Ylioppilaslehti on palkittu instituutio, joka kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Ylioppilaslehti tarjoaa mainostajalle ainutlaatuisen mediaympäristön nuorten aikuisten tehokkaaseen tavoittamiseen. Lisätietoja osoitteesta ylioppilaslehti.fi/mediatiedot SINUN MAINOKSESI TÄSSÄ? MA IN OK SE SI TÄ SS Ä? SI NU N S I N U N M A I N O K S E S I T Ä S S Ä ? S I N U N M A I N O K S E S I T Ä S S Ä ?
Tämä lista voi olla avain vauraampaan talouteen kuin koskaan K U V A A av a E ro n en YLIOPPILASLEHTI YLIOPPILASLEHTI on koonnut rahanarvoiset kymmenen vinkkiä, joiden avulla sinä tai osakeyhtiösi voi säästää jopa satoja euroja kuukaudessa. Lehden muilta sivuilta löydät muutamia lisävinkkejä alennettuun arkeen. 1. 1. Jos omistat aikakauslehden, jätä se postittamatta tilaajille. Postitus on kallista! (Toim. huom: Tästä johtuen lehden mainos myynnissä menetetään vähintään sama summa, joka postikuluissa säästetään. Varaudu siihen, että kyseessä onkin kulu.) 2. 2. Nosta kaikki opintolaina ja sijoita se TKI-toimintaan. Sijoitus sataa suoraan tulevaisuuden Sinun valmistujaispuvun takintaskuun, olethan juuri auttanut hallitusta luomaan uusia työpaikkoja. Sitten vain nopeasti gradu sisään ja Duunitorille ennen kuin sosiaaliturvan leikkaukset tulevat voimaan! 3. 3. Eivätkö raha, yltäkylläisyys ja menestys tule luoksesi? Muuta haitallisia ydinuskomuksiasi , jotka ylläpitävät arvottomuuden ja puutteen kokemuksia. Lue lisää sivulta 33. 4. 4. Varoittavan esimerkin ajan ja rahan tuhlaamisesta löydät sivulta 18. Älä ole kuin nämä ihmiset eli käytä aikaasi harrastuksiin, joita ei voi monetisoida tai muuttaa edes kulttuuriseksi pääomaksi. 5. 5. Näyttäydy vain sellaisten superstarojen seurassa, joista saat kulttuurista pääomaa, jonka voit muuttaa taloudelliseksi pääomaksi. Jätä B-luokan julkimot ja ota suunnaksi Pariisin muotiviikot. 6. 6. Varasta. 7. 7. Jos osaat, myy tekemääsi taidetta tai käsitöitä tai itseäsi. Nuorisolaisten suosiossa ovat esimerkiksi muhkeat virkatut pipot, joiden tekemisessä ei osaavalla kauaa mene. 8. 8. Kerjää. 9. 9. Kerjää internetissä. Jos sinulla ei vielä ole uhripositiota, niin nyt on korkea aika keksiä sellainen. Netissä voit pystyttää laittoman rahankeräyskampanjan, jonka voitokkuuden takaa mukaan liitetty surkea yksilötarina. 10. 10. Jatkuva kiire ja resurssit vähissä? Jätä työsi viimeistelemättä. Niin mekin olemme tässä numerossa tehneet. A D I L E S E V I M L I Tätä Ylioppilaslehteä ei poikkeuksellisesti jaella ylioppilas kunnan jäsenistön koteihin osana Hyyn säästötalkoita. ylioppilaslehti 5 / 2023 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Anni Härkönen @annihark Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Veikko Eromäki, Toivo Heinimäki, Kaisa Hietalahti, Adele Hyry, Joel Karppanen, Hilla Kurki, Eveliina Lempiäinen, Akseli Valmunen KIITOKSET KIITOKSET Ei kiitettävää. KANSI KANSI Pauliina Nykänen PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 110. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 1.12. Se jaellaan normaaliin tapaan ylioppilaskunnan jäsenten koteihin. Ennätystehtaalta, päivää K U V A A av a E ro n en Anni Härkönen on Ylioppilaslehden toimitussihteeri. Tähän lehteen hän olisi kirjoittanut asumistuen leikkaamisen vaikutuksesta opiskelijoihin, mutta jää sen sijaan opintovapaalle. Säästöjä syntyy palkka kuluista. Heistäkin säästimme. Anni Härkösen juttuun olisi tilattu valokuvat Avustajalta. Avustaja olisi kuvannut jutun haastateltavat, mutta keikka jää nyt tekemättä. Säästöjä syntyy maksamattomasta palkkiosta. Myös freelancer-avustaja säästää kameransa käyttöiästä. VIIME NUMERON VIIME NUMERON 4/23 4/23 pääkirjoituksessa väitettiin, että ylioppilaskunnan jäsen maksaa 2 euroa per Ylioppilaslehti, ja että noin neljännes jäsenmaksusta käytetään Ylioppilaslehden julkaisemiseen ja postittamiseen. Todellisuudessa jäsen maksaa lehdestään paljon vähemmän, noin 80 senttiä per Ylioppilaslehti. Ylioppilaskunta taas maksaa Ylioppilaslehdelle noin 2 euroa per lehti jäsentä kohden. KESÄLLÄ KESÄLLÄ savonlinnalainen opiskelija Veikko Härkönen pääsi Guinnessin ennätyskirjaan. Härkönen ratkaisi 78 Rubikin kuutiota samalla, kun hän juoksi viisi kilometriä 25 minuutissa. Edellinen ennätys oli 77 ratkaistua kuutiota. Ennätyskirja on kuriositeetti, jota suuri yleisö ainakin myynti lukujen perusteella arvostaa. Guinness-panimon omistajan 1950-luvulla keksimä kirja tarkoitettiin alun perin lähdeteokseksi, joka auttaa ratkaisemaan kiistat pubivisoissa. Moni kirjaan haluava keksii outoja ”lajeja”, joissa kilpailu on olematonta. Maailman suurin Albert Einsteiniksi pukeutuneiden ihmisten kokoontuminen? Siinäpä vasta ennenkuulumaton ennätys! Osa suorituksista haiskahtaa markkinoinnilta: maailman suurin ravintolasta ostettava pizza, 1,98 neliökilometriä. Ei ihme, että ennätyskirjan kritisoidaan ”myyneen itsensä”. Sosiaalinen media turruttaa ihmiset eriskummallisiin ilmiöihin, minkä vuoksi kirjassa julkaistavat ennätykset ovat sensaationhakuisempia kuin ennen. Osa ennätyksistä on aina perustunut yksilösuoritusten sijaan ihmisten huomiota herättäviin piirteisiin. Jotkut valitsevat kumma jaisen roolin, ja näyttelevät sitä ehkä tullakseen hyväksytyiksi. Toisaalta maailman pitkäkyntisimmän naisen Diana Arm strongin mielessä tuskin oli alun perin kummajaiseksi ryhtyminen. Armstrong lopetti kynsiensä leikkaamisen sen jälkeen, kun hänen tyttärensä kuoli nuorena. Kynsien laittaminen oli heidän yhteinen harrastuksensa. Ennätykset, jotka perustuvat vain poikkeuksellisiin fyysisiin piirteisiin, alleviivaavat erilaisten ihmisten poikkeavuutta muiden viihteenä ja ällisteltävänä. Vielä 1900-luvulla osaa heistä kohdeltiin kuin sirkuseläimiä. Kaikki ennätystehtaan koneiston mankeloimat eivät hanki menestystä kummajaisen roolissa. He katoavat. Yksi heistä on Jarne Salmivirta, jonka mysteeriä selvitän alkaen sivulta 12. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N VIIME NUMERON 4/23 VIIME NUMERON 4/23 Kritiikki-palstalla väitettiin, että elokuvaa Hit the Road esitetään tänä syksynä Refugee Film Festivalilla. Elokuvaa esitettiin festivaalilla viime syksynä. Nyt se on katsottavissa Yle Areenassa. OIKAISUT 4 Toimitukselta Tekijöinä
Suomen laajin yliopistovaltaus Suomen suurin kurpitsa Suomen pisin mies PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 DIY-sosiaaliturva KOLUMNI HENKILÖ KULTTUURI s. 30 Kritiikki 3 x säästötalkoot Ruumiin avaus S. 26 S. 18 S. 12 Ä ÄRISÄ ÄENNUSTE ALKUPALA s. 11 Antti Lindtmanin (sdp) itsetunnosta ALAKULTTUURI s. 33 Toimittaja testaa Postia Top-10 Asiaton kysymys TAKAIKKUNA s. 34 Kekkosen kodista Kekkosen kaduksi TOIMITUKSELTA s. 4 Pubiin pätemään UUTISIA s. 6 Sopivan köyhiä aatelisia ylioppilaslehti 5 / 2023 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
Mil raha joonien elsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) tavoite jäsenmaksutto muudesta vuodelle 2025 ei toteudu. Se johtuu siitä, että Hyyn omistama, ravintolaja kiinteistöbisneksestä vastaava Ylva kärsii nousevista koroista. Ylva pyörittää Unicafe-ravintoloita ja vastaa Hyyn rakennushankkeista, kuten Hakaniemen Lyyra-toimistokorttelista ja keskustan Grand Hansa -hotellista. Hyy suunnittelee nyt ensi vuoden toimintatalouden budjettia, jonka laadintaan vaikuttavat Ylvan tulevaisuudennäkymät ja arviot voitonjaosta omistajalleen. Koronan aikana Ylvan liikevaihto puolittui 38 miljoonasta eurosta 19 miljoonaan euroon. Ylvan toimitusjohtaja Leea Tolvas kertoo, etteivät tulevaisuudennäkymät ole sen positiivisemmat. ”Tänä vuonna voitonjakoa ei tullut ollenkaan. Kevään tilinpäätöksessä totesimme, ettemme voi maksaa Hyylle mitään, jos aiomme selviytyä muista kuluistamme. Voittoa jaettiin nolla euroa.” Ennen koronaa Ylva tuloutti Hyylle voiton jakona noin 2,8 miljoonaa euroa vuodessa. Hyyn valtavat asianajokulut ovat pienentyneet viime vuodesta SYKSYLLÄ SYKSYLLÄ 2022 Ylioppilaslehti uutisoi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) käyttäneen reilussa vuodessa yli 120 000 euroa asianajokuluihin. Syynä olivat 14 kantelua, jotka Hyystä oli tehty oikeuskanslerille ja hallintooikeuteen. Niihin vastatakseen Hyy turvautui asianajo toimiston kalliiseen apuun. Kanteluita teki Hyyn edustajiston oma jäsen. Kantelut koskivat muun muassa Hyyn edustajistoryhmille jakamia tukia ja ylioppilaskunnan kannanotto-oikeutta. 120 000 euroa on enemmän kuin Hyyn kaikkien tiedekuntien ja ainejärjestöjen toiminta-avustukset vuodessa. Kokonaisuudessaan Hyyn toimintatalouden budjetti on noin 3,7 miljoonaa euroa vuodessa. HYYN HYYN pääsihteeri Mikko Kymäläinen kertoo, että tänä vuonna asianajokulut ovat elokuun loppuun mennessä 10 837 euroa budjetoidusta 70 000 eurosta. Ensi vuoden budjettiin tuskin varataan enää yhtä paljon. Vieläkö Hyystä kannellaan oikeuskanslerille ja hallintooikeuteen? ”Tietojemme mukaan kaksi uutta valitusta on tullut alkuvuodesta, mutta ne eivät ole työllistäneet tai aiheuttaneet kuluja. Valitukset ovat saman kaltaisia ja hallintooikeus on kyennyt ratkaisemaan tapaukset aikaisemmin toimitettujen lausuntojen perusteella.” Kymäläinen kertoo, että osa vanhoista kanteluista on vielä ratkaisematta. A D I L E S E V I M L I Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on talousvaikeuksissa, minkä vuoksi tavoite jäsenmaksuttomuudesta vuonna 2025 ei toteudu. Hyyn omistama Ylva tuloutti sille tänä vuonna nolla euroa. Anni Härkönen mikä on voitonjako ja mitä tarkoittaa se ettei sitä tullut ollenkaan 13.9.2023 klo 10.50 Adile Sevimli meinaa paljon omistajalle jaetaan rahulia kun voitokas tulos. muotoilen asap 25.9.2023 klo 17.51 Hyy aloittaa muutosneuvottelut HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA (Hyy) aloittaa muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut tarkoittavat tilannetta, jossa työnantaja harkitsee työvoiman vähentämistä tai muita henkilöstöön vaikuttavia muutoksia. Asiasta tiedotti Hyyn pääsihteeri Mikko Kymäläinen syyskuun lopulla. Muutosneuvotteluiden syy on ylioppilaskunnan heikentynyt taloustilanne. Ylioppilaskunnan omistaman Ylvakonsernin taloudelliset haasteet vaikuttavat ylioppilaskunnalle maksettavan voitonjaon suuruuteen. Hyyn hallitus aikoo esittää edustajistolle suunnitelman muiden säästöjen ja sopeutustoimien toteuttamiseksi vuoden 2024 budjettiesityksessään. Budjetista päätetään edustajiston kokouksessa joulukuussa. A D I L E S E V I M L I T E K S T I Adile Sevimli H ylioppilaslehti 5 / 2023 6 U U T I S I A Nopeat
