1 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Abin um er o Se ksi s . 14 Tekoäly s. 4 8 Rakkaus s . 50
2 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Viestinnän koulutus Crossmediatuotanto Journalismi, media ja viestintä Radiotoimittaja Urheilutoimittaja Taiteen koulutus Elokuvalinja Kirjoittajalinja Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu Laulun linja Musiikkiteatteri Näyttelijäntyö 1 ja 2 Pelituotanto Tapahtumatuotanto Yhteiskunnallinen koulutus Idealinja Yliopistolinjat: Kasvatustieteet ja vaihtoehtopedagogiikat Lääketieteet ja Oikeustiede Valtiotieteet Suomen kieli ja kulttuuri Maahanmuuttajien lukutaitokoulutus Suomea maahanmuuttajille Työelämän suomea Kasvatusalan suomea Ammatillinen koulutus Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto Lukuvuosi 14.8.2019 29.5.2020 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 3 PÄÄKIRJOITUS T: SUSANNE SALMI, PÄÄTOIMITTAJA K: MIKKO RIKALA Toivo elää sinussa PERSPECTIVES AND PROVOCATIONS, I.E. JOURNALISM IN ENGLISH: YLIOPPILASLEHTI.FI ENG LUENTOSALIN ILMA oli raskas , sillä meitä oli paikalla monta . Valot oli sammutettu . Valkokankaalla professorin pään takana pyöri halvalla tuotettu suomiporno . Turun yliopiston mediatutkimuksen profes sori Susanna Paasonen järjesti pornokurssin ensimmäistä kertaa keväällä 2014 . Siitä tuli välittömästi hitti . Luentojen keskeisestä sisällöstä – affekteista, representaatioista, genrejen sirpaloitumisesta – en enää kovin paljoa muista . Mutta sen muistan , että kurssin jälkeen kaikki oli jollain tapaa paljon helpompaa . Yksi tyisestä ja hävetystä oli tullut julkista , opiskelijaruokalan lounaspöytäkeskus teluihin sopivaa . Sittemmin tällä saralla on tapah tunut paljon . Dokumenttisarja Ina <3 Porno palkittiin tammikuus sa Kultaisella Venlalla . Seksi podcastit ovat valtavirtaa ja Jodelin panokeskustelut arkista ajanvietettä . Iänikuisen moraalipaniikin tilalle on kuitenkin tullut uusi huoli : on luettu tutkimuksia ( tai niistä kertovia raflaavia ot sikoita ) ja keksitty , että nuoret eivät harrasta tarpeeksi sek siä . Hiipuuko nuorten libido , pääkirjoituksissa kysellään . No , ei hiivu – paitsi jos seksiin yritetään kannustaa puhumalla synnytystalkoista . SIVULTA 14 ALKAVASSA jutus sa paneudutaan siihen , miltä y sukupolven seksielämä näyttää . Jyräävätkö porno ja somekeskeinen elämäntyyli lemmiskelyn alleen ? Pitäisikö huolestua ? 1,40 UUSI KOKONAISHEDELMÄLLISYYSLUKU ELI KESKIMÄÄRÄINEN LASTEN MÄÄRÄ ON MITTAUSHISTORIAN ALHAISIN. SYNNYTYSTALKOOT! Päinvastoin : minusta vaikuttaa siltä , että meidän pitäisi olla nuoren sukupolven käytöksestä riemuissamme . He suh tautuvat seksuaalisuuteen ihailtavan avoimesti , tietävät mitä suostumus tarkoittaa ja uskaltavat pyytää tar vittaessa muilta apua . Juttua tehdessäni yllätyin siitä , kuinka mutkatonta seksistä pu huminen vaikutti nuorille haasta teltaville olevan . Sama ilmiö on aiemmin pistänyt silmään muun muassa Mitä mietit , Ronja Salmi ? tv sarjan jaksossa Pillu , jossa tei ni ikäiset haastateltavat juttelevat esimerkiksi naisen anatomiasta ihailtavan vapautuneesti . Tiedetään , otanta on vääristynyt : haastateltaviksi suostuvat useim miten juuri sellaiset henkilöt , joille näistä asioista puhuminen ei tuota vaikeuksia . Silti vaikuttaa ilmeiseltä , että jotain uutta ilmapiirissä on . Oli jo aikakin . SEKSI SIIS TUSKIN vähenee ainakaan siksi , ettei se kiinnostaisi nuoria . Ja vaikka syyttävä sormi osoittaa mielellään pornoon ja älylait teisiin , etenkin viimeksi mainitut ovat vaikut taneet valtavasti siihen , kuinka avoimin mielin nuori sukupolvi seksiin suhtautuu . Juurisyyt ovat muualla . Stressi , masennus tai opiskelujen kuormittavuus alkaa ennen pitkää nakertaa seksuaalisuutta . Tilannetta ei helpota , jos joka paikassa toistellaan , ettei vät nuoret hoida edes seksihommia kunnialla kotiin . Siispä sananen sinulle , lukija : jatka samaan malliin . Pane niin paljon kuin sielu sietää tai ole rauhassa ilman . Sinussa ja vapautuneessa mielenlaadussasi on kaikki maailman toivo .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 4 TOIMITUKSELTA OULUN POLIISI kertoi joulukuussa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä , joita se tutkii . Helvetti pääsi irti , kun mediassa ja sosiaalisessa mediassa kilpailtiin , kuka saa teh tyä tapauksesta mahdollisimman pelottavan ja räyhäpopulistisen näkökulman . Puhuttiin myös asiaa : seksuaalirikokset ovat ongelma , teki ne kuka tahansa , ja ehkäpä voisi kuunnella uhreja eikä antaa puheenvuo roa jälleen kerran rasisteille , jotka panevat erityisesti vääränväriset maahanmuuttajat aina yhteen joukkoon . Pian selvisi , että Oulun rikosepäilyt olivat pseudotapahtuma . Yle selvitti , että ” mille kään poliisilaitokselle ei ole uutta lasten hou kuttelu alkoholin tai tupakan avulla , joidenkin tekijöiden ulkomaalaistausta tai sosiaalisen median käyttö uhrin ja epäillyn yhteydenpi dossa ”. Ainoa ” ilmiö ” Oulun rikosepäilyissä on , että saman uhrin törkeästä hyväksikäy töstä ja raiskauksesta epäillään useita toisensa tuntevia miehiä . Pseudotapahtuma loi nopeasti uusia pseu dotapahtumia . Useampi toimittaja kirjoitti lähes varman oloisena tietonaan , että Oulun tapahtumat tarkoittavat maahanmuuttovaa leja . Ilmastolle piut paut , se tuhoutuu vasta joskus . Pian näitä kirjoituksia arvosteltiin . To simaailma oli jätetty jo kauan sitten , tärkeintä oli performanssi . Samalla poliitikot pääsivät esiintymään tiukkoina , pahimmat heistä vaatimaan kan sainvälisistä sopimuksista irtautumista . Me dianäkyvyyttä riitti . Mitä enemmän media tuijottaa analytiikkaa , sitä enemmän se muis tuttaa nykypolitiikkaa . Politiikka on perseestä . PÄÄTOIMITTAJA SUSANNE SALMI @SUSANNESALMI ART DIRECTOR VIIVI PROKOFJEV @VIIVIPROKOFJEV TOIMITUSSIHTEERI PEKKA TORVINEN @TORVINENP TOIMITUSSIHTEERI IIDA SOFIA HIRVONEN @INTERNEITI TEKIJÖINÄ TÄSSÄ NUMEROSSA VEERA ALA-VÄHÄLÄ, SARA HORNIG, EVELIN KASK, ALIINA KAURANNE, VEERA KOIVAARA, HILLA KURKI, AURORA LEMMA, KAIJA RANTAKARI, ELEONOORA RIIHINEN, MIKKO RIKALA, SISKO SAVONLAHTI, JAAKKO SUOMALAINEN KIITOKSET ANTTI GRUNDSTÉN, EVELIINA LEMPIÄINEN, SANNA LIPPONEN, MYYTTISET LUENNOT (HENRI HILJANDER, MARKUS MONONEN), VILLE NIEMI, JUHO RUOTSALAINEN, TANELI SUORANTA, ELINA TERVONEN KANNEN KUVA ALIINA KAURANNE PERUSTETTU 1913 106. VUOSIKERTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEET ETUNIMI.SUKUNIMI@YLIOPPILASLEHTI.FI WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI INSTAGRAM: @YLIOPPILASLEHTI TWITTER: @YLIOPPILASLEHTI TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/ TILAAJAPALVELUT MEDIATIEDOT WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/MEDIATIEDOT KUSTANTAJA YLIOPPILASLEHDEN KUSTANNUS OY LEPPÄSUONKATU 9 B 00100 HELSINKI TOIMITUSJOHTAJA ANTTI KERPPOLA PAINO PRINTALL AS, TALLINNA, VIRO TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTA LÄHETETYSTÄ AINEISTOSTA EIKÄ PALAUTA SITÄ. ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (VERKKOLEHTI) SEURAAVA NUMERO 5.4.2019 Oulu, Oulu, Oulu
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 5 TEKIJÖINÄ Aliina Kauranne Aurora Lemma LOVE ACTUALLY: SÄRKYLÄÄKETTÄ JA SUUSEKSIÄ S. 6 KULTTUURIKLASSIKKO: RAKKAUS KUULUU KAIKILLE S. 50 KOLUMNI: SISKO SAVONLAHTI S. 54 CITYSSÄ SUHISEE: RÖYHKEYDESTÄ JA VERITYYPEISTÄ S. 8 FLASHBACK: ARJEN GUANTANAMO S.6 KUULIO: VAPAASTI SUOMENNETTU S. 52 RINGA MANNER KIRJOITTI YSTÄVÄKIRJAAN S. 55 KAINALOSSA: KANNABISTA VAGINAAN S. 9 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI: KALEVALA ON COOL S. 7 PÄÄKIRJOITUS: FIKSUMPI SUKUPOLVI S. 3 ESSEE: PEKKA TORVINEN S. 48 RUNOJA: KAIJA RANTAKARI S. 53 14-21 34-42 24-31 Teidän kuuluisi panna MIKSI SEKSI EI MAISTU NUORILLE Ulko puolinen KARKOTUS UHKAA HELSINKILÄISNAISTA Luciferin matkassa SELF-HELPIÄ SAATANALTA SISÄLLYSLUETTELO ALIINA KAURANNE on helsinkiläinen freelance suunnittelija . Hän inspiroituu ahdistunei suudesta , Dario Argenton elokuvien sound trackeista , samettisista sisustuspinnoista ja kimaltelevista materiaaleista . Aliina tykkää kissoista ja jäätelöstä . Hän on tehnyt ani maatiota , kuvituksia , graafista suunnittelua ja VJ keikkoja klubeilla . Juuri nyt Aliinaa kiin nostaa airbrush maalaus . ” Haluisin kokeilla kaikkee mut tuntuu et aika ei riitä ”, pian Aalto yliopistosta valmistuva suunnittelija kertoo . AURORA LEMMA on lääketieteen opiskelija , joka haluaisi keskittyä ennemmin maailman politiikkaan valtiotieteellisessä . Aurora on kotoisin Oulusta ja kirjoittanut muun muas sa Voimaan , Samu lehteen ja Ruskeat Tytöt Mediaan . Hän tekee väitöskirjaa vatsan alueen iskeemisistä tiloista . ” Jännittävä harrastus ”, hän sanoo . Aurora on miettinyt savenvalan nan aloittamista , mutta se tuntuu vähän kuin joogalta : kaikki aloittavat sen , kun haluavat mielenrauhaa . Siis jotain muuta kuin savea .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 6 FLASHBACK LOVE ACTUALLY T: ANONYYMI K: MIKKO RIKALA SAM N. TUONELA-VANNI, YLIOPPILASLEHDESSÄ 29.3.1984 Kevääni Carrie Fisherinä Jabba The Huttin vankina pienissä metallibi kineissään , avasi tyttö farkkujeni vyönsoljen . Sunnuntaiaamun alastomaan serotoniiniva jeeseeni heräsin yksin . Keittiön pöydälle tyttö oli jättänyt post it viestin , johon oli piirretty sydän ja jossa luki ” Carrie ”. Tapailumme jatkui konseptiltaan säännön mukaisena seuraavat kuukaudet . Kohtasim me satunnaisina viikonloppuina yökerhojen tai yksityisasuntojen sohvilla . Opin näiden tapaamisten lomassa , että tyttö oli harras streittari , mutten antanut sen vaikuttaa vastaopittuihin tottumuksiini . Päädyimme iltojemme päätteeksi aina lopulta tytön puu taloasuntoon , jossa laitoimme pyörimään Popcorn Timesta satunnaisen Tähtien sota elokuvan ja naimme aamuun asti . Herätessäni iltapäivällä tyttö antoi minulle vettä , särky lääkettä ja suuseksiä . Emme ikinä laittaneet yhdessä ruokaa . Kohtaamisemme jatkuivat , kunnes muu tin kaupungista pois . Tämän jälkeen vaih doimme kuulumisia Messengerissä joitakin kertoja ennen kuin yhteydenpitomme hiipui kokonaan . Kesäkuussa 2017 , kun Carrie Fis her kuoli elimistössään jäämiä kokaiinista ja MDMA : sta , ei kumpikaan meistä muistanut viestillä .” J , 27 HALUAISITKO KERTOA RAKKAUSTARINASI? OTA YHTEYTTÄ: PAATOIMITTAJA@YLIOPPILASLEHTI.FI. PALSTALLA PUHUTAAN RAKKAUDESTA. ” ELIN PARISUHTEEN päättymisen jälkeistä hortoiluvaihetta , jonka aikana omaksuin labiileja pyrkimyksiä irtosuhteiden har joittamisesta vauhtihuumeiden kokeiluun . Tavoitteellisuuteni merkiksi kirjasin Word tiedostoon kaikki ne kokemukset ja kyvyt , jotka koin tarpeelliseksi hankkia ollak seni mielenkiintoinen henkilö . Irtoseksin ja huumeiden vetämisen lisäksi pieneen uomo universumiini kuului esimerkiksi ruuanlaiton opet telu ja 1001 elokuvaa jotka jokaisen on nähtävä edes kerran elä essään kirjan läpi lukeminen . Kaikkein leimallisinta tuolle ajanjaksolle oli kuitenkin tylsämielinen päihtyminen ja epätoivoiset lähestymisyritykset . Olin useampana viikonloppuna koettanut arasti hymyillä kaupungin kiilaskatseisille tytöille , ja kun yksi heistä lopulta hymyili takaisin , en osannut sanoa muuta kuin että haluaisitko lähteä meille katsomaan Tähtien sota eloku via . Tyttö halusi , ja niin me lähdimme . Matkalla luokseni puhuimme kiistasta , joka liittyy Tähtien sota saagan katsomisjärjes tykseen . Kumpikaan meistä ei ollut nähnyt elokuvista ainuttakaan , ja päätimme , että ne voi katsoa missä järjestyksessä tahansa . Kello oli aamuviisi , kun aloitimme sarjan kolman nesta elokuvasta , vuonna 1983 ilmestyneestä Jedin paluusta . Päästessämme kohtaukseen , jossa Carrie Fisherin näyttelemä Prinsessa Leia makoi lee Tunnetusti elämä on järjestetty siten, että se tulisi ihmiselle mahdollisimman hankalaksi. Arkielämä on eräs kiinalaisen kidutuksen muoto.
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI T: VEERA KOIVAARA K: VEERA ALA-VÄHÄLÄ PALSTALLA ESITELLÄÄN TIETEENTEKIJÖITÄ. KALEVALAN AINO RUNOISSA nuori neito luva taan vaimoksi vanhalle Väinämöiselle . Aino ei suostu avioliittoon , vaan hukkuu ja muuntuu kalaksi . Akseli Gallen Kallelan Aino triptyykistä keskusteltiin viimeksi # metoo ilmiön alku metreillä vuosi sitten : taulussa nähtiin vanha setä häiritsemässä nuorta naista . Kalevala tutkija Niina Hämäläinen tulkitsee Ainon tarinan toisin . ” Runohan on emansipatorinen !” Hämäläisen mielestä Kalevalan Aino runossa on kyse nuoren naisen valinnasta : Aino kieltäytyy esimodernista avioliitosta ilman tunteita ja valitsee sen sijaan modernin vaihtoehdon . Hämäläinen innostui kansanrunoudesta jo opintojensa alussa Turun yliopistossa 90 luvun puolivälissä . Nuori folkloristiikan opiskelija osallistui silloin ” Kalevalan ja an tiikin myytit suomalaisessa kirjallisuudessa ” luennolle . ” Se jotenkin kolahti tosi voimakkaasti ”, Hämäläinen muistelee . Opiskeluvuosien jälkeen hän muutti Keski Eurooppaan , mutta kiinnostus Kalevalaan ja kansanrunouteen jäi . Väitöstutkimus , joka käsitteli lyyrisiä kansanrunoja ja niiden mer kitystä osana Kalevalaa syntyi ulkomailta käsin . Viisi vuotta sitten Hämäläinen palasi Suomeen ja työskentelee nyt tutkijana Suo malaisen Kirjallisuuden Seurassa . HÄMÄLÄISEN LUENTA Ainosta on osa Avointa Kalevalaa, joka ilmestyy alkuvuodesta 2019 . Hämäläisen johtamassa hankkeessa laaditaan digitaalinen , kaikille avoin kriittinen editio kan salliseepoksestamme . Siis mikä ? ” Kriittinen editio tarkoittaa sitä , että Kalevalan tekstiä avataan tieteellisesti kommentoiden .” Editioon laaditut kommentit taustoittavat ja selittävät laajempia runokokonaisuuksia , kuten Ainoa ja Väinämöisen syntymää , tai esimerkiksi Kalevalan syntyä ja siihen vai kuttanutta aatehistoriaa . Sananselityksillä selvennetään nykylukijalle tuntemattomia sanoja , nimiä tai taivutusmuotoja , sellaisia kuin vaka , Pohjola , muju tai lautua . Kriittiseen editioon kuuluu myös Kalevalan käsikirjoitus Elias Lönnrotin selitysten kera . Näin Avoin Kalevala valaisee sitä , kuinka Lönnrot on rakentanut Kalevalan . ” Avoin Kalevala on avaus , jonka kautta ih miset voisivat ymmärtää Kalevalan moninai suuden : se ei ole pelkästään kansalliseepos , kansanrunoihin pohjautuva tai suullis kirjal linen , vaan myös 1800 luvun teos , Lönnrotin teos , myyttinen ja moderni samanaikaisesti .” Kalevala uusiksi! KUKA: NIINA HÄMÄLÄINEN, 45 TITTELI: FT, TUTKIJA LAITOS: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA TYÖNKUVA: AVOIN KALEVALA -HANKKEEN VETÄJÄ, TUTKIJA TÄTÄ ET TIENNYT: OMISTAA 10 ERILAISTA PERUUKKIA LÖNNROT OTTI Kalevalan avulla osaa vuosisatansa ajankohtaisiin kes kusteluihin kansalaisuudesta , kielestä , tunteista ja porvarillisen ydin perhekäsityksen synnystä . Avoin Kalevala osoittaa , kuinka Lönnrot yh disteli toisiinsa erilaisia runoja ja laajempia temaattisia kokonaisuuksia . ” Nämä olivat ideologisia valintoja , joilla Lönnrot ohjasi Kalevalan luentaa ja vastaanottoa tiettyyn suuntaan .” Hämäläisen mukaan tuo suunta oli 1800 luvulla syntymässä olleen modernin yhteiskunnan tuottaminen , kuten jo mainittu uudenlainen avioliittokäsitys . Ainon hahmolle löytyy vastineita kansanrunoista , joissa metsässä vietelty tyttö on menettänyt neitsyytensä ja siten mahdollisuuden avioliittoon . Lönnrot lähestyi omalla versiollaan lu kijoitaan , aikansa sivistyneistöä : hänen versiossaan korostuivat Ainon valinta ja tunteet . AV OI ME N KAL EVAL AN ENSIMMÄI NEN OSA JU LK AI ST AA N KAL EVA LAN PÄI VÄN Ä 28. 2.
