>Kampuksen kastit: soppaa ja lentopisteitä
1
23.1.2009
96. vuosikerta
Ihan liian
Calle Haglund on tehokas, tyylikäs, hyvännäköinen ja onnistunut aina kaikessa. Nyt hän on Suomen nuorin valtiosihteeri. Ärsyttävää, eikö totta?
hyvä
Feminististä
tuli opetusministeri
Himeros toi
valon yliopistolle
Amélie Nothomb
näkee nälkää
2
YLIOPPILASLEHTI 1/09
PÄÄKIRJOITUS
VAIKUTUKSEN ALAISENA
Tämän numeron inspiroijat
>> retkiluistelu. Herättää kymmenvuotiaan pikkupojan kolmekymppisen maisterisnaisen sisällä. Sen nimi on Pekka.
joe >> saccon palestiina. Vuonna 2004 ilmestynyt loistokas sarjakuvareportaasi muistuttaa väkivallan syvällä olevista syistä ja on jälleen tuskallisen ajankohtainen. nikotiinilaastari. Takaa tasaisen nikotiinin määrän veressä ja tyyn>> nyttää lapsellisen kiukun. C64. >> Emulaattorilla takaisin lapsuuteen: Spy Hunter, Bruce Lee, Hero, Paperboy ja kaikki muut parhaat.
Sumutusta ikärasismikortilla
Mediapelin sijaan poliitikoilla on uusi valttikortti: ikärasismi. Viimeksi ikäsyrjintäkorttia käytti kokoomuksen Eva-Riitta Siitonen, 68, joka kirjoitti Helsingin Sanomiin vuoden alussa kriittisen mielipidekirjoituksen. Lehti oli maininnut hänen ikänsä yhteydessä, joka ei ollut Siitoselle mieluinen. "Informaatiosisältö oli se, että kokoomuslaisten meppien keski-ikä nousee", Siitonen ihmetteli. Hänen mielestään iästä puhuminen oli epäreilua, itse asiassa ikäsyrjintää. "Sattumalta ensimmäisessä täysistunnossani hyväksyttiin myös esitys perusoikeuksiksi EU:ssa, jonka mukaan erityisryhmiä ei saa syrjiä", Siitonen tulkitsi. Ikäsyrjintää on siis nykyään myös keskustelu politiikan vinoutuneesta ikärakenteesta. Kun Kirjoitin viime kesänä iloitsevani yli poliittisten linjaerojen siitä, jos puolueiden kärkipaikoille nousee oman sukupolveni ihmisiä, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) tuohtui. Blogissaan hän halusi ymmärtää, että olin nostanut iän merkityksen kokonaan ohi arvomaailman ja poliittisten tavoitteiden. Sivistyneenä ihmisenä Tuomiojakin varmasti käsittää, että ikä on politiikan tutkimuksessa relevantti muuttuja siinä missä sukupuoli, luokka ja etnisyyskin. Oma ehdokas pitää valita tietenkin ennen kaikkea tämän puoluekannan, arvojen ja kykyjen perusteella, mutta samalla voi yrittää äänestää eduskunnasta tai europarlamentista demografisesti monipuolisemman. VaiKKa saMaa sosiaalista taustaa tai ikäryhmää edustavat
veera luoma-aho
Ruokinnan loppu
KAAOSTEORIA
Älä ruoki lamaa, kehottaa mainostoimisto Bob Helsingin ideoima kampanja.
Vantaalaiskoulussa oppilaiden ruokinnan ehdoton yläraja on kolme kalapuikkoa.
Hans Välimäki lopettaa ruokinnan Forumin La Societe du Cochon -ravintolassaan.
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
jukka tilus
ihmiset eivät jaa samanlaisia arvoja, he saattavat kuitenkin jakaa ainakin osittain samankaltaisen todellisuuden. Valtuuston käsityksen kaupungin arjesta voi pelätä olevan vääristynyt, jos valtaosa valtuutetuista asuu vaurailla alueilla kantakaupungissa. Eduskunnalla ei välttämättä ole riittävää ymmärrystä tavallisten suomalaisten elämäntilanteista, jos kansanedustajista vain murto-osa on duunareita. Ja tuskin olisi kiellettyä iloita yli puoluerajojen siitä, että eduskuntaan nousisi ensimmäistä kertaa maahanmuuttaja.
iKäsyrjintäKortin heiluttajia on hyvä muistuttaa faktoista. Suomalaisten meppien keski-ikä on 57 vuotta. Eduskunnassa alle 30-vuotiaita kansanedustajia on tasan yksi, kun taas yli 50-vuotiailla on yksinkertainen enemmistö. Ikäsyrjintää pelkäävät voivat siis huokaista helpotuksesta, sillä politiikassa aliedustettuna on tosi asiassa aivan toinen ikäryhmä. Puhe ikäsyrjinnästä sumuttaa todellisuutta. Eri juttu on, että Eva-Riitta Siitosta tai muita varttuneita poliitikkoja on vääristymästä turha syyllistää. Jos valtaa saa, se pitää ottaa. Meidän ikäluokkamme ei sitä ole osannut tai tahtonut tehdä. Siitä se saa syyttää ihan vaan itseään.
TOIMITTAJA KOKI
Kuinka minusta tuli lusikka
KaiKKi alKoi mummun tilikirjoista. Vuoden 1944 tammikuussa mummu maksoi osakuntamaksua 300 markkaa ja humputteli syömällä punajuurella värjättyä korvikejäätelöä. Paikka oli tietysti Fazer. Kanttinauhaa, raitiolippuja, kotieläinopin kirja, tikettejä iltamiin. Yhtäkkiä 60 vuoden takainen opiskelijaelämä oli siinä, sylissäni. Sitten mummu kaivoi lipastonlaatikosta äitinsä, minun isoisoäitini, tilikirjan. "Tämä on hänen yliopistoajoiltaan", mummu sanoi. Hetkinen, mitä? Opiskeliko minun äidinäidinäitini yliopistolla? Joskus vuonna 1900? Sinä hetkenä tajusin olevani akateemisen suvun kakara. Pikku neiti kultalusikka. Kirjoitin tähän numeroon jutun luokkaeroista. Vähänpä tiesin, mihin soppaan lusikkani lykkäsin. Mitäpä siitä, että tutkimusten mukaan akateemisuus periytyy voimakkaasti. Mutta että minä en olekaan oman onneni seppä! Että jo isoisoäitini korsetissaan hankki menestystä, opiskeli pärjätäkseen, teki tätä samaa! Ei minussa olekaan mitään kovin erikoista. Ei siitäkään huolimatta, että isänpuoleisella sukuhaarallani on vielä aavistus multaa varpaiden välissä.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden avustaja.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
nuMeron 18 / 2008 Voittaja + hyVät häViäjät
sarianna kankkunen
>> "saatuaan potkut George W. työllisti itsensä käyttäen härskisti
hyväkseen suhteitaan ja suomalaisia sukujuuriaan." OV.
>> "Korvatunturin pahamaineisen imagoyksikön salaiset robottitiedustelijat paljastavat jälleen yhden hairahtuneen kopion." ILArI
>> "Joulupukki oli Pertin kolmesta pseudonyymista tunnetuin, mutta
hän itse olisi halunnut nostaa esiin roolinsa myös Jouludeekuna ja Jouluröökaajana." SEPPO VIrTAnEn
Valitettavasti osa tekstiviestillä lähetetyistä kuvateksteistä tuhoutui, kun päätoimittaja kasteli joululomalla kännykkänsä merivedessä. Ylioppilaslehti pahoittelee.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toi m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050-3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050-5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s tan taja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 2/2009 ilmestyy 6.2. Ilmoitusten jättöpäivä on 29.1., järjestöt 28.1. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
uutiset
kukka raNta
YLIOPPILASLEHTI 1/09
5
"TarkoiTuksena on uudisTaa yliopisTo yliopisTolaisTen, ei valTiovallan ja Talouden lähTökohdisTa."
HYYn Hallituksen puheen-
Yleiskokouksen järjestäjät haluavat Porthanian käyttöönsä ilmaiseksi.
Yliopistolaki seis!
Yleiskokouksen järjestäjät haluavat pysäyttää valmisteilla olevan yliopistolain uudistuksen. HYY haluaa muuttaa lakia sisältäpäin.
johtaja Pasi Hario kertoo iloitsevansa siitä, että laki kiinnostaa opiskelijamassoja. "Olemme huolissamme samoista kysymyksistä, kuten yliopistodemokratiasta suhteessa yliopistolakiuudistukseen." HYY on järjestänyt syksyn aikana kahdeksan lakiuudistusta koskevaa keskustelutilaisuutta. Niissä on käynyt yhteensä 150 ihmistä. Porthania 1:ssä on 555 paikkaa. Hario pitää tavoitetta lakiuudistuksen pysäyttämisestä hyvin kunnianhimoisena. "Olemme lähteneet ylioppilaskunnassa siitä, että käynnissä oleva uudistusprosessi toteutuu. Pyrimme sisältäpäin turvaamaan aivan samoja tavoitteita." Hario arvioi, että osa yleiskokousta mainostavien julisteiden uhkakuvista on "aika pitkälle vietyjä". "Mutta on tosi hyvä, että ne nostetaan tuolla lailla jopa inhorealistisina esiin ja julkisuuteen."
YliOpistOtOiminta-listan väkeä
V
ielä ei ole liian myöhäistä vaikuttaa yliopistouudistukseen, uskoo Yliopistotoiminta-listan väki. Sen aktiivit järjestävät yliopistolaisten yleiskokouksen 29. tammikuuta Porthaniassa. "Lopullisena tarkoituksena on pysäyttää valmisteilla oleva
yliopistouudistus ja uudistaa yliopisto yliopistolaisten, ei valtiovallan ja talouden lähtökohdista", sanoo yksi tilaisuuden järjestäjistä, käytännöllisen filosofian opiskelija Lauri Mattila. Kokouksessa pyritään luomaan julkilausuma ja hahmottelemaan vaihtoehtoista lakiuudistusta.
"Ideana on käydä avointa keskustelua. Koska paikalle yritetään saada mahdollisimman paljon väkeä, sitä täytyy käydä esityslistan perusteella, että saadaan tapahtuma sujuvaksi", Mattila kertoo. Yleiskokous ei ole HYYn jäsenten virallinen yleiskokous, vaan epävirallinen tilaisuus, joka käyttää
yleiskokouksen nimeä huomion takaamiseksi. "Tarkoitus on saada paikalle myös muita kuin opiskelijoita. Ihmisten saattaa olla helpompi osallistua, jos kokous ei ole sidottu mihinkään instituutioon, vaan se on pohjaltaan avoin", Mattila perustelee.
oli syksyllä mukana valtaamassa Vanhaa ylioppilastaloa. Yleiskokouksen järjestäjät toivovat saavansa nyt tilan käyttöön ilmaiseksi pyytämällä. "Koska emme ole järjestäytyneet järjestöksi, meillä ei ole tilejä tai varoja maksaa tilasta. Koetamme ensin mennä sinne sovinnollisesti, mutta menemme sinne joka tapauksessa, annettiin tila tai ei."
NiNNi LehtNiemi
> Yliopistolaisten yleiskokous 29. tammikuuta klo 13 Porthaniassa. Kokoonkutsujat Opiskelijatoiminta ja Tutkijat yliopistouudistusta vastaan.
Ryhdytään toimenpiteisiin, räjäytetään ylioppilaskunta
HYYn viralliset yleiset kokoukset ovat kertoneet ajan hengestä.
Opiskelija-aktivistien kokoon
kutsuma yleiskokous ei ole HYYn virallinen yleinen kokous. Ylioppilaskunnan historian valossa hyvä niin. Virallisten yleiskokousten kun on ollut tapana kääntyä melkoisen byrokraattisiksi näytelmiksi, joista käteen on jäänyt ajan hengestä riippuen lähinnä tukku joko laimeita tai mahtipontisia ponsia. Ylioppilaskunnan sääntöjen mukaan yleinen kokous pitää kutsua koolle, jos yksi kahdeskymmenesosa jäsenistä niin vaatii. Ylioppilaskunnan historian aikana yleisiä kokouksia on järjestetty viisi.
vuOnna 1956 yleiskokouksen kirvoitti Unkarin kansannousu. Vanhalla pidettyyn tilaisuuteen osallistui kolmisensataa opiskelijaa. Tunteja kestäneen kokouksen tuloksena oli neuvostoarmeijan väkivaltaisuutta paheksuva julkilausuma, joka oli radikaalin oikeiston ja maltillisten paasikiveläisten kompromissi. "Inhimillinen rakkaus ei tunne
puoluerajoja", julkilausuma tunnelmoi. Opiskelijaradikalismin kultaisena vuotena 1968 yleiskokoukseen tarvittiin jo kokonainen Messuhalli. Keskustelua herättivät ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistaminen sekä opiskelijademokratia. Valdemar Melangon ponsiesityksessä ehdotettiin reippaasti HYYn räjäyttämistä, mutta läpi
tuhansien opiskelijoiden massatapahtuma. Korkeakoulun hallinnonuudistusta käsittelevän kokouksen puhujat olivat lukeneet Marxinsa: "Yhteiskunnan muutos feodaaliyhteiskunnasta porvarilliskapitalistiseen omine etuoikeutettujen ryhmineen esiintyy mitä räikeimmällä tavalla professorivaltaisessa korkeakouluhallinnossa", Juha Vehviläinen kiteytti.
Opiskelijaradikalismin laannuttua yleisten kokousten järjestämisessä seurasi yli kahdenkymmenen vuoden tauko. Vuonna 1994 aiheena olivat ylioppilaskunnan väitetyt taloussotkut. Puuhamiehinä olivat vasemmistolaiset opiskelijapoliitikot Joachim Stark, Jyrki Heinonen ja Jari Kajas. Heistä kaksi ensimmäistä keräsi kokouksen järjestämiseen tarvittavan nimilistan myös vuonna 1999. Aiheena oli ainakin nimellisesti Kosovon tilanne. Paikalla yliopiston suuressa juhlasalissa oli parisataa ihmistä, puhujavieraana tuolloinen ulkoministeri, nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessa ruodittiin paitsi su-
Niko Nurmi / hYYN arkisto
ponsiesiTyksessä ehdoTeTTiin reippaasTi hyyn räjäyTTämisTä.
meni kuitenkin huomattavasti maltillisempia toivomusponsia: "Ryhdytään toimenpiteisiin opiskelujen järjestämiseksi siten, että luennoista muodostuu vapaita ja kriittisiä keskustelutilaisuuksia." Myös kiivaimman vasemmistoradikalismin aikaan 1972 yleiskokous oli Jäähallissa järjestetty
Vuoden 1994 yleiskokous oli 22. joulukuuta Marina Congress Centerissä Katajanokalla. Paikalla oli noin 430 HYYn jäsentä.
vaitsevaisuutta ja Kosovoa, myös HYYn Heinosta, Starkia ja Kajasta vastaan käymää oikeusjuttua. Käsiteltäväksi ei otettu Heinosen ja Starkin ponsiehdotuksia, joissa vaadittiin muun muassa talouskoulutusta HYYn edustajistolle ja
jäsenäänestystä Ylioppilaslehden lakkauttamisesta.
Veera Luoma-aho
Lähteet: HYYn arkisto; Jan Erola: Kahdeksan tunnin farssi, Ylioppilaslehti 10/1999; Heikki Aittokoski: Puisevia puheita, prameita ponsia, Ylioppilaslehti 1994.
Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntolapaikat
Puistolassa sijaitsevista kohteistamme vapautunee kevään aikana sekä solu- että perheasuntoja. Soluasunnoissa on 3h+k ja pinta-ala 70,5 m2, voidaan vuokrata myös ns. kimppaperiaatteella samaan asuntoon haluaville kahdelle tai kolmelle henkilölle. Perheasuntoja on eri kokoisia, kaksioita (esim. 57,5 59,5 m2) ja kolmiota (esim. 6770,5 m2) Hakijan/hakijoiden ei tarvitse olla syntyperäisiä hämäläisiä, vaan riittää että asunnon hakija opiskelee Helsingin yliopistossa ja liittyy Hämäläisosakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Perheasuntoa haettaessa täytyy toisen hakijoista olla osakunnan varsinainen jäsen. Vuokrataso on varsin kohtuullinen, n. 89 euroa / m2. Soluasuntoja vapautunee kevään aikana myös Pohjois-Haagasta osoitteesta Ida Aalbergintie 1. Asunnoissa 3h+kk, yht. pinta-ala 53,5 m2 ja vuokra 150 euroa / kk. Vuokraan kuuluu kaikki asumiskustannukset. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.hys.net. Hakulomakkeita voit tulostaa samasta osoitteesta sekä myös lähettää halutessasi hakemuksen sähköpostilla.
debatti
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
6
YLIOPPILASLEHTI 1/09
KOLUMNI
Saara Kunnaala
Joko riittää?
Kun tässä nyt on kaikenlaista sotaa ja muuta paskaa, minusta olisi hyvä muistaa muutamia elämän perusasioita ja ihan sellaisia arkisia kohteliaisuussääntöjä. Oikeastaan minulla on ihan ilmaiseksi tarjota hyvä neuvo, joka mielestäni korjaisi suurimman osan maailman ihmisperäisistä ongelmista: lakatkaa olemasta mulkkuja. Moni voi väittää ihmisten olevan eri mieltä siitä, mikä on kusipäistä ja mikä ei. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että ne eri mieltä olevat ovat yleensä mulkkuja. AinAKin näin arkisella tasolla voisimme lähteä liikkeelle sel-
Palautetta
>> "Aivan uskomatonta kuraa. Oksu tulee jo kun teidän lehti tipahtaakin luukusta. Tämän numeron (18/08) pohjanoteerauksia oli mm. Miika Sahamiehen kolumni. Hyvää oli Malinen. Usa-juttu meni jotenkuten, PihistäPanosta ontui, mutta oli ehkä semmoista mitä toivoisi. Lamaleipiä lisää. Jos haluan jotain särmää, ostan vaikka Voiman. Te ootte vain säälittäviä, vähän kuin MeNaisten alkupään huumorisivut."
>> "Kiitos Ninni Lehtniemelle todella hyvästä kolmannen polven evakko -jutusta (17/08)! Se on aihe, josta harvoin lukee mitään, mutta koskettaa läheisesti monia, kuten minuakin. Kiitos!" "Kirjoituksessa Suur-Suomes>>
montako työhakemusta ajattelit kirjoittaa jälleen tänä vuonna?
työnhaku on kontaktilaji!
ta Ylioppilaslehdessä 17/2008 oli sivulta 13 unohtunut käsittelystä yksi lääni ja niin muodoin myös suurten kaupunkien luettelosta tärkeä sankarikaupunki. Muurmanski, Murmansk (aikaisemmin Muurmanni, koltansaameksi Muurman (genetiivi on nominatiivin kaltainen, lokatiivi Muurmnest), ven. , Murmansk, vuoteen 1917 asti Romanov-na-Murmane). Murmansk sijaitsee Kuolan niemimaalla Kuolavuonon pohjukassa ja on Suur-Suomen Murmanskin läänin hallinnollinen keskus. Kaupungissa on 337 000 (2002) asukasta."
laisesta peruskohteliaisuudesta, josta kaikki ei-psykopaatit ovat varmasti samaa mieltä. Voitte aloittaa uranne mukavana ihmisenä vaikkapa vaihtamalla tyhjän vessapaperirullan tilalle uuden rullan, tervehtimällä kaupan kassaa tai avaamalla oven, ennen kuin kävelette sitä päin. (Itselleenkin voi olla kiva.) Kun sitten liikutaan hieman sivuun, minusta yleensä oikealle, yhteiskunnan epäilyttävään ainekseen, niin voidaan aloittaa Raamatun peruskäskyistä, jotka lienevät kaikille tutut: älä varasta toisen vaatteita pyykkituvasta, älä nussi kaverin tyttöystävää, äläkä oksenna portsarin huppuun ja mitä muita noita nyt on. Tavallaan pidän laeista, niissä on yleensä jotain järkeä. Ne on keksitty sen takia, että te ette osaa muuten käyttäytyä. Ei niissäkään järjettömyyksiin voi mennä, joten minun täytyy tyytyä toivomaan, että yksikin kaupan kassaa huoritellut mies törmää liikennemerkkiin ja kärsii. Tai että vaatteeni pyykkituvasta varastanut maansaasta saa ruton ja syyhyn. Ei täällä saisi antaa kaiken maailman törkimysten käyttäytyä miten niitä huvittaa.
