HONKASALO FUJIOKA
9
as 10 marr | 20
kuu
9
Kettuhelvetti jatkuu 8 Maailman tyhmin boikotti 12 Zizek 31 Pohjois-Korean karkuri 28 Laskukasvun ABC 40 Pyhä Nylén 48
ilmoitus
ART HOUSE
MARRASKUUN MERKKITUOTTEET
8
TEKSTI KUVAT
9
2010
HANNA NIKKANEN OIKEUTTA ELÄIMILLE
Tarhahelvetti jatkuu
Aktivistit ovat jälleen vierailleet kettutarhalla. Keskisuomalaisella turkistilalla salaa kuvattu materiaali kertoo puutteista tuotantoeläinten oloissa. Ruotsissa & Norjassa tarhauskielto näyttää entistä todennäköisemmältä skandaalin seuratessa toistaan. Entä Suomessa?
KUVIA KARSTULASTA. Kuolleita eläimiä elävien kanssa, paiseita & hiertymiä. Turkiskettujen olot ovat järkyttäviä.
turkistarhoilla on poikkeuksellisen paljon huonokuntoisia eläimiä, Oikeutta eläimille -järjestön tiedottaja Anne Nieminen sanoo. Nylkemisajan lähestyessä tarhaajat eivät mielellään lopeta sairaita kettuja, jottei arvokas nahka menisi hukkaan. "Kunhan turkki vain on kunnossa", Nieminen selittää. Aktivistien kamerat tallensivat kettujen elämää samalla keskisuomalaisella tarhalla kolmeen otteeseen syksyn mittaan. Kuvissa ja viYKSYLLÄ
S
deolla näkyy paljon hyväturkkisia, mutta ilmiselvästi sairaita kettuja. Silmätulehduksia on monella eläimellä; yhdellä kasvaa silmäkuopasta kummallinen karvatuppo. On tulehtuneita häntiä, katkenneita koipia ja nivelvammoja. Osa tarhan häkeistä ei täytä lain vaatimuksia, Nieminen esittelee: niistä puuttuu kiipeilyhyllyt tai verkossa on reikiä. Se kertoo Niemisen mukaan siitä, että maa- ja metsätalousministeriön lupaukset valvonnan lisäämisestä eivät ole johtaneet vähäisiinkään parannuksiin. Toisaalta puhe valvonnasta on Niemisen mukaan yhdentekevää, sillä eläimet kärsisivät, vaikka lakia noudatettaisiin pilkulleen. "Lainmukaiset häkit eivät missään nimessä takaa eläinten hyvinvointia. Jos tarhoilta ryhdyttäisiin todella vaatimaan sitä, että eläinten on saatava toteuttaa edes muutamaa tärkeintä lajityypillistä tarvettaan, tarhaus ei enää olisi kannattavaa."
Ruotsissa Niemisen arvio näyttää käyneen toteen. Kun turkiseläinten oloja määrittelevää lakia tiukennettiin niin, että ketuille olisi täytynyt järjestää kaivamismahdollisuus, kettutarhaus loppui.
S I K A - J A T U R K I S T I L O J E N salakuvauksesta on tullut suomalaisten eläin-
rsivät, met kä kia Eläi la vaikka aisiin tett nouda leen. pilkul
aktivistien tärkein kampanjointiväline parin viime vuoden aikana. Samaa taktiikkaa on käytetty myös muissa Pohjoismaissa. Niissä poliitikkojen reaktiot ovat olleet voimakkaampia kuin
Suomessa. Kun Norjassa julkistettiin viime vuonna salaa kuvattuja otoksia turkistarhoilta, maa- ja metsätalousministeri Lars Peder Brekk sanoi hallituksen vetävän poliittisen tuen pois turkis-alalta, jos vastaavia laiminlyöntejä tulee uudelleen ilmi. Myös Norjan eläinlääkäriliitto vaati turkistarhauksen kieltämistä. Viime sunnuntaina ministeri Brekkin pelko kävi toteen: maan yleisradioyhtiö julkisti aktivistien kuvia, joiden mukaan eläinten olot maan turkistarhoilla ovat yhä järkyttävät. Nyt ministeriö väläyttelee tukiaisten lopettamista. Ruotsissakin täyttä tarhauskieltoa ajetaan jo näyttävästi: elokuussa sosiaalidemokraattien, vasemmistopuolue Vänsterin ja Miljöpartietin edustajat vetosivat Svenska Dagbladetissa elinkeinon kieltämiseksi. Samaan aikaan ainakin yhden Ruotsissa salakuvatun minkkitarhan omistaja ilmoitti julkisesti jättävänsä alan. "Alalla ei ole tulevaisuutta", ilmoitti muihin töihin siirtyvä minkkitar-
huri Bengt Svensson paikallislehdelle antamassaan lausunnossa. tilalta julkistetut kuvat vastaavat täysin Norjaa järkyttäneitä kuvia. Niissä näkyy häkkeihinsä kuolleita ja liikuntakyvyttömiä eläimiä, avohaavoja ja ilmiselvää kärsimystä. Juomavesiastiat ovat jäässä. Voidaanko siis odottaa, että maaja metsätalousministeri Anttila reagoisi tilanteeseen samalla vakavuudella kuin norjalainen kollegansa Brekk? Anne Nieminen ei vaikuta toiveikkaalta. "Suomessa keskeisillä poliitikoilla etenkin Sirkka-Liisa Anttilalla ja Mari Kiviniemellä on vahvoja kytköksiä alaan", Anne Nieminen selittää. "He ovat keskittyneet puolustamaan tarhaajia ja vähättelemään ongelmia sen sijaan, että tarttuisivat epäkohtiin."
N Y T K E S K I S U O M A L A I S E LT A
9
2010
9
Värikäs juttu
Juoppo & luomuleipä eivät mahdu samaan lehteen.
ARKKINOINTI & Mainonta kertoi 27. lokakuuta, että laulaja-dramaturgi Terhi Kokkonen, tuttuni Teatterikoulu-vuosilta, on lopettanut Me Naisten kolumnistin hommat "ovet paukkuen", koska lehden mielestä hänen kolumninsa olivat liian kantaaottavia. Päätoimittaja Marjo Vuorinen kommentoi uutisessa, että Kokkosen ohjeistamisessa on ollut kyse "kirjoitustyylistä ei poliittisista kannoista." "Kolumni on vaikea laji", Vuorinen vihjaa.
Kukka Ranta
Kukka Ranta: Musiikki yhdisti romanioikeuksia ajavat
Helsingissä taisteltiin syys-lokakuussa sosiaalikeskus Sataman kohtalosta. Keskus romanileireineen sai lopulta jäädä paikalleen - ainakin toistaiseksi. Kukka Ranta tallensi tukikonsertin tunnelmia kiistan epävarmimmilla hetkillä.
M
VUORISEN
linjanveto on kiinnostava. Soitan Kokkoselle ja kysyn, mihin hänen mielestään raja vedetään. "Hämmentävää on, että aiemmin sain Me Naisista hyvää palautetta", Kokkonen kertoo. Hän ehti kirjoittaa viisi kolumnia. Pesti alkoi edellisen päätomittajan Riitta Pollarin aikana, Vuorinen aloitti päätoimittajana kesäkuussa. Vielä toukokuussa lehti piti hänen mielipiteitään kiinnostavina ja pyysi henkilöhaastattelua. Syksyllä sävy muuttui. Kokkonen poltti lopullisesti päreensä, kun hänen kolumniaan oli korjailtu lupaa kysymättä.
KOLUMNI ALK A A NÄ IN:
Sanat "kokoomus" ja "sininen" oli korvattu sanalla "värikäs". Lokakuun 8. päivä Me Naisista lähestyttiin Kokkosta sähköpostilla. "Kiitos viimeisimmästä kolumnistasi, jossa pureuduit tärkeään aiheeseen. Kuitenkin yksi huomio: teksteissäsi otat usein poliittista kantaa", silloinen toimituspäällikkö Katja Sipilä kirjoittaa. "Lehtemme on kuitenkin puoluepoliittisesti sitoutumaton ja vahvan poliittisen kannan ottaminen ei ole lehtemme linjan mukaista. Toivomme, että mieluummin puhut ilmiöistä, arjesta ja asioista ilman viittauksia puolueisiin tai poliitikkoihin nimeltä." Päätoimittaja Marjo Vuorisen kommentti M&M:ssä asettuu outoon valoon. Ohjeistus ei liittynyt kirjoitustyyliin vaan suoraan sisältöön. ilmoitti lehteen, että työsuhde päättyy tähän. "Lehdellä on oikeus valita linjansa", Kokkonen kuittaa eikä kanna kaunaa. Mutta häntä ärsyttää mentaliteetti, jossa pehmeitä arvoja edustaa juureen leivottu luomuleipä, joka on samalla statussymboli ja hyvän omantunnon lähde. "On rumaa puhua köyhistä, siitä naapurin juoposta mummosta, joka rikkoo ihanan harmonian." Ainakaan juoppoja ja köyhiä ei saa yhdistää kokoomukseen, edes puolueen ilmapalloon. Me Naisille tässä menee raja.
KOK KONEN
Toimittaja Maglevannajalle turvapaikka
Jelena Maglevannajalle on myönnetty turvapaikka Suomesta. Maglevannaja saapui Suomeen toukokuussa 2009 sen jälkeen, kun hänen terveyttään ja henkeään oli uhattu hänen kirjoitettuaan erityisesti vangitusta ja kidutetusta tsetseenimiehestä Zubair Zubairajevista. Maahanmuuttovirasto antoi lokakuussa Maglevannajalle pakolaisstatuksen, joka on "korkein" viranomaisten
JA
V
E N Ä L Ä I S T OI M I T TA -
myöntämistä suojelupäätökä sistä. "En voi liikaa korostaa täikaa sen män päätöksen henkilökohitystä taista merkitystä minulle", ja Maglevannaja sanoo Suomaen lais-venäläisen kansalaisfootattelussa. rumin haastattelussa. "Nyt voin jatkaa elämääni ja työtäni ämääni rauhassa, ilman pelkoa pidäman tetyksi, kidutetuksi tai surmatetuksi tuksi tulemisesta." esta."
Anu Harju
meitä än peh a ä "Nyky a edusta arvoj uodista kap kivijal ettu ost leipä." luomu
N Naapurin voi ilmiantaa T Tanskassa
l lomakkeessa" ilmiantaja kertoo ens sin epäillyn nimen, sitten petoksen l lajin ja kolmantena "konkreettiset havainnot". Omia yhteystietoja ei h tarvitse antaa. Vastaavia ilmiantolomakkeita on noin joka kolmannen kunnan kotisivuilla. Kunta voi tällaisen ilmiannon perusteella ryhtyä perimään takaisin jo maksettuja etuuksia. Osa ilmiannoista on aiheettomia, ja etuudensaaja joutuu hakemaan sosiaalitukia takaisin haastamalla kunnan oikeuteen. Ilmiantoja on tehty esimerkiksi tapauksissa, joissa henkilö on saanut sosiaalietuutta yksinhuoltajuuden perusteella, mutta asunnolla on nähty toistuvasti henkilön ex-puoliso, kertoo sanomalehti Politiken. Ilmiannon kohteeksi joutunut yksinhuoltaja kertoo lehden haastattelussa, että vaikka pari on eronnut, saattaa isä hakea lapsen esimerkiksi koulusta. Kunta perii yksinhuoltajalta tukia takaisin tuhansia euroja.
Janne Junttila
"Kävin lauantaikävelyllä [...] Keskellä katua istui köyhä juoppo syömässä. Kokoomuksen sininen ilmapallo huojui pittoreskin maiseman yllä. Naru johti juopon ranteeseen." Kokkonen pohtii Duodecimin on imin onnellisuustutkimusta, jonka mukaan onnellisuus seuraa positiivisesta esta asenteesta. Olosuhteita ei voi taa sivuuttaa, hän väittää ja vertaa min tutkimustuloksia kapitalismin yksilökeskeisyyteen. "Onnellisuustutkimuksen tun losten perusteella juoppo olisi kuisi tenkin voinut jatkossakin vaikuttaa aikuttaa onnellisuuteensa ihan itse. Pitää yllä hyvää spirittiä ja unohtaa menneet", enneet", Kokkonen päättää sarkastisesti. sti. muuttanut kolumnisolumnissani kaksi sanaa.", Kokkonen kertoo.
"TOIMITUS OLI
T
A VA L L I S E T TA N S K A L A I S E T
Susanna Kuparinen
Lue lisää Fifistä.
Tampereen yliopiston Naistenlehti julkisuuden & journalismin paikkana -tutkimus raportoidaan vuoden 2010 lopussa.
on kutsuttu mukaan talkoisiin, kun Tanskan hallitus kiristää sosiaalitukien väärinkäytön valvontaa. Useissa Tanskan kunnissa voi jo tehdä nimettömän ilmiannon, jos epäilee sosiaalitukien väärinkäyttö rinkäyttöä. Esime Esimerkiksi Esbjergin kunnan verkkosiv verkkosivulla olevassa "etuuspetos-
fifin l luetuimmat
1. Suvi A Auvinen: Hartwallin homo hurri hom
Ruotsalai Ruotsalainen homo kaataa piimät rinnuksilleen televisiossa. Hartwalrinnuksill lin mukaa tässä nauretaan stereomukaan typioille. S Auvinen soitti markSuvi kinointipäällikölle ymmärtääkseen kinointipä lonkerokampanjan idean. lonkeroka
ajalta 27.8.26.9.
Mikkilä, ja Kiviniemen puoliso Juha Louhivuori suunnittelee mainontaa turkisalalle.
4. Liberaalin monikulttuurisuuden takana lymyää vanha barbarismi
Ympäri Eurooppaa äärioikeisto haluaa meidän vaativan "järkevää" maahanmuuttovastaista politiikkaa, slovenialainen filosofi Slavoj Zizek kirjoittaa. Edistykselliset liberaalit tarjoavat suoran barbarismin tilalle ihmiskasvoista barbarismia.
3. Maria Kozulya & Sonja Hyppänen: Päivä Keiteleen hamppuplantaasilla
Kuvareportaasi seuraa elämää keiteleläisellä tilalla, jonka pelloilla ja pihoilla kasvaa hamppu. Hampputilan kapinallinen isäntä Timo Haara ei ole yhden asian mies, vaan puheissa vilahtelee myös kritiikki Suomen päihde-, energia- ja metsäpolitiikkaa kohtaan, kuten myös vahva isänmaallisuus. Kuuntele myös äänireportaasi Fifi Audiosta!
POLIITTINEN TYYLI YYLI
P O L I T I I K A N , sananvapauden ja lehden
2. Jari Tamminen: KivinieT mi kiet kietoutuu turkiksiin
Itsenäisyy Itsenäisyyspäivän vastaanotoilla pääministeri verhoutuu mielellään pääminist turkiksiin. turkiks Turkisala on muutenkin lähellä Kiviniemeä: hänen suurimman vaalirahoittajansa, Huomisen Suomi ry:n, puheenjohtajana toimii Turkistuottajat Oyj:n Päivi Mononenja
"Kyseessä on työtapaturma. Kaikkien juttujahan editoidaan. Me naiset on moniääninen viikkolehti, meillä ei sensuroida." Oletko kokoomuslainen? "Mulla ei ole mitään poliittista taustaa, eikä sellainen vaikuta mihinkään."
J Ä L K I K ÄT E E N Vuorinen haluaa lisä-
5. Jari Tamminen: Tissi, ironinen tissi ja Paleface
Poppia ja räppiä myydään tissit edellä. Lievää kypsähtämistä iänikuisiin misuvideoihin täytyy olla ilmassa, kun Paleface pääsee yhteiskunnallisella viestillään radion voimasoittoon - ja kyynikot hermostuvat.
tien toimituksellisen linjan rajanvedot ajanvedot ovat puhuttaneet Suomen mediakentediakenttää jo kuukauden päivät. Päätoimittaja Marjo Vuorinen, eikö inen, Me Naisissa saa ottaa kantaa? a? "Totta kai saa! Me saamme yhteyme denottoja, joissa välillä haukutaan aukutaan demareiksi ja ties miksi. Kokkosen kokosen ko lumneja vaivasi paasaavuus. Ne olivat mielipidekirjoituksenomaisia." Miksi kolumnissa ei saa mainita ilmapallon yhteydessä, että se on kokoomuksen pallo? "Nyt ei ole tästä yksityiskohdasta kyse. En osaa tuollaiseen yksityiskohtaan sanoa mitään." Jos tekstistä poistetaan sanat kokoomus ja sininen ja korvataan sanalla värikäs, niin onhan se outoa.
blogeissa lokakuussa
Ilmari Majuri Oona Juutinen
Homo tavailee Raamattua
Kulttuurihistoriallinen voitto: Raamattu on säilynyt muuttumattomana. Maailma kuitenkin muuttuu.
Rikolliseksi yhdessä yössä
Talonvaltauksesta on juuri tullut Hollannissa rikos.
tä, että hän kuuli kolumnin muotoilusta vasta haastattelun aikana. (SK)
12
9
2010
Vihreät eivät voi ottaa päähän potkittuja ihmisiä päävastustajikseen. 25.10. 2010 WWW.SOININVAARA.FI
Pelasta Itä-Kongo?
Mineraalisulku on tarina boikotista, jossa kaikki menee pieleen.
Verikännykät vaatii Nokiaa tilille Itä-Kongon verisestä sodasta, jota rahoitetaan myymällä elektroniikkateollisuudelle metalleja. Ohjaaja Frank Poulsenin mielestä johtopäätös on selvä. Kongon mineraalit on asetettava boikottiin. Verikännykät näyttää saaneen vaatimuksensa läpi jo ennen julkaisemistaan. Heinäkuussa 2010 Barack Obama nimittäin allekirjoitti lain, joka velvoittaa kaikkia New Yorkin pörssiin listautuneita yrityksiä ilmoittamaan, käyttävätkö ne Kongosta tai naapurimaista louhittuja konfliktimineraaleja: tinaa, tantaalia tai volframia. Laki ei sisällä sanktioita vaan nojaa julkisuuspaineeseen. Se näyttää tepsivän: elektroniikkavalmistajat ovat jättämässä kauhujen Kongon. Verikännyköiden tekijöillä on siis syytä voitonjuhlaan. On kuitenkin riski, että Itä-Kongon palaa aikaan, jolloin mitään ei valvottu ja alaa hallitsivat sotaherrojen lisäksi neuvosto-Tupoleveilla suhaavat salakuljettajat.
TI " O N M U I S T E T T A V A , että koko ItäKongo ei käy sotaa, siellä on konfliktitaskuja", South African Resources Watchin Kongon-toimiston päällikkö Georges Bokondu korosti loppukesästä. "Laissa on se riski, että kaikki idän mineraalit leimataan konfliktimineraaleiksi. Ensin pitäisi selvittää, millä alueilla boikotin halutaan tuntuvan, ja millä alueilla taas on ollut positiivista kehitystä, jota tulisi palkita." Tosiaan: Itä-Kongon viidakkojen hämärään näytti tuolloin vihdoin ilmaantuneen valopilkkuja. Jopa Nokia, joka oli vuosikausien ajan siirtänyt vastuun tuotantoketjun valvonnasta alihankkijoilleen, oli käynnistämässä suoraa yhteistyötä tuottajien kanssa.
Hämärän rajamailla
teatterikoulussa. Olenkin viimeiset kaksi kuukautta opetellut jumppasalissa toiseen ihmiseen reagoimista, suuntaamista, kontaktia ja impulsiivisuutta. Opettelemme liikkeessä pysymistä, samalla kun rationaalinen mieli yrittää jäädyttää meitä paikalleen. Samalla kun korruptoitunut kulttuurimme kannustaa sisäiseen kuolemaan, me opettelemme elämään. Kokemus opettaa, ettei kannata katsoa toista syvälle silmiin, se sattuu. Se opettaa, ettei kannata vajota liikkeen hurmioon tai peto nappaa. Se opettaa, että tarjoaminen on turhaa, sillä kukaan ei huomaa sitä.
ALOITIN OPISKELUN
Kongo on maailman vientiriippuvaisin maa.
T
A N S K A L A I S D O K U M E N T-
B R Ä N D I Y R I T Y S T E N pako on jättänyt eettisempää kaivostoimintaa ItäKongoon kehittäneet hankkeet vaille rahoitusta. Jäljelle jäävät ne ostajat, joiden kukkaroa kohut eivät uhkaa: esimerkiksi autoteollisuuden alihankkijat ja kiinalaiset halpaelektroniikkafirmat, joiden nimiä kuluttajat eivät tunne. Nokian yritysvastuujohtaja Pekka Isosomppi myöntää, että oikea ratkaisu saattaisi olla Itä-Kongoon jääminen ja kaivostoiminnan kehittäminen. Nyt Nokia kuitenkin ilmoittaa pyrkivänsä täyteen boikottiin. Kongo on maailman vientiriippuvaisin maa. Sen talous nojaa lähes ainoastaan kaivosteollisuuteen: PohjoisKivun maakunta, jossa Poulsen kuvasi Verikännykät, saa 90 prosenttia varoistaan kaivostoiminnan tuotoista. Kongon sodan jälkeiselle jälleenrakennukselle maan tärkeimmän teollisuudenalan kauppasaarto on tuhoisaa.
ti kongolaisten kaivosalalla toimivien kansalaisjärjestöjen kantoja konfliktimineraalikeskusteluun, selvä enemmistö vastaajista vastusti Itä-Kongon metallien kauppasaartoa. Vastaajia suututti myös, että koko kissanhännänveto käytiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, eikä kongolaisia asiantuntijoita kuultu. yllättävää menestystä saattaa osittain selittää se, että Itä-Kongon kauppasaarto nostanee tinan ja tantaalin maailmanmarkkinahintoja ja hyödyttää näin muun muassa yhdysvaltalaisia, kanadalaisia ja australialaisia kaivosyhtiöitä, jotka saavat raaka-aineensa muualta. Itä-Kongon kuohunta saattaa myös vahvistaa Yhdysvaltain läheisen liittolaisen Ruandan otetta naapurimaansa luonnonvaroista. Hanna Nikkanen
B OI KO T T I VA AT I M U K S E N
elämästä turvallisuutta ja pysyvyyttä, teatteri on muutosta ja vaaraa, kaatumista naamalleen. Mitä siis olen tekemässä? Ehkä vastareaktiona tälle päättömyydelle, jota olen opiskellut kahdeksan tuntia päivässä, olen vapaa-ajalla ajautunut katsomaan samaa elokuvatrilogiaa jo viidettä kertaa. Toisto lohduttaa. Trilogia on vampyyrisaaga Twilight. Se kertoo tytöstä, joka rakastuu vampyyriin. Draamallinen vaara perustuu osapuolten elossa ja yhdessä pysymiselle. Seikkailua ja romantiikkaa, onko mitään parempaa?
SAMALLA KUN ETSIN O L E N H Y P Ä N N Y T taiteilun kelkkaan siksi, että minulla on tarve löytää merkityksiä. Taiteilijan työ on seikkailemista eksoottisissa maastoissa eksymisen uhalla. Taiteilija ajaa itsensä tahallisesti jonkinasteiseen mielenhäiriöön herkistyäkseen näkemään yksityiskohtia ja variaatioita maailmassa. Mielenhäiriön aikana havaittuja näkyjä lähdetään jahtaamaan, niistä yritetään saada ote ja perusteellinen tuntuma. Taiteilija harjoittaa tekniikoita, joilla hetken hulluuden saa toistettua, edes hetkeksi. Tämä on vähän kuin perhosten jahtaaminen. Amatööri käyttää käsiä, ammattilainen laitteistoa. Parhaimmillaan taiteilija on itse kuin haavi, yhtä hauras ja samalla ekonominen.
nolosti siltä, että kukaan ei muistanut kysyä kongolaisilta, miten tätä Itä-Kongon pelastusoperaatiota tulisi lähestyä. Kun belgialaisjärjestö IPIS selvitN Y T N ÄY T TÄ Ä
Mark Graemer
Kirjoittaja on Fifin päätoimittaja. Hanna Nikkanen: Viaton imperiumi. Like 2010. 204 s. Verikännykät Helsingin Andorrassa 11.11. kello 17.30 & TV1:ssä 8.12. kello 22.
MATKALLA KÄNNYKKÄTEHTAASEEN. Kongon demokraattisen tasavallan kaivoksista nousee mineraaleja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin: kobolttia akkuihin, tinaa juotteisiin, tantaalia kondensaattoreihin.
liittyvät tähän? Rakastuminen rinnastuu taiteilijan päättömään jahtityöhön. Rakastunut kiinnittää kaiken energiansa toiseen ihmiseen, aavistukseen toisesta. Vaikka rakkauden kohde on vain hetkellinen elämän ilmentymä, oletetun kaltainen, pettävä, arvaamaton, muuttuva, siihen panostetaan kaikki. Se ei siis, kuten taiteilukaan, ole lähtökohtaisesti mukavuuden ja varmuuden tavoittelua vaan seikkailua. Vaikka seikkailu usein käytännössä onkin vain sekoilua, kaikki haluavat sitä. Nuoret jahtaavat sitä ulkomailta.
M I T E N T W I L I G H T- E L O K U VAT
että ihmisen tarvitsee enemmän tehdä sitä, mikä ulkomailla tapahtuu kuin itsestään, rajat hälvenevät, rutiini rikkoutuu, ihmettely alkaa. Uskon, että omaksumalla tietoisesti taiteilijalle tyypillisen riskinoton tai hyppäämällä rakkauden mahdolollisuuteen ihminen voi kokea seikkailua useammin. Twilight-elokuvat tarjoavat saman keinotekoisesti ja helposti silloin, kun etsintä tuntuu toivottomalta.
USKON KUITENK IN,
Ruusu Haarla
Vampires & Nightmares: A Cultural Challenge? Dina Khapaeva luennoi 11.11. tutkijakollegiumin monitieteisessä Approaches to Evil & Wickedness -luentosarjassa kello 14.1515.45 Helsingissä Fabianinkatu 24, luentosali 136.
ihminen on sudelle susi. Susikanta koko maassa on tällä hetkellä noin 150160 yksilöä. Eläin on luokiteltu uhanalaiseksi. Silti maa- ja metsätalousministeriö myönsi tänä vuonna 22 uutta kaatolupaa. "Tämä on erikoinen tilanne, kun yleensä maa- ja metsätalousministeriö on kuunnellut Riista- ja kalatalouden Riist tutki tutkimuslaitosta ennen kaat kaatoluvista päättämist mistä. Tänä vuonna suosi suositukset ylitettiin", kansa kansanedustaja Tanja Karpel Karpela sanoo. Luo Luonto-Liiton susiryhmä on kampanjoinut v vuodesta 2008 lähtien susien puolähtie lesta. Nyt kosmetiikkayritys Lush tiikkay on liittynyt huolesliitty tuneiden joukkoon. Luonto-Liiton Sami Luonto-Lii Lyytinen korostaa, että koro
UOMALAINEN
Sudenhäntä kainalossa S
laillisten surmien lisäksi susi joutuu usein salakaatajan uhriksi. "On pelkkä myytti, että susia tulisi lisää Venäjän puolelta. Kanta on taantunut myös Karjalan tasavallan alueella", Lyytinen sanoo.
K ARPELA ON K AIKEN K AIKKIAAN
listannut seitsemän kohdan suojeluohjelman, johon sisältyy parempaa tiedottamista ja asennekasvatusta. Karpelan mukaan niinkin yksinkertaisilla toimilla kuin kotieläinten aitausten kunnossapidolla saataisiin vähennettyä susien aiheuttamia haittoja. Karpela jäädyttäisi nyt myönnetyt kaatoluvat ja tutkisi salakaatotapauksia tarkemmin. Hän iloitsee uudesta rikosnimikkeestä "törkeä metsästysrikos", jonka myötä salakaadoista voidaan tuomita ja rangaista. Karpela ajaa muutoksia petokorvausjärjestelmään ja alueelliseen riistanhoitoon. "Luonnonsuojelujärjestöt pitää saada mukaan riistanhoidon suunnitteluun."
kyse on kansanedustajan ja luonnonsuojelijoiden mukaan vääristä mielikuvista. "Susi on tappanut ihmisen Suomessa viimeksi joskus 1880-luvulla. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon ja kansanperinteeseen", Luonto-Liiton Leo Stranius toteaa. Karpela korostaa, että Euroopan unioni velvoittaa Suomea suojelemaan susia. "Surullista on, että Suomi ei ole saavuttanut suotuisaa suojelun tasoa. Haastankin kampanjaan mukaan maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja Metsästäjäin keskusjärjestön", Karpela sanoo.
Hannele Huhtala
Kosmetiikkayritys Lushin liikkeissä Helsingissä, Espoossa & Lahdessa voi allekirjoittaa vetoomuksen susien suojelemisen puolesta. Vetoomukset lähetetään maa- & metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.
KANGASTUKSIA
Les Amours Imaginaires
X AV I E R D O L A N I N
E L O K U VA
SUOMEN ENSI-ILTA 3.12.2010
"Elokuva tuntuu niin ajankohtaiselta, että sitä voi pitää ensimmäisenä uuden vuosikymmenen sukupolvielokuvana."
Marjo Pipinen, R&A-tabloidi
14
9
2010
Joka sadas on Suomessa miljonääri. HS.FI 24.10.2010
Perun reiluja koruja
-koruntekijäryhmän hopeakoruja saa nyt kultakaupoista ja Planin verkkokaupasta. Heimo-Koru Oy ja kehitysyhteistyöjärjestö Plan tuovat ensimmäisinä Suomen markkinoille reilun kaupan koruja. Reiluus takaa, että korujentekijät työskentelevät hyvissä olosuhteissa ja saavat kunnon palkan. Plan mainostaa, että osassa koruja käytetään myös perinteistä manta-tekstiiliä. Myös se on valmistettu reilun kaupan periaatteiden mukaisesti.