8 CITYSSÄ SUHISEE K: VIIVI PROKOFJEV YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Persoonallisuusveri ENFP , INTP , WTF . Myers – Briggsin tyyppi indikaattorit ovat suosittuja erityisesti Tinderissä ja muissa deittisovelluksissa . En ole ikinä ymmärtänyt , miksi . Minuutin mittainen googlaus kertoo , että persoonal lisuustesti on yhtä tyhjän kanssa – tai itse asiassa tyhjääkin huonompi . Myers – Briggs kirjainyhdistelmiä antavien testien kysymykset ovat useimmiten huonos ti muotoiltuja , ja vaikka ne eivät olisi , testit ovat epäluotettavia . Ihmisen persoonallisuus tyyppi voi vaihdella niissä päivän tuntemusten mukaan . Ehkä pahinta on , että täysin epätieteellinen ja typerä testi ja sen tulos on joillekin ihmisille avoin valtakirja käyttäytyä niin kuin tulok seksi saatu personallisuus heidän mielestään käyttäytyisi . Testit antavat siis suorastaan haitallista informaatiota . Ongelma esiintyy myös paremmissa ja tie teellisemmissä testeissä , kuten Big 5 mallis sa . Se voi tarjota mahdollisuuksia vertailla esimerkiksi neuroottisuutta muiden saman testin tehneiden kanssa . Toisaalta oman neu roottisuutensa tiesi jo ennen testiä ( testit eivät kerro sinusta enempää kuin jo tiedät ), vain sen suuruus verrattuna muihin saattoi olla mys teeri . Jos ja kun tällaisia persoonallisuustes tejä käytetään esimerkiksi osana rekrytointia , ollaan nopeasti suossa . Erilaiset personallisuudet voivat korreloida tietynlaisten työtehtävien menestyksellisen suorittamisen kanssa , mutta korrelaatio ei tarkoita kausaatiota . Yksinkertaista syy – seu raussuhdetta ei ole , ei varmaankaan edes monimutkaista . Lähes jokaisen työtehtävän – erityisesti työnjohdollisen – voi hoitaa kun nialla ja tehokkaasti monella eri tavalla . Eikä edes mennä romantiikkaan . Silmistä sydämeen kulkee tie , jota järki ei tunne . Jos ihmisessä on jokin kätketty salaisuus , per soonallisuustesti ei paljasta siitä edes suuntaa . Testeillä sopivaa kumppania ei löydä . Epäsopi va niillä saattaa kyllä löytyä : jos tapaa jonkun testeihin luottavan , voi olla melko varma , ettei häntä kannata tavata uudestaan . Ehdotus : siirrytään edes tyhjää vähän parempiin tyyppi indikaattoreihin . Yksi täl lainen vaihtoehto ovat horoskoopit . Ne ker tovat ihmisistä kuitenkin syntymävuodenajan . Hyödyllistä informaatiota ! Toinen hyödyllinen indikaattori on ve rityyppi . Japanissa verityypit ovatkin osa pseudotieteellistä persoonallisuusluokitte lua . Jotkin työnantajat käyttävät verityyppejä osana rekrytointipäätöksiä . Toiset päättävät deiteistä niiden mukaan . Pata kattilaa soimaa . Tietämällä oman ja deittinsä verityypin voi sentään pelastaa henkiä . Lisäksi verityyppitieto auttaa osallistu maan Piilaakson vampyyrikesteihin . Startup yritys Ambrosia ( antiikin Kreikan jumalten ravinto ) siirtää litran nuorten ihmisten verta halukkaille vain 8 000 dollarilla . Verityyppi ei vaihtele päivästä toiseen , eikä sen selvittämiseksi tarvitse vastata outoihin kysymyksiin . Minä olen -, ilmeisesti sekä tarmokas että varovainen . Imekää siitä . PT Älkää viekö huijarisyndroomaani! ” MITÄ BEYONCÉ TEKISI ?” Näin kehottaa kirjoittaja , puhuja , feministi ja ammatti ” asennemuija ” Jenni Janakka kysy mään itseltä kiperissä tilanteissa . Jos asettuu Queen Been imaginäärisiin saappaisiin , elämä alkaa luistaa , Janakka vinkkaa tuoreessa Röyhkeyskoulu opaskirjassaan . Hauska neuvo , mutta ei Beyoncén tarvitse miettiä , miten veroilmoitus täytetään tai operoida pätkätöiden ja sosiaalitukien kanssa . Bijoonse ei katselisi ikävystyttävää elämääsi monta minuuttia vaan lentäisi privaattijetillä Alpeille laskettelemaan Jay Z : n ja vauvojensa kanssa . Röyhkeyskoulu lupaa ” asennemuijauttaa ” lukijansa . Se tarkoittaa sitä , että eroon pi täisi hankkiutua kiltin tytön syndroomasta , kympin tytön syndroomasta , huijarisyndroo masta ja riittämättömyyden tunteesta . Nämä kaikki tunteet ovat patriarkaatin iskostamia ja naisen menestyksen tiellä . Itsensä vähätteli jöiden sijaan pitäisi hankkia itselleen ” asenne muijakavereita ”, joiden kanssa voi keskustella siitä , miten voi toimia elämässä röyhkeemmin . Jos miehet ovat työelämässä ylikorostetun itsevarmoja , on kai hyödyllistä kannustaa muitakin samaan . Mutta onko todella ta voittelemisen arvoista , niin kuin anonyymi feministimeemi sanoo , opetella ” kanta maan itsensä keskiverron valkoisen miehen itsevarmuudella ”? Röyhkeyden vaatimus ylläpitää kovaa työ elämää , jossa asenne ja itsensä sinnikäs tuput taminen kaikkialle ratkaisee enemmän kuin se , onko kyseessä ihmisenä kiva ja asiassaan taitava ihminen . Mitä järkeä on feminismissä , joka johtaa vain siihen , että röyhkeiden keski ikäisten menestyjämiesten tilalle tulee röyhkeitä ja itsekeskeisiä menestyjänaisia , ja röyhkeim mät ja itsekkäimmät ihmiset porskuttavat työelämässä ? Mikä silloin muuttuu ? News flash : EI JUURI MIKÄÄN . Paljon parjattu huijarisyndrooma voi osoit tautua turbulentissa työelämässä myös aivan yhtä hyödylliseksi kuin röyhkeys . Jos ei oleta osaavansa jotain ja siitä huolimatta pärjää , voi yllättyä iloisesti . Huijarisyndroomaiset pystyvät lietsomaan itseään koko ajan parempiin tuloksiin , koska he eivät luule itsestään liikoja . Lopputulos : jalostuneempia ajatuksia , parempia ideoita , parempaa laatua kaikkialla . Kiltteyttä ei myöskään kannattaisi kitkeä . Kaikki voisivat olla kiltimpiä . Jos ihmiset miet tisivät enemmän , miltä toisesta tuntuu , emme tarvitsisi # metoo kampanjaa . Kun tietää , ettei ole mitään , voi vaikka va laistua . Näin on sanonut spirituaalinen guru Siddharta Gautama . Menestyjät maksavat tuhansia euroja mennäkseen meditaatio retriiteille ja oivaltaakseen totuuden , jonka epävarmat ihmiset jo tietävät : etteivät tosiaan ole mitenkään erityisiä . Maailma , jossa kaikki luulevat olevansa Beyoncé , olisi sietämätön paikka elää . Ai nakin minä kaipaan ympärilleni paljon mie luummin kilttejä , epävarmoja , hermostuneita , hämmentyneitä , täysin pihalla olevia , ujoja ja haaveilevia ihmismöllyköitä kuin itsensä superstaran tai keski ikäisen miehen itsevar muuteen ohjelmoineita uraohjuksia . ISH
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KAINALOSSA T: IIDA SOFIA HIRVONEN K: HILLA KURKI KOROSTUNUTTA TUNTOHERKKYYTTÄ , lisää kosteutta , vähemmän ärsytystä , parempia or gasmeja , kaikin puolin keskittyneempi , eufo risempi ja rennompi olotila . Näin Redditissä suitsutetaan weed luben eli kannabisliukuvoi teen vaikutuksia . Tutkimusten mukaan THC : n eli tetrahyd rokannabinolin toimintamekanismi on yhtey dessä naisten seksuaaliseen kiihottumiseen . Pilvi seksi kombinaation ystävät eivät liene aivan hakoteillä ( Näitä ihmisiä kuvaamaan on keksitty oma termikin : kannaseksuaalit ). Lisää tutkimuksia aineen pitkäaikaisvaikutuk sista tarvitaan . Kannabisliukuvoide ei toki ole laillinen Suomessa , mutta harrastajat löytävät oh jeet sen valmistukseen netistä googlaamalla . Kokkailemisiin ! Pillu pilveen 9
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 hoas.fi Koti ja kämppikset: Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista OPISKELE MAAILMAN PARHAAKSI HAE HELSINGIN YLIOPISTOON 20.3.–3.4.2019 HELSINKI.FI/OPISKELIJAKSI Työelämä ja ammatit muuttuvat, ammattiosaajia tarvitaan aina. Ammatillisesta perustutkinnoista voit suunnata moniin eri ammatteihin ja kaikkien alojen jatko-opintoihin. Vääriä valintoja ei ole – on vain erilaisia reittejä! LÖY DÄ O M A R E I T T I S I omnia.fi/yhteishaku2019 Y H T E I S H A K U 1 9 . 2 . – 1 2 . 3 . 2 1 9 LOUNAS LEON KANSSA? Opiskelija! Kanta-asiakkaana saat opiskelijalipun aina -15%. Hanki CINAMON KEY! Osta liput jo tänään. Lisätietoja: cinamonkino.com ELOKUVATEATTERI
HAE 20.3.–3.4.2019 UTU.FI/HAEPORIIN SINUSTAKO KAUPPATIETEIDEN MAISTERI? 12.8.2019 – 29.5.2020 DOKUMENTTI | ELOKUVAJA TV HISTORIA JA POLITIIKAN TUTKIMUS JOURNALISMI | KASVATUSTIEDE NÄYTTELEMINEN | PSYKOLOGIA TILASTOTIEDE | VALOKUVAUS AVOIN YLIOPISTO-OPETUS BO YS & GI RL S OP IS KE LI JA T! ilman ajanvarausta! LEIKKAUS 22e LEIKKAUS + PESU 29e PARTURI-KAMPAAMO LIISANKATU 14 P. (09)2782679, MA–PE 9.30–17.00 OSIS MATTAVAHA 13 20 e www.snellman-korkeakoulu.fi TULEVAISUUDEN OPETTAJAKSI Steinerpedagogista luokanopettajan, varhaiskasvattajan ja kuvataiteen aineenopettajan koulutusta sekä yleisja taideopintoja merellisessä ympäristössä Helsingin Jollaksessa. Tule vuodeksi tai useammaksi ! Avoimet ovet lauantaina 16.3.2019 TERVETULOA !
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 12 Monta tietä osaajaksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa sinulle useita eri vaihtoehtoja, jotka luovat vahvan pohjan koko tulevalle työurallesi. Monialainen koulutustarjontamme, opinnot muissa tiedekunnissa sekä vaihto-opiskelumahdollisuus ulkomailla mahdollistavat juuri sinun näköisesi opiskelun. Opiskeluvaihtoehdot ovat: ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja Meiltä valmistuttuasi sinulla on useita eri työllistymismahdollisuuksia. Voit työskennellä asiantuntijana yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palveluksessa, toimia opettajana oppilaitoksissa tai edetä tutkijaksi. Sinulle voi avautua tilaisuuksia työskennellä mm. elektroniikan, lääketieteen, koneoppimisen, materiaalien, pankkien ja ympäristöteknologian parissa. Meillä et jää yksin Tiedekuntamme on tiivis, mutta avoin yhteisö, jossa on yhdessä tekemisen meininki. Yhdessä tekeminen on isossa roolissa sekä luennoilla että laboratoriossa, maastossa ja laskuharjoituksia tehdessä. Harjoituksia ratkotaan usein pareittain tai pienissä ryhmissä, sillä yhdessä hankalimmatkin tehtävät ratkeavat helpommin. Yhteistyö mahdollistaa uusien ystävien löytymisen ja verkostoitumisen niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. Opiskelu ja työelämä voivat ajoittain olla hektisiä, joten on tärkeää pitää itsestä hyvää huolta. Ensimmäisenä yliopistona Suomessa otimme käyttöön Student Life -toiminnan, jonka tavoitteena on pitää huolta opiskelijan hyvinvoinnista, opintojen etenemisestä ja työelämätaitojen saavuttamisesta. Tuemme oppimistasi mm. opiskelutaitoja kehittämällä ja uravalintoja kartoittamalla. Hyvinvoinnin tukea saat myös hyvinvointikursseilta ja -neuvojilta. MUISTA HAKEA. YHTEISHAKU 20.3.–3.4.2019 JYU.FI/SCIENCE STUDY-SCI@JYU.FI KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJA Haluatko vaikuttaa tulevaisuutesi teknologiaan, ympäristöön ja ilmaston muutoksen hallintaan? Opiskelemalla luonnontieteitä tai matematiikkaa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen. Mikä sinusta oikeasti tulee isona? Hyvinvoivaksi ammattilaiseksi
KAIKKI KURSSIT -15 % VERKKOKAUPASTA KOODILLA: YO15 TARJOUS VOIMASSA 18.03.2019 ASTI. PAIKKOJA RAJOITETUSTI. LUE LISÄÄ: WWW.EXIMIA.FI YO-KOKEET EDESSÄ? VERKKOKURSSIT YO-KIRJOITUKSIIN 145 € Valmennuskurssit yliopistoon 09 2727 130 www.eximia.fi Abikurssit AMK Liiketalous AMK Soteli AMK Tekniikka Biologia Biotieteet DI-osastot Farmasia Hallintotieteet Kasvatustieteet Kauppatieteet Kulttuurien tutkimus Liikuntatiede Logopedia Lääketiede Maantiede Oikeustiede Politiikan tutkimus Psykologia Ravitsemustiede Taiteiden tutkimus Teologia Valtiotieteellinen Yhteiskuntatutkimus Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Lappeenranta Oulu Seinäjoki Tampere Turku Verkkokurssit HALUATKO YLIOPISTOON? ylioppilaslehti_2019_210x290.indd 1 28.1.2019 12.05.32
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 UU SI SU K UP OL V I KIRJOITTI SUSANNE SALMI KUVITTI ALIINA KAURANNE
15 UU SI SU K UP OL V I YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Millenniaalit eivät harrasta seksiä entiseen tapaan, sanovat tutkijat. Mitä ihmettä on tapahtunut? ?