"Ei Sota olE mitään maailman politiiKan SanElEmaa paKKoa ja taKtiSia liiKKEitä. SE on SilKKaa mulKKuutta."
Oikaisut
rekrytointimessut korkeakouluopiskelijoille
www.contactforum.fi
- 75 työ - CV nantaja - yrit -klinikk a a y - jat sesittely kot L jä uxis sa
Jos ihAn hipeiksi heittäydytään, olisi myös kiva, jos ku-
>> Ylioppilaslehden Kultainen penaali
-palkinto vuoden uudissanasta meni väärään iltapäivälehteen. Toisin kuin numerossa 18/2008 väitettiin, "Seksivau!" -otsikkoa ei käyttänyt Iltalehden vaan Ilta-Sanomien nettilehti. Ylioppilaslehti pahoittelee virhettä. Elokuvasivistyksestä kertovaan jut>> tuun (Ylioppilaslehti 18/2008) oli eksynyt kiusallinen lyöntivirhe. JeanLuc Godardin elokuva on tietenkin Keskipäivän aave, eikä aarre. Ylioppilaslehti pahoittelee nolona.
dipolissa torstaina 29.1. klo 10-17
OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT Opiskelijaystävälliset
Ilmaisbussit senaatintorilta 9:30 alkaen, 20min välein. Yhteistyössä
kaan ei tappaisi ketään. Ei yksittäin metrossa kirveellä, pyssyllä koulun käytävällä, jakoavaimella biljardihuoneessa tai massoittain Lähi-idässä luvan kanssa ja käskystä. Ei se sota ole mitään maailmanpolitiikan sanelemaa pakkoa ja taktisia liikkeitä. Se on ihan silkkaa mulkkuutta. Suunnilleen samaa lajia mulkkuutta kuin toisen tavaroiden varastaminen ja WC:n vessapaperittomaksi jättäminen. Minusta tässä voitaisiin nyt unohtaa suuremmat linjat ja tarkoitus, joka ei aina pyhitä keinoja, koska jätkät hei, ei näin voi elää. En voi uskoa, että kaikkea tätä paskaa vastaan pitää joidenkin ihmisten edelleen osoittaa mieltään.
Kirjoittaja on analysoitu lukion äidinkielentunnilla ylimieliseksi ja aggressiiviseksi.
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
VANHOJEN TANSSIT
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
IJAYSTÄVÄLLISET OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT YRITYKSET JA PALVELUT
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38
Pitääkö aina antaa anteeksi?
"Kyllä pitää, melkein aina. Pitkävihaisuus ei kannata."
helga tOlOnen, 90
kuva hanna anttila
14 10
SUUTAREITA
EITA
Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
660 022
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
PELEJÄ
OPTIKOITA OPTIKOITA
Keskisuomalaisen Osakunnan hallitus julistaa haettavaksi ELPIÖ JA RIIKKA KAILAN STIPENDIRAHASTON STIPENDIT Stipendit on tarkoitettu ensisijaisesti vähävaraisille Helsingissä opiskeleville keskisuomalaisille. Vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen tulee olla perillä viimeistään 20.2.2009. Lisätietoja sekä lista vaadituista 21.2.2008. liitteistä osakunnan www-sivuilla osoitteessa http://www.kso.fi.
KANTAAOTTAVA HAIKU
Putinin kaasu tahtoisi purkautua jo Siperiaan
14 10
MAJOITUSTA SUUTAREITA
Keijohostel
14 10
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
SUUTAREITA SUUTAREITA
Hakemukset osoitteella Keskisuomalainen Osakunta, Kailan stipendirahasto, Perhonkatu 6 2.krs. 00100 Helsinki. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Lisätietoja puh: 044 577 8465 tai toiminnanjohtaja@kso.fi.
OPTIKOITA PELEJÄ OPTIKOITA
debatti
tiina vanhatupa
YLIOPPILASLEHTI 1/09
7
NOKKAPOKKA
M
24, on lääketieteen opiskelija, Lääketieteenkandidaattiseuran HYY-vastaava ja HeLPin edustajistoryhmän jäsen.
Reetta Peltonen,
itä haluatkin opiskella, sinulla on aina neljä vaihtoehtoa, neljä kampusta ja yksi ratkaisu: Helsingin yliopisto. Näin mainostaa yliopisto kampuksiaan uusille opiskelijoille. Kaikkien mielestä kampukset eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia. Meilahdessa opiskeleva Reetta Peltonen kaipaa kampukselleen palveluita. Keskustakampuksen kasvatti Kalle Peltokangas pitää puolestaan keskustakampusta liian pirstaleisena.
"KesKustaKampuKsen pitäisi ehdottomasti olla autoton."
Tyytyväisyydestä
väisiä Meilahden kampukseen, toisin kuin vuosi sitten, jolloin Unicafe oli remontissa eikä liikuntatiloja ollut. Nyt Meilahdessa on suunnilleen kaikki mitä tarvitaan, mutta ei tietenkään yhtä paljon kuin keskustassa. Opetustiloja voisi toki olla enemmän. Kalle Peltokangas: "Mielestäni keskustan alueen opiskelijat ovat varsin tyytyväisiä. Täällä on hyvät ruokailu-, kirjasto-, ja liikuntapalvelut. Historiallinen kampus on viihtyisä alue. Kaikki kolme ylioppilastaloa ovat keskusta-alueella." RP: "Meillä suuri osa opiskelijoista syö HUS:n Raviolissa, josta saa lounaan opiskelija-
Reetta Peltonen: "Opiskelijat ovat nyt tyyty-
Kalle Peltokangas,
24, on teologi ja Helsingin Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja.
hintaan. Ilman Raviolia ei Unicafe yksinään riittäisi. Unicafen ongelma on, että se menee kiinni jo puoli kolmelta, jolloin meillä yleensä vasta loppuu opetus. Eli opetuksen jälkeen ei ehdi syömään." KP: "Tuossahan on ihan selkeä tavoite HYYlle. Unicafe-ravintoloiden aukioloaikoja pitäisi pidentää Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä. Toinen tärkeä kehittämisen kohde ovat lapsiateriat. Ne puuttuvat kaikilta kampuksilta, vaikka perheellisiä opiskelijoita on aika paljon."
Kadoksissa:
kampushenki
Sekä keskustassa että Meilahdessa kampuksille kaivataan lisää yhteisöllisyyttä.
neljästä kuuteen olevia kielikursseja saisi olla enemmän tarjolla. Tiedotusta HYYn tapahtumista voisi myös parantaa." KP: "Yliopiston avajaiset ovat aina keskustakampuksella. Voisiko niitä kierrättää eri kampuksilla? Se voisi tehdä niitä tunnetummaksi. Myös HYYn nettisivut voisivat
Yhteisöllisyydestä
KP: "Jos puhutaan siitä, millainen kampuk-
sen pitäisi olla, niin keskustakampus on aika pirstaleinen. Siellä ei ole sellaista tiivistä yhteisöä, jollainen tuntuu esimerkiksi Viikissä olevan." RP: "Lääkisläisillä on hyvä yhteishenki, mutta toisaalta olemme eristyksissä Meilahdessa. Opintojen kautta emme juuri tutustu muihin kampuksiin. Ja jos vaikka haluaa kielikeskuksen kurssille, se on usein hankalaa. Meillä on yleensä pakollista opetusta suunnilleen kahdeksasta kolmeen, joten
mainostaa enemmän ja tuoda esille tapahtumia."
Autoista ja lapsista
KP: "Onko teillä muuten lapsiparkkia?" RP: "Ei ole." KP: "Mun mielestä joka kampuksella pitäisi olla lapsiparkki." RP: "Totta. En tiedä, miten meidän perheelliset hoitavat asian tällä hetkellä." KP: "Keskustakampuksen pitäisi ehdottomasti olla autoton. Päärakennuksen ja Porthanian ympäristö pitää saada autottomaksi. Sen eteen HYYn pitää tehdä voimakasta kaupunkipolitiikkaa, etenkin nyt kun on valittu uudet kaupunginvaltuutetut. Asia on poliittisesta tahdosta kiinni. Porthanian edustan pienestä aukiosta voisi saada helposti mukavan ja viihtyisän ympäristön." RP: "Meilahden kampus ei käytännön syistä voi olla autoton. Alueella on juuri nyt myös sairaalan laajennus käynnissä, mutta työmaaliikenne sujuu moitteettomasti, ja ihmiset ovat sopeutuneet hyvin tilanteeseen." KP: "Olen kokenut, että poliittisiin järjestöihin suhtaudutaan eri tavalla eri kampuksilla. Keskustassa tuntuu olevan paras suhtautuminen. Tuntuu, ettei sananvapaus oikein toteudu edes HYYn tiloissa." RP: "Meillä Meilahdessa on varsin neutraali ilmapiiri. Poliittiset näkemykset eivät juurikaan ole esillä."
Matti Markkola
RP: "Yliopistojen tilojen varauksissa voitai-
siin lääkisläiset huomioida paremmin. Meillä on Meilahdessa vain rajoitetusti tiloja."
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Juovatko Helsingin yliopiston opiskelijat liikaa?
Kyllä 38,4 % Ei 33,5 % En osaa sanoa 28,2 %
VastauKset jaKaantuiVat, kun Ylioppilaslehti kysyi tammikuussa, juovatko Helsingin yliopiston opiskelijat liikaa. Niukka enemmistö oli sitä mieltä, että opiskelijoille alkoholi maistuu turhan hyvin. Selvä enemmistö vastaajista, 60,4 prosenttia, vastasi kokeneensa opiskelijaelämässä paineita juoda enemmän kuin haluaisi. Valtaosa eli kolme neljästä opiskelijasta uskoi kuitenkin, ettei itse juo liikaa. Tipaton tammikuu ei ole opiskelijoiden suosiossa. Vain 5,4 prosenttia opiskelijoista jättää tammikuussa juomingit väliin. Noin 16 prosenttia opiskelijoista taas kertoo pitävänsä tipattoman tammikuun, mutta ettei joisi normaalisti muutenkaan. 76,4 prosenttia opiskelijoista juo tammikuussa saman verran kuin muutenkin, eikä tipattomasta tammikuusta innostu. Kyselyyn vastasi 904 opiskelijaa. Lue lisää osoitteesta ylioppilaslehti.fi.
Ilkka ala-FossI, 21, arkkitehtuuri, Teknillinen korkeakoulu
"Ainakin meillä opiskelijatoiminta on ehkä painottunut liikaa alkoholiin. En pidä tipatonta tammikuuta, koska minusta on tyhmää pitää yksi tiukasti alkoholiton ajanjakso. Olisi parempi yrittää juoda koko ajan järkevästi."
HelI leHtInen, 33, italialainen filologia
"Varmaan jotkut juovat. Alkoholin käyttö on opiskelijapiireissä kuitenkin aika runsasta. En yleensäkään käytä hirveästi alkoholia, joten en ole kokenut tipatonta tammikuuta tarpeelliseksi."
Hanna Portaankorva, 20, johdon assistenttiopiskelija, Haaga-Helia
"Ei ainakaan meidän koulussa. En tunne ketään, joka olisi mitenkään 24/7 humalassa. En pidä tipatonta tammikuuta. En juo niin usein, että siihen olisi tuntunut olevan tarvetta."
zeitgeist
KOLUMNI
8
YLIOPPILASLEHTI 1/09
Irina Subulica
Spesiaalitilaisuus yliopistolla!
irina.subulica@googlemail.com
Anteeksi, mä en puhu Suomea
WHile i Was inter-railing through the south of France almost four years ago, I met a bunch of Finnish boys. The first thing they asked me was whether I knew anything about Finland. I mumbled something about fiords and Mika Häkkinen much to their dismay. I retorted defiantly by returning the question on my home country Romania. They mumbled something about Ceausescu and we called it even. One year later I was sitting an exam for the Faculty of Social Sciences at the University of Helsinki. One of the boys was now my boyfriend and I had discovered, it seemed, the best kept secret in Europe, Helsinki the promised land of free, high standard, tertiary education. tHree Years and two failed relationships later, my
HimEros vs. HIM-uros
M
Ville Valon perusteema pohjaa Sami-koiraan.
aailmanluokan rokkistara. Filosofi flyygelin ääressä. Ella Fitzgerald -videoklippi ja ote Beethovenin sinfoniasta. Meno Helsingin yliopiston käyttäytymistieteen laitoksen Luova elämä -spesiaalitilaisuudessa oli todella spesiaalia. Professori Pekka Himanen kertoi illan aluksi luovasta elämästä: Luovuus edellyttää omien pelkojen läpi kulkemista. Luovuus kasvaa parhaiten rikastavan vuorovaikutuksen yhteisössä, jonka jäsenet arvostavat ja auttavat toisiaan. Niin kuin Fitzgerald ja trumpetisti kauan sitten nauhoitetussa esityksessä, vertasi Himanen. Himasen mielestä koulusurmat ja mielenterveysongelmat ovat osoitus Suomessa vallitsevasta vakavasta arvonannon kriisistä. "Ihmiset eivät koe, että he ja heidän elämänsä ovat arvokkaita." Himanen siirtyi Beethoven-
katkelman kautta musiikkivertauskuviin: "Jokainen on muutaman toisiinsa vuorovaikutuksessa olevan perusteeman summa. Nämä teemat pitää vain löytää. Niistä syntyy kehittelyrikkaus ja vaatimattomista teemoista kasvaa muuntelemalla herooisia."
Himanen istaHti flyygelin
knowledge of Scandinavian geography now greatly improved, time has taken its toll on my relationship with Helsinki, both the town and the university. But what is truly remarkable about my story is how unremarkable it is. This is the most likely story of all international students you will encounter on campus, in lectures, at Unicafe. There is always some bizarre reason behind us ending up in Finland in the first place. It does not follow logically that when we are contemplating our academic futures in places like Romania, Germany, Canada or the U.S., Helsinki would naturally spring to mind.
anotHer tHing that is pervasive within the international student community is how contained it is and how segregated from its Finnish counterpart. And herein lies the idea of this new column in Ylioppilaslehti. To the best of my abilities, I will try to introduce the readers, to the world of that elusive creature, an international student. You mostly hear from us when we complain about tuition fees, too small rooms for our societies or the sheer lack of information in English. i Will trY to explain
ääreen. Seurasi spesiaalitilaisuuden spesiaalein hetki. Hän soitti Join Me -biisin intron ystävälleen, HIM-yhtyeen keulakuvalle Ville Valolle. Himanen kysyi Valon luovuuden lähteistä. Valo kertoi, että monien haikeiden kappaleiden muusa on rakas sekarotuinen Sami-koira, jonka hän menetti kuusivuotiaana. "Ehkä ne ovat oodeja Samille." Valo kulautteli kokispullosta ja eteni omaan luovuuden määritelmäänsä:
"Välillä se on duunia ja välillä se on sekoilua." Valo totesi, että suppea-alaisuus rajoittaa luovuutta. "Pitää olla vähän renessanssiihmistä. Jos vaikka leikkaa omaa tukkaa, se ei ole pois muilta kuin itseltä. Ja jos meno ei miellytä, voi aina painua vittuun. Ne on mun mottoja." Loppuluennosta Valon käteen ilmestyi tupakka, jota hän näpräsi kelloa vilkuillen. Samalla hänessä heräsi moralisti. "Kyllä kaikki lähtee kotoa", Valo julisti. Hän kehotti vanhempia suojaamaan lapsiaan huumeiden vaaroilta ja sulkemaan tv:n pariksi viikoksi, jotta jälkikasvun luovuus saa tilaa. Sitten Valo näytti muistavan rock-uskottavuuden. "Kelatkaa miten monta bisseä tv-luvan hinnalla saa."
NiNNi LehtNiemi
teemu graNström
some of these issues from the viewpoint of an international student who has spent three years in Helsinki and is heavily involved in the two biggest international student organizations at the University: Helsinki Debating Society and Tsemppi. Hopefully the most important thing that I will achieve is to surprise the readers of this magazine with how unexotic the international student community actually is. How similar the things we expect from the University, the Union and student life in general are compared to anyone else.
"There IS alwayS Some bIzarre reaSon behInd uS endIng up In FInland."
so i could start by introducing myself. I am Ina. 3rd year. Political History. Lovely to meet you.
The writer is a Romanian degree student who loves reading politics as much as she loves reading Harry Potter. Ville Valo vieraili Pekka Himasen luennolla kertomassa luovuudesta.
Pamputtaa mediaa puolestasi.
ENSI VIIKON OTSIKOT
Lue ne jo tänään.
