. Myös siirtolaisten oikeuksia puolustavan No border -verkoston toimintaan on soluttauduttu. Paljastuneet poliisit ovat olleet mukana aktivistiryhmien toiminnassa jopa vuosien ajan. Osa valeaktivisteista on ollut seksisuhteissa oikeiden aktivistien kanssa; jotkut ovat peiterooliaan vahvistaakseen myös kärhämöineet poliisin kanssa ja syyllistyneet rikkeisiin.
Kati Pietarinen
www.statewatch.org/analyses/no-146-undercoverexchange-protests.pdf
ISOVELI-PALKITUT 2011
· Julkisyhteisösarja. Sisäministeriön pakkokeinolakiuudistus. Suomen poliisi sai yhdet maailman laajimmista oikeuksista murtautua kansalaisten tietokoneisiin. Uudistuspaketti tuotiin eduskuntaan viime hetkellä, niin ettei todelliseen asiantuntijakäsittelyyn ollut aikaa. · Yrityssarja. Google. Voima ei uhraa palstatilaa itsestäänselvyyksille. Tsekkaa perustelut Effin sivuilta. · Yksilösarja. Tuija Braxin saavutuslistaan kuuluu muun muassa tekijänoikeuslakiin lisätyt pykälät, jotka mahdollistavat oikeudenhaltijoille käyttäjien yhteystietojen saamisen Internet-operaattoreilta ja verkkoyhteyden katkaisemisen ilman oikeuden tuomiota. · Elämäntyö-erityispalkinto. Sisäministeriön arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho. Puolusti nykyistä rahankeräyslakia huolimatta siitä, että se tekee rehellisten yhdistysten ja hankkeiden toteuttamisen huomattavan hankalaksi varsinkin verkkoympäristössä. Laiho on osallistunut aktiivisesti lainsäädännön kehittämisestä käytävään julkiseen keskusteluun kiistämällä kaikki ongelmat.
onnittelee voittajia ja kansalaisia fiksuista virkamiehistä. Tosin molemmat Winston Smith -palkitut ovat jo siirtyneet uusiin organisaatioihin ja tehtäviin.
V O I M A K U S TA N N U S
Kaikki palkitut & laajemmat palkintoperustelut löytyvät osoitteesta www.effi.fi
Jari Tamminen
Palkintojenjako tapahtui syyskuun 11. päivänä Finlandia-talolla.
12
8
2011
Portugalilaislehden arvio suomalaiskoulusta: "Kaikki erilaisia, kaikki tasa-arvoisia, kaikki parempia".
Ulkoasiainministeriö 10.9.2011
"Halusin etsiä historian kautta todellisia ihmisiä."
TARINA TERRORISMISTA. Elokuvaohjaaja Andres Veielin mukaan Gudrun Ensslinin kautta voi ymmärtää, että tosielämä on monimutkaisempaa kuin miltä myyttien kautta näyttää.
Yksinkertainen virhe
yleensä yksinkertaisia", sanoi Paavo Haavikko Mauno Saaren hienossa elämäkertakirjassa Haavikko-niminen mies. Olin viikon työmatkalla Venetsiassa. Hieno paikka, jos kestää paskafiiliksen, joka väistämättä tulee kaikissa turistirysiksi muuttuneissa paikoissa. Sitä oloa muuten ei tule paikoissa, jotka on alun alkaen tehty turistirysiksi. Niiden vetonaulahan on turismi itsessään, yhteisvoimin nautittu aurinko, ördäys ja väliaikainen pimpsa. Mutta Venetsiassa vituttaa. Ensin se, että joutuu päivästä toiseen tungeksimaan kiukuttelevien keski- ikäisten pikkulasten seassa. Sitten se, että huomaa olevansa yksi heistä. Seuraavaksi nolottaa ja tympii, kun joutuu todistamaan, miten ne samat tyypit hyvänä hetkenä liikuttuvat siitä, että kokevat olevansa Accademiassa suuren taiteen äärellä, vaikka eivät oikeasti erota Belliniä toritaiteesta. Ja näiden tuumausten jälkeen nolottaa ja tympii oma ylimielisyys.
" V I R H E E T O VAT
Saksalaisen terrorismin perintö
Elokuvaohjaaja Andres Veiel kysyy, minne katosi solidaarisuus.
käydään yhä läpi 1970-luvun vasemmistoterroria. Vuonna 2008 debattia aiheutti Uli Edelin elokuva Der Baader Mainhof Komplex. RAF:n eli Punaisen armeijakunnan terrorismia kuvannut filmi perustui, uusilla tiedoilla täydennettynä, Stefan Austin vuonna 1985 kirjoittamaan kirjaan. Andres Veielin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Kuka ellemme me? pöyhii saman ilmiön perustaa terroristi Gudrun Ensslinin (19401977) kautta. Ensslin oli keskiluokkaisen pappisperheen lapsi. Hän opiskeli kieliä ja kasvatustieteitä ennen kuin päätyi perustamaan väkivaltaisten kaupunkisissien toimintaryhmää. Miksi piti tehdä vielä yksi elokuva vuosikymmenten takaisesta saksalaisesta terrorismista? "Baader Meinhof Komplex keskittyi kuvaamaan tarkasti, mitä tapahtui, ei niinkään sitä, miksi niin tapahtui." "Toisaalta minua häiritsee, että 1970-luvun terroristeja arvioidaan yleensä kahdella tavalla: he olivat joko hulluja kriminaaleja tai rohkeutta pur-
S
AKSASSA
suavia sankareita. Halusin etsiä historian kautta todellisia ihmisiä." sukupolven johtohahmot, Ensslin, Ulrike Meinhof, Andreas Baader ja Jan-Carl Raspe, kuolivat Stammheimin erityisvankilassa epäselvissä olosuhteissa. Meinhof vuonna 1976, muut omissa selleissään samana yönä vuonna 1977. Vankien kopeista löytyi ampumaaseita ja salainen viestintäjärjestelmä. Tapahtumista on esitetty paljon salaliittoteorioita. Veiel kertoo, että hän oli pitkään vakuuttunut siitä, että terroristit murhattiin. Veiel aikoi taipua itsemurhan kannalle haastatellessaan vuonna 2001 ilmestyneeseen Black Box -dokumenttiprojektiin RAF:n entisiä jäseniä. Veielin mukaan tärkeintä olisi selvittää, mitä salainen poliisi tiesi terroristeista ja mitä teki heidän suhteensa. Mitä itse uskot tapahtuneen? "On näyttöä siitä, että salainen poliisi on jättänyt puuttumatta etukäteen tiedossaan olleisiin iskuihin. Terrorismista oli varmasti myös poliittista hyötyä valtakoneistolle. Siksi on erityisen
R AF:N ENSIMM Ä ISEN
"Näytelmää pitäisi esittää Venäjällä."
snobismistani kiinni ja väitän, että jos nautinnot olisivat helppoja, jokainen meistä olisi onnellinen. Olemmehan ihmislajin historian vapainta, ruokituinta ja vaurainta jengiä. Nautinnon vaikeudesta kertoo turistin ja kameran suhde. Matkan tallentaminen on monelle matkan pääsisältö. Joskus harvoin törmää ihmisiin, jotka ovat tunnollisesti koostaneet fotoalbumeihin elämänsä vaiheet ja kohokohdat, mutta mitä kaikki muut matskuillaan tekevät, paitsi laittavat serkkulikan lähettämän lomakuvan jääkaapin oveen ja yhden omistaan näytönsäästäjäksi läppäriin? Monet eläkeläiset tykkäävät plarata menneisyyttään tai jälkeläistensä nykyisyyttä kuvien kautta enemmänkin, mutta ei kai sitä varten tarvitse ottaa tuhatta kuvaa vuodessa? Luulen, että kyse on siitä, että olemme niin pakkomielteisesti sitoutuneet "rakentavaan toimintaan", kasvuun ja hyötyyn, että kokemukset sinällään tuntuvat helposti pettymyksiltä nehän valuvat tiimalasin hiekkana läpi sormien.
P I D Ä N S I LT I
epäilyttävää, että vanhoja arkistoja ei ole vieläkään avattu." Sinulla on tausta dokumentin tekijänä, ja tässä elokuvassa on vahva faktapohja. Miksi teit draamaelokuvan? "Dokumenttia vastassa olisi ollut ylivoimainen haaste. Ne, jotka pitävät Gudrunia sankarina, eivät olisi suostuneet esiintymään samassa elokuvassa niiden kanssa, jotka pitävät häntä hulluna tappajana ja toisin päin." "Fiktiivisessä elokuvassa psykologisia motiiveja voi tuoda eri tavalla esiin." Mitä elokuvasi kertoo politiikasta 2010-lukulaisille? "Haluan nimenomaan kommentoida tätä päivää. Tänään pitäisi kysyä, mikseivät ihmiset tee mitään, vaikka kärsimystä on paljon. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa. Solidaarisuus on kadonnut." "Tämä purkaantuu eri tavoin. Yksilöt palaavat esimerkiksi uskonnon ja nationalismin juurille." tuomas rantanen
Andres Veiel: Kuka ellemme me? Ensiilta 7.10. Elokuvan arvio Voiman sivulla 50.
äärellä ehkä alitajuisesti ymmärtää, että näistä nauttimista pitäisi ahkerasti opetella, jotta niistä jotain päihdyttävää irtoaisi. Ja se tuntuu työltä, masentavalta haasteelta, jonka voi kiertää repimällä laihaa lohtua nauttimalla nauttimisen ideasta, tallentamalla tilanne. Siitä tulee sellainen olo, että tämä ei jää tähän, että tämän voi laittaa pankkiin ja nauttia myöhemmin, kun on voimia ja kun muisto on kasvanut nostalgialla korkoa. Positiivisempi tulkinta olisi se, että alituinen tallentimilla pelehtiminen kertoo siitä, miten hienostuneen tietoisia olemme itsestämme, millaisessa jatkuvassa kriittisen ja humoristisen itsereflektion tilassa. Mutta en usko. Minusta fotausvimma kertoo nautintokyvyttömyydestä ja kuolemanpelosta. Yksinkertaista virheestä.
B E L L I N I N TA U L U N
Asianajajan viimeiset hetket
Sergei Magnitsky ei ollut sankari.
ja kahdeksantoista minuuttia. Niin kauan kestivät Sergei Magnitskyn viimeiset tuskalliset hetket, kun hänet vankilassa kidutetiin kuoliaaksi. Magnitsky oli paljastanut sisäministeriön päälliköiden väärinkäyttäneen julkisia varoja. Hänen virheensä oli, ettei hän lähtenyt Venäjältä, kun vielä voi, vaan joutui vankilaan ja tuli tapetuksi. Magnitskyn kohtaloa voi kutsua kuolemantuomioksi.
T
UNTI
MUUTAKIN KUIN MOLIÈREA. "Poliittinen teatteri on Venäjällä miltei olematonta", selittää näyttelijä Alexei Zhirjakov. "Meidän teatterimme on poikkeus."
teemu mäki
Helsingissä nähty Moskovan DOC-teatterin esitys Tunti ja kahdeksantoista minuuttia on Elena Greminan kirjoittama ja perustuu Sergei Magnitskyn kirjeisiin ja päiväkirjoihin sekä Moskovan julkisen komission raporttiin. DOC-teatteri toi esityksen Suomeen
S TA G E - F E S T I V A A L I L L A
toivoen herättävänsä keskustelua siitä, mitä EU voisi tehdä estääkseen Sergei Magnitskyn kaltaiset tapaukset tulevaisuudessa. Teatterinjohtaja Mikhael Ugarov selittää: "Kaiken syyllisyyden ovat saaneet kantaakseen kaksi lääkäriä, vaikka heidän vastuunsa on mitätön verrattuna tuomariin ja syyttäjään."
T E A T T E R I L L A on ollut vaikeuksia päästä esiintymään Venäjän pääkaupungin ulkopuolelle. Kerran he onnistuivat viemään sen pietarilaiselle teatterifestivaalille, mutta se oli poikkeus. Esitys on ollut helpompi viedä Puolaan ja Suomeen. "Mutta sitä pitäisi esittää Venäjällä", Ugarov sanoo. Oksana Tselyseva
KINO LOKAKUU VI
VENÄLÄISEN NYKYELOKUVAN FESTIVAALI
Arkadin
25. 30.10.2011 Helsinki www.kinolokakuu.com
N° 28
Helsingin lyhytelokuvafestivaali 8.-12.11.2011
Andorra, Eerikinkatu 11 Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15 www.hlef.fi
ELOKUVATEATTEREISSA 7. LOKAKUUTA
14
8
2011
Olkiluodon sähköasentaja: Sain 1,5 euron tuntipalkkaa. YLE Uutiset 23.9.2011
Britannia katkoo nettiyhteyksiä
Heinäkuussa Britannian korkein oikeus määräsi internetpalveluntarjoajan estämään pääsyn Newxbin2-sivulle, koska sivuston väitettiin rikkoneen tekijänoikeuksia. Lukuisia vastaavia oikeudenkäyntejä odotetaan Britanniassa, kun kuusi Hollywood-
studiota voitti oikeudessa ennakkotapauksen. Maan hallitus uskoo, että pääsyn estäminen nettisivuille sekä uuden lain suoma mahdollisuus katkaista toistuvista tekijänoikeusrikkomuksista epäiltyjen nettiyhteydet vähentäisivät merkittävästi tekijänoikeuksien suojaaman materiaalin vapaata jakelua internetissä.
Kriitikoiden mielestä toimet ovat suhteettoman kovia. Koska tekijänoikeuksien rikkojat tunnistettaisiin pelkän IP-osoitteen perusteella, erityisesti julkisia nettipalveluja tarjoavat tahot kuten kirjastot ja ravintolat pelkäävät joutuvansa vastaamaan asiakkaiden rikkomuksista. YK:n erikoislähettiläs Frank La Ruen mukaan internetsivujen es-
täminen ja yksilöiden pääsyn rajoittaminen internetiin rikkoisivat ihmisoikeusjulistuksen suomaa sananvapautta.
Kati Pietarinen
www.statewatch.org/analyses/ no-147-internet-censorship.pdf
Vettä vaan
Vesielokuva kuvaa konkistadorien perintöä, mutta myös länsimaisen elokuvaväen asenteita.
KENEN VETTÄ JUOT? Ohjaaja Icíar Bollain & käsikirjoittaja Paula Laverty kävivät Helsingissä kertomassa Boliviassa tehdystä elokuvastaan.
aikanaan Karamazovin veljeksissä: "Jokainen meistä on syyllinen kaikkien edessä, kaikkien puolesta ja kaiken puolesta." Mietitäänpä. Kolme valtsikalaista kaverusta valoi kannua jytkyvaalipäivän ehtoona. "Fuck the system", totesi yksi. "Yeah", tokaisi toinen. "Yeah", sanoin hiljaa. Heti alkoi hävettää. Olimme pohtineet juuri tehdastyöläisten osaa häpeillen etuoikeutettua asemaamme. Säälimme työläisiä, maahanmuuttajia sekä monikansallisten yhtiöiden uhreja. Halusimme auttaa, mutta olimme aseettomia ja puhdassydämisiä sydämettömän systeemin armoilla. Juuri tässä kytee totalitarismi, lampaaseen sonnustautunut susi: alistettuja massoja systeemiltä puolustava oikeudenmukaisuudentajuinen eliitti. Huutavan ääni markkinavoimien erämaassa. Komppasimme arkkianarkisti Chomskya: ongelmat ovat rakenteissa, ei yksilöissä. Ensimmäinen kivi ei kolahda Nalleen eikä paaviin: siitä saa systeemi. Ihmiset eivät alista: systeemi alistaa.
DOSTOJE VSK I VEISTELI
Elokuvassa on neljäs taso: länsimaisen elokuvaväen asenteet.
Tutkielma tekopyhyydestä
en elokuvien, sellaisten kuin Sade kuulu meille, tuotantokoneistoissa on mustia aukkoja. Ohjaaja, käsikirjoittaja, ammattimaiset päänäyttelijät ja musiikintekijät ovat saaneet runsaasti kansainvälisiä tunnustuksia. Länsimaisen pääsilitysmaailman ulkopuolinen elämä, kuten elokuvan avainhahmoa näytelleen Juan Carlos Aduvirin elämä, ei ole kiinnostavaa. Konkistadorien alentuva suhtautuminen alkuperäisasukkaisiin istuu länsimaalaisessa syvässä. Laverty huomauttaakin, että elokuvassa on itse asiassa vielä neljäs taso: länsimaisen elokuvaväen asenteet.
I C Í A R B O L L A Í N kertoo 2030 eiammattilaisen avustajan ohjaamisen olleen haastavaa, mutta, huolimatta tästä, hän toteaa: "Kun näyttelijämiehitys on onnistunut, esityksessä on suurta totuutta." Näin elokuvan kahdesti. Toisenkin katsomisen jälkeen jokin jäi kaihertamaan mieltä. Vasta paljon myöhemmin tiedostin, mikä. Ei-ammattilaiset elävät elokuvanteossa todellista elämäänsä. Bolivia on edelleen läntisen pallonpuoliskon köyhimpiä maita, avustajat tarvitsevat palkkionsa selviytyäkseen päivittäisestä elämästä. Elämästä, johon ei sisälly ensi-illan ilmaisia kutsuvierasillallisia.
Klaus Welp
on systeemikriittinen. Selvähän se. Vähemmän palstatilaa saa tämä: oikeusvaltiossa systeemi on mitä ikinä haluamme sen olevan. Mitä demokratia muka on, ellei valistunutta "anarkiaa"? Täysin "vallaton" yhteiskunta kun ei ole utopia vaan absurdia: yhteiskuntafilosofinen vastine nelikulmaiselle ympyrälle. Ihmisten välisiä valtasuhteita on aina olemassa. Jokaisella on varusteet väkivaltaan. Kansa ei tiedä (koska kukaan ei tiedä), mutta se saa tahtonsa läpi. Systeemi on yhtä kuin me. Ei systeemiä ilman meitä; me olemme systeemittäkin. Järjestelmää vihaava on ihmisvihaaja. On häpeällistä haistattaa systeemille pitkät, koska tällöin haistattaa veljilleen ja sisarilleen pitkät. On halveksuvaa väittää lähimmäiselleen, ettei tämä tiedä omaa parastaan. "Sapre aude" ajattele itse on lähimmäisenrakkauden alku. Kuinka voi kunnioittaa itseään, ellei saa seistä tai kaatua omilla ehdoillaan? Kuinka voi kunnioittaa toista, ellei kunnioita itseään? Vapauden vanki on hyvä olla. Ellemme odota toisiltamme alamaisuutta enempää, jää jokaisen moraalinen selkäranka karaistumatta.
A J AT T E L E VA I H M I N E N
A D E K U U L U U meille on paljastava draama Kolumbuksen saapumisesta Amerikkaan, Maailmanpankin ja ylikansallisten yritysten julmasta bisneksenteosta juomavedellä sekä globaalin pohjoisen viihdeteollisuuden tekopyhästä konkistadorien perinnön jatkamisesta. Tuotantoyhtiön tiedotteessa ohjaaja Icíar Bollaín kertookin elokuvassa olevan kolme tasoa. Ensimmäinen taso kertoo elokuvaporukasta, joka haluaa tehdä leffan Kolumbuksen saapumisesta Amerikkaan.
S
Vesivastarinnan keskeiseksi henkilöksi nousee paikallinen avustaja Daniel. Hänellä on elokuvaproduktiossa kolmas päärooli intiaanipäällikkö Hatueyna, jonka Kolumbuksen miehistö tappaa joukkomurhassa. Suomessa oli Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla. Tapasin ohjaajan ja käsikirjoittajan helsinkiläisessä ravintolassa. Ennen kuin ryhdyimme syömään toimittajallekin ilmaista illallista, käsikirjoittaja Paula Laverty halusi korostaa kolmatta tasoa, jonka Bollaín mainitsi tuotantoyhtiön monisteessa. Kolmas taso kuvaa Kolumbus-elokuvan tuottajan Costan henkilökohtaista kehitystä vain rahasta ja elokuvastaan kiinnostuneesta miehestä toisesta, hädässä olevasta ihmisestä välittäväksi yksilöksi. Sekä ohjaaja Bollaín että käsikirjoittaja Laverty vakuuttavat minulle, että Danielia näyttellyt Juan Carlos Aduviri, paikallinen amatööriavustaja, oli tuon kehityskaaren esiinsaamisessa olennaisen tärkeä. Siksi onkin kiinnostavaa, että Bollaínin ja Lavertyn oma tuotantoyhtiö ei pressiesitteessään mainitse taustatietoja Aduviristä. Nostettuani tämän esille kumpikin haastateltava oli yllättynyt. He sanoivat laajemman elokuvaesitteen olevan olemassa ja että yrittäisivät saada sen toimitettua pian.
E L O K U VA N E N S I - I LTA E N H E T K E Ä K Ä Ä N epäile Bollaínin ja Lavertyn aitoa pahoittelua. Silti yksityiskohta paljastaa paljon. Jopa kriittisen tarkastelun kestävi-
Olli-Pekka Haavisto
Sade kuuluu meille (También La Lluvia, Ranska, Meksiko, Espanja, 2011). Elokuvaeattereissa nyt.
emmekö häpäise itseämme ja toisiamme jos demonisoimme systeemin, suomme sille moraalisen toimijuuden ja täten valtaa ylitsemme? Eikö tuo ole ilmiselvä ja tuhoisa valhe? Suo anteeksi pathokseni, comrade, mutta tämä on tärkeää. Dostojevski päättäköön pohdintamme: "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään eikä ympärillään ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita." Rakkaudella, Vili Lähteenoja valtiotieteiden ylioppilas, muusikko
R A K A S Y S TÄ V Ä ,
Karibialla vaan läntisen pallonpuoliskon köyhimpiin kuuluvassa valtiossa Boliviassa huhtikuussa 2000. Tuotantokustannukset köyhässä sisämaassa ovat naurettavan alhaiset. Kuten tuottaja Costa (Luis Tosar) sanoo puhelimessa amerikkalaiselle rahoittajalleen: "This is fucking great, man. He tekevät parilla dollarilla mitä vain!" Edelliseen limittyy toinen taso. Huhtikuussa 2000 amerikkalaisen ylikansallisen jätin Bechtelin tytäryhtiö Agua del Tunari, joka on saanut kaupungin vesihuollon haltuunsa, sulkee slummien asukkaiden kaivoja Maailmanpankin yksityistämispolitiikan sekä Bechtelin ja korruptoituneen Bolivian silloisen hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Väki pakotetaan yksityistettyyn johtoveteen, jonka hinnat hyppäävät pilviin, eikä edes sadevettä saa enää kerätä omilta katoilta.
K U VAU K S I A E I T E H DÄ
MIKÄ VESISOTA?
Cochabamban "Vesisodassa" poliisi ja armeija avasivat tulen kaupunkinsa vallanneita asukkaita vastaan, väkeä kuoli ja haavoittui. Lopulta vesimarkkinoita hallinnut monikansallinen Bechtel-yritysjätti joutui vetäytymään maasta yhtenäisen vastarinnan ajamana. Yhtiö vei asian Maailmanpankin kiistojenratkaisuelimeen ICSID:hen vaatien salaisen sopimuksen perusteella maalta 25 miljoonan dollarin korvauksia saamatta jääneistä voitoista. Kansainvälinen painostus johti ISCID:n päätökseen 19.1.2006 olla ottamatta juttua käsittelyyn. Agua del Tunarin pääomistajat Bechtel ja Abengoa tyytyivät symboliseen kahden boliviaanon (0,30 US$) korvaukseen Bolivialta.
VALLOITTAA!
13.16.10.2011 Helsinki
ANIMAATIOFESTIVAAL ANIMAATIOFESTIVAALI NIM TIVA
Herkullinen kattaus huippuanimaatioita. Tule ja ihastu animaatioon!
ww .animatrick ne www.animatricks.ne www.animatricks.net an m animatr n facebook.com/animatricks aceboo om/ nimat c ac book com animatricks ceboo m atric
CINEMAISSÍ
www.cinemaissi.org 2011 LATINALAISEN AMERIKAN
ELOKUVAFESTIVAALI
20.-23. LOKAKUUTA
elokuvateatterit andorra, maxim bio rex, kino engel
8
2011 2011
17
Ompelukerho eläinten asialla
Energiaa sinussa & minussa
ja läskinkuritusta kuntosalilla, siinä ensimmäinen ajatus energiasta. Sitten tuulivoimaloita ja ydinjätettä. Piuhakasa olohuoneen nurkassa, voimalinjoja ja niihin törmäileviä lintuja. Ympäristöjärjestö Dodon ja sen kumppaneiden järjestämä Megapolis-tapahtuma on täällä jälleen, ja nyt on aika ajatella energiaa. Maailman kaupunkien osuus energiankulutuksesta on 75 prosenttia. Hiilidioksidipäästöistä kaupungit tuottavat 80 prosenttia, Dodosta kerrotaan. "Maailman energiaresurssit käyvät koko ajan niukemmiksi, ja erityisen vaikeassa asemassa ovat kehitysmaiden suurkaupungit, joiden energiajärjestelmät ovat puutteellisia."
K
I L O K A L O R E I TA , J O U L E J A
ongelmiin löytyvät ihmisten arjesta. Ja kansalaiset osallistuvat näiden ratkaisujen rakentamiseen." paikkaansa, jos puhutaan energiaratkaisusta, jotka liittyvät vartalonmuokkaukseen. Toivottavasti tapahtumassa kuitenkin muistetaan, että teollisuus puskee päästöjä myös kaupungeissa ja on enemmän vastuussa maapallon niukoista resursseista kuin yksikään kotitalous. Hannele Huhtala
T U O P I TÄ Ä VA R M A S T I
ELÄINTEN KAVERIT. Ompelukerhon 10-vuotista toimintaa juhlittiin vuonna 2008. Tea, Merja & Päivi ovat pitkäaikaisia aktiiveja.
Megapolis 2026 Helsingin Vanhalla 15.10. www.dodo.org
Forssalaisten naisten toimintaryhmälle arjen aktivismi on ompelua tärkeämpää.
kokoontunut jo vuodesta 1998 naisten toimintaryhmä Ompelukerho. Ryhmän pääasiallinen tavoite on kerätä rahaa ja tuotelahjoituksia lähialueen löytöeläimille. "Kissa ei ole tarkoitettu Suomen luontoon eikä se pärjää varsinkaan talvella. Ja täytyyhän jokaisella olla oma koti", Merja Hakamäki perustelee. Tällä hetkellä jäseniä on viitisenkymmentä, joista kymmenkunta osal-
listuu toimintaan aktiivisesti. Nimestä huolimatta kyse ei ole käsityökerhosta. "Kyllä me ommellaan myös, mutta aktivismi on tärkeämpää."
L Ö Y T Ö E L Ä I N T E N lisäksi Ompelukerholle tärkeitä asioita ovat ekologiset arvot, kasvissyönti ja ihmisoikeudet. Kerhon ideologiaan kuuluu positiivinen vaikuttaminen ja naisenergia. Naisenergia tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun mukana on eri-ikäisiä naisia, mielipiteitä tulee paljon eikä kaikesta olla aina samaa mieltä. Kerho kerää rahaa ja tuotelahjoituksia järjestämällä erilaisia tempauksia ja myymällä muun muassa pinssejä, postikortteja ja itse ehostamiaan kirpparipaitoja. H A K A M Ä K I S A N O O , että kohta neljäntoista toimintavuotensa aikana he ovat tulleet tutuiksi 18 000 asukkaan
kaupungissa. "Ruokaa ja hiekkaa tulee älyttömästi, kun ihmiset tietävät, että ne menevät varmasti eläimille. Myös leluja ja kissojen kiipeilypuita tulee aina." Tulokset alkavat näkyä. "Viime kesänä Someron löytöeläinkodissa oli ensimmäinen kerta, kun siellä ei ollut yhtään eläintä."
miina poikolainen
Eläinten viikon ruokatempaus: Ompelukerho päivystää Forssan uudessa Prismassa 7.10. kello 1620 & 8.10. kello 917. Jokioisten eläinsuojeluyhdistys päivystää Forssan K-citymarketissa & Ypäjän, Humppilan & Tammelan alueen kaupoissa. www.jesy.info/Sivut/ajankoht.htm, ompelukerho.weebly.com/ mikauml-kerho.html
kulutus ja tuotanto saataisiin jaettua oikeudenmukaisesti? Dodon mielestä vähäenerginen elämä on paljon muutakin kuin asioista luopumista: se on uusien, parempien tapojen etsimistä. "Ratkaisut globaaleihin ympäristöMITEN ENERGIAN
F
ORSSASSA ON
Kultti täyttää 20 vuotta
K
U LT T U U R I - , mielipide- ja tiede-
lehtien liitto Kultti ry täyttää lokakuun 12. päivä 20 vuotta. Juhlat järjestetään Helsingin Dubrovnikissa. Toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten, miten kulttuurilehdillä menee? "Hyvin menee, vaikka talousnäkymät ahdistavat. Mutta ei näitä lehtiä tehdä rahalla vaan sydämellä." Miten houkuttelisit Kultin lehtiin
tutustumatonta tarttumaan lehteen? "Kultin lehdet ovat helvetin hyviä. Näistä löytää sellaisia juttuja, joita ei kaupan viihteellisistä lehdistä löydä." Mikä on oma suosikkisi Kultin lehdistä? "Tietenkin kaikki mitä itse teen! Mutta jos yritän vastata diplomaattisesti, vastaukseni on Lukufiilis. Se on lehti, johon nuoret kirjoittavat kirjaarvioita. Se houkuttelee sekä kirjoittamaan että lukemaan."
hannele huhtala
K E S K US T E LU T, LU E N N O T, T OI M I N TA , TA PA H T U M AT & K U R SS I T
21.23.10.
MASQUE, kansainvälinen naamioteatterifestivaali Stoassa, Turunlinnantie 1, www.metamorfoosi.com.
4.10.1.11.
20 VUOTTA ITSENÄISYYTTÄ, Tarton yliopiston luentosarja suomalaisille eteläisen naapurin elämän & haasteiden ymmärtämiseksi, Suvilahden Eesti Majassa, kuvassa Marju Lauristin.
9.10.23.10.
SUOMALAISEN OOPPERAN HISTORIAA & NYKYPÄIVÄÄ, luentosarja satavuotiaasta Kansallisoopperasta, myös musiikkiesityksiä & taiteilijahaastatteluja, www.ooppera.fi
8.9.10.
Susanna Anglé luennoi, kello 18 Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n toimistossa, Läntinen Pitkäkatu 35, Turku. 13.10. SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA, historiantutkija & professori Henrik Meinander kertoo, mikä oli Suomen rooli toisessa maailmansodassa, mitkä sodan avainkohdat & mitä Suomessa tapahtui kotirintamalla ja taisteluissa, kello 1819 Vantaan Tiedekeskus Heurekassa, luennon toinen esitys 27.10.
25.10. LUONNON HIILIVARASTOJEN MERKITYS &
AVARUUSPÄIVÄT, monipuolinen avaruusaiheinen tapahtuma kello 1117 Vantaan Tiedekeskus Heurekassa
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 7.11. ja on jakelussa marraskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 24.10. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
VOIMA-KALENTERIN
luovuuden virittämistä, kello 11 Helsingin Pikku-Huopalahdessa, ilmoittautumiset 7.10. mennessä martti.pekkanen@pp.inet.fi, 040 771 7979, www.tarinateatteri.net 13. & 14.10. SARJAKUVATYÖPAJA yhdistelee sarjakuvaa & roolipelejä, kello 1416 Helsingin Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, ilmoittautuminen (09) 3108 5042, enintään 10 osanottajaa.