Jos luopuisit älypuhelimestasi vuodeksi, ehtisit siinä ajassa rakastella 16000 kertaa. Näin viisasteltiin The New York Timesissa uudenvuodenaattona. Kyse ei ollut vitsistä: artikkelin kirjoittanut Paul Greenberg – jonka aiemmat julkaisut keskittyvät lähinnä kalastukseen – halusi nokkelalla huomiollaan havainnollistaa, kuinka syvälle älypuhelinaddiktioon amerikkalaiset ovat luisuneet. 16000! Yli neljäkymmentä sessiota päivässä! Greenberg ei vaivautunut perustelemaan, miksi moisiin lukemiin olisi syytä tähdätä, mutta jonkinlainen huoli seksin ja älypuhelinten suhteesta huokui tekstistä. Eikä hän ole ainoa. Rujojen tapahtumien vuosi 2016 toi synkkiä uutisia myös seksuaalisuuden saralta. Tuolloin ilmestyi useita suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, joiden viesti oli pysäyttävä: nuorten aikuisten seksi-into on laskussa. Se sai heikkenevän huoltosuhteen kanssa kipuilevan maamme päättäjät takajaloilleen. Ei seksiä, ei vauvoja. Aamulehden pääkirjoituksessa pohdittiin, onko ”masturboivalla kansakunnalla” enää toivoa. Mutta toisinkin voi asian nähdä. Le Monde -sanomalehti esitti kesäkuussa virkistävän näkökulman: entä jos nuorten seksuaalisuus onkin niin uudenlaista, ettei se näy tutkimuksissa? Entä jos nuorilta kysytään aivan vääriä kysymyksiä ja mehustellaan sitten julkisuudessa vastauksilla, jotka kertovat vain osan totuudesta? Jodelin seksikeskustelut (liki 50000 käyttäjää pelkästään kanavalla @seksi) ja dick picit eivät kenties näy tutkimuksissa, mutta eivätkö ne ole osa seksuaalisuuden toteuttamista siinä missä perinteiset yhdynnätkin? Aihetta ympäröi liuta hähmäisiä oletuksia. Selvitimme asiantuntijoiden avustuksella, mitä niistä pitäisi ajatella. Oletus I MILLENNIAALIT EIVÄT PANE Aloitetaan kylmistä faktoista. Pitää paikkansa, että nuoret aikuiset eivät enää ole yhdynnässä entiseen malliin – mutta eivät ole heidän vanhempansakaan. Kattavinta tutkimustietoa suomalaisten seksielämästä tarjoaa Finsex-kyselytutkimus, joka on toteutettu viimeksi kolme vuotta sitten. Tulosten perusteella kaikenikäisten suomalaisten yhdynnät ovat vähentyneet sitten vuoden 2007, jolloin tutkimus edellisen kerran tehtiin. Nuorten aikuisten kohdalla muutos on kuitenkin pienempi kuin missään muussa ikäryhmässä. Seksi ei ole loppunut: 18–24-vuotiaat naiset ovat yhdynnässä keskimäärin kuusi kertaa kuukaudessa, miehet vähän yli neljä. Silti pienikin notkahdus saa kansan syvät rivit hätääntymään, sillä nuorten nyt vain kuuluu olla himokkaita ja panna toisiaan aina kun voivat (vaikka heille terveystiedon tunneilla yhä opetetaankin, että seksi on ennen kaikkea vaarallista tautija raskausriskeineen). Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen tähdentää, että varsinaisesta romahduksesta ei voida puhua. ”Kyllä tutkimustulos jotain kertoo, ei se täysin fuulaakaan ole. Mutta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tarkkaan ottaen on kysytty”, Paalanen sanoo. Finsex-tutkimus on toteutettu ensi kertaa jo vuonna 1971 – siis kymmenen vuotta ennen kuin esimerkiksi homous poistettiin Suomessa sairausluokituksesta. Samalta ajalta on peräisin myös suuri osa tutkimuksessa käytetyistä kysymyksistä. Se selittää, miksi tutkimus keskittyy pitkälti yhdyntöjen laskemiseen. Nykyään vastaajilta tosin kysytään myös esimerkiksi käsi-, suuja anaaliseksistä, jotka kaikki ovat yleistyneet merkittävästi. Silti otsikoihin päätyvät lähinnä yhdyntöjen vähenemistä koskevat luvut. Niiden ulkopuolelle jää paljon: naisten välinen seksi. Kaikki kyberseksi (vähäpukeiset Facetime-puhelut, dick picit, sexting, you name it). Mikä tahansa sellainen seksi, jossa penetraatiota ei tapahdu. Sillä seksiä sekin on, vaikkemme vielä tietäisi siitä juuri mitään. Oletus II ÄLYLAITTEET OVAT TUHONNEET INTIMITEETIN Pohditaanpa hetki sitä, mikä nuorten seksihaluja voisi syödä. Tommi Paalanen nostaa esiin lehtijutuista tutun selityksen: kännykällä oleminen kiinnostaa – joskus paljon enemmän kuin toisen ihmisen hikinen keho. ”Jos kaverit, harrastukset ja kontaktit ovat netissä, omalta sohvalta irtautuminen on vaikeaa”, Paalanen sanoo. Kotisohvalta ei kuitenkaan välttämättä tarvitse poistua, jos seksiä halajaa. 20-vuotias Hanna tunnustautuu Tinderin ylimmäksi ystäväksi. Ahkeran swaippailun ansiosta hänellä on ollut roimasti enemmän seksikumppaneita kuin ikätovereillaan keskimäärin: ”jotain kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen väliltä”. Tarkkaa lukumäärää hän ei enää tiedä. Ensin oli teiniaikojen poikaystävä, sitten yhden illan juttuja tai ”pieniä säätöjä”. Heistä suurin osa on löytynyt Tinderistä, jossa ”voidaan puhua viikko tai pari, tapailla viikko, panna, ja sitten se on siinä”, Hanna kertoo. Seksi kuuluu kuvioon lähes automaattisesti, Hanna sanoo. Kovin tasokasta se ei kuitenkaan välttämättä ole. ”Tuntuu, ettei siinä päästä hirveän pitkälle asian ytimeen. Ei voi kertoa, että tästä mä tykkään, koska kaikki kestää aina vain yhden yön kerrallaan.” Hanna arvioi olevansa seksuaalisesti jossain määrin aktiivisempi kuin kaveripiirinsä keskimäärin. Hän ei kaihda seikkailuja, vaikka kokemus on osoittanut, että toisinaan yhden yön jutut eivät anna juuri mitään. ”Mulla on aina ollut vähän sellainen huumorimieli tässä mukana”, Hanna sanoo. ”Jos menee päin mäntyä, niin ainakin siitä tulee hauska tarina.” Kaikille se ei ole näin mutkatonta. YTHS:n seksuaaliterapeutti, psykologi Marjo Tossavainen sanoo, että vastaanotolla toistuu jatkuvasti sama klassinen kysymys: olenko riittävä? ”Välillä ollaan tosi avuttomia ja pihalla oman ihan tavallisen kehollisuuden ja seksuaalisuuden kanssa. Tulee kauhea huoli ja hätä, että olenko normaali, saako näin kokea.” Vastaanotolle tuleva nuori on kuitenkin jo voiton puolella, sillä avun pyytäminen kannattaa. Ja nykyään sitä todella pyydetään. Niiden 12 vuoden aikana, jotka Tossavainen on YTHS:llä työskennellyt, seksuaalisuuteen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet roimasti. Erektiohäiriöt, haluttomuus ja seksuaalitai sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset uskalletaan ottaa puheeksi suoraan sen sijaan, että vastaanotolle luikittaisiin jonkin muun asian varjolla, Tossavainen sanoo. Se lienee jossain määrin älypuhelinten ja internetin ansiota. Oletus III NUORET MIELUUMMIN RUNKKAAVAT PORNON ÄÄRELLÄ KUIN HARRASTAVAT SEKSIÄ Runkkaatko usein? Tätä 23-vuotias Kasper Kamppuri on useammaltakin ystävältään tiedustellut. Vastaukset ovat saaneet hänet hämilleen. ”Olen törmännyt monesti siihen, että en oikeastaan, kun mulla on toi poikaystävä, jonka kanssa harrastan seksiä. Täh, miksi et? Eihän se ole seksistä pois”, Kamppuri sanoo. ”Masturbaatio on niin eri kokemus. Voit kokea ihan eri asioita kuin seksissä toisen YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 16
17 MUSTA SE ON I H A N VITUN KIVAA
18
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 ihmisen kanssa ikinä. Silti siihen liittyy edelleen sellaista painolastia.” Kamppuri on yksi jokakesäisen Wonderlust-seksifestivaalin tuottajista. Seksistä puhuminen on hänelle työtä, eikä hän siksi arkaile esiintyä tässäkään jutussa omalla nimellään. ”Mä runkkaan lähes joka päivä, koska musta se on ihan vitun kivaa ja tosi iso osa mun hyvinvoinnin ylläpitämistä.” Itsetyydytyksestä puhuminen on monille vieläkin vaikeaa. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään salattavaa, Kamppuri huomauttaa: masturbointi on itsestä huolehtimista siinä missä suihkussa käyminen, syöminen tai ystävien tapaaminen. Ja mitäpä sitä salailemaan, sillä Finsex-tutkimuskin sen tietää: kaikenikäisten suomalaisten itsetyydytys on lisääntynyt. Vaikuttaa siltä, että vuosikymmeniä kestäneen häpeilyn ja pelottelun jälkeen olemme tulleet viimein sinuiksi asian kanssa. 18–24-vuotiaista naisista miltei 80 prosenttia oli harrastanut sooloseksiä tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana. Samanikäisten miesten parissa lukema oli vielä vastaansanomattomampi: sata prosenttia. Sellaisia nuoria aikuisia, jotka eivät eläissään olisi runkkaamista kokeilleet, ei käytännössä ollut. Väestöliiton verkkosivuilla tutkimustulosta ruoditaan muun muassa seuraavasti: ”Itsetyydytys on kompensoinut samanaikaista yhdyntämäärien laskua.” Ja: ”Monessa tapauksessa aktiivisempi itsetyydytys on ollut seurausta siitä, että omalla vakituisella kumppanilla on ollut melko usein seksuaalisen halun puutetta.” Myös aihetta sivuavassa uutisoinnissa tämä havainto on tuotu toistuvasti esiin. Suomalaiset vain tuijottavat nettipornoa ja onanoivat, eikä kukaan enää rakastele; death grip eli kovakouraisesta runkkaamisesta aiheutuva elinten turtuminen uhkaa. Kamppurin mielestä näkökulma on kummallinen. ”Musta se on aika outo ja vahingollinen tapa katsoa masturbaatiota. Siitä välittyy ajatus, että jos haluan runkata ihan omaksi ilokseni, niin kyse on siitä, että multa puuttuisi jotain tai seksielämäni olisi jotenkin vajavaista.” YTHS:n Marjo Tossavainen on samoilla linjoilla. Itsensä rakastelu on tärkeää. ”Kauheasti kannustan sooloseksiin, kun se on yksi seksin olennainen muoto”, Tossavainen sanoo ja jatkaa: masturbointi on kuin hormonaalista ylläpitohoitoa omalle seksuaalisuudelle. Myös pornon katselu, jota usein etenkin nuorten kohdalla syvästi paheksutaan, voi olla – herra varjele! – ihan ok. Porno ei ole seksuaalikasvatusta, mutta järkevissä rajoissa kulutettuna se voi pitää yllä eroottista virettä ja jopa tuoda elävyyttä intiimeihin suhteisiin, Tossavainen sanoo. Vastaanotollaan hän toki kohtaa myös sellaisia opiskelijoita, joille jatkuvasta pornon katselusta on muodostunut ongelma. Heille Tossavainen suosittelee vaihtoehtoisia keinoja: eroottisten novellien lukemista tai äänikirjojen kuuntelemista – mitä tahansa sellaista, missä oma mielikuvitus pääsee töihin. ”Ongelmissa ollaan silloin, kun materiaali ja katsominen vie ihmistä, eikä niin että ihminen itse valitsee, että nyt on sopiva hetki. Tai kun porno ei ole enää seksuaalisuuden käytössä vaan keino lievittää ahdistuneisuutta.” Oletus IV ENNEN OSATTIIN PAREMMIN Vuonna 2016 julkaistiin kohua herättänyt yhdysvaltalaistutkimus, jonka mukaan 1980ja 1990-luvuilla syntyneillä amerikkalaisilla oli selvästi vähemmän seksikokemuksia kuin edellisillä sukupolvilla. Tutkimuksessa kysyttiin 20–24-vuotiailta nuorilta aikuisilta, kuinka monta seksikumppania heillä oli 18. ikävuotensa jälkeen ollut. Tulos sai tutkijat järkyttymään: millenniaaleista 15 prosenttia kertoi jääneensä täysin vaille seksiä, kun taas 1960-luvulla syntyneillä vastaava luku oli aikanaan ollut vain kuusi prosenttia. Japanissa lukemat ovat vielä hurjempia. BBC:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia 18–34-vuotiaista japanilaisista ei ole koskaan harrastanut seksiä. Suomessa seksin määrän väheneminen on näihin maihin verrattuna vielä pientä. Mutta olemmeko kohta Japanin tiellä, ja tuleeko siitä vielä ongelma? Hanna esittää vastakysymyksen: ”Jos ennen harrastettiin enemmän seksiä, oliko se hyvää vai vain sellaista, että nainen makaa siinä ja sille tehdään asioita?” ”Kaiken teknologian, Instagram-meemien ja Youtube-videoiden kautta musta tuntuu, että ihmisille on nykyään enemmän ulottuvilla semmoinen viesti, että seksin pitäisi olla täysin nautinnollista, molempien pitäisi olla messissä ja molemmat voivat tehdä aloitteen.” Hanna muistelee, että terveystiedon tunneilla nautinnosta ei juuri puhuttu, vaan siihen liittyvät oivallukset on täytynyt saada itse. Suostumukseen liittyvä keskustelu sen sijaan on viime vuosina edistynyt harppauksin. Pian se saattaa näkyä myös lainsäädännössä: yli 19 SEKSIÄ YLIOPISTOLLA! HYY:n alayhdistys Akateemiset seksipositiiviset levittää seksin, suostumuksen ja suoran puheen ilosanomaa. Vuonna 2015 perustettu ASP järjestää muun muassa seksiin liittyviä keskustelutilaisuuksia ja dildobingoja. Erityisen suosittuja ovat järjestön vuosijuhlat, joissa on viime vuosina voinut muun muassa otattaa itsestään kuvia ammattipornokuvaajan avustuksella.
20 50000 suomalaisen allekirjoittama Suostumus2018-kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Tavoitteena on muuttaa rikoslakia siten, että ilman suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys olisi aina raiskaus. Marjo Tossavainen on pohtinut suostumusta paljon. Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten naiset olivat alisteisessa asemassa myös seksin osalta: kuului asiaan, että haarat avataan silloin, kun aviomies sitä haluaa. Raiskaus avioliitossa muuttui Suomessa rikokseksi vasta 1994 – muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen myöhään. Nyt on toisin. ”Liberalisoitumisen myötä ollaan kohdassa, että saa itse valita ja päättää, haluaako seksiä ja kenen kanssa”, Tossavainen sanoo. Eikä parisuhteessakaan tarvitse aina haluta. ”Nykyisin ei onneksi juurikaan ajatella, että suhteessa pitää olla seksiä säännöllisesti, jotta se olisi ’kunnossa’. Seksiin ryhdytään silloin, kun molemmilla on aikaa ja halua. Monenlaiset muut asiat ovat tärkeämpiä markkereita sille, voiko suhde hyvin.” Oletus V SEKSI EI YKSINKERTAISESTI KIINNOSTA NUORIA 23-vuotiaalla Henrillä on mutkaton suhde seksiin, useita kumppaneita ja avoin mieli. Vaikka takana on seksikokemuksia noin kahdenkymmenen eri ihmisen kanssa, Henri ei erityisemmin perusta yhden yön jutuista tai Tinder-treffeistä. Seksi on paljon hauskempaa tutun ihmisen kanssa, hän sanoo. Vain yksi asia rassaa: viime viikkoina himot ovat olleet hukassa. ”Mulla on tällä hetkellä huonompi sex drive kuin normaalisti. Olen miettinyt, johtuuko se masennuksesta tai kumppaneideni kiinnostuksen aaltoilemisesta. Sitä on tosi vaikea määrittää”, Henri pohtii. Muitakin mahdollisia syitä hän keksii: elämäntavat, unirytmi, päihteiden käyttö. Kenties saman ihmisen kanssa oleminen kyllästyttää, tai ehkä vika onkin siinä, että kumppaneita on samanaikaisesti useita. Nämä tuntemukset eivät ole vieraita myöskään Henrin ikätovereille. Kandidaatin tutkintoaan ulkomailla tekevä Hanna sanoo olevansa tällä hetkellä niin kiireinen, että aikaa uusille säädöille ei tahdo riittää. Opintojen ja uran edistäminen tuntuu tärkeämmältä kuin seksielämään panostaminen. Entä kuinka usein peitto heiluu seksialan ammattilaisen kodissa? Ei ehkä niin usein kuin voisi kuvitella, Kasper Kamppuri sanoo. Ei, vaikka Kamppurilla on parhaimmillaan ollut kolme vakituista kumppania ja pari lyhytaikaisempaa heilaa samaan aikaan. Liiallisen masturboinnin, pornon katselun tai somettamisen sijaan syy on perinteinen: aina ei ehdi eikä jaksa. ”Seksin harrastaminen jonkun kivan tyypin kanssa on aina ehdottomasti hyvä sijoitus siinä missä unikin, mutta silti sitä ei välttämättä tajua siinä hetkessä”, Kamppuri sanoo. ”Ilmassa voi olla erilaisia odotuksia. Toinen voi olla enemmän tai vähemmän kiihottuneessa tilassa kuin itse on, mistä voi tulla paineita, että miten pääsisin mukaan tähän hommaan. Lisäksi koskaan ei osaa arvioida, meneekö tässä 15 minuuttia vai viisi tuntia. Sitä punnitsee, onko tämä kannattava ajallinen sijoitus.” Kyse on harvoin siitä, että seksi ei kerta kaikkiaan kiinnostaisi, YTHS:n Marjo Tossavainenkin sanoo. Yleensä taustalla on aivan muita asioita: ongelmia parisuhteessa, opiskelustressiä, masennusta tai muita mielenterveysongelmia. Niitä nykyajan nuorilla valitettavasti riittää, eivätkä ne ratkea parisuhteisiin tai synnytystalkoisiin usuttamalla. Siksi Tossavainen toivoisi, ettei keskustelu seksin vähäisyydestä lähtisi liian hurjalle laukalle. ”Jos kauheasti otsikoidaan, että näin on käymässä, siitä tulee nuorelle taas se olo, että seksiä pitäisi olla enemmän ja että tässäkin mä oon huono. Jokainen voisi elää suunnilleen itsensä näköistä elämää tässäkin mielessä.” Hannan ja Henrin nimet on muutettu. Lue Kasper Kamppurin ja Hannan haastattelut kokonaisuudessaan: ylioppilaslehti.fi
THECASUALSEXPROJECT.COM NYU:n psykologian dosentin Zhana Vrangalovan perustama sivusto kerää ja julkaisee tositarinoita yhden illan jutuista ja muusta satunnaisesta seksistä. Selailun perusteella jää tosin epäselväksi, missä määrin tarinat ovat totta ja missä määrin fantasiaa, mutta väliäkö tuolla. Kutkuttavia lukuhetkiä! 21 OMGYES.COM Miten tuottaa naiselle mahdollisimman tyydyttävä orgasmi? Piilaaksossa tiedetään vastaus tähänkin. Jättimäiseen haastattelu aineistoon perustuva OMGYes opastaa käyttä jäänsä sormettamisen saloihin video kerrallaan. 39 euron kertaluontoisen käyttömaksun luvataan menevän orgasmien tutkimiseen. SIUNATTU TEKNOLOGIA! ÄLYLAITTEET VOIVAT TEHDÄ SEKSISTÄ HAUSKEMPAA. KOKEILE VAIKKA NÄITÄ: YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 MOJOUPGRADE.COM Etkö tiedä, kuinka ehdottaisit kumppanillesi threesomea? Tuntuuko suora puhe vaikealta? Ruksi listalta kutkuttavimmat fantasiasi ja pyydä mielitiettyäsi tekemään omalla puhelimellaan samoin. Lopuksi saitti kertoo, minkä fantasioiden suhteen saitte matchin – ja sitten vain toteuttamaan.
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 HALUATKO KUULUA JOUKKOON? Opiskelijoistamme 25% on suomenkielisiä. www.hanken.fi www.kauppatieteet.fi ansokan@hanken.fi Opiskele kauppatieteitä ja aloita kansainvälinen urasi Hankenilla! VAIKKA ET LUVANNUT ALOITTAA UUTTA ELÄMÄÄ, VOIT SILTI KOHENTAA NYKYISTÄ. 5 KUNTOSALIA. LÄHES 40 ERILAISTA RYHMÄLIIKUNTATUNTIA. YLIOPISTOLAISEN KAUSIKORTTI ALKAEN VAIN 8,4€ / KK.