MEDIAKYTTÄ
Sanoma on message englanniksi
Vaippamainoksia, muroja ja... mikä? sanoman tiedottaja Jaana nissinen, miksi olette mainostaneet itseänne nelosella pitkällä englanninkielisellä mainoksella? "Se tehtiin vain englanniksi, sillä Sanoma toimii 20 maassa ja meidän yhteinen kieli on englanti. On se vähän herättänyt ihmetystä katsojissa, mutta meidän tavoitteena on saada kansainvälisempää imagoa." mainoksessa on puunhalausta, ihmisvilinää ja viljapeltoa. mikä on sanoman sanoma? "Hyvä kysymys, miten video periaatteessa liittyy siihen. Brändimme ydin on: inspire, inform and connect. Me siis innostetaan, jaetaan tietoa ja yhdistetään. Luova, luotettava, dynaaminen, meidän ihanat arvot, ovat tuolle perustana." Youtubesta löytyy sanoma muppets -niminen yhtiön johtoportaan hämmentävä joulutervehdys. miksi siihen ei ollut samalla lailla panostettu? "En osaa vastata. Sen voin sanoa, että sen mukaan kehitämme toimintaamme, miten saamme palautetta. Tästä on kyllä kuultu palautetta. Videon oli tarkoitus olla sisäinen, mutta kun meitä on lähes 21 000 työntekijää, niin eihän se pysynyt sellaisena. On hienoa, että johto haluaa tehdä joulutervehdyksen. Tavasta voi tietenkin olla montaa mieltä." sanoma news ilmoitti juuri vähentävänsä 100200 henkilöä. muitakin leikkauksia on varmasti tulossa. miten sopivaa on samaan aikaan mainostaa näyttävästi? "Meidän brändiprojektin hetki oli nyt. Agendamme ei muuten ole enää rummuttaa kauheasti. Meidän ydin on tuotebrändit, ja tämä on sateenvarjo niiden yllä." Videolla siis ei ole mitään tekemistä "silta yli taantuman -tehostamisohjelman" kanssa? "Ei. Brändiprojekti aloitettiin vuosi sitten, ja silloin ei vielä tiedetty mitään taantumasta."
matti markkoLa
Tähän joku syy
KANNESSA
KIIRA KORPI
Niinistön Jennin salattu puoli
HAUKI ON KALA
zeitgeist
"Konttialue olisi leimaava"
Sanna Lehtonen, toiminnanjohtaja, Vailla Vakituista Asuntoa ry tävien asuntojen tulee täyttää samat asumiskriteerit kuin maassa muillakin." Kriteereihin kuuluu myös kotirauha, joka konttien tapauksessa olisi kyseenalainen. Meksikoon kontit voivat Lehtosen mukaan soveltua, koska slummeja on jo olemassa. Niissä pienikin parannus rojumajoissa asumiseen on tarpeen. "Suomessa sen sijaan lähtöEnsimmäisenä Sanna Lehtoselle tulevat mieleen käytännön pulmat kontin sijoittamisessa. "Melkein mihinkään ei saa edes pysäköidä", hän muistuttaa. Suurempi ongelma on kuitenkin eettinen. Pitkäaikaisasunnottomien majoituksena konttialueet olisivat leimaavia. "Asunnottomille järjestetkohta olisi huono", Lehtonen uskoo. Vaarana olisi gettoutuminen: pitkäaikaisasunnottomille tulotason parantaminen on usein kivinen tie. Opiskelijoiden asuntona kontti ei olisi niin ongelmallinen jos joku konttiin tyytyy. "Heillä on asumisen ja tulotason suhteen väliaikainen tilanne."
10
YLIOPPILASLEHTI 1/09
"Romanttinen ajatus"
Markku Lahden mukaan ajatus konteista kuulostaa "aika hurjalta". Häntä epäilyttävät niin helteet kuin pakkasetkin. "Ilmastonmuutos ei taida auttaa tähän." Kaupunkisuunnittelijan silmissä konttiasumisen sääntely voisi vastata asuntovaunuissa asumista leirintäalueilla. Jos konteista tulisi laajempi ilmiö, olisi jo kaavoitus tarpeen. Se taas ei sopisi nykyisiin visioihin, vaikka konttien pinottavuus taloudellista maankäyttöä olisikin.
Markku Lahti, yleiskaavapäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto "Helsingin ydinalueet ovat jo melko täynnä, ja sinne väliin sovittaminen olisi hankalaa", Lahti sanoo. Syrjässä sijaitseva konttikylä taas ei edustaisi keskusalueen tehokasta maankäyttöä, jota kaavoituksella haetaan. "Romanttinen ajatus se toki on." Olisiko Lahti itse valmis asumaan kontissa? "En ole tiukkapipoinen. Miksei sitä voisi kokeilla, eihän sitä ennen tiedä."
tuomas karppinen
"Alle minimitason"
Matti Kortteinen, kaupunkitutkimuksen professori, Helsingin yliopisto Professori Matti Kortteinen on epäileväinen. "En usko konttikylien syntyyn kahdestakaan syystä. Toinen on ilmasto. Toiseksi asuntopolitiikassa on toisen maailmansodan jälkeen aravasysteemin ja vastaavien avulla pyritty takaamaan kaikille tietty asumisen taso." Asuinkontti jää Kortteisen arvion mukaan alle tuon minimitason. Hän uskoo, ettei ehdotusta otettaisi edes harkittavaksi, jos joku hallinnossa sellaisen heittäisi ilmaan. "Konttikylä edellyttäisi pitkästä perinteestä luopumista." Mutta entä jos vaikkapa opiskelijat nimenomaan haluaisivat halpoja konttikoteja? "Täkäläistä asuntopolitiikkaa leimaa se, että on ihan sama, mitä ihmiset haluavat."
Kontti kotina
"Arveluttavaa"
Anne Haila, kaupunkitutkimuksen professori, Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos Professori Anne Hailasta konttien ilmaantuminen katukuvaan olisi "arveluttava piirre". "Tällaisten ratkaisujen ei tulisi olla korvike hyvinvointivaltion asuntopolitiikalle." Helsinkiin konttilähiötä on Hailan mielestä vaikea kuvitella. Kaupunki on systemaattisesti pyrkinyt estämään räikeästi poikkeavien asuinalueiden syntyä. Konttikylä olisi "silmiinpistävästi vähäosaisten alue". Erilaisista ajoista ei ole lopulta kulunut kauan. Haila mainitsee Lepakkoluolan eli Liekkihotellin, 1970-luvun kuuluisan alkoholistien yömajan Ruoholahdessa. "Nyt valokuvat Liekkihotellista hätkähdyttävät, vaikka aikaa on vain muutama vuosikymmen."
S
Kukaan ei halua kuuden tonnin omistusasuntoja Helsinkiin.
700 euroa kuussa riippuen siitä, etsiikö asuntoa junaradan lähettyviltä vai Töölöstä tai Kampista. Ostaakin toki voi Kalliossa noin sadalla tonnilla, metrolla tai junalla kulkeva hieman halvemmalla. Ullanlinnassa tai Punavuoressa yksiön hinta on usein lähempänä kahtasataa tuhatta. Viime kuukausina on uutisoitu päivittäin asuntokaupan tahmeudesta, rakennusteollisuuden pahoinvoinnista tai vuokrankorotuksista. Pitkäaikaisasunnottomuus on ongelma Helsingissäkin, ei vain Meksikossa. Ensi syksynä osa uusista opiskelijoista aloittanee taas akateemisen uransa nukkumalla makuupussissa ennen oman asunnon löytymistä. Pinotut kontit ovat jo tuttu näky rakennustyömailla. Sopisivatko kodikkaaksi sisustetut kontit myös Helsinkiin?
Veera Jussila
yksyllä media kertoi ohimennen Meksikoon rakennettavista konttikodeista. PFNC Global Communities -yritys muuttaa käytöstä poistettuja kuljetuskontteja työläisperheiden asunnoiksi Yhdysvaltojen rajan tuntumassa. Kodin suunnittelussa kattona on noin 8000 dollarin eli 5500 euron hinta. PFNC on lyhenne sanoista Por Fin Nuestra Casa, "vihdoinkin meille oma koti". Firman tekemä konttikoti näyttää valkoiselta, no, kontilta. Sisällä tilanne on toinen. Kontti kätkee sisäänsä sähköliedellä varustetun keittiön, yhdestä kahteen makuuhuonetta ja suihkullisen wc:n. Jos seinien aaltopeltimäisen muodon jättää huomiotta, näyttää sisältäkin valkoiseksi maalattu kontti kodilta. Pinta-alaa on noin 30 neliömetriä.
SamoiSta neliöiStä saisi pikaisten nettiselvitysten mukaan maksaa nyt vuokraa noin 450
Kelpaisiko konttikoti?
SuSanna Paavola taidehistoria, 5. vuosi Kaksio, espoo, 2 lasta "On kontti parempi kuin ei mitään, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Esimerkiksi veneasumisen mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysin. Kontti vaikuttaa kyllä rujolta asunnottomille. On vaikea kuvitella, että itsekään sellaisessa asuisin." lauri larvuS ympäristöekonomia, 1. vuosi Kaveriasunto, itä-Pasila "Ainakin asunnottomien olisi parempi olla kontissa kuin sillan alla. Voisivat tietysti opiskelijatkin sellaisessa asua, jos haluaisivat. Riippuu varmaan väestä, jota konteissa alueella asuisi. Itse en haluaisi konttia kodikseni." anna SiniSalo afrikan tutkimus, 5. vuosi Kaveriasunto, itäkeskus "Kylmyys olisi ratkaistava jotenkin, valmiiseen työmaakoppiin kodin voisikin varmaan tehdä. Jos lämmitys ja kaikki toimisi, niin voisin vaikka sellaisessa asuakin. Tuskin Helsinkiin tulee kontteja, eivät ne ainakaan Töölönlahdelle sopisi riviin. Tyhjiä kiinteistöjä kyllä on, mutta talot ja ihmiset eivät kohtaa." aKi tetri sosiaalipolitiikka, 1. vuosi Kaveriasunto, Herttoniemi "Konttikodit ovat valitettavasti todennäköinen vaihtoehto, jos asuntopula ja muu kehitys jatkuu näin.
"vaikuttaa kyllä rujolta."
Puolivalmiit ratkaisut ovat kuitenkin vain ongelman piilottamista. En usko, että kontit kiinnostaisivat opiskelijoita. Siinä on sosiaalinen paine, en lähtisi itsekään pioneeriksi konttiin."
Kyse voisi olla heikoista
zeitgeist
hanna anttila
YLIOPPILASLEHTI 1/09
11
signaaleista
Astrologian suosio on nousussa, ja laman myötä yhä useampi turvautuu tähtikarttoihin. Usein henkilökohtaisen astrologisen tulkinnan tilaa nuori, koulutettu nainen. Miksi ihmeessä?
A
strologi Markku Mannisen pieni kalliolaisyksiö on savuinen. Seinillä on kissojen kuvia. Manninen näyttää vanhalta rokkarilta, polttaa ketjussa ja ilmoittaa olevansa maailmankatsomukseltaan puhdasoppinen darwinisti. Yhdistelmässä on jotain pelottavaa. "Astrologiassa ei ole mitään yliluonnollista. Se on ihan reaalinen maisema, joka koodataan niin sanottuun horoskooppiin, siinä ei ole mitään mystistä", Manninen vakuuttaa. Samoilla linjoilla on astrologi Riitta Appelberg. "Enää ei ajatella, että astrologia on jotain kummallista. Se on yksi itsensä tuntemisen väline siinä missä muutkin." Henkisyydestä povataan 2010-luvun megatrendiä. Nykyhenkisyyden lähtökohdan sanotaan olevan minä itse. Omalle identiteetille haetaan vahvistusta, ja uskomusagenda kootaan monista, juuri itselle sopivista palasista. Vaihtoehtoja riittää. Pääkaupunkiseudulla uskonnollisten ja henkisten yhteisöjen määrä on kaksinkertaistunut sitten 1990-luvun alun. Erityisesti suosiotaan kasvattavat itämaisperäiset sekä länsimaalaisesta esoteerisesta perinteestä ammentavat yhteisöt, kertoo evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskertomus.
Markku Manniselle astrologia ei kui-
lekin, yleensä ihmissuhteisiin liittyvälle päätökselle, jonka tekeminen yksin ei onnistu", Tanhua kuvaa. Terapiasukupolvi nauttii siitä, että saa kuunnella, kun joku toinen analysoi omaa elämää.
laMan aikaan 1990-luvulla Seppo Tanhuan asiakkaiden määrä kasvoi tuntuvasti. Ilmiö on tuttu myös evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tutkimusten mukaan laman jälkeen luottamus kirkkoon kasvoi selvästi ja jäsenmäärän väheneminen pysähtyi. "Uskonnollisuus on yhteydessä eksistentiaaliseen turvallisuuden tunteeseen. Kun turvallisuus järkkyy, ihmiset turvautuvat enemmän uskontoon", sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Uskontotieteilijä, akatemiatutkija Ilkka Pyysiäinen vahvistaa Ketolan analyysin. "Kun usko omaan autonomiaan ja menestykseen häviää, kirkon suosio kasvaa. On helppo uskoa, että ihmiset turvautuvat silloin vaikka astrologiaan saadakseen tietää, milloin tämä tuska loppuu." Pyysiäinen ei ole yllättynyt siitä, että erilaisiin uskomuksiin turvaudutaan hanakasti vielä maallistuneella 2000-luvullakin. "Arkielämässä on paljon helpompi tehdä ratkaisuja näppituntumalta, erilaisten
Astrologi Markku Manninen näkisi itsensä mielellään avantgardistina.
tenkaan ole uskonnonomainen maailmanselitys, vaan kovaa tiedettä. Hän on niitä astrologeja, joille on tärkeää tietää, miten taivaankappaleiden liikkeet ja maanpäälliset tapahtumat ovat yhteydessä toisiinsa. Mannisella on siitä myös teoria. Hän arvelee, että vuosimiljoonien kuluessa dna on oppinut tunnistamaan taivaankappaleiden liikkeet ja sopeutumaan niihin. Se, mikä näkyy luonteenamme ja olemuksenamme, on vain kooste dna:n adaptaatioista juuri siihen hetkeen, jolloin synnyimme. "Kun sä synnyit, taivaalla oli uudenkuun sirppi", Manninen vilkuilee tietokoneohjelman laskemaa syntymäkarttaani. "Kevät oli juuri alkanut. No, millainen on kevät?" hän kysyy. Manninen viittaa siihen, että keväällä syntyneenä ilmennän luonteessani kevään ominaisuuksia. Teoria kuulostaa kohtuullisen uskotta-
laman aikaan asiakkaiden määrä kasvoi TunTuvasTi.
uskomusten pohjalta, kuin rationaaliseen pohdintaan perustuen." Pyysiäisen mielestä uskonnoilla ja uskomuksilla on pragmaattinen funktio. "Suurin osa ihmisistä ei koe tarvetta perimmäisen totuuden löytämiseen, pikemminkin pyrimme johtopäätöksiin, jotka ovat hyödyllisiä tai tuntuvat vääjäämättömiltä", Pyysiäinen väittää. Samaa mieltä on Seppo Tanhua. Hän myöntää auliisti, ettei tiedä miten astrologia toimii. Mutta se ei häntä niin kiinnostakaan. Tärkeintä on, että se toimii, ja asiakkaat kokevat hyötyvänsä. "Parhaimmillaan astrologi voi auttaa ihmistä ymmärtämään paremmin elämäänsä ja löytämään uusia ajattelutapoja", sanoo myös Riitta Appelberg. Kuulostaa epäilyttävästi psykoterapian new age -versiolta.
Markku Manninen sen sijaan on omis-
PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Jooga, Kiinteytys, Step, Bailatino, Bodyflow, Kickboxing, Afro Power, Vatsatreeni, Muokkaus, Harmony, Salsa, Pilates...
Kevätkautemme alkoi!
Kaupungin laajin valikoima ohjattuja tunteja käytössäsi satoja vaihtoehtoja joka viikko! Ei pakkojäsenyyttä, valitse itsellesi sopivin tapa liikkua.
Kotimaiset kuntokeskukset
Terapiasukupolvi nauTTii siiTä, eTTä saa kuunnella, kun joku Toinen analysoi omaa elämää.
valta. Tosin Manninen saisi karismallaan kuulijan vakuuttuneeksi vaikka siitä, että kuu on juustoa. Mutta silti miksi ihmeessä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimpaan sukupolveen kuuluvat nuoret ihmiset haluavat yhä uskoa kuun asentoihin ja tähtikarttoihin? Astrologi Seppo Tanhuan mukaan astrologin pakeille hakeudutaan yleensä silloin, kun omassa elämässä on ajauduttu pattitilanteeseen. "Astrologilta haetaan vahvistusta jol-
tautunut kosmisen mysteerin murtamiselle. Hänelle astrologiassa ei ole kyse yksilöpsykologiasta, vaan laajemmasta yhteydestä makro- ja mikrokosmoksen välillä. Niin alhaalla, kuten ylhäällä? "Toi on tuollainen esitieteellinen tapa ajatella", sanoo Manninen. "Difference across the scales. Samat prosessit toistuu eri mittakaavassa samanlaisina." 1980-luvulla Manninen tapasi ydinfyysikko, keinoälytutkija Erkki Kurenniemen. Kuultuaan Mannisen teorian Kurenniemi totesi: kyse voisi olla heikoista signaaleista. Manninen näkisi itsensä mielellään Kurenniemen kaltaisena avantgardistina. Sellaisena, joka näki ensimmäisenä sen, mitä muut eivät.
Sanna Salo
www.motivus.fi
zeitgeist
12
YLIOPPILASLEHTI 1/09
Unelmien Suomi
Suomentunti on alkanut. Yksityiskoulun opettaja Hidekazu Takahashi on tiukkana. Hän ei salli yhtäkään sijamuotovirhettä ja korjaa ääntämystä tuon tuostakin. Eräs oppilaista kertoo opiskelevansa suomea, koska on kiinnostunut revontulista. Niinpä Takahashi kirjoittaa tauluun sanan revontulet.
Pari vuotta myöhemmin opiskelijat tietävät Suomesta jo enemmän.
"opiSkelen Suomea, koska rakas-
Japanilaiset pitävät suomalaisia onnekkaina. Onnen maasta ei löydy alkoholiongelmaa eikä perheväkivaltaa.
S
einän takana kuhisee osakalainen kauppakeskus. Japanin kolmanneksi suurimman kaupungin asukkaat viettävät lauantai-iltaansa shoppaillen. Tässä luokkahuoneessa keskitytään kuitenkin vokaaliharmonian, astevaihtelun ja sijamuotojen saloihin.
"Suomessa repo merkitsee kettua", hän selittää.
Suomen kurSSit alkoivat Osakassa puolitoista vuotta sitten. Suosiota siivitti japanilainen elokuva Kamome Shokud, joka tunnetaan Suomessa nimellä Ruokala Lokki. Elokuva kertoo Helsingin Punavuoressa kuppilaa
pitävistä japanilaisnaisista. Siinä Suomi näyttäytyy eksoottisena ja puhtoisena Muumin ja Marimekon maana. Suomalaisten jurouskin on filmissä sympaattista. Kesäistä matkailumainosta muistuttava elokuva aloitti Suomen ja Japanin suhteissa uuden aikakauden, Suomi-buumi sai entistä suuremmat mittasuhteet.
tan Kimi Räikköstä", eräs oppilaista sanoo suomeksi. Hidekazu Takahashi pyytää oppilaitaan kertomaan, millainen maa Suomi on. Opiskelijat pohtivat pitkään saadakseen lauseista kieliopillisesti korrekteja. "Suomi on metsien ja järvien maa", arkkitehtiopiskelija vastaa. "Suomi on hiljainen maa", Suomessa käynyt opiskelija sanoo. Pian muutkin rohkaistuvat. Imartelu punottaa korvia. Japanilaisille Suomi on kuin suklaa ilman kaloreita: Suomalaiset ovat ahkeria ja kärsivällisiä. Pohjoisen ihmisinä he eivät luovuta helposti.
leena mikkola
zeitgeist
Eräs opiskelija suunnittelee muuttavansa vuodeksi Suomeen kokeakseen vuodenaikojen vaihtelun. levät suomalaisten kansallistuntoa. Opettaja Hidekazu Takahashin mukaan japanilaisten onkin vaikea ymmärtää suomalaisten isänmaallisuutta, sillä saarivaltio on ollut aina itsenäinen, toisen maailmansodan jälkeistä amerikkalaismiehitystä lukuun ottamatta. Takahashi-sensei ei itse tiennyt Suomesta mitään ennen vuotta 1986. Sitten räjähti Tsernobyl ja japanilaisia kiellettiin matkustamasta Suomeen. Siinä maassa ei olisi japanilaisia turisteja, Takahashi päätteli ja pakkasi matkalaukkunsa. Sille tielle hän myös jäi: seitsemän vuotta vierähti Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilaisia ja balttilaisia kieliä opiskellen. Takahashi suoltaa sujuvan suomen lisäksi saamen kieltä. Japanilaiseksi mieheksi hän on vähäeleinen, vakava ja hieman synkähkö. Vähän kuin Aki Kaurismäen elokuvien mieshenkilöt.
RitSumeikan yliopiStoSSa Suomen opiSkelijat hämmästeRaisa PoRRasmaa
YLIOPPILASLEHTI 1/09
13
Helsingin yliopiston
EINO KAILA -PALKINTO 2009
Eino Kaila -palkinto (5.000 euroa) ansiokkaasta toiminnasta yliopistoopettajana jaetaan Helsingin yliopiston vuosipäivänä maaliskuussa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajiksi. On ansiokasta, jos ehdotuksessa yhdistyvät opiskelijoiden ja koko työyhteisön näkemykset. Myös aiempien vuosien ehdotukset palkittavista opettajista voidaan lähettää palkintoprosessiin mukaan. Ehdokkaiksi haetaan sellaisia tutkinto-opetusta antavia yliopistolaisia, jotka opetustyössään ovat jatkuvasti kehittäneet opetustaan. Hyvä ehdokas on arvostettu opettajana ja hänen opetuksensa on tieteellisesti ajan tasalla. Lisäksi ehdokas on esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttanut innostavasti yhteisönsä opetusilmapiiriin. Ehdotuksen tekijöitä pyydetään lyhyesti kuvaamaan esimerkkien avulla opettajan opetusfilosofiaa ja -menetelmiä, oppimisen arviointia, hänen ideoitaan ja ansioitaan oppimateriaalin tuottamisessa ja käytössä, vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa, innovatiivisuutta opetuksen kehittämistyössä, miten hänen opetuksensa perustuu viimeaikaiseen tutkimukseen ym. ehdokkaan kannalta olennaisia hyvästä opetustyöstä kertovia seikkoja. Opiskelijoiden näkemykset opettajan ansioista ovat merkittäviä ehdokkaiden arvioinnissa. Ehdotuksen maksimilaajuus on 10 sivua liitteet mukaan luettuina. Kirjalliset ehdotukset perusteluineen toimitetaan torstaihin 12.2.2009 klo 16.00 mennessä opintoasioiden yksikköön. (Minna Frimodig, Kehittämisosasto / Opintoasioiden yksikkö, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto; käyntiosoite Vuorikatu 3, 4. krs.). Lisätietoja minna.frimodig@helsinki.fi, p. 191 21710. Yliopiston opintoasiaintoimikunta käsittelee ehdotukset ja valmistelee esityksen rehtorille. Tarvittaessa opintoasiaintoimikunta voi hankkia lisätietoja tai pyytää täydennystä esityksiin kärkiehdokkaiksi nousseista opettajista.
Piipahda Kiotossa, jos mielit karjalanpiirakoita.
Ruista riisin sijaan, Kiitos!
kiotoSSa on jo yli kymmenen vuoden ajan paistettu ruisleipää Kiitos-nimisessä pikkuruisessa leipomossa. Sympaattisen putiikin tuotevalikoimaan kuuluvat ruisleivän lisäksi pullat, karjalanpiirakat ja perunarieskat sekä viimeisimpänä hittinä pizzapiirakat. Aluksi asiakkaat olivat pääasiassa kaupungissa asuvia eurooppalaisia, mutta japanilaisten määrä on kasvanut vuosi
vuodelta. Ruisleipä maistuu terveydestään huolehtiville ja diabeetikoille, ja onpa joku lääkärikin sitä potilailleen suositellut. Ruokala Lokin jälkeen pullan kysyntä lisääntyi. Etenkin joulukuun alussa kiirettä riittää. Silloin paistetaan koko Japanin piirakat Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaa varten.
> www5a.biglobe.ne.jp/~kiitos
Kiotossa kirjallisuutta opiskelevan Yuri Matsudan rakkaus Suomea kohtaan syttyi jo lapsena. Matsuda vietti lapsuutensa Tove Janssonin muumikirjoihin uppoutuneena. Vannoutunut muumifani erottaa japanilaiset animehahmot aidoista ja alkuperäisistä muumeista. Muumi-kirjojen vuoksi häntä alkoi kiehtoa myös suomalainen luonto. Lisää vaikutteita Matsuda on imenyt tv:ssä pyörineestä ksylitoli-
rikaan käytetä. Design, ihmisten elämäntapa ja jopa ruoka on yksinkertaista ja mutkatonta. Koulussa Matsuda on oppinut, että suomalainen yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan "kehdosta hautaan". Verot ovat korkeita ja eläke turvattu. Suomalaiset ovat ylpeitä maastaan, toisin kuin Amerikkaa ihailevat japanilaiset.
japanilaiSten Suomi-manialle
"SuomalaiSet juovat paljon kahvia, mutteivät juurikaan alkoholia."
purkan koivumetsä-mainoksesta ja tietenkin Ruokala Lokista. Televisiosta hän on ihmetellyt saunomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Suomen-matkasta uneksiva Matsuda haaveilee kävelyretkistä metsissä ja järvien rannoilla, ilman päämäärää ja suunnitelmia. Matsudan Suomi on kaunis ja puhdas maa, jossa muovia ei juu-
on helppo hymähdellä, mutta sitä ei ole vaikea ymmärtää. Ylitsevuotavat kehut johtuvat osittain siitä, että japanilainen kohteliaisuus tekee negatiivisten puolien ilmaisemisen vaikeaksi. Imartelulla on kuitenkin myös todellisuuspohjansa. Kiireinen elämäntapa ja yleinen väsymys saavat kaupunkien valkokaulustyöntekijät haaveilemaan rauhaisasta elämästä luonnon keskellä. Japanilaiset kirjakaupat pursuavat luonnollista elämäntapaa ja verkkaista tahtia markkinoivia aikakauslehtiä. Lämpimin sävyin kuvitetut artikkelit tarinoivat luomuvihanneksista ja maaseudun rauhassa elävistä perheistä, vanhemmista, joilla on aikaa leipoa yhdessä lastensa kanssa. Ritsumeikan yliopistossa kansainvälisiä suhteita pääaineenaan
lukeva Ichiho Inoguchi uskookin, että Suomi-buumi johtuu stressaantuneiden ja väsyneiden japanilaisten luonnon ja rauhallisen elämän kaipuusta. Monen muun Suomi-fanin tapaan Inoguchi kiinnostui Suomesta Ruokala Lokin nähtyään. Hän on käynyt vain kahdesti ulkomailla, mutta seuraavaksi hän haluaisi matkustaa Suomeen. Inoguchin mielikuvissa Helsinki häämöttää vihreänä, luonnonläheisenä kaupunkina, jossa on paljon vanhoja rakennuksia. Suomalaiset ihmiset ovat rauhallisia ja vakavia ja muistuttavat siis japanilaisia. He syövät usein lohta ja juovat paljon kahvia, mutteivät juurikaan alkoholia. Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa elämäntahti on verkkainen ja lapset älykkäitä.
jotain outoa paratiisissa kuiten-
MERENKULUN SÄÄTIÖN APURAHAT
Haettavat apurahat vuonna 2009
A. Tavanomaiset apurahat Edistääkseen maamme merenkulkua ja laivanrakennusta Meren kulun säätiö julistaa täten haettavaksi vuoden 2009 apurahat: 1 merenkulun ja siihen liittyvien elinkeinojen aloilla tehtäviä tie teellisiä tutkimuksia tai vastaavia kirjallisia töitä varten; 2 merenkulun liikealalla (laivanvarustus, rahtaus, huolinta, ahtaus, merivakuutus jne.) toimiville vähintään 3 vuoden käytännöllisen kokemuksen alallaan omaaville henkilöille opiskelua ja harjoitte lua varten ulkomailla; 3 laivanrakennusinsinööreille ulkomaille tehtäviä opintomatkoja tai erikoisopintoja ja tutkimuksia varten; 4 merenkulkuoppilaitosten opettajille tai niiksi aikoville jatkoopin toja varten; 5 merenkulkutalouteen ja merioikeuteen liittyvää tieteellistä työtä ja jatkoopintoja varten. Apurahoja voidaan myöntää myös Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen järjestämille kursseille aikoville. B. Apurahat merenkulun tutkimushankkeiden projektirahoitukseen Projektiapurahoilla tarkoitetaan tavanomaisten vuosittain jaet tavien apurahojen rinnalla myös merialan elinkeinojen toimintaa tai toimintaedellytyksiä tukevia laajempia kehitys ja tutkimushankkei ta, joiden rahoitus voidaan ulottaa useammallekin vuodelle. Rahoitus myönnetään henkilökohtaisina apurahoina ja se voidaan kohdistaa useamman henkilön samanaikaiseen tai jatkettuun toi mintaan. Rahoitettava projekti voi samanaikaisesti saada muutakin rahoitusta, joka kuitenkin on hakemuksessa selvitettävä. Hakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen tutkimus ja rahoi tussuunnitelma. Tieteellisiä töitä koskeviin hakemuksiin tulee liit tää projektikuvausten lisäksi myös julkistamissuunnitelma, ellei tuloksia perustellusta syystä haluta pitää luottamuksellisina. Hakemukset on laadittava hakemuslomakkeella, joita on saatavissa säätiön osoitteessa Satamakatu 4 A, 00160 Helsinki, säätiön inter netosoitteessa www.merenkulunsaatio.fi tai sposti: hakemukset@ merenkulunsaatio.fi sekä korkeakouluista ja oppilaitoksista. Hakemukset on toimitettava postitse viimeistään 28. helmikuuta 2009 osoitteella: Meren kulun säätiö, PL 155, 00161 Helsinki. Myön netyt apurahat julkaistaan säätiön internetsivuilla huhtitouko kuun aikana. Tarkempia tietoja voi tarvittaessa saada säätiön asiamieheltä, VT Tuomas Nylund, puh. 09123 5272 tai sähköpostiosoite: sihteeri@ merenkulunsaatio.fi.
kin on. Syksyllä Ichiho Inoguchi kuuli televisiosta, että Suomessa on aseongelma ja että maassa suunnitellaan käsiaseiden omistusoikeuden rajoitusta. Uutisesta hämmentynyt Inoguchi ei osaa sovittaa uutta informaatiota aikaisempaan Suomikuvaansa. Ei, se ei ole hänen Suomensa.
Raisa PoRRasmaa
Plus.fi BookPlus.fi
Suomen paras kurssikirjakauppa verkossa!
N saat yt milj avilla oo kir jo nia ja!
Saatavilla kaikki kurssikirjat Ryhmätilauksista erityishinnat
MERENKULUN SÄÄTIÖN HALLITUS
14
YLIOPPILASLEHTI 1/09
Luokkatausta sanelee opiskelijan varallisuuden, urakehityksen ja rakkauden. Julia Talvitie ja Kaisa Mesimäki pitivät kirjaa menoistaan viikon ajan. Julia shoppasi Dublinissa, Kaisa söi lihakeittoa pakastimesta.
teksti Sarianna KanKKunen kuvat hanna anttila
Kahden kerroks
YLIOPPILASLEHTI 1/09
15
Julia Talvitie
B
iologian opiskelija Julia, 26, hänen samanikäinen miehensä Ossi ja saksanpaimenkoira Stella asuvat Espoon Leppävaarassa. Ossi työskentelee voimansiirto- ja automaatiotekniikkaa valmista-
van Lenze Finlandin myyntijohtajana. Hän maksaa vuokran ja enimmän osan pariskunnan menoista. "Mun mies on tehnyt niin ahkerasti töitä, että olen päässyt helpolla", Julia nauraa. Pariskunnan kämppä on osaomistusasunto, josta maksettiin 10 000 euron summa ennen muuttoa. Vuokra on 600 euroa kuussa. Liikkumista helpottaa Ossin työsuhde-BMW. Sen bensatankki imaisee kuukausittain noin 200 euroa. Julian omat tulot ovat noin 500700 euroa kuussa. Summa koostuu opintotuesta ja opettajansijaisuuksista. "Käyn töissä, koska se on mukavaa ja tekee psyykkisestikin ihan hyvää. Ei mulla taloudellisesti ole pakotetta siihen." Palkka ja opintotuki ovat Julialle käyttörahaa, jolla
"Mun mies on tehnyt niin ahkerasti töitä, että olen päässyt helpolla."
hän maksaa harrastuksensa, vaatteensa tai vaikkapa reissaamisensa. Julian henkireikä, ratsastus, nappaa tuloista 75 euroa kuukausittain. "Opintotuki on kiva lisä. Olen kyllä miettinyt, että jos joutuisin sillä elämään, niin tiukoille menisi. Nostan hattua urheille opiskelijoille, jotka elävät sillä!" Vaan eipä ole Juliakaan kultalusikka suussaan syntynyt. Hänen yksinhuoltajaäitinsä, joka nyt opiskelee yliopistolla hoitotiedettä, työskenteli pitkään sairaanhoitajana. Niillä tuloilla ei juhlittu, mutta nautiskeltiin kuitenkin. "Ei meillä ole koskaan ajateltu niin, että raha olisi kauhean pyhää eikä sitä voisi käyttää." Perheessä kannustettiin hankkimaan
liopistolla ei ole väliä, millaisesta perheestä tulet. Kaikilla on taustasta riippumatta samat mahdollisuudet, ja valmistumisen jälkeen kaikista tulee akateemista keskiluokkaa. Ei sinne päinkään. Yliopistollakin toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Kysykää vaikka Katriina Järviseltä. "Tein opiskeluaikoina kaikkeni, jottei luokkataustani olisi paljastu-
Y
"Opiskelijoilla on taipumus nähdä toiseus leipäjonoissa, ei omassa kahviporukassa."
nut", Järvinen muistelee. Tällainen on hänen tarinansa: Nuori nainen tamperelaisesta työläiskodista muuttaa Helsinkiin opiskelemaan. Hän hiippailee päärakennuksen käytävillä yhtä aikaa kauhuissaan ja lumoutuneena. Opettajat ovat jossain korkealla, mutta etäisiltä tuntuvat opiskelijatoveritkin. Kaveripiirissä syntyy kiusallinen hiljaisuus, kun hän kertoo äitinsä olevan siivooja. Aihetta kannattaa välttää, hän huomaa. Nuori nainen alkaa kotiutua. Yliopiston rakennukset ja akateeminen puheenparsi ovat käyneet tutuiksi, kaveripiiri muuttunut tiiviiksi. He kaikki näkevät nälkää säästääkseen rahaa Intian-matkaan. Sellaisena elämä jatkuu, nainen uskoo. Toisin käy. Nuorella naisella on vaunuissa lapsi ja edessään lama. Opiskelukavereiden faijat ostavat heille asunnot ja järjestävät työpaikat. Kaverit katoavat Punavuoreen ja Krunikkaan, nainen krematorioon. Siellä hän lakaisee tuhkaa. Siihen työhön ei kukaan muu työvoimatoimiston asiakkaista suostu. Myöhemmin hän jatkaa opintojaan. Vuonna 2007 Järvinen on valtiotieteen lisensiaatti, kulttuuriantropologi, sosiaalipsykologi ja terapeutti. Hän julkaisee kirjan.
Julia lukee lim
sen kampus
Kaisa Mesimäki
nologian tenttiin
.
K
aisa, 28, opiskelee uskontotiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Hän saa kuukaudessa 560 euroa Kelan kuntoutustukea ja asumislisää noin 200 euroa. Summa on suurempi kuin opintotuki, mutta se hulahtaa hetkessä sairausmenoihin. Kaisa sairastaa selkärankareumaa. Se rajoittaa elämää: työnteon varaan ei voi laskea, koska terveys voi pettää. Kun reumatulehdus iskee, nivelet kieltäytyvät toimimasta. Kaisa ei silloin juuri kävele, ja kivut ovat kovat. Lääkekulut ovat pienet, mutta erikoisruokavalio tulee kalliiksi. Tärkkelys ruokkii reumatulehdusta, joten Kaisa välttelee perunaa, viljaa ja riisiä. Hän syö pääasiassa lihaa, kalaa, kananmunia sekä hieman kaalia ja sipulia. Ruokavalionsa puutteita Kaisa paikkaa lisäravinteilla. "On pakko laittaa ruokaan kaikki raha, joka vain irtoaa", Kaisa sanoo.
"On pakko laittaa ruokaan kaikki raha, joka vain irtoaa."
Ennen sairastumistaan Kaisa eli edullisesti kasvissyöjänä. "Silloin ostin isoja säkillisiä punajuuria ja porkkanoita. Nykyään en voi syödä mitään juureksia." Paluu lihansyöjäksi oli henkisestikin kiperä paikka. Eläinten oikeudet ovat Kaisalle yhä tärkeitä. Monen vuoden kimppakämppäilyn ja soluasumisen jälkeen Kaisa on muuttanut yksiöön. Sen vuokra on Helsingin vuokratasoon nähden edullinen, 450 euroa. Matkustamisesta Kaisa ei voi kuin unelmoida, baarielämää hän ei edes kaipaa. Pienissä tuloissa tuskastuttaa eniten vaihtoehtojen vähyys. Kaisa haaveilee luomuruuasta, rei-
lun kaupan tuotteista ja kotimaisista, lähellä tuotetuista raaka-aineista, mutta eettiset tuotteet ovat saavuttamatonta luksusta.
Tuloerojen kasvun myötä suomalaisten luokkatietoisuus on kasvanut.
Sen toinen kirjoittaja on historian professori Laura Kolbe ja nimi Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Opintojen jälkeen Järvinen on jatkanut yliopistomaailman tarkastelua opettajan ominaisuudessa. "Yliopisto-opiskelijat ovat tosi tiedostavia, mutta heillä on taipumus nähdä toiseus leipäjonoissa ja kehitysmaissa, ei omassa kahviporukassa."
työharjoittelussa Kaisa oli joulukuussa ä. hoitokoti Sillanpirtiss
T
uloerojen kasvun myötä suomalaisten luokkatietoisuus on kasvanut. Näin on käynyt vaikka tuloerot ovat tutkimusten mukaan
16
YLIOPPILASLEHTI 1/09
Julia Talvitie
Menotilitys
Maanantai
"Opinto tuki on kiva lisä."
>> Ruokakauppa 15
"Ne olivat ihan vain aamiaistarpeita: maitoa, ruisleipää, mehua ja tomaatteja."
>> Lyyra-kortin lataus 20
Tiistai
>> Tuliaiset Dublinissa
asuvalle kaverille 15 "Vein kaverille joulujuttuja: siirappia, glögiä, luumuhilloa, kardemummaa. Niin ja apteekin huulirasvaa!"
Keskiviikko
T kimussuunnitelman pala ut
utus yliopistolle.
perinteinen ammatti, joka toisi varmat tulot. Viitenä välivuotenaan Julia istui kaupan kassalla, siivosi ja toimi hoitajana. Jacques Cousteau -filmejä lapsena tapittanut tyttö päätyi opiskelemaan biologiaa. Nyt Julia haaveilee tutkijan urasta, vaikka se tuntuukin epävarmalta alalta.
Entäpä jos rahan kanssa tulisi tiukkaa? "Voisikohan sitä syödä vähemmän? No ei ehkä sentään!" Julia sanoo. "Todennäköisesti kuumottaisin miestä luopumaan autosta." *
M
kaystäväll oo ttorisaha poi
e joululahjak
si.
Julialta meni joululahjoihin yhteensä noin 600 eur oa.
Kaisa Mesimäki
Seurantakäy
nnillä YTHS:l
Puurojuhlassa Kulosaaressa.
lä.
Rahanpuute tuntuu myös terveydessä. Hieronta, akupunktio ja shiatsu helpottavat kipuja, mutta niihin riittää rahaa vain harvoin. "Jos olisi enemmän rahaa, voisin tehdä aika paljon asioita, jotta tulisin helpommin terveeksi." Kaisa opiskelee myös lähihoitajaksi. Reuman takia moni alan töistä on kuitenkin poissuljettu. Kroppa ei kestä nostelua tai kumartelua. Opiskelukaan ei aina onnistu. Yliopistolla Kaisaa on neuvottu olemaan mieluummin poissa kuin opiskelemaan hitaasti. "Sekä opiskelu että työnteko pitäisi tehdä mahdollisiksi vajaakuntoisille. Sairaan
pitäisi voida olla yliopistolla kirjoilla, vaikkeivät opintopistesaavutukset olisi huimia. Opiskeluhan on kuntouttavaa", Kaisa sanoo. Yksinhuoltajaperheessä elänyt Kaisa tottui pieneen budjettiin jo lapsena. "Silloin en aavistanut, että on tilanteita, joissa oma tarkan markan ajattelu ei vain riitä." Kaisa viihtyy yliopistolla, vaikka välillä olo tuntuu vieraalta. "Olen työläisperheestä, koen olevani tuulipukukansaa. Mulle on vieras se joidenkin käsitys, että korkea koulutus tekisi ihmisestä fiksumman kuin muista." *
Kaisan t kämppikse
Menotilitys
>> Ruokakauppa 3,70
Maanantai Tiistai
sa tai osteopatiassa. Ne auttavat hetkeksi."
>> Ruokakauppa 6,70 >> Osteopatia 50
"Jos saan rahaa vaikkapa mummolta, käyn hieronnas-
>> Jodinpuutetta ehkäisevät
Kelpamax-merilevätabletit 6,60 Ruokakauppa 37 >>
Keskiviikko
"Ostin halvinta jauhelihaa, kaalia ja karjalanpaistilihoja. Tällä viikolla ruokaan meni vähän rahaa, sillä söin pakastimesta lihakeittoa."
>> menoja. Ei
Torstai
YLIOPPILASLEHTI 1/09
17
>> Lennot Dubliniin ja takaisin: lentopisteitä ja 50 euroa lentokenttäveroa "Mies matkustaa työkseen niin paljon, että lentopisteitä kertyy."
Torstai
>> menoja. Ei
Viikonloppu
>> Ostokset Dublinissa 140
"Ostin itselleni yöpuvun. Lisäksi rahaa meni museoiden pääsylippuihin. Kävin Kansallismuseossa, moder-
nin taiteen museossa, James Joyce -museossa sekä Kilmainhamin vankilamuseossa. No, taisin myös ottaa muutaman oluen."
Koko viikko
>> 190
"Kyllä minä ja kaverini kelpasimme sänkyä lämmittämään, mutta kun porvarispojan piti esitellä työläistaustainen tyttö kotonaan, siitä ei tullut mitään."
kasvaneet enemmän luokkien sisällä kuin niiden välillä. Länsimaiden mittakaavassa tuloerot ovat yhä pienet, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ne ovat kasvaneet Suomessa muita OECD-maita nopeammin. Samalla aiemmin vallinnut käsitys yhteiskuntaluokattomasta hyvinvointiyhteiskunnasta on havaittu myytiksi. Arjessa kaupunginosien maineet heijastavat luokkaerojen rankingia. Koulutetut ja hyvätuloiset eivät yleensä mielellään muuta työläisten kansoittamiin Myllypuroon ja Kontulaan. Ne faijojen ostamat kämpät sijaitsevat todennäköisemmin Järvisen mainitsemissa Punavuoressa tai Krunikassa. Terveyttä ei voi ostaa rahalla, mutta luokka-asemalla kylläkin: terveysongelmat kasaantuvat pienituloisille ja vähän koulutetuille. Yliopistolle luokkatietoisuus sopii huonosti. Tutkijan työnkuva ei vaihtele sen mukaan, onko tullut yliopistolle Töölöstä tai Kontulasta. Katriina Järvisen mielestä koko yliopisto perustuu tasa-arvon ajatukseen. "Paras argumentti voittaa riippumatta siitä, kuka sen esittää." Silti tuloerot ovat kasvaneet kampuksillakin. Hyvätuloisten lapset viettävät vauraampaa opiskelijaelämää. Vuoden 2006 opiskelijatutkimuksessa todettiin, että opiskelijoita jakaa tuloluokkiin muun muassa vanhempien työtilanne. Johtavissa asemissa olevat vanhemmat tukevat lapsiaan avokätisimmin, työttömät ja lomautetut vähiten. os haluaa akateemisen ja vauraan tulevaisuuden, kannattaa syntyä vauraaseen ja akateemiseen perheeseen. Vaikka aina joku nousee herrahissillä ylös ja toinen tulee alas, on varmempaa luottaa siihen, että akateemisuus periytyy. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus selvitti vuonna 2007, että akateemisesta kodista tulevalla 1976 syntyneellä oli kahdeksankertainen mahdollisuus päätyä yliopisto-opiskelijaksi verrattuna työläisperheessä varttuneeseen. Myös nousujohteiset urat periytyvät, koska luokka määrää, millaisen sosiaalisen pääoman lapsi saa kotoaan. Turha oppiarvojen ja titteleiden kunnioitus haittaa duunariperheen vesan opintoja ja epämuodollista hengailua kesätyöpomojen kanssa. Akateemisessa perheessä kasvanut sen sijaan verkostoituu ja keskustelee luontevammin vailla alemmuudentunnetta, Järvinen sanoo. "Oma sukupolveni alkaa nyt olla
O
johtavilla paikoilla. Kun katsomme kotona telkkaria, lapseni näkevät, että tuttu ihminen istuu A-studiossa puhumassa. Akateemisessa perheessä lapsi oppii, etteivät päättäjät ole sen kummempia kuin muutkaan." Katriina Järvisen lapset ovat siis paremmassa asemassa kuin hän itse samassa iässä. Nykyisin ei kannata laskea herrahissin varaan, sanotaan. Säätykierron eli sosiaalisen liikkuvuuden on väitetty hidastuneen. Duunarit pysyvät duunareina ja herrat herroina. Siitä ei kuitenkaan ole pitäviä todisteita, sanoo Turun kauppakorkean dosentti ja yhteiskuntaluokkiin perehtynyt taloussosiologi Jani Erola. Hänen mukaansa sosiaalinen liikkuvuus on viime vuosina pysynyt samana. Erola odottaa vuotta 2020: "Silloin laman lapset ovat noin 35-vuotiaita. Siinä iässä ihminen saavuttaa sosioekonomisen asemansa. Niihin aikoihin sosiaalisessa liikkuvuudessa voi ilmetä muutoksia."
Heppatalleilla Veikkolassa
Kirkkonummella.
nneksi rakkaus ja ystävyys eivät sentään katso luokkataustaa. Paitsi että katsovat, sanovat Erola ja Järvinen. Luokkaeroja voi olla vaikea havaita opiskelijaelämän temmellyksissä. Niiden vaikutus alkaa näkyä kolmenkympin tietämillä, kun opinnot ovat loppusuoralla ja perhe perusteilla. Luokkien eriytyminen tapahtuu tasatahtia vakiintumisen kanssa. "Kyllä minä ja kaverini kelpasimme sänkyä lämmittämään, mutta kun porvarispojan piti esitellä työläistaustainen tyttö
J
Hoitokoti Sillanpirtiss ä Kaisan työtehtäviin kuului lä äkehoito ja asiakkaiden kanssa seurustelu.
Akateemisen kodin lapsella on kahdeksan kertainen mahdollisuus päätyä yliopisto opiskelijaksi verrattuna työläisperheessä varttuneeseen.
kotonaan, siitä ei tullut mitään", Järvinen kertoo. "Moni huomaa vasta viisikymppisenä, että osa parisuhteen ongelmista on johtunut erilaisista luokkataustoista." i tarkoituksellista sortoa, mutta elitismiä. Näin Järvinen luonnehtii opettajan ja työväenluokkaisten opiskelijoiden välistä suhdetta. Hänen mukaansa opettajilta unohtuu, että osa opiskelijoista on sosiaalisesti heikoilla. Esimerkiksi mannermaista keskustelutaitoa pidetään itsestäänselvyytenä. "Opettajan vastuu on puhua ymmärrettävästi, opiskelijaa voimauttaen. Itse olen pyrkinyt opetustyössäni olemaan mahdollisimman helposti lähestyttävä." Järvisen mukaan luokkaerojen kaventaminen alkaa niiden tiedostamisesta. "Tärkeintä on lakata hokemasta, että kaikki on itsestä kiinni." *
n entiset at. kokoontuv
E
Viikonloppu
>> Pyykkitupa 1,80 >> Lohipala evääksi
Koko viikko
>> 108,80
kaverin luo 3 "Ruokavalioni takia otan usein omat eväät mukaan, kun menen käymään jossain."
"En aavistanut, että on tilanteita, joissa oma tarkan markan ajattelu ei vain riitä."
Rahaa,
kulttuuri
tuomAs kArppinen
YLIOPPILASLEHTI 1/09
19
Suomalaiset dokumentaristit kertovat, mitä he tekisivät Rööperi-elokuvan budjetilla.
haa ra
joudut jäämään pyytämään taksikuskilta kuitteja." "Ostaisin rahalla aikaa. Palkkaisin itse itseni, ettei tarvitsi tehdä kahta työtä samaan aikaan, ja hankkisin hyvän työryhmän ja kaluston. Dokumentteja tehdään joskus huonommalla kalustolla kuin fiktiota ikinä tehtäisiin. Tästä hyvä esimerkki kouluajoiltani: Kun lähdin tekemään toista elokuvaani Kiuruvedelle, tiesin jo etukäteen, että meillä on paljon fiktion kaltaisia kuvauksia autosta toiseen, koska kohteena oli rekkamiesisäni. Moottoritiellä kuvaamiseen tarvitaan radiopuhelimet, mutta koulu ei meille niitä antanut. Kuulemma dokumenttielokuvan tekemiseen ei tarvita radiopuhelimia. Yritin selittää, että kylläpäs tarvitaan, oli genre mikä tahansa, mutta se ei mennyt läpi."
rahaa,
Annika Grof, 38
D
okumentteja tehdään Suomessa murto-osalla näytelmäelokuvien rahoituksesta. Kun pitkään kotimaiseen leffaan kuluu noin puolitoista miljoonaa euroa, suurimmat dokumenttituotannot nielevät noin 300 000 euroa. Entä jos fiktio ja dokkari olisivat samalla viivalla? Ylioppilaslehti kysyi viideltä kotimaiselta dokumentaristilta, millaisen dokumentin he tekisivät teattereissa pyörivän Rööperielokuvan 1,6 miljoonan euron budjetilla.
Rostislav Aalto, 37
"Elokuva olisi kansainväliseen levitykseen tuleva dokumenttielokuva, joka käsittelisi jotain suurta globaalia aihetta: nälkää, köyhyyttä, geopolitiikkaa. Dokumentissa sisältö on tietenkin tärkein, vasta sitten lähdetään rakentamaan budjettia. Tuolla summalla voisin toteuttaa missioni, kymmenen vuoden seurantadokumentin siitä, mitä Keski-Aasian maissa oikein tapahtuu suurvaltapolitiikan puristuksissa. Kaukasian öljyputki, Georgian ja Venäjän suhteet ovat kiinnostavia aiheita. Suuren budjetin dokumentissa voisi myös käyttää enemmän lavastettuja kohtauksia ja fiktion keinoja, vaikka taustakuoroa kertojaäänenä. Tuotantoon olisi varaa palkata enemmän ihmisiä. Kun itse esimerkiksi joutuu hoitamaan rahaliikenteen, se johtaa hankaliin tilanteisiin: seuraat jotain taksilla kameran kanssa, ja kesken matkan
Inka Achté, 31
"Tuolla summalla ohjaaja voisi ainakin saada palkkaa kaikesta tekemästään työstä. Nyt näin ei ole, mikä johtuu osittain siitä, että esimerkiksi ennakkosuunnittelu- ja käsikirjoitusvaiheen työtunteja on hankala laskea. Sitä on ikään kuin töissä koko ajan, lukiessaan lehteä, kävellessään kadulla ja uimahallissa uidessa. Työhön liittyviä puheluita voi tulla vaikka silloin kun olen äitini luona sunnuntaiaterialla. Olen valmistellut kollegani kanssa dokumenttielokuvaa kesäkuusta 2008 asti. Käsikirjoitustuen saimme viime marraskuussa. Palkatonta työtä tulee tehtyä
lukemattomia tunteja. Sen on alkanut ottaa vähän kuin itsestäänselvyytenä. Välillä sitä herää miettimään ja tajuaa, että se on aika kohtuutonta. Miksi elokuvantekijän pitäisi tehdä työtään tuntitolkulla ilmaiseksi? Mutta jos kieltäytyy tekemästä, ei leffa todennäköisesti valmistu."
Reetta Aalto, 32
"Eikö voisi tehdä monta? En mä tuollaista summaa saisi kulumaan. Tekisin mielelläni sillä rahalla kymmenen pientä elokuvaa. Dokkaripuolella on niin erilaisia tekemisen muotoja. Toiset tarvitsevat enemmän rahaa, toiset vähemmän. Mua kiinnostaa tekijänä enemmän sellainen pienimuotoisempi tarkkojen havaintojen elokuva, johon ei tarvita niin paljoa rahaa. Näin ei tietenkään saisi itse elokuvantekijänä sanoa, mutta ei se aina ole siitä rahasta kiinni. Rajoitteet voivat joskus myös palvella
taiteellista päämäärää, kun tekijä joutuu miettimään vaihtoehtoisia tekotapoja. Mieti nyt vaikka sensuuria entisessä Neuvostoliitossa. Joku Andrei Tarkovski teki timantteja elokuvia rajoitteista huolimatta. Miten tämän nyt sanoisin, ettei tulisi satikutia muilta tekijöiltä: leipää pitää tietysti olla pöydässä, mutta siitä kuuluisasta hengen palosta tämä kuitenkin lähtee. Hyvät leffat eivät ole yksistään rahasta kiinni." "Tekisin kolme kuvallisesti, äänellisesti ja sisällöllisesti vaikuttavaa dokumenttielokuvaa elokuvateatterilevitykseen. Rahoitusjärjestelmä on ollut Suomessa lähtökohtaisesti aika toimiva, mutta tuen taso ei ole ollut riittävä verrattuna muiden maiden tuotantoon. Kotimaisen dokumenttielokuvan hyvä kausi saattaa olla päättymäs-
"Miksi elokuvantekijän pitäisi tehdä työtään tuntitolkulla ilMaiseksi?"
sä, jos Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen Avekin jakaman tuotantotuen pelisäännöt muuttuvat EU:n säännösten vuoksi. EU:n mukaan kompensaatiot pitäisi mennä niille, joille tallentaminen aiheuttaa eniten haittaa, käytännössä urheilulle ja amerikkalaisille elokuville. EU ei näe tätä kulttuuritoimena vaan pelkkänä liiketoimintana, mutta tällaisessa pienessä maassa kulttuuria pitää vääjäämättä subventoida ja puolustaa."
Antti Järvi veerA LuomA-Aho
Jouko Aaltonen, 52
BLAAH
Lauantaiaamuna kannattaa herätä ihan radion vuoksi. YleX:n käsittelee naurettavaa 1990-lukua ainoalla oikealla tavalla, parodioiden. Musat ovat tietenkin aitoa ysäritykitystä.
JEAH
Maria Gasolina -orkesterin laulaja Lissu Lehtimaja ei pelkää haasteita. Konstailemattomasti piirretty
Radio Millennium
Levinasin kasvot
esittelee filosofi Emmanuel Levinasin reseptit siihen, kuinka meidän pitäisi kohdata toinen ihminen ja tekee sen vielä viihdyttävästi.
Absurdia sketsikomediaa! Jukka Rasila ja Kari Hietalahti, Suomen hauskimmat miehet, ovat yhdistäneet kykynsä Subin uutuudessa. Paluun tehnyt Touko-Pouko ei todellakaan ole hauskin hahmo.
Jugistylen
On 1982. Duran Duran soi, ja Margaret Thatcher johtaa Britanniaa määrätietoisin ottein. Maailmanpoliittiset ja arjen jännitteet limittyvät David Mitchellin kuulaankauniissa -romaanissa, joka kertoo 13-vuotiaan pojan käänteentekevästä vuodesta. Loistavaa proosaa!
Black Swan Green
kulttuuri
APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
laura malmivaara
20
YLIOPPILASLEHTI 1/09
KOLUMNI
Sanna Stellan, Jarkko Lahti, Lotta Lehtikari ja Susanna Mikkonen löytävät eläimellisen puolensa näytelmässä Leipäjonoballadi.
Veera Luoma-aho
Outo sivumaku
Käytin joululomalla aikaani samaan kuin tuhannet muut suomalaiset: luin vihdoin Sofi Oksasen Puhdistuksen. Tuhansien muiden suomalaisten kanssa olen samaa mieltä siitä, että kirja on vaikuttava. Järkyttävä, hienosti kirjoitettu tarina tekee Viron traagisen lähihistorian lukijalle eläväksi. Puhdistus jätti silti jälkeensä ristiriitaisen olon. Romaanissa on myös piirteitä jostain sellaisesta, joka toi mieleeni vanhan kunnon ryssävihan. Puhdistuksessa naisen ruumis on miehitetty maa: Viro raiskattu nainen, Neuvostoliitto julma raiskaaja. Metaforan käyttö on perusteltua, mutta symboliikka ulottuu Puhdistuksessa aina kansallisiin ominaispiirteisiin saakka. Kirjan perivirolainen nainen, Ingel, on suorastaan kansallisromanttinen hahmo: vaalea, puhdas, rehellinen ja kunniallinen. Entä sitten venäläiset? He ovat petollisia, väkivaltaisia raiskaajia ja vakoojia, jotka haisevat pahalta. Ehkä virolaisten kohtalon kautta suomalainenkin voi rauhassa purkaa venäläispelkoaan ilman, että tuntisi olonsa kiusaantuneeksi. Sofi oKSanen on noussut nopeasti suomalaisen kulttuuri-
M
Oodi köyhyydelle
ä jonotaaa-an / ja katoaaa-an...", laulaa leipäjonon jonottajaa näyttelevä Jarkko Lahti Takomon jo hitiksi muodostuneessa köyhyysnäytelmässä Leipäjonoballadi. Queenin Show Must Go On -kappaleesta tehty cover on näytelmän huippukohta, joka kiteyttää sen nöyryytyksen ja raivon, jonka vallassa näytelmän neljä suomalaista nykyköyhää koettavat tarpoa elämässä eteenpäin. Kyse on nälästä ja leivästä, ihan konkreettisesti. Leipäjonossa köyhät, eli "anonyymit jonottajat", hekumoivat, että tänään saa lihaa, vain viikon vanhaa. Jonossa täytyy myös pitää puoliaan etuilijoita vastaan. Näyttelijöiden kasvoille ajoittain ilmestyvät hirvittävät gorillanaamarit alleviivaavat sitä, mitä köyhyys ihmiselle tekee: pakottaa luopumaan inhimillisyydestä. sandaaleiden kopioita) sonnustautuneesta joukosta tulee mieleen pulijengi. Lavastuskin muistuttaa maunulalaista alan metsäleiriä pimeine koivulehtoineen, risuineen, puluineen ja muovituoleineen. Köyhässä "ydinperheessä", jonka rääsyläiset välillä muodostavat, on äiti, venäläisittäin meikattu Sanna Stellan, sekä kaksi tytärtä, luppasilmä Lotta Lehtikari ja hämmästyttävä lapsivanhus, geriatrinen pikkutyttö Susanna Mikkonen. Isä, ei tietenkään lasten oikea isä, on pillifarkkuinen Jarkko Lahti, joka näyttää 1980-luvun Dingon jäseneltä.
näyttelijät eSiintyVät kautta
tä H d
3
e
t
Teatteri Takomo: leipäjonoballadi Käsikirjoitus Emilia Pöyhönen, ohjaus Heidi Räsänen, lavastus Karmo Mende. Lisäesitykset jatkuvat 29. tammikuuta 2009 saakka.
