09 2008 marraskuu skuu
www.voima.fi www.voima.fi
9
Raha-Mara 51 Anaalilaulut 44 Spekulaatio pettää aina 38 Ikea 8
a. .voim
Like Reilu meininki!
Chirot & McCauley MIKSEI TAPETA NIITÄ KAIKKIA?
Perustava teos joukkotuhonnan syistä, logiikasta ja psykologiasta. Kirja valottaa myös mahdollisuuksia ehkäistä kansanmurhia. Klassikkoainesta! ovh 30 ¤
Litvinoff & Madeley 50 SYYTÄ OSTAA REILUN KAUPAN TUOTTEITA
Tarkan kuluttajan opas sekä vasta-alkajille että asiaan perehtyneille. Lue, ja tiedät miksi kannattaa ostaa ksusti. ovh 20 ¤
Jonathan Glover IHMISYYS 1900-luvun moraalihistoria
Klassikon uusi painos saatavilla! ovh 19 ¤
Marketta Horn NELJÄN DOLLARIN PÄIVÄ
Marketta Horn lähti reppu selässä ja minibudjetilla ekomatkalle Aasiaan ilman tarkkaa ennakkosuunnitelmaa. Millainen matkasta tuli? Ainakin rohkea, haastava ja aito. ovh 28 ¤
Anna Kontula PUNAINEN EKSODUS
"Punainen eksodus on Suomessa harvinaisuus: feministin prostituutiotutkimus, jossa puhuvat alan ihmiset itse." Apu ovh 22 ¤
Kari Heusala NAISEN ORGASMI
Tietokirja, joka ansaitsee täydet g-pisteet! Tämän kanssa ei jää sormi suuhun. ovh 27 ¤
Monty Monty Python & Bob McCabe b McCabe MONTY PYTHONIN MAAILMA
Monty Pythonin lentävä sirkus mullisti tvkomedian 40 vuotta sitten. Muhkea elämäkerta kertoo koomikkokoplan tarinan omin, purevin sanoin. ovh 32 ¤
Marguerite Duras SODAN VIHKOT
Kirjallinen tapaus! Durasin ennen julkaisemattomia tekstejä sodasta, rakkaudesta ja kuolemasta. ovh 30 ¤
Mohammed Mohammed Umar o AMINA
Kaunis ja toiveikas romaani nigerialaisten naisten vaatimuksesta saavuttaa oikeudenmukaisempi yhteiskunta. ovh 28 ¤
A Alastair Reynolds Reynolds d JÄÄNPUSKIJAT
"Kova sci ei voi olla juuri kovempaa. Klassista Reynoldsia." Guardian ovh 29 ¤
Je Jeff Long e eff HELVETIN SYDÄN
Teos vie lukijan maan uumeniin, jossa lymyää ihmiskuntaa uhkaava alkukantainen pahuus. Tummahehkuinen ja vangitseva romaani sinetöi Longin maineen lahjakkaana kertojana. ovh 29 ¤
KIRJAT SAATAVILLA KAIKISTA KUNNIALLISISTA KAUPOISTA KAUTTA MAAN!!!
w w w. l i k e . f i
K5 INTERNATIONAL GROUNDSWELL PRODUCTIONS AND PARTICIPANT PRODUCTIONS PRESENTA NEXT WEDNESDAY PRODUCTION THE VISITOR RICHARD JENKINS HIAM ABBASS HAAZ SLEIMAN DANAI GURIRA CASTINGBY BILLY HOPKINS SUZANNE CROWLEY KERRY BARDEN PAUL SCHNEE AND STEPHANE FOENKINOS MUSIC SUPERVISOR MARY RAMOS MUSIC BY JAN A.P. KACZMAREK LINE PRODUCER BERGEN SWANSON COSTUME DESIGNER MELISSA TOTH PRODUCTION DESIGNER JOHN PAINO EDITED BY TOM MCARDLE DIRECTOR OF PHOTOGRAPHY OLIVER BOKELBERG EXECUTIVE PRODUCERS OMAR AMANAT JEFF SKOLL RICKY STRAUSS CHRIS SALVATERRA PRODUCED BY MARY JANE SKALSKI MICHAEL LONDON WRITTEN AND DIRECTED BY TOMM MCCARTHY
MARRASK U MERKKITU UN OTTEET
voima 09 / 2008
7
7.11.200811.12.2008
rjoitus
sis
Satavuotias punaorpo
Veikko Porkkala on nähnyt melkein kaiken mutta ei vallankumousta. Vielä.
Sosialismin aurinko nousee
että juuri kun vasemmisto on sanoutunut irti sosialismista, porvarit sosialisoivat pankkibisnestä maailmalla? Ja kotimaassa porvarit lupaavat pankkien tukemisen vakuudeksi summan, joka on suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Jäikö vasemmistolle mitään, kun aatteen ydin, sosialismi tai kommunismi hylättiin? Jutta Urpilaisen ei liene helppo puhua toivosta ja sosialidemokratiasta, kun oman puolueen aatteellinen pohja ja sen johdolla tehdyt viime vuosien poliittiset päätökset ovat lähes identtisiä sinivihreän hallituksen linjan kanssa. Tärkeintä suurille puolueille on ollut kantaa huolta taloudellisesti hyvin tai kohtalaisesti toimeentulevista. Uuden köyhälistön syntymisen ja puolueiden ideologisen kompastelun seurausta on perussuomalaisten murskavoitto kunnallisvaaleissa.
ONKO SE PELK K Ä Ä HISTOR I AN IRONI A A,
22
PUOLA
Missä yövyt, siirtolainen?
Eurooppa on vastaanottokeskusten saaristo.
32
Liike on kuollut
Kapitalismi omi vihreän aatteen. Mitä on tehtävissä?
A SLOVAKIA
VALTA SLOVENIA
UNKARI
16
Jesidit pulassa
Pohjois-Irakissa on käynnissä etninen puhdistus. Al-Qaida jatkaa siitä, mihin Saddam jäi.
Jyrki Katainen on kiertänyt Eurooppaa vaatien pankkisektorin tiukempaa seurantaa ja säätelyä. Hän on myös vaatinut, että pankkitoimintaan pitäisi sisällyttää tuotevastuu kuin monessa muussakin liiketoiminnassa. Vielä ennen kunnallisvaaleja Jyrki Katainen vakuutti, että talouden fundamentit ovat Suomessa kunnossa kuulostaen samalta kuin usa:n presidenttivaalit hävinnyt senaattori McCain. Näennäisesti Katainen näyttää edistävän vasemmistolaisia ja demokraattisia arvoja. Tosiasiassa päätökset ovat kaukana sekä vasemmistolaisuudesta että demokratiasta, koska valtion omistajapolitiikalla ei ole mitään johdonmukaisuutta. Tähän syksyyn asti hallitus on kiihdyttänyt valtionyhtiöiden ja -osuuksien yksityistämistä. Nyt yhtäkkiä haalitaan kasaan omistajayhtiö, johon kerätään valtion omistuksia strategisesti tärkeiltä tuotantoaloilta.
VA LT I O V A R A I N M I N I S T E R I V A LT I O N O M I S T U K S E N
26
Älä osta mitään!
Tarjoamme ilmaiseksi kaksi aukeamaa kulttuurihärintää. Luvassa glamourpyssyjä & kulutuksen korkea veisu. Voima-a-lujah!
vasta man os... Voi ain m n-
2832
KolUMNIT
Oona Juutineni s. 12 Matti Ylönen s. 38
lisääminen on hyvästä, mutta ideologisesti puhe valtion omistamisen lisäämisestä ja samalla sosialismin sättiminen ovat ristiriidassa keskenään. Katainen kiteyttää arvopuolueen hämäävän ideologian Savon Sanomissa: Kokoomus taa ka s. er on siis tavallisen suomalaisen ihmisen puolue. tällä k a testaa ...on Voim t Oikeastaan vain sosialismia kannattavat suomasa. ren seikkailu ines saa laiset eivät ole kokoomuksen potentiaalisia kanliti o i nattajia. Silti kokoomuksen arvomaailmaan kuu51 Aht , rahan & pnnea luu toimia myös heidän hyväkseen. rauhanyörteissä. O Toista mieltä on marraskuussa sata vuotta täytkan p oittajalle! v tävä kommunisti Veikko Porkkala (ks. s. 22), joka sanoo Voiman haastattelussa, että ei Suomea rakennettu työläisiä varten. Työläiset rakensivat kapitalisteille, kuten ennenkin, yhteiskunnan, jossa kapitalisti elää hyvin. Demokraattiseen sosialismiin kuuluisi se, että valtion omaisuuden hoitamisesta olisi olemassa selkeä politiikka, josta hyötyisi koko kansa, myös köyhät. Tietoisen politiikan puute taas pelaa aina pääoman pussiin. Vain selkeät periaatteet mahdollistavat poliittisen puuttumisen. kunnallisvaaleissa ei ollut täysin yllätys. Vihreiden oman linjan uskottavuus ja sen sisältö ovat kuitenkin hämärtyneet vallan sekoittuessa yhä selkeämmin kokoomukseen. Hallitus esittänee lisäydinvoimaa ja tulee perustelemaan sen ilmastonmuutosjargonilla, ynnä risupakettiin käärityllä mahtavalla tuulivoimasatsauksella. Ehkä vihreiden voitto on ollutkin heidän tappionsa, kuten berliiniläinen Tadzio Müller arvioi (ks. s. 32). Se, että kaikki puhuvat nyt ilmastokysymyksestä, on suuri voitto vihreälle liikkeelle. Samalla se on myös viimeinen naula vihreän liikkeen arkkuun. Kokoomuslaisia emme ole, vihreiksi emme enää taivu olkaamme siis sosialisteja.
V IHREIDEN VOIT TO
IL
M
ASTO
09 2008 marraskuu skuu
www.voima.fi ma.fi ma.fi ma.f a. a.fi
Paola Suhosen Ilmastokriisi
lautasella kohtaavat lähiruoka o oka ja kansainväliset maut s. 9 istui pöytään s. 67
E
A
U TA S
K KANNEN KUVitus E Emil Bertell l liite S Suomen luonnons suojeluliitto
Ajassa .................. 8-12 Poliittinen kirja ........ 10 Voimakalenteri ...1721 Kulttuurihäirintä 28-32 Talous ............... 38-39 Tiede ....................... 41
Luonto .................... 42 Musiikki ........... 4445 Kirjallisuus .......4647 Elävä kuva ....... 4849 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti ........ 5253
EU:n maatalous
päästökuurille s. 3
LLA
9
Toimittajasta tuli uutinen s.22 Toimittajasta tuli uutinen s.22
.vo
. . ima.
09
L
Kimmo Jylhämö
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima., toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima., www.voima. Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraakko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen, Lauri Holappa (vier.) Avustajina tässä numerossa Mikko Annala, Emil Bertell, Natalia Deviatkina,Teppo Eskelinen,Jussi Förbom, Matti Haagelberg, Olli-Pekka Haavisto, Anu Harju, Heikki Hiilamo, Markus Himanen, Piia Hirvensalo, AnnaSofia Joro, Maria-Kaisa Jurva, Oona Juutinen, Ina Kallis, Kristiina Koivunen, Tuomas Kokko, Anssi Koskinen, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Satu Linnapuomi, Tadzio Müller, Taneli Nordberg, Karoliina Paappa, Ville Ropponen, Aiju Salminen, Johanna Sarjas, Miika Saukkonen, Satu Taskinen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 10/08 ilmestyy 12. joulukuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 09 / 2008
Ikean uudet juonet
Ilmaisbussi vie Helsingin keskustasta Ikeaan. Tälläkö planeetta pelastuu?
saanut käteeni kupposen kahvia ja pullollisen luomuomenatäysmehua. Vihreiden tuore kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen, Demos Helsingin ja Dodo ry:n Aleksi Neuvonen ja vaatteita kierrätysmateriaaleista tekevän Globe Hopen Seija Lukkala ovat nousseet Hakaniemen torilla räsymatoilla söpösti koristellulle lavalle keskustelemaan, mikä on yritysten vastuu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta. Keskustelua vetää ympäristöasiantuntija Markus Tuukkanen. Voisi kuvitella, että tilaisuuden olisi järjestänyt Maan ystävät, Luonto-Liitto tai joku muu ympäristövalistusta ajava taho. Tilaisuudesta vastaa kuitenkin huonekalukauppa Ikea. Ikea aloittaa ilmaiset päivittäiset bussikuljetukset pääkaupunkiseudun tavarataloihinsa Helsingin keskustasta ja tiedottaa niistä nyt toimittajille. Istun viltin alla ja kuuntelen, kuinka ekohenkisessä ja kivassa keskustelussa Holopainen, Neuvonen ja Lukkala tuovat esiin, että kyllä meidän kaikkien pitäisi tehdä vähän jotain sen eteen, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä ja että Ikea on kyllä tehnyt nyt hienon teon, kun ihan ilmaiseksi pääsee ostoksille. Yhteiskuntarakenteesta alettiin keskustella Toivo Sukarin Ideaparkin ja Matti Vanhasen myötä. Ehdotin yrityksille privaatteja joukkoliikennevälineitä. Sen pitäisi olla oletusarvoinen tapa toimia, Ikea on nyt edelläkävijä, Neuvonen sanoo. Hän perää keskustelua oletusarvoisesta kaupunkikäyttäytymisestä ja kaipaa nimenomaan ratkaisuja, joilla koko yhteiskunnan rakennetta muutet-
O
LEN
taisiin. Matti Vanhanen visioi syyskuussa, että Uusimaa koostuisi puutarhakaupungeista. Vanhasen ajatus tyrmättiin, mutta Aleksi Neuvonen toivoo, että keskustelu yhteiskuntarakenteista jatkuisi entistä vilkkaammin. jatkuu. Toimittajille tarjotaan lisää luomuomenatäysmehua. Turvavyö ei meinaa mennä kiinni, vaikka kuinka yritän. Ajattelen Ikea-laatua. Globe Hope tekee yhteistyötä Ikean kanssa. Yritys on saanut käytettäväkseen Ikean työntekijöiden vanhoja työvaatteita, j j joi joista tehdään uusia kierr rä rätettyjä tuotteita. Tarv ve velähtöisesti, Lukkala l lisää. Välillä tuntuu, että ihmisiltä on mennyt sekaisin todelliset tarpeet ja pelkät halut. Bussimatkalla keskustellaan va i h t o e h d o i s t a yksityisautoilulle. Kaikki ovat suurin piirtein sitä mieltä, että ihmiset ymmärtävät yksityisautoilun saastuttavan, pyöräilystä saa hyvää mieltä ja että turhaa autoilua voisi kuka tahansa vähentää. Neuvonen uskoo, että vuonna 2020 bensalitra maksaa viisi euroa. Informaatio haitoista pitää siirtää autoilun hintaan. Ikean bussit ovat ympäristöystävällisimmät mitä vain voi saada, meille kerrotaan. Ne täyttävät Euro 5 -standardit. Ikean bussilinjat eivät pyri kilB U SSI SS A PA N E E L I K E S K U S T E LU
pailemaan pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kanssa. Linjoilta ei pääse matkanvarrella kyytiin eikä pois. Kun saavumme Vantaan Ikeaan, tarjolla on kahvia, teetä, omenia, viinirypäleitä ja mandariineja. Otan kupin Clipperin kamomillateetä ja omenan. Suomen Ikean maajohtaja Colin Renwick aloittaa puheenvuoronsa kertomalla, että hän suhaa lentokoneella Suomen ja Norjan väliä, sillä hän on myös Norjan Ikean maajohtaja. Eräs toimittajista kysyy, miten tämä ekologisuuspainotus sitten oikein sopii Renwickille ja eikö olisi järkevämpää tehdä itse jotain. Renwick toteaa, että lentojen määrä on kuitenkin vähentynyt hirmuisesti, kun nykyään palavereja pidetään myös netissä. Seuraavan kolmen vuoden aikana Ikea panostaa 1,1 miljoonaa eu-
roa bussikuljetuksiin. Käyttämällä bussia ja kotiinkuljetusta voi huomioida ilmastonmuutoksen, mutta silti shoppailla, Renwick kertoo. Hänen mukaansa ilmastonmuutos on buzzword, muotisana, mutta Ikeassa tehdään oikein tekojakin. Norjassa Ikea-bussit ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia. Siellä ihmiset ajattelevat, että hypätäänpä Ikea-bussiin ja pelastetaan maapallo, Renwick intoilee. Hän lisää, ettei Ikea aina ole tehnyt kaikkea oikein, mutta että he yrittävät. Renwick sivuuttaa sen, että ilmastonmuutokseen vaikutetaan vain, jos kulutusta kaikilla tavoilla vähennetään, ei lisätä. Puraisen kuitenkin vain omenaa ja istun hiljaa, koska en halua tulla poistetuksi paikalta. Huomaan, että kaikki paikalle kuljetetut parisenkymmentä toimit-
tajaa ovat naisia. Voiko siitä päätellä, että vain naisilla on vähäistäkään kiinnostusta ympäristöön? Vai onko toimituksista lähetetty koti- ja sisustustoimittajat paikalle? Ikea aloitti 50 vuotta sitten, ei vielä ollut muotia puhua ilmastonmuutoksesta. Mutta Ikea otti jo silloin nämä asiat huomioon, Ikean sosiaali- ja ympäristöasioiden koordinaattori Marita Castrén kehuskelee. Esimerkiksi litteät paketit ja se, ettei tuotteita ole koottu valmiiksi, vähentävät kuormitusta. Tuotteet myös suunnitellaan niin, että niitä voi kuljettaa päällekkäin pinottuina. Hänen mukaansa siis Ikean lähtökohtana on alun perin ollut nimenomaan ympäristönsuojelu, ei voittojen maksimointi. Nykyään Ikea tekee yhteistyötä Unicen, wwf:n ja Pelastaa lapset -järjesSILLOIN KUN
voima 09 / 2008
9
tön kanssa. Liikkeet pyrkivät uusiutuvan energian käyttöön ja roskien kierrätykseen. Ikean myymälän ravintolapäällikkö Ilse Kuusinen lisää, että Ikean ravintoloissa tarjotaan luomua, vaikkeivat asiakkaat sitä juuri kysykään. Meillä on lämpimissä ruuissa 33 prosenttia luomua. Muita yhtä luomupitoista ruokaa tarjoavia ravintoloita ei ole. Ja ilmoittakaa minulle, jos löydätte! Ikean kahvi on utz-sertioitua. Se ei ole Reilun kaupan kahvia. Keskeinen ero on siinä, että utz-sertioitujen kahvipapujen tuottajat eivät saa maailmanmarkkinoiden hintavaihteluilta suojaavaa takuuhintaa. Puhe kääntyy siihen, kuinka huolellisesti Ikea tarkastaa tavarantoimittajansa, ja siihen, kuinka moni niistä läpäisee tarkastuskierroksen, jossa tutkitaan tavarantoimittajien työolot ja -ehdot. Pari vuotta sitten huomattiin, että Aasiassa näytti kaikki olevan liiankin hyvin. Tarkastuksista tuli vain täydellisiä tuloksia. Aloimme tehdä tarkastuskierroksia ilman, että niistä ilmoitettiin ennakkoon. Tapahtui notkahdus, mutta nyt on taas noustu, Kuusinen kertoo. Tarkkoja lukuja ei näytetä. Kalvolla vilahtaa tieto, että Aasian tavarantoimittajista tarkastuksen läpäisee 17 prosenttia. Netistä sama tieto löytyy viime vuoden tilastoista. Kiinassa tarkastuksen ja Ikean oman Iway-sertikaatin, jossa määritetään lapsityövoiman käyttökielto, palkat ja työolot, läpäisee surkeat neljä prosenttia. Kaikista maailman Ikea-tavarantoimittajista tarkastuksen läpäisee puolet. ohjataan lounaalle, Ilse Kuusinen päätyy ylistämään Ikean lihapullia. Ne sisältävät 84 prosenttia lihaa, mikä on suurin lihaprosentti Suomessa myytävissä eineslihapullissa Ilta-Sanomien tekemän jutun mukaan. Yksi toimittaja kysyy, eikö ole vähän hassua, että juuri on puhuttu ilmaston muutoksesta ja on melko tunnettua, että
E N N E N K U I N T O I M I T TA J AT
Ikeatäänpä etaan Hypä pelast ja bussiin apallo! ma
lihansyöntiä vähentämällä ilmastonlämpenemistä voi estää. Vastauksena on hämmentynyttä naurua ja sen painottamista, että lihapullat on kuitenkin valtavan hyvä myyntiartikkeli. Lihapullien sijaan ei voida tarjota kasvispyöryköitä, kun ne ei nyt vaan ole lihapullia. Toimittajille jaetaan pressilaukut, jotka Globe Hope on tehnyt käytetyistä muovisista mainosjulisteista. Sieltä löytyy 20 euron lahjakortti. Syön luomupastaa tomaattikastikkeella, annos on ihan maukas. Minulle tarjotaan vielä kahvia, mutta päätän kiertää kaupan. Ostan lahjakortilla kirjatukia kotiin, niitä on pitänyt hankkia jo aiemmin. Ostan suklaata ja salmiakkia omalla rahalla, suomalaisina niitä ei mistään kaupasta saa kuitenkaan.
lyhyesti
OIKEA TIE
hidastamiseen on yksi lääke: päästöjen vähentäminen. Eniten ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasuja syntyy Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa liikenteestä ja energiantuotannosta. Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää 1) vähentämällä energiankulutusta, 2) vähentämällä energiaa runsaasti vievien tuotteiden kulutusta ja 3) lisäämällä vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energialähteitä. Liikenteen osalta ohje on yksinkertainen: lento- ja autoliikennettä pitää vähentää. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ilmastoa säästää kestävien ja laadukkaiden kulutustavaroiden käyttö ja käytettynä ostaminen, kierrättäminen ja korjaaminen.
ILMASTONMUUTOKSEN
Palestiinalaiset taistelevat videokameroin
Btselem on jakanut 150 videokameraa palestiinalaisille, jotta nämä voivat kuvata heihin kohdistettuja rikkomuksia. Radikaalien juutalaissiirtokuntalaisten väkivallan kohteiksi joutuvat palestiinalaiset eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua Israelin viranomaisilta. Kameroiden avulla on kuvattu muun muassa päällekarkauksia, ikkunoiden rikkomisia ja vesiputkien katkomisia. Kuvattuja videoita on esitetty television uutislähetyksissä ja käytetty todisteina oikeudessa. Btselem kertoo pyrkivänsä videokameroiden avulla vähentämään väkivaltaisuuksia ja lisäämään tietoisuutta palestiinalaisten kohtaamista ongelmista. Videoilla halutaan myös painostaa israelilaista mediaa ja viranomaisia tarttumaan ongelmaan. www.csmonitor.com/2008/1017/p01s01-wome.html
ISR AELIL AINEN IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ
Hannele Huhtala
Älä osta mitään -päivä 28.11. Voimassa 1/2007 julkaistiin Le monde diplomatiquen artikkeli Ikeen alla. Siinä käsitellään Ikean työläisten oloja ja eritellään Ikean käyttämää Iway-ohjesääntöä, jossa määritetään työolot. Artikkeli löytyy Voiman juttuarkistosta www.voima.
Hannele Huhtala
Lähde: Ilmastosivut www.ilmasto.org
Emme ole terroristeja
K Y M M E N E T T U H A N N E T I S L A N T I L A I S E T K I I S TÄ V ÄT
KIERRÄTYSPUSSUKKA. Globe Hope osallistuu Ikean kasvojen pesuun. Vanhoista mainosbanderolleista on valmistettu hienoja pressimateriaalisalkkuja.
julkisesti olevansa terroristeja. Islantilaisia sapettaa Britannian hallituksen taannoinen päätös ottaa haltuun kriisiin ajautuneiden islantilaisyritysten varoja terrorismilainsäädännön nojalla. Verkkoadressin on tätä kirjoitettaessa allekirjoittanut lähes 68 000 ihmistä, joista suurin osa on islantilaisia. Islannin runsaan kolmensadantuhannen asukkaan keskuudessa määrä on vaikuttava. Britannian hallitus on jäädyttänyt islantilaisten yritysten varat maassaan vuonna 2001 säädetyn terrorisminvastaisen lain nojalla. Brittipääministeri Gordon Brownin mukaan Islannin hallitus on toiminut laittomasti, kun se on kieltäytynyt takaamasta, että brittiasiakkaat saavat rahansa takaisin nurin menneestä Icesave-pankista. Pankilla on noin 300 000 brittiasiakasta siis yhtä paljon kuin Islannissa väkeä. Islannin pääministeri Geir Haarde puolestaan syyttää Brownia kriisin syventämisestä, sillä islantilaisvarojen jäädyttäminen on johtanut yhä uusien pankkien kaatumiseen. Adressi osoitteessa http://indefence.is/
IKEAN TIE
Ikeaa on syytetty lapsityövoiman
käytöstä tuotteidensa valmistuksessa. Vuonna 1997 Ikeaa syytettiin erityisesti Filippiineillä ja Vietnamissa lapsityövoimalla tehdyistä tuotteista. Ikean puolustus on ollut, että ongelma on monimutkainen: he kyllä välttävät lapsityövoiman käyttöä, mutta alihankkijoiden valvominen on vaikeata. BBC:n Hard Talk -ohjelmassa keväällä 2007 toimittaja Stephen Sackur sai Ikean toimitusjohtajan Anders Dahlvigin myöntämään, että tavarantoimittajia ei pystytä valvomaan. Keskustelua käytiin erityisesti lapsityövoiman käytöstä ja siitä, tuleeko Ikean käyttämä puu mahdollisesti laittomilta hakkuilta tai suojelluista metsistä. Tavarantoimittajien tarkastuksia tehdään kerran kahdessa vuodessa. Kiinassa kaikki tavarantoimittajat tarkastetaan joka vuosi. Ongelmallisimpia alueita Ikean raportin mukaan ovat palkat ja ylityön teettäminen, työntekijöiden terveys ja turvallisuus, tulipalojen estäminen, vaaralliset jätteet ja kemikaalit. Le Monde diplomatiquen artikkelin mukaan yksi tarkastuskerta kestää yleensä päivän tai kaksi. Iwaykriteeristössä on 90 kohtaa. Yhden kohdan käsittelemiseen on aikaa parhaimmillaan noin 10 minuuttia. Artikkelin toimittajat ihmettelevät, miten tällaisessa ajassa varmistutaan esimerkiksi siitä, ettei ammattiyhdistysten edustajia painosteta. Kiinan tavarantoimittajille tehdyistä tarkastuksista neljä prosenttia läpäisi sen vuonna 2007, yhteensä Aasian maissa tehdyistä tarkastuksista läpäisi 17 prosenttia. Ikeaa kritisoidaan siitä, että vaikka sen tavarantoimittajat eivät täydä edes Ikean omia ehtoja, se ei estä Ikeaa mainostamasta tuotteitaan ympäristöystävällisinä ja eettisinä. Ikea suunnittelee myymälöiden avaamista Tampereelle ja Kuopioon.
Farkkukeuhkot
S A D AT T Y Ö L Ä I S E T O V AT S A I R A S T U N E E T S I L I K O O S I I N
Hannele Huhtala
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/41968.stm http://www.the-latest.com/ikeaslammed-over-child-labour-andgreen-issues
eli kivipölykeuhkoon turkkilaisilla farkkupajoilla, kertoo turkkilainen lehti Todays Zaman. Muoti suosii yksilöllisesti kulutettuja farkkuja, joten työpajoilla on käytetty hiekkapuhaltimia farkkujen kuluttamiseen. Työntekijöiden terveys ja hyvinvointi on jätetty vähemmälle huomiolle, eikä asianmukaista hengityssuojaimia ole tarjottu. Todays Zamanin haastattelema lääkäri Zeki Kiliçaslan arvioi, että vähintään 3 0005 000 henkilöä on sairastunut silikoosi
10 voima 09 /2008
Koonnut Jari Tamminen
kirja
Osta hyvä auto
Vuosituhannen taitteessa autovalmistaja GM näytti maailmalle mallia, kuinka veikata väärää kaakkia. Se valitsi yhtiön lippulaivaksi järkälemäisen Hummer-maasturin ja veti markkinoilta koekäytössä olleen EV1-sähköauton. Kaduilta poistetut EV1:t romutettiin. Sittemmin Hummer on osoittautunut yhtiölle melkoiseksi riipaksi. Ostajia ei vaan tunnu löytyvän. Sen sijaan yksi romuttamatta jäänyt EV1 vuosimallia 1998 löysi tiensä kanadalaiseen nettihuutokauppaan, ja auto vaihtoi omistajaa 465 000 Kanadan dollarilla siis reilulla 303 000 eurolla. Kaduille kiesi tuskin päätyy, sillä myyjä ilmoitti GM:n edelleen etsivän sitä romutettavaksi. www.allgreeninfo.com
Palkkaorjuuden jälkeen
sityistetään: vaikeutesi ovat omaa syytäsi. Samaan aikaan kuljemme kohti suurempia yksiköitä, joihin ihmiset eivät enää kykene liittymään kansalaisina, vaan ainoastaan kuluttajina ja asiakkaina. Kyse on yhtä lailla yliopistoista ja terveyspalveluista kuin seurakunnista ja äänestysalueista.
Testosteroni hyrrää
Harvardin tutkijat ovat testanneet sijoituspäätösten ja testosteronitasojen keskinäistä suhdetta. Sadalle nuorelle miehelle annettiin kullekin 250 $ joko säästettäväksi, tai osittain tai kokonaan sijoitettavaksi. Sitten seurattiin, mitä he rahoilla päättivät tehdä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten riskejä rahoilla ottivat henkilöt, joilla oli korkeimmat testosteronitasot. Viimeaikainen talouskaaos huomioiden olisi ehkä syytä rajoittaa jykeväleukaisten meklarien pääsyä pörsseihin. www.alternet.org
Tulevaisuudessa palkkaorjuus on historiaa.
rahamarkkinoiden romahdus nostaa Tapani Laustin kirjan Tienviittoja tulevaisuuteen erityisen ajankohtaiseksi. Lausti ei esiinny jälkiviisaana tai ryve toivottomuudessa. Hän hahmottelee maailmaa, jossa kaikille riittää työtä, mutta turha rehkiminen on jäänyt pois. Jokainen osallistuu tuotantoon kykyjensä ja voimiensa mukaan, ja jokaisella on oikeus riittävään osuuteen yhteisestä potista. Lausti väittää, että nykyajan palkkaorjuus on yhtä kammoksuttavaa kuin kahleorjuus. Orjuus on näkymätöntä, koska propaganda on muuttanut sen normaaliudeksi.
K
A N S A I N VÄ L I S T E N
toreiden arvot, ihanteet ja oikeudenmukaisuuskäsitykset ovat kaukana ihmisten todellisista tarpeista. koska se on kopioitu rakenteisiin. Laustin mukaan epätasa-arvoiset yhteiskunnat painottavat oman edun tavoittelua ja hylkivät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhtenä esimerkkinä on se, että lähes kaikki kaupunkien yhteen tulemisen tilat ovat kaupallisia ostoskeskukset, elokuvateatterit, urheiluareenat. Helsingissä näin näyttää tapahtuvan myös musiikkitalolle, jolle etsitään paraikaa sponsoreita. Kuitenkin yhteenkuuluvuuden tunteen hylkiminen aiheuttaa stressiä ja lisää väkivaltaa. Ratkaisuksi yhteiskunnan ongelmiin tarjotaan lisää kilpailua ja tehokkuutta. Yksityistämisen kulttuurissa sosiaalisetkin ongelmat ykV I R H E T TÄ E I H A VA I TA ,
Onnea voittajille
Viime vuosina monet maailmanlopun manaajat ovat Voimankin sivuilla voivotelleet ilmaston lämpenemistä. Onneksi on olemassa myös niitä, jotka suhtautuvat muutoksiin kirkasotsaisen positiivisesti. Miljardöörilistoistaan tunnettu talouslehti Forbes on tällä kertaa listannut ilmastonmuutoksen voittajat, ja niitähän riittää. Matkailuun keskittyvän Forbes Travelerin listalta löytyy muun muassa Islanti, jonka uimarannat muuttuvat houkuttelevimmiksi, sekä Luoteisväylän alue, jonka luonto on toistaiseksi pysynyt koskemattomana. Kun jäät ovat sulaneet, sinne voi suunnata luksusristeilijöillä! Jahuu! www.forbestraveler.com
on juuri sitä, että ihmiset joutuvat toimimaan vastoin todellisia tarpeitaan. Jatkuvan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisen sijaan he haluavat kenties tehdä vain kohtuullisen määrän työtä ja tyytyä aineellisesti suhteellisen vaatimattomaan elintasoon, jos elämä muuten tuottaa tyydytystä. Suomessa tästä kertovat esimerkiksi ne taloudellisia uhrauksia vaativat valinnat, joita puolisot, lasten vanhemmat ja vanhempien lapset tekevät hoitaakseen itse läheisiään.
E H K Ä PA L K K AO RJ U U S
Heikki Hiilamo
Artikkelin pitkä versio julkaistu Voiman verkkolehdessä .voima.. Tapani Lausti: Tienviittoja tulevaisuuteen. Like 2008. 159 s. Laustin kirjan lähtökohtana on ollut William Morrisin kirja Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008), joka on arvioitu Voimassa 6/2008. Se löytyy Voiman juttuarkistosta www.voima..
Huonoa mainosta
Luksuslaukuistaan tunnettu Louis Vuitton taistelee yrityskuvansa puolesta yhteisrintamassa Guccin kanssa. Jenkkilän eteläistä rap-skeneä kunniakkaasti edustava T.I. sai suksensa ristiin LV:n ja Guccin kanssa uuden musiikkivideonsa ansiosta. Paper Trail -levyn nostattamiseksi tehty video kappaleesta Swing Ya Rag ei koskaan päässyt levitykseen saakka, koska LV ja Gucci hiiltyivät rapvideoilla ihan normaalista blingbling-poussailusta. Hieman epäselväksi on jäänyt se, millä valtuuksilla videon esittäminen kiellettiin. T.I. itse kommentoi tapausta sen verran, että Louis ja Gucci syyttivät meitä tuotemerkkiloukkauksista tai jotain. He eivät olleet tyytyväisiä eivätkä halunneet videon julkaisua. Mutta video on tiukka. www.hiphopdx.com. Lisää Vuittonista sivuilla 2829.
Ekotalon tulevaisuus
Jälleen kerran on todistettu ruotsalaisen kansankodin kyky synnyttää ylivertaisia ideoita. Vuonna 1976 arkkitehti Bengt Warne aloitti Naturhusin kehittämisen ja rakensikin sittemmin oman prototyyppiasuntonsa. Luontotalo on omakotitalo, jonka ympärille rakennetaan kasvihuone. Jo edesmenneen visionäärin jalanjäljissä on nyt tampattu, sillä Tukholman lähelle Värmdöhön ja Länsi-Ruotsiin Brålandaan on pystytetty noin 150-neliöiset luontotalot. Talot lämpiävät puita polttamalla ja puutarhassa voi kasvattaa muun muassa viikunoita, kiivejä ja persikoita. Sen lisäksi, että kasvihuone takaa muutaman kuukauden pidemmän terassikauden, säästyy talon lämmityskuluissa melko pitkä penni. Sähkönkulutuksen puolestaan odotetaan puolittuvan samankokoiseen taloon verrattuna. www.treehugger.com, ecosol.se, ecorelif.se
ehdot eivät taida olla Suomessa niin surkeat, että meillä voisi vakavasti puhua palkkaorjuudesta. Tarkemmin ajateltuna suhde palkkatyöhön on kuitenkin raja, johon utopiat pysähtyvät tai jonka edessä ne murtautuvat esiin. Palkkatyöyhteiskunta perustuu kuvitelmaan ihmisestä homo economicuksesta joka haluaa aina vain enemmän ja jonka tarpeiden tyydyttämiseen riittävät vain rajattomat resurssit. Kasvavan vaurauden luomista pidetään ihmelääkkeenä kaikkiin ihmiskunnan vaivoihin. Talouden keinoin pyritään etsimään ratkaisuja niihin ongelmiin, joita talouden ylikorostaminen on luonut. Nyt palkkaorjuutta tai sen luomaa hierarkiaa ei enää kyseenalaisteta, vaikka suuri osa palkansaajista ei kykene tyydyttämään perustarpeitaan palkkatuloilla, vaan tarvitsee siihen erilaisia sosiaalitukia.