P E R U L A I S E N M U N AY R U M I
Maria Kozulya
Hannele Huhtala
Koonnut Pertti Laesmaa
Monet turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan päätökseen johtavaa haastattelua jopa kaksi vuotta, ja kun se lopulta koittaa, pitäisi virkailija vakuuttaa 20 minuutissa. Jouni Lehikoinen, Turun ylioppilaslehti 12/2010
PALUU TULEVASIUUTEEN. Myyjätär Elske Seyfarth ja luomuviljelijä Jukka Lassila käyvät läpi Tuusulan luomujuurestarjontaa.
Kohta muuten kansaneläkkeen, työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajilta vaaditaan malttia. Nämä etuudet nimittäin nousevat vuoden alussa 0,4 prosenttia. Esimerkiksi yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan eläke nousee huikeat 2,33 euroa kuukaudessa ja lapsilisä 40 senttiä kuukaudessa. Etuuksien saajilla on ymmärrettävästi suuri kiusaus panna heti vuodenvaihteessa ranttaliksi ja törsätä nämä rahat. Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 38/2010
Pieni on kaunista
Isot jyräävät myös luomubisneksessä. Hemmotellut bopot eivät piittaa kuinka reilusti oma luomuleipä on tuotettu. Tuusulan Oma maa pistää hanttiin.
U O M U S S A haisee nyt raha. Sen ovat huomanneet myös marketit ja Knorrin kaltaiset isot valmisruokabrändit. Jalkoihin jää luomuviljelyn alkuperäinen tavoite, jossa luonnon lisäksi pidetään viljelijän puolta. Alan nousukaudesta huolimatta maatiloilla voidaan huonosti. "Toisin kuin esimerkiksi EteläAmerikassa, eurooppalaisissa luomusäädöksissä ei huomioida sosiaalista oikeudenmukaisuutta", luomuviljelijä Jukka Lassila sanoo. Kotimaan maatiloilla tehdään alhaisen tuntiansion vuoksi yleisesti yli 10-tuntista työpäivää. Viljelijän palkaksi tulee keskimäärin viisi euroa tunnilta. Mukaan on laskettu maataloustuet. "Tilakokojen kasvattaminen ei ole vastannut laskeviin hintoihin. Oikeudenmukaisuutta saadaan vain, jos tuottajat ottavat myös jalostuksen ja myynnin omiin käsiinsä." "Tuottajat alkoivat tehdä niin jo 1900-luvun alussa ja järjestäytyä osuuskuntiin. Jos se oli silloin mahdollista, on sen oltava nytkin. Tarve on yhtä suuri."
Todelliset kumoukset alkavat maanalaisina ja näkymättöminä, pimeästä ja yöstä. Mutta kuka olisi arvannut, että tulivuoret ja öljylähteet olisivat 2000-luvun alun keskeisimpiä radikaaleja? Islantilaiset Eyjafjallajökullin tuhkat taivaalla ja Macondo-lähteen öljy Meksikonlahdella kaksoisvalottivat, vahingossa ja täsmällisesti kuin juopunut munkki, kerskakapitalismin reunaehdot ja asettivat omansa. Antti Salminen, niin & näin 3/2010
L
nahintaa enemmän. Hyllyssä tämä näkyy parikymmentä prosenttia markettia korkeampina hintoina. harjoittama polkuhinnoittelu merkitsee käytännössä? Lassila poimii varoittavan esimerkin luomukaaleista ja -porkkanasta. Niiden koko Suomen myynneistä 90 prosenttia tulee yhdeltä tilalta. Monopoli pitää, koska hinnat on kilpailtu todella alas. Lassila ei silti kadehdi muutaman suurtilan asemaa.
M I TÄ M A R K E T T I E N
tuotetusta luomuviljasta myydään ulkomaille. myy ruokaa myös ruokapiireille. Ruokailijat voivat etukäteispyynnöillään vaikuttaa siihen, mitä tiloilla tuotetaan. Toivottavaa olisi, että asiakkaat innostuisivat joskus vierailemaankin maaseudulla. "On hyvä, jos ihmiset näkevät, miten vaikkapa hamppuöljyä tehdään. Ei se ole vain kone, vaan joku tyyppi puristaa öljyn ja pakkaa tuotteen", Lassila muistuttaa. "Ihmiset voisivat myös maksaa osan ruoastaan osallistumalla peltotöihin tai tuotteiden jalostukseen. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa toimii aikapankkeja, joiden järjestelmissä näin voi tehdä."
L A S S I L A N O S U U S K U N TA T O I S TA I S E K S I Oman maan kaupassa on tarjolla vain vähän jalosteita. Yleensä etenkin yrittäjät haluavat nostaa jalostusastetta paremman hinnan vuoksi, mutta Lassila puolustaa raakaaineita. Ne ovat laadukkaampia. "Suosittelen, että ihmiset tekisivät itse ruokaa terveellisistä raaka-aineista. Marketissa tuoreet raaka-aineet ovat usein kalliimpia kuin jalosteet, mutta on se sitten paskaakin, mitä syödään." Entä kiireiset ja ruoanlaitolle allergiset? Vastauksena pikaruoan kysyntään viljelijäyrittäjät kehittelevät esimerkiksi reseptiä kasvispihviaineksiin.
Kohtaamisia-elokuvassa päähenkilöt ovat hyvin eriikäisiä: nuorin roolihenkilö on 14-vuotias ja vanhin 78-vuotias. Cantell sanoo, ettei pitäisi olla merkittävä asia, että päähenkilöt ovat juuri naisia. "Toisaalta tämän tyyppinen elokuva miesten elämästä tulkittaisiin tarinaksi ihmisyydestä", hän toteaa. Riikka Ylitalo, Saara Cantell, Kulttuurivihkot 5/2010
Itä-Suomi on vielä vapaa barbeque-trendeistä, (neo)sunnuntaitansseista ja Ruotsista ostetuista muotikengistä. Täällä on hyvä olla. Hans Ekroos, Uljas 6/2010
än Viljelij i jää s palkak uroa viisi e lta. tunni
"Kauppa ei ole niillekään kannattavaa, mutta ne menisivät konkurssiin, elleivät myisi keskusliikkeiden sanelemaan hintaan. Rahaa ei jää investointeihin." Tuottajien omat kaupat ovat tarpeen myös pienempien luomuputiikkien ja -tukkujen käyttäytymisen vuoksi. Lassilan mukaan monet niistäkin ostavat sieltä, mistä helposti ja halvimmalla saavat. Se tarkoittaa esimerkiksi kiinalaista valkosipulia ja kanadalaista hernettä. Yhtä lailla ongelmallisena Lassila pitää sitä, että tällä hetkellä suomalainen alihinnoiteltu bulkkiluomu sotkee muiden maiden viljelijöiden kotimarkkinoita. Suurin osa täällä
Ainahan miehet ovat olleet äänessä. Koko ajan. Kaikkialla. Sukujuhlissa patriarkka pitää omaa luentoaan ruokapöydän päässä; julkisissa keskustelutilaisuuksissa vain miehet kommentoivat, vaikka yleisön enemmistö olisi naisia; kokouksissa miesten puheenvuorot kestävät pitempään; koululuokissa pojat pitävät enemmän ääntä kuin tytöt. Se, että mies ei puhu vaimolleen ja isälleen, ei tarkoita sitä, etteikö mies puhuisi. Missä siis ovat ne myyttiset puhumattomat miehet, nuo joulupukin kaltaiset satuolennot? Jenny Kangasvuo, Kaltio 45/2010
Oma maa -nimisen osuuskaupan yhdessä kahden muun viljelijän kanssa. Nyt mukaan on tullut pari viljelijää ja leipuri. "Tilat olivat jo aiemmin harjoittaneet suoramyyntiä. Kysyntä kasvoi, ja oli mielekästä perustaa yritys, joka hyödyttää muutakin kuin tuotantoketjun ylintä porrasta." Oma maa maksaa tuottajilleen raaka-aineesta tuotantokustannuksia vastaavan hinnan, 23 kertaa markkiN I I N PÄ L A SS I L A P E R U S T I
Päivi Mattila
Oma maa, Rannankoukku 18, Tuusula. oma.mycashflow.fi
16
9
2010
Vain joka toinen opiskelija liittyy ammattiliittoon. MAASEUDUN TULEVAISUUDEN SÄHKEET 22.10.
Jos varaa, satsaa ehtaan paikalliseen
ole käyttäneet näin vähän rahaa ruokaan kuin tänä päivänä, 11 prosenttia eli saman verran kuin käytämme puhelin ja it-kuluihin", väittää kokki Markus Maulavirta Aitoa ruokaa -kirjassa. Totta se on. Vielä vuonna 1975 ruokaan meni lähes tuplasti enemmän. Ruotsalaisen Mats-Eric Nilssonin kirja perää aitoja makuja. Normaalin
"KOSK A AN EMME
kuluttajan päivittäinen e-lisäaineannos voi koostua vaikkapa 84 eri annoskertaa. Tuotteiden säilyvyyteen käytetään 10 prosenttia lisäaineista, loput ovat kosmeettisia lisäaineita, jotka vaikuttavat makuun, sakeuteen, väriin ja ulkonäköön. Pahamaineisin on arominvahvenne natriumglutamaatti E621, josta osa ihmisistä saa päänsärkyä ja pahoinvointia. Itse en ole vakuuttunut lisäaineiden vaarallisuudesta, mutta kirjan lukemi-
nen sai aikaan kuitenkin sen, että liiat e-koodit pudottavat tuotteen takaisin kaupan hyllyyn. Paikallinen ja luomu ovat pysyneet muidenkin trendien harjalla jo pitkään. Edes taantuma ei vähentänyt luomun myyntiä. Kyse ei ole pelkästään ruuasta. Uusin Viinistä viiniin 2011 -kirja alleviivaa paikallismakujen merkitystä: "Arvelemme, että ennen pitkää suurin osa viininviljelystä on luomua." Minäkin kävin jopa lähiruokatapah-
tumassa. Matkaa tosin kertyi edestakaisin 140 kilometriä. Päälle napsahti myös rikesakko ylinopeudesta sumussa. Luulen, että nämä lähiruokataipumukset korreloivat jatkossakin sen kanssa, että pankkitili on plussalla
Kimmo Jylhämö
Mats-Eric Nilsson: Aitoa ruokaa. Atar 2010. 272 s.
Nopean toiminnan Jalakas
Miljoonat eivät riittäneet
"Poliittiset puolueet ovat samanlaisia kuin yritykset."
seuratuin vaalikamppailu oli, kuka seuraisi Arnold Schwarzeneggeria kuvernöörinä. Osavaltio on konkurssin partaalla. Kukaan ei halua täälläkään nostaa veroja. Ehdolla oli kokenut demokraatti Jerry Brown, 72, sekä ensikertalainen republikaani Meg Whitman, 54. Whitman on yksi eBay-yhtiön perustajia ja sen toimitusjohtaja. Hän käytti vaalikampanjaan peräti 141,5 miljoonaa dollaria omia varojaan. Brownin vaalikassa oli vain murto-osa Whitmanin varoista. Sain vaalipäivänä koululaisten tekemän esitteen, jossa kerrottiin Brownin panostavan koulutukseen ja vihreään teknologiaan. Whitmanin sanottiin vastustavan julkisia menoja ja homoliittoja sekä haluavan leikata rikkaiden veroja uusien työpaikkojen luomiseksi.
K ALIFORNIAN
Jos rahat proggiksilta loppuvat, virolainen ohjaaja Peeter Jalakas taikoo sitä lisää.
A A V U N TA L L I N N A N von Krahli -teatterille, jonka edessä on jalgrattaparkla-kyltti, pyöräparkki. Yläkerroksessa liehuu banderolli, jossa lukee sünd, surm, seks. Lähestyn virolaisen teatteriohjaaja Peeter Jalakaksen valtakuntaa. Jalakkaan monimediaooppera Taikahuilu tulee Baltic Circle -festivaalille. Ooppera on sijoitettu maailmansotien jälkeiseen aikaan, kun elossa on enää kaksi ihmistä. Lavalla ei ole muuta kuin kertoja. Näyttelijät näkyvät kolmella valkokankaalla. Jalakas on tottunut pistämään hommat uusiksi, kun siltä tuntuu. "Alussa oli teatteri. 1990-luvun alussa minulla oli teatteriryhmä, jonka kanssa kiersimme pääosin ulkomailla. Silloin tuntui, että meillä pitäisi olla jokin paikka, jossa voisi olla kauemmin kuin kymmenen päivää. "
S
suus jatkaa oli ostaa talot pois. Ja sen teinkin", Jalakas kertoo. teatteria Virossa, myös von Krahlia. Pienemmillä summilla kuin Suomessa, mutta teatterin suhteellinen osuus kulttuuribudjetista on suuri. Jalakasta ei kiinnosta pelkkä kulttuuripolitiikka. Hän meni Viron reformipuolueeseen mukaan jo vuonna 1995. Nykyään se on oikeistolainen. "Reformipuolue oli aikanaan edistyksellinen. Toimintaan osallistui aktiivisia nuoria, joilla oli silmissään puhdas katse. Idealismi kiinnosti minuakin. Nyt puolue on liian iso, liian paljon lupauksia moneen suuntaan." Reformipuolue on ollut mukana lähes jokaisessa Viron hallituksessa, sen johtaja Andrus Ansip on Viron pääministeri. Vuoden 2007 vaaleissa se sai 27 prosentin kannatuksen.
N Y K YÄ Ä N VA LT I O T U K E E
osavaltion yleinen syyttäjä, entinen Oaklandin pormestari ja entinen Kalifornian kuvernööri. Hän jätti kuvernöörin viran 28 vuotta sitten palveltuaan kaksi kautta eli enimmäisajan. Whitman puolestaan kertoi, ettei aikaisemmin edes äänestänyt, koska johti yritystä ja kasvatti kahta poikaansa. Hän innostui politiikasta tuettuaan John McCainia ja luopui kolmen suuryrityksen hallituspaikoista jo viime vuoden alussa kuvernöörikampanjansa vuoksi. Kampanja oli yksi likaisimmista. Molemmat ehdokkaat syytivät rahaa mainoksiin, joissa toista ehdokasta mollattiin. Loppusuoralla Brown ehdotti negatiivisista mainoksista luopumista, mutta alakynteen joutunut Whitman ei suostunut. Brownin kannattajien mainoksissa Whitmanin muistutettiin nostaneen itselleen 120 miljoonan euron bonukset samaan aikaan, kun yritys vähensi 10 prosenttia väestään. Hänen vihjattiin syyllistyneen pörssirikoksiin. Whitmanin mainoksissa Brownin väitettiin jäävän kampanjaa rahoittaneiden ammattiliittojen liekaan. Brown voitti Whitmanin lopulta helposti. Whitmanilla oli tyylikkäitä mainoksia, mutta vaalikeskusteluissa hänen viehätysvoimansa ei tepsinyt. Lisäksi laitonta maahanmuuttoa vastustanut Whitman jäi kiinni rysän päältä, kun hänen entinen kotiapulaisensa, laiton maahanmuuttaja, tuli julkisuuteen.
BROWN ON
Kimmo Jylhämö
ole ollut tapana suosia superrikkaita ehdokkaita, jotka yrittävät ostaa vaaleissa poliittista valtaa. Kalifornia kulki muutoinkin vaaleissa vastavirtaan. Demokraattien 28 vuotta senaatissa istunut Barbara Boxer löi entisen HP-teknologiayhtiön johtajan Carly Fiorinan yllättävän helposti. Marijuanan laillistaminen Kaliforniassa ei kuitenkaan toteutunut kansanäänestyksessä toisellakaan yrityksellä. Syynä pidettiin sitä, etteivät nuoret vaivautuneet uurnille. San Franciscon katujen asunnottomille on myös luvassa kovemmat ajat, koska kansanäänestyksessä meni läpi aloite kaduilla istujien ja makaajien sakottamisesta. Heikki Hiilamo
K ALIFORNIASSA EI
S I L L O I N V I R O E L I uuden itsenäisyyden aikoja, mutta koko teatterijärjestelmä oli vielä Neuvostoliiton ajalta. Tukea ei uusille toimijoille valtiolta herunut. Rahat piti siis hankkia muualta. "Perustimme ravintolan, olimme onnekkaita, ja se oli aina täynnä. Periaatteena oli, että alakerran ravintolassa tienattiin rahaa, jotka tuhlattiin tekemällä teatteria yläkerrassa." Siihen aikaan Virossa oli uusi kulttuuriministeri, entinen kommunisti, joka halusi olla hyvä luotettava kapitalisti ja halusi näyttää tämän toteen myymällä valtion omaisuutta. "Jostakin syystä hän aloitti yksityistämisen von Krahlista. Talot pistettiin myyntiin. Ainoa mahdolli-
reformipuolueen. Vuonna 2006 hän oli perustamassa vihreitä Viroon. Ei politiikkaan mukaan meneminen ole monimutkaista. "Vihreitähän ei ollut puolueena, ja energiakysymykset olivat siihen aikaan tärkeitä. Vaihtoehtoisista energiantuotantotavoista kuten tuulesta ja auringosta ei saanut puhua vakavasti." Vihreiden maailma on Jalakkaan mukaan kaksijakoinen ympäri maailmaa, puolueessa on kaksi laitaa, hipit ja teknokraatit, tai kuten Virossa sanotaan, lyyrikot ja fyysikot. Harmoniaa niiden välille ei aina löydy.
J A L A K A S J ÄT T I
Jalakas toimi Viron vihreiden puheenjohtajana. Toukokuussa Jalakas erosi ja osa muista lyyrikoista erotettiin puolueesta. Väärinajattelijoiden toivottiin siirtyvän demareihin. "Mielestäni politiikka on vähän kuin clean up your room. Se on homma, joka pitää tehdä, mutta sen ei pitäisi olla elämän koko sisältö." Jalakkaan mukaan politiikka on jo taloutta. "Poliittiset puolueet ovat samanlaisia kuin yritykset, joilla on omat osakkeenomistajansa. Joillakin on vain osakkeita eli ääniä enemmän kuin toisilla. Puolueet puhuvat omistajiensa ei koko yhteiskunnan puolesta. Kuka on oikealla ja kuka vasemmalla, se on jo unohtunut. Ei ole enää selvää ideologiaa, kaikki on osa taloutta." Jalakakselle marssijärjestys on selvä. Hänelle talous on väline, jolla tavoitellaan yhteisölle tärkeitä päämääriä. Jos von Krahlille tulee uusia taloudellisia ongelmia, Jalakas perustaa uuden ravintolan: "Kaikki bisnespäätökset on tehty tarpeesta. On ollut jokin ratkaistava ongelma."
V I E L Ä K E VÄ Ä L L Ä
Peeter Jalakas kertoo olevansa juuri lopettamassa haastattelua. Suomalaiset yhteistyökumppaSuo nit odotta odottavat Kulttuurikattilalla, joka on kulttuu kulttuurikeskukseksi remontoitava entinen lä lämpövoimala. Jalakas johtaa myös Kultt Kulttuurikattila-projektia. "Me y yritämme tehdä Kulttuurikattilaa s siten, että ihmiset olisivat toisilleen enemmän kuin naapureita. Ihmisten p pitäisi yhdessä luoda toimintaa. Tämä on jo alkanut. Muutamassa vuodess on tapahtumassa todella vuodessa suuri muut ihmiskunnassa, se on jo muutos nyt ilmass Kattila on yritys huomioiilmassa. da muutos." muutos Kuulostaa uudelta von Krahlilta. Kuulost
PUHELIN SOI,
kimmo jylhämö
Peeter Jalakas & Von Krahli Teater: The Jala Magic Flute. Remixed and Explained. Flute 17. & 18.11. Baltic Circl -teatterifestvaali HelsinCircle gissä 17.21 http://balticcircle.fi 17.21.11.
Teatterifestivaali kulttuurit ivaali kulttuuritörmäyksistä
1-15 .12
TOIVON PÄIVÄ HIDDEN PLA DEN PLACE N ACE A METELIÄ, PARSAKAALIA METE JA POSSU TAI HEVONEN PO PIIRI Y YHTEENVETO PLANEETTOJEN VÄLISISTÄ ETÄISYYKSISTÄ HERÄTYS NUKKEMAA AA TÄÄLTÄ TULEE SALMINEN INEN E PÄIVÄNPOLTTAJA TEIN ALBERT EINSTEIN POIKA JOKA SUKELSI
KRIIK IIK!
26.1
RIKOS & RANGAISTUS
DOSTOJEVSKI / AITTA HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖLLÄ ENSI -ILTA 10.2.2011 esitykset 12.2. - 7.5.
KALLIOSSA. VAASANKADULLA.
ohjaus / TUOMO AITTA rooleissa / JARI VIRMAN YLERMI RAJAMAA SARI MÄLLINEN MISA LOMMI JUHANI LAITALA JUHA KUKKONEN ESSI HELLÉN
Klaus Welp
9
2010
MARRASKUU
21
16.11.
BAROKKI HENRIKSSON, KLEEMOLA & PRAUDA TRIO yhdistää kansanmusiikkia & barokkimusiikkia ennenkuulumattomalla tavalla. Trion soitinyhdistelmä on cembalo, barokkiviulu, cittern & suomalainen säkkipilli, Kaamospelit Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, kello 19. Tapahtuma 13.21.11. eri puolilla Vantaata.
19.11. 11.
FESTARI VALOA FESA TIVAL, Stereo Total, va Konev feat. Eva Alkula (kuvassa), French nch Films, Yona, Sheikki heikki Sheikki dj:t. Ovet kelvet lo 20, show kello 21 llo alkaen Tampereen Yoreen talolla & Artturissa, urissa, festari myös 20.11. 0.11.
15.11.
TEATTERI ANIARA en revy om människan i tid och rymd, teater 90°:n esitys ihmisyydestä, sen vallanhimosta, itsetuhoisuudesta & kyvyttömyydestä kohdata todellisuutta Helsingin Kaapelitehtaan Pannuhallin kellarissa kello 16, muut esitykset 9.16.11. Esityskieli ruotsi.
18.11.
VALOKUVA PISPALAA NEULANREIÄN LÄVITSE, Mira Heijan (kuvassa Heija & hänen kameransa) valokuvanäyttely 20.11. asti Tampereen Pispalan kirjastossa, mape 1420, la 1217.
ASTI NÄYTTELY URHEILIJAKUVIA, Anni UR Arffmanin vesivärimaalauksia Arffman Helsingin galleria Volgassa, ti Helsingi pe 1419, la 1215. 1419
20 20.11.
Mielialalääkkeet tutuksi
N ÄY T T E LY "Mielialalääkkeistä on moneksi" -otsikko pomppaa silmille Ylen verkkouutisista. Aamukahvi meinaa purskahtaa ruudulle ja puuro lentää seinään. Siis mitä? Juttu, tai siinä puhuva ylilääkäri, markkinoi masennuslääkkeitä kaikille, sillä ne ovat tehokkaita moniin oireisiin. Virtsankarkailu, kuukautiskivut ja tupakoinnin lopettaminen hoituvat kaikki samassa sumassa paniikki- ja ahdistushäiriön sekä masennuksen kera. Jos sanan mielialalääke paikalle vaihtaisi jutussa vaikkapa omenan tai tomaatin, siinä olisi hyvinkin paljon järkeä. Nyt yksityisten lääkefirmojen lääkkeiden tuputus julkisen palvelun kautta ampuu yli, varsinkin kun samaan aikaan British Medical Journalissa käydään vilkasta mielipiteiden vaihtoa masennuslääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta. Lääkkeidenkäytön mörköä käsittelee omalla tavallaan myös Cia Karlsson. Hän pohtii Kruunajaiset-näyttelyssään lääkkeidenkäyttäjien ristiriitaisia tunteita. Lääkkeiden tyhjistä läpipainopakkauksista muotoillut metallikruunut
yhdessä näyttelyn tekstiteoksen kanssa tekevät Karlssonin mukaan lääkkeidenkäytön tutkimattomasta maailmasta läpinäkyvämpää. Sonja Hyppänen
Kruunajaiset, Cia Karlssonin teoksia mielen lääkkeistä 8.28.11. Helsingin Lasipalatsin näyttelytilassa, tisu 1218.
Taiteilija on orja
K U V A K U V A Tea Room on projekti, jonka on tarkoitus nostaa esiin taiteilijoiden länsimaiseksi kulttuuriperinnöksi muodostunut asema kulttuurin halpatyövoima-
na. Orjuutta on Intiassa, missä lapset yhä kirjovat helmiä ja paljetteja sarikankaisiin. Orjuutta on myös Suomessa, missä taiteilijat tuottavat elämysluksusta oma-
kustanteisesti tai riittämättömin apurahoin. Koulutetulle taiteilijalle on saatu jossain vaiheessa opetettua se, että hänelle ei kuulu
TÖITÄ WORK
12.11 . SAMI KUK AN 50-VUOTISJUHL AKONSERT-
18. 1 1 . UKK IVA INA A WITH HA AMU & VIEL ÄK I
Samuli Kosminen. John McGregor & Laura Sippola Helsingin Korjaamon Kulmasalissa. K ALLIO SL A AK I Hämeenlinnan Suisto-klubilla. R A APPANA & SOUND EXPLOSION BAND Tampereen Klubilla. MOLLY GROWS UP, STANLEY & RED LIGHT DISTRICT Turun Klubilla. KEMMURU, SOLONEN, HANNIBAL & JOKU ROTI MAFIA Jyväskylän Lutakossa. 13.11. GR AVEYARD PART Y V: Hanzel Und Gretyl, Black Light Discipline & Proteus Tampereen Klubilla. 14. 1 1 . MIDL AKE Helsingin Tavastialla. DE AL WITH IT, FORESEEN & REMISSIONS Tampereen Vastavirralla.
TI,
17.11. KILLE KUULERI, THE WINYLS, JOONAS LE-
LEPPOSA A! & NIKO JA TAPSA, 21st Century Rap!
Helsingin 6. linjalla. DEREK SINDEL ROCK BAND, DIME MOONSHINE & K AUPUNK I Tampereen Vastavirralla. THE MAMA KING & THE HULIGANS Turun Klubilla. ROYAL REPUBLIC & ICONCR ASH Jyväskylän Lutakossa.
19.11. ALL DAY LONG, UNION STREET & THE PIS-
Olet hakemamme henkilö jos : Olet akateemisesti koulutettu ammattilainen (myös kansainväl.
arjoilija are e T h j ilij Teehuonee a !
kokemus). Hallitset median ja tuot mukanasi omat kontaktit. Työnkuvaasi kuuluu teemenusi suunnittelu, valmistus,tarjoilu,jälkisiivous,kirjanpito,verkkopäivitys yms. Työntekijä maksaa työasu, astiat,vakuutus,kuljetus,somistus,vuokra työssäoloajalta. Hakemus:min. 2 suos. PhD, CV+portfolio, ei pal. Palkka 0+mahd. prov. Tiedust. 30.10.-21.11.2010 ti-pe klo.14-18 la-su klo 12-16 Tea Room,B-Galleria, Aninkaistenkatu 5 L 5 Turku/Aurinna Marstio www.aurinnamarstio.blogspot.com www.taidekeskusihana.fi
TONES Tampereen Vastavirralla. MARTTI SERVO
Turun Klubilla. VIIK ATE & K AIHORO Jyväskylän Lutakossa.
20.11. STEREO TOTAL, I WAS A TEENAGE SATAN
akateemisen tason palkka työstään. On pakko hankkia lisätienestiä oman alan ulkopuolelta, mutta harva valittaa. Barrikadit ammottavat tyhjinä. 2000-luvun taiteilijuuteen kuuluu riippuvuus virkamiesmesenaateista, jotka annostelevat taitelijoille toimeetuloa. Isolle osalle ei hanaa avata lainkaan ja muillekin tulee sammutusta janoon vain tipoittain. Tea Room -työpaikkailmoitus on paitsi osa näyttelyä myös itsenäinen julkiseen tilaan levitettävä taideteos. Kuvitteellisella työpaikkailmoituksella etsitään työntekijää, joka on valmis tekemään työtä juuri niillä ehdoilla, jotka ovat taiteilijan normaalia arkea. Tämä toivottavasti herättää ihmettelemään sitä, minkä takia taitelijoita eivät koske samat oikeudet kuin yhteiskunnan muita aktiivisia, innovatiivisia erikoisosaajia. Työpaikkailmoitus on omaan todellisuuteeni perustuva yhteenveto siitä, miten haastavaa ja pelottavaakin taiteilijaksi kouluttautuminen on. Nälkäkuolemaa voi onneksi lykätä tekemällä vaikka keikkaa teehuonetarjoilijattarena.
Aurinna Marstio
Tea Room, Aurinna Marstion nykytaideteos 20.11. asti Turun Bgalleriassa, tipe 1418, lasu 1216.
WORSHIPPER & ALPO JA TOMI Helsingin Korjaa-
Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10.-21.11. Tea Room 30.10 .-21.11. Tea Room 30.10.-21.11.