raha joonien huolet on valittu ennen myyntiä ja toimistokortteli on rakennuspäästöjä lukuun ottamatta hiilineutraali, eikä asia muutu.” Vaaralan mukaan ei ole käytännössä mahdollista, että tiloja vuokrattaisiin esimerkiksi pikamuotiketjulle. Alku peräisessä korttelin kilpailuehdotuksessa väläytettiin ajatusta tutkijaasunnoista, mutta sellaisia ei näillä näkymin ole kortteliin tulossa. TOLVAS TOLVAS ja Vaarala eivät vielä ota kantaa siihen, myydäänkö myös keskustan Grand Hansa -hotelli kansainvälisille sijoittajille, kun se arvioiden mukaan keväällä 2024 valmistuu. ”Ylioppilaskunnan ydinvarallisuus on ydinkeskustassa. Merkittävistä kiinteistöistä päättää ylioppilaskunta, ja kynnys niistä luopumiseen on kaikista suurin”, Tolvas sanoo. Merkittäviä kiinteistöjä ovat Vanha ja Uusi ylioppilastalo, kolmas ylioppilastalo Domus Gaudium Etu-Töölössä sekä Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa. Sääntömääräisesti on kuitenkin niin, että ensisijaisesti muut kuin ylioppilaskunnan käytössä olevat tilat voidaan myydä ylioppilaskunnan niin halutessa. ”Emme voi poissulkea tätäkään järjestelyä.” Myös Hakaniemessä sijaitsevaan Lyyraan kuuluvan toisen tontin rakennustyöt ovat vielä kesken. Ylvasta ei oteta kantaa siihen, tuleeko sekin valmistuttuaan myyntiin. Hyy omistaa paitsi Ylvan myös Yli oppilaslehteä kustantavan Ylioppilas lehden Kustannus Oy:n. Anni Härkönen esim? 13.9.2023 klo 11.10 Anni Härkönen kuin paljon, missä suuruusluokassa, onks tietoo 13.9.2023 klo 10.51 Petri Jääskeläinen jargonia, tylsää, kirjoita paremmin 19.9. klo 13:29 Petri Jääskeläinen milloin pitäisi valmistuu? 19.9.2023 klo 13:37 Petri Jääskeläinen MILLOIN 19.9. klo 13:29 Adile Sevimli äh joo tarkistan kunhan ehdin!!! 25.9.2023 klo 17.55 Adile Sevimli ens vuoden alussa tsekkaan vielä! 25.9.2023 klo 18.20 Hyyllä on kriisitilanteita varten puskuri, johon se on vuosien varrella kerryttänyt rahaa. Sitä on käytetty tänä vuonna korvaamaan Ylvan aiheuttamaa aukkoa budjetissa, ja rahaa riittää vielä ensi vuoden puolelle. Loputtomiin puskurirahasto ei kuitenkaan riitä. Tilanne on Tolvaksen mukaan vakava. ”Ennennäkemättömät riskit ovat realisoituneet, ja ne vaikuttavat meihin osana markkinaa. Tilanne eroaa viime syksystä siten, että korot ovat yhä nousseet”, Tolvas sanoo. ”Ravintolaja kiinteistöbisnes ovat elpyneet. Rakennushankkeet saadaan maaliin. Mutta kaikki syntyvä tuotto, joka normaalisti menisi voitonjakona Hyylle, menee kasvaneeseen euriboriin, marginaaleihin ja rahoituskuluihin.” Rahoituskulut tarkoittavat rahoituksen saamiseen tai rahoitusvelkaan liittyviä sopimus vastuita ja pankkikuluja, kuten korkoja. HAKANIEMEN HAKANIEMEN purettujen virastotalojen paikalle valmistunut toimistokortteli Lyyra myytiin kesällä kansainväliselle kiinteistöjätille Niam Oy:lle. Niamin omistaa ruotsalainen Stronghold Group. Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala kertoo kauppojen syyksi kiristyneen taloustilanteen. ”Se oli sinänsä ihan business planin mukainen toimenpide, että luonteva myyntihetki on yleensä heti valmistumisen jälkeen.” Lyyraa on brändätty koko hankkeen ajan vastuullisena ja ympäristöystävällisenä urbaanina keskittymänä. Voiko Ylva taata, että se pysyy sellaisena, vaikka omistaja vaihtuu? ”Kyllä Ylvan näkökulmasta suurin kädenjälki on jo jätetty. Hyvät vuokralaiset Pauliina Nykänen otsikko oli aivan liian pitkä taittoon niin tein oman. tai keksikää joku muu lyhyt 27.9. 2023 klo 10.24 ylioppilaslehti 5 / 2023 7 U U T I S I A
HYvä sijoitus noudattaa ”vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteita”. Ekholmin mukaan se tarkoittaa ainakin sitä, ettei yliopisto sijoita fossiiliseen energiantuotantoon. Käytäntö tuli voimaan vuonna 2019, ja yliopiston osakesijoitusten hiili jalanjälki on nyt noin puolet vertailuindeksin vastaavasta. Lisäksi yliopiston salkussa ei pitäisi olla osakkeita ”kiistanalaisia palveluita tai tuotteita” myyviltä yhtiöiltä. Ekholmin mukaan sellaisia ovat esimerkiksi tupakkateollisuuden ja aseteollisuuden yritykset. Ekholm ei mene tästä sataprosenttiseen takuuseen, koska vastuullisuuden määrittely on moni mutkaista. Otetaan keksitty mutta havainnollistava esimerkki: Yhtiö voi valmistaa siviili käyttöön tuotetta, joka soveltuu myös sotilaskäyttöön. Länsimaisen dronevalmistajan tuotteita voi päätyä lasketteluvideoiden kuvaamiseen ja toisaalta kierto teitse Venäjän käyttöön Ukrainassa. Jatkuuko yliopistosijoittajan vastuu päästöjä ja pyssyjä pidemmälle? Kuluvana vuonna yliopiston sijoitusvaroja kasvatti erityisesti isojen amerikkalaisten teknologiafirmojen menestys. Yliopisto omistaa merkittävästi muun muassa Applen, Googlen taustayhtiö Alphabetin ja Amazonin osakkeita. Euroopan komissio on pitkään yrittänyt saada Applen tilille agressiivisesta verosuunnittelusta ja Alphabetin useita kertoja kilpailusääntöjen rikkomisesta. Amazonia komissio on ojentanut niin kilpailusääntöjen kuin GDPR -tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. Amazon sai EU:lta historian suurimman, yli seitsemän miljoonan euron sakon asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä pari vuotta sitten. ”Ymmärrettävästi monilla voi olla tiettyjä duubioita tiettyjen toimintatapojen suhteen”, Ekholm sanoo. Hän kuvailee sijoitustoiminnan vastuun olevan kuitenkin myös ”taloudellista vastuuta”. T E K S T I Veikko Eromäki uutnantti Eric Ekestubbe, vihtiläinen aatelissuvun vesa, kuoli vuonna 1745. Testamentissa oli aikalaisittain yllättävä linjaus: Ekestubbe lahjoitti useiden tilojensa tuottoja Turun akatemialle, Ruotsin vallan alaisen Suomen ensimmäiselle ja ainoalle yliopistolle. Tuloista piti muodostaa stipendirahastoja, joilla autetaan varattomia aatelisopiskelijoita. Jos sopivia köyhiä aatelisia ei löytyisi, voisivat myös rahvaan edustajat saada stipendin. Ekestubben stipendirahasto oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Liki kolmesataa vuotta myöhemmin Turun akatemia on muuttanut ja muuttunut Helsingin yliopistoksi. Korkeakouluille osoitetuista lahjoituksista on tullut arki päivää. Helsingin yliopistolle annetut lahjoitukset kasautuvat eri rahastoihin osaksi yliopiston sijoitusomaisuutta, jota oli kesäkuussa noin 633 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vuosina 2020–2022 lahjoituksia kertyi yli 11 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä lahjoittajia olivat miljoonan euron kertalahjoituksilla Koneen säätiö ja Svenska Kulturfonden. OSA OSA sijoitusvarallisuudesta on peräisin valtion pääomituksista. Pääomitukset alkoivat vuonna 2010 voimaan tulleen uuden yliopisto lain jälkeen. Yliopistot irtautuivat tuolloin valtionhallinnosta ja alkoivat pyörittää talouttaan itsenäisesti. Siitä lähtien valtio on tasaisin väliajoin pääomittanut yliopistoja eli antanut niille sijoitettavaksi varoja, joilla olisi ainakin teoriassa tarkoitus rakentaa yliopistojen taloudelle vakaa pohja. Esimerkiksi vuonna 2019 eduskunnan alainen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) pääomitti Suomen yliopistoja 100 miljoonalla eurolla. 33 miljoonaa jaettiin yliopistojen kesken ”tutkimuksen vaikuttavuuden indikaattoreiden” perusteella, loput 67 miljoonaa vastinrahana. Vastinrahalla kannustetaan yliopistoja keräämään yksityisiä rahalahjoituksia tehokkaammin. Se toimii eräänlaisena ”kertoimena” lahjoituksille: mitä enemmän yliopisto saa lahjoituksia, sitä enemmän se saa valtion vastinrahaa. Helsingin yliopisto on ollut viime vuosina haka keräämään lahjoituksia: se sai Sitran vastinrahaa peräti 11 miljoonaa euroa, reippaasti muita yliopistoja enemmän. Summat ovat isoja, mutta jippo on siinä, että yliopistot saavat käyttää perustoimintaansa vain sijoitustensa tuottoja. HELSINGIN YLIOPISTON HELSINGIN YLIOPISTON sijoitustoiminta teki tuottoa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7,9 prosenttia, hieman alle 50 miljoonaa euroa. Tuottoa nostivat ensi sijaisesti yhdysvaltalaiset yhtiöt ja ennen kaikkea suuret teknologiayhtiöt , kirjoittaa yliopiston sijoitusjohtaja Anders Ekholm tiedotteessa loppukesältä. Kauppatieteiden tohtori ja rahoituksen dosentti Ekholm on aikaisemmin työskennellyt muun muassa ajatushautomo Liberan tutkimusjohtajana. Ekholm on ollut Helsingin yliopiston sijoitustoimikunnan jäsen vuodesta 2016. Sijoitusjohtajana hän aloitti vuonna 2018. Sijoitusjohtaja puhuu ja kirjoittaa korkealentoisesti. Tuoreimman Helsingin yliopiston sijoitusraportin osiot on otsikoitu runollisesti: The Devil is in Ceteris Paribus , Homoscedasticity and Hidden Causalities , The Monopoly of Homo Sapiens . ”Ajatuksena on, että emme sijoita markkinoille vaan maailmantalouteen. Sijoituksia on yli 4 000 yhtiössä ja 1 000 eri velka kirjassa. Ajattelemme tuottoa mielellään kymmenissä, parhaassa tapauksessa sadoissa vuosissa”, Ekholm kertoo sijoitus tiimin filosofiasta. HELSINGIN YLIOPISTON HELSINGIN YLIOPISTON sijoitustoiminta Helsingin yliopisto pyörittää yli puolen miljardin euron sijoitustoimintaa ja tekee hyvää tulosta amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakkeilla. Sijoittamista ohjaavat ” vastuullisen sijoitustoiminnan säännöt”. Mitä se tarkoittaa? Jos sopivia köyhiä aatelisia ei löytyisi, voisivat myös rahvaan edustajat saada stipendin. L ylioppilaslehti 5 / 2023 8 U U T I S I A