23
YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2018 S AA TAN A AUT A MUA! YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019
NÄIN OKKULTISMI JA MAGIA UIVAT OSAKSI NYKYIHMISEN ARKEA KIRJOITTI IIDA SOFIA HIRVONEN FONTTI JAAKKO SUOMALAINEN
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 K un olin 10-vuotias, rukoilin päivittäin. Uskoin, että Jumala kuuli kaikki ajatukseni. Rukoileminen oli yritys ajatella oikeamielisiä asioita, jotta Jumala ei tuomitsisi minua. Pelkäsin, etten kelvannut Jumalalle. Öisin valvoin ja kuvittelin, että jos ajattelin vääränlaisia asioita, myisin sieluni vahingossa ja peruuttamattomasti Saatanalle. Asuin Itä-Vantaalla, ja saatananpalvontakohu otti mediassa koko ajan synkempiä kierroksia. Koulussa saatananpalvojista varoiteltiin samaan tapaan kuin huumeista ja niiden tarjoajista. Lehdissä toistuivat tämäntyyppiset otsikot: Saatananpalvojat kaivoivat haudasta pääkallon ja luita. – Ilta-Sanomat, 1999 ”Piru merrassa. Saatana on Suomen seitsemänneksi suosituin uskonto.” – City-lehti, heinäkuu 1997 Vuonna 1999 kohu saavutti huippunsa, kun Hyvinkäällä paljastui paloittelusurma, joka yhdistettiin saatananpalvontaan. Tv-dokumenteissa saatananpalvontaan sotkeutuneet nuoret kertoivat kokemuksistaan sälekaihdinten varjossa, puheääni tunnistamattomaksi madallettuna. Poliisi-tv:ssä selviteltiin HIM-yhtyeen yhteyttä saatananpalvontaan, olihan bändi laittanut levynsä nimeen (ironisesti) luvun 666. Kaiken tämän informaation jälkeen jopa Iron Maidenin cd-kannen vilkaisu sai kädet hikoamaan. Eddie-maskotti ja 666 tuntuivat edustavan ”pimeyden voimia”, joiden kanssa ei kannata leikkiä. Piinaava Saatanan pelkoni laantui uskovaisuuteni mukana. 2000-luvun alussa uskalsin jopa katsoa kauhuelokuvia pelkäämättä, että yöllä joku demoni hiippailee huoneeseeni. Herätysliikkeet kuitenkin jaksoivat ylläpitää moraalipaniikkia vielä 2000-luvun puoleenväliin saakka. Saatananpalvonnan varjosta kärsivät niin ”valkoista magiaa” harrastavat wiccat kuin mustiinpukeutuvat hevaritkin. Tänä päivänä saatananpalvonnan aiheuttamat mediakohut kuulostavat lähinnä vitseiltä. Okkultismi ei järkytä. Se vaikuttaa esteettiseltä, coolilta, jopa hyödylliseltä kuin D-vitamiinin syöminen. Instagram-tarinoissa kaverini esittelevät voimakiviään ja nostavat tarot-kortteja. Bileissä he keskustelevat lievällä huvittuneisuudella mutta asiantuntevan innokkaasti kuun vaikutuksesta elämään. Onko okkultismista tullut arkista self helpiä? Vai eikö yhteiskunnallista todellisuutta vain kestä ilman magic? M usta kauluspaita, mustat housut, musta puvuntakki ja kookas väärinpäin käännetty risti kaulassa. Akateemisen kirjakaupan muovikassissa kasapäin kirjoja. Saatananpalvojaksi itseään kutsuvan ihmisen bongaa tavallisena torstaipäivänä kahvilasta helposti. Hän on Johannes Nefastos, helsinkiläinen kirjailija ja uskontotieteen maisteri, joka on vaikuttanut suomalaisen okkultismin kentällä pitkään. Nefastos on Suomen ainoan satanistisen veljeskunnan Azazelin tähden perustaja. Veljeskunta sai alkunsa 13 vuotta sitten Nefastoksen henkilökohtaisen uskonkriisin seurauksena. ”Yritin pitkään elää munkkimaista kristityn elämää, mutta se oli mahdotonta. Kontrasti fyysisen todellisuuden ja henkisen maailman välillä kävi voimakkaaksi. Satanismi hyväksyy elämän varjopuolen.” Azazelin tähden filosofia ei perustu puhtaasti satanismiin, vaan siinä on vaikutteita teosofian perustajan H. P. Blavatskyn ideoista ja kristinuskosta. Okkulttis-filosofiseen seuraan kuuluu noin kahdeksankymmentä jäsentä, jotka asuvat eri puolella Suomea. Nefastos puhuu hiljaa mutta selkeästi, niin miellyttävällä äänellä, että tekisi mieli kuunnella hänen tekemiään äänikirjoja. ”Minulle Saatana ei ole pelkkä vertauskuva vaan osa kosmosta. Azazelin tähden saatananpalvonnassa ’Saatana’ ei ole mikään ulkopuolinen auktoriteetti, vaan kyse on enemmänkin itsetutkiskelusta. Kun pääsemme eroon psykologisesta pintamateriaalista, uppoamme piilotajuntaan ja yhteiseen Jumalaan. Satanismi ei kannusta pahuuteen 26 TEOSOFINEN SINETTI The Seal of the Theosophical Society Teosofinen sinetti koostuu useista uskonnollisista symboleista. Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä. LUCIFERIN SINETTI Sigil of Lucifer Satanistinen symboli, joka on peräisin italialaisesta Grimoirum Verium -loitsukirjasta 1500-luvulta. PSYCHIC CROSS Thee Temple Ov Psychic Youth on brittiläisen Psychic TV -bändin jäsenten perustama verkosto. ORDER OF THE NINE ANGLES 1980-luvulla Briteissä perustettu okkultistinen ryhmä, joka rohkaisee jäseniään ylittämään mentaaliset ja fyysiset rajansa tehdäkseen “spirituaalisen nousun“. Uusnatsiyhteyksistään tunnettu ryhmä ihannoi teksteissään väkivaltaa ja rohkaisi jopa ihmisuhrien tekemiseen. SAATANAN RISTI The Leviathan Cross Tuplaristi symboloi suojelusta ja tasapainoa, ja sen alla oleva ikuisuus-symboli tarkoittaa ikuista universumia. KAAOKSEN SINETTI Sigil of Chaos Kuvio esiintyi ensi kertaa 70-luvulla ilmestyneessä Michael Moorcockin kirjoittamassa The Eternal Champion -fantasiakirjassa. Kirja kuvaa lain ja kaaoksen dikotomiaa. Magia edustaa kaaosta. Se merkitsee Moorcockin kirjassa luonnonlakien rikkomista, joka voi johtaa kauneuteen tai elämän tuhoutumiseen.
YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2018 vaan ymmärrykseen ja eettiseen toimintaan.” Nykyaika on otollinen satanistisille ja okkultistisille vaikutteille, koska monet käyvät läpi jonkinlaista uskonkriisiä, Nefastos sanoo. ”Olemme menettäneet uskonnon, mutta kaipuu hengellisyyteen ei ole hävinnyt minnekään. Taide ja filosofia auttavat isojen kriisien keskellä vain tiettyyn pisteeseen asti. Satanismi on uskonkriisin uskonto.” Satanismi on postmoderni ja post truth -henkinen do it yourself -”uskonto”. Se ei tarjoa dogmaattista totuutta. Vapaa tahto merkitsee sitä, että jokainen etsii ja määrittelee totuutensa itse. Satanistin ei tarvitse uskoa muuhun kuin itseensä. Monen satanistin mielestä ”oikeat satanistit” ovat ateisteja. Osa harjoittaa magiaa, osa ei. Okkultisti ja satanismin pioneeri Aleister Crowley tunnetaan motostaan Do what thou wilt, joka tarkoittaa, että jokaisen on elettävä syvimmän ”tahtonsa” mukaan. Satanisteista monelle nousee ensimmäisenä mieleen Anton La Veyn vuonna 1966 perustama The Church of Satan. Jos 60-luvun hippiliike syntyi vastaiskuna kunnolliselle perhe-elämälle, The Church of Satan oli vastaisku hippiliikkeen yhteisöllisyydelle. Ateistinen, individualismia ylistävä organisaatio käänsi kristittyjen ja hippien arvot ylösalaisin ja trollasi kauan ennen kuin internetiä oli keksitty. Tänä päivänä The Church of Satan naureskelee Twitter-tilillään kristityille ja korjaa satanismiin liittyviä väärinkäsityksiä. Sillä on yli 200000 seuraajaa. Johannes Nefastos karsastaa The Church of Satanin nihilismiä ja yritystä omia satanismi nimiinsä. ”Minusta on hyvä, että olemme päässeet eroon vielä 2000-luvun alussa vallalla olleesta ilmapiiristä, jolloin korostettiin eroa ’älykkäiden ateistien’ ja tyhmien uskovaisten välillä. Vihdoin usko tajutaan hengellisen ymmärryksen tavaksi, jolla on tietty funktionsa ihmismielessä.” Nefastos palvoo Saatanaa tekemällä rukousharjoituksia, lukemalla ja pyrkimällä elämään eettisten periaatteiden eli rakkauden, totuudellisuuden ja ponnistuksen mukaisesti. Näitä periaatteita saa jokainen Azazelin tähden jäsen toteuttaa oman tulkintansa mukaan. Seura yhdistää erilaisia esoterismin muotoja ja irtautuu poliittisista ideologioista. Azazelin tähden Helsingin-jaosto kokoontuu pari kertaa kuussa lukemaan tekstejä ja keskustelemaan. Eläinuhrit ja kirkonpolttamiset ovat filosofisista lukupiireistä kaukana. Nefastos sanoo seuranneensa kiinnostuneena kehitystä, jossa satanistinen estetiikka ja sen ongelmat ovat sulautuneet osaksi valtakulttuuria. Hänen mukaansa monet joidenkin satanistien liputtamat asiat, kuten moninainen sukupuolikäsitys sekä myönteinen ja kokeileva suhtautuminen seksuaalisuuteen, ovat nykyään liberaali normi. ”Kristinusko on tänä päivänä niin sekularisoitunutta, ettei satanistisella estetiikalla tai jonkin asian leimaamisella ‘satanistiseksi’ voi enää provosoida. Populaarikulttuurissa magia itsessään esitetään neutraalina. Esimerkiksi Sabrina-tv-sarjan uudelleenversioinnissa palvotaan samanlaista Baphomet-patsasta, jonka äärellä rukoilen itse kotona.” Netflixin viime syksynä ilmestynyt Sabrina, Teininoita -sitcomiin perustuva Chilling Adventures of Sabrina kertoo saatanallisesta Church of Night -noitakultista. Sarjan päähenkilö, 16-vuotias Sabrina, on noidan ja ”tavallisen kuolevaisen” lapsi, joka joutuu operoimaan kahden maailman välillä. Sabrina käyttää magiaa koulukiusaavia toksisia miehiä ja kultin kieroutuneita hierarkioita vastaan. Taistelu ei kuitenkaan onnistu ilman pimeimpien voimien apua. Noitien yhteisö korostaa vapaata tahtoa, mutta painostaa Sabrinan faustiseen kaupankäyntiin ja myymään sielunsa Saatanalle vastineeksi voimakkaista maagisista kyvyistä. Sabrinaa katsoo millenniaaliyleisö, jota kiehtoo ajatus noituudesta ja magiasta voimaantumisen välineenä. Sarjasta tuli nopeasti niin suosittu, että sen toisen tuotantokauden kuvauksia aikaistettiin. 27 BAPHOMETIN PATSAS Statue of Baphomet Okkultistit ottivat hedelmällisyyttä symboloineen Baphometin omakseen 1800-luvulla. Kuva ilmaisee dualiteettien, kuten maskuliinisuuden ja feminiinisyyden sekä valon ja pimeyden yhteyttä toisiinsa. Pukin kädet muodostavat hermetismin merkin toisen osoittaessa ylös, toisen alas. Tämä merkki ilmaisee sanontaa “niin ylhäällä, kuin alhaalla”. Sarvien välistä loistaa älykkyyden liekki.
S abrinassa näyttäytyy ”positiivinen saatanakuva”, joka alkoi muodostua valistuksen ja romantiikan vaikutuksesta 1800-luvulla. Ruotsalaisen uskontotieteen dosentin Per Faxneldin mukaan Saatana on ensimmäinen ”feministinen liittolainen” ihmiskunnan historiassa. Tulkintoja voi vetää jo juutalaisten lakikirjasta Talmudista ja Raamatun luomiskertomuksesta. Aatamin ensimmäinen vaimo Lilith ei suostu Aatamille alistetuksi, ja kostoksi Jumala tekee hänestä demonin, joka varastaa vauvoja yön pimeydessä. Aatamin seuraava vaimo Eeva puolestaan syö paholaisen houkuttelemana hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. 1800-luvun lopun prerafaeliittitaiteilijoiden maalauksissa ja dekadenteissa romaaneissa demoninen naishahmo ja Lucifer esitettiin uhkaavuudestaan huolimatta ihanteellisina. Sen sijaan, että ihmiset eläisivät harmonisesti ennalta määritellyssä patriarkaalisessa järjestyksessä, he määrittelivät itse totuutensa, mahdollisista traagisista seurauksista huolimatta. Lucifer kuvattiin kauniina olentona, joka ei edustanut kaiken pahan viheliäistä alkujuurta vaan älyä, yksilöllisyttä ja luovuutta. Individualismin ihannointi kääntyy kuitenkin nopeasti fasistiseksi näkemykseksi vahvemman oikeudesta ja hierarkkisesta yhteiskunnasta. Äärioikeistolla ja okkultismilla on pitkä yhteennivoutunut historia. Yhteys on edelleen olemassa, sillä äärioikeiston metodit ovat kaaosmagiikasta tuttuja: otetaan käyttöön tehokkain saatavilla oleva vaikuttamisväline eli internet. Levitellään disinformaatiota, jolla ei ole mitään yhteyttä siihen, miten asiat ”oikeasti ovat” ja katsotaan, muuttuuko todellisuus. No, ei muutu, mutta käsitykset siitä kyllä. Ei ole sattumaa, että Putinin neuvonantajana toimii modernia maailmaa vihaava esoteerikko Alexander Dugin. Trumpin taustalla häärinyt Steve Bannon on puolestaan siteerannut julkisesti italialaista fasistimystikkoa Julius Evolaa ja sanonut pitävänsä Luciferia ” Raamatun parhaana hahmona”. Samaan aikaan kun Steve Bannon on ihastuksissaan siitä, että hänen vihaajansa vertaavat häntä Saatanaan, intersektionaaliset feministit haluavat samaistua noitiin. Trumpin noustua presidentiksi Yhdysvaltoihin on perustettu antifasistisia noitapiirejä, jotka tekevät ja jakavat loitsuja äärioikeistoa vastaan. Äärioikeistolla on voimaa muokata julkisia keskusteluja ja määritellä käsitteitä haluamikseen. Sille täytyy siis muodostaa vastavoima – vaikka sitten magian avulla, ellei muu onnistu. Magic Resistance -ryhmä koostuu Vox-lehden arvion mukaan noin 13000 uuspakanasta ja noidaksi itseään nimittävästä aktivistista, jotka tekevät kuukausittaisia loitsuja Trumpin pysäyttämiseksi. Loitsu syntyi alun perin vitsinä, mutta kollektiivi on huomannut, että se on synnyttänyt ”energiaa”, joka antaa, jos ei muuta, voimaa harjoittajilleen. Yerbamala-noitakollektiivi on puolestaan jakanut Anti-Fascist Spellbookinsa Google Docsissa: // PRINT IMMEDIATELY// DO NOT SAVE // DISSEMINATE // WASH RINSE REPEAT // THE WORK ISN’T FINISHED UNTIL FASCISM IS DEAD Tällainen olisi epäilemättä kelvannut jopa itse Aleister Crowleylle – hänen mukaansa oli nimittäin epärelevanttia, onko jokin konsepti olemassa fyysisessä todellisuudessa. Magian harjoittaminen tuottaa tuloksia, mutta uskomukset pitää erottaa objektiivisesta todellisuudesta. Joogatunnilla opettaja kehottaa manifestoimaan eli käyttämään maagista metodia, jossa mieli keskitetään asioihin, joita haluaisi tapahtuvan. Harjoituksessa energiat kanavoituvat, hän väittää. Viisi vuotta sitten olisin mutissut, että en lähde mukaan ‘”tämmöiseen” ja vaikeilevasti poistunut salista. Nyt kokeilen. On vuosi 2019, ja ahdistusta on hyvin vaikea hoitaa toimivalla tavalla. Jos onnistunkin saamaan jonkinlaista energiaa, mitä haittaa siitä voisi olla? Jos ei voi muuttaa ympäröivää todellisuutta, ainakin voi yrittää hallita oman pään sisällä vallitsevaa kaaosta. YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 30 BAPHOMETIN SINETTI Sigil of Baphomet Church of Satanin virallinen tunnus. Baphometin sinetti esiintyi ensi kertaa vuonna 1968 julkaistun The Satanic Mass -LP-levyn kannessa, joka oli liveäänitys Anton LaVeyn toimittamasta mustasta messusta. SIIVEKÄS KÄÄRME The Winged Serpent Lääketieteilijöiden käyttämällä symbolilla on monia okkultistisia merkityksiä, joista yksi on valaistuminen ja intensiivinen tietoisuus. UNIKURSAALI HEKSAGRAMMI Unicursal hexagram Aleister Crowleyn perustaman Thelema-uskonnon symboli, jonka harjoittajia kutsutaan thelemiiteiksi. Kuviosta löytyvä pentagrammi symboloi viittä mikrokosmista elementtiä, jotka kohtaavat taivaalliset makrokosmiset voimat. PIETARINRISTI Cross of Saint Peter Apokryfisen evankeliumin mukaan Pyhä Pietari pyysi, että voisi kuolla ristiinnaulittuna alaspäin, koska ei ollut mielestään tarpeeksi arvokas kuolemaan samalla tavalla kuin Jeesus Kristus. Väärinpäinkäännetty ris ti symboloi myös antikristillisyyttä. MONSTER Energiajuomat ovat Saatanan tekosia. M-kirjain muodostaa hepreaksi numeron 666. Mietipä sitä!
OTIMME MAGIAVÄLINE INTERNETIN AVULLA YHTEYTTÄ RAPAKON TAKANA ASUVAAN SAATANAAN, JOKA ELÄÄ FILMITÄHTI ANTTI HOLMAN BODATUSSA VARTALOSSA. NÄIN HÄN VASTASI: Miten saan pidettyä kiinni tervehenkisistä elämäntavoista? Raivo ja viha ovat hyviä apuvälineitä. Hyvällä mielellä ei kannata mennä kuntoilemaan; kauna ja katkeruus auttaa varsinkin puristusta vaativissa suorituksissa. Epäterveellisiin ruokailutottumuksiin auttaa se, että syö alasti peilin edessä. Viinaa ja tupakkaa ynnä muita päihteitä voi vetää niin paljon kuin haluaa, ne rankaisevat käyttäjäänsä kyllä itsestään. Sielu. Mikä se on ja missä sen voi myydä pois? Ihmisillä ei itse asiassa ole enää ollut sieluja sen jälkeen, kun heitä ruvettiin rokottamaan. Kiinalaisen sielun voi kuitenkin hankkia AliExpressistä ja jossain vaiheessa sieluja jaettiin myös Maria Veitolan elämäntaitooppaan kylkiäisenä. Minä myin käytettyjä sieluja FB:n Helvetin kirppis -ryhmässä, mutta se meininki muuttui niin pelottavaksi, että oli pakko lopettaa. Mitä me kaikki, pienet ihmiset, voisimme tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Facebook on tärkein ase ilmastonmuutosta vastaan. Aina kun ei lennä lentokoneella, se kannattaa kirjoittaa Facebookiin. Tällöin muut ihmiset ihailevat kirjoittajan vakaumuksellisuutta ja ottavat siitä oppia. Myös lapsettomuudesta kannattaa kertoa. Lapsen hiilijalanjälki on 58,6 tonnia vuodessa ja yhden mannertenvälisen lennon 0,7–2,8 tonnia. Seuraavan kerran kun joku juhlii lapsen syntymää Facebookissa, kannattaakin lapsettoman käydä kommentoimassa että minäpä lennän tuon kudosryppään ansiosta joka vuosi 20 kertaa Atlantin yli kunnes jompikumpi meistä kuolee. Koko ajan väsyttää ja stressiä pukkaa. Mikä avuksi "millenniaali burn outiin"? Suomessa on kauhean vaikeaa saada adhdja narkolepsialääke Attentinia, joka on amfetamiinijohdannainen. Yhdysvalloissa sitä myydään Adderall-nimellä. Täällä sitä käyttävät nuoret mutta niin kuulemma iäkäs presidenttikin, tosin nenän kautta. Se ilmeisesti auttaa jaksamaan tässä sirpaleisessa nykyajassa ja pätkätöissä. Miten voisi muuttua coolimmaksi ja suositummaksi? Ah, tämä onkin vaikea kysymys. Riippuu siitä, kenen silmissä haluaa olla suosittu. Jos esimerkiksi haluaa olla cool maaseudulla asuvien hiljaisten ja rasvaisten naisten silmissä, kannattaa alkaa räpätä pillusta ja menestyksestä. Jos taas haluaa olla suosittu brunssintuoksuisten ja vihamielisten kaupunkilaisten keskuudessa, kannattaa alkaa räpätä taiteesta ja tyhjyyden kokemuksesta. Koko kansan rakkauden saa voittamalla urheilukilpailussa yllättäen tai Spike Leen elokuvassa näyttelemällä. KYSY SAATA NALTA 31
www.suomenteatteriopisto.fi toimisto@suomenteatteriopisto.fi HOVI – Sukkavartaankatu 9 KOMEDIATEATTERI – Lapintie 3 a toimisto puh. 0207 288 388 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min TEATTERISTA AMMATTI Teatteriopiston kevään hakuaika 1.4.-20.5. • Näyttelijäntyön peruslinja • Näyttelijäntyön jatkolinja • Musiikkiteatteripainotteinen peruslinja Pääsyvaatimuksena on, että hakija on täyttänyt ennen opintojen alkamista 16 vuotta, ja että hän on suorittanut oppivelvollisuutensa. ILMOITTAUTUMINEN www.suomenteatteriopisto.fi AMMATTIIN OHJAAVAA KOULUTUSTA NÄYTTELIJÄKSI AIKOVILLE TAMPEREELLA > SOCKOM.HELSINKI.FI SÖK TILL SVENSKA SOCIALOCH KOMMUNALHÖGSKOLAN VID HELSINGFORS UNIVERSITET STUDERA PÅ SVENSKA VID ETT AV VÄRLDENS TOPPUNIVERSITET. BLI EXPERT INOM: JOURNALISTIK OCH KOMMUNIKATION SOCIALPSYKOLOGI STATSKUNSKAP MED FÖRVALTNING SSOCIOLOGI RÄTTSVETENSKAP SOCIALT ARBETE OCH SOCIALPOLITIK ANSÖKNINGSTID 20.3–3.4.2019
KUOPIO / IISALMI / VARKAUS savonia.fi #HaeTulevaisuus #SavoniaAMK Hae tulevaisuus Hae opiskelemaan Savoniaan Muotoilun koulutus Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Matkailuja ravitsemisala Musiikki ja tanssi Tekniikan ala Sosiaalija terveysala Hae 20.3.–3.4.2019 Luova. Luotettava. Akateeminen. SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. ALOITA YLIOPISTOSI HEOSSA! Valmentaudu yliopistoon ja AMKiin! 19.8.201929.5.2020 Arkkitehtuuri ja muotoilu Kasvatustiede Kauppatieteet Liikuntaja terveystieteet Lääketiede Oikeustiede Psykologia Sisustussuunnittelu Teologia ja historia Valtiotieteet Täytä hakemuksesi: www.heo.fi HEOssa voi opiskella monipuolisesti kulttuuria, mediaa ja yliopisto-opintoja. Opiskelu kansanopiston yhteisöllisessä ilmapiirissä on ponnahduslauta jatkoopintoihin tai työelämään. HEO_YO97x280.indd 1 24.1.2019 9.39
34 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 J oulukuussa helsinkiläinen Mirna Shampemba sai puhelun poliisilta. Hänen olisi otettava passinsa mukaan ja tultava asemalle keskustelemaan maasta karkottamisesta. Shampemba syntyi vuonna 1990 Kongon demokraattisessa tasavallassa, silloisessa Zairessa. Hänen isänsä kuului poliittiseen oppositioon, minkä vuoksi perheen oli muutettava pois maasta, kun Shampemba oli vielä taapero. Ensiksi perhe päätyi Etelä-Afrikkaan. Kun Shampemba oli kymmenen, matka jatkui Suomeen – maahan, jossa lasten olisi varmasti hyvä kasvaa, vanhemmat ajattelivat. Shampemba oppi nopeasti suomen kielen, pelasi koripalloa ja kasvoi aikuiseksi Suomessa. Hänen tilapäinen oleskelulupansa muutettiin jatkuvaksi. Lukion jälkeen Shampemba haki opiskelemaan kauppatieteitä Yhdysvaltoihin, sai paikan ja lähti. Se päätös koitui myöhemmin hänen kohtalokseen. Shampemban opintojen aikana hänen siskonsa ja äitinsä saivat Suomen kansalaisuuden. Shampemballe kansalaisuutta ei myönnetty, koska hänen virallinen osoitteensa ei tuolloin ollut Suomessa. Samalla oleskelulupakin vanhentui. Shampemba palasi kotiin vuonna 2015 turistiviisumilla. Sen jälkeen byrokratian Ulos täältä! kanssa taistelu on tullut hänelle tutuksi. Vuonna 2017 Shampemba sai kielteisen oleskelulupapäätöksen, jota Maahanmuuttovirasto perusteli seuraavasti: ”Hakija on vapaaehtoisesti muuttanut pois Suomesta vuonna 2009 opiskellakseen Yhdysvalloissa, ja hän on palannut takaisin Suomeen vasta vuonna 2015.” Perustelu on Shampembasta outo. ”Asianajajani sanoi, että eihän suomalaiselta oteta kansalaisuutta pois, jos matkustaa tai opiskelee ulkomailla. Viranomaiset painottavat, että olen vapaaehtoisesti ollut muualla. Että kukaan ei pakottanut minua lähtemään.” sh a mpemba n paluu osui niin sanottuun pakolaiskriisiin, vuoteen, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kriisi kiihdytti julkista keskustelua maahanmuutosta entisestään ja tarjosi äärioikeistolle lisää materiaalia uhkakuviin. Ilmapiiri maahanmuuton suhteen kiristyi. Se johti maahanmuuttoa ja ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön muutoksiin. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toteuttaman empiirisen tutkimuksen mukaan myös Maahanmuuttoviraston tulkinnat hakemuksista kiristyivät selvästi. Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Maahanmuuttovirasto on vuoden 2015 jälkeen myöntänyt suhteessa huomattavasti aiempaa vähemmän turvapaikkoja. Vertailujaksolla 14 prosenttia päätöksistä oli kielteisiä, kun taas vuoden 2015 tapahtumien jälkeisellä jaksolla 79 prosenttia päätöksistä oli kielteisiä. Hakijaprofiileissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. ”Kyllähän se näin on, että linjaa kiristettiin” kommentoi Pekko Vuorio, Maahanmuuttoviraston entinen ylitarkastaja. ”Maahanmuuttovirasto oli ja on itsenäinen organisaatio sisäministeriön alla. Sisäministeriö kuitenkin tulosohjaa sitä. Kiistetään, ettei sisäministeriö linjaa Maahanmuuttoviraston toimia, mutta kyllähän se vaikuttaa, mitä sieltä päin toivotaan tulosten olevan.” Maahanmuuttoviraston työntekijät pitivät turvapaikanhakijoiden syitä ja pelkoja merkittävästi harvemmin uskottavina vuonna 2017 ja vaativat myös huomattavasti yksityiskohtaisempia todisteita kuin vuonna 2015, ennen pakolaiskriisiä, viime vuoden tutkimuksessa havaittiin. Tuloksissa painotettiin, ettei muutosta voida selittää ulkomaalaislainsäädännön muutoksilla, vaan keskeinen tekijä on Maahanmuuttoviraston linjan kiristyminen. ”Sitähän virkamiehet tekevät – toteuttavat lainsäätäjien tahtoa. Ei siihen tarvita mitään YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KIRJOITTI AURORA LEMMA KUVASI EVELIN KASK
Mirna Shampemba kasvoi suomalaiseksi. Sitten hän joutui byrokratiapainajaiseen, jonka päätteeksi hänet halutaan nyt karkottaa maasta.
37 suoraa käskyä. Itsenäisyys tarkoittaa enemmän sitä, että lainsäädäntöä sovelletaan itsenäisesti.” Linjan kiristyminen on huomattu myös ulkomailla. Ranskalainen hallinto-oikeus ei vuonna 2017 suostunut palauttamaan irakilaista turvapaikanhakijaa Suomeen Dublinsopimuksen nojalla. Oikeus katsoi, että Suomessa riski pakkopalautukseen ja ihmisoikeuksien rikkomiseen on liian suuri. iloisen kotiinpa luu n sijaan Shampembaa odotti Suomessa hakemusrumba. ”Ensin suurlähetystöstä sanottiin, että voin uusia oleskelulupani kun palaan Suomeen, mutta palatessani Maahanmuuttovirasto sanoi, että tämä ei onnistu. Jouduin hakemaan muuta oleskelulupaa, jotta voin jäädä kotiin”, Shampemba sanoo. ”Lopulta päädyin hakemaan kouluun, jotta voisin hakea opiskelijan oleskelulupaa ja tämän jälkeen kansalaisuutta.” Ammattikorkeakoulun pääsykokeen tuloksia odotellessaan Shampemba lähti pariksi kuukaudeksi Kongoon, sillä turistiviisumin voimassaolo päättyi. Tämä oli Shampemban ensimmäinen pitkä matka synnyinmaahan. ”Oli se aika dramaattinen muutos, kun ei voinut esimerkiksi liikkua vapaasti”, Shampemba sanoo. Shampemban isä asui Kongossa, ja tytär vietti aikaa hänen kanssaan. Muut läheiset asuvat Suomessa tai Etelä-Afrikassa. Kun koulusta sitten tuli viesti, että Shampemba oli päässyt opiskelemaan, hän haki oleskelulupaa lähimmästä Suomen suurlähetystöstä eli Tansaniasta. Kongosta pääsi Tansaniaan vain lentämällä Sambian kautta. Myös tähän lentomatkaan tultaisiin myöhemmin viittaamaan kielteisissä oleskelulupapäätöksissä. Päätös vuodelta 2017: Shampemba on ”matkustellut passinsa leimojen perusteella runsaasti eri Afrikan maissa, mukaan lukien kotimaassaan Kongon demokraattisessa tasavallassa”. Päätös viittaa kolmeen maahan, joissa Shampemba vieraili vuonna 2015, koska Suomen oleskeluluvan hakeminen vaati sitä. Päätöksen mukaan Shampemba on lisäksi ”kielitaitoinen ja koulutettu nainen”, jonka ei voida katsoa ”joutuvan Kongon demokraattisessa tasavallassa kohtuuttomiin olosuhteisiin”. Kielteiset päätökset eivät missään kohtaa kiellä Shampemban suomalaisuutta tai hänen siteitään Suomeen, vaan perustuvat ennen kaikkea logiikkaan, että hän pärjäisi myös Kongossa. ”Varmaan pärjäisinkin siellä. Lähes kuka vaan suomalainen voisi muuttaa mihin tahansa aikuisena ja luultavasti pärjäisi jotenkin. Mutta Suomi on minulle koti. Koen olevani kaikin tavoin suomalainen.” Shampemba palasi opiskelijan oleskeluluvalla Suomeen, mutta haki pian jatkuvaa oleskelulupaa muulla perusteella. Kävi nimittäin ilmi, ettei opiskelijan oleskeluluvalla voinut hakea Suomen kansalaisuutta. Lisäksi Shampemba haki jatkuvaa oleskelulupaa, koska halusi tehdä töitä. Opiskelijan oleskeluluvalla saattoi työskennellä vain rajatusti. Shampemba vetosi myös kiinteisiin siteisiin Suomessa. ”Kotini ja perheeni ovat Suomessa, joten se tuntui itsestään selvältä.” Shampemba haki oleskelulupaa muulla perusteella kesäkuussa 2016. Hänelle kerrottiin, että käsittelyssä menee puoli vuotta. Tuli uusi vuosi, mitään ei kuulunut. Lopulta elokuussa vuonna 2017 eli yli vuotta myöhemmin saapui kielteinen päätös. Maahanmuuttovirasto vetosi päätöksessä siihen, että oleskeluluvan myöntäminen muulla perusteella on poikkeuksellista tapauksissa, joissa myöntämisperusteena ovat hakijan Suomeen syntyneet siteet. ”Mikähän sellainen poikkeustilanne olisi?” Shampemba kysyy. ”Olen tullut tänne 10-vuotiaana ja puhun suomea. Perheeni, jolla on Suomen kansalaisuudet, on täällä. Työni, kumppanini ja ystäväni ovat täällä. Jos minä en täytä kiinteän siteen kriteereitä, niin herää kysymys, että kuka täyttää?” Pekko Vuorio ei osaa suoraan vastata kysymykseen. ”Ulkomaalaislaissa ei ole määritelty, mitä kiinteät siteet Suomeen konkreettisesti tarkoittavat. Se on enemmänkin oikeuskäytännön kautta kehittynyt tulkinta.” ”Oleskeluluvan hakeminen muulla perusteella on todella hankalaa. Yksi esimerkki henkilöstä, jolle kyseisen luvan voisi myöntää, on amerikansuomalainen, jolla on suomalaisia sukujuuria.” k a ik k ien olesk elulupa asioiden käsittely siirtyi poliisilta Maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 alussa. Lisääntyneen hakemusmäärän lisäksi organisaatiomuutokset hidastivat käsittelyä niin, että laissa säädetyt käsittelyajat paukkuivat. Mirna Shampemban lisäksi monet muut elivät pitkään tyhjän päällä. Pitkä odottelu loi turvattomuutta ja ahdistusta. Samat tunteet ovat värittäneet myös Shampemban elämää viime vuosina. ”Minulle tärkeintä elämässä on turvallinen olo ja nauru. Tämän prosessin myötä minulle on tullut todella epäturvallinen olo, ja se on kieltämättä ollut rankkaa. Rankempaa kuin mikään, mitä olen aiemmin kokenut. Mutta olen selvinnyt naurulla. Olen jättänyt ympärilleni ainoastaan ne ihmiset, joiden kanssa on aidosti hyvä olla, sillä elämä on jo tarpeeksi monimutkaista.” Kielteisen päätöksen jälkeen Shampemba hankki asianajajan ja teki valituksen hallinto-oikeuteen. Kesti jälleen vuosi, kunnes hallinto-oikeus antoi päätöksen. Myös se oli kielteinen ja vahvisti Maahanmuuttoviraston karkotuspäätöksen. Shampemba pyysi asianajajansa kanssa suullista käsittelyä, jotta päätöksentekijät tapaisivat hänet kasvokkain. Ehkä siten hän voisi todistaa olevansa suomalainen muutenkin kuin paperilla. Suullinen käsittely evättiin. k a ns a i n vä l isiss ä t u t k i m u k siss a on havaittu, että hakemusprosessia määrittää voimakas epäilyksen kulttuuri. Oletus on tämä: oleskelulupaa hakeva yrittää lähtökohtaisesti huijata. Sosiaalipolitiikan tutkija Jukka Könönen kirjoittaa vuonna 2014 julkaistussa väitöstutkimuksessaan, että poliisilla on huomattavan paljon harkintavaltaa käännytysprosessissa. Poliisi saa päättää, missä vaiheessa karkotusmääräys pannaan toimeen. Poliisilla on valta karkottaa henkilö, vaikka tämä olisi valittanut karkotuspäätöksestä ja käsittely olisi kesken. Myös yksittäisten viranomaisten harkintavallalla on painoarvoa. Viime kädessä yksittäiset virkamiehet päättävät, miten uskottavana hakijaa pidetään. Inhimillisten tekijöiden lisäksi on pohdittava suomalaisuuden määritelmää. Mirna Shampemban tapauksessa on lopulta kysymys harkinnasta: siitä, mitä hakemuksen käsittelijä pitää vahvana siteenä, ketä suomalaisena. YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019
40 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Mitä enemmän yksittäisten ihmisten harkintavalta korostuu, sitä enemmän vaikuttavat myös piilevät asenteet ja ennakkoluulot. Johanna Leinosen ja Saara Pellanderin vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että perheenyhdistämispäätöksiä koskevissa tilastoissa nousee esiin selviä etnisyyteen liittyviä rajoja. Päätökset suosivat selkeästi tiettyjen maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Uuden-Seelannin hakijoita. Hyväksymisprosentti perheenyhdistämisissä oli näiden maiden kansalaisille lähes sata prosenttia, kun taas esimerkiksi somalialaisten hyväksymisprosentti oli vain 50. Perheenyhdistämistä koskevia lakeja on kiristetty vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Myös Mirna Shampemballa on kokemusta perheenyhdistämisestä. Hänen isänsä, joka ei alun perin muuttanut perheen kanssa Suomeen, haki vuonna 2014 oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella. Lupa kuitenkin evättiin vetoamalla siihen, että Shampemba ja tämän sisko olivat asuneet jo niin kauan erossa isästään, ettei heillä enää ollut tähän vakaita siteitä. u l ko m a a l a i s l a i n sov e lta m i n e n ja hakemusten teko on monimutkaista. Mirna Shampemba on onnekas, sillä hänellä on varaa lakimieheen. Useimmilla ei ole samoja mahdollisuuksia, varsinkaan Suomeen vasta muuttaneilla. Etenkin turvapaikanhakijat ovat riippuvaisia valtion antamasta avusta. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden oikeutta hallintovaiheen oikeusapuun ”Tässä olisi voinut käyttää maalaisjärkeä.”
41 kuitenkin rajoitettiin. Oikeusavustajien työ siirrettiin uusille, kokemattomille avustajille. Lisäksi rajoitettiin avustajien osallistumista turvapaikkapuhutteluun, josta päätös suuresti riippuu. Valitusaikaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen lyhennettiin hallintolainkäyttölaissa määriteltyä 30 päivää lyhyemmäksi. Siirtolaisinstituutin 2016 laatimassa selvityksessä todetaankin, että ”ei ole hyvän hallinnon eikä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista, että valitusajat ovat yhdessä asiaryhmässä lyhyem piä kuin muissa”. Kaikki tämä monimutkaisuus lisää stressiä jo ennestään vaikeaan elämäntilanteeseen. ”Yritän parhaani mukaan elää ihan kuin tätä koko juttua ei olisi olemassa tai että tämä olisi jotenkin normaalia. Vietän aikaa kumppanini kanssa ja nauran hänen huonoille vitseilleen. Käyn äidin kanssa ostoksilla ja ihmettelen, miten hän tietää aina, missä kaupoissa on alennusmyynnit”, Shampemba sanoo. ”Mutta sitten joku ehdottaa lomamatkaa tai joku sukulainen ulkomailla on menossa naimisiin, ja minun täytyy sanoa että sori, en voi tulla, koska en pääsisi takaisin kotiin. Kun kuulen jostain kiinnostavasta työstä tai suunnittelen ensi vuotta, tajuan, että enhän minä voi sitoutua mihinkään. En tiedä, olenko täällä enää kuukauden päästä.” k u n m i r n a s h a m p e m b a odotti hallintooikeuden päätöstä, hän haki myös työperusteista oleskelulupaa. Suomessa Shampemba oli työskennellyt kahvilassa, tehnyt markkinointitöitä freelancerina ja perustanut oman pienen vaateyrityksen. Tammikuussa 2018 hän oli aloittanut markkinoinnin ja myynnin asian tuntijana muotoilufirmassa. Työlupahakemus kulki saatavuusharkinnan kautta. Saatavuusharkinta merkitsee lakia, joka koskee EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden oikeutta työlupaan. Ajatus on, että ennen kuin työntekijöitä palkataan näiden maiden ulkopuolelta, tulisi selvittää, onko työhön saatavilla ketään suomalaista tai EU:n kansalaista. Saatavuusharkintaa on arvosteltu tehottomaksi ja resursseja tuhlaavaksi usealta taholta, ja sen poistaminen on esimerkiksi Keskuskauppakamarin ajama tavoite. Asiantuntijoiden mukaan rekrytointiin ja työelämästatukseen liittyvät kysymykset ovat jopa asiaa hyvin tunteville liian vaikeaselkoisia. Saatavuusharkintaa on sujuvoitettu tietyillä aloilla, joilla on ely-keskuksen mukaan pitkään jatkunut työvoimapula. Näihin kuuluvat esimerkiksi siivoojat ja rakennusalan ammattilaiset. Ei ole sattumaa, että nämä ovat myös aloja, joihin jopa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat usein päätyvät työskentelemään. Shampemba halusi kuitenkin jatkaa koulutustaan vastaavassa työssä ja suuntasi oleskelulupahakemuksensa te-toimistolle. Sieltä sen oli määrä siirtyä Maahanmuuttovirastolle, joka tekisi lopullisen päätöksen. Lain mukaan päätös pitäisi tehdä neljän kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Shampemba jätti hakemuksensa helmikuussa 2018. Te-toimisto alkoi käsitellä sitä vasta syyskuussa, kahdeksan kuukautta myöhemmin. Kirjallisia lisäselvityksiä pyydettiin. Pyydettiin myös, että Shampemban työnantaja laittaa työpaikan uudelleen avoimeksi te-toimiston työnvälityskanaviin kymmeneksi päiväksi. Uuden haun tuloksista piti tehdä kirjallinen selvitys. Siinä vaiheessa Shampemban työllistymisestä oli kulunut jo yhdeksän kuukautta. Maallikko saattaisi kuvitella, ettei te-toimisto olisi nähnyt Shampemban rekrytoinnissa sen kummempaa ongelmaa. Työpaikka oli rekrytointivaiheessa ollut avoimena 14 päivää ja haastatteluissa käynyt 11 henkilöä, Suomen ja EU:n kansalaisia. Shampemba oli saanut paikan, koska hänen suomenja
42 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 englanninkielen taitonsa olivat hakijoista parhaat. Shampemban työnantaja lähetti te -toimis tolle pyydetyt selvitykset. Työlupahakemus hylättiin. Ulkomaalaislain 73. pykälässä lukee, että työvoiman saatavuus on selvitettävä kohtuullisessa ajassa. Ironian määrä on melkein liikaa. pek ko v uor ion mukaan Mirna Shampemban tapaus kuulostaa harvinaiselta mutta prosessin hankaluus tutulta. ”Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että tällainen lupapompottelu on ollut yleistä aikaisemminkin ja tulee varmaan jatkossakin olemaan. Se johtuu ensisijaisesti siitä, miten ulkomaalaislakia tulkitaan Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeuksissa.” ”Tämäntyylisiä tapauksia, joissa henkilö on ollut näinkin kauan Suomessa eikä enää ulkomailla vietetyn ajan jälkeen pääse takaisin, ei kyllä tule äkkiseltään mieleen. Mielestäni tässä olisi voinut käyttää ihan maalaisjärkeä ja sitä viranomaisen harkintavaltaa, joka ulkomaalaislaissa on hyvinkin laaja.” Shampemba on ollut Suomessa ilman oleskelulupaa vuodesta 2016, eikä hän saa poistua maasta. Kaikki on auki, eikä elämää voi suunnitella. Shampemba on byrokraattisessa limbossa, oikeudettomassa välitilassa. Tämänkaltaisten tilanteiden varalle oli ennen olemassa tilapäinen oleskelulupa, mutta eduskunta poisti sen vuonna 2015. Tilapäinen oleskelulupa piti paperittomien määrän Suomessa pienenä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja erityisesti verrattuna useisiin Euroopan maihin. Luvan poistamisen yhteydessä hallitus antoi lausuman, jonka mukaan valtioneuvosto ryhtyisi toimiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli ilman oleskelulupaa maassa oleskelevien määrä kasvaa merkittäväksi. Toimiin ei ole ryhdytty, vaikka merkkejä paperittomien määrän kasvusta on runsaasti. k e sk ust e luss a m a a h a n m u u t osta korostetaan yleensä työllistymistä ja kotoutumista. Puheiden ja tekojen välissä on kuitenkin railo, viiltävä ristiriita. Se näkyy Mirna Shampemban tarinassa. ”Aina puhutaan siitä, että ei meillä ole ongelmaa maahanmuuton kanssa, vaan niiden jotka tulee tänne ja ei tee töitä ja niin edespäin, mitä näitä negatiivisia stereotypioita nyt on. En minäkään ole täydellinen, mutta tämän keskustelun näkökulmasta olen tehnyt kaiken oikein. Olen integroitunut, kouluttautunut, teen koulutustani vastaavaa työtä ja puhun suomea.” Shampemba on valittanut kielteisestä oleskelulupapäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joulukuussa poliisi soitti Shampemballe ja kysyi, voisiko hän tulla asemalle keskustelemaan karkottamisesta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Nyt Shampemballa on voimassa oleva karkotusmääräys. On poliisin harkinnassa, milloin se pannaan toimeen. Jos poliisi päättää karkottaa Shampemban, vaihtoehdoiksi jäävät lähtö Kongoon tai viranomaisten välttely paperittomana. Tavallaan elämä on silti ihan tavallista, Shampemba sanoo. Mielessä pyörivät samat kysymykset kuin ikätovereillakin. ”Ahdistun siitä, että täytän pian 30 ja vertailen saavutuksiani muihin. Ylianalysoin itseäni ja koen välillä, etten ole tarpeeksi hyvä. Välillä taas tuntuu, että olen sikakova muija”, hän kuvailee. ”Mutta sitten samalla tämä epävarmuus ja jatkuva stressi, jonka kanssa joudun elämään. Huomaan kuinka se on alkanut vaikuttaa kroppaani. Minua myös huolestuttaa, miten tämä kaikki vaikuttaa läheisiini. Koen siitä syyllisyyttä.” Miltä se kaikki tuntuu? ”Lyhyt vastaus on, että vituttaa.” Shampemba tekee Suomessa töitä, maksaa veroja, eikä saa Kelalta mitään. Hän on niin sanottu nettoveronmaksaja ja puhuu erinomaista suomea. Shampemba on maahanmuuttajakeskustelun määrittelemää parasta A-luokkaa. Byrokratiassa hänelle on kuitenkin annettu karkotusmääräys. ”Tässä vaiheessa tuntuu, että ihan sama mitä teen, niin Suomelta tuleva viesti on, että mene takaisin sinne, mistä olet tullut. Mutta ongelma on se, että tulen täältä.” YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 ”Vituttaa.” K A I K U 1.2. PHYSICAL THERAPY 2.2. HUNEE JONNY ROCK 8.2. KIM ANN FOXMAN 9.2. ORPHEU THE WIZARD 15.2. CHARLIE 22.2. K-HAND 1.3. SHAUN J WRIGHT 2.3. MAFALDA 8.3. JOHN TALABOT 9.3. FRED P 15.3. NENE H 16.3. VALENTINO MORA 22.3. LUCRECIA DALT LIVE 29.3. RON MORELLI 30.3. OKZHARP & MANTHE RIBANE LIVE LYZZA 5.4. SILVIA KASTEL LIVE 12.4. UPSAMMY 13.4. BABA STILTZ 19.4. PARRISH SMITH 20.4. NAZIRA 3.5. MAOUPA MAZZOCCHETTI LIVE 10.5. ALEKSI PERÄLÄ LIVE CCL KIARA SCURO 11.5. JASSS LENA WILLIKENS 24.5. ZALIVA-D HYPH11E 7.6. OBJECT BLUE 8.6. CARLOS SOUFFRONT 14.6. MARIE DAVIDSON LIVE THE HACKER
43 K A I K U 1.2. PHYSICAL THERAPY 2.2. HUNEE JONNY ROCK 8.2. KIM ANN FOXMAN 9.2. ORPHEU THE WIZARD 15.2. CHARLIE 22.2. K-HAND 1.3. SHAUN J WRIGHT 2.3. MAFALDA 8.3. JOHN TALABOT 9.3. FRED P 15.3. NENE H 16.3. VALENTINO MORA 22.3. LUCRECIA DALT LIVE 29.3. RON MORELLI 30.3. OKZHARP & MANTHE RIBANE LIVE LYZZA 5.4. SILVIA KASTEL LIVE 12.4. UPSAMMY 13.4. BABA STILTZ 19.4. PARRISH SMITH 20.4. NAZIRA 3.5. MAOUPA MAZZOCCHETTI LIVE 10.5. ALEKSI PERÄLÄ LIVE CCL KIARA SCURO 11.5. JASSS LENA WILLIKENS 24.5. ZALIVA-D HYPH11E 7.6. OBJECT BLUE 8.6. CARLOS SOUFFRONT 14.6. MARIE DAVIDSON LIVE THE HACKER
Kasvatusja ohjausalan perustutkinto 180 osp Nuorisoja yhteisöohjaaja Liiketoiminnan perustutkinto 180 osp Merkonomi, kirjastoja kulttuuripalveluihin painottuen POLKUJA TULEVAISUUTEEN www.haapop.fi Lisätietoja: Marika Åvist, 040 8682 282 marika.avist@haapop.fi Väyläopinnot Haapaveden Opistossa voit opiskella HUMAKin opintoja 60 op verran väyläopintoina. PÄIVÖLÄSTÄ VAUHTIA YLIOPISTO-OPINTOHIN TAI MATKALIPPU MAAILMALLE! Tule Päivölän opistoon Valkeakoskelle! Opistomme tekee yhteistyötä Suomen eri yliopistojen kanssa. Lisäksi Päivölässä toimii Suomen ainoa matkaopaskoulu! Päivölän opisto,Päivöläntie 52, 37770 Tarttila (Valkeakoski) HAE OSOITTEESSA WWW.PAIVOLA.FI Kauppatiede Oikeustiede Kuvataide Arkkitehtuuri Luonnontiede Matkaopaskoulu Teatteri-ilmaisu KEVÄÄN 2019 OPISKELIJAPERJANTAIT: Varaa lippusi osoitteesta viirus@viirus.fi ja lunastaa ne teatterilta viimeistään 30 minuuttia ennen esitystä näyttämällä opiskelijakorttia. TOINEN LUONTO ESITETÄ ÄN SUOMEKSI, TEKSTIT YS RUOTSIKSI JA ENGL ANNIKSI. 8.3./15.3./22.3./29.3. Kaikki esitykset klo 19:00. LISÄTIETOJA: WWW.VIIRUS.FI TEATER VIIRUS @TEATERVIIRUS VIIRUS SIJAITSEE HELSINGIN JÄTKÄSAARESSA, VÄLIMERENKATU 14. PERILLE PÄÄSET RATIKOILLA 9, 7 JA 6T, TAI OTTAMALLA METRON RUOHOLAHTEEN. OPISKELIJA! NÄE KRIITIKOIDEN YLISTÄMÄ TOINEN LUONTO HINTAAN 10 €. VIIRUKSEN BAARISTA SAA EDULLISIA JUOMIA JA NAAPURIRAVINTOLAMME SKØGUL TARJOAA HERKULLISEN PERJANTAIBURGERIN HINTAAN 12 €, KUN NÄYTÄT OPISKELIJAKORTTISI. TULE! ????? …on vaikea löytää näytelmää, joka tarkastelisi ihmiskunnan kohtalokkaimpia kysymyksiä yhtä myötätuntoisella katseella kuin Toinen luonto. — HS 7.3.2018 OPISKELIJAPERJANTAIT VIIRUKSESSA KYMPILLÄ TEATTERIIN Akateemisia opiskelutaitoja Valmistautumista valintakokeisiin Opintotuki 190 päivää Alkiolla blogi: alkio-opisto.blogspot.com Jyväskylän Korpilahdella Puh. 050 409 3004 www.alkio.fi | Suosittu kansanopisto Opiskelijat kertovat: ” Etumatkaa yliopisto-opintoihin Alkio-opistosta ” ” Alkion kautta fysioterapian amkopiskelijaksi! ” • Biologia ja luonnontieteet • Englannin kieli ja kansainvälisyys • Historia [ TRY* ] • Kasvatustieteet • Kauppatieteet [ TRY* ] • Korkeakouluun valmentavat opinnot • Maahanmuuttajakoulutukset • Lääketieteeseen suuntaavat opinnot • Psykologia • Soteli • Yhteiskuntaja valtiotieteet KOVIEN TIETEIDEN KESÄLUKIO 21.–31.7.2019 Kurssit: BIabi, FY1, FYabi, KE5, MAB2, MAA10 (sis. MAB5), MAAabi ja RUBkert Haku 5.6.2019 mennessä! HAKU: alkio.fi Lukuvuosi 2019–2020 Aloita YLIOPISTOja AMK-OPINTOSI Alkio-opistossa! *Olemme mukana Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa. KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös maaliskuun alusta vapautuvia huoneita! Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi
Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat. Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku #UniOulu #ArcticAttitude Opiskelijarekry_OY_1_2019_ylkkari.indd 1 22.1.2019 12:55:35
Kaupungin kesätyöhaku käynnissä! helsinkirekry.fi jyu.fi/try #toinenreittiyliopistoon Löydä oma reittisi. Tilaa Ylioppilaslehti osoitteesta ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut. Kestotilaus: 28,50 e / vuosi Opiskelijatilaus: 14,50 e / vuosi Teemme maailmasta ymmärrettävän. Pysy perässä. @ YLIOPPILASLEHTI Ylioppilaslehti.fi on uudistunut!
TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA? Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä ja sinä itse. Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava puhelimitse tapahtumaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 16 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent –liiketoimintayksikköön. Voit työskennellä kokopäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Kysy myös kesätyötä! Soita tai lähetä hakemus: megaduuni.? Forssa Hamina Helsinki puh. 045 7731 3801 puh. 044 335 0736 puh. 045 7731 3601 Riihimäki Hämeenlinna Jyväskylä puh. 045 7731 3781 puh. 045 7731 3752 puh. 045 7731 3621 Kerava Kotka Kouvola puh. 045 7731 3723 puh. 045 7731 3707 puh. 045 7731 3689 Kuusankoski Lahti Lohja puh. 045 7731 3739 puh. 045 7731 3667 puh. 045 7731 3849 Oulu Raahe puh. 045 7731 3859 puh. 045 7731 3636 Urjala Ylivieska puh. 044 4347 318 puh. 050 3451 815 Suoramarkkinointi Oskari ja Siiri Vilamon rahaston sekä Hämäläisten ylioppilassäätiön TUTKIMUSJA GRADUSTIPENDIT 2019 Apurahoja ovat oikeutetut hakemaan Helsingin yliopistossa opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet Muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hyvin perustellulle tutkimusstipendihakemukselle voidaan myöntää koko vuoden työskentelyn mahdollistava stipendi. Sähköinen hakujärjestelmä ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta WWW.HYS.NET Hakuaika päättyy 28.2.2019 klo 24.00 Hämäläisten ylioppilassäätiö Urho Kekkosen katu 4-6 F, 00100 Helsinki puh. (09) 5860 1810 FKF:n yliopistoyksikkö tarjoaa japanin kielen ja kulttuurin filosofian kandidaatin ohjelman. FKF ja Taalainmaan yliopisto ovat tehneet yhteistyösopimuksen joka mahdollistaa kandidaatintutkinnon suorittamisen Vaasassa. Tarkemmat tiedot esitteestä tai verkossa www.fkf.fi/uni. FKF:n yliopisto-yksikkö koostuu kahdesta ohjelmasta: kandidaatintutkinto japanin kielessä ja kulttuurissa sekä teologinen opinto-ohjelma. Hakemuksien tulee olla perillä viimeistään 14.6.2019. Tieto opiskelupaikasta annetaan 28.6.2019 mennessä. Luentoja pidetään pääsääntöisesti keskiviikoisin ja torstaisin alkaen 21.8.2019. Yliopistoyksikkö, Fria kristliga folkhögskolan, Kasarmintori 1, PL 46, 65101 Vaasa. Puh. (0)6 319 1500 Fax (0)6 319 1510. Sähköposti: info@fkf.fi. Kotisivut: www.fkf.fi/uni. 19 93 -2 01 9 FKF:n yliopistoyksikkö tarjoaa japanin kielen ja kulttuurin filosofian kandidaatin ohjelman. FKF ja Taalainmaan yliopisto ovat tehneet yhteistyösopimuksen joka mahdollistaa kandidaatintutkinnon suorittamisen Vaasassa. Tarkemmat tiedot esitteestä tai verkossa www.fkf.fi/uni. FKF:n yliopisto-yksikkö koostuu kahdesta ohjelmasta: kandidaatintutkinto japanin kielessä ja kulttuurissa sekä teologinen opinto-ohjelma. Hakemuksien tulee olla perillä viimeistään 14.6.2019. Tieto opiskelupaikasta annetaan 28.6.2019 mennessä. Luentoja pidetään pääsääntöisesti keskiviikoisin ja torstaisin alkaen 21.8.2019. Yliopistoyksikkö, Fria kristliga folkhögskolan, Kasarmintori 1, PL 46, 65101 Vaasa. Puh. (0)6 319 1500 Fax (0)6 319 1510. Sähköposti: info@fkf.fi. Kotisivut: www.fkf.fi/uni. 19 93 -2 01 9 SOSIAALIJA TERVEYSALA TEATTERIMASKEERAUS TEATTERI TEATTERIMASKEERAUS TANSSINOHJAUS TEATTERIMASKEERAUS RYTMIMUSIIKKI hae nyt! EPOPISTO.FI TANSSINOHJAUS hEVOSTAIDOT YLIOPISTOSTARTTI TEATTERI TANSSINOHJAUS TANSSINOHJAUS KIRJOITTAMINEN JA VIESTINTÄ YLIOPISTOSTARTTI YLIOPISTOSTARTTI FRIA FINSKA KASVATUSTIEDE KAUPPATIEDE SOSIAALIJA TERVEYSALA TEATTERI PSYKOLOGIA TEATTERI KASVATUSTIEDE KAUPPATIEDE TEATTERI PSYKOLOGIA PSYKOLOGIA LÄÄKETIEDE SOSIAALIJA TERVEYSALA SOSIAALIJA TERVEYSALA SOSIAALIJA TERVEYSALA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIEDE LIIKUNTATIEDE KAUPPATIEDE KAUPPATIEDE LÄÄKETIEDE LÄÄKETIEDE LÄÄKETIEDE LÄÄKETIEDE LIIKUNTATIEDE LIIKUNTATIEDE OIKEUSTIEDE SOSIAALIJA TERVEYSALA hEVOSTAIDOT SOSIAALIJA TERVEYSALA POLIISIALA hEVOSTAIDOT YLIOPISTOSTARTTI YLIOPISTOSTARTTI KAUNEUDENHOITO SOSIAALIJA TERVEYSALA SOSIAALIJA TERVEYSALA KAUNEUDENHOITO KAUNEUDENHOITO KAUNEUDENHOITO MAATALOUSTIEDE
TEKOÄLYN KEHITYS on ihmiskunnalle suurem pi uhka kuin ilmastonmuutos , koska vain en simmäinen voi johtaa ihmisten sukupuuttoon . Supertekoäly voi pitää meitä turhina , niin kuin me olemme pitäneet niin monia sukupuuttoon jo tuhoamiamme lajeja . Ei , supertekoälyn syntyminen , niin sanottu singulariteetti , on ihmiskunnan toivoista suurin . Sen avulla voimme matkata tähtiin , tietoisuutemme koneisiin ladattuina . Ensimmäistä näkökantaa edustaa muun muassa toimittaja tietokirjailija Pekka Vahvanen . Jälkimmäisen kannalla on esimerkiksi yrittäjä futurologi Ray Kurzweil . Kumpikin ärsyttää minua . Pidän laaduk kaasta scifistä , en hähmäisistä uhkakuvista enkä hypestä , sillä ne ovat useimmiten huo noa scifiä vailla todellisuuspohjaa . Ne kuitenkin riivaavat julkista tekoäly keskustelua . Siksi lähes jokainen tekoälystä kertova juttu on enemmän tai vähemmän väärässä , sanoo tekoälytutkija , professori Jussi Rintanen Aalto yliopistosta . ” Artikkelista toiseen toistetaan samat vää rinkäsitykset ja harhaanjohtavat asiat , eikä niitä oikeastaan koskaan selitetä kellekään . Minulla nousee hiukset pystyyn melkein joka kerta , kun luen tekoälystä jostain lehdestä .” Osin ongelma on ollut tekoälytutkijoissa , jotka ovat lähteneet hypeen mukaan ja pu huneet asioista tavoilla , ” jotka voi ymmärtää ihan totaalisesti väärin ”, Rintanen sanoo . Vain älyä vailla ESSEE T: PEKKA TORVINEN Rintasen mielestä tieteen ja tekniikan etu rintamassa olevien asioiden raportoinnissa terve lähtökohta olisi , ettei sellaisista asioista kannata paljon puhua , joita ei tällä hetkellä ole olemassa . Spekulatiivisuus on ollut teko älykeskustelun ongelma 1960 luvulta asti . ” Tekoäly ratkaisee tietysti kaikki ongelmat , mutta ei nyt ihan vielä , vaan vasta muutaman vuoden kuluttua ”, Rintanen summaa vuosi kymmeniä jatkuneen spekulatiivisen hypen . Jätetään scifi Leena Krohnille , Alex Garlandille ja muille sen osaaville . Mitä tekoälyn tutkimuksessa tapahtuu todella ? VIIME VUOSINA on puhuttu loputtomiin hermo verkoista ja syväoppimisesta . Niiden ansiosta kännykät tunnistavat suomea ja monia muita kieliä vähintään kelvollisesti , muuttavat sanelun valmiiksi tekstiksi ilman jatkuvia virheitä . Kymmenessä vuodessa ke hitys on ollut valtavaa . Hermoverkot ovat vieneet myös kuvan tunnistuksen uudelle tasolle . Hermoverkkoja hyödyntävät ohjelmat tunnistavat esimer kiksi kissakuvat koirakuvista suhteellisen luotettavasti . Ne tunnistavat kuitenkin vain kuvia , eivät kissoja ja koiria . Samoin puheentunnistus on vain signaalin tulkintaa , se ei ymmärrä sanojen merkityksistä mitään . René Magritte , Kuvien petollisuus . John Searle , Kiinalaisen huoneen argumentti . Syn taksista ei voi johtaa semantiikkaa . Vielä muutama vuosi sitten suosittu tari na kuitenkin oli , että syväoppimisessa her moverkko ymmärtää abstrakteja käsitteitä , Rintanen selittää . ” Syväoppiminen ei lopulta tarkoita mitään muuta kuin sitä , että hermoverkossa on useita kerroksia .” Vanhanaikaisissa hermoverkoissa oli vain pari kerrosta . Niitä ei voinut kutsua syviksi . Viime vuosien edistysaskeleet on saavutettu hermoverkoilla , joissa on kymmeniä kerroksia . Idea on melko yksinkertainen : hermover kon alin kerros vastaa kuvassa olevia pikse leitä . Sieltä jokainen pikseli yhdistyy laatijan haluamalla tavalla seuraavan kerroksen sol muihin , nuo solmut sitä seuraavan kerroksen solmuihin ja niin edelleen , kunnes päästään ylimmälle tasolle , jossa on lopulta enää yksi solmu . Jos hermoverkon on haluttu ” näkevän ” koirakuvan ja sille on myös syötetty koirakuva , loppusolmussa pitäisi olla joko luku yksi tai jokin lukuarvo hyvin lähellä sitä . Jos sille taas on syötetty jokin muu kuin koirakuva , tulok sen pitäisi olla jotakuinkin luku nolla . Kun hermoverkolle syötetään miljoona eri laista koirakuvaa , se opetetaan tunnistamaan koirakuvat muista kuvista . Opettamisproses si on Rintasen sanoin sokea . 48
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Tekoälyvallankumous saattaa olla lopussa, ei alussa. PEKKA TORVINEN ON YLIOPPILASLEHDEN TOIMITUSSIHTEERI. 49 ” Tuo prosessi ei tiedä koirista ja muista asioista yhtään mitään . Se tuijottaa vain kuvapisteitä , mikä väri ja mikä tummuus , ja kuinka vahva on uskomus , että kyseessä on koirakuva .” Kysymys jokaisen koirakuvan kohdalla on , miten eri solmujen painoarvoja muutetaan niin , että hermoverkon ulostulo on yksi muut tamatta painoarvoja kuitenkaan liikaa . Tämä toistetaan miljoona kertaa . Siinä koko juttu . Ja se vain SATTUU TOI MIMAAN . Kukaan ei tarkkaan tiedä , miksi . Alun perin luultiin , että hermoverkolla olisi ymmärrys abstrakteista käsitteistä , koska ne matkivat alkeellisesti ihmisaivojen toimintaa . ” Ajatus oli , että aivan ylimmillä tasoilla on esimerkiksi kissan ja koiran käsite jotenkin automaattisesti . Kukaan ei tiedä miten , mutta täysin maagisesti siellä on kissan ja koiran kä site opittu näyttämällä miljoona kuvaa .” Rintanen myöntää vielä muutama vuosi sitten itsekin ajatelleensa , että ehkä her moverkon ylätasoilla todella on ymmärrys esimerkiksi koiran käsitteestä . Nyt tuo uskomus on kuitenkin murskattu . Tutkijat ovat huomanneet , että kymmenien tuhansien pikseleiden joukosta ei tarvitse muuttaa kuin muutama pikseli sieltä täältä , ja yhtäkkiä hermoverkon hetki sitten satavar maksi luulema koirakuva onkin sen mielestä varmasti autokuva . Prosessilla ja algoritmeilla ei siis ole mitään tekemistä ihmisen tai muiden nisäkkäiden nä kökyvyn kanssa . Rintanen antaa esimerkiksi rajatapauksen : jos kuvankäsittelyohjelmassa koirakuvista korvattaisiin koiran turkki kissan turkilla , niin luulisiko hermoverkko sitä kissa vai koirakuvaksi ? ” Sitä on täysin mahdotonta sanoa etukäteen .” Hermoverkkoa pitäisi erikseen opettaa , että nyt on tuotettu koiran kuvia , joissa koirilla on kissan turkki , mutta ne ovat silti koiria . ” Algoritmi ei pysty itse millään keksimään sitä oppimista .” Tämä kaikki on silti hermoverkkojen ja teko älyn menestystarinaa : hermoverkot voidaan opettaa tunnistamaan ja luokittelemaan au tomaattisesti asioita . Ne ovat aivan riittävän hyviä , kun puheentunnistuksen ei tarvitse mennä jokaisen sanan kohdalla oikein tai kun Googlen kuvahaussa 20 koirasta yksi onkin kissa . Ongelma on kuitenkin , että kun hermoverk ko / tekoäly / tietokone osaa erotella kissakuvia koirakuvista , sen luullaan helposti pystyvän tekemään vaikka mitä muuta , kuten sano maan , että tunnistetussa koirakuvassa koira juoksee nurmikolla . Ei pysty . ” Kaikki mahdolliset kuvassa olevat eri asiat pitäisi jokaikinen erikseen opettaa , ja tämä muuttuu nopeasti mahdottomaksi .” Opetettavia käsitteitä ( tai käsitteiden il mentymiä , sillä käsitteistä sinänsä hermo verkot eivät siis ymmärrä mitään ) ja niiden yhdistelmiä on liian paljon . Miljardeja tarvit tavia kuvia ei ehkä ole edes olemassa , ja ennen hermoverkkojen opettamista ihmisten pitäisi luokitella jokainen kuva . Tietokoneiden laskentatehon ja muistika pasiteetin kasvu mahdollisti ” silmittömän suuret ” hermoverkot ja viimeisen 10 – 20 vuoden huiman kehityksen . Tietokoneiden nopeus ja muisti eivät enää ole pullonkaula , vaan ongelmat ovat perustavampaa laatua : mitä tehdä , kun laskentatehon puolesta her moverkon kokoa voisi hyvin kasvattaa , mutta mitään iloa siitä ei enää ole ? Eli : 1 ) hermoverkoille opetettavien asioiden määrä on niin suuri , ettei pidemmälle ehkä päästä , 2 ) hermoverkot ovat jo nyt niin isoja , ettei pidemmälle ehkä päästä , 3 ) emme tiedä , mitä hermoverkot tarkkaan ottaen tekevät ja miten avoimet ongelmat edes voitaisiin ratkaista . Tilanne on sama kuin insinööritaidossa ennen fysiikkaa , havainnollisti Toronton yliopiston apulaisprofessori David Duvenaud MIT : n Technology Review ’ n jutussa puolitoista vuotta sitten . Jotkut rakentavat sillan ja saavat sen juuri ja juuri pysymään pystyssä . Toiset saavat sillan pysymään pys tyssä lisäämällä siihen pilarit . Vähän myö hemmin keksitään , että kaarisillat ne vasta kovia ovatkin . Taustalta kuitenkin puuttuu ymmärrys , miksi kaaret toimivat niin hyvin . ” Jotta nykytasolta päästäisiin eteenpäin , täytyisi keksiä jotain uutta ”, Rintanen sanoo . Suuria läpimurtoja ei ole kuitenkaan tehty 30 vuoteen . Syväoppimisessa olennainen backpropagation algoritmi nykymuodossaan on vuodelta 1986 . Konvoluutiohermoverkot ovat myös 1980 luvulta . Tekoälytutki mukseen on pantu valtavat määrät rahaa ja resursseja , mutta suhteessa panostusten määrään me nestystarinoita on ” yllättävän vähän ”. Rintasen mukaan avoimet ongelmat päte vät melkein jokaiseen tekoälyllä brändättyyn alueeseen . Esimerkiksi todella itseajavat autot ovat edelleen kaukana massatuotannosta . ” Niin kauan kuin emme ole nähneet its e ajavaa autoa , joka toimii kaikissa tilanteissa , sitä autoa ei ole .” ENNEN KUIN hermoverkkojen ja syväoppimi sen taustalla oleva ” fysiikka ” keksitään , jos keksitään , olemme pikemminkin hypetetyn tekoälyvallankumouksen lopussa , emme sen alussa . Tekoälystä puuttuu edelleen äly . Samoin äly puuttuu niin älypuhelimista kuin äly televisioista – oikeastaan se puuttuu kaikesta , mitä sen nimissä markkinoidaan . Esimerkiksi Android puhelinten kohdalla äly on pikem minkin lupaus siitä , että laitteet tallentavat suurimman osan tekemisistäsi ja ovat osa Alphabetin eli Googlen valvontataloutta . Tekoälyn sijaan olisi parempi puhua kehit tyneestä atk : sta eli automaattisesta tieto jenkäsittelystä . Tekoälyn mainitseminen saa ihmiset ( ja toimittajat ) hämilleen ja luulemaan sovelluksista liikoja . Kyllä , edistyneillä ohjelmistoteknologioilla (” tekoäly ”) ratkaistaan vähitellen yhä uusia sellaisia ongelmia , joihin pystyi aiemmin vain ihminen . Ne eivät kuitenkaan jäljittele ihmis ten ajattelua eivätkä muodosta minkäänlais ta uhkaa muille kuin vanhoille työpaikoille . Luova tuho . IBM : n Watson tekoäly voitti Jeopardy visailun . Pian sen johdannaisen piti tehdä lääkärin töitä paremmin kuin lääkäreiden . Ei tee . Se auttaa skannerien tuottamien kuvien tunnistusongelmissa . Lääkäri voi tällöin keskittyä johonkin tähdellisempään . Siinä kaikki . Huoli pois , Pekka Vahvanen . Ihmiset ehtivät todennäköisesti tuhota planeetan hallitse mattomaksi riistäytyneellä ilmastonmuutok sella kauan ennen kuin tekoälystä voisi edes kehittyä uhka .
50 KIRJALLISUUDENTUTKIJA Roland Barthes tekee rakkaudelle diskurssianalyysin ja saa lukijan toivomaan , ettei koskaan joutuisi kokemaan tuota raastavaa draamaa ja tun nemyrskyä . Rakastunut ihminen esiintyy fragmenteissa koomisena hahmona , joka ylitulkitsee kohteensa jokaista elettä tätä kui tenkaan ymmärtämättä . ” Rakkaus kuluttaa minut , olen väsynyt … Rakkaus sähköistää minut , olen äkkiä hyvin energinen .” Olen lukenut Barthesin kirjan niin monesti , että olen oppinut tunnistamaan ihastuneisuuden tunteeni lähinnä siitä , että huomaan ottavani kirjan hyllystä esiin . ISH Rakastuneen kielellä 1977 KULTTUURIKLASSIKKO T: ELEONOORA RIIHINEN K: JAAKKO SUOMALAINEN Love hurts: Kirjoja kipeästä rakkaudesta Lepää ja nautiskele! SILLOIN TÄLLÖIN löydän kirjan , jonka kans sa alan pysyvään suhteeseen . Se edellyttää , että teoksen yksittäinen lausekin voi kohota todemmaksi ja kauniimmaksi kuin todellisuus itse . Eeva Kilven romaani Tamara ( 1972 ) on minulle sellainen . ” Ole minulle lepo ”, on lause , joka viimei simmällä lukukerralla puhutteli minua eniten . Tamaraa voi lukea monella eri tavalla . Jaan tässä esseessä omani . Edellä siteeratun ” eettisen imperatiivin ” si sältämä rakkauskäsitys on jotain muuta kuin se rakkaus , josta melkein jokainen suomalai nen pop artisti on laulanut huumevertaus kuvin . Se on jotain muuta kuin ekstaattista ja koukuttavaa , pakkomielteisesti omistavaa rakkautta . Tamaran seksuaalisesti aktiivinen nimihah mo kohautti suomalaista kirjallisuuskenttää Mirdjan ja Sonja O : n välissä . Kilven neljättä romaania kuvataan usein poikkeuksellisen eroottiseksi teokseksi – jopa pehmopornoksi . Aistillisuuden kuvaus ei kuitenkaan ole siinä itseisarvoista . Kirja on ennen muuta syväl linen ja herkkä tutkielma rakkaudesta ja rakkaudentarpeesta . Eeva Kilven Tamara on lihallisen ilon juhlaa ja rakkausfilosofiaa . Rakkaus taiteen aiheena on ikuinen , tyhjen tymätön ja universaali . Silti siitä kirjoittaessa sortuu helposti abstraktiin käsitteellisyyteen , kliseisiin ja melodramaattisuuteen . Konkreet tisuus ja arkisuus taas latistavat sitä : kaikkein suurimmasta tunteesta tulee reissuja huone kalukauppaan ja lusikoiden jakoa . Eeva Kilven rakkauskuvaus on jotain muuta . Se on yhtä aikaa ruumiillista ja älyllistä , alku kantaista ja ylevää . Tamara on juonellisuuden sijaan esseistinen . Ehkä siksi Helsingin Sanomien silloinen kir jallisuustoimittaja ( myöhemmin kulttuuritoi mituksen esimies ) Pekka Tarkka piti teoksen pohdiskeluja lihallisesta vuorovaikutuksesta ” teoreettisina ” ja kirjoitti siitä ilkkuvasävyi sen kritiikin . Tarkka kertoo tuoreessa Onnen Pekka muistelmassaan , että Kilpi lähetti lehteen kiivaan vastineen , jota ei julkaistu . Kirjailija tosin taisi ennakoida nuivanpuoleista vastaanottoa jo Tamarassa : ” Ei kirjailija käsittääkseni koskaan rakenna tyhjästä , hän rakentaa itselleen sillä hetkellä merkitsevimmistä aineksista – – jos tulos on hyvä , ei siihen ole kellään mitään sanomista . Se on kaiken kritiikin ulkopuolella , niin kuin todella merkitsevät teokset ovat . Niiden ni milehdelle pitäisi painaa sanat : Ei kriitikoille .” Olen eri mieltä kuin Tarkka . Liki puoli vuosisataa julkaisunsa jälkeen Tamara tuntuu ajankohtaiselta tai oikeastaan raivoisalta vastineelta ajallemme . Se on vain väkevöitynyt , sillä se ennakoi niitä kiihtyviä yhteiskunnallisia ja ideologisia virtauksia , jotka vaikuttavat kaikkeen ? jopa ihmissuh teisiin ja rakkauteen . Kuten useat muutkin Kilven tuon aikakau den teokset , Tamara käsittelee yksinäisen naisen elämää ja roolia perhekeskeisessä yhteiskunnassa . Näille kuvauksille tuntuu olevan edelleen tilausta , sillä Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu ja Saara Turusen Sivuhenkilö ovat olleet viime aikojen puhutuimpia kirjatapauksia . Tamaran hahmossa on paljon samaa kuin su kupolvemme harhailevissa , itseään ja tarkoi tustaan etsivissä taiteellisissa esikuvissa Ultra Brasta Erkka Mykkäsen esikoisromaaniin ja Johannes Ekholmin luomuksiin ( tosin aina kun näitä helsinkiläisen luovan luokan teoksia julistetaan sukupolvikokemuksiksi , jätetään mainitsematta , että sukupolvikokemusta 3X
51 Kuolema Venetsiassa 1912 Bluets 2009 50 VUOTIAS kirjailijakuuluisuus ei saa sanoja paperille Münchenissä ja lähtee Venetsiaan Thomas Mannin klassikossa . Siellä hän näkee noin 14 vuotiaan pojan , joka on ” täydellisen kaunis ”. Pojan kauneus vapauttaa miehen , mutta vähitellen etärakastus muuttuu pak komielteeksi . Mies seuraa poikaa lopulta kaik kialle . Mies ei yritä puhua tai koskettaa , vain katseet kohtaavat . Samalla kolera leviää kau punkiin ; mies saa tietää asiasta , mutta päättää jäädä . Rannalla katseet kohtaavat viimeisen kerran , ja mies kuolee . Platonin Faidros maini taan , taustalla vaikuttavat Freud ja Nietzsche . 77 sivua , joista ei poistaisi sanaakaan . PT MAGGIE NELSON tunnetaan parhaiten viime vuonna suomeksi ilmestyneestä Argonautit teoksestaan . Vielä suomentamaton Bluets koostuu 240 proosarunosta ja esseepätkäs tä , joista osa on sitaatteja muilta kirjailijoilta ja filosofeilta . Tekstit kertovat kaipauksesta , rakkaudesta , seksistä , menetyksestä , yk sinäisyydestä , masennuksesta , surusta ja tunteiden hoitamisesta päihteillä . Puhujan masennuslääkkeet tulevat sinisissä pillereissä . Hän alkaa pakkomielteisesti tutkimaan sinis tä väriä . Miksi , häneltä kysytään . Emme saa valita , mitä tai ketä rakastamme , hän haluaisi vastata . ISH eletään todeksi myös maakuntien lähiöissä ja vuokrakomplekseissa , kouluttamattomien , työttömien sekakäyttäjien ja todella näkö alattomien keskuudessa ). Tamara etsii suurta rakkautta ja on seksi suhteessa usean eri miehen kanssa , mutta tulee aina hylätyksi . Rakkaudelta hän etsii ennen muuta eheyden kokemusta , validointia yhteiskunnassa , jossa parisuhde on asetettu normiksi . ” HÄN KAIPAA elämäänsä peruskokonaisuutta , jota voitaisiin nimittää myös identiteetiksi muotiterminologian mukaisesti , mutta joka on aivan liian kapea ja staattinen käsite tapah tumalle , joka merkitsisi hänen minuutensa eheytymistä , rakkauden , sukupuolisuuden ja jatkuvuuden yhdistymistä , tätä aikuisuudelle ominaista perusturvallisuuden elämystä .” Yksilökeskeinen ja myöhäiskapitalisti nen kulttuuri luo illuusiota , että elämä on kontrolloitavissa itseään optimoimalla . Sinkkuus voi tuntua häpeälliseltä kriisiltä , henkilökohtaiselta epäonnistumiselta ? siitä huolimatta , että toisen ihmisen tunteet ovat alue , jolle hallintamme ei ulotu . Tamara hakee jatkuvuuden tunnetta elä mälleen muodostamalla suhteen invalidisoi tuneeseen ja seksuaalisesti kyvyttömään mieheen , teoksen kertojaan , jonka kans sa hän jakaa rikkaan henkisen maailman . Tamara ja kertoja voidaan tulkita yhden ja saman henkilön kahdeksi eri puoleksi . Teok sen loppu , heidän rakastelukohtauksensa an taakin ymmärtää , että rakkauden ei tarvitse olla kahden ihmisen välistä , vaan eheyden ja levon voi löytää itsestä ( kuulostaa kliseiseltä , mutta kliseilläkin on totuusarvonsa ). Mitä lepoon tulee , Kilven teokseen on kir joitettu selvästi , että rakkaus on mahdollinen turvasatama tehokkuuspaineiden ulkopuolel la . Turvattomassa ja epävarmassa maailmas sa rakkaus on suorittamisesta vapaa alue ja kuuluu kaikille . ” Mutta ihminenhän hyväksytään vain silloin kun hän on nuori , terve ja tuottava , kaikki mikä poikkeaa tästä on liikaa ja tiellä ; vain rakkaus ylittää tämän säännön joskus .” YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019
RUNOJA T: KAIJA RANTAKARI K: VIIVI PROKOFJEV KUULIO Laiton suomennos ”OPISKELUVUODET OVAT AINOITA ONNELLISIA VUOSIA, AINOITA VUOSIA, JOLLOIN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ AVOIMELTA TAI KAIKKI VAIKUTTAA MAHDOLLISELTA. SITÄ SEURAAVA AIKUISUUS, TYÖELÄMÄ, EI OLE KUIN HIDASTA JA ETENEVÄÄ JUMIIN JÄÄMISTÄ JA LISÄKSI EPÄILEMÄTTÄ SYY, MIKSI NUORUUDEN YSTÄVYYDET, NE, JOTKA MUODOSTAMME OPISKELUVUOSINA JA JOTKA OVAT POHJIMMILTAAN AINOITA TODELLISIA YSTÄVYYKSIÄ, EIVÄT KOSKAAN SELVIÄ SIIRTYMÄSTÄ AIKUISUUTEEN. VÄLTÄMME NÄKEMÄSTÄ NUORUUDEN YSTÄVIÄ, JOTTA EMME JOUTUISI KOHTAMAAN TÄYTTYMÄTTÖMIEN TOIVEIDEN TODISTAJIA, TODISTETTA OMASTA TUHOSTA.” – ”Ahdasmielinen juntti” ja radikaali nostalgikko Michel Houellebecq tammikuussa julkaistussa romaanissaan Sérotonine (ilmestyy englanniksi syksyllä, suomeksi joskus) pa lj aa n iho si kää nte ine n kehy s: ka ik ki en kas vot raj aut uva t aina pois , hy my ä vai n kul ma, jos ede s sitä ka me ra tar ken taa tar kem mak si kuin taht oisin et si n jos tai n sen sum ean itse ka ik ki kuv assa on riisutt ua hu on e on ty hj ä, si nä al as ti , pe il i keh yksittä ja sär kyn yt ra ke isi ssa mustavalkokuv issa neljä tai sei ts em än fi lt te riä todellisuuden ei enää tar vi ts e ol la mi tä än ti ett yä, se on hyvä näin R a ja p i nn a t
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 var jo kuin pukematta jäänyt vaate kap pal e mon ta puut unutta raajaa, yks i val uva valonlä hde taivaalla va lit set antaa kylm yyd en nä ky ä ja lähe ltä iho on vie ra s pl an ee tt a, ru umi inosa tunte mat on po hj an hi ek ka , jo ka ke ll uu het ken varpaiden väliss ä aja sta puuttu u kuvan varmuus ja as et tu u va in jo s as et ut itse kak siul ottein en ei koskaan tavoi ta kol miu lo tt ei st a, mo ni nk er ta is te n hei jastumien muot oku va , li mi tt yv ät ni met tömien nimet töm ät sa nat , jotka tiedät, mutte t su os tu sa no ma an tyh jyydestä ei voi ne uv ot el la YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 OLIN 17-VUOTIAS , kun sydämeni särkyi en simmäisen kerran . Poika , jota olin tapaillut pari kuukautta , katosi elämästäni sanomatta mitään . Kuinka joku voi toimia näin , ihmettelin . ( Vasta myöhemmin minulle selvisi , että tämä on hyvinkin yleinen tapa päättää parisuhde .) Koin tapahtuman seurauksena uudenlaista pahoinvointia enkä tiennyt , miten sitä olisi voinut helpottaa . Etsin vikoja itsestäni ja voin entistä huonommin . Puhuin ystävilleni , jotka sanoivat , että ajan myötä se menee ohi . He olivat oikeassa , mutta kun sydän on särkynyt , aika kuluu hitaasti . Päädyin kulkemaan pitkin kaupunkia kyynel silmässäni kuukausikaupal la , varmana siitä , että olen maailmankaikkeu den ainoa sydänsuruista kärsivä ihminen . Olin tietysti väärässä . Ajattelen rakkautta aina , kun joku ei tupa koivista ystävistäni menee kesken illallisen ulos tupakalle puhelin kädessään ja palaa itkuisena pöytään uuden drinkin kanssa ; tai kun luen haastattelun asunnottomasta , joka sanoo , että ensin jätti vaimo , sitten alkoi viina maistua , seuraavaksi meni työpaikka ja nyt olen tässä . Ero voi syöstä koko elämän raiteil taan , etenkin jos sen hallinta on jo valmiiksi hataralla pohjalla . MINULLE OPETETTIIN , että rakkaus on maa ilman tärkein asia . Kasvoin lähiössä , joka oli kansoitettu pariskunnilla ja perheillä . Koulun uskonnontunneilla opettaja puhui Aatamista ja Eevasta aivan kuin olisi itsestäänselvyys , että meistä jokaisen eteen tupsahtaa ennem min tai myöhemmin ihminen , josta tulee oma aisapari sen kummemmin vääntämättä . Sen sijaan kukaan ei kertonut , mitä tapahtuu kun suhde loppuu . TOP 10 K:”DISNEY” Miksi väheksymme sydänsuruja? KOLUMNI T: SISKO SAVONLAHTI K: MIKKO RIKALA TOP 10 Noidat Tilda Swinton Ior Bock Blair Witch Börje Börgelsson Jeanne d ’ Arc Siouxsie Sioux Valkoinen kurittaja Elvira Jimmy Page Kirsi Salo 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Jos kerran rakkaus on maailman tärkein asia , miksi eroon suhtaudutaan kuin se olisi flunssan kaltainen pikkuvaiva , kysyy Sisko Savonlahti . Cu t e Spic Edelleen tuntuu , että tilanne on sama . Sydänsuruja ei pidetä minään – ei , vaikka pa risuhteisiin ihmisiä kyllä usutetaan . Yksin elä vänä saan kuulla jatkuvasti ihmettelyjä siitä , miksen käytä Tinderiä . Poliitikot tekevät sel väksi , että minun ikäisteni naisten olisi tärkeää hyödyntää munasolumme niin , että Suomi saisi veronmaksajia . Yksityiselämäni tuntuu kuuluvan kaikille . Mutta silloin kun todella tarvitsisin neuvoja , on toinen ääni kellossa . EROSIN VIIMEKSI kaksi vuotta sitten . Se ei tun tunut yhtään helpommalta kuin 17 vuotiaana , mutta olin sentään vähän viisaampi . Tiesin , etten löytäisi muita itkijöitä kaupungilta – sydänsurut kun itketään paikoissa , joissa ku kaan ei näe . Hain apua terveyskeskuksesta , missä sain osakseni pari nyökkäystä ja sähköi sen reseptin masennuslääkkeeseen . Minulla oli lisäksi terapeutti ja hyviä ystäviä , mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita . Täydellisessä maailmassa jokainen meistä oppisi jo koulussa , että niin antoisia ja arki päiväisiä kuin ihmissuhteet ovatkin , voivat ne joskus aiheuttaa ahdistusta . Avun hakeminen ei ole ylireagoimista . Töissä jokainen voisi kertoa pomolleen erosta ja lähteä kotiin ilman pelkoa siitä , että saa otsaansa heikon leiman tai joutuu romahtamaan yksin työpaikan vessassa . Terveyskeskuksessa potilasta pysähdyttäisiin kuuntelemaan sen sijaan , että sydänsuruihin suhtauduttaisiin kuin ne olisivat flunssan kal taisia , usein toistuvia pikkuvaivoja . Ihminen , joka jää eron jälkeen tyhjän päälle , tarvitsee kaiken mahdollisen tuen . Voisiko yhteiskunta työntää nenänsä yksityiselä määmme vaihteeksi siinä tilanteessa ? PALSTALLA LAITETAAN ASIOITA TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN
55 YSTÄVÄKIRJA T: TOIMITUS K: SARA HORNIG YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KUKA: RINGA MANNER IKÄ: 31 ASUU: VALLILASSA TEKEE: MUSIIKKIA, PÄÄPROJEKTEINA RUUSUT, THE HEARING SEKÄ PINTANDWEFALL jotka eivät tarkoita mitään , mutta joista usein tulee biisien sanoja . Kerran luin teelaaduis ta kertovan Wikipedia artikkelin kokonaan ääneen brittiläisellä aksentilla . Onneksi olin silloin yksin . MITÄ TEKISIT ELÄMÄLLÄSI, JOS ET MUSIIKKIA? Olisi ihana kokeilla keramiikan tekemistä ja muovailla savea päivät pitkät , mutta toden näköisesti päätyisin johonkin toimistoon . Tykkään taulukoista ja voisin olla firman hal linnossa näpyttelemässä dataa . VOIKO SOITTAA LIIAN MONESSA BÄNDISSÄ? Pienempiä bändejä voi olla vaikka kuinka monta . Kolme aktiivista pääprojektia on so piva määrä . MIKÄ ON ROMANTTISINTA MAAILMASSA? Se , että joku on miettinyt ja huomioinut minua . Tilanne , jossa tulen paikalle , ja joku on esimerkiksi kattanut pöydän valmiiksi tai varannut liput jonnekin . MILLAINEN ON SUOSIKKILEIVOKSESI? Vadelma macaron , sopivan kirpeä . MIKÄ ON HASSUINTA, MITÄ ON TAPAHTUNUT, KUN RUUSUT-BÄNDI BILETTÄÄ? Kerran esitimme bäkkäritilassa improvisoi dun näytelmän . Se oli olevinaan mukaelma Niskavuoren Hetasta . VISIOI UNELMIESI EUROVIISUKAPPALE. Pinteillä oli joskus 12 vuotta sitten suunnitel mana mennä euroviisuihin . Se olisi ninjaesitys : meillä olisi ninja asut ja kaksi ninjaksi pukeu tunutta taustatanssijaa . KAIKISTA MAAILMAN AUTOMERKEISTÄ HALUAT AJAA TOYOTALLA. MIKSI? Se hiipii paremmin kuin muut . OLET RUNOPOIKIEN SEKSISYMBOLI. MILTÄ SE TUNTUU? Häkellyttävältä uudelta informaatiolta ! MITEN VALLANKUMOUS KÄYNNISTETÄÄN? Kun kaikki usko esimerkiksi rahaan ja yhteis kuntajärjestykseen loppuu . NUORUUSVUOSIESI HASSUTTELUBÄNDI ON MÄÄRITELLYT KOKO ELÄMÄÄSI. Tavallaan , koska se on tuonut sellaisen asen teen musiikin tekemiseen , että musiikki on vain ääntä ! Sitä voi tehdä tosissaan , mutta itseä ei tarvitse ottaa niin vakavasti . MILLOIN NUORUUS PÄÄTTYY? Siinä vaiheessa , kun 18 vuotiaat alkavat näyt tää lapsosilta . Minusta ei kuitenkaan tunnu erilaiselta tai aikuisemmalta kuin nuorempana . KETÄ FANITIT LAPSENA? Michael Jacksonin ja Freddie Mercuryn äänet ja upea karisma iskivät kovaa ala ja yläasteella . OLETKO SYNESTEETIKKO? Jossain määrin , mutta en joka tilanteessa . Kun teen musaa , ajattelen liikettä , värejä ja muotoja . JOS SINUSTA TEHTÄISIIN SPICE GIRLSIN UUSI JÄSEN, MIKÄ ”SPICE” OLISIT? Pintandwefallin perustusvaiheessa rinnastim me itsemme Spice Girlsiin . Olen Cute Pint , joten varmaankin olisin Cute Spice . MITÄ TEET, KUN ET SAA UNTA? Odotan , pyörin , googlailen astioita tai jotain muuta turhaa . Kirjoitan sana assosiaatioita , Cu t e Spic