PISTÖ ORKESTERI & AVARUUSKORPRA ALI PAHA HIRVI, taikuri Jose Ahonen & dj Sami, Toveriklu-
bi Tampereen Klubilla. HAMILTON GROOVE & PIKKU PAHA Tampereen Yo-talolla. LATEXJESUS, PIMEYDEN KAJO & NORNA Tampereen Vastavirralla. ICONCRASH & ROYAL REPUBLIC Turun Klubilla.
mon Vaunusalissa. JEDI MIND TRICK S Helsingin Virgin Oilissa. STEVE IGNOR ANT presents The Last Supper Crass Songs 19771984, ABDUKTIO, 1981 & dj General Bacardi Tampereen Klubilla. KEMMURU & TEFLON BROTHERS & yläkerrassa STONERGLOO ACOUSTIC FALL RUMBLE Tampereen Vastavirralla. L AUR A NÄRHI Turun Klubilla. R A APPANA & SOUND EXPLOSION BAND Jyväskylän Lutakossa.
Kulttuuria kaikille aisteille
MOBIILI AFRIKKA
Matkapuhelimet ja kehitys Nairobin Kiberassa 20.10.2010-27.3.2011
KULTTUURIEN MUSEO
www.kallionkulttuuriverkosto.fi / kallionkulttuuriverkosto.@gmail.com
Tennispalatsi, Et. Rautatiekatu 8, Helsinki ti 11-20, ke - su 11-18 www.kulttuurienmuseo.fi
smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I
WWW.NO VAJAGAZ ETA.F
le p l p ikko s pieni naani a iikko tkimus vi v u set ba utkim rktinen san uuti uorisotu arktine t n a a n nka pani ka & näin reä lank ppani a m n p h kum emo nii ursa vi paja ku o niin ja n to irja nem to u umio tkijaliit to k uumio in liit mu a tu deamus nastam tkija into j tu anta taja deamus gau inerva s a an nast nepo mfis m s tiedon os gau n va me öm teo nep s miner edona fin um ti rstr j edita emfi de eos m t ta d sö oon bt ntum derström btj edi ge m age a on blue tions m bud sö e mo ditions m bu se di blu a e se rra e stieto ro bazar urr stieto ro m u m e l asa kenn in basa e ltd lik kennu a in b te ra va va lit na a ti lamp tykorva atena a lamp li s koleh pieni py ni atar kkolehti eni pysty k i ii a imus en bana utiset v kimus p banaan tk u n t in nsan uorisotu arktine kansan arkt a ka i k n a i ppan & näin reä lank umppan nä kum niin in & h k vi ni ja v mo ursa kirjapa io nemo rsa ne o u tt ijalii us into tamuum kijaliitto mus in utk eam t s a ud a na ntaja tu s gaude mine ga rv s a o ne fis s mi s tiedon a finnep fi mem m teos mem m teo ö dit tum btj e magen söderstr on bt rö st on er mo e mo editions rosebud lu blue a editio r o a ar b rra ba la e lu nnustiet sam gilz like lurr ustie d lik rake ba n nn in upoite ltd rake va va k p l avai kor a a ä lam rva y no ena ten ll ye k a r a kkolehti enapnsty atars at olehti l ä pm i i i tl ikk ata vii T us ili i i t anaa öa tisettä. kimus p tnuu is vut utise tutkim n b ris e riso ktine pänsan äis isot ar rktin a nuo or ka i Ym k m in j u t l en a a ppan ä lan umppan & näyy n eäeank! re h r k n niinlu rsa vih l a aja u emo rjap o nemo Jotto u aa t n umio ijaliitt umi utkijalii ikk u mu a t Le rva nastamaja tutk mus aj t a nant mine tiedonan s gaude va n s fi fin o er mem m teos nnep fis min ona fi m ed em entu öderströ tj edita os ti nnep m m s b te tu ebud ue moon agen erström dita fi e l s m söd btj e ar b edition www.intokustannus.fintum m d z on bu lurra eto rose blue mo s mage d söder ke n ti
Runsaasti tarjouksia, iso valikoima, kirjailijoita, keskustelua...
Ohjelmaa joka iltapäivä
Lue vuoden puheenaiheeksi noussut romaani, joka ravistaa käsityksiä Afrikasta.
Elina Hirvonen
Kauimpana kuolemasta
Seppo Järvinen: Kafkan varjo. Matkakertomuksia Prahasta. Matti Särkkä: Kaikki kuvat. Romaani. Osmo Pekonen: Oodi ilolle. Matkoja, maita, kaupunkeja. Hannu Kankaanpää: Laru. Runoja. Mika Terho: Ghana. Kertomus. Harri Raitis: Vakaumuksen tähden. Romaani. Raimo Vahtera: Turun rahapaja. Romaani. Vesa Niinikangas (toim.): Hopeakengissä yli pihan. Runoantologia. Jorma Heikkilä: Luovasta ideasta innovaatioon. Ulla Järvi & Tuula Vainikainen: Asiantuntijan mukaan. Viestintäopas media-ajan asiantuntijoille. www.enostone.fi
Kauimpana kuolemasta -romaanin lauseet soljuvat ja virkistävät kuin lämmin vesi. Turun Sanomat 25.3.2010
www.avain.net
n i k r naan tiset viik imus pie aani ata koleh ba k u n en iik an u orisotut tinen ba utiset v us kans n nu ark ansan u sotutkim n a i i & nä reä lank pani k tine n nuor 0.12. ka ark h 1n p i vi kum iin & näi 23.12.an l rsa ppan u aja reä 19 um irjap nemo n rsa vihpe a1aja k emo n 1 ma irj p o k n u io 7 l uum kijaliitto s into ka 101uumio liitto am 2 st 1m17 tut amu a nasua a tutkija deam ja de au aj anta os gau minerv nant nepos g s min ep finn memfis os tiedo ta fin fi te mem teos m edi um entu erström on btj gent derström oon a o öd m ud s r blue m ditions m bud sö blue a ed a e se az ar m b ike lurra stieto ro am baz ke lurr u s ltd l rakennu vain ba ite ltd li rakenn a a v va pl korv tena hti lam ystykor atena a y a ip ole tar ko ni a set viikk us pien ani atar iset viik t a im tu ti n uu orisotutk inen ban ansan uu nuoriso k u kt in in n anka ar mppani iin & nä eä lanka ä n k ihr äl ku emo sa v irjapaja vihre irjapaja n ur io k k umio ijaliitto nto into tamuum amu tutk st us eam rva nas ja tutk a na ntaja erv aud dona nepos g fis mine donanta epos s tie a fin tie nn mem it INTO KUSTANNUKSEN teos JOULULAHJAVINKIT: me ita fi m d tj ed agentum rström btj e agentu st on m de ons ebud sö blue mo tions m d söder s r bu di r b to ro m baza lurra e eto rose e baza e am sti asa k ike in b ite ltd l rakennu vain bas ite ltd li l l a a lamp stykorva atena lamp ystykorv a hti ip ni py ni atar viikkole ie pien ni atar s a t bana n uutise tutkimu banaa et viikk en a so en is kans in nuori a arktin san uut otutkim ni Jussi nä PIENI SUURI ENERGIAKIRJA n Laitinen: lank pani a n nuoris & äVIATON IMPERIUMIk Kolme kertomusta ktinen i niinHanna Nikkanen: ump vihre k & nä anka ar kan sa n r suomalaisesta yritysvastuusta i to u kirjapaja emo nii ihreä l ppan näi Arkadi Babtsenko: SODAN VÄRIT v n m into uumio ursa paja ku niin & m Menossa itto vih rj asta utkijalimukana: Atena,a o nemo n o ki Avain, Bazar, Into, ursa k t Kansan s int Kumppani,iLike, Schildts, o taja deamuUutiset, amuum Rosebud,iitt s into n ijal Teos,u a Psykologien Kustannus Oy,utk t gau Tutkijaliitto, s tVihreätLanka, Voima... am na a naUrsa, aja pos minerv n aude inerva g na fis tiedo finnepos mfis m tiedon em teos dita me os www.rosebud.fi tröm btj e tum ström te rs en mag oon öder m
Pnnon ku
inteiset er
yyjäis joulum
Tarjous Voima-lehden lukijoille!
Mikä on sinun käsityksesi seksuaalisuudesta?
Luovu ennakkoluuloista ja lue sukupuolitutkijan uutuus Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen.
Lue lisää ja hyödynnä tarjoushinta www.ps-kustannus.fi/voima
Tarjous voimassa vain kustantajalta tilatessa. Saatavilla myös kirjakaupoista.
-30%
suuden kirjalli et
puh. 014 337 0070 www.ps-kustannus.fi
PS-kustannus, nid. 190 s. Hinta 42,- TARJOUSHINTA 29,90 Tilausnro 926032767
talolla Posti
Henry Miller: Ystävien kirja
Beat-sukupolven ja vastakulttuurin suosikki kertoo hurjasta nuoruudestaan. A5 nid., kansiliepeet, 133 s., 22 e
Kirjaesittelyt ja mallisivut nettisivuilla
GRE EN S P OT
Kirsi Salonen: Mielen luonto
Luonto elvyttää. Eko- ja ympäristöpsykologian pioneerin kokonaisesitys aiheesta. Runsas värikuvitus. A5 nid., 143 s., 25 e
www. green sp ot .fi kirjoja M aast a
Verkkokauppa avoinna 24 h
Psykologien Kustannus Oy tarjoaa käytännöllisiä kirjoja psykologian eri sovellusaloilta ammatti- ja arkikäyttöön.
www.psykologienkustannus.fi
26
9
2010
PIMEYDESTÄ VALOON. "Tokio on sellainen romuläjä", Pirjo Honkasalo sanoo. Seuraamalla pappismunkki Fujiokaa Honkasalo sai tehtyä mykistävän kauniin dokumentin, jossa Tokiollakin on rooli.
9
TEKSTI KUVAT
2010
27
HANNELE HUHTALA KLAUS WELP
Kuun johdattama
Pirjo Honkasalo löysi modernin Tokion rumuuden keskeltä kuunvaloa hohtavan tarinan ihmisen elämän hetkellisyydestä.
Pirjo Honkasalon ja tämän uuden elokuvan päähenkilön Yoshinobu Fujiokan Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalin aikana. Haastattelu Honkasalon kanssa alkaa pimeässä elokuvateatterissa. "Elokuvakin tapahtuu yöllä", Honkasalo nauraa. Sitten Cinema Mondon Mika Siltala sytyttää Engelin saliin valot, ja Honkasalo kertoo, miten löysi elokuvansa päähenkilön. "Tokio on täynnä pikku baareja, niitä on kerrostalotkin täynnä. Niiden pitäjiä kutsutaan jopa mamaksi ja papaksi, ja ihmiset valikoivat omistajan mukaan suosikkiyöbaarinsa. Ne on sellaisia paikkoja, joissa usein uskoudutaan. Se on tavallaan öinen terapiaverkosto. Miika Pölkki, joka tässä elo-
T
A PA A N
OHJA AJA
mään puikoilla japanilaista ruokaa. "Isä oli hyvä ruuanlaittaja, mutta olihan se outoa 1950-luvun Porissa! Kaikesta tästä oli nyt elokuvanteossa hyötyä. Tikuilla syömistä japanilaiset katsovat todella tarkkaan ja sain arvostusta, kun osasin syödä niillä hyvin", Honkasalo kertoo. "Siellähän ollaan hirveän huolissaan, että nuoriso ei enää osaa syödä kauniisti tikuilla." tuliaisiksi japanilaisia koriste-esineitä, ja Honkasalon lapsuudenkodissa kävi vieraita Japanista. Honkasalo kertoo, että hänellä oli voimakkaat lapsuuden mielikuvat Japanista. Joka joulu Japanista tulleet postikortit kiinnitettiin eteisen peilin ympärille punaiseen nauhaan. "Kuvat Fuji-vuoresta olivat taivaallisen kauniita. Todellisuus on aivan toinen kuin se korttien idyllinen kuva maasta", Honkasalo pudistaa päätään. "Tokiohan on sellainen romuläjä. Ei siellä näy jälkeäkään siitä estetiikasta, mitä niissä korteissa oli." Pölkki on selittänyt Honkasalolle, että Tokio on syntynyt asutusrykelmistä, jotka ovat kasvaneet temppeleiden ympärille. Kokonaisuudesta ei ole tehty asemakaavaa. "Se on häikäisevän kammottava, kun sen näkee ensimmäistä kertaa", Honkasalo nauraa. Elokuvassa näkyy Nihonbashi, Japanin silta. Se on maamerkki, joka tarkoittaa japanilaisille kaikkien etäisyyksien alkupistettä. Siltaa koristavat lohikäärmeet, onnen symbolit, jotka suojaavat kaupunkia. Silti vanha silta on hautautunut unohduksiin moottoritiesiltojen alle. "Tämä on sitä modernia Japania, josta tulee tunne, ettei tällaista voi olla. Missä on japanilainen, maailman hienostunein estetiikka, missä on perinteiden kunnioitus?"
ISÄ TOI KOTIIN E L O K U V A S S A O N M U K A N A vanhoja munkkien emaki-kuvakääröihin tekemiä piirustuksia aikansa kaunottaren, Komachin, mätänemisen yhdeksästä asteesta. Yhden tällaisen Komachiemakin Honkasalo näki 1980-luvun alussa Helsingissä näyttelyssä. Kutsun saatuaan tämä voimallinen kuva 30 vuoden takaa nousi heti hänen mieleensä. Siitä tuli elokuvan temaattinen ydin: elämä kuoleman yhteydessä, sen lävitse heijastettuna. "Kuvia mätänemisen asteista käytetään apuna, kun munkit opettavat ihmisen katoavaisuudesta. Niin suuri kaunotar ei voi olla, etteikö joutuisi matojen syömäksi", Honkasalo selittää. Honkasalon elokuvan Japani toistaa myyttistä kuvaa maasta, mutta myös rikkoo sitä. Onhan päähenkilö munkki, joka pitää baaria ja näyttää itsekin julkisesti juovan joskus lasillisen jos toisenkin. Mutta elokuva on myös täynnä uskomuksia ja toisiin maail-
moihin johdattelevaa tunnelmaa. Elokuvan teema pyörii kuoleman läheisyyden tunnelmissa. Elokuvan aiheet ovat tummanpuhuvia, mutta kuunvalossa elämä näyttää herkältä. Kysyn, tulkitsenko elokuvan sanoman oikein: kuolema on lähellä, tee elämälläsi jotain. Honkasalo myöntää osuneeni lähelle. "Niin, kuolema seuraa ihmistä. Ajattelin kuuta aika paljon myös ajattomuuden kuvana. Elämä täällä on pieni pätkä, jota kuu seuraa. Se on ollut siellä aina. Sen sijaan Fujioka sanoi nähtyään elokuvan, että kuuhan on Buddhan symboli. Sitä en tiennyt." elokuva Melancholian 3 huonetta (2004) kertoi tsetsenialaisesta lastenkodista ja sen pitäjästä Hadizat Gatajevasta. Voimassa ja Fifissä on seurattu Gatajevan perheen elämää. Tällä hetkellä Gatajevien turvapaikkahakemuksen käsittely on Suomessa kesken. Myös Honkasalo seurasi dokumentin teon jälkeen Gatajevien elämää. Kun ensimmäiset syytökset epäillystä kotiväkivallasta tulivat, Honkasalo nousi puolustamaan Gatajeveja. "Yleensähän dokumenttielokuvan raskain puoli on se eettinen vastuu."
HONK ASALON EDELLINEN
I TO PÄ Ä S T I
Honkasalon helpommal-
la. "Tässä vastuuta oli harvinaisen vähän, koska päähenkilö on moderni, koulutettu nuori ihminen, joka tiesi mitä oli tekemässä. Jos kuvaat kylän köyhintä miestä Intiassa, hänellä ei ole mitään käsitystä, mitä teet." Honkasalo sanoo, että usein on myös niin, että sivistynyt, hyvin koulutettu ihminen ei halua tulla kuvatuksi, koska ei halua vaarantaa julkista kuvaansa. "Jokin sisäinen tarve sai Fujiokan avautumaan. Elokuvan prosessi kuljetti hänet elämänsä traumojen läpi. Kun hän näki valmiin elokuvan, hän ymmärsi, että elokuva oli muovannut häntä terapian tavoin." Sattuvaa on, että tämä haastattelu tehdään täyden kuun päivänä. On pakko kysyä, onko kuu Honkasalolle merkityksellinen. "Ei se muuten ole, mutta kissat karkaavat silloin", Honkasalo nauraa.
K U U L O I S TA A L Ä P I E L O K U VA N .
ä ä tääll "Eläm pätkä, ni on pie kuu jota ." seuraa
kuvassa oli oikea käteni, tiesi tällaisen baarin, jota pitää pappismunkki." Pirjo Honkasalon elokuvan ITO Seitti kilvoittelijan päiväkirja päähenkilö Yoshinobu Fujioka, 33, on siis baaria pitävä buddhalaismunkki ja entinen nyrkkeilijä. Fujioka aikoo ryhtyä vaeltavaksi kiertolaismunkiksi, joka resitoi, soittaa ja keskustelee ihmisten kanssa. Dokumentissa seurataan Fujiokan työtä, tapaamisia baarissa, vankilassa ja surutalossa, toisaalta taas hänen henkilökohtaista elämäänsä. Hän kohtaa äitinsä, joka hylkäsi pienen poikansa. Toinen paluu menneisyyteen on kohtaaminen entisen nyrkkeilyvalmentajan kanssa. "Fujioka teki minuun heti vaikutuksen. Hänellä on oma karismansa ja suuri eläytymiskyky, joka näkyy hänen ilmeissään", Honkasalo sanoo. mielikuvat törmäsivät Japanin todellisuuteen, kun häntä pyydettiin ohjaamaan elokuva Japanin yleisradion NHK:n sarjaan. Siihen on kutsuttu kolme ulkomaista ohjaajaa katsomaan maata ulkopuolisen silmin. Elokuvan toinen päähenkilö onkin öinen Tokio, Japanin pääkaupunki. Honkasalo sai ensikosketuksen Japaniin jo pienenä. Hänen isänsä oli Porissa Outokummun insinööri ja yhtenä kehittämässä patentteja kuparinrikastamiseen. 1950-luvulla Outokumpu rakensi Tokion liepeille kuparinrikastamon. Honkasalo muistelee, että hän on kuusivuotiaana harjoitellut syöHONK ASALON LAPSUUDEN
Pirjo Honkasalo: ITO Seitti kilvoittelijan päiväkirja. Ensi-ilta 12. marraskuuta.
"AUTA ITSEÄSI, AUTAT MUITA"
I T O S E I T T I -elokuvaansa Pirjo F U J I O K A O N taitekohdassa. Pit-
Honkasalo sai tulkkausapua Miika Pölkiltä, joka on myös elokuvan toinen käsikirjoittaja. Pölkki on Japanin-tutkija, ja nytkin, kun haastattelen Fujiokaa, Pölkki kommentoi ja selittää. "Fujioka kohtaa vankilassa miehensä taposta istuvan naisen. Naisen nimi on Täysikuu", Pölkki kertoo. "Elokuvassa on rakennettu kuu sisään monessa kohtauksessa. Elokuva on kerroksellinen, siinä on juttuja, jotka avautuvat hitaasti."
K E R R O K S E L L I S U U D E S S A Pölk-
kä, kolmen vuoden elokuvaprosessi on nyt ohi. Hänen baarinsa täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. "Aina elämä ei mene niin kuin suunnittelemme, vaan on kärsimystä, kipua, itkua ja painajaisia, mutta ne kuuluvat yhtä lailla elämään. Sellainen oivallus kuunvalo on, että se valaisee myös niitä kipeitä asioita, se vasta pystyy vapauttamaan meitä elämään." "Olin elokuvaa tehdessä hukassa, ja heikot puoleni tulivat esiin. Jos elokuva tehtäisiin nyt, esiin nousisivat rämäpäiset puoleni."
P Ö L K K I S E L I T TÄ Ä , että japanik-
ki on oikeassa. Ensimmäisen katsomiskerran jälkeen tuntuu, että olisi pitänyt kirjoittaa muistiinpanoja ja välillä pysäyttää elokuva. Maailma, jonka Honkasalo on elokuvaansa tallentanut, on, niin lattealta kuin se ehkä kuulostaa, ihmeellinen. "Elokuvan kuvallinen maailma ja näkemys buddhalaisuudesta on samanlainen kuin minun sisälläni. Nämä kaksi maailmaa puhuvat samaa kieltä", Fujioka selittää. "Kohtaukset ovat yöllä kuvattuja. Buddhalaisuuden mukaan me ihmiset elämme pimeydessä. Kuu on paitsi valaistuminen ja oivaltaminen myös Buddha. Siinä heijastuu meidän eksistentialistinen olotilamme ja miten hämmästyttävän kaunis kuu siellä valaisee meitä."
si elokuvan nimen alaotsikko Kilvoittelijan päiväkirja tarkoittaa "tietä etsivän elävän olennon päiväkirjaa". "Se on vielä buddhalaisempi kuin suomeksi", Pölkki toteaa. Buddhalaisuuden harjoittamisessa on kyse itsen pelastamisesta oman itsen poistyöstämisen kautta. Kyse ei ole niinkään toisten auttamisesta kuten kristillisyydessä. "Mitä toinen sitten etsiikään omassa elämässään, jos se sattuu yhdistymään siihen mitä teen itse värisee samalla taajuudella se on taso, missä tapahtuu jotain. Ei toista ihmistä voi auttaa, jokainen auttaa vain itseään", Fujioka selittää.
Hannele Huhtala
28
9
2010
POHJOIS-KOREA YLHÄÄLTÄ PÄIN.
Ensimmäisessä kuvassa leiri 18 ja terminaali, toisessa polkuja pelloille & kolmannessa tehdasrakennus ja metsää.
Kaalimaan karkuri
Shin Dong-hyuk syntyi PohjoisKoreassa keskitysleirillä numero 14. Ulkomaailma on kuullut vain kahden ihmisen koskaan paenneen leiriltä. 28-vuotias Shin on toinen heistä.
Shin istuu tanskalaiskansanedustajan työhuoneessa kokouspöydän ääressä suuren kattolampun valokiilassa ja kertoo vierailustaan Euroopan parlamentissa. Kädet rytmittävät puhetta, jota eteläkorealainen ihmisoikeusaktivisti Kim Sang Hun tulkkaa. Korealaiset kiertävät kertomassa poliitikoille Pohjois-Korean tilanteesta. Katson Shiniä kuin näkisin sukupuuttoon kuolleeksi luullun eläimen. Shin Dong-hyuk on pukeutunut vaaleaan kauluspaitaan ja laadukkaaseen pukuun. Ihmisoikeusjärjestön teettämän lääkärinlausunnon luettuani tiedän, että puku peittää suuren arven alaselässä, pienemmät säärissä ja hänen vasemmassa käsivarressaan. Hänen oikean kätensä keskisormi on katkaistu ensimmäisen nivelen kohdalta. Hän oli pudottanut keskitysleirin kangastehtaassa vahingossa ompelukoneen lattialle. kuuleminen herättää minussa halun tietää enemmän leiristä, jossa Shin eli 22 vuotta. Paikka näkyy selvästi Google Earthistä. Tässä se on, Kaechonin keskitysleiri numero 14. Kaechon on Pohjois-Korean keskiosissa vuoristossa, jossa on runsaasti hiiliesiintymiä. Tutkin Googlen satelliittikuvia kaksi päivää, merkitsen havaintoja ja vertaan niitä verkosta löytyviin muihin tietoihin. Leiriin 14 kulkee rautatie pääkauS H I N I N E L Ä M Ä N TA R I N A N
TEKSTI KUVAT
JANNE JUNTTILA GOOGLE EARTH
pungista asti. Maisema on talvinen, vuorten rinteet ovat ohuen lumikerroksen peitossa. Leirin länsiportin sisäpuolella tarkastuspisteessä seisoo juna. Rata kulkee Taedong-joen törmällä. Leirin sisällä se ylittää joen leiri 14:stä vastarannalle leiri 18:aan. Joki on sula vuodenvaihteen tietämillä. Oikealla peltojen takana siintää suuri sikala. Vasemmalla puolen radan vieressä on tehdasrakennus, ja heti niiden jälkeen tiiviisti rakennettu kymmenien asuintalojen kolonna. Nii-
teitä molemmille puolille vuorenrinteille. Teiden varsilla on lisää hiilikasoja, kaivoksia ja kyläsiä. Leiri numero 14 sijaitsee joen pohjoisrannalla. Keskellä leiriä 14 on suurempi taajama. Siellä on noin kilometrin matkalla keskenään identtisiä, noin 20 metriä pitkiä taloja. Taloja on joen rannalla ryppäässä pitkälti toistasataa. Täällä Shin Dong-hyuk syntyi vuonna 1982. Hän ei tiennyt mitään Pjongjangista, Kim Jong Ilistä, saati ulkomaailmasta. Ennen tammikuuta 2005, jolloin hän pakeni.
P O H J O I S - K O R E A S S A on ainakin kuusi keskitysleiriä, joilla on yli 200 000 poliittista vankia. Vankileirijärjestelmä perustettiin 1970-luvulla Neuvostoliiton esimerkin mukaan. Keskitysleirejä hallinnoi salaisen poliisin yksikkö, Bowibu. Leirin 14 vangit ovat poliittisia vankeja ja näiden sukulaisia. Enemmistö vangeista on Kim Il Sungia vastustaneita puoluetovereita tai armeijan edustajia. Bowibu vangitsee harmin aiheuttajan perheen, jopa tämän etäisempiä sukulaisia. Pelkästään keskitysleirillä numero 14 on arviolta 15 000 vankia. Shin Dong-hyuk kärsii lopun elämäänsä enojensa 1950-luvun teoista. Kaksi isän veljistä oli ollut Korean sodassa vihollisen puolella ja loikannut Etelä-Koreaan. Isä ja loput suurperheen veljistä kyyditettiin leirille vuonna 1965.
Kaechonin keskitysleirillä veljet erotettiin toisistaan. Shinin isä työskenteli pakkotyössä mekaanikkona. Palkkioksi hyvin tehdystä työstä hän sai luvan avioitua toisen vangin kanssa. Shinin vanhemmat saivat tavata toisiaan vain hyvin harvoin. Heille syntyi kaksi poikaa. kanssa 12-vuotiaaksi asti. Äidin osa olivat maataloustyöt. Äiti oli pakkotyössä aamuviidestä iltayhteentoista. "Muistan etäisesti, että taapersin usein hänen luokseen työpaikalle, mutta hän oli aina hyvin kiireinen, eikä hänellä ollut aikaa osoittaa minulle minkäänlaista kiintymystä. Muistan yhä äitini, mutta minulla ei ole mitään erityisiä tunteita häntä kohtaan", Shin kertoo Christian Solidarity Worldwidelle antamissaan lausunnoissa. Shin kävi viisi vuotta koulua. Opettajalla oli aina yllään Bowibun univormu. Koulussa opeteltiin lukemaan ja tekemään yhteen- ja vähennyslaskuja. Toisin kuin muilla vankileireillä, keskitysleirin vangeille ei paasata Pohjois-Korean diktatuurin keksimää ideologiaa. Siihen ei ole syytä. Vangit eivät tule koskaan poistumaan leiriltä. Lääkärinlausunto toteaa, että Shin vaikuttaa passiiviselta. Lääkärin mielestä Shin ei ilmaissut tapaamisen aikana uteliaisuutta, halua tietää uusia asioita. Shin vastasi lääkärille, että tieSHIN ASUI ÄITINSÄ
S
i mä vo rjestel tänä "Jä taa romah a." iltan
H IN Dong-hyukilla on symmetriset kas-
vot, voimakkaat luut ja hyvä iho. Hänen katseensa käy minussa vain hätäisesti. Muuten hän katsoo alas eteensä. Vaaleanruskeat silmät ovat enimmäkseen jotenkin välinpitämättömät.
den takana on pienempi joki. Joen toisella puolella on vartijoiden päämaja ja henkilöstön asuinrakennuksia. Rata päättyy suureen terminaaliin. Terminaalista kulkee lyhyt raide hiilivuoren juurelle. Se on kaivos. Näissä kaivoksissa vangit työskentelevät. Kahden leirin alue on valtava, ja se rakentuu hajallaan olevista lukuisista parakkikylistä. Vartiorakennusten rajaama alue jatkuu jokivartta pitkin noin 15 kilometriä. Jokivarresta nousee
9
2010
29
donhaluisuus oli vankileirillä vaarallinen mielentila. muuttui. Shin määrättiin saapumaan koululle. Koulun pihassa häntä odotti henkilöauto. Ilman kysymyksiä Shin laitettiin käsirautoihin ja hänen silmänsä sidottiin. Shin vietiin kuulusteltavaksi. Kävi ilmi, että hänen äitinsä ja veljensä olivat yrittäneet paeta. Shiniä epäiltiin osalliseksi salajuoneen. Koska tunnustusta ei saatu, Shiniä alettiin kiduttaa. Häntä riiputettiin käsistä ja jaloista palavien hiilten yllä. Kun poika kiemurteli poltteesta, hänen alavatsansa nahkaan työnnettiin rautakoukku, jotta hän pysyisi paikoillaan. Tällöin häneltä meni taju. Yli puoli vuotta myöhemmin Shin ja hänen isänsä, joka oli pidätetty samaan aikaan, päästettiin ulos maanVUONNA 1996 SHININ ELÄMÄ
alaisista selleistään. Heidät vietiin teloituspaikalle. 14-vuotias Shin Dong-hyuk ja hänen isänsä istuivat eturivissä, kun Kaechonin rangaistusleirin vartijat raahasivat heidän eteensä Shinin äidin ja veljen. Heidän silmiensä edessä äiti hirtettiin ja veli teloitettiin ampumalla. Isä itki, mutta poika ei. Poika oli vihainen äidille ja veljelle, koska he saattoivat koko perheen vaaraan. New York Timesin haastattelussa vuosia myöhemmin hän vannoi yhä vihaansa. Teloitusten jälkeen Shiniä kohdeltiin leirillä kuin petturia.
K U V A U S perustuu Shinin kertomaan. Lääkärintutkimusten ja eri ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tiedot vaikuttavat uskottavilta. "Tilanne Pohjois-Korean sisällä on paljon pahempi kuin me ulkopuolella voimme kuvitella", sanoo eteläkorealainen ihmisoikeusaktivisti Kim Sang Hun. Kim on eläkkeellä oleva diplomaatti, joka on auttanut satoja pakolaisia turvapaikan saannissa. Kim kiertää eri puolilla maailmaa kertomassa Pohjois-Korean tilanteesta, joka muuttuu nopeasti. "Maa on tänään eri kuin eilen", Kim sanoo. Diktatuuri on toistaiseksi säilyttänyt valtansa, koska se on pystynyt säätelemään informaatiota. Tilanne on tästä muuttunut. Kim arvioi, että enemmistö pohjoiskorealaisista on saanut tietoja ulkomaailmasta Kiinan palauttamilta pakolaisilta ja välikäTA PA H T U M I E N
sien kautta. "Emme ole yhtään yllättyneitä, jos järjestelmä romahtaa tänä iltana", Kim sanoo. Pohjois-Koreassa on lukuisia eri tavoin vastarintaa tekeviä ryhmiä. Hän muistuttaa, että muutokset, jotka saivat aikaan Neuvostoliiton romahtamisen, eivät saaneet alkuaan kansannoususta, vaan järjestelmän eri tasoilla tehdystä monen sortin sabotaasista. Hänen mukaansa mahdollinen murros lähtee liikkeelle puolueen sisältä, sen vaikutusvaltaisten jäsenten päätöksistä. Muutoksia edistää myös maahan vasta melko myöhään levinnyt korruptio. Valitut voivat nyt ostaa rahalla erilaisia iloja. Kimin mukaan PohjoisKorea on maailman korruptoitunein maa. Kim kertoo, että myös ihmisoikeusjärjestöt saavat tietoja maasta verrattain hyvin juuri lahjusten avulla. Jos Pohjois-Korea romahtaa tänä iltana, kuten Kim kuvaa, saattavat myös vankileirien portit aueta. Miltä mahtaa näyttää koko totuus? Millainen on 24 miljoonan aivopestyn kansalaisen reaktio? Ja jäisikö Kiina katsomaan tapahtumia vierestä? Tällä hetkellä Kiina käännyttää pakolaiset mitään kysymättä takaisin Pohjois-Koreaan ja estää kansainvälisten pakolaisapujärjestöjen toiminnan alueillaan. Monet pakolaisnaiset joutuvat Kiinassa ihmiskaupan uhreiksi ja pakkoavioliittoihin. Kiina on avainasemassa Korean niemimaan kysymyksissä nyt ja mahdollisissa tulevissa historiankäänteissä.
K I M A R V I O I , E T TÄ K AT S E L E N K E S K I T Y S L E I R I Ä Googlen satelliittikuvista. Lännessä oleva pato on nostanut joen pintaa. Joen ylittävistä silloista toinen näyttää
olevan veden peitossa. Pelloille kuljetetaan ilmeisesti jatkuvasti ulostetta, kasat ovat sulattaneet ympäriltään ohuen lumikerroksen. Etenkin Taedong-joen pohjoispuolella oleva leiri numero 14 näyttää olevan tarkkaan vartioitu. Satelliittikuvasta voi erottaa kolme pitkin vuorenharjanteita kulkevaa aidan tai vartiotupien muodostamaa kehää. Vartiotupia on harjanteilla muutaman sadan metrin välein. Sukulaistensa teloitusten lisäksi Shin Dong-hyuk näki keskitysleirillä useita muita teloituksia ja kuolemia. Kouluaikoina hän todisti, kun opettaja hakkasi erään pikkutytön kuoliaaksi tämän varastettua viljanjyviä. Hiilikaivoksissa ja muilla työmailla tapahtuu paljon onnettomuuksia. Nälkä tappaa vankeja.
K U U S I V U O T TA S I T T E N
Kiinassa Shin työskenteli metsänhakkuissa noin vuoden ajan. Palkkarahoilla hän matkusti kohti etelää. Quindaossa hän tapasi eteläkorealaisen miehen, joka auttoi häntä hakemaan turvaa Etelä-Korean konsulaatista Shanghaissa. numero 14 tiedetään päässeen ulos vain kaksi ihmistä. Shin on toinen heistä. Nyt 28-vuotias nuorimies asuu Etelä-Koreassa. Törkeän mielivallan jättämät arvet eivät katoa koskaan. Shin kiertää kertomassa PohjoisKorean ihmisoikeuskatastrofista kansainvälisen politiikan toimijoille. Euroopassa hän ja kahden ihmisoikeusjärjestön edustajat tapasivat europarlamentaarikkoja sekä eri maiden kansanedustajia. "Emme pysty toimimaan PohjoisKorean sisällä toistaiseksi, joten käytämme ajan kansainvälisen yhteisön tiedottamiseen", Shin sanoo designlampun valossa, tanskalaiskansanedustajan kokouspöydän ääressä. Eteläkorealainen Kim tulkkaa. "Meillä oli mahdollisuus kertoa EUparlamentin jäsenille huolistamme. Näiden tapaamisten ilmapiiri oli niin vakava ja vilpitön, että minulla on yhä vahvempi tunne, että voimme auttaa Pohjois-Koreaa." "Voimme saada aikaan muutoksen ja parantaa tilannetta, jos vain kansainvälisen yhteisön huoli ja tuki olisi hieman voimakkaampi", Shin sanoo ja kääntää katseensa alas eteensä.
K E S K I T Y S L E I R I LTÄ
S SHIN. "Äitini hirtettiin silmieni edessä", keskitysleim riltä paennut Shin Dongr hyuk kertoo. h
Shin tapasi leirillä nuoren miehen, joka oli matkustanut useissa Aasian maissa. Kaveruus tämän Park-nimisen nuorukaisen kanssa sai Shinin suunnittelemaan karkaamista. Tammikuun 25. päivänä 2005 ryhmä vankeja oli keräämässä polttopuita vuorilla, kun miehet huomasivat lähistöllä piikkilanka-aidan. Shin ja Park hivuttautuivat sitä kohti. Päätös syntyi mielijohteesta. Shin juoksi aidalle, hyppäsi ja tunsi piikit jalkapohjissaan. Hän kaatui eteenpäin ja kääntyi katsomaan taakseen. Park roikkui aidalla elottomana, ilmeisesti sähköiskun tainnuttamana. Shin nousi ja ryntäsi alas vuorenrinnettä. Hän vuosi verta. Shin löysi myöhemmin lukitun talon ja murtautui sisään. Hän varasti talosta riisiä ja myi sen läheisessä kaivoskylässä. Pako jatkui Pohjois-Koreassa 20 päivää. Riisistä saaduilla rahoilla hän sai lahjottua rajavartijan ja pääsi Kiinaan jäistä Tumen-jokea pitkin.
Janne Junttila
Suomen ulkopoliittinen instituutti järjestää paneelikeskustelun Itä-Aasian turvallisuustilanteesta & Pohjois-Koreasta 23.11. kello 1317 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä. Lisätietoa www.upi-fiia.fi.
9
TEKSTI KUVITUS
2010
31
SLAVOJ ZIZEK MARIA KOZULYA
Ihmiskasvoisen barbarian paluu
Ympäri Eurooppaa äärioikeisto haluaa meidän vaativan "järkevää" maahanmuuttovastaista politiikkaa. Edistykselliset liberaalit tarjoavat suoran barbarismin tilalle ihmiskasvoista barbarismia, filosofi Slavoj Zizek kirjoittaa.
H
I L J AT TA I N E N KUUK AUSI SITTEN
romanien tai mustalaisten karkottaminen Ranskasta herätti vastalauseita ympäri Eurooppaa. Protesteihin liittyivät niin vasemmisto kuin liberaali media ja huippupoliitikotkin. Karkotukset toteutettiin vastustuksesta huolimatta, mutta ne ovat vain jäävuoren huippu eurooppalaisessa politiikassa. Thilo Sarrazinin kirja aiheutti kuohuntaa Saksassa. Sarrazin on Saksan keskuspankin johtokunnan jäsen, jonka on ajateltu olevan poliittisesti lähellä sosiaalidemokraatteja. Sarrazinin mukaan saksalaista kansakuntaa uhkaa se, että liian monet maahanmuuttajat saavat säilyttää oman kulttuurisen identiteettinsä. Vaikka Sarrazinin kirja Deutschland schafft sich ab (Saksa lopettaa itsensä) tuomittiinkin laajalti, sen aiheuttama vilkas keskustelu osoittaa, että kirja osui suoraan hermoon. Taustalla olevat tapahtumat ovat osa pitkään jatkunutta uudelleenjärjestelyä Länsi- ja Itä-Euroopan välisessä poliittisessa tilassa. Tähän asti eurooppalaisia maita on hallinnut kaksi pääpuoluetta, jotka ovat keränneet enemmistön äänistä: keskustaoikeistolainen puolue ("kristillisdemokraattinen", "liberaalis-konservatiivinen" tai "kansan" puolue) ja vasemmistokeskustalainen puolue ("sosialistinen" tai "sosiaalidemokraattinen") yhdessä pienempien puolueiden ("ympäristöpuolue", "kommunistit") kanssa.
äänestystulokset niin lännessä kuin idässäkin osoittavat, että hiljalleen on muodostumassa uudet ääripäät. Tällä hetkellähän Euroopassa on tosiasiassa useimmissa maissa vain yksi vallitseva keskustalainen puolue, joka puolustaa globaalia kapitalismia ja ajaa liberaalia politiikkaa (esimerkiksi suvaitsevaisuutta aborttia, homojen oikeuksia, uskontoa ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan). Vallitsevaa puoluetta vastustaa yhä sinnikkäämmin maahanmuuton vastainen populistinen puolue, jota seuraavat "häntänä" avoimen rasistiset ja uusfasistiset ryhmät. Paras esimerkki löytyy Puolasta, jossa entisten kommunistien kadottua pääpuolueet ovat pääministeri Donald Tuskin "anti-ideologinen" keskustalais-liberaali puolue ja konservatiiviskristillinen Kaczynski-veljesten Laki ja oikeus -puolue. Samanlaista kehitystä on havaittavissa myös Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Unkarissa. Miten tähän on tultu?
VIIMEAIKAISET H Y V I N V O I N T I V A LT I O ylläpiti toivoa vuosikymmeniä. Talousleikkauksien uskoteltiin olevan väliaikaisia, ja leikkauksia jatkettiin lupaamalla pikaista paluuta normaaliin. Nyt on kuitenkin alkamassa jatkuvan kriisin aikakausi tai pikemminkin talouden hätätilan aikakausi, jonka seurauksena löytyy jatkuvasti uusia syitä leikkauksille (etujen leikkaaminen, terveyspalvelujen ja koulutuksen vähentäminen, työpaikkojen muuttaminen väliaikaisiksi). Kriisistä on tullut elämäntapa. Kommunististen hallitusten kaaduttua vuonna 1990 alkoi aikakausi, jolloin valtiovallan merkittäväksi muodoksi tuli politiikasta puhdistettu asiantuntijahallinnointi ja eturyhmien yhteistyö. Tämänkaltaisessa tilanteessa ainoa tapa sytyttää paloa politiikkaan ja saada ihmiset liikkeelle on pelko: maahanmuuttajien pelko, rikollisuu-
den pelko, jumalattoman ja seksuaalisen turmeltumisen pelko, liiallisen valtion pelko (korkean verotuksen ja valvonnan pelko), ekologisen katastrofin pelko ja ahdistelun pelko (poliittinen korrektius on pelon politiikan liberaali esimerkki). nojaa vainoharhaisen väkijoukon manipuloimiseen. Pelokkaat miehet ja naiset kerätään yhteen pelottelemalla. Siksi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen merkittävin tapahtuma oli, kun maahanmuuttovastaisesta politiikasta tuli valtavirtaa ja kun se katkaisi lopulta napanuoran, joka oli kytkenyt sen äärioikeistolaisiin puolueisiin. Yhtäkkiä oli jälleen mahdollista tuntea ylpeyttä omasta kulttuuristaan ja historiallisesta identiteetistään. Tässä hengessä pääpuolueet aiUUSI POLITIIKK A
"Toiset ovat OK, kunnioitan heitä", liberaalit sanovat, "mutta he eivät saa tulla liian lähelle minua." "Jos he tulevat liian lähelle, he häiritsevät minua. Puolustan tietenkin vähemmistöjä tukevaa toimintaa, mutta en halua kuunnella liian kovaäänistä räppiä." Myöhäiskapitalistisissa yhteiskunnissa keskeisimmäksi ihmisoikeudeksi nousee, että ei joudu häirinnän kohteeksi. Tämä tarkoittaa oikeutta pitää muihin turvallinen välimatka. Terroristi, jonka kuolettavat suunnitelmat pitää estää, on eristettävä Guantánamoon, tyhjälle alueelle, jossa laillisuusperiaatteet eivät päde. Fundamentalistinen ideologi pitää vaientaa, koska hän levittää vihaa. Sellaiset ihmiset ovat myrkyllisiä subjekteja, jotka häiritsevät rauhaani. on paljon tuotteita, joista on otettu pois vahingolliset ominaisuudet: kahvia ilman kofeiinia, kermaa ilman rasvaa, olutta ilman alkoholia. Lista jatkuu edelleen: virtuaalinen seksi ilman seksiä? Colin Powellin oppi sodasta jossa ei kuole kukaan (ainakaan meidän pojat), sota ilman sotaa? Eikö jotain samaa ole uudelleenmääritelty nykypolitiikka asiantuntijahallinnoinnin taiteena, politiikkana ilman politiikkaa? Tämä johtaa meidät aikamme liberaaliin monikulttuurisuuteen kokemuksena, jossa Toinen on riisuttu Toiseudestaan kofeiinittomaksi Toiseksi.
N Y K YÄ Ä N M A R K K I N O I L L A
juutalaiselle... Me emme halua tappaa ketään, emme halua järjestää mitään joukkovainoja. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että paras tapa estää arvaamattomat ja vaistomaiset antisemitismin purkaukset on luoda järkevää antisemitismiä." toteudu myöskin tavassa, jolla hallituksemme käsittelee "maahanmuuton uhkaa"? Ensin kyllä, oikeutetusti, hylätään suora populistinen rasismi, koska se on "epäjärkevää" ja vastenmielistä demokraattisille normeillemme, mutta sitten allekirjoitetaankin "järkevät" rasistiset suojelupyrkimykset. Nykypäivän brasillachit, joista jotkut ovat jopa sosiaalidemokraatteja, sanovat: "Me saamme kyllä kiittää afrikkalaisia ja itäeurooppalaisia urheilijoita, aasialaisia lääkäreitä, intialaisia ohjelmoijia. Me emme halua tappaa ketään, me emme halua järjestää mitään joukkovainoja. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että paras tapa estää siirtolaisuuden vastustajien arvaamattomat väkivaltaiset puolustusreaktiot on rakentaa kohtuullisia esteitä siirtolaisuudelle."
EIKÖ SAM A A SENNE A J AT U S , E T TÄ lähimmäisestä voitaisiin poistaa myrkylliset ja vahingolliset ominaisuudet, on itse asiassa vain siirtymistä suorasta barbarismista ihmiskasvoiseen barbarismiin. Samalla kristillinen lähimmäisenrakkaus taantuu pakanalliseksi toiminnaksi, jossa omalle heimolle annetaan etuoikeutettu asema, vastustaja taas on barbaarinen Toinen. Vaikka tämä kaikki verhotaankin kristillisten arvojen puolustuspuheeksi, se itsessään on suurin uhka kristilliselle perinnölle.
sti on: Päävie maan ssa "Maa lla." tava
na Ranskasta Saksaan ja Itävallasta Hollantiin sanovat nyt ääneen, että maahanmuuttajat ovat vieraita, joiden täytyy sopeutua niihin kulttuurisiin arvoihin, jotka heidät vastaanottanut maa määrää. Pääviesti on: "maassa maan tavalla." liberaalit ovat tietenkin kauhuissaan rasismista. Kuitenkin lähempi tarkastelu osoittaa, kuinka heidän monikulttuurinen suvaitsevaisuutensa ja erilaisuuksien kunnioittamisensa tuottaa saman vaatimuksen, joka on maahanmuuton vastustajilla: Toiset on pidettävä riittävän kaukana.
EDIST YK SELLISET
neutralisoimisen mekanismin muotoili parhaiten vuonna 1938 ranskalainen fasisti-intellektuelli Robert Brasillach, joka piti itseään "maltillisena" antisemiittinä ja keksi järkevän antisemitismin kaavan: "Saamme kyllä taputtaa elokuvissa puolijuutalaiselle Charlie Chaplinille, ihailla Proustia puolijuutalaisena, taputtaa Yehudi Menuhinille, sille
TÄ L L A I S E N
Suomentanut Kimmo Jylhämö. Julkaistu alun perin lokakuussa Guardianissa. www.guardian.co.uk
32
TEKSTI KUVITUKSET
9
2010
PETER LODENIUS MIRKKA HIETANEN
Alullepanijat, pankkimiehet & nurkanvaltaajajat veivät
tuhkatkin pesästä
Islantilaiset ovat kokeneet radikaalin libertarismin nahoissaan & vetäneet johtopäätöksensä.
vanhaan kaivoksissa pidettiin kanarianlintuja häkeissä. Jos linnut kuolivat, kaivosmiehet tiesivät että ilma oli loppumassa tai ilmassa oli vaarallista kaasua oli kiire palata ylös. Monet islantilaiset kokevat nyt joutuneensa suuren uusliberalistisen kokeilun kanarianlinnuiksi. Sanottiin, että Islannista tulisi maailman rikkain maa. Joistakin harvoista tulikin upporikkaita, mutta useimmat ovat nyt rutiköyhiä. Seuraavatkin sukupolvet joutuvat maksamaan pankkiseikkailun huimia kuluja. Islannissa todetaan opin menneen perille: vastaaviin kokeiluihin ei ryhdytä pitkiin aikoihin.
NNEN
E
Islannin veturit
Islannin suuri uudistaja David Oddsson, joka toimi pääministerinä 1991 2004, muodosti jo opiskeluaikoinaan 1970-luvun lopulla ystävineen Veturiryhmän, joka toi Milton Friedmanin vapaan markkinatalouden opit Islantiin. Syksyllä 1973 tapahtuneen sotilaskaappauksen jälkeen Chileen kerättiin Friedmanin nimeen vannovat "Chicagon pojat" rakentamaan maahan uutta talousjärjestelmää. Tämä herätti innostusta tietyissä piireissä ympäri maailmaa. Islannissa innostus ulottui myös Milton Friedmanin poikaan David Friedmaniin, joka tutki Islannin keskiaikaa. Se vastasi hänen ihanteitaan siinä mielessä, että silloin yksilöt ei valtio ylläpitivät oikeutta. Hänen mielestään Islannin keskiaikaisen järjestelmän "olisi voinut luoda hullu ekonomisti testatakseen, kuinka pitkälle markkinavoimat voivat korvata valtiokoneiston yhteiskunnan keskeisimmissä toiminnoissa". Veturiryhmä kutsui vuonna 1979 David Friedmanin Islantiin puhumaan orjuuden hyvistä puolista ja julkaisi hänen puheenvuoronsa lehdessään Frelsid (Vapaus).
O D D S S O N I N läheisimpänä neuvonantajana toimi hänen ystävänsä Hannes Holmsteinn Gissurarson, DAV I D
joka loi Oddssonin yksityistämispolitiikalle perustan omilla teoksillaan sekä kääntämällä Milton Friedmanin ja Friedrich von Hayekin kirjoja. Oddsson perusti vuonna 1979 hengenheimolaisineen Islannin libertaarisen seuran. Libertarismi tai libertarianismi ei ole yksiselitteinen käsite, mutta yleisesti ottaen se vie uusliberalismin äärimmilleen haluten antaa markkinavoimille täyden vapauden ja supistamalla valtiokoneiston koon ja
tehtävät niin, että jäljelle jää vain yövartijavaltio. Yhdysvalloissa suuntauksella on aina ollut runsaasti kannatusta. Tällä hetkellä Teekutsut-liikkeessä on vahva libertaarinen lataus.
Mustekalan talous
Missään muualla maailmassa ei ole kuitenkaan menty niin yltiölibertaariseen kokeiluun kuin Islannissa. Odds-
sonia pidetään harvinaisen karismaattisena henkilönä, joka Islannin vaikutusvaltaisen poliittisen kommentaattorin Egill Helgasonin mukaan olisi voinut päästä minkä tahansa maan johtajaksi: hän on itsekeskeinen, älykäs ja iskevä mutta myös juonikas ja häikäilemätön. Oddssonin konservatiivinen itsenäisyyspuolue on ollut Islannin keskeinen poliittinen voima koko itsenäisyyden ajan.
Oddsonin valta oli siten melkein rajaton. keskeinen voima on koko 1900-luvun ollut löyhä yhteenliittymä, joka tunnettiin nimellä Mustekala. Sen keskiössä toimi varustamo Eimskipafélag, joka oli vähitellen laajentanut toimintaansa ja yhdistänyt paikallisia taloudellisen ja poliittisen vallan haltijoita ympäri maata, mitä epävirallinen nimikin kuI S L A N N I N TA L O U S E L Ä M Ä N
unia, aaveita, työtä, iloja...
KULTTUURIVIHKOT Vasemmalta katsova riippumaton aikakauslehti
TILAA >>>
YÖ-NÄYTTELY SEDERHOLMIN TALOSSA
kesu 1117, to 1119 · AINA VAPAA PÄÄSY
16.1.2011 asti
Aleksanterinkatu 18, puh. (09) 3103 6529
www.helsinginkaupunginmuseo.fi
www.kulttuurivihkot.fi
Sivustolla myös uutisia, blogeja, keskusteluja ja videoleikkeitä.
ERIKOISTUMISOPINNOT 30 op
HAKU 1.19.11.2010
Kirjoitustulkkaus (Helsinki) Kouluttaja (Äänekoski) Seikkailukasvatus taso 2 (Tornio) Toiminnallinen mediakasvatus (Helsinki)
www.humak.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala
X-OP Platform Helsinki 09.-13. November 2010
WWW.TAIDEKOULUMAA.FI KOULU OSALLISTUU WWW.X-OP.EU EUROOPAN KOMISSION TUELLA RAHOITETTUUN VERKOSTOHANKKEESEEN
PAUNO POHJOLAINEN
24.9.2010-13.2.2011
Kauppakatu 35 puh. (017) 182 633 w w w. t a i d e m u s e o . k u o p i o . f i
OLOTILA OK! Ja muuta uutta taidetta 11.9. 21.11. 2010
ERNO ENKENBERG Ville Valo (2010). Det.
Su 14.11. Isät ilmaiseksi museoon! Kuvataiteilija Jaakko Mattila kertoo tuotannostaan klo 13.
Puh. (03) 5654 3500. Avoinna ti su klo 11 18. 6 / 3 euroa, alle 7-vuotiaat maksutta. www.tampere.fi /sarahilden
KLO 14-18. Keikalle museoon, levytorille ja äänityöpajaan! Tsekkaa Juba Tuomolan Viivi & Wagner ja tapaa taidemaalari, sarjakuva-taiteilija Katja Tukiainen sekä työpajassa RUDIROK. EMMAssa myös kynäruiskutaiteilija TareBrushin RockLada. Pääesiintyjänä energinen Haloo Helsinki! Koko ohjelma: www.emma.museum
Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. Kampista bussit 106 ja 110
9
TEKSTI KUVITUS
2010
37
MIKKO NISKASAARI MIRKKA HIETANEN
Virkavaltaa & mielivaltaa
Syyttäjät estävät poliisien virkarikosten tutkinnan & poliisit estävät syyttäjien virkarikosten tutkinnan. Molemmat luottavat siihen, että kansalainen uupuu pyörityksessä. Mediaa ei kiinnosta. Se on maan tapa.
K
UHMOLAINEN
150 kilometriä, ja jos huonosti käy, niin se on jo käynyt ennen kuin partio pääsee paikalle. Päivystäjä kyseli, eikö joku naapuri voisi auttaa."
M I TÄ H Ä N N A A P U R I olisi sanonut saadessaan tuollaisen soiton kello kolme aamuyöllä? Mitä hän olisi tehnyt rautakangen kanssa riehuvalle miehelle? Ei kuitenkaan kannata pilkata päivystäjäparkaa. Minkä hän sille voi, että ei ole miehiä eikä autoja. "Totuus on, että huomattava osa hätäkeskusten poliisille antamista hälytystehtävistä on sellaisia, joille poliisi ei kerta kaikkiaan ehdi tehdä mitään", tiedotti Suomen Poliisijärjestöjen Liiton valtuuston puheenjohtaja Severi Savolainen liiton tiedotteessa toukokuussa 2010. Poliiseja on liian vähän. Suomi on EU:n harvaanasutuin maa, jossa on väkimäärään nähden vähiten poliiseja. Kolmisen vuotta sitten yhtä poliisia kohden oli Suomessa 674 asukasta, muissa pohjoismaissa 510
rouva kertoo ainoasta kerrasta, jolloin hän joutui pyytämään apua poliisilta reilut kaksi vuotta sitten. Hän oli kesämökillään, joka sijaitsee Kuhmon kirkolta noin 50 kilometriä suoraan erämaahan. Yöllä mökille tuli myös aviomies raivosta sekaisin ja alkoi ryskyttää ovea auki rautakangella. "Pelkäsin että hän tappaa minut. Soitin poliisille ja pyysin poliisipartiota turvaksi. Päivystäjä sanoi, ettei hänellä ole lähettää yhtään autoa. Lähimmät ovat Kajaanissa, sieltä on mökille
580. Aivan toinen tilanne on Saksassa, jossa on vain 350 asukasta yhtä poliisia kohden. Lisää virkoja ei tule, päinvastoin: hallituksen tavoite on vähentää tällä vaalikaudella poliisihallinnosta 600 henkilötyövuotta. Tämä on yksi syy kasvavaan vartijabisnekseen. Poliisin jalkapartiot ovat kaduilta kadonneet, tilalle palkkaavat vartijoita ne, joilla on siihen varaa. Kaikesta huolimatta poliisi saa tavattoman korkeita lukuja sisäministeriön kahden, kolmen vuoden välein teettämässä kyselyssä, Poliisibarometrissa. Tuorein julkaistiin viime elokuussa ja siinä kerrottiin, että 96 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin erittäin tai melko paljon. Korkeammat luvut saivat vain pelastuslaitokset, 99 prosenttia. kun kysytään kansalaisten konkreettisia kokemuksia. Vastaajat ovat aiemmin kertoneet, että vain 30 prosenttia heidän tekemistään rikosilmoituksista johti esitutkintaan.
K U VA M U U T T U U ,
Nyt määrä romahti, enää 18 prosenttia kansalaisten ilmoituksista käynnistää esitutkinnan. Tietenkin kansalaisten rikosilmoituksista osa on aiheettomia, mutta niin on myös poliisin ja vaikkapa verottajan tekemistä rikosilmoituksista. Niistä tutkitaan myös aiheettomat. Lain mukaan vähäinen teko voidaan jättää tutkimatta, jos asianomistajalla ei ole vaatimuksia. Syyttäjä voi lisäksi määrätä, ettei jotain tekoa tutkita, vaikka asianomistaja sitä vaatisikin, jos teko ja syyllisyys ovat vähäisiä. Tosiasiassa sitä, mitkä tutkitaan ja mikä jätetään, ei kuitenkaan ratkaise pelkästään rikoksen vakavuus. Sen ratkaisee aivan liian usein poliisin ja syyttäjän mielivalta. Resurssipula selittää osaksi sen, ettei esimerkiksi kaikkia massarikoksia pystytä tutkimaan. Yhteiskunnallisesti paljon vakavampaa on kuitenkin oikeuslaitoksen sisällä oleva rikollisuus. Poliisit väärentävät asiakirjoja, lavastavat rikoksia, valehtelevat todis-
tajina esitutkinnassa ja oikeudessa. Nämä virkarikokset ovat poliisille ja syyttäjille lähes riskittömiä, sillä ne jätetään tutkimatta. Tässä koneisto on tehokas.
Poliisi lavasti aserikoksen
Helsinkiläinen asekauppias Markus Weckström oli kesällä 2007 pitkän uransa tukalimmassa tilanteessa. Hän oli saanut kihlakunnansyyttäjä Johanna Hervosen haastehakemuksen, jossa väitettiin Weckströmin myyneen pimeän haulikon miehelle, jolla ei ollut aseenostolupaa. Syyte oli vakava, tuomio sellaisesta veisi asekauppiaalta luvat ja elinkeinon. Muuan laitosmies oli väittänyt poliisille ostaneensa Weckströmin aseliikkeestä vuonna 2004 haulikon ja hankkineensa jälkikäteen ostoluvan, johon kauppiaan pitäisi merkitä myyjän tiedot.