sijoitus Ekholm antaa esimerkin: Jos sijoitustiimissä yhteiskunnallisen vastuun nimissä päätettäisiin olla sijoittamatta teknologiajätteihin, jäisi yliopiston salkku sivuun taloudellisen vastuun kannalta ”todella tärkeästä tuottavuuskehityksestä”. ”Esimerkiksi tässä yhteydessä olemme tehneet tällaisen tradeoffin .” Ekholmin mukaan yliopiston sijoitustoiminta on mahdollisimman läpinäkyvää. Sijoitussalkusta ei löydy ”monimutkaisia johdannaisinstrumentteja”, vaan ”helpommin ymmärrettäviä” arvopapereita, kuten osakvälisiin standardeihin, voi sisältö olla mitä tahansa. Vielä laajempiin määritelmiin päästään jos puhutaan niin kutsutusta ’ eettisestä sijoittamisesta’”, Finer sanoo. ”EU-tasolla on kuitenkin sääntelyä sille, millä ehdoilla erilaisia kestävyysväitteitä sijoitustuotteissa voi käyttää”. Pitääkö Finérin mielestä yliopiston sijoitustoiminnalta odottaa muita enemmän vastuullisuutta? ”Mielestäni kaikilla institutionaalisilla sijoittajilla on velvollisuus toimia vastuullisesti ja noudattaa kansainvälisiä vastuullisen sijoitustoiminnan standardeja.” Helsingin yliopisto on sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin eli toimii niiden standardien mukaan. EKHOLMIA EKHOLMIA haastatellessa läsnä on yliopiston toiveesta myös yliopiston talousjohtaja, kvestori Marjo Berglund. Miten menestyksekäs sijoitustoiminta näkyy yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille? ”Tuottoja jaetaan noin 400 eri lahjoitusrahaston kautta yliopiston toimintaan. Viime vuosina rahaa on jaettu noin 7–10 miljoonaa euroa vuodessa”, Berglund sanoo. Tällä hetkellä noin sata Helsingin yliopiston professoria saa osittaista rahoitusta sijoitustoiminnan tuloista. Berglundin mukaan tuottoja on kohdennettu myös opiskelijoiden hyvinvointiin, kuten opintopsykologien ja opinto-ohjaajien palkkaamiseen. Jos yliopiston sijoitustoiminta tuotti alku vuoden aikana miltei 50 miljoonaa euroa, miksi sitä jaetaan tutkijoiden ja opiskelijoiden hyväksi enintään kymmenen miljoonaa? ”Viime vuonna sijoitusomaisuudesta suli 88 miljoonaa euroa ja tuottoa jaettiin silti. Painotamme vakaata vuosittaista tuotonjakoa riippumatta markkinatilanteen hetkellisistä muutoksista”, Berglund sanoo. Vakaasta tuotonjaosta voidaan löystää, jos hätä on tarpeeksi suuri. Berglund kertoo, että esimerkiksi koronapandemian aikaan sijoitusomaisuudesta jaettiin ylimääräistä erilaisiin tukitoimiin tutkijoille ja opiskelijoille. Tällä hetkellä opiskelijoita puhuttaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaalitukiin. Jos opiskelijat ajautuvat vihoviimeiseen ahdinkoon, voisiko sijoitusomaisuudesta keksiä Ekestubben hengessä joitakin epäsuoria apuja vähävaraisille opiskelijoille, aatelisia tai ei? ”Tällaiset asiat menevät valtiovallan vastuulle. Yliopistot sopeutuvat edelleen Juha Sipilän (kesk). hallituksen leikkauksiin. Meillä on 32 000 opiskelijaa. Jos jakaisimme kympin jokaiselle niin se olisi jo aika paljon rahaa.” keita ja rahasto-osuuksia. Silti 4 000 yhtiön vastuullisuuden takaaminen kuulostaa mahdottomalta. Onko vastuullisuuspuhe vain sanahelinää? YRITYSTOIMINNAN YRITYSTOIMINNAN globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Finérin mukaan vastuullinen sijoittaminen on mahdollista ja sille on olemassa uskottavia kansainvälisiä standardeja. ”Jos vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan yleiskielellä ilman yhteyttä kansainG R A A F IT P au li in a N yk än en L Ä H D E Ja y S o lu ti o n s. H el si n g in yl io p is to n si jo it u so m ai su u s, ku u ka u si ra p o rt ti 30 .9 .2 23 . SIJOITUSVAROJEN JAKAUTUMINEN YRITYKSITTÄIN, TOP 10 1. Apple Inc 4,6 % 2. Microsoft Corp 3,6 % 3. Nanoform Finland Plc 3,4 % 4. Alphabet Inc Class A 1,2 % 5. Alphabet Inc Class C 1,1 % 6. Amazon.com Inc 1,1 % 7. Asuntosalkku Oyj 1,1 % 8. UnitedHealth Group Inc 1,0 % 9. Unilever PLC 0,8 % 10. Tesla Inc 0,7 % Muut 84,6 % SIJOITUSVAROJEN JAKAUTUMINEN SEKTOREITTAIN Teknologia 21,1 % Terveydenhuolto 19,0 % Finanssiala 16,3 % Kulutustuotteet, sykliset 10,0 % Teollisuus 8,5 % Telekommunikaatio 7,6 % Kulutustuotteet, defensiiviset 7,2 % Raaka-aineet 4,5 % Kiinteistöt 4,4 % Yleishyödylliset palvelut 1,0 % SIJOITUSVAROJEN VUOSITUOTTO Prosenttiosuus sijoitussalkusta S ij o it u ss al ku n tu o tt o Prosenttiosuus sijoitussalkusta Vuonna 2018 pääomamarkkinoiden yleinen huono kehitys tuotti tappiota. Vuonna 2019 yliopistolla otettiin käyttöön vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seuraavat kolme vuotta sijoitukset tekivät huimaa tuottoa, kunnes vuonna 2022 maailmantalouteen iski inflaatio ja Ukrainan sodan sivuvaikutukset kuten energiakriisi. Helsingin yliopiston suoraan ja rahastojen kautta omistamien yhtiöiden osuudet sijoitusvarallisuudesta. Sijoitussalkussa on jopa 4 000 yhtiötä, joista valtaosan osuus on alle prosentin. 2012 8,9 % 6,7 % 9,3 % 6,2 % 6,7 % 7,6% -5 % 22 % 19,4 % 24 % -15,7 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ylioppilaslehti 5 / 2023 9 U U T I S I A
Miltä tuntuu olla noin pitkä, Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman? Kuinka pitkä olet? 196 cm. Onko pituudesta ollut hyötyä poliittisella urallasi? En tiedä. En ole ollut politiikassa muun pituinen. Toritilaisuuksissa pituudesta on hyötyä, koska ihmiset näkevät minut etäältä. Pituudesta voi olla myös haittaa, mistä päästään vitsiin: Mitä eroa on sillä, että Ben Zyskowicz (kok) tai Antti Lindtman on torilla tapaamassa kansalaisia? Ben katsoo äänestäjiä ylöspäin, Antti alaspäin. Paljonko maksoit Benille, 167 cm, että hän kävi tässä moittimassa ” v allankumouslippuja heilut televia yliopistovaltaajia” samaan aikaan, kun kerroit hänestä vitsiä? Tätä ei pysty käsikirjoittamaan. Miltä tuntuu olla noin pitkä? Pituus tuo helpotusta arkeen. Usein on niin, että kun kaapin päältä pitää jotain ottaa, huudetaan Antti hätiin. Välillä tuntuu konkreettisesti kipeältä. Esimerkiksi eduskunnan parkkihallissa kännykkää lukiessa törmäsin matalalla olevaan kylttiin. Autossa huomasin paidan olevan kokonaan verestä punainen. Mutta olen ihan tyytyväinen itseeni ja pituuteeni. Kautta aikain politiikan kulisseissa on ollut mieskerhoja. Onko teillä vielä eksklusiivisempi pitkien miesten kerho esimerkiksi Eero Heinäluoman (sdp), 197 cm, ja Matti Vanhasen (kesk), 198 cm, kanssa? Ei ole mitään pitkien miesten kerhoa politiikassa. Mutta usein kun kaksi pitkää ensimmäistä kertaa kohtaa, tavalla tai toisella sen siinä kanssa käymisessä noteeraa. Esimerkiksi TerapeuttiVillelle (sdp), 200 cm, sanoin, että en tiennytkään, että olet noin pitkä. Se että on pitkä, on osa elämää. Vain pitkät ihmiset voivat tietää, kuinka pitää kumartua ja että lentokoneet ovat sillipurkkeja meille. Arki, jonka vain pitkät ihmiset tietävät, luo yhteyttä, joka ei rajoitu vain politiikkaan. Kuinka pitkään tämä hallitus pysyy pystyssä? Vaikka olen pitkä ja poliitikko, en ole ennustaja. Sanotaan, että todennäköisyys pysyä pystyssä koko kauden on alle 50 prosenttia. T E K S T I Adile Sevimli K U VA Adele Hyry Palstalla kasvatetaa n nälkää. Alkupala
JARNE SALMIVIRTA, 244 CM, OLI VÄITETYSTI SUOMEN PISIN IHMINEN. MONET EIVÄT USKO, ETTÄ HÄN ON TODELLINEN. YLIOPPILASLEHTI JALKAUTUI LOHJALLE ETSIMÄÄN SALMIVIRTAA. T E K S T I Petri Jääskeläinen K U VAT Toivo Heinimäki MIES VAILLA MENNEISYYTTÄ ylioppilaslehti 5 / 2023 12
13
suomalaiseen painokseen vuonna 1989. Jos Salmivirta elää yhä, hän on Suomen pisin ja todennäköisesti maailman kuudenneksi pisin ihminen. Pisin on tiettävästi turkki lainen maanviljelijä Sultan Kösen, 251 cm. Ennätyspituus lasketaan henkilön maksi mi pituuden mukaan. Vuosien varrella tapahtuneet muutokset, kuten ryhdin kumartuminen, eivät johda ennätyksen menettämiseen. Salmivirrasta tiedetään hyvin vähän. Niin vähän, että hän on herättänyt epäilykseni. Ennätyspitkäksi väitetty suomalainen on aiemminkin kuulostanut liian uskomattomalta ollakseen totta: Nakke Kuusajärvestä, 229 cm, ei löydy ainuttakaan kuvaa tai julkisia tietoja. Salmivirta kummastuttaa muitakin kuin minua. Aihetta käsitellään muuta missa viestiketjuissa Suomi24ja Ylilautakeskustelupalstoilla. ”Pitäisi melkeinpä tehdä joku juttuvinkki jollekin asiasta kiinnostuneelle toimittajalle ja katsoa jos saisivat tongittua enemmän aiheesta”, kirjoitti käyttäjä Ylilaudalla kolme vuotta sitten. Tongitaan. LOHJAN LOHJAN torilta bongaamamme Raimo Virta alkaa muistella tarkemmin äitinsä työkaveria. ”Se oli töissä portsarina. Jätkät kun alkoi tapella, sen tarvitsi vain nousta pystyyn ja tappelijat lähtivät karkuun. Oli treenannut nyrkkeilyäkin ja kierteli maatalousnäyttelyissä esiintymässä.” Virran mukaan kyseinen mies kuoli jo 60-luvulla luusto-ongelmien takia. Sukunimikin muistuu pian mieleen – Myllyrinne. Kertomuksen perusteella kyseessä oli helsinkiläinen Väinö Myllyrinne, 248 cm. Vuonna 1963 kuollut Myllyrinne oli aikanaan sekä Suomen että Euroopan pisin mies, joka kiersi Eurooppaa showpainijana ja sirkus esiintyjänä. Myllyrinne on nimekäs hahmo, josta pitkien ihmisten harrastajat keskustelevat erilaisilla verkkosivustoilla vuodesta toiseen. Harrastajat vertailevat, kuka oli maailman pisin ihminen minäkin vuonna ja jakavat kiinnostavia yksityiskohtia, kuten pitkien ihmisten vaatekokoja ja kuolintodistuksia. Eräs on arvioinut Myllyrinteen pituutta tekemällä 3d-mallinnuksia häntä esittävästä iljaiselta näyttää , sanon kuvaajalle, kun astumme ulos linja-autosta Lohjan keskustassa. Jätän sanomatta ensimmäisenä mieleeni nousevan, TaisteluJaska-meemi videosta tutun sananlaskun: ”Mieluummin nyrkki perseessä kuin asua Lohjalla.” Suuntaamme linja-autoasemalta kohti kaupungin nähtävyyksiin listattua toria. Syyskuisena tiistaina puolenpäivän aikaan pystyssä on vain yksi vihanneskoju. Torin laidalla näkyy penkki, jolla istuu kaksi varttuneempaa herrasmiestä. Lähestymme kaksikkoa, jolloin toinen heistä liukenee pois paikalta. ”Mihinkäs rikosrekisteriin tämä tulee”, kysyy Raimo Virta, 75 vuotta, kun pyydän haastattelua. Kysyn Virralta, onko hän kuullut lohjalaisesta pitkästä miehestä, joka pääsi Guinnessin ennätyskirjaan vuonna 1989. ”No en. Mutta äitini työkaveri oli yli 240 senttiä pitkä. Mikähän sen nimi olikaan”, Virta aprikoi. Osuimmeko kerralla kultasuoneen? AIKUISEN AIKUISEN savanninorsunaaraan korkeus vaihtelee 2,2 ja 2,8 metrin välillä. Samanmittainen oli myös Jarne Salmivirta, 244 cm pitkä opiskelija Lohjalta. Poikkeuksellisen pituutensa vuoksi Salmi virta pääsi Guinnessin ennätyskirjan H ” En tiedä, olisiko 1900-luvulla kellään motiivia huijata olevansa jättiläinen. Ei siinä voi olla isoista rahoista kysymys.” Jarne Salmivirran etsintä alkaa tyhjästä. ylioppilaslehti 5 / 2023 14