KESKUSTELUT & LUENNOT
esitys- ja keskustelusarja esittelee alueen tekijöitä, näkijöitä, kokijoita ja vaikuttajia, kuvittaja Christel Rönnsiä haastattelee (pääasiassa ruotsiksi) Solveig Stormbom, kello 18 Helsingin Kannelmäen kirjaston monitoimitilassa, Klaneettitie 5. 7.10. ARS CAFÉ, keskustelun aiheena kehitysyhteistyö, Kepan puheenjohtaja Gunvor Kronman, kello 18.30 Helsingin Café Kiasmassa, Mannerheiminaukio 2. 8.10. KUUTAR JA IKITURSO, Kalevalakorun tarinaa, kello 14 Tornion Aineen taidemuseossa, Torikatu 2, www.tornio.fi/aine
6.10. KANNELMÄEN KASVOT, 10.10. RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA SYÖMIS-
TAPAHTUMAT
-klubi, Kallion Vasemmiston järjestämä jokakuukausittainen klubi, jossa vaihtuvaa musiikkia & poliittista keskustelua, ensimmäinen klubi alkaa poliittisella keskustelulla kaupunkitilasta, mukana Silvia Modig, artisteina Reino Nordin, Vesa ja tytöt & Eireen, kello 19 Helsingin Cafe Mascotissa, Neljäs linja 2. Jatkossa Vasen Linja -klubi järjestetään aina joka kuukauden ensimmäisenä torstaina ellei kyseessä ole pyhäinpäivä. 12.10. KULTIN SYNTTÄRIBILEET, 20-vuotiasta Kulttuuri-, mielipide- & tiedelehtien liittoa juhlitaan kello 19.30 Helsingin Dubrovnikissa, Eerikinkatu 11. 15.10. MEGAPOLIS 2026, urbaani festivaali, jossa
6.10. VASEN LINJA
MAHDOLLISUUDET ILMASTONSUOJELUSSA,
luonnon hiilivarastoja Suomessa ovat etenkin suot, metsät & maaperän pintakerros, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava luennoi, kello 18.15 Jyväskylän kaupunginkirjastossa, Vapaudenkatu 39. 26.10. KOHTAAMISIA JOELLA, puheenvuoroja Aina ajattelen jokea -näyttelystä, kuvataidekriitikko Marjaana Niskala, kello 18 Tornion Aineen taidemuseossa, Torikatu 2, 8.1.2012 asti kokoelmanäyttely Aina ajattelen jokea, www.tornio.fi/aine.
etsitään kaupunkilaisia ratkaisuja ympäristöongelmiin, tämän vuoden teema on energia, Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla, http:// megapolis2026.org. 23.10. JOENSUUN RAUHANRYHMÄN 10-vuotistilaisuus kello 15 Joensuun Väen talolla, Jokikatu 8. ESPOO KUTITUS 2011, lasten & nuorten taidefestivaali, 3.9.10. Espoon kulttuurikeskuksessa, Kulttuuriaukio 2, www.kutitus.fi. HELSINKI MOSAMBIKIN KULTTUURIVIIKOT, taidetta, elokuvia, luentoja, tanssia, musiikkia & mosambikilaisen taiteen näyttely Kulungwana!, tapahtumia myös lapsille, 23.9.3.11. Kulttuurikeskus Caisassa, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, www.caisa.fi. TUNNETIISTAIT, uudenlainen tapa yhdistää tiedettä & taidetta, paikalla aivotutkija joka kertoo mitä tunne saa aivoissa aikaan, eri alojen taiteilijat esiintyvät, 11.10. teemana ujous, kello 19 Pitskun kulttuurikirkossa, Henrikintie 25.
JYVÄSKYLÄ EU:N VAPAAEHTOISTOIMINNAN TEEMAVUODEN MESSUT kello 1015 Lutakossa. KARJAA YMPÄRISTÖTOIMINNAN PÄIVÄT 21.23.10.,
1625-vuotiaille, ilmoittautumiset www.miljoaktion.fi.
TOIMINTA
Helsinki Rauhanjärjestöt esittelevät toimintaansa kello 14 Kampin Narinkkatorilla. "Seitsemän miljardia tekoa" -valokuvanäyttelyn avajaiset kello 15 Helsingin Rautatieasemalla, tapahtuman avaa Erkki Tuomioja, jonka jälkeen esiintyy Signmark. Jyväskylä Rauhankulkue Aren aukiolta kello 18 Lounaispuistoon, ohjelmaa. Kemi Rauhankulkue Täikön aukiolta kello 17, kulttuurikeskuksen auditoriossa rauhantapahtuma kello 18. Turku Rauhankulkue Liljan patsaalta kello 17.30, minkä jälkeen Reko Ravela luennoi Afganistanista kello 18 nuorisokeskus Vimmassa, Aurakatu 16. 1.11. KIELTÄYDY ASEISTA, Aseistakieltäytyjäliitto jakaa tietoa siviilipalveluksesta & totaalikieltäytymisestä, kello 1819 Tampereen pääkirjasto Metsossa, Pirkankatu 2, & kello 2021 Tampereen kulttuurikahvila Hertassa, Näsilinnankatu 22, http://akl-web.fi.
24.10. YK-PÄIVÄ,
KURSSIT
15.10. TARINATEATTERIN JATKO -kurssi,
HÄIRIÖIDEN HOIDOSSA, psykoterapeutti, tohtori
jatketaan
voit kokeilla muun muassa ympäristötaidetta, käytännön luonnonsuojelua & ekoelämää, kaksikielinen tapahtuma on suunnattu
www.apeironkirjat.com Slavoj Zizek: Ideologian ylevä objekti Uudistettu painos Zizek-klassikosta. Levinasia seuraten Levinasia vastaan.
Janne Kurki: Lapsi Toinen
Kello löi viisi viisi löi takaisin
Hannu Kankaanpää: Uutiset seis. Runoja lapsille. Kuvittanut Päivi Niinikangas. Tuula Sandström: Räsymatto levitoi. Runoja. Matti Särkkä: Runoja maan alta. TaoLin: Tuhat syytä lentää. Runoja. Raimo Vahtera: Kylmä idylli. Romaani.
Haastateltavina RosebudinInnon osastolla (suluissa muu lavaohjelma)
TORSTAINA 27.10.
11.30 Markku alo 12.00 Martti A ava 11.30 Markku Salo 12.00 Martti Anhava r 12.30 Matti Salmine 12.30 Matti Salminen: Yrjö Kallisen elämä ja totuus e (klo 11.3 ulle vo-lavalla) (k o 11.30 Kullervo-lavalla) 3 e l 13.30 4 0 Into pamflettitunti 13.30 14.30 Into-pamflettitunti: nto- mflett nti: t Hanna Nikkanen: Hanna Nikkanen: Viaton imperiumi, , Kristiina Kouros: Kristiina Kouros: Iloisen talon kellareissa & Kalevi Höltt ä: Työtaisteluopas Kalevi Hölttä: v ö ä 14.30 Jukka Laajarinne 14.30 Jukka Laajarinne k r 15.0 eppo Konttinen 15.00 Seppo Konttinen 0 t 15.3 Iir antala 15.30 Iiro Rant ala .30 iro
www.enostone.fi
Rosebud on harkitun kirjakuorman kanssa siellä missä sinäkin!
R o s e b u d näkyy ja kuuluu messuilla, festareilla, klubeilla, keikoilla, kirjakinkereillä. Rosebudin kaiken kattavan myyntipöydän löydät Helsingin sarjakuvafestivaaleilta ja sadoista muista tapahtumista. Kaikkialta missä kaivataan hyvää luettavaa. Tervetuloa tutustumaan!
16.30 h lipp Rekacewic 16.30 Philippe Rekacewicz: p kacewicz Historia-atlas / Le Monde diplomatique (klo .00 Aino) 17.0 apio uominen (klo 14.00 Aino) 17.00 Tapio Suominen 0 .00 mine 17.30 Kalevi Rinn 17.30 Kalevi Rinne & Heini Saraste: l n Hein Sara t n rast Reilusti skitso (klo 16.30 Katri Vala) k 16.3 Katri ala) 3 atr 18 Juha Suoranta: Vastaanottokeskus Juha S oranta a (klo 16.0 Mik Walt a (klo 16.00 Mika Walt ari) 0 k ltar
PERJANTAI 28.10.
11.0 11.00 Esko Seppänen Oma pääoma 0 sko Seppänen p en: (klo 10.3 Mik Walt ari) (klo 10.30 Mika Walt ari) o 3 k ltar 11.3 He kki H il m 11.30 Heikki Hii amo: 3 e Hyvinvointivaltio tio 12.0 12.00 Klaus Welp: 0 laus elp: u Louserit vuittuun tuun tamainoksia Voiman vastamainoksia 1 .30 k 12.30 Kukka Ranta n & Eetu Viren: Eetu iren t en: Muutaman töhryn an tähden 13.3 13.30 Noora .30 oora Schi e 14.0 Schingler 14.00 hing 0 M rtt nt nen Martti Lintunen
LAURA GUSTAFSSON URA HEI HEINI SARASTE STE
www.intokustannus.fi t fi
HELSIN GI N K IR JAM ESSUILLA N I R M 27 .3 0 .1 0.20 11 7 3 1 0 1
15.0 A nabel y 15.00 Annabel Lyon .00 el L 15.3 15.30 Philippe Rekacewicz: Le Monde diplomatiquen 3 ilipp Reka ewicz p k c poliittista sarjakuvaa (klo 14.30 Mika Walt ari) klo 1 3 ika Walt ari) ltar ) 16.00 Christer Sundqvist 16.30 Kristiina Halkola 6.00 Christe undqvist 16.3 Kristiina a o a s dqvi .30 stiin 1 .00 A 17.00 Anu Silfverberg 17.30 Miika Nousiainen ilfverbe 17.3 fverberg .30 iika Nousiainen ousia 1 .00 Saa 18.00 Saara Henriksson: Moby Doll (klo 16 Takauma) 0 a e iksso son: klo 6 Takauma akauma) 18. Mika 18.30 Mikael Jungner 8.30 k . u g e 19. 19.0 a 19.00 Laura Gustafsson: Huorasatu (klo 18.30 Kirjakahvila) ustafsso : tafsson: (kl 18.30 rjakahvil klo 3 kahv l
LA LAUANTAI 29.10.
11. 11.00 Taavi Soininvaara 11.30 Ann Heberlein . .00 a o ninvaara 11.30 n 3 eber e e 12. 12.00 Helmi Kekkonen . .00 e Kekkone e e 12.30 Hugleikur Dagsson 13.00 Tuomas Kyrö 2.30 Hug e k Dagsson 13.0 uoma Kyrö . u agss .00 mas 13.3 13.30 Mikael Niemi 14.00 Michael Monroe . ikael Nie Niem 4.00 icha hael onro roe 14.3 Ris o somäki: 14.30 Risto Isomäki: Öljypalmukysymys, . .30 s mäki , Fuk Fukushiman jälkeen ja Con Rit. Kullervo-lavalla klo 14.30 Harri Leppänen: Gaddafin kunnailla u ervo l va klo 14.30 Harri eppä en o l päne 15.0 15.00 Mats-Eric Nilsson 15.00 Aino Havukainen . .00 ts-Er c Nilsson 15.0 Eric ilss 0 n Havukain v & Sami Toivonen 15.30 Paleface 16.00 Matti Rämö S Sami Toivonen 15.3 ivon n .30 alefa 16 0 f a ämö 17.00 Jarkko Tontti 17.30 Antti Tuomainen 7.00 a k Tont 17.3 Ant uoma n n ntti .30 ntti main
Uusi K ate Atk inson on täällä.
SUNNUNTAI 30.10.
10.3 o Boyn 11.0 10.30 John Boyne 11.00 Mike Pohjola .30 y 0 k ohjol o 11.30 Kauko Röyhkä 12.00 Mats-Eric Nilsson .30 auko R y kä 1 0 Mats- i N sson 3 R s 12.3 eter o agh 12.30 Peter von Bagh 3 te 1 13.00 Teppo Eskelin 13.00 Teppo Eskelinen & Matti Ylönen:Tulosvaroitus s inen atti önen: i N ytöskeittiös Näytöskeittiössä yö t s k 13.30 Hel Kuusipalo: klo 13.30 Heli Kuusipalo: usip Ilm Ilmastoystävän keittotaito 13.30 Juhani Suomi 14.00 Hannu 3.3 u n Su m Suom 0 nn Rajaniemi 14.3 ani Laasone Rajaniemi 14.30 Jani Laasonen j 4.30 n 15.00 Eva Gabrielsson 5.00 va Gab ielss . ab sson 15.30 Tauno Tiusanen 5.3 uno iusane iusanen 1 .0 16.00 Kari Hotakainen a otakainen kain a 16. 16.30 . .30 Imb Imbi Paju mb j
Ei vain paras lu kemani romaani tänä v uonna, ain para lu keman i romaani änä vuon a i r kema m i n nna vaan k v o ikym me e p ras jännä vaan koko vuosik ym menen paras jännär i. Stephen King an y a ä n tephe King hen g Sivist y nyt, hauska, elämänuskoinen ja va lloittava. Literary Review ivist ynyt h u k a lämänuskoinen valloittava. iterar evie t yt änus o n all er a Atkinson n oistaisek p ra k ir ja m m t yttävän on u lotteinen At kinson in toistaiseksi paras kirja, häm mäst yttävän mon iu lotteinen i so staiseks äv j osk ttav r jall en kosker tomus K r ja, oka n alo tettav ja koskettava k ir ja ll inen r ikoskertomus. Kirja, jok a on a loitettava ketta ke va llin n l e m k o v uudelleen alusta heti kun sen on lukenut loppuun. udelleen a lust he k sen on ukenut lopp un llee l e s et e op The Guardian The Gua d a
PHILIPPE REKACEWICZ
WWW.SCHILDTS.FI
TARVITAANKO TÄÄLLÄ LISÄÄ LAUTAA?
Toimittaja Ari Korvola haluaa vain tehdä sen, mitä työnantaja pyytää. Näin hän ainakin itse sanoo.
8
TEKSTI KUVAT
2011
19
SUSANNA KUPARINEN KLAUS WELP
Kiistelty toimittaja Ari Korvola kertoo, miksi Yle kävi ahtaaksi.
"Tv-uutisiin hakeutui silloin elokuvan harrastajia, jotka yrittivät olla visuaalisia. Tehtiin esimerkiksi Dallasparodiaa. Kokeilut herättivät silloin paljon huomiota, vaikka jälkeenpäin ajatellen ne olivat aika vaatimattomia." "Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen esimies Osmo A. Viio antoi silloin lausunnon, että sellainen ei sovi tv-uutisiin. No eihän se tietenkään sopinut", Korvola naurahtaa. Dramaturgiset jipot ja kokeileva asiajournalismi ovat edelleen Korvolan tavaramerkkejä. Monet muistavat vaikkapa Korvolan toimittaman MOT:n Huono ohjelma -jakson viime maaliskuulta, jossa hän paljasti valtionhallinnon kaksinaismoralismin. Valtion tuottavuusohjelma oli muuttunut saneerausohjelmaksi. Samaan aikaan kun muun muassa poliisi, tulli ja vankeinhoito joutuvat karsimaan työntekijöitään, ministerit laajentavat omaa avustajakaartiaan. Vuonna 2003 valtiolla oli 125 000 työntekijää. He mahtuisivat 25 000 Fiat Puntoon. Nyt työntekijöitä on 84 000. Puntoja tarvittaisiin enää 17 000, ohjelmassa kerrottiin. Korvola konkretisoi tuottavuusohjelman vaikutuksia tunkemalla ujosti hymyileviä poliiseja Fiat Puntoon. "Telkkariohjelmien dramaturgia nykyisin ei voi olla pelkkää esitelmää. Siinä pitää olla jotakin sellaista joka saa suuretkin porukat kiinnostumaan politiikasta ja sen rakenteista." Korvola osoitti tuottavuusohjelman lupaukset kuplaksi. Kun alun perin piti saada enemmän väkeä kentälle ja vähennettyä pomoporrasta, kävikin päinvastoin. la he taistelevat reviireistä ja palavat loppuun."
L K O P U O L E LT A katsottuna Korvola näyttää poliittisten voimasuhteiden mukaan kimpoilevalta flipperikuulalta, jonka ura lähti menemään päin mäntyä Matin talot -ohjelman jälkeen. Korvola protestoi: "Päin mäntyy meneminen? Mitä se on? Mikä journalistin ura voi olla? Tehdä juttuja!" Mutta silti. Viimeisin organisaatiouudistus pyyhkäisi Korvolalta esimiehen tuolin alta, kun koko pakka sekoitettiin ja kaikki paikat pistettiin hakuun. "Mä ihan piruuttani hain sitä omaa duuniani. Mulle kerrottiin etukäteen miten siinä käy, mutta halusin nähdä omin silmin miten se pelataan." "Mä oisin jäänyt esimieshommasta ennen pitkää veks mutta en tolla tavalla! Sitähän mä en tiedä, jos ihmiset on kauhean kohteliaita ja ollaan esimerkiksi sitä mieltä, että mä olen tehnyt huonosti työni tuottajana, mutta sitä ei ole ainakaan ääneen sanottu." Korvolalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa toimittajana. "Journalistin perusduunin tekeminen on helkkarin hauskaa! Minulta kysyttiin mielipidettä, että haluanko jatkaa A-studiossa tai MOT:ssa määräaikaisena. Sanoin, että mielelläni olisin MOT:ssa, kun olen ollut siellä aikaisemmin." Korvolan esimiestehtävät vaihtuivat äitiysloman sijaisuuteen ohjelmassa, jota hän itse oli 1990-luvulla perustamassa. Korvola listaa Matin talot -ohjelman tuotantotiimin myöhempiä vaiheita. Kaikki muut ovat edelleen vastaavissa tehtävissä Ylessä kuin aiemmin. "Ohjelman tekijä on sitten kantanut vastuuta." "Jokainen, jolla on mahdollisuus, pelastaa tietysti takapuolensa. Johonkin se vastuu täytyy kiinnittää ja viestiä myös poliitikoille, Timo Kallille, että hei, me ollaan tehty jotain." "Tajusin, että mulla ei ole kavereita Ylessä. Mä oon riesa."
U
on aika resuneerata asioita", toimittaja Ari Korvola vastaa Voiman haastattelupyyntöön. Journalisti-lehdessä on juuri kerrottu, että Korvola vaihtaa työnantajaa Yleisradiosta viikkolehti Seuraan. "Ostan aina itse pullat kun minut pyydetään haastatteluun", Ari Korvola kertoo viikkoa myöhemmin Voiman toimituksessa ja laskee pöydälle pussin, jossa on kampaviinereitä. Riippumaton toimittaja ei syö maksettua pullaa. Pannussa jo tunteja käristyneen kahvin Korvola juo mustana ilmeen värähtämättä, kuten toimittajan kuuluu. Muuten Korvola on poikkeuksellinen toimittaja. Hän on itse uutinen, viimeistään syyskuussa 2009 lähetetyn TV2:n Silminnäkijän Matin talot -jakson jälkeen. Ohjelman väitteet pääministeri Vanhasen ja keskustan Nuorisosäätiön korruptiosta kuuluvat jo nyt journalismin kaanoniin, mutta tekijälle itselleen jakso nosti lopulta tien pystyyn Yleisradiossa. Ylen tilanne on ollut sekava jo vuosia. Rahoitusratkaisun siirtyminen vaalien yli on vaikuttanut Yleisradion henkilösuhteisiin, Ylen ja poliitikkojen suhteisiin ja ohjelmatuotantoon.
LIENET OIKE A SSA,
tävät iesteh t Esim uiva vaiht an om äitiysl teen u sijaisu
kiteytyy Korvolan urakiertoon. Hän jättää taakseen hyvin erinäköisen talon kuin se Yle, johon hänet palkattiin 1970-luvulla nuoremmaksi uutistoimittajaksi. Korvolalle poliitikkojen tuohtumuksessa ei ole mitään uutta. Kun hän aloitti Ylellä, talossa elettiin Reporadion jälkeisiä aikoja. "70-luku oli poliittista pakkopaitaa. Ilmapiiri alkoi vapautua 80-luvulla, kun olin tv-uutisissa. Silloinkin oli hankauskohtia. Muistan kun tein jutun petetyistä vaalilupauksista vuonna 1983. Olin tv-uutisten nuorempia reporttereita. Establishment ja Kalevi Sorsa suuttuivat aivan jumalattomasti, ja siitä tuli isompi rähäkkä." Niihin aikoihin Korvola alkoi kokeilla erilaisia uusia muotoja, koska oli "nuori ja hölmö" ja Ylessä kannustettiin rohkeuteen.
K
A AOS
Yleisradiossa on yritetty sopeutua jatkuviin organisaatiouudistuksiin. "Aikaisemmin organisaatio oli käsittämätön, nyt se on vielä käsittämättömämpi. Uudistusta perusteltiin sillä, että lattiatasolle tulee enemmän työntekijöitä ja pomot vähenevät. Kävi juuri päinvastoin, ja tämän mä olen kuullut pomokerroksesta", Korvola kertoo. "Kävin kesän alussa yhenlaista kehityskeskustelua. Kysyin pomoilta, että mitä tässä firmassa on tapahtunut? Ykskin sanoi, että Korvo, ei tää ole enää sama talo, tää on ihan eri talo." "Alipäälliköt ovat äärimmäisen stressaantuneita. He eivät tiedä mikä heidän toimenkuvansa on, ja samal-
M
YÖS
N S I N O L I keskustan kansanedustaja Timo Kalli, joka möläytti Ylen A-Studiossa toukokuussa 2008, että hän ei täytä vaalirahailmoitustaan, koska lain rikkomisesta ei seuraa rangaistusta. Jatko on kaikille tuttu. Kaikki suuret
E
puolueet, etenkin keskusta ja kokoomus, olivat tahriutuneet epämääräisiin vaalirahadiileihin pikkurikollisten liikemiesten kanssa. Skandaali kärjistyi pääministerin muistamattomuuteen ja lopulta eduskunnan täysistuntoon 30. syyskuuta 2009, jossa keskusteltiin hallituksen ja pääministerin luottamuksesta. Samalla puitiin myös muun muassa Sampo-pankin jättilahjoitusta kokoomukselle, ministerien epäselviä vaalirahailmoituksia ja työmarkkinajärjestöjen tukea vasemmistopuolueille. Kaksi päivää ennen täysistuntoa Korvola tipautti pommin. Hänen toimittamansa TV2:n Silminnäkijä-ohjelman jakso Matin talot esitettiin 28. syyskuuta 2009. Korvola paljasti pääministeri Matti Vanhasen ja Nuorisosäätiön korruptiovyyhdin tilanteessa, joka oli jo valmiiksi tulehtunut. Vanhanen piti taitavan tiedotustilaisuuden heti seuraavana päivänä, 29. syyskuuta. Hän käänsi median huomion laajemmista korruptioepäilyistä yhteen pieneen yksityiskohtaan: kasaan lautoja. "Ainoa tilaus valtakunnalliselle rakennusliikkeelle, jonka olen tehnyt, liittyi pienehkön tuppeensahatun koivuerän tilaamiseen, joka käytettiin kirjahyllyn rakentamiseen", Vanhanen väitti. Seuraavan päivän eduskunnan täysistunnossa, 30. syyskuuta, keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat haukkuivat Yleisradiota politikoinnista ja yrityksestä kaataa pääministeri ja hallitus. Lähdesuojan heikennystä ja Yleisradion tarkempaa poliittista kontrollia väläyteltiin useassa puheenvuorossa. Timo Kalli uhkaili julkisesti Yleä rahoitusongelmilla, kuten hänen tapansa on. Korvolan ja median riippumattomuuden kiivain puolestapuhuja täysistunnossa oli kokoomuksen Tuulikki Ukkola, joka on taustaltaan toimittaja. "Vanhanen ei aio haastaa Yleä oikeuteen. Miksi ei? Miksi ihmeessä ei?" Ukkola kysyi tuolloin hallituskumppaneiltaan. "Jos pussissa on puhtaat jauhot, niin ei muuta kun oikeuteen", Ukkola pauhasi. Ohjelman lähde oli sopinut Ylen kanssa kirjallisesti, että mikäli oikeuteen päädytään hän on valmis todistamaan. Julkinen keskustelu jatkui kiivaana pitkään, ja Julkisen sanan neuvostolle tehtiin ohjelmasta kaksi kantelua. Lopulta joulukuussa 2009 JSN katsoi, että Matin talot noudatti hyvää journalistista tapaa. Päätös ei syntynyt helposti. Neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen erosi protestina neu-
20
8
2011
voston kannalle. Ohjelman tärkein lähde, josta puhutaan nykyään "lautakasalähteenä", pysyi lähdesuojan takana eikä tullut julkisuuteen. Hänen ei tarvinnut, sillä oikeuteen ei menty.
Yleä kohtaan on Korvolan mukaan aina ollut kovaa, mutta nyt se otetaan vakavammin kuin ennen. "Painostus tulee läpi silkkihansikkain, mutta se tulee sieltä läpi." Korvola puhuu positiiviseen sävyyn esimiehestään Jyrki Richtistä, jokayhdessä silloisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin kanssa seisoi Silminnäkijäohjelman takana. Suhde uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen on monimutkaisempi. Yle Uutisia vuodesta 2007 päätoimittanut Jääskeläinen sai vastuulleen vuoden 2011 alusta myös Ylen ajankohtaistoiminnan. Korvola siteeraa Helsingin Sanomien toukokuista juttua, jossa Jääskeläinen katuu sitä, että Yle ylipäätään julkaisi lautakasajutun. Kysymme Korvolalta, onko hän kuullut niin sanotusta ajankohtaistoimituksen listasta, jonka Voima sai haltuunsa syyskuussa. Kirjelmä on otsikoitu suoraan Jääskeläiseen viittaavalla piikillä: "Luotettavaa journalismia, kenen silmissä?". Kirjelmään on listattu uutis- ja ajankohtaistoimituksessa närää aiheuttaneita juttujen hyllytyksiä. Ylen johtajistoa vaivaa paniikki, kirjelmässä kuvaillaan. Korvola sanoo, että ajankohtaistoimituksen arki on hänelle nykyään etäistä, mutta kertoo kuullensa, että
P
O L I I T I K KOJ E N PA I N OS T U S
ta pidetään huolta, mutta lupausta ei koskaan täytetty. Ylen arvot noudattelevat yhteiskunnan arvoja. Yhtenä arvovalintana Atte Jääskeläinen päätti lakkauttaa Ylen verokoneen, koska sitä ei enää voi "vilpittömästi ja journalistisesti perustella". "Minkä takia julkaista laajaa ihmisjoukkoa koskevia tulotietoja, jos nämä ihmiset eivät ole vallankäyttäjiä ja heidän henkilökohtaisilla tulotiedoillaan ei ole yleistä merkitystä", Jääskeläinen kommentoi Yle esittää -lehden numerossa 1/2011. Päättely on linjakasta. Miksi journalistit puolustaisivat verotietojen ja varallisuuden läpinäkyvyyttä, kun vasemmiston ministeritkään eivät sitä enää tee? lähdön pohjimmainen syy ei taida lopultakaan olla lautakasa tai rahoitusratkaisun viivästyminen. Korvola kokee, että häneltä on katoamassa ammatti-identiteetti alta. Hänen mukaansa tutkivaa journalismia pidetään Ylessä enää harmillisena ja kiusallisena journalismin lajina, joka tuottaa vain vaikeuksia. "Se on huonolla hapella, siihen ei satsata enää. Se häipyy ja hiipuu." Kun MOT perustettiin vuonna 1996, se oli suoraan TV1:n päällikön Astrid Gartzin alaisuudessa. Resurssit olivat hyvät, ja väliportaan pomot puuttuivat. "Ohjelman asemaa organisaatiossa on kadehdittukin varmasti", Korvola haikailee. Melkein jokaisen ohjelman yhteydessä tuli haasteita, rikosilmoituksia ja kanteluita, mutta se kuului asiaan. Ajan mittaan pomojen määrä ja "filtterit" lisääntyivät. Oireita muutoksesta alkoi näkyä 2000-luvun alussa. "Vuonna 2003 toimituspäällikkö välitti lakiasianosaston viestin, että Korvolalta ei saa tilata juttuja, koska niistä syntyy aina rettelöitä." "Sanoin, että hei camoon, ette kai te lakiasianosastolta ohjeita ota? Kuka tässä talosa ohjelmapolitiikasta määrää? Toimituspäällikkö sanoi, että ai niin, tosiaan joo." Nykyään Korvolan mielestä MOT:hen eli "Mottiin" ei ole sitouduttu, eikä sitä juuri tunneta uudessa yksikössään. Eniten häntä tuntuukin kirpaisevan se, että MOT siirrettiin uutis- ja ajankohtaisohjelmien kyljestä Luovat sisällöt -osastolle. "On olemassa tuhannen hengen journalistinen yksikkö, se varsinainen nyrkki, johon kuuluvat muun muassa uutis- ja ajankohtaisaiheet, urheilu, alueelliset. Ja sitten on muu porukka, eli luovat sisällöt ja Motti on siellä! Se ei ole esimerkiksi vaikka dokumentin kyljessä vaan Poliisi-TV:n ja Kuningaskuluttajan kyljessä." Uutis- ja ajankohtaisohjelmat on Ylen arvostetuin yksikkö, jonka ulkopuolista Yleä Korvola ei liikoja noteeraa. "Motin asema on huikeesti erilainen kuin silloin kun se perustettiin. Se on tungettu sinne takaviistoon. Ja olen saanut kuulla, että luovien sisältöjen pomo Ville Vilén on kysellyt, että onko MOT ylipäätään tärkeä ohjelma." "Pitäisikö meidän alkaa tehdä Motteja siitä, että joku myy paskoja farkkuja, joihin tulee heti reikä kolmannella pesukerralla? Kun ne pienemmät ei tule rettelöimään lakimiesten ja rahotusratkaisujen kanssa."
K
KORVOL AN
KAMPAVIINERIT, KAHVIT
& MYYTTINEN LAUTAKASA.
Korvola harmittelee, että lautakasa vei huomiota Nuorisosäätiön laajemmasta korruptiokuviosta. Kuvassa Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö, toimituspäällikkö Susanna Kuparinen ja entinen yleläinen Ari Korvola.
oon, ei cam e "H it ette ka stolta anosa akiasi a ota?" l ohjeit
VAROITUS
Y L E I S R A D I O N muovimatot alkoivat
toimituksessa on ollut kevään mittaan pientä kapinaa. Hänen mielestään ongelmat johtuvat pelosta. "Kuljetaan vähän kyyristellen, ollaan kilttejä poliitikoille, jotta se rahoitus saatas kuntoon", Korvola sanoo painokkaasti. siirtyminen oli lähtölaukaus Ylen alamäelle, Korvola arvelee. Silloin tv-maksutulot alkoivat vähentyä. Samalla Yle myi pois omaisuuttaan. "Kaikki lähti sieltä Wessbergin ajoista, kun myytiin jakeluverkosto ranskalaisille. Sieltä saatiin paljon fyrkkaa, joka sitten tuhlattiin muutamassa vuodessa." Julkiset rakenteet ovat alkaneet rapautua kaikkialla samaan aikaan. Journalismin kehitys seuraa talouspolitiikan ja arvojen muutoksia. Reporadion aikaan 1970-luvulla journalismi oli säänneltyä, 1980-luvulla vapauduttiin ja 1990-luvun puolenvälin jälkeen on eletty jatkuvassa kriisissä. Arvojen muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että Suomessa verotietojen ja varallisuuden läpinäkyvyyttä ei enää pidetä tärkeänä. Läpinäkyvyyttä alettiin purkaa poliittisella ohjauksella joulukuussa 2005, kun valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) johdolla poistettiin varallisuusvero. Heinäluoma lupasi, että varallisuustietojen julkisuudes-
polttaa toimittaja Ari Korvolan jalkojen alla viime helmikuussa. Korvola oli kirjoittanut Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi, että hänellä ei ole osaa viimeisimpään Nuorisosäätiökohuun. Keskustan poliitikot pillastuivat, kun Ajankohtainen kakkonen oli väittänyt pääministeri Kiviniemen saaneen vaalitukea Nuorisosäätiöltä. Korvola vhjaisi kirjoituksensa lopussa, että sen sijaan hänellä on valmiina julkaisupäätöstä odottava jatkouutinen, joka liittyy samaan teemaan kuin ex-pääministeriin puutavarahankinnat.
J AT K O J U T U N aiheena olivat Merja
D
I G I TA A L I S U U T E E N
Vanhasen kiinteistökaupat. Korvolalle oli vuodettu kaksi Nuorisosäätiön toimitusjohtajan Jorma Heikkisen lähettämää sähköpostiviestiä. Ensimmäisen vastaanottaja on rakennusyhtiö YIT:n Harri Isoviita. "Olen pääministerin asialla", Heikkinen kirjoittaa ja tarkentaa, että Vanhanen "ei itse halua olla esillä missään muodossa tässä asiassa". Heikkinen kysyy, voisiko erään Klaukkalassa sijaitsevan asuntokohteen
kaupat tehdä ilman välittäjää. Toinen meili on lähetetty Merja Vanhaselle. Viestissä Heikkinen antaa sen YIT:n työntekijän yhteystiedot, jonka kautta kaupat voisi hoitaa. Heikkinen ohjeistaa myös välttämään erästä henkilöä siksi, ettei asiasta tulisi liian julkista. "Totta kai kuvittelin vanhalla kokemuksella, että se kiljuen skuuppina julkaistaan, ja menin jälkeenpäin ajatellen varomattomasti jo etukäteen puffaamaan sitä Helsingin Sanomissa. Ja sitten kävi miten kävi, se laitettiin hyllyyn ja mulle rätkästiin varoitus." Varoitus tuli epälojaaliudesta työnantajaa kohtaan. "Annoit vastoin tiedossasi olleita tosiaisoita ymmärtää, että ns. lautakasajutussa olisi julkaisukelpoinen juttu valmiina", Yle Asian päällikön Ilkka Lehtisen antamassa varoituksessa sanotaan. Korvolan mielestä häntä syytettiin valehtelusta.
S A M AT T I E D O T paljastuivat myö-
Myöhemmin muun muassa Hesari ja Ilta-Sanomat uutisoivat asiasta.
K O R V O L A N M I E L E S TÄ Ylen päätös
olla julkaisematta juttua liittyy ylivarovaisuuteen ja siihen, että Yle on tehnyt linjanmuutoksen myös alkuperäisiin Silminnäkijä-ohjelman väitteisiin. "Virallisesti linjaa ei ole muutettu, mutta uutispäätoimittaja Jääskeläinen sanoi Helsingin Sanomissa kesällä, että sitä juttua ei olis pitänyt koskaan tehdä. Eräällä tavalla se on käännekohta. Hän puhui yhtiön suulla, käytti yhtiön puhevaltaa. Onko nyt yhtiön linja muuttunut, siitä miten Jungner tai Richt sen aikoinaan linjasivat?" "Kun halutaan kiistää, että alkuperäistäkään lautakasatarinaa ei ollut, niin ei tätäkään ole voinut olla. Koska tässäkin keississä paljastuu se ihan sama systeemi. On ollut rakennusfirma, on ollut Nuorisosäätiö ja on ollut Vanhaset."
Susanna Kuparinen
Lehden mennessä painoon uutisoitiin, että syyttäjä on päättänyt nostaa syytteet Antti Kaikkosta, Jukka Vihriälää & seitsemää muuta Nuorisosäätiön hallituksen jäsentä vastaan.
hemmin, kun Kimmo Sasi päätti julkaista netissä eduskunnan perustuslakivaliokunnan hallussa olleet poliisin esitutkintapöytäkirjat. "Sitten se ei ollut skuuppi enää. STT löysi sen ensimmäisenä ja laittoi sen ulos samana iltana klo 22.47."
olla Ylessä silloin kun se oli huipulla", Korvola toteaa. Poliittiset voimasuhteet muuttuvat jatkuvasti, ja jos niitä yrittää ennakoida,
"
OLI HIENOA
journalismi kärsii. "Nyt oli tänään viimeks juttua lehdessä, että miten se rahotus pitäisi järjestää. Demaritkin rupee menemään sekaisin, taas jälleen kerran. Jungner sanoo toista, ja Kiuru sanoo toista." Haastattelupäivänä 20. syyskuuta SDP:n puoluesihteeri ja Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner sanoi Helsingin Sanomissa kannattavansa sitä, että Yleä alettaisiin rahoittaa valtion budjetista. Viestintäministeri Krista Kiuru oli kannassaan epämääräinen. "Tää on äärimmäisen hyvä tilanne po-
liitikoille, että ne saa pidettyä jumalauta Yleä munaskuista kiinni ja puristettua." Viime päivinä toimittajat ovat seuranneet muun muassa Journalisti-lehden sivuilta Korvolan ja päätoimittaja Atte Jääskeläisen debatointia Ylen nykytilasta ja Korvolan asemasta. Miehet tuntuvat olevan erimielisiä lähes kaikesta. Herttaista kyllä, kun Voima kysyi Jääskeläisen kantaa budjettirahotusmalliin, paljastui, että tässä yhdessä asiassa kiistakumppanit ovat samoilla linjoilla. Kumpikaan ei halua rahoitusta julkiseen budjet-
tiin, tosin eri syistä. Vallan vahtikoirana Korvola on huolissaan journalismin vapaudesta. Miten toimittajat voivat tehdä kriittisiä juttuja henkilöistä, jotka päättävät heidän palkastaan? Jääskeläinen korostaa vastaavansa vain yksityishenkilönä, ei Yleisradion suulla. "Pääargumenttini on hiukan erilainen kuin klassinen journalismin riippumattomuus-argumentti. Budjettirahoitus altistaisi Yleisradion jokavuotiselle poliittiselle lobbaukselle, joka näyttää
8
2011
21
olevan kovin intensiivistä erityisesti yksityisen median puolelta." poliitikot vaikuttavat Ylen toimintaan liikaa jo nyt. Sen seurauksena "Yle tekee kiltisti duunia, välittää uutisia ja lausuntoja sellaisenaan ilman, että se kauheasti analysoi." Rohkea ja kyseenalaistava journalismi on tämän kehityksen uhri. Tutkiva journalismi on toki kalliimpaa kuin uutisten välittäminen, mutta rahaan vedoten on myös helppo keino naamioida varovaisuus hyveeksi. "Ensimmäisen kerran olen semmoisessa tilanteessa, että ei ole ketään isoa pomoa, joka seisoisi takanani ja uskoisi ja luottaisi minuun", Korvola viittaa kuluneeseen vuoteen. "Olen aina ripustautunut pomoon, joka on tukenut, luottanut ja puolustanut." "Kyllä niitäkin ohjelmia tarvitaan, että poliitikko tulee Lauantaiseuraan ja saa sanoa siellä mitä haluaa ja siitä tehdään uutisia koko päivä", Korvola toteaa vilpittömään sävyyn mutta kärjistää perään: "Tai että A-plussaan saa tulla vuorineuvos kertomaan missä nyt mennään ja kuinka järkevää ja viisasta on irtisanoa monta sataa ihmistä." "Tällainen journalismi maksaa vähän, mutta miksi Ylen pitää olla vielä kiltimpi vuorineuvoksille kuin Kauppalehti tai Hesari?" "Ei sillä yleisön luottamusta saada, vaan eliitin luottamus. Yleisön luottamus saadaan juuri niin, että tuuletetaan, ravistellaan ja ollaan rohkeita."
K
O R V O L A N M I E L E S TÄ
"Olin kulahtanut baskeripäinen veteraanitoimittaja, ryppyinen perperi päällä. Tarkoitus oli leikata tutkivan journalismin pönäkkyyttä ja vaikeatajuisuutta. Tarkkoja katsojalukuja en enää jaksa muistaa keskimäärin kuitenkin puolen miljoonan paremmalla puolella." Tätä projektia hän olisi mielellään jatkanut tultuaan passitetuksi takaisin toimittajan hommiin.. "Alemmat päälliköt innostuivat, se olis maksanut saman verran per jakso kuin MOT. Että teenkö mä sitten Taunus- tai Motti-nimellä niin hinta olis ollut sama. Pitkän veivaamisen ja odottelun jälkeen kesän alussa selvisi, että ei käy. "
MITÄ TAPAHTUI, ATTE JÄÄSKELÄINEN?
Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen, mikä sinun tulkintasi lautakasan seurantajutun kohtalosta on? "Tarkoitatko keväältä Korvolan juttua, jota ei julkaistu? Kyllä. "Me olemme tehneet Jyrki Richtin kanssa vastineen, joka julkaistaan Journalisti-lehdessä. Vastineen ydinsisältö on se, että mitään sellaista juttua ei ole ollut. Hesarin mielipidekirjoituksen julkaisemisen jälkeen löytyi Korvolan lähettämä sähköposti, jonka liitteenä oli käsikirjoitusluonnos. Hän ehdotti, että tehtäisiin juttu siitä, että Matti Vanhanen oli yrittänyt ostaa ohi välittäjän asunnon YIT:ltä. Tämä perustui perustuslakivaliokunnan käsittelyssä olleeseen tutkintamateriaaliin." "No, jokaisessa sunnuntaihesarissa on mainos, jonka perusteella voi ostaa asunnon suoraan YIT:ltä. Kauppaan pitää liittyä jotakin moraalisesti epäilyttävää, jotta se olisi jutun tekemisen aihe. Taustamateriaalista pitäisi löytyä tieto siitä, että kaupassa on saatu jotakin etua, joka poikkeaa siitä, mitä tavallinen asiakas voi saada. Toinen asia on se, että pitäisi todistaa, että pääministeri Vanhanen on käyttänyt asemaansa hyväksi." "Kun Vanhasta kuultiin valiokunnassa, sen niille jäsenille, joita haastateltiin, syntyi käsitys, että Nuorisosäätiön asiamies oli erehtynyt luulemaan, että kysymyksessä on Vanhasten yhteinen asuntokauppa, vaikka kaupat teki Merja Vanhanen. Hän osti asunnon avioeron takia, mutta eroasia tuli julkisuuteen vasta myöhemmin." "Asiasta ovat STT ja Hesari julkaisseet uutisen, joka vastasi meidän journalistisen johtomme näkemystä asiasta ja poikkesi siitä, mitä Korvola väitti. Emme siis julkaisseet juttua, jonka kärkeen emme uskoneet. Tämän jälkeen Korvola ei enää meitä tällä jutulla lähestynyt." Eli väität, että käytännössä Korvolan juttua ei ole olemassa. "Juttua ei ole ollut olemassa, mutta käsikirjoitusluonnos on olemassa. On ilmeisesti niin, että Korvola on jatkanut jutun tekemistä, mutta me emme ole olleet siinä mukana. Hän on ideoinut sitä ihan muihin suuntiin." Pistettiinkö Korvola tämän perusteella hyllylle? "Ei, eikä Korvola minun käsittääkseni ollut missään hyllyllä. Korvolahan on ollut Motin toimittajana tekemässä juuri sitä työtä, jossa hän on erityisen hyvä, toimittajan työtä. Korvola on itse päättänyt lähteä Seuraan toimituspäällikkötehtäviin, ja sen jälkeen hän on antanut lausuntoja, että molemmissa taloissa seura paranee." Sinun tulkintasi mukaan siis Korvolan siirtämistä esimiesasemasta toimittajan duuniin ei voi tulkita hyllylle pistämiseksi. "Äsken kuvattuhan tapahtui helmikuussa, Korvolan työtehtävät muuttuivat jo vuodenvaihteessa. Päätös siitä taas tapahtui loka-marraskuussa. Näin se on, täysin yksiselitteisesti."
aina "Olen unut ut ripusta joka on n, pomoo nut." tuke
Kimmo Jylhämö
puolivälissä Korvola toimitti muutaman Taunusnimisen tutkivan journalismin rajoja venyttäneen ohjelman, jossa hän ajoi vanhalla autonrähjällä aiheiden perässä paikasta toiseen.
2
000-LUVUN
Kun Seurasta esitettiin pyyntö ja lehti vielä uusi sen, Korvola päätti tarttua tarjoukseen. Päätökseen lienee vaikuttanut myös helmikuussa saatu virallinen varoitus. Kahdesta sellaisesta seuraa potkut. "Ajattelen positiivisesti nyt tätä lähtöäni toiseen mediaan. Toivon, että se on viesti poliitikoille, että jes, pahis saatiin veks, että nyt voidaan laittaa sitä rahoitusta kuntoon. No onhan tää pirun naivia, mutta näin mä voisin sitä hyväntahtoisesti ajatella." "Seura haluaa nostaa profiilia asiajutuissa. Mikäs siinä, tuon itseni. En ala julistaa, että haluan jotain, vaan teen niin kuin työnantaja haluaa." Sen kun näkisi.
LUOTTAVATKO TOIMITTAJAT JÄÄSKELÄISEEN?
V O I M A O N S A A N U T käsiinsä ne-
lisivuisen dokumentin "Luotettavaa journalismia kenen silmissä?", jossa viitataan Ylen toimittajien luottamuspulasta suhteessa Ylen päätoimittajan toimintaan. "Paperissahan ei ole allekirjoituksia. Se on yhden toimittajan tekemä luonnos, josta toimitus totesi, ettei seiso sen takana", Atte Jääskeläinen sanoo. Ajankohtaistoimittajien nimissä tehdyssä dokumentissa sanotaan, että "päätoimittaja Atte Jääskeläinen on viime kuukausina puuttunut
Ylen Ajankohtaistoimituksen juttuihin tavalla, joka on toisaalta aiheuttanut pelkoa journalismimme riippumattomuuden puolesta ja toisaalta viestinyt epäluottamusta toimittajien ammattitaitoa ja etiikkaa kohtaan". "Luonnoksessa käsitellään myös esimerkiksi tapauksia, joihin minä itse en ole osallistunut mitenkään. Kaikki tapaukset on käyty läpi kesäkuun alussa toimituksen kanssa. Toimitus totesi, että hyvä, että käytiin läpi todellinen tapahtumien kulku ja todelliset tapaukset ja se, miten olen oikeasti toi-
minut. Takana on väärinkäsityksiä ja käytäväkeskusteluja ja huhuissa muotoutuneita käsityksiä, ja niissä on yksiselitteisesti täysin virheellisiä käsityksiä siitä, mitä on tapahtunut: mitä on tapahtunut, miten kyseisessä tapauksessa on toimittu, ja mille päätökset on perustunut."
Kimmo Jylhämö
Dokumentit & Jääskeläisen koko haastattelu Fifissä.
"On ilo kirjoittaa! Ilo elää! Nyt on annettava palaa!"
PAKENE PIMEYTTÄ KIRJAAN!
IRLANTIL AISO YLISTETT HJAAJAN Y ROMAA NI
N SUURIN "POHJOLA PAUS." HS UUSTA KIRJALLIS
BESTSELL ER-TRILO PÄÄTÖSOS GIAN A
Ja vitut! olen tiellä taas...
Lapsinero, verbaalivirtuoosi, kapakkapöytien röyhkeä ruhtinas. Arto Mellerin elämä on kuin hänen tuotantonsa: rappioromantiikan, kuoleman, rokin ja glamourin viettelevää lyriikkaa. Runoilijan elämänvaiheiden ohella piirtyy esiin vahva kuva 1970- ja 1980-lukujen kulttuurimurroksesta ja sen keskeisistä hahmoista. "Syksyn elämäkertakirjallisuuden tapaus" Helsingin Sanomat
N IRJAILIJA MESTARIK UTUUS. SU VAUHDIKA
Martti Anhava Romua rakkauden valtatiellä
Arto Mellerin elämä
otava.fi
w w w. l i k e . f i K IRJAK AUPO I STA K A U T TA M A A N!
8
2011
25
TEKSTI & KUVAT
FANNY MALINEN
Nyt juhlitaan!
DALE FARMIN PÄÄPORTTI. Paikalliset tytöt valtasivat barrikadit, kun leiriä oltiin häätämässä.
Dale Farmin kiertolaisyhteisö Essexissä, Englannissa, sai aikalisän ainakin viikoksi. Kun häädettävänä on joukko sinisilmäisiä blondeja & punapäitä, aktivistit saavat rinnalleen vaikutusvaltaista väkeä.
Essexissä sijaitsee reilun puolen tunnin junamatkan päässä Lontoosta. Se on kuin mikä tahansa pikkukaupunki keskellä peltoja. Täällä sijaitsee Dale Farm, irlantilaisten kiertolaisten leiri, jonka kunta aikoo häätää, koska rakennuslupaa ei ole. Saavun leiriin sunnuntaina 18. syyskuuta iltapäivällä. Jo junassa olen tavannut aktivisteja, joilla on sama matka. Yksi heistä tuntee Dale Farmin asukkaan, joka hakee meidät asemalta pakettiautollaan.
A S I L D O N I N K U N TA
Richardilla on leveät kasvot, ystävällinen hymy ja rempseä irlantilaisaksentti. Hän jättää meidät leirin vanhemmalle, lailliselle puolelle, jolla rakennukset näyttävät pysyviltä huoliteltuine pihoineen. Jatkamme kävellen suuresta portista, jonka päällä on vartiotorni ja banderolleja.
F A R M S A I alkunsa 1970-luvulla, kun kunta antoi noin 40 romani- ja kiertolaisperheelle luvan asettua asumaan en-
D
ALE
tiselle joutomaalle. Parikymmentä vuotta myöhemmin joukko irlantilaisperheitä osti viereisen maan, jolle ei myönnetty rakennuslupaa. Asukkaita saapui lisää, ja suurin osa nykyisistä 86 perheestä on asunut Dale Farmilla 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2005 Basildonin kunnanvaltuusto päätti ryhtyä toimiin rakennusluparikkomusten johdosta. Seurasi vuosien oikeusprosessi, ja tämän vuoden maaliskuussa valtuusto äänesti häädön puolesta. Laki on selvä. Viher-
alueeksi kaavoitetulle maalle ei saa rakentaa asuntoja. Pääministeri David Cameron on ilmaissut tukensa konservatiivienemmistöisen kunnanvaltuuston päätökselle. YK:n komitea CERD (The Committee on the Elimination of Racial Discrimination) sen sijaan on tuominnut päätöksen. Syyskuun toisella viikolla entinen YK-neuvonantaja, professori Yves Cabannes, totesi kunnan rikkovan ihmisoikeuksia.
26
8
2011
leiri on lähes tyhjä irlantilaisista. Ne, joilla on asuntovaunut, ovat lähteneet tavaroineen, ja loput tyhjentävät pieniä parakkimaisia rakennuksiaan. Autan erästä asukasta nostamaan pesukoneen nokkakärryihin, jotta hän saa sen evakuoitua. Nainen on stressaantunut ja tyly. Aktivisteja saapuu lisää. Aamuista häätöä pidetään lähes varmana, ja valmistelut ovat kuumeisia. Eräällä tyhjällä pihalla kaksi naista virittää suuria valokuvia styroksilevyille. Kuvat esittävät pisamanaamaisia lapsia. "Suurin osa alueen lapsista on syntynyt ja kasvanut täällä. Heitä ei ole kuunneltu oikeusprosessissa, vaikka tämä on heidän kotinsa", selittää Beverly ajatusta projektin taustalla. "Halusimme tuoda vastarintaan luovuutta." Lasten kasvojen on määrä olla virkavaltaa vastassa pääportilla, kun häätö tulee.
I
LTA A N M E N N E S S Ä
T
OINEN
TA I T E I L I J O I S TA ,
Jess, on työskennellyt dalefarmilaisten kanssa kuutisen
vuotta.
"Olemme taistelleet häätöä vastaan niin kauan", hän huokaa. Hän kertoo lasten vaikuttavan iloisilta päiväsaikaan, mutta monilla on nukkumisvaikeuksia ja he näkevät painajaisia. Myös viereiselle pihalle yöksi asettuvat lakitarkkailijat Margareth ja Jan ovat työskennelleet yhteisön kanssa vuosia. He ovat aktivisteja, jotka pysyttelevät mielenosoituksissa neutraaleina ja kirjaavat ylös kiinniottojen määriä ja syitä siltä varalta, että myöhemmin tarvitaan todisteita. Margareth ja Jan painottavat, kuinka vaikea häätö on nimenomaan lapsille, jotka ovat käyneet koulua Basildonissa. Suurin osa alueen aikuisista on lukutaidottomia ja toivoo lastensa saavan koulutuksen ja paremman tulevaisuuden. Koska kiertolaiset eivät tiedä, kuinka huolehtia terveydestään, on heidän eliniänodotteensa Margarethin mukaan jopa kymmenen vuotta alhaisempi kuin valtaväestöllä. Margareth kertoo, että kunnan piti rakentaa asumuksia, mutta se ei halua yhteisöä mailleen. "Viisi, jopa parikymmentä perhettä ei olisi ongelma. Mutta Dale Farm on
ongelma, koska se on niin iso." Jan kritisoi sitä, ettei kaavoitusprosesseissa oteta huomioon kiertolais- ja romanikansojen erityistarpeita. "YK-tarkkailijat sanoivat olevansa hämmästyneitä siitä, että tämä voi tapahtua Britanniassa tänä päivänä. "
et rtolais laiskie nian Irlanti ritan ovat B tyin syrji tö. mis vähem
aktivistit ja asukkaat heräävät aikaisin. Kiertolaiset ovat etnisesti irlantilaisia, vaikka puhuvatkin englannin lisäksi myös omia kieliään. Tiedot elämäntavan alkuperästä ovat ristiriitaisia, mutta satoja vuosia vanhan perinteen lisäksi irlantilaisia on ajautunut kiertolaisiksi ainakin 1800-luvun nälänhädän vuoksi. 1900-luvun jälkipuoliskolla yhä use-
M
A A N A N TA I N A
ammat ovat asettuneet Englantiin paremman toimeentulon ja suvaitsevamman lainsäädännön perässä. Asenteet ovat kuitenkin kovia, ja irlantilaiskiertolaisten ja romanien arvioidaan olevan Britannian kaikkein syrjityimmät vähemmistöt. Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa kolmannes briteistä myönsi olevansa ennakkoluuloisia kyseisiä kansoja kohtaan. Kiertolais- ja romaniaktiivi Grattanin mukaan yhteisölle on tarjottu kunnan vuokra-asuntoja, mutta se ei kuulu heidän kulttuuriinsa. "Emmekä halua viedä paikkoja muilta asunnottomilta. Kunta haluaa meidän lähtevän rauhanomaisesti, mutta ei ole tarjonnut paikkaa, mihin mennä!" Grattanilla on ranteessaan ketju, jolla tämä aikoo kahlita itsensä rakennuksiin.
Ä Ä P O R T T I I N O N kahliutunut 18-vuotias Emma. Poliisille on tiedotettu, että jos portti yritetään avata väkivalloin, lukko tytön kaulan ympärillä kiristyy. Alueen ulkopuolella parveilee sadoittain sekä median että virkavallan edustajia. Aurinkoisen päivän
mittaan leirissä ehditään torkkua ja syödä, mutta kaikki vain odottavat väkivaltaista häätöä. Vähän ennen viittä odotus päättyy. Ihmiset alkavat hihkua hyviä uutisia. Pian joku asukkaista vahvistaa tiedon: tuomioistuin on lykännyt häätöä ja määrännyt kunnan osoittamaan asukkaille yksityiskohtaisesti, mitä kullakin pihalla saa olla ja mitä ei.
H
ELPOTUS TON,
ON
SUUNNA-
vaikkei kyseessä ole kuin viikon lisäaika. Ihmiset hyppivät ja halaavat toisiaan, ja hymyilevät asukkaat poseeraavat kameroille. Kysymykseen, mitä seuraavaksi, ainakin Shannonilla ja Serenalla on selkeä vastaus: "Nyt juhlitaan!"
Fanny Malinen kävi Dale Farmilla 18. 19. syyskuuta. Sittemmin korkein oikeus on lykännyt häätöä jo toistamiseen sillä perusteella, että kunnan määräykset ovat epäselviä. Seuraavan kerran tapausta käsitellään torstaina 29.9.
P
LASTEMME KOTI.
Dale Farmin asukas Beverly suree, ettei häätöpäätöksessä ole kuultu lapsia.
TUKEA YLHÄÄLTÄ.
Dalefarmilaiset ovat vakaumuksellisia katolisia.
Musiikkiteatteri Kapsäkki esittää
SALI
Miten enkeleitä vietellään
Ruuskanen Railio Klubi
RAVINTOLA ALLOTRIA
-konserttikabaree Suomalaisten säveltäjien lauluja Bertolt Brechtin teksteihin esittävät Eeva Manninen, Veera Railio ja Maija Ruuskanen. la 22.10., la 12.11. klo 19 Liput 26/22
Maija Ruuskasen ja Veera Railion emännöimä tunnelmallinen klubi. Vierailijat: to 13.10. klo 20 Zarkus Poussa to 10.11. klo 20 Jarkko Martikainen Vaikuta klubilla soitettavaan musiikkiin klubitoiveet@gmail.com Liput 15 Salin esitykset: Liput: lippu.fi, p. 0600 900 900
(1,97 /min+pvm)
Lippu- ja pöytävaraukset 050 579 1400, info@allotria.fi Pianisti Iiro Rantala vieraineen to 6.10. klo 20 Kalle Kalima pe 25.11. klo 21 Verneri Pohjola ja Jarmo Julkunen
Kapsäkkiklubit
Klo 21 (Liput 15 )
Ilta Iiro Rantalan kanssa (Liput 15 )
FeMale
Kähäräklubi (Liput 15 )
Pola Ivankan ja Kaisu Kurjen ilahduttava ja suvaitsevainen show sukupuolirooleista. 2.11., 3.11. klo 19. Myös jouluesitykset Allotriassa 14.16.12.
Tutustu uuteen kausiesitteeseemme ja muuhun ohjelmaan: www.kapsakki.fi
Anna-Mari Kähärän emännöimä klubi la 8.10. klo 21 Essi Wuorela ja Proton String Quartet pe 14.10. klo 21 Susanna Haavisto ja Lea Pekkala pe 28.10. klo 21 Anna-Mari Kähärän Orkesteri
la 15.10. Brecht goes Allotria Veera Railio, Ida Backer, Petri Pöyhönen ja Maija Ruuskanen pe 4.11. Mee ny jo asiaan Sinikka Nopola, Päivi Kantola ja Jarmo Julkunen la 5.11. Räpälesuun rallatuksia Hanna Hurskainen, Eeva Manninen ja Maija Ruuskanen la 12.11. Saudade bossanovaa kaihon käsikirjasta Kaisu Kurki, Juuso Hallikainen ja Matti Wallenius la 3.12. Gubben Noach Juomalauluja Petri Pöyhönen, Ida Backer ja Jarmo Julkunen pe 9.11. Pave Maijanen
M U S I I K K I T E AT T E R I K A P S Ä K K I | H Ä M E E N T I E 6 8 | W W W. K A P S A K K I . F I | I N F O @ K A P S A K K I . F I | ( 0 9 ) 2 6 0 0 9 0 7
Kapsakki_Voima_254x81_102011.indd 2 28.9.2011 9.00
Inter national Mask Theatre Fe s t i v a l
21.23. 10. 2011 S TOA H E L S I N K I W W W . M E TA M O R F O O S I . C O M
« New Baltic Drama -voittaja »
Science Fiction -näytelm ä
<YHTEYS>
Martin Algus
Liput 23,-/20,-
Sopukassa 22.9. alkaen
Y h tei s työ s s ä Aivosä hkö l aboratorion k an s s a
Lippumyymälä (02) 262 0030 (tila 1219) | Ryhmämyynti (02) 262 0333, (ma-pe 915) Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi
8
2011
29
yhteiskuntajärjestyksessä niin hyvää kuin huonoakin. "Fakta on, että uusi Viro on rakennettu ruumiiden päälle. Virolaiset jaettiin heti 1990-luvulla voittajiin ja häviäjiin ja muun muassa kouluttautuminen tehtiin köyhille lähes mahdottomaksi, elleivät he sitten olleet valmiita suuriin uhrauksiin. Vastaavasti sosiaalinen liikkuvuus eri yhteiskuntaluokkien välillä on ollut Virossa poikkeuksellisen nopeaa. Täällä ei kukaan muistele menneitä tai entistä elämää. Eteenpäin pääsee, jos on halua ja tahtoa. Tamminen jakaa Viron kolmeen eri kategoriaan. "Ensin on EU-rahoilla ylläpidettävä EU-Viro Tallinnassa. Sitten tulevat Tallinna ja muut Viron mittakaavassa suuret kaupungit, lähinnä Tartto. Sitten, kolmantena, on Viron maaseutu, joka on jätetty koko lailla oman onnensa nojaan. Omanlaisensa poikkeuksen tekee Itä-Viro, Narvan ja Peipsijärven ympäristö, johon on kylvetty hirvittävät määrät EU-tukirahaa. Alue on siistiytynyt, mutta uusia työpaikkoja sinne ei ole onnistuttu synnyttämään." Tohtorinväitöksensä Tamminen kirjoittaa johtamisopeista. Hän olisi halunnut tutkia Viron 1990-luvun yksityistämisprosesseja, mutta niihin materiaaleihin hän ei päästetty käsiksi. "Ketään ei päästetä." Viron suurimpana haasteena Tamminen pitää veronkeräämisen tehostamista. Viron verokertymä on 20 kertaa pienempi kuin Suomen, mikä omalta osaltaan johtuu veronkierron laajuudesta. "Veroviranomaisten resurssit on vedetty Virossa niin pieniin, ettei sillä porukalla pysytä vauhdissa mukana. Maksumiehiksi joutuvat ne, joilla on muutenkin vaikeaa, eli yhteiskunnan köyhät ja huono-osaiset." Anatoli on lupautunut esittelemään naapurustoaan. Kotiinsa asti hän ei ulkomaalaisia vieraitaan kuitenkaan halua viedä. "Siellä on niin ahdasta. Ette viihtyisi." Anatolin asunnolta on Kreenholmiin ja Venäjän rajalle vain kivenheiton matka. Anatolin mukaan rajasilta ja joen rannat ovat nykyään elektronisesti tarkasti valvottuja, toisin kuin vielä 1990-luvulla. Silloin oli rajassa kohta, jossa joen yli pääsi ilman passia
EUViron ta rahois lämä ta e olimat puolella hu äjän on Ven empaa. par
T
A K A I S I N N A R VA S S A .
etenkin talviaikaan. Tarvitsi vain hiipiä varovasti jäätä pitkin, riittävän kevyen repun kanssa. "Siihen aikaan olivat rajavartijat laiskoja, nyt heidän motivaatiotaan syövät palkanalennukset ja irtisanomiset." "Ihmisten elinkeino ei sinänsä ole muuttunut miksikään. Narvan työttömät elävät Venäjästä. Ivangorodista haetaan halpaa viinaa ja tupakkaa, joka trokataan eteenpäin täällä Virossa. He, joilla on auto, hakevat Venäjältä halpaa bensaa. 1990-luvulla tavara salakuljetettiin, mutta nyt haetaan laillisesti. Määrät toki ovat pienempiä." Anatolin mukaan työtäkin on Venäjän puolella enemmän tarjolla kuin Virossa. Kun aiemmin Ivangorodista käytiin töissä Narvassa, on suunta nyt päinvastainen. Tai olisi, jos Venäjän viranomaiset myöntäisivät työluvan. "Viron poliitikoille tämä on arka aihe. Viron EU-rahoista huolimatta elämä on Venäjän puolella monin osin parempaa kuin Virossa. Virossahan yritetään pitää yllä Venäjästä mielikuvaa takapajuisena, epästabiilina ja taantuvana valtiona. Moni itävirolainen yllättyykin käydessään ensimmäistä kertaa Pietarissa kaupunki on siisti, siellä ovat tiet ja rakennukset paremmassa kunnossa ja ihmiset vaikuttavat onnellisilta." "Opiskelemaankin Narvasta lähdetään Venäjälle, ei Lontooseen." Kreenholm-kadulla vastaan astelee 3040-vuotias nainen kahden alle kouluikäisen lapsensa kanssa. Aivan tähän lähelle rakennetaan Narva Gate, jos rakennetaan. "Se oli Svetlana. Hän asuu perheineen tuossa talossa, se on kaupungin vuokratalo. Heillä ei ole juoksevaa vettä ja lämmityskin käy talviaikaan puoliteholla. Suihkuun pääsee pari kertaa viikossa, mutta siitä on maksettava. Perhe elää lapsilisillä. Neljästä lapsesta he saavat yhteensä reilut 100 euroa. Siis kuukaudessa. Muita tuloja heillä ei ole. Vuokraan menee satasesta puolet", Anatoli selittää. "Perheen isä muuten juo. Mutta niin Narvassa juovat muutkin. Miksi eivät joisi? " "Eläviä ruumiita tässä ollaan kaikki. Niin minäkin."
Marjun & Anatolin nimet on muutettu.
ERI PAINOLUOKISSA
S U O M I J A V I R O P A I N I V AT eri
painoluokissa, kun vertaillaan maiden valtiontalouksia. Vieläkin suuremmaksi erot venähtävät, kun tarkastellaan maiden panostuksia sosiaalitukeen. Vuodeksi 2012 Suomen valtio on budjetoinut menoikseen reilut 52 miljardia euroa ja Viro reilut kuusi miljardia. Ero on noin yhdeksänkertainen. Väkeä Suomessa on neljä kertaa enemmän kuin Virossa. Viron budjetissa on noin viidesosa ulkomailta, etenkin Euroopan unionista, ropisevaa tukirahaa. Suomessa valtio takaa, että ihmiselle jää välttämättömien menojen jälkeen käytettäväkseen 356 euroa kuukaudessa. Virossa tämä niin sanottu toimeentulominimi on 76 euroa kuukaudessa.
Virossa summan pitäisi kattaa kaikki menot, myös vuokran ja ruoan. Työttömälle maksettu peruspäiväraha on Suomessa 553 euroa kuukaudessa, Virossa noin 63 euroa kuukaudessa. Virossa sitä maksetaan pääsääntöisesti yhdeksän kuukauden ajan. Keskimääräinen bruttopalkka on Virossa noin 850 euroa, Suomessa noin neljä kertaa enemmän. Keskimääräinen eläke on Virossa 300 euroa kuukaudessa, Suomessa 1 400 euroa. Viron parlamentin, Riigikogun, jäsenen palkaksi on kirjattu lakiin Viron keskipalkka kerrottuna neljällä. Tällä hetkellä se on 3 400 euroa. Suomessa rivikansanedustaja vajaa kaksi kertaa enemmän, reilut 6 300 euroa.
8
2011
31
ERKKI PIRTOLALLE VALTION KUVATAIDEPALKINTO
VA LT I O N kuvataidetoimikunta on
myöntänyt kuvataiteen valtionpalkinnon taiteilija Erkki Pirtolalle. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki jakoi suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot tiistaina 27. syyskuuta Helsingissä. Eri taiteenalojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi. Palkinnon perusteluksi sanottiin, että Erkki Pirtola on suomalaisen vaihtoehtotaiteen johtohahmoja, "taiteilija jonka yli neljäkymmentävuotiseen uraan mahtuu lähes koko
kuvataiteen muutosten kirjo". "Kaikissa toimissaan Erkki Pirtola on kulkenut valtavirrasta sivussa, kyseenalaistanut kulloisenkin aikakauden taidekäsityksiä, haastanut yhtä lailla työläisrealismin kuin abstraktin taiteenkin hegemonian, luonut omaperäistä vastapuhetta ja innoittanut lukemattomia ihmisiä tarttumaan taiteen mahdollisuuksiin." Erkki Pirtola on kirjoittanut Voima-lehteen eri ITE-taiteilijoista vuosien varrella. Pirtolan artikkeleita & videoita löytyy Fifistä hakusanoilla Erkki Pirtola.
Hannele Huhtala
D evr a D avis: Pät kii!
Matkapuhelinten terveysriskit ja niiden vähättelyn historia
Ympäristöriskien asiantuntija ja palkittu tietokirjailija luo sisäpiirin katsauksen matkapuhelinten säteilyn terveysvaikutusten tutkimukseen ja alan hämäriin teollisuuskytköksiin. Kirja opastaa turvalliseen puhelimenkäyttöön ja on samalla vetoomus valmistajille turvallisempien puhelinten kehittämiseksi.
A5, nid., kansiliepeet, 264 s., 25 e
www.g reensp ot.f i · Kirjoja Ma a sta
stephen f r y n
Virtahepo h
Englannin kansallisaarteen g n i ansalli a te lis r ikka n rie a rom a i raikkaan rietas romaani. a ie oma Lue ja punastu. a nas u
WWW.SCHILDTS.FI
Oppiiko yritys virheistään?
Viaton imperiumi -keskustelu ARS-caféssa Kiasma, Helsinki perjantai 14.10 klo 19.30 emäntänä Hanna Nikkanen
VIATON IMPERIUMI kolme kertomusta suomalaisesta yritysvastuusta Nokia Siemens Networks, Outokumpu, Nokia ja Stora Enso suomalaisyritysten karut jäljet Kongossa, Iranissa ja Brasiliassa. Uutta tietoa tärkeistä asioista! 19.50 , SIS. POSTIKULUT
Hanna Nikkanen ikk
www.intokustannus.fi
fifi.voima.fi
8
2011 2011 2011
33
TEKSTI & KUVAT
KIMMO JYLHÄMÖ
Tobinia & sikspäkkiä
EU antaa vähän keppiä finanssisektorille & paljon keppiä hyvinvointiyhteiskunnalle.
J
yhtenä päivänä monia kauaskantoisia päätöksiä. Näin tapahtui 28. syyskuuta. Komissio lupasi ajaa sekä valuutanvaihtoveroa että kuusiosaista lakipakettia, joka tiukentaa komission otetta jäsenmaiden taloudenpidosta. Kummatkin ovat radikaaleja muutoksia EU:n historiassa. "Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen EU-maat ovat myöntäneet apua ja antaneet takauksia finanssisektorille 4 600 miljardin euron edestä", sanoi EU-parlamentissa 28. syyskuuta. puhunut komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Nyt finanssisektorin olisi aika antaa saamastaan tuesta jotain takaisin yhteiskunnalle. Barroso puhuu varainsiirtoveron puolesta. Toteutuessaan niin sanottu Tobinin vero tuottaisi vuosittain 3050 miljardia euroa. Aikaisemmin keväällä EU-parlamentti esitti, että kansainvälisistä varainsiirroista kannettava vero voisi olla 0,010,05 prosenttia. Varainsiirtoveron toteutuminen olisi edistyksellistä. EU-asioiden monimutkaisuudesta kertoo se, että termit menevät suomalaisessa uutisoinnissa sekaisin. Me puhumme tässäkin "varainsiirtoverosta", vaikka kyse on oikeastaan valuutanvaihtoverosta. Tobinin verohan perittäisiin nimenomaan
OSKUS TEHDÄ ÄN
valuuttaa vaihdettaessa. Varainsiirtovero on ihan vanha juttu, tuttu kaikille vaikkapa asuntokauppoja tehneille.
A R A I N S I I R T O V E R O E I kuitenkaan riitä pelastamaan Kreikkaa eikä euroa. Siksi EU antaa keppiä jäsenvaltioille. "EU-parlamentti tiukensi otettaan talouspinnareista", uutisoi Yle 28. syyskuuta. "Sixpackin nimellä kulkevalla kuuden lain paketilla pyritään kitkemään epäterve taloudenhoito kaikista EU-maista ja estämään talouksien kriisiytyminen Kreikan kaltaiseen tilaan." "Euroalueen maat eivät voi jatkossa enää ohittaa komission varoituksia budjettipolitiikan korjauksista", kertoo puolestaan EU-parlamentin tiedote. "Parlamentin hyväksymän lakipaketin (ns. six-packin) tulisi myös taata, että maat puuttuvat talouden epätasapainoon nopeammin. Lisäksi se lisää merkittävästi avoimuutta ja vastuullisuutta sekä tilastoinnin laatua ja tarkkuutta varmistamalla, että tilastot kootaan riippumattomasti." (http:// bit.ly/qGFhY9) Julkisen talouden holtittomuus ei ole ollut syy eurokriisiin, kuten Barrosokin myöntää. Finanssisektoria on tuettu lähes viidentuhannen miljardin euron edestä. Nyt näyttää todennäköiseltä, että sikspäkkiä käytetään leikkauslistojen läpiviemiseen koko EU:ssa.
V
Kohti jälkidemokraattista
:ta
O I M I T TA J A Leigh Phillips ei ole ronkeli. Hän kirjoittaa EU:sta moniin brittilehtiin The Guardianista ja The Daily Expressistä The Daily Telegraphiin. Hänelle käyvät kaikki, niin edistykselliset kuin konservatiivisetkin. Pääasia, että EU:sta kirjoitetaan. Phillips työskentelee myös tutkivana journalistina Brysselissä toimivassa Corporate Europe Observatoryssa (CEO), joka on päätöksenteon avoimuutta puolustava järjestö. Tutkivia journalisteja ei Brysselissä liiemmin ole. Phillips sanoo, että nyt EU:sta kirjoittaminen on tärkeää siksi, että EU:ssa on meneillään jälkidemokraattinen kokeilu. "EU käyttää finanssikriisiä hyväkseen tuhotakseen sosiaaliset oikeudet, jotka on saavutettu 150 viime vuoden aikana", Phillips väittää. "EU:ta ei pidä enää ajatella sosiaalisena hyvinvointivaltiona, jossa tavallisilla ihmisillä on valtaa", Phillips sanoo viitaten siihen, miten Eurooppa nähdään USA:ssa. Talouskriisin myötä EU on leikkaa-
EU:ta ajetaan kohti jälkidemokraattista aikakautta, väittää leipätyökseen EU:sta kirjoittava toimittaja Leigh Phillips.
Tämä on nähty esimerkiksi Kreikassa mielenosoituksina ja Britanniassa heinä-elokuussa. Ne eivät välttämättä ole poliittisia mielenosoituksia, vaikka kaikella tällä on kuitenkin vääjäämätön suhde leikkauspolitiikkaan ja tämä omituinen vaikutussuhde voi tuottaa mitä erilaisimpia reaktioita, jos edistykselliset eivät saa aikaan järkevää vaihtoehtoa." "Koska äänestäjät vastustavat tätä, eliitillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa käyttöön antidemokraattisia toimintatapoja, jolla viedään sokkioppia läpi." "Economic governance legislation", Phillips sanoo ja viittaa sikspäkkiin: "Kuka on kuullut siitä?" Tämä on EU:n historiassa yksi suurimmista vallansiirroista vaaleilla valituilta edustajilta ei-valituille teknokraateille ja diplomaateille. "Jatkossa fiskaalipolitiikka eli veropolitiikka on kyse sitten terveydenhuollosta tai teiden rakentamisesta ei enää kuulu poliittisesti valituille parlamenteille vaan kaikki nämä asiat komissio tarkistaa ja hyväksyy etukäteen." Jos kotimaiset päätökset eivät sovi EU:n komission määrittämään budjettiraamiin, teknokraatit lähettävät määräykset, kuinka budjetteja olisi rukattava ennen kuin ne esitellään kansallisille parlamenteille. "Sydämeni särkyy, koska ihmiset eivät tiedä tästä enempää. Kyse on teknisistä asioista, joista ei ota hel-
ILMAN KANSAA. EUjournalismi on oma erikoinen maailmansa, koska siinä puhuvat vain viranomaiset ja diplomaatit, mepit ja lobbarit, väittää toimittaja Leigh Phillips.
T
massa valtaa kansalta myös kotimaissa. Taloudesta ei enää päätetä demokraattisesti.
U : N J Ä S E N M A I S S A hyvinvointivaltiota on hitaasti heikennetty jo viimeiset 30 vuotta. Tavoitteena on ollut luoda yhden markkina-alueen säännöt. "Se on tarkoittanut sitä, että puretaan säännöstelyä, tuotteistetaan, tingitään ihmisoikeuksista ja lasketaan palkkoja. Ja tämä on siis tapahtunut jo ennen kriisiä." Voi kuvitella, mitä kriisin myötä tapahtuu. "Eliitti yrittää nyt kriisin myötä siirtää yksityistä riskirahaa kiireellä julkisen talouden vastattavaksi. Ja kas, sosiaalisia oikeuksia on leikattava." Nykyään EU-teknokraatit myöntävät rehellisesti, että EU:n kilpailukyky ajaa kansalaisista huolehtimisen ohi. "Teknokraatit ajattelevat, että ollaksemme kilpailukykyisiä USA:n kanssa sosiaalisista oikeuksista olisi karsittava, ja ollaksemme kilpailukykyisiä Kiinan kanssa, jolla ei ole koskaan ollut mitään suojauksia, Euroopasta on tehtävä lean & mean, laiha ja ilkeä", Phillips sanoo.
E
pelkästään sosiaalisten suojausten poistamisesta. "Kyse on jälkidemokraattisesta mekaniikasta. Eliitti tietää, että äänestäjät vastustavat sellaista politiikkaa.
K
YSE EI OLE
34
8
2011
posti selvää, vaikka tosiasiassa tämä on skandaali demokratiassa. Irlanti, Kreikka, Portugali niitä ei voi enää kutsua suvereeneiksi demokratioiksi. Tämän sanominen ei ole liioittelua, riittää että lukee Financial Timesia tai kotimaista sanomalehteä." kantaa maittensa sisäpolitiikkaan. "Ei ole mitään merkitystä, mitä kansa äänestää. Mitään ei voi muuttaa talouspolitiikassa." Tämän sanominen ei taaskaan ole mitään toimittajan liioittelua, väittää Phillips. "Esimerkiksi Portugalille annetaan määräys, että poliittisten puolueiden on päästävä yhteisymmärrykseen leikkauslistoista. Äänestäjille on tehtävä selväksi, ettei talouspolitiikalle
E
U O T TA A J O N Y T
voida tehdä mitään. Tietenkin äänestäjät saavat päättää vaikkapa homooikeuksista ja abortista, koska niillä ei ole taloudellista merkitystä." EU:n veropolitiikkaa ohjataan paljolti pimein lyhdyin. Hollannin hallitukselta vaadittiin leikkauksia, koska se ylitti budjetin. Komissio uhkasi Hollantia sanomalla, että se voi ottaa koko hallituksen talouden haltuunsa. "Tämä ei ole demokratiaa millään kriteereillä. Tästä syystä EU:sta on kirjoitettava", Phillips puuskahtaa.
puolueet ympäri Eurooppaa ovat hylänneet edistyksellisen politiikkansa ja tämä on näkynyt myös niiden suosion laskuna. Nyt vain neljässä EU-maassa on sosiaalidemo-
S
O S I A A L I D E M O K R A AT T I S E T
kraatteja hallituksessa. "Koskaan viimeisten 150 vuoden aikana ei politiikassa ole ollut yhtä vähän edistyksellisiä mukana." Phillipsin mukaan demareiden vetäytyminen on tuottanut tyhjiön, jota nyt täyttävät pimeät voimat kuten äärioikeisto. Kun katsoo kaikkia merkkejä, tilanne näyttää yhä enemmän samalta kuin 1930-luvulla ennen fasismin nousua valtaan. "Kyllähän demarit ovat olleet leikkauspolitiikan ytimessä, tekijöinä, kuten voi huomata Tony Blairista ja esimerkistä, jonka hän antoi demareille ympäri maailmaa."
CEO järjesti Brysselissä eurooppalaisille toimittajille EU-journalismista mediaseminaarin, johon Voimakin osallistui.
TUTKIVAN JOURNALISTIN PERUSTYÖKALU
P Ä ÄT Ö K S E N T E O N avoimuutta
puolustava Corporate Europe Observatory (CEO) on koonnut journalisteille tutkimusapupaketin, jonka avulla löytää tietoa EU:n päätöksenteosta. Sieltä selviää, mistä mitäkin tietoa EU:sta voi hakea. Esimerkiksi osoitteesta Farmsubsidy.org löy-
tyy tiedot kaikesta EU:ssa jaetusta maataloustuesta, kuten vaikkapa se, kuinka paljon Björn Wahlroos on saanut tukia. www.corporateeurope.org/ research-toolbox.
KUIN KAKSI MARJAA. Jatkossa EU sanelee yhä useamman jäsenmaan talouspolitiikan.
journalismia dokumenttien pohjalta, lehdistötiedotteista ja lainauksista, joista ei saa sanoa, kenen puhetta ne ovat. Siksi brysselijournalismissa kilpaillaan dokumenteista." Jos haluaa olla hyvä toimittaja, täytyy olla hyvät lähteet. Silloin on vaikea olla kriittinen lähdettään kohtaan. "Esimerkkinä on eräs yksi upea toimittaja, joka tekee todella hyvää työtä. Hänen taustallaan toimii yksi maa, jolta hän saa tietonsa, ja siitä maasta hän ei sano mitään kriittistä. Hän on tehnyt kompromissinsa, niin kuin monen muunkin meistä täytyy tehdä." toimittajia pommitetaan tiedolla. Kaikilla vastaantulijoilla on omat tiedotusosastonsa, niin kansalaisjärjestöillä kuin lobbareillakin. "Kriittisimmätkin journalistit altistuvat institutionalisoidulle ajattelutavalle. Jutuissa voi esittää ainoastaan viranomaisten tai niitä kritisoivien kansalaisjärjestöjen näkökulmia. Tämä asetelma vaikuttaa siihen, miten maailmaa ja EU:ta päädytään ajattelemaan." Finanssikriisin ja euroalueen kriisin raportoinnissa on yksi erikoinen piirre. Ohjeita tulipalon sammuttamiseen mennään niin sanotusti hakemaan sen sytyttäjiltä. "Pankkiirit ja finanssineuvojat ovat juuri niitä, jotka loivat kriisin alun alkaen, ja nyt me toimittajat kysymme heiltä, miten se pitäisi ratkaista." "Eikö olisi sama mennä murharaportoinnissa haastattelemaan ainoastaan murhaajaa, vaikka en toki väitä, että pankkiirit ovat murhaajia", Phillips sanoo, nauraa ja jatkaa: "Vaikka tavallaan sanonkin. Mutta mitä murhajutun uutisoinnissa tapahtuisi, jos ei haastateltaisi muita asiantuntijoita, asianajajia ja uhreja vaan ainoastaan murhaajaa, joka tietenkin sanoo olevansa viaton."
B
RYSSELISSÄ
imitlissä to taan Brysse mmite o tajaa p dolla. tie
Eurostoliitto J
tikko, minä en ole nationalisti, minä olen edistyksellinen ja demokratian puolella", Leigh Phillips sanoo. saakin tehtyä Brysselissä oikean EU-uutisen, oma toimitus kotimaassa saattaa sanoa, että se on tylsä tai että lukijat pitävät sitä tylsänä. Tämä turhauttaa. Normaalipolitiikassahan draama syntyy siitä, että poliitikot ja toimijat tunnetaan. Tätä kertomuksellisuutta ei saada EU-juttuihin, koska vain harva kansalainen edes tietää, kuka on EUkomission presidentti. Kaiken huipuksi EU-parlamentti on ainoa parlamentti maailmassa, jolla ei ole lainsäädäntövaltaa", Phillips sanoo. "Edes edistyksellinen tai vaihtoehtomedia ei ole kiinnostunut EU:sta. Seksikkäät aiheet venezuelalaiset tai palestiinalaiset tai bolivialaiset ohittavat EU-asiat. Vaikka ovathan nekin tärkeitä", Phillips kritisoi edistyksellisen median hampaattomuutta. "Britanniassa oikeistolaiset EUskeptikot saavat näkemyksensä läpi, mutta edistykselliset eivät."
O S T O I M I T TA J A
Ei kiitos
U:SSA TEHDÄ ÄN
caribean-pasific-countries. Sitä sanotaan tienaamiseksi, mutta se on tylsää ja suurimmaksi osaksi propagandaa." EU-tiedotus on oma maailmansa, jossa ei ole tilaa huonoille uutisille. "Ympäristötiedotuksessa ei ole muita kuin onnellisia tarinoita, ei koskaan sanaakaan projekteista, jotka epäonnistuivat, vaikka kyllähän epäonnistumisistakin olisi tietenkin opittavaa. Eihän voi olettaa, että kaikki projektit onnistuisivat? Tämä tuhoaa sielun, mutta vuokra on maksettava." "Yksi tapa yrittää pelastaa sielunsa on tehdä tällaisia hommia EU-tahoille ja rahoittaa sillä todellisen journalismin tekemistä. Mutta tietenkin herää kysymys omasta työnantajasta. Voinko todella olla kriittinen sitä kohtaan? Ajattelepa sitä ainakin kahdesti." Suurin osa journalisteista keskittyy vain oman kohdemaansa asioihin, eikä kukaan juurikaan mene kokonaisuutta läpi. "Esimerkiksi voi ottaa finanssivaatimukset. Minä otin työkseni sen, että menin läpi kaikkia jäsenmaita koskevat finanssivaatimukset, tämänhän pitäisi olla jokaisen kunnon journalistin tehtävä. Avainsuosituksia läpi lukiessa aloin hahmottaa toistuvan kuvion, ideologisen suunnitelman kaiken taustalla. Mutta ei meillä toimittajilla ole useinkaan aikaa tehdä tuota perustehtävää."
Mikä on liian iso, ei mahdu perseeseen eikä surise? Vanhan vitsin mukaan se on neuvostoliittolainen persesuristin. EU:kin on iso, mutta Brysselistä kuuluu pientä surinaa muutamasta tutkivasta journalistista.
yhä enemmän yhä tärkeämpiä päätöksiä. Mitä tapahtuu journalismille? Toimittajien määrä vähenee Brysselissä. Vuonna 2005 toimittajia oli 1 300, nyt enää 700. Tutkivia journalisteja on todella vähän. Eniten Brysselissä pelätään leimautumista euroskeptikoiksi. Vielä pahempaa edistykselliselle olisi vain se, että hänet leimattaisiin konservatiiviseksi euroskeptikoksi. Kuinka siis puuttua isoihin rakenteellisiin kysymyksiin leimautumatta kansalliseksi euroskeptikoksi? "On vain puututtava isoihin rakenteisiin. Just do it! Minä en ole EU-skep-
on oma erikoinen maailmansa, koska siinä puhuvat vain viranomaiset ja diplomaatit, mepit ja lobbarit. Kansa puuttuu. Lisäksi päätöksenteko tapahtuu paljolti suljettujen ovien takana. "Me emme tiedä, mitä kokouksissa Brysselissä puhutaan. Parhaimmillaankin saamme lähinnä tietää, keitä on paikalla. Tämä pakottaa tekemään
E
U -JO U R N A L I S M I
toimivista journalisteista on tullut lehdistövastaavia tai pr-ihmisiä lobbaus- tai lakifirmoihin. "Tämä on ymmärrettävää, koska milloinkaan journalisteille ei ole maksettu yhtä huonosti suhteessa muihin ammatteihin. Koko alahan on tuhoutumassa, lehtiä kaatuu ympäri maailmaa, vai olenko minä liian pessimistinen?" "Minäkin olen editoinut komissiolle ympäristöalan julkaisuja ja komission lehtiä tyyliin information-communication-technology-in-agriculture-world-developement-in-african-
B
RYSSELISSÄ
julkaissut juttuja monissa eri lehdissä, myös konservatiivisissa. Tälle on usein naureskeltu. Häntä on sanottu EUSSR-journalistiksi. "Euroskeptinen oikeisto tukee EKP:n pakotuspolitiikkaa. Oikeisto ottaa todesta saksalaisen myytin siitä, että kreikkalaiset ja portugalilaiset ovat laiskaa kansaa. Meidän edistyksellisten olisi toimittava nyt, meidän pitäisi uskoa omaan ajatteluumme, emme ole nationalisteja, hyvä jumala, vaikka puhummekin EU:n ongelmista." Phillips uskoo, että tilanne muuttuisi, jos EU-parlamentilla olisi oikeus säätää lakeja. "Silloin vaaleilla olisi merkitystä, silloin EU-politiikka olisi myös oikea ura poliitikolle eikä vanhempien poliitikkojen vanhainkoti. Silloin politiikkaan tulisi oikeita vääntöjä ja samalla tarinoita, silloin EU-politiikka olisi yhtä kiinnostavaa kuin kotimaan politiikka." "Keskittykää demokratiaan! Menkää syvemmälle siinä, mitä oikeasti tapahtuu, eikä siihen, mitä sanotaan tapahtuvan."
P
HILLIPS ON
Hengen ja Tiedon messut
Helsingissä 8.-9.10.2011. Lauantaina klo 10-19, Sunnuntaina klo 10-18. Messupaikka Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Isonnevantie 8.
Hengen ja Tiedon messuilta löydät poikkileikkauksen koko laajasta rajatiedon kentästä. Ohjelmassa mukana mm. nykyajan henkisiä opetuksia, idän ja lännen elämänviisautta, luonnon salattuja voimia, vaihtoehtoista terveydenhoitoa, joogaa ja meditaatiota, parapsykologiaa, ufotutkimusta, astrologiaa, shamanismia ja kansanperinteitä, luomutuotteita, alan kirjallisuutta, äänitteitä ja taidetta, ym.
reilua ekokosmetiikkaa
Mama on ainoa kotimainen ekokosmetiikkasarja, jossa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita. Löydä luontoäidin antimet ja nauti! Mama Mangovartalovoide, Mama Mangokuorinta ja Mama Mangokäsivoide
www.olehyvaluonnontuote.fi
Vuoden teemana
"Sydäntietoisuuteen herääminen"
Ohjelman juontaa DJ, radioääni ja lavaisäntä DJ Bunuel.
Kuva Jesse Haaja
Messuilla yli 80 eri ohjelmavaihtoehtoa mm. luennot, seminaarit, tietoiskut, henkiset harjoitukset, musiikki- ja muut esitykset. Yli 200 näytteilleasettajaa rajatiedon eri alueilta esittelevät aatteitaan, tuotteitaan ja tarjoavat palveluitaan. Messuilla myös taidenäyttely, ravintola-kahviloita, lapsiparkki ja narikka. Pääsyliput ovelta 12 / päivä. Miniseminaariliput 10 / työpaja. Lue lisää sivuilta www.rajatieto.fi Messut järjestää Rajatiedon Yhteistyö ry, PL 284, 00121 Helsinki.
M Mama tuotteissa on k käytetty Reilun l kaupan mangoa, oliiviöljyä, kahvia ja jy raakaruokosokeria.
! un T ne ihollasi Äiti Maa
8
2011
37
HOLLANTI. Dordrecht.
ÄÄNETTÖMIEN ÄÄNITORVI
O T T O K A R V O N E N ei käynyt sisäl-
lä säilöönottokeskuksissa valmistellessaan muukalaispalatsejaan. Sivullisilla niihin ei ole asiaa. Vaikka vastaanottokeskukset eivät ole säilöönottokeskusten veroisia vankiloita, myös niiden asukkaat tuppaavat jäämään kuulematta. Juha Suoranta on onnistunut puhkaisemaan tämän hiljaisuuden uudessa pamfletissaan. Hän on haastatellut siirtolaisia, joista osa asui haastattelujen aikana suomalaisessa vastaanottokeskuksessa. Suoranta
kutsuu keskusta Mäntyläksi, joka on kuvitteellinen nimi. Myös haastateltujen nimet on kirjassa muutettu. Tälläkin kertaa ääneen pääsevät harvat, mutta heidän kauttansa piirtyy kuva laajemman ihmisjoukon arjesta. Kuva on ankea ja harmaa.
SUOMI. Helsingin Metsälä.
Jari Tamminen Juha Suoranta: Vastaanottokeskus. Into Kustannus 2011. 134 sivua, ilmestyy lokakuussa.
TULE VISIOON OPPIMAAN!
KURSSIT YHDISTYSTOIMIJOILLE
Yhdistystalouden perusteet ja yhdistys työnantajana Helsinki, 3 iltaa, alk. 1.11. Sosiaaliset mediat yhdistyksen viestinnän ja vaikuttamisen tukena Turun kurssi 12.11. Helsingin kurssi 15. ja 22.11.
YLEISÖLUENNOT
Ilmastonsuojelun nykytrendit 5.10. Simo Vassinen, Demos Helsinki Ilmastonsuojelun tulevaisuuden visioita 12.10. Annukka Berg, Helsingin yliopisto Helsinki, työväenopiston luentosali, Stoa klo 17-18.30. Vapaa pääsy!
VIHREÄ SIVISTYS- JA OPINTOKESKUS
WWW.VISILI.FI
Tutkimu
MI OPULIS P ITISMI & IA? EUROEL MOKRAT DE ENTÄS
sEdusku nnan
iikkapä ja polit
ivät
011 orio 11.1l1.2 kennuksen audit 10. isära
Katso ohjelma ja ilmoittaudu osoitteessa www.sorsafoundation.fi Tilaisuus on maksuton. Työkielet ovat suomi ja englanti, tilaisuudessa on tulkkaus.
9
2010
39
Australiassa tuulee sittenkin
A A I L M A N tuuliolosuhteita tutkittaessa on havaittu, että joillakin seuduilla, esimerkiksi Australiassa, tuulisuus on ollut vähenemään päin. Australiassa asiaa on nyt tutkittu tarkemmin, ja saatujen tulosten mukaan tuulikysymys ei olekaan niin yksinkertainen. Voidaan väittää, että tuulet ovatkin keskimäärin voimistuneet Australiassa. Kahden metrin korkeudella maanpinnasta tuulet ovat kyllä heikentyneet vuosina 19892006
M
keskimäärin 0,36 prosenttia vuodessa. Mutta kymmenen metrin korkeudelta mitattaessa asiat ovatkin toisin: Australian tuulet ovat voimistuneet keskimäärin 0,69 prosenttia vuodessa. Tällä täsmentyneellä tiedolla lienee arvoa muun muassa tuulivoimaloiden rakentajille. Tuulitutkimus julkaistiin Journal of Climate -lehdessä. Climate Progress uutisoi siitä.
Maria Haanpää
TEKSTI KUVITUS
LAURI FINÉR TERO TIKKANEN
Kestävyys -WHAT
Asiantuntijoidenkin talousennusteet perustuvat lähinnä arvioihin, eivätkä poliitikot todellisuudessa usko juuri niitäkään.
voima
Vankeja valuuttaa vastaan
Valko-Venäjästä lähinnä siksi, että ehkä kirjoitetulla sanalla on jotain taikavoimia, jotka vääntävät jostain vivusta, joka saa kaverini ulos vankilasta. Mutta kyllä Valko-Venäjä kiinnostaa muutenkin. Esimerkiksi tällä hetkellä on julkinen salaisuus, että Lukasenko on päättänyt, että jostain on nyt pakko lypsää rahaa valtiontalouden täydellisen romahtamisen estämiseksi. Hän ymmärtää myös, että ilman poliittisia myönnytyksiä IMF:n valuuttahanat eivät aukene. Kulissien takana käydään siksi parhaillaan tiukkaa kädenvääntöä siitä, kenet joulukuun 19. päivän vangeista päästetään ulos ja millä ehdoilla.
O K E I , K I R J O I TA N L U U L I S I A I H E E N kiinnostavan lännessä. Onhan se aika noloa, että keskellä Eurooppaa möllöttää harvahiuksinen viiksiveikko, joka ruokkii lehmän kolhoosissa kuin kolhoosissa, voittaa jääkiekossa joukkueen kuin joukkueen ja antaa piutpaut Strasbourgeille, Brysseleille ja Etyk-kokousten lisäpöytäkirjoille. Siis varmasti valistuneiden porvareiden lehdet The Guardian ja The Economist kirjoittavat tästä jotain, fiksusti ja viileän sileän objektiivisesti eikä punaviherlasien läpi katsoen. Mutta ei mitään! Porvaritoimittajat ovat pihalla. Miksi vielä hiljattain kiivaasti kasvanut Valko-Venäjän talous on niin kuralla, että maa joutui devalvoimaan valuuttansa viime toukokuussa rajummin kuin mikään muu maailman maa viimeiseen neljäänkymmeneen vuoteen? Ja mitä länsimaat ovat vaatimassa uusia lainoja vastaan, ja missä Lukasenko on valmis antamaan periksi? Ei vastauksia. Joulukuun 19. päivän jälkeen ValkoVenäjä on taas kerran kadonnut valveutuneen porvariston maailmankartalta.
vähemmän kiinnostavaa kuin Valko-Venäjä? Jo Venäjä on jotain vähän junttia, jotenkin suuri, kömpelö ja alkukantainen. Valko-Venäjä edustaa kaikkea Venäjän junttiutta potenssiin kaksi. Ei siellä ole mitään paitsi perunaa, traktoritehdas ja elementtitaloja. Pietarissa voi käydä kuosaamassa viikonloppuna, koska siellä on 1800-luvulla asunut pari suurta kirjailijaa ja säveltäjää ja koska siellä on empire-taloja, mutta kuka kävisi koskaan Valko-Venäjällä ja miksi ihmeessä? Minä olen käynyt, mutta en edes yritä selittää, ette te kuitenkaan tajua. Mutta käykää allekirjoittamassa tämä vetoomus, jotta anarkistivangit lisättäisiin vapautettavien listalle: www.gopetition.com/petitions/in-defense-ofbelarus-imprisoned-anarchists.html.
V O I S I K O O L L A M I TÄ Ä N
Veli Itäläinen
Itäläinen on Fifin Kirjeenvaihtaja. Lue merkintä kokonaan Fifistä.
julkisen talouden kestävyysvajeesta ja sen edellyttämistä toimista oli yksi keskeisimpiä teemoja ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, eikä keskustelu ei ole tyystin laantunut vieläkään. Erityisesti ennen vaaleja monet vasemmistolaiset poliitikot epäilivät, että kestävyysvajeen merkitystä Suomelle on liioiteltu eikä sen vuoksi olisi tarvetta ryhtyä niin suuriin toimiin kuin valtiovarainministeriö on ehdottanut. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala väitti helmikuussa, että kestävyysvajetta käytetään verukkeena räikeimpien veroepäkohtien korjaamista väisteltäessä ja menoleikkausia kiirehdittäessä. Kokoomus on sen sijaan luottanut VM:n näkemyksiin. Esimerkiksi Jyrki Katainen on ainakin julkisuudessa tukeutunut lähes sokeasti VM:n laskelmiin, jotka antavat tukea kokoomuksen halulle leikata julkisia menoja. Sdp:n ja Vasemmistoliiton näkemykset kestävyysvajeesta taas ovat optimistisemmat, jolloin niiden mielestä leikkaustarve on pienempi. Toki näkemyksiin menojen leikkaustarpeesta vaikuttavat myös esimerkiksi erilainen suhtautuminen verojen korottamiseen. Kataisen uskoa VM:n laskelmiin kuvaa hyvin hänen viime vuonna Kansantalouden aikakausikirjaan kirjoittamansa artikkeli. Kuvatessaan Suomen talouden tilaa ja haasteita hän käytti omien mielipiteidensä ohella kahta lähdettä: VM:n raporttia ja sen keskeisintä politiikkaehdotusten lähdettä. On täysin luonnollista ja välttämätöntä, että ministeri luottaa omiin virkamiehiinsä. Voi silti olla huolissaan, jos ministeri ei ole valmis suhtautumaan heidän mielipiteisiinsä kriittisesti. Sittemmin lukuisat talousasiantuntijat ovat tyrmänneet hallitusohjelman ratkaisut riittämättöminä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman arvosteli A-Studiossa 10.8. hallitusohESKUSTELU SUOMEN
K
jelmaa tulevien vuosikymmenten taloushaasteiden ratkaisemisen näkökulmasta vaatimattomaksi: "Se lepää toiveajatteluun."
Mikä ihmeen kestävyysvaje?
Kestävyysvaje on laskelmaan perustuva arvio julkisen talouden tasapainosta pitkällä aikavälillä. Arvio kertoo, kuinka suuria muutoksia julkiseen talouteen olisi tehtävä nyt, jotta julkinen talous pysyisi tasapainossa, eikä velkaa tarvitsisi ottaa lisää. Suomen kestävyysvaje johtuu ennen kaikkea siitä, että ikään sidonnaiset julkiset menot kasvavat tulevina vuosikymmeninä väestökehityksen vuoksi.
yli- tai alijäämäinen julkisen talouden tulisi olla, jotta se olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä. Näitä lukuja vertailemalla saadaan kestävyysvaje. VM:n arvioiden mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2015 on yksi prosentti suhteessa BKT:een, mutta talouden tulisi olla 4 prosenttia ylijäämäinen, jotta talous olisi tasapainossa pidemmällä aikavälillä: 1+4 = 5 %.
Mistä erot kestävyysvajelaskelmien tuloksissa johtuvat?
Erot eri tutkimuslaitosten kestävyysvajelaskelmien tuloksissa ovat suuria. Arvioiden vaihteluväli 0,58,0 prosenttia BKT:sta eli noin 15 miljardia euroa. Mistä erot johtuvat? Kestävyysvajelaskelman tekeminen edellyttää BKT:n ja julkisten tulojen sekä menojen ennustamista pitkälle tulevaisuuteen. Ennusteet voivat perustua historialliseen kehitykseen tai tarkempaan tutkimukseen jonkin osatekijän kehityksestä, kuten väestöennusteeseen. Kestävyysvajelaskelmien niin kutsutussa perusskenaariossa oletetaan lisäksi, että poliitikot eivät tee muutoksia jo tehtyihin ratkaisuihin. Esimerkiksi valtion talouden menokehykset pysyvät ennallaan. Pääosin erot laskelmien lopputuloksissa johtuvat erilaisista valinnoista oletuksia tehdessä. Tämän lisäksi eroihin vaikuttavat erilaiset laskentatavat. Erojen syihin voi mennä syvemmällekin. Niitä arvioitaessa on huomioitava, että kaikki kestävyysvajelaskelmat niin kuin pitkän ajan talousennusteet yleensäkin ovat karkeita, aivan kaikki. Etlan Valkosen sanoin ne ovat "tieteellisesti alkeellisia". Ensinnäkin esimerkiksi VM:n laskelmat eivät perustu mihinkään varsinaiseen malliin, jossa edes perusosatekijöiden suhteet otettaisiin huomioon. Julkisten velkojen määrällä on vaikutusta BKT:n kasvuun, mutta VM:n laskelmassa BKT:n kasvu pysyy vakiona vaikka velka kasvaa. Tämä ei ole todellisuudessa mahdollista. Etlan mallissa on joitakin tällaisia suhteita otettu huomioon, mutta Etlan tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen ei väitä, että tämä tekisi heidänkään mallistaan lähellekään täydellisen. Toiseksi laskelmien osatekijät on valittu puutteellisesti. VM:n Kansantalousosaston ylijohtajan Tuomas
ajetta ävyysv n Kest etää käyt eena verukk auksia eikk menol ittäessä. kiirehd
Kestävyysvaje käsitteenä jo itsessään kertoo keskeisen ongelman menot ovat suuremmat kuin tulot. Tämä tarkoittaa käytännössä, että julkisia tuloja olisi lisättävä, menoja karsittava ja tehtävä rakenteellisia muutoksia, jollainen paljon puhuttu eläkeiän nosto esimerkiksi olisi. VM on tehnyt Suomessa kestävyysvajearvioita koko 2000-luvun. VM:n lisäksi arvioita on tehty Etlassa, Suomen Pankissa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksessa PT:ssä. Tämän lisäksi vajetta on ulkomailla arvioitu muun muassa IMF:ssä. VM:n arvio kestävyysvajeesta oli keväällä 5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 10 miljardia euroa. Vuotuisia julkisia menoja olisi leikattava tämän verran, jos kestävyysvaje kurottaisiin umpeen yksinomaan menoleikkauksilla. VM käyttää laskelmassaan lähtökohtana hallituskauden todennäköistä päättymisvuotta 2015. Laskelman tekeminen edellyttää, että VM ennustaa ensin, kuinka yli- tai alijäämäinen julkinen talous vuonna 2015 on. Toisessa vaiheessa VM arvioi, kuinka paljon
40
8
2011
Sukselaisen mukaan VM:n laskelmat perustuvat "joukkoon ennusteenomaisia arvioita ja puhtaita oletuksia talouden ja väestönkasvun taustalla olevien tekijöiden kehityksestä". Kärjistäen voidaan väittää, että suuri osa näistä "puhtaista oletuksista" on vedetty hatusta, toki menneisyyden kehitys tuntien ja tehtyjä oletuksia perustellen.
Lopputulos riippuu siitä, mitä ynnätään
Laskelmien osatekijöiden määrittäminen on ratkaisevaa, koska pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa ennusteissa hyvinkin pieni muutos yhdessä osatekijässä aiheuttaa suuria muutoksia lopputulokseen. Oletuksista voi olla eri mieltä hyvinkin perustellusti, ainakin silloin kun laskelmat perustuvat hataralle pohjalle. Kestävyysvajelaskelman tulosta saadaan helposti muutettua 10 miljardia ja enemmänkin suuntaan tai toiseen ja täysin perustellusti. Laskentatavan vuoksi tulokset ovat herkkiä myös toisella tavalla. VM:n
laskelmat on suljettu vuoteen 2060. Kestävyysvajeen suuruus muuttuisi merkittävästi, jos loppuvuodeksi valittaisiin vaikkapa 2050 tai 2070. Edes sama laskentatapa ei kuitenkaan takaa sitä, että tulokset olisivat samanlaisia: PT:n ja VM:n laskelmat on laadittu samaa menetelmää käyttäen. Tulokset ovat silti kaukana toisistaan: PT:n arvio on 0,5 prosenttia BKT:sta, VM:n 5,0 prosenttia. Tulosten ero johtuu pääosin siitä, että tutkijat ovat ennustaneet laskelmien lähtövuoden 2015 julkisen talouden tasapainon erilaiseksi. VM arvioi, että julkisen velan suhde BKT:een kasvaa joka vuosi vuoteen 2015 asti. PT:n maaliskuisen arvion mukaan suhde pienenee jo tänä vuonna ja ensi vuonna julkinen talous on ylijäämäinen. "Olemme monesta asiasta VM:n kanssa eri mieltä", kuittaa PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto. Laskelmien lopputuloksen "manipuloiminen" olisi helppoa, ja mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon. Etlan Valkonen myöntää, että sen tiedostaminen, mitkä asiat vaikuttavat laskelmien oletuksien valintaan, ei ole tutkijalle itsellekään helppoa:
"En ole edes varma voinko luottaa itseeni." Tämä on hyvä muistaa ennen kuin haukkuu tutkimustuloksia politisoituneeksi: ihmismieli ei ole ihan niin rationaalinen kuin jotkut kuvittelevat.
Tutkijat kritisoivat laskelmia
Muiden ohella kestävyysvajetutkimuksia ovat arvostelleet kestävyysvajeen tutkijat itse. Esimerkiksi Etlan Valkosen mielestä tutkimukset ja kestävyysvajeesta käyty akateeminen keskustelu eivät juurikaan tue poliittista päätöksentekoa.
i ei ole ismiel linen Ihm tionaa niin ra jotkut kuin . elevat kuvitt
Kestävyysvajelaskelmien puutteista huolimatta niiden painoarvo poliittisessa keskustelussa on kasvanut kohtuuttoman suureksi. Poliitikot ovat voineet valita tarkoitushakuisesti sellaisen tutkimustuloksen, joka tukee heidän omia tavoitteitaan. Poliitikkojen väittely kestävyysvajeen suuruudesta on typerää, koska "sitä ei kukaan tiedä", kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Aki Kangasharju totesi Kauppalehdessä kesäkuussa. Samalla Kangasharju arvioi, ettei kestävyysvajeeseen voi ylireagoida. Laskelmien epävarmuus ei siis poista sitä tosiasiaa, että jotain olisi tehtävä. VM:n Sukselainen vastasi Kansantaloudellisen aikakauskirjan kirjoituksessaan VM:n laskelmista esitettyyn kritiikkiin. Sukselaisen mukaan VM on käyttänyt kömpelöä laskentatapaa kestävyysvajeen laskemiseen, koska samaa laskentatapaa käytetään muissakin EU-maissa. Tulosten vertailukelpoisuus on näin parempi.
Lisäksi VM:ssa ollaan ilmeisesti julkisen keskustelun perusteella huolissaan siitä, että sen riippumattomuutta poliitikoista on kyseenalaistettu. VM:n finanssineuvos Sami Yläoutisen mukaan yksi syy laskentatavan valintaan on ollut se, että EU:ssa yhteisesti käytetyn menetelmän valinta "on omiaan vähentämään VM:n vedätyksen pelkoa".
VM laskee, mutta uskooko hallituskaan?
Jyrki Kataisen hallitus tavoittelee ohjelmansa mukaan "valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon (BKT) suhteen kääntämistä selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä". Lisäksi valtion talous olisi tarkoitus saada tasapainoon määrätietoisin toimin. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus sopeuttaa valtion taloutta 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä.
Exo_www_Voima_125x28
1
9/1/11
5:34 PM
8
2011
41 41
VEROJA VOIDAAN KOROTTAA
S U O M E N TA L O U D E N tasapainosta
Etnosoi! Helsingissä 8.-13.11.2011
Moussa Diallo Trio (Mali/Gambia/ Tanska)
Su 13.11. Malmitalo Liput 15/12 ¤ (Lippupalvelu)
tulee pitää huolta. Sen johtopäätöksen voi tehdä kestävyysvajetutkimuksista. Valtiovarainministeriö ja monet muut painottavat ratkaisuna menojen leikkauksia. Toinenkin ratkaisu olisi: veroja voitaisiin korottaa. Nyt veronkorotusehdotukset painottuvat kulutusveroihin eivätkä tuloveroon. Hallitus päätti jopa laskea yritysten verokantaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Palkansaajien tuloveroasteikkoja on ilmeisesti tarkoitus rukata siten, että inflaatiokorotukset palkkoihin eivät nosta veroprosentteja. VM:n verolinjaukset perustuvat taloustieteelliseen tutkimukseen ja aiempiin kokemuksiin muista maista. On hyvä muistaa, että tällainen tutkimus ei ole kovin laajaa ja sen yleistettävyys on heikkoa. Vastakkaistakin kantaa tukevia esimerkkejä on löydettävissä. Esimerkiksi kesäkuussa julkaistussa Valtioneuvoston kanslialle tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että julkisen sektorin koolla siis korkeilla veroilla ei ole yksiselitteisesti kasvua heikentävää vaikutusta.
V E R O N K O R O T U S T E N vaikutusten
suhtautumisessa verojen maksuun voivat vaikuttaa siihen, mikä korotusten vaikutus on. Tällaisten asioiden merkitystä on taloudellisessa tutkimuksessa hankala arvioida. Talouden tutkimus keskittyy suurempiin linjoihin ja oikeanlaista tietoa ei usein ole saatavilla tutkimuksen tueksi.
TÄ S TÄ E I kuitenkaan tule vetää joh-
tutkiminen kansantaloudelle on vaikeaa. Miksi? Tutkimustuloksia on hankala yleistää, koska eri maiden, aikakausien ja suhdannetilanteiden vertailu on vaikeaa. Yksittäisen maan talouteen vaikuttavat niin monet muutkin asiat kuin verotus. Lisäksi verojärjestelmien yksityiskohdat ja verovalvonta ovat aina erilaisia eri maissa. Jopa kulttuurierot
topäätöstä, että kansantaloudellista tutkimusta ei tarvita. Meidän oman elämämme ekonomistien on kuitenkin hyvä tunnistaa kansantaloudellisen tutkimuksen rajallisuus ennen kuin mediassa rummutetut tarkat talousennusteluvut muuttuvat mielessämme todeksi. Ei pidä unohtaa, että pohjoismaiset hyvinvointivaltiot, joissa verotus on ollut vuosikymmeniä korkeampi kuin muualla, ovat menestyneet taloudellisesti hyvin. Niiden talouskasvu kestää vertailun muihin länsimaihin ja kriiseistäkin on selvitty paremmin kuin monet muut. Päinvastoin, Pohjoismaat ovat parasta AAA-ryhmää. Ehkä veroja voidaan sittenkin korottaa ilman suurta pelkoa talouskasvunloppupeikosta. Verot ovat talouden kasvulle vain yksi tekijä ja niiden merkitystä on turha liikaa korostaa. Päätökset kuuluvat kansan valitsemille poliitikoille. Kansan enemmistölle tuloveronkorotukset kelpaavat, ainakin jos TNS Gallupin Voimalle tekemään keväiseen tutkimukseen on uskomista.
Ohjelmassa mm. Sväng, Pole Pole, Kristiina Ilmonen, Äijä, Siba Folk Big Band, Kanteleen kyydissä
Lauri Finér
Liput 20/12/5 ¤ (Lippupiste) · 8.11. Musiikkitalo
Hilja Grönfors & Latso Dzinta levynjulkaisukonsertti
Puolet sopeutuksesta on verojen korotuksia ja puolet menojen leikkauksia, jonka lisäksi hallitus käynnistää vuoteen 2015 mennessä rakenteellisia toimia, joilla on tarkoitus kuroa umpeen koko kestävyysvaje. VM:n ennen vaaleja tekemän arvion mukaan valtion tulisi korottaa veroja ja leikata menojen kasvua yhteensä 6 miljardia, jotta hallituksen vähimmäistavoite valtion velan tasosta saavutettaisiin. Hallitus on sitoutunut lisäämään sopeutustoimenpiteitä hallituskauden aikana, jos sen tavoitteet eivät näytä toteutuvan eli valtion talouden alijäämä asettuu yli 1 prosenttiin BKT:sta. Hallitusohjelman linjauksista voi ainakin vetää sen johtopäätöksen, että hallitus ei usko VM:n arvioon siitä mikä on kestävyysvajeen kuromiseksi tehtävien välittömien toimenpiteiden tarve. Hallituksen ja VM:n näkemykset lienevät sittemmin lähentyneet. Hallitus julkisti syyskuussa vuoden 2012 talousarvioehdotuksen, jossa ohjelman sopeutustoimia on VM:n vaatimuksesta kiirehditty. Myös rakenteellisten muutosten osalta hallitusohjelman kaavailuja on pidetty vaatimattomina tavoitteisiin nähden. Esimerkiksi työttömyysaste olisi tarkoitus saada laskettua 5 prosenttiin, kun se oli kausivaihtelut puhdistettuna heinäkuussa 7,8 prosenttia. Lisäsopeutustoimien käynnistämiseksi asetettu raja on VM:n ennusteisiin nähden sen verran alhainen, että niitä ei välttämättä tarvita. Voidaan siis sanoa, että hallitus ottaa lisäaikaa ja toivoo, että tulevaisuus olisi toisenlainen kuin on ennustettu. Lopulta vain aika näyttää miten käy.
Kirjoittaja opiskelee Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa yritysjuridiikkaa & kansantaloustiedettä. Artikkelia varten on haastateltu Etlan Tarmo Valkosta, PT:n Eero Lehtoa & VM:n Sami Ylä-Outista. Kirjalliset lähteet Fifissä.
Liput 15/12 ¤ (Lippupalvelu) · 10.11. Savoy-teatteri
Kamel El Harrachi (Algeria) Afenginn (Tanska) Deba (Mayotte)
Liput 10 ¤ · 12.11. Dubrovnik
Liput 25/22 ¤ (Lippupalvelu) · 11.11. Savoy-teatteri
Liput 25/22 ¤ (Lippupalvelu) · 12.11. Savoy-teatteri
Lasten Etnosoi!: Abacaxeiro (Brasilia/Norja)
Vapaa pääsy · 13.11. Malmitalo
Lisäksi iltaklubeja, yleisöluentoja ja paljon muuta!
Kamel El Harrachi (kuva: Laurence Fragnol)
Moussa Diallo Trio (Kuva: Jacob Crawfurd)
TA LO US & RU O K A
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 24.10. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. kaisen ravinnon vaikutuksista vaihdevuosiin, kello 17 Turun Ruohonjuuressa & 13.10. kello 17 Helsingin Itäkeskuksen Ruohonjuuressa, osallistumismaksu 10 euroa, joka hyvitetään luentopäivänä tehdyistä tuoteostoksista, ilmoittautumiset myymälöiden kassoille tai Turun Ruohonjuuri 020 7669 740, Itäkeskuksen Ruohonjuuri 010 420 4200.
10.10. WASTED CRISIS OR VALUABLE OPPORTU-
TAPAHTUMA
4.10. NAISTEN PANKK I SOLIDA ARISUUST YÖ-
TÄ K ÄY TÄNNÖSSÄ, hiippakunnan diakoniasih-
teeri Kaisa Rauma luennoi kello 18 Turun Rakennusliiton toimistossa, Uudenmaankatu 6 a.
6.10. VA IHDE V UOSIHA A STEIDEN LUONNON-
proviisori Kaija Elo luennoi yrttien, yrttivalmisteiden & luonnonmuMUK AINEN HOITO,
islantilainen kansanedustaja, ex-professori Lilja Mósesdóttir luennoi talouskriisin vaikutuksista Islannissa, kello 12 Jyväskylän yliopiston Agora-salissa, Mattilanniemi 2.
NIT Y?
Tarkemmat ohjelma- ja lipunmyyntitiedot: www.etnosoi.fi
Festivaali pidättää oikeudet ohjelmanmuutoksiin.
Hilja Grönfors (kuva: Maarit Kytöharju)
Afenginn (kuva: Rune Backs)
Deba (kuva: Fred Toulet)
42
8
2011
ONNETTOMIA RAKKAUSTARINOITA.
Vaasankadun punkskenestä ammentava Särkyneet halailee iskelmää.
Miten olette rikki, Särkyneet?
Särkyneiden debyyttialbumi kertoo, mitä syntyy Beatles-fanin & punkkareiden yhdistelmästä.
syysilta Helsingissä Vaasankadun Combat Rock Shopissa. Naapuribaarista kuuluu kovaääninen hauskanpito. Myymälässä virvokkeiksi tarjotaan soijamaidolla maustettua kahvia kaljatuopista ja olutta tölkistä. Myymälän tiskin ympärille ovat kokoontuneet Särkyneet-yhtyeen laulaja Milla, kitaristi Jani ja rumpali Maukka. He esiintyvät Särkyneet-yhteydessä mieluummin ilman sukunimiään, koska "1990-luvun Kasisali-bändeilläkään ei ollut niitä". Jotkut saattavat tuntea Särkyneiden jäseniä bändeistä Manifesto Jukebox, I Walk The Line tai The Heartburns. Tämä kaikki on kovin, kovin punkkia. Särkyneitä ei kuitenkaan helposti voi mahduttaa samaan punk-loN S AT E I N E N
O
keroon, ei ainakaan ihan ilman väkivaltaa. Bändin vastikään julkaistulla esikoispitkäsoitolla Ei Enää voi kyllä kuulla punk-sävyjä, mutta vielä enemmän levyltä välittyy melodinen ja melankolinen, vaikkakin särmikäs popmusiikki. Levyn on julkaissut kitaristi Janin oma firma, punkkiin ja hardcoreen keskittynyt levy-yhtiö Combat Rock Industry. "No joo, tällä hetkellä me ollaan Combat Rockin ainoa suomenkielinen ja ylivoimaisesti popein kokoonpano", naurahtaa Jani. alkunsa kevättalvella 2010, kun Milla soitteli kitaralla Janille paria itse tekemäänsä kappaletta. Nämä tulivat yllätyksenä, sillä seurustelusta huolimatta Jani ei ollut tiennyt Millan biisintekoambitioista. "En ollut aiemmin juurikaan tehnyt musiikkia, ja oli hirvittävä henkilökohtainen tarve kirjoittaa ja tehdä biisejä", Milla muistelee. Näiden biisien ympärille kasattiin bändi, basisti Jamppa ja rumpali Maukka poimittiin läheltä Kallion muusikkopiireistä. Ensimmäinen single sisälsi omien
SÄRKYNEET SAI
biisien lisäksi käännösversion The Nervesin powerpop-klassikosta When You Find Out, Kun tajuat sen. "Covereita ei ole kuitenkaan tehty kuin yksi per levy, aina jotain itseä kiinnostavaa", Jani kertoo. Ei Enää -pitkäsoitoltakaan ei löydy kuin yksi lainakappale, kaikkien muiden biisien sävellyksestä ja sanoituksesta vastaa Milla.
i Levy e sy an ek varma anavien äk iskelm listoille. soitto
"Tavoitellaan täydellistä popbiisiä ja melodiaa, ja se voi tarttua mistä vaan. Minulla on erittäin laaja musiikinkuunteluhistoria, josta voi ottaa parhaita pätkiä ja yrittää jalostaa niistä Särkyneille sopivia helmiä", hän kuvailee. suuri rakkauteni, se varmaankin kuuluu näissä biiseis" T H E B E AT L E S O N
sä. Muut eivät varmaan ole sitä bändiä niinkään kuunnelleet. Siitä tulee sinänsä mielenkiintoista, että mitä oikein syntyy Beatles-fanin ja punkkareiden yhdistelmästä", Milla naurahtaa. "Karkkiautomaatti ja Liekin pari ensimmäistä levyä ovat inspiroineet kovasti. Janskun tapa sanoittaa, ja varsinkin se, miten hän oikein tulkitsee sanoituksensa. Keskitytään enemmän siihen, miltä sanat kuulostavat laulettuina kuin sisältöön mistä lauletaan. Muita erityisen inspiroivia bändejä minulle ovat olleet Nirvana, Leevi and the Leavings, ja vastikään edesmenneen Topi Sorsakosken aikainen The Agents." Nämä esikuvat kuuluvat myös Ei Enää -albumilla. "Tuotanto levyllä on kuitenkin niin raffia, ettei levy varmaankaan ihan iskelmäkanavien soittolistoille eksy", Jani arvelee. "Ollaan kyllä sillä vitsailtu, että tehtäisiin joistakin biiseistä varta vasten radioystävällisiä iskelmäversioita", kertoo Milla. "Toisaalta, oikeastikin olemme viime aikoina sovittaneet ja treenanneet bändin kanssa akustisia versioita näistä biiseistä", Jani jatkaa. "Siitä voi tul-
la vielä mielenkiintoista, akustisesti kun voi vielä soittaa missä ja milloin tahansa." fanikuntaa ja keikkojen yleisöjakaumaa Jani kuvailee "toistaiseksi erittäin punkkipainotteiseksi, varmaankin soittajien taustasta ja julkaisevasta levy-yhtiöstä johtuen". "Tällä Kallion punk-jengillä on ollut vähän pasmat sekaisin tämän bändin kanssa, eivät oikein tiedä miten suhtautua. Että mikä vitun homma tämä nyt on", Maukka kertoo. "Niin, kyllähän nämä biisit olisi voitu soittaa ja sovittaa niinkin, että ne kuulostaisivat perinteisemmältä punkilta. Tähän kuitenkin päädyttiin", Jani jatkaa. Samaan tyyliin Milla kuvailee bändin nimeä: "Vaikka se on perinteinen punk-nimi monikkomuotoineen, se voi kertoa särkyneistä mielistä, tai vaikka onnettomista rakkaustarinoista."
SÄRKYNEIDEN
Joose Siira Särkyneet: Ei Enää. Combat Rock Industry 2011.
44
8
2011
Toimii kuin tanssitunti
Moninkertainen Grammy-voittaja Chucho Valdés konsertoi Suomessa.
KAVERIMME PAAVO. Äänitaiteilija Sofia Jernberg ja pianisti Cecilia Persson ovat kokeilevan Paavo-yhtyeen säveltäjät.
E
N O L E koskaan ymmärtänyt jazzia. Jotenkin ihmeellistä hifistelyä. Paritanssit ovat pelottaneet minua. Kömpelöä ja tuhruisesti intiimiä. Sitten sattui seuraava tapahtumaketju: Rakastuin mieheen, joka rakastaa salsaa. Menin salsatunneille ja sisälleni syttyi aurinko keskellä pimeintä kaamosta. Kuulin Chucho Valdésin
musiikkia, joka on jazzia, mutta sillä tavalla kuubalaisin maustein, että se toimii vähän kuin salsatanssitunti. Alkoi hymyilyttää. on kuuluisa pianisti ja orkesterinjohtaja Ramon "Bebo" Valdés, kuubalaisen musiikin kulta-aikojen merkkihahmo sekä Chuchon itsensä suurin esikuva. Lokakuussa 70 vuotta täyttävä Chucho perusti vuonna 1972 Irakere-yhtyeen, josta tuli myöhemmin yksi Kuuban tunnetuimmista jazzbändeistä. Lisäksi Valdés on toiminut vuonna 1997 perustetussa Crisolissa ja 2009 perustetussa The Afro-Cuban Messengersissä sekä kahminut Grammy-palkintoja.
VA L D É S I N I S K Ä
N Y T K Ä D E S S Ä N I on liput Valdésin keikalle ja olen suorastaan lieskoissa. Ukko on nero. Pakko silti tarkastaa kuubalaisilta ystäviltä, että kutsutaanko miestä oikeasti Kuubassa kansallisaarteeksi, kuten Suomen keikkojen järjestäjä hehkuttaa? Jo vain. "Chucho Valdésin musiikista pitävät Kuubassa kaikki vauvasta vaariin. Valdés on loistava", vakuuttelee yksimielinen joukko kuubalaisia Valdésfaneja. Jazzkeikalla tavataan!
Paavo Ruotsista,
päivää!
Happening täyttää marraskuussa 30 vuotta. Juhlaohjelmistossa kiinnittää huomiota Ruotsista saapuva Paavo. Aika erikoinen nimi jazz-bändille. Modernia jazzia esittävä kahdeksan muusikon kokoonpano syntyi vuonna 2004. Tuolloin nimessä oli vain yksi a. "Nimi tulee tv-visailusta, jossa kilpailijat imitoivat eri lintujen ääniä. Innostuin riikinkukon äänestä ja pavo on linnun latinankielinen nimi", bändin laulaja, äänitaiteilija Sofia Jernberg kertoo. "Mutta kun vierailin Suomessa ja tapasin monta mukavaa Paavoa, niin lisäsimme nimeen toisen a-kirjaimen kunnianosoituksena Suomelle!" Eri puolilla maata esiintynyt Paavo taitaa fanittaa Suomea. "Hämmästelen aina, miten kaikki on Suomessa niin hyvin järjestetty, ajateltu ja siististi toimeenpantu. Ja ihmiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia!" Jernberg hehkuttaa.
Laura Rantanen Chucho Valdés 28.10. Turun Logomossa & 30.10. Helsingin Finlandia-talossa. http://valdeschucho.com
T
AMPERE JAZZ
syntyvät äänitaiteilija Sofia Jernbergin ja pianisti Cecilia Perssonin kynästä. Paavon vuonna 2007 julkaisemaa debyyttialbumia on kuvailtu pieneksi sensaatioksi mitä tulee sävellyksiin, sovituksiin ja äänimaisemiin. "Soitamme modernia jazzia, jossa on paljon vaikutteita. Toimittajat ja yleisö kokevat vaikeaksi määritellä musiikkiamme niin mekin! Jokainen voi löytää siitä jotain", Jernberg kertoo arvoituksellisesti. "Joskus musiikkia on vähän vaikeaa myös soittaa, mutta haluamme haastaa itsemme ja stimuloida luovuutta." Kuuntelijalle musiikki on haastavaa muttei vaikeaa, vakuuttaa Jernberg. Paavon musiikista ei tarvitse etsiä piilotettuja viestejä ja merkityksiä. "Yleisön täytyy vain kuunnella ja, kuten aina, antaa soundin viedä. Jos musiikista löytyy viesti, niin se on varmasti oikea, vaikka se olisi erilainen kuin jonkun toisen kuulema viesti."
Anna-Sofia Joro
on vaikea lokeroida. Kokeilevat sävellykset
PA AVO N M U S I I K K I A
Paavo Tampereen Tullikamarilla 5.11.
mirkka hietanen, pertti laesmaa, Tapani Möttönen, Joose siira & jari tamminen
Delta Force II: Megamosh 2011. Omakustanne 2011. The Mokners: . Lay Back And Listen. Abovoice 2011. Aikalaiset: Tivoli. Omakustanne 2011. Yakuzi Pato: Yakuzi Pato. Taimi Records 2011. Opeth: Heritage. Roadrunner Records 2011.
Tosi hyvää huutoa
Mitä voi odottaa yhtyeeltä, joka on lainannut nimensä camp-ikoni Chuck Norrisin jopa keskimääräistä huonommalta elokuvalta? Ainakin kokoonpanon hardcorea, punkkia ja trashmetallia yhdistelevän tuotanto on räjähtävää. Megamosh 2011:n biiseistä vain yksi ylittää kestoltaan kolme minuuttia. Kappaleista Älä niele paskaa tuo mieleen ei-niin-etäisesti Anthraxin ja Public Enemyn Bring the Noise -klassikkobiisin. Biisille on saatu pykälään Asa, jonka räpätykset tuovat vaihtelua ja dynamiikkaa levyn huutopohjaiselle vokalisoinnille. Huh, mikä puolitoistaminuuttinen. Vaikka levy on kuunneltavissa kokonaisuudessaan yhtyeen kotisivuilla (deltaforce2.bandcamp.com) kannattaa hankkia virallinen levy koska 1.) jäbät varmasti tarvitsevat fyrkan ja 2.) levyn mukana saat biisien sanat, joita ilman huutelosta ei saa kovinkaan iisisti selvää. Vaikka kappaleilla huumori on keskeistä, on vakavampaakin sanottavaa mahtunut mukaan. (JT)
Vibra voimissaan
Äskettäin kävin kuuntelemassa Jukka Haavistoa Ekman Jazz Clubilla. Sitten vibrafonisti Panu Savolaisen voittoisa HERD julkaisi livealbuminsa. Ja heti seuraavana päivänä Savolaisen opettaja ja esikuva Severi Pyysalon trio tämän livealbumin. Jumalainen Sarah Vaughan pyysi 16-vuotiasta Pyysaloa mukaan Kirjurinluodon esitykseensä Porissa vuonna 1984. Jo kaksi vuotta aikaisemmin Pyysalo oli lyönyt itsensä läpi Pori Jazz -festivaaleilla. Bassokenraali Timo Hirvonen tunnetaan mielikuvituksellisesta työskentelystään instrumenttinsa kanssa. Kolmantena triossa on tarkka ja uupumaton rumpali Jussi Lehtonen. Livetaltiot ovat Pietarsaaresta, Iisalmesta ja Raahesta. Ja varjele tuota If I Should Lose Youta! Jazzlaulajattarenakin kunnostautunut Taina Lehto käyttää usein ilmaisua: ne keskustelee... Kyllä. Sitä trion soitto on. Ehkä ainoa mitä jään kaipaamaan on Koko Jazz Clubilla encorena kuultu Toivo Kärjen "Lentävä kalakukko". (PL)
Oikea lääkitys
Mitä tapahtuu, kun pohjolan pojat soittavat afro-funkia? No meno kuulostaa ainakin hikiseltä siis sillä tavalla, että keikalla saa luultavasti vähentää vaatteita ja heiluttaa takamusta. Lisäksi laulajan ääni viekoittelee kivasti. Soittajien lista on pitkä, mutta soitinten sitäkin pitempi. Vuonna 2008 perustetun Aikalaiset-yhtyeen Tivoli-EP on veikeä omakustanne. Esikuvien kengät ei koolla pihistele. Bändi mainitsee innoittajikseen muun muassa Fela Kutin, James Brownin ja Bob Marleyn. Sanoitukset on sen mukaiset ei mitään nutturan kiristelyä, mutta tiedostavaa kuitenkin. Kansitaiteesta ropsahtaa pisteet myös. Länsimainen ydinajan villilänsi heittää pahaa aavistamattomat kyytiläiset vuoristoradan vaunusta muurin takaiseen kaaokseen. Takaisin pyrkivät ammutaan. Etnoväkytyksellä lienee paha klangi, mutta siihen kategoriaan tämä levy tipahtaa. Koko levyn kuunteleminen putkeen laittaa hieman puuduttamaan. (MH)
Venkula Mollukka, huhhuh
Turkulaisen instrumentaalibändi Yakuzi Paton (yakuzi: poreamme, pato: ankka espanjaksi eli vapaasti suomennettuna kylpy- tai kumiankka) debyyttipitkäsoitolla soivat espanjalaiset flamenco-kitarat, lattari-pandeirorummut, jamaikalaiset rocksteady-rytmit ja Ennio Morriconelta lainassa olevat spagettiwesterntrumpetit. Maailman eri kolkilta haettuja vaikutteita alleviivataan kastanjeteilla, hevosen hirnahduksilla ja pistoolin paukkeella. Kappaleiden nimet ovat hölmöydessään vastaansanomattomia: Funkvatti, Venkula Mollukka, Panemme Uudestaan. Kuulijaa tämäntyylinen keikkabussihuumori ei naurata, mutta bändillä on varmasti ollut hauskaa. Yakuzi Pato ei siis ole maailman coolein tai vakavin instrumentaaliyhtye. Ja hyvä niin, debyyttilevyn kokonaisilme on ihastuttavan rento. Biisit rullaavat eteenpäin raukean akustisesti, nokkelat melodia- ja rytmioivallukset pistävät suupielet hymyyn. Yakuzi Pato soittaa maailmanmusiikkia, mutta kuulostaa siltä, ettei se ole koskaan oikeasti käynyt missään. Eikä sen tarvitsekaan, idea matkustamisesta voi joskus olla hauskempaa kuin itse matka. (JS)
Väritön kunnianosoitus
Ruotsalainen Opeth on tullut Suomessakin tutuksi älyllisten elämänmuotojen heviorkesterina: yhtyeen soittotaito palvelee aidosti omaperäistä sävelkieltä, kun genren tyyppiedustajat rakentelevat tympeitä lavetteja kitaristi- ja vokalistinarsistien musiikilliselle itsetyydytykselle. Opethin uusi pitkäsoitto Heritage alleviivaa nimeään myöten yhtyeen konseptin toimivinta puolta, eri musiikkityylien ennakkoluulotonta ja samalla perinnetietoista yhdistelyä, jonka lopputuloksesta sana "metalli" ei kerro oikeastaan mitään. Etuliitteellä "proge-" päästään hieman lähemmäksi totuutta. Heritage on äänimaailmaltaan ja sävellyksiltään selkeä kunnianosoitus pohjoismaiselle kokeellisen rockin perinteelle. Seurauksena Opeth kuulostaa tällä levyllä vähemmän itseltään ja vähemmän mielenkiintoiselta. Opethin suurimpia vahvuuksia on ollut juuri erilaisten äänenvärien hallinta laidasta laitaan. Nyt skaalan raskaasta ääripäästä on luovuttu vapaaehtoisesti, ja vaikka vokalisti Mikael Åkerfeldt tonttinsa hoitaakin, on ulosantinsa hevikorinasta karsittuna melkoisen sävytöntä. (TM)
8
2011
45
M US I I K K I TA PA H T U M AT
26.10.
DIAMANDA GALÁS, yhdysvaltalainen vokaalitaiteilija kello 20 Helsingin Savoyteatterissa, Kasarmikatu 4648.
Digiä kantsuu digata
jazzosasto järjestää DIG.-jazzfestivaalit jo yhdeksättä kertaa. Viime syksynä festarit olivat Birdland Jazz Clubissa. Nyt Helsingin uudessa Musiikkitalossa. Paikat saattavat kaatuilla välillä alta ja perään, mutta DIG. senkun porskuttaa entistä ehompana. Ainakin rauniot jäävät aina savuamaan festarien jälkeen. Ideana on marssittaa lavalle sekä kotimaisia että kansainvälisiä jazzin huippuyhtyeitä. Suomalaisväriä tuovat Verneri Pohjola Aurora ja Nassaun Fasaani, joiden riveissä kuullaan Sibelius-Akatemian kautta menestykseen ponkaisseita jazzareita. Pianisti Jason Moran on yksi nykyjazzin suurimmista kansainvälisistä tähdistä. Moran sai juuri arvostetun
S
6.10.5.11.
APULANTA kiertueella, www.apulanta.fi.
I B E L I U S - A K AT E M I A N
21.10.
HATE GALLERY (UK/SWE) Helsingin DOMissa & 22.10. Tampereen Lost in Musicissa.
Vaasan Leipätehtaassa, 28.10. Jyväskylän Freetimessa & 25.11. Porin Montussa. NEGUR A BUNGET (ROM), 12.10. Jyväskylän Lutakossa, 13.10. Helsingin Kuudennella Linjalla, 14.10. Turun S-Osisissa & 15.10. Oulun Nuclear Nightclubilla. SPARZANZA (SWE) & DOOM UNIT, 12.10. Tampereen Klubilla, 13.10. Helsingin Tavastialla, 14.10. Kuopion Puikkarissa, 15.10. Joensuun Kerubissa, 19.10. Turun Klubilla, 20.10. Jyväskylän Lutakossa, 21.10. Seinäjoen Rytmikorjaamossa, 22.10. Oulun Teatriassa, 27.10. Hämeenlinnan Suisto Clubissa, 28.10. Kouvolan Rytmikatissa & 29.10. Lahden Finlandia-klubilla.
& 20.10. Tampereen Lost in Musicissa. 20.10. THE NEW TIGERS Tampereen Dorisissa & 21.10. Helsingin Loosessa. 21.10. Lost in Music -festivaali: IIRO R ANTAL A,
WIMME, VÄRTTINÄ, ANSSI TIK ANMÄKI ORCHEST-
10.10. OIREKLUBI,
Musungus Helsingin BassHelsingin Ko-
mentissa.
15.10. POPE PUOLITAIVAL QUARTET
ko Jazz Clubilla.
20.10. JENNY ROBSON
Helsingin Koko Jazz CluHelsingin Koko Jazz Clu-
Tampereen Yo-talolla. 22.10. JARE & VILLEGALLE Helsingin Nosturissa. 24.10. Eastpak Antidote -kiertue: A DAY TO RER A & SAK ARI KUKKO MEMBER (USA), AUGUST BURNS RED (USA), THE GHOST INSIDE (USA) & LIVING WITH LIONS (CAN)
billa.
22.10. PEPA PÄIVINEN
billa.
24.10. OIREKLUBI,
Downbeat-lehden Vuoden jazz-artistin, Vuoden albumin ja Vuoden pianistin arvonimet. Rumpali Ignacio Berroa lukeutuu Moranin tavoin aikalaisjazzin kärkinimiin. DIG.-festivaalilla Berroa luotsaa Havanna-Helsinki Connection -kokoonpanoa. Musiikkitalon kahden jazz-illan lisäksi festivaalin antiin kuuluvat perjantain festarijamit Musiikkitalon Klubilla ja lauantaina 8. lokakuuta Kuudennella Linjalla järjestettävä We Jazz -jatkoklubi, jossa esiintyvät Timo Lassy Band, We Jazz dj:t vieraineen ja National RGB-vj-kollektiivi. Huh!
Pertti Laesmaa Sibis Jazzin DIG.-festivaali Helsingin Musiikkitalossa 7.8.10.2011.
Electric Monk Helsingin Bass-
mentissa.
25. 10.
Helsingin Nosturissa.
25.10. K ATZENJAMMER 27.10. YUCK (UK)
TAR IN ANK ERTOJAT -unplugged-klubilla
Helsingin Bar Loosessa. Helsingin Tavastialla. Tampereen Yo-
28.10. L A INEEN K A SPERI & PAL AVA K AUPUNK I,
ROCK, POP & HIPHOP
Helsingin Nosturissa. ISON Helsingin Korjaamolla. 6.10. JUHO SALMI & SUURI VOIMA Helsingin Semifinalissa. 7.10. RISTO, PINTANDWEFALL Tampereen Yotalolla. 8.10. E XODUS (USA) Helsingin Nosturissa. THE METEORS & THE SKREPPERS Helsingin Virgin Oilissa.
5.10. SHINING (SWE) 9.10. ENV Y ( JAP), MOTHER SUSURRUS & R ADAR
HANNIBAL & JOKU ROTI MAFI A
talolla.
29.10. K AI HAHTO & REFERENCE & REFERENCE PU-
& FILLE (SWE)
RE
28.29.10.
Tampereen Klubilla. Metalheim Festival 2011: MOONSORHelsingin Nosturissa & Oulun
Edu Kettunen, kello 20 Helsingin Korjaamolla. 27.10. MARZI NYMAN Helsingin Koko Jazz Clubilla. 29.10. ROMAN FLÜGEL (GER) Helsingin Bassmentissa. 31.10. OIREKLUBI presents Flamcenco-iltamat Helsingin Bassmentissa.
ROW, T YR (FO), AUDREY HORNE (NOR), MYGR AIN & GHOUL PATROL
MUUT
liikkuu sävellyksen & improvisaation välimaastossa, kello 19 Helsingin Musiikkitalossa. 11.10. LOST HEROES, pianisti Iiro Rantala on irti, kello 19 Helsingin Kanneltalossa, Klaneettitie 5. 14.10. JOONAS WIDENIUS & GRUPO levynjulkkarikeikalla Helsingin kello 19 Helsingin Kanneltalossa, Klaneettitie 5. 22.10. MIMMIT MATK A MA AILMAN YMPÄRI, Pikku kakkosestakin tutut karjalaissiskokset Pauliina eli Pauski & Hannamari eli Hansu laulavat & tanssivat eri maiden satuperinteistä ammentavaa lastenmusiikkia koko perheelle, kello 15 Helsingin Kanneltalossa, Klaneettitie 5. TAMPERE L AUANTAITANSSIT, 15.10. Tomi Markkola & Fernet, 22.10. Martti Metsäkedon orkesteri, 29.10. Marko Lämsä & Voimaorkesteri, 5.11. Korsuorkesteri Tampereen Konsussa, Hämeenpuisto 28.
4.10. R ANK ENSEMBLE
Teatriassa. Helsingin Club YK:lla. JÄTK ÄJÄTK ÄT Tampereen Klubilla. 3.11. SADE (USA) Helsingin Hartwall Areenassa. 22-PISTEPIRKKO Helsingin Kanneltalossa.
29.10. PL AID (UK) 4.11. R AP SM FREEST YLE -K ILPAILUT, ELZHI & LI-
Helsingin Tavastialla. SELECTA POSTI Helsingin Club YK:ssa.
ANDOR & KOM-
14.10. VERY POSSESSED 20 YE ARS OF SPINE-
FARM RECORDS: ENSIFERUM, METSATÖLL (EST),
Helsingin Nosturissa. PETRI Tampereen Yo-talolla. K AISER CHIEFS Helsingin The Circuksessa. 15.10. HURTS (UK) Helsingin Jäähallissa. MILOW (BEL) Helsingin Tavastialla. 16.10. KOMPOSTI SOUND Helsingin Club YK:ssa.
K IUAS & CRIMFALL NYGÅRD BITTERLICK S, SUICIDE LOVE BOAT & PROOF FILTER
Helsingin Nosturissa. INSOMNIUM, BL ACK SUN AEON & SUPERDE ATHFL AME Helsingin Nosturissa. CHISU Jyväskylän Lutakossa.
VE BAND (USA)
5.11.
KLUBIT
6.10. Folks-klubilla MIKKO L AITINEN & ESKO ELO-
Tampereen Klubilla.
Helsingin Kokomossa. YOUNG GUNS (UK) Helsingin Gloriassa
19.10. JUHO SALMI & SUURI VOIMA
Helsingin Korjaamon baarissa. Dj Dizzy, Biga Rane, Suurliikemiesravintola Haukanperseen haukankatse, Marvin & Kublay, Boke & Muffler & Tes La Rok Helsingin Bassmentissa.
MA A,
7.10. STE ALTH UNIT 10 YE ARS,
DIGGAILE JASKAA. Hurjasti palkittu Jason Moran and the Bandwagon esiintyy Helsingissä.
T POIS! LÖYSÄ
VIMMAT TÖNÄISYT MULJUNTAA JA KO KUNNON
RED HOT CHILI PEPPERS OMIN SANOIN JA KUVIN
Joel McIver TO LIVE IS TO DIE
Kauko Röyhkä KREIKKALAINEN SALAATTI
Metallica liff Burtoni tari a Metallican Cliff Burtonin tarina. tall c urton rina
w w w. l i k e . f i KUNNIALLISISTA KIRJAKAUPOISTA KAUTTA MAA N!
Amorg s es o Mykonos Amorgos. Lesbos. Mykono . mor sbo ykon Kolme matkailijaa jotka joutuvat olm mat ail a jotka joutuva aili at äärirajoille ja niiden yli. ärirajoille niide yli ajo lle iden l
Paleface RAPPIOTAIDETTA
Suom Su mirä in kijät Suomiräpin tekijät. t
46
Koonnut Pertti Laesmaa
8
2011
Meidän kulttuurissamme ajatellaan mustavalkoisesti, että jotta olisit kunnon työntekijä, sinun täytyy olla täysiaikaisesti töissä. Ja jos on sairas, ollaan sitten kokonaan sairauslomalla. Meillä Suomessa on ihan liian paljon väkeä työkyvyttömyyseläkkeellä, ja se johtuu osittain juuri tästä ajattelun mustavalkoisuudesta. Clas-Håkan Nygård, Aikalainen 13/2011
tappava uskonto
Ekofilosofi Derrick Jensen hyökkää länsimaista kulttuuria vastaan entistäkin raivokkaammin.
Tiede on
Kun ensin kieltäydyimme järjestelmällisesti vastaamasta yksityiselämäämme koskeviin uteluihin, kuten koska olemme tavanneet tai kuinka kauan olemme seurustelleet, kieltäydyimme vastaamasta myös sukupuolielämää koskeviin kysymyksiin. Ehdotin, että voisimme laatia toisenlaisen isyydentunnustuksen, josta kävisi ilmi vain se, kuka on lapsen isä. Sehän on se olennainen tieto eikä se, ketä kukakin on pannut ja koska. Elina Loisa, Tulva 3/2011
Lapsellisinta ikinä tarjottua ohjelma-ajattelua edustaa tosiaan tuo Yleisradion uumenissa ymmärrettävän hissukseen toimivien isojen ja pikkuisten johtajien korvaava ajattelu: koulutetaan meidän toimittajista dokumentaristeja! Asianomaiset ovat itse aivan tohkeissaan ja ovat ehtineet esitellä kahden viikon kurssituksen tuloksia aamutelevisioissa ja vastaavissa. Peter von Bagh, Filmihullu 4/2011
L
ÄNTISEN MAAILMAN
Tätä minnaamisen riemua bjyydaa meille mussat ja kaikki kulttuuriperintö, päälimmäisenä slangi, oman Stadin kieli. Se tuo potkua ja styrkkaa tähän olemassaoloon, koko maailmaan. Maailmaa ei muuten kantsi treenaa endraa, riittää ku snadisti treenaa bonjaa sitä. Nimimerkki Pemu, Tsilari 4/2011
kriittisin ja suorasuisin ekofilosofi Derrick Jensen (s. 1960) on muuttunut entistäkin raivokkaammaksi. Vielä esimerkiksi A Language Older Than Words -teoksessaan (2000) hän esitti sivilisaatiokritiikkinsä sopuisasti ja lyyristellen ja tuomitsi korrektisti kaikenlaisen väkivallan. Uudessa kirjassaan Dreams hän hyökkää armotta ja rapaa säästämättä nykypäivän tiedemiesten, poliitikkojen ja teollisuuspamppujen kimppuun ja pudottelee jopa sinne tänne "pricks"ja "motherfucker"-tyylisiä ilmauksia. Nuoresta vihaisesta miehestä on siis varttunut vieläkin vihaisempi keskiikäinen mies. Agenda Jensenin raivon taustalla on harvinaisen suoraviivainen ja tyly: moderni länsimainen kulutuskulttuuri murhaa parhaillaan planeettaamme ja siksi se pitää keinolla millä hyvänsä pysäyttää.
Analyytikkona Jensen oikoo sosiorakenteellisia polkuja minkä ehtii, mutta toisaalta yksinkertaistamisen kautta hän pääsee käsiksi korporaatiovetoisen, tiedeuskoisen ja yltiöteknistyneen nyky-yhteiskunnan polttavimpiin kipukysymyksiin. Jos tiede todella antaa maailmasta toden kuvan, miksi sen varaan rakennettu läntinen kulttuuri on aiheuttanut ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon kaltaisia maailmanlopunongelmia? Onko teknologinen edistys todella parantanut elinolosuhteita maapallolla ja kenen näkökulmasta? Miksi länsimainen ihminen näkee luonnon vain elottomana raaka-ainevarastona? Mikä rooli tieteellä on ollut tässä metafyysisessä surmanajossa?
"En nata lta kan ttatoisaa tomuu llat väkiva aan." k
Jensen on hyökännyt muun muassa metsäteollisuutta (Strangely Like War), koululaitosta (Walking on Water) sekä rasismia ja naisvihaa (The Culture of Make Believe) vastaan. Uudessa kirjassaan Dreams hän käy siekailematta modernin luonnontieteen kimppuun.
AIEMMISSA K IRJOISSA AN
Lyhyesti sanottuna Jensen pitää tiedettä fundamentalistisena uskontona, yhtenä linkkinä monoteististen ideologioitten ketjussa, jonka kaikki edustajat ovat omalla valtakaudellaan toitottaneet omaavansa ainoan, oikean ja kyseenalaistamattoman totuuden maailmasta. Kuten katolinen kirkko julisti keskiajalla, että sen ulkopuolella ei ole pelastusta, nykypäivän tiedemiehet väittävät, ettei tieteen ulkopuolella ole tietoa. Palavasieluisen vastaristiretkeläisen vimmalla Jensen ryöpyttää tieteen edustajia, joille maailman ilmiöistä tosia ovat vain ne, jotka mahtuvat mikroskooppiin tai kaukoputkeen. Varsinkin niin sanotun taistelevan ateismin saarnamiehet Richard Dawkins ja Sam Harris saavat Jenseniltä täyslaidallisen. Dawkins on hänen mielestään narsistinen sosiopaatti, joka jatkaa sokeasti baconilaista, ääri-ihmiskeskeistä aateperinnettä. Sen mukaan tieteen yksioikoisena tarkoituksena on paljastaa luonnon salat ja saattaa se siten ihmisen hallintaan ja orjuuteen. Harrisin hän taas näkee luontoa vihaavana tolvanana, joka kirjoittelee laajaa huomiota saavia kirjoitelmia ihmisen ja luonnon suhteesta ilman, että olisi vaivautunut kunnolla perehtymään aiheeseen. Esimerkiksi Harrisin esseen Mother Nature is Not Our Friend Jensen analysoi kappaleiksi poikkeuksellisen tyylipuhtaalla verbaalisella liukutaklauksella.
Y K S I T TÄ I S T E N tiedemiesten ja ajattelijoiden sijaan Jensenin tähtäimessä on kuitenkin koko tieteellis-teknologinen nykykulttuuri ja sen tietoiset ja tiedostamattomat ehdollistumat. Hänen mukaansa koko länsimainen kristillis-rationalistinen aatetraditio perustuu viime kädessä oletukselle, että ympäröivä todellisuus koostuu vain elottomista ja ei-tuntevista olioista, joiden täysimittaisessa hyödyntämisessä ei ole mitään ekologisesti vahingollista tai moraalisesti arveluttavaa. Jensen siteeraa kirjassaan lukuisia tiedemiehiä, tutkijoita, journalisteja, poliitikkoja, teollisuusjohtajia ja filosofeja, joita yhdistää horjumaton usko maailman perimmäiseen materialistiseen luonteeseen. Ja vyöryttää heti perään sivutolkulla tilastoja, jotka todistavat materialistisen länsikulttuurin aikaan saamaa suunnatonta ekologista tuhoa. Mahtaako näillä kahdella olla yhteys? Jensenin mukaan yhteys on kiistaton: tiedeusko on vieraannuttanut nykyihmisen omasta synnynnäisestä viisaudestaan ja aivopessyt hänet uskomaan, että maailma on pohjimmiltaan eloton ja sattuman hallitsema kosmos vailla minkäänlaista tarkoitusta tai merkitystä. Koska linnut, puut, joet, meret, kalat, biisonit ja pandat ovat vain tahdottomia ja tiedottomia koneolentoja, niiden elämästä ei viime kädessä tarvitse välittää. Jensenin mukaan nämä filosofiset harha-askeleet ovat synnyttäneet au-
David Cameron ja Nikolas Sarkozy vierailivat äskettäin kapinallisten valvomassa Bengasissa ilmaisemassa tukeaan kapinallisille ja menivät vahingossa suoraan paikalle, jolla kapinalliset olivat viikkoa aikaisemmin julkisesti mestanneet väitettyjä Muammad Gaddafin "palkkasotureita". Vierailusta ja lynkkauspaikasta on olemassa videokin. Lehdistötilaisuudessa Cameron sanoi, että "palkkasoturien pitäisi mennä kotiinsa". Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 34/2011
Kolumnisti Jukka Relander kirjoitti elokuussa Uudessa Suomessa, että suurimpia 1990-luvun kulttuurimuutoksia oli se, että kaikkea mahdollista alettiin mitata rahassa: koulutusta, päivähoitoa, terveyttä, sairautta, uskontoa, maanpuolustusta ja kansantanhuja, esimerkiksi. "Olihan se avartavaa. Kaikelle voitiin laskea täsmällinen arvo. Ja laskettiinkin", Relander toteaa. Annukka Ruuskanen, Teatteri 5/2011
DERRICK JENSEN
Lempisinfoniani ovat neljäs ja seitsemäs. Ne ovat monisyisiä ja rakenteellisesti arvoituksellisia. Kun seitsemännen koodassa tulee lunta tupaan, ja Valse triste -sitaatin jälkeen päästään maaliin, tulee aina tunne, että onpa kuljettu huikea matka. Okko Kamu, Rondo 9/2011 (s. 1960) · Amerikkalainen ekofilosofi, luontoaktivisti ja kirjailija. · Keskeisenä teemana länsimaisen kulttuurin tuhoavuus ja sivilisaation alasajo. · Kirjoittanut yli 15 kirjaa. · Toistaiseksi ei ole suomennettu yhtään teosta.
8
tistisen ja mistään piittaamattoman teollisen zombikulttuurin, joka on parin viime vuosisadan aikana ajanut koko planeetan tuhon partaalle. tarjoaa tilalle? Kunnon luddiitti-vallankumousta, jossa koneet tuhotaan, tiede pyyhitään historiasta ja paha eliitti kitketään yhteiskunnasta pois? Kun häneltä eräässä haastattelussa kysyttiin, kannattaako hän väkivaltaa, Jensen vastasi: "En. Mutta en toisaalta kannata väkivallattomuuttakaan." Niinpä. Mutta aukoo hän filosofisiakin latuja. Kirjassaan hän nostaa tieteellisen tiedon rinnalle lukuisia "erilaisia tietämisen tapoja", joista suuri osa saisi Esko Valtaojan parran tutisemaan. Kuten teoksen nimikin antaa ymmärtää, erityisesti unet ovat Jensenille keskeinen ei-rationaalisen tietämisen kanava ja symboli. Toisin sanoen kirja pursuaa kirjoittajansa toinen toistaan omalaatuisempia unia ja hänen verrattain laveita tulkintojaan niistä. Eeppisen unienkirjaamisen ja pohtimisen pyrkimyksen kautta Jensen pyrkii osoittamaan, että
M I TÄ J E N S E N S I T T E N
2011
47
ihminen voi "tietää" ja "oppia" asioita myös laboratorio-olosuhteitten ulkopuolella. Aihemaailmaa kaivellessaan, tutkiessaan ja perustellessaan hän ei totisesti pidättele sanaista arkkuaan. Dreams ei olekaan mikään hentoinen pamfletti vaan tekijälleen tyypillinen yli 600-sivuinen vyörytys, joka ehtymättömillä sivupoluillaan ja loputtomilla ajatusketjuillaan jyrää lukijansa yli. Joka selviää yliajosta, tulee tehneeksi pitkän toiviomatkan kauas länsimaisen nykyparadigman horisontin taakse. aivoituksista mitä mieltä tahansa, Dreams-teoksen omapäisyyttä, polttavaa ajankohtaisuutta ja teemoihinsa pureutuneisuutta ei kukaan voi kiistää. Kun joku vielä jaksaisi ryhtyä suomentamaan miehen tiiliskiviä, Linkola voisi rauhallisin mielin ryhtyä nauttimaan eläkepäivistä.
OLI JENSENIN
Nieminen&
feat. Marjo Leinonen
Litmanen
Hammond-urkujen ja jatsahtavien rumpujen soundi yhdistettynä Marjo Leinosen upeaan ääneen. y Klubi-ilta, A-oikeudet, ovet avataan klo 18.30, la 22.10. klo 19, 12/10 , liput: p. (09) 310 12000, vuotalo.lipunmyynti@hel.fi ja Lippupalvelu Mosaiikkitori 2, Vuosaari, www.vuotalo.fi
Tero Tähtinen Derrick Jensen: Dreams. Seven Stories Press 2011. 603 s.
TALVISIRKUS
3 11 2011 8.1.2012 3.11.2011 8 1 2012 11 20 20
KAAPELITEHTAAN PANNUHALLISSA
Jumalattaria & tavallisia ilotyttöjä
Huorasatu peilaa ikiaikaisia myyttejä moderniin feminismiin.
feminismi on menossa? Laura Gustafssonin romaani Huorasatu taistelee patriarkaattia vastaan ja sen sankarit ovat valmiina listimään tielle sattuvat vastustajat. Jonkinlainen problematiikka teoksessa on, että voiko väkivallalla puolustaa rakkautta. Afroditen mielestä voi, sillä "maailmassa on tehtävä kompromisseja". Huorasadussa seikkailevat kaksi tämän päivän nuorta naista, jotka saavat valita näennäisen vapaasti uran ilotyttöinä. Lisäksi kirjassa ovat mukana kreikkalaisen mytologian jumalat, jumalattaret ja muut hahmot: Afrodite, Ares, Penelope, kostottaret, amatsonit ja niin edelleen.
0 5 725 .09 56 MYÖS P
TANSSITEATTERI HURJARUUTH, Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 A, 00180 Helsinki, www.hurjaruuth.fi
M
IHIN
luonnollisen oloisia, siksikin tarina vetää mukaansa. Söpö yksityiskohta on, että kirjan kansiliepeessä kirjailija kertoo olevansa vegaani. Vegaaninen viesti toistuu kirjan naisten suusta. "[Y]ksikään universumin kaunis nainen, saati sitten kaunein, ei voi hyväksyä julmuutta eläimiä kohtaan", Afroditen tekoturkistakkia kuvailtaessa kerrotaan.
G U S TA F S S O N K Ä S I T T E L E E proosassaan myös ajankohtaisuuksia: raiskaustematiikkaan on liitetty Julian Assangea ja Anna Kontulaa ja hyväksikäyttäjätematiikkaa puretaan suomalaisten Thaimaan-turismin kautta. Osa viesteistä on piilotettu viittauksiin, joista osa livahtaa tarkimmaltakin ohi. Mutta onko väkivaltainen kosto tie tasa-arvoon? Ei sillä ainakaan pelon kierrettä voiteta.
LIPUT ELUSTA PALV LIPPU
G U S TA F S S O N I N T E K S T I N tahti on hengästyttävä. Muutetaan muotoa, lennetään, raiskataan, taistellaan, tapetaan, naidaan melkein kaikki yhdessä kappaleessa. Repliikit ovat usein lyhyitä, hyvin
Hannele Huhtala Laura Gustafsson: Huorasatu. Into Kustannus 2011. 295 s.
K I RJA LL I S U US
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 24.10. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TAPAHTUMAT
4.10. SAK SAL AISEN NYK YK IRJALLISUUDEN PÄI-
nykykirjallisuutta, käännöskirjallisuutta, lasten- & nuortenkirjallisuutta, kello 1016.30 Helsingin Goethe-instituutissa, Salomonkatu 5 B & kello 19 kirjallisuusilta & runovideoita Dubrovnikissa, Eerikinkatu 11, www.goethe. de/ins/fi/hel/ver/fi8109391v.htm.
VÄ,
13.10. SUSINARTUT & PIKKUIMMET. SISÄLLIS-
SODAN NA ISVANGIT HÄMEENLINNAN VANK ILEIRIN HUONEESSA NRO 7,
kirjailija Tuulikki
Pekkalaista haastattelee Kari Varvikko, kello 18 Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, www.tyovaenperinne.fi. 18.10. PROSAK-KLUBI, rohtoa romaaninnälkään tarjoavat Essi Tammimaa & Joel Haahtela, kello 1923 Helsingin Dubrovnikissa, Eerikinkatu 11, www.prosak.fi. 30.10. VARJOK IRJAMESSUT, Aseistakieltäytyjäliiton & antikvariaatti Mustan Kanin Kolon tapahtumassa uusia & vanhoja kirjoja, Helsingin Rauhanasemalla, lisätietoja Jarkko Saipio 050 351 5075. HELSINKI SARJAKUVAT YÖPAJA, joka maanantai kello 1619, ilmainen työpaja 1318-vuotiaille Sarjakuvakeskuksessa, Hämeentie 150, http// sarjakuvakeskus.fi.
48
8
2011
Jolkotellen jonnekin
Paras runomitta on askelten rytmi.
J
TARA. Naispuolinen buddha.
syystä kirjailijat, jotka kävelevät paljon tai ainakin kirjoittavat kävelevänsä paljon innostavat. Kuvittelepa Elias Lönnrot kävelemässä runomaiden halki rinnallaan aikansa kannettava, kaulasta riippuva kirjoitusteline! Jos kalevalalaisissa runoissa on jotain hienoa, niin se, että rytmi etenee askelten tahdissa. Jolkottelevan runouden sarjaan kuuluu myös Nanao Sakaki, jonka runot ovat yhdistelmä japanilaista minimalismia ja siitä repeäviä, kauas pyrähtäviä humoristisia irtiottoja: "syö kuin lintu / nuku kuin kala / nisäkkyyden ihmeestä / maksan veroa luonnolle / varO S TA K I N
hain joka aamu / ilman vessapaperia." En voi olla nauramatta, kun Sakaki jatkaa runoaan seuraavasti: "puiden ruudintäyteinen kummituskallo, / helvetillinen tehdas työntää ulos paperimassaa paperia / valtavina pinoina ja kasoina ja supermarketit väärällään / VESSAPAPERIA." Kun runoilijan intohimona on vessapaperin vastustaminen, mitä muuta voi kuin kunnioittaa häntä? Tai kun hän opettaa idän suuria viisauksia seuraten: "Anna idiootille opettaja. / Anna oppineelle sanakirja. / Anna kuolleille hautausmaa. / Anna kakku minulle." paljon amerikkalaisten beat-sukupolven runoilijoiden kanssa. Hän asui USA:ssa vuosia ja väsäsi muun muassa runon Amerikkalaisen runouden top ten. Sen
SAK AKI VIETTI AIK A A
ensimmäinen säe kuuluu: "Yhdysvallat on itse suurin runo. Walt Whitman". Kymmenes kuuluu taas ytimekkäästi: "Yksityisalue. Ei läpikulkua. Umpikuja. Tuntematon." Runojen suomennos on aika rosoista, mutta se ehkä sopii asiaan. "Nämä runot on istutettu ja kävelty eläviksi ja jätetty tähän maailmaan merkiksi elämästä, jota ei ole eletty pelkän ymmärryksen ja kulttuurin vaan elämän itsensä vuoksi", runoilija Gary Snyder kiteytti ystävänsä Sakakin runouden myös kävelyn hengessä kokoelman esipuheessa. I agree.
Kimmo Jylhämö Nanao Sakaki: Syödään tähtiä. Valitut runot. Suom. Tero Tähtinen. Savukeidas 2011. 78 s.
Äiti maan anteliaisuudesta
maiseman 4 000 poikittaista kilometriä ovat tarjonneet lukuisille kirjoittajille monumentaalisen maaston sanoilla syleiltäväksi. Gary Snyderin (s. 1930) Loputtomat vuoret ja joet kuuluu tähän perinteeseen. Walt Whitman kuvasi nukkuvaa kansaa kuin yläilmoista käsin, useat beat-polven runot (Allen Ginsberg) tai romaanit (Jack Kerouac) taas kurvasivat maanteillä. Kuten rautatie tai lennätinlinja, amerikkalainen runoperinne kesyttää halkomalla maiseman toistuvasti idästä länteen. Tutkiva ja lempeä asenne tekee Snyderin kirjasta lähestyttävän ja hurmaavan. Loputtomissa vuorissa ja joissa lukijaa ei vie uudisraivaaja tai mantereen päällä leijuva patrioottinen henki, vaan maaperä kaikkineen. Peittää maata -runossa Snyder kuvaa Ka-
A
MERIKKALAISEN
lifornian hedelmällistä maaperää, joenuomaa, jonka päällä on betonirumpuja. Niitä peittävät: "siirrettävät kodit / pikkuruiset liikuteltavat talot, pikakäymälät / betoniset moottoritiet, ylikulkusillat, alikulkutunnelit, / kukkamaiset ulosmenoliittymät (...) / sinnikästä takkuista ruohoa ja ohdaketta, rojahtanut lato". tulee osaksi luontoa, ja amerikkalaisen maankäytön prosessi näyttäytyy. Steinbeckin Vihan hedelmät kuljetti Tom Joadin 1930-luvulla perheineen toivon maahan, Kalifornian keskuslaaksoon, jonka tilanteen Snyder näyttää rakentamisen ja hyödyntämisen jälkeen. Näkymä on hedelmätön. Loputtomat vuoret ja joet asettaa kiinalaisfilosofi Dogenin (12001253) tekstin motokseen: "jos sanot että
IHMISEN INFRASTRUKTUURI
maalaus ei ole todellinen, niin silloin / materiaalinen ilmentyvä maailma ei ole todellinen". Snyder hakee tätä todellisuutta omiin runoihinsa, ja niiden maail-
Gary tkii r tu Snyde nan, kun yhteis & kielen ian ekolog pintoja. raja
ma on kouriintuntuva. Hän on eräässä haastattelussa sanonut tutkivansa yhteiskunnan, ekologian ja kielen rajapintoja, ja hän nimittää runoelmaansa naispuolisen buddhan, Taran, sutraksi. Maan ihmeellisyys saa nimenomaan naisvartalon hahmon, ja näkemys, runo ja kieli, tuntuu kumpuavan
vastaavasti maskuliinisesta asemasta. E R Ä S K I R J A N keskeisimpiä runoja on "Uhraus Taralle", eikä maisema tällä kertaa ole Yhdysvaltojen, vaan Kiinan. Snyderin poetiikassa itämainen aines hahmottaa erilaisia tapoja sekä katsoa maisemaa että hyödyntää sitä: "Tara, jalat ristissä, pää kallellaan hymyillen, / kädet muodostaen "antamista" / punainen vartalo, kultainen vartalo, vihreä // puja, nyyttikestit / koko Himalajan ylängölle". Taran palvontamenot munkkien mineraalivärein koristelemine mandaloineen, rakastavaisineen ja sadonkorjuineen muodostavat harmonisen syklin maaäidin, ihmisen kulttuurin ja "vauva-Himalajan", ikuisen mutta eroosion kuluttaman vuoren välille.