P A L K K AT Y Ö N
sen vahvimman vallan rajat, johon päätöksenteko länsimaissa tällä hetkellä perustuu. Tämä valta kiteytyy niihin käsityksiin, joita pidetään niin itsestään selvinä ja luonnollisina, ettei kukaan uskalla niitä kyseenalaistaa. Kysymys on juuri palkkatyöyhteiskunnasta. Suomessa mikään ei ole niin tärkeää kuin työvoimaosuuden kasvattaminen, työurien pidentäminen, työhön kannustaminen ja työn tehokkuuden lisääminen. Vaihtoehtoja ei ole! Yhteiskunnallista keskustelua hallitsee kuitenkin taloudellisten indikaattoreiden palvonta. Ne ovat politiikan perustana, vaikka indikaatL A U S T I P I I R TÄ Ä
Nyt palkkaorjuutta eikä sen luomaa hierarkiaa enää kyseenalaisteta, vaikka suuri osa palkansaajista ei kykene kattamaan perustarpeitaan palkkatuloilla, vaan he tarvitsevat niihin erilaisia sosiaalitukia.
voima 09 / 2008
11
Lopun alku
Virkamiesten kaikessa hiljaisuudessa valmistelema hanke uhkaa kaventaa ympäristön luonnonvaroiksi.
aluehallintoa uudistavan alku-hankkeen puitteissa ympäristökeskukset on määrä liittää osaksi uusia elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia Elluja ja ympäristölupavirastot osaksi aluehallintovirastoja Alluja. Uudistusten olisi tarkoitus tulla voimaan jo 1. tammikuuta 2010. Ympäristöhallinnon ravistelu huolestuttaa suomalaista ympäristöjärjestökenttää, onhan jo uusien Ellu-keskusten nimessäkin ympäristö korvattu luonnonvaroilla. Sen uskotaan siirtävän hallinnon painopistettä ympäristön suojelusta sen tehokäyttöön. alku-hankkeen pääsihteerin Tapio Välinoron mukaan kyseessä on pelkkä työnimi, joka juontaa juurensa luonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön. Monet näkevät, että luonnonvaroja tulee käyttää ylisummaan kestävällä tavalla, mikä voi olla yhtä hyvin suojelua kuin kestävää taloudellista käyttöä, Välinoro selittää. Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen ei sulata Välinoron selitystä: Tässä yritetään murtaa ajatusta siitä, että taloudellinen toiminta perustuisi ekologialle ja luonnon toimintakyvylle.
V
A LT I O N
ympäristöhallinnon malli kokoaa alueellisiin ympäristökeskuksiin suuren määrän tärkeitä ympäristöön liittyviä asioita: maankäyttöä, ympäristönsuojelua ja luonnonsuojelua. Tulevien Ellujen varsinainen strateginen ohjaus järjestettäisiin uuden superministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön (tem),
NYKYINEN
kautta. Välinoron mukana tämä ei tiikan linjauksesta, jonka mukaan aiheuta ongelmia: Pitää tarkas- valtion toimeliaisuuden tulee kaiti erottaa se, mikä on koordinoivan killa yhteiskunnan tasoilla kavenministeriön asema suhteessa sub- tua ja pelkistyä. stanssiministeriöihin. Ne edelleen Välinoro puolestaan näkee, että ohjaavat suoraan asioita, jotka tässä uudistuksessa kootaan voimia yhvoisivat kulkea nimellä ympäristö tai teen. Hänestä kyseessä on siis enluonnonvarat. nen kaikkea hallinnollinen uudistus. Kurosen mukaan tem ei halua Hän myös kiistää järjestöjen esittäohjauksellaan edistää ainakaan pa- män kritiikin, että uudistusta olisi rempaa ympäristön laatua. Ympäris- valmisteltu salassa. töministeriölle ei uudistuksessa jäiEi tämän avoimempaa olekaan, si kovinkaan suurta tässähän viedään merkitystä. työryhmien väliraportit verkkoon Miten käy ymkaikkien nähtäpäristöhallinnon väksi, Välinoro asiantuntemuksen? pi lä Kuka jatkossa huopuolustautuu. Tätä ajetaan tä lehtii lupien vaatiKuronen kuvaa ista vauhtia, et sella masta valvonnasprosessia huippupaukkuu. salaiseksi virkata? Kuronen kysyy. miestyöksi, josta Perustuslakihan ei ole saanut antakaa kansalaisille oikeuden valvoa taa tietoa ulospäin omaa ympäristöja jossa lojaalisuus ään ja osallistua sihallitusohjelmassa tä koskevaan päälinjattuja tavoitteitöksentekoon. Nyt tilannetta yrite- ta kohtaan on johtanut surkuhupaitään muuttaa niin, ettei meillä enää siin tilanteisiin. olisikaan valitusoikeutta esimerkikYksityistä keskustelua ei voi si naapuriin rakennettavasta bensa- valmistelijoiden kanssa käydä virasemasta. ka-ajan tai -aseman puitteissa, vaan Yksi alku-hankkeen päätavoit- on käytettävä esimerkiksi yksityistä teista on vahvistaa maakuntien mer- sähköpostia. Jos kysyy jotain kriitkitystä valtion alueellisessa kehittä- tistä, on se sama kuin asettaisi halmistyössä. Välinoro on kirjoittanut litusohjelman kyseenalaiseksi. Tähankkeen verkkosivuille kolumnin, tä ajetaan läpi sellaista vauhtia, että jonka mukaan on tärkeätä vahvis- paukkuu. taa [--] liittojen asemaa kokoavana, Jos ja kun saamme hidastettua yhteen sovittavana ja vetovastuussa hankkeen vauhtia, tästä syntyy helolevana viranomaisena. Kurosen posti iso eduskuntavaaliteema. mukaan juuri tässä piilee yksi uudistuksen pahimmista sudenkuopista. Jussi Förbom Maakuntien liitot valitaan kunnissa, ja niiden lautakunnissa vaa- Artikkelin pitkä versio julkaistu Voiman litaan liike-elämän etua aina myös verkkolehdessä .voima.f. silloin, kun toinen vaihtoehto olisi ALKU-hankkeen verkkosivut http:// ympäristön etu. www.vm./vm//05_hankkeet/022_alku/index.jsp M I K S I A L K U - H A N K K E E S E E N sitten on ryhdytty? Kurosen mielestä kyse on päähallituspuolue keskustan ajamasta uusliberalistisen talouspoli-
Tuomas Kyrö
12 voima 09 /2008
Luonto voitti
Ecuadorilaiset äänestivät Äiti Maan uuteen perustuslakiinsa & avasivat uuden aikakauden.
Alaston totuus
TA L O N VA LTA A J AT J A K A I K E N K A R V A I S E T
aktivistit ajattelevat mielellään olevansa pistäviä piikkejä kapitalistien lihassa. Valitettavasti totuus taitaa kuitenkin olla toinen. Kapitalisteja tuskin kutsuttaisiin kapitalisteiksi elleivät nämä osaisi ottaa hyötyä irti aivan kaikesta. Hollannissa on viime aikoina ymmärretty talonvaltaajien ja muiden vaihtoehtoisten ilmiöiden markkina-arvo erityisen hyvin. Jokin aika sitten erästä hollantilaista, Heineken-panimon tuottamaa olutta alettiin mainostaa kansainvälisesti uudella, yli minuutin mittaisella tv-mainoksella. Mainoksen slogan on Dam good city dam good beer, ja sen perusteella periamsterdamilaisia asioita ovat polkupyörien, kanavien ja kapeiden katujen lisäksi myös talonvaltaajat. Kamera zoomaa vuorollaan kolmeen eri ydinkeskustassa sijaitsevaan vallattuun tai sittemmin laillistettuun taloon ja niiden julkisivuja peittäviin maalauksiin. Kyllä ystävien leuat loksahtivat auki, kun televisiossa näkyi yhtäkkiä oma koti monikansallisen rman mainoksessa. Paska pätkä, ja kaljakin on pahaa, kuului yleinen mielipide. Valitettavasti mainos taitaa kuitenkin olla varsin vetävä ja tuo varmasti maksavia asiakkaita niin olutrmoille kuin taustakankaana toimivaan kaupunkiinkin.
uudessa, syyskuussa hyväksytyssä perustuslaissa määritellään ihmisen ja luonnon suhde ensimmäistä kertaa niin päin, että planeettamme ekologinen hyvinvointi on inhimillisen elämän perusta. Lakiin on muotoiltu luku Luonnon oikeudet, jossa luonnosta käytetään nimitystä Äiti Maa eli Andien alkuperäiskansan kielellä Pachamama.
E
CUADORIN
ihmisille tämänkaltaiset seikat ovat lyhyitä uutisia, kuten Helsingin Sanomissa 18. lokakuuta: Andien jäätiköt sulavat silmissä. Andien intiaanit tietävät, mitä esimerkiksi luonnollisen vesikierron tuhoutuminen todella tarkoittaa. Lämpeneminen sulattaa vuoristojäätiköt, jotka antavat veden joille elämän virroille. Kun jäätiköt on menetetty, toimeentulon perusedellytykset katoavat. Andien alkuperäiskansat ovat tienneet tämän jo vuosia, kuten myös Kolumbian kogit, jotka ovat 1980-luvulta saakka nähneet vuorensa kuolevan.
L ÄNSIMA IDEN KOULUTETUILLE
M A I N O K S E S S A N ÄY T E TÄ Ä N myös tulitaiteilijoita ja muita katuesiintyjiä, jotka osaltaan tekevät Amsterdamista maineensa mukaisen elävän kaupungin. Kadulla esiintymiseen tarvittavia lupia myönnetään kuitenkin yhä harvemmin, ja kaikenlainen kontrolli kiristyy jatkuvasti. Mikäli tämä tahti jatkuu, on kaduilla esiintyminen varmaan pian kokonaan laitonta, ja kaupunki saa palkata näyttelijöitä heilumaan hippivaatteissa strategisille paikoille jotta turistit saavat mitä tilaavat. Muutamille voisi laittaa kommandopipot päähän ja sorkkaraudat käteen, sillä autenttiset valtaajatkin käynevät vähiin lakien tiukentuessa. Tasatunnein nämä kävisivät potkaisemassa oven sisään jostakin tietystä rakennuksesta. Ja taas saisi kameran sulkija laulaa. Alakulttuurit ovat osa Amsterdamin värikästä imagoa, ja lukemattomat tahot tekevät rahaa tällä erikoisuudella. Mainokseen poimittujen talojen editse kulkee laumoittain ihmisiä päivittäin, ja jopa opastetuilla turistikierroksilla pysähdytään ihastelemaan rakennuksia. Jotkut oppaista ovat perehtyneet aiheeseen ja pitävät kuulijoilleen palopuheita joista ei politiikkaa puutu. Suurin osa tyytyy kuitenkin lausahtamaan jotakin ulkoaopeteltua ja ympäripyöreää ja odottamaan sitten kärsivällisesti matkailijoiden kuvatessa itseään ja kavereitaan talojen edessä. VIIMEKSI KULUNEEN KUUK AUDEN
Luonnolla eli Pachamamalla, jossa elämä uusiutuu ja on olemassa, on oikeus olla olemassa ja pysyä sekä ylläpitää ja luoda uudelleen sen eläviä kiertokulkuja, rakenteita, toimintoja ja sen evoluutioprosesseja. Jokainen henkilö, kansa, yhteisö ja kansallisuus on pätevä vaatimaan luonnon oikeuksien tunnustamista julkisissa elimissä. Kolmannessa artiklassa vielä erikseen todetaan, että valtio rohkaisee luonnollisia ja oikeudellisia henkilöitä sekä yhteisöjä suojelemaan luontoa ja edistämään ekosysteemien kaikkien osien kunnioitusta. Laki kieltää kaikkinaisen luonnon riistokäytön ja vahingoittamisen, mutta ympäristön ja luonnon yltäkylläisyydestä on kaikilla oikeus nauttia. Miksi juuri Ecuadorissa tällainen
A R T I K L A S S A 1 T O D E TA A N :
kiusallisesti sosialismiin kallellaan olevien maiden kansanäänestykset on usein uutisoitu viihteellisenä kilpailuna, jonka tärkein sisältö on vasemmistolaisen presidentin kannatusluvut. Valtavirtamedialta jäi draaman pyörteissä huomaamatta perustuslain ennen näkemätön sisältö. Yllättävä poikkeus löytyi Kaliforniasta. Los Angeles Timesin pääkirjoituksessa todettiin Ecuadorin perustuslain ilmentävän syvällistä muutosta suhtautumisessa luontoon. Mutta Kaliforniassa tunnetaankin lounaisen usa:n vuosia kestänyt kuivuus ja miljoonien vedentarpeesta vastaavan Colorado-joen ehtyminen.
L AT I N A L A I S E N A M E R I K A N
Olli-Pekka Haavisto
laki ja miksi juuri nyt? Sosialistinen presidentti ei ole pätevä selitys. Sosialismi ei ole mikään tae, kuten muun muassa tuhoutunut Aral-järvi osoittaa. Sen sijaan ratkaisevaa oli alkuperäiskansojen välitön suhde luontoon. Sen tuhoutuminen koskee ensimmäisenä heitä.
Lue lehdistökatsaus uuden lain uutisoinnista Voiman verkkolehdestä Fistä.
Vapaus on ruma sana
Latinalaisessa Amerikassa ulkomaiset investoinnit ovat usein vahingollisia.
ulkomaiset investoinnit ovat olleet haitallisia Latinalaisen Amerikan talouksille, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tähän tulokseen tuli Amerikkojen kehityksen ja ympäristön työryhmä kesällä julkaistussa raportissaan. Ryhmään kuuluu tutkijoita useimmista alueen maista sekä Yhdysvalloista. Työryhmän kasaama raportti on tiivistelmä useista alueella toteutetuista tutkimuksista. Siinä arvioidaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa suorien ulkomaisten investointien vaikutuksia. Investointien sijasta maat tarvitsisivat ennen kaikkea kansallista ja alueellista poliittista liikkumavaraa. Tämä parantaisi paikallisten yritysten toimintakykyä. Nykytilanteessa valtioilla on myös liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa talouspolitiikkaan tai investointien luonteeseen.
L AT I N A L A I S E N A M E R I K A N maat ovat vapauttaneet voimakkaasti talouttaan 1990-luvun alusta lähtien. Tavoitteena on ollut juuri suorien ulkomaisten investointien houkuttelu. Investointien on uskottu jo lähtökohdiltaan hyödyttävän maita. Käytännössä talouden vapauttaminen on merkinnyt luopumista investointien valikointien mahdollisuudesta. Aikaisemmin valtiot pyrkivät valikoimaan kehitysstrategioihinsa sopivia investointeja ja asettivat vaatimuksia esimerkiksi teknologian tuonnista. Vapauttamisen myötä valtiot ovat myös laskeneet tariffeja ja elinkeinotukia, vähentäneet julkisen sektorin rahankäyttöä ja luopuneet investointien esteistä. Raportin mukaan tämä on vaikuttanut ennen kaikkea investointeihin liittyvien kiistojen ratkaisutapaan. Kun kiistoja on perinteisesti ratkaistu valtioiden välisissä neuvotteluissa, nyt valtioita voidaan haastaa suoraan oikeuteen. Tällaiset tilanteet ovat tyypillisiä tapauksissa, joissa ympäristölainsäädäntö haittaa investoijien oikeuksia. T Y Ö R Y H M Ä N P U H E E N J O H TA J A N , profes-
aikana olen tutustunut ilmiöön erityisen kouriintuntuvasti, sillä olen asustanut reissuun lähteneen ystäväni huoneessa yhdessä kyseisistä taloista. Nyt olen jo tottunut siihen, että rauhallinen aamukahvituokio ikkunassa istuskellen saattaa keskeytyä äkisti turistiryhmän ilmestyessä kulman takaa. Silloin on paras iskeä ikkunat kiinni ja paeta takavasemmalle, ellei tahdo joutua salamavalojen räiskeeseen katsokaa, oikea talonvaltaaja! Sillä on rastat ja kaikki, ooooh! Tuskaillessani asiaa kämppikselleni tämä vain totesi kaikkeen tottuvan, pian en kuulemma edes huomaisi koko asiaa kömpiessäni aamuisin puolipukeissa avaamaan verhoja. Ja jääpähän turisteille sellainen muisto, jota ei rahalla saa - ihan oikea valtaaja, ja vieläpä alasti! Sillä kelpaa kotopuolessa kehuskella.
S
U O R AT
sori Kevin p. Gallagherin mukaan ulkomaisten investointien houkuttel
Saksa 2008 / 80 min
USA 2007 / 85 min
Israel, Ranska 2008 / 81 min
Olet aseistakieltäytyjä, homo ja kurdi Turkin kaikki poliittiset ongelmat yhdessä ihmisessä!, toteaa toimittaja Mehmet Tahranille. Ja jos olisin nainen, tilanteeni olisi vielä huonompi, vastaa Tahran, yksi Turkin tunnetuimmista ihmisoikeusaktivisteista. Hän työskentelee Lambda Istanbul -järjestössä, joka ajaa tasa-arvoista asemaa Turkin seksuaalivähemmistöille. Viranomaiset ovat yrittäneet lakkauttaa järjestön toiminnan. Döndü Kiliçin dokumentti valaisee homoseksuaalien ristiriitaista asemaa turkkilaisessa yhteiskunnassa. Länsimaisen elämäntavan omaksunut yläluokka hyväksyy erilaiset vähemmistöt kuin todisteena omasta liberaalista omakuvastaan. Vapaus homoseksuaaliseen elämäntapaan on Turkissa ostettavissa tiettyyn rajaan asti. Tämän piirin ulkopuolella elävät ovat kuitenkin alttiita äärimmäisille reaktioille. Erityisesti Turkin köyhä väestönosa on voimakkaasti sitoutunut perinteisiin uskonnollisiin arvoihin, jotka kytevät yhä oikeusvaltiona esiintyvän maan pinnan alla. Istanbulin korkein uskonnollinen johtaja pahoittelee, että oikeudellisia tai islamilaisen lain sallimia keinoja, joilla saattaa säädytöntä elämää viettävät ihmiset edesvastuuseen, ei löydy. Kiliçin taltioimissa älykkäissä ja hauskoissa keskusteluissa kiteytyvät ne absurdit tilanteet, joita syntyy, kun kielletyt halut mukautuvat kaksinaismoralismin ja valheiden järjestelmään. Perhesuhteiden katkeamisen ja jopa kunniamurhan uhan alla nuoruudessa alkava valheiden kierre jatkuu avioliitossa olevien miesten salaisina suhteina. Avoimesti homoseksuaaliset ihmiset ovat mielivaltaisen vainon ja väkivallan kohteita. Armeijan nöyryyttävät homokokeet sekä julma katuväkivalta pyritään oikeuttamaan järjellisinä tekoina, kuten erään transvestiitin kasvatukselliseen pahoinpitelyyn osallistunut nuorukainen elokuvassa hyytävästi kertoo. JC 22.11. 19.30 Andorra Ohjaaja Döndü Kiliç paikalla näytöksessä.
Rytinää, verisiä kasvoja, sarjatulta, huutoja, jäätelöauto. Ollaan Kalifornian Mojave-aavikolla, jonne on rakennettu mahdollisimman todenmukainen irakilainen kylä Medina Wasli. Ennen Irakiin menoa Yhdysvaltain armeijan joukko harjoittelee kylässä, miljardeja dollareita maksaneessa Fort Irwinin kansallisessa sotakoulutuskeskuksessa. Kylän asukkaiksi palkatuille irakilaisille näyttelijöille on jaettu elämäntarinat, sukulaissuhteet ja ammatit kuin roolipelien roolituksissa. Tapahtumia järjestetään huolellisesti käsikirjoituksen mukaan elokuvakohtausten tavoin. Näyteltyjä konikteja seuraa näytelty media. Sotasimulaatio on lähellä tosi-tv-showta, virallinen virtuaalimaailma lavasteiden keskellä. Asetelman surrealistisuudesta ammentava dokumenttielokuva onkin lajityyppinsä ytimessä: todellisuus on tarua ihmeellisempää, kun keinotekoinen muuttuu todeksi. Simulaatiokyläläisten ja sotilaiden roolit herättävät kysymyksiä: Miltä tuntuu olla tuolla? Kuinka tarinamaailmaan ja rooleihin elädytään? Onko se hauskaa? Ahdistavaa? Elokuvaa voi katsoa imeytyen sotasimulaation yksityiskohtiin, mutta aikuisten leikkiä varjostaa tieto todellisuudesta, jota varten miljöö, tarinat ja tapahtumat on kehitelty. Osallistujat näyttävät kuitenkin pääasiassa viihtyvän rooleissaan. Irakilaisten näyttelijöiden ja sotilaiden joviaalius alkaakin kiehtoa. Kuinka he kaikki voivat olla noin motivoituneita? Sotaa ei koeta todellisen pelon, tuskan tai surun kautta, mutta valmistaako simulaatio myös ajattelemaan todellista koniktia, kuolemaa ja menetystä? VARPU RANTALA
Kuinka sotilas jatkaa elämäänsä veritekojen jälkeen? Entä hänen läheisensä? Voiko tappajalle antaa anteeksi? Näitä kysymyksiä tarkastellaan Avi Mograbin elokuvassaan Z32. Mograbi tunnetaan tyylillisistä kokeiluista, eikä hän tee poikkeusta tälläkään kertaa. Z32 venyttää dokumentaarisen kerronnan rajoja yllättäviin suuntiin ja ohjaaja panee myös itsensä täysillä likoon. Elokuvassa nuori Israelin armeijan ex-sotilas käy läpi tekemiään veritekoja tyttöystävänsä kanssa. Keskustelu etenee katkonaisesti; kameran takana oleva kasvoton yleisö ja sen tuomitseva asenne pelottavat kumpaakin osapuolta. Emme saa tietää pariskunnan nimiä, ja heidän kasvonsakin on peitetty digitaalisin naamioin. Silti tunnelma on intiimi eivätkä päähenkilöt jää etäisiksi. Elokuvan kerronnalliset ratkaisut ovat vähintäänkin erikoisia. Mograbi laulaa kameran edessä, orkesterin säestyksellä päähenkilön tarinaa ja elokuvan moraalista problematiikkaa käsittelevää kappaletta. Ohjaajan avoimuus ja vilpitön halu anaysoida vaikeaa tilannetta vaikuttavat, eikä elokuvan kokeellinen rakenne estä tunteen välittymistä. Mograbi on aiemmissa elokuvissaan usein arvostellut tapaa, jolla israelilaiset kohtelevat palestiinalaisia. Z32:ssa hän etsii anteeksiantoa yksittäiselle pahantekijälle, mutta pyrkii myös kritisoimaan järjestelmää, joka tekee yksilöistä tappokoneita. Päähenkilö kuvailee, kuinka armeijassa uhkailun ja pitkäveteisyyden yhdistelmä synnyttää pakonomaisen toiminnan tarpeen ja hyökkäysten jälkeinen adrenaliinipiikki peittää alleen omantunnon äänet. Katsojan on helppo samastua tyttöystävän ristiriitaisiin tunnelmiin, kun sympaattisen oloinen nuorimies kuvailee tyynesti tekemiään väkivallantekoja. KATI HURME
22.11. klo 21.30 Andorra
23.11. klo 16.00 Andorra
videoinstallaatio / Kaiku Galleria
Venäläisen video- ja performanssitaiteilija Elena Kovylinan videoinstallaatio Dying Swans käsittelee Venäjän kollektiivista ja tiedostamatonta identiteettiä. Neuvostoliiton aikana, Stalinin kuoleman jälkeen kaikilla tv-kanavilla tavattiin esittää Tsaikovskin Joutsenlampi aina jonkun korkea-arvoisen valtiomiehen menehdyttyä. Neuvostoliiton kaaduttua kansakunta ei Kovylinan mukaan ole onnistunut löytämään uutta kulttuurista hahmoa. Nykyisin uusrikkaiden mauton kulutuskeskeisyys onkin näkyvin venäläisyyden muoto muualla maailmassa. Kovien uusliberalististen arvojen aikana taidetta ei juuri tueta. Toimittajat, kirjailijat ja taiteilijat eivät uskalla ilmaista itseään mahdollisten ikävien seurausten pelossa. Viimeisten 10 vuoden aikana noin 200 venäläistä toimittajaa on joko murhattu tai kadonnut. Dying Swans on Kovylinan tulkinta Tsaikovskin baletista ja kunnianosoitus kaikille surmansa saaneille toimittajille. Neuvostosymboliikka ja tämän päivän brutaali poliittinen todellisuus kohtaavat videoinstallaatiossa latautuneen tanssin muodossa. Avoimesti yhteiskuntariittinen taide on Venäjällä harvinaista. Elena Kovylina on yksi harvoista, jotka uskaltavat ottaa kantaa sekä Venäjällä että muualla maailmassa tapahtuviin räjähdysherkkiin asioihin. Dying Swans on ollut esillä Pariisissa, mutta taiteilijan kotikaupungissa Moskovassa galleristit eivät ole uskaltaneet sitä esittää. MINNA LÅNGSTRÖM
videoinstallaatio / Galleria FaFa
Tanskalaisen Lilibeth Cuenca Rasmussenin työt ovat äärimmäisen poliittisia, mutta tavalla, jota on vaikeaa asettaa mihinkään kategoriaan. Hän tutkii taiteessaan identiteettiä ja eri yhteiskuntaryhmien omakuvia veitsenterävän ja omaperäisen huumorin keinoin. Filippiineillä ja sittemmin Tanskassa eläneellä taiteilija omaa näkemyksen kahdesta hyvin erilaisesta kulttuurista. Kenties juuri siksi hänen teoksensa eivät esitä tosiasioita tietyistä olosuhteista, vaan kysymyksiä ihmisluonteesta, jonka ydin on paikasta riippumaton. Taiteilijan kolme elokuvaa käsittelevät henkilökohtaista liikkumatilaamme ja paikkaamme yhteiskunnassa; sitä, miten yhden liioiteltu koskemattomuus ja reviiri pienentää toisen elintilaa. Cock Fight esittää kukkotaistelun kautta, kuinka ihmiset kiduttavat eläimiä pönkittääkseen omia egojaan. Myös Ego Song käsittelee narsismia teatraalisen ironian keinoin ja kysyy, onko muotia olla itsekäs. House of Hope -teoksessa Cuenca Rasmussen on dokumentoinut lippiiniläisten romanien elämää ja syrjäytyneimmille toivoa antavan järjestön toimintaa. Kaikissa kolmessa elokuvassa provokatiivinen kuvasto yhdistyy ääniraitaan, jolla taiteilija esittää runollisia mutta suorapuheisia tekstejään. Tuloksena on hitaalla rapilmaisulla leikitteleviä teoksia, jotka antavat harvinaisen paljon ajattelemisen aihetta. MINNA LÅNGSTRÖM
Elokuva on nuorin saamelaisen kertomataiteen lajeista. Populaarimusiikin ja teatterin tavoin se juontaa juurensa 1960-luvun lopulla virinneestä saamelaisuusliikkeestä, joka vaikutti voimallisesti kulttuurin kaikkiin osa-alueisiin. Saamelaisen elokuvan uusi aalto alkoi 2000-luvun alussa. Lisääntynyt alan koulutus ja yhteistyö pohjoisten festivaalien kanssa on nostanut esiin nuoria ohjaajia, jotka pohtivat elokuvissaan mm. poronhoidon, identiteetin, kulttuurisen muutoksen ja homoseksuaalisuuden kysymyksiä. Ilahduttavaa on ollut se, että myös piskuinen kolttavähemmistö on Katja Gaurilofn ja Pauliina Feodorofn myötä nousemassa elokuvakartalle. Kolttasaamelaisia on vajaa tuhat, ja vain alle puolet heistä puhuu omaa kieltään. Gaurilofn dokumenttielokuva Huuto tuuleen on puheenvuoro kolttasaamelaisten uhanalaisen kulttuurin puolesta. Feodorofn näytelmäelokuvassa Non Prot kaikkitietävä länsitiede menettää otteensa pohjoisen luonnon alkuvoiman edessä. Lens Politica esittää myös Hannu Hyvösen kiistellyn dokumenttielokuvan Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä, joka puuttuu tulenarkaan aiheeseen: metsähakkuisiin Ylä-Lapissa. Yhä ajankohtaista, kymmeniä vuosia kestänyttä kiistaa saamelaisten oikeudesta esi-isiensä maihin puidaan elokuvassa niin saamelaisten poronhoitajien, tutkijoiden kuin Stora Enson edustajienkin voimin. JORMA LEHTOLA, Skábmagovat-festivaali
23.11. 12:30 ANDORRA Huuto tuuleen: Katja Gauriloff 57 min Ohjaaja paikalla näytöksessä. 23.11. 16:00 DUBROVNIK Viimeinen joiku saamenmaan metsissä: Hannu Hyvönen 54min Ohjaaja paikalla näytöksessä. 23.11. 18:00 DUBROVNIK Non Prot: Pauliina Feodoroff 87min Ohjaaja paikalla näytöksessä.
1990-luvun talouskriisin myötä Kuuban elokuvainstituutti (ICAIC) joutui maan muiden kulttuurilaitosten tavoin haastavaan tilanteeseen rahoitusongelmien ja yleisen epävarmuuden vuoksi. Kuubalaiselle elokuvatuotannolle nuo vuodet olivat vaikeita. Kun sekä uudet että vanhat tekijät vuosikymmenen loppupuolella löysivät uuden teknologian ja digitaalisten medioiden luomat mahdollisuudet, kuubalainen elokuva ja Kuuban elokuvainstituutti siirtyivät uuteen vaiheeseen. Elokuvien teemat olivat aikaisempaa uskaliaampia ja käsittelivät aiheita, joihin ohjaajat eivät ennen olleet tarttuneet. Vuosituhannen vaihteessa myös teosten esitys-, levitys- ja markkinointikanavat alkoivat institutionalisoitua ja elokuvantekijöiden keskinäinen vuorovaikutus lisääntyi: etenkin taidekouluista ja -yliopistoista valmistuneet keskustelevat aktiivisesti keskenään, mutta myös kokeneempien tekijöiden kanssa alettiin käydä dialogia. Lens Politicassa haluamme esittää nimenomaan uusien kuubalaisten elokuvantekijöiden töitä. Valikoimaan kuuluu sekä Kuubassa että ulkomailla palkittuja ktio-, dokumentti-, ja animaatioelokuvia: kriittisiä katsauksia nykymaailmaan, arkielämän satiiria sekä keskustelua poliittisista ja yhteiskunnallisista konikteista. LAURA GONZÀLEZ, ICAIC
22.11. klo 14.30 Dubrovnik Kuubalaisia lyhytelokuvia 23.11. klo 18.00 Andorra Manuel Pérez Paredes PÁGINAS DEL DIARIO DE MAURICIO (MAURICIOS DIARY) 2006 / 135 min Ohjaaja Manuel Pérez Paredes paikalla näytöksessä.
,
¤
Yhteiskunta meni rikki
ANIMA ATIO
Milja Ahola ohjasi animaation sosiaalipalveluiden tilasta.
TA I T E I L I J A M I L J A A H O L A käveli Helsingin Kalliossa, kun hän näki laitapuolen kulkijaksi kuvailemansa miehen astelevan kiveä pidellen. Yhtäkkiä mies heilautti kättään ja kivi lensi pitkässä kaaressa sosiaaliviraston ikkunaan. Lasinsirpaleet levisivät luultavasti jonkun sosiaalietuuksien myöntämisestä päättävän ihmisen työpöydän viereen. Mutta kukaan ei välittänyt. Kukaan ei tullut ulos sosiaalivirastosta ei vartija, ei toimistotyöntekijä. Kukaan ei kiinnittänyt ikkunan rikkoneeseen mieheen mitään huomiota. Jossakin kulman takana raitiovaunu kolisi eteenpäin. Läheisessä baarissa nuorimies tilasi tiskiltä toisen kupin kahvia. Kaikki jatkui niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Silloin Ahola oli täysin varma, että hänen on tehtävä animaatio, jossa virastorakennus on keskeisellä sijalla. Kadulla virtasi porukkaa edestakaisin, mutta kukaan ei reagoinut tuohon tapahtumaan. Periaatteessahan tuo virastorakennus edustaa meidän yhteiskunnassamme ajatusta, että meidän on huolehdittava vähäosaisista. Se tuntui sopivalta ristiriidalta lähteä tekemään animaatiota, hän kuvailee nyt joitakin vuosia myöhemmin.
lat Lasinpa t lensivä kun asti jon luultav tuuksista ie sosiaal n ihmisen vä päättä öydän työp . viereen
Kalliossa. Hän uskoo sen vaikuttaneen hänen kiinnostukseensa käsitellä sosiaalipalveluiden tilaa. Minua ovat aina kiehtoneet ne kadunpätkät, joiden varrella on virastoja, mutta myös niissä käyvien ihmisten kohtalot. Minulla oli ajatuksena käsitellä sosiaalipalveluiden kilpailuttamista, koska se tuntuu minusta aivan järkyttävältä. Lopulta tuli tuo idea virastotalosta, joka romuttuu samalla tavalla kuin meidän yhteiskuntamme sosiaalipalvelut, Ahola kertoo. Ahola haluaa kuitenkin korostaa, että hänellä itsellään ei ole huonoja kokemuksia sosiaalipalveluista. Hän päinvastoin jopa kehuu käyttämäänsä terveyskeskusta. Minulla itselläni ei ole mitään
huonoa sanottavaa. Olen pysynyt myös aika terveenä. Meidän pitäisi lähteä siitä, että ne ihmiset, joilla on vaikeuksia tai jotka ovat jollakin tavalla huonossa asemassa, eivät välttämättä osaa puolustaa oikeuksiaan. He eivät välttämättä saa niitä palveluita, joita tarvitsevat.
M I TÄ S O S I A A L I P A LV E L U I D E N ulkoistaminen ja kilpailuttaminen sitten tarkoittaa? Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun puolivälissä Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) julkaisemasta, ulkoistamista käsitelleestä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Tampereen kaupunki on päättänyt järjestää kotona asuville vanhuksille ruokaostospalvelun, jossa ruokakorin hankinnan ja kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen yritys. Täksi vuodeksi palvelu kilpailutettiin uudelleen, ja sen sai hoidettavakseen yritys, joka
suostui tekemään sen kaikista halvimmalla. Yritys alkoi kuitenkin periä maksuja ruokatilausjärjestelmään soitetuista puheluista. Se myös solmi liikkeiden kanssa sopimuksia, jotka nostivat vanhusten ruokakorien hintoja noin 20 prosentilla. Vanhukset joutuivat siis maksamaan omasta pussistaan kustannuksia, joita kaupunki ei ollut osannut ennakoida. Tietyissä tapauksissa palvelu, jota vanhukset käyttivät saadakseen ruokaa, aiheutti heille yli 50 euron lisäkustannukset kuukaudessa. Tutkimuksen mukaan kilpailuttamiseen ei kuitenkaan vaikuta, onko valta kunnassa oikeisto- vai vasemmistopuolueilla. Ostopalveluiden käyttäminen on yleisintä suurissa ja kasvavissa kunnissa.
KUNTIEN HALU
rejä. Siis juuri niistä ihmisistä, joilla on pokkaa perustaa liiketoimintansa tosiasialle, että jokaisen on ennemmin tai myöhemmin käytävä vaikkapa lääkärissä. Vuoden 2007 verotietojen mukaan useiden kuntien terveyspalveluja hoitavan MedOne-yrityksen omistajaporras sai pääomatuloja 52 miljoonaa euroa. Me olemme ihan pyllyllämme, jos alamme ulkoistaa ja kilpailuttaa palveluita saadaksemme selville, kuka kuljettaa vanhuksia kaikista halvimmalla tai kuka laittaa heille halvimmalla ruokaa, Ahola sanoo. Tuomas Kokko
Milja Aholan animaatio Viisi aamua vielä TV1 sunnuntaina 16.11. kello 14.11. Tutkimusraportti Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät vaikutukset löytyy KAKS:n sivuilta www.kaks./tiedotteet/kaks-tutki-ulkoistaminen.aspx
ulkoistaa sosiaalipalveluita voi myös tehdä ihmisistä miljonää-
AHOL AN OHJA AMAN,
vuonna 2007 valmistuneen Viisi aamua vielä -nimisen animaation on käsikirjoittanut Iiro Küttner. TV1 näyttää sen nyt uusintana. Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut 63-vuotias Ahola on asunut suurimman osan elämästään Helsingin
TAISTELEVA ANIMAATTORI. Meidän velvollisuutemme on taistella sen puolesta, että myös ne pärjäävät, joilla asiat eivät ole hyvin, animaatio-ohjaaja Milja Ahola painottaa.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima. TOIMINTA
vietä päivä käyttämättä rahaa & ostamatta tavaraa, www.alaosta..
28. 1 1 .
Ä L Ä OSTA MI TÄ Ä N - PÄ I VÄ,
atteri on improvisaatioon perustuvaa vuorovaikutteista teatteria, illan aikana voi tutustua Anna mun olla -näyttelyyn & muotoilla yhteistä tarinaa savesta ala-aulassa, tapahtuma Helsingin Annantalossa kello 17.3020.30.
16. 11 .
Tampereen yliopiston Urpo Harva -luennolla Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, kello 1719.
24. 1 1 .
sadun esittää sen kirjoittanut puhe- & draamataiteilija Anna Lehtolainen 25.11. kello 18 & 30.11. kello 16 Forum Boxissa.
TURKU HURME, kauhuelokuvafestivaali 14.15.11.
ALCOHOL & PUBLIC HE ALTH: ONLY BAD
HEILUVAHÄNTÄ INEN K ISSA SUNNUNTA I,
TAPAHTUMAT
8. 1 1 . KEKRIJUHL AT, Kekrijuhla nostaa esiin suomalaisen sadonkorjuujuhlan jo unohtuneen perinteen, juhlissa kekripajoja, nuttu nurinpäin naamiaiset, mässäilyä, kekrikulkue, suuri tuliesitys & kekripukin polttaminen merenrannalla Annalassa, Hämeentie 154, Arabianrannan rantapuisto kello 1619 , pääjärjestäjät: Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki-kaupunginosayhdistys, Hyötykasviyhdistys & Nuorten ja lasten puutarhayhdistys, www.kaupunginosat.net/artova. 13.11. VOIMAUTTAVIEN TARINOIDEN ILTA, Leijonaemot ry:n tapahtumassa psykologian professori Kirsti Lonka luennoi kello 17.30 Leijonaemojen tarinat -kirjan pohjalta erityislasten vanhempien selviytymisestä, tarinateatteri Väre esittää kello 19 tarinoita erityislasten elämästä katsojien tarinoiden pohjalta, tarinate-
Koira- & kissakoulu Heiluva Häntä järjestää hyväntekeväisyystapahtuman Rekku Rescue ry:n kautta virolaisille & suomalaisille löytökissoille, tuotot lyhentämättöminä löytökissoille, luentoja, myyntikojuja & kasvisbuffet, tapahtuma Espoossa, Kilon VPK-talossa, Kilontie 23, kello 1017. 7.12. MUSAK IRPPIS Vantaan Vernissassa kello 1518.