vanhasta valokuvasta ja laskemalla pituuden ovenkarmien oletetun korkeuden mukaan. Myllyrinteen ohella ennätyspituisten ihmisten harrastajat ovat huomanneet myös Salmivirran mysteerin. Moni epäilee hänen olemassaoloaan. Celeb Heights -sivustolla Myllyrinnettä koskevan artikkelin kommenteissa yksi suomalaiseksi itseään väittävä käyttäjä kuitenkin vakuuttaa nähneensä Salmivirran tämän vanhempien pihalla. Kirjoittajan mukaan Salmivirta kärsi kasvojen epämuodostumista, minkä vuoksi hänestä ei ole kuvia. Tietoa on mahdotonta varmistaa, eikä sivustolla voi ottaa yhteyttä kyseiseen käyttäjään. Väite on kuitenkin uskottava. Osa ennätyspitkistä ihmisistä kärsii sairastaa vaivaa, joka tunnetaan nimellä gigantismi eli jättikasvuisuus tai akromegalia eli kärkikasvuisuus, joka keskittyy kämmeniin, jalkateriin ja kasvoihin. Gigantismi alkaa ennen murrosikää, akromegalia taas sen jälkeen. Myös Väinö Myllyrinne sairasti gigantismia. Yksi syy liialliseen pituuskasvuun johtuu geeneistä. Vuonna 2006 suomalais tutkijat havaitsivat, että monilla Pohjois-Suomen gigantismia ja akromegaliaa sairastavilla on sama geeni, josta seuraa aivojen kasvuhormonin tuotantoa häiritsevä hyvänlaatuinen kasvain. Kasvain aiheuttaa luuston hallitsematonta kasvua eli ihminen kasvaa merkittävästi pituutta. Gigantismi ja akromegalia aiheuttavat usein esimerkiksi sydänvaivoja. Ne johtuvat siitä, ettei elimistö jaksa ylläpitää liian pitkäksi venynyttä kehoa. Kasvojen näkyvät muutokset, kuten nenän ja huulten paksuuntuminen sekä leuan ja otsan ulkoneminen ovat yksiä gigantismin ja akromegalian ilmenemismuotoja. Mainintoja ” jättiläisistä” on paljastunut kaukaa histori asta. Turun yliopiston tutkijatohtori Ulla Moilanen kirjoitti Kalmistopiiriarkeologia julkaisussa vuonna 2012, että jättikasvuisuutta on voitu tunnistaa muutamista vanhoista haudoista kaivetuista luista. Esimerkiksi vuonna 238 kuollutta Rooman keisaria Maximinus I Traakialaista kuvailtiin aikalaiskertomuksissa ihmisvuoreksi. Hänestä löydettyjen kasvokuvien on tulkittu sisältävän akromegalian piirteitä kuten ulostyöntyvän leuan ja silmäkulmat. Monet ennätyspituiset ihmiset ovat sairastaneet gigantismia, mutta ei tiedetä, oliko se Salmivirrankin ennätyksen juurisyy. Gigantismin ulkoiset tunnusmerkit saattoivat herättää kantajassaan häpeää. Ehkä siksi Salmivirrasta ei löydy kuvia. IHMISET IHMISET eivät ole perinteisesti suhtautuneet jättikasvuisiin tai muihin poikkeuksel lisen näköisiin ihmisiin kunnioittavasti. Varsinkin 1800-luvulla yleisenä viihteenä pidetyissä friikkisirkuksissa esiteltiin ihmisiä, joilla oli erilaisia sairauksia tai muita epämuodostumia. Tietokirjailija VilleJuhani Sutinen on tutkinut ilmiötä kirjassaan Kääpiöistä kolos seihin – Kummajaisten historia Suomessa (Into 2019). Kummajaisilla Sutinen tarkoittaa ihmisten itse valitsemia roolihahmoja. Ihmiset, joilla oli poikkeuksellisia fyysisiä piirteitä, ottivat itselleen roolin tienatakseen rahaa. ”Poikkeavilla ei ollut 1800-luvun kaupungeissa muuta mahdollisuutta elää tavallisessa yhteiskunnassa omana itsenään ilman esiintyjän roolia. Pienissä maalaisyhteisöissä poikkeaviin suhtauduttiin suvaitsevammin ja heidät otettiin mukaan yhteiskuntaan”, Sutinen sanoo. Kaikkia ”kummajaisia” ei arvostettu yhteiskunnassa samalla tavalla. Esimerkiksi lyhyt kasvuisiin esiintyjiin suhtauduttiin halveksuvasti, toisin kuin poikkeuksellisen pitkiin. Muutamat suomalaiset ”jättiläiset” lähtivät jopa maailmalle esiintymään. Daniel Cajanus eli Lapin jättiläinen, Rosa Wedsted ja amerikansuomalainen Lauri Moilanen eli Big Louie tekivät uraa kansainvälisesti. Pitkien ihmisten suhtautuminen työhönsä vaihteli. Esimerkiksi Cajanus kantoi itseään hyvin arvokkaasti 1700-luvulla, eikä hän ollut vain muiden käyttämä rahantekokone. Poikkeavat eivät jää Lohjalla huomaamatta. ylioppilaslehti 5 / 2023 15
Toisaalta esimerkiksi Moilanen ei nauttinut urastaan ainakaan koko ajan. ”Ei voi yksioikoisesti sanoa, että kummajaisen roolin ottaneet olivat joko rahanhimoisia tai hyväksikäytettyjä. Se riippui yksilön luonteesta ja siitä, miten he hyväksyivät olevansa katsomisen kohteena”, Sutinen sanoo. Sutisen mukaan friikkisirkusten aikainen tirkistelykulttuuri elää edelleen nyky-yhteiskunnassa, mutta sen muoto on erilainen. ”Esimerkiksi uutisoinnit erityisen vanhoista tai lihavista ihmisistä palvelevat samaa tirkistelyn halua. Samoin toimii tosi-tv, jossa tirkistely on ottanut kehon poikkeamien sijaan poliittisesti korrektimman muodon. Tärkein muutos on, ettei kenenkään tarvitse enää ottaa kummajaisen roolia.” Myös Guinnessin ennätyskirja on Sutisen mukaan osittain jäänne samanlaisesta tirkistelyn perinteestä. Hän ei muista koskaan kuulleensa kirjaan päätyneestä ennätysmiesSalmivirrasta. Voisiko kyseessä olla huijaus? Sellainen ei ole Sutisen mukaan tavatonta. Esimerkiksi 1800-luvulla mustia ihmisiä esiteltiin erilaisissa näytöksissä ”villiheimojen edustajina”, vaikka he asuivat yleisön tapaan kylissä ja kaupungeissa. Salmivirran kohdalla petkuttamiselle on vaikea löytää järkevää syytä. ”En tiedä, olisiko 1900-luvulla kellään motiivia huijata olevansa jättiläinen. Ei siinä voi olla isoista rahoista kysymys”, Sutinen sanoo. SPEKULAATIOITA SPEKULAATIOITA Jarne Salmivirrasta riittää, mutta mitä hänestä tiedetään varmasti? Guinnessin ennätyskirjan mukaan hän on syntynyt joulukuussa 1968 eli hänen on täytynyt elää ainakin 21-vuotiaaksi. Digija väestötietorekisterikeskuksen mukaan vuosina 1960–1979 viidelle miehelle annettiin nimi Jarne. Lisäksi Salmivirran on täytynyt viettää ainakin osa elämästään Lohjalla. Osaisiko Guinnessin ennätyskirjan julkaisija auttaa selvittämään myöntämänsä ennätyksen haltijan tarinaa? Vastaus saapuu nopeasti kirjaa nykyään Suomessa kustantavan Otavan välittämänä. ”Guinness World Records ei ole koskaan mitannut Salmivirtaa. Hän tuo ainoastaan kontekstia kyseiseen painokseen. Se ei tarkoita, että hänellä olisi virallinen Guinness World Recordsin myöntämä titteli. Emme luokittele pisimpiä ihmisiä maakohtaisesti, joten emme myöskään valvo tällaisia ennätyksiä”, sähköpostissa kerrotaan. Niinpä tietysti. Kukaan ei vastaa sähköpostiin, jonka lähetän suomenkielisen painoksen vuonna 1989 kustantaneelle Sanomalle ja jossa pyydän apua saada yhteyden kirjan tekijöihin. Viimeinen toivoni on Lohja ja sen asukkaiden muistot, minkä vuoksi kierrämme kuvaajan kanssa kaupungin katuja etsien tiedon murusia. LOHJAN LOHJAN torilta siirrymme Pyhän Laurin kirkko maalle. Jos Salmivirta on kuollut, ehkä hänet on haudattu kotipaikkakunnalleen. Kierrämme koko hautausmaan läpi etsien Salmivirran nimeä, tuloksetta. Sisällä kirkossa on vain piirtäviä lapsia. He ovat niin nuoria, että tuskin ovat kuulleet Salmivirrasta. Kirkon takaosassa istuu suuri, ihmisen kokoinen nallepehmolelu. Mahtaako sekin sairastaa gigantismia? Kirkosta on lyhyt matka seurakuntatalolle. Yhytämme työntekijän soittamaan kirkkoherranvirastoon. Puhelimen päähän saatu virkailija hakee järjestelmästään Jarne Salmivirtaa, muttei löydä hänestä tai muistakaan Salmivirroista mainintoja. Ainakaan ennätysmiestä ei ole haudattu Lohjalle. Seurakuntatalon ulkopuolella pysäyttelen satunnaisia iäkkäitä ohikulkijoita. Ovatko he kuulleet lohjalaisesta ennätyspituisesta miehestä? Kukaan ei sano tietävänsä, mutta he ovat hyvin avuliaita. ” Kannattaa kokeilla googlettaa”, huikkaa yksi rouva ilman ilkeyden tai ironian häivähdystäkään. Pyhä henki ei johdattanut etsijöitä ennätysmiehen jäljille. ylioppilaslehti 5 / 2023 16
”Kannattaa kokeilla googlettaa”, huikkaa yksi rouva ilman ilkeyden tai ironian häivähdystäkään. LÄHDEMME LÄHDEMME kävelemään seurakuntakeskukselta kohti keskustaa. Pian käy ilmi, että olemme eksyneet. Harhailemme pitkin poikin samoja hiljaisia katuja, kunnes pääsemme oikealle reitille. Tien varrella silmiimme osuu matkailu palvelukeskus eli Lohjan turistineuvonta. Päätämme poiketa sisään. Eihän sitä tiedä, jos pitkä mies onkin lohjalainen nähtävyys. Juuri sellaisia täällä, tyhjien torien kupeessa, tarvitaan! Sisällä esitän asiani nuorelle virkailijalle. Lisään ennätysmiehen tuntomerkiksi hänen pituutensa. Virkailija repeää nauramaan. ”Ei ole tullut kadulla vastaan. En osaa nyt sanoa, mistä löytäisitte tietoa. Eikö Google ole sanonut mitään”, sanoo Sofia Lintulaksi esittäytyvä virkailija. Lohjalla tunnutaan luottavan amerikkalaisten teknologiajättien kaikkivoipaisuuteen. Poistumme yhtä vihjettä rikkaampina. Kävelemme kirjastoon, jossa hakupalvelupisteellä työskentelevä kirjastovirkailija Teemu Kangasluoma alkaa etsiä meille tietoa Salmivirrasta. ”Tietokannassa ei ole mitään tuloksia tuolla sukunimellä. On kyllä aika mysteeristä. Siinä on teillä pähkinä purtavana, mutta en osaa nyt auttaa”, Kangasluoma sanoo. Hänen kollegansa huikkaa löytäneensä vanhan Suomi24-keskustelun, jossa joku muukin kyseli Salmivirrasta. Tietoa ei siitäkään irtoa. Matka jatkuu. ASKELMITTARI ASKELMITTARI näyttää päivän saldona jo yli 14?000 askelta, kun tallustamme kohti Lohjan lukiota, jossa Salmivirta on voinut opiskella nuorena. Muita lukioita kaupungissa ei ole. Se on vesiperä. Paikka on työmaan peitossa. Käännymme takaisin. Lähellä sijaitsee Lohjan museo, jonne poikkeamme käymään. Kyllähän pitkä mies olisi museopaikkansa ansainnut. ”En ole Lohjalta tai edes museoalalla”, vastaa virkailija, kun kerromme asiamme. Hän noutaa paikalle museon johtajan Annamari JuvonenEskolan. Juvonen-Eskola kuuntelee asiamme kiinnostuneena ja ottaa puhelimen käteensä. Hän soittaa museon entiselle johtajalle Torsti Saloselle. ”Jos joku tietää, niin hän”, JuvonenEskola sanoo. Salonen vastaa puhelimeen nopeasti. Hän ei kuitenkaan ole koskaan kuullutkaan Salmivirrasta. Salonen muistelee toista pitkää miestä sotien jälkeisessä Suomessa. Tälläkin kertaa lienee kyse Väinö Myllyrinteestä. Poistumme lopulta kuvaajan kanssa Lohjalta miettien, voisiko Salmivirta olla todellisen ennätysmiehen inspiroima huijaus. Kenties joku käytti Myllyrinteen mainetta hyväkseen. PUHELIN PUHELIN tuuttaa kahdesti ennen kuin Digija Väestötietoviraston osoite palvelusta vastataan. Olen päättänyt käyttää viimeisen oljenkorteni selvittää Salmivirran nykyisen olinpaikan – olipa se sitten tämäntai tuonpuoleisessa. Luettelen hänen tietonsa virkailijalle. ”Oletteko ihan varma, että nimi kirjoitetaan Jarne? Ja Salmivirta?” virkailija kysyy. Vahvistan tiedot uudelleen. ”Ei palautunut yhtään tulosta.” Tarkoittaako se, ettei henkilöä ole koskaan ollut olemassa? ”Meillä näkyy täällä kaikki väestörekisterin perustamisesta lähtien väestörekisterissä olleet elävät ja kuolleet ihmiset”, virkailija vastaa. Suomen pisimmän ihmisen tittelin vuonna 1989 saanut lohjalainen opiskelija Jarne Salmivirta lienee silkka legenda. Osa mysteeristä säilyy tämänkin tiedon jälkeen. Kuka ujutti Guinnessin ennätyskirjaan väärää tietoa, ja miksi? Sitä tuskin tietää kukaan muu kuin alias Salmivirta itse. Jarne Salmivirran etsintä on kuin kehää kiertäisi. ylioppilaslehti 5 / 2023 17
Suuri nitus punT E K S T I JA K U VAT Kaisa Hietalahti Vuosittaisissa jättikasvisten suomenmestaruuskilpailuissa palkitaan satokauden suurimmat ja mahtavimmat. Ylioppilaslehti selvitti, miksi jotkut jaksavat puuhata hyödyttömän harrastuksen parissa. ylioppilaslehti 5 / 2023 18
eräkärryihin on lastattu ruumissäkkimäisiä pressumyttyjä. Osa kannettavista on puettu värikkäisiin fleeceviltteihin, jotka suojaavat kuhmuilta ja kylmältä. Taivaalta tulee vettä kuin saavista kaataen. Kärryissä ja takakonteissa kuljetetaan päivän päätähtiä, ammattikoulun sateisen parkkipaikan vetonauloja. Täällä, 13 kilometrin päässä Mäntsälän keskustasta järjestetään joka syyskuu jättikasvisten suomenmestaruus kilpailut, joissa palkitaan P isoimpien, painavimpien ja pisimpien kasvisten kasvattajia. ”Maailmalla tämä on suuri harrastus”, kertoo kilpailuvastaava, yhdistyskonkari Elina Vuori. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa järjestetään kokokilpailun lisäksi kasvisten kauneuskisoja, ja ennen Brexitiä maasta tilattiin siemeniä myös suomalaisille kasvattajille. Suomessa jättikasvisten SMkisoja on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Maailmanennätyksiä täällä ei juuri tehdä, mutta samat säännöt pätevät sekä meillä että maailmalla. Ne on määritellyt kisan katto järjestö, The Great Pumpkin Commonwealth. KILPAILU KILPAILU kokoaa yhteen jättikasvisten harrastajat ja pällistelijät. Ensimmäisiin kuuluu varsinkin tapahtumaa järjestävän Suomen jättikasvisyhdistyksen väkeä. Jälkimmäiseen kuuluu yleisö, joka ottaa yhteiskuvia kurpitsojen edessä, ostaa kotiin vietäväksi pussillisen tomaatteja ja käyskentelee punajuurilla, paprikoilla ja muilla pienemmillä 19