SUOMENNOS ON
kua ja luontevaa puheenomaisuutta. Tarkkuutta käännös olisi kuitenkin paikoin kaivannut, kuten runossa Kanjoni Wren, jossa: "Pauhun yllä / kuulemme Kanjoni Wrenin laulun. // ... / Kuulemme sen jälleen, hauraan alenevan laulun / ti ti ti ti tee tee tee". "Canyon wren" on lintu, kanjonipeukaloinen (catherpes mexicanus), ja tunnetun runon mieli harhautuu suomennosvirheeseen, joka puhuu kanjonista nimeltä Wren. Harmillista, sillä suomentaja yltää tähänkin: "Vuorijonojen violetti hämärä taittuu idässä / tuprauttaa liitelevän tumman pilven, suuren pöllön, / kiitävä pehmeä piiska puiden välissä".
Maaria Pääjärvi Gary Snyder: Loputtomat vuoret ja joet. Suom. J. K. Ihalainen. Palladium Kirjat 2011. 173 s.
tyyliltään hyvä ja tavoittaa hienosti Snyderin kielen is-
anu harju, Kimmo Jylhämö, Marjo Jääskä & henri salonen
Alaa Al-Aswani: Chicagolaisittain. WSOY 2011. 385 s.
Henriikka Tavi: T Toivo. T 2011. 75 s. Teos
M Moby & Miyun Park (toim.): toim.): K Kamara. Mitä kaikkea ea s syömmekään. L 2011. 201 s. Like
Ris Isomäki: Con rit. Risto n Tam 2011. 403 s. Tammi
Anna Sailamaa: Paimen. Huuda Huuda 2011. 88 s. 11.
"Heidän etunenässään"
Odotukset heräävät, jos akateemisista egyptiläissiirtolaisista Yhdysvalloissa kertovan romaanin etuliepeessä sanotaan, että kirja on herättänyt närää WTC-tragedian traumatisoimassa maassa. Kun on kahlannut liki 400 sivua närän syytä löytämättä, pitää vain myöntää, ettei ymmärrä 9/11-iskujen vaikutusten syvyyttä amerikkalaisiin. Chicagolaisittain-kirjassa egyptiläiset yliopisto-opiskelijat ja opettajat ovat ihmisiä, jotka sähläävät, opiskelevat ankarasti, harrastavat seksiä ja pidättäytyvät siitä, haikailevat Egyptiin, jolleivat sitten tyystin ylenkatso entistä kotimaataan. Presidentti Mubarak saapuu vierailulle Chicagoon, ja kuusikymmenvuotiseen elämäänsä pettynyt Muhammad Salah aikoo kesken televisioidun vierailun esittää hänelle puheen, joka ei olekaan kiitosta ja ylistystä vaan ankaraa kritiikkiä. Salahilla menee sisu kaulaan, hän pettää muutosta ajavien egyptiläisemigranttien odotukset. Kirja taas petti minun odotukseni. Se on paikoin hauska, mutta jotenkin hauskuus syntyy vääristä asioista. Teksti on varsin sujuvaa, mutta käännöksestä näkyy, että WSOY on viime vuosina potkinut pihalle kustannustoimittajia. "Heidän etunenässään" sai pohtimaan heidän takaneniään. Kirjaa lainatakseni, "tuomioni olivat peruuttamaton". Ja julkaisuvuodenkin ovat jättäneet pois. (AH)
Minä en kirjoita tätä
Muodollisen ja kokeilevan käsiterunouden jälkeen Henriikka Tavi iskee lähemmäs sitä, mitä normaalisti tarkoitetaan runoudella. Vaikka ei siinä mitään, kyllähän Tavin aikaisemmatkin teokset täyttävät wikipedian runouden määritelmän, jonka mukaan runoudessa "kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi". Kuten vaikkapa näin: "hevoskuuri, lintukuuri, ruusukuuri, / unikuuri, tähtikuuri, silmäkuuri, / sadekuuri, merikuuri, hämäräkuuri", kuten Toivossa seisoo. Toivon luettuani olen äärimmäisen vakuuttunut, että kaikki kokeilut kokeilun vuoksi, kaikki mikä pakottaa kielen änkyttämään tai juoksemaan päin marginaalia tai sen ohi, toiselle sivulle väärin päin, on pelkästään suositeltavaa. Tavi on nyt kirjoittanut hienoja runoja, voisin sanoa että noin 71 prosenttia kirjan materiaalista miellyttää kovastikin. Ja se on kovin paljon, vaikkakin vain likimääräisesti arvioituna. "Ilman paino on ilman keveyttä, / ilman syvyys on ilman leveyttä. / Ilman valoa, ilman pimeyttä, / ilma leikkii ilman huolia", Toivossa lukee. Hienoa. Tätä lintua haluaa lukea uudelleen. (KJ)
Kymmenen perustelua veganismille
Jos on vähänkään seurannut viime aikojen ruokakeskusteluja, ei tehotuotettua lihaa enää tee mieli suuhunsa laittaa, ja tiukkaa tekee maitotuotteiden ja kananmunienkin kanssa. Muusikko Mobyn ja eläinoikeusvaikuttaja Miyun Parkin toimittama kymmenen artikkelin kokoelma Kamara Mitä kaikkea syömmekään vahvistaa kantaa entisestään. Kirjan ydinviesti on selkeä: tehotuotannon seurauksena huonosti voivat paitsi eläimet myös niitä syövä ihminen ja ympäristö. Eläinten kärsimysten kuvailun ohella teksteissä pohditaan muun muassa ruoan tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, tehotilojen ja teurastamojen epäinhimillisiä työoloja, eläinperäisiä sairauksia sekä ruoan globaalia riittävyyttä. Pitkälti samoja asioita käsittelevään Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä kirjaan verrattuna Kamara on kevyttä tekoa. Varsinaisten artikkelitekstien lisäksi kokonaisuutta täplittävät graafisesti tehostetut tietoiskut, tilastopoiminnat, lainaukset ja tiivistelmät. Aihetta entuudestaan tuntevalle uutta tietoa ei juuri tule, ja lyhyt esitystapa tekee faktoista sokeeraavia. Viitteet tuntuvat vakuuttavilta, mutta muutamat tekstiin unohtuneet epäselvyydet ärsyttävät ja valitettavasti myös horjuttavat kokonaisuuden uskottavuutta. (MJ)
Merestä nousee kryptidi
Monet pitävät tuntemattomia eläimiä tutkivaa kryptoeläintiedettä höpöhöpönä, koska määritelmän mukaan kryptidien olemassaolosta meillä ei ole tietoa vaan pelkkää huhupuhetta. Tunnetuimpia kryptidejä ovat lumimiehet ja Loch Nessin järvessä piileksivä hirviö. Nessin kaltaisten hirviöiden maailmassa liikkuu myös Risto Isomäen uusin ekotrilleri Con rit. Mainetta kerännyt tutkija Martti etsii rahoitusta merihirviötutkimukselleen ja törmää elämänsä pahinta kriisiä potevaan Camillaan, joka on menestynyt liikenainen. Loput kirjasta onkin sukellusta entisten nuoruudenrakastavaisten seikkailuihin Hangon saaristossa ja Vietnamin myrskyissä. Isomäki esittelee romaanillaan myyttejä ja taruja merikäärmeistä, joita löytyy miltei kaikista kulttuureista. Se nivoo yhteen näiden tiedonmurusten kautta käsitystä siitä, millaisia merten jättiläiskäärmeet saattaisivat olla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ajavat tätäkin Isomäen kirjaa, mutta nyt ne lymyävät enemmän taustalla, mikä ei vähennä kirjan kiehtovuutta, vaikka aivan Sarasvatin hiekan mytologiseen nerokkuuteen Con rit ei nouse. Kirja on kuitenkin keskittynyt ja henkilökuvaukseltaan kypsä, mikä antaa tilaa tieteen ja tieteisfiktion väliselle aivojumpalle, vaikka trillerimäinen loppupyöritys kestääkin lähes puolet kirjasta. (KJ)
Hyvä paimen
Anna Sailamaan sarjakuva-albumi Paimen kertoo noin puolentoista vuorokauden mittaisen tarinan pienessä lappilaisessa kylässä asuvasta Olavista. Olavi paiskoo hommia paikallisessa leipomossa keskiikäisten työtovereidensa kanssa, löytää kuolleen joutsenen metsästä ja tästä liikuttuneena juo viinaa sammumispisteeseen. Siinä se. Spoilasin puolet tarinasta! Torniosta kotoisin oleva Sailamaa liikkuu hyvin tuntemassaan ympäristössä kertoessaan tarinaa kuihtuvasta kylästä ja sen asukkaista. Rennosti murtavat kylän miehet haastelevat murheistaan ja luonto piirtyy maisemaksi ohuina mustina vaivaispuina. Sailamaa piirtää ennen kaikkea hetkiä, jotka liikuttavat rauhallisesti tarinaa. Paimen käsittelee aikuistumista ja velvollisuuksien tiedostamista. Aikuisuus on myös mahdollisuus, jota kannattaa hetki pysähtyä miettimään, vaikka krapulassa pienen lappilaisen grilli-kahvion terassilla. Vaikka Paimen on tyylipuhdas yksivärinen sarjakuva kauniine kuvineen, teoksesta jää ontto olo. Sailamaa ei taiteilijana yllä aiemmalle tasolleen. Olisi pitänyt joko piirtää tai käsikirjoittaa rohkeammin. Paimen tuntuu lakoniselta ja liian helpolta. Vaikeaa on määritellä oliko tämä taiteilijan näkemys alunperinkin vai liian nopean tuotannon tulosta. (HS)
kirj kirja j
49
8
2011
49
Töhrykampanjan anatomia
Stop töhryille oli kokeilu, joka venytti virkamiesten vallan rajoja. Projekti tuli kalliiksi, sekä rahallisesti että inhimillisesti. P
ansiot ovat kiistattomat. Ainoastaan ajoittainen marttyyriasenne rasittaa. Yksi keskeinen elementti graffiteissa on niiden luvattomuus kaikki eivät luvallisia töitä edes graffiteiksi tunnusta. Jos tämän kielletyn hedelmän nauttimisesta jää kiinni, on turha esittää yllättynyttä. Jos provosoi, usein myös provosoidutaan. Uhrin asema yhteen hiileen puhaltavien vartijoiden ja välinpitämättömien poliisien sekä oikeuslaitoksen välissä on silti ollut yksiselitteisen surkea. kirjoittajien mukaan omineet itselleen kaupungin hallinnossa ja päätöksentekoprosesseissa valtaa, joka heille ei kuulu.
V I R K A M I E H E T O V AT
K U K A M Ä Ä R Ä Ä julkisen tilan käytöstä?" tuore pamfletti kysyy. Helsingissä toteutettiin kymmenen vuoden ajan nollatoleranssia katutaiteen suhteen. Syrjäisimmätkin paikat putsattiin viivytyksettä ja taiteilijoita jahdattiin kuin suurrikollisia. Rahaa paloi, mutta kukaan ei tunnu tietävän kuinka paljon ja mitä saatiin vastineeksi. Tietoja ei ole tai niitä ei anneta. Lokakuussa ilmestyvä Muutaman töhryn tähden -pamfletti purkaa Stop töhryille -projektin anatomian, esittelee graffitimaalarien saamia tuomioita ja turpakeikkoja sekä yrittää selvittää virkamiesten tekemisiä. Velkavankeutta ja vankeutta saaneet taiteilijat pääsevät ääneen, kuten myös virkamiehet, poliitikot sekä vartijat. Pamfletti huojuu sentimentaalisen julistamisen ja puisevan akateemisen teorian välimaastossa, mutta sen
staan Ainoa nen i ajoitta senne yria martty ttaa. rasi
Tietyt avainhenkilöt kuten projektipäällikkö Mikko Virkamäki, häntä seurannut Kauko Haantie sekä rakennusviraston entinen tulosryhmäjohtaja Kauko Nygrén ovat vieneet kunnallispoliitikoita kuin litran mittaa.
Nollatoleranssi on nyt taakse jäänyttä elämää ja sen ydin, Stop töhryille -projekti, lakkautettiin vuonna 2008. Kyseessä ei silti ole suuri voitto töhryprojektin kriitikoille, sillä sen eri toiminnot hajautettiin lopulta kaupungin eri virastoihin. Projekti teki itse itsensä tarpeettomaksi. Nollatolen jälkeen ilmapiiri Helsingissä on hieman seestynyt. Tästä toimii esimerkkinä vaikka Helsingin seudun liikenteen HSL:n Kulttuuriratikassa syyskuussa kiertänyt Helsinki Underground Art -kollektiivin näyttely. Spora täyttyi graffiteista tunnetun Jani Tolin urbaanista taiteesta. Onhan se hauskaa, että taiteilijat jotka oletettavasti ovat itsekin ravanneet vartijoita karkuun ja joiden töitä on buffattu otsa hiessä kutsutaan esittelemään taidettaan joukkoliikennevälineeseen. Ja hysteerisen hauskaa on se, että samaan aikaan samojen tyyppien bileiden mainostarroja liimailtiin luvatta sporapysäkeille osana sissimainoskampanjaa.
Jari Tamminen Mikael Brunila, Kukka Ranta & Eetu Viren: Muutaman töhryn tähden. Into Kustannus 2011. 193 sivua.
MARKUS RAURAMON TEOS E 3.0 SPORA-NÄYTTELYSTÄ. Stop töhryille -kampanja yritti puhdistaa Helsingin kadut toisinajattelevista kansalaisista.
DON
M i g u e l d e C e rva n t e s
QUIJOTE
Ohjaus & sovitus: RAILA LEPPÄKOSKI Rooleissa: VESA VIERIKKO PERTTI SVEHOLM U L L A TA PA N I N E N TA I S TO O K S A N E N JANNE HYYTIÄINEN MINNA SUURONEN
HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖ 12.9.2011 - 28.4.2012 35 / 30 / 16
Ryhmäteatterin lipunmyynti: HELSINGINKATU 25, avoinna arkisin klo 11-18, p. (09) 718 622 myös www.lippupalvelu.fi
50
8
2011
Varo konsulttia!
Norja on kuuluisa vuorenhuipuistaan & pian myös suorahakukonsulteistaan.
mielessä suorahakukonsulttia eli headhunteria voi pitää aikamme sankarina. Maailma ekonomisoituu, asioita mitataan kannattavuudella. On siis symmetrian lain mukaista, että saamme todistaa myös kuvitteellisten väkivaltaisten toimistotyöntekijöiden esiinmarssin. Koska ekonomisaatio ja ja globalisaatio ovat muodissa ja ihmiset tekevät etupäässä hyödytöntä toimistotyötä, on luontevaa, että norjalainen Headhunters on globaali elokuva. Se on kunnioitettava yritys muut-
T
ALOUDELLISESSA
taa tappavan tylsä päivittäinen paperisota draamaksi. bisnesmiehet ovat olleet rikosten ratkaisijoita? Yleensähän skandinaavisissa rikostarinoissa sankaruus liittyy nimenomaan polisiin toimintaan. Genressä seikkailee valtiolaivan ruoria kourissaan puristavia poliisisetiä, joiden yksityiselämä on suurennuslasin alla. Sellaisia valtion hyvinvoinnista huolehtivia mieshenkilöitä kuin komisario Beck, Wallander, tai Håkan Nesserin Van Veeteren. Jo Nesbøn kirja Hodejegerne voitti julkaisuvuonnaan 2008 vuoden parM I S TÄ A L K A E N
haan romaanin palkinnon Norjassa. Siihen perustuvan Headhunters-elokuvan päähenkilö on Roger Brown -niminen suorahakukonsultti. Häntä esittää Norjan ehkä suosituin näyttelijä, Aksel Hennie, 35. Roger Brownin hahmo vaikuttaa moraalisesti epäilyttävältä. Hennie itse väittää, että Roger Brownin hahmo on myös jonkinlainen satiiri nykyNorjasta.
V O I N K U V I T E L L A , että todellisissa tylsissä avokonttoreissa nämä Roger Brownin suusta tulevat voimakasta itsetuntoa uhkuvat rivit ovat hykerryttä-
NORJAN SUOSITUIN NÄYTTELIJÄ.
Aksel Hennie on suorahakukonsultti elokuvassa Headhunters, joka "on jonkinlainen satiiri nyky-Norjasta".
viä: "Minä hymyilen, koska olen sellainen, ammattimainen, analyyttinen ja riittävän etäinen. Olen pääkallonmetsästäjä. Työni ei ole erityisen vaikeaa. Mutta minä olen kukkulan kuningas." Sitten seuraa takaa-ajo, jota voi simuloida matkalla kahviautomaatille. Ehkä tämä on viimeinen yritys tehdä toimistotyöstä seksuaalisesti kiihottavaa. Nesbøn romaanissa on jatkuvasti viittauksia vereen, joka syöksyy suorahakukonsultin penikseen. Roger Brownin hahmo linkittyy näpsäkästi aikamme henkeen. Työhaastattelun muuttaminen jännitysnäytelmäksi on loistava keksintö. Mutta siinä on myös jotain naurettavaa. moraalisen levottomuuteni rauhoittaakseni, onko voittamattoman pukumiehen hahmo ironiaa. Kysyn tätä Hennielta, kun hän vierailee Helsingissä markkinoimassa elokuvaansa. "Voidakseen ansaita paljon rahaa, täytyy tehdä jotain hämäräperäistäkin. Meidän yhteiskunnassamme ura on kaikki. Minä kasvoin tilanteessa, jossa oli ok istua kassakoneen takana. Nykyään, jos jollakulla on tavallinen duuni, hän tavallisesti ilmoittaa puoliksi salaillen: olen vain se ja se. Ihmisillä tuntuu olevan pakkomielle mahtaviin uriin. Minusta tuntuu, että meillä Norjassa kaikilla ajattelevat, että heidän pitää olla jotakin. Ei riitä, että tekee rahaa ja säällisen toimeentulon. Täytyy olla iso talo. Täytyy olla Lexus kuten Rogerilla." Hennie kertoo äidistään ja isästään. He erosivat kun Aksel oli yksivuotias. Isä oli bisnesmies, joka asui Oslon
H A L U A I S I N T I E TÄ Ä ,
rikkaalla alueella. Äiti oli työläistyttö, joka asui tavallisten alueella. Heidän välissään oli joki, Akerselva, joka jakaa kaupungin kahteen luokkaan. Hennie sanoo saaneensa parhaat palat molemmista elämänpiireistä. Hänen mielestään Roger Brownin brassailu mittatilauspuvuilla on oikeastaan lopulta bisnesmiehen dekonstruoimista. Roger vain luulee pystyvänsä selviytymään asioista ostamalla. Minusta elokuva on Roger Brownin matka kohti rehellisyyttä", Hennie sanoo. Hän viittaa kohtaukseen, jossa Roger Brown vajoaa päätä myöten paskaan. Kirjaimellisesti. Brown joutuu myös koirien raatelemaksi. Hän syöksyy alas kalliolta. Hän kolkuttelee kuoleman portteja. Eräässä mielessä Roger Brown on tyypillinen kostaja. Hän ottaa oikeuden omiin käsii nsä. Poliisit ovat liian typeriä tähän. Vaikka Hennie on näytellyt Shakespearen tragediossa, joissa kosto on suloista, hän ei näe kostoa pelkästään 1600-luvun teatterin keksintönä. "Kosto on inhimillistä. Se on tarpeellista nyt, kun Norjassa on paljon surua massamurhan johdosta. On hyvä nähdä jonkun kostavan jotakin. Mehän tahdomme, että tuo kosto tapahtuu mieluummin elokuvissa eikä todellisuudessa, eikö niin?
" H Ä N E I O L E P S Y K O P A AT T I .
Seuraa j o t a v o i ajo, takaa- a matkalla id simulo tomaatille. u kahvia
nähdä n hyvä tavan "O kos jonkun kin." jota
Kimmo Laakso Morten Tyldum: Headhunters (Norja 2011). Ensi-ilta 30.9.
Tuomas Rantanen, jari tamminen & Veera Vartiainen
Nicholas Winding Refn: Drive. Ensi-ilta 7.10. Andres Veiel: Kuka, ellemme me? Ensi-ilta 7.10. Pedro Almodovar: Iho jossa elän. Ensi-ilta 14.10. Wim Wenders: Pina 3D. Elokuvateattereissa nyt. Iciar Bollain: Sade kuuluu meille. Elokuvateattereissa nyt.
Estetisoimatonta väkivaltaa
Tanskalaisohjaaja Nicholas Winding Refn on tutkinut elokuvissaan melkoisen paljon väkivaltaa. Pusher-trilogia sukelsi inhottavana näyttäytyneeseen Köpiksen alamaailmaan, ja Valhalla Rising kuvasi Brittien saaria miehittäneiden viikinkien veristä eloa. Näitä väkivaltaelokuvia yhdistää se, että ne eivät ihannoi väkivaltaa tippaakaan. Päinvastoin. Uudessa Drive-elokuvassaan Refn jatkaa väkivaltaisen kerronnan tiellä, tällä kertaa Yhdysvalloissa. Elokuvassa tunneköyhä ja sulkeutunut, nimettömäksi jäävä päähenkilö puhkeaa eloon ainoastaan auton ratissa, se on hänen tunteidensa ainoa purkautumistie. Hahmo on eleettömyydessään kuumottava. Siinä, missä Quentin Tarantinoa voi osittain oikeutetustikin kritisoida väkivallan estetisoinnista, ei tätä leimaa voi Refniin lyödä. Refnin väkivalta on brutaalia, rumaa ja merkityksetöntä, sillä ei voi saavuttaa kunniaa taikka täyttymystä. Samoin kuin väkivallasta, Drive riisuu kaiken glamourin myös mafiasta. Näin se onnistuu siinä, missä Sopranos kaikessa erinomaisuudessaankin surkeasti epäonnistui. (JT)
Terrorismin juuret & psyyke
Andres Veiel jatkaa saksalaisen 1970-luvun vasemmistoterrorismin käsittelya siitä, mihin Uli Edelin Der Baader Meinhof Komplex (2008) jäi. Veiel etsii nimenomaan Gundun Ensslinin henkilön kautta yhteyttä silloisen terrorismin yhteiskunnallisiin juuriin ja psykologiaan. Älykkääksi mutta impulssiiviseksi usein kuvattua Enssliniä pidetään yleensä RAFterroristiryhmän todellisena johtajana. Tärkeä näkökulma on Ensslinin puolison, Bernward Vesperin tarina. Ensslinin appiukko oli tunnettu natsimielinen kirjailija. Veiel käyttää fiktiivistä psykodraamaa välineenään purkaa Ensslinin ja muiden terroristien laajalti viljeltyjä, sankaruuteen ja demonisuuteen nojaavia myyttejä. Juuri yleispätevän inhimillisyyden hakeminen näyttää samalla taittavan oheistuotteenaan draaman erityisyyttä ja kärkeä. Elokuva kulkee hyvin, mutta jotain puuttuu. Elokuva on ohittamaton ainakin meille Euroopan poliittisesta historiasta, terrorismin sosiaalipsykologiasta ja osallistumisen mahdollisuuksista kiinnostuneille. (TR)
Sukupuoli on harhaa
Pedro Almodovarin Iho jossa elän kertoo plastiikkakirurgista, joka pitää vangittuna kaunista naista ja näyttää liittävän tähän muutakin kuin ammatillisia intohimoja. Miehen ja naisen välinen sadomasokistinen historia keriytyy auki almodovarilaisten takaumavyörytysten kautta. Esineellistämisen metaforana tämä pesee kirkkaasti myytin Seppo Ilmarisen naisen taonnasta. Almodovar ei tuskin kukaan mukaan ole aiemmin esittänyt fyysisen ja sosiaalisen sukupuolen irrottamista näin radikaalisti toisistaan. Miehen ja naisen suhteen ohella alastomaksi riisutaan äidin ja pojan, isän ja tyttären sekä erilaisten miesten välisten suhteiden monikerroksiset patologiat. Teoksen groteski väkivalta on perusteltua. Senkin avulla tarkoitus on kääntää katse aiempaa syvällisemmin sukupuolen olemukseen. Katsojalla ei tässä kyydissä ole helppoa eikä kivaa. Popcornit kannattaa jättää ostamatta. (TR)
Tanz mit Wenders
Wim Wendersin omintakeinen dokumentti saksalaisesta koreografista Pina Bauschista (19402009) on syksyn tärkeimpiä elokuvia ja taidekokemuksena pysäyttävä. Tanssiesitysten fragmenttien ja kollegoiden kertomusten kautta avautuu kurkistusluukku Bauschin ja hänen tanssiryhmänsä työtapaan. Äärivisuaalinen elokuva myös havainnollistaa laajemmin tanssin ilmaisukieltä. Elokuvan avaruus ja rytmi ovat häkellyttäviä. Pina saattaa olla ensimmäinen elokuva, jossa 3D-tekniikalla on taiteellista annettavaa. Taiteessa kyse ei ole vain todellisuuden mahdollisimman tarkasta toistamisesta vaan nimenomaan tulkinnasta ja merkityksistä. Pinan kuvalliset ratkaisut onnistuvat luomaan uutta tulkintaa tilan kokemisesta. Silti ohjaajan pyrkimys hakea kaikissa kuvissa esteettistä täydellisyyttä tuo Pinaan myös kliinisyyden ja jopa hifistelyn makua. Ihminen ja todellinen liike eivät ole niin virheettömiä kuin millaisena Wenders ne onnistuu kuvaamaan. (TR)
Riiston kierre
Iciar Bollainin Sade kuuluu meille on helposti katsottava elokuva vaikeasta aiheesta. Intiaaneja riistetään kolmessa eri tarinassa samoista syistä. Elokuvan pointtina on rinnastaa elokuvateollisuuden ahne ajattelemattomuus Kolumbuksen ajan hallitsijoiden ja tämän päivän vesifirmojen kullanhimoon. Espanjalainen tuontantoryhmä lähtee kuvaamaan Boliviaan "ikuista tarinaa" munkista, joka jäi historiaan ensimmäisenä ihmisoikeusaktivistina. Samaan aikaan elokuvatekijät itse riistävät elokuvan bolivialaisia avustajia, joiden kotikaupungin vesiverkostoa yksityistetään. Tarinan vesisodat perustuvat tositapahtumiin Boliviassa. Juan Carlos Aduvirin roolisuoritus periksiantamattomana oikeuden puolustajana on erityisen ihastuttava. Rahaa rakastavan pahan tuottajan (Luis Tosar) taiainomainen Hollywood-muutos sankariksi vie aiheeltaan vakavan elokuvan ehkä liiankin helppoon päätökseen. (VV)
8
2011
51
Bamakon tulisielut
B D E R R A H M A N E Sissakon Bamako on omituinen ja absurdi elokuva traagisista malilaisista ihmiskohtaloista. Rohkeimmat ovat haastaneet pohjoisen rahalaitokset oikeuteen, ja elokuva keskittyy lähinnä todistajien kiihkeisiin puheisiin koko ajan kaatumaisillaan olevasta puhujapöntöstä. Pölyisellä sisäpihalla tehdään muutakin värjätään kankaita, peseydytään ja katsotaan elokuva afrikkalaisen cowboyn pääosaa esittää Danny Glover! Puhujapönttöön astuu myös vanha herra, joka ei ratkaisevalla hetkellä saakaan sanaa suustaan. Taustalla kuuluvat vaan pikkulapsen
LARS ARRHENIUS
A
vinkukengät, jotka pitävät raivostuttavaa ääntä joka askeleella. Epätoivoinen todistaja jättää aition pää painuksissa. Samassa tilassa on koko maanosa. Afrikan valtioiden velanmaksu lännelle on universumin suurin Iisakin kirkko, ja viimeisetkin julkiset palvelut yksityistetään. Länsi käyttää puhdasta kiristystä, ja etelä painaa päänsä.
mirkka hietanen Bamako Siemenpuusäätiön kansainvälisillä Siirretyt-elokuvafestivaaleilla Helsingissä 9.10., Kino Engel 1 & 2. www.siirretyt.info
TURUN TAIDEMUSEON PIMIÖ
Lars Arrhenius (SE) 16.9.13.11.
PORIN TAIDEMUSEON MEDIAPISTE
Timo Vaittinen (FI) 30.9.30.10.
www.turku2011.fi/animoi
TARINA MALISTA. Aïssata Tall Sall & William Bourdon ovat Assa Badiallo Soukon asianajajia Maailmanpankkia ja IMF:ää vastaan.
cartesssss
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen 16.10. TV2 Dokumenttiprojekti: Vala Bin Ladenille (USA, 2010) Ykkösdokumentti floppasi pahasti esittämällä lähinnä USA:n sisäpolitiikan tarpeisiin tehdyn propagandavideon Tähtäimessä Osama bin Laden ja kun nyt Dokumenttiprojekti esittää Laura Poitrasin palkitun elokuvan Osaman entisistä työtovereista, voi huolestunut katsoja aprikoida, että mitähän tapahtuu, kun Ykkösdokumentti ja Dokumenttiprojekti yhdistetään ja dokumenttien kokonaisaikaa vähennetään. 21.10. & 26.10. & YLE Teema: Mulholland Drive (USA/Ranska, 2001) & Inland Empire (Ranska/Puola/USA, 2006) David Lynch väsäsi vielä Mulholland Driveen jotenkuten hahmottuvan perusrakenteen ennen kuin siirtyi Inland Empiressä jo atonaalisen surrealismin äärelle, mutta kärsimätöntä katsojaa voisi muistuttaa Lynchin kahdesta pääprinsiipistä: tarinan päätason kanssa ristiinkin törmäilevä materiaali kuvaa mentaalisen torjunnan takana olevaa mielikuvien ja halujen virtaa ja juuri tämän tunteiden logiikan paljastamisesta elokuvissa oikeasti on kyse. Sunnuntaisin YLE Teema: Suojele minua! Suomi kaupungistui nopeasti toisen maailmansodan jälkeen ja ahneet grynderit ja uuden uljaan rakentamisesta innostunut työväenliike ryhtyivät yhdessä rusikoimaan nurin kaikkea, mikä muistutti vanhasta tuppukyläilystä ja tämän elävän perinteen viitoittamalla tiellä meillä mennään yhä ja tämän trag edian avaamiseen ei todellakaan yksi innostunutkaan televisiosarja riitä, mutta kiitos armollinen Athene tästäkin.
CARTES FLUX 2011
FESTIVAL OF NEW MEDIA ART
18.-23.10. wwwwwwwwwwwwwwwwwwwww.cartes-art.fi/flux2011
AFRIKKALAISIA ELOKUVIA
ARS-näyttelyn perhepäivä Orionissa 22.10.
DARATT 14.10. & 22.10. IHANA ELÄMÄ 16.11. & 20.11.
ITALIAN YHDISTYMISESTÄ 150 VUOTTA
SEMINAARISSA LA 8.10. KLO 1416.30 mm. ohjaaja GIANFRANCO PANNONE
E LO K U VAT
3.30.10.