/5
leipäjonoballadi on katkelmallinen, yhtaikaa viihdyttävä ja irvokas kimara musiikilla ryyditettyjä ohjelmanumeroita, joita köyhät esittävät yleisölle sangen brechtiläisesti, omasta esittämisestään hyvin tietoisina. Moderneihin rääsyihin (collegevaatteita, army-kuosia, Crocs-
linjan luontevasti, eikä laulu- ja tanssinumeroissa haittaa yhtään, että jokaisen tekniset taidot eivät ole musikaalitasoa. Hahmothan ovat muutenkin sitä porukkaa, jolle on lusikalla annettu. Vai ovatko? Siihen, mistä köyhyys johtuu, näytelmä ei ota kantaa. Se tyytyy ainoastaan kuvaamaan köyhyyden ja nälän olosuhteita, eläyttämään siihen. Se on totta kai riittävä peruste taideteokselle. Mutta samaan aikaan ratkaisu tekee kokonaisuudesta jotenkin pessimistisen, lohduttoman. Ei ole mitään toivoa.
On vain pakko olla siinä missä on, kaiken jatkuessa samanlaisena tai jopa pahempana, jokainen päivä täynnä alakuloa, kipua ja nöyryytystä. Uunissa paistetaan päivälliseksi kengät. Leipäjonossa lääkäri tuuppaa anturin suoleen saadakseen selville, onko jonottajan nälkä varmasti aitoa. Naiivin nuoren naisen työura Stockmannin hajuvesiosastolla tyssää siihen, kun miesasiakkaat tekevät hänestä panopuunsa.
oSattomuudeSta ja köyhyydes-
HaSSua: Kypärät, joihin on kiinnitetty sarvia tai kokonaisia muovipuluja.
elämän supertähdeksi. TV1:n tammikuun puolivälissä näyttämä ohjelma Aleksandr Solzenitsynistä muistutti, kuinka vielä muutama vuosikymmen sitten ilmapiiri oli toinen. Viimeiseksi jääneessä haastattelussaan kirjailija kuvailee, kuinka hän riskejä kaihtamatta kirjoitti pääteoksensa, Vankileirien saariston. Siinä hän paljasti Neuvostoliiton Gulagien kauheudet koko laajuudessaan. Kirjaansa tuleva nobelisti kirjoitti salaisessa turvapaikassaan Etelä-Virossa. Suomalaisille SolZenitsynin rohkeassa tarinassa on tunnetusti kiusallinen sivujuonne. Vielä 1974 Tammi jätti Vankileirien saariston suomennoksen julkaisematta, kun se ei saanut siihen Suomen ulkopoliittiselta johdolta lupaa, jota oli nöyrästi pyytänyt. Ehkä suomalaisilla riittäisikin eniten ammennettavaa yhdestä Oksasen kirjan pääteemasta, häpeästä.
"SuomaLaiSiLLa riittäiSi ammennettaVaa yhdeStä okSaSen kirjan pääteemaSta, häpeäStä."
tä ei Suomessa juuri puhuta. Viimeksi siitä puhui Matti Vanhanen, joka harmitteli, miksi harvojen ihmisten köyhyydestä on tehty Suomessa niin iso numero: Suurimmalla osallahan kuitenkin menee hyvin! Leipäjonoballadin nähtyään tekee mieli suunnilleen kuristaa pääministeri.
anne moilanen
SuomettumiSen Surullinen malliesimerkki tapahtui kuitenkin kauan ennen minun ja Sofi Oksasen syntymää. Joskus ryssävihasyytöksillä on varmasti yritetty tukahduttaa keskustelua neuvostototalitarismista ja suomettumisesta. Mutta joskus niin, joskus ryssäviha on ihan vain ryssävihaa. 2000-luvulla nyky-Venäjän demokratian tilassa riittäisi ruodittavaa ilman koko kansakuntaan kohdistuvan epäluulon tympeää sivumakuakin.
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
Fight Club 1994
jari Sarasvuo haastoi juontajaparinsa ja entisen nyrkkeilijän Simo rantalaisen nyrkkeilyotteluun Hyvät, pahat ja rumat -talk showssa. Suorassa lähetyksessä näytetyssä ottelussa Sarasvuo oli sisukas, mutta otti Rantalaiselta pahasti turpaansa. Tuomarina toimi Vesa-matti loiri.
Fight Club 2009
Jari Sarasvuo kutsuu "vellihousuja" 1 890 euroa maksavaan Fight Clubiinsa, "arkitaistelijoiden kasvatuslaitokseen". Yli puolen vuoden ajan ryhmä elää kurinalaisesti treenaten useana aamuna viikossa. "Mahastasi tulee shamaanin rumpu. Silmistäsi valonheittimet."
vjm_150x90_yo.indd 1
15.1.2009 20:27:39
22
YLIOPPILASLEHTI 1/09
meikkaaja jessica viitamäki
Se, että Suomen ruotSalaiSet pitäiSivät yhtä, on myytti. Sitä tapahtuu kieliaSioiSSa, mutta ei muuten."
Sori tytöt, Carl Haglund menee helmikuussa naimisiin.
YLIOPPILASLEHTI 1/09
23
Kultapoika
Carl Haglund on vähän kuin ruotsalainen kansanpuolue: hän kelpaa kaikille. nuoresta menestyjästä povataan puolueen pelastajaa.
TeksTi Matti Markkola kuva Mikael Pettersson
D
en enas död är den andras bröd. Toisen kuolema on toisen leipä. Brutaali sananlasku kävi toteen ironisesti ruotsalaisuuden päivänä Ruotsin suurlähetystössä. Rkp-taustainen opetusministeriön valtiosihteeri, kulttuuriministeri Stefan Wallinin lähin avustaja Stefan Johansson kähmi humalapäissään naisia rinnoista. Syntyi skandaali, josta oli haittaa paitsi Wallinille myös koko tasa-arvo- ja syrjintäasioissa profiloituneelle Rkp:lle. Paitsi yhdelle miehelle. Puolueen eduskuntaryhmän yksimielisellä päätöksellä uudeksi valtiosihteeriksi valittiin Carl Haglund, 29. Se oli Haglundin muutenkin skitsofreenisen syksyn huipentuma. Kaikki alkoi kuntavaaleista, joissa Rkp otti turpaansa, kun taas Espoossa ehdolla ollut Haglund keräsi ääniä enemmän kuin koskaan. Kourintakohua seurasivat absurdi keskustelu korppoolaisten sivistystasosta, euroedustaja Henrik Laxin toimiminen kiinalaisen potenssihoiton puolestajapuhujana ja ministeri Astrid Thorsin nuuskasekoilut. Toisin sanoen suomenruotsalaisen puolueen syksy meni hyvin heikosti. Haglundilla se meni paremmin kuin koskaan. Suomen nuorimman valtiosihteerin virkaanastujaisissa yksi jos toinen tarjosi samppanjaa, mutta Haglund ei halunnut
En ollut mikään nörtti, joka istui kotona lukiEn kEkkosEn muistElmia."
juhlia. Ei saatuaan hyvältä ystävältään viran näin ikävällä tavalla. "En voinut juhlia kunnallisvaalitulostakaan, vaikka tulostani hehkutettiin." Haglundista lienee tuntunut samalta kuin huonon lätkäjoukkueen pistepörssin voittajalta. Oma menestys ei lämmitä, kun tiimi ei pärjää.
Pari kuukautta sitten aloittanut uusi valtiosihteeri istuu toimistohuoneessaan Helsingin Kruununhaassa. Tilavassa huoneessa on hyvä ottaa vastaan delegaatioita. Niitä kulttuuri-, liikunta- ja tasa-arvoasioista vastaavalla valtiosihteerillä riittää. Jos Stefan Wallin on ministeriön iso pomo, on hänen entinen erityisavustajansa Haglund ikään kuin kakkosmies, varatoimitusjohtaja, kuten Haglund Hankenilta valmistuneena kauppatieteilijänä vertaa.
"Paitsi että yrityksissä voit päästä pitkälle ilman, että tyypit verstaalla pitävät sinua hyvänä tyyppinä. Politiikassa on vaikea päästä pitkälle saamatta ääniä vaaleissa." Espoon alle 30-vuotiaiden ylivoimainen ääniharava on heittänyt puvuntakkinsa huolettomasti sohvalle. Hän kertoo, kuinka sai yhteiskunnallisen herätyksen. Se tapahtui Yhdysvaltain vaihtooppilasvuotena 19961997. Sitä ennen Haglund oli tavallinen olarilainen nuori, jota kiinnostivat skeittaus, lumilautailu, hiphop, tytöt ja hengailu kavereiden kanssa. Carl, kavereiden kesken Calle, oli innokas skeittari, joka rakensi itse skeittilautansa. "En ollut mikään nörtti, joka istui kotona lukien Kekkosen muistelmia", hän kuvailee. "Mutta skeittaamiseen mulla oli ehkä liian vahva itsesuojeluvaisto. Muilla kavereilla oli enemmän pokkaa hypätä mistä vain." Haglund tunnettiin myös nimellä Mopopoika, koska hänellä oli useampia mopoja, joita hän ruuvaili. Moottorit kiinnostivat, ja Callen haaveena olivat ammattikoulun automekaanikon opinnot. Vaikea uskoa huolitellusti pukeutuneesta miehestä, jonka ranteessa killuu näyttävä Tissotin kello ja joka tykkää pukeutua Tiger of Swedenin pukuihin. Kirurgi-isä ja Hankenilta valmistunut äiti olivat myös sitä mieltä, että yli ysin keskiarvon saaneen pojan taidot menisivät ammattikoulussa hukkaan. Niinpä Haglund valitsi tavallista lukiota haastavamman Mattlidens gymnasiumin IB-lukion. Sieltä käsin hän lähti Amerikkaan. Vaihto-oppilasvuodesta tuli täysin toisenlainen kuin vaihto-ohjelmien kirkkaissa kiiltokuvissa luvataan. Washington DC:n maahanmuuttajien kansoittamassa ongelmalähiössä Haglund asui perheessä, johon kuului yh-isä ja hänen seitsemän lastaan, kaikki eri naisten kanssa saatuja. Isällä oli epäilyttävä rakennusfirma, jonka laittomasti maassa olevat meksikolaiset työntekijät saattoivat öisin tulla aseiden kanssa vaatimaan palkkarahojaan. Parin kuukauden jälkeen vaihtoorganisaatio siirsi 17-vuotiaan Callen toiseen ääripäähän, äärirepublikaanisen perheen pappilaan. Kolme kertaa viikossa Calle vaihtoi hopparihousut pukuun ja lähti kirkkoon. Calle kävi slummiutuneen lähiön koulua, jossa jengitappelut olivat arkipäivää. "Sen vuoden aikana kuoli kolme nuorta. Yksi ammuttiin Mäkkärin vessaan, yksi puukotettiin koulun pihalla. Se oli ihan sairasta meininkiä." Amerikasta Olariin palasi muuttunut nuori mies. "Vaihto-oppilasvuosi herätti paljon tunteita. Kun tulin kotiin, ilmoittauduin vapaaehtoisesti Rkp-nuoriin. Halusin mukaan politiikkaan ja parantamaan maailmaa."
radio x3m:n toimittaja Ted Urho on tunte-
maan kuin muut, herää aikaisin aamulla ja alkaa siivota tai täyttää astianpesukonetta", Urho nauraa. Haglund puolustautuu, että hänellä on puuhaamisen halu luonnostaan. "Olen aika huono vain olemaan. Jos luen kirjaa, se on aivan ok, mutta muuten teen koko ajan asioita. Haluan käyttää aikani tehokkaasti ja nähdä tuloksia." Näin onkin tapahtunut. Maaliskuussa 30 vuotta täyttävän Haglundin ansioluettelo on suorastaan häikäisevää luettavaa. Paitsi että hän on tehnyt näyttävän uran Rkp:tä lähellä olevissa järjestöissä ja luottamustehtävissä, hän on ehtinyt perustaa trendikkään Papper-ilmaisjakelulehden, toimia sen ja Studentbladetin päätoimittajana ja pyörittää omaa mainos- ja painoalan yritystä. Politiikan ohella hän on edelleen monessa mukana, muun muassa biletysportaali Vanilja.netin taustajoukoissa. Sanalla sanoen Calle Haglund on menestyjä. Ja varsin kuuluisa suomenruotsalaisten keskuudessa.
Hyvännäköinen, hyväkäytöksinen, tyylikkäästi pukeutuva ja laajan verkoston omaava nuori mies on vähän liikaa jopa suvaitsevina pidetyissä kaksikielisissä piireissä. "Olen kohdannut kateutta, hyvin paljon itse asiassa. Eniten kohtasin sitä silloin, kun teimme Papperia. Joitain ihmisiä, joilla oli ollut vastaavia haaveita, harmitti, että olen onnistunut tekemään niistä totta." "Se, että suomenruotsalaiset pitäisivät yhtä, on myytti. Sitä tapahtuu kieliasioissa, mutta ei muuten." Kulta-Callen olemuksesta on etsitty tahraa. Viimeksi juuri valtiosihteeriksi nimityksen jälkeen, kun hänen Papperin liiketoimissaan väitettiin olevan epäselvyyksiä. Väitteet osoittautuivat perättömiksi.
PoliittiSeSti Haglund on täydellinen
KVG
Haglund ei rikastunut Papperilla
Virallinen Suomi tuntee netissä Carl Haglundin. Hakutulokset ovat täynnä nimitysuutisia: erityisavustajaksi, valtiosihteeriksi ja Espoon Rkp:n ryhmäjohtajaksi. Kun hakee Calle Haglundilla, esittäytyy monipuolisempi ja kiinnostavampi Haglund: tuloksissa näkyvät paitsi Haglundin omat vaalisivut, myös Papper-menneisyys. Eräskin blogi väittää hänen sanoneen Helsingin Sanomissa, että lehti ei jää historiaan muuta kuin hyvistä juhlista. "Mä en ole sitä sanonut! Niin kirjoitti eräs Hufvudstadsbladetin mielipideosastolla. Hyvä huomata, että kyseisellä kirjoittajalla oli vasemmistolainen tausta. Suomenruotsalaisissa piireissä oli sellainen oletus, että Papperiin tulisi Voimalehdellistä yhteiskunnallisuutta, mutta me päätimme tehdä siitä hyvin pintaliitojutun, mikä oli monille vasemmalla oleville suuri pettymys ja teki heidän mielestään lehdestä turhan." Teksti väittää Haglundin rikastuneen Papperin myynnillä. "Sekään ei pidä paikkaansa. Kaksi kuukautta sitten kerroin Hufvudstadsbladetille, paljonko minulle maksettiin lehdestä ihan vain sen takia, että halusin tappaa tuon keskustelun. Sen jutun jälkeen oli aiheesta pulinat pois. Ihmisiä harmitti, kun en ollutkaan saanut vaikka kuinka paljon rahaa."
nut Haglundin lukiosta lähtien. Jo siellä Calle oli järjestäjä, jolla oli aina kaikki langat käsissään. Urho sanoo Haglundin olevan pedantti, ehkä vähän liiankin. "Kun vietetään mökillä rapujuhlia tai muita, hän menee aina aikaisemmin nukku-
rkp:läinen: liberaalia kaksikielistä politiikkaa ajava, erinomaisesti myös suomea puhuva, urbaani ja uskottava nuori, joka kaiken lisäksi tulee toimeen myös puolueen kannalta tärkeiden Pohjanmaan rannikon isäntien kanssa. Yksi syy tähän on se, että hänen puolisonsa Michaela on maatilan tyttöjä Vaasan läheltä. Hankenilta valmistunut kihlattu toimii kansainvälisen ilmastointialan yrityksen henkilöstöjohtajana. Espoon Haukilahdessa asuva pari menee naimisiin helmikuun puolivälissä. Haglundin täydelliseltä vaikuttavasta elämästä tulee väistämättä mieleen kokoomuksen tähti Alexander Stubb. Kokenut Rkp-vaikuttaja Pär Stenbäck manasi muutama vuosi sitten Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä, että Rkp:n kasvogalleria ei ole kiinnostava. Että puolueelta puuttuu oma Stubb. Sittemmin Stenbäck on toiminut Haglundin taustavaikuttajana eikä missään tapauksessa sattumalta. Jo nyt toistellaan varmana tietona, kuinka Carl Haglundista tulee vielä Rkp:n puheenjohtaja. Esimerkiksi puolueen vasemmistolaitaa edustava Nils Torvalds uskaltaa lyödä sen puolesta jopa vetoa. "Tämä puheenjohtajuus tupsahtaa aina silloin tällöin esille", Haglund vastaa tyynesti. "Ei minulla ole mihinkään kiire. Toivon ja uskon, että Steffi [Stefan Wallin] istuu vielä ainakin seuraavat viisi vuotta ja yli seuraavien eduskuntavaalien. Siinä vaiheessa voi olla monia muitakin hyviä vaihtoehtoja tarjolla." Päällimmäisenä tavoitteenaan Haglund sanoo olevan "hyvän hallitusohjelman toteuttaminen". Seuraava iso askel on eduskuntavaalit, joihin Haglund on alustavasti lupautunut ehdolle. Kansanedustajuuden kautta avautuisi uusi reitti kohti politiikan huippua. Ystävä Ted Urho, Haglundin bestman, on hieman huolissaan kaverinsa nopeasta urakehityksestä. "Pelkään Esko Aho -riskiä. Että Calle kukoistaa nuorena, mutta sen jälkeen hänellä ei ole mitään tekemistä." "Mutta Calle on aina keksinyt jotain. Kyllä Callella resursseja ja ajatuksia riittää." *
Osakunnat & Järjestöt
Tervetuloa mukaan valiokuntatoimintaan!
hyyn piirissä toimii 11 eri alueen itsenäisesti toimivaa valiokuntaa. Kaikille jäsenille avoimet valiokunnat ovat hyvä tapa vaikuttaa ylioppilaskunnassa ja olla aktiivisesti mukana sen toiminnassa! Ilmoittautuminen valiokuntaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella (https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/13794/lomake.html) ennen ensimmäistä kokousta on toivottavaa, mutta ei pakollista. Valiokuntaan voi myös tulla mukaan milloin tahansa vuoden aikana!