Juurikkaille on kahdeksan eri kilpailusarjaa, minkä lisäksi palkitaan viiden kauneimman keskenään samannäköisen ja -kokoisen porkkanan nippu. 20
kisa vihanneksilla katettujen esittelypöytien ääres sä. Lisäksi paikalla on media – ”Jösses mitä jötkäleitä!” otsikoi Ilta-Sanomat tapahtumasta vuonna 2018. Kategorioita on tänä vuonna lähemmäs 40. Pelkästään juurikkaille on kahdeksan eri kilpailusarjaa, minkä lisäksi palkitaan viiden kauneimman keskenään samannäköisen ja -kokoisen porkkanan nippu. Paikan päällä huomaa, ettei kaikista lajikkeista käydä yhtä kuumaa kamppailua. Raparperinvarsia näen vain yhden koko päivänä, eikä perunasarja jätä muistijälkiä. Päivän päätähtiä ovat kurpitsat, joita niitäkin on kisoissa montaa eri lajiketta. Kuninkaiden kuningas on ilmiselvä jättiläinen, Cucurbita maxima, varianttia Atlantic Giant . Eurolavoille nostettujen pullukoiden väritys vaihtelee lähes valkoisesta vahvan oranssiin. Kaikkien aikojen suomenennätysjätillä on painoa 716 kiloa. Maailmanennätysyksilö yltää lähes 1200 kiloon. Teknisesti ottaen jättikurpitsa on syötävää, mutta se on mainly water and very bland in taste , kuten jättikurpitsoille omistetun, internetistä hävinneen nettisivun haamu kertoo Google-haun etusivulla. Kukaan ei tarjoile maistiaisia, minkä oletan vahvistavan asian. OSALLISTUJIA OSALLISTUJIA valuu asfalttipihalla sijaitsevalle kisapaikalle aamukahdeksasta eteenpäin. Kilpailija Laura Pirhonen ehostaa kurpitsaansa, jonka kannan ympärillä on kosteuttava talous paperi varmistamassa, ettei vihannes pääse kuivumaan. Kisaseurue on tuonut vihanneksensa liki 400 kilometrin päästä Pohjois-Karjalan Tohma järveltä. ”Ei tällä pärjää”, Pirhonen arvioi leikatessaan kantaa kisamittoihin. ”Se on siinä kolmensadan kilon.” Syynä on huono kasvatusvuosi. Sää on ollut vaihteleva. Jättikasvisyhdistyksen puheenjohtaja Anni Kyrö kertoo yhdistykseen kuuluvan reilut 200 jäsentä, joista kisoihin osallistuu yleensä nelisenkymmentä. Kyrön mukaan osallistujat voidaan jakaa kahteen ryhmään: puutarhaharrastuksesta kiinnostuneisiin, jotka ovat halunneet löytää tekemiseensä pienen twistin, sekä niihin, jotka ovat vahingossa kasvattaneet jotain isoa. Jälkimmäisiin kuuluu esimerkiksi Jouko Peltola, joka on saapunut Mäntsälään naapuri kunnasta Orimattilasta. Viime vuonna Peltola oli tullut kasvattaneeksi niin suuren kesäkurpitsan, että olisi sijoittunut sillä kisojen neljänneksi. Niinpä hän on täällä tänään koettamassa onneaan. ”Tämänvuotinen on pienempi, mutta ei sillä ole niin väliä, pärjääkö vai ei.” Isossa kasvihuoneessa punnitaan ja mitataan kisavihanneksia sekä myydään kauden satoa. Myös Jouko Peltola toi kesäkurpitsansa mittelöön. Kilpailija Mika Tiilikainen on voittanut takavuosina useilla lajikkeilla: peltokurpitsa, munakoiso, pitkäpapu, ruusupapu, sipuli, kurkku, kyssäkaali, keräkaali, porkkananjuuret. ”Kaikki ne ovat hauskoja”, Tiilikainen sanoo. Tohmajärveläisen Laura Pirhosen tumma marrow-kurpitsa painaa 40,5 kilogrammaa. Kaksi vuotta sitten Pirhonen rikkoi Suomen ennätyksen 52-kiloisella yksilöllä. Kuvassa punnitsijoita. Pirjo Salon 133,2 kiloinen vaalea jättikurpitsa matkustaa kisapaikalle auton takakontissa. Se sijoittuu yhdeksännelle sijalle 16:sta jättikurpitsasta. ylioppilaslehti 5 / 2023 21
BRITTILÄISEN BRITTILÄISEN Roald Dahlin lastenkirjassa Jaakko-pojan persikkapuusta kasvaa talon kokoinen hedelmä, josta hänen ahneet tätinsä tekevät maksullisen turistinähtävyyden. Matkalla kisapaikalle tarina kummitteli mielessäni. Jätti persikka, jättikurpitsa – meheviä, oransseja ja pyöreitä molemmat. Mäntsälässä käy nopeasti ilmi, että siihen yhtäläisyydet tarinan kanssa loppuvatkin. Näillä maakuntamessuilla ei tehdä rahaa. SM-kisoihin ei ole pääsymaksua. Kilpailijat saavat palkinnoksi lannoitetta. Kukaan paikallaolijoista ei rikastu lajin parissa muuta kuin ehkä henkisesti. Jättikasvisten hoivaaminen kuulostaa ihanan hyödyttömältä. Epävakaassa maailmassa puutarhanhoito on rauhallista ja perinteikästä cottagecore-puuhastelua. Pysähtymistä elämän perusasioiden äärelle, sormien työntämistä multaan. Kiinalaisen sanan laskun mukaan vain puutarhanhoito on tärkeää (eikä sekään ole kovin tärkeää). Olen seurannut yhdistyksen Instagramia siitä asti, kun se viime talvena huumorimielessä esiteltiin minulle. Ihailen ja kadehdin sitä, miten järjestö aktiivi jaksaa päivittää nettisivuja ja julkaista toistuvasti somevideoita kaiken maailman kasvihuoneista. Itse jätän kaikki uudet harrastukset kesken tai mietin salaa, miten voin kääriä niistä itselleni voittoa tai muutoin valjastaa osaamiseni ammatilliseen hyötykäyttöön. Kun mielenosoituksen järjestäminen tuntuu vaivaansa nähden turhalta nyhertämiseltä, jättäydyn pois vähin äänin. Laiskottelen kyllä paljon ja esitän silloin löytäväni ilon venyvistä päivistä. Takaraivossa kytee kauhu siitä, että elämä valuu hukkaan. Jättikasvisten SM-kisoissa sen sijaan haaskataan aikaa. Ihanaa! Kaikkien pitää syödä, ja tältä näkö kantilta ruoan kasvattaminen on toki hyödyllisyyden huipentuma. On kuitenkin kätevämpiäkin tapoja kasvattaa kunnon sato, joten päättelen, että jättikasvikset kasvatetaan silkasta ilosta. KISAPÄIVÄNÄ KISAPÄIVÄNÄ tajuan olleeni väärässä: kilpailu on kilpailu, oli palkinto miten surkea tahansa. Tänne tuskin tullaan palkintolannoitteiden kiilto silmissä, mutta jos voittajan ruusuke ei kiinnostaisi, sato kokattaisiin kotona, eikä sitä kärrättäisi näytille. Mikä pahinta, laji on välineurheilua. Kunnon kasvihuone ja lannoitteet siivittävät menestykseen. Esimerkiksi suuri kurpitsa tarvitsee tilaa, mielellään useita neliömetrejä. Kasvukauden alussa avomaalle voidaan tuoda lisäsuojaa esimerkiksi väliaikaisesta muoviteltasta. Juhannuksen tienoilla kurpitsa pitäisi pölyttää, mutta se ei onnistu helteillä. Silloin kannattaa askarrella viilentävä teltta kukkien ympärille. Silloin geenitkään eivät sekoitu ja jalostuslinja pysyy puhtaana. Osa harrastajista paljastuu puutarha-alan ammattilaisiksi, mikä kuulostaa epäreilulta. Puheenjohtaja Anni Kyrö – hortonomi itsekin – muistuttaa, ettei koulutuksesta välttämättä ole tässä lajissa apua. ”Koulussa ei opeteta, miten vihanneksesta kasvatetaan valtava, vaan miten siitä kasvatetaan myyntikuntoinen.” Kisoissa kiertää vahvistamattomia huhuja erikoisista kikoista. Erään vuoden jättikurpitsa oli kuulemma tieteellisen tarkan täsmätyön tulos, johon kuului maaperän keino tekoista lämmitystä ja mikrobitasapainon tarkkailua. Maailmalla käytetään kasvuhormoneja, joita ei Suomessa noin vain hankita. Täkäläistenkin lannoitecocktailit lienevät silti tarkkaan suunniteltuja. Käytännössä doping on siis sallittua. ”No, kaikki on sallittua, mikä ei näy päälle päin”, muotoilee kilpailuvastaava Elina Vuori. Arviointikriteerit pyritään pitämään tiukkoina, jotta peli pysyisi mahdollisimman reiluna. Hajonneet, vuotavat, mätänevät, revenneet, säilötyt tai multaiset kasvit eivät kelpaa kisaan. Jos vaikkapa kurpitsassa on vaurio, sen pitää olla syvyydeltään alle 7,5 senttimetriä. Kanta saa olla pituudeltaan 2,5 senttimetriä. HAVAITTAVAA HAVAITTAVAA sabotaasia ei näy. Se on vähän tylsää, sillä tilaisuuksia avautuu yllin kyllin. Ei vaatisi juurikaan vaivaa lavastaa kilpakumppani ripottelemalla kiviä painoksi tämän peltokurpitsaan, jonka tuomari sitten diskaisi ilmiselvän huijausyrityksen vuoksi. Auringonkukkaa ei arvioitaisi, jos veitsi Kilpailija Pirjo Salo osallistuu ensi kertaa SM-kisoihin. Kasvihuoneessa on esillä erikoisia porkkanoita. Ne eivät osallistu kisaan, jossa pärjäävät perinteisen kauniit yksilöt. Auringonkukat tuodaan paikalle esimerkiksi lauta-arkussa auton katolla kuljettaen. Kuvassa pidemmällä on mittaa 570 cm. ylioppilaslehti 5 / 2023 22
Kilpailijat saavat palkinnoksi lannoitetta. Kukaan ei rikastu lajin parissa muuta kuin ehkä henkisesti. 23
”Erään Maijan pitkä pullokurpitsa halkesi ihan yhtäkkiä. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ja minkä takia.” viiltäisi sitä ohimennen. Silti yksikään kurkku ei vierähdä pöydältä asfalttiin epäilyttävissä olosuhteissa. Kilpailuvastaava Elina Vuoren puoliso, pitkän linjan talkoolainen Matti Vuori kiistää olevansa itse lainkaan kilpailuhenkinen ja kertoo siksi keskittyvänsä mieluiten esittelypöydän erikoisuuksien kasvattamiseen. Nimet eivät jää mieleen: pöydällä on ainakin piikikäs kurkku ja joku hyväntuoksuinen, oranssinvärinen kurkunsukuinen pallero. Vuoren mukaan muilla kuitenkin riittää kilpailuhenkeä. ”Kyllä se on totinen paikka, kun jonkun toisen onkin vähän isompi tai pidempi”, hän sanoo. ”Mutta ei täällä koskaan olla mököttämään alettu.” Vuoren mukaan useimmat kilpailevat itsensä kanssa. Tavoite on parantaa omaa tulosta edellisvuodesta. Elina Vuoren selitys lajin viehätykselle on kaunopuheisempi: se koukuttaa, tekeminen on yhteisöllistä ja kasvun ihmettä voi seurata läheltä. Kisaaja pelaa luontoa vastaan. ”Insinööritieteet ovat erikseen”, Vuori sanoo. ”Esimerkiksi erään Maijan pitkä pullo kurpitsa halkesi ihan yhtäkkiä. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ja minkä takia.” JÄTTIKURPITSOJEN JÄTTIKURPITSOJEN punnitus, pääohjelmanumero, alkaa iltapäivän puolella. Enää ei sada koko ajan kaatamalla. Joitain kymmeniä ihmisiä kerääntyy ympärille yleisöksi, kun jokainen kandidaatti nostetaan yksitellen puntarille kuormaliinojen ja trukin avulla. Kasviksen pohja tarkistetaan ja pyyhkäistään, ja mittaustulos ilmoitetaan mikrofoniin. Ohjelmaan ei kuulu taustamusiikkia tai mitään muutakaan ylimääräistä. Jättikurpitsat mitataan ennen punnituksia. Suurimmat punnitaan viimeisten joukossa jännityksen ylläpitämiseksi. Koko voi kuitenkin hämätä, ja uhkea kurpitsa kumista tyhjyyttä. Jättikasvisyhdistyksen puheenjohtaja Anni Kyrö kuivaa vaakaa kesken kurpitsojen punnitusta. Kaatosade uhkaa vääristää tuloksia. ylioppilaslehti 5 / 2023 24