SUSANNE BIER! Oscar-voittajan elokuvia esitetään Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa & Turussa, tarkempi ohjelma & esitysajat sekä -paikat www.walhalla.fi.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 24.10. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. elokuvia ihmisten pakkosiirroista & taistelusta niitä vastaan, 6.9.10. Kino Engelissä, Sofiankatu 4, www.siirretyt.info. ANIMATRICK S, animaatiofestivaali, 13.16.10. Helsingin Andorrassa, Eerikinkatu 11, www.animatricks.net. CINEMAISSI, Latinalaisen Amerikan & Karibian elokuvafestivaali 20.23.10., 42 elokuvaa 14 maasta, www.cinemaissi.org. K INO LOK AKUU, venäläisen elokuvan festivaaHELSINKI SIIRRET Y T DISPL ACED,
li 25.30.10. Helsingissä & muualla Suomessa, www.kinolokakuu.com. NIGHT VISIONS, Suomen suurin kauhu-, fantasia- & kulttielokuvafestivaali 26.30.10. Maximissa & Kinopalatsissa, www.nightvisions.info. TURKU DOC LOUNGE TURKU, 6.10. Kerjäläiselokuva & Organ, 27.10. The Kingdom of Survival & Black Audio, kello 20 Turun Dynamo-klubilla, Linnankatu 7, http://doclounge.se/turku. V INOK INO, Turun seudun Setan järjestämä festivaali laajenee 20-vuotisjuhlien kunniaksi neljään kaupunkiin, Turku 29.9.2.10., Helsinki 6.9.10., Tampere 12.14.10., Oulu 20.23.10. & Jyväskylä 4.5.11., www.vinokino.fi.
ORION
Liput 5,50 /4,50 /2
ELOKUVATEATTERI
Eerikinkatu 15, Hki
52
8
2011
Kuraattori pullonkaula vai taiteilija?
Taiteilijan & yleisön välissä seisoo kuraattori. Hän karsii, keksii tarinoita & roikkuu katossa ripustamassa lamppuja.
K
UN
AT E N E U M tarjoilee Lappi-aiheisia töitä ja Kiasma afrikkalaista nykytaidetta, kokonaisuus on aina jonkun valitsema. Taustalla piirtyy kuraattorin näkemys. Onko oikein, että yksi ihminen päättää näin pal-
josta? Pitäisikö kuraattorin valtaa jakaa yleisölle? Mahtuuko kentälle freelancereita? Entä mihin sijoittuu taiteilija? Kysytään kuraattorilta. Freelancer-kuraattori Johan Sjöström Ruotsista on koonnut Turun Tähtitorniin kansainvälisen nykytaidenäyttelyn Sulje silmäsi ja kerro mitä näet, joka esittelee 15 taiteilijan töitä kymmenestä maasta. Näyttely on osa Kuratointi taiteena -hanketta, johon liittyy seminaareja aiheesta. "Luon taiteilijoille mahdollisuuksia kohdata yleisö, ja näyttely on lopputuote. Minulle kuraattorin työ on pitkälti yleisön palvelemista", Sjöström määrittelee.
yhä useammin ja eri tavoin mukaan taideprojekteihin. Sjöströmistä se on hyvä asia. Ja huono. Hän viittaa Turun seminaarissa puhuneeseen kuraattoriin Charlotte Cottoniin, joka pohti valokuvausta Seesaw-lehden haastattelussa. Vaikka on demokraattista, että kuka tahansa voi ottaa miljoona kuvaa, ei valokuvausta taiteena pitäisi kutsua demokraattiseksi. Cottonille kulttuuri on prosessi, jossa määritellään mikä on hyvää, ja siihen liittyy väistämättä elitismiä. Kuratoinnin tulevaisuuden Sjöström näkee puolipilvisenä. "Kulttuuriturismi on nopeimmin kasvavia teollisuudenhaaroja maailmassa. Lähes kaikki isot taideinstituutiot pyrkivät sekoittamaan suuria menestysnäyttelyitä ja erityisprojekteja." Tämä on se hyvä puoli. Pilvet tulevat tässä: "Ikävä kyllä parinkymmenen vuoden päästä kuraattorin taidot keskittynevät varainhankintaan ja tietohallintoon."
Y L E I S Ö Ä O T E TA A N
lä olisi isojen instituutioiden kaltainen markkinointibudjetti ja verkostot." päätoimisiin freelancer-kuraattoreihin kuuluva Aura Seikkula sekä Kaisa Heinänen ja Annamari Vänskä perustivat vuonna 2008 Suomen kuraattorien yhdistyksen SKY ry:n, jolla on nyt reilut 30 jäsentä. Rahoitusta yhdistykselle ei ole kolmeen vuoteen herunut senttiäkään, joten toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin. "Taidekuraattorin työ on tuntematonta. Esimerkiksi Opetushallitus pyysi yhdistykseltä virallista lausuntoa kouluammunnoista", Sjöberg hymähtää. No mitä kuraattori sitten tekee? "Kuraattorin työ on tiivistää, kertoa tarinoita ja luoda toimiva kokonaisuus. Taiteilijalta ei vaadita tuotteistamista. Näiden kahden yhteistyökyky on erityisen tärkeää, koska käsitellään intiimejä asioita." Sjöbergistä kaupallisuus vastaan taide -kädenväännön voisi panna poikki. "Miksemme hyväksyisi kaupallisuutta, jotta kentällä toimijat saisivat elantonsa eikä kaikki aina perustuisi vapaaehtoistyöhön?" "Sitä paitsi taidemyynti on Suomessa niin pientä, että tuskin kukaan freelancer-kuraattori sen varaan laskee. Ei ainakaan kannattaisi."
SUOMEN HARVOIHIN TA I T E E N K E N TÄ L L Ä
itys ori-nim llä att "Kura nsaita työ tulee a attitaidolla, & amm n kuten aiva ijuus." taiteil
"Usein kuraattorin suhde taiteeseen syntyy teoreettiselta pohjalta tai museoalalla työskentelyn kautta. Taiteen lähestyminen kuraattorina kentän sisältä on harvinaisempaa", Laaksonen kuvailee. Taiteilija voi myös oppia kuraattorilta. "Kuraattorin taito kertoa taiteesta tekee näkyväksi taiteen yhteiskunnallisia ja taiteellisia ulottuvuuksia." Freelancer-kuraattorit ovat Laaksosen mielestä tervetullut ilmiö, lähinnä. "Positiivista on, että freelancer-kuraattorit tuovat taiteeseen useampia näkökulmia ja lähestymistapoja", Laaksonen ajattelee. "Samalla pitää huomioida, ettei itsensä kuraattoriksi nimeäminen riitä. Nimitys tulee ansaita työllä ja ammattitaidolla, aivan kuten taiteilijuus. kannattaa taiteen valintaprosessin avaamista yleisölle, mikä onkin yleistynyt. "Joitain vuosia sitten Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorin rooliin kuului pitää blogia, ja tapahtuman keskustelupalstalla virisi aktiivista keskustelua taiteesta ja kuraattorin valinnoista." "Kiinnostaisi nähdä kuraattorien ylläpitävän netissä kuraattorisivuja samaan tapaan kuin taiteilijat pitävät kotisivujaan. Toiminta ja taiteilijavalinnat tulisivat avoimemmin esille. Joillakin kuraattoreilla on ikävä tapa kierrättää samoja taiteilijoita näyttelystä toiseen."
VILLE LAAKSONEN
KURAATTORIN VALINTA.
Joku on aina löytänyt, valinnut & ripastanut jokaisen taidenäyttelyn jokaisen teoksen.
varat ja valta ovat perinteisesti pysyneet lähinnä isojen taideinstituutioiden sisällä. Nyt kentälle on kuitenkin astumassa myös freelancer-kuraattoreita. "Kasvava trendi aiheuttaa tuntuvan rakennemuutoksen", kertoo kuraattori ja taidemanageri Kira Sjöberg. Hän johtaa helsinkiläistä ArtShortCut:ia, yhteiskunnallista yritystä, joka edistää luovan yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Epäilemättä freelancerit virkistävät kenttää, jossa pitkään samassa virassa istuneet kuraattorit voivat tahtomattaankin yksipuolistaa näkemyksiä. "Virkamies-Suomen voimakas koneisto tosin saattaa torpata itsenäiset toimijat. Lempisana on yrittäjyys, mutta pienyrittäjä kilpailee valtiota vastaan. Asetelma on epäreilu, sillä kenelS U O M E S S A K U R AT O I N N I N
toimii myös ihmisiä, jotka pelaavat kahdessa joukkueessa. Ville Laaksonen on sekä kuraattori että taiteilija. "Kuratointi on osa taiteellista työskentelyäni. Toimin siltä pohjalta, että kuratointi on taiteen tekemisen kanava siinä missä mikä tahansa muu."
Anna-Sofia Joro
N ÄY T T E LY T
asti KEHO & LIIKE, irlantilaista nykytaidetta tisu 1018 Tampereen taidemuseossa, Väinö Linnan aukio 15.
3.11.
31.10.
asti REAL BEAUTY, eteläafrikkalaisen Jodi Bieberin sarja eri etnisiin ryhmiin kuuluvien eri-ikäisten naisten muotokuvista, Oulun taidemuseossa, Kasarmintie 7.
asti SAIMA & VIHTORI, raumalaisen taiteilijapari Vihtori Ylisen & Saima Tigerstedt-Ylisen tuotantoa Rauman taidemuseossa, Kuninkaankatu 37.
13.11.
13.11.
Stefan Bremerin teatterivalokuvia 8.1.2012 asti Teatterimuseossa Kaapelitehtaalla.
BEST OF TAMPERE TERRITORIES OF DESIRE K A IPUUTA KOHTI, venäläisiä nykyvalokuvia, näyttelyssä mukana 22 valokuvataiteilijan teoksia, 3.11. asti tisu 1018 Tampereen taidemuseossa, Väinö Linnan aukio 15. TURKU DANCE IN THE FL AMES OF A WORLD BUR-
asti BEIJING MOOD, Sirpa Särkijärven maalauksia, joiden pohjana ovat hänen havaintonsa Kiinasta, Turun taidemuseossa, Aurakatu 26.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 24.10. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
16.10. asti Titanik-galleriassa, Itäinen Rantakatu 8, www.titanik.fi.
GALLERIA
HELSINKI ANNA-MARIA TOIVAINEN & VIIVI VIK-
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
HELSINKI HARJOITUKSET, Maria Baranovan kuvia
Kalle Mustosen veistoksia, Mustosen aiheissa toistuu teollisuuden romantisointi, etääntynyt luontosuhde & populaarikulttuuri, 22.10. asti tipe 1218, la 1216 Napa Galleriassa, Eerikinkatu 18, www.napagalleria.com.
TROJAN,
14.1.2012 asti tipe 1118, la 1016 Vantaan taidemuseossa, Myyrmäkitalo, Paalutori 3.
YMPÄRISTÖTAIDE
Kari & Raija Kuisman kierrätysmateriaaleihin pohjautuvassa näyttelyssä pohditaan katoavia luonnonvaroja, 15.10. asti Vuotalossa, Mosaiikkitori 2.
HELSINKI JÄLJET JÄ Ä,
Mihail Barysnikovin tähdittämän Pariisissa-näytelmän harjoituksista, 30.10. asti joka päivä 1117 Helsingin Korjaamo Caféssa, Töölönkatu 51 a.
Pilvari Pirtola täyttää galleriatilan maalauksista, valokuvista, liikkuvasta kuvasta & äänestä koostuvalla informaatiotulvalla,
NING DOWN,
maalauksia & pastellipiirroksia, joiden aiheet kumpuavat erityisesti luonnosta, 23.10. asti tipe 1118, lasu 1216 Galleria Art Kaarisillassa, Sanomatalo, Elielinaukio 2.
MAN,
MUSEOT
Vantaa TUTTUUS, rinnakkain eri maista kotoisin olevia taiteilijoita & erilaisia ilmaisun tapoja,
7
2011
53
Seksiä & takaa-ajoja Kinshasassa
demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa on yli kahdeksan miljoonaa asukasta ja yksi, vuonna 2009 avattu elokuvateatteri. Maassa kahdesta Kongosta siis siinä, jonka nimi 1990-luvulla oli Zaire; joka on väkiluvultaan maailman kahdeksastoista maa ja jota raadelleessa sodassa on kuollut vuodesta 1998 lähtien yli 5,4 miljoonaa ihmistä ei ole tehty pitkää elokuvaa 25 vuoteen, eikä alan koulutusta tarjota. Siksi Belgiassa opiskelleen kongolaisohjaaja Djo Tunda Wa Mungan kansainvälisen kuvaustiimin ja itse kouluttamiensa paikallisten avustajien kanssa toteuttama Viva Riva! on häkellyttävä suoritus: menevä, väkivaltainen ja tyylikäs toimintaelokuva. Värit ovat upeita ja kuvaus komeaa. Elokuva on palkittu muiden muassa Toronton ja Berliinin elokuvafestivaaleilla sekä Afrikan elokuva-akatemian gaalassa.
K
ONGON
on tietenkin paikallisen gangsteripomon mielitietty.
K A A V O J A M Y Ö S rikotaan: paikallinen armeijan komentaja on pienikokoinen nainen, jolla on prostituoituna työskentelevä naispuolinen rakastaja. Takaa-ajoista puuttuu helisevä jännitysmusiikki, pahikset näytetään välillä säälittävinä, ja pappia isompi rikollinen on piispa. Kovarytmisessä elokuvassa on yllättäen opetus: hyvin käy vain niille, jotka uskaltavat vastustaa rahan kiusausta. Muille käykin melkoisen huonosti.
Hiljaisuus rikkoutuu
Vailla vakinaista ry toteuttaa dokumentaarisen valokuvanäyttelyn asunnottomuudesta osana Euroopan köyhyyden ja syrjäytyneisyyden ehkäisyn vuotta 2010. Väitöstutkimukseni Mukana kuvassa valokuvaus yhteisöllisten projektien välineenä käsittelee valokuvausta osana projekteja, jotka toteutan yhdessä asunnottomien tai asunnottomuutta kokeneiden kanssa. Maailma muuttuu ja niin myös asunnottomuus, eikä asunnottomuus koske enää vain rantojen hiljaisia miehiä. Pätkätöiden myötä asunnottomuuteen on syntynyt uusi ilmiö, pätkäasunnottomuus. Lähtökohtana on, että näyttely tuo esiin kuvaajien omakohtaisen kokemuksen asunnottomuudesta. "Parasta oli se, että saimme itse kuvata todellista asunnottomien elämää. Tietoa ja kokemusta tietenkin on. Ei kun menoks, kamera mukaan ja töppöstä toisen eteen. Kohteita oli paljon, ja niistä syntyi joskus kinasteluakin. Päästyämme yhteisymmärrykseen homma sujui leikiten. Nostalgia nosti päätään, hymy karehti huulilla ja ihmetys siitä, kuinka selvisimme tästä raskaasta retkestä", kommentoivat projektiin osallistuneet valokuvaajat Meile Pentikäinen ja Sergei Sadejeff.
sinänsä tuttu: kymmenen vuoden jälkeen kotimaahansa palaava pikkugangsteri Riva on varastanut valkoisiin lierihattuihin ja keltaisiin aurinkolaseihin mieltyneeltä kovaotteiselta entiseltä angolalaispomoltaan lastillisen salakuljetettua bensaa. Kinshasassa polttoaine on lopussa, mikä tekee saaliista kullanarvoisen. Riva juhlii menestystään vanhan ystävän seurassa kaupungin eliittiklubeilla ja bordelleissa. Riva iskee silmänsä punatukkaiseen naiseen, joka
JUONI ON
Liisa Söderlund
Liisa Söderlund & työryhmä: Hiljaisuus rikkoutuu II 14.10.13.11. Helsingissä Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa. Näyttely jatkaa 2010 Kiasmassa esillä ollutta Hiljaisuus rikkoutuu -näyttelyä.
Kati Pietarinen Kauhu-, fantasia- & kulttielokuvafestivaali Night Visions Helsingissä 26. 30.10. www.nightvisions.info
UUTTA POH OISMAISTA U UTTA POHJO SM ISTA OHJO MA T OI TA MAISEMA-ARKKITEHT URIA AISEMA ISEM SE EM KK T HTU RIA K ITEHT URI HTU T 7.10.4.12.2011 7.10.4.12.2011 0.4 0 Lue lisää tapahtumista: www.mfa.fi Nä tte y esittelee maisemaNäy ttely esittelee maisema-arkkitehtuurin ä te es e s ma-arkkiteh uurin kiteht r kit k k n keinoja ratkaist ympär s ömme haa teita. ke noja ratkai ta ympäristömm haasteita. tkais aista mp ri ömm m as Se herättää keskustelua maisemasta ja sen e herä tää kesku telua maisemas ja se ätt kust a us s en me ki yksest 26 ri aista er laaju ta merkit ykse ä. 26 erilaista ja e ilaajuista erki est es rilai a ais aj t ko det a, ist kohdet a, joist olme kohde ta, joista kolme on Suomesta. ta Suomesta. u sta. Opastett Opastet t j tutustu skäyntejä j lue Opastet tuja tutustumiskäyntejä ja luentoja. tutust tu ust k ejä ent ja Suome rakennust te Suomen rake nustaiteen museo o ken ken e seo Ka arm k u 24, H lsinki Kasarmikatu 24 Helsinki asarm arm Hel i k ti, to ti to, pe 1016, ke 1020, l su 1116 i o, 10 6, 10 0 0 las la s 116 su 1 16 5/2,5/ 5/2,5/0 2,5/ 5/
OSTARI
NÄYTTELYT 14.9.30.10.2011
HELSINKI 82 SOLITUDE KIVINOKKAAN!
VIRKA GALLERIA / VIRKA GALLERI / VIRKA GALLERY Helsingin kaupungintalo / Helsingfors stadshuset / Helsinki City Hall mape / måfr / MonFri 919 / lasu / lösö / SatSun 1016 Sofiankatu 1 / Sofiegatan 1 / www.virka.fi
8
2011
55
Tullintorin fiasko
nykytaiteen keskus Hirvitalo osallistui tamperelaisen Tullintori-ostoskeskuksen Kulttuuripäiville. Kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä. Yksi Antimateria-näyttelyn teos, Teemu Takatalon Tiedostavan kuluttajan synninpäästö, koostui seinään maalatuista logoista ja yritysesittelyistä. Teos noudatti kauppakeskuksille ominaista yritysesittelyestetiikkaa, ja pääosissa olivat ostarin omistaja Citycon sekä useat ostarilla toimivat yritykset. Esittelyt tarttuivat yritystoiminnan ongelmakohtiin: halpatuotantoon, ympäristörikoksiin ja muihin sellaisiin. Teoksen nähtyään kauppakeskuksen edustajat sulkivat näyttelyn ja peittivät työn maalilla. Asiasta seurasi mediamylläkkä ja teos sekä sen viesti sai monisatakertaisen yleisön. Ylen uutisoitua tapahtuneesta perässä seurasivat kaikki Hesarista alkaen. Tullintori ajoi miinaan, se oliko ostarin reaktio odotettu vai yllätys, on oikeastaan merkityksetöntä. Reaktio muuttui osaksi taideteosta.
P
I S PA L A N
Osa poliitikoista ja liike-elämän edustajista on vierittämässä taiteen rahoitusta yhteiskunnalta yrityksille. Tämä saattaa avata kiinnostavia mahdollisuuksia, mutta myös tuoda mukanaan ongelmia. Yrityksen puhuessa taiteesta se tarkoittaa ensisijaisesti myynninedistämistä, "markkinointitapahtumaa" kauppakeskuspäällikkö Mari Laaksosen sanoin. Vaikka mainokset eivät välttämättä ole pelkästään pahoja, eivät ne myöskään taidetta ole. Eivät, vaikka kuinka huudettaisiin markkinoiden kykyä optimoida panos/tuotos-suhde.
Jari Tamminen Antimateria-näyttely 12.10. asti Tampereella. www.hirvikatu10.net Helsingin Kiasman ARS Caféessa keskustelunaiheena 14.10. Oppiiko yritys virheistään? Lue Fifistä Suvi Auvisen tekemä haastattelu taiteilija Teemu Takatalosta.
muoto
LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO
seikkoja
TAITEEN JA MUOTOILUN RAJAPINTOJA
Sitä pohtivat monet. "Kaunista ja sen voi myydä", sanoo joku.
M I TÄ O N TA I D E ?
Sebastian Boult
er
VAARALLISTA TAIDETTA.
Yksityiskohta teoksesta Tiedostavan kuluttajan valinta.
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
HELSINKI. Kaivokatu, syyskuu 2011.
Matti Kalkamo: Recipe for Eternity (2009)
Kun yritys sensuroi kiusallisen taideteoksen, ei kenenkään pitäisi yllättyä.
1.10.2011 22.1.2012
56 56
8
2011
posti
palaute@voima.fi
Vaikka tykkäänkin jotenkin
Kimmo Jylhämö paljasti eläinetiikan tuntemuksensa saman tasoiseksi Mononen-Minkkisen kanssa väittäessään veganismin olevan uskonto. Käsitellessään Dalai-lamaa hän taas muistuttaa erästä oikeistolaista tavismiestä, joka Dalai-laman tv:ssä nähdessään tokaisi: "Haluaisinpa tietää, millä toikin elää." Uskoisinpa myös, että muiden vasemmistoälykköjen tavoin Kimmo Jylhämö pitää jotenkin nastana erohuudahdusta Inshallah! ja ehkä vastaakin siihen samalla ilmaisulla, samanhenkisyyttä ja myötämielisyyttä korostaakseen, mutta kuullessaan jonkun sanovan jollakin eurooppalaisella kielellä Herran haltuun, siis muunkin kuin Paavin, hän värisee inhosta, vaikka sanat tarkoittavat samaa. Älykköjen luottamus on koetuksella tai tosiasiassa mennyttä.
Beryl
the on an only
yes the one an only in finland u are? eikö ole muita puhujia
ressu
Artikkelista "Miehen nyrkki osuu kovempaa"
Olipas muuten harvinaisen paska artikkeli, en olisi teiltä odottanut, järkyttävä rimanalitus. Tämä artikkeli oli törkeän sovinistinen, en tajua miten sieltä on voitu suoltaa tällaista paskaa ulos. "Mies lyö lujempaa" jne, vaikka naiset useammin ovat parisuhdeväkivallan kohteina, niin törkeän parisuhdeväkivallan uhrina on useammin mies kuin nainen. Tällainen sovinistinen vähättelevä asenne on omiaan pitämään tilanteen yhtä surkeana miesten osalta. Miesten on juuri tällaisen asenteen ansiosta vaikea hakea apua, tästä syystä miesten näkökulma parisuhdeväkivallasta ei tulekaan kunnolla esille. On häpeällistä tulla naisen hakkaamaksi ja pelätä naista, koska "vain naisethan ovat niitä jotka ovat uhreja ja heikkoja". Vain anonyymisti tilastoja tehdessä asian todellinen laita tulee esille. Tuleekohan näissäkään täydessä vakavuudessa. Kaikista vakavinta on se, että usein kun nämä jotkin harvat miehet ovat uskaltaneet apua hakea, niin sitten jopa poliisilta tulee vähätteleviä kommentteja ja jopa naureskelua, eikä heitä oteta vakavasti. Toivoisinkin, että tulevaisuudessa jätätte tällaiset törkeän sovinistiset artikkelit julkaisematta. Jos kyseessä olisi ollut sovinistisuus naisia kohtaan niin voin vain arvata olisiko artikkelia siinä tapauksessa julkaistu?
Miesten asialla
Entäs se toinen syyskuun yhdestoista päivä?
Vuotuinen syyskuun rutiinini on etsiä kommentaaria aiheesta "se toinen syyskuun yhdestoista päivä." Ei näkynyt tänäkään vuonna ainoassakaan seuraamassani suomalaisessa lehdessä tai yhdelläkään tietämälläni asiakeskustelufoorumilla. Ei näy täälläkään... WTC oli mielestöni maailman mittakaavassa Chilen sotilasvallankaappausta vähäisempi tapahtuma. Tällä hetkellä ehkä näyttää, että WTC on muuttanut maailmaa enemmän, koska se "oikeutti" USA:n laajamittaisen ristiretken, mutta Allenden demokraattisesti valitun hallituksen syrjäyttäminen CIA:n (& co) tuella - ellei toimesta - ilman että kansainvälinen yhteisö juurikaan protestoi, avasi viimeisetkin portit interventioille ja nukkehallitusten asettamisille. (Toki tätä oli tehty aiemminkin.) Voima on saattanut käsitellä asiaa, mutta en ole viime kuukausina saanut sitä käsiini: invalidina en useinkaan pääse paikkoihin, joissa se on saatavilla; hyvin pienituloisena työkyvyttömyyseläkeläisenä minulla ei ole varaa tilaukseen. Jos ei ole, voisi!
Lukija
Otso Höglundin sarjakuvan arvostelusta
Otso Höglundin sarjakuvan arvosteluun (http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero-7/otso-vihaa) on lipsahtanut ehkä vähän freudilainen virhe. Ingressissä ja tekstin alussa albumin nimeksi väitetään Jos tekisin joukkoITSEmurhan. Tekstin lopussa nimi on oikein, eli kyse on "ihan vaan" joukkomurhasta...
:D
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Materiaalina luomupuuvilla! (huppari luomu
puuvillaa/ kierrätyspolyes
teriä)
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: ösekä olka- että vyötäröhihnat!
...ja Tilaa vielä Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Tuet riippumatonta journalismia ja autat meitä tekemään parempaa lehteä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
58
8
2011
Käyttötaidetta Ghanasta
verta, pedon kynsiä, ihmispäisiä eläimiä, epämuodostuneita olioita, aseita, väkivaltaa ja paholaisennäköisiä naisia: elokuvia mainostetaan Ghanassa hurjilla maalauksilla. Kyse ei ole kuitenkaan nuorten avantgardistien erikoisesta kokeilusta vaan ihan oikeista elokuvajulisteista, jotka on maalattu yhteenommeltuihin jauhosäkkeihin. "Erityisesti lukutaidottomaan väestöön maalatut julisteet tehoavat voimakkaasti. Mitä erikoisempi juliste, sitä enemmän se ihmisiä kiinnostaa. Julisteissa pelataan ghanalaisten taikauskoisuudella ja korostetaan hyvän ja pahan taistelua", kertoo Suomessa parikymmentä vuotta asunut ghanalainen filmifriikki Thompson OwusuAppiah Kubi.
J
UUDELLEEN TULKITUT HITIT. Ghanan videoklubeilla näkee
ÄT T I K Ä Ä R M E I TÄ ,
ei ollut sähköä, käytettiin generaattoria", muistelee 80-luvun alussa ystäviensä kanssa videoklubiyrittäjänä työskennellyt Thompson. Thompson kiersi kavereidensa kanssa erityisesti pääkaupunki Accrassa näyttämässä Boney M -yhtyeestä kertovaa elokuvaa sekä yhdysvaltalaista Soul Train -musiikkiohjelmaa. VHS-kasetit hän sai elokuvia levittävältä yhtiöltä. Kaveruksilla ei kuitenkaan ollut varaa teettää käsinmaalattuja julisteita. Niitä käyttävät lähinnä menestyvät videoklubit. Elokuvajuliste on sijoitus: jos julisteita kohdellaan hyvin, ne kestävät käytössä paikkakunnalta toiselle jopa 25 vuoden ajan. Kun juliste kuluu, tilalle teetetään uusi. "Julisteita maalaavat taiteilijat tekevät hyvää rahaa. He ovat ammattitaiteilijoita, joilla on omat studiot, joista heidät löytää helposti", Thompson Owusu-Appiah Kubi kertoo.
V I D E O K L U B I E N näyttämät elokuvat ovat etenkin Hollywoodista, mutta myös afrikkalaista elokuvaa esitetään. Ghanan oma elokuva-ala elää Thompsonin mukaan parhaillaan ilmiömäisten muutosten aikaa: tekijöillä on todella paljon hyviä tarinoita kerrottavana. Mikä tahansa teema ei silti käy. Siveettömien eli kansan kielellä "ilkeiden" elokuvien näyttäminen tuomitaan laajalti, ja sosiaalisia ongelmia käsittelevät elokuvat herättävät helposti maan turvallisuuskoneiston kiinnostuksen.
paljon menneiden vuosien Hollywood-tuotoksia.
1980-luvulla yleistyneen videoklubi-ilmiön myötä: isompiin kaupunkeihin kehittyi muodollisempien elokuvateattereiden rinnalle yrittäjiä, jotka veivät edullisia elokuvia ihmisten luo, esimerkiksi työläisten kanttiineihin. Kanttiinin oveen kiinnitettiin mainosjuliste; tilaan tuotiin tuoleja ja elokuva näytettiin usein televisioruudulta, joskus projisoituna valkokankaalle. Pääsyliput valmistettiin itse. Perinteiset elokuvateatterit käyttivät valmiita kuvajulisteita, mutta videoklubiyrittäjät eivät välttämättä saaneet niitä käyttöönsä.
J U L I S T E E T S Y N T Y I V ÄT
Kati Pietarinen
pikkukylissä katsomaan noin sata ihmistä. Jos kylässä ei ollut kanttiinia tai tarpeeksi isoa sisätilaa, neuvottelimme sellaisen kyläläisen kanssa, joka omisti isoimman tontin. Elokuva näytettiin ulkona. Jos
"ESITYKSIÄ TULI
Ghanalaisia elokuvajulisteita berliiniläisten taiteilijoiden Anna Hellsgårdin & Christian Gfellerin yksityiskokoelmasta 12.30.10. Ghanavisions-näyttelyssä Helsingin Myymälä2-galleriassa.
ERIKOISEMPAA OHJELMISTOA.
Internet Movie Databasen mukaan ainoa Dangerous Hero-elokuva on tuotettu 1950-luvun Japanissa
ELÄVÄÄ NYKYTAIDETTA. Osa julisteista on tyyliltään realistisia.
VAPAUS isin 2011 to VALITA
VAPA USVA LITAT OISIN .WOR DPRE SS.CO M
OH JE LM A
11 11.45
Vapaa pääsy
EU:n demokratiavajeen ja paikallisvallan keskittämisen kahleet? Kysyvät mm. Silvia Modig, Nils Torvalds, Hannu Ikonen, Yrjö Hakanen, Tuomas Rantanen ja Satu Toivonen
K E N E N G LOBALI SAATI O?
Perjantaina 25.11. klo 18.00
Kaikille avoin ja maksuton seminaa ri "Ruoka ja maailma" Kahvila Hert ta, Näsilinnankatu 22. Seminaarin jälkeen siirrytään yhdessä väentapaamispaikkaan.
Väentapaaminen on maksuton. La ja su ohjelma vain jäsenille. Perjantain seminaari kaikille avoin! JÄTÄ JÄSENHAKEMUS:
Työpajapäivä, tulevaisuuskeskustelu ja illalla hilpeetä.
Lauantaina 26.11.
AVAU S M I K S I VALITA TOI S I N 2011?
Avaamassa mm. Erkki Tuomioja ja Emilia Palonen
12 15 T YÖ RY H MÄT E R IARVOI STU M I N E N VAI HYVI NVOI NTIVALT I ON K E H ITTÄM I N E N:
Sunnuntaina 27.11.
Syysvuosikokous, jossa käsitellään sääntömääräiset Into asiat, muun muassa Kustannus valitaan vuoden 2012 lahjoittaa puheenjohtajisto ja jokaiselle hallitus.
osallistujalle suositun YmpäristöAtlaksen.
Ilmoittautumiset Turun toimistolle: 045 886 3958, toimisto@maanystavat.fi. Jäsenmaksut 2011: 10/25.
Miten viedä Suomelta OECD-maiden nopeimmin kasvavien tuloerojen "kärkipaikka"? Kysyvät mm. Elina Aaltio, Marissa Varmavuori, Riitta Särkelä, Pertti Honkanen, Jouko Kajanoja ja Arto Salmela
K E STÄVÄ TALOU S, S OS IAALITU RVA JA LU ON N ONVARAT: Voiko sosiaali-
Kuinka ratkaista talouskriisi ihmisten parhaaksi ja luoda globaali tila demokratialle? Kysyvät mm. Eeva Talvikallio, Heikki Patomäki, Lauri Holappa Sippo Kähmi ja Johanna Perkiö.
15.30 16.30 TYK KÄÄ M U N NAAPU R I STA -RAU HAN PU H E KAM PAN JA 16.45 18 M ITÄ TE H DÄÄN TOI S I N? YHTE I N E N LOPPU K E S K U STE LU 19 VAPAU S P OLI ITTI S ET R OCK-I LTAMAT:
www.maanystavat.fi
www.maanystavat.fi
turvalla auttaa myös ympäristöä? Kysyvät mm. Kaarin Taipale, Eero YrjöKoskinen, Tuuli Hirvilammi, Timo Voipio ja Thomas Wallgren
PAR E M PI D E M OK RATIA!
Miten katkoa eliitin talousdeterminismin,
Mascot, Neljäs linja 2
Laua ntain a 5.11. 2011 , kello 111 8 Paas itorn i, Paas ivuor enka tu 5 A, Helsi nki
Grande Finale
7.10. Savoy-Theatre at 7 pm
Buy your tickets now! Tickets 12/8 www.lippupalvelu.fi
Aika vaikea suunnitella tulevaisuutta, jos toimeentulo on ihan pätkästä. Pätkätyöpeliä pelaamalla työnantajat välttelevät lain määräyksiä. Se peli ei vetele. Työnantajan on esimerkiksi annettava lisätyötä sitä haluavalle osa-aikaiselle työntekijälle ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. PAM ajaa pätkätyöntekijöiden asiaa ja parempia työehtoja. Liity ja olet joukossa, jossa pätkälle annetaan pitkät.