38
9
2010
"Kauppias ei suostu lupaa täyttämään", valitti laitosmies Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Markku Hakamäelle. Tarina on perin outo. Ensinnäkin ostolupa pitää hankkia etukäteen laitosmies kertoi siis syyllistyneensä aserikokseen. Kun kauppias myy aseen, hänellä ei ole mitään syytä olla täyttämättä osaltaan ostolupaa. Poliisi kuitenkin halusi uskoa tarinaan. Hakamäki meni esimiehensä, tarkastaja Jukka Kasken kanssa etsimään haulikon tietoja Weckströmin liikkeen asekirjanpidosta. Poliisimiehet olivat kovasti tohkeissaan, kun niitä ei löytynyt. Weckström huomautti, ettei haulikosta ole merkintää, koska se ei ole koskaan liikkeessä käynytkään. Tarkastajat eivät huomautuksesta piitanneet vaan tekivät rikosilmoituksen. molemmat poliisimiehet vakuuttivat todistajina Weckströmin syyllistyneen rikokseen, koska haulikko ei ollut asekirjanpidossa. Mistä he niin päättelivät? Kun poliisi ei sitä selvittänyt, Weckström aloitti omat tutkimuksensa. Kun aseen hankintalupa myönnetään, ostaja saa kolminkertaisen paperin, johon kaikki osapuolet tekevät omat merkintänsä. Yksi osa arkistoidaan poliisilaitokselle. Weckström vaati ja sai siitä kopion. Ilmeni, että hänet oli henkilökohtaisesti merkitty haulikon myyjäksi. Väärennöksen oli tehnyt ylikonstaapeli Markku Hakamäki, joka oli jättänyt Weckströmistä rikosilmoituksen ja esiintyi esitutkinnassa todistajana. "Rikos" oli poliisin lavastus. Merkintää ei ollut tehty Weckströmin vaan ylikonstaapeli Markku Hakamäen käsialalla. Käräjäoikeudessa Hakamäki tunnusti merkinneensä Weckströmin myyjäksi. Weckström vaati uutta esitutkintaa, jossa selvitettäisiin erityisesti ylikonstaapelin puuhat. Syyttäjä Johanna Hervonen esti tutkinnan pääosin, erityisesti väärennöksen osalta.
ESITUTKINNASSA
payksikön tuolloinen päällikkö Jouni Laiho. Sen sijaan laitosmies katsottiin sopivaksi uhrata ja hänen perättömistä lausumistaan aloitettiin esitutkinta. Hän oli esiintynyt asianomistajana, ja asianomistajan on puhuttava poliisille totta. Weckström teki uuden rikosilmoituksen, jossa hän laajensi rikosepäilyn koskemaan nyt myös rikoskomisario Henrik Niklanderia ja syyttäjä Tapio Mäkistä. Epäilty rikos on virka-aseman väärinkäyttö. Jorma Kalske esti joulukuun 2009 alussa, valtionsyyttäjä Jukka Rappen esittelystä, virkamiesten toimien esitutkinnan. Päätöksessä ei edes yritetä perustella, miksi virkamiesten valehtelu esitutkinnassa ei olisi rikos, miksi aseluvan väärentäminen ei olisi rikos, miksi näiden rikosten peittely ei olisi rikos. Weckström jätti Poliisihallitukselle maaliskuussa 2010 järjestyksessä kolmannen tutkintapyynnön laajentaen asian koskemaan nyt myös Kalsketta ja Rappea; epäilty rikos virka-aseman väärinkäyttö. Asia on kesken Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella. Kaava on vakio. Syyttäjät estävät poliisien virkarikosten tutkinnan ja poliisit estävät syyttäjien virkarikosten tutkinnan. Molemmat luottavat siihen, että kansalainen uupuu pyörityksessä. Tämäkin prosessi on kestänyt jo viisi ja puoli vuotta. Laitosmies tuomittiin joulukuussa 2009 käräjäoikeudessa 50 päiväsakkoon perättömästä lausumasta esitutkinnassa. Tuomio on lainvoimainen. Hän on ainoa lavastukseen osallinen, jonka osuus on tutkittu ja tuomittu. Paitsi laittoman haulikon osalta. Sen poliisi jätti tutkimatta.
A P U L A I S VA LTA K U N N A N S Y Y T TÄJ Ä
le yhtiölleen ja sukulaisensa yhtiölle. Yhteisen yhtiön arvoksi oli arvioitu 35 miljoonaa markkaa (0,61,0 miljoonaa euroa). Nainen omisti siitä 40 prosenttia, mutta yhtiön tyhjennyttyä osakkuus oli käytännössä arvoton. Nainen teki vuonna 2001 uuden rikosilmoituksen. Poliisi ei tutkinut sitä, ja juttu makasi vuoden, kunnes kesäkuussa 2002 tuli käänne.
N A I S E N VA AT I M U K S E S TA Espoon kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka määräsi poliisin takavarikoimaan yhtiön kirjanpidon, tutkimaan oliko toimitusjohtaja kavaltanut omaisuutta ja sitä varten tutkimaan myös läheisyhtiöiden kirjanpidon. Tutkittavaksi määrättiin toimitusjohtajan Espanjaan perustama yhtiö ja sukulaisen yhtiö. Tämä oli selvää puhetta. Poliisin on tutkittava kaikki, minkä syyttäjä määrää. Poliisilla ei ole asiassa lainkaan omaa harkintavaltaa. Espoon poliisi lupasikin toteuttaa määräyksen. Paitsi että muutaman kuukauden päästä Poukka lähti syyttäjäksi Hel-
myös hovioikeus joutunee ottamaan kantaa oikea vai väärä. Oleellista on, mitä poliisi jätti tutkimatta ja syyttäjä syyttämättä. sivustoillaan Virtanen syytti samoina vuosina Pertti Ruhaa Isät ry:n varojen kavaltamisesta. Yhdistys perustettiin aikoinaan ajamaan isien oikeuksia erityisesti lasten huoltajuusriidoissa. Virtanen ja Ruha toimivat yhdistyksessä, kunnes se halvaantui riitoihinsa. Virtanen teki rahastonhoitaja Ruhasta jopa rikosilmoituksen, jonka poliisi tutki ja syyttäjä totesi aiheettomaksi. Kavallusväite otti niin luonnolle, että Pertti Ruha teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Timo Seppälä kuitenkin esitti syyttäjälle, ettei juttua tutkita, koska perätön kavallusväite on niin lievä teko. Eikä tutkittu.
S A M OI L L A
nien metrien päästä kuivuneen ojan pohjalle kaivetun huumekätkön. Poliisi ei osannut sanoa, oliko kätkö tunnin, päivän, viikon vai kuukausien ikäinen. Muovipusseihin oli pakattu 1 134 grammaa huonolaatuista metamfetamiinia. Poliisi vei huumepussit mukanaan. Paikalle ei järjestetty vartiointia, kuten tavallisesti. Pakettia ei tutkittu, ei etsitty sormen- eikä DNA-jälkiä. Huomattiin sentään lähettää aine laboratorioon tunnistettavaksi. muita ei asialla vaivattu. Ei vaikka heinäkuun lopulla Tomppa otettiin kiinni, kun poliisipartio huomasi hänen ajavan päihtyneenä autoa. Hänellä ei ollut ajo-oikeutta, ja verestä löytyi amfetamiinia. Kotietsinnässä poliisi löysi luvattoman pistoolin. Tämä tiesi syytteitä, mutta putkareissua Tompalle ei tullut, eikä maakätköstä kyselty. Marraskuun puolivälissä Tomppa jäi uudelleen kiinni ajettuaan jälleen autolla piripäissään ja ilman ajo-oikeutta. Tällä kertaa kotietsinnässä löytyi 330 grammaa amfetamiinia, tuhansia tabletteja anabolisia steroideja ja testosteroniampulleja. Hän oli myös myynyt amfetamiinia. Tomppa vangittiin. Meni vielä lähes kaksi kuukautta, ennen kuin poliisi nappasi Jalutsin ja avovaimon. Nyt puhuttiin maakätköstä.
TO M P PA A J A
yl se "Juu, k Se on aa. sen os ies. Ei m bisnes hetken le siitä o stä." epäily
sinkiin. Poliisi iski uudelleen jarrut pohjaan ja kieltäytyi takavarikoimasta mitään. Poliisi pakotti naisen teettämään omassa yhtiössään erityistilintarkastuksen jonka maksoi yhtiö, eli omalta osaltaan nainen. Hän joutui siis maksamaan itse esitutkinnan tekemisen. merkittävä osa rikosepäilyistä vanheni. Poliisi tutki lopulta jutusta vain pienen osan ja jätti pääosan tutkimatta, ilman perusteluja. Osa-aineistollakin toimitusjohtaja sai sentään syytteen kavalluksesta. Hänet tuomittiin siitä Espoon käräjäoikeudessa 2008 ja seuraavana vuonna Helsingin hovioikeudessa seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lokakuussa 2010 korkein oikeus päätti, ettei asiassa anneta valituslupaa.
POLIISIN VIIV Y TELLESSÄ
nettisivuilla jatkuivat, Ruha teki uuden ilmoituksen. Tällä kertaa poliisi suostui sen tutkimaan, mutta syyttäjä päätti olla syyttämättä, teko oli kuulemma lievä. Herjaaminen "valehtelijoiden klubin puheenjohtajaksi" saa siis virkavallan liikkeelle, mutta väite yhdistyksen varojen kavaltamisesta on poliisin mielestä vähäinen teko. Asia on tietenkin toisin päin. Kavaltaminen on rikos, ja se koetaan yleisesti hyvin halpamaiseksi teoksi, varsinkin yhteisestä yhdistyksestä kavaltaminen. Väite on erittäin halventava ja loukkaava. Miksi poliisi ja syyttäjä reagoivat näin nurinkurisesti? Asiakirjat eivät sitä kerro, mutta selitys on arvattavissa.
K U N K AVA L L U S S Y Y TÖ K S E T
Poliisi antoi omaisuuden kadota
Espoolainen nainen teki kesällä 1999 rikosilmoituksen liikekumppanistaan, joka oli edellisenä vuonna jättänyt naisen osingonjaossa sivuun väärentämällä yhtiön osakasluettelon. Naisen tilalle siihen merkittiin liikekumppanin lapsenlapset, kolmen ja neljän vuoden korkeassa iässä, ja naisen osuus maksettiin heille. Oli syytä epäillä petosta ja väärennöstä. Nainen pyysi tutkinnanjohtajaa, rikoskomisario Timo Seppälää hakemaan yhtiön omaisuuden myymis- ja hukkaamiskieltoon, koska olisi vaara, että mies tyhjentää yhtiön. "Juu, kyl se sen osaa. Se on bisnesmies. Ei siitä ole hetken epäilystä", vastasi Seppälä ja kieltäytyi hakemasta hukkaamiskieltoa. Vastauksesta kuuluu syvä kunnioitus liikemiehen kykyjä kohtaan. Se on yhä kuultavissa, sillä naisen luottamus virkavaltaa kohtaan oli mennyt ja hän nauhoitti kaikki keskustelunsa poliisin ja syyttäjän kanssa. käräjäoikeuden päätöksellä osinkonsa palautettua itselleen, mutta väärennöksestä ja petoksesta ei liikekumppani saanut syytettä. Syyttäjä katsoi, ettei mies tiennyt etteivät hänen lapsenlapsensa ole yhtiön osakkaita. Jatko sujui juuri niin kuin nainen oli ennustanut. Toimitusjohtaja siirsi yhtiön koko omaisuuden ja toiminnan Espanjaan perustamalleen uudelNAINEN SAI
käräjäoikeudessa tammikuussa 2008 lavasteet sortuivat lopullisesti. Laitosmies oli hankkinut haulikon osia, rakennellut niistä toimivan haulikon, hakenut vasta sitten laittomalle aseelleen lupaa ja hätäpäissään valehteli Weckströmin myyjäksi. Ylikonstaapeli Hakamäki myönsi oikeudessa kirjanneensa Weckströmin myyjäksi. Syyte hylättiin puhtaasti, ja nolattu syyttäjä ymmärsi olla valittamatta. Oikeusvaltiossa olisi nyt tullut tilinteon aika, mutta Suomessa toimitaan toisin.
HELSINGIN
joiden ilmoitus tuotti tulosta, ovat virkamiehiä tai muuten sosiaalisesti arvostetuissa ammateissa. Pertti Ruha on pitkäaikaistyötön, jonka harrastuksena on vapaaehtoistoiminta, esimerkiksi Isät ry:ssä, ja hän on myös avustanut ihmisiä näiden kiistoissa viranomaisten kanssa. Viranomaisten mielivalta ei siis ole aivan mielivaltaista siinä on johdonmukaisuutta.
N E L J Ä A S I A N O M I S TA J A A ,
Huumetuomio poliisin todistuksilla
Tammikuun 6. päivänä 2009 Lohjan poliisi pidätti Jan Jalutsin ja tämän avovaimon epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Poliisin väitti pariskunnan toimittaneen täsmälleen seitsemän kuukautta aikaisemmin eräälle turkulaiselle miehelle huumeerän. Jan Jalutsia voi sanoa poliisin vanhaksi tutuksi. Hän oli aikoinaan Pohjoismaiden tunnetuin vankikarkuri ja pankkiryöstäjä, kunnes päätti istua tuomionsa pois ja vapautui vuonna 2002. Tosin aivan kompasteluitta ei vapaus ole sujunut. Pahin kompastus on Turun huumejuttu. Turun poliisi väittää seuranneensa kesäkuun 6. päivänä vuonna 2008 turkulaista miestä, nimitän häntä tässä Tompaksi, erään taimitarhan parkkipaikalle. Auto seisoi siellä poliisin mukaan noin 10 minuuttia ja poistui sitten. Pysähtymispaikalle tuotiin huumekoira, joka löysi muutamien kymme-
Työttömällä ei ole kunniaa
Syyskuussa 2010 tuomittiin espoolainen mies, kutsutaan häntä tässä Virtaseksi, käräjäoikeudessa neljän asianomistajan kunnian törkeästä loukkaamisesta yhteensä 100 päiväsakkoon. Virtanen oli nettisivuillaan käyttänyt asianomistajista sellaisia mainesanoja kuin lurjus, kyykyttäjä, sosiaalisesti epäpätevä, sukupuolirasisti, lapsikaappari, väärentäjä ja valehtelijoiden klubin puheenjohtaja. Ei kovin kauniisti sanottu, mutta osa muistuttaa lähinnä pakinatyyliä. Asianomistajat olivat sosiaalityöntekijöitä, kunnalla tai yksityisellä puolella. Eivät kuitenkaan kaikki kyseisen Virtasen asioita hoitaneita. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, oliko tuomio johon
jätti rikosilmoituksen laitosmiehestä, Markku Hakamäestä ja Jukka Kaskesta. Kaikki olivat puhuneet perättömiä esitutkinnassa, virkamiehiä oli syytä epäillä virkarikoksesta ja lisäksi Hakamäkeä väärennöksestä. Koska mukana oli poliisimies, asian selvittely jaettiin espoolaisen rikoskomisario Henrik Niklanderin ja kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkisen kesken. He päättivät nopeasti, ettei poliisilaitoksen henkilökunnan tekemisiä tutkita lainkaan. He väittivät olevan tavanmukaista, että poliisi kirjoittelee aseen ostolupaan myyjän merkinnät. "Ei ole. Vain myyjä itse voi ne kirjoittaa", kommentoi poliisin aseluMARKUS WECK STRÖM
tutkinnan jälkeen Jalutsi sai maakätköön haudatun huumepussin vuoksi kolme vuotta vankeutta ja joutui lisäksi istumaan vanhoja tuomioitaan yhdeksän kuukautta. Tomppa, jolla kiistatta oli tilillään huume- ja muita rikoksia, sai neljä vuotta. Syytteet avovaimoa vastaan hylättiin. Tuomiot pysyivät Turun hovioikeudessa tammikuussa. Näyttö miesten yhteydestä maakätköön perustui kolmeen huteraan seikkaan. Osin puhelinkuunteluun. Sinä päivänä, kun kätkö poliisin mukaan löytyi, Tomppa ja Jalutsi olivat puhuneet puhelimessa. He saattoivat tuona päivänä tavata Turussa, joskaan poliisi ei sitä havainnut ei, vaikka postasi Tomppaa. Miehet puhuivat neljä päivää myöhemmin puhelimessa tavarasta, joka oli kadonnut. Missään keskustelussa he eivät tosin puhu huume-erästä, se on poliisin ja syyttäjän tulkintaa. Tomppa kertoi käyneensä taimitarhan parkkipaikalla ajelemassa kaukoohjattavalla autollaan. Häntä seurannut rikoskonstaapeli Henry Alanen todisti käräjäoikeudessa, ettei nähnyt Tompalla tällaista autoa ettei Tompan selitys siis ollut tosi. Hovioikeudessa Alanen todisti, että Tompalla oli ollut tällainen leikkiauto ja että paikalla oli sellaisen pyöränjäljet. Leikkiauto on tietenkin voinut olla mukana vain hämäyksen vuoksi, mutta silti on oleellinen kysymys, kumpi konstaapelin kertomus on totta. Kysyin sitä häneltä hovioikeuskäsittelyn jälkeen. "Minulla ei ole tähän mitään lausuttavaa", vastasi Alanen.
VA R S I N P I K A I S E N
lohjalaisen ylikonstaapeli Vesa Forsströmin todistajanlausunto. Hän kuulusteli Jalutsin avovaimoa ja todisti käräjäoikeudessa naisen kertoneen, että "huumausainetta oli hänen [avovaimon] nyrkkinsä kokoinen määrä. [Avovaimon] nyrkin leveys oli mitattu viivottimella ja todettu sen
TÄ R K E I N O L I
9
2010
39
MEDIA VAIKENEE
P O L I I S I E N J A S Y Y T TÄ J I E N vir-
karikokset eivät olisi niin yleisiä, ellei media vaikenisi niistä niin visusti. On helppo nähdä, että aihe on medialle tabu, mutta paljon vaikeampi on sanoa miksi. Muutamia mahdollisia syitä: 1. Rikosuutisten painoarvo on nykyään suuri, erityisesti iltapäivälehdissä, eikä tietolähteitä kannata suututtaa. Poliisilta ja syyttäjiltä saa keskeneräisistä jutuista ylimääräistä tietoa, kun välit ovat hyvät. Välit pysyvät hyvinä, kun vaikenee poliisien rikoksista. 2. Myytti nuhteettomasta poliisista on pitkälle median luomus. Sen romuttaminen merkitsee sen tunnustamista,
että lukijoita on aiemmin petetty. 3. Lukijoiden ja katselijoiden pelätään suuttuvan, jos myytti romutetaan. 4. Toimittajien ammattitaito ei riitä. Moniko toimittaja on lukenut edes poliisi- ja esitutkintalain? 5. Poliisin virkarikosten osoittaminen edellyttää tiedon lisäksi myös paljon aikaa, vaivaa siis rahaa, eivätkä mediayhtiöt halua sellaiseen satsata. 6. Eivät varsinkaan, jos työ iskee omaan nilkkaan palaa kohtaan yksi.
Mikko Niskasaari
vastaavan varsin hyvin valokuvista ilmenevää huumausaineen määrää." Tämän käräjäoikeus uskoi, vaikka 1,1 kilon erä amfetamiinia on paljon isompi pussukka kuin naisen nyrkki. Se on isompi kuin isonkaan miehen nyrkki. Hovioikeus uskoi jutun vaikka siellä Forsströmia ei kuultu, syyttäjä Mauri Heikkonen perui kuulemisen. Avovaimon kuulustelukertomuksissa ei ole tuollaista lausuntoa. Niinpä tiedustelin hovioikeuden jälkeen Forsströmiltä, mistä tarina on peräisin. Hän kieltäytyi vastaamasta.
K U N T I L A S I N poliisilaitokselta Alasen ja Forsströmin kuulustelukertomukset, ilmeni ettei Forsströmiä ollut edes kuultu esitutkinnassa. Syyttäjä oli ihan muuten vain osannut kutsua hänet todistamaan avovaimon tunnustaneen sellaista, mitä hän ei asiakirjojen mukaan ollut tunnustanut Asianajajien mukaan tämä on huumejutuissa tavanomaista. Niissä tuomiot eivät useinkaan perustu näyttöön vaan vanhaan rikosrekisteriin. Ja poliisin todistuksiin.
"Tiedustelin asiaa tutkinnanjohtaja Susanne Arppelta ja hän ilmoitti, etten voi sitä lähettää." Vaadin puhelimitse rikoskomisario Arppelta asiakirjoja. Arppe kieltäytyi, mitään syytä tai perustetta ilmoittamatta. Hän myös pakotti toimistohenkilökunnan rikkomaan lakia määräämällä uudelleen, ettei asiakirjoja anneta. Lopulta lähetin Arppesta rikosilmoituksen. Eräs turkulainen ylikomisario pelasti osin tilanteen lähettämällä paperit. En silti peruuttanut rikosilmoitusta, koska halusin nähdä millaisen fiaskon valtakunnansyyttäjänvirasto tapauksesta kehittää. Enkä pettynyt. Aikanaan sain Heli Haapalehdon päätöksen, ettei mitään rikosta ollut tapahtunut. Rikoskomisario Arppe oli selittänyt kaiken johtuneen siitä, ettei asiakirjat tilannut toimittaja ollut jättänyt osoitettaan. Haapalehto astui miinaan. Rikosilmoitukseni liitteenä oli kopio toimistosihteerin kirjelapusta ja jopa kirjekuoresta, joissa molemmissa on osoitteeni. Siinä oli myös muita todisteita Arppen toiminnasta. valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) kirjaamosta oman rikosilmoitukseni. Sitä ei siellä ollut, oli vain Arppen selitys sen sentään sain. Tutkinnanjohtaja Haapalehto oli saanut sähköisesti tiedon Arppea koskevasta rikosilmoituksesta ja pyytänyt Arppelta selvityksen. Hän kopioi sen sellaisenaan omaan "ei rikosta" -päätökseensä, viitsimättä koskaan lukea rikosilmoitusta ja sen mukana olevia todisteita. Selvityksessäni ilmeni, että tämä on VKSV:n vakiomenettely, jonka erinomaisuudesta valtionsyyttäjät rehentelevät hyväuskoisille toimittajille, kuten Ari-Pekka Koivisto maaliskuussa. Sekin on riskitöntä, sillä toimittajat eivät yleensä tarkista poliisien ja syyttäjien puheiden todenperäisyyttä. Syytä olisi.
S E U R A AVA K S I T I L A S I N K I N
Rikosilmoituksia ei edes lueta
Kun poliisia epäillään rikoksesta, tutkinnanjohtajaksi tulee syyttäjä, jonka nimeää valtakunnansyyttäjänvirasto. Maaliskuussa 2010 valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kehui eräässä toimittajien tilaisuudessa poliisirikosten tutkinnan hyvää tasoa virastossaan: "Poliisista tehdyt rikosilmoitukset tarkastaa ensimmäiseksi tutkinnanjohtajana kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto. Hänet on nimetty varta vasten tähän tehtävään tämän vuoden alusta. Haapalehto seuloo heti päältä pois ilmeisen aiheettomat ilmoitukset", Koivisto selosti. Hän pilkkasi poliiseista rikosilmoituksia jättäneitä: "Käykää katsomassa Haapalehdon päättyneiden juttujen luetteloa. Siitä selviää, mitä on käsitelty ja miten suuri osa on aivan aiheettomia. Monista näkee heti, että kirjoittajalta ovat jääneet aamulla lääkkeet ottamatta." huumejutun tutkinta näytti, kuinka Koiviston ylistämä kone toimii. Tilaukseni poliisien kuulustelukertomuksista otettiin tammikuussa asiallisesti vastaan, mutta asiakirjojen sijaan posti toi toimistosihteerin kirjeen:
TURUN OUDON
Mikko Niskasaari on vapaa oikeus- ja ympäristötoimittaja, joka on erikoistunut poliisi- ja syyttäjänlaitoksen virkarikosten tutkimiseen. Artikkeli pohjautuu valmisteilla olevaan kirjaan. Artikkelin tiedot perustuvat tapausten esitutkintapöytäkirjoihin ja tuomioistuimien päätöksiin. Niitä on täydennetty haastatteluilla.
40
9
2010
Uusi iskulause: Alas kasvu
neuvoa kasvun purkamiseksi
Serge Latouchen kirja Jäähyväiset kasvulle vaatii luopumista kasvusta. Voima koosti kirjasta degrowth-ajattelun teesit.
Luovutaan uskosta luonnonherruuteen. Siirrytään elämään sopusointuisasti osana luontoa, saalistajan ajattelutavasta puutarhurin ajattelutapaan.
Maria Kozulya
1. 2.
Rajoitetaan markkina-ajattelua. Nykyinen talousjärjestelmä luo keinotekoisia puutteita ja tarpeita omimalla ja kaupallistamalla luonnon ja muuttamalla siten luonnollisen runsauden niukkuudeksi.
3. 4.
Omaksutaan ekologinen antroposentrismi, mikä tarkoittaa altruismia, sosiaalisuutta ja luonnon kunnioitusta. Tämä käynnistää myös vuoropuhelun muiden kulttuurien kanssa.
Jaetaan varallisuus uudelleen. Rikkaudet ja luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuudet on jaettava uudelleen sekä pohjoisen ja etelän maiden kesken että jokaisen yhteiskunnan sisällä luokkien, sukupolvien ja yksilöiden kesken.
5. 6.
Muutetaan rakenteet. Tuotantokoneiston ja sosiaalisten suhteiden on muututtava uusien arvojen mukaisiksi.
Palautetaan paikallistalous. Valtaosa yhteisön tarvitsemista tuotteista on valmistettava yhteisön lähellä paikallisissa yrityksissä,
9
2010
41
Hallittu katastrofi
Degrowth-liikkeen isukit Serge Latouche & Peter Victor vaativat riskien & tuhojen minimoimista järkevällä politiikalla.
riallisesti tuottavuuden kasvu antaa mahdollisuuden valita, tuottaako ja kuluttaako enemmän vai työskennelläkö vähemmän. "Jos näyttää siltä, että tuottavuus alkaakin kasvaa, voimme ottaa hyödyn tuottavuuden kasvusta vapaa-aikana eikä kasvaneena tuotantona. Työllisyyskysymystä voidaan lähestyä kahdella tavalla: joko toisenlaisen työn kautta tai vähemmän työn kautta", Victor muistuttaa.
AT O U C H E J A V I C T O R ovat keskittyneet luomaan muutokselle otollista älyllistä ilmapiiriä. Mistä löytyvät ne yhteiskunnalliset ja poliittiset voimat, jotka voivat haastaa nykyjärjestelmässä valtaapitävät ja suuromistajat, jos nämä eivät suosiolla luovu vallastaan ja voitoistaan? "Tottakai valtaapitävät vastustavat muutosta. Siitä huolimatta muutoksia tapahtuu. Parin viime vuoden aikana olemme nähneet, kuinka taantuman myötä myös hyväosaiset ovat kärsineet paljon, vaikka he uskoivat järjestelmän palvelevan heitä", Victor huomauttaa.
kierrätettävä jätteet, joita ei voi sellaisenaan käyttää uudestaan. Ratkaistaan demokratian paradoksi. Mitä pienempi poliittinen yksikkö on ja mitä suoremmin kansalaiset voivat sitä hallita, sitä harvemmissa asioissa yksiköllä on suvereeni valta. Mitä suurempi politiikan vaikutusalue, sitä pienemmät ovat kansalaisten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.
11.
eräänlainen iskulause: Ulos kasvusta! Lisäksi se on projekti, joka pyrkii rakentamaan uudenlaisen yhteiskunnan, joka ei perustu kasvuajatteluun", Latouche kiteyttää. Kasvun purkamista tarvitaan siksi, että kasvuyhteiskunta yksinkertaisesti törmää maapallon rajoihin. Degrowthista alettiin puhua, koska haluttiin tehdä ero tyhjään puheeseen kestävästä kehityksestä. "Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta todellisuudessa kehitys on tuhoisaa. Nokian kaltaiset yritykset saastuttavat valtavasti, mutta samalla puhuvat kauniisti vaikkapa Itämeren pelastamisesta. Todellisuudessa ne aiheuttavat ympäristötuhoja esimerkiksi Zairessa, missä kaivetaan niiden tarpeisiin koltaania", Latouche huomauttaa.
DEGROWTH ON T Y Ö O N painottunut enemmän teoreettiseen kasvun kritiikkiin kun taas Peter Victor on pyrkinyt käymään käsiksi myös bruttokansantuotteen eli BKT:n termein käytävään talouspoliittiseen keskusteluun. "Olen pyrkinyt arvioimaan, miltä Kanadan talous voisi näyttää, jos BKT alenisi merkittävästi. Voisiko tällaisissa oloissa ylläpitää täystyöllisyyttä, torjua köyhyyttä ja vähentää kasvihuonekaasuja? Jos pystymme kuvittelemaan tavan järjestää talous, joka on huomattavasti nykyistä pienempi ja joka voisi silti yltää näihin tavoitteisiin, se antaa meille luottamusta", Victor toteaa. Victorin mukaan on hyvä alku, että haastetaan ihmiset ajattelemaan, mutta tässä maailmassa ihmiset haluavat myös nähdä dataa, numeroita. Hän pyrkii arvioimaan empiirisesti vaihtoehtoja kasvulle.
L
ongelmiin tässä ja nyt. Kun ongelmia ratkotaan, voi tuloksena olla järjestelmä, joka ei enää muistuta kapitalismia. Hän ei usko siihen, että olisi ensin hankkiuduttava eroon kapitalismista ennen kuin voitaisiin puuttua talouden ympäristövaikutuksiin. "Jos me todella puutumme koko kirjoon ympäristöä, energiaa ja resursseja koskevia ongelmia, voimme hyvinkin huomata kapitalismin muuttuvan joksikin, joka ei enää ole tunnistettavissa kapitalismiksi. Me tiedämme suurin piirtein, mitä on tehtävä ilmastonmuutoksen suhteen tehdään se."
I C T O R O N T Y Y T Y V Ä I N E N , jos kapitalismi pystyy vastaamaan haasteeseen. Tosin, jos alkaa käydä läpi listaa kaikista asioista, jotka meidän on tehtävä suojattava biodiversiteettiä, vähennettävä maataloudessa käytettäviä kemikaaleja ja niin edelleen voi käydä yhä selvemmäksi, ettei kapitalismi voi vastata siihen. "Hyökkään kapitalismia vastaan mieluummin tätä kautta, koska ihmiset ovat yrittäneet kaataa kapitalismia yli 100 vuoden ajan eikä se ole onnistunut", Victor muotoilee. Victor myöntää, että tosiasiassa emme oikein tiedä, mitä kapitalismista ulospääsy tarkoittaa. Ei oikein ole tiedossa, milloin ja mitä kautta alun perin päädyttiin kapitalismiin. Yhtä lailla nykyään ei ole selvää, miten siitä päästään ulos. "Mutta muutoksen suunta on ratkaiseva", Latouche lisää.
V
Luodaan taloudellisesti autonomisia alueita. Paikallisuus edellyttää ensin pyrkimistä omavaraisuuteen ruuantuotannossa, sitten riippumattomuuden tavoittelua talous- ja rahakysymyksissä.
12.
L
AT O U C H E N
joiden toiminta rahoitetaan yhteisön keräämin varoin. Vähennetään energian tuhlausta neljäsosaan nykyisestä. Tähän päästään muun muassa négaWatt-yhdistyksen ehdottamin keinoin.
Pienten on mentävä edellä. "Maailmanhallinnon" välttämätöntä muuttumista ja kasvun purkamiselle myötämielisiä kansallisia hallituksia saadaan vielä odotella. Sillä välin monet paikalliset toimijat ovat suoraan tai epäsuorasti ottaneet omakseen kasvuttoman yhteiskunnan hedelmällisen utopian.
13.
7. 8.
Vähennetään tuotantoa. Palautetaan ekologinen jalanjälki yhden planeetan kokoiseksi tai pienemmäksi. Materiaalista tuotantoa on siis vähennettävä 196070-luvun tasolle. Jos tuottavuus nousee, lyhennetään vastaavasti työaikaa ja luodaan työpaikkoja, kunnes työttömyys on voitettu. Tuetaan suhdehyödykkeiden tuotantoa. Suhdehyödykkeitä ovat esimerkiksi ystävyys ja erilaiset taidot.
. Estetään turha innovointi. Jäädytetään teknis-tieteellinen innovointi määräajaksi, jotta voidaan arvioida vakavasti sen etuja ja haittoja ja suunnata tieteellinen ja tekninen tutkimus kohti uudenlaisia päämääriä.
14
9.
. Lisätään uusiokäyttöä ja kierrätystä. Kiivasta tuhlausta on vähennettävä, tuotteiden suunniteltu vanhentuminen estettävä ja
10
Lisätään veroja. Verotetaan ankarasti mainontaa. Verotetaan hiilidioksidipäästöjä. Verotetaan valuuttakauppaa ja kaupankäyntiä pörssissä. Asetetaan monikansallisten yhtiöiden voitoille ylimääräinen yhteisvero verokeinottelun estämiseksi. Luodaan kansainvälinen varallisuusvero ja puretaan samalla veroparatiisit ja pankkisalaisuus. Verotetaan korkea-aktiivista ydinjätettä, jolla on pitkä puoliintumisaika. Siirretään kuljetusten aiheuttamat ympäristöhaitat kuljetusten hintoihin tarkoitukseen sopivilla ympäristöveroilla.
15.
Kimmo Jylhämö
että kasvu ei enää luo työllisyyttä vaan pikemminkin työttömyyttä. Siksi on hävytöntä väittää, että kasvun purkaminen aiheuttaisi työttömyyttä. Itse asiassa vuodesta 1945 vuoteen 1975 kasvu vielä loi työllisyyttä. Se aika on nyt ohi. "Jos siirrytään tehomaataloudesta luomutuotantoon, maatalous voi työllistää jopa 1015 prosenttia väestöstä. Jos siirrytään kierrättämään ja korjaamaan enemmän, voidaan luoda satoja tuhansia työpaikkoja kierrätykseen, korjaukseen, uusiutuviin energianlähteisiin, ekorakentamiseen." Kysymystä voi lähestyä myös työn vähentämisen näkökulmasta. Histo-
L
AT O U C H E TA A S K O R O S TA A ,
tapahtunut suuria muutoksia. Victorin mukaan feodalismi ei väistynyt kapitalismin tieltä siksi, että feodalismista hyötyneet pitivät sitä hyvänä ideana vaan siksi, että muuttuneet olosuhteet suosivat kapitalismiin siirtymistä. Maailma on siirtynyt aikaan, jolloin paine järjestelmää kohtaan kasvaa ja järjestelmän on muututtava. Se voi tapahtua joko romahduksena tai hallitumpana prosessina. Jotta muutos ei tapahtuisi kaoottisesti, meidän on levitettävä ideoita vaihtoehdoista. Latouche on samaa mieltä: "Aiemmin ajattelin, että kasvuajattelusta on luovuttava, koska muuten on edessä katastrofi. Nykyisin olen sitä mieltä, ettei romahdusta voi välttää." Kyse on nyt siitä, miten tuleva katastrofi saadaan mahdollisimman hyvin hallintaan, jotta se toteutuisi mahdollisimman lievänä. Jos ilmasto lämpenee keskimäärin kahdella asteella, sadat tuhannet ihmiset joutuvat ympäristöpakolaisiksi. Se on katastrofi, joka saattaa vielä olla hallittavissa. "Mutta jos ilmasto lämpenee viidellä asteella, se ei ole hallittavissa. Siksi on toimittava niin, että lämpötilan nousu jäisi vain kahteen asteeseen."
M
YÖS H I S TO R I A SSA O N
O
N K O D E G R O W T H -yhteiskunta yh-
teensopiva kapitalismin kanssa? Vai tarkoittaako se välttämättä vaihtoehtoa kapitalismille? "On aivan selvää, että degrowthyhteiskunta tarkoittaa sitä, että luodaan tie ulos kapitalismista. Se, miten se tapahtuu, ei ole lainkaan selvää, mutta sitä pitää miettiä", Latouche vastaa. Victor korostaa, että kapitalismi on haastettava puuttumalla ympäristö-
että Marx ei tarjonnut vastauksia kysymyksiin kapitalismista ulospääsyyn. Hän kertoo löytäneensä hiljattain yhdysvaltalaisen kirjoittajan nimeltä David Schweickart, joka kirjoittaa tästä aiheesta kirjassaan After Capitalism. Schweickart esittää kaksi hyvin erilaista strategiaa kapitalismista irtautumiseksi. Ensimmäinen strategia on nopea ja dramaattinen, toinen on hitaampi ja hallitumpi. "Kapitalismi koostuu kolmesta elementistä: pääoman yksityisomistuksesta, markkinoista sekä palkkatyöstä. Schweickart uskoo taloudelliseen demokratiaan ja katsoo, että markkinat voivat selviytyä muutoksessa pois kapitalismista. Avainasemassa on siirtyminen pois pääoman yksityisomistuksesta", Victos tiivistää Schweickartin ajattelua. Schweickart ehdottaa, että hallitusten tulisi tukea esimerkiksi osuuskuntien perustamista, koska osuuskunnat voivat toimia kaikenlaisissa järjestelmissä ja soveltuvat hyvin myös kapitalismin jälkeiseen talouteen. Siitä on hyvä aloittaa.
V
I C T O R H U O M A U T TA A ,
Miika Saukkonen Serge Latouche & Peter Victor vierailivat Helsingissä syyskuussa pidetyssä Kasvu murroksessa -konferenssissa.
42
9
2010
Laiskaa pilkkaa
Onko degrowth markkinoiden laiskaa pilkkaa vai vihreä vallankumous? Kumpi pitäisi lakkauttaa, luonto vai kapitalismi? Onko kysymys järkevä?
kasvutalouden alasajoa vaativan degrowth-ajattelun ympärillä lisääntyy. "Kasvun tavoittelu alentaa yhteiskunnan tuotantokoneiston välineeksi tai keinoksi. Ihminen itse on enää järjestelmän historiallinen jäänne, jonka järjestelmä koettaa tehdä hyödyttömäksi selvitäkseen omillaan", liikkeen suurnimi Serge Latouche kirjoittaa vastasuomennetussa pamfletissaan Jäähyväiset kasvulle. Talouskasvua arvostelevaa kirjallisuutta julkaistaan muutenkin: Esimerkiksi Timo Kopomaan Leppoistamisen tekniikat perää joutilaisuutta ja downshiftailua, kun Jarna Pasanen ja Marko Ulvila vaativat tuoreessa kirjassaan Vihreä uusjako lyhytnäköisen kasvutalouden korvaamista yhteistyöllä, kohtuullisuudella ja kansanvallalla. Kiinnostus on muutenkin laajaalaista. Suomen luonnonsuojeluliitto on kutsunut koolle degrowth-verkoston, kun taas Degrowth.fi:n ylläpitäjät tulevat Kauppakorkeakoulusta. Aktivistit ja tutkijat keskustelevat degrowthista kaikkialla sosiaalifoorumeista verkkolehti Megafoniin.
UHINA
K
D
EGROWTH-AKTIVISTIT
siis talouskasvua, mutta millä eväin se haastaa kapitalismin? Talouskriisi on konkreettinen osoitus kapitalismin pakosta laajenemiseen. Maailmantalous on kasvanut 1820-luvulta vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 2,25 prosentin vuosivauhdilla. Kasvun pudotessa alle prosenttiin työttömyys on lähtenyt nousuun, kulutuskysyntä pienentynyt, firmoja ja pankkeja on kaatunut ja verotulot ovat vähentyneet. Yhdysvaltain elvytys on tähän mennessä maksanut vähintään biljoona euroa, EU:n vakautusmekanismi 750 miljardia euroa. Seurauksena on ollut valtioiden ylivelkaantuminen. Kataisen budjettiesityksen mukaan Suomen valtionvelka kasvaa ensi vuonna 85 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa yli 20 miljardin kasvua viime vuodesta. Sadan miljardin rajapyykki menee rikki vuoteen 2014 mennessä. Elvytystoimilla on pyritty pysäyttämään globaalin talouskasvun nopeuden hidastuminen. Jotta globaali
D E G R O W T H V A S T U S TA A
pitää todellakin pidentyä, tehostua ja tuottaa enemmän voittoja ja verotuloja. "Viimeistään uuden hallituksen pitää ohjelmassaan hyväksyä konkreettinen, läpinäkyvä, selkeä, uskottava toimenpideohjelma, jolla saadaan tuo velkaantuminen pysähtymään jollekin järkevälle tasolle," Sailas sanoi syyskussa Ylen Ykkösaamussa. Paine talouskasvuun johtuu siis rakenteellisesti syvemmistä tekijöistä kuin löysästä moraalista tai markkinatalouden kiimasta alati suurempiin voittoihin. luonnonvarojen kulutus olisi kestävää, Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen kulutustason tulisi pudota kymmenesosaan nykyisestä. Tilastokeskuksen mukaan elintaso on 19502008 välisenä aikana kasvanut melkein kuusinkertaiseksi. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi keskiluokka palaisi ilman kivääreitä 1950-lukua edeltäneeseen elintasoon. Voidaan myös kysyä, mitä näin radikaalista kulutustason laskusta seuraisi esimerkiksi Suomen pienyrittäjille. Edelleen voidaan kysyä, mitä degrowthin vaatimasta materiaalisen tuotannon laskusta seuraisi vientiriippuvaiselle Suomelle? Jos jo pelkkä talouskasvun nopeuden hidastuminen laukaisee alueellisen, kansallisen tai ylikansallisen kriisin, mitkä ovat seuraukset talouskasvun jäädessä nollaan tai kääntyessä laskuun? Nolla- tai miinuskasvu johtaisivatkin näissä olosuhteissa todennäköisesti julkistalouden romahdukseen, mikä puolestaan johtaisi hyvistä tarkoitusperistä huolimatta sosiaali- ja tuloerojen kasvuun ja siitä edelleen luokkayhteiskunnan ristiriitojen kärjistymisiin.
J
O T TA E S I M E R K I K S I
s kehity stävä new Ke en tai gre ät ole iv deal e htoja. e vaihto
pankkijärjestelmä ei romahtaisi, valtioilta, yrityksiltä ja kotitalouksilta edellytetään vähintäänkin lainojen lyhentämistä, mikä tarkoittaa suurempia voittoja, kovempaa työtä ja "terveempää" kansantalouden kasvua.
U O M E S S A P A I N E I T A julkistaloudelle aiheuttaa lisäksi suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle. Eläkkeet syövät julkistaloudesta enemmän samalla kun työtä tekevien määrä kääntyy laskuun. Ylivelkaantumisen lisäksi porvarihallitus on keskittynyt elvytyksessä veronkevennyksiin ja jättänyt kipeät veronkorotukset ja leikkauslistat tulevaisuuteen. Sailaksen porukan mielestä talouden vakauttamiseksi työurien
Degrowthin toinen sokea piste on teknologinen kehitys. Vasemmistokaan ei ole kyennyt ratkaisemaan, kuinka taata samanaikaisesti oikeudenmukainen tulonjako ja teknologinen kehitys. Vieläkin haastavampi kysymys on, kuinka tähän päästään ilman talouskasvua, julkistalouden romahdusta ja tuloerojen kärjistymistä. Olettavatko degrowth-aktivistit, että ihmiskunta on jo saavuttanut tuotannon asteen, jonka jälkeen ei enää tarvitse kehittyä? Jatkuuko teknologinen kehitys, vaikka maailmantalous käännettäisiin rauhanomaiseen laskuun?
T
ALOUSL A SKUN, MARKK INOIDEN
eivät hyväksy viherpesua missään muodossa. Saastuttaminen ja riisto on hinnoiteltu edelleen suhteellisen halvaksi. Siksi kestävä kehitys tai green new deal eivät ole vaihtoehtoja, koska ne nojaavat talouskasvuun ja markkinoihin. Perimmältään degrowthin päämääränä on bruttokansantuotteen supistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen muuten kuin markkinavälitteisesti. Tavoitteena on yhteistyöhön perustuva yhteiskunta, joka sallii moninaisuuden, kuten helsinkiläinen aikapankkiaktivisti Ruby van der Wekken kuvaili Voimassa 7/2010.
S
toimivuuden sekä luonnon ja ihmisten välisen hyvinvoinnin kolmiyhteys on jalo, mutta kaukainen utopia. Pääoman hallitsemiseksi vaaditaan poliittista voimaa. 2010-luvulle tultaessa globaalit pääomavirrat ovat kasvaneet niin suuriksi, että Yhdysvallat, Kiina, EU, G7, G20 ja muut valtioliitot ovat helisemässä niiden kanssa. Olettaako degrowth-liike, että pankkiirit, yritysjohtajat ja osakkeenomistajat luopuvat valta-asemistaan ja talouskasvusta asiantuntijatiedon, lobbauksen ja apokalyptisten uhkakuvien voimalla? Mikäli degrowth-ajattelijat uskovat kapitalismin perustuvan pelkkään rahanahneuteen, se kykenee tarjoa-
taa talouskasvun päämääränä ja korostaa taloutta välineenä. Se kritisoi monipuolisesti ylituotantoa, kerskakulutusta, mainostusta ja länsimaiden vieraantunutta elämäntapaa ylipäätään. Degrowthilla on myös paljon tärkeitä poliittisia aloitteita: työn vähentäminen ja edelleenjako, oikeudenmukaisempi tulonjako, luonnonvarojen uusjako sekä niiden kestävämpi hyödyntäminen. On puhtaasti poliittinen kysymys, miten tuotetaan universaali mittari, jolla voidaan määrittää maailmantalouden "kohtuullisuuden" taso. Degrowthin tulisikin kyetä kokoamaan mikro- ja makrotason kritiikkinsä laajemmaksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi, jossa yhdistyvät ekologinen elämäntapa, markkinatalouden kritiikki ja kasvutalouden vastainen politiikka. Degrowth tulisi kyetä politisoimaan kokonaisvaltaisemmaksi vaihtoehdoksi, joka läpäisisi kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset liikkeet ja puolueet. Vihervasemmiston ja ekososialistien tulee ottaa degrowth vakavasti, sillä sillä on paljon annettavaa hukassa olevalle vasemmistolle ja oikeistoon lipuville vihreille.
Y S Y M Y S K U U L U U : mikä on kapitalistisen yhteiskunnan ja degrowth-yhteiskunnan välinen suhde? Elääkö degrowth sulassa sovussa kapitalismin kanssa vai pyrkiikö se tarjoamaan vaihtoehdon, joka ei pakene kapitalismia vaan haastaa sen? Kapitalismissa olemme joka tapauksessa kasvufetissin kahlitsemia.
K
BKT VS. HYVINVOINTI
D E G R O W T H TA I S T E L E E taloskas-
vua vastaan kahdella rintamalla, jotka ovat ekologisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Liike ajaa resurssien oikeudenmukaisempaa uudelleenjakoa ja tuloerojen globaalia tasaamista. Muita vaatimuksia ovat työn jakaminen tasaisemmin, tuotannon paikallistaminen sekä materiaalisen tuotannon ja kulutuksen vähentäminen. Degrowth kyseenalaistaa bruttokansantuotteen keskeisimpänä
hyvinvoinnin mittarina. BKT:n avulla voidaan verrata kansantalouksien suorituskykyjä kulutuksen volyymin, tuonnin jälkeisen viennin suuruuden sekä investointien määrän suhteen, mutta se ei ota huomioon esimerkiksi sosiaalisia tekijöitä tai ympäristön sietokykyä.
Pontus Purokuru & Antti Ronkainen
ei kuitenkaan pyri korvaamaan kasvutaloutta tarjoamalla kaikenkattavaa uutta teoriaa ja maailmanlaajuista uutta yhteiskuntajärjelmää. Päinvastoin, degrowth-yhteiskunta voi järjestyä lukuisilla eri tavoilla riippuen paikallista olosuhteista ja paikallisesta kulttuurista. Moniäänisyys ja monimuotoisuus ovat ajattelun keskeisiä lähtökohtia", Degrowthfinland-sivustolla sanotaan. Kritisoimalla markkinataloutta voidaan kritisoida kyllä markkinoiden vääristyneitä mekanismeja, mutta "monimuotoisesti ajattelemalla" ei vielä haasteta sitä politiikkaa, joka tuottaa markkinataloutta. Keskustelu degrowthista tuntuukin usein markkinatalouden kritiikkinä laimealta ja degrowth-ajatteluun liittyvät poliittiset vaateet haja-ammunnalta.
"
D E G R O W T H -TA L O U S
s kehity stävä new Ke en tai gre ät ole iv deal e htoja. e vaihto
maan ainoastaan yksilötason ratkaisumalleja kulutuskeskeisen elämäntavan ylittämiseksi. Yhteiskuntakritiikin vajavaisuus johtaa riittämättömään politiikkaan ja uhkaa jäädä ilman tulevaisuudennäkymiä, kuten on käynyt 1980-luvun hyvinvointivaltion raunioissa riitelevälle vasemmistolle.
PONTUS PUROKURU & ANTTI RONKAINEN
Antti Ronkainen toimittaa nettilehti Megafonia ja valmistelee gradua finanssikriisin poliittisista seurauksista. Pontus Purokuru opiskelee käytännöllistä filosofiaa ja yrittää ymmärtää kapitalismin logiikkaa. Degrowthfinland.fi, megafoni.org Serge Latouche: Jäähyväiset kasvulle. Like Kustannus 2010. 174 s. Timo Kopomaa: Leppoistamisen tekniikat. Like Kustannus 2008. 127 s. Jarna Pasanen & Marko Ulvila: Vihreä uusjako. Like Kustannus 2010. 253 s.
D
on kuitenkin siinä, että se kyseenalaisE G R OW T H I N VA H V U U S
44
9
2010
voima
Iloiset veronmaksajat
SUOMALAISET
kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä on kansallinen totuus eikä liity mitenkään siihen, että kansalaiset valitsevat poliitikkoja, jotka ajavat tulonsiirrot ja palvelut alas. Hyvinvointiyhteiskunnan kannatuksen kulmakivi on keskiluokan veronmaksuhalu. Suomessa ei ole lähdetty verokapinoihin, vaan veroja maksetaan varsin kiltisti. On huomattava, että veronmaksuhalu ei juuri liity veroasteeseen. Veroasteesta riippumatta veroja vastustavat tahot vaativat niiden alentamista ja veronmaksuhaluiset maksavat niitä mukisematta. Kaikessa myönteisyydessään tähän suomalaiseen piirteeseen sisältyy yksi aito riski: verojen fetisoiminen. "Rakastakaamme veroja ja maksakaamme niitä innolla" ei välttämättä nimittäin ole slogan, jonka seuraaminen pelastaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Varmuudella se pelastaa vain viranomaisvallan. osoitti (tai pikemmin muistutti) julkisesta sektorista jotain olennaista. Nimittäin sen, että julkinen sektori ei suinkaan ole kapitalistin vihollinen. Se on erittäin kiva kassa erityisesti siinä vaiheessa, kun bisnekset menevät huonosti. Toki normaaliaikoinakin firmat rakastavat kaikenlaisia tukia joita ne myös saavat. Tarkemmin sanottuna kapitalisti elää kahden jatkuvan ristiinvetävän tendenssin kanssa. Kapitalistin mielestä verojen maksaminen on tietysti inhaa. Kuitenkin valtion kassassa olisi hyvä olla rahaa liike-elämän myötä- ja vastamäissä pummattavaksi. Tappioiden sosialisoiminen edellyttää kassaa, jolle sosialisoida. Ainoa ratkaisu tähän ongelmaan on se, että joku muu maksaa verot. Suomalainen moraalisin perustein veronmaksua rakastava keskiluokka on kapitalistin näkökulmasta taivaan lahja.
KUNINKAALLINEN VIERAS. Yleisö nousi kiltisti seisomaan, kun Belgian kuningas Albert (toinen oik.) purjehti saliin Paolansa kanssa. Pariskunta viihtyi köyhyyden parissa täyden tunnin.
FINANSSIKRIISI
Uusi jako alkaa
Mitä tapahtuu EU:n köyhyyden vastaisen vuoden jälkeen?
ÄTÄ O N Euroopan unionin teknokratia ruohonjuuritasolla. Antonia Carparelli pyörii tuolissaan kuin väkkärä. Hän on EU-komission sosiaali- ja työllisyysasioiden päällikkö. Korkeakorkoiset saapikkaat naputtavat brysseliläisen auditorion lattiaa. Ei, en ole seksisti, joka arvioi kanssasisariaan pukeutumisen perusteella. Kuuntelisin mielelläni, mitä Carparellilla olisi sanottavanaan EU:n tulevasta sosiaalipolitiikasta. Ongelma on, että komissio on ulalla, eikä Carparelli-paralla ole mandaattia luvata mitään. Siksi hän turvautuu latteuksiin: tasa-arvo on tärkeää, tulevaisuus näyttää upealta. Auditorion läpi kulkee huokaus. Tuo on kuultu jo.
T
kan seinille lätkitty uusi 2020-julistekin: Starting point for a New Deal. Auditoriossa istuu myös Suomen EAPN-delegaation nokkamies, Juha Mikkonen, 29. EAPN on köyhyyden kimpussa painiskelevista kansalaisjärjestöistä unionin tärkein lobbaaja.
hien määrän vähentämistä kymmenessä vuodessa 20 miljoonalla." Nyt lähes joka viides, 84 miljoonaa EU-kansalaisista elää alle toimeentulominimin. ratkottaessa ekonomeja ei näy missään. "Sosiaalisektorin tyypit puhuvat toisilleen", ihmettelee Mikkonen. Myöskään valtiovarainministereitä tai talouskomissaaria ei kiinnosta köyhyyden kasvu vaan työllisyyden ja talouden kasvu. "Komissio on haluttomampi keskustelemaan sosiaalisesta turvaverkosta. Työssä käyvien köyhien määrä kasvaa ja syrjäytyneet eivät kiinnosta." On silti toivoa paremmasta. "Uudessa strategiassa jäsenmaiden sosiaali- ja valtiovarainministerit velvoitetaan kirjoittamaan yhteinen raportti sosiaalisista kysymyksistä. Tähän asti STM on tehnyt omansa sosialiasioista, VM omansa työllisyydestä ja kasvusta." "Voisi olla edistystä, jos ne saataisiin kommunikoimaan keskenään samaan kansioon niin, että myös kansalaisyhteiskuntaa kuullaan."
SOSI A ALIK YSYMYK SI Ä
VA LT I O N F U N K T I O ei ole kanavoida rahaa julkisiin palveluihin, rahan tarpeessa oleville ja yleiseen hyvinvointiin. Valtion funktio on kanavoida rahaa valtiota hallitseville tahoille. Verotus voi olla "raadollisten markkinoiden" vastapaino, mutta vain sopivissa poliittisissa olosuhteissa. Viime aikoina vallassa on ollut oikeisto. Tämä merkitsee entistä regressiivisempää verotusta, jonka tuottoja käytetään entistä enemmän liike-elämän tarpeisiin. "Verorälssin luomiseksi" jo nimetyn perintöverotusjärjestelyn lisäksi muitakin verohelpotusmekanismeja rikkaimpien ihmisten ja erityisesti yritysten iloksi on tarjolla yllin kyllin. Pääomaveron noususta ei ole pelkoa. P A I T S I H Y V I N V O I N T I VA LT I O N
a EUiljoona elää 84 m laista kansa eentuloim alle to imin. min
Mikkonen korostaa, että uusi 2020-strategia on vielä valmisteluvaiheessa. Ärtynyt ilmapiiri johtuu kansalaisjärjestöjen pelosta, että uudesta köyhyysfoorumista tulee virkamiesten keskustelukerho. "Pelkona on myös, ettei jäsenmaiden enää tarvitsisi raportoida sosiaalipolitiikastaan komissiolle kolmen vuoden välein kansalaisyhteiskuntaa ei enää kuultaisi. Se on pakottanut miettimään sosiaalisia näkökulmia." "Uuteen 2020-strategiaan sisältyy hyviäkin aloitteita. Siinä vaaditaan köy-
ystävillä, myös porvareilla on jokaisen veroeuron varalle suunnitelma valmiina. Kysymystä, ovatko verot itsessään hyvästä, sopii miettiä tässä kehikossa.
T Teppo Eskelinen
köyhyys nyt -mantra on väistynyt. Nyt keskustellaan uudesta EU:n 2020-strategiasta. Kymmenen vuotta sitten suunniteltaessa Lissabonin "sosiaalisen mutta kilpailukykyisen markkinatalouden" konseptia tähtäin asetettiin kuluvaan vuoteen. Joudutaanko kaikki aloittamaan taas alusta? Johan sitä julistaa kokouspaiL O P E T E TA A N
Susanna Kuparinen
ruoka ruoka
tymisestä kauppahallin lihakaupan tymis tiskiin tiskiin. To Toisin on muualla Suomessa, jossa me metsästys on osa vuodenkiertoa. Tämä Tämän sain todeta Ivaloon muutettuani, kun koirani pureskeli kenkääni love loven. Kä Kävelin paikallisen suutarin (ja k l t kalastusvälinekauppiaan) liikkeeseen, jossa rouvasihminen katsoi minua ihmeissään ja sanoi: "Seppo on metällä enkä mä aloita suutarina vasta kun kuukauden päästä." Olin siis väärässä paikassa väärään aikaan, eikä auttanut muu kuin kävellä kenkä kädessä takaisin kotiin odottamaan kuun loppua. Metsästys ajoi kenkäni ohi. Riista ja villikala on vähäpäästöistä ruokaa, sillä ne kasvavat vesistöissämme ja metsissämme kuin itsestään. Riista saa elää elämänsä omassa ympäristössään ja lajilleen ominaiseen tapaan. Hirven märehtimisestä syntyneet metaanipäästöt voi laskea nollaksi, koska sitä ei kasvateta varta vasten ruoaksi. CO2-päästöjä syntyy kuitenkin metsästäjien ja kalastajien ajamista matkoista sekä kuljetuksesta ja kylmävarastoinnista. hirvi on poroa harvinaisempi herkku, mutta lintuja metsästetään sitäkin enemmän, ja kalaverkoilla käynti on arkipäivää. Suomessa hirviporukoita kuitenkin riittää, ja vuonna 2009 kaadettiin 62 000 hirveä. Lisäksi metsästäjien patoihin päätyy yli 730 000 lintua sekä jäniksiä, peuroja ja villisikoja. IhmeelliNÄIN POHJOISESSA
Vähähiilistä riistaa
Villiliha on sekasyöjän eettisin vaihtoehto.
metsästyskausi paljon elämää hetkauta. Asiat hoituvat normaaliin tapaan, ja kauden alkamisen huomaa lähinnä hirvenlihan ilmes-
sin riistaeläin Suomessa taitaa olla mufloni, alun perin Korsikan ja Sardinian saarten villilammas, jota metsästettiin 10 yksilöä viime vuonna. Vaikka metsästys on yleisempää haja-asutusalueilla pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voi myös stadilaishirveä päästä maistamaan, sillä sipoolaisen Immersby Jaktföreningenin metsästysalue ulottuu myös Helsingin puolelle.
Saija-Riitta Sadeoja Kirjoittaja on vastikään muuttanut Helsingistä Ivaloon. Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, SaijaRiitta Sadeoja ja Anna Talasniemi kirjoittavat ilmastoystävällistä keittokirjaa, jonka julkaisee Teos vuonna 2011.
Kaupunkilaisen seitanmureke
Aasiassa suosittu, vehnägluteenista valmistettu seitan muistuttaa koostumukseltaan lihaa. Se sisältää runsaasti proteiinia ja vähän rasvaa. Reilu maustaminen on hyvän seitanin salaisuus. Ohjeesta tulee kaksi mureketta, joista osan voit pakastaa valmiina viipaleina.
K
AUPUNGEISSA EI
1. Tee murekkeet kahdessa erässä. Taikina on niin sitkoista ja sitä on niin paljon, että koko taikinan tekeminen yhdellä kertaa voi osoittautua työlääksi. 2. Sekoita puolet kuivista aineista hyvin keskenään. Sekoita puolet soijakastikkeesta, öljystä ja vedestä keskenään. 3. Lisää nesteseos jauhoseokseen. Sekoita nopeasti tasaiseksi ja vaivaa muu-
9
2010
45
Arjen metsästäjät
Yh-äidin osa: kuponki, sääli & penni.
vähävaraisten yksinhuoltajaäitien kanssa. Mediassa köyhä yksinhuoltaja on perinteisesti epäonnistuja, holtiton, toimenpiteiden kohde ja uhri. Tapaamani äidit olivat neuvokkaita ja taitavia. Heillä on elämä hallussa, sossusta, kelasta ja työkkäristä huolimatta. Tilastojen luvut olivatkin aktiivisia toimijoita. Holtiton kevytkenkä onkin arjen pärjääjä. Kohtaamisen mahdollisti Lapsilisäprojektin seminaari yksinhuoltajista ja köyhyydestä. Projektin työntekijä Suvi Waitara toteaa, että köyhyys ja yksinhuoltajuus ovat leimoja, joita kartetaan. "Ihmisten saaminen mukaan toimintaan ja seminaariin on ollut haastavaa. Monet pelkäävät, että holhoamme jotenkin."
V
I E T I N P Ä I VÄ N
Kun raha ratkaisee, syrjäytyminen alkaa jo ennen kouluikää. "Talvella koulusta sanotaan, että ensi perjantaina luistimet tai sukset mukaan. Siinä pitää koluta kirpparit tai sanoa lapselle, että sä oot kipee sillon perjantaina", yksi äideistä heittää. Mainos, jossa lapsiperheen elämään näyttävät kuuluvan legot ja Mac-läppäri, aiheuttaakin seminaarin mediapajassa naurunremakan.
Sonja Hyppänen Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projektin seminaari yksinhuoltajuudesta & köyhyydestä järjestettiin 23.10. Sipoon Kuntokalliossa.
luokiteltu puhuu itsestään köyhänä. Tämä kuului myös seminaarin yh-äitien puheissa. Säästäväisyys ei ole köyhyyttä vaan hyvin organisoitua arkea. Etuusjärjestelmässä oma käytös elää sen mukaan, minkä puljun luukulla ollaan. Sossu, kela ja työkkäri tarvitsevat erilaiset naamiot. Vaikka äitien puheissa tarjousten ja säätiöiden pienten avustusten metsästys kuulostaa varsinaiselta seikkailulta, ei köyhyydessä ole mitään siistiä.
H A R VA KÖY H Ä K S I
YH-ÄITI EI KUULU KOTIIN
S U V I K R O K O N tutkinut vähävarai-
sia yksinhuoltajaäitejä. Tutkimuksen naisille hyvä äiti on läsnäoleva äiti. Kotona olevan ydinperheen äidin pehmeitä arvoja ihaillaan. Yksinhuoltajaäiti vastaavassa tilanteessa on laiska ja vastuuton. Yh-äidille kotiäitiys tarkoittaa etuusviidakossa kitkuttamista. Etuuksien ostovoima on jäänyt pahasti jälkeen palkkatuloista. Lapsilisää pitäisi
Kelan mukaan nostaa 70 prosenttia, jotta se vastaisi palkkojen nousua vuosina 19942009. Lapsilisä on valtion kädenojennus lapsiperheille, ja se maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta. Lapsilisät kuitenkin vähennetään toimeentulotuesta. Köyhimpien perheiden lapset jäivät nuolemaan näppejään.
Sonja Hyppänen Suvi Krok: Hyviä äitejä & arjen pärjääjiä. Tampereen Yliopistopaino 2009. 229 s.
1 l gluteenijauhoja 2 dl soijajauhoja 2 kpl kasvisliemikuutiota 2 tl (savu)paprikajauhetta 2 tl garam masalaa 1 tl jauhettua inkivääriä 2 tl valkosipulijauhetta 1 tl suolaa 1 dl soijakastiketta
1 dl rypsiöljyä 5 dl vettä
MARINADI
4 rkl rypsiöljyä 2 rkl soijakastiketta 2 rkl tomaattipyreetä 2 rkl omenaviinietikkaa 1 dl vettä
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
tama minuutti. Muotoile taikinasta mureke. 4. Tee toinen mureke samaan tapaan. Voit maustaa sen halutessasi eri tavalla. 5. Sekoita marinadin ainekset. Pyöritä murekkeet marinadissa ja jätä maustumaan vähintään kahdeksi tunniksi, mieluiten yön yli kylmään. Kääntele murekkeita muutaman kerran maustumisen aikana. 6. Laita mureke kannelliseen uunipa-
taan ja paista 175 asteessa noin tunti uunin keskitasolla. 7. Anna murekkeiden jäähtyä hetki ennen tarjoilua. Parhaimmillaan ne ovat seuraavana päivänä.
VINKKI: Käytä uunin lämpenemisja jäähtymislämpö hyväksi. Laita astia kylmään uuniin ja napsauta uuni pois päältä noin 10 minuuttia ennen kuin ruoka on kypsää.
LUKUTAITOISILLE
46
9
2010
Maria Kozulya
Me pidämme Raptorista
Suomen ensimmäinen räppibändi rokotti tehokkaasti lähiönuoret rasismia vastaan. Raptori piikitteli Sulo Aittoniemeä & armeijaa, aina silloin kun ei laulanut tisseistä.
Sohon tanssilattia pakkautuu täyteen nousuhumalaisia porvoolaisia, jotka ovat maksaneet 18 euroa kuullakseen kahdenkymmenen vuoden takaisia hittejä. Väkijoukossa törmätään vanhoihin koulukavereihin ja näiden puolisoihin. Ilma on draamasta tiheä. Hajotessaan Raptori lupasi tehdä comebackin aina kymmenen vuoden välein. Paluuta tehdään siis jo toista kertaa. "Eiks Voima oo yhteiskunnallinen lehti", JuFo III kysyy takahuoneessa. "Oottekste siis lesboja?" täytin yhdeksän ja Suomessa kohistiin ensimmäisistä somalipakolaisista. Ei heitä paljon ollut, kourallinen vain: monilapsisia hiljaisia perheitä, jotka saapuivat sodan keskeltä kaupungin vuokra-asuntoihin pääkaupunkiseudun laitamille. Meille Vantaan Länsimäkeen heitä sijoitettiin erityisen paljon, sillä metsän keskelle rakennettuihin elementtitaloihin mahtui. Sinä vuonna JuFo III, Izmo ja Kaivo huusivat kaikkien Länsimäen lasten supermarketwalkmaneissa: "Me pidämme Sulo Aittoniemestä! Me pidämme Sulo Aittoniemestä! Me pidämme Sulo Aittoniemestä! Ja valehtelemme paljon!" SMP:n kansanedustaja Aittoniemi oli somalipakolaisten näkyvin julkinen vastustaja. Huuliharppua soittava lupsakka poliisi olisi palauttanut kaikki somalialaiset samantien kotimaahansa. Kun Aittoniemi ilmestyi televisioon, minä ja isoveli hörähtelimme sohvalla ja lainasimme JuFoa:
K E VÄ Ä L L Ä 1 9 9 0
"Sulo ei pidä saappaista koska ne ovat mustia." Tiesin, että monen luokkatoverini vanhemmat ihailivat Aittoniemeä. Lasten rintama kuitenkin piti. levoton, ja ylikierroksilla käyvien nelikymppisten comeback-räppäreiden haastatteleminen tuntuu kissojen paimentamiselta. Politiikasta on vaikea kysyä yhtyeeltä, joka on aina kieltäytynyt puhumasta haastatteluissa asiaa. Raptori on epä-älyllinen yhtye, JuFo III korostaa, kertoo vegaanivitsin ja tenttaa, olenko feministi. Puhutaan siis muusta. Vuosina 19901991 Raptorin jäsenet olivat parikymppisiä, keikkuivat kaikkien mahdollisten listojen kärjessä ja kiersivät Suomea. Millainen tämä maa oli? "Melkein kaikkialla tehtiin yleisöennätys. Edellinen oli aina Irwinin Rentun ruusu -kiertueella", Kaivo muistelee. "Toisaalta me esiinnyttiin myös tosi monessa paikassa, joissa ei ennen ollut esiintynyt bändejä, eikä varmaan ole meidän jälkeen esiintynyt. Kolme jätkää ja DAT-nauha mahtui pizzerian nurkkaan." "Jengi veti quattro stagionea, kun me huudettiin, että Esko Aho, ime mun sitä", Izmo täydentää.
TA K A H U O N E O N
S
Y Y S TA LV E N Y Ö
LÄHIÖIDEN VALISTAJAT. Raptori tekee comebackin aina kymmenen vuoden välein. Voima tapasi kolmikon Bar Sohon bäkkärillä.
on hyytävän kylmä, mutta moponuoret sinnittelevät Porvoon Mannerheiminkadun tihkusateessa. Vastapäiseen Bar Sohoon virtaava väki on ollut mopoiässä vuonna 1990. Silloin ilmestyi Moe!, hyvinkääläisen Raptorin ensimmäinen levy.
vuoden menestystarina osui nousukauden viimeisiin hetkiin. Yhtye soitti viimeisen keikkansa uutenavuotena 1992. Seuraavan vuoden aikana levymyynti putosi Suomessa 40 prosenttia. "Me kierrettiin Suomea ja ihmetelR APTORIN K AHDEN
tiin, että mistä helvetistä jengillä riittää rahaa", Kaivo toteaa. "Sitten aika pian selvisi, että eihän sitä rahaa ollutkaan, mutta siinä vaiheessa me oltiin jo lopetettu." Parhaimmillaan Raptori soitti 36 keikkaa kuukauden aikana. Päätös lopettaa tuntui Kaivon mukaan luonnolliselta, kun sama keikkapaikka tuli vastaan seitsemättä kertaa. "Se on aika sumua, ei siksi että oltaisiin oltu niin sekaisin vaan siksi, että
tahti oli niin kova. Muistan yksittäisiä välähdyksiä: Joensuusta ostin lenkkarit, ja hotellin aulassa oli papukaija, jolle roudarit opetti Esko A:n vihellyksen." vuodessa ihminen muuttuu enemmän kuin maa tai papukaija. Raptorin jäsenet ovat ajautuneet aikuisten hommiin markkinointijohtajiksi, perheenisiksi ja aviomiehiksi.
K AHDESSAKYMMENESSÄ
Hannele Huhtala, Pertti Laesmaa & Jari Tamminen
Dave Lindholm & Otto Donner: More Than 123. Tum Records 2010. MF Doom: Expektoration... Live. . Gold Dust Media 2010.
F FEW:
F FEW. A Antti Nordin 2010.
Jo Stance: Jo Stance. Ricky-Tick Records 2010. 0.
K Cannibal: King T Way of the Ninja. The . N Ninja Tune XX vol. 1-6. 6. N Ninja Tune 2010.
Paljonkin enemmän
Onko tämä bluesia, jazzia vai mitä? Väliäkö hällä. Hyvää musiikkia ei tarvitse lokeroida. Dave Lindholmin ja Otto Donnerin kolmas yhteinen tuleminen on komeaa kuultavaa. Lindholm tunnetaan blues- ja rockmiehenä. Donnerilta löytyy vahva jazztausta. Levyn sävellykset ovat kaksikon omia. Sanoitukset ja laulu Lindholmin. Sovitukset ja johto Donnerin. Kun kaksi näin kokenutta muusikkoa ryhtyy yhteishommiin, mitään huonoa ja slarvia ei voidakaan odottaa. Tavaraa ei panna purkkiin urakkahengessä ja rahallisen voiton optimointiajatuksin. Ei. Musiikkia tehdään antamisen mielellä ja paneutuen. Komea on myös parhaista kotimaisista jazzmuusikoista koottu septetti. On Manuel Dunkelia, Tero Saartia, Riitta Paakkia, Ulf Krokforsia, Mika Kalliota, Markku Veijonsuota, Petri Keskitaloa ja niin edelleen. Okei. Itse asiassa lähinnä bluesia ja jazzia tämä on. Vanhempia ja kokeneempia kannattaa aina kuunnella. Heillä on paljon kerrottavaa ja opetettavaa muille. Heillä on se taito ja osaaminen. (PL)
Livekokemuksista
Onko livelevyissä järkeä? Konserttielämys on kokonaisvaltainen paketti, johon sisältyy ulkomusiikillisia elementtejä. Näitä ei ääninauhalle saada tallennetuksi. Äänenlaadullisesti livetaltio ei koskaan pärjää studionauhoituksille, ja laulajan ääni kuitenkin pettää ennemmin tai myöhemmin, lisäksi soittajat tekevät aina virheitä. Toisaalta improvisointi ja uudet sovitukset biiseistä saattavat puhaltaa uutta sisältöä tuttuunkin tuotantoon. Newyorkilainen rap-artisti MF Doom on viime vuosina ihastuttanut ja vihastuttanut fanejaan. Miehen tuotanto on runsasta ja levyt kilpailevat keskenään mahtavuudessa. Konserttipuolella tilanne on kuitenkin ollut ailahtelevampaa: Doom on lähettänyt ajoittain keikoille naamioituneen stuntin vetämään biisit läpi playbackinä. Ymmärrettävästi yleisö on ollut hiilenä. Kun tämä samainen heppu nyt julkaisee livelevyn, pitää pohtia, mistä on kyse. Onko tämä tallenne aidosta keikasta vai feikkikeikasta? Jos levyllä äänessä on aito Doom, onko se aidompi livekokemus kuin miehen keikka? Näihin kysymyksiin ei harmillisen yllätyksettömältä konserttitaltiolta löydä vastauksia. (JT)
Folkin taikaa
Franka Oroza, Elsa Sihvola ja Wilja Rosenberg muodostavat yhdessä FEW:n. Se on bändi, jonka samanniminen ensilevyllinen on täynnä kaunista, tunnelmaltaan syksyistä musiikkia. Kaikki kolme laulavat, Oroza soittaa kitaraa ja Sihvola selloa. Levyllä mukana on perkussioista vastaava Eeti Nieminen ja huilua soittava Saara Markkanen. Bändin kappaleet tehnyt Oroza tulee musikaalisesta suvusta. Levyn kansitekstissä hän kiittää isäänsä Antti Nordinia, joka on tehnyt Orozalle kitaran ja tuottanut levyn. Orozan sisaruspuolet ovat musiikin saralla kunnostautuneet Siiri ja Reino Nordin. Franka Orozalla on oma ääni ja tyyli. Voiman toimistolla FEW:n levy aiheuttaa innostunutta kuhinaa: "Onko tää suomalainen? Laulaakin suomeksi!" Kuulasta, jatsahtavaa folkia kuuntelee ilolla. Levyllä on kuultavissa vaikutteita sambasta ja bossanovasta. Karkumatka-kappale on jo soinut YleX:llä. Pimeyden ja synkkyyden keskeltä tekeekin mieli lähteä karkuun. Onneksi on musiikki! Lisää radiosoittoa on varmasti luvassa, sillä harva bändi yltää FEW:n taidokkuuteen. (HH)
Asenteella
Jo Stance on ensimmäinen Ricky-Tick Recordsin artisti, joka todella kiinnostaa minua. Siltä puuttuu muiden lafkan artistien ylitsepursuava viileys, joka minun silmiini näyttäytyy luotaantyöntävän teennäiseltä. Jo Stance on ennen kaikkea laulaja Johanna Försti, joka on nähty muun muassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelman toisena solistina. Jään miettimään sanaleikkiä, mistä taiteilijanimi on tullut. Yliperämiehestä asenteeseen? Viittaus aukeaa Ricky-Tick Recordsin toisen artistin The Stance Brothersin kautta. Sekin on Jo Stancen toisen jäsenen, Teppo Mäkysen, projekti, kuvitteellisten veljesten rytmiryhmä. Jo Stancessa Mäkynen ja Försti soittavat lähes kaikki levyllä kuultavat instrumentit, muutamia vierailevia kavereita lukuun ottamatta. Jo Stancea voi huoletta tituleerata Suomen Duffyksi tai Amy Winehouseksi ilman huumeongelmia. Levy on täynnä sielukasta ja groovaavaa menoa, joka ei kuitenkaan lässähdä itsetarkoitukselliseksi pönötykseksi tai turhan krumeluuriseksi taiteiluksi. Ihanan lämmintä soulia! (HH)
Kakskyt vuotta
Brittiläinen Ninja Tune juhlii 20-vuotista taivalta levy-yhtiölle soveliaalla tavalla: se julkaisee kasan levyjä. Kokoelmat ovat parasta a-luokkaa. King Cannibal on kasannut yhtiön julkaisemista biiseistä mega-timanttiturbo-miksauksen. The Way of the Ninja -levyssä on 250 kappaletta, jotka on paloiteltu, yhdistelty ja sekoitettu rullavaksi 74-minuuttiseksi mahtavuudeksi. Tyylilajit vaihtelevat levyllä rennosta jazzista elektroniseen tunnelmointiin, folkiin, hiphopiin ja räkäiseen dubstepiin. Menneitä tulevaan yhdistellään XX-kokoelmilla, joita ilmestyi kaksi tupla-cd:tä sekä neljä 12'-vinyyliä. Levyt sisältävät vanhoja biisejä uudelleen miksattuina ja päivitettyinä tämän päivän soundeille. Myös XX-kokoelmilla musiikin kirjo kattaa lähes kaikki ajateltavissa olevat urbaanin rytmimusiikin genret kuluneilta kahdelta vuosikymmeneltä. Juhlajulkaisut muistuttavat Ninja Tunen roolista uusien artistien ja tyylien nostamisessa yleiseen tietoisuuteen. Uskon, että vanha jaksaa pysyä uudistumiskykyisenä tulevaisuudessakin. (JT)
9
2010
47
NaisVirtaa
Vasemmistonaiset 20 vuotta
Kirjan juhlasali, Kirjatyöntekijänkatu 10
iltabileet
la 20.11. kello 20Vuokko Hovatan I love Finland -trio Häpeämättömät, Kikka R. ja Silvia Modig 10 e, sisältää buffetin Tervetuloa kaikki!
www.vasemmistonaiset.fi
Tekoälyjä kehittävässä ZenRoboticsissa työskentelevä JuFo III muistuttaa hämmästyttävän paljon parikymppistä itseään, laihaa ja levotonta moottoriturpaa. Kaivo on mukava ja aikuinen: hän esittäytyy Tero Kaikkoseksi ja lisää Raptori-nimensä kuin alaviitteeksi. Izmoa ei tunnistaisi. Hän saapuu Sohoon valmentamasta jääkiekkojunnuja eikä halua kertoa ammattiaan. "Se ammutaan ekana kun vallankumous tulee", JuFo huutaa. "Se tekee mainoksia!" Raptorin jäsenet vilkuilevat puhelimistaan Facebookia. Sohon keikasta kertovalla statuksella on vasta 60 tykkääjää. Se ei kerro hyvää. Ehkä liput ovat liian kalliit? JuFo III tosin puuhaa netissä aivan muuta. Hän tutkii, kuinka yhteiskunnallinen Raptori oli kahdella levyllään. Moe! ja Tulevat tänne sotkemaan meidän ajopuuteorian sisältävät 22 kappaletta, joista kunkin poliittisuutta JuFo punnitsee. Osa on selviä tapauksia, kuten Armeija, jota huutamalla lakeuksien pizzerioissa on tehty monta pientä isänmurhaa. Osa on vaikeampia. "Lasketaanko Tyyris Tyllerö", JuFo kysyy. Lasketaan, päätän. Graffitiaiheinen biisi kommentoi Helsingin ensimmäistä töhryjenvastaisten ylilyöntien aaltoa, ja sen videossa dokumentoidaan sittemmin umpeen maalattu Kulosaaren meluaita komeimmassa loistossaan. "Kolmetoista biisiä kahdestakymmenestäkahdesta on selvästi kantaaottavia", JuFo summaa. Hän, biisintekijä, vaikuttaa itsekin yllättyneeltä. "Se ei ole yks tai kaks tai kolme biisiä, se on suurin osa."
K E I K A N A L K U L Ä H E S T Y Y.
toista Kolme 22:sta " biisiä sti ä on selv via." aotta kanta
Aittoniemen rasistisuudesta pilaa tehnyt Tuhansien sulojen maa rokotti meidät, Itä-Vantaan elementtilähiön räkänokat, lamavuosien arkista rasismia vastaan paljon tehokkaammin kuin myöhemmin tuputettavat suvaitsevaisuuskampanjat. Lama saatteli meidät yläasteelle ja limudiskoihin, joihin myös somalinuoret saapuivat. Raptori oli tuolloin jo historiaa, mutta yhtyeen tuotanto soi yhä juhlissamme. Kun naapurikoulun uskonnonopettaja kielsi tiskijukkaa soittamasta räävitöntä Oi beibiä, me lauloimme sen. Kaikki osasivat sanat, tietenkin, ja syystalvella 2010 Porvoon Bar Sohossa ne muistetaan yhä: Kun sut nään, housuissa sykkii Oi beibi, tsiigaa tätä tykkii Loppujen lopuksi Raptoria ei muisteta Aittoniemestä ja Armeijasta vaan pikkutuhmista nokkeluuksistaan: Oi beibistä, Debi Gibsonista, navanalusvitseistä, joita me neljäsluokkalaiset vähän hapuillen selitimme toisillemme.
K A N S A N E D U S TA J A
YONA & ANSSI KELA
Liput 18/12
yhteiskunnallisten laulujen listalle on päätynyt myös Esko A. Se ei kerro pääministeri Ahosta hänellekin on kirjoitettu oma kappaleensa vaan kristillisten kansanedustaja Esko Almgrenistä. Sen C-osa kuuluu näin: Miksei teeveessä näytetä tissejä Ainakaan tarpeeksi "Se oli oikeasti tärkeää", puolustaa Izmo. "Almgren oli meidän aikamme Päivi Räsänen."
JUFON
Hanna Nikkanen Raptorin vuoden 2010 comeback-kiertue jatkuu joulukuuhun asti. Paluun yhteydessä julkaistiin kokoelmalevy Sekoelma. Haastattelu kokonaisuudessaan Fifissä.
48
9
2010
Yök, en syö
Antti Nylén kirjoitti jälleen homeisen esseekokoelman. Esteettinen hölinä yrittää kompensoida arvomaailman onttoutta.
Maria Kozulya
K
NYLÉN KERTOO
U I N saksalainen vuoripuro pulppuaa Antti Nylénin ajattelu ja kulttuuritietämys hänen esseissään
sujuvasti ja polveillen. Hän tuntee vahvasti, vihaa, halveksuntaa ja rakkautta, fanittaa laulajamalli Nicoa äitinä ja Jumalaa isänään, puhuu hylätyn teknologian ihailustaan ja nörttitaustastaan, ylistää elokuvaohjaaja Robert Bressonin elokuvia kristillisyyden huipentumana ja kiittää laulaja Anna Abreuta tämän katolilaisuudesta. Jotkut sanovat, että on virkistävää lukea sellaisten tekstejä, joiden kanssa voi olla eri mieltä. Nylénin kirjoitus on parhaimmillaan juuri tätä. Tosin nykyään tällaisen erimielisyyden ihailijat haluavat oikeasti vain sanoa, että meillä on tasapäistävä kulttuuri. Tarvitsisimme todellisia eroja ja erimielisyyttä, emme konsensusta. Siksipä ei ole yllättävää, että Antti Nylénin kirja alkaa sillä, että Jumala on yhtä kuin armo, valtio saatana. jo ensimmäisellä sivulla vievänsä lapsensa yksityiseen päivähoitoon ikään kuin antaakseen sinetin valtion vihalle. Hän lisää, että yksityisen lastenhoidontuen hakeminen tuottaa syyllisyyttä ja riippuvuutta. No onhan se totta, valtio vaatii meitä antamaan tietoja, luokittelemaan itseämme ja elämäämme. Toisin on vapaassa keskiluokkaisessa elämässämme, siellä olemme
tottuneet vapaisiin valintoihin markkinoilla, eivätkä kaupat halua meistä kuin rahan ja kulutustottumustiedot. Totta on, että monet meistä kokevat valtion sokeaksi byrokratiaksi. Turhautuminen on jokapäiväistä. Jotkut toivovat, että kaiken saisi valtiolta ilmaiseksi, toiset, ettei valtiota olisi. "Valtio on Saatana: se ei rankaise syyllistä, ei sovita rikosta vaan jättää ihmisen rauhaan. Eikä se rauha ole Kristuksen rauhaa. Siksi kirjoitan", Nylén saarnaa. Ehkä me keskiluokkaisuuteen kyllästyneet emme osaa enää kuvitella, millaista olisi hakea köyhäintukea paikalliselta patruunalta, rikkaiden hyväntekeväisyysjärjestöltä tai kirkolta. että Nylén kykenee laittamaan valtion viaksi myös sen, että Kelan tukihakemusta täytettäessä joutuu valitsemaan sukupuolekseen "miehen" tai "naisen". Sen eronhan tekee nimenomaan Nylénin ihailema katolinen kirkko ja sitä edustava paavi joka tekee sukupuolierosta kristinuskon fundamentalistisen lähtökohdan. Nylén onnistuu kuitenkin siinä missä Timo Soini, usko tuo uskottavuutta. Katolilaisuuden diggailun ohessa hyväksytään myös paavin arvot. Toisin kävi kristillisdemokraatti Päivi Räsäselle, joka sai vastaansa suuren vihavyöryn kertoessaan vastustavansa homojen vihkimistä kirkossa. Näin
O N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ ,
ei käy paaville eikä Timo Soinille. Myös Antti Nylén osaa hienosyisen kulttuuripelin. synti on se, ettei paavia tunneta. Nylén puhuu "puupäisestä kansasta", kun suomalaiset sekoittavat paavin tyyppiin, jonka instituutio kieltää kondomin käytön ja joka on ottanut rahaa natseilta, pitänyt yllä pedofililiaa tuottavaa kaksinaismoralistista kulttuuria ja suojelee holokaustin kieltäjiä. Nämä tosiasiat eivät riitä Nylénille, hän vaatii meitäkin tunnustamaan, että paavi on intellektuelli, vanhoja kirjoja lukenut mies. Nykyinen paavi Benedictus XVI, syntymänimeltään Joseph Ratzinger, on vanhan ajan kristitty. Hän paasaa kristillisen lähetystyön tärkeydestä: pelkkä teiden rakentaminen ei riitä, afrikkalaisille pitää tuputtaa myös kristillinen ideologia. Hän lyttää vapautuksen teologian siksi, että se on poliittinen. Eikä kukaan muu saa olla poliittinen kuin paavi itse. Paavihan on aina oikeassa. Katolisen kirkon käsityksen mukaan paavi on Kristuksen käskynhaltija maan päällä ja vuonna 1870 vahvistetun dogmin mukaan erehtymätön puhuessaan viran puolesta uskon asioista. Myös Nylén on varma asiastaan, kristillisen uskon "traditio on elävä ja todistusvoimainen".
SUOMALAISTEN SUURIN
Uskon a voi asioist myös taa kirjoit skoa u omaa atta. am tuputt
T O I N E N N Y L É N I N liikkeelle laittava Saatana on broilerien tehotuotanto. na Sen ja lihansyömisen vastustaminen on Nylénin toinen uskonto. énin Monet vegaanit uskovat, että linet hansyönnin ideologian vastustaminen önnin olisi tae siitä, että muukin ajattelu olisi e eettistä ja hyvää. ä Itse en jaksa uskoa, että ihmisen e isen poliittisen arvostettavuuden tai hyvyyden voisi päätellä yhdestä tavasta n tai tottumuksesta, lihansyönnin vastustamisesta.
lähetyskäskyn läpäisevistä esseistä jää riipova ja homeinen olo, mikä ei tapahdu vaikkapa hänen hienossa Flaubert-suomennoksessaan Bouvard ja Pécuchet. Uskoon liittyvistä asioista voi kirjoittaa myös omaa uskoa tuputtamatta, älyllisesti kiinnostavasti ja syvällisesti, kuten vaikkapa Miguel
NYLÉNIN KRISTILLISEN
Unamuno, Mestari Eckart tai itse paavi. Kulttuuristen erojen ja vastakkainasettelujen tuottaminen taitaa kuitenkin olla ajan henki. Järki narikkaan, uskon väittelyissä perusteeksi riittää pelkkä usko.
Kimmo Jylhämö Antti Nylén: Halun & epäluulon esseet. Savukeidas 2010. 393 s.
Hannele Huhtala, Marjo Jääskä, Susanna Kuparinen, Henri Salonen & Jari Tamminen
Tiia Aarnipuu: Sinivalkoisissa höyhenissä. Suomalainen drag. Like 2010. 311 s.
Jodorowsky&Janjetov: Jo etov: Incal In Edeltävien n aikojen kirja. a Egmont 2010. 296 s. s. E
Sarita Skagnes: Vain tytär. Tammi 2010. 235 s.
Pekka Ervasti & P Timo Haapala: T Kuka mitä häh 2010. K 010. Otava 2010. 144 s. O
Catel & Bocquet: Kiki Montparnassen ssen kuningatar. Arktinen banaani 2010. 010. 0 416 s.
Kurkistus kulisseihin
Tiia Aarnipuun Sinivalkoisissa höyhenissä on railakas raportti suomalaisen dragin vaiheista. Väljän kronologisesti etenevässä kirjassa käydään läpi ilmiön historiaa erityisesti 1970-luvun lopulta lähtien, mutta tutustutaan myös nykymuotoisen dragin esiäiteihin, kuten sotavuosien rintamaviihteen hahmoihin. Henkilövetoinen teksti marssittaa estradille kattavan joukon dragin tekijöitä. Suunvuoron saavat yhtä lailla kimaltelevat kuningattaret kuin herrastelevat kingit. Kiinnostavia ovat erityisesti viimeksi mainittujen ajatukset ja kokemukset. Kaikki tietävät Sirkka Tällin, Mega-Paulan tai Marja Tyrnin, mutta harvemmalla on tuntumaa naisten tekemään dragiin. Aarnipuu juoksuttaa juttua letkeästi, jaksojen loppuihin rakennetut vihjeet ja viittaukset koukuttavat lukemaan. Tunteiden annetaan näkyä ja ilmaisut pursuilevat skaalan molemmissa päissä: kilpailevat drag-taiteilijat voivat olla toisilleen "vihamiehiä" ja onnistuneet esitykset ovat "superhauskoja" tai "pöyristyttävän hyviä". Virkistävää on sekin, että hilpeästä ja pursuilevasta kirjasta löytyy myös kirpeämpää teoreettista pohdintaa. Kepeän julkkisimitoinninkin voi nähdä vallitsevan sukupuolijärjestelmän kommentointina. (MJ)
Nyt tulevaisuudessa
Incal Edeltävien aikojen kirja, järjestyksessä toinen Incal-albumi, jatkaa ihmiskunnan kartoittamista alimpaan kurasakkiin kuuluvan yksityisetsivän, John Difoolin, edesottamusten kautta. Zoran Janetjovin pikkutarkka jälki yhdistää fotorealismin simppelin sarjakuvamaisiin elementteihin. Tarina hahmottaa psykedelian ja inhorealismin keinoin tulevaisuuden kapitalistis-totalitaarista luokkayhteiskuntaa, jossa ihmiset, robotit ja mutantit ovat kaikki matkustajia rappeutuneen sivilisaation mullistusten keskellä. Incalin tapahtumat sijoittuvat johonkin määrittelemättömään aikaan ja paikkaan, mutta se on vain osa lavastusta. Näissä kulisseissa tulevaisuuden visioinnin ohessa käydään läpi oman aikamme ja yhteiskuntamme kipupisteitä. Sotaisan politiikan takana piilevät mekanismit, epätasa-arvon nostamat ongelmat ja muut ajankohtaiset vaikeudet istuvat yhtä hyvin vuoteen 2010 kuin kaukaiseen tulevaisuuteen. Muukalaiskammo ja television uutisporno ovat arkeamme jo nyt, mädäntyneen poliittisen järjestelmän ja jättiyritysten symbioosi puolestaan huojuu liioittelun ja fatalismin rajamailla. (JT)
Vapauden siivet
Kun intialainen perhe muuttaa Norjaan, vanhat tavat jäävät elämään. Sarita Skagnesin vanhemmat eivät hylänneet uskoaan siihen, että vain poikalapsi pitää yllä perheen kunniaa tai että perheen asioista ei saa puhua ulkopuolisille. Punjabin maalaiskylästä lähteneen perheen tavat pysyvät juntteina, vaikka ympärillä on vapaa maa. "Sinulle on kasvanut norjalaiset vapauden siivet!" sisko moittii kapinaan heräävää Saritaa. Perheen isä ei lakkaa korostamasta intialaisten parempaa moraalia. Skagnesin kasvutarina on riipaiseva. Lapset kohtaavat pieksentää, raiskauksia ja raatamista. Joku lohtu lukijalle on se, että Skagnesin isä on todella mielenvikainen. Kirjalla kerrotaan kahta tarinaa. Sitä markkinoidaan Suomessa osana Planin Koska olen tyttö -kampanjaa, ja sillä halutaan huomioida tyttöjen kehnoa asemaa kaikkialla maailmassa. Toisaalta kirja nostaa esiin sen, miten pohjoismainen hyvinvointivaltio integroi maahanmuuttajaperheitä osaksi yhteiskuntaa. Perheen sisäisiä ongelmia ei nähdä, eikä esimerkiksi perheen äiti pääse opiskelemaan norjaa. Skagnes rikkoo vaikenemisen kulttuurin, menee naimisiin rakastamansa norjalaisen miehen kanssa ja ilmoittaa poliisille isänsä tappouhkaukset. (HH)
Politiikan wilhelmtellit
Seiska-lehden väreissä hehkuva Kuka mitä häh 2010 on juuri niin höpsö ja kyyninen juorukirja, kuin odottaa voi. Kirja käy läpi suomalaista politiikkaa viime vuoden lokakuusta syyskuuhun 2010, muun muassa nännioikeudenkäynnit, budjettineuvottelujen ympärillä pyörivän sirkuksen ja Jugnerin lähdön Ylestä. Vaalirahaskandaali on parasta satiiria jo itsessään. Tehoja vähentää kirjoittajien pakkomielteisyys esitellä omaa nokkeluuttaan ja puujalkavitsejään joka jumalan välissä. Eri lähteet, juorut, keksityt ja aidot sitaatit menevät sekaisin niin, että politiikan arkipäivän hulluus alkaa leijua ja vieraannuttaa. Parhaimmillaan Ervasti ja Haapala osuvat tarkasti maaliin, kun he rinnastavat poliittiset puheet todellisuuteen esimerkiksi vittuillessaan Koneen Matti Alahuhdalle, joka vaati vuosi sitten Aamu-tv:ssä, että "kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä palkkoja Suomessa on alennettava". "Pontta Alahuhdan puheille antavat samana päivänä julkistetut verotiedot. Alahuhdan oma palkka oli 4 049 907 euroa vuoden takaisesta nousua 40 prosenttia", tekijät vinoilevat ja onnittelevat "ihmislaskutikkua" vuoden parhaasta ajoituksesta työelämään kannustavalle puheenvuorolle. Ja kuvat ovat kivoja. (SK)
Kreisibailaaja Kiki
Monilahjakas Alice Prince, taiteilijanimeltään Kiki, eli 19201940-luvun boheemissa Pariisissa ja teki itsestään aikakauden kuuminta kuumaa. Kiki elätti itsensä toimimalla paikallisten taiteilijoiden mallina ja prostituoituna, kuten niin monet maalta muuttaneet työläistytöt. Kiki poseerasi Montparnassen taitelijayhteisön kuvataiteilijoille, kuten Picassolle, Cocteaulle, Modiglianille ja Man Raylle, josta tuli Kikin pitkäaikainen miesystävä. Mutta Kiki oli muutakin: kabareelaulaja, tanssija, näyttelijä ja maalari. Hän oli vahvalla itsetunnolla varustettu nainen, sekä aikansa tuote että aikaansa edellä. Nykyään Kiki lokeroitaisiin sekopää-kreisibailaajaksi. Kokaiini ja viini maistuivat. Kikistä välittyy sarjakuvassa elämäniloinen hedonisti, joka ei ole liian fiini käydäkseen kusella kadunreunassa, kun siltä tuntuu. Makea elämä ei kanna loppuun asti, Kiki kuolee köyhänä ja sairaana. Harmi, että Kikin sielunelämää ei juuri puida, sitä kokevaa puolta, joka saa lukijan rakastumaan hahmoihin. Jos Pariisin boheemit kiinnostavat, kannattaa lukea rinnalla Joan Sfarin Pascin (Huuda Huuda 2009), joka vilisee samoja hahmoja. (HS)
9
Paul Hansen
2010
49
Prinsessa tykkää munasta
Skandinaviaa itki viime kesänä, kun Daniel kertoi hääpuheessaan, kuinka Victoria lähtiessään Kiinaan valtiovierailulle oli kirjoittanut hänelle yhdessä yössä 30 kirjettä, yhden jokaiselle päivälle, jonka he joutuisivat olemaan erossa. Teos-kustantamo on saanut nyt nämä kirjeet haltuunsa. Prinsessan mielialat vaihtelevat kirjeestä toiseen, hurmiosta mustasukkaisuuteen. Daniel, ja ihana seksi Danielin kanssa, on kaikki. Prinsessa on eroottinen, mutta ei vulgaari. Kirjeet muodostavat runollisen, hypnoottisen kokonaisuuden, jossa on kaikuja Seheradzadesta ja Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Jokainen aamu erossa Danielista on kuolema. "Ihana mies. Minkälaista tarinaa kertoisin Sinulle, jotta löytäisit minut uudelleen joka ilta. Jotta elämäsi olisi kanssani ihmeellinen viidakko ja aarrekammio, kellari ja palatsi, kauhistuttava ja lumoava seikkailu", Prinsessa kirjoittaa nukkuvan Danielin vieressä.
P
UOLI
joka on yhtä aikaa banaali ja älykäs, tarkka ja yleinen: hyväosainen, koulutettu länsimainen nainen. Prinsessan eettinen pohdiskelu nousee identitettivalinnoista, ja lopussa seisoo rakkaus, elämän suurin valinta. Kiltit tytöt tekevät niin kuin käsketään, hyväksytty kapinan alue on oikeus rakastua siihen, kehen haluaa. Rakenteelliset ongelmat ovat hyväntahtoisen etäisyyden päässä, eikä niille tarvitse tehdä mitään. Prinsessan keskiluokkainen verrokki maksaa kuukausisuorituksensa Plan-kummilapselleen, Prinsessa tapaa ahdistetun tulevan rauhannobelistin.
S U O M E N - V I E R A I L U L L A A N Victoria tapasi ensin söpöjä lapsia, seuraavana päivänä Suomen wannabe-feodaaliherrat Ollilan ja Wahlroosin, joka mielellään veisi ainakin köyhiltä lapsilta rahat pois. On söpöjä asioita ja tärkeitä asioita. Vauraan ei tarvitse valita. Ja nyt Danielkin pääsi mukaan.
paljastuu nainen, joka on kuin kuka tahansa meistä, tätähän Victorian yhteydessä aina hoetaan. Poeettisella tarkkuudella kirjeiden kautta hahmottuu arkkityypppi,
K I R J E I D E N K A U T TA
Susanna Kuparinen Anonyymi: Prinsessan kirjeet. Teos 2010. 112 s.
Sota joka ei loppunut J
Paha sektori alkaa 6. elokuuta 1945 japanilaisessa Hiroshiman kaupungissa. 70 80 000 ihmistä kuolee näytöksessä, jonka tarkoituksena ei olekaan lyhentää sotaa, vaan lähettää viesti tulevalle viholliselle. "Kiitos Jumalalle siitä, että tämän kauhean aseen olemme ensimmäisinä saaneet käsiimme me, jotka käytämme sitä Hänen tarkoituksiinsa", kiittää presidentti Eisenhower. Suomesta kylmä sota tekee Neuvostoliiton hyvän tahdon mannekiinin, ulkopoliittisen kummajaisen, jolla on autonomia mutta myös puolustuspoliittinen vastuu: Neuvostoliitolle ei pidä tehdä kannattavaksi miehittää maata puskurivyöhykkeeksi lännen ydinuhkaa vastaan.
UKK A RISLAKIN PA H A S E K TO R I
koiden juuri Yhdysvaltain ydinaseille. liikkuu konkretian tasolla, seuraten vaikkapa suomalaisen seismologian kehittymistä Pentagonin auliilla tuella ydinkokeiden valvontaan. Kaiken takana on sotilastiedustelu ulkopolitiikan jatkeena. Kylmässä sodassa tiedettäkin tehdään joko suurvallan tuella tai siltä salaa. Myös kylmän sodan historian tekivät ihmiset. Tässä sodassa yksittäinen inhimillinen virhe olisi voinut johtaa historian päättymiseen. Siksi tapausesimerkkeihin tutustumista voi suositella maailmassa, jossa kyky tuhota elämä planeetalta on osa ulkopoliittista keinovalikoimaa.
Tapani Möttönen
diplomatian kulisseissa suomalainen sotilassektori, tiede ja tiedustelu ovat kuitenkin puolensa valinneet. Oppia ja resursseja saadaan lännestä, ja sinne päätyy myös Neuvostoliitosta saavutettu tiedustelutieto. Tässä on Pahan sektorin viesti: ydinaseiden maailmassa kukaan ei ole puolueeton. Suomen neuvostovastaisuus merkitsikin hakeutumista lännen puskuriksi, olkoonkin että Suomi oli maalitettu neuvostomiehitystä ennaK EK KOSL A ISEN
akki: Jukka Rislakki: ori. Paha sektori. 0. WSOY 2010. 532 s.
9
2010
51
Lattea Harjunpää
Ahdistus vaihtui kostoon.
bussipysäkillä Peter Franzén tuijottaa minua tuimasti nahkatakin kaulukset pystyssä ja ampuu kohti. Miten Matti Yrjänä Joensuun luomasta, suomalaisen ahdistuksen keskellä humanisminsa kanssa rämpivästä rikoskonstaapelista on tullut tympeä televisiokyttä? Joensuu sijoittuu dekkaristina samaan realistisen yhteiskuntakuvauksen luokkaan kuin muun muassa komisario Beckin luonut kirjailijapari Maj Sjöwall ja Per Wahlöö. Joensuun kirjoissa välittyvät kokemukset poliisintyössä ja sen tuottama sielun raskaus. Hän sukeltaa pikkurikollisten, pyromaanien ja raiskaajien nahkoihin ja kertoo köyhyyden, syrjinnän ja rakenteellisen väkivallan maailmasta ilman ylimääräistä tehostusta.
A
AMUISIN
na kirja ei toimi siksi, että sen rakenne ei pysy kasassa. Harjunpäälle on kirjoitettu elokuvaan kliseinen motiivi tyttärensä kuoleman takia mieleltään ja moraaliltaan järkkyneenä kostonenkelinä. Niinpä hän juoksenteleekin suurimman osan aikaa nahkatakin liepeet liehuen milloin rosvojen, milloin omien demoniensa perässä rinnallaan seksikäs mutta yhdentekevä naiskollega. Ohjaaja Olli Saarela on hylännyt Joensuun perusnäkökulmasta kaiken. Suomalaisen arjen sijaan viitataan amerikkalaisiin, saksalaisiin ja ruotsalaisiin poliisisarjoihin. Tosin niihinkin enemmän kömpelöin sormin kourien kuin harkiten ja soveltaen.
Tuomas Rantanen Olli Saarela: Pahan pappi. Elokuvateattereissa nyt. Lue koko juttu Fifistä.
LÄPI VUODEN
LOKAKUU 16.11. /19.11. · VAARALLISIA SUHTEITA 23.11./27.11.
KLASSIKOITA JA ARTHOUSEA
ei kuulu Joensuun onnistuneimpiin teoksiin, mutta elokuvaPA H A N PA P P I
ORION
PAHA MENEE METROON.
Saarelan elokuva tuottaa sotkuisen ja moraalisesti kysenalaisen jälkimaun. Kuvassa Pahan pappi (Sampo Sarkola) etsii uutta uhria metrossa.
Elokuvateatteri
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
Tiistaisin 30.11. asti. YLE FST5: Rikos II (Tanska 2009). Kun monissa medioissa FST5:n ohjelmat on tungettu pienellä präntillä kaukomaiden ohjelmavilskeen joukkoon, on monilta saattanut jäädä huomaamatta jo yli puolen välin ehtinyt pitkä ja mutkikas mutta dramaturgisesti tiheä tanskalainen poliisitrillerisarja, jonka toinen ja selvästi dynaamisempi tuotantokausi yhdistää taitavasti klassista sarjamurhatarinaa tanskalaisten joukkojen kyseenalaiseenkin toimintaan Afganistanissa ja sotilasoperaatioon liittyviä poliittisia jännitteitä. 13.11. YLE TEEMA. Teemalauantai: Ulos kaapista. Teema juhlistaa seurakuntavaalien aattoa jatkamalla enemmän ehkä kirkkososiologisesti kuin teologisesti kimuranttia vaaliteemaa esittäen ilmeisen kiinnostavan dokumentin homoelokuvien historiasta (Saksa 2007) sekä ennestään tutun Lukas Moodyssonin juhlitun nuorisohomoelokuvan Fucking Åmal (Ruotsi 1998), joka samalla muistuttaa, kuinka nykyään niin älykkään herkkiä mutta kovin synkkiä elokuvia tekevä ohjaaja teki ennen niin älykkään herkkiä mutta hyvin hauskoja elokuvia. 28.11. Harold Lloyd: turvallisuus viimeiseksi (USA 1913). Komediaelokuvan unohtumattomassa mestariteoksessa Lloyd esittää suurkaupunkiin saapuvaa pikkukaupungin sälliä, joka tehdäkseen tyttöönsä vaikutuksen päätyy yhä vaikuttavalta tuntuvaan Via Dolorosaan pilvenpiirtäjän seinälle ja antaa samalla meille tämän ajan katsojille huikaisevan näytöksen elokuvan tekemisen siitä aikakaudesta, jolloin kuvankäsittelyllä ei saatu aikaan sulavia kepposia vaan kaikki temput tehtiin kuvakulmilla, leikkauksella ja akrobatialla.
52 52
9
2010
posti
kertonut pomolleni, etten voi mennä enää asiakkaalle (Vaisalaan) töihin, koska työlläni suoraan tuen jenkkien sotaa. Tein testaustyötä nimenomaan militäärilaitteistolle ja kesäloman jälkeen en enää yksinkertaisesti henkisesti pystynyt hommaan. Sain siirron toiseen projektiin ja olen nyt taas työkykyinen. Kollegani meni tilalleni Vaisalaan, joskin siviilipuolen projektiin ja hyvä niin. :)
palaute@voima.fi
Väärä tilaus
Luulin tilanneeni Voima-lehden, mutta huomaankin että postiluukustani putoaa Kirkko ja kaupunki. Hurskastelevaa ja tekopyhyhää, epärealistista ja yläluokkaista kamaa täynnä. Hyvistelyä. Liina
Kaisa Mäkelä
Toisten unet
Solja Koveron kirja-arvostelu oli hyvä mutta... Olisi siinä voinut vähän paremmin puuttua kirjasta juuri nyt käytävään keskusteluun. Uskon Janin olevan vilpitön, että
Palautetta Suvi Auviselle Åttå-juomien mainontaa käsittelevästä jutusta
Annetaan nyt palautetta tasapuolisuuden vuoksi sitten Voima-lehdellekin... Mielestäni Åttå-drinksujen mainontaa käsittelevä juttusi oli hieman ahdasmielinen. Kyseiset mainokset ovat (mainoksina) poikkeuksellisen hauskoja ja onnistuneita. On katsojan (varttuneemman tai nuoremman) aliarvioimista olettaa karrikoidun hahmon vahvistavan kielteisiä stereotypioita ja lisäävän rasismia. Kyseinen hahmo edustaa hömppä-genreä. Tarvitseeko siihen suhtautua niin ryppyotsaisesti? Tämä minun mielipiteenäni... Toki voidaan perustellusti kysyä, onko syytä lisätä mainonnalla alkoholin kulutusta tai kulutusta ylipäätään?!? Siitähän jutussasi ei kuitenkaan puhuttu. Henrik
hän on halunnut käsitellä ajankohtaista aihetta ja sysätä keskustelua eli antaa virikettä lisää. Toisaalta ymmärrän ja toivon Janin ymmärtävän oikein aidosti mitä tunteita herättää Tuula Lindissä ja Armas Lindissä, kun he saavat tietää, että heidän aiheitaan ja materiaaliaan on muokattu uusiksi. Se on kuin minuuden riisto. Eikä yhtään helpota, että sanotaan toistenkin tekevän niin tai että se kuuluu nykypäivään. Sekä Tuula Lind että Armas Lind toisistaan tietämättä ovat panneet itsensä likoon poikkeuksellisen rohkeasti. Kiba Lundberg oli jo aikaisemmin tien raivaaja. Mikä merkitys on tällä romanien omalla toiminnalla? Toivon, että Voima käsittelisi tätä tulevissa numeroissa. Menestystä vain uusia uria aukoval-
Virheitä artikkelissa Globalisaatio meni metsään
Artikkelissa mainitaan, että Riitan Herkku harjoittaa marjabisnestä. Koska väite on virheellinen pyydämme teitä välittömästi korjaamaan asia. Ben Strömsten Vientipäällikkö Marja Bothnia Berries Oy, Ltd. Toimitus vastaa: ei virheitä Riitan Herkku Oy:n ja Marja Bothnia Berries Oy Ltd:n vientipäällikkö Ben Strömsten pyysi korjaamaan väitettä, jonka mukaan Riitan Herkku harjoittaa marjabisnestä. Kun pyysin Strömsteniä tarkentamaan pyyntöä, hän totesi, että Riitan Herkku ei ole marjakaupassa mukana eikä kutsu poimijoita Suomeen. Kysyin Strömsteniltä, että mistä ne marjat sitten tulevat. Hän kertoi, että Riitan Herkku ostaa marjansa esimerkiksi yksityishenkilöiltä. Samalla Strömsten myönsi, että yritys ostaa marjojaan myös suoraan thaipoimijoilta. Globalisaatio meni metsään -juttua varten sain käytettäväkseni Junya Yimprasertin yhteenvedon
Minusta hartwallin homo-hurri mainokset on olleet hauskoja. Itseasiassa ihan niiden erikoisuuden takia ostin lauantaina junaa odottaessani Turun juna-aseman R-kiskalta kaksi Åttå drinkero -tölkkiä. kjartan
Vaisala-jutusta
Kiitokset hyvistä jutuista! Vaisala-juttu oli loistava. Huvitti, että juuri pari viikkoa ennen jutun ilmestymistä olin
marjanpoimijoiden leireistä pohjoisessa. Yhtenä marjanprosessointiyhtiönä dokumentti esittää Riitan Herkun. Riitan Herkku -konserniin kuuluvat Marja Bothnia Berries Oy Ltd ja Korvatunturin Marja Oy, jotka ovat kutsuneet thaipoimijat Suomeen. Poimijat ovat kertoneet poimineensa henkilöille, jotka he ovat yhdistäneet Riitan Herkkuun. Riitan Herkun, Korvatunturin Marjan ja Marja Bothnia Berriesin johto koostuu samoista henkilöistä eri paikoilla. Ei ole ihme, jos poimijat eivät osaa erottaa tytäryrityksiä emoyhtiöstä. Siksi ei ole väärin sanoa, että Riitan herkku konsernina harjoittaa marjabisnestä. Korvatunturin Marja oy on liitetty Riitan Herkkuun yrityskaupalla 2003. Lapin Kansa uutisoi 30.3.2010 Riitan Herkun eriyttävän marjanpoiminnan omaksi yhtiökseen. Marja Bothnia Berries oy puolestaan on toiminut tämän vuoden huhtikuusta. Kummatkin toimivat osana Riitan herkku -konsernia.
Sonja Hyppänen
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas! luomupuu
(huppari luomupuuvillaa/
villa!
kierrätyspolyesteriä)
Tilaa nyt Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Kaupanpäälliseksi Le Monde diplomatiquen viime vuonna ilmestyneet neljä pokkaria (nrot IX-XII). Pokkaripaketin hinta erikseen tilattuna 15 euroa. Mainitse pokkareista viestissä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: ösekä olka- että vyötäröhihnat!
9
2010
53
le Voima-lehdelle (vaikka en olekaan aina samaa mieltä) Paavo Lounela
Tanskalaiset Afganistanin sodassa (Voima 8/2010)
Minusta Armadillo-dokumenttielokuvan tekijän, Janus Metzin haastattelussa oli eräs hämmennystä herättävä kohta. Hän väitti että talibaneja demonisoidaan ja totesi seuraavaa: "Heitä radikalisoidaan ja demonisoidaan, että he näyttäisivät barbaarisilta fundamentalisteiltä". Mielenkiintoista, täytyykö muka allahin nimeen kivityskuolemantuomioita määrävää, itsemurhaiskuja tekevää ja naisten kasvoja silpovaa järjestöä vielä "radikalisoida ja demonisoida" jotenkin jotta he näyttäisivät barbaarisilta fundamentalisteiltä?
Silver Lindeman
Vastine artikkeliin Ennallistettu lähde (Voima 8/2010)
PIRK ANMA AN METSÄKESKUS
Hyvä juttu
Luin jutun Anja Snellman & riivattu huivi, vaikka en ole lukenut kirjaa, ja oli artikkeli ravitseva lukukokemus. Eli kiitos siitä toivottavasti välittyy eteenpäin kirjoittajalle. Koostan itse kuvataiteilijana kulttuurillista identiteettiä ja sen kansallista määritelmää koskevaa teosta ja olin huomioinut tämän Snellmanin kirjan mahdollisena lukukokemuksena (jotka siis vieläkin on). Se, miten artikkelissa oli purettu vastaanoton eli kirjan saaman kritiikin kautta niitä ajatusrakennelmia, joita ympäröivä kulttuuri käyttää muodostaessaan suhdetta maahanmuuttajuuteen, ja sitä, miten Kuusela avasi laajemminkin tämän "ajankohtaisen" aiheen ympärille pyörittäytynyttä keskustelua ja tarvetta käsitellä, oli kiinnostavaa luettavaa. Maahanmuuttajuuden ja "monikulttuurillisuuden" käsittelylle on ilmeisesti tilausta, ja siksi on tärkeää että myös uskalletaan lähteä kriittisesti tarkastelemaan sitä, millaisia vastauksia siihen tarjotaan. Miina Hujala
on tehnyt lähteiden ennallistamista jo kolme vuotta. Lähteiden merkitys metsäluonnon monimuotoisuudessa on varsin suuri. Eteläisen Suomen lähteistä on arvioitu olevan luonnontilaisessa tai luonnontilaisen kaltaisessa kunnossa alle 10 prosenttia. Todellisuudessa luku lienee vieläkin alhaisempi, sillä useat lähteet ovat taantuneet vaikeasti havaittaviksi tai hävinneet luonnostamme ihmistoiminnan seurauksena. Nykyään luonnontilaista tai sen kaltaista lähdettä suojelee vesilaki ja välitöntä lähiympäristöä metsälaki. Monilla alueilla lähteiden ottaminen talouskäyttöön on ollut merkittävin niiden luonnontilaa alentanut tekijä. Vesihuollon kehittyessä ja maaseudun sähköistyessä kaivot ja kylmäsäilytystilat ovat jääneet tarpeettomiksi.
L ÄHTEIDEN KUNNOSTUS,
torinjäljet eivät liity mitenkään lähteen ennallistamiseen. Lähteitä ennallistettaessa maastotyö tehdään lähes aina miestyönä. Renkaat nostettiin lähteestä taljan avulla lihasvoimin. Betonirenkaita on lähes mahdotonta viedä ennallistamiskohteelta pois ilman koneita ja sen vuoksi ne on jätetty uranvarteen, jotta ne olisi helppo maan jäädyttyä ottaa traktorin kyytiin.
LÄHTEEN ENNALLISTUMINEN
kuten kaikki muutkin metsäkeskusten luonnonhoitohankkeet ovat maanomistajalle ilmaisia ja vapaaehtoisia. Nokialla tehdyssä lähteen ennallistamisessa maanomistaja itse toivoi, että betonirenkaat poistetaan lähteestä jo turvallisuussyistä. Rakennettu lähde oli erittäin vaikeasti havaittavissa ja sinne oli aiemmin pudonnut kauris, joka oli menehtynyt lähteeseen. Kirjoittajan mainitsemat trak-
ei tapahdu hetkessä, mutta monessa tapauksessa kuitenkin saavutetaan lähdelajiston elpymistä varsin nopeasti. Laminoitu kyltti antaa metsässä liikkujille tietoa, miksi kohteessa on tehty toimenpiteitä. Kirjoittajan mainitsemaa naulaista kantta lähteessä ei ollut, vaan laudat olivat renkaiden reunoilla lähteessä, eikä niissä ollut nauloja. Lähteen ympäristön valtaa paikalle ominainen kasvillisuus nopeasti. Ensi kesänä ympäristö on jo vihertynyt. Jouni Räty Metsäluontosuunnittelija Pirkanmaan metsäkeskus
Toimitus vastaa: Ennallistaminen on tärkeää. Yksityiskohdat kyseisen lähteen ennallistamisesta eivät näy satunnaiselle metsänkävijälle vaan valitettavasti sille näkyy betonirenkaat, laminoitu lappu, laudat ja lähteen vierestä kulkevat traktorinjäljet. Ensi kesää odottaen.
Hyvä Fifin päätoimittaja Nikkanen
Haluan kommentoida lokakuun Voiman Ralph Naderia käsittelevää artikkeliasi.
Jutustasi voi saada sellaisen käsityksen, että Nader arvostelisi presidentti Obamaa rasistisin perustein. Näin tuskin on. Sen sijaan ymmärtäisin hänen hänen arvostelevan mediaa ja kansalaisia siitä, että he antavat ihonvärin vaikuttaa käsitykseensä Obamasta. Koska Obama ihonvärillään edustaa sorrettua kansanosaa, helposti ajatellaan, että
Obaman presidenttinä varmasti ajaa heikonpiosaisten asiaa, eikä tästä syystä vaivauduta tarkastelemaan Obaman toimintaa kyllin kriittisesti. Terveisin uskollinen lukijanne,
Tuukka Tervo
tilaukset@voima.fi oima.fi
(25 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. uksella. el ella Huppari vetoketjulla (55 euroa). Huppari ns.kengurumallina (vain Fu in Fuerza) uerza) (49 euroa). Kokovaihtoehdot S-XXL. ot S-XXL S-XXL.
59 55
55
29
49
nyt ale!
25
54
9
2010
Karstein Wolle
Pilliliisa
Lars Jansson
Juhani Pyrhönen, kyharitie.fi
Tixa