Suunnittelen jo lähtöä juna-asemalle, kun huomaan kisatuomari Mikko Utriaisen suoristamassa porkkananjuuria mittauspaikalla. Päätän vielä kysyä häneltä neuvoa harrastamisen merkityksellistämiseen. Miksi kärrätä vaikeasti kuljetettavia jättikasviksia pitkän matkan päästä sateiseen Mäntsälään, kun jaossa ei ole edes kunnon palkintoa? Utriainen kertoo, että ennätysten tavoittelu on yksinkertaisesti keino tehdä puutarhuroinnista hauskempaa. Hän kummeksuu sitä, että joku jaksaa käydä kalassa, mutta ymmärtää kyllä halun näyttää maailmalle, että Kerran yleisöstä kuuluu äänekäs ooh , kun pienehkö yksilö painaakin yli 160 kiloa. Jossain vaiheessa aplodit laimenevat ja huomio harhailee. Joskus voi käydä niinkin dramaattisesti, että ennakkosuosikki onkin pohjasta mätä. Tällä kertaa punnituksessa ei ole yllätyskäännettä, vaan Timo Iisakkila pokaa palkintoruusukkeen kolmatta vuotta putkeen. Hänen kurpitsansa painaa 487,2 kg. MIKÄ MIKÄ tekee jättikasvisten viljelystä niin taianomaista, että aktiivit jaksavat omistautua harrastukselleen vuodesta toiseen? jättivonkale tuli. ”Kun saat ison kalan, niin otat siitä kuvan.” Ja julkaiset sen sitten Tinderissä , ajattelen. Ehkä on mahdotonta erottaa, milloin harrastusta motivoivat ulkoiset seikat. Pois lähtiessäni kuulen, kun kisaajat rupattelevat avomaanja kasvihuonekurkkujen eroista. Minusta tuskin tulee puutarhuria, saati jättikasvisten kasvattajaa. Jokin sisältä kumpuava halu hommaan kuitenkin tarvitaan. Jättikurpitsojen punnitus on päivän odotetuin ohjelmanumero. Tuomarit tarkistavat, että vihanneksen pohja on kunnossa. Joskus päältä kaunis onkin pohjasta mätä. 25
Syyskuussa opiskelijat valtasivat Helsingin yliopiston päärakennuksen osoittaakseen mieltään hallituksen leikkauksia vastaan. Ylioppilaslehti seurasi, kuinka ensimmäinen yö yliopistolla sujui. Maan ääriin kuuluu kutsumus 26
Hallitus alas!” Ääni kantaa Porthanian edustalle, kun astun metrosta kadulle tyyny ja makuu alusta kainalossani. On tiistai 19. syyskuuta, kello on yhdeksän illalla ja kaupunki pimeänä. Olen matkalla opiskelijoiden valtaamalle Helsingin yliopiston päärakennukselle. Valtio neuvoston kanslian edessä seisoo satakunta ihmistä. Tunkekaa leikkaukset persee seenne , banderolli kehottaa. Poliisiauto kaartaa Senaatintorille kanssani samaan aikaan. Meininki on jokseenkin vasemmistolainen. ”Petteri on petturi, työläisten huijari!” ”Voidaanks me huutaa myös oikeistoa vastaan?” joku kysyy. ”Oikeistoa vastaan, leikkaukset tappaa!” Aamulla Opiskelijat leikkauksia vastaan nimisestä sähköpostiosoitteesta tiedotettiin, että yliopisto on vallattu. Valtaajat vastustavat pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen kaavailemia leikkauksia asumistukeen ja rasistista maahanmuuttopolitiikkaa, joka kurjistaa kansainvälisten opiskelijoiden asemaa lukukausimaksuin. Kun heikon toimeen tulon ja suorituspaineiden päälle lisätään jälleen yksi petetty koulutuslupaus, ei nuoriso jaksa enää. Samaan aikaan kun opiskelijat osoittavat mieltään Valtioneuvoston edustalla, hallitus saa päätettyä ensi vuoden budjetista. Budjettiriihessä ei arvatenkaan luovuta leikkauksista. Opetusministeri Anna Maja Henriksson on kuitenkin kuullut yliopistovaltauksesta, ja haluaa antaa opiskelijoille tiedotustilaisuudessa positiivisen viestin: Suomessa on edelleen hyvä koulutus! Korkea koulujen aloituspaikkojen määrää lisätään, lukukausimaksuja ei aseteta suomalaisille opiskelijoille ja ensi vuonna tehdään historiallinen panostus TKIeli tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaan. Ilmeisesti työelämään ohjatun innovointirahan pitäisi ilahduttaa opiskelijaa, joka maksaa vuokraa tonnin kuussa ja säästää ruokaja lääkekuluista. PÄÄRAKENNUKSEN PÄÄRAKENNUKSEN aulassa haisee leirikoululta. Siis siltä, kun suuri määrä ihmisiä avaa eväskääreensä pienessä tilassa yhtä aikaa. Juhlasalin ovennuppiin on ripustettu kulahtanut huppari, DJ-pöydän kaiuttimesta soi tekno. Päivällä rehtori Sari Lindblom on käynyt aulassa näyttäytymässä. Useat mielenosoittajat ovat sitä mieltä, etteivät hänen lausumansa kauniit sanat riitä. Yliopiston pitäisi asettua opiskelijoiden vaatimusten taakse. ”Yliopisto pitää nähdä poliittisena instituutiona, jolla on valtaa. Ei käy, että yliopiston kovalta ytimeltä, opiskelijoilta, viedään toimeentulo”, sanoi teologiaa opiskeleva Vili Nurmi, 21, aiemmin päivällä. ”Jos saisin päättää, yliopisto löisi kaiken yhteistyön kiinni ja painostaisi hallitusta konkreettisin keinoin luopumaan leikkauksista.” Nurmi kertoi, että hänelle jää opintoja asumistuesta vuokranmaksun jälkeen käteen noin 100 euroa. Leikkausten myötä ei sitäkään. ”Hallitus pakottaa ihmiset tekemään töitä tai ottamaan lainaa. Opiskelua ei nähdä itseisarvona. Työssäkäynti vähentää jaksamistani sivistää itseäni tai ylipäätään tehdä opintoja.” PARI PARI valtaajaa kantaa pääovien eteen pöydän ja sille mehua, kahvia, hedelmiä, hummusta, leipää, leivoksia ja irtokarkkipussin. Ensimmäinen nälkäinen on ruokien kimpussa ennen kuin tarjottava on laskettu alas. Monella on ollut pitkä päivä. Yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Isla Arnivaara, 27, on ollut paikalla aamusta asti. Edeltävä yö meni valtausta suunnitellessa. Arnivaara on Hyyn Sitoutumattoman vasemmiston puheenjohtaja. Valtaajat ovat tiedottaneet kutsuvansa ministerit keskustelemaan leikkaus ten vaikutuksista. Kenet Arnivaara haluaisi paikalle? ”Mielellään kaikki kurjistavista päätöksistä vastuussa olevat. Itselläni ei ole juuri luottoa hallitukseen. En tiedä, ovatko tulossa.” Kerron tulleeni tänne vähän varmuuden vuoksi, jos jotain jännittävää tapahtuisi. Vuoden 1968 valtauksen aikana oikeistolaiset heittelivät savupommeja. Aulassa roikkuva ”Vallattu”-lakana muistuttaa epäilyttävästi lakanaa vuoden 1990 valtauksesta. Se ei ole sattumaa. ”Olemme inspiroituneet siitä, mitä opiskelijaliike meitä ennen on tehnyt ja halunneet jatkaa perinnettä”, Arnivaara sanoo. Onko tänä iltana luvassa mitään mielenkiintoista? ”Mä ainakin aion nukkua.” TOISESSA TOISESSA kerroksessa opiskelijaoletetut lukevat kirjoja makuupusseissaan. Änkeän politiikan ja viestinnän opiskelijoiden leirinuotiolle. ”On hauskaa olla täällä paljain jaloin ja elää kuin kotonaan. Ehkä laitamme leffakatsomon pystyyn”, Oliver Watson, 22, sanoo. Normaalisti yliopistolla istutaan passiivisesti perse luentopenkissä. Voisivatko opiskelijat muulloinkin käyttää yliopiston tiloja näin luovasti? ”Joo ja ei”, Ruth Erkkilä, 22, sanoo. ”Tässä on uutuudenviehätyksensä, mutta ei tämä ideaalitilanne ole. Mieluummin nukkuisimme kotona.” Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) " T E K S T I Adile Sevimli K U VAT Akseli Valmunen ylioppilaslehti 5 / 2023 27
on laskenut, että helsinkiläiselle opiskelijalle opintorahan ja asumistuen indeksi jäädytys sekä asumistuen leikkaus tarkoittaisivat yli 150 euron lovea kuukausittaiseen toimeentuloon vuoteen 2027 mennessä. Se on viides osa opiskelijan toimeentulosta. On hyvä aika opetella nukkumaan yliopiston liike tunnistimella toimivien kirkkaiden lamppujen alla. Tämä voi pian olla köyhän opiskelijan ainoa yösija. Alakerrassa megafoni ulvahtaa. On levon hetki, yksi valtauksen järjestäjistä, Vasemmisto nuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen sanoo. Huomenna jatketaan. Seuraa aplodit. Pesen hampaani alakerran wc-tiloissa muiden kanssa, minkä jälkeen kipuan kolmanteen kerrokseen telttanaruja väistellen. Kerroksen perimmäisestä nurkasta löydän vapaan kolkan eristyksissä muista. Painaessani pääni yliopiston kylmää kivilattiaa vasten mietin tililläni makaavaa opintovelkaa, jonka riskittömyyttä minulle aikanaan vannotettiin. Ensi vuonna lainatakauksen määrä noussee jälleen, mutta opintolainahyvityksen määrä ei. Opiskelija voi olla valmistuttuaan yli 30?000 euron veloissa. Velan takaisinmaksukykyyn luonnollisesti vaikuttaa, valmistuuko lääkäriksi vai sairaanhoitajaksi. Yhden maissa vahtimestari käy toivottamassa hyvää yötä. Ei sitä joka ilta saa nukahtaa Demostheneen patsaan vartioidessa unta. VARTIN VARTIN yli seitsemän herään valtaajan varoitukseen käytävällä pian kulkevista ihmisistä, joiden reitin olen blokannut. Majesteettisen aulan seinistä kimpoaa tyhjenevän ilmapatjan ääni. Ihmiset heräilevät pusseissaan. Hammaspesupaikalla on festaritunnelmaa. ”Ai sä jäit yöksi!” huikkaa yleistä ja aikuiskasvatustiedettä opiskeleva Noora Oksa, 37. Haastattelin häntä edellispäivänä Ylioppilaslehden verkkouutiseen. Oksa kertoi, että perheelliseltä opiskelijalta onnistuu joko työnteko tai opiskelu – kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa. Oksa kertoi usean sosiaaliturvan heikennyksen osuvat häneen. Myös aikuiskoulutustuen lakkauttaminen harmitti. Huomaan peilistä, että silmäni ovat turvonneet kahdeksi macaron-leivokseksi. Pesuallas on hammastahnassa. Kuivaan kasvoni t-paidan helmaan. Lattiat ovat roskaiset. Alkaa ahdistaa. Käyn haukkaamassa happea päärakennuksen portailla, enkä voi kieltää, etteikö olisi hienoa herätä ennen muuta Helsinkiä keskeltä keskustaa. Voittajan tunti! Sisällä kahvinkeitin porisee jatkoroikan voimalla. Ihanaa, kun nuoriso on Elokapinan myötä opetellut järjestäytymään näin hyvin! Kaadan itselleni kertakäyttökupillisen ja istahdan selaamaan jonkun paikalle tuomaa Tutkijaliiton kymmenen vuotta vanhaa julkaisua nimeltä Yhteinen yliopisto. Siinäkin kysytään, miksei yliopisto kapinoi. Syy on vahvan järjestäytymisen perinteen puuttuminen, mistä johtuen oikeisto ryhmittymät yllättivät sivistysyliopiston housut kintuissa yliopistouudistuksineen. Kirjassa kerrotaan edustajistovaalien äänestysprosenttien olleen alhaiset jo muinoin 2010-luvulla. Älykkäänä pidetyt opiskelijat eivät olleetkaan kiinnostuneita heitä koskevista asioista. Ympäröivää yhteiskuntaa pidettiin kauniina onnelana, jossa hyvät asiat jatkuivat itsestään. Tyyppi Gucci-paidassa hyppää yllättäen alas nukkumapaikastaan, joka sijaitsee ikkuna syvennyksessä yli kahden metrin korkeudessa. Harrastaa kiipeilyä , joku tietää kertoa. Mietin, että tyyppi on saattanut asua jo vuosia yliopistolla kenenkään huomaamatta. AAMUKOKOUS AAMUKOKOUS alkaa kello 8:20. Kolmisenkymmentä ihmistä mutustaa banaaneja ja kanelipullia. Suurin osa yöpyjistä lähtee kotiin. ”Hallituksen kutsumisesta... Ois kiva, jos joku jaksais muotoilla viestin”, joku sanoo. Ei vapaaehtoisia. ”Onko se kutsu hyvä pistää kaikille? Ei me mitään Jani Mäkelää (ps) tänne haluta.” Jussi Mäenpää asettui toisen kerroksen patsaan viereen nukkumaan. Erin Norris ja Aada Viherniitty löysivät rauhallisen yösijan käytävän päästä. ” Ei me mitään Jani Mäkelää (ps) tänne haluta.” ylioppilaslehti 5 / 2023 28