KESKUSTELUT & SEMINAARIT
10. 1 1 . MINDFULLNESS, mielenrauhaa tietoisuustaidoista, Tulevaisuuden ystävät keskusteleva psykologiaklubi Helsingin teatteri Avoimissa ovissa kello 19. 1 3. 1 1 . ELIITIT K ANSA A K A ITSEMA SSA Mitä Alma Median & Johanna Korhosen välinen jupakka kertoi suomalaisista, mediasta & yleisöistä, journalisti Johanna Korhonen luennoi
Professori Jussi Kauhanen alustaa englanninkielisissä Café Scientique -tapahtumassa Vanhan Kuppilassa kello 1820. 27.11. SUOMAL AINEN VÄK IVALTA, Suomen rauhantutkimusyhdistys järjestää yleisötilaisuuden, alustamassa Peter von Bagh aiheesta Väkivallasta suomalaisessa kulttuurissa, Anu Castaneda aiheesta Nuorten aikuisten masennuksesta & mielenterveysongelmista, Arto Jokinen aiheesta Miehet, maskuliinisuus, kulttuuri ja väkivalta & Heikki Ylikangas aiheesta Historiallinen katsaus suomalaiseen väkivaltaan ja joukkosurmiin erityisesti, tilaisuus Helsingin Tieteiden talolla, sali 104 kello 1820.
NEWS?
ELOKUVAT
21.11. HELSINK I IKUISESTI, Kallio Kipinöi -elokuvaillassa Peter von Baghin dokumenttielokuva, jossa etsitään Helsingin henkeä & sielua, Kinaporin juhlasalissa, Hämeentie 5860, kello 18.30. HELSINKI KULTA INEN VUOSISATA, Dokumenttikilta ry:n järjestämä elokuvatapahtuma 29.30.11. Andorrassa, viikonlopun aikana esitetään neuvostoliittolaisia & venäläisiä dokumenttielokuvia, joista monet ovat olleet kiellettyjä omana aikanaan, www.dokumenttikilta..
elokuvia Kino Juliassa & päätösklubilla Gloomy Grim Klubilla, www.hurme.org. SUOMI EUROLL A KOKO MA AILMA -elokuvatapahtuma, ulkoministeriön & Rakka
Mielen rankka monologi
T E AT T E R I Kokeilepa käyttäytyä oudosti, istua tyhjässä bussissa jonkun viereen tai pussata uutta työkaveria kättelyn sijaan. Se on vaikeaa ja epämiellyttävää, sillä hulluksi leimautumista on syytä välttää. Jossain toisaalla käyttäytyisimme ihan oikein, sillä yhteisö sanelee, mikä on normaalia. Selkeää rajaa terveellä ja sairaalla mielellä ei ole. Asiat eivät saisi näyttäytyä niin mustavalkoisina, näyttelijä Saara Saastamoinen sanoo. Pari vuotta sitten hän luki nuoren englantilaiskirjailija Sarah Kanen 4.48 Psychosis -näytelmän.
Ajattelin heti, että tämä täytyy tehdä. Aihe kosketti voimakkaasti henkilökohtaisista syistä. Näytelmä on Kanen viimeinen, sillä hän tappoi itsensä sairaalassa syvän masennuksen päätteeksi vuonna 1999. Saastamoinen esittää näytelmän monologina, ja ohjaajana toimii opiskelukaveri Rosa-Maria Perä. Rankkaa. Moni kommentoi, että täytyy olla raskasta tehdä tällaista tekstiä. Välillä on vaikeaa ja välillä helppoa, kuten minkä tahansa esityksen kanssa. Olen koettanut pitää yllä tiettyä keveyttä,
jottei aiheesta tule liian masentava, Saastamoinen kertoo. Asian tekee raskaaksi yhteiskunnan kyvyttömyys mielisairauksien edessä. Pelkkä lääkehoito auttaa harvoja, ja kokonaisvaltaista kuntoutusta ei käsittääkseni ole olemassa. Mielenterveysongelmat ovat kuuma aihe maassa, jossa lähes joka päivä jollain pimahtaa niin, että lähtee oma ja läheisten henki. Saastamoinen ottaa etäisyyttä lööppien sosiaalipornoon ja pyrkii kohti laajempaa ymmärrystä. Pyrin siihen, että mielen järkkymiseen osattaisiin suhtautua avoimem-
min. Jokainen tietysti kokee näytelmän omalla tavallaan. Voin vain toivoa, että ihmisille syttyy halu ymmärtää. Esityksen valmistaminen on yksi pyrkimys ymmärtää häilyvän mielen sanoja pakenevaa tilaa. Näytelmän mukaan on olemassa maailma jossa, Sarah Kanen sanoin, mieli ja ruumis voivat olla yhtä, samanaikaisesti ja samassa todellisuudessa. Lähestymiskulmia ihmismieleen voi tuskin koskaan olla liikaa.
Anna-Soa Joro
4.48 Psychosis, ensi-ilta 7.11. kello 19 Helsingin Vaihtolavalla, muut esitykset 8., 12.19.11. kello 19, paitsi sunnuntaina 16.11. kello 15. Lippuvaraukset 046 810 5310. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille.
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Ulkomaalaisvirasto muuttui Maahanmuuttovirastoksi (Migri), joka lupaa olla edeltäjäänsä palvelevampi, avoimempi ja aktiivisempi yhteiskunnallinen toimija. Uudesta nimestä ja kiillotetusta brändistä huolimatta tämän entisten poliisien johtaman viraston tavaramerkkinä ovat yhä byrokraattisuus, mielivaltaiset käännytykset ja epäinhimilliset päätökset. Maahanmuuttovirasto ilmoittaa arvoikseen avoimuuden, osaamisen ja oikeudenmukaisuuden. Arvot tunnetusti paljastavat käänteisesti toiminnan perustan: päätökset ja toiminta ovat salaisia (avoimuus), juuri kukaan ei saa turvapaikkaa juuri millään perusteella (oikeudenmukaisuus), mutta työntekijät pystyvät nukkumaan yönsä rauhassa (osaaminen). Maahanmuuttovirasto väittää vain soveltavansa ulkomaalaislakia. Viraston käsissä lain pykälistä tulee kuitenkin taktisia välineitä, joilla siirtolaiset asetetaan oikeudettomaan asemaan. Ulkomaalaislaissa ei nimittäin ole kohtaa, joka erikseen määräisi tekemään aina hakijan edun kannalta pahimman mahdollisen päätöksen. Migri on edelleen jokaisen siirtolaisen pahin migreeni.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
osa 1
Sisäministeriön alainen virasto, joka päättää maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyvistä asioista.
Dubrovnikissa kello 1921, ilta jatkuu dj-musiikilla. RUNOJA & MUSIIKK IA, Matkalla niityn yli musiikki- & runomatinea Lassi Nummen kirkkaasti hengittävää lyriikkaa & Kai Olanderin sykkivää musiikkia, runoja teoksista Heti, melkein heti (1982), Matkalla niityn yli (1986) ja Hengitys yössä (1995), dramaturgia Suvi Olavinen, ohjaus Outi Kallinen, Helsingin Malmitalossa kello 19. 5.12. EEVA-LIISA MANNER -ILTA, Lumen valoa hämyisiä muistoja vapauden aioneilta, Sina Kujansuu & Tomi Tolvanen (kitara) tulkitsevat Eeva-Liisa Mannerin runoutta Helsingin teatteri Avoimissa ovissa kello 19. 9.12. PROSAK, Nuoren Voiman Liiton proosaklubilla Johanna Sinisalo & Markku Pääskynen, Helsingin Dubrovnikissa kello 1921, ilta jatkuu dj-musiikilla. HELSINKI YK SIN, otteita runoilija Saima Harmajan päiväkirjasta, kertoja Petra Pälmä, esitykset Forum Boxissa 7., 8., 12. & 13.11. kello 19.
HELSINKI IHMISÄ ÄNI, teatteriesitys urbaanis-
ta vieraantuneisuudesta, Eeva Putro esittää monologin, joka perustuu Jean Cocteaun tekstiin, ohjaajana Ossi Koskelainen, ensiilta 6.11. kello 20 teatteri Takomossa, muut esitykset 7.9. & 20., 24. & 25.11., 7., 8., 14. & 20.12.
HILDEGA ARD KNEF ONNI TUNTEE VA IN MI-
TANSSI & PERFORMANSSI
14. 11 . JUMP RHY THM JAZZ performance demo, professori Billy Siegenfeld esittää yhdessä ryhmänsä Jump Rhythm Jazz Project tanssijoiden Brandi Colemanin & Jordan Kahlin kanssa otteita ryhmän repertuaarista, demossa nähdään myös näytteitä taideakatemian tanssinopettajaopiskelijoiden Jump Rhythm Jazz -työskentelystä, Turun taideakatemian Köysiteatterissa kello 16, sisäänkäynti Varvintorin puolelta, Sigynsalin sisäänkäyntiä vastapäätä, varaukset, tiedustelut & lippuvaraukset.taideakatemia@ turkuamk. HELSINKI RIFFI, Tommi Kitti & Co:n koreograa 11., 12. & 13.11. Stoassa kello 19. ESTADOS DEL YO MINUUDEN MUOTOJA, amencokoreogran Rafaela Carrascon teos, tanssijat Emilia Aho & Katja Lundén, esitykset 26. & 28.11. kello 19, 29.11. kello 16 & 19 & 30.11. kello 17. TAMPERE R AFAEL, Mari Rosendahlin koreograa, kaleidoskooppimainen kurkistus lapsuuden muistoihin pohtii, onko ihminen kasvuympäristönsä vai perimänsä luomus, ensi-ilta 12.11. kello 19 tanssiteatteri MD:ssä, muut esitykset 15., 18., 22., 24., 26. & 28.11. TURKU NÄK YMÄT TÖMÄT UNET, Tanssiteatteri ERIn Eeva Soinin & Lassi Sairelan & viulutaiteilija Juha-Pekka Vikmanin jousikvartetin produktio liikkuu unen & yön musiikin erikoisessa maisemassa, suunnittelun lähtökohtana on ollut Tero-Pekka Henellin jousikvartetto Dreams Invisible, esitykset 22. & 29.11. & 3., 5., 9. & 10.12. kello 19.
Köyhää kansaa 19/24. Matti Hagelberg on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija. Hänen käsikirjoittamansa ja kuvittamansa Köyhää kansaa on Voiman 24-osainen jatkosarjis. Se perustuu Minna Canthin samannimiseen vuonna 1886 julkaistuun pienoisromaaniin.
Matti Hagelberg
Taina Westin käsikirjoittama & Raila Leppäkosken ohjaama teos ensi-illassa 8.11. kello 19 KokoTeatterissa, muut esitykset 10.23.11. YHTEENSOPIVUUSTIL A, Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulutusohjelman opiskelijat Essi Antikainen, Anssi Hyvönen ja Annamari Rajaniemi lähtivät etsimään yhteensopivuustilaa yhdessä eri taiteenalojen edustajien kanssa, he yhdistivät teatterin, elokuvan & musiikin alan tulevat ammattilaiset tekemään yhteistä tutkimusta rakkaudesta, ensi-ilta 11.11. kello 19 Metropolia ammattikorkeakoululla, Tavi-talon Tanssistudiossa, Hämeentie 161, muut esitykset 13., 18.20., 24. & 26.28.11. MEMORY TR ACES -TE AT TERIK ATSELMUS, katselmus on osa suomalaisten taiteilijoiden järjestämää suurempaa Memory Traces -kulttuurivientiprojektia, 21.11. kello 19 Hildegard Knef Onni tuntee vain minuutteja, 22.11. kello 19 BetteSis OValley & kello 21 Hetki Tuulen sisällä & 23.11. kello 18 Estados del Yo - Minuuden muotoja & kello 19 Hildegard Knef KokoTeatterissa. PAR ASTA ENNEN L AULUJA SUOMESTA, musiikkiteatteri Kapsäkki esittää kabareelauluista kootun konsertin & taidenäyttelyn yhdistelmän, joka kurkistaa Suomi-neidon nykypäivään, esitykset 27., 28. & 29.11. & 10. & 11.12. kello 19 teatteri Avoimissa Ovissa. TAMPERE NÄ ÄS HAMLET, Suomen Teatteriopiston opinnäytetyö, Pekka Saariston ohjaama, esitykset Tampereen Komediateatterin pihalla teltassa 10. & 11.11. kello 18. KORPPI L AUL A A, Marja Skaffarin ääniteos, ääntä, musiikkia, puhetta & mielikuvia kuvataiteilija Juhani Harrista & hänen teoksistaan ensi-ilta 15.11. kello 17 teatteri Telakalla, muut esitykset 16., 23. & 30.11. kello 17 & 19., 25. & 26.11. klo 19 & 22.11. klo 14
NUUT TEJA,
KURSSIT
OULU YHDIST YK SEN TALOUDENHOITAJAN PERUSKURSSI, Kirkkotorin koulut
Aiju Salminen
Paluu paholaisen luokse
K O N S E R T T I Vieraillessaan Helsingissä edellisen kerran Tricky tapasi paholaisen. Paholainen oli naistoimittaja, joka ilmeisestikin ahdisti vakavasti tötsyissä ja tateissa ollutta artistia. Kokemus päätyi Cristiansands-kappaleelle, jossa lauletaan I met a christian in Christiansands/And a devil in Helsinki. Ehkä kuulemme biisin Trickyn Helsinginkeikalla. Ehkä toimittajat tällä kertaa käyttäytyvät kivasti. Tosin toimittajien tai muidenkaan käytöksellä ei ehkä ole juurikaan väliä. Trip-hopin ensimmäisen aallon harjalla, Massive Attackin riveissä kuuluisuuteen tiensä mumissut ja kähissyt Tricky on aina ollut arvaamaton ja kuumottava yksilö. Synkät taustat kehystävät matalalla murinalla tarinoitaan kertovaa muusikkoa, joka näyttää lähiögangsterilta. Massive Attackin ahdistuneesta maailmasta alati sulkeutuneempaan sisäavaruuteen sukeltanut Tricky on tuntunut ammentavan voimansa masennuksesta, huumeita tietenkään
unohtamatta. Ja melkoisia voimavaroja nuo ovatkin olleet, tuotanto on ollut vakuuttavaa ja puhuttelevaa. Miehen tuotantoon mahtuu kuitenkin yksi merkittävä horjahdus tuosta klaustrofobisen huuruisesta sielunmaisemasta ja äänimaailmasta. Vuonna 2003 julkaistu albumi Vulnerable esitteli lähes hilpeän tuntuisen Trickyn. Tuo levy oli melkoisen epäkiinnostava musiikillisesti, ja se jos mikä on surullista. Menestyksen luomassa paineessa paranoia-ahdistuksen spiraalia alaspäin rymistellyt Tricky palasi tuoreen Knowle West Boy -albuminsa myötä nuoruuteensa slummilähiöön. Se merkitsi samalla paluuta ahdistuneeseen kerrontaan. Levy on edeltäjäänsä huomattavasti parempi. Musiikki ja yleisö voittaa, toivottavasti muusikko ei häviä.
Jari Tamminen Tricky 19.11. Helsingin Nosturissa.
Hädän kiljahdus
Turun kaupunki käyttää kulttuurimäärärahojaan taloutensa paikkailuun. Ammattikorkeakoulun johto leikkaa vuosi vuodelta Turun taideakatemian rahoitusta, jolloin se hiljalleen kuihtuu pois. Akatemiaan valittiin taidekoulutuksen johtajaksi taiteen korkeakoulutuksen saanut henkilö. Nyt tilalle yritetään ajaa talousjyrä, joka leikkaa budjetin neljännekseen, lopettaa epämääräisen taidehiippailun ja muuttaa koulun tuottavaksi yksiköksi turkulaisen liike-elämän palvelukseen. Tätä vuosia seuranneena me opiskelijat emme voineet tyytyä vain katselemaan, kun taideakatemiaa ajetaan alas. Jotain oli tehtävä. Taideakatemian Yön tarkoitus on vaikuttaa asioiden tilaan taiteen keinoin ja saada turkulaisetkin ymmärtämään, mistä taiteessa on kysymys. Päättäjille tämä tuntuu olevan täysin mahdotonta. Keksimme idean monitaideteoksesta, joka koostuu taiteen eri alueista ja mukana kulkevasta sanomasta, eli kaupunkilaisten terveisistä päättäjille. Kun virkamiehet eivät tunnu kuuntelevan, muovaamme asian heille vaikka savesta. Teokseen saavat tulla mukaan kaikki, joilla on jotain sanottavaa ja jotM I TÄ S TÄ H Ä N ?
8. 1 1 .
TAPES,
Pop-O-Matic-klubi Helsingin
NEST & ANOTHER SINK IN SHIP
Tampereen
Bellyssä.
THIRD MAN DOWN, GET STICHES &
Vastavirralla.
27. 11 . L AU NAU (laulu, kitara, efektit, äänilelut, kotitekoiset soittimet) konsertti Helsingin Arabianrannan kirjastossa kello 19. MARILYN CARINO & MUDV ILLE, elektronista musiikkia Helsingin Malmitalossa kello 19. VADELMA-KLUBI Helsingin 6. linjalla. LODGER & PL AIN RIDE Helsingin Bellyssä. BRUTOPIA, L ÄHDÖN AIK A & DEADSUNRISE Tampereen Vastavirralla. 28.11. THE WRECK ING QUEENS & THE CASBAH,
ka haluavat kokeilla uusia keinoja sen perille saattamiseksi. Vaikka tapahtuma on hilpeä ja iloinen, se on pikemminkin riemunkiljahdukseksi naamioitu hätähuuto taiteen puolesta. Jos se jossain on uhattuna, niin Turussa. Kirjoitukset on kirjoitettu, adressit kerätty. Kulkue on marssinut läpi kaupungin. Turun kulttuuritahto näyttää edelleen olevan kulttuurin tuhoaminen. Kaupungissa, jossa taiteilijoilta on viety työtilat ja kaupunginteatterilta avustukset, halutaan nyt lopettaa myös taideopetus. Kuljemme kohti kylmää yhteiskuntaa, josta taide on häädetty ja tehokkuus maksimoitu. Päämääränä kulttuuripääkaupunki ilman kulttuuria. Piia Hirvensalo
Kirjoittaja on Taideakatemian opiskelija & yksi tapahtuman järjestäjistä. Turun taideakatemian Yö on opiskelijoiden järjestämä, avoin & ilmainen tutkimusmatka taiteeseen 19.11. kello 18, jolloin Aurajoen ranta leimahtaa toimintaan. Vanhasta köysitehtaasta muodostuu 400 metriä pitkä hiukkaskiihdytin, jossa taiteen eri lajit törmäävät ihmisiin & toisiinsa.
HAMMERTIME Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. JON KENNEDY LIVE BAND, Soul Kitchen Klubi, dj Loverock, Helsingin 6. linjalla. NAZI DE ATH CAMP, MENTAL PROBLEMS & OVER ATTACK S
Tampereen Vastavirralla. DISCO ENSEMBLE & I WALK THE LINE Jyväskylän Lutakossa. 9.11. CUT COPY Helsingin Tavastialla. SOIRONA & MOK SA, Big Nirvana Sell-out Party by Samuel Epäilyttävä, tietokilpailu 21.30 Tampereen Vastavirralla. 12. 11 . JANNA, levynjulkkarit Helsingin Bellyssä. WATCH YOUR BACK, EYE FOR ALL & IN ONE PIECE Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. Janita, dj Eppu Helsingin 6. linjalla. MIK QUANTIUS & FYOELK, Mental Alaska Pispalan nykytaiteen keskuksessa, Tampereen Hirvitalolla. SA AT TUE & MURDERSHOCK Tampereen Vastavirralla. 13.11. GREY PARK (syntetisaattorit, äänielektroniikka) konsertti Helsingin Arabianrannan kirjastossa kello 19. KOKOISTA BL AST -KLUBI, dj:t T-mu & Vilu, Helsingin 6. linjalla. AL AVAL A & SEVEN STAIRS Tampereen Vastavirralla. 14. 1 1 . HANNA MARSH -KLUBI , Hanna Marshin vieraana Chisu Helsingin Bellyssä. PÄ Ä,
SININEN SINFONI A, K AK AOK AMK AMI & MILK
London Calling -klubi, dj:t Miss L & Volmari, Helsingin 6. linjalla. JUDGE BONE & LIISA, PK & JANKO, dj:t JR Soul & Asko Keränen Bone Voyage Club Helsingin Bellyssä. MELISSA AUF DER MAUR, K A ISA VAL A & LODGER Helsingin Nosturissa. GAL ACTICK A, DASPUTNIK & LOST PAR AGR APH Tampereen Vastavirralla.
29. 11 . JAZZ HEAT BONGO BEAT AUTEUR JAZZ
Baarissa, 14.11. Joensuun Night Kimmelissä, 15.11. Jyväskylän Lutakossa, 21.11. Porvoon Amarillossa, 22.11. Lahden Finlandia-klubilla, 26.11. Espoon Sellosalissa, 28.11. Järvenpään Hevenissä, 5.12. Seinäjoen Rytmikorjaamolla, 6.12. Kaustisen Konstassa, 12. & 13.12. Helsingin Tavastialla. HAVE HE ART 28.11. Jyväskylän Lutakossa, 29.11. Lappeenrannan Monarissa, mukana myös Worth The Pain, Heads Down & No Heroes & 30.11. Helsingin Seminalissa. REINO & THE RHINOS 28.11. Imatran Woodoossa, 11.12. Joensuun Bepopissa & 12.12. Kuopion Henrys Pubissa. ROCK AVERI-K IERTUE, Lovex esiintyy Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin keikoilla 26.11. Seinäjoen Rytmikorjaamolla, 29.11. Tampere-talon Sorsapuistosalissa, 4.12. Jyväskylän Lutakossa & 5.12. Lahden 8-salissa, www.kvtl./kaveri.
Ricky-Tick dj:t, Helsingin 6. linjalla. A Adj Lissu Lehtimaja (Maria Gasolina) Helsingin Bellyssä kello 1014. TÖPSELIKLUBI, vieraana saksofonisti Kana Lauronen & perkussiivinen lattian soittaja Ari Kauppila Helsingin Bellyssä kello 2104. MELEEH, FRILIVE, MIAISKLUBI, VOLVOL, RITESA OF THE YOUTH & NOVEMBERSOUNDSBETTER Tampereen Vastavirralla.
3.12. KLEERUP, Svenska Talande Klubben Helsingin Korjaamolla. 5.12. AL AS, Andy Stott, Alas dj:t Helsingin 6. linjalla.
MUSEOT
TORNIO TAK AUTUMIA, Moosa Myllykankaan &
Riikka Soinisen teoksia 16.11. asti & TAIDEBASA ARI, ohjelmallinen taiteen myyntitapahtuma 22.23.11. Aineen taidemuseossa, tito 1118, pesu 1115.
Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. DISKON TULEVAISUUS, Lil Tony 6h set, Visuals by Random Doctors, Helsingin 6. linjalla. AL ASK A, AORTAORTA, R ADIOACTIVE GR ANNY & THE SÖRSSELSSÖNS, Tule sellaisena kuin et ole -sekobileet Tampereen Vastavirralla. 1 5. 1 1 . A AMIAISKLUBI, dj Ilkka Mattila kello 1014 Helsingin Bellyssä. THE HEL-GATORS & WRECK ING QUEENS, Le Milles Garage Club Helsingin Bellyssä kello 2104. L AST L AUGH, CALLOUS 53 & YOU CANT KEEP ME DOWN Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. SHARK SL AYER, levynjulkkarit, dj:t Downtown, Fiskars & Flipperi Helsingin 6. linjalla. SEK A ANNUS, MASASCRE & SABELI Tampereen Vastavirralla, levymessut kello 1217. COOL OPER ATOR Oulun 45 Specialissa.
16.11 . FUNER AL FOR A FRIEND & CANCER BATS
ÄÄNI-INSTALLAATIO
HELSINKI MARIANNE DECOSTER-TAIVALKOSKEN
VIIHDE, JAZZ & BLUES
7.11. JENNI VARTIAINEN
ääni-installaatio Forum Boxissa, esitykset 14., 15., 19., 20. & 27.11. kello 19.
Jyväskylän Lutakos-
GALLERIAT
teoksia 12.11.7.12. galleria Aarnissa, ti, pesu 1118, keto 11 20. HELSINKI MA AILMAN TAIVA AN ALL A, Simo Rouhiaisen internetkameroiden kuvamateriaaliin perustuva vuorovaikutteinen videoinstallaatio Muu-studiossa & STEREOKUVIA K AUPUNKITILASTA, Veikko Björkin teoksia Muu-galleriassa 22.11. asti, tipe 1217, lasu 1216.
ESPOO R A IMO TÖRHÖSEN ANNA MINUN OLL A EL ÄVÄN VALOSI SIEMEN
sa. Il Sonnit quartet! Maestro Jiri Parviainen jylisyttää ystävineen kontrabassoaan, Helsingin Forum Boxissa konsertti kuvataidenäyttelyjen keskellä kello 19. 19.11. MOSABACK A BIG BAND 25-vuotisjuhlakonsertti Helsingin Malmitalossa. KL ASARIKLUBI, Anu Komsi, sopraano & Sakari Oramo, viulu & alttoviulu, Helsingin Bellyssä. 21 . 11 . K IMMO POHJONEN UNIKO, Uniko on Kluster-duon Pohjonen & Kosminen & Proton String Quartetin ilmiömäinen visuaalismusiikillinen show, Café Louhi -ilta Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa.
11.11.
KONTR ABA SSO CON AMORE,
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima..
Helsingin Nosturissa. MEDEIA Oulun 45 Specialissa. 17.11. WOLF PAR ADE Helsingin Tavastialla. 18.11. MARIA GASOLINA & J-KOO, dj Pera, Lyhty ry:n Marginaaliklubi Helsingin Dubrovnikissa. 1 9. 1 1 . LONDON CALLING -KLUBI, dj:t Miss L, Toyboy & Volmari Helsingin 6. linjalla. TRICK Y Helsingin Nosturissa. R ANTAVAHDIT PL AYS AGENTS, Pispala Folk -klubi Tampereen Vastavirralla. 20. 11 . MISS TRE ATMENT, Nudie Jeans Party Helsingin 6. linjalla. RUINSIDE, BL ACKENED COLOURS & COMA
xxxxxxx
N ÄY T T E LY Gavin Watson tallensi siivun historiaa, jota ei muuten ole juurikaan dokumentoitu. 197080-lukujen taitteessa 14-vuotias Watson liittyi isoveljensä perässä skineihin ja valokuvasi kavereitansa jokapäiväisissä askareissaan. Kuvat edustavat aikaa, ennen kuin rasistinen National Front ui tiensä työväentaustaiseen liikkeeseen. Watsonin kuvissa yön mustat pojat poseeraavat maihareissa ja siilitukissaan anglosaksikavereittensa rinnalla. Vaikka rasismi loisti vielä poissaolollaan ei skineistä vaarantuntu puuttunut. On tärkeää, että on edes jotain jonka puolesta tapella, Watson totesi kuvistaan Tartossa viime kesänä. Kun yhteiskunta ei välitä sinusta paskan vertaa, tekee sitä mieli antaa jotain takaisin. Watson näyttää Thatcherin Englannin törkyisen takapihan. Usein töryn seasta pilkahtaa myös kauneutta.
Oi!
Uciri suodatinkahvi, Clipper Freeze-Dried pikakahvi sekä Clipper Espresso. Nämä korkealaatuiset luomu kahvit on viljelty ja pakattu ilman kemiallisia lisäaineita. Työolosuhteet ja viljelijän saama korvaus täyttävät Reilun kaupan kriteerit. Näitä tuotteita myyvät hyvin varustetut myymälät kautta maan.
Jari Tamminen Gavin Watson: Skins & Punks. Vice 2008, 144 sivua. Näyttely 7.23.11. Helsingin Myymälä2:ssa, kela 1218, su 1217.
N ÄY T T E LY Työskentelyssäni korostuu performatiivisuus. Kuvat rakentuvat usein vasta kuvaustilanteessa oudoksi sekoitukseksi todellisuutta sekä lavastettuja tilanteita. Pyrin tavoittamaan kuvatessani jotain oleellista kuvattavasta hiljentymällä kuuntelemaan hänen olemustaan. Avoimeksi jää, kertovatko kuvat enemmän niissä esiintyvistä henkilöistä vai minusta: kuvaajasta. Teokset
ovat Light Painting -tekniikalla kuvattuja digitaalisia vedoksia akryylilevylle. Kuvat esitetään installoituina tilaan.
Karoliina Paappa
Karoliina Paapan & Anne Vaténin teoksia 9.30.11. Pispalan nykytaiteen keskuksessa, Tampereen Hirvitalolla, tisu 1218.
tä, Merja Asosen, Leila Puolakan & Pirre Pääkön teoksia 8.26.11. Promenadigalleriassa, tipe 1018, la 1015, su 1318. TAMPERE TUNTEMATTOMAT KOORDINA ATIT, Tiina Raaterovan teoksia 14.11. asti Ikuisessa galleriassa, mape 1216. PIIRTÄEN, näyttelyssä mukana Niina Braun, Eeva-Leena Eklund, Anja Helminen, Antti Hämäläinen, Beata Joutsen, Salla Järvinen, Elina Katara, Tero Kontinen, Kimmo Kumela, Paula Martikainen, Inka Nieminen, Kaarina Ormio, Synnöve Rabb, Maiju Salmenkivi, Elina Strandberg, Heli Änkö, näyttely 16.11. asti galleria Rajatilassa, tipe 1318, lasu 1216. GRIGORI, Juhana Moisanderin teos 30.11. asti galleria Huoltamossa, Huoltamo on suljettu ikkunagalleriatila, teokset avautuvat kadulle, tällä kertaa huoltamolle on jäänyt muisto menneestä, Suvantokatu 4. TURKU K ARKK I A! Kuvitusagentuuri Napa Illustrations 23.11. asti B-galleriassa, tipe 14 18, lasu 1216. SININEN MAROKKO, Ann-Cathrine Sandströmin teoksia 30.11. asti Galleria Arsnetissa, Läntinen rantakatu 13, mape 1015, su 1216 (suljettu 16. & 23.11.).
VALOKUVAT
Anni Löppösen valokuvia 29.11. asti galleria Luova.ssä, Albertinkatu 16, tipe 1118, la 1116. VA IETUT TARINAT, Jaakko Heikkilän valokuvia Armeniasta 30.11. asti Korjaamon Galleria 1:ssä, joka päivä 1117. MESSIANIC L ANDSCAPES, Daniel Anderssonin näyttely koostuu noin kolmestakymmenestä kollaasista, jotka on tehty 1800- ja 1900-lukujen vaihteen postikorteista & PL AYING WITH THOUGHTS, Rita Jokirannan teoksia Studiossa 7.30.11. asti valokuvagalleria Hippolytessä, tipe 1217, lasu 1216. PUNAMUSTAVALKE A 1918, Verinen sisällissota jakoi Suomen kahteen leiriin 90 vuotta sitten, sodan rintamalinjat olivat maastossa usein epäselvät; kyliä & kaupunkeja selvempinä rintamalinjat jakautuivat ihmisten kokemuksissa, mielikuvissa ja eletyssä todellisuudessa, Suomen valokuvataiteen museon Punamustavalkea 1918 näyttely yhdistää vanhaa kuva-aineistoa nykytaiteilijoiden vuoden 1918 tapahtumia käsitteleviin teoksiin, kuvallisten dokumenttien & nykytaiteen teosten muodostama kokonaisuus voi auttaa ymmärHELSINKI APPROACHING NOWHERE,
tämään paremmin kansakunnan jakautumista kahteen leiriin & siitä seuranneiden tapahtumien mentaalihistoriallisia merkityksiä, 6.1. asti Suomen valokuvataiteen museossa, tisu 1118, kuvataiteilija Hannele Rantala esittää Ajattelen-teokseensa liittyvän performanssin 8.11. kello 14, 9.11. kello 14, 11.11. kello 11 & 15.11. museon tapahtumalauantain yhteydessä.
JYVÄSKYLÄ OT TEITA EL ÄMÄ STÄ, TODELLISUUS
valokuvanäyttely rekkakuskien arjesta ratin ääressä, logistiikan opiskelija Johanna Paason teoksia 17.11. asti Jyväskylän ammattikorkeakoulun ravintola Avecissa, Rajakatu 35, mape 7.1518 & la 7.4514, näyttely siirtyy 18.11.5.1. ABC Vaajakoskelle, näyttely on nähtävissä ympärivuorokautisesti.
R ATIN Ä ÄRESSÄ, OULU WARTEN AUF DER NACHT WAITING FOR THE NIGHT, Elina Julinin teoksia 8.11.4.1. Poh-
joisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, masu 1020. Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 12.12. ja on jakelussa joulutammikuussa. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan torstaihin
Eteenpäin
Kari Haklin Helsinki-valokuvia 19671977
17.9.20084.1.2009
HAKASALMEN HUVILA
Mannerheimintie 13d (Finlandia-talon vieressä)
Avoinna kesu 1117
VAPAA PÄÄSY
www.helsinginkaupunginmuseo.
24 voima 09 /2008
1908 Porkkala syntyy 1918 Isä, Juho Emil Porkkala ammutaan 1921 Töihin 1926 Naimisiin 1933 Vankilaan 1935 Vapaaksi 1940 Vankilaan 1944 Vapaaksi 1946 Helsingin huoltolautakunnan puheenjohtajaksi 1954 Moskovaan opiskelemaan 1956 Paluu Moskovasta 1960 Kansainvälisen rakennus-, rakennusaine- ja puutyöväen liiton pääsihteeriksi 1973 Chilen presidentti Salvador Allende murhataan 1983 Eläkkeelle
1940. Mennääs Porkkala taas, hakijat tokaisivat, ja tällä kertaa vankeutta jatkui yhtä kauan kuin sotaakin. kovana kommunistina, jääräpäisenä ja aatteessaan vahvana. Ehkä jopa vähän anteeksiantamattomana siltähän Suomenlinnassa tiuskaistut sanat kuulostivat. Siihen nähden hän on hämmästyttävän sovitteleva ja lämmin. Kohtelias Porkkala pyytää anteeksi heti alkuun, varmuuden vuoksi, sanottuaan pahasti demareista ja Vasemmistoliitosta. Jotain Porkkalan sovittelevuudesta kertoo hänen lähtönsä Turun lääninvankilasta sodan loputtua. Rauhansopimus oli taannut poliittisille vangeille vapauden, ja ilmassa oli suuren muutoksen odotusta. Porkkalaa vapauttamassa oli vartija, joka oli poiminut tämän silmätikuksi heti ensikohtaamisella. Lähtiessään Porkkala huomasi ja tästä hän tuntuu itsekin vähän yllättyneen että katkeruus simputtajaa kohtaan on tipotiessään. Siinä hyvästeltiin kaikessa kaveruudessa. Vartija pelkäsi kamalasti ja kyseli, miten hänen nyt käy että pitäisikö lähteä äkkiä pois vankilahommista. Minä rauhoitin, että ei sinun kuinkaan käy, jos et ole mitään pahaa tehnyt. Oletinhan minäkin, että meidän valta se nyt tulee. Mutta eihän se tullut. Miksei tullut? Oltiin liian heikkoja.