ESN-valiokunta esn-valiokunta on osa eurooppalaista opiskelijaverkostoa, Erasmus Student Networkia. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tutustuttaa ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaiseen opiskelijaelämään. Valiokunta koordinoi muun muassa Buddy-projektia ja Cafe Linguaa. www.hyy.helsinki.fi/esn
ESN-valiokunta 28.1. klo 18 kokoustila Aurora
Järjestöjen tapahtumailmoittelu keväällä 2009
Järjestöjen tapahtumailmoittelu muuttuu. Uudistus voi edellyttää sääntömuutosta järjestössäsi!
Ylioppilaslehden Osakunnat & järjestöt -palstaa julkaistaan vielä kevään ajan. Viimeinen numero, jossa palsta vielä on, ilmestyy 15. toukokuuta. Ylioppilaskunta neuvoo järjestöjä muuttamaan sääntöjään niin, että kokouksista ei enää välttämättä tarvitse ilmoittaa Ylioppilaslehdessä. hyy tarjoaa järjestöille palstatilaa vain virallisten, sääntömääräisten kokousten kutsuihin, jotka ilmoitetaan Ylioppilaslehden verkkosivujen (www.ylioppilaslehti.fi) järjestöosiossa olevan e-lomakkeen kautta. Mikäli tilaa jää yli, palstalla voidaan julkaista kuvallisia ilmoituksia kaikille avoimista tapahtumista. Toisin kuin viralliset kokouskutsut, nämä ilmoitukset lähetetään suoraan hyyn tiedottajalle (tiedottaja@ hyy.fi). hyy julkaisee uuden sähköisen menotietokannan kevään aikana. Tietokanta keskittyy erityisesti tapahtumiin, jotka on suunnattu myös järjestön ulkopuolisille opiskelijoille. Tällä hetkellä järjestöt voivat ilmoittaa tilaisuuksistaan hyyn verkkosivujen tapahtumakalenterissa osoitteessa www.helsinki. fi/hyy/kalenteri. Uusia tunnuksia antaa järjestösihteeri Juha Korpelainen, jarjestosihteeri@hyy.fi.
Lisätietoja: HYYn hallituksen viestintävastaava Veikko Eranti, veikko.eranti@hyy.fi, puh. 050 595 0318
meentuloon, asumiseen ja yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Toimintaan kuuluu keskustelua ajankohtaisista aiheista, tutustumiskäyntejä yhdessä sovittuihin paikkoihin ja tapahtumien järjestämistä.
Sosiaalipoliittinen valiokunta 4.2. klo 18 kokoustila Flora
Kansainvälisten asioiden valiokunta Kansainvälisten asioiden valiokunta on keskustelufoorumi kaikille kv. asioista kiinnostuneille. Sen tarkoituksena on edistää suvaitsevaisuutta sekä suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden yhteistyötä. Valiokunta järjestää vierailuja ja erilaisia tapahtumia ja kampanjoita.
Kansainvälisten asioiden valiokunta 3.2. klo 18 kokoustila Sparre
Sukukansavaliokunta Sukukansavaliokunta koordinoi hyyn sukukansakeräysvarojen käyttöä Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen omakielistä kulttuuria tukeviin hankkeisiin. Valiokunta järjestää myös muuta sukukansa-aiheista toimintaa, kuten illanviettoja tai eri kielten opintopiirejä.
Sukukansavaliokunta 5.2. klo 18 kokoustila Flora
Juhla- ja kulttuurivaliokunta Juhla- ja kulttuurivaliokunta osallistuu hyyn kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Valiokuntalaiset voivat olla mukana toteuttamassa ylioppilaskunnan perinteisiä juhla- ja kulttuuritapahtumia tai tehdä omia projekteja, kuten klubeja tai kilpailuja.
Juhla- ja kulttuurivaliokunta 27.1. klo 18 kokoustila Sparre
Kehitysyhteistyövaliokunta Kehitysyhteistyövaliokunta pyrkii herättämään ylioppilaskunnan jäsenissä kiinnostusta kehitysmaita kohtaan ja tarjoamaan käytännön kokemusta kehitysyhteistyöstä. Valiokunta hoitaa hyyn kehitysyhteistyöprojektia ja järjestää mm. ekskursioita, keväisen Kehy-viikon erilaisine tapahtumineen sekä yksittäisiä yleisötapahtumia.
Kehitysyhteistyövaliokunta 5.2. klo 18.30 kokoustila Aurora
Tuutorivaliokunta Tuutorivaliokunta vastaa hyyn tuutorikoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä osallistuu yliopiston tuutorikoulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Tuutorivaliokunta vastaa myös uusien opiskelijoiden vastaanottamisesta hyyn osalta.
Tuutorivaliokunta 4.2. klo 18 kokoustila Aurora
Järjestövaliokunta Järjestövaliokunnan tehtävänä on pohtia hyyn tarjoamia järjestöpalveluita, niistä tiedottamista, järjestö- ja juhlatiloja ym. järjestöasioita. Valiokunta pyrkii myös kehittämään järjestöjen välistä yhteistyötä.
Järjestövaliokunta 27.1. klo 18 kokoustila Flora
Koulutuspoliittinen valiokunta Koulutuspoliittinen valiokunta välittää hyyn jäsenistölle tietoa sekä yliopiston sisäisistä että yhteiskunnallisista koulutuspoliittisista asioista. Opetukseen, opintoihin ja niiden tukipalveluihin liittyvien asioiden lisäksi valiokunnassa keskeisiä ovat yliopiston hallintoon liittyvät asiat.
Koulutuspoliittinen valiokunta 5.2. klo 18 kokoustila Sparre
Ympäristövaliokunta Ympäristövaliokunta tarjoaa toimintamahdollisuuksia ympäristöasioista kiinnostuneille hyyn jäsenille. Sen tavoitteena on ympäristötietoisuuden ja toiminnan ekologisen kestävyyden lisääminen yliopistossa ja ylioppilaskunnassa. Valiokunta on mm. järjestänyt erilaisia kampanjoita ja ollut toteuttamassa hyyn ympäristöohjelmaa.
Ympäristövaliokunta 27.1. klo 18 kokoustila Flora Kokoustilat Aurora ja Flora: löytyvät Uuden ylioppilastalon B-rapusta (Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Sparre sijaitsee HYYn keskustoimistossa A-rapussa (Mannerheimintie 5 A, 2.krs). Lisää tietoa yksittäisistä valiokunnista löydät HYYn internetsivuilta www.hyy.fi > Näin HYY toimii > Organisaatio > Valiokunnat
Kaksikielisyysvaliokunta Kaksikielisyysvaliokunta pyrkii toiminnallaan turvaamaan ruotsinkielisten opiskelijoiden aseman ja parantamaan ylioppilaskunnan kaksikielistä kuvaa ulospäin.
Kaksikielisyysvaliokunta 3.2. klo 18 kokoustila Flora
Sosiaalipoliittinen valiokunta Sosiaalipoliittinen valiokunta on sosiaalisista asioista kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Valiokunnassa käsitellään muun muassa opiskelijan hyvinvointiin, terveyteen, toi-
HYYn piirissä toimivista järjestöistä vastaa tänä vuonna Mia Haglund
Vuoden alusta hyyn järjestöjen edunvalvojana hyyn hallituksessa on toiminut Mia Haglund, 22-vuotias sosiaalipsykologian opiskelija Soc&komista. Mitä järjestökentän vuosi 2009 pitää sisällään? "Kolmannen ylioppilastalon, Domus Gaudiumin, käyttöönotto on kevään isoimpia projekteja. Kaikkien hyyn jäsenten pitäisi löytää tiensä sinne. Aika paljon aiemmin Vanhalla järjestettyä toimintaa voitaisiin jatkossa järjestää dg:llä ja Pohjanhovissa", kertoo Haglund. "Lisäksi siellä on bändikämppiä ja muuta uutta. Toinen iso asia on toiminta-avustusten jakoperiaatteiden uusiminen, joka koskettaa kaikkia järjestöjä. On tärkeää, että se saadaan tehtyä tasapuolisesti ja kestävästi." Yksi tämän vuoden kiinnostavimpia juttuja tulee olemaan myös uuden sähköisen menokalenterin kehittäminen ylioppilaskunnalle. Sähköinen menokalenteri on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2009 aikana. "Toivottavasti saataisiin aikaan järjestelmä, josta näkisi yhdestä paikasta kaikkien ylioppilaskunnan satojen järjestöjen järjestämän avoimen toiminnan. Se helpottaisi järjestöjä myös oman toiminnan suunnittelussa." hyyn järjestökenttä kiinnostaa Haglundia monipuolisuutensa takia. "hyy kaikkine järjestöineen tarjoaa niin paljon mahdollisuuksia! Jos ei tykkää olla ainejärjestössä, voi olla osakunnassa tai poliittisessa järjestössä, tai toisin päin. Ja mitä ikinä haluaakin harrastaa, hyyn piiristä löytyy kavereita sitä varten.hyyn piirissä toimivista järjestöistä vastaa tänä vuonna Mia Haglund.
Liisa Lahopäämaa Ylioppilasteatteriin helmikuussa
KAi BäcKSTröM
Ylioppilasteatterissa saa lauantaina 7.2. ensi-iltansa koko perheen teatteriesitys Liisa Laho päämaassa. Ylioppilasteatterissa on edellisen kerran tehty lastenteatteria 15 vuotta sitten, joten on jo aikakin uusien sukupolvien lasten valloitukselle!
Liisa Lahopäämaassa perustuu löyhästi Lewis Carrollin suosittuun ja tuttuun Liisa ihmemaassa -satuun, jonka nurinkurisuus, pölhömäisyys ja hassut hahmot ovat innoittaneet Ylioppilasteatteria Lahopää-version tekemisessä. Ylioppilasteatterin Liisa törmää identiteettinsä menettäneeseen supersankariIrvimieheen, laiskaan Lussu Hatuntekijään ja silkasta kiltteydestä vankilaan joutuneeseen Tittelitähiin, sekä joutuu keskelle ruokasotaa. Lahopäämaata, jossa ei asu ollenkaan lapsia, hallitsee kaalimato Lahopäättäjä, joka välittää vain itsestään. Miten selviää Liisa seikkailustaan?
Hennariikka Laaksola mukana Liisa Lahopäämaassa -lastennäytelmässä.
Esityksen vakavampia teemoja ovat aikuiseksi kasvaminen, yksinäisyys ja lasten merkityksen unohtaminen. Ylioppilasteatterilla on lainassa koreografi JenniElina Lehto, joten esityksessä käytetään puheteatterin lisäksi paljon tanssia. Esityksen on kirjoittanut ja ohjannut Alma Lehmuskallio. Musiikki on Tuomas Skopan ja Siiri Nordinin. Esitystä suositellaan yli 6-vuotiaille. Ensi-ilta Ylioppilasteatterissa lauantaina 7.2.2009 klo 18.00.
Muut esitykset: la 7.2. klo 18; to 12.2. klo 18; pe 13.2. klo 18; su 15.2. klo 15; ke 18.2. klo 18; to 19.2. klo 18; la 21.2. klo 15 ja 18; su 22.2. klo 15; ke 25.2. klo 10 ja 13; pe 27.2. klo 10 ja 13; la 28.2. klo 18; su 1.3. klo 15; ke 4.3. klo 18; to 5.3. klo 18; pe 6.3. klo 18; la 7.3. klo 15. Esityksen kesto on n. 1 tunti. Liput 5/7,50 euroa. Lippuvaraukset ja tiedustelut: teatterisihteeri Jan Liesaho, (09) 656 969, teatterisihteeri@ylioppilasteatteri.fi Aleksanterinkatu 23 (sisään pääsee Kolmen sepän patsaan aukiolta Suomalaisen kirjakaupan vierestä)
www.YLioppiLaSTEaTTEri.fi
26
YLIOPPILASLEHTI 1/09
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Sekoita kakSi pilkottua siemenetöntä punaista chilipalkoa kahteen teelusikalliseen oliiviöljyä. Leikkaa kaksi paketillista halloumia puolen sentin siivuihin. Paista viipaleet kuivassa teflonpannussa noin kahden minuutin ajan molemmilta puolilta. Siirrä viipaleet tarjoilulautasille. Kaada chiliöljy halloumien päälle. Pirskota päälle neljäsosa sitruunan mehu.
Chilihalloumi
Oo Las Palmas!
Ylioppilaslehti kysyi asiantuntijoilta, voiko 1970-luvun suomi-iskelmään luottaa matkakohteen valinnassa.
teksti antti Järvi Ja ninni lehtnieMi
Malagallua veljestä: itsemän seinähu
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
HI
ET AN
ARKADIANKATU
IEM
EN
KA TU
Helena: Palman mainingit (san. Raul Reiman) Palman mainingit nähnyt oon Tahdon taas aurinkoon Palman mainingit, tuulet nuo Äänes sun luoksein tuo
"Palma on kehittynyt villistä keihäsmatkakohteesta elegantimmaksi. Se sopii myös perheille, siellä on trendikkäät ostosmahdollisuudet, ja saaren luonto on mahtava patikointiin tai pyöräilyyn. Biisi kuvastaa kaikkea tätä. Siinä on hyvä lämmin sävy." ari Huuskonen, Suomen Matkatoimiston myyntiryhmän päällikkö
PalMa de MallorCa Katri
Se i Reponen) Hasta la vista (san. Pertt Malagassa päivä paistaa a Suomi-poika on ja maista vääntää española Kieli jäykkä Tyttö löytyi mullekin , olé hän sanoi si, mä ymmärsin leiskui kummasti Lempi ja colaa ja väliin juotiin rommia vierähti Siinä viikko s nyt kotiin mua viedään taa
tulee enemmän "Tämän tunnelmasta n nykypäivä." mieleen 1970-luku kui tjäreborgin toimistoMarjut kasslin, päällikkö
"Tää on retrobiisi, joka kertoo ositt ain menneestä maailmasta . 196070-luvuilla Aurinkorannikko oli tunn ettu vapaiden ihm issuhteiden hakijoiden onnela. Toki my ös tämä ulottuvuus varm asti löytyy sieltä edelleen, jos sitä etsii." ari Huuskonen, Suomen Matkato imiston myyntiryhmän pä ällikkö
Frederik: Torren yö (san. Raul Reim an) Aurinkomatkat ja yö sinä ja Torremolino s Pois oli kiire ja työ kun tilasimme näin dos vinos Tiedä en miksi mä niin uskalsin elää vain silloi Suudellen kun erotti n in hiljaa vain kuiskas it: milloin?
TorreMolInoS
Daniel roDriguez Molowny
Hietaniemen hautausmaa
PORKKALANKATU
RU
O
L HO
AH
DE
NK
.
Kohtaaminen kaupungissa
Sen naiSen hiukset olivat kuin viljapelto. Vietin ystävieni kanssa syksyistä lauantai-iltaa punavuorelaisessa ravintolassa. Se nainen tuli puhumaan minulle matkalla baaritiskiltä tanssilattialle. En sanonut olevani varattu. Nainen, jota tapailen, oli pois Helsingistä juuri sillä kellonlyömällä. Puhuin tuntemattoman naisen kanssa opinnoista, toiveammateista ja tuntemistamme ihmisistä. Ulkona nainen kääriytyi punaiseen villatakkiin. Kävelimme, kävelimme ja kävelimme. Autiossa risteyksessä nainen tarttui käteeni ja suuteli. Hän maistui mentholsavukkeilta. Kun pääsimme naisen kotiin, riisuuduimme. Sitten se tapahtui. Se oli väistämätöntä. Me molemmat tiesimme, että niin kävisi. Aamulla kadutti. Ja hävetti. Vaihdoimme muutaman vaivaantuneen sanan. Livahdin kadulle ja nousin ensimmäiseen näkemääni raitiovaunuun. Metroaseman liukuportaissa sain tekstiviestin naiselta, jota tapailen. Hän oli palannut Helsinkiin ja halusi tietää, milloin ehtisin tavata. Päätin odottaa kaksi tuntia ja vastata sitten. Väittäisin nukkuneeni ja olisin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olisin niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
reitillä rakkauteen
allorcalla osaksi ju on iso im uri tällais ago-on ista kapp markkin aleista. M gelma, mikä joh oidaan lu tuu uualla E ksuskoh tuomo M uroopas teena." eretniem sa sitä i, aurink omatkoje n kaupa llinen jo htaja
Juha Vain io seiväsm : Varsinaiset atkat (sa n. Juha V Ei arvaa ainio) pik Kas akka ku virkamies nyt a ost sk Iloliemen aa Mallorcalla Cin eleita muijan heittää hel zanoa nu tt Manolito , Manolito aan, diskoteekkiin ijan , tule tule k Ne on vars tanssimaa äy kuin telttaan in n Lyylit tan aiset seiväsmatka tv ak Rouva lih at kun lähtee Pohjo asta akauppia an Suom lasta omat kylj es ykset ja n iitä nuijit ta toi Espanjaan "Suomes aan. sa M
Mallor Ca
B NE RU ER GI
Markus Miettinen & Jaakko seppälä
MECHELININKATU
U AT NK
Mies rellestää, nainen haaveilee
"talven tullen mielen valtaa jälleen kaipuu, kuin muuttolinnut mä tahdon lämpimään", tunnelmoi Marion kappaleessa Eviva Espanja. 1970-luvulla Espanja oli suomi-iskelmän kultamaa, paikka jossa pohjoisen ihmiset kokivat kuumia tunteita. Turismikuvausten suosiota siivitti Kalevi Keihäsen matkatoimisto Keihäsmatkat, joka kuljetti suomalaisia edullisesti etelään. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi jakaa turismista kertovat
lM laS Paas aS n: las Palm
Irwi (san. Vexi Salmi) Näin talvisin pelkkää lunta Paukkui pakkanen Nyt vietän kuin toiveunta Las Palmasissa Vain aurinko lämmin loistaa Rantaan hehkuen Ja mainingit hehkun toistaa Las Palmasissa
iskelmät karkeasti kahteen ryhmään: nostalgisiin ja realistisraadollisiin. "Nostalgisissa iskelmissä kuvataan mennyttä matkaa romanttisesti. Niissä korostuu ero kylmän pohjolan ja lämpimän etelän välillä. Ne ovat usein naisnäkökulmasta kirjoitettuja", Salmi kertoo. "Realistis-raadollisissa iskelmissä taas kuvataan matkalla olemista. Ne ovat karnevalistisia lauluja, joissa matkaa kuvataan usein humalatilana suomalaisen miehen näkökulmasta." Jälkimmäiseen kategoriaan
kuuluvat muun muassa Vexi Salmen ja Juha Watt Vainion tekemät matkakuvaukset, joissa mies saattaa käyttäytyä vaikka kuinka sikamaisesti mutta vientiä löytyy. 1970-luvun loppupuolella ilmestyi Marionin Señorita, por favorin ja Lea Lavenin Bella Caran tyyppisiä iskelmiä, joissa vieras tumma mies yrittää viekoitella suomalaista naista, mutta nainen ei lankea. Kuten Marion asian ilmaisee: "Silloin tiesin kyllä sen, hän on juuri sellainen, yhden illan yrittää, ja jos se onnistuu, ei jää." *
"Tämä pitää paikkansa. Las Palmasin ranta on todella hieno. Kaupunki on tehnyt vähän aikaa sitten täydellisen faceliftin. Las Palmas on nykyisin kaupunkikohteenakin hieno." tuomo Meretniemi, aurinkomatkojen kaupallinen johtaja
MALINEN
YLIOPPILASLEHTI 1/09
27
Parempaan huomiseen
Kun menet tänä iltana nukkumaan, tähtää näiden näkemiseen unissa: aallonmurtaja. Elämäsi >> tulee kyllä rauhoittumaan. alapiha. Ahdistunut olosi >> helpottuu. Hehku (ei sähkölampun). >> Tulet oivaltamaan kauan miettimäsi asian selityksen. Ipana. Jos kutsut lasta ipa>> naksi, saat kokea vilpitöntä iloa. Jukurtti. Hoidat terveyttä>> si erinomaisesti. Kansanomaisuus. Kansan>> omainen ihminen on unessa merkki menestyksestäsi. ladattu ase. Pelkosi osoit>> tautuu turhaksi. mausteet. Olet luonteelta>>
si hyvä seuraihminen. olento, joka on sa>> tuhahmo. Sinulle on tiedossa huoletonta aikaa. Puinen astia. Her>> mosi ovat aivan kunnossa. Raidallinen vaate. >> Voitat esteet aloittamassasi työssä. Sherry. Tulet viet>> tämään miellyttävän hetken hyvässä seurassa. Säädyttömyys. Sinulle on >> tulossa ratkiriemukas ajanjakso. tiedote. Olet toiminut täy>> sin oikein. Vaahterametsä. Koet sy>>
SÄ TUUT LIIAN KOVAA
Kolumni käsittelee akateemisen juhlan projektia.