Joku ehdottaa, että valtauksella voitaisiin järjestää hiljainen hetki toimeentulolle. ”Kuka haluaa ottaa ensimmäisen nakin somesta tänään?” Hiljaisuus. ”Sori, mulla ei oikein ole tota insta touchii ...” ”Onko kaikille ok, jos kutsutaan opposition edustajia puhumaan?” Puhumaan ovat lupautuneet myös sosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti, yhteiskuntatieteiden tohtori, kääntäjä Eetu Viren ja maailmanpolitiikan professori, yliopistovaltaaja ysäriltä, Teivo Teivainen. ”Ilmeisesti Teivaisella on ollut kyseenalaisia näkemyksiä kolonialismista.” Katselen ympärilleni. Olen lukevinani, etteivät kaikki nyt ole ihan tätä mieltä. ”Kun ollaan luotu tällainen tila, niin halutaanko antaa se Teivaiselle, jolla on muutenkin tilaa?” Kukaan ei kysy, mitä Teivainen on sanonut. Googletan myöhemmin, enkä löydä raskauttavaa materiaalia. ”Tehääks tää?” joku ehdottaa. Hän nostaa kädet eteensä ja asettaa kämmenet ylös, vaakatasoon ja lopuksi sormet kohti lattiaa. Kannatan, suostun, vastustan . Äänestyksessä kannatetaan Teivaisen kutsumista. Fysiikan dosentti Syksy Räsästä ei pyydetä, koska hän on julkaissut venäjämielisiksi tulkittavia postauksia. Joku huomauttaa, että puhujissa on aika paljon miehiä. ”Sori tästä binääristä, mut joku muu kuin cis-passing mies ois hyvä.” ”Haluaisko joku käydä hakemassa ruokaa?” Läppärin ääressä istuva tyyppi nostaa sormensa pystyyn. ”Kallion lukio on vallattu.” LÄHDEN LÄHDEN kesken kokouksen toimistolle. Arvelen, että valtaus jatkuu vielä pitkään. Pian valtauksiin liittyvät Aaltoyliopisto, Itä-Suomen, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä lukuisat ammattikorkeakoulut, lukiot ja opistot ympäri Suomea. Viikon päästä yli tuhat Helsingin yliopiston henkilökunnan jäsentä allekirjoittaa valtauksen tavoitteita tukevan adressin. Rehtorin nimeä siitä ei löydy. Lapin yliopistossa mielenosoittamisesta annetaan opintopisteitä. Onko tuo nyt sitä yliopistolta kaivattua solidaarisuutta vai yritys imeä vastarinta osaksi hegemonista suorituskulttuuria? KYMMENENTENÄ KYMMENENTENÄ valtauspäivänä käyn paikalla tiedustelemassa tunnelmia. Olen saanut edeltävänä päivänä yliopiston henkilökunnan myyrältä tiedon, että poliisi putsaa valtaajat pois, mikäli he eivät ole lähteneet aamuyhdeksään mennessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinis tö ja Ruotsin entinen puolustusministeri Peter Hultqvist ovat saapumassa illalla päärakennukselle Maanpuolustuskurssiyhdistyksen seminaariin. Kysyn valtauksen viestintävastaavalta Valtteri Harakalta, voinko soittaa ja haastatella, mikäli poliisi tulee häiritsemään. Harakka on syventynyt vasemmistofilosofi Slavoj Žižekin teoriaan. Vieressä luetaan edesmenneen valtaaja legendan Johan von Bonsdorffin teosta Kun vanha vallattiin . Harakka kertoo, ettei yhteydenpito välttämättä onnistu. ”Viestintä on kiinniotettavana.” Lopulta draamaa ei synny, vaan opiskelijat saavat neuvoteltua jäämisestään yliopiston kanssa. Illalla seuraan kilpailevan mediatalon livestä, kun presidentti astelee päärakennukselle. Opiskelijoita on satapäin. Kaikki huutavat. He tietänevät, että Paavo Lipposen sateenkaarihallituksessa pääministerin sijaisena ja myöhemmin valtiovarainministerinä toiminut Niinistö oli vuonna 1995 mukana leikkaamassa opintotukea 300 miljoonalla markalla. TORSTAINA TORSTAINA 5. lokakuuta valtaajat järjestävät ulosmarssin, joka päättyy eduskuntatalolle. Valtausta on tuolloin jatkunut 17 päivää. 6. lokakuuta yöpyminen päärakennuksella lopetaan. Kyseessä on Suomen historian pisin ja laajimmalle levinnyt yliopistovaltaus. Valtaajien banderolleissa lukee muun muassa: ”On valtiolta mennyt tatsi kun on hallitukses Wille Rydman.” ylioppilaslehti 5 / 2023 29
oika on tullut kotiin. Tikkurilan Prisman seinää koristaa nyt kotikylän kasvatin Jere Pöyhösen pärstä. Suomea Euroviisuissa keväällä 2023 edustanut Käärijä hullaannutti suomalaiset, ja erityisesti vantaalaiset, jotka palkitsivat laulukilpailussa toiseksi sijoittuneen Pöyhösen mitalilla, vuoden ilmaisilla vuokrilla sekä muraalilla. Seinämaalausta varten Vantaan kaupunki tilasi taiteilijoilta luonnoksia, joista yleisö sai äänestää suosikkinsa. Kahdesta eniten ääniä keränneestä yleisösuosikista lopullisen valinnan teki Käärijä. Voittajaksi selviytyi Viivi ”Viv Magia” Vierisen, Joonas ”Kopo nee” Koposen ja Juha Lahtisen Käärijämuraali , joka käsittelee tekijöidensä mukaan ”rohkeutta toteuttaa itseään valtavirran mieltymyksistä piittaamatta”. 37 metriä leveässä ja isoimmillaan 17,5 metriä korkeassa muraalissa Käärijä-hahmo tuulettaa kädet ojossa ja kieli ulkona kuten niin usein tvkameralle poseeratessaan. Hahmoa kaartaa voitokkaan Cha Cha Cha -kappaleen kertosäe kalligrafisesti kirjail tuna: Nyt lähden tanssimaan, niinku cha cha cha, enkä pelkääkään tätä maailmaa . Julkisivumaalilla telattu jälki on paikoin epätasaista, mutta värit harkittuja. Boleron T E K S T I JA K U VAT Joel Karppanen Käärijämuraali Viivi ”Viv Magia” Vierinen, Joonas ”Koponee” Koponen, Juha Lahtinen Tikkurilan Prisma, Unikkotie 13, 01300 Vantaa Käärijä-muraali olisi syytä maalata piiloon ensi kevääseen mennessä, kirjoittaa kriitikko Joel Karppanen. Toimituksen vinkit alennettuun arkeen. käärijän vihreä sointuu upeasti lemmikkieläintarvikeketju Mustin ja Mirrin vihreään. Taustaväri on keltainen (Käärijän aiempi brändiväri ennen kuin UMK päätti vaihtaa sen vihreäksi, sillä keltainen oli The Rasmuksen väri edeltävänä vuonna), mutta harmillisesti sen sävy ei soinnu täysin yhteen Prisman ja Subwayn keltaisen kanssa. Erityisesti huomiota kiinnittävät Käärijän silmä rypyt. Onks toi vedetty jonku van hentavan ig filtterin läpi, kaverini pohtii Whatsappin ryhmäkeskustelussa. Vuosi viisuja näyttäisi olevan uusi kaksikymmentä vuotta humppaa. TAIDEHISTORIALLISESTI TAIDEHISTORIALLISESTI Käärijämuraali ei oikein asetu jatkumoon. Luolissa on maalauksia ja kirkoissa St op töhryille! Huono ruoka, parempi mieli YSTÄVIEN YSTÄVIEN ja työkavereiden kanssa lounastaessani huomaan usein ajattelevani: miksi tämä on niin kallista? Pankkitili on kovilla meillä, jotka tahdomme syödä muuallakin kuin Unicafessa. Ratkaisu on ystävystyä ja lounastaa nirsojen ihmisten kanssa. Kun ateriaan kuuluu runsaasti sipulia tai muita mielipiteitä jakavia tai närästäviä ainesosia, todennäköisyys niiden syömättä jättämisestä kasvaa. Tilaan itse halpoja annoksia, ja aterian lopuksi noukin kohteliaasti muiden lautasilta syömättä jääneet herkkupalat, paprikat ja idut, kimchin ja hillosipulit. Toisen biojäte on toisen aarre. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N säästötalkoot 3x P K U V A T P au lii n a N yk än en ylioppilaslehti 5 / 2023 30 Kritiikki
fresko ja, mutta modernin muraalin juuret ovat 1920-luvun Meksikossa. Siellä Diego Riveran ja Da vid Alfaro Siqueirosin kaltaiset suuret taiteilijat valistivat kansaa valtavilla seinämaalauksillaan. Poliittinen painotus vahvistui kuusikymmentäluvulla Yhdysvalloissa, kun kansalaisaktivistit ottivat muraalit käyttöön taistelussa milloin mitäkin sortoa vastaan. Ag nès Vardan doku menttielokuvassa Mur murs (1981) Los Angelesin muraalit ilmaisevat marginalisoitujen meksikon amerikkalaisten ja afroamerikkalaisten tuntemuksia. Suomessa aktivistista katutaidetta harjoitetaan lähinnä graffitipiireissä ja Helsingin pormestaristossa. Muraalit puolestaan ovat uutta vetovoimaa kaupunkiin PÖRSSISÄHKÖ PÖRSSISÄHKÖ on halvinta yleensä öisin. Koska henkilöbrändiini sopii pihiys, olen tänä vuonna solminut pörssisähkösopimuksen ja optimoinut unirytmini Nord pool-sähköpörssin mukaiseksi. Halvin tunti käyttää sähköä on aamuneljän ja viiden välillä? Siinä tapauksessa paistan omenapiirakan silloin. Sähkökäyrä kohoaa kymmeniin sentteihin? Otan alushousuiksi bikinien alaosan ja sinnittelen vielä huomiseen pesemättä pyykkiä. Säästän ainakin 43 senttiä. A N N I H Ä R K Ö N E N Lapsus itsepalvelukassalla SE SE alkoi käyskennellessäni Stockmannilla (rip) ilman ostoskoria. Laskin osan tuotteista kangaskassiini – nostelisin ne sitten kassalla liukuhihnalle. Kävellessäni ulos tavaratalosta huomasin kuitenkin näpistäneeni Tangle teezerin ja jatkojohdon. Herregud! Ennen kuin huomasinkaan, sama lapsus kävi S-marketin itsepalvelu kassalla. Muovikassi jäi epähuomiossa piippaamatta, sitten yrttiruukku. Kun asiaa pohtii, on tofun hinta niin järjetön, että todellinen rosvo on itse asiassa kauppias. Hoin itselleni, että kyse on selviämisestä, ja aloin uskoa omia valheitani. A D I L E S E V I M L I kaipaavien konsulttien todeksi tilaamia märkiä päiväunia. Mikäpä ilahduttaisi kuntalaista yhtä paljon kuin pieni piristys harmauteen! USEIN USEIN suomalaiset muraalit teetetään tilaustyönä ulko maalaisilla taiteilijoilla. Teokset harvemmin keskustelevat ympäristönsä kanssa, vaan lähinnä pilaavat arkkitehdin työn. Sörnäisissä rapistuu italialainen kasvi aiheinen turautus, Kemissä kaupunkikuvaa koristaa balilainen eksotiikka. Tästä näkökulmasta Käärijä muraalia voi pitää onnistuneena. Humoristinen ryyppy laulu tatuoituna kauppakeskuksen sivuseinään on suomalaisen kulttuurielämän kuva. Vakavasti ottaen muraaleja täytyisi ajatella elinkaariteoksina, jotka tietyn ajan jälkeen maalataan piiloon. Käärijämuraalikin toimisi paremmin väliaikaisena juhlistuksena, joka seuraavien viisujen koittaessa poistettaisiin. Suomen ilmasto on hankala muraaleille, ja ne rapistuvat nopeasti. Vantaalaisia tämä suurteos ilahduttanee puoli vuosikymmentä. Siihen asti vantaalainen perheenisä voi rankan työviikon jälkeen ruokaostoksille saapuessaan katsoa Käärijän ryppyisiin silmiin, ostaa oluen ja vapautua huolistaan. Pörssisähköä yökyöpeleille 31 K U L T T U U R I