PORKKALALLA ON MAINE
HIMMENNYT VALO. Veikko Porkkalan maalaukset pääsevät näytteille Kallion kirjastoon.
tä mitä helvettiä te oikein meinaatte, kapitalistihan tässä rikastuu. Minä yritin selittää pojille, että niin kuin itse silloin uskoin kapitalisti hyötyy nyt, mutta kaiken tämän, minkä rakennamme, rakennamme itsellemme. Vallankumous näytti olevan käsillä. Pian olisi työläisten vuoro nauttia ponnistustensa hedelmistä. Ei niin tapahtunut. Ei Suomea rakennettu työläisiä varten. Työläiset rakensivat kapitalisteille, kuten ennenkin, yhteiskunnan, jossa kapitalisti elää hyvin. voinut mennä toisin? Vasemmiston yhteistyö, Porkkala arvelee. Se nimittäin katkesi jossain vaiheessa kylmään sotaan. Entiset aatetoverit valitsivat yhteistyön kapitalistien kanssa ja kampesivat kommunistit pois julkisista elimistä ja ammattijärjestöjen johtopaikoilta. Helsingin huoltolautakunnassa 30 vuotta istunut Porkkala oli oppinut tekemään politiikkaa sosiaalidemokraattien kautta. Yhteistyö toimi hyvin: koska kommunistin ehdotukset torjuttiin, sdp:n Kaarina Suonio tapasi esittää Porkkalan ideat ominaan. Sosiaalidemokraatit ikään kuin lainasivat kommunistin vakaumusta, ja kommunistit taas hyötyivät demareiden vaikutusvallasta. Vähän kerrallaan yhteistyö teki sosiaalivirastosta humaanimman paikan, jossa annettua apua ei enää merkitty velaksi eikä poliisimentaliteetti jyrännyt. Vaikuttaa siltä, että kääntäessään selkänsä poliittisen kentän vasemmalle laidalle Porkkalan entiset toverit menettivät ankkurinsa aatemaailmaan ja päätyivät ideologiselle tuuliajolle. Pitäisi pitää keskusteluyhteys molempiin suuntiin auki, Porkkala pohtii, ja puheessa kuuluu ehkä vähän isä-Porkkalan ääni se
MIK Ä OLISI SITTEN
sillanrakennushalu, johon viitataan Loviisan kaupungin historiassa. taaksepäin. Muistelmissaan Puuseppä työväenluokan palvelijana Porkkala kuvaa hetkiä vuonna 1954, jolloin hän Moskovassa opiskellessaan ensi kertaa aavisti, että Stalinia ei tulla aina muistamaan sankarina. Kirjan esipuheessa hän toivoo, että lukija tarkastelee hänen valintojaan senhetkistä historiallista taustaa vasten: niitä ei voida siirtää kuin laatikossa tähän hetkeen tarkasteltaviksi. Mikä Neuvostoliitossa meni pieleen? Neuvostoliitto ei sortunut omaan voimaansa, vaan siihen, että vallassa olleet ihmiset eivät käyttäneet valtaansa oikein. Asemaa, jossa on mahdollisuus määrätä toisesta ihmisestä, käytettiin väärin. Kun Stalinin ajasta vihdoin ryhdyttiin tekemään tiliä, Porkkala oli huolissaan siitä, että puolue rapautti omaa uskottavuuttaan kertomalla puolitotuuksia. Samalla Stalinin kontolle laitettiin sellaisiakin virheitä, jotka olisivat vaatineet laajempaa itsetutkiskelua. Ei Stalin ollut pahin, vaan ne pikkustalinit, jotka kantelivat muista. Porkkala ei ole vaihtanut puolta. Hän on yhä puolueen jäsen. Jakaisi lentolehtisiäkin, elleivät toiset pitäisi häntä jo liian vanhana hommaan. Hän luottaa siihen, että kommunismi vielä joskus toteutuu sellaisena kuin pitää, ilman pikkustalineja ja ihmisten ahneutta. Ei aate ollut huono, mutta ihmisen täytyy oppia tekemään jotain toisin. Tätä voisi sanoa naiiviksi. Ehkä se olisi kuitenkin liian paksua: Porkkala täyttää parin viikon päästä sata vuotta. Kenties hän näkee jotain, mitä me muut emme.
P A L ATA A N V Ä H Ä N
historiallista perspektiiviä. Kysytään siis neuvoa. Mikä on taistelun tilanne nyky-Suomessa? Suurin vihollinen tulee olemaan fasismi. Kaikkialla on nähty, miten pulan tullessa fasistit voimistuvat. Eivätkä perussuomalaiset ole vaikkeivät vielä tätä tunnustakaan mitään muuta kuin fasisteja. Kokoomus tulee käyttämään perussuomalaisia hyväkseen paisuttaakseen omaa kannatustaan ja pitääkseen työläiset kurissa, Porkkala ennustaa: niin on oikeisto aina toiminut. Ja kun entisenlainen riisto on säännöksillä lopetettu, kokoomuskin on ryhtynyt esittämään olevansa työläisten puolella. Kaikkein pahinta on se, kun työläiset, tavalliset ihmiset, uskovat, että kapitalismi sittenkin vielä elää. Ei elä.
PORKKALALLA ON O L I S I N I I TÄ TA R I N O I TA epäilemättä kerrottavana lisääkin. Porkkala on tehnyt pitkän uran kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä. Kansainvälisen rakennus-, rakennusaine- ja puutyöväen liiton uitbb:n pääsihteerinä hän toimi lähes neljännesvuosisadan. Hän on seissyt kunnialavalla Juri Gagarinin ja Fidel Castron kanssa, tavannut Che Guevaran, illastanut Ho Chi Minhin ja Salvador Allenden seurassa. Porkkalan kaapissa on kahdeksanmillinen lmi Allenden puheesta yhdestä tämän viimeisistä. Porkkala on ollut putkassa monessa maassa, puristanut montaa kättä ja seurannut, kun kylmä sota teki lopun työväen yhtenäisyydestä. Välillä pääsihteerin oli palattava maanalaisiin hommiin. Kerran olin menossa Barcelonaan Francon aikana tapaamaan kontakteja ja jäin kiinni Ranskan ja Espanjan rajalla. Olin kaksi päivää putkassa. Kolme kertaa minut riisuttiin alasti ja haettiin papereita joka paikasta, mutta minulla oli yhteyshenkilöiden osoitteet suussa. Lopulta ne oli nieltävä. Tarinoita riittäisi, mutta Porkkalaa väsyttää jo. Marxista on silti vielä puhuttava.
nykytilanne alkaa nimittäin näyttää siltä, että Karlsedän ennustukset ovat käymässä toteen. Marx kirjoitti, että lopulta sekä kapitalistit että työläiset tulevat voimaan huonosti kapitalismissa. Nyt kapitalistit riitelevät ahneuksissaan voitonjaosta keskenään. Porkkala ei tiedä, onko vallankumouksen hetki vielä tullut. Ehkä on, ehkä ei riippuu siitä, onko työläisten asema jo niin kurja, että kumous ja sitä seuraava hyppy tuntemattomaan alkaa vaikuttaa houkuttelevammalta kuin nykymenon jatkuminen. Jos vanha järjestys on kyllin viisas antaakseen uudelle tilaa, se on ainoa, joka voi sen pelastaa. Olemme juuri puhuneet nykyvasemmiston tilasta ja hetken aikaa luulen, että Porkkalan vanha järjestys viittaa vasemmistopuolueiden johtoon. Se taitaa olla omaa tulkintaani. Porkkala puhuu kapitalismista. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että työläiset joutuvat loppujen lopuksi uudelleen käyttämään voimakeinoja päästäkseen kapitalismista eroon. Se on historiallinen tosiasia.
P O R K K A L A N M I E L E S TÄ E R K K I T U O M I O J A N K I N olisi Porkkalan mielestä aika puhua taas siitä, mikä on työläisen asema tässä yhteiskunnassa. Ja siitä, onko luokkataistelu todella ohi, kuten väitetään. Jäisi vähemmän aikaa pyydellä anteeksi 90 vuotta sitten ammutun välskärin ja muiden punaisten puolesta. Pitäisi puhua siitä, että kapitalisti haluaa yhä ostaa työvoimaa mahdollisimman halvalla, ja että sille pitää panna vastaan. Pitäisi sanoa, että työväenlu
254x28 Voimalehti indd 1
30 9 2008 13:19:12
Kapteeninkatu 26
Kolmas on loistava teksti ihmisyydestä, elämän kulusta ja tarpeestamme muistaa. A-H Leppälä, KU
Ohjaus Johanna Freundlich Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Kalle Chydenius Rooleissa Hannu Lauri, Liisa Mustonen, Marja Packalén, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi
LIPUT MYYNNISSÄ!
KOM-lipputoimisto Kapteeninkatu 26 puh. (09) 6841 841 arkisin klo 10-16 ja myös Lippupalvelu www.kom-teatteri.fi
KUORIKAA JO SILMISTÄNNE UNTUVAINEN UNI, KALMAN NAAMIO, JA NOUSKAA, KUOLEMA ON TÄÄLLÄ!
rooleissa ELINA KNIHTILÄ (Mcb) PIRJO LONKA (Lady Mcb) JANI VOLANEN ELENA LEEVE JORMA TOMMILA EERO RITALA LOTTA KAIHUA RIKU NIEMINEN SARA MELLERI JARKKO PARTANEN
ensi-ilta 23.10. ohjaus ANTTI HIETALA
Per Olov Enquist:
NEDSTÖRTAD ÄNGEL T
Nordisk urpremiär 7.11.20086.1.2009 REGI Maria Lundström
Styrmansgatan 13 ETTER 15/10 ¤ ersum, (kl. 1116) 09-611003, .piletti.fi, Luckan u
I Vierailuesitys Q-teatterin Puoli-Q-näyttämöllä I Tunturikatu 16. I Liput Tiketistä 0600 11616 (0,98 ¤/min + pvm) tai ovelta klo 19:00 I
Circus Maximus esittää
www.circusmaximus.org
ENSI-ILTA 25.11.2008 MARRASKUU 26 I 30 JOULUKUU 2 I 7 I 9 I 10 I 16 I 17 I 19 I 20 ESITYKSET klo 20:00
26 voima 09 /2008
Sinjarin jesidit
Viime vuonna, elokuun 14. päivänä, neljä suurta kuorma-autoa lähestyi eristäytynyttä Sinjarin kaupunkia Pohjois-Irakissa. Siellä asuvien jesidien uskonto on ikivanha zarathustralaisuuden muoto.
TEKSTI: KRISTIINA KOIVUNEN
POMMI-ISKUN JÄLKEEN. Irakin armeijan maasturi vahtii räjähdyksessä vaurioituneiden talojen raunioita.
K
UN ENSIMMÄINEN
kuorma-autoista saapui Sinjariin, elintarvikepulasta kärsivän pikkukaupungin asukkaat ilahtuivat. Vihdoinkin sinne tuli ruokaa! Auton ympärille kerääntyi paljon iloisia lapsia. Silloin itsemurhapommittaja laukaisi panoksensa. Räjähdyspaikalle saapui nopeasti paljon järkyttyneitä ihmisiä. Toi-
nen ja kolmas kuorma-auto tulivat eri suunnista. Kuljettajat räjäyttivät itsensä ja lastinsa päästyään väkijoukon luo. Kun neljäs kuorma-auto lähestyi Sinjaria, turvallisuusjoukot ampuivat sen kuljettajan. Myös sen lastina oli räjähteitä. Irakin tiedotusvälineet kuvasivat Sinjarin näkymiä pikku-Hiroshimana. Tämä pommi-isku tunnetaan jesidien 72. kansanmurhana. Iskussa kuoli tuhat ihmistä ja loukkaantui kaksi tuhatta, heistä osa vammautui pysyvästi. Reilu vuosi iskun jälkeen sen tekijöistä tiedetään vain heidän järjestönsä nimi: al-Qaida. etninen puhdistus. Jesidit pakotetaan muuttamaan Sinjarista, kuvailee kaupungin hengellinen johtaja sheikki Zaid Bascha Khalad.
TÄ Ä L L Ä O N M E N O S S A
Saddamin diktatuurin kaaduttua Irakiin syntyi terroristiryhmiä, jotka haluavat takaisin Saddamin ajan ilmapiirin, hän jatkaa. Haastattelu tapahtuu Shekhanin kaupungissa, sillä Sinjariin ulkomaalaisia ei päästetä. Sinjar sijaitsee Syyrian rajan tuntumassa Mosulin läänissä. Mosul, Kirkuk ja osa Diyalan lääniä ovat niin sanottuja kiistanalaisia alueita. Eli kurdialueita, jotka Saddam Hussein yritti arabialaistaa. Nyt ne ovat Irakin hallituksen eivätkä Kurdistanin autonomisen hallituksen alaisuudessa. Niissä pitäisi järjestää yk:n vahvistaman suunnitelman mukaisesti kansanäänestys liittymisestä Kurdistaniin. Suunnitelma on Irakin perustuslain artikla 140.
aikana yhteensä kymmenen päivää kiistanalaisilla alueilla. Oman turvallisuuteni takia olen jatkuvasti yhteydessä poliiseihin ja muihin viranomaisiin. Kurditaustaiset viranomaiset arvostavat ulkomaalaisen rohkeutta matkustaa ikävän maineen omaavassa Irakissa. Monet auttavat minua myös vapaa-aikanaan. Kun haastattelen paikallisia asukkaita alueen ongelmista, al-Qaida nousee esiin jatkuvasti. Sitä pelätään yli kaiken sekä Kurdistanin autonomisella alueella että kiistanalaisilla alueilla. Käy nopeasti selväksi, että
V I E TÄ N S Y K S Y N
septillä Tällä re Irakin yhdeltä pidetty a on alueelt tit poissa. terroris
al-Qaida jatkaa jesidikulttuurin tuhoamista siitä, mihin Saddam jäi. Keskusteluissa al-Qaidaan perehtyneiden henkilöiden kanssa esiin nousevat samat asiat: Syyriasta saapuu jatkuvasti uusia al-Qaidan jäseniä valmiina pukeutumaan räjähdevyöhön. He ovat saudeja, jemeniläisiä ja syyrialaisia. Afganistanin koulutuskeskukset ovat edelleen täydessä toiminnassa. Irakissa toimii paljon ulkomaalaisia terroristiryhmiä. Kuka niitä rahoittaa? Järjestöjen nimiä mainitsematta eri henkilöt antavat saman vastauksen: Iran tukee shiioja ja saudit sun-
voima 09 / 2008
27
HUOLESTUNEITA SINJARILAISIA. Kuva on otettu pommi-iskun jälkeisenä päivänä. Jesidit tunnistaa valkoisista vaatteistaan. Monet jesidit käyttävät arabihuiveja sekoittuakseen muslimeihin.
JESIDIEN EXODUS
viisi tuhatta vuotta sitten. Siinä on samoja piirteitä kuin islamissa ja kristinuskossa, mutta hyvän Jumalan lisäksi uskotaan myös pahuuden Jumalaan. Enkelit ovat tärkeitä jesideille. Sheikki Zaidilla on arabivaatteet ja punainen palestiinalaishuivi. Hän kertoo Sinjarin jesidien siirtyneen käyttämään arabivaatteita 35 vuotta sitten salatakseen uskontonsa. Myös jesidinaiset käyttävät musliminaisten vaatteita. Lähin sairaala on kahden tunnin matkan päässä Dohukissa, sillä emme uskalla matkustaa Mosuliin. Myös Dohukiin johtava tie on vaarallinen, terroristit ovat tehneet iskuja sen varrella, kertoo Zaid. Irakilaisissa rekisterikilvissä lukee kotipaikkakunta, joten sinjarilaiset autot tunnistaa helposti. Zaid kertoo, että terroristit ovat julistaneet fatwan, eli uskonnollisista syistä annetun kuolemantuomion, Mosulin yliopistossa opiskeleville jesidinuorille. Irakissa on parhaillaan menossa maan vapauttamiseksi laaja kansainvälinen sotilasoperaatio.
JESIDIUSKONTO SYNT Y I
Vapauttaminen ei ole ulottunut Sinjariin esimerkiksi sairaanhoidon tehostamisen muodossa, vaikka kaksi tuhatta ihmistä loukkaantui terrori-iskussa. Jesidejä pakenee Sinjarista sekä turvallisille kurdialueille että Eurooppaan. Sheikki Zaid on huolissaan seurauksista jesidiuskonnolle. Eurooppaan lähtevät jesidit muuttuvat, he eivät ole kauaa jesidejä. Uskontomme murenee, hän suree. Siirtolaisuus Eurooppaan on jesidiuskonnon kollektiivinen itsemurha, täsmentää haastattelua seuraava ulkomaalainen elokuvaohjaaja. Jesidit eivät tee lähetystyötä, uskonto on suljettu uskonto, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Siirtolaisuuden myötä uskonto on vaarassa hävitä kokonaan.
Kristiina Koivunen Voimassa 7/2007 julkaistiin Usva Auerin artikkeli Kevät Kurdistanissa, jossa sivutaan myös jesidien historiaa. Artikkeli löytyy Voiman juttuarkistosta www.voima..
SHEIKKI ZAID. Sin-
jarin jesidiyhteisön hengellinen johtaja suree jesidien ahdinkoa.
nimuslimeja. Puheliaat kurdit muuttuvat vaiteliaiksi, kun kysyn miksi toimintaa ei saada kuriin. Irakin ja usa:n armeijoilla on ollut Mosulin läänissä jo yli puoli vuotta tehokampanja al-Qaidaa vastaan. Se tarkoittaa kovaotteisia kotietsintöjä ja epäilyttävien henkilöiden sulkemista telkien taakse. Vakuuttelut haastattelun nimettömyydestä eivät auta. He soittavat omalle esimiehelleen, joka puolestaan ohjaa minut kohteliaasti muualle. Al-Qaida ja monet muut terroristijärjestöt toimivat Kurdistanin autonomisen alueen rajalla, mutta kurdipoliisit ja -peshmergat ovat pystyneet pitämään heidät rajan ulkopuolella. Turvajärjestelyt ovat kuin agenttielokuvista. Erbilin lentoasemalla tehdään yhtä tiukka turvatarkastus
sekä saapuville että lähteville matkustajille. Koska itsemurhapommittajat liikkuvat yleensä kuorma-autoilla, vaarallisella reitillä Kirkukista Erbiliin on kaksi tietä: toinen henkilö-, toinen kuorma-autoille. Sen tarkastuspisteillä eivät piikkilanka-aidat riitä, vaan ne on ympäröity syvillä ojilla ja korkeilla valleilla, joiden yli jykevinkään ajoneuvo ei pääse karussa maastossa. Muilla maanteillä kuorma-autot saavat ajaa vain öisin. turvallisuus perustuu ennen kaikkea hyvään tiedusteluun. Kaikki tietävät toistensa asiat, ulkomaalainen terroristi ei pystyisi piiloutumaan edes miljoonakaupunki Erbilissä. Kymmentä päivää pidempi oleskelulupa myönnetään vain henkilöille, jotka esittävät paiK U R D I S TA N I N
kallisen asukkaan sitoumuksen, että hän suorittaa rangaistuksen, mikäli tulija tekee rikoksen. Rangaistukset ovat ankaria. Rikoslaissa on kuolemanrangaistus, ja se on myös käytössä. Tällä reseptillä yhdeltä Irakin alueelta on pidetty terroristit poissa. Miksi samoja keinoja ei sovelleta muualla maassa? Kun ajan Mosulin ja Kirkukin lääneissä arabikylien lähellä, oppaani osoittavat niitä: tuolla on terroristeja. Jotkut Baath-puolueen, siis Saddamin, kannattajista tukevat nykyään al-Qaidaa. He eivät tee terrori-iskuja, mutta auttavat niiden tekijöitä. Kuulen tämän väitteen useilta henkilöiltä. Vihdoin eräs Mosulin tilanteen hyvin tunteva virkamies sanoo ääneen sen, mikä muillakin on
tainnut olla mielessä: Emme luota al-Malikiin ja hänen poliiseihinsa, erityisesti tiedustelupalveluun. Vaikuttaa siltä, että siinä toimii henkilöitä, jotka katsovat läpi sormien alQaidan toimintaa, hän toteaa. Nouri al-Maliki on Irakin pääministeri. Arabit vastustavat kansanäänestyksen järjestämistä artiklan 140 pohjalta, koska sen myötä kiistanalaiset alueet luultavasti siirtyisivät pois Bagdadin hallinnasta. mukaan on kaksi tapaa, joilla Sinjarin turvallisuutta voidaan parantaa. Artiklan 140 mukainen kansanäänestys täytyy järjestää mahdollisimman pian, sillä kaikki sinjarilaiset haluavat kaupungin liittyvän Kurdistaniin, hän vaatii. Sitä odotellessa Sinjariin on saatava peshSHEIKK I ZAIDIN
mergoja eli kurdisotilaita, jotka valvovat tällä hetkellä Kirkukin läänin maanteitä. Siellä terrori-iskuja on vähemmän kuin Mosulissa. Kansanäänestyksen järjestäminen on siirtynyt jatkuvasti. Syynä on huono turvallisuustilanne. Terroristit ovat saavuttaneet tavoitteensa. Diyalassa Irakin hallitus pakotti tänä syksynä kurdihallituksen vetämään pois peshmergat sen jälkeen, kun kurdi- ja arabisotilaiden välillä oli ollut aseellisia yhteenottoja. Diyalaan jäi kuitenkin kurdipoliiseja.
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori. Hän vietti syksyn Pohjois-Irakissa. Matkaraportteja osoitteessa www.kurdistan./ index.php/kolumnit.
28 voima 09 /2008
Révolution
De Luxe
teksti : Jari Tamminen
Galleria 1988 Los Angelesissa esittää hetken aikaa huippumuodin tulevaisuuden juuri sellaisena kuin sitä ei haluta nähdä, talouden ja politiikan yhteenliittymänä. Haute couture -vallankumous tarjoaa tulkinnan glamourin ja väkivallan kohtaamisesta. Peter Gronquistin näyttely herätää yleisön lisäksi myös yhtiöiden huomion. Satiiri ei kaikkia naurata.
voima 09 / 2008
29
TRES CHIC? Kiistellyissä töissään Pe-
ter Gronquist kytkee yhteen väkivallan ja talouden tavalla, jota ei ole totuttu näkemään näin suorasti.
K
Peter Gronqvist, 28, esitteli toukokuussa glamouria tihkuvan vallankumouksen tulevaisuuden The Revolution Will Be Fabulous -näyttelyssään. Näyttely koostui rynnäkkö- ja konekivääreistä, pistooleista, kranaateista, moottorisahoista ja sähkötuolista, kaikki viritettyinä vastaamaan muotitietoisten kuluttajien tarpeita. Luksusmerkeillä verhoillut kullanhohtoiset kuoleman välikappaleet komeilivat Louis Vuittonin, Versacen ja monen muun keskivertokuluttajalle aivan liian kalliin merkin väreissä.
A L I F O R N I A L A I S TA I T E I L I J A
Aseet edustavat isoa osaa amerikkalaisesta yhteiskunnasta. Ajatus siitä, että ihmiset omistavat aseita, on täysin arkipäiväinen. Minäkin omistan aseen, Peter Gronqvist paljastaa sähköpostiviestissään ja tunnustaa seuraavan syntinsä: Brändit puolestaan edustavat naurettavan kalliita asioita, joita meidät on opetettu tavoittelemaan. Me ostamme mitä tahansa erittäin kallista, kunhan muut näkevät meidän ostavan ja käyttävän sitä. Syyllistyn tähän itse jatkuvasti.
LUKSUSTEOLLISUU-
Minäkin . omistan aseen
brändien edustama taloudellinen valta kulkevat käsi kädessä. Isot yhtiöt pyörittävät Yhdysvaltoja, ja kaikki voivat nähdä, mihin se on meidät johtanut. Jos talouden lait eivät ole meille suotuisia, me menemme ja räjäytämme paikkoja paskaksi, Gronquist uhoaa. Kummankaan vallanlajin edustajat eivät juurikaan välitä ihmishengistä tai -oikeuksista. Fyysisellä vallalla saavuttaa taloudellista valtaa ja päinvastoin. Ne ovat lopulta aivan sama asia.
GL AMOURBR ÄNDIT
sähköpostien roskapostilaatikoissa. Halpoja kopioita luksustuotteista tarjotaan nopeaa yhteiskunnallista ylenemistä hakeville. Kuluttajien mielikuvilla leikittelevät yhtiöt eivät kuitenkaan ole hyvillään, mikäli niiden imagolla leikitellään. Yrityksille tärkeintä on tuotteen fetissiarvo aito tuote maksaa. Louis Vuitton haastoi Spearsin levy-yhtiön ja Music Televisionin oikeuteen, ja voitti. Nyt Vuitton on käynyt Gronquistin kimppuun ja uhkaa taiteilijaa oikeustoimilla logonsa luvattomasta käytöstä. syytteet, mikäli valmistaisin näitä sarjatuotantona. Työni ovat kuitenkin uniikkikappaleita, ei tämä mitään piratismia ole. Mielestäni logot ovat vapaita satiiriseen käyttöön. En näe juurikaan eroa poliitikkojen ja yhtiöiden parodioinnissa, varsinkin kun niiden välinen raja hämärtyy jatkuvasti. Itse asiassa yhtiöt vaikuttavat entistä enemmän maamme politiikkaan, eivätkä ihmiset edes ymmärrä niiden todellista valtaa. Se tekee niistä vielä tärkeämpiä kohteita satiirille.
H Y VÄ K S Y I S I N Y H T I Ö N
ja glamourin yhdistelmään kiteytyy Gronquistin mielestä kaksi keskeistä ja toisiinsa kietoutuvaa ilmiötä.
U U DI S R A I VA AJ A H E N G E N
ja luksusta himoitsevien määrän kasvu kulkevat tasatahtia, media ja mainonnan ammattilaiset taas huolehtivat, että kuluttajat tietävät mitä heidän elämästään puuttuu. Samat lainalaisuudet säätelevät kansanjoukkojen kiihottamista olivatpa kyseessä sitten taivaita kohti tähtäävät kulutuskysynnän kasvuvaatimukset tai lebensraumin himoitseminen. Aseiden edustama fyysinen ja
DEN
leviävät nykyään yhä yllättävämpiin suuntiin. Britney Spearsin Do Something -musiikkivideossa pönötti vaaleanpunainen, Louis Vuitton -kankaalla verhoiltu Hummer h2 -katumaasturi. Auton verhoilukangas oli feikkiä Louis Vuittonia, aitoa ei ollut saatavilla. Tärkeintä on illuusio. Glamourilluusion kaupustelun nykytila on nähtävissä paljaimmillaan
www.petergronquist.com
Luetko sinä ajatuksia?
> Maataloutta vai maatilamatkailua? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia koko maan tulevaisuudesta joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka..
Tilaan Vihreän Langan!
Tutustumistarjous: 12 numeroa 10 ¤
Kestotilaustarjous: 50 ¤ vuosi Opiskelija, eläkeläinen, vsk. 35 ¤
Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini
POSTIMAKSU MAKSETTU
Tutustu 3 kk kympillä!
Vuosikertatilaajalle kirja! www.vihrealanka./uu /uu u www.vihrealanka./uutiskirje
> Tilaa ilmainen vihreä uutiskirje:
10 ¤
numer oa
12
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen
Oras Tynkkysen ympäristöpametin Salla Tuomivaaran painotuoreen pametin Mitä tehdä eläimille? Puolueiden kriisi -pametin
Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
Omat tietoni
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN / SÄHKÖPOSTI
Toisin sanoen.
> ALLEKIRJOITUS
* Tilaajalahja kaikille vuosikertatilaajille V10
kulttuuri häirintä
voima 09 / 2008
31
KRISTITTYJEN KAVERIT. Olemme vierailleet monilla kristillisillä festivaaleilla olisi virhe olla huomioimatta heitä. Uskovat ovat luonnollisia aktivisteja, he uskovat asiaansa ja heillä on vahva yhteisö. Tässä jälkiapokalyptisessä maailmassamme pitää käyttää kaikkia resursseja mitä on tarjolla.
Pastori Billy,
Jeesuksen asialla
Älkää Jumalan tähden ostako mitään.
on kulutusorgioiden ja konsumerismin pysäyttäminen. Kirkon jäsenet saarnaavat kuluttajakapitalismin ja mainonnan pahuudesta usa:n kaduilla ja kauppakeskuksissa. Marraskuussa ryhmä saapuu saarnaamaan Helsinkiin Lens Politica -elokuvafestivaalien kutsumana. Festivaaleilla esitetään What Would Jesus Buy? -dokumentti heidän ristiretkestään. Videohaastattelu repesi käsistä. Pariskunta aloitti kohtuullisen asiallisesti avantgardistisen teatterikirkkonsa toiminta-ajatuksista ja tempauksista, mutta puhkesi pian laulamaan ja rukoilemaan aidossa tv-pastorihengessä, kädet tietokoneen ruudulla. hanlainaajatkin temppelin ovilta. Mikä on teidän oma suhteenne kaupallisuuteen? Billy: Me olemme kaikki syyllisiä shoppailun syntiin. Me kuitenkin anteeksi annamme toisillemme niin kuin hekin anteeksi antavat meille. Do I have a Witness? Seurakuntamme pitää ÄitiIsä Jumalan jatkuvassa epävarmuuden tilassa. Me emme hyväksy mitään yksittäistä nimeä tai henkilöllisyyttä Jumalalle. Pyydämme silti että ÄitiIsä Jumala ei yrittäisi myydä meille mitään. Rukoilkaamme. Me pyydämme Jumalalta jolla ei ole mainoskampanjaa siunaa meidän harkitun asiaankuulumaton käytöksemme. Anna meidän olla surrealistisia! Puhdista meidät pahoista hengistä! Anna meidän olla meluisia sananvapauden lähettiläitä! Siunaa meitä yllättävillä kielillä ja eleillä! Oi Herra, johdata meitä Aamen Savitri: Me kuluttajat ostamme mitä tahansa, me ostamme tiemme maailman loppuun. Me pelastamme Afrikankin shoppailemalla. Leikittelette uskonnollisella symboliikalla varsin estoitta. Onko kirkollanne, shoppailulla ja uskonnolla jotain yhteistä? Billy: Niillä kaikilla on hyvinkin paljon yhteistä. Kulutushysteria,
TEKSTI:
Jari Tamminen
A A O S V A L L I T S E E New Yorkin Times Squaren Disney-kaupassa. Asiakkaat tuijottavat hölmistyneinä ympärilleen, jotkut poistuvat paikalta, toiset seuraavat kiinnostuneina. Henkilökunta ei tiedä mitä tehdä. Lopettakaa shoppailu -kirkko suorittaa satumaista palvelustaan ja pastori Billy saarnaa sielunsa kyllyydestä ämyriin. Seurakunta ja ja asiakkaat kuulevat Disneyn hikipajoissa tuotetuista tuotteista, gospelkuoro veisaa Mikki Hiiren riistokapitalistisista toimintamalleista. Valkoisessa puvussaan pastori Billy painaa kätensä kassakoneelle ja manaa ahneuden pahat henget siitä ulos. Pian vartijat saapuvat paikalle ja poistavat pastorin liikkeestä. Ennen sitä kuitenkin lyödään kolhu mainoksin luotuun yrityskuvaan. Lopuksi poliisi pidättää pastorin, kuoron veisatessa taustalla. RADIK A ALI PERFORMANSSIRYHMÄ
K
LOPETTAKAA SHOPPAILU -KIRKKO
A L U S S A teatterituottaja-näyttelijä-käsikirjoittaja Billy Talen loi Reverend Billyn, pastori Billyn, hahmon joka saarnasi ja messusi kaupalliskriittistä viestiään maailmalle. Hän esiintyi aluksi useissa indie-teattereissa San Franciscossa. Muutettuaan New Yorkiin Talen kuitenkin siirsi vuonna 1997 pastori Billyn saarnaamaan kadulle, kaupallisuuden ja mainostaulujen kehtoon Times Squarelle. Pian Talen laajensi performanssinsa kaduilta kauppojen sisäpuolelle. Kasvaneen seurakuntansa kanssa pastori Billy hässäköi liikkeissä, jotka symboloivat vallitsevan talousjärjestelmän ongelmia parhaiten. Times Squaren Disney-kauppa oli yksi heidän ensimmäisistä kohteistaan Starbucks-kahvilaketjun ohella. 1990-LUVUN L O P E T TA K A A SHOPPA ILU
meitä Siunaa ielillä villä k yllättä Oi herra lä! ja eleil meitä. johdata
Pastori Billy on puhdas arkkityyppi: televisiosta tuttu evankelista-saarnaaja, Elvis-jäljittelijä ja fundamentalisti. Kaikki televisiosaarnaajan elkeet ovat esillä, veisaaminen, julistaminen ääni väristen, kielillä puhuminen ja henkien manaaminen. Kaiken tämän kruunaa hohtavat hampaat, huonosti värjätty iso hiuslaite ja kovaäänisyys. 2007 pastori Billy pidätettiin New Yorkissa Union Squarella. Hän luki Critical Mass -polkupyörätapahtumassa perustuslain sananvapauspykälää poliisille megafonin välityksellä, lähietäisyydeltä. Neljä päivää myöhemmin hän palasi samalle paikalle Lopettakaa Shoppailu Gospelkuoron kanssa veisaamaan samaista lainkohtaa. Hänellä on porttikielto kaikkiin Disneyn omistamiin kiinteistöihin ja maailman jokaiseen Starbucks-kahvilaan. Starbucks-kahviloita on yli 15 000 kappaletta 44 maassa. Lopettakaa Shoppailu Kirkkoon ja Gospelkuoroon kuuluu seitsemän henkilökunnan jäsentä, 35 laulajaa, seitsemän muusikkoa ja noin 300 seurakuntalaista.
KESÄKUUSSA
usa:sta leikkii amerikkalaisilla evankelistakliseillä, joten nimikin on perinteiden mukainen: Reverend Billy and The Church of Stop Shopping. Performanssiryhmän keulahahmoina riehuu pastori Billy ja hänen vaimonsa Savitri Durkee, joka johtaa kirkkoa. Heidän lähetystehtävänsä
Pastori Billy ja Savitri Durkee, mitä kirkkonne opinkappaleet ovat? Billy: Paholaisen logot pakottavat itsensä teidän kaikkien elämään. Shopocalypse, kulutushysterian maailmanloppu häämöttää jo kulman takana. Aamen! Savitri: Lopettakaa shoppailu -kirkko käännyttää kansaa kristinuskon näyttämöllä olematta tippaakaan kristitty. Kuitenkin rakastamme Jeesusta syvästi, hän oli suuri vasemmistolainen ja kansanmies. Billy: Myöskään Jeesus ei ollut kristitty. Aamen! Jeesus-vauvan takamuksessa ei hehkunut logoa. Aivan, Jeesus ei nimikkokirkkonsa jäseneksi ehtinyt eikä mammonasta välittänyt. Hänhän ajoi ra-
-kirkon tempauksien keskeisenä elementtinä on luoda sekasortoa kohteissaan. Ne ovat sisältäneet muun muassa henkien manaamista kassakoneista, saarnaamista ja messuamista kulloisenkin yrityksen epäeettisyydestä sekä liikkeiden täyttämistä epäasiakkailla, jotka kyselevät kovaan ääneen myytävien tuotteiden eettisyyden perään.
Jari Tamminen
32 voima 09 /2008
konsumerismin kirkko on Yhdysvaltojen suurin kirkko, se on maamme fundamentalistisin uskonto. Kaikki fundamentalismi johtaa väkivaltaan, muutos alkaa anteeksiannosta ja kiitollisuudesta. Aamen? Aamen! Onneksi te suomalaiset olette laiskoja kirkossa kävijöitä. Hallelujah! Enemmän seksiä, vähemmän kirkkoa! Savitri: Puritanismin historia on kauhistuttavaa luettavaa. PohjoisAmerikassa miljoonat ja miljoonat intiaanit kuolivat sen uhreina. Me kannustamme ihmisiä luopumaan yksioikoisesta fundamentalismista, kirkossamme on tilaa kaikille ihmisille ja ajatuksille. Billy: Monimuotoisuus! Mix-alujah! Meillä on kirkkomme ja kuoromme, kun suoritamme satumaista palvelustamme, on tärkeää ettemme puhu ainoastaan yhdellä suulla. Meillä kaikilla on omat kokemuksemme, sukupuolemme ja suuntautumisemme. Omat näkemyksemme. Niin, fundamentalismi minkään suhteen ei taida johtaa kuin ongelmiin. Mikä sitten on fundamentalisti-konsumerismin asema yhteiskunnassa? Savitri: Konsumerismin kirkolla on enemmän vaikutusvaltaa yhteiskuntaamme kuin roomalaiskatolisella kirkolla. Itse paavi on puhunut julkisuudessa konsumerismia ja materialismia vastaan. Hän tunnistaa uhan kirkolleen. Billy: Wal-Martin pelko hiipii Vatikaaniin! Tosiuskovien elämä ei tunnetusti ole koskaan ollut helppoa Mikä on teidän suhteenne viranomaisiin ja poliisiin? Marttyyreiltakaan ette ole välttyneet. Savitri: Kerronpa teille jotain. Poliisit ovat pidättäneet meidät toistuvasti, parhaillaan taistelemme oikeudessa kahta syyttettä vastaan. Pastorimme Billy oli myös juuri oikeuden määräämässä yhdyskuntapalvelussa puhdistamassa New Yorkin puistoja. Hänet tuomittiin kovaäänisyydestä puistossa. Billy: Syyskuussa julkkiskokki valmisti aterian miljonäärivierailleen Union Square -puistossa. Keskellä päivää, kotikaupungissamme New Yorkissa. Vaelsimme paikalle Lopettakaa shoppailu -gospelkuoron kanssa ja toteutimme perustuslaillista oikeuttamme sananvapauteen. Vapaus-a-lujah! Palveluksemme menestys ylitti odotuksemme. Kuinka edes kuvailisin onnistumisemme? Poliisi ja turvamiehet olivat voimattomia palveluksemme edessä. Kattilamme ja pannumme olivat äänekkäitä 50 kokkimme hakatessa ja paukuttaessa niitä! Messuamisemme kaikui puiston puista. Muutama seurakuntamme jäsen jopa pääsi kokinasuissaan teltan sisälle julistamaan sanaa. Poliisi pidätti minut ja Savitrin. Kansalaisaktivismin liikkumatila tosiaan käy vähiin. Tavoitteenanne ei silti ole pelkästään tulla pidätetyiksi. Eihän? Savitri: Etsimme symbolina toimivia vapaita kaupunkitiloja ja taistelemme niiden hallinnasta. Ihmiset eivät enää omista julkista tilaa, kaikki on yksityistetty ja vartioitua. Poliisi ei suojele meitä kansalaisia vaan omaisuutta. Taistelimme vuosikymmenen ajan yhteiskunnan ja julkisen tilan kaupallistumista vastaan kauppaja kahvilaketjuissa sekä halpamarketeissa. Nyt olemme siirtyneet kaduille ja puistoihin kuluttajakapitalismin luhistuessa ympärillämme. Maailmantalouden räjähdettyä meidän kaikkien silmille sanoma kuluttajakapitalismin umpikujasta tuntuu kiirivän ihmisten korviin yllättävistäkin suunnista. Billy: Todellakin, me olemme jo vuosia huutaneet sitä kaduilla ja tulleet pidätetyiksi sen takia. Nyt se sanoma on saapunut jopa cnn:lle. Hallelujah! Savitri: Uutistenlukijat toistelevat sanomaamme. Emme kuvitelleet sen olevan edes mahdollista. Emme kuitenkaan ilku, että mehän sanoimme. Mutta me laulamme sen yhdessä. Mehän sanoimme, mehän sanoimme. Me sanoimme, sanoimme sen. Mehän sanoimme sen. Aamen! Viesti siis leviää mukavasti, mutta eihän tässä valmiissa maailmassa kuitenkaan vielä olla. Kuinka tästä nyt edetään? Billy: Kirkollamme on kaksi pyhää tehtävää: kuluttajien kuluttamisen hidastaminen ja aktivistien aktivoiminen. Nämä tehtävät kulkevat käsi kädessä! Saavuttaaksemme tavoitteemme meidän kaikkien pitää koetella kohteliaisuuden, häpeän, uraputken ja turvallisuuden rajoja. Kun menemme Disney-kauppaan, Nike-kauppaan, johonkin noista hikipajatuotteita myyvistä liikkeistä ja suoritamme palveluksemme, ihmiset reagoivat siihen eri tavoin. Jotkut jähmettyvät järkytyksestä kaupan hypnoosin hajottua.
kulttuuri häirintä
Jotkut hihittävät. Jotkut hätääntyvät ja juoksevat ulos. Jotkut taputtavat käsiään meidän kanssamme ja rukoilevat kanssamme, manaavat henget pois kassakoneesta kanssamme. Savitri: Emme kuitenkaan ole opettajia, me ainoastaan avaamme ihmisille ovia ja halkeamia. Itseoppimisen prosessi on tärkeä radikaalille uudelleensyntymälle. Talousromahduksella voi myös olla positiivista vaikutusta ympäristön kulutuksen hidastumisen muodossa, sehän on hyvä uutinen. Billy: Sitä tarvitsemmekin, käsissämme on hätätila. Maapallo on pohjattoman kuilun reunalla, saamme viestejä siitä kaikkialta. Silti talousjärjestelmämme tuntuu ihmisten mielissä luonnolliselta. Hikipajojen hikeä rahdataan maapallon toiselle puolelle öljyä polttaen. Samalla mainokset huutavat meille päin näköä joka suunnasta. Me yritämme pelastaa tämän kadotuksen partaalla huojuvan absurdin talouden. Pyristelemme irti mainos-velka-jäte-kierteestä, tämä on toivon hetki. Shopocalypse on käsillä. Tänä jouluna teidän ei tarvitse ostaa lahjaa antaaksenne lahjan läheisellenne. Aamen! Voima-a-lujah!
Älä osta mitään -päivä 28.11. What Would Jesus Buy? Kiasma Teatterissa Lens Politica -festivaaleilla 19.11. Pastori Billy ja Savitri D paikalla tilaisuudessa. Reverend Billy: What Would Jesus Buy? Fabulous Prayers in The Face of The Shopocalypse. 215 sivua, PublicAffairs, 2006. Videoita Lopettakaa shoppailu -kirkon tempauksista Voiman verkkolehdessä .voima.
HYVÄ HUUME. Marraskuussa jälleen kerran järjestettävä Älä osta mitään -päivä on huume. Me uskomme porttiteorian mukaisesti että se johtaa kulutuksen kyseenalaistamiseen muinakin päivinä.
PARISKUNTA RISTIRETKELLÄ. Kaikki onnistuneet yhteisprojektit ja avioliitot ovat täynnä jännitteitä ja vaaraa. Yhdessä pystymme sellaiseen, mikä ei muuten ikimaailmassa onnistuisi.
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
After the War, Before the Wall
PYHÄN KIRJAN VARJO
Pyhän kirjan varjo on suuryritysten etiikan kyseenalaistava huikea tutkimusmatka diktatuurin ytimeen. Halonen ja Frazier etenevät jännitystarinan lailla kaivautuessaan yhä syvemmälle mädänneen hallinnon ja yritysten suhteeseen. Huomiotta eivät jää Kiinankaan ihmisoikeusrikkomukset.
Kirja palkitusta dokumenttielokuvasta kertoo myös tapahtumista elokuvan valmistumisen jälkeen ja kaivaa esille uutta tietoa mm. Nokian seikkailuista roistokapitalismin luvatussa maassa.
Saksalainen elokuva 1945-1960
Saksan Vihreiden perustajajäsen ja Ulrike Meinhofista kirjoittanut Jutta Ditfurth esiintyy torstaina, 13.11.2008, kello 18 Goethe-Institutissa, Mannerheimintie 20 A
10.24.11.2008 Andorra, Helsinki www.goethe.de/suomi
MYÖS DVD NYT KAUPOISSA!
34 voima 09 /2008
Liike on kuollut, eläköön liike!
Vihreän kapitalismin kritiikki
TEKSTI:
Tadzio Müller
KUVITUKSET:
MIRKKA HIETANEN
Kapitalismi ja sitä vastustavat liikkeet ovat tottuneet hitaisiin muutoksiin: jos vallankumous ei synny nyt, ehkä sitten ensi vuosisadalla. Ilmastonmuutos muuttaa kaiken. Nyt muutoksella on kiire. Berliiniläinen aktivisti ja tutkija Tadzio Müller pohtii, miten kapitalismikriitikoiden tulisi taistella ilmastonmuutosta vastaan maailmassa, jossa valtioiden ja pääoman puolestapuhujat ovat omineet vihreän puheenparren.
voima 09 / 2008
35
L
IIKE ON KUOLLUT!
Tarkemmin sanottuna: vaihtoehtoista globalisaatiota ajava liike on kuollut sellaisena kokonaisuutena, jossa eri liikkeet ja aktivistit kohtaavat, muuttuvat ja yhdistävät kamppailunsa uusliberalistisen globalisaation yhteistä kohdetta vastaan. Eivät yksittäiset kamppailut ole kuolleet pois. Eivätkä huippukokousten vastaiset mobilisoinnit ole myöskään loppuneet. Tätä kirjoittaessani valmistelut Japanin g8-kokousta varten ovat täydessä vauhdissa. Jokaisessa radikaalin ja ei-niin-radikaalin vasemmiston kokouksessa suunnitellaan yhden jos toisen huippukokouksen pysäyttämistä. g8 Italiassa 2009, Naton 60-vuotisjuhlat Ranskassa ja niin edelleen: Countersummits-R-Us? Jostain syystä mobilisoinneilla
ei ole enää samaa iskuvoimaa kuin ennen. Kuinka monta kertaa ollaankaan lähdetty liikkeelle ja ajateltu, että jos nyt epäonnistutaan, lopetetaan koko touhu? Edes laaja liikehdintä g8-kokouksessa Heilingendammissa ei saavuttanut juuri mitään. Kymmeniä tuhansia ihmisiä saa kyllä kaduille, mutta onko toiminnalla mitään vaikutusta muihin kuin itse osallistujiin, se on toinen kysymys. Älkää ymmärtäkö väärin. Liike ei kuollut häviäjän nöyryyttävää kuolemaa. Monella tapaa se on myös voittanut. Selvitäkseen liikkeiden on pysyttävä liikkeellä. Siksi voitot merkitsevät usein myös liikkeiden kuolemaa. Koska ne elävät ja hengittävät vastakkainasettelusta, ne tarvitsevat vihollista. Mitenkäs oma vihollisemme? Kysytään Martin Wollta, Financial Timesin pääideologilta, uusliberaalin hyökkäyksen huomattavalta puhemieheltä. Eräässä puheessaan hän käsitteli päivää, jolloin Yhdysvaltain keskuspankki pelasti suuren pankin estääkseen nanssikriisiä leviämästä: Muistakaa perjantai 14. maaliskuuta 2008. Silloin kuoli unelma globaalista vapaiden markkinoiden kapitalismista. on siis osittain kuollut, kuten kuollut on myös osittain sitä vastaan kamppaillut liike. Kuollut on myös liikkeeseen kuulunut kapitalismin vastainen suuntaus, josta tämäkin teksti kumpuaa. Liike näyttää kadottaneen elementin, joka voisi sulauttaa taistelujen moninaisuudesta yhteen uuden liikkeen tai joka voisi vastustaa vastarinnan hajaannusta, johon pääoma ja valtio yrittävät meitä jatkuvasti ajaa. Tarvitsemme kertomuksen, toivoa, tarvitsemme koukun, joka vetäisi meidät liikkeelle. Tällä hetkellä vaihtoehtoisen globalisaation liike on selvästi liike, jolla ei ole koukkua, vihollista tai päämäärää. Samalla kun on olemassa liike ilman kertomusta, on kuitenkin olemassa myös kertomus ilman liikettä: ilmastonmuutos. Yhä useammat poliittiset päätökset (myös monet sellaiset, joilla on tuskin mitään tekemistä aiheen kanssa) oikeutetaan sillä, että niillä on joku suhde ilmastoon. Euroopan hallitukset joutuivat g8:n ja erityisesti liittokansleri Angela Merkelin päihittämiksi Heilingendammissa. Silloin nämä hallitukset ymmärsivät, että niiden on kehitettävä omaa näkökantaansa ja käytäntöään ilmastonmuutokseen, tai muuten ne ovat vaarassa menettää merkityksensä vihreiden kysymysten uudessa uljaassa maailmassa.
avat merkittävästi hallitsevista päämääristä. On liike ilman kertomusta ja kertomus ilman liikettä. Tästä seuraa nykytilanne, jossa ilmastonmuutosta käsitellään pääosin tavoilla, jotka edistävät valtioiden tai pääoman määräävien osien päämääriä. vastaisesta näkökulmasta pääoman jatkuvan kasaantumisen eli talouskasvun ja ilmastonmuutoksen hoitamisen välillä on perustava ristiriita. Se kiteyttää samalla entistä energisemmän kapitalismin vastaisen politiikan, joka voi onnistua yhdistämään ihmisten laajalle levinneen huolen ilmastonmuutoksesta sekä vaikutelman siitä, että tämänhetkiset toimenpiteet kuten Kioto, Bali ja päästökauppa ovat aivan liian vähän, aivan liian myöhään. Radikaalit yhteiskunnalliset liikkeet ovat kykenevimpiä toimimaan ja tekemään historiaa juuri silloin, kun nykypäivän tavanomaiset lähestymistavat ongelmanratkaisuun joko luodaan markkinat ratkaisemaan ongelma tai sitten vaietaan siitä eivät tarjoa uskottavaa tapaa käsitellä ilmiötä. Juuri silloin, kun ratkaisujen löytäminen näyttää mahdottomalta, on yhteiskunnallisilla liikkeilla tilaisuus laajentaa mahdollisuuksiaan. Nyt näyttää, että luvassa olisi täydellinen myrsky.
K
A P I TA L I S M I N
On liike sertomu ilman k us ilman rtom ta ja ke ästä seuraa .T liikettä lanne... nykyti
leirien tärkeyttä. Ne ovat inspiroineet paljon ihmisiä eri maissa. Se ei ole mitätön saavutus, mutta yksi niitä koskeva kritiikki nousee muiden ylle. Saavatko leirit todellisuudessa mitään muuta aikaa kuin sen, että ne tyydyttävät ihmisten halun tehdä jotain? On kivaa hengata leireillä kavereiden ja tovereiden kanssa, mutta kysymys kalvaa: mitä me haluamme? Mitä voimme saavuttaa? Ovatko leiritouhuilu ja pyrkimykset sulkea voimalaitoksia yksi kerrallaan missään suhteessa ilmastonmuutoksen haasteen suuruuteen? Tämä kysymys turhauttaa samalla, kun taistellaan jatkuvasti siitä, etteivät poliittisen kentän voimakkaammat äänet hukuta meidän ääniämme.
N edelleenkään väitä, että ilmastoleirejä ei pitäisi järjestää. Leirien tulisi kuitenkin olla osa laajempaa projektia, joka antaa niille jotain poliittista merkitystä, paikallisen intervention tuolla puolen. Voimme tietenkin toivoa, että poliittinen globaalisuus nousisi tämänvuotisten ilmastoleirien välillä muodostuvista yhteyksistä, mutta yhteinen koordinaatio on ollut aivan olematonta. Ei ole yhteisiä vaatimuksia (muita kuin ilmastonmuutoksen vastustaminen, mikä on poliittisesti suunnilleen yhtä hyödyllistä ja omintakeista kuin vastustaa hylkeenpoikasten kuoliaaksi hakkaamista). Ei ole yhteistä kertomusta, ei slogania kuten suljetaan wto, ei edes ympäripyöreää kompromissia kuten x it or nix it. Ei ole omaa vastinetta iskulauseelle toisenlainen maailma on mahdollinen! Jos brittiläisen liikkeen tapa kohdata ilmastonmuutoksen haaste vaikuttaa poliittisesti rajoittuneelta, skaalan toisessa päässä on Saksa. Yrityksiä käynnistää ilmastoleiriprosessia ei ole häirinnyt ainoastaan tavanomainen vasemmistolainen keskinäinen nahistelu ja riitely ryhmä on jo jakautunut vaan se on kohdannut myös toisen poliittisen ongelman.
E
U
USLIBERALISMI
ton luulisi jo tottuneen poliittiseen tehottomuuteen ja marginaalisuuteen, lukuunottamatta kohtuuttomuuden hetkiä, jolloin pienet voimanpurkaukset tuottavat yllättäen muutoksia. Missä määrin yksi sosiaalikeskus Hackneyssä, Kreuzbergissa tai Las Ramblasissa todella edistää taistelua gentrikaatiota vastaan? Pystyykö sodanvastainen mielenosoitus San Franciscossa todella pysäyttämään imperiumin, kuten siitä tehty video Interrupt This Empire väittää? Pystyvätkö myymälävarkaudet, edes massatoimintana toteutettuna, merkittävästi häiritsemään kapitalistisen tavarakierron prosesseja? En tiedä. En myöskään usko, että toiminnassa mukana olevista kovinkaan moni tietää. On tärkeää muistaa, että puhuttaessa kapitalismista kapitalismin vastustajat myöntävät, ettei heillä ole vastausta tähän kysymykseen. Yksi tapa käsitellä kysymystä on viitata muutoksen epälineaariseen dynamiikkaan kompleksisissa (sosiaalisissa) järjestelmissä. Emme voi tietää, mitä vaikutuksia tämän päivän toiminnallamme tulee olemaan huomenna: ajattele perhosta Balilla ja hurrikaania Haitissa. Ja sitten on argumentti, joka on saavuttanut lähes dogmaattisen statuksen kapitalismin vastaisissa keskusteluissa: Kuule, kapitalismi ei ole ollut olemassa ikuisesti, se alkoi jossain paikassa jossain vaiheessa, ja se tulee myös päättymään jossain vaiheessa pitkälti samaa voidaan sanoa maailmankaikkeudesta! luetteloa olemassa olevista älyllisistä kikoista, joilla voi puolustella poliittisen merkityksemme vähäpätöisyyttä. Toivon kuitenkin, että ajatukseni on selvä: että kapitalismin vastainen politiikka globaalissa pohjoisessa elää eräänlaisessa ajattomuudessa, koska me emme kykene ajattelemaan tekojen vaikutuksia tulevaisuudessa. Tai emme uskalla ajatella. Mieleen tulevat strutsit ja myös yksi seinäkirjoitus, joka maalattiin Göteborgissa koulun seinään sen jälkeen, kun paikka oli ollut poliisin hyökkäyksen kohteena: But in the end we will win! Nyt palaamme siihen, miksi kapitalismin vastaiselle liikkeelle näyttää olevan niin
36 voima 09 /2008
eikä tartu lainkaan kysymykseen. Kiireellisyys syntyy nimenomaan siitä, että erilaiset aikakäsitykset törmäävät toisiinsa. Se syntyy pääoman eksponentiaalisen aikakäsityksen (missä pääoma alati kiihdyttää sosiaalista elämää ja tuotantoa) ja kompleksisten ekosysteemien ajallisuuden välille. Ekosysteemit eivät tietenkään ole staattisia. Ne voivat kyllä mukautua uusiin olosuhteisiin, mutta yleensä eivät pääoman vaatimalla vauhdilla. Jos muutos on liian nopea, silloin saavutetaan pahamaineinen leimahduspiste, jossa ekosysteemien kokemat muutokset käyvät peruuttamattomiksi ja katastrofaalisiksi. Yksi esimerkki on Golf-virran pelätty kääntyminen, toinen on napaseudun mannerjäiden sulaminen. käsitellä tätä kiireellisyyden ongelmaa? Ensiksikin on myönnettävä, että on epätodennäköistä itse asiassa mahdotonta että poliittisesti marginaalinen radikaalivasemmisto kykenisi tehokkaasti hidastamaan kasvihuonekaasujen tuotantoa maailmassa, jossa pääoman kasaantuminen on erottamaton osa fossiilisten polttoaineiden polttamista. Joku on kutsunut tätä fossilistiseksi kapitalismiksi. Emme myöskään kykene pakottamaan ekologisia systeemejä mukautumaan nopeammin pääoman vauhtiin. Me kuitenkin voimme puuttua politiikan aikakäsitykseen ja hallitusten ilmastonmuutospolitiikkaan. Politiikan rooli on eristää pääoman tuottama sosiaalisen elämän ja tuotannon kiihdyttäminen kaikesta yhteiskuntakritiikistä ja luoda illuusio, että jatkuva pääoman kasautuminen olisi sovitettavissa yhteen sosioekologisen vakauden kanssa. Tämän politiikan mukaan riittäisi, jos teemme muutamia, mieluiten markkinapohjaisia, hienosäätöjä. Muuten voisimme jatkaa enemmän tai vähemmän samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä eristäminen pitää kurissa ja jopa ottaa haltuun sen räjähdysmäisen voiman, joka piilee ihmiskunnan ja pääoman välisen ristiriidan ymmärtämisessä ristiriidan, joka elää kiistämättömänä osana kompleksisia ekologisia systeemejä. Kun tämä voima otetaan haltuun, se saadaan antamaan tukea uudelle kasautumisen kierrokselle ajattele vihreää kapitalismia ja poliittisen sääntelyn ulottamiselle entistäkin syvemmälle meidän elämiimme. Pohjoisessa kapitalismin vastainen liike ei voi pysäyttää tai edes merkittävästi hillitä ilmastonmuutosta. Jos olettaisimme kykenevämme tähän, jäisimme väistämättä ajattomuutemme vangeiksi, koska voisimme ainoastaan toivoa saavuttavamme päämäärämme joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, todellisen ajan ulkopuolella. Mutta vaikka voimamme ja resurssimme ovat rajalliset, voimme puuttua pääoman ajan eristämiseen todellisen demokratian hitaudesta. Jos me jälleen kerran jätämme omien voimiemme hajaannuksen ja ajattomuutemme apean varmuuden, jos muistamme, että liikkeinä meillä on kyky olla valtiota nopeampia, silloin voimme paeta niiden harjoittamaa ristiriitaista energioiden haltuunottoa ja sisällyttämistä ja puuttua siihen. sia, jotka saattavat puolestaan yltää kapitalismin tuolle puolen? Kuinka voidaan puuttua paineisiin, jotka suuntautuvat uuden vihreän kapitalismin muodostamiseen, kohti eko-imperiumia, globaalia autoritaarista eko-keynesiläisyyttä? Jos kysymyksen kiireellisyys pakottaa meitä ajattelemaan vaikutuksen ja vieläpä tehokkuuden termein, kuinka meidän pieni, resurssiköyhä liikkeemme voisi laittaa peliin rajalliset voimamme tehokkaalla tavalla? Kuinka voisimme saavuttaa maksimituloksen suhteessa päämäärään, joka on luoda ja/tai ylläpitää tilaa, jossa kehitetään moninaisia, alhaalta ylöspäin rakentuvia, ei-kapitalistisia ratkaisuja ilmastokriisiin?
A S TA U S tähän kysymykseen alkaa kahdella lisäkysymyksellä ja vie sitten meidät koko argumentin alkuun. Ensimmäinen kysymys: Mikä on luultavasti tärkein yksittäinen prosessi, jolla maailman hallitukset pyrkivät eristämään pääoman julkiselta kritiikiltä suhteessa ilmastonmuutokseen? Vastaus: Lähes varmasti Kioton ja Balin prosessit, joissa maailmalle tarjotaan kansainvälisen politiikan draamaa, mutta jotka lopulta eivät tuota juuri mitään sellaista, mikä oikeasti suojaisi ilmastoa. Kioto-sopimusten allekirjoittamisesta lähtien, hiilidioksidipäästöt ovat ylittäneet jopa ipcc:n projisoimat synkimmät skenaariot. Näissä prosesseissa pienenpieni päästövähennys legitimoi suuren kasan jatkettua kasvihuonekaasujen tuotantoa puhumattakaan kokonaisen uusien päästöluottomarkkinoiden luomisesta (joiden odotetaan olevan arvoltaan kaksi biljoonaa
G
LOBA ALISSA
M
ITEN SIIS
kaa Unohta täkää ysäyt ioto p ina 2009! K ham Kööpen
V
Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2020 mennessä), paljolti globaalin pääoman iloksi. Kioton jatkoprosessi, joka alkoi Balissa joulukuussa 2007, on tarkoitus allekirjoittaa kansainvälisessä huippukokouksessa Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Toinen kysymys: mitkä ovat radikaalien globaalien liikkeiden vahvuudet verrattuina sekä vihollisiimme että maltillisempiin liittolaisiimme? Vastaus: Suuren mittakaavan huippukokousmobilisaatioden organisoinnit. Juuri huippukokousmobilisaatioissa olemme kehittäneet jotain sellaista, jota voitaisiin kutsua termillä best practice. Siellä olemme aiemmin tuottaneet tuntuvan poliittisen vaikutuksen. Seattlessa me emme ainoastaan onnistuneet pysäyttämään konferenssia olemalla kaduilla, vaan myös kärjistämällä niitä moninaisia konikteja, jotka olivat sisäpuolella, neuvottelevien hallitusten välillä. siis tekemään saman uudestaan ja rakentamaan poliittisen liiton, jota yhdistää vaatimus Unohtakaa Kioto? Silloin voitaisiin keskustella ilmastomuutoksen ongelmien mahdollisista ratkaisuista, jotka menevät hallitsevan, markkinavetoisen agendan tuolle puolen. Toiseksi kykenisimme tarjoamaan nousevalle globaalille ilmastoliikkeelle yhteisen fokuksen ja yhteisen vaatimuksen, jonka ympärille koota voimia. Unohtakaa Kioto pysäyttäkää Kööpenhamina 2009! Mutta miksi ehdottaa jälleen yhtä suurta huippukokousprotestia, kun on juuri esitetty, että vastahuippukokoukset ovat menettäneet suuren osan tehostaan? Siksi, että ilmastonmuutoksen politiikka vuonna 2008 näyttää hyvin erilaiselta kuin uusliberaalin globalisaation politiikka vuonna 2008. Itse asiassa ilmastonmuutoksen politiikka tänään näyttää enemmän globalisaation politiikalta aikana ennen wto-kokouksen
sulkemista Seattlessa. Siihen aikaan, historian lopun vuosikymmenen aikana, monet tiesivät, ettei uusliberaali kapitalismi ollut virheetön, mutta ei ollut ajatusta ei edes vasemmalla liikkeestä, tai ehkä jopa liikkeiden liikkeestä, joka voisi asettua sitä vastaan. osoitti, että kamppailuilla on yhteinen vihollinen. Ennen kaikkea Seattle teki mahdolliseksi liikkeen syntymän. Nyt ollaan palaamassa takaisin alkuun. Kamppailujen alterglobalistinen vaihe on ehkä ohi, mutta opetukset eivät ole menneet hukkaan. Yksi opetuksista on se, että liikkeelle ei riitä yksi toimintaviikko vuodessa, jolloin keskitytään vain suuriin yksittäisiin tapahtumiiin. Syntyvän ilmastoliikkeen perustana on oltava jokapäiväisen vastarinnan ja muutoksen käytännöt kaikilla tasoilla, ei vain globaalilla, vaan myös alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Ennen kuin ilmastoliike voi nähdä itsensä liikkeenä, tarvitaan jotain, joka todistaisi, että on olemassa huomattavasti radikaalimpi kanta ilmastonmuutokseen kuin se, että pyritään parempaan päästökauppaan. On todistettava, että löytyy ihmisiä, jotka eivät ainoastaan keskity ilmastonmuutokseen vaan myös sen syyhyn: kapitalismiin. Tähän saatamme tarvita sitä, mitä jotkut kutsuvat kohtuuttomuuden hetkeksi. Silloin aika nopeutuu ja aiemmin mahdottomista muutoksista tulee mahdollisia. Vastahuippukokous pystyy siihen. Liike on kuollut eläköön liike!
S
E AT T L E
P
YST YMMEKÖ
teemme tämän? Miten pidämme avoinna sen poliittisen tilan, jonka on luonut yhä laajempi huolestuminen ilmastonmuutoksesta ja jolla on potentiaalia tuottaa uusia ideoita ja ratkaisuja, uusia mahdollisuuk-
M
ITEN
Suomentanut Miika Saukkonen. Artikkelin kirjoittaja Tadzio Müller asuu Berliinissä, jossa hän toimii ilmastotoimintaliikkeessä ja opettaa valtio-oppia Kasselin yliopistossa. Müller on yksi Turbulence-lehden toimittajista. www.turbulence.org.uk
9.11. Lasten Etnosoi!, ... 25.11. Philip Catherine, 27.11. Marilyn Carino & Mudville
Malmitalon marraskuun koko ohjelma:
w w w. m a l m i t a lo. f i
LA 8.11. KLO 19 SU 9.11. KLO 19 TI 11.11. KLO 13 KE 12.11. KLO 19
CANELA: TANSSITRILOGIA
USKOSTA TOIVOSTA RAKKAUDESTA
Kiehtova löytöretki uudenlaisen tanssi-ilmaisun pariin: Flamencoteoksista tunnetun tanssiryhmä Canelan uuden soolosarjan koreografeina vierailevat nykytanssin vahvat nimet Alpo Aaltokoski, Jyrki Karttunen ja Arja Raatikainen. Tanssijat: Erika Alajärvi, Anna Palmio ja Annatuuli Saine LIPUT 18/15 ¤ Liput 11.11. klo 13 esitykseen 10/8 ¤, koululaisryhmille (vähintään 10 hengen ryhmä) liput 5 ¤ www.canela.fi
TO 20.11. KLO 10 JA 19
MAAILMOJEN MONINAISUUDESTA
Monitaiteellinen esitys ammentaa barokin ajan avaruutta käsittelevistä teksteistä (Fontenelle, Pascal) ja mm. dAnglebertin, Rameaun, Purcellin ja Corean musiikista ja pohtii maailmankuvan ja näkökulmien laajentumista. Näyttelijä Marc Gassot Muusikko Assi Karttunen Muusikko, äänisuunnittelija Sanna Salmenkallio LIPUT 7/5 ¤ Aamuesitykseen vapaa pääsy
Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 00180 Helsinki www.kaapelitehdas.fi kaapeli@kaapelitehdas.fi p. 09-4763 8300
Kanneltalo, Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fi Liput puh. (09) 310 12000 tai www.lippupalvelu.fi
edät... ä h ä n t i edullisin S s on
ExpressBu
EDULLINEN JA TURVALLINEN EXPRESSBUS KAIKILLE TEILLE
LIJA-ALEN KE S
-50%
LAPSET
-50%
OP I
Tarkista alennusehdot www.eb. /alennukset
www.eb.
EL
LÄISALEN N KE Ä
-30%
S NU
US
38 voima 09 /2008
-les
voima
Spekulaation vuosisata
Spekulaatiosta johtuva nanssikriisi on toistuva historiallinen ilmiö. Nykyinen kriisi alkoi kyteä jo 1960-luvulla.
eivät vuonna 2008 enää luotta toisiinsa tai luotonottajiin. Sukanvarteen säästävät mummojen lisäksi nykyään myös pankit. Nyt ainoa mahdollinen lainojen myöntäjä tai ottaja on valtio. Helsingin Sanomien ja Kauppalehden sivuilla kriisin johtavaksi syyksi on nostettu markkinoiden ja investointipankkien läpinäkymättömyys. Mutta asuntomarkkinoilla on tutkijoiden mielestä
Avoimuuden kriisi
R AHOITUSMARKK INAKRIISI
kertoo karua kieltä paitsi talouden säätelyn, myös sen avoimuuden puutteesta. Onnistumista kriisin ratkaisemisessa tulee mitata sillä, miten hyvin avoimuuden tiellä olevia ongelmia pystytään ratkomaan. Vuonna 2001 energia-alalta arvopaperikauppaan toimintaansa laajentanut yhdysvaltalaisyritys Enron kaatui, kun sen 881 veroparatiisiyhtiön avulla tekemä tuloksen vääristely kasvoi liian suureksi pysyäkseen salassa. Sama kohtalo odotti paria muutakin suuryritystä, kun voittoja ja tappioita kirjattiin miten sattuu. Sama ilmiö nähtiin, kun nyt meneillään oleva rahoitusmarkkinakriisi käynnistyi USA:n roskalainoista syksyllä 2007. Korkean riskin asuntolainoista tehtyjä arvopapereita ostaneet pankit ja sijoittajat eivät tajunneet riskejä, vaan uskoivat arvopapereille annettuja AAAriskiluokituksia.
P
ANKIT
ihan oikea spekuloijien luoma kupla eikä vain kasa ongelmia tiedonkulussa. Taloustieteilijä Hyman Minsky kehitti 1970-luvun lopussa nanssimarkkinoiden epävakaisuushypoteesin. Minsky havaitsi, että kun talous kriisin jälkeen pomppaa kasvu-uralle, sijoittajat ja rahoittajat alkavat höllentää vakavaraisuussuojauksiaan. Siis jokaista pankista ulos lainattua euroa ei tarvitse vastata yhtä monta euroa pankin holvissa. Pankit hyväksyvät uudenlaisia velkarakenteita, koska arvopapereiden hinnat kallistuvat. Pankit synnyttävät arvonnousua vastaavan määrän velkarahaa ihmisille ja yrityksille. Buumin jatkuessa lainaa annetaan ja hankitaan arvopapereiden, kuten osakkeiden, tulevaa, oletettua hintakehitystä vastaan.
Arvopapereiden hinnat eivät voi kuitenkaan loputtomasti nojata kolmannen asteen spekulatiiviseen päättelyyn, vaan lopulta oikean maailman tapahtumat alkavat vaikuttaa hintoihin. Esimerkiksi subprime-johdannaiset olivat houkuttelevia sijoituskohteita, kunnes ensimmäiset tiedot amerikkalaisten asuntovelallisten laajamittaisista maksuvaikeuksista alkoivat kantautua sijoittajien korviin. Nykytilanteessa velkaa ei enää voida rahoittaa lisävelanotolla, koska luottamus arvopapereiden hinnan nousuun on kadonnut. Kaikki haluavat pikemminkin myydä. Hinnat laskevat. Parhaillaan on käynnistymässä prosessi, jota suuren laman aikaan 1930-luvulla omaisuutensa menettänyt talous-
tieteilijä Irving Fisher nimitti velka-deaatio-mekanismiksi. Ensin nanssialan yritykset eivät suoriudu enää veloistaan. Siksi ne joutuvat paniikinomaisesti kauppaamaan mitä tahansa myytäväksi kelpaavia omistuksiaan. Tämä johtaa hintojen alentumiseen eli deaatioon, joka syö yritysten odotuksia tulevista voitoista. Yritykset alkavat leikata tuotantoaan. Tästä seuraa työttömyyttä ja ihmisten tulotason heikentyminen, josta taas seuraa se, että investoinnit lykkääntyvät. Suomeksi: jos velka-deaatio iskee, tulee lama. Seuraa katkoviivaa, ja näe miksi surkuttelemme kriisiä.
Otto Bruun & Lauri Holappa
viimeisimmät käänteet ovat paljastaneet, että myös subprime-lainoja on kirjattu pankkien taseiden ulkopuolelle veroparatiisiyhtiöihin. Muun muassa IsossaBritanniassa kaatunut Northern Rock -pankki kaunisteli tällä tavoin tulostaan. Markkinat eivät toimi, jos niiden toiminnasta ei saada tietoa. Jos maailman suurimmat yhtiöt voivat piilottaa riskejään taseiden ulkopuolelle, ei voida olettaa että tavalliset sijoittajat, kuluttajat tai työntekijät ymmärtäisivät yhtiöiden taloudellista tilaa. Veroparatiisien ja ktiivistä kirjanpitoa harjoittavien yritysten maailmantalous on niin sanotun vapaan markkinatalouden irvikuva. Suuri osa säätelemättömistä hedge-rahastoista on rekisteröity veroparatiiseihin. Yksin Cayman-saarilla on yli 10 000 hedge-rahastoa. Samoihin kohteisiin virtaavat myös monien suuryritysten voitot ja rikollisten pestyt miljoonat. Voittojen siirtäminen on helppoa, sillä suuryritysten kirjanpidon seuraaminen on haastavaa minkä tahansa maan viranomaisille.
FINANSSIKRIISIN K U N R A H O I T U S M A R K K I N AT
"UNOHTAKAA KEYNES, REHELLISYYS JA AVOIMUUS ON UUSI HYVE." -RICHARD NIXON
1930-LUKU
taloustieteilijä John Maynard Keynes korostaa rahoitusmarkkinoiden fundamentaalista epävakautta. Keynesin mukaan kapitalistisen talouden kriisit juontuvat nanssimarkkinoiden ja reaalitalouden erkaantumisesta. Keynesin mielestä sijoittajien on lähes mahdotonta arvioida yritysten tulevaisuuden menestystä. Sen sijaan on helpompaa analysoida muiden sijoittajien näkemyksiä. Arvaamalla oikein muiden sijoittajien odotukset voidaan rahoitusmarkkinoilla tehdä huimia spekulatiivisia voittoja. Olennaista tuottojen tekemisessä on siis tietää ennalta mitä muut aikovat ja ajattelevat, ei niinkään se, mitä taloudessa todella tapahtuu. Tämän vuoksi spekulaatio eikä reaalitaloudellinen harkinta on sijoitustoiminnan peruspiirre. Keynes kuvaa nanssimarkkinoiden mielettömyyttä osuvasti: Olemme saavuttaneet kolmannen asteen, jossa käytämme älyämme ennustamaan, mitä keskimääräinen mielipide olettaa keskimääräisen mielipiteen olevan.
JO 1930-LUVULL A
"EI ENÄÄ KOSKAAN!" -KEYNES
1929
M A A I L M A N TA L O U S R O M A H TA A . Kaikkien kriisien äiti ja isä. USA:n kulutustaso tippuu yli kolmanneksen. Lähes koko pankkisektori kaatuu ja työttömyysaste ylittää 30 prosenttia. Kriisi on lähtenyt liikkeelle pörssi- ja kiinteistöspekulaatiosta. Ajan takapajula, Suomi, selviää suhteellisen vähällä.
19601980-LUVUT
ryhdytään liberalisoimaan innokkaasti 1970-luvun alussa, kun Richard Nixonin hallinto päättää ajaa alas kiinteisiin valuuttakursseihin ja pääoman kontrolleihin perustuneen Keynesin ideoihin perustuvan Bretton Woods -järjestelmän. Päätöstä perustellaan Chicagon yliopiston taloustieteen koulukunnan opeilla, joita erityisesti taloustieteilijät Milton Friedman ja George Stiegler markkinoivat republikaanihallinnolle. Tausta-ajatuksena on, että julkisen vallan pitää vetäytyä markkinoiden sääntelemisestä. Näkemystä vahvistaa öljykriisi, pitkään jatkunut hintojen hallitsematon nousu ja USA:n talouden yleinen hyytyminen. Myöhemmin, 1980-luvulla, vastaaviin ratkaisuihin Suomessa tarttuvat Kalevi Sorsan ja Harri Holkerin hallitukset.
F I N A N S S I M A R K K I N O I TA
"IHANAA, ILMAISTA RAHAA!" -KANSALAISET
2000-LUVUN ALKU
yhdistävät tavalliset ihmiset kiinteistö- ja nanssispekulaatioon. Boston Globen mukaan elokuussa 2005 jo noin 70 prosenttia USA:n kotitalouksista asuu itse omistamissaan asunnoissa. Palkat eivät kuitenkaan ole merkittävästi kasvaneet sitten 1970-luvun lopun, joten lisääntynyttä kulutusta ja asuntojen ostoa vauhditetaan lainalla. Subprime-lainoissa miellyttävimpänä ehtona on tyypillisesti kahdenkolmen vuoden lyhennysvapaus sekä vasta muutaman vuoden päästä nouseva korko. Subprime-lainojen tapauksessa asuntoluottoja suorastaan tungetaan markkinoille. Suomessa it-kupla poksahtaa.
S U B P R I M E - L A I N AT
joskus nousevat nykyisestä alhostaan, on uudistusten vähimmäisehtona pidettävä järjestelmän avoimuutta. Jos voitoista, tappioista ja maksetuista veroista ei tulevaisuudessakaan saada tietoa, on parasta, että markkinataloudesta puhuminen lopetetaan kokonaan. Ylikansallisia yrityksiä tulee vaatia julkaisemaan tulonsa ja menonsa maakohtaisesti. Tällä hetkellä tiedot saadaan vain globaalisti yhtiön kokonaistuloksesta. Veronkierto eli julkisen omaisuuden luvaton käyttöönotto tulee määritellä korruptioksi kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa. Ehdotuksia tästä on tehty, nyt tarvitaan poliittista tukea aloitteille. Angela Merkel, Nicolas Sarkozy ja monet muut ovat jo ottaneet veroparatiisit tähtäimeensä.
"TURPA KIINNI HIPIT." -EUGENE FAMA
suunnitelmatalous toimi valtion viisivuotissuunnitelmien pohjalta. Nykyinen suunnitelmatalous on ulkoistettu ylikansallisten yhtiöiden vero
voima 09 / 2008
39
V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
SUURI PUHALLUS
pyramidihuijaus, kirjoitti Aamulehti huhtikuussa 2008 Wincapitan tapauksesta. Suomalaisen kohutun sijoitusrinki Wincapitan kohdalla kriisiksi muodostui seuraava ketju: Muutamat ihmiset huipulla väittävät keksineensä valuuttalaskurin, joka tuo kuuluisia varmoja voittoja. Tähän klubiin voisivat liittyä harvat ja valitut kovaa liittymismaksua ja suurta myöhempää tuotto-odotusta vastaan. Salamyhkäisyys ja vain sinulle -lupaukset saivat poliisin mukaan arviolta kymmenentuhatta suomalaista pauloihinsa. Kun jokainen jäsen saattoi kutsua aina kahdeksan uutta, saatettiin klubin pitkäaikaisille jäsenille pyramidin huipulla maksaa huikeita voittoja uusien jäsenten sisään tuomista uusista rahoista jäsenmaksuista ja sijoituksista. Sana varmoista voittajista levisi muutaman rikastuneen ja äänekkään välityksellä. Uudet jäsenet saisivat nostaa nettitilillään näkyvät voittonsa vasta yli puolen vuoden kuluttua.
KLASSINEN
lainan lyhennyksiä, voisivat silloin myydä hyvällä voitolla lainan takeena toimineen asuntonsa. Todellisia voittajia hyvän suhdanteen aikaan olivat pankinjohtajat ja pankkien omistajat. Kauppalehden mukaan pankit saattoivat ennen talousromahdusta tuottaa yhdessä vuodessa jopa 25 prosentin voiton sijoittajien pääomalle. Pankit paketoivat asuntolainat arvopapereiksi ja myivät niitä eteenpäin pörssissä. Markkinoille ja kuluttajille uskoteltiin voimakkailla mainoskampanjoilla, että asuntojen hinnat voivat jatkuvasti nousta. Wincapitan tapauksessa pyramidin huipulle valuivat kaikki varat. USA:n asuntolainamarkkinoilla kävi taas niin, että huijauksen rakentaneet pankit saivat myytyä yhä uusia lainoja. Ja isojen pankkien kovista voitoista innostuneet pikkupankit hyppäsivät kelkkaan mukaan. unohtivat, että mekanismi, jonka ne olivat rakentaneet kiinteistömarkkinoille, toimi yhtä hyvin kuin Wincapitan valuuttalaskuri. Tämä on aiemmin nähty muun muassa vuosina 1930, 1985, 1991. Wincapitan omistajat katosivat hyvän sään loputtua Thaimaahan, ja saivat peräänsä Supon etsivät Suomen suurimmaksi julistetun taloushuijauksen rikostutkinnassa. Asuntolainakriisin aikaiset pankinjohtajat eivät ole kadonneet mihinkään he voivat nyt nauttia nousun aikaisista jättibonuksista. He huijasivat itse rakentamillaan säännöillä siis laillisesti.
PA N K I T VA I N
Tero Tikkanen
2020-luku...
JOS K AIKKI MENEE PIELEEN,
mekanismi näyttää samantyyppiseltä Ponzi-pyramidihuijaukselta. Uudet ja lisääntyvät asuntolainat, joita on puskettu lainanottajille lupaamalla korkovapaita vuosia, ovat nostaneet huikeasti asuntojen kysyntää ja siten hintoja. Rahoittajille markkinoitiin kuinka kodinomistajien Amerikassa hinnat eivät enää tippuisi. Asuntomarkkinoille sijoittaminen toisi siis varmaa rahaa. Asunnon ostaneet, joilla ei olisi varaa maksaa
ASUNTOL AINAKRIISIN
"RAUHOTTUKAA POJAT. MULLA ON IDIS..." -SUSAN GEORGE
"MÄ TAHDON VEKE TÄLTÄ VELKASAARELTA." -ISLANTILAISNUORI
kuluttaminen ja investoinnit ovat 2020-luvulla jumissa. Kun pääomaa ei ole, ihmisillä ei ole töitä. Ja kun ei ole töitä, ei ole enää rahaa kuluttaa. Kierre pahenee. Tähän tilanteeseen on jouduttu, koska satojen miljardien pelastusohjelmat eli pääomittaminen tai pankkivalvonnan tehostaminen olivat liian pientä näpertelyä pelastaakseen maailman massatyöttömyydeltä ja inhimilliseltä hädältä. Kiina ja eläkerahastot totesivat 2010-luvun alussa, että jenkkien pystyssä pitämisen hintalappu on liian kova. Velkaa oli jo liikaa. 2020-luvulla nanssikriisin seuraukset ovat vahvistuneet maailmanlaajuisesti edelleen, esimerkiksi ruokafutuurimarkkinoilla. Maailmantalouden vipurahastot olivat jo vuodesta 2006 alkaen siirtäneet sijoituksiaan
romahtaneilta it- ja asuntolainamarkkinoilta ruokaan ja raaka-aineisiin. Tämän seurauksena viisitoista vuotta myöhemmin muun muassa riisin ja soijan hinnat ovat karanneet käsistä. Ihmiset näkevät nälkää joka puolella maailmaa. Ne, joilla ruokaa ja rahaa vielä on, piiloutuvat muurien taakse. Suomessa Kataisen ja Vanhasen talouspolitiikka on vienyt rahat varakkaiden sukanvarteen. Suomi, kuten muutkin valtiot, antoi kriisituen vain pankeille. Keskiluokka kurjistui. Koska kukaan ei enää maksa varallisuusveroa, pääomaveroa eikä kiinteistöveroa, on rahaa elvyttämiseen ollut käytössä liian vähän. Tuloerot ovat valtavat. Pahiten turpaan ottavat kehitysmaat, koska IMF ja Maailmanpankki saivat ne jo 1990-luvulla riippuvaisiksi spekulaation myötä vuonna 2008 romahtaneesta talousjärjestelmästä.
2020-luku...
J O S K A I K K I M E N E E E P ÄT O D E L -
"TARTTISIN RAHASI. VARMUUDEN VUOKSI. EN IHAN TIEDÄ MIHIN." RAINMINISTERI -VALTIOVARAINMINISTERIÖ.
"ROMAHTAAKO AHTAAKO A KOKO PASKA?" PAS -STEVEN KEEN VE VEN
VUOSI 2008
on huonoin kuukausi maailman pörsseissä yli kahteenkymmeneen vuoteen. Veronmaksajien rahaa on jo luvattu siirtää eri puolilla maailmaa nanssisektorille yhteensä noin 2000 miljardin euron edestä. Suomessa valtio julkistaa 50 miljardin euron apupaketin pankkien pystyssä pysymisen takaamiseksi, valtiovarainministeriön mukaan varmuuden vuoksi. Mekanismistakin on Helsingin Sanomien mukaan erimielisyyttä: valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan tuki ei tarkoita pankkien osakkeiden ostamista tuen vastineeksi. Pääministeri Vanhanen taas uskoo juuri näin olevan.
LOK AKUU 2008
jättiyritysten maksuvaikeudet ja investointipankki Lehman Brothersin konkurssi kertovat siitä, että velan tuottama syöksykierre on jo käynnistynyt. USA:n kotitalouksilla ja yrityksillä on velkaa eri arvioiden mukaan 4162 biljoonaa dollaria. Maineikas rahoitustaloustieteilijä Steve Keen on arvioinut, että spekulatiivisen velkakuplan puhkeaminen johtaa USA:n kokonaiskysynnän alentumiseen 30 prosentilla. Siis valtio, yritykset ja kotitaloudet
USEIDEN R AHOITUSAL AN
kuluttaisivat kolmasosan aiempaa vähemmän. Lähes saman kokoluokan lamapommi odottaa myös Eurooppaa. Jos Keenin arvio on edes lähellä totuutta, maailmantalous on syöksymässä kaikkien aikojen pahimpaan kriisiin. Kaikki eivät halua tästä osaansa. Brasilian presidentti Lula da Silva totesi Economic Times -lehdelle, että Tämä on lännen kriisi. Vastuuttomat spekulaattorit ovat muuttaneet maailman kasinoksi. Mutta mitä nyt tapahtuu?
2020-luvulle tultaessa spekulaatio on kitketty pois maailman talousjärjestelmästä. Ruoan hinnan keinottelusta aiheutunut hinnannousu oli johtanut vuodesta 2007 alkaen nälkään ja mellakoihin. Sen vuoksi ruokatarvikkeet irrotettiin vuonna 2010 spekulatiivisesta pörssikaupasta. Finanssikriisiä seurasi taantuma, jonka torjumisessa suomalaiset muistelevat lämmöllä Sauli Niinistöä. Hän peräänkuulutti Ylen A-plus -ohjelmassa solidaarisuutta jo vuonna 2008, ja kysyi miten kaikkein hankalimpiin tilanteisiin joutuneita voisi suojata? Niinistön mielestä kriisitilanteessa tehokkain tapa tukea taloutta on ohjata taloudellinen tuki ennen kaikkea köyhimmälle osalle väestöä. Köyhät kuluttavat rahat heti, säilyäkseen hengissä. Kun sosialistiksi kääntyneestä Niinistöstä tuli Suomen presidentti vuonna 2012, näin tehtiin. Raha lähti liikkeelle ja työpaikkoja alkoi jälleen syntyä. Vuosi 2012 muistetaan myös uuden new deaLISEN HY VIN,
lin läpimurtona. Aktivistilegenda Susan George ehdotti kuolinvuoteeltaan, että massiivisilla julkisilla investoinneilla maailman teollisuudesta rakennettaisiin ympäristön kannalta kestävämpää. Eikä vain yhdessä maassa, vaan kaikkialla maailmassa, kymmenien biljoonien edestä. 2020-luvulla kysyntää ja työllisyyttä tuetaan mahdollisimman tehokkaasti kohdentamalla rahaa julkisiin investointeihin. Uusia veroja käytetään hyödyke- ja valuuttamarkkinoiden hillitsemiseen. Valuutanvaihtoverolla kerätään vuosittain kymmeniä miljardeja globaalin yhteishyvän tarkoituksiin. Uusi new deal on avannut tilaa myös globaalille ympäristöverolle, jonka seurauksena luonto on alkanut elpyä. Ratkaisuja painostaa uudenlainen joukkoliike. Sen ytimen muodostavat nanssikriisin myötä velkaantuneet kansalaiset, jotka järjestäytyivät eri maissa vaatimaan velkariippuvuuden katkaisemista. Heidän yhteisestä velkavankeudestaan syntynyt vaatimus won tuottanut sen, että velasta ja nälästä vapautuminen on tosias
gAstronomia olkoon kanssasi!
Voita illallinen Ursan tähtitornissa! www.gastronominenkeittokirja.fi
Kansantalouksien eloonjäämiskamppailu?
KIRJOJA KAIKILLE!
PIENKUSTANTAJIEN PERINTEISET J O U LU M Y Y J Ä I S E T
14.12.21.12. tänä vuonna Pääpostissa Mannerheimintiellä. Tervetuloa!
L AAJA VALIKOIMA. PALJON TARJOUKSIA.
Kiintymysvanhemmuuden kirja
Kantoliinat, imetys, vauvan kanssa nukkuminen Opas vanhemmille. 20 x 24 cm, 178 s., 28 e
Katso kirjaesittelyt ja mallisivut nettisivuilta
GRE EN S P OT
Ihminen, orkidea ja mustekala
Legendaarisen merentutkijan seikkailuja ja ajatuksia meristä ja niiden suojelusta. A5, 308 s., 25 e
www.greenspot.fi kirjoja Maasta
Meghnad Desai MARXIN KOSTO
MARX ei ollut kapitalismin erityinen ihailija vaan sen etevin tutkija. Teos on valaiseva katsaus kapitalismin historiaan Adam Smithin ajasta tähän päivään. Marxin kosto on loistokas analyysi globaalista kapitalismista pikemminkin kylmänviileän kirurgin kuin pamfletin kirjoittajan työtä. Meghnad Desai kirjoittaa aina selkeästi ja ajatuksia herättävästi. Hänen kirjansa ei ole tarkoitettu vain taloustieteilijöille. Se on pakko lukea. Richard Sennett, MIT & LSE
Niiniluoto & Sihvola (toim.) TARKEMMIN AJATELLEN Kansakunnan henkinen tila
MAAMME johtavat tieteentekijät pohtivat millainen on kansakunnan henkinen tila, kun sitä muovaavat tunnekokemusten etsintä, globaalien markkinoiden ylivalta ja ilmastonmuutoksen synnyttämät ekologiset uhkakuvat?
Gaudeamus. VAKAVAAN tiedonjanoon.
voima 09 / 2008
41
Koonnut Pertti Laesmaa
Suomalaiset eivät tahdo millään päästä yli jälleenrakennuksen aikakaudesta. Vaikka sotakorvausten kuittauksesta on vierähtänyt reippaat viisikymmentä vuotta, on luterilaisella työmoraalilla varustetun kansakunnan yhä pakko painaa pitkää päivää. Kun tehtaan piipuista savu hälvenee olemattomiin kohti autuaampia yritysmaita, metsurit kuolevat sukupuuttoon ja valoja sammutetaan rmasta jos toisestakin, on pakko keksiä jotakin muuta tekemistä. Niin kuin nyt esimerkiksi rakentaa kauppoja tai vaikka ydinvoimaloita. Pääasia on, että on tekemisen meininki. Annika Saarikko, Turun Ylioppilaslehti 13/2008
Vailla Vakinaista Asuntoa ry järjesti Asunnottomien yön 17. lokakuuta. Yötä vietettiin perjantai-illasta lauantaiaamuun. Jatkot järjesti Kiinteistömaailma, joka piti myymälöissään Asuntojen yön seuraavana tiistaina. Yleisen mauttomuuden lisäksi kiinteistönvälittäjän käsitys yöstä oli erikoinen: myymälät olivat auki vain iltayhdeksään. Kysyntä ja tarjonta eivät kohdanneet, koska Reiska joutui palaamaan yöksi roskikseen. Hanurista-palsta, Markkinointi&Mainonta 32/2008
Maailma pelastuu sittenkin?
Rikkidioksidi saattaa hidastaa ilmaston lämpenemistä.
TÄ M Ä N H E T K I S E N T I E D O N
Ina Kallis
rikkidioksidia. Pinatubon purkauksen seurauksena maapallon keskilämpötila laski asteen puolikkaan. Samalla havaittiin Grönlannin jäätiköiden sulamisen vähentyneen. ilmakehän manipuloiminen ei ole. Todennäköisesti negatiivisia seurauksia olisi, mutta emme voi olla aivan varmoja, mitä ne olisivat. Asiaa tutkitaan tällä hetkellä hyvin paljon, sanoo Caldeira. Rikkidioksidin lisäämisen stratosfäärissä on arveltu tuhoavan ilmakehän otsonia. Pinatubon purkauksen jälkeen havaittiin otsonin vähentyneen selvästi. Caldeiran mukaan happamat sateet eivät sen sijaan olisi ongelma hankkeen rikkidioksidimäärä olisi vain muutama prosentti siitä mitä teollisuus nyt päästää ilmakehään. Sitä, miten hanke vaikuttaisi alueellisiin lämpötiloihin ja vuodenaikoihin, ei ole vielä tutkittu tarpeeksi. Perimmäinen huoli ilmakehän manipuloimisessa on se, että ihminen kajoaa elintärkeään, monimutkaiseen ja puutteellisesti ymmärrettyyn luonnonjärjestelmään. Odottamattomien asioiden tapahtuminen on lähes varmaa.
O N G E L M AT O N TA C A L D E I R A P I TÄ Ä tärkeänä, että mikäli maapalloa aletaan teknisesti muuttaa, hankkeeseen olisi lähdettävä pienin, tarvittaessa peruutettavissa olevin askelin, jolloin voidaan palata takaisin asioiden mennessä vikaan. Jos odotamme liian kauan, todellisen hädän sattuessa voimme olla pakotettuja nopeisiin toimiin tuntematta mahdollisia haittoja. Hankkeet saattaisivat viilentää maapalloa, mutta muita hiilidioksidipitoisuuden kohoamisen vaikutuksia niillä ei saada hoidettua. Kohonnut hiilidioksidi esimerkiksi
happamoittaa meret ja uhkaa tuhota merielämän. Tällä hetkellä ainoa mahdollisuus tutkia maapallon teknisen manipuloimisen vaikutuksia ovat tietokonesimulaatiot. Suurempiin kokeiluhankkeisiin ei ole rahoitusta. rikkidioksidin vieminen stratosfääriin ei ole, mutta kustannukset olisivat kuitenkin hallittavissa. Kukaan ei tiedä tarkkoja kustannuksia, mutta on arvioitu että vuotuinen kustannus olisi vähemmän kuin muutama miljardi dollaria. Tämä on pientä verrattuna hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kustannuksiin. Caldeiran mukaan poliitikoilta puuttuu tahtoa tutkia teknisiä keinoja maapallon viilentämiseksi. Poliitikot eivät halua ajaa ilmaston lämpenemisen teknisten ratkaisujen tutkimusta. Tutkimusprojektin aloittamisella he joutuisivat myöntämään, että emme tee tällä hetkellä tarpeeksi välttääksemme katastrofaalisen ilmastonmuutoksen. Caldeira korostaa, että maapallon manipuloiminen voi olla ainoastaan apuväline. Jos tutkimukset osoittavat hankkeiden olevan turvallisia, niitä olisi syytä käyttää Grönlannin jäälautan romahtamisen estämiseksi, jääkarhujen ja koralliriuttojen pelastamiseksi ja niin edelleen. Jos kuitenkin jatkamme citymaastureilla ajamista ja hiilivoimaloiden rakentamista, voi maapallon manipuloimisesta tulla vain oikeutus tuhoavien käytäntöjen jatkamiselle. Siksi olen voimakkaasti manipuloimista vastaan, mikäli emme muuten tee kaikkeamme ilmasto-ongelman korjaamiseksi.
A I VA N I L M A I S TA
Jos Suurin suomalainen valittaisiin nyt, NobelMara saattaisi pyyhältää Raimo Helmisen, Spede Pasasen ja Katri Helenan ohi. Hätyyttelisikö jopa Antti Tuiskun sijoitusta? Matti Markkola, Ylioppilaslehti 14/2008
mukaan lupaavin tekninen keino maapallon lämpenemisen estämiseksi on rikkidioksidin lisääminen stratosfääriin, sanoo tutkija Ken Caldeira Stanfordin yliopiston Carnegie-instituutista. Ken Caldeira on maailman johtavia ilmastonmuutostutkijoita. Hänen tutkimuksensa pääkohde on geoengineering eli tekniset ratkaisut ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Rikkidioksidi on halpaa, sitä on helppo levittää ja tiedämme sen toimivan, koska olemme havainneet tulivuorten purkausten viilentävän maapalloa samalla tavalla. viety rikkidioksidi muodostaisi hiukkasia, jotka imisivät itseensä auringonvaloa ja heijastaisivat siitä osan takaisin avaruuteen. Rikkidioksidin ylös kuljettamiseksi tutkitaan lentokoneita halvempia vaihtoehtoja. Varteenotettava ajatus on siirtää kaasusta paineistettu neste maan pinnalta yläilmakehään pumpuilla varustetulla ja ilmapalloilla kannatetulla letkulla. Yksi letku olisi tarpeeksi kuljettamaan rikkidioksidin, joka riittäisi koko planeetan viilentämiseksi. Hankkeen aloituspaikaksi on ehdotettu pohjoista napa-aluetta, jolla ilmaston lämpenemisen vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin. Rikkidioksidi olisi syytä kuljettaa sadepilvien yläpuolelle, jolloin hiukkaset pysyisivät ylhäällä muutaman vuodenkin. Tulivuori Pinatubon purkaus kesäkuussa 1991 osoitti käytännössä rikkidioksidin lisäämisen stratosfääriin kehittämisen arvoiseksi ajatukseksi. Räjähtäessään Pinatubo syöksi sisuksistaan tuhkavanan, joka vei stratosfääriin 20 miljoonaa tonnia
YLÄILMAKEHÄÄN
Caldeira korosaltaa, että maap ilon manipuloim onen voi olla ain ne. astaan apuväli
Aivan kuten Tasavallan Presidentti vastustaa omien valtaoikeuksiensa vähentämistä, vastustavat edustajat oman valtansa vähentämistä. Kansanäänestyksiä vastustetaan usein sillä, että kansa on helposti manipuloitavissa, ja siksi niiden äänestysten tulokset ovat epäviisaita. Kuitenkaan valtuustoa tai eduskuntaa valittaessa ei kansan järkevyyttä pidetä kyseenalaisena, vaan puolueet pyrkivät vaikuttamaan äänestäjien päätöksentekoon mm. viihdeohjelmiin osallistumalla ja ilmapalloja jakelemalla.
Mikko Setälä, Tietoviikko 36/2008
Jos mainoksia, televisiota, naapureita ei olisi, tavaroiden ostaminen kävisi tavattoman työlääksi, tylsäksi. Kapitalismi vaatii hurjia ponnistuksia, se ei tule luonnostaan. Ranskassa päättelivät, että edes 35 tuntia viikossa ei riitä: opetukset unohtuvat. Jos hetkeksikään herpaantuu, ihmiset ovat auttamassa toisiaan pyyteettömästi. Pahimmillaan ovet jätetään lukitsematta ja vieraalle tarjotaan yösija. Tere Vadén, Aikalainen 16/2008
(SAUDI-AMERIKKA) Sonkajärven koivuklapituottajien kartelli eli Tuomisen Vesku päätti myöhään maanantaina ylimääräisessä kokouksessaan uusista tuotantorajoituksista, joilla pyritään pysäyttämään klapien hintojen lasku. Markkinoilla on ollut ylitarjontaa sen jälkeen, kun Jaatisen vanhaisäntä kuoli pois ja perikunta pisti koko rantakoivikon matalaksi , Tuominen analysoi. Kaikkiaan klapien tuotantoa leikataan noin kolme mottia päivässä. Tuotantorajoituksiin vaikuttavat myös ns. tuotannolliset syyt, eli se, että Tuomisen apumiehenä toiminut naapurin Rane on vielä kännissä Sonkajärven keskustan vaalivalvojaisten jäljiltä. Päätöksellä ei ollut ainakaan välitöstä vaikutusta Nasdaq-indeksiin. Lehti - totuus seuraa perässä, 27.10.2008, http://lehti.samizdat.info/
Anssi Koskinen
42 voima 09 /2008
eläin
Huviretki tienpientareelle
Krimin niemimaa on kuin Tarkovskin vyöhyke, josta kaikki haluavat ryövätä omat aarteensa.
kypsyvät syyskuussa. Saksanpähkinä putoaa kulkijan päähän, vuoret kaatuvat Mustaanmereen, pinjat pörhistyvät etelätuulessa, tippukiviluolat katoavat maan alle. Itäiseltä ja pohjoiselta Krimiltä löytyy karumpaa luontoa, mäntyjen kehystämiä kivikaltaita, jotka muistuttavat Kainuun maisemia. Erityisesti turistien kansoittamalla etelärannikolla ympäristöongelmat ovat melkoisia. Krimillä vierailee vuosittain 45 miljoonaa turistia, joiden jättämät roskat ajelehtivat kaduilla ja kinostuvat taajamien liepeille ja metsiin. Puistonvartija Vasili ärähtää ja potkaisee tyhjää olutpulloa vuonna 1979 perustetussa Kara-Dahin luonnonpuistossa. Muinaisen tulivuoren Kara-Dahin laavavirrat ovat jähmettyneet mielikuvituksellisiksi kielekkeiksi. Vasili hyppelee vuorikauriina jyrkänteiden reunalla. Laakso on täynnä vuoristotammia, villipäärynöitä ja villipistaaseja. Hy¨, Vasili osoittaa polunmutkaan: siellä luikertaa harvinainen poloz-käärme, myrkytön ja harmiton.
Naakka
pontevassa pystyasennossa sirkeä, varista muistuttava lintu. Sehän on naakka! Tohkeissaan se tapittaa läheisellä bussipysäkillä seisovia nisäkkäitä ja kommentoi heitä lajitovereilleen. Naakat vilkuilevat uteliaasti bussia odottavia, töykkivät nurmea ja katsahtelevat laumansa muihin mustaharmaisiin viipottajiin. Niille tuntuu olevan tärkeää säilyttää kontakti toisiinsa. Muiden lajien edustajia naakat lähestyvät pelottomasti ja vilpittömin aikein (paitsi matoja, hyönteisiä ja toukkia, jotka ne pistävät poskeensa kasvien silmujen ja siementen ohella).
NURMIKOLL A HYPPELEE NAAKKA (C O R V U S MO N E DU L A)
K
R I M I L L Ä V I I K U N AT
stro. Viemärijätteen säiliö on vanha ja korkea. Vaarana on, että säiliö lähiaikoina sortuu mereen. Laittomat rakennukset eivät yhdisty viemäriverkkoon, vaan joka talossa on oma viemäröinti. Pienrakentajat vetävät putket usein mereen. Krimillä on alhainen tulotaso ja paljon työttömyyttä, siksi kaikki pystyttävät lisärakennuksia, jotta voisivat vuokrata niitä kesällä turisteille. Väitetään, että turismi on välttämätöntä Krimin taloudelle. Toisaalta valtaosa tuloista menee pienen liikemiespiirin taskuihin. Yritysten maksamat verot ovat naurettavan pieniä, Lukjanova kuittaa. Krimin kaupungissa on väännetty kättä yleisistä puistoista, jotka halutaan usein jyrätä rakentamisen tieltä. Ympäristöaktivisteja on loukkaantunut, kun rakennusfirmojen työläiset ovat hyökkäilleet puistoihin leiriytyneiden mielenosoittajien kimppuun. Mutta eivätkö paikalliset viranomaiset yritä lopettaa laittomuuksia? Eivät, he johtavat kyseisiä toimia, Lukjanova nauraa. Paikallisvalta ja rikollispiirit ovat läheisessä yhteistyössä. Aktivistimme ovat saaneet tappouhkauksia. Laittomat metsähakkuut ja ryöstökalastus ovat myös merkittäviä ympäristöongelmia. Merenpohjassa lojuu toisen maailmansodan aikana uponneita sotalaivoja, jotka saastuttavat vettä. Myös nykyisistä sotalaiMONESSA
voista valuu päästöjä mereen. 1990-luvulla oli toiveita, että sota-alusten läsnäolo vähenisi, mutta nyt Ukrainan ja Venäjän laivaston lisäksi Nato pyrkii Mustallemerelle. rannalla lepäävän ¦olkinon kaupungin laidalla kohoaa jättimäinen kuutio. Kyyhkyset kiertävät apokalyptista möhkälettä, sen takana välkkyy Akma¨koen suolajärvi. Kyseessä on Krimskoje aes, kesken jäänyt ydinvoimala. Kun saavumme turistinähtävyydeksi surkastuneelle ydinvoimalan raadolle, törmäämme kiovalaiseen lmiryhmään. Elokuvaväki on pukenut kolmelle valkealle vuohelle vaatteet.Vuohet päästetään rynnistämään voimalan portista ja kamera käy. Suolajärveltä päin kuuluu laukauksia, ne kaikuvat voimalahallien välissä. Metsästävät peltopyitä, selvittää Maksim, jonkinlainen vartija. Hän vahtii voimalaa donetskilaisen yrittäjän puolesta, joka osti sen viime vuonna. Yrittäjä haluaa myydä voimalan metalliosat romuraudaksi. Kokonaan sitä ei voi purkaa, se kestää vaikka ydinpommin, Maksim tietää. Lähdemme Maksimin johdolla ekskursiolle voimalaan. Taskulamput valaisevat tietä. Kuljemme loputtomia portaita ylös ja poikki betonipölyn ja romun peittämien hallien. Jalkojen alla narskuvat särkyneet komponentit ja piirilevyt, väistelemme törröttäviä letkunpätkiä. TarkasA ZOVA N M E R E N
tamme valvomon ja reaktorin tyhjän kuoren. Mutteri vierii lattialla ja putoaa hissikuiluun. Kurkistamme kellariin, jossa moskovalaiset musiikkiyrittäjät ovat joka kesä 1990-luvun puolivälistä lähtien järjestäneet teknoraveja. avautuva Kazantipin niemi on entinen koralliriutta. Ovaalinmuotoisen nimen keskusta on 3050 metriä matalampana kuin jyrkät reunat. Puuton, varpua kasvava Kazantip on suojeltu krimiläisittäin. Suojelualue kattaa oudosti vain niemen reunat. Syy selviää, kun pääsemme Kazantipin keskustaan. Siellä kohoaa öljykenttä. Poraustornit kitisevät. Paikalla häärii Crimea-Texas Nafta -yhtiö, jonka omistaa kanadalainen Epic Energy. Harvassa Euroopan kolkassa on yhtä pienellä alueella niin monisärmäistä ja upeaa luontoa kuin Krimillä. Krimin valossa myös luonnon hyväksikäyttö näyttäytyy pulppuavassa monineuvoisuudessaan.
¦ O L K I N O S TA P O H J O I S E E N
itHy¨, Vasili oso taa polunmuterkaan: siellä luik n taa harvinaine poloz-käärme.
eli kirkhakkinen on Varsinais-Suomen maakuntalintu. Sen levinneisyysalue rajoittuu Lounais- ja Etelä-Suomeen. Naakkoja ei näe aina, kuten esimerkiksi variksia, mutta syksyisin ne kerääntyvät hämärän hyssyssä valtavina laumoina metsiin ja puistoihin yöpymään. Osittaismuuttajina osa niistä talvehtii kotomaamme kaupungeissa, osa muuttaa tyylikkäästi Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan. Hyvin sosiaalisina olentoina naakkoja näkee harvemmin yksinään. Jossain lähistöllä luuraa ainakin ensin nähdyn kihlattu. Naakat nimittäin viettävät saman kumppanin kanssa koko elämänsä, ja ne näyttävät usein jopa vastarakastuneilta nyhjätessään oksalla tai kirkon räystäällä kylki kyljessä. Ne pesivät isohkoissa ryhmissä mielellään keskiaikaisissa harmaakivikirkoissa ja linnojen raunioissa sekä kivitalojen kattorakenteiden koloissa ja savupiipuissa. Tasa-arvoinen naakkapariskunta ruokkii poikasensa yhdessä. Kaurinkoski sympatiseerasi naakkoja niin kovasti, että perusti 1920-luvulla Koijärvelle oman naakkakuntansa. Isoksi kasvanut yhdyskunta viihtyi pappilan tienoilla kuitenkin niin hyvin, että muutamana keväänä Kaurinkoski palkkasi pikkupojan kaivamaan munat haapojen koloista ennen kuin poikaset ehtivät kuoriutua. Naakkojen mieltymys kivikirkkoihin oli käydä niille kohtalokkaaksi. Temmellys aiheutti pyhätöille aikoinaan niin paljon haittoja, että lajin suojelupäätös purettiin vuonna 1962. Lintuja alettiin häätää pois niiden perinteisistä pesäpaikoista. Sittemmin suhtautuminen muuttui, ja naakkakannan väheneminen on saatu pysähtymään.
H Ä M E E SSÄ PA S TO R I
Ville Ropponen Jatkojuttu Krimin demokratialiikkeen kytkeytymisestä Krimskojen ydinvoimalaan Voiman netissä, www.voima..
ekologinen ongelma Krimillä on laiton rakentaminen, selvittää Maria Lukjanova, Krimin tärkeimmän ympäristöjärjestön Ekologija i Mirin Feodosian osaston johtaja. Feodosian kaupungissa kypsyy mahdollinen ekokata R O S K A A M I S TA P A H E M P I
Natalia Deviatkina
KRIMSKOJE AES. Vain Krimin
niemimaalla hylätty ydinvoimala voi olla turistitäky.
sympaattisia olentoja, olenkin näemmä ymmärtänyt väärin ihmisnaisista käytetyn naakka-nimityksen. Tulkitsin sen halventavaksi samaan tapaan kuin kurpan tai kotkan, mutta mitä vielä. Olisi imartelevaa tulla kutsutuksi naakaksi, tuoksi avoimeksi ja sosiaalisesti taitavaksi harmaasulaksi!
K O S K A N A A K AT O V AT K O V I N
Anu Harju
kuuluvassa Krimin autonomisessa tasavallassa on kaksi miljoonaa asukasta, joista 60 prosenttia on venäläisiä, 25 prosenttia ukrainalaisia ja 13 prosenttia krimintataareja. Sevastopolin laivastotukikohdan lisäksi Venäjä ja Ukraina ovat viime aikoina kiistelleet Azovanmeren pienistä öljyvaroista. Feodosian 2 500-vuotias historia on hyvin monikulttuurinen ja
UKRAINAAN
vaiheikas. Vuonna 1347 mongolit piirittivät Feodosian genovalaiskoloniota ja linkosivat muurien yli ruttoon kuolleita sotilaitaan. Genovalaisten pae
Mi l l a ist a v i hreä ä sä hk ö ä sin ä käyt ät ?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS -epidemiaa vastaan. opettajia, taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan. Ota yhteyttä: Ota yhteyttä: nninfo@lindersvold.dk tai +45 2367 4906, veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
www.lindersvold.dk
maailma.net portti parempaan maailmaan
Kun haluat tietää, mitä maailmassa tapahtuu
www.maailma.net
Seed&Bean:
(reilu meininki)
www.ruohonjuuri.
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5 (Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus) p. 09 - 445 465 TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 Tampere p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 Turku p. 02- 478 2660
Luomulaventelilla ryyditetty reilun kaupan tumma suklaaunelma rauhoittaa kiireisen mieltä ja hellii makuhermoja. Flavonoidirikas laventelisuklaa on hyvän mielen nautinto. Kokeile ja ihastu!
Laventelisuklaa
makuelämys Hedelmäisen mausteinen än teenautinnon tarjoaa lempeänlämpim än. Elin syysiltaasi sykähdyttämä maustetee voimaa elvyttävä maan auttaa aistejasi puhkea , luonnollisesti. kukkaan. Luomua
ruusu Yogi Tea: Inkivääri-kiinan
kas Pähkinäisenmakuinen, proteiiniri a-aineeksi. i tai esimerkiksi kasv ispihvien raak liseksi lisukkeeks ltävä ihmevilja on gluteeniRunsaasti kalsiumia ja rautaa sisä vinoaa löydät Ruohonjuuresta ton ja kolesteroliton nautinto.K kuna. myös muroina, jauhona ja riisikak
Kv inoa - inkojen ihmev ilja oa sopii herkulkvin
Verkkokauppamme osoitteessa:
www.ruohonjuuri.
44 voima 09 / 2008
Huumoribändin kirous
Tuomas Toiviainen haluaa laulaa rivoja, ihan tosissaan.
T
AMPERELAINEN
Moppi ja Aivokurkiaiset on ajanut itsensä umpikujaan. Marraskuussa toisen levynsä julkaiseva yhtye on leimaantunut monien silmissä vitsiksi, vaikka bändin keulakuva Tuomas Toiviainen painottaa olevansa täysin tosissaan. Ihmiset eivät aina tiedä, mihin genreen meidän bändimme voisi laittaa. Baareissa voi olla vaikkapa punk-ilta tai pop-ilta, mutta ei kuitenkaan minkäänlaista kyrpähomovittu-iltaa. Kerran meitä ei huolittu esiintymään, koska keikkapaikalla ei kuulemma ollut tapana ottaa huumoribändejä esiintymään, Toiviainen selittää kiihtyneesti. Moppi ja Aivokurkiaiset julkaisi Homorakkautta-debyyttinsä keväällä 2007. Marraskuussa ilmestyvällä toisella levyllään bändi kuulostaa yhä enemmän Leevi and the Leavingsilta. Se saattaa johtua levyn tuottaneesta Riston Risto Ylihärsilästä, joka on Toiviaisen mukaan suuri Leevi And The Leavings -fani.
Timo Forss, maria-kaisa jurva, Pertti Laesmaa, jari tamminen & Jukka Vuorio
Singersongwriterbluesia
Malilaisen laulajan, kitaristin ja säveltäjän Rokia Traorén neljäs albumi on täynnä intiimejä, hienostuneita kappaleita, joissa Traoré on niin läsnä, että tuntuu kuin hän kuiskaisi ja huokaisi kuuntelijan korvaan. Hänen sähkökitaran soittonsa sekä albumilla kuuluvat afrikkalainen jousisoitin ngoni, harppu sekä lyömäsoittimet muodostavat minimalistisen yhdistelmän. Albumilla Traoré laulaa enimmäkseen bambaran kielellä, joskus ranskaksi sosiaalisesti suuntautuneita tekstejään. Yhdeksännellä ja viimeisellä raidalla A Ou Ni Sou on piiloraita. Se on persoonallinen ja jazzahtava tulkinta englanniksi amerikkalaisvenäläisen säveltäjän George Gershwin klassikosta The Man I Love, joka kuului myös Billie Holidayn repertuaariin. Päällimmäisenä koko albumilla hehkuu ja hengittää kuitenkin Rokia Traorén hillitty ja herkkä, erittäin kaunis laulu. (MKJ) Rokia Traoré: Tchamantché. Universal 2008.
olevan maailman ensimmäinen luuttutrio. Se on tapa murtaa arabialaisen musiikin perinne, jossa luutun tehtävänä on ollut säestää laulajaa. Tässä kokoonpanossa itse luuttu pääsee pääosaan. Myös trion toinen albumi Majâz on instrumentaalinen lukuun ottamatta yhdeksättä raitaa Min Zaman, jossa veljekset myös laulavat. Se on perinteinen laulu ja levyn ainoa, jota he eivät ole säveltäneet itse. Musiikissa on jännitettä. He pitävät musiikkiaan poliittisena ja se syntyy palestiinalaisten arkipäivästä. Rauhallinen kappale voi yhtäkkiä muuttua nopeatempoiseksi, energisen koniktintäytteiseksi, lähes aggressiiviseksi. Veljekset improvisoivat ja musiikkiin tuo sykettä myös vieraileva perkussionisti, Yousef Hbeisch. Veljekset ovat todellakin virtuooseja ja soittavat niin riipaisevan kauniisti, että kuulija melkein pidättää henkeään. (MKJ) Le Trio Joubran: Majâz. Harmonia Mundi 2007.
enemmän tai vähemmän punkrockbändiksi, mutta uusimmalla levyllä on otettu jälleen iso askel indie-alternative-ininän suuntaan. Ja siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa, koska sekin voi olla tyylikästä. Nyt lopputulos ei kuitenkaan sitä ole. Parhaimmillaan bändistä tulee mieleen newjerseyläinen loistava My Chemical Romance, mutta valitettavasti ei kovin pitkäksi aikaa. Melodista So Called Planin musiikki edelleen on. Eikä tätä tule nyt tulkita niin, että kaikki matsku levyllä olisi tekotaiteellista paskaa. Ei siellä ole mitään paskaa. Ongelma on vain siinä, että edes sinkkubiisiksi lohkaistu December ei tarjoa mitään kovin mielenkiintoista tai innostavaa. (JV) So Called Plan: December turns to fall. Sony BMG.
Idols
Baritoni Johnny Hartmanin laulaessa pystymme jokainen toteamaan, että hän osaa laulaa. Tuon seikan selvittelyyn ei tarvita arvovaltaista tuomaristoa. Hartmanin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 85 vuotta. Jo kuusikymppisenä kuolleen balladin mestarin laulu kuulostaa niin häkellyttävän helpolta. Hyvien laula-
jien kuulostaa. Huipulla ollut John Coltrane järjesti vuonna 1963 melkoisen yllätyksen levyttämällä Dizzy Gillespien ajoilta tutun Hartmanin kanssa. Tämä on ainoa kerta, jolloin kuulemme Tranen kvartettia säestystehtävissä. Säestäminen on sosiaalinen taitolaji, joka ei sovi diivailijoille tai lmaajille. Kvartetti myötäilee sopivan surulliselta vaikuttavaa Hartmania niin kuin pitää. Trane on sielukkaimmillaan, McCoy Tyner runollisimmillaan sekä Elvin Jones ja Jimmy Garrison herkimmillään. Saman vuoden Birdlandin, Newportin ja Köpiksen keikoilla ei kuulostettu tältä. Porukka hoiti yksillä otoilla levyn purkkiin. Yksi kappale vaati kuitenkin uuden aloituksen, kun Elvin Jones pudotti rumpupalikan. Eivät olleetkaan jumalia? Parasta kutumusaa! Meidän romantikkojen ykkösvalinta! (PL) John Coltrane And Johnny Hartman. Impulse Records 2008.
So called band
Turkulainen So Called Plan oli uransa alkutaipaleella muutamia vuosia sitten oikeastaan aika kiva bändi. Silloin orkesteria pystyi hyvällä omallatunnolla sanomaan
Vastapainoa räyhäämiselle
Poliittinen musiikki on usein melkoista paatosta tai villiä räyhäämistä. Molemmat tyylit toimivat hyvin, ajoittain ne vaan tun-
Luuttutrio
Palestiinalaisen luuttutrion veljekset Samir, Wissam ja Adnan Joubran sanotaan
tuvat varsin raskailta kuunnella. Miellyttävän vaihtoehdon aggressiota pursuvalle poliittiselle musiikille tarjoaa Washington DC:stä käsin operoiva Thievery Corporation. Jamaikalaisia, intialaisia ja brasilialaisia tyylejä rumpu-basso-vetoisiin taustoihin yhdistelevä yhtye on luonut omalaatuisen tyylinsä loungehenkisestä maailmanmusiikista. Rennon letkeä tuotanto kätkee kuitenkin sisäänsä äkäistä avautumista vallitsevaa maailmanjärjestystä kohtaan. Vallankumousta houkutellaan ja mellakkapoliisirivistöä kohti rynnätään. Va i k k a Thieveryä voisi syyttää musiikillisesta nössöilystä, saattaa kyseessä ollakin ovela juoni. Kuuntelijat, jotka normaalisti kiertävät punk-huudon kaukaa, kuuntelevat tällä kertaa propagandan mieluusti ja kokevat valaistumisen huomaamatta. Yhtyeen Rob Garzan sanoin: Näinä aikoina taiteilijoilla ei ole mitään tekosyytä olla käsittelemättä maailmanpolitiikkaa. On vaikeaa sulkea silmänsä maailman palaessa ympärillä.(JT) Thievery Corporation: Radio Retaliation. ESL Music, 2008
voima 09 / 2008
45
Tajiopetusta Suomessa jo yli 15-vuoden ajan. Katso alkavat kurssit www.taichichuan..
Hänen kauttaan yhtye on tullut minullekin tutuksi. Olen luultavasti kuunnellut yhtyeen koko tuotannon läpi, Toiviainen sanoo. Ylihärsilä on myös vaikuttanut Toiviaisen kirjoittamiin sanoituksiin. Toiviainen ja Ylihärsilä nimittäin tuntevat toisensa vuosien takaa, sillä he ovat soittaneet yhdessä englanninkielistä kitarapoppia Kukkanimisessä kokoonpanossa. Kukan hajottua molemmat alkoivat tehdä lauluntekstejä suomeksi. Nyt Toiviainen saattaa toisinaan soittaa Ylihärsilälle kysyäkseen hänen mielipidettään kirjoittamistaan sanoituksista. Toiviainen kertoo etsineensä musiikillista inspiraatiota brittiläisen, äkkiväärää ja kulmikasta kitarapoppia soittavan The Fallin tuotannosta. Kuuntelin puolentoista vuoden ajan oikeastaan ainoastaan The Fallia. En jaksa oikein kiinnostua uudesta musiikista. Satunnaisesti saatoin tutustua johonkin uuteen bändiin YouTubessa, jos sitä minulle joku suositteli. Moppi ja Aivokurkiaiset on tehnyt saadakseen huumoribändin leiman? Siis sen lisäksi, että on antanut itselleen typerän nimen? Toiviainen kirjoittaa yhtyeelleen avoimen homoeroottisia tekstejä, eivätkä ne ole sävyltään kauniin vihjailevia. Hän laulaa hennolla äänellään anaaliyhdynnöistä ja suuseksistä, mutta myös riittämättömyydestä ja epäonnisesta rakkaudesta. Vaikka Toiviaisen tekstit saattavat aluksi kuulostaa rivouksien latelemiselta, hän yrittää samanaikaisesti pukea sanoiksi sitä kuristavaa yksinäisyyden tunnetta, josta ei pääse eroon, vaikka panisi kuinka paljon ja vaikka kenen kanssa.
M U T TA M I TÄ
Keikoillamme olen kyllä huomannut, että joillekin pelkkä kyrpäsanan esiintyminen sanoituksissa näyttää olevan liikaa. kirjoittavansa homoeroottisia sanoituksia, koska haluaa niiden avulla käsitellä omaa homofobiaansa. Hänen mielestään vakaviin asioihin on tartuttava huumorin keinoin. Vain typerykset ajattelevat, että vakavista asioista voi puhua ainoastaan vakavasti. Olen kiinnostunut seksuaalisuuteen liittyvistä tabuista, haavoittuvaisuudesta ja peloista. Huumoria voi käyttää tuollaisten solmukohtien avaamiseen. Toiviainen mainitsee esimerkkinä Stanley Kubrickin elokuvan Tohtori Outolempi, kun hän puhuu huumorista keinona käsitellä vakavia asioita. Kubrick aikoi aluksi tehdä siitä vakavan draaman, mutta siitähän tuli lopulta humoristinen elokuva maailmanlopusta. Toiviaisen sanoitusten härskiyttä ja suorasukaisuutta selittää myös hänen kiinnostuksensa sosiaalisten tilanteiden sääntöihin. Olen miettinyt paljon, mitä ei saa sanoa tai tehdä. Ja tietenkin sitä, miksi on olemassa tuollaisia rajoja, hän sanoo. Tulevan levyn Heijastuksia-päätösraidalla hän laulaakin, että juoksen pakoon kaikkea sitä, mikä on mukavaa, sillä se mikä vie eteenpäin, on se sama mikä ahdistaa.
TOIVIAINEN SANOO
pe 14.11. klo 19
Sufi-musiikin ilta:
Nefes ja Galaxy
Liput 10/7 ¤
Turkkilaismusiikkia soittava Nefes ja senegalilaisyhtye Galaxy esiintya vät yhdessä. Mukana myös useita laulajia.
Etnosoi! -festivaalin ohjelmistoa järj. Maailman musiikin keskus & Stoa kesto n. 1,5 h
Olen t tunu kiinnos uteen alisu seksua vistä liitty a. tabuist
la 15.11. klo 17-19 5 7 9 Talentit Stoassa -tap
Tapahtumassa esiintyy maahanmuuttaja ohjelmaan vuonna 2007 osallistuneita a
Mukana mm. Manmeet Singh, Ana, Sergiu, An SERDE-yhtye soitta turkkilaista, kreikkalaista
Liput 5 ¤
Tuomas Kokko Moppi ja Aivokurkiaiset: Moppi ja Aivokurkiaiset. Lipposen Levy Ja Kasetti 2008.
Heavy kansanmurha
Tunnustaa, ei tunnusta, tunnustaa, ei...
U O N N A 1915 Turkkia puhdistettiin armenialaisista oikein urakalla: Turkin valtio myöntää 300 000 uhria, korkeimmat arviot liikkuvat 1,5 miljoonassa. Turkin hallituksen haluttomuus käsitellä tapahtumaa on johtanut välien aa tulehtumiseen maan sisäll ä ja suhteessa ulkovalkovaltoihin. eu-jäsenennyysneuvotteluisuissakin kansanmururhan kieltäminen n hiertää. Amerikkalais-armenialaiseen yhtyeeeseen System of a Downiin linkitlinkitin tyvä dokumentti Screamers ohittaa i yhtyeen heavyrymistelyn pintapuoymistelyn lisella vilkaisulla. Konserttitaltiot on a. Konserttitaltiot i miksattu siten, että normaalista livettä e tilanteesta poiketen sanoista saa selvää. Ratkaisu on perusteltu, poliittinen sanoma tulee läpi, mutta näillä pätkillä en haluaisi yhtyettä uusille kuulijoille esitellä. Muusikot saarnaavat armenialaisten oikeuksien puolesta ja omasta juurettomuudestaan ja osallistuvat sodanvastaisiin mielenosoituksiin.
V
Hrant Dinkin haastattelu. Dink piirtää haastattelussaan selkeän kuvan kansanmurhakysymyksestä. Hän maksoi surullisen henkilökohtaisen hinnan. Kansallismielinen turkkilainen murhasi hänet Istanbulissa vuonna 2007, hieman Screamersin ensi-illan jälkeen. Dokumentissa System of a Downin jäbät pyrkivät yhdysvaltalaispoliitikkojen puheille ja yrittävät painostaa heitä tunnustamaan kantunn sanmurh sanmurhan. Toistaiseksi asia on j jäänyt poliittisen kon koneiston rattaisiin myös Suomessa. my V Vi e r a i l l e s s a a n v vuonna 2005 Armeniassa presidentti Haloselta kysyttiin, aikooko Suomi joidenkin S muid muiden maiden tapaan tunnustaa armetu nialaisten kansanmurnialaiste han. Halonen vastasi, etHal tä Suomella ei ole tapana Suomel tunnustaa historian tapahtumia. Jari Tamminen
nyt yhdessä tyylikkäässä paketissa vuosilta 1991-2008 uusilla kansikuvilla varustettuna Yhteensä mukaanlukien Håll Dit Huvud Högt (live, Eskilstuna 2008) , joka sisältää toimittaja Jan Gradvallin Kent-artikkelin ja ennenjulkaisematonta kuvamateriaalia, kiertuehistoriikin sekä kaikkien kappaleiden sanoitukset www.kent.nu
rla G Carla Garapedian: Screamers. Dvd kaupoissa. oissa a.
antia edustaa turkinarmenialaisen toimittajan
D O K U M E N T I N V A H V I N TA
46 voima 09 / 2008
Dokaavat
apinat
sarjakuva-albumi Vainajan Velat 3 kertoi lyhyitä tarinoita eläimiltä näyttäneistä ihmisistä, jotka olivat toisiaan kohtaan yleensä tosi epäreiluja ja toteuttivat mielihalujaan normeista piittaamatta. Nissisen uusin sarjakuva, Yli 10 000 koiran koiranäyttely, on samaa absurdia laatua. Tapahtumien kulkua ei voi etukäteen arvata, ja hahmojen välinen dialogi viedään uusille urille. Varsinkin Bart KarYRKI NISSISEN EDELLINEN
viainen päästelee suustaan asioita, joita ehkä joskus ajatellaan, mutta ei sanota ääneen. Eläintarhat ovat melko tylsiä paikkoja, Karviainen pohtii. Paitsi tietysti apinat. Ne vaan runkkaa, nussii ja tappelee. Jos nussiminen vaihdetaan dokaamiseen, tulee ihan oma elämä mieleen. Jukka Vuorio
Jyrki Nissinen: Yli 10 000 koiran koiranäyttely. Zum Teufel 2008. 128 s.
Oma oikea
ajankohtaisuudessaan tärkeä kaunokirjallinen teos. Se kuvaa nuoren irakilaisen beduiinimiehen ajautumisen terroristiksi. Sota tunkeutuu aavikkokylään pikkuhiljaa. Ensin tarkastuspisteen sotilaat tappavat kehitysvammaisen pojan vahingossa. Sitten verinen ilmaisku hääjuhlaan järkyttää kyläläisiä, mutta vasta kun aseita etsivät amerikkalaiset sotilaat pakottavat päähenkilön isän ilkosilleen, tämän kokema nöyryytys ja
B
AGDADIN KUTSU ON
häpeä on niin syvää, ettei hän näe tilanteesta muuta ulospääsyä kuin liittymisen vastarintajoukkoihin. Amerikkalainen sotilas tuskin on itseään sivistänyt beduiinien tai arabien kunnia-käsitteeseen liittyen. Päähenkilö ei myöskään kykene näkemään tilannetta ulkopuolisen silmin, sillä hän ei tunne eri kulttuureja ja niiden erilaisia arvoja. Hän toimii kulttuurinsa tarjoaman maailmankuvan mukaisesti oikein aikoessaan terroristina räjäyttää ja polttaa. Kirjailija on entinen Algerian armeijan upseeri ja oikealta nimeltään Mohammed Moulesseheul.
Johanna Sarjas Yasmina Khadra: Bagdadin kutsu. Suom. WSOY 2008. 234 s.
Epätoivoa &
masennusta Turussa
R
IKU KORHONEN ON JO EHDITT Y
julistaa vuoden aikalaiskirjoittajaksi, tämän vuoden parhaaksi kolmikymppisen miehen sielunmaiseman piirtäjäksi. Päähenkilö Niklas ei ole varsin sympaattinen, päinvastoin. Niklas kokeilee outoja huumeita, tyrkyttää niitä muille, dokaa älyttömästi ja sössöttää kännissä, pettää puolisoaan ja uhittelee uusnatseille ystävänsä nimissä. Niin kai kunnon provosoivan, itseään etsivän nuoren miehen tulee tehdä, kun tämä kerta on hieno aikalaiskuvaus. Niklakselle ei käy huonosti, mutta ystävä vammautuu uusnatsin kostosta työkyvyttömäksi. Korhosen teos on synkkä ja paikoin hyvin vastenmielinen. Kirjan epäonnisin hahmo on löyhkäävä perhosentoukka, jonka peräpäähän yksi kirjan hahmoista tunkee naulan. Samalla tavalla kirjan ihmisten elämä on täynnä kipua, jonka tunkeutumista omaan
elämään he eivät voi välttää. He ovat tahdottomia, haisevia ja jollakin tavalla paskamaisen lopun kokevia. Korhonen on saanut huonon kirjallisuuden palkinnon vuonna 2000. Lääkäriromaanissa polveileva harlekiiniromaanien tyylin omaksunut novelli ansaitsisi sen myös. Korhonen on taitava kirjoittaja. Kylmä kyynisyys on kuitenkin masentavaa ja tylsää luettavaa. Taneli Nordberg arvosteli jo Voimaan 8/2008 ansiokkaasti AnnaLeena Härkösen Ei kiitos -romaanin. Siihen minulla ei ole muuta lisättävää kuin että Härkösen teoksesta on nyt sitten tekeillä elokuva ja näytelmä. Sitä kirjan käsikirjoitusmainen luonne antoi odottaakin. Nyt ehdotan, että joku elokuvamoguli lähestyisi myös Härkösen kihlattua, Korhosta ja muuntaisi hänen kirjansa valkokankaalle vähän toisenlaiseksi Turku-elokuvaksi, Levottomat toiseen potenssiin.
Hannele Huhtala Riku Korhonen: Lääkäriromaani. Sammakko 2008. 445 s. Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos. Otava 2008. 250 s. Taneli Nordbergin arvio Panokoneesta pihtaajaksi Voimassa 8/2008.
voima 09 / 2008
47
Terroria, journalismia & suojelupoliisia
Davidsenin trilleri julkaistiin vuonna 1998, Guilloun vuonna 2008. Kahden kirjan sisään & väliin mahtuu muuttunut Eurooppa.
luettua loppuun työmatkalla juuri ennen päätepysäkkiä. Kun saavun toimistolle, otsikoissa sanotaan, että parikymppiset nuorukaiset ovat heittäneet polttopulloja Turkin suurlähetystön edustalle Helsingissä. Vaarana on ollut, että koko rakennus olisi palanut. Helsingin Sanomien mukaan ainakin osalla kiinniotetuista on kurditausta. Turkin suurlähetystö epäilee kurdijärjestö pkk:n olevan aamuöisen lähetystön polttoyrityksen taustalla. Lehdistötiedotteessaan Turkin suurlähetystö tuomitsee teon ja uskoo sen taustalta löytyvän poliittisia motiiveja. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Stubb tuomitsee Turkin suurlähetystöön 21. lokakuuta kohdistetun väkivallanteon ja vakuuttaa Suomen suhtautuvan erittäin vakavasti kansainvälisen oikeuden sääntöjen edellyttämään velvoitteeseen turvata ulkovaltojen edustustojen ja niiden henkilökunnan turvallisuus Suomessa. Tapahtumat voisivat olla täysin Jan Guilloun Uinuvan uhkan tapahtumia. seuraavasti: Isku tapahtui sekunnilleen 03.00 ja se suoritettiin sotilaallisen tarkasti ja päättäväisesti. Ei tarvita lisäselvityksiä, miksi puhutaan pelkästään iskusta, kaikki tietävät terrorismin vastaisen sodan aikana, mistä on kyse. Puhe iskun täsmällisyydestä kertoo yhtä lailla maailmasta, jossa uskotaan tarkkuuteen. Suoritustapa on sotatilaan sopiva. Täsmäiskut hakeutuvat useimmiten kohteisiin, jotka ovat etnisesti meistä poikkeavia. Voisiko kuvitella, että Lontoon poliisi vuonna 2006 olisi rynnännyt poliisiksi tunnistamattomana metroon ja teloittanut tavallisen, epäilyttävän valkoihoisen nuoren miehen usealla laukauksella päähän? Olisiko täsmäpommeista puhuttu, jos ne olisivat tapahtuneet maassa, jonka oma uutistoimitus on sen verran uskottava, että ymmärrettäisiin, että kaikki pommit eivät osu kohteeseen?
U I N U VA U H K A A L K A A JAN GUILLOUN K IRJA
Kuvaus on hyvin realistista ja moraaliltaan ihailtavaa. Kirja on psykologisesti erittäin uskottava. Guilloun kirja osoittaa alleviivaamatta, kuinka rasistinen terrorismin vastainen sota on sekä alkuperältään että metodeiltaan. Samalla se on pätevä kuvaus journalismista, kirjallisuudesta ja suojelupoliisista. Nerokasta.
K UI N K A PA LJON ONK A AN
S
A AN K IRJAN
sta Epäily poliittisi ee motiiveista tek mpia teoista vakava kuin se, että . motiiveja ei ole
on viiltävä kuvaus terrorismin vastaisen sodan vaikutuksistanaapurimaassamme Ruotsissa. Kirja kertoo suojelupoliisin yrityksistä saada aihetodistein kiinni paikallinen al-Qaidan osasto.
vettä virrannut viime kymmenen vuoden aikana, jos vertaa Guilloun kirjaa tanskalaisen Leif Davidsenin vuonna 1998 alun perin ilmestyneeseen ja vasta nyt suomennettuun kirjaan Tähtäimessä. Davidsenin kirja käsittelee myös journalismia ja terrorismia. Tosin terrorismia jossakin niin vanhanaikaisessa merkityksessä että sitä on vaikea edes kuvitella enää. Muistaako kukaan enää eta:n ja ira:n terrorismia, puhumattakaan pahoista kgb:n tai Stasin agenteista? Siinä maailmanajassa terrorismi ei herättänyt hirvittävää pakokauhua ja paniikkia. Se oli osa meitä, siinä missä koulumurhaajat nykyään. On vaikeaa nähdä koulumurhaajien tietoiset ja harkitut teot terrorismina, kun kyse on naapurin poikien näköisistä ksuista kavereista.
L E I F D A V I D S E N I N K I R J A alkaa kohtalokkaasti: Koskaan ei
tiedä, milloin maailma romahtaa ja kaikki tuttu ja turvallinen kääntyy yhtäkkiä ylösalaisin. Metafyysinen kohtalokkuus ohjaa kirjan tapahtumia b-luokan trillerielokuvan tapaan. Siksi kirja on ihan luettavaa peruskauraa. Davidsenin kirja kertoo maalailevasti epäonnista valokuvaajasta, joka menettää kaiken. Kun Guilloun kirja on kertomatekniikaltaan vasemmistolaisin lukemani trilleri kaikessa hyvässä merkityksessä, kuvaa Davidsenin kirja minämuodossa hie-
man ontosti valokuvaajaa, joka on myynyt sielunsa toimimalla paparazzina. Kirjan pahiksena on entinen ddr:n agentti, joka tekee tepposia ettei paljastuisi. muutoksesta kymmenessä vuodessa kertoo karusti yksi yksityiskohta. Davidsenin 1990-luvun maailmassa poliisin pidätysaika terrorismiepäilyistä oli kolme päivää. Guilloun nykypäivää seuraavassa romaanissa perustelematon pidätysaika kestää kuukausia. On mielenkiintoinen paradoksi, että nykyaikana epäily poliittisista motiiveista tekee teoista vakavampia kuin se, että motiiveja ei ole. Valtiovalta pyrkii turvaamaan omaisuuden ja järjestelmän muutoksilta samalla, kun yksilö menettää kaikki ihmisoikeutensa, kun häntä epäillään kumouksellisuudesta.
TERRORISMIK ÄSIT YKSEN
Kimmo Jylhämö Jan Guillou: Uinuva uhka. Like 2008. 382 s. Leif Davidsen: Tähtäimessä. Otava 2008. 411 s.
Vääntyy, vaan ei säry
Marja Björkin esikoisromaani Posliini purkaa pahuuden tabuja.
Jaana, kuusivuotias tyttö, jota kukaan ei rakasta. Sitten hänen elämäänsä astuu äidin siskon mies, ihmeellinen kaupunkilainen maailmanmies Kurt, joka lupaa rakastaa. Jaana vietellään, kesytetään, manipuloidaan rakkaudeksi naamioidulla pahoinpitelyllä niin että hän itsekin alkaa uskoa sen olevan rakkautta. Mitä Jaana voisi muuta luullakaan? Hän ei ole toisenlaista koskaan kokenut. Marja Björkin pedoliasta kertovan esikoisromaanin lukeminen sai minut käymään itsekseni samantapaisia väittelyjä kuin katsoessani muutama vuosi sitten Bruno Ganzin ihmisenoloista Hitleriä elokuvassa Perikato. Posliinin päähenkilö ei tosin ole rikoksen tekijä, vaan sen uhri, mutta myös Björk on valinnut tabuja rikkovan tavan kertoa. Björk on lisäksi valinnut tarinalleen minäkertojan, mikä tekee lapsen seksuaalisten tunteiden kuvaamisesta vieläkin rajumman valinnan. Hitlerin rooliin Perikadossa ja teki absoluuttisesta pahasta ihmisen, monet pitivät tätä juuri oikeana lähtökohtana. Pahan alkuperä on meissä jokaisessa mahdollisuutena olemassa, he perustelivat. Taiteen tulee tarjota vaihtoehtoja Hollywood-tyylin pahan metsästysreissuille aina vain vierailla mailla. Olen samaa mieltä. Eikä ajatuskaan ole uusi. Kaiken epämiellyttävän ja pelottavan projisoiminen ohjelmallisesti ja ainoastaan itsen ulkopuolelle on sekä epärealistista, vahingollista että valtavan uuvuttavaa. Oliver Hirschbiegelin ohjaamasta elokuvasta oli kyllä mielipiteitä toiseenkin suuntaan. Niiden mukaan Perikato rikkoi tabuja väärällä tavalla, koska samalla kun Ganz ikään kuin teki pirusta ihmisen, katsoja koki inhon lisäksi myös samastumisen, ehkä paikka paikoin jopa säälin tunteita katsoessaan tuota uppoavaa ja tärisevää miestä. Tabun säännön mukaan näin ei saisi tapahtua. Ei riitä, että pahaa vastustaa. Pahaa ei saa koskettaa, saati sitten ymmärtää. Pahan pitäisi olla joka hetki pirullinen
KUN BRUNO GANZ SUKELSI
ja luotaan työntävä ja uhrin pitäisi joka sekunti tiedostaa se ja kärsiä. käsitellä kuin elävänä todellisuutena. Tai tosin päin: tabuina tiettyjä asioita ei tarvitse käsitellä ollenkaan. Mutta oliko siepatun Natascha Kampuschin elämän jokainen sekunti kellarissa pelkkää kärsimystä kahdeksan vuoden ajan? Alleviivaan sanaa pelkkää. En usko. Entä oliko hänen vangitsijansa Wolfgang Priklopil kaikissa tilanteissa ja kaikkien ihmisten kanssa aina ja jatkuvasti itse piru? Siis kaikkien ja aina. En usko sitäkään. Kuitenkaan ei ole epäilystäkään, että Priklopil teki todella ison rikoksen eikä Kampuschilla ollut siihen minkäänlaista syytä. Ja silti Kampuschia alettiin pelastautumisensa jälkeen hyvin pian myös arvostella. Mikäs uhri se sellainen on, jonka suusta ei tule pelkkiä mustavalkoisia totuuksia, joka ylipäätään avaa suunsa, arvostelee mediaa ja poliiseja ja jolla näyttää
TA B U I N A A S I O I TA O N H E L P O M P I
menevän tätä nykyä jopa aika hyvin? Tabu typistää ihmisen kuviksi ja symboleiksi.
B J Ö R K I N R O M A A N I S S A L A P S E N hyväksikäyttäjä löytää keinon, jolla hän saa toimintansa näyttämään uhrin silmissä tavalliselta ja oikealta. Aluksi ehkä hiukan oudolta mutta loppujen lopuksi hyvältä ja etenkin ainoalta vaihtoehdolta. Björk tuo pahan lähelle, jopa inhottavan ja intiimin lähelle ja näyttää, kuinka se usein toimii: keinojaan varioiden ja vaivihkaa ujuttautuen. Rikoksen tekijällä ei myöskään ole l
48 voima 09 / 2008
Maria Larssonin jäljillä
Mikä sai ujon ohjaajan kiihtymään?
Kimmo Jylhämö
halusin tehdä tv-dokumentin Maria Larssonin elämästä, selvittää kirjailija Agneta Ulfsäter-Troell, mutta Jan sanoi että ei, ei, ei missään tapauksessa. Haluan, että annat Marian materiaalin minulle. Ja niin minä kunnon vaimona annoin periksi. Sanoin, että hyvä on kultaseni, käy kimppuun. Ulfsäter-Troell nauraa hersyvästi ja hänen miehensä, ohjaaja Jan Troell vetäytyy syvemmälle jyhkeän nahkatuolin uumeniin näyttäen hivenen kiusaantuneelta. Ohjaaja puhuu ujon oloisesti, hiljaisella ja rauhallisella äänellä. Niin, Agneta keräsi materiaalia Mariasta kahdenkymmenen vuoden ajan. Päätös tehdä aiheesta ktiivinen elokuva syntyi yhdessä kuusi vuotta sitten. Ulfsäter-Troellin sukuhistoriaan perustuva elokuva Ikuistetut hetket kertoo suomalaistaustaisen Maria Larssonin tarinan 1900-luvun alun Ruotsissa. Työväenluokkainen Maria yrittää selviytyä arjesta ikuisten rahahuolien ja alati kasvavan lapsikatraan keskellä. Viinaanmenevä aviomies Sigfrid latelee tappouhkauksia, mutta avioparia yhdistää rakkaus, eikä ero tunnu mahdolliselta. Iloa Marian elämään tuo arpajaisissa voitettu kamera, jolla hän oppii pyydystämään ohikiitäviä hetkiä mustavalkoisiksi muistoiksi. Oikealla Maria Larssonilla ei ollut suomalaisia sukujuuria. Historiaa muokattiin, jotta päärooliin saatiin suomalainen Maria Heiskanen. Olen tehnyt töitä Marian kanssa Il Capitanosta lähtien, jolloin hän oli vasta 19, sanoo Troell ja kertoo ihastuneensa alun perin Heiskasen
MINÄ
valkokangas
Ihminen, jumala
Maradona-dokumentti avaa katsojalle oven surrealistiseen maailmaan, joka pyörii jalkapallojumala Diego Maradonan ympärillä. Kaikkien aikojen jalkapalloilijan tittelistä tiukasti Pelen kanssa kättä vääntävä Diego Armando ei elä tavallisen kuolevaisen elämää ja se jos mikä on yleisessä tiedossa. Julkisuudessa Maradonan elämä on näkynyt lähinnä mattinykäsmäisenä virtuositeetin ja päihdehuuruisen sekoilun jatkumona. Emir Kusturican dokumentissa Maradona kertoo kameralle itse huumeiden käytöstään, köyhästä lapsuudestaan ja poliittisista näkemyksistään. Huumeiden haitat myöntävä ja niitä myös vähättelevä urheilija, kahta ökykelloa ranteissaan kantava sosialisti ei jätä kylmäksi. Epätodellisen lisän Maradonan ympärillä pyörivään mikrokosmokseen tuo Iglesia Maradoniana, Maradonan kirkko. Jumalan käden nimeen vannovat uskovat menevät naimisiin Maradona-alttarin edessä, rukoilevat käsi pallolla ja pitävät messuja tissibaarissa. Mikäli kyseessä olisi ktiivinen elokuva eikä dokumentti, dumaisin kirkon täysin epäuskottavaksi juonenkäänteeksi. Kun kyseessä on Maradona, se tuntuu olevan ainoastaan yksi lisämauste epätodellisessa elämässä. (JT) Emir Kusturica: Maradona. Ensi-ilta 21.11. kanna. Bagdadin kyljessä sijaitsevan Abu Ghraib -vankilan vartijat ja kuulustelijat syyllistyivät pahimpaan mahdolliseen sotarikokseen. He jättivät jälkeensä todisteita. Valokuvat siitä, kuinka he toimivat ohjeiden ja käskyjen mukaan, näyttivät maailmalle sodan rumat kasvot sääntökirjan takaa. Niitä kasvoja ei tarkoitettu suurelle yleisölle ja hetken aikaa hallitsematon kaaos oli kaikkien nähtävillä. (JT) Errol Morris: Standard Operating Procedure. Elokuvissa parhaillaan.
tuomas rantanen & Jari Tamminen
Sodan kasvot
Sodankäynnin säännöt ovat melkoisen häilyvä käsite. Niillä pyritään hallitsemaan hallitsematonta, luomaan järjestystä kaaokseen. Toki kaikki toiminta kriisitilanteissa lamaantuisi ilman sääntöjä, kuitenkin illuusio järjestyksestä on jopa tärkeämpi kuin järjestys itse. Errol Morrisin Standard
Veljesten veijarointia.
Ethan ja Joel Coenilla on erehtymätön kyky hallita sanomansa ja elokuvakerronnan tekniikan välinen dialektiikka. Tällä reseptillä syntyy aina hyviä elokuvia. Heidän uudessa tuotoksessaan loistavat kaikki ne ainekset, missä veljekset ovat parhaimmillaan. Nokkela käsikirjoitus, nimekkäiden näyttelijöiden haasteelliset näyttelijäsuoritukset ja ohjaajien pettämätön tyyli- ja rytmitaju kuljettavat elokuvaa katsojan kannalta tyydyttävällä tavalla koko kaarensa ajan. CIA:han sekä yläluokkaisten
valtion virkamiesten ja nykyajan proleosastoa edustavien kuntosalityöntekijöiden väliseen luokkajännitteeseen kulmaava satiiri puree leppoisan terävästi. Ja koko ajan on hauskaakin. Elokuvan ainoa puute on oikeastaan siinä, että sen syvempi losonen horisontti ei aukea aivan vastaavalla aurauksella kuin esimerkiksi viimevuotisen No Country for Old Men -elokuvan kohdalla. Tosin tälläkin kertaa elo sinänsä avartuu surullisen koomisena piinana, missä kaikki vonkaavat toissijaisten asioiden kautta omaan elämäänsä tarkoitusta ja tärkeyttä. Ja juuri siksi ihmiset yhtä hyvin me kuin he aina enimmäkseen kompastuvat omiin haaveisiinsa. (TR) Ethan ja Joel Coen: Burn After Reading. Elokuvateattereissa 21.11.
Kosminen yhteys omaan takaraivoon.
Vasta 26-vuotiaan Olli Ylisen ohjaama ja vain 40 000 euron indiebudjetilla toteutettu digielokuva kertoo tämän ajan nuorista elämäntapaintiaaneista, jotka kelluvat huumeisessa kaupunkiavaruudessa ilman porvarillisia menestyspyrkimyksiä. Trippailun lomassa he haaveilevat olemisen tarkoituksen löytämisestä, ilmaisesta joukkoliikenteestä ja yllättävän vahanaikaisella tavalla romanttisesta parisuhteesta. Klassisessa kaunotar ja kulkuri -tarinassa kamppaillaan päin ylihuolehtivien työkkäritätien, perään juoksevien lipuntarkastajien ja maata kiertävälle radalle degeneroituneiden 1960-lukulaisten kautta ahdistavaksi ilmentyvää yhteiskuntaa.
Operating Procedure on dokumentti, jossa tuo illuusio murtuu. Samalla kun kaikki sodankäyntiin osallistuvat vetoavat sodankäynnin ritarillisiin arvoihin, he ovat varsin tietoisia käytännön raadollisuudesta. Oireellista säännöille on myös se, että niiden laatijat harvemmin joutuvat vastuuseen päätöksistään. Vastuun moraalittomista päätöksistä kantavat ne, jotka tottelevat käskyjä. Irakin sodassa sodankäynnin sääntöjä on rikottu kaikilla mahdollisilla tavoilla, alkaen sodan julistamisesta. Vastuuta näistä rikkomuksista eivät kuitenkaan rivisotamiehiä korkeampiarvoiset juurikaan
Kuvattavassa miljöössä on kliseisen rappioromantiikan ohella omakohtaisuuden tuoreutta. Aina haasteellinen dialogikin on enimmäkseen toimivaa. Kuvaus ja leikkaus on tekijöillä hallussa, ja ne kuljettavat tarinan puolesta hiukan vaappuvaa draamaa. Elokuvan suurimpana ongelmana on se, että tekijät eivät oikein ole osanneet päättää, onko tarkoitus tehdä haltioitunut saaga psykedeelisestä uushippiydestä vai jonkinlainen tee se itse -opetuselokuva siitä, kuinka harhailu hallusinogeeneissä saattaa sittenkin enemmän lisätä kuin poistaa kasvukipuja ja angstia. Elokuvan päällimmäiseksi opetukseksi näyttää viimein puristuvan ajatus siitä, että huumeet eivät sovi nimenomaan keski-ikäisille. Tässä yhteydessä lienee myös hyvä mainita, että elokuvassa pilkahtava Voimatuotemerkki ei ole vastikkeellinen product placement. (TR) Olli Ylinen: Korkein oikeus. Ensi ilta 17.11. Elokuvaa esitetään kiertueella ympäri Suomea myös pienemmissä elokuvateattereissa, joissa digitaalinen näyttö on mahdollista. DVD:n julkaisubileet 3.12. Helsingin Andorrassa. Lisätietoja: www.korkeinoikeus.com
voima 09 / 2008
49
aitouteen. Kenestäkään muusta ei ollut edes puhetta. Maria oli mukana aivan alusta asti, vahvistaa Ulfsäter-Troell. Troell on kuvannut työväenluokan ja köyhälistön elämää useissa elokuvissaan. Työväenluokkaan hammaslääkärin poika sai kosketusta jo pienenä ystäviensä kautta. Ikuistettuihin hetkiin henkilökohtaisin kurkistusaukko löytyy kuitenkin kameran silmästä. Sain ensimmäisen kamerani 14-vuotiaana. Se oli täsmälleen samanlainen kuin Marian kamera elokuvassa. Minulla on sama myyttinen kokemus valokuvien kehittämisestä pimiössä, sanoo Troell ja jatkaa vakavana: Ilman tuota kameraa en nyt istuisi tässä haastateltavana. Ikuistetut hetket on lainannut tukahdutetun kauneutensa, värinsä ja valonsa vanhoista valokuvista. Halusimme lähes mustavalkoisen valokuvan tunnelman. Sillä tavoinhan me ajattelemme menneitä aikoja. Niinpä yritimme pitää värit pois niin paljolti kuin pystyimme tämän elokuvan vaatteista ja lavastuksesta, sanoo Troell, ja tunnustautuu samaan hengenvetoon nostalgikoksi. Kieltämättä olen kadehdittavassa asemassa: minulle annetaan useita miljoonia kruunuja jotta tekisin aikamatkoja menneisyyteen.
M A L M Ö S S Ä K A S VA N U T J A N T R O E L L , 7 7, on toiminut useissa elokuvissaan kuvaajana sekä osakäsikirjoittajana, kuten myös Ikuistetuissa hetkissä. Yhteinen nimittäjä lähes kaikissa hänen lähes 20 teoksessaan on tosipohjainen tarina. Minusta on mukava tietää, että tämä on tapahtunut oikeassa elämässä. Ei se ole välttämätöntä, mutta sen sijaan välttämätöntä on se, että voin vähintään itse uskoa tarinaan. Syy tehdä elokuvia ei kumpua Troellin mukaan siitä, että aihe on ajankohtainen tai että elokuvilla voisi vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan. Syy tulee sisäpuolelta, tunnistamisesta ja samastumisesta johonkin tai johonkuhun tarinassa. Sillä
nneMinulle a miltaan useita uja, n joonia kruu aikajotta tekisin nneie matkoja m . een syyt
tavoin lmi herää henkiin. Elokuvilla on kuitenkin ohjaajan mukaan vaikutuksensa ympäröivään maailmaan: Jotkut väittävät, että elokuvien ja tv:n väkivallalla ei ole mitään yhteyttä yhteiskunnan väkivaltaisuuteen. Että ihmiset eivät tee murhia ja väkivallantekoja sen takia, että he ottaisivat vaikutteita elokuvista. Minusta on naurettavaa sanoa sellaista. Troell on nojautunut eteenpäin ja hänen ääneensä kohonnut. Miksi esimerkiksi Stalin ja Goebbels käyttivät elokuvaa keinona vaikuttaa ihmisiin ja muuttaa heitä? Jos elokuva ei muuttaisi ihmisten tapaa toimia tai tuntea, niin mikään ei tekisi sitä, millään ei olisi mitään vaikutusta. Ehkä ei voida väittää, että jokin tietty väkivallanteko johtuu suoraan jostakin tietystä elokuvasta. Ajattelen kuitenkin, että elokuva voi olla se viimeinen pisara. Satu Linnapuomi
Jan Troell: Ikuistetut hetket. Elokuvateattereissa 7.11. alkaen.
KIRJA EHTI ENSIN
tv-dokumenttinsa hylänneen Agneta Ulfsäter-Troellin ja hänen Maria Larssoninsa? Vahvoja naisia elokuvissaan kuvanneen ohjaajan puoliso sai kuin saikin Maria-materiaalinsa julkisuuteen. Elämäkertakirja Att människan levde ilmestyi Ruotsissa viime vuonna. Sekä Ulfsäter-Troell että hänen miehensä painottavat, ettei Ikuistetut hetket perustu kirjaan, vaan kumpikin perustuu osittain samoihin materiaaleihin Maria Larssonista. Kirjailija näyttää minulle kirjan sivulta oikean Marian kuvaa. Tällä on tummat hiukset ja vakavat silmät. Ihan kuin Maria Heiskasella. Agneta Ulfsäter-Troell: Att människan levde. PQR-kultur 2007. 364 s.
K UI N K A K ÄV I
KULTTUURIVIHKOT Vasemmalta katsova riippumaton aikakauslehti
LÄPI VUODEN
Rosemaryn painajainen 11.11. & 15.11.
ELOKUVAFESTIVAALI
VOIMAN TV-LIITE
8.11. YLE FST: Nykyaika (USA, 1936) Luokkaelokuvien ylittämättömässä klassikossa mestarillinen Charlie Chaplin purkaa tarkkanäköisesti yhteiskunnallisen työnjaon murrosta, kurjistumisen ja kasaantumisen teoriaa sekä miehen ja naisen välisen toverillisen parisuhteen ideaa ja antaa elokuvan koskettavassa naalissa uuden ajan teknologisten uudistusten kunniaksi pikku kulkurille vihdoin äänen. YLE TV2 maanantaisin (uusinta sunnuntaisin) : Flight of the Conchords. YLE:n perustellusti hamstraamien HBO-laatusarjojen joukossa muutenkin kuin lähetysaikojen osalta suotta jalkoihin jääneessä älykkään tyhmässä huumorisarjassa kaksi uusseelantilaista rokkaria jumittaa vastustamattoman tehokkaasti kaupallisen musiikkibisneksen ensimmäisissä pullonkauloissa. 29.11. YLE Teema, Teemalauantai: Krzysztof Kieslowski Suomalaisten eurooppalaisuuteen ei varmaan mahtuisi Puolaa ollenkaan ilman täälläkin 1980-luvulla läpilyönyttä Krzysztof Kieslowskia, jonka persoonallinen kamerasilmä oli ehkä sittenkin terävämpänä hakiessaan yleisinhimillisiä teemoja puolalaisesta arjesta televisiolle tehdyn Kymmenen käskyä -sarjan muodossa kuin sittemmin eksyessään paljon enemmän juhlitun Kolme väriä -trilogiansa myötä jo hiukan tekotaiteellisenkin ylieurooppalaisuuden puolelle.
Tuomas Rantanen
marraskuu: ROMAN POLANSKI 75 VUOTTA VUODEN 1968 RANSKALAISET ENSI-ILLAT DOKUMENTIN YDIN: MANNERHEIM & RYTI SATOSHI KON AVANTO 2008: GUY DEBORD LASTEN ELOKUVAT SUNNUNTAISIN ELOKUVAHISTORIAN KLASSIKOITA
Liput 4 ¤/2 ¤ (+aik. kantakortti 4 ¤)
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
Elokuvateatteri
Ahtisaaren voimapolitiikan
voima 09 / 2008
51
Autuaita ovat rahantekijät
Rauhantekijä Martti Ahtisaari ei ole tullut kuuluisaksi puolueettomuuspolitiikallaan. Päinvastoin.
N
O B E L I N R AU H A N PA L K I N TO
2. Ahtisaari toimii lännen yhteistoimintamiehenä
Ahtisaari luotsaa vuosina 19891990 yk:n Namibian itsenäisyyteen johtavaa operaatio Untagia. Sittemmin Namibian presidentiksi tullut Sam Nujoma syyttää Ahtisaarta länsimaiden yhteistoimintamieheksi. Namibian rauhanprosessin lopussa Ahtisaari antaa Etelä-Afrikalle luvan hyökätä swapon plan-sissejä vastaan. Sen seurauksena verisissä taisteluissa kuolee arvioista riippuen 100300 swapon:n sissiä. Presidentti Nujoma ei ollut antanut tätä anteeksi vielä vuonna 2001 ilmestyneessä kirjassaankaan: Kun tekaistut todisteet plan-sotureiden hyökkäyksestä oli saatu valmiiksi, Ahtisaari nieli valheen ja salli Etelä-Afrikan taisteluvalmiudessa olleen 101. pataljoonan uudelleensijoittamisen. Tällä pirullisella, salaisella suunnitelmalla oli Reaganin ja Thatcherin täysi tuki.
myönnettiin vuonna 2008 presidentti Martti Ahtisaarelle. Ahtisaarta kiitettiin hänen työstään useilla mantereilla yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten koniktien ratkaisemisessa. Nobel-komitean mukaan Ahtisaari edisti Namibian itsenäistymistä vuosina 19891990, rauhaa Indonesian Acehissa vuonna 2005, Kosovossa vuonna 1999 ja jälleen vuosina 20052007 Kosovon itsenäistyessä. Vuonna 2008 Ahtisaari auttoi Irakin ongelmien ratkaisemisessa. Acehissa apuna rauhaan pakottamisessa oli tsunami ja Kosovossa Naton pommitukset. Kaikissa tapauksissa Ahtisaari on edistänyt länsimaiden intressien toteutumista. Kaikissa tapauksissa Ahtisaaren toimintaa ohjaa vahvemman voimapolitiikka. Samalla Ahtisaari edistää johdonmukaisesti talouspoliittisesti vahvemman intressejä.
usa auttoi kenraali Suharton valtaan vuonna 1968. Hän on vastuussa satojen tuhansien ihmisten kuolemasta ja maan puhdistamisesta kommunisteista. usa takasi kiitokseksi vuosikymmenien investoinnit Indonesiaan. Vuonna 1995 vieraillessaan Indonesiassa, Ahtisaari kiittelee isäntäänsä: Teillä indonesialaisilla on hyvä syy olla ylpeitä maanne edistyksestä ja saavutuksista. Viimeisten 30 vuoden aikana, herra presidentti, kehitys on tapahtunut teidän johtajuudellanne. Ahtisaarta ei kiusaa Suharton ongelmallinen politiikka puhumattakaan Itä-Timorin ihmisoikeusrikkomuksista. Ymmärrämme että Suomi ei ole kovin suuri tekijä Indonesian markkinoilla, mutta eräillä yrityksillä ja tuotteilla on tärkeä rooli sellaisilla erikoismarkkinoilla ja teknologian aloilla, joilla olemme johtavassa asemassa maailmassa.
RAUHAA RAJOILLE. Rauhanturvaamisen kannalta Naton kautta saadaan parhaat tulokset. Uskon siihen, että Suomen täytyy olla mukana Natossa, Ahtisaari sanoi Ylen haastattelussa 11. lokakuuta, vuorokausi Nobelin jälkeen.
3. Ahtisaari vaikenee tupakkateollisuuden vaalituesta
Vuonna 1995 presidentti Ahtisaaren lehdistöpäällikkö Jussi Lähde käy keskusteluja ryhmäkanteesta Philip Morrisin pääkonttorissa. Heikki Hiilamon Voimassa 9/2002 julkaistun artikkelin mukaan reilu kaksi kuukautta aikaisemmin Jussi Lähde oli ollut New Yorkissa tutustumassa Philip Morrisin toimintaan. Philip Morrisin sisäisen muistion mukaan yhtiön tavoitteena oli opastaa Lähdettä Yhdysvaltojen ryhmäkanteesta. Lähde kertoo perehtyneensä myös yhtiön viestinnällisiin haasteisiin, ryhmäkanne mukaan lukien. Hiilamon mukaan Amer-yhtymän tupakkalobbarina työskennellyt Lasse Lehtinen oli keskeinen hahmo Ahtisaaren vaalikampanjan suunnittelussa ja rahoituksen keräämisessä. Ahtisaari ei halua kommentoida osallistuiko tupakkateollisuus hänen vaalikampanjansa rahoittamiseen. Ahtisaari ei myöskään halua sanoa, mikä on hänen kantansa ryhmäkanteeseen.
5. Ahtisaari ymmärtää suuryhtiöiden intressit ja omansa
Vuonna 1998 presidentti Ahtisaari myöntää Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkin Indonesian metsäministerille Djamaludin Suryohadikusumolle. Indonesialla on maailman kolmanneksi suurimmat trooppiset metsävarat. Suomen vienti Indonesiaan lisääntyy 1990-luvulla 700 prosenttia. Suomalainen metsäjätti upmKymmene sopii indonesialaisen April-yhtiön kanssa yhteistyöstä, jonka seurauksena upm:stä tulee kolmanneksen osuudella Aprilin hienopaperiyhtiön omistaja. Kymmenet ympäristöjärjestöt ja indonesialaiset ihmisoikeusaktivistit vaativat upm:ää vetäytymään hienopaperiliitosta, koska April hakkaa Indonesian sademetsiä ja polkee ihmisoikeuksia. Leena Krohn kritisoi Ahtisaarta: Kunniamerkin myöntämisellä ajetaan ennen kaikkea suuryhtiöiden taloudellisia etuja. Niiden intressejä edistetään viemällä mm. sotatarvikkeita, osallistumalla paikallisten asukkaiden oikeuksien polkemiseen ja tuhoamalla Indonesian metsäluontoa ja eläimistöä. Mitalin kääntöpuolelta löytyvätkin sellaiset suomalaiset suuryhtiöt kuin Jaakko Pöyry, upm-Kymmene, Enso-Gutzeit, Ahlström, Vapo, Valmet, Sisu, Nokia, Vientiluotto ja Merita. Presidenttinä olleessaan (1994 2000) Ahtisaari arvostelee yritysjohdon optioita eettisesti sopimattomina: En voi hyväksyä sitä, että työläisiä vaaditaan tyytymään maltillisiin palkkaratkaisuihin, mutta samaan aikaan johdolle tehdään kaiken
maailman optioratkaisuja, annetaan hirveät palkankorotukset ja kultaisia kädenpuristuksia. Otettuaan heti presidenttikautensa päätyttyä vastaan Elcoteqin hallituspaikan hän hamuaa jo sisään astuessaan satojen tuhansien markkojen arvoisen optioedun.
7. Ahtisaari edustaa valtaa ja rahaa
Kriitikkojensa mukaan Ahtisaari on saanut palkintonsa nimenomaan länsimielisen ratkaisun saamisesta Kosovoon ensin vuonna 1999 ja sitten vuonna 20052007 Kosovon itsenäistymisen avittamisesta. Ahtisaaresta tuli 1999 amerikkalaisten luottomies. Ahtisaari on kuuluisa tehokkaista, hyvin pohjustetuista ja kovista neuvotteluotteistaan. Gregory Elichin artikkelissa How the Nobel Prize Was Won, Slobodan Milosevicin liittolainen Ljubisa Ristic kertoo, että kun Ahtisaari ja Venäjän entinen pääministeri tulivat 2. kesäkuuta 1999 rauhanneuvottelijoina Kosovoon, he eivät antaneet Naton tekemälle rauhanehdotukselle ja Serbian pommittamisen lopettamiselle neuvotteluvaraa. Milosevic kysyy, mitä tapahtuu, jos rauhaan ei suostuta. Ahtisaari vastaa Milosevicille pyyhkimällä käsieleellä pöydän: Belgradista tulee kuin tämä pöytä. Aloitamme välittömästi mattopommitukset. Pienen hetken jälkeen Ahtisaari lisää, että puoli miljoonaa kuolee viikossa. Guardianin mukaan Ahtisaari kiteyttää myöhemmin Kosovon itsenäisyysargumentin tavalla, joka ei jätä tulkinnanvaraa Ahtisaaren arvoista: Ei ole juurikaan väliä onko Paraguay tunnustanut Kosovoa. Yli 65 prosenttia maailman varallisuudesta on tunnustanut Kosovon. Sillä on merkitystä.
1. Ahtisaari ymmärtää rahan arvon
Kun toimittajat tiedustelevat Nobel-palkinnon tiedotustilaisuudessa 11. lokakuuta 2008, mihin Ahtisaari aikoo käyttää rauhanpalkinnosta saamansa miljoona euroa, Ahtisaari suuttuu. Ei lottovoittajaltakaan kysytä mihin hän rahansa käyttää, Ahtisaari ojentaa. Enköhän minä löydä reikiä, joita tällä rahalla täytän. Kun tivaaminen jatkuu, Ahtisaari joutui ojentamaan toimittajia uudelleen: Älkää huolehtiko, tämä ei ole valtava rahasumma. Olen nyt kaupungissa päättämässä palkinnosta, joka on viisi miljoonaa dollaria. Ahtisaari viittasi Ibrahim-palkintoon, joka annetaan vuosittain afrikkalaiselle valtionpäämiehelle. Myöhemmin Ahtisaari ilmoittaa antavansa palkintorahat johtamalleen järjestölle, rauhankonsultointia harjoittavalle cmi:lle, jonka hän on perustanut vuonna 2000. Ahtisaari vihjaisee julkisuudessa palkinnon myöntämisen jälkeen, että cmi saisi enemmän aikaan, jos sen perusrahoitus helpottuisi. Kymmenen päivää lausunnon jälkeen, 21. lokakuuta, Suomen hallitus myöntää cmi:lle lisäbudjetistaan 100 000 euroa.
6. Ahtisaari puolustaa sotaa
Ylen haastattelussa 28. helmikuuta 2003, kolme viikkoa ennen Irakin sotaa, Ahtisaari moittii Hans Blixin johtamia yk:n asetarkastajia siitä, että Irakin joukkotuhoaseita ei löydy. Hans Blixin ja hänen tarkastajiensa tehtävä oli valvoa, että ne tuhotaan. Nyt tästä on tullut semmoinen etsivätoimisto, tästä Blixin joukosta. Minä kyllä uskon, että se ei ollut alun perin tarkoituksen
52 voima 09 / 2008
Näytti puuttuvan toinenkin!?
Hyvä Hannele Huhtala. Kirjoitit Viimeiset huudot -artikkelin syyskuun alussa pidetystä Suomenlinnan punavankien muistotilaisuudesta. Kerrot jutussasi kokoomuslaisen kansanedustajan Arja Karhuvaaran karseista asenteista. Huomaan, että artikkelistasi puuttui jostakin syystä muuan toinen kansanedustaja Erkki Tuomioja, jonka isoisä oli yksi kymmenestä tuhannesta Suomenlinnan leirillä olleesta vangista. Tuomioja oli saanut kutsun esittää tilaisuudessa omaisten tervehdyksen. Hänen isoisänsä selvisi leiriltä, mutta 1500 vankia jäi teloitettuna tai nälän ja tautien murtamana palaamatta. En tiedä aivan tarkkaan nykyisen oikeusministeri Braxin sukujuuria, mutta hänen isoisänsä lienee ollut aikoinaan Kuusamon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Ehkä siinä perinneroolissa tai nykyvihreänä poliitikkona koit aiheelliseksi korostaa etenkin hänen rooliaan muistojuhlassa?
SEPPO YLINEN
posti
propagandan ja provokaation ollessa varmasti myös toimituksenne tiedossa, olisi parempi lähdekritiikki mielestäni suotavaa.
JULIUS JANSSON
anteeksi: sellaiset kun hoituvat ihan ilman erillisiä kehotuksiakin.
ESLES
Sindistä
Sindi-juttu numerossa 7/2008 sai minut vollottamaan keskellä Yliopiston kirjastoa. Sindiä ei saa enää takaisin, mutta toivottavasti saadaan edes oikeutta.
L O T TA
Stereotypioita ja asenteita
Kautokeinon kapina -elokuva oli vaikuttava ja herätti kovasti ajatuksia. Ajatuksia herätti myös Anni-Kristiina Juuson haastattelu Voima-lehdessä (6/2008). Juuso kokee hankalaksi korjata saamelaisiin kohdistuvia stereotypioita ja asenteita. Tuttua tekstiä minullekin. Haastattelussa Juuso tuo esiin, että oli aikonut Kaaresuvannossa käydä lestadiolaisten jumalanpalveluksessa, mutta ei sitten uskaltanut: lestadiolainen yhteisö kun on niin vahva, ja kaiken lisäksi Juuso oli kuullut, että hänet on (lestadiolaisten parissa?) leimattu pakanaksi. Ainakin esikoislestadiolaisten parissa Anni-Kristiina Juuso toivotettaisiin koska tahansa tervetulleeksi jumalanpalvelukseen. Stereotypioita ja asenteita ei pysty näemmä välttämään kukaan. Itse elokuvasta vielä sen verran, että se oli rankka katsomiskokemus, mutta hyvin vaikuttava. Oli hienoa, että lestadiolaisuuden myönteinen vaikutus koko Lapin alueella, eli Suomessa Ruotsissa ja Norjassa, tuli esiin. Ainoa heikko kohta ja meidän lestadiolaisten katsojien (pitkä penkkirivillinen) mielestä tahattoman koominen oli kohtaus kirkossa: olipas harvinaisen epäkarismaattinen Lestadius ja hiljaisia seurakuntalaisia. Siellä olisi pitänyt olla raavaita, korkealle hyppiviä ja ilosta itkeviä miehiä sekä joikaavia saamelaisia. Tai ainakin lämpimämpi tunnelma eikä Lestadiuksen olisi missään nimessä pitänyt kehottaa seurakuntalaisia käymään toistensa kaulaan ja pyytämään
P.S. Minä uskon, että koiratkin pääsevät taivaaseen.
Lopettakaa jo
Voisitteko siirtää koko vitun lehtenne nettiin ja lopettaa paperin tarpeettoman kulutuksen?
NOORA HINKK ANEN
Ihanko vaan?
Ymmärsin, että artikkelilla Kymmenen harmaata vuotta (Voima 8/2008) haluttiin sanoa, että kaikkiin pintoihin kaupungissamme pitäisi vapaasti saada toteuttaa taiteellisuuttaan ja kiinnittää tarroja ja julisteita. Laskiko joku todella jokaisen tuhannenviidensadan Töhryfestin jälkeensä jättämän töhryn? Aika hurja urakka, se laskeminen, ja jännä tasaluku tuloksena. Montakohan kaupungin työntekijää laskemiseen tarvittiin? Onko joku todellakin saanut 1,5 vuotta ehdotonta vankeutta pelkästä graftin maalaamisesta? Jos näin on, miksi Voima ohittaa aiheen tällaisella pienellä maininnalla? Miksi artikkelisssa ruoditaan FPS:n ja Was-Ste-siivouksen liikevoittoja paheksuvaan sävyyn? Joskus vaan käy niin, että yritys osuu oikeaan markkinarakoon ja, Frederikiä lainatakseni, takoo siitä hurjasti rahaa. Jos Voima-lehdellä tai sen yhteistyötahoilla on todisteita siitä, että kaksi siviilipukuista vartijaa on viiltänyt veitsel-
Työväen Sivistysliitto TSL
Puppua
Lokakuun Voimassa, Maailma&Mepalstalla lukijoille välitettiin alunperin elokuussa ilmoille päässyt uutinen, jonka mukaan muuan maatila KoilisVirossa olisi julistautunut itsenäiseksi neuvostotasavallaksi, muodostanut omat poliisivoimat ja hakenut tunnustusta Venäjältä. Ainakin Viron media ja ulkoministeriö aikoinaan osoittivat uutisen perättömäksi provokaatioksi. Uutisen lähteeksi paljastui pieni venäläinen ryhmittymä. On hienoa, että Voima nostaa esiin uutisaiheita joista muut tiedotusvälineet eivät juuri kerro, mutta esimerkiksi Viron ja Venäjän välisen
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
19 ¤
Saatavilla myös arvostetun Le Monde diplomatiquen pokkarimuotoiset suomen- ja ruotsinkieliset editiot. Lisäksi marraskuussa julkaistaan suomeksi samassa taskukirjaformaatissa venäläisen Novaja Gazetan laatujournalismia. Lisätiedot ja tilaukset: www.diplo..
a. .voim
voima 09 / 2008
lä palasia irti Maijan kaverista ja siitä, että Helsingin poliisilaitos on jättänyt tämän teon tutkimatta, miksi SIITÄ ei tehdä isompaa juttua kuin muutaman rivin sivuhuomautus marginaalissa? Vai kävikö nyt niin, että linssiimme kustiin? Ihan vähän? Pyhittikö tarkoitus keinot?
MIA SOMPPI
53
Toimittajat vastaavat
Helsingissä, ja muualla Suomessa, ihmisiä on tuomittu useasti yli vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin pelkästään graftien maalaamisesta. Jutussa esiin nostettu vankeusrangaistus tuli 200 vahingonteosta (joista yksi oli törkeä), eli töhrimisestä, ja ampumaaserikkomuksesta, eli neljän patruunan hallussa pidosta. Samassa yhteydessä tuomittiin kuitenkin toinen mies vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen 240 töhrystä, sekä parikymmentä muuta henkilöä lievempiin tuomioihin. Emme paheksu fps:ää ja Was-Stea voitollisesta liiketoiminnasta. Paheksumme Helsingin kaupunkia, joka maksaa näille yrityksille siitä, että ne tekevät Helsingistä harmaan ja turvattoman kontrollin tilan. Ennen kaikkea emme voi hyväksyä sitä, että kaupunki antaa fps:lle tulospalkkiota kiinniotoista. Käytäntö on omien ja kohtaamiemme ihmisten kokemusten perusteella johtanut lukemattomiin täysin mielivaltaisiin kiinniottoihin. Töhryfestin jälkeisestä laskennasta olisi mielenkiintoista kuulla vastaus kaupungilta, joka teki asiasta selvityksen. Kulkueen alueelta on selvästi laskettu myös aikaisemmat tagit ja maalaukset. Kaupungin nollatoleranssi-politiikasta vastaavilta johtavilta virkamiehiltä on turha kuitenkaan odottaa
mitään vastausta. Vapaa Helsinki -kampanjan aktiivit ja lukuisat aiheesta haastatellut ihmiset ovat kokeneet ja todistaneet Stop töhryille -projektin yhteydessä fps:n vartijoiden ja poliisien puolelta rajua väkivaltaa ja mielivaltaista kohtelua. Rikoksia on hyvin vaikea lähteä selvittämään, koska uhrit ovat usein yksin todistamassa tapauksessa, jossa heitä vastaan on useita vartijoita tai poliiseja, joiden katsotaan oikeudessa olevan uskottavampia kuin heidän uhrinsa. Lisäksi keräämiemme todistuslausuntojen mukaan vartijat ovat usein sopineet tapauksia keskenään ja suojanneet toisiaan. Vapaa Helsinki -verkosto tekee jatkuvasti uusia tutkimuksia nollatoleranssin vaikutuksista ihmisiin ja kaupunkitilaan. Lisätietoa voi lukea nollatoleranssi.info -sivuilta.
K U K K A R A N TA & M I K A E L B R U N I L A -
Voiman rillipää-tiedostajat!
Euroopan neekeri- ja arabimassalla täyttäjät ja risupartaiset islamille alistujat kautta rajattoman Benetton-maailman, yhtykää!
NIMIMERKKI XX
Postia Fille
Kiitos Fi-sivuista, tarve niille oli todellinen.
MAIKE
Hyvä Voiman väki. Hieno! Hieno Fi!
N ATA L I A B A E R , V A L O K U V A A J A
Vau, hienoa työtä! Fi on upea, onnea toimitukselle.
VEER A L-A
Nyt tuli kerrankin uutta mediakentälle, kiitos!
HANNU SINISALO
Vapaa Helsinki -verkosto
Kiitos jutusta
Kimmo Jylhämön ja Hanna Nikkasen Johanna Korhos -juttu (Voima 8/2008)oli erittäin hyvä. Kiitos siitä.
T U O M A S S AVO N E N
Oikein hyvältä näyttää!
EMILIA
Onnittelut upean sivuston julkaisun johdosta!
HANNA LEHTOMÄK I
Kiitos lehdellenne
Voima on harvoja medioita jotka luovat uskoa tulevaan.
P I M E I N TÄ O N J U U R I E N N E N A A M U A
Kiitos Fistä. Tää on ihan mainio! Fi kasvaa vielä suureksi ja ärhäkäksi Deviliksi, ihan varmasti!
MURRR
Voikaa hyvin
Lehtenne on ihan oikeasti virkistävän hyvä. Olen varhaiseläkkeelle jäänyt ja tympääntynyt 33 toimittajavuoden jälkeen yleiseen hölötykseen ja hohotukseen. Vaikka palkkani sain ktiivisiä pakinoita kirjoittaneena, no, maailmanparantajana. Voikaa hyvin. Älkää paksusti.
VÄ I N Ö I M M O N E N
Näin erään ruokakaupan ilmoitustaululla ilmoituksen kadonneesta koirasta ja mukana oli osoite .voima.. Sivu on perin kummallinen ja jäi hämäämään, mistä mahtaa olla kyse. Onko asialla kenties jotain tekemistä lehtenne kanssa? Näin olisin nettiosoitteen perusteella päätellyt.
PAU L A M .
Tilaa Voima,
saat kaupan päälle vuoden 2009 kalenterin!
Vuodesta 1998 ilmestyneen maailmanparantajan peruspäivyrin teemana on tällä kertaa energia. Hauskasti kuvitetusta nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista sekä sielukkaita sitaatteja niin arki- kuin juhlakäyttöön. Solidaarisuuskalenteria tekemisestä vastaa Suomen Rauhanpuolustajat ja sen kustantaa Like. Solidaarisuuskalenterin ovh on 13 euroa.
27 ¤
TUOTETTA JÄLLEEN SAATAVILLA!
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 , saan kaupan päälle solidaarisuuskalenterin!!! Tilaan erikseen puolueiden kriisi -pametin hintaan 10 euroa. Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima., (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54 voima 09 /2008
Hautajaiset
pittää vähä ittelleniki kerrata, että mitä täsä o tapahtunu. Hautajaisten viettämine sunnuntaiaamuuna o pakko olla jonku katkeran ihimispirun keksintyä. Sillä ei oo yksinkertasesti mittään muuta tarkotusperrää ku karsia poijjes ne vieraat, jotka vielä on oikiasti elävien kirjoisa. Jos mää saan siihe itte mitenkään vaikuttaa, uttaa, nii mun hautajaiset pijetään kyllä arkipäivänä. No oliha mää lauvvantaina ollu Maken ja Penan kanssa viettämäsä äsä iltaa. Mutta ei siitä koko touhusta sta muijjakaan honannu illalla huoomauttaa. Vaikka sannoin selevästi että mää oon poikien kanssa Teuvon paariin yhelle lähösä. ä. Nyhyvötti vaan sänggynpohojala a niiku kaikkina iltoina jo kolome me viikkua putkeen. Ku mää olin kuuen maisa sititte kotia rämpiny, paistanu oikee kee rasvaset munakkaat ja hotkinu ne nassuun, mun puhelin pirahti. Ekakana mää arvelin että oli varmaan tan pahtunu jotaki tavanomasta. Niinku että pojilla ois menny taasen tan kit sekasin eikä ne nytte uskaltanu tanu soittaa ovikellua. Vaa ei se ollu Pena eikä Make. Se oli saatana pastori. Se suolsi mulle hirviän plärinän inän jostaki. Se kyseli ja selitti ja tenttas nttas lissää, ihan niinku mää en ois rippikoulua käyny. Ku sen ääni jotentenki kummallisesti tärräs koko ajan, nii mää en osannu muuta ku myönyönnytellä ja vakkuutella että kylä mää
N
O NY MUN
jokkaisen asian muistin aiva hyvin. Vaikka ehä mää mittään tajunnu. Vaa minkä sitä luonnolleen mahtaa. Mää oon itte aina ollu kylymänrauhalline kaveri, enkä oo sitte ikkään oppinu että mite nuitten hätähousujen kanssa pittäis toimia. puhelun jäläkeen mää sain tietää muijjalta mistä oli kyse.
VA S TA
Meilä oli ne hautajaiset jo sinä aa- äijjänkäppänä oli kuiteski jo kuolmuna. Meijjän oli tietysä vaiheessa lu. Ku muijja siinä lätisi ties kuinka tillaisuutta tarkotus mennä ensim- pitkään, mää en voinu olla ihan pikmäisinä koko konkkaronkasta vie- kasen ravottamatta sitä arkun kantmään arkun kuppeeseen joku kuk- ta. Sielä se ruttuska levollisen tyytykapuska. Ja selostaa vielä kahestaan väisenä makas ja keräs kaikki sääkoko salin eesä jonkullaine muisto- lipisteet. puhe. Kylä mulla kävi katteeksi. Jos sillä Se hautajaistillaisuus oli kokonai- hetkellä ois tarjoutunu mahollisuus suuvessaan täyttä tuskaa. Sielä ei ol- vaihtaa sen kanssa paikkoja, olisin lu varmaan yhtään tuttua piisiä, joita hypänny arkkuun vaikka pää eellä. Ei mun ois tarvinu m mää olin aikonaan rippileirilä tottur levähtää ku ihan n nu veisaamaan. Eipikku hetki, ja olikä se mu viereinen k sin varmasti ollu ämmä muka voinu iha eri mies. Mää ä Sielä se ruttuska olin sitä paitti sen o olla nyrpistelemättyytyväisenä levollisen tä nennää, vaikka verran kalapia, etkaikki jokkaisen pitäs tä sitä erua ei ois makas ja keräs kylä tietää ettei varmana kukkaan säälipisteet. suolikaasut kuuhuomannu. ven kananmunan jäläkeen vaa ykNO MUISTOTILLAIS U U V E S A mun olo sinkertasesti pysy putkesa. rupes jo helepotJa eihä se netammaan. Mun penännyrpistely sille akalle riittäny, lastus oli varmaanki se, että ne jun vaa lopulta se rupes vielä tyrkki- hulat pijettiin iha sen kirkkosalin va mään mua kyynärpäällä kylykilui- yhteyvessä. Enkä mää ollu sielä enm hi hin. Vasta sitte ku mää olin noussu nää kellekkään vihane. Niille oli varylös ja alakamasa just latomaan sil- maan joku huomauttanu mite vaikiyl le pökelölle pikkasen hyvien tapo- aa mulla sielä oli. Heti hautajaiste je jen aakkosia tiskiin, mää honasin et- jäläkeen mulle oli käyny varmaan tä muijja seiso jo sen puuarkun kyle- jokkaine vieras käjestä pitäen toisä kiini. Ja kaikki tuijotti mua. vottamasa jaksamisia. Mää selevisin siitä kävelemällä Josaki välisä mää sitte honasin, si sinne arkulle nii kyyrysä, että ainaki että siinä vainajan nimikyltisä satsuurin osa varmasti luuli että mulla tu olleen muijjan vanaha sukunimi. su oli itku silimäsä. Oikiasti mää pijät- Kyllä maailma o pieni paikka. Ku ol telin oksennusta. te mää kävin siitä muijjalle huomautSiinä puhheen pitämisesä ny vii- tamasa, se meni iha punaseksi. Se m mestään ei ollu mittään järkiä. Se ois varmaan läppässy mua nokkaan,
jos se ei ois ennen sitä pirskahtanu taas itkemään. No mää en antanu sen muijjan volloutksen kuitenkaan pilata mun iltaa. Määhä olin just alakanu vasta sielä viihtymään. Eikä mua pitemmän päälle hävettäny se kukkalaitehommakaan ennää yhtään. Pastoriki kävi mua jututtamasa ja oli sitä mieltä, että mun asemasa on iha tavallista vähä häseltää. Se oli kyllä taivahan tosi. Määhän olin vieläki tavallaan sillä eilisellä reissulla. Ja vaikka mua väsyttiki koko aja enemmä eikä sieltä löytyny pötkötyspaikkaa sitte millään, nii loppuilta sielä oli oikiastaan meleko mukava. Vaa kylä mun silti pittää ruveta ainaki tuota sunnuntailiplittelyä vähä hillittemmään. Vaikka tämä pimmeys onki silimille iha mukava, nii kylä se nytte rupiaa jo ahistammaan. Tää kylymä ja kova pohoja taas tekkee varmasti helevetin huonua mun alaselälle. Eikä täälä sitä paitti kuulu ennään melekeen mittään siitä epämääräsestä ropinasta, joho mää alunperin heräsin. Nytte o iha hilijasta. Ja helevetin ahasta. Mikko Annala
Kirjoittajan kolmen novellin sarja päättyy tähän. Edelliset novellit on luettavissa Voima-lehdistä 7 & 8/2008.
18-200
KI T
vakaaja
Huippu Trio
Valitse tarpeiseesi sopiva runko näistä
Katso tuotteet ja hinnat PROwebSTOREsta
Rajala Pro Shopissa erittäin laaja Nikon valikoima.
proshop@rajalacamera.fi Helsinki: Sanomatalo, Helsinki: Itäkeskus Tampere: Hallituskatu 8, Pori: Yrjönkatu 22, Turku: Yliopistonkatu 13,
020 7530 281 020 7530 287 020 7530 271 020 7530 241 020 7530 201
PROwebSTORE ! Nopeat toimitukset myös verkkotilauksissa
www.rajalacamera.fi