MadeMoiselle Vosges
Ruzaccho
sa.tuut.liian.kovaa@gmail.com
M
vää mielenrauhaa. Vasara. Olet luonteeltasi >> taitava. Veitikka. Saat hauskan ja >> harmittoman iltaseuran.
NiNNi lehtNieMi
Lähde: Tamara Maunonen, Suuri unikirja (Gummerus 2008)
Sitsisontiaiset
Ihan kamalan kiva lama
Suomen talouS on vaipumassa taantumaan. Vaikka l-sanaa ei yhteisissä torjuntatalkoissa saisi edes sanoa, kyllä se nyt niin vain on, että sieltä se tulee. Lama. Joku tässä taantumassa on kuitenkin toisin. Vuonna 1991 lama oli yhtä kuin ennennäkemätön paniikkitunnelma, ihmisten hätä, halvat keskiolutkuppilat, huorat Helsinginkadulla ja leipäjonojen synty. Nyt ainakin mediassa tunnelma on toinen. Naistenlehdille lama on ongelma, sillä mainostajia pitäisi silti hou-
kutella ja lukijoita viihdyttää. Onneksi muodin megatrendinä on jo muutaman vuoden ajan tehnyt tuloaan niin sanottu tyylikäs köyhäily. Kun lama tulee, säilö marjoja! Ökyhintaisen bodypumpin sijaan tee reipas kävelyretki raikkaassa metsässä! Pakko se on uskoa. Lama on muodissa, Martat uusi Kate Moss. Ainoa lajissaan on tietenkin Gloria, joka liihottaa arjen yläpuolella, myös laskusuhdanteessa. Köyhäilyn sijaan lehti kannustaa iloiseen elvytykseen.
"Me naiset hallitsemme kuluttamisen jalon taidon, ja nyt me olemme kansantalouden pelastus. Shoppailu on taitolaji, mutta olemme onneksi harjaantuneet siihen jo nuoresta pitäen, taito periytyy. Me osaamme pannat eurot kiertämään sitähän varten raha on olemassa", päätoimittaja Riitta Lindegren kantaa urheasti oman osuutensa kansantalouden kekoon. Loppuvatkohan kamalan mukavat lamajutut, kun irtisanomiset alkavat toden teolla koskea myös mediaa?
VeeRa luoMa-aho
lin aivan liian vanha, liki 30-vuotias, uistan ensimmäiensimmäisissä vuosijuhlissani. En set vuosijuhlani. enää osannut syttyä näkemästäni. Olin 20-vuotias ja Illalliskortti sisälsi kaksi lasia viiniä, mikä ostanut Play It Again Samisoli liian vähän. Pöydissä hörähdeltiin kohta naurettavan kalliin iltateliaasti laulelmalliselle vuosikatsaukselle puvun. Se oli vaaleansinisosakuntalaisten kesäkommelluksista ja kotä kreppipuuvillaa, ja siinä timaan politiikasta. Halusin pois, baariin. oli avoin selkäosa ja laahus. Rituaalinen dokaaminen on elimellinen Vain ruhtinattaret käyttävät osa opiskelijaelämää. Suusta pursuava yläsellaisia iltapukuja. tyylinen maljapuhe ei saa innoitustaan Olin niin onnellinen nuoviinasta, vaan itsesuggestiosta. Ylle pueruudestani ja kuohuviinistä, tut hienot tai hassut vaatteet puvut tai etten huomannut, ettei pukuhaalarit lukuisine ei-valtiollisine arvoleikki ollutkaan suloista taimerkkeineen kasvattavat egoa niin kaa vaan porvarillista asennekuin univormut aina. Mikä onkaan kokasvatusta. Akateemista ritumeampaa kuin myhäillä Jääkärisalissa aalioppia, jonka avulla juuri vertaistensa joukossa? Me olemme eliitlapsuutensa karistaneet nuotiä, senhän tietää jo siitäkin, että juodesret opettelevat ylemmän keskisamme laulamme latinaksi. Kunpa äiti luokan rooleja. Näin syödään nyt näkisi! alkupalacarpaccio, näin lauleVanhoilta ajoilta muistetaan, jos taan ruotsiksi snapsilasin kansmuistetaan, miten seminaareja pidetsa, näin pidetään hauskanitsetiin tuopin yli. Asioita kokoonnuttiin varmasti puheita. Helan går! spontaanisti ruotimaan suosittuihin Vuosijuhlissa opiskellaan se baareihin. Legendassa voi olla selittelyn henkinen pääoma, jolla keskimakua kulttuuriravintoloita kansoitluokka ohjaa yhteiskuntaa. On tavat opiskelijat saattoivat yhtä hyvin oltava röyhkeä. Ei riitä, että on olla vain deekiksellä. Silti punaviinin hauskaa, on porsasteltava. Meilja oluen päivittäiskäytöstä seurasi runlä, nimittäin, on siihen varaa. saasti keskustelua, jopa tiedettä. Voimme juoda ravintolan vessasMuuttuneessa maailmassa kapakkasa lämmintä kossua taskumatista,
O
"Vuosijuhlissa opiskellaan se henkinen pääoma, jolla keskiluokka ohjaa yhteiskuntaa."
akatemia on kuollut. 2000-luvun stripata, nussia tajutonta ja oksenjärjestelmällinen vuosijuhlajuoppo taa aamuyöllä Kampin McDonaldhalveksii yli kaiken niitä sanoinsin tuulikaappiin, sillä me olemme kuvaamattomia vetelehtijöitä, jotka yhteiskunnan tulevaa älymystöä ja ovat "aina baarissa". Ne ovat siellä sosioekonomista kermaa. Mikään ei huvikseen, mein Gott! Sellainen voi koskaan tehdä meistä pohjasakon väärää juomista ja oire tappiokaa, ja tällä sen todistamme. mielialasta. Sen sijaan speksit ja Voidaan tietysti kysyä, mikä tekee vuosijuhlat tarjoavat tilaisuuden öykkäröivästä ylioppilaasta lähiöverkostoitua ja harjoitella jopa pubissa istuvaa varastotyöntekijää työelämää varten: kun tämä juhlasofistikoituneemman juopon. Akaprojekti on ohi, edessä jo seuraateemisen rappion glamour? Tulenkanva. tajien ylioppilasromantiikka? Tuleeko Avainsana on hallinta. Joka halPentti Saarikosken haamu sanomaan litsee projektit, hallitsee kaiken. että dokatkaa, se on asbaa? Isot ja pienemmätkin juhlat järVastaus on ilmeinen: hurmos synjestetään näyttävällä ponnistelultyy joukossa. Kun monta ylimielisla. Niiden eteen uhrataan paritä kokoontuu yhteen onnittelemaan suhteet ja perhelomat, opinnot itseään omasta erinomaisuudestaan, ja työpaikat. Kalenterit pullisteylimielisyyden suojapanssari vahvistuu levat talkoita, kokouksia ja protoja muuttuu lopulta murtumattomaksi. kollaa. Muistiko joku varata Vuosijuhlissa voi tuntea olevansa osa neukkarin Aleksandriasta? menestyjien lahkoa. Kun arroganssin kerran omaksuu, siitä saa elämänmitAkateeminen juominen on taisen hyödyn. Sen taakse voi suojautua etäännytetty tavallisesta juopepävarmuutta vastaan: sillä pärjää työpoudesta tekemällä siitä alleelämässä, ja sen avulla ujoinkin uskalviivatun suorituskeskeistä. taa ottaa paikkansa yhteiskunnallisessa Se on työtä. Sillä on päämäähierarkiassa. On pohjimmiltaan ihan rä. Ohjattua baarikäyntiä sahyväksyttävää riehua kaatokännissä taksinotaan tekopyhästi rastiksi. tolpalla, jos käyntikortissa lukee Account Viisi rastia ja opiskelija saa Manager. haalareihinsa hihamerkin. Maailma on väärällään ihmisiä, jotka Ottamalla osaa kahteenkymluulevat, että "akateemisuus" että on meneen voi stahanovilainen suorittanut tenttejä ja lounastanut Portsusjuomatyön sankari jo odottaa sa on merkki korkeammasta henkisestä osakunnan väreissä hehkukompetenssista. Fukseille luulo on oikeuvaa nauhaa juhlapukuunsa. tettu. Muiden kohdalla kyse on yhteiskunEtukenossa skoolaavan nallisesta kannanotosta. Mikäli kannanotto vuosijuhlamestarin viinissä tehdään tiedostamatta, kyse on typeryydestä. on työmoraalin päihdyttävä Mikäli se tehdään tiedostaen, kyse on tyhsivumaku. myydestä. Kirjoittaja on kontulalainen
Kirjoittaja ei koskaan kävele konditorian ohi. baariteologi.
Suu tukkoon!
"ÄlÄ löRPöttele!" julistaa huivi-
päinen nainen KGB:n julisteessa vuodelta 1941. Julisteen piirsi taideopiskelija Nina Vatolina muutama viikko sen jälkeen, kun natsi-Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon. Salaisen tiedon pelättiin vuotavan turhan puheen mukana viholliselle. Toisen maailmansodan aikana Britanniassa nähtiin vastaava kampanja teemalla Careless Talk Costs Lives. "Älä kailota!" julistavat jo toista kertaa nähtävät viestintäviraston, HKL:n ja VR:n yhteiset kampanjajulisteet Helsingin katukuvassa. Kampanja syntyi noin kymmenen vuotta sen jälkeen kun suomalaisten keskuudessa yleistyi teknologia, joka opetti heidät puhumaan toisilleen. Ja puhehan on ärsyttävää! "Joukkoliikenteen käyttäjiä häiritsee eniten puhuminen kovalla äänellä sekä kovat soitto- tai näppäilyäänet. Häiritsevinä pidetään myös pitkiä puheluita, joissa puidaan henkilökohtaisia terveys- tai ihmissuhdeasioita tai luottamuksellisia työasioita. Myös ruokoton kielenkäyttö ärsyttää", valistaa viestintäviraston tiedote. Asiatonta ääntä julkisella paikalla! Tuppisuukulttuuri uhattuna! Nyt kaikki turpa kiinni siellä ratikassa ja heti!
NiNNi lehtNieMi
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Tervetuloa indonesia-hankkeen avajaisiin
MAAriA HAiKArAiNEN
puolison tulojen vaikutus asumislisään poistui 1.1.2009
Kela on tarkistanut kaikki maksussa olevat opintotuen asumislisät, koska puolison tulot eivät enää 1.1.2009 alkaen vaikuta asumislisään. Lainmuutoksen perusteella maksussa olevat asumislisät tarkistettiin Kelassa 29.11. 2008 tehdyssä eräajossa. Asumislisä korottuu noin 2 000 opiskelijalla. Jos opiskelija ei ole aiemmin hakenut lainkaan opintotuen asumislisää tai hakemus on hylätty puolison tulojen perusteella, asumislisää on haettava uudelleen. Samalla tarkistettiin myös vanhempien tulojen vaikutus maksussa oleviin opintotukiin uusimpien verotustietojen perusteella. Opintotuki saattoi uusien verotustietojen seurauksena korottua, alentua tai lakkautua 1.1.2009 lukien.
opiskelija, älä sairasta opintotuella!
Opiskelijan ei kannata käyttää opintotukikuukausia sairastamiseen. Lyhytaikainen sairaus ja siitä johtuva opintojen hidastuminen eivät estä opintotuen maksamista. Voit kuitenkin joutua selvittämään sairautesi, kun opintotukilautakunta seuraa opintojesi edistymistä. Jos arvelet, että sairautesi voi kestää yli kaksi kuukautta, voivat sairauspäiväraha ja yleinen asumistuki olla sopivampia toimeentulon tukimuotoja. Kelan maksaman sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, erityishoitorahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettiin 1.1.2009 alkaen aikaisemmasta 15,20 eurosta päivässä työmarkkinatuen tasoiseksi 22,04 euroon päivässä. Myös esimerkiksi asumistuen hyväksyttävät enimmäisasumismenot, lapsilisä, kotihoidontuen hoitoraha sekä yksityisen hoidon tuki nousivat. Lisätietoja hyyn sosiaalipoliittiselta sihteeriltä (elina.turunen@hyy.fi) ja Kelan sivuilta www.kela.fi
Viljelijöitä riisipellolla yhdessä hankekylistämme Tombo Bulussa.
Tule tutustumaan hyyn kehitysyhteistyövaliokunnan uuteen kolmivuotiseen hankkeeseen, joka pyrkii parantamaan viljelijäyhteisöjen ruokaturvaa ja energiaomavaraisuutta Indonesian Sulawesilla. Avajaisten
ohjelmassa on tietoa ja kuvia Indonesiasta, perinteistä tanssia sekä pientä naposteltavaa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä nusantara ry:n kanssa. Aluellisena yhteistyökumppanina on Payo-Payo Foundation,
jonka toimijat ovat nuoria opiskelijoita. Hankkeen suunnittelu on lähtenyt indonesialaisten omista tarpeista.
Uusi ylioppilastalo, Mannerheim-sali (Mannerheimintie 5 A, 5. krs) 27.1. kello 18.00.
YTHS:n uudet palvelumaksut
HYYssä aloitti uusia iloisia sihteereitä
Vuoden alussa tapahtui muutoksia hyyn henkilökunnan kokoonpanossa, kun Tiina Kääriä ja Silja Kervinen aloittivat työnsä hyyn keskustoimistolla. Tiina Kääriä työskentelee järjestöpalveluiden parissa ja tulee tutuksi ainakin järjestötoimijoille. Silja Kervisen tehtäviin kuuluu muun muassa asiakirjoista huolehtiminen.
Tiina Kääriästä HYYn järjestöpalvelusihteeri hyyn uudeksi järjestöpalvelusihteeriksi on valittu Tiina Kääriä. Hän on työskennellyt hyyn piirissä vuodesta 1990 lähtien, muun muassa Vanhalla ylioppilastalolla. Viimeiset kaksi vuotta Kääriä on ollut asiakaspalvelutehtävissä Oy Suomen Lyyra Ab:ssä. Kääriän monipuolinen työkokemus antaa erinomaiset edellytykset tehdä työtä hyyn piirissä toimivien järjestöjen kanssa. Kääriä on jo aloittanut uusissa tehtävissä Uudella ylioppilastalolla. Harrastuksekseen Kääriä mainitsee postikorttien keräilyn. Postikortteja on kertynyt jo tuhansia, ja hän saa niitä ympäri maailman. Uutta järjestöpalvelusihteeriä voi muistaa kortilla lähettämällä sellaisen vaikkapa hyyn palvelutoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 Helsinki).
JANi pULKKA
yths:n uudet palvelumaksut astuivat voimaan 1.1.2009. Maksuttomat palvelut säilyvät ennallaan. Joidenkin maksullisten käyntien hinnat nousivat. Peruuttamattomista poisjäänneistä yths veloittaa edelleen hinnaston mukaisen käyntimaksun lisäksi 15 euron suuruisen lisämaksun. Käytäntö koskee myös maksuttomia käyntejä. Maksukehotusmaksu on 5 euroa.
www.YTHS.fi
Hengaillaan yhdessä 30.1.!
Tervetuloa perjantaina 30.1. klo 18.00 21.30 keskustelemaan ja nauttimaan toisten opiskelijoiden seurasta! Mitä yhteisöllisyys on? Mitä toiveita sinulla on yliopistoyhteisön suhteen? Tule keskustelemaan tai vain viettämään aikaa hyvässä seurassa. Tarjoamme pientä naposteltavaa. Ilta on maksuton ja kaikille avoin ja se pidetään Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 5 A, 5. krs. Illan järjestää hyy yhteistyössä Nyytin kanssa.
Lisätietoja ja toiveita: sosiaalipoliittinen sihteeri Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi
Silja Kervinen (vas.) ja Tiina Kääriä ovat jo ehtineet perehtyä HYYn monipuoliseen maailmaan.
Silja Kervinen toimistosihteerin äitiysloman sijaiseksi Valtiotieteiden maisteri Silja Kervinen on valittu hyyn asiakirjoista vastaavan toimistosihteerin äitiysloman sijaiseksi. Hän toimii hallinnollisena sihteerinä ja vastaa mm. ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen asiakirjoista, osoiterekistereistä, todistuksista, valtakirjoista, arkistoinnista sekä toimiston hankinnoista. Kervinen aloittaa työssään 19. tammikuuta. 26-vuotias Silja Kervinen on suorittanut tutkintonsa Helsingin yliopistoon ja valmistunut maisteriksi 2008. Hän on
aiemmin työskennellyt korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Kairossa. Järjestökokemusta Kervisellä on muun muassa Helsingin yliopiston aikidoseurassa Seitokaista, jossa hän toimii puheenjohtajana. Aikidon lisäksi Kervisen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat muun muassa astangajooga sekä lukeminen, elokuvat ja teatteri.
Lisätietoja: Tiina Kääriä, toimisto@hyy.fi, (09) 1311 4215 toimistosihteeri Silja Kervinen, silja.kervinen@hyy.fi, 050 432 4939
ruoka- ja vaateapua opiskelijoille
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry. järjestää ruoka- ja vaatejakoja tukea tarvitseville opiskelijoille joka kuun viimeinen tiistai lukukausien aikana. Opiskelijoilla on oma jakoaika, jonka tavoitteena on vähentää leimautumisen pelkoa ruoka- ja vaateapua haettaessa. Opiskelijoille annetaan ruoka- ja vaateapua 27.1., 24.2., 24.3., 28.4. ja 26.5. klo 1719 Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry:n jakeluosoitteessa Helsinginkatu 19.
HTTp://HurSTiNapu.NET/