stun meressä kelteisilläni, laakealla kivellä, pehmeimmän levämaton päällä. Vesi yltää seisoessa puoleen pohkeeseen. Suvisaaristossa on autereinen hellepäivä, ja aavalta puhaltava tuuli työntää aallon toisensa perään nuolaisemaan jalkoväliäni. 1700-luvulla brittiläinen lääkäri Richard Russell suositteli vesiterapiaa – uimista, upotusta ja meriveden juomista – hoidoksi hysteerisille naisille. Vuonna 2023 nuoret ovat tuoneet viktoriaanisen trendin takaisin: TikTokissa näkyy merituulessa liehuvia valkoisia mekkoja ja hedelmien nautiskelua hiekalla. Mental health slay! Mereen mennään laukeamaan tai kuolemaan. Retkiseuralaiseni eli paras ystäväni on juuri eronnut pitkästä suhteesta. Ero on aina pieni kuolema. Minä olen ollut muuten vain kevätmasentunut ja yksinäinen. Olemme itkeneet tarpeeksi ja tulleet vaihteeksi hoivaamaan itseämme karulle kalliosaarelle. Meillä on hedelmiäkin mukana. Mereen mennään vähintään pesemään syntejä tai hoitamaan mielisairauksia. Ajattele Kendall Royta Successionissa , ajattele Aftersunin isää, ajattele Banshees of Inisherinin miehiä. Kaikki he käyvät veden äärellä ainakin harkitsemassa itsemurhaa. Elokuvissa ja sarjoissa masentuneet miehet tarvitsevat meren loputtomalta tuntuvan materiaalisen olomuodon, johon upottaa suru ja epä toivo. Toisaalta queer-leffoissa miehet ovat vesien äärellä usein eloisammissa tunnelmissa, runkkaamassa tai panemassa (Call Me By Your Name , Stranger by the Lake , Brokeback Mountain ). Meren avaruus voikin heijastaa ihmiskokemuksen rajattomuutta ja fluidiutta, pinnan alla kyteviä haluja, sukellusta tuntemattomaan. Naiset menevät veteen rakastumaan (kuten Deborah Levyn Hot Milkissä ) ja saamaan orgasmeja (kuten Anni Kytömäen Margaritassa ). Porvarillisen naisen tukahdutetut, eläimelliset vietit saavat vapautua vasta veden vimmaisessa tai tuudittavassa syleilyssä. Kalifornian rannalle sijoittuva tv-sarja Big Little Lies perustuu jotakuinkin tälle premissille. Disneyn Peter Pan -piirretyssä merenneidot repivät sääntöorientoitunutta tukariLeenaa rantakiviltä veteen, jotta tämä oppisi relaamaan. Kaikki elävät prosessit ovat syntyperänsä velkaa veden liikkeelle, alkuliemelle. Filosofi Astrida Neimanisin muodikas hydrofeministinen ajattelu korostaa solidaarisuutta erilaisten vedellisten kehojen kesken. Ihmiskeho on vain yksi vedellinen keho muiden, toislajisten kehojen joukossa. Vaikutamme ihmisihoinemme kiinteil tä, vaikka tosiasiassa otamme maailman sisään ja ”lähetämme takaisin” erilaisina nesteinä. Jokainen ruumis voi tulvia yli tavanomaisen, kiinteyttä korostavan ruumiskäsityksen. Minun ja ystäväni suonistoissa kiertävä veri liikahtaa virtaamaan uuteen suuntaan, kun äkkäämme saaren kallionkolossa pitkän mustan kyyn. Myöhemmin hikoilemme auringossa ja syömme mehusta raskaita persikoita, pissaamme sammalikkoon, nukahdamme aaltojen ääneen. TOP 3 SEX ON THE BEACH 1. Céline Sciamman elokuva Portrait of a Lady on Fire kokonaisuu dessaan. 2. Päähenkilön eka kerta hiekalla Barry Jenkinsin elokuvassa Moonlight. 3. Kaverusten mutual masturbation uima-altaalla Alfonso Cuarónin elokuvassa Y tu mamá también . I Laukea tai kuole T E K S T I Eveliina Lempiäinen K U VA Pauliina Nykänen ylioppilaslehti 5 / 2023 32 Palstalla poraudutaan syvemmälle. Ruumiin avaus K U L T T U U R I
Leikkaukset Palstalla laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen. 1. Silmien laserleikkaus 2. Wolf cut 3. Pizzan viipalointi pizzaleikkurilla 4. Paperilumihiutale 5. Kultainen leikkaus 6. Umpilisäkkeen poisto 7. Intellektuaalinen montaasi 8. Jump cut eli hyppyleikkaus 9. Käärijä-potta 10. Pesuohjeen leikkaaminen vaatteista top 10 Toimittaja testaa rahameditaation Muistutimme Sanna Marinia hänen arvoistaan verisellä bändipaidalla Arvoisa influensseri Sanna Marin, pääministerinä halusitte ravistella jäykkää instituutiota nahkatakkeinenne ja bilevideoinenne. Sittemmin olette jatkaneet samalla linjalla: kun muut demarit tapaavat eläkeläisiä Hakaniemen torilla, Teidän seurastanne nauttivat superstarat Pariisin muotiviikoilla. Puoluelehdellenne kommentoitte syyskuussa: ”Edelleen olen sosialidemokraatti ja tulen toimimaan niiden arvojen pohjalta, joiden pohjalta olen tähänkin mennessä työskennellyt.” Näistä arvoista haluammekin Teitä muistuttaa. Kun Sdp keväällä hävisi vaalit, lupasitte palata rivikansanedustajaksi. Heti syksyllä unohditte tori mummot ja hyppäsitte Tony Blairin instituutin strategiseksi neuvon antajaksi. Ison-Britannian ex-pääministeri Blair muistetaan yhtenä syypäänä vuonna 2003 käynnistyneeseen Irakin sotaan. Blair esitteli brittiparlamentille virheellistä tiedustelutietoa Irakin joukkotuhoaseista, mikä vaikutti maan päätökseen liittyä sotaan. Sodassa kuoli arviosta riippuen noin 120 000 ihmistä. Uusi työpaikkanne on mediatietojen mukaan vastaanottanut rahaa Saudi-Arabialta senkin jälkeen, kun maan kruununprinssin epäiltiin järjestäneen toimittaja Jamal Khashoggin murhan vuonna 2018. Kevääseen 2022 asti ajatushautomoanne rahoitti myös Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva oligarkki Moshe Kantor. Blair on yllättävä työnantaja demarille, joka nimeää mielimusiikikseen Rage Against the Machinen, vasemmistolaisen ja Irakin sotaa äänekkäästi kritisoineen yhtyeen. Nyt kun olette kääntäneet nahkatakkinne, lähetämme Teille sen alle puettavaksi lempiyhtyeenne verisen fanipaidan. Se viestiköön arvoistanne, kun ravistelette uusia instituutioita. Kaikkialle rajut trendit eivät sovi. Kohteessa voinette verhoutua burkaan. Muotitietoisin terveisin, Ylioppilaslehti ÄÄNITE ÄÄNITE alkaa yläkoulun yhteiskuntaopin kirjoista tutulla mantralla. Rahan käsite perustuu yhteiselle sopimukselle. Raha on olemassa vain, kun ihmiset luottavat ja uskovat tuo hon yhteiseen sopimukseen , ääni pudottelee sanoja korvaani kosmisen musiikin valuessa taustalla hitaasti eteenpäin. Hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin Raha, yltäkylläisyys, menes tys ja minä -niminen ääni tallenne maksaa 12,90 euroa ja kestää 28 minuuttia ja 44 sekuntia. Nordinin Instagramissa jakamissa palautteissa toistuu sama kaava: kuulija kertoo suhtautuneensa meditaatioon epäillen, mutta yllättyneensä positiivisesti, kun kuuntelun jälkeen tilille/puolison tilille/pöydälle/postilaatikkoon onkin ilmestynyt odottamatta palkka/ rahaa/vakuutuskorvaus/joulubonus. Yllättävä joulubonus kiinnostaa minuakin, sillä olen juuri jäämässä palkattomalle opintovapaalle. Jatkan kuuntelua. Suurin syy siihen, että raha ja yltä kylläisyys ja menestys eivät tulisi luoksesi, ovat ydinuskomukset, jotka ylläpitävät arvottomuuden ja turvat tomuuden ja puutteen kokemuksia , ääni nauhalla kertoo. Okei. Sosiaalipolitiikan sivuaineluennoilla kerrottiin kyllä toisin. JATKAN JATKAN meditointia suihkussa. Äänitteen kehottamana annan rentouden levitä poskiini, nieluuni, koko kehooni samalla kun seison kuuman veden alla. Havahdun. Taloyhtiössäni otettiin vuoden alussa käyttöön kulutukseen pohjautuva vesimaksu Lasken, että tämäkin meditaatiohetki on maksanut minulle ainakin euron. JATKAN JATKAN meditaatiota seuraavana päivänä Kaisa-kirjaston kellarissa samalla kun etsin sinne hylättyä 40 vuotta vanhaa historiikkia. Sydämeni avautuu kokemaan, kuinka uskomattoman runsasta ja upeaa elämäni on , ääni muistuttaa, kun pidättelen vessahätää kapeiden kirjahyllyjen välissä. Ymmärrän, että jokainen kehoni toiminto rikastuttaa luontoa tavallaan. Jopa vessassa käy minen on lahja luonnolle, ääni jatkaa, kun pyöritän hyllypäädyn kampea saadakseni taas uuden hyllyvälin auki. Maksan laskut aina kiitollisuudella, kiittäen jokaista ihmistä, joka on osallistunut minua hyödyttävän pal velun tai esineen tuottamiseen , ääni kertoo, kun pyöräilen kotiin kirjastosta maksettuani juuri 20 euroa, jotta vapautuisin lainauskiellosta. NAISÄÄNI NAISÄÄNI kiittää meditaatiosta. Minulla ei ole kovin kiitollinen olo. Olen kuunnellut äänitettä kolme päivää ja maksanut sinä aikana 20 euron kirjastosakon sekä 30,47 euroa suoratoistopalveluista, joita en käytä. Toisin kuin lukuisat muut kuulijat, en ole saanut yhtäkään joulubonusta. Se voi johtua toki siitäkin, että on vasta syyskuu. Tai sitten syy on vain haitallisissa ydinuskomuksissani . A N N I H Ä R K Ö N E N 33 A L A K U L T T U U R I Toimittaja testaa Palstalla lähetämme ihmisille postia. Postia Palstalla tehdään kohderyhmäkuratoitua palvelujournalismia.
29 23 ylioppilaslehti 5 / 2023 34 A L A K U L T T U U R I Asiaton kysymys Palstalla soitellaan.
Takaikkuna 35 Palstalla kurkistetaan yliopistoon. T E K S T I Anni Härkönen K U VA Hilla Kurki ijainti oli syrjäinen ja alue huonomaineinen. Siinä se kuitenkin oli: oma tontti Helsingin Kampissa osoitteessa Kampinkatu 4–6. Vielä pitäisi rakentaa talo. Vuosi oli 1928. Hämäläis-Osakunnassa oli haaveiltu omasta talosta jo vuosia, sillä oleskelu Uudella ylioppilastalolla oli käynyt ahtaaksi. Visioitiin, että omassa talossa olisi tilaa ” tieteellisille harrastuksille”, juhlasaleille, klubitiloille ja ravintoloille. Taloprojektin rahankeräys sakkasi, ja jo syksyllä 1929 projektia varten perustettu taloyhtiö oli konkurssin partaalla. Lama koetteli Suomen taloutta, eivätkä pankit tohtineet antaa lainaa suuruudenhulluun hankkeeseen. Poikkeus löytyi vuonna 1930, kun Kansallis-OsakePankin pää johtaja J.K. Paasikivi heltyi ja myönsi lainan. (Päijäthämäläinen Paasikivi oli toiminut aiemmin osakunnan kuraattorina. Nykyään hänet tunnetaan paremmin Suomen seitsemäntenä presidenttinä.) TALO TALO valmistui vuonna 1931. Alueen huonomaineisuu den vuoksi osakunnassa pelättiin, haluaisiko kukaan vuokranmaksukykyinen ihminen muuttaa uusiin asuntoihin. Yksi rohkeista oli 30-vuotias lakitieteen kandidaatti Urho Kekkonen. Hän muutti taloon heti valmistumisvuonna puolisonsa Sylvin ja parivuotiaiden kaksospoikiensa kanssa. S Hämäläisten talon alkutaival oli vaikea. Moni vuokralainen jätti vuokrat maksamatta ja sai häädön, pankki karhusi korkosaataviaan ja taloyhtiö teki jatkuvasti tappiota. Juhlatiloja ei saatu vuokrattua kannattavaan hintaan. Talvisodan pommit vaurioittivat rakennusta. Sodanjälkeinen huvitteluaalto toi Hämäläisten taloon tuottoisia vuokralaisia, kuten paheksutun mutta suositun kabareeteatterin. Vuonna 1970 talossa avattiin anniskeluja tanssipaikka nimeltä Tavastia-klubi. JOIDENKIN JOIDENKIN arvioiden mukaan kiinteistö ydinkeskustassa tekee Hämäläis-Osakunnasta yliopiston rikkaimman osakunnan. Ei muillakaan osakunnilla huonosti mene: esimerkiksi ruotsinkielinen Nylands nation rakennutti vuonna 1905 Kaartinkaupunkiin osakuntatalon, jossa sijaitsee nykyään perinteikäs ravintola Kaarle XII. Pohjalaisten osakuntien omistamassa, vuonna 1912 valmistuneessa Ostrobotnia-talossa (”Botta”) Etu-Töölössä on nykyään vuokralla esimerkiksi kokoomuksen puoluetoimisto. Kekkosten perhe asui Hämäläisten talossa vuoteen 1956 saakka. Pitkä vuokrasuhde huomioitiin vuonna 1980, kun Suomen kahdeksannen presidentin syntymäpäivän kunniaksi Hämäläisten talon tienpätkä nimettiin uudelleen Urho Kekkosen kaduksi. (Kekkonen tunnetaan paremmin Ylioppilaslehden entisenä päätoimittajana.) L Ä H T E E T Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä: Hämäläisten ylioppilassäätiö 1962–2012. (2012) Erkki Paakkulainen: Talo sivistyksen tien varrella. Hämäläisten talo 1931–1981 . (1981) Kekkosen kodista Kekkosen kaduksi
TILAA SINÄKIN YLIOPPILASLEHTI. PAPERILEHTI ON STATUSSYMBOLI. Tiedä mistä kohkataan. Ylioppilaslehti on älykäs ja kärkevä julkaisu, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Saat sen kotiin kannettuna 39 euron hintaan. Tilaa helposti osoitteessa ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut