>Tee paheestasi harrastus! s. 23
12
2.10.2009 96. vuosikerta
VAARAVYÖHYKKEELLÄ
Mamba-tähden kootut ajatukset aseista, homoista ja maahanmuuttajista
KURITON
Monika Fagerholm on Suomen paras kirjailija
VAALIKUUME NOUSEE
Osakunnat houkuttelivat eniten ehdokkaita
Hänen työnsä sinä haluat
Ylioppilaslehti selvitti, millainen on opiskelijan unelmaduuni
2 12/2009
Ylioppilaslehti 12/09
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
TÄRKEÄÄ
Nuoret voittivat
JO NYT TIEDETÄÄN, että yhä tympeämmäksi muututtuvalla vaalirahakohulla on ainakin yksi voittaja. ja. Nuorille ehdokkaille kuohunta on oikea onnenpotpot tku. Kerrataanpa vähän: Eduskunnassa on yksi alle 30-vuotias kansanedusned dustaja. Ilmiselvin syyllinen noloon tilanteeseen katsoo ka atsoo lehtemme lukijoiden kylpyhuoneiden peilistä. Nuoret Nu uoret äänestävät laiskasti, ja jos äänestävät, he valitsevat harevat t voin nuoren ehdokkaan. Toista vuotta jatkunut kohu paljastaa kuitenkin m in myös toisen syyn nuorten aliedustukseen. YLIOPPILASLEHTI SELVITTI vuoden 2007 eduskuntavaasku untavaa-
H E SA R I KO RVAS I LAPSET-SIVUN MEDIA-SIVULLA.
Missä toimittajien lapset nyt t ? etabloituvat kolumnisteina?
R A H A E I T UO O N N E A .
P Pekka Herlinin elämäkerta no rehellisyyden kunniaan nosti ja kyynelet silmiin.
TA BU ! B E I K AU H E E N KUUMA JUST NYT.
Shoppailu- ja julkkislehti Hot Now! lopetti. Lauri Tähkä on kaikkialla, mutta miksei kukaan kerro, onko sillä joku vika naamassa?
lien alla, että Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien alle iiri ien 30-vuotiaat ehdokkaat pulittivat kampanjoistaan keskimääkes skimäärin 4 800 euroa, kun läpipäässeet ehdokkaat käyttivät vaaytti ivät leihin keskimäärin 39 700 euroa. Se on aika iso ero ero. o. Kuvaavaa on, että eduskunnan ainoa alle 30-vuotias kanuoti ias sanedustaja, keskustalainen Tuomo Puumala, käyt kamkäytti tti panjaansa lähes 64 000 euroa. Omaa rahaa Puumala käytti mal la alle kymppitonnin, loput tulivat puolueelta sekä erilaisilkä e ta järjestöiltä ja säätiöiltä, kuten Maaseudun Kukkasrahaskka asrahastolta.
VAALIRAHOITUSKESKUSTELUN aikana on kuultu liian pal-
K A R I TA M AT T I L A N T I SS I T TO SCASSA .
Sijoittuvat journalismin vuosikalenterissa sienestysvinkkien ja kinkkureseptien väliin.
SYMPAATTISTA
jon naurettavaa horinaa. Yksi älyttömimpiä argumentteja on, että jos yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen vaalirahoitusta ei olisi, köyhien olisi vaikeaa päästä eduskuntaan. Väite on paksu. Vaalirahoitus ei ole köyhäinapua eikä riskibisnestä. Paisuneen vaalirahoituksen yksi suurimpia ongelmia on nimenomaan se, että se on kasvattanut vaalikampanjoiden budjetit ylisuuriksi. Se on tehnyt kampanjoinnista epätasa-arvoista ja nuorten ja vähävaraisten osallistumisesta politiikkaan vaikeaa. Eivät rahamiehet ja -naiset tue nuoria räväköitä lupauksia, vaan kaltaisiaan. Kun tutkii kansanedustajien vaalirahoitusilmoituksia, huomaa, että yritysraha on ohjautunut pääsääntöisesti ehdokkaille, jotka ovat varmoja sijoituksia: suurten puolueiden ja isojen kaupunkien keski-ikäisiä ja asemansa jo kauan sitten vakiinnuttaneita miehiä. Sen sijaan hyvin harvalla nuorella on sellaisia yhteiskuntasuhteita ja rahoitusmahdollisuuksia kuin keskustanuorten puheenjohtajalla.
ERILAISTEN EHDOKKAIDEN lisäksi paisunut vaalirahoitus asettaa eriarvoiseen asemaan myös erilaiset eturyhmät. Kärjistäen: Vaalirahoittajaa kiinnostavat kauppakeskuksen paikka, yritysten verotus tai ammattiliiton etu. Vaalirahoittajaa eivät kiinnosta pitkäaikaistyötön, opiskelija tai saimaannorppa. Vaalirahoituslain uudistaminen ei sinänsä muuta nuorten poliitikkojen tilannetta. Mutta ainakin rahahanojen tyrehtyminen on heiltä vähemmän pois kuin muilta.
VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
JUKKA TILUS
TOIMITTAJA KOKI
Teron luona kylässä
AUTOMATKA ETELÄ-SAVOON oli jo hyvässä vauhdissa, kun
havahduimme valokuvaajan kanssa epäkohtaan. Meiltä puuttui matkamusiikki! Ei kun kurvaten ensimmäiselle huoltoasemalle. Karkkihyllyn vierestä, huoneenlämpöisten sikspäkkien vasemmalle puolelle asetetusta levyhyllystä ei yllättäen löytynyt yhtäkään Mamban kahdeksasta julkaistusta kokoelmasta. Niiden sijaan, yhtä yllättäen, sieltä löytyi vuonna 1986 julkaistu Mamban kakkoslevy Lauantai-iltana ja vielä edulliseen viiden euron hintaan. Luulen levyn nimikkobiisin olevan ensimmäinen koskaan kuulemani Mamban kappale. Se on tyypillinen Mamba-hitti, hirvittävä tarinallinen runkutus, jonka kevyestä rautalangasta väännetty kitarariffi tarttuu piikkilangan lailla päähän kiinni. Huomasin vihelteleväni kappaletta valokuvaajan ottaessa kuvia Tero Vaarasta hänen kotonaan. Nolostuin. Yritin huomaamatta vaihtaa biisiä. Huulieni välistä alkoi haluamattani kuulua jonkun kauan sitten unohtuneen tunsin liikuttavan minua melodiaa, vaikka en ollut edes kuullut kappaletta aikoihin. Tajusin pääni olevan täynnä Mambaa. Päätin hiljetä. Paluumatkaa takaisin Helsinkiin oli kulunut ehkä neljä minuuttia, kun radio alkoi soittaa Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
M AT T I M A R K KO L A
NUMERON 11 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Soininvaara täsmentää: ruuhkamaksu ei koskisi oman biokaasunsa
tuottavia ns. toisen polven hybridiautoja. RISTO LEHTI > Miina Äkkijyrkkä -puolueelle (MÄJP) tuli kiire vaalimainonnalle, kun puheet ennenaikaisista eduskuntavaaleista alkoivat. TOMI P. SALONEN > Naistutkimuksen opiskelijoiden tekemä lakialoite meni yllättäen läpi.
PAHKIX
> Pitkään jatkuneen sikainfluenssahälyn innostamina lehmätkin
päättivät hankkia osansa sorkkaeläimiin kohdistuneesta huomiosta. H > Maailmanmarkkinahintojen lasku pakotti maidontuottajat keksimään vaihtoehtoista käyttöä lehmilleen. RISTO
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toim itus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoitteenmuutokset ja t ilau k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 il moitusm arkkinoin ti Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin kustantaja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 13/2009 ilmestyy 16.10. Ilmoitusten jättöpäivä on 8.10., järjestöt 7.10. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
> Lue Tero Vaaran henkilökuva sivulta 18.
Ylioppilaslehti 12/09
12/2009 3
#12
8
Tyhmä lama
Taantuma vei mainokset opiskelijahaalareista. Opiskelijat haluavat vakavan työpaikan.
TEEMU GRANSTRÖM
JETSULLEEN
"
Jopa David Beckham -tutkimus saattaa olla monille ihmisille hyödyllisempää kuin reaalimaailman tapahtumista irrallaan olevat kansantaloustieteellisen tutkimuksen haarat."
Tutkija Ville-Pekka Sorsa Britannian hallituksen suunnitelmista lopettaa "hyödyttömän" tutkimuksen rahoitus yliopistoissa, Taloussanomat 25.9.
"
On irvokasta, että kaupungin edustajat ja asuntoministeri ovat keskustelemassa asuntotilanteesta meidän yliopistomme tiloissa. Tapa, jolla valtaajat häädettiin Venetsia-rakennuksesta ilman keskustelua, kertoo siitä, kuinka vähän kaupunkimme johto välittää asunnottomien tilanteesta."
Opiskelijatoiminta-verkoston kotisivut asuntoministeri Jan Vapaavuoren vierailusta yliopistolla
"
Gradun teko on kuin seksi: tarvittaessa valmista tulee nopeasti, mutta silloin palaute voi olla kehnoa."
Tampereen ylioppilaskunnan pääsihteeri Tuure Pitkänen, Aviisi 11/09
"Minusta on kiva ampua kaikella, mistä lähtee kuti. Pitäisikö olla hiljaa ja hävetä?"
Tero Vaara, s. 18
"
On niin hullunkurista, että samalla kun teatterin pointti on juuri kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa, voi teatteriyhteisö kuitenkin olla juuri sitä sosiaalisesti vammaisinta porukkaa."
Kolumnisti Ruusu Haarla, Voima 7/2009
10 Jakkupuku ja kravatti 15
Kolmen kopla
Suomalaiset esikoiselokuvat suurennuslasin alla.
"
22 Bodysseia paljastaa
Harrastukset ja seksi eivät sovi yhteen
Juha Mustosen kuvasi kanteen Teemu Granström
Luonnontieteiden talo 2:ssa rakkauden määritelmän taustaksi kelpaa saniteettiastian käyttöohjetarra. Lukitun oven takana luonnontieteilijä uskaltaa tehdä häpeällisen tunnustuksen: olen rakastunut HUMANISTIIN."
Naistenvessojen kirjoituksista Turun ylioppilaslehti 11/09
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Nova Groupin rannekoru
TARVIKKEET:
tarpeettomiksi käyneitä luottokortteja, sakset, hiekkapaperia, pora, pieniä metallisia korurenkaita.
NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S
1. Leikkaa luottokorteista jännänmuotoisia palasia. Hio reunat hiekkapaperilla.
2. Poraa jokaiseen palaan reikä.
3. Kiinnitä palaset toisiinsa renkailla.
4. Rannekorusi on valmis. Bling-bling!
Ylioppilaslehti 12/09
UUTISET 5
TEEMU GRANSTRÖM
Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Veikko Eranti esittelee vaalikrääsää, jolla opiskelijoita houkutellaan äänestämään.
Osakuntalaiset jyräsivät ehdokasasettelussa
Syksyn edustajistovaaleissa kiistellään, mistä ylioppilaskunnan pitää säästää.
Imperiumin vastaisku
HEI, EI SEN näin pitänyt mennä. Minulle kerrottiin jo sosiaaliantropologian peruskurssilla, että osakuntalaisuus on "vanhentunut" opiskelijoiden järjestäytymisen muoto, jonka ainejärjestöläisyys syrjäyttää. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että imperiumi iskee takaisin. Tietenkään pelkkä määrä ei takaa voittoa. Viime kerralla osakuntalainen ehdokas sai keskimäärin seitsemän ääntä, kun ainejärjestöläisillä vastaava luku oli 25. Aika-ajon jälkeen ennuste on siis ainejärjestöläisten HYAL yli 3 000 ääntä, osakunnat päälle 2 500 ääntä, jos vanhoilla linjoilla mennään. Toisaalta: jos luotetaan pelkkiin pyhiin muuttujiin, HELPin pitäisi saada ehdokasmäärällään liki 3 000 ääntä, eli uskokoon tätä ken haluaa. HELPin ehdokasmäärän kasvu tuli minulle täytenä yllätyksenä. Lieneekö sairaanhoitajien palkkataistelu inspiroinut lääkäreitäkin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tielle. Itselleni poliittisesti orientoituneesta lääkäristä tulee ensimmäisenä mieleen Josef Mengele. Isäni työkaveri tapasi sanoa lääkäreistä, että ensin ne tutkii, sitten ne tappaa.
R E I M A L AU N O N E N
T
Opiskelijademareiden hallituksen ällä massalla osakuntaEhdokkaiden yhteismäärä on puheenjohtaja Matti Niemi. laisia menee väkisinkin kasvanut viime vaaleista noin Osakuntien mukaan järjestöt paljon läpi. Helsingin 14 prosenttia. HYYn Vihreiden eivät ole matkassa kostomielellä. yliopiston ylioppilaskunvaalipäällikkö Senja Laakso uskoo "Periaatteena on, että kaikki nan edustajistoon pyrkii marrastämän johtuvan siitä, että esimervanha pitää jättää taakse ja katsoa kuun vaaleissa alustavien tietojen kiksi uuden ylioppilastalon myötä eteenpäin", kertoo Osakuntien mukaan 362 osakuntalaista, noin ylioppilaskuntapolitiikasta on vaalirenkaan vaalipäällikkö Olli sata ehdokasta enemmän kuin tullut näkyvämpää ja opiskelijalle Nokso-Koivisto. viime vaaleissa. läheisempää. Ehdokkaidensa määrää kasvatti Riviopiskelijaan vaikuttavia huimasti myös oikeus- ja eri päätöksiä on myös edessä. JouYLIOPPILASPOLITIIKKA näyttää lääketieteen opiskelijoiden yhlukuussa edustajisto päättää ensi kiinnostavan entistä useampia. teinen ryhmittymä vuoden budjetista. HELP. Syvin sukellus Ryhmissä uskopuolestaan tuli Opistaankin, että vaalien kelijademareille, joilla keskeiseksi teemaksi on puolet vähemmän nousee ylioppilaskunehdokkaita kuin viime nan talous ja se, mistä RYHMÄ (alustava määrä) 2009 2007 MUUTOS vaaleissa. säästöt revitään. Osakunnat 362 258 +40 % Poliittisissa ryhmissä "Joko lähdetään Pelastusrengas* 131 147 -11 % pelätään, että osakunnostamaan jäsenmaknat ja ainejärjestöt sua törkeän paljon tai Ainejärjestöt 129 112 +15 % lähtevät tilajaosta suisitten lähdetään Maailmanpyörä 120 117 +3 % vaantuneina vaaleihin tekemään isoja leikHELP 75 24 +213 % suojelemaan vain omaa kauksia", linjaa SNÄf 42 51 -18 % etuaan. HELPin puheenjohtaja Opiskelijademarit 32 66 -52 % "Ehdokasmäärän Ted Apter. Tsemppi Group 15 25 -40 % kasvu johtuu sitouOpiskelijademarien Akateemiset piraatit 4 tumattomien järjesMatti Niemi toivoo, töjen keskinäisestä että ennen vaaleja Liberaalinen vaaliliitto 3 2 +50 % kissanhännänvedosta. ryhmät kertovat konkPerussuomalaiset 3 Miksikäs ei, mutta on reettiset ehdotuksensa Liittoutumattomia 2 ylioppilaskunnassa taloudellisen tilanteen Yhteensä 918 804 +14 % vakavampiakin asioita korjaamiseksi. Dema* Kokoomusopiskelijoiden, KD:n Helsingin opiskelijoiden ja Keskuskuin se, kuka saa minreiden linja on, että taopiskelijoiden uusi liittouma on anomassa keskusvaalilautakunkäkin kopin mistäkin jäsenpalveluista ei voi nalta nimen vaihtamista. Vuoden 2007 lukuun ryhmien ehdokaskerroksesta", sanoo säästää, vaan säästöt on määrät on niputettu yhteen.
tehtävä järjestöpalveluista. "Tässä ollaan syvässä suossa, ja sen suon nimi on Leppäsuo. Ongelmat lähtevät sillä millä ne ovat tulleetkin", Niemi sanoo ja viittaa tilojen ulosvuokraamiseen. Ainejärjestöjen vaalipäällikkö Sonja Virta hakisi säästöjä HYYn järjestämistä tapahtumista.
VAALEISSA NÄHDÄÄN myös uusia ryhmiä ja renkaita. Kokoomusopiskelijat ja kristillisdemokraatit ovat lyöttäytyneet yhteen Keskustaopiskelijoiden kanssa. "Keskusta ja kokoomus ovat tehneet hyvää työtä Suomen hallituksessa, miksei toivottavasti myös HYYn hallituksessa", sanoo Kokoomusopiskelijoiden vaalipäällikkö Päivi Pulsa. Vaalien uudet tulokkaat ovat perussuomalaiset, joilta edustajistoon pyrkii kolme ehdokasta, ja Akateemiset piraatit, joilla on kasassa neljä ehdokasta. Piraatit aikovat nostaa teemoiksi muun muassa yliopiston tuottaman tutkimustiedon vapauden ja kurssimateriaalin saamisen verkkoon. "Haluamme nostaa esiin asioita, joihin muut ryhmät eivät ole kiinnittäneet huomiota", kertoo piraattien varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti.
A N T T I J Ä RV I
Ehdokkaat ryhmittäin
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 12/09
Opiskelijahaalarit ovat miljoonabisnes
Oikeustieteilijä saa haalarinsa ilmaiseksi, valtiotieteilijä pulittaa niistä parikymppiä.
U
usien opiskelijoiden haalaritilaukset ovat opiskelijajärjestöjen jokasyksyinen rumba. Samalla se on vakiintunut bisnes, jossa ei käydä nappikauppaa. "Arvelisin, että opiskelijahaalareita myydään noin 20 000 kappaletta vuodessa", sanoo vuosia alalla toiminut Vilho Myllykangas Haalarikauppa Myllykankaasta. Lukuun sisältyvät kaikki opiskelijahaalareita käyttävät yliopistolaisista ammattikorkeakoululaisiin. Virallista tilastotietoa bisneksen suuruudesta ei ole, sillä ala on pirstaloitunut. Mutta pelkästään Haalarikauppa Myllykangas välittää vuosittain noin 4 000 opiskelijahaalaria. Toinen alan suuri toimija Putsiini Oy valmistaa 6 0007 000 haalaria vuodessa. Valmistajien mukaan yksi haalari maksaa keskimäärin noin 50 euroa. Hintaan vaikuttavat kokonaistilauksen määrä, haalareihin tulevat painatukset sekä ylimääräiset lisukkeet, kuten vetoketjulliset taskut ja huput.
SE, PALJONKO haalarin hinnasta jää opiskelijan maksettavaksi, vaihtelee suuresti. Siihen vaikuttavat ennen kaikkea haalareihin myytävät mainokset. Viime vuonna oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö Pykälä pystyi sponsoreiden avulla tarjoamaan haalarit uusille opiskelijoille ilmaiseksi, kun taas esimerkiksi valtiotieteellisen Kannunvalajille jäi sponsoroinninkin jälkeen opiskelijan maksettavaksi 27 euroa. Yrityksille haalareissa
mainostaminen ei ole kallista. Esimerkiksi ison mainoksen kahdensadan valtiotieteenopiskelijan haalariin saa 750 eurolla. Opiskelijajärjestöt pelkäävät mainostulojen laskevan taantuman myötä. "Olemme ennustaneet, että firmat eivät ole yhtä auliita sponsoroimaan opiskelijahaalareita kuin pari vuotta sitten. Emme varmaan ole ainoita, jotka käsi ojossa kyselevät sponsorien perään", Anu Riihiaho kasvatustieteen ja luokanopettajien linjan opiskelijoiden ainejärjes-
töstä Peducasta sanoo. Viime vuonna Peduca sai haalareihinsa viisi sponsoria, minkä jälkeen haalarista jäi opiskelijalle maksettavaksi 15 euroa.
SUVI-MAARIA POUTTU oli
OPISKELIJAJÄRJESTÖT PELKÄÄVÄT MAINOSTULOJEN LASKEVAN TAANTUMAN MYÖTÄ.
viime vuonna hankkimassa Siulan, suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden sekä suomalaisugrilaisen laitoksen opiskelijoiden, haalareita. Poutun mukaan taantuma näkyi merkittävästi sponsoroiden hankinnassa. "Emme saaneet sponssausta juurikaan oman alamme yrityksiltä, mutta ystävien ja vanhempien suhteilla saimme hankittua noin kahdeksan sponsoria, mikä oli todella paljon verrattuna siihen työhön, jonka niiden hankkiminen vaati. Suurin osa sponsoreistamme oli autoalan yrityksiä", Pouttu kertoo. "Jouduimme myös tekemään vapaaehtoistyötä eräillä markkinoilla yhdelle sponsorillemme, jotta he lähtivät mukaan tukemaan haalarihankintaamme." Sponsoroiden jälkeen siulalaisten maksettavaksi jäi 25 euroa per haalari. Koska opiskelijat haluavat saada haalarinsa mahdollisimman halvalla, Vilho Myllykangas Haalarikauppa Myllykankaasta sanoo, että opiskelijat eivät yleensä kysele haalarin valmistusmaan perään. Hänen yrityksensä käyttämät kankaat tulevat Euroopasta ja niiden ompelu tapahtuu Virossa. "Suomessa teettäminen on älyttömän kallista. Haalarin hinta nousisi ainakin kympin verran heti, jos työ tehtäisiin Suomessa."
M AT T I M A R K K O L A
Elämässä riittää tilanteita. Onneksi autamme jokaisessa. Jos olet 18-28 -vuotias, löydät kaikki tarvitsemasi palvelut ja käytännölliset ohjeet nyt yhdestä osoitteesta: op.fi/memo Etua elämään. OP-Pohjolasta.
TEEMU GRANSTRÖM
10
Ylioppilaslehti 12/09
Helsingin yliopiston opiskelijat haaveilevat työstä, jolla on tarkoitus, kertoo Ylioppilaslehden kysely.
T E K S T I N I N N I L E H T N I E M I K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
J
oka aamu töihin astellessasi sinut täyttää motivaatio, joka kumpuaa tunteesta, että vaikutat työlläsi ihmiskunnan hyvinvointiin. Työpäivät täyttyvät kiinnostavista tehtävistä, jotka vievät sinut matkoille ympäri maailman. Työnantajasi luottaa osaamiseesi ja antaa mahdollisuuksia kehittyä. Tällaisesta työstä haaveilee Helsingin yliopiston opiskelija, kertoo Ylioppilaslehden kysely. Eniten opiskelijoita houkuttaa työnantajana valtio. Mielellään työskenneltäisiin myös järjestöissä ja kotimaisissa yrityksissä. Kyselyyn vastasi 400 Helsingin yliopiston opiskelijaa. Vastauksissa korostuu työn mielekkyys ja sen yhteneväisyys omien arvojen kanssa: "Unelmatyöni on työtä, jolla on merkitystä myös yhteiskunnan kannalta. Työ, jossa tasaarvo, kestävä kehitys ja globaali vastuu otetaan tosissaan." "Haluan, että työtä voi tehdä ilman ainaista huolehtimista kvartaalin aikana viivan alle jäävästä saldosta. Miksi netota rahaa, jos vastapainona on oma henkinen romahtaminen. Olen tutkijatyyppiä, ja minusta tieteen tulokset kuuluvat yhteiskunnalle, eikä niiden pitäisi olla kauppatavaraa. Bisnes on jees, mikäli toiminta on eettisesti ja muutenkin kestävällä pohjalla."
Unelmaduuni
2009
joita kyselyyn vastanneet kertovat olevansa valmiita tekemään. Yli puolet vastaajista oli valmiita työskentelemään ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan 3843 tuntia viikossa. Lähes kymmenen prosenttia työskentelisi 4350 tuntia ja yli kuusi prosenttia viettäisi työpaikalla yli 50 tuntia viikossa. "Eikö se ole vähän niin, että jos työ on mielekästä, silloin työ ja vapaa-aika väkisinkin yhdistyvät", Mokka kommentoi.
U
nää ei haluta olla jossain vain töissä. Tämä korostui myös Demos Helsingin viime keväänä työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässä Hyvän työn manifesti -hankkeessa. Kyseessä on selkeä muutos edellisiin sukupolviin nähden, sanoo kehitysjohtaja Roope Mokka. "Työn mielekkyyden vaatimus kuulostaa itsestäänselvyydeltä, TYÖLTÄ mutta on todella radikaalia. VanVAADITAAN hemmat ihmiset ja työnantajat PALJON, MUTTA ovat kauhuissaan ajatuksesta maailmasta, jossa ihmiset valitseSILLE OLLAAN MYÖS VALMIITA vat päivittäisen työnsä ja vaihtavat sitä." ANTAMAAN Työltä vaaditaan paljon, mutta sille ollaan myös valmiita antaPALJON. maan paljon. Kyse voi toki olla siitä, että opiskelijat tietävät nykyisen työelämän joka tapauksessa vaativan paljon. Downshiftaustrendi ei näy työtuntimäärissä,
E
nelmatyö on sisällöltään kiinnostavaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Hyvä palkkaus koettiin kyselyssä näihin asioihin nähden toisarvoiseksi. Työtehtävien kiinnostavuus oli tärkeintä yli 40 prosentille, kun taas palkkaus oli tärkeintä alle kuudelle prosentille vastaajista. Eivätkä yhteiskuntaan halua vaikuttaa vain valtiotieteilijät. Lääketieteen opiskelija kertoo haaveilevansa terveyskeskuslääkärin pestistä, jossa voisi toimia vähintään kymmenen vuotta, jotta oppisi tuntemaan alueen potilaat. "Pääsisin hoitamaan ihmisten arkisia vaivoja ja olisin osaltani kohtaamassa inhimillisesti jokaisen vastaanotolle tulijan hänen elämäntilanteestaan riippumatta. Muokkaisin yhteiskuntaa siihen suuntaan, että myös heikot huomioidaan ja hyljeksitytkin kohdataan ihmisinä." Roope Mokan mukaan yhteiskunnallisessa työssä on uutta imua kaikkialla. "Yhdysvalloissa ajateltiin ensin, että se liittyy Obaman valtaan tulemiseen. Että kaikki innostuivat siitä ja yhteiskunnallinen alkoi olla ihmisistä se mielenkiintoinen juttu eikä niinkään bisnes." Mokka arvelee, että kyse on suuremmasta ilmiöstä kuin uudesta presidentistä. "Pelko siitä, ettei ole oman työpanoksensa herra tuli voimakkaasti esiin nuoremmissa
ikäluokissa. Monimutkaisessa korporaatiossa työtehtävät voivat vaihtua toisiin, omien arvojen vastaisiin." Tulevaisuudessa työnantajien pitää motivoida työntekijöitä yhteiskunnallisuudella, uskoo Mokka. "Pitää olla hyvin selkeä käsitys siitä, mikä on se yhteiskunnallinen hyvä, mihin tämä meidän yritys liittyy. Miten se liittyy yhteiskunnan toimintaan?" Jakkupuku ja kravatti näyttävät JAKKUPUKU kiinnostavan työasuna enemmän JA KRAVATTI kuin tennarit ja huppari. NÄYTTÄVÄT Kukaan vastaajista ei kertonut haaveilevansa julkkiksen ammatisKIINNOSTAVAN ta, joka on esiintynyt usein nuoremTYÖASUNA pien suomalaisten haaveduunitutkiENEMMÄN KUIN muksissa. Hörhöilyä ja luovien alojen hypeTENNARIT JA tystä ei esiinny myöskään avointen HUPPARI. kysymysten vastauksissa. Kukaan ei kerro haaveilevansa markkinointi-, viestintä-, tai mainostoimistotyöstä. Edes perinteisemmät mediaduunit eivät innosta. Alle kolme prosenttia vastaajista valitsi Ylen tai Sanoman työnantajabrändin parhaaksi kahdestakymmenestä vaihtoehdosta. Luovien alojen työpaikat ovat osoittautuneet laman lähestyessä tuulisiksi. Sen sijaan kiinnostus valtiota kohtaan on perinteisesti noussut vastaavissa tutkimuksissa taloudellisesti huonoina aikoina. Kyse saattaa myös olla merkityksen katoamisesta luovilta aloilta, arvelee Mokka. "Ensin ihmiset ajattelivat, että helvetin siistiä! Mulla voi olla tennarit töissä! Teen mainoksia tai muuta, ja se vaikuttaa jotenkin luovalta. Sitten huomattiin, ettei olla yhtään vapaampia, vaikka onkin tennarit jalassa. Joku muu päättää, mitä teen, enkä voi vaikuttaa siihen, mihin tämä homma liittyy." ärjestöihin ja ministeriöihin ei silti välttämättä ole odotettavissa viiden vuoden sisällä valtavaa ryntäystä. Monen opiskelijan unelmaduuneja ei vielä ole edes olemassa. Mokka muistuttaa, ettei olisi mitenkään voinut kymmenen vuotta sitten Helsingin yliopistossa opiskellessaan haaveilla työstä itse perustamassaan ajatushautomossa. "Sellaisia duuneja ei silloin vain ollut." *
J
Ylioppilaslehti 12/09
11
Poseeraus ja maito ovat tuttuja ravitsemusasiantuntija Hanna Kautiaiselle. Hän toimi Maitotyttönä vuonna 2006.
12
Ylioppilaslehti 12/09
Unelmaduuni
2009
Maitonainen
HANNA KAUTIAINEN, 31,
ravitsemusasiantuntija, Valion tutkimus- ja kehitysosasto
Heidän työnsä sinä haluat
"
J
o opiskeluaikoina haaveilin työstä Valiolla. Opiskelin ravitsemustiedettä Helsingin yliopistossa. Sivuaineina minulla oli markkinointi ja funktionaaliset elintarvikkeet. Tämä on iso yritys, jonka tuotteet ovat peruslähtökohdaltaan terveellisiä, joten ravitsemustieteilijälle ei tule eettisiä ongelmia. Tällä koulutuksella voisi olla töissä vaikka pilleriteollisuudessa. Ruokaa on kuitenkin ensisijaisesti parempi syödä, joten tämä oli helpompi valinta. Valion markkinoinnin ravitsemustiimi tulee ravitsemustieteen opiskelijoille tutuksi, koska se tekee runsaasti heille näkyvää viestintää. Itsekin ajattelin, että Valion markkinointi olisi tosi kiva työpaikka. Valmistumisen jälkeen tieni vei töihin Maito ja Terveys -yhdistykseen. Runsas vuosi sitten Valiolle avautui paikka tutkimus- ja tuotekehitykseen. Hain sitä, kun markkinointiin ei vaikuttanut vapautuvan paikkoja. Pääsin haastavaan työhön, jossa ei jäädä paikoilleen, vaan mennään koko ajan eteenpäin. Tuen työssäni tuotekehitystä ja suunnittelen ja toteutan tiedeviestintää. Muokkaan siis tuotteidemme takana olevaa tutkimustietoa selkeään ja helposti lähestyttävään muotoon asiantuntijoille, kuten lääkäreille. Viime vuonna tein esitteitä terveystuotteista ja erikoistuotteista. Vastuullani on myös Nutrifocus-lehti, joka ilmestyy pari kertaa vuodessa. Seuraan tiiviisti Euroopan elintarvikeviranomaisen ravitsemus- ja terveysväitteiden hyväksymisprosessia. Niihin perustuvat jatkossa elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen väitteet. "
Näin saat Hanna Kautiaisen duunin:
> Luo suhteita työnantajiin jo opiskeluaikana. "Kannattaa hakea harjoittelupaikkaa tai graduaihetta talosta. Olen kuulemma osastollani ensimmäinen, joka on otettu suoraan vakituiseen työhön ilman, että on tehnyt harjoittelua tänne." > Ole laaja-alainen. "Yritysmaailmassa pääsee harvoin tekemään puhtaasti vaikkapa ravitsemusalan töitä. Siihen liitetään aina jotain muuta, omalla kohdallani esimerkiksi lehdentekoa." > Ole valmis uusiin tehtäviin. "Työtehtävät yrityksen sisällä saattavat vaihtua. Siihen pitää olla valmiuksia tai ainakin motivaatiota. Mikään ei ole vakituista, vaikka vakituisessa työsuhteessa onkin."
Työmatkojen välissä Tytti Vartiainen työskentelee Suomen Punaisen Ristin keskustoimistolla Tehtaankadulla.
Maailmanparantaja
TYTTI VARTIAINEN, 34,
kansainvälisen avun suunnittelija, Suomen Punainen Risti
"
O
piskelin Turun yliopistossa pääaineenani valtio-oppia ja suuntauduin kansainvälisiin suhteisiin. Sivuaineina luin kansainvälistä oikeutta ja poliittista historiaa. Nyt teen kansainvälistä työtä, joten olen unelma-ammatissani. Koordinoin Suomen Punaisen Ristin avustusohjelmia KeskiAasiassa, Euroopassa, Venäjällä, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Teen hankehakemuksia, hallinnoin ja monitoroin hankkeita sekä raportoin rahoittajille. Tyypillisenä työpäivänä kirjoitan paljon ja vastailen sähköposteihin. Hankehallintoon käytän työaikaani
myös joka päivä. Jos meneillään on rahoitushaku, kirjoitan hakemuksia. Muulloin suunnittelen hankkeita tai kirjoitan raportteja. Teen vuosittain 510 monitorointi- ja kokousmatkaa alueille, joilla toimimme. Olen työskennellyt nykyisessä tehtävässäni vuodesta 2007. Aiemmin työskentelin projektiassistenttina ulkoministeriön Kroatia-deskissä. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan työskentelin EU-puheenjohtajuussihteeristössä. Sitä ennen asuin muutamia vuosia Espanjassa. Opiskelin kieltä ja olin töissä muun muassa kansainvälisessä lakiasiaintoimistossa. Järjestötyössä pitää olla valmis tekemään paljon töitä ja joustamaan työajoissa, mutta toisaalta saa tuntea
tekevänsä työtä, jolla on merkitystä."
Näin saat Tytti Vartiaisen duunin:
> Opiskele kieliä ja vietä aikaa ulkomailla. "Työharjoittelussa ja opiskelijavaihdossa saa kansainvälistä kokemusta ja oppii toimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa." > Hanki järjestökokemusta. "Itselläni on sitä aika vähän, mutta se olisi aluksi helpottanut työtä täällä. Jos on kiinnostunut työstä Punaisessa Ristissä, kannattaa hakea nuorisodelegaattikurssille, joita järjestetään vuosittain." > Hallitse talousasiat. "Yrittäjäperhetaustastani on ollut hyötyä. Toki talousasioita voi ja kannattaa myös opiskella."
Hanna Kautiainen rakastaa ravitsemusalaa.
Ylioppilaslehti 12/09
13
Ulkoasiainsihteeri Juha Mustonen tunnetaan myös Jutta Urpilaisen miehenä.
Juhlavasti virkamies
JUHA MUSTONEN, 37,
ulkoasiainsihteeri, ulkoministeriö
"
L
ukioaikana pääsin lääninhallituksen järjestämälle leirikoulumatkalle Tansaniaan. Sieltä sain kipinän kansainvälisiin kysymyksiin. Matka laajensi maailmankuvaani ja herätti kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten kehitystä voi viedä. Sen jälkeen olen toiminut nuoriso- ja kansalaisjärjestöissä kansainvälisten asioiden parissa. Opiskelin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä valtio-oppia suuntautumisvaihtoehtona kansainväliset suhteet. Sivuaineina minulla olivat johtamisen opintokokonaisuus, EUopinnot ja kehitysmaatutkimus. Toisen opiskeluvuoteni jälkeen lähdin kesäksi Brysseliin Eurooppahenkisen nuorisojärjestön palvelukseen. Kiinnostuin EU:sta, jonka jäsen Suomi ei vielä ollut. Perustimme kavereideni kanssa Suomeen järjestön, joka nykyään kulkee nimellä Eurooppa-nuoret. Olen työskennellyt Euroopan parlamentin palveluksessa, YK:n nuorisotutkimusprojektissa ja viimeisimpänä presidentti Martti Ahtisaaren toimistolla CMI:llä. Viisi vuotta sitten hain ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille eli Kavakuun. Sen jälkeen olen ollut ministeriössä.
Yksikköni koordinoi Suomen vaikuttamista EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Laadimme kaksi kertaa viikossa ohjeet Suomen suurlähettiläälle EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa. Pohdimme, miten EU:n tulisi Suomen mielestä toimia esimerkiksi Afganistanissa ja Länsi-Balkanilla. Olen ollut hyvin tyytyväinen valintaani. Työni on todella mielenkiintoista ja monipuolista. Olen työskennellyt nykyisen tehtäväni lisäksi viestintäosastolla, Washingtonin suurlähetystössä ja YK-yksikössä. Siinä, että saa olla mukana Suomen etujen ja tavoitteiden ajamisessa, on tiettyä juhlavuutta, joka motivoi tekemään työtä. "
Näin saat Juha Mustosen duunin:
> Opiskele kansainvälisiä aineita. "Opintoni tukevat kansainvälistä työtä." > Hakeudu kansainvälisiin tehtäviin järjestöissä. "Järjestötoiminnan kautta saa toisenlaista perspektiiviä asioihin ja oppii sosiaalista kanssakäymistä." > Hanki kansainvälistä työkokemusta. "Monipuolinen kansainvälisten asioiden harrastaminen sekä työssä että vapaa-ajalla auttaa Kavakuun pääsyä. Taustallani olen saanut enemmän irti ulkoministeriöstä ja olen voinut tuoda tänne uudenlaista kulttuuria." *
14 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 12/09
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
CHRISTIAN SVANES KOLDING
Jäähyväiset Kalliolle
Ilmari Pohjola sai tarpeekseen Tokoinrannan kiroilevista sorsista.
TEEMU GRANSTRÖM
H
Kirjailijatkin lenkkeilevät, Kapakkakerhossa kerrotaan.
Pe 2.10.
AVOIMET OVET. Tutustu opinahjoosi taidehistoriallisella kävelykierroksella. Tunnin kierros yliopiston päärakennuksen taideaarteisiin starttaa päärakennuksen portailta klo 13, 14 ja 15.
LOST AND FOUND. Koko viikonlopun keskustan ravitsemusliikkeissä kestävä Helsinki Hip Hop Festival alkaa tokiolaissyntyisen turntableistin dj Krushin ja teksasilaisen Traen johdolla Virgin Oilissa, Mannerheimintie 5. Liput 30/33 .
La 3.10.
TAIDETTA SEINILLE. Nykytaiteen myyntinäyttely Art Fair Suomi 2009 pitää oviaan auki vielä tämän viikonlopun Kaapelitehtaalla. Tallberginkatu 1 b & c, lasu klo 1216. Vapaa pääsy.
Ma 12.10.
elsinginkadun Alkon edessä maleksii ryvettyneiden kerho. Kun viereisestä rapusta astuu sisään, nousee verkkohissillä viidenteen kerrokseen ja soittaa ovikelloa, oven avaa muusikko Ilmari Pohjola. Kalsaripaidassaan, Adidas-verkkareissaan ja aamutohveleissaan Pohjola näyttää siltä kuin olisi juuri herännyt, vaikka kello on jo yksitoista. Vielä sopii haukotella. Miehen uusi bändi Pohjolan Ilmari on vasta julkaisemassa ensimmäistä levyään Enkä mä rakasta ketään, joka kertoo tarinoita Tuomari Nurmion ja Lännen-Jukan hengessä. "Levyn syntyyn vaikutti valtavasti Kallio ja se, että olen asunut täällä ison osan aikuisuutta. Täällä outoja kaduntallaajia riittää", Pohjola sanoo.
UUDEN LEVYN teksteissä
Ke 7.10.
KIERRÄ JA KAADA. Ravitsemusliikkeet tulevat tutuiksi perinteisessä Limeksen Approssa. Varokaa huojuvia tohtoreita! Jatkot Royal Onnelassa, Fredrikinkatu 48. Liput 8/10 . JUOKSE VILLI LAPSI. Populaarikulttuuriyhdistys Choruksen Nynny-klubit ja Musakoulu saavat jatkoa Kapakkakerhonimisestä keskustelutilaisuudesta. Ensimmäisessä Kapakkakerhossa kirjailijat Juha Itkonen, Miika Nousiainen ja Riikka Pulkkinen keskustelevat juoksemisesta. Cafe Aula Bar, Malminrinne 2, klo 1921. Vapaa pääsy.
SÄÄDÖT KUNTOON. Ylioppilaskamerat ry järjestää kurssin järjestelmäkameran käytöstä. Ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen info@ ylioppilaskamerat.fi. Ylioppilaskameroiden toimisto, Hietaniemenkatu 14 a, klo 19.30 21.30. Hinta 15 .
Ti 13.10.
TALSI KALLIOSSA. Kallion ylä- ja alamäkiin tutustutaan Lähityöhankkeen järjestämällä kävelyllä, jolla tarkkaillaan alueen kaupunkikuvaa Sörnäisistä linjoille. Kävely alkaa William K:n edestä, Helsinginkatu 2, klo 18. Sen jälkeen pidetään keskustelutilaisuus alueen turvallisuudesta ja viihtyvyydestä Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28. Vapaa pääsy. VALTIO KIINNOSTAA. Väittävät, ettei Suomi ole enää demokratian mallimaa, vaan täällä poliitikot ja virkamiehet ovat ostettavissa. Sitoutumaton vasemmisto purkaa tuskaansa Vanhan Kuppilassa, Mannerheimintie 3, klo 19. Vapaa pääsy.
POHJOLA ON pyörinyt musiikkipiireissä jo niin pitkään, että on vaikea uskoa hänen olevan vasta 29-vuotias. Jo poikasena hän liittyi ensimmäistä levyään valmistelevaan Ultra Brahan. Arka, totinen ja siloposkinen pasunisti päätyi yhteen itsetietoisten Kallion ilmaisutaidonlukion kasvattien kanssa. "En pysynyt niiden jutuissa oikein mukana", hän myöntää. "Viriilinä poikana sitä olisi halunnut säpinää tyttöjen kanssa, mutta keikkapaikoilla ei ollut omanikäisiä tyttöjä. Ja jos olikin, en uskaltanut tehdä mitään." Ilmari Pohjola kuuluu tunnettuun Pohjoloiden muusikko-
sukuun. Työkseen hän soittaa pasuunaa jazzyhtyeissä ja kotimaisten artistien levyillä. Sitten on miehen omat taiteelliset projektit, englanninkielistä rockia soittava Silvio ja uutuutena sen leikkimielisempi suomalainen serkku Pohjolan Ilmari. Miehen itsensä lisäksi yhtyeeseen kuuluvat rumpali Tuomas Timonen ja basisti Joonas Riippa.
liikutaan humalanhuuruisissa tunnelmissa, ryvetään sängyn pohjalla ja heristellään nyrkkiä jumalalle. Kertoja on kuvitteellinen. Pohjola potkii mieluummin jalkapalloa kuin hilluu baareissa. "Teksteissä on omaa sielunmaisemaani mutta romanttisesti väritettynä. Musiikki on yksi keino käsitellä elämän ristiriitoja tunnetasolla." Mutta miksi mies, joka on lähipiirissään nähnyt alkoholin aikaansaannokset, kirjoittaa kapakkaromantiikkaa? "Epätoivon romantisointi voi olla merkittävää. On hirveän olennainen asia, että ihmisen elämään saadaan tarina ja merkitys", Pohjola sanoo. "Sen huomaa kadullakin, kun kuuntelee spurgujen juttuja. Kun elämässä ei ole enää mitään, kaikki jutut ovat tunne- ja merkityspitoisia."
BIISISSÄ Tokoinrannan sorsat haa-
KUKA?
ILMARI POHJOLA, 29 > Opiskelee Helsingin yliopistossa lastentarhanopettajaksi, mutta ei usko valmistuvansa. > Yöpöydällä Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän. > Vuonna 2010: "Mulla on oma tontti jossain hevonkuusessa ja rakennan sinne lautamökkiä."
veillaan elämästä Helsingin ulkopuolella: "Jos olisinkin syntynyt maan korvessa ja pysynyt kaukana kaupungista. Jos olisinkin metsästänyt koirilla noita pulleita kiroilevia sorsia, enkä haistellut pultsareiden virtsan katkua." Entä sitten? "Se on fantasia, romantisoitu kuva. Enhän oikeasti pystyisi asumaan maalla", Pohjola nauraa. Kallion mies kuitenkin jättää. Uusi koti on jo löytynyt Herttoniemestä. Siellä on sentään metsää ja vähemmän pultsareita.
A N T T I J Ä RV I
Tein aivomusiikkia
ISTUN PIMEÄSSÄ huoneessa vanhalla hammaslääkärintuolilla. Päähäni on laitettu aivokäyttäytymistäni mittaava panta. Vähemmästäkin tulee mieleen Kellopeli Appelsiinin ehdollistamiskohtaus. Kaiuttimista alkaa kuulua häiritsevää ääntä, ihan kuin kaikki kodinkoneet menisivät tilttiin yhtä aikaa. Voimakkaat valot sykkivät. Tehtäväni on olla rauhallisesti paikoillaan. Yhtäkkiä joku hipelöi hiuksia-
Pe 9.10.
PALUU IMPIVAARAAN. Kansalliskirjailijaamme Aleksis Kiveä juhlitaan seminaarissa, joka klo 1314.30 lupaa näkökulmia Nummisuutareista Joyceen. Klo 15 alkaa Nälkäteatterin esitys Kihlaus. Helsingin yliopiston pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4 krs. Vapaa pääsy.
ni ja hieroo hartioitani. Nainen valkoisessa paidassa istuu eteeni ja tuijottaa minua intensiivisesti silmiin. Melu taustalla voimistuu. Nainen poistuu, mutta palaa pian takaisin. Nyt hänellä on mukanaan hohtava tarjoilulautanen täynnä epäilyttäviä tutkimusvälineitä. Mihin meninkään laittamaan nimeni alle? Nainen koputtelee jalkapohjiani, raapii terällä kynnenalusiani, kaataa kuumaa kahvia suuhuni.
Jos huudan kovalla äänellä "riittää", kokeilu loppuu. Teatteritaiteen laitoksen tutkimusryhmän johtaja Marko Alastalo, onko aivomusiikkilaboratorio taidetta vai tiedettä? "Se on taiteellista tieteentekemistä. Aivosähköstä musiikin tekeminen on taas tulossa trendikkääksi." Lopputuloksen voi kuulla osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi.
M AT T I M A R K K O L A
BLAAH
Kiasman syksyn päänäyttely on sveitsiläisen videotaiteen supertähdeksi kutsutun PIPILOTTI RISTIN kokonaistaideteos. Visuaalisesti se muistuttaa keskiluokkaista vaihtoehtoa kemialliselle unelle.
AASIAKAS EI OLE KOSKAAN OIKEASSA,
Jos ei kulttuurijournalismin kuolema niin ainakin KULTTUURIKUTISTUS uhkaa. STT lakkauttaa kulttuuritoimituksen ja Yle Kulttuuriuutiset. julistaa Lauri Laamasen kirjan nimi. Eivät muuten ole myöskään ne urpot, jotka eivät tajua, ettei nettisivusto toimi kirjana. Basement Jaxx ei ole koskaan pettänyt, mutta vierailijoita vilisevällä SCARS -albumilla kaksikon hulluttelu tuntuu lattealta ja biisit perusjumputukselta.
16 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 12/09
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KOLUMNI
Kleptokratian aakkoset
Saatanallinen Vladimir Putin teki Venäjästä takapajulan.
LAITINEN
Tehdään se yksissä tuumin
SYKSYN SAADESSA mietin, mikä on maailmassa epäseksik-
V
ladimir Putinin hallituskauden Venäjällä riittäisi sovittamattomia vääryyksiä jokaiselle sormelle, mutta Boris Nemtsov ja Vladimir Milov ovat varmuuden vuoksi päättäneet ottaa varpaatkin mukaan. Vedenpitävästi todistettavien rikoksien ohella Putinismi ja Venäjän rappio -pamfletti vilisee epämääräisiä syytteitä, joita tasoitellaan arveluin ja varauksin. Salainen palvelu pimittää tietoja Putinin lähipiiristä. Putinin
Boris Nemtsov ja Vladimir Milov: Putinismi ja Venäjän rappio. Into 2009.
mella diplomaattiset ponnistelut sortumalla alatyyliseen pietarilaiseen katukieleen. Hetkittäin on pakko ajatella, olisiko näin ylivoimainen mies voinut halutessaan laittaa maansa ongelmat kuntoon.
KUN TEKIJÄT ryhtyvät maalailemaan kuvaa aggressiivisesta Kiinasta, joka modernien aseittensa turvin hyökkää päivänä minä hyvänsä takapajuiselle Venäjälle, länsimaalainen lukija jo kiemurtelee penkissään. Kenelle tämä paasaus on suunnattu? Tietenkin venäläiselle äänestäjälle ja länsimaiselle rahoittajalle, kuten oikean ohjelmanjulistuksen tuleekin. Tekijät julistavat olevansa Venäjän ainoa vaihtoehtoliike, joka hakee muutosta politiikkaan. Mutta mitä he ehdottavat valtion- ja kansantalouden korjaamiseksi? Liberalismia, paluuta Jeltsinin ajan onnenpäiviin, Venäjän talousohjelmiin vuodelta 1997. Venäjän talouden ongelmat ovatkin liiassa markkinoiden sääntelyssä. Nemtsov ja Milov ovat harvinaisia lintuja lama-ajan maailmassa: vapaan markkinatalouden viimeiset apostolit.
J A M I J Ä RV I N E N
SUOMESSA ON ENEMMÄN ASFALTOITUJA TEITÄ KUIN VENÄJÄLLÄ.
tukijoukkoja rahoittaa "salainen kassa". Mikä ettei mutta hyvään argumentointitapaan ei kuulu esittää todisteiden puuttumista todisteena salajuonesta. Lukija uskoo vähemmälläkin, että itänaapurissa on jotain hämärää meneillään.
KRIISISTÄ SINÄNSÄ ei ole erimie-
lisyyksiä. Venäjän taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuspoliitti-
set ongelmat ovat ilmeisiä. Nemtsov ja Milov mässäilevät yksityiskohdilla: päällystettyjen teiden vähyydellä (Suomessa on enemmän asfaltoituja teitä kuin Venäjällä), kehitysmaatasoisella elinajanodotteella (miehet kuolevat 59-vuotiaina) ja oikeusistuimien ennalta-arvaamattomuudella (yhtiöiden verovelkoja on annettu anteeksi, kun Gazprom on ostanut ne). Tuloerot ovat Venäjällä pahemmat kuin Afrikassa ja verorahat käytetään talouden elvyttämisen sijasta oligarkkien tukemiseen. Kaiken takana väijyy hämähäkki-Vladimir, joka omaa etua tavoitellakseen on huolellisesti luonut kaikkien aikojen kleptokratian. Demonisointi on pamfletissa ylitsevuotavaa: Putinia verrataan jopa Saddam Husseiniin. Inhimillisiä ominaisuuksia Putinissa ei juuri nähdä ellei sellaiseksi lasketa hänen taipumustaan tur-
käintä. Keksin vastauksen verrattain helposti. Konsensus. Alituinen nujakointi saattaa viedä voimat, mutta yksimielisyys ja ennalta-arvattavuus, ne vievät halut. Suomalaisia soimataan usein siitä, että häpeilemme aloitteellisuutta emmekä uskalla kertoa mielihaluistamme. Se johtaa yhteen yhteiseen totuuteen. Yksioikoinen väite piilottaa todellisuuksien kirjon. Suomalaisesta kulttuurista kun kuullaan joka iikkaa citykanista syrjäkyläläiseen löytyy yleensä kaksi mielipidettä: massan ja eliitin mielipide. Edellinen näkyy myyntiluvuissa, jälkimmäinen mediassa.
ELIITTI MUODOSTAA oman mielipiteensä konsensushenges-
WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI
"
sä, samoin massa. Mielipiteitä suitsivat säännöt ja totuudet, joita kenenkään ei tule mieleen kyseenalaistaa: Takelteleva miesrokkari on älykäs. Eläimestä ja naisesta kertova sarjakuva on oivaltava kuvaus heteroparisuhteesta. Hyvistä mediasuhteista nauttiva kuvataiteilija on virkistävä, vaikka hänen aiheensa ovat loppuun kaluttuja. Alkujaan länsilappilaisen orkesterin solisti pysyy nuotissa. Kuului sitten massaan tai eliittiin, taiteilijan ja yleisön suhde on ennalta määrätty, ja yleisölle lankeaa yleensä miellyttäjän rooli. Olen nähnyt indiekeikan kuulijoilla niin hartaita kasvoja, että on silkka ihme, ettei kolmannes heistä ole puhjennut puhumaan kielillä. Sääntöjä ja totuuksia, samaa vanhaa, mutta ei yllätyksellisyyttä, ei leikkisyyttä eikä kiusoittelevaa härnäystä. Hekuma ja jännite uupuvat myös massan ja eliitin mielipiteiden väliltä, joiden lupaava vastakkainasettelu jäähtyy haaleaksi. Mielipiteet syntyvät toistensa tietoisina negaatioina: Teennäiset hienostelijat ja mauttomat moukat ei"TEENNÄISET vät koskaan kohtaa. HeiHIENOSTELIJAT dän ei tee mieli.
OLEN KULTTUURIIN perin
Pelko myrkyttää kaupunkikulttuurin. Siksi sitä vastaan on tärkeä kamppailla."
Ilona Reiners, Anita Seppä & Jyri Vuorinen (toim.)
Platonista Tolstoihin
ESTETIIKAN KLASSIKOT
Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta.
PELKOKIERRE
Hille Koskela
JÄLKEEMME VEDENPAISUMUS?
Ilmastonmuutoksen ja merien suojelun ekologiset kynnysarvot
Jari Lyytimäki
ikävystynyt. Käyn ennalta arvaten niissä näyttelyissä, esityksissä ja konserteissa, joissa odotan itseni käyvän. Pari viikkoa sitten kulttuurielämäni asteen verran piristyi, kiitos yllätyksetöntä sinänsä teatteriohjaaja Kristian Smedsin. Odotin Kansallisteatterissa esitettävän Mental Finlandin olevan rutiininomainen lauantai-illan riento, mutta toisin kävi. Smedsin teksti oli luokatonta, se vilisi mautonta huumoria ja itsestään selviä vitsejä. Olin pöyristynyt ja vakuuttunut, että esitys oli kautta aikain huonoin kulttuurikokemus. Kiusaannuin, oikein hävetti. Lämpenin kuitenkin nopeasti. Smeds piikittelee yleisöä! Tämä on uutta. Ihanaa, ilku, ivaa! Tee se vielä! Saamalla yleisön nauramaan kömpelölle käsikirjoitukselle Smeds osoitti, että se ei eroa mitenkään Uuden iloisen teatterin tai Komediateatteri Areenan yleisöstä. Huomio oli virkistävä.
JOH A N NA L A I T I N E N
Kirjoittaja on kustannustoimittaja.
JA MAUTTOMAT MOUKAT EIVÄT KOSKAAN KOHTAA."
ENNEN
NYT
Lyyra-kortilla saat kaikista Gaudeamuksen kirjoista 20% alennuksen Kolmen sepän kirjakaupassa ja 15% alennuksen
Kutsumme Sinut Helsingin kirjamessuille Nouda omasi pois!
Kutsu!
Hatten är din
Vuoden 2000 suosittu nettimeemi. Väärinkuulemiseen perustuva hassuttelu, jossa alun perin libanonilaiseen kansanlauluun on tekstitetty eriskummalliset ruotsinkieliset sanat.
Niilin hanhet
Syksyn 2009 suosittu nettimeemi. Väärinkuulemiseen perustuva hassuttelu, jossa alun perin turkkilaiseen iskelmään on tekstitetty eriskummalliset suomenkieliset sanat.
18 PROFIILI
Ylioppilaslehti 12/09
Vaaranm
TERO VAARA ON VIIHDETÄHTI, JOHON MAHTUU MONTA EPÄILYTTÄVÄÄ ELEMENTTIÄ.
Mamba-tähti asuu yksin suuressa talossaan. Sen ikkunasta avautuu suomalainen unelmamaisema.
20 OMAT
Ylioppilaslehti 12/09
TEEMU GRANSTRÖM
SEUTULIPPUMATKAILUA
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: sami.takala@welho.com.
Landelle tunnissa
Lanta löyhkää ja valkoapilat kukkivat Vantaan reunalla.
K
apea tie kumpuilee ylös alas. Yök! Tässähän tulee pian paha olo. Reitti on kuin vuoristorata, joka poukkoilee niittyjen, peltojen ja metsien halki. Bussi jättää päätepysäkille. Nenässä haisee lanta. Vaikka maaseudun maisemiin pääsee vain seutulipun hinnalla, tuntuu, että KeskiSuomeen vievään pendolinoonkin on helpompi hypätä kuin bussiin, jonka tuulilasissa lukee Reuna. Hiljaista on myös kylän raitilla, vaikka on viikonloppu. Reunalaiset taitavat viihtyä omilla terasseillaan: alue on täynnä somia omakotitaloja puutarhoineen. Jossain säksättää ruohonleikkuri. Kirjastoauto pyörähtää maanantaisin, joten sivistykseltäkään ei voi välttyä.
ULKOPUOLISELLE alue ei tar-
SAMI TAKALA
REUNASSA ON kaikkea kivaa, mitä maaseudullakin. Ohi ajaa traktori, puimuri siistii peltoa, tien varressa on hevosenkengän jälkiä. Ihka aito kyläkauppakin löytyy. Siellä toimivat posti ja veikkauspiste. Terassin puutarhatuolilla jäätelöä tuhoaa yksinäinen pikkupoika. Kaupan valikoima on pieni, mutta turistille riittävä. Sisään astuessa tervehditään iloisesti ja pois lähtiessä saa hymyn kaupan päälle.
Suuri osa työpaikoista täytetään suhteilla.
Puskaradion kautta duuniin
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka saat töitä suhteilla reilusti.
INFO
Reuna
> Mikä: Sijaitsee nimensä
mukaisesti Vantaan reunalla, Nurmijärven rajalla. > Mitä: Traktoreita, metsää, hevosia ja kyläkauppa. > Miten: Elielinaukiolta bussilla 474A noin tunnissa. > Koska: Koska vain. > Kenelle: Rauhaa kaipaaville ja hevoshulluille. > Kivaa: Lannan haju. > Tyhmää: Missä aamiaismajoitus? Tai kesäkahvila?
joa juuri mitään. Maisemat ja hajut kuitenkin rentouttavat. Reunassa on kaksi isoa hevostallia, joissa hirnuu parikymmentä tammaa ja oria. Hevoshullut saattavat hyvällä säkällä päästä paijaamaan hevosen harjaa. Sekin on tosin varmempaa Ruskeasuon tallilla Helsingissä. Jos matkalle haluaa enemmän sisältöä ja on valmis maksamaan bussimatkasta vähän enemmän tai jalat kantavat, voi samalla reissulla käydä tsekkaamassa Aleksis Kiven synnyinmökin Nurmijärven Palojoella. Sinne on Reunasta neljä kilometriä.
S A M I TA K A L A
J
Ylioppilaskunnan Soittajat ry:n
sääntömääräinen syyskokous järjestetään Vanhan Ylioppilastalon musiikkisalissa ke 14.10. klo 19:30 alkaen. Kokouksessa mm. valitaan hallitus ja virkailijat kaudelle 2009-2010, hyväksytään uudet jäsenet, päätetään kevään 2010 konserttiohjelmisto, vahvistetaan kauden 2008-2009 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä kauden 2009-2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio.
äikö unelmien kesäduuni saamatta? Ei ihme, sillä suurimmasta osasta et koskaan kuullutkaan. Ne menivät suhteilla. "Suurin osa uusista työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja, jotka eivät koskaan tule julkiseen hakuun. Niistä noin 7080 prosenttia täytetään suhdeverkostojen kautta", arvioi Helsingin yliopistosta valmistuneiden työllistymistä tutkinut aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimus antaa pönkitystä väitteelle: työnantajien mielestä puskaradio on paras rekrytointikanava. On helppo tuudittautua uskoon, että suhdeverkostojen avulla etenevät vain laiskimmat työjuhdat ja toimitusjohtajan sydänkäpyset. Henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluyritys Academic Workin konsulttipäällikkö Tuulikki Rautiaisen mukaan katkeroituminen ei kuitenkaan kannata:
"Harvoin kukaan saa töitä pelkällä pärstäkertoimella. Ei kenelläkään ole varaa palkata ammattitaidotonta työntekijää", hän muistuttaa. "Mutta jos tehtävään saapuu 500 hakemusta ja kuulen yhdestä henkilöstä jotakin positiivista, katson hänen tietonsa läpi."
SUHDEPELIN AVULLA napattu työmyyrä on yrityksille taloudellinen ja sosiaalinen lottovoitto. "Jos ei tarvitse käydä läpi raskasta rekrytointiprosessia, säästää aikaa ja rahaa", selittää erikoistutkija Arja Haapakorpi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Suhdeverkostoihin perustuvaan palkkaamiseen liittyy usein samankaltaisuuden suosiminen: insinöörit palkkaavat insinöörejä ja ekonomit ekonomeja. Näin varmistetaan, että tulokas sopeutuu työporukkaan. Verkostojen käyttö on perusteltua, mutta ei ongelmatonta. Haapakorpi epäilee, että kont-
Reilun ihmissuhdekaupan ABC
> Nauti opiskelijaelämästä:
ainejärjestötoiminnasta, alumni-illoista, yritysvierailuista ja tiedepäivistä. > Tee töitä opintojen ohessa. Jokainen kontakti työelämään kannattaa. > Kun etsit duunia, hyödynnä puskaradiota. Pyydä tuttuja vinkkaamaan, jos he kuulevat avoimista työpaikoista. > Tutustu myös itseäsi vanhempiin opiskelijoihin. He kuulevat avoimista paikoista ennen sinua.
Lähde: Academic Work
3 500 euroa käteen ilman työhaastattelua
"JO SÄHKÖISESSÄ hakukaavak-
HAETTAVAKSI JULISTETAAN HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN
OPINTOSTIPENDIT
Stipendejä jaetaan enintään 33 kpl ja yhden stipendin suuruus on 950 euroa. Stipendejä voivat hakea Hämäläis-Osakunnan varsinaiset jäsenet, jotka ovat olleet jäseninä vähintään yhden (1) vuoden. Hakukaavakkeen, jossa on luettelo tarvittavista liitteistä, saa osoitteesta www.hys.net, sekä Hämäläis-Osakunnan kirjastosta tai Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistosta Urho Kekkosen katu 46 A, 00100 Helsinki, klo 9.00 16.00. Hakemukset liitteineen on palautettava Hämäläis-Osakunnan kirjastoon tai Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistoon 16.10.2009 klo 14.00 mennessä.
keessa kysyttiin, onko sukulaisia töissä", muistelee nykyisin kampanjakoordinaattorina työskentelevä Tapio, 28. Hän sai ensimmäisen kesätyöpaikkansa 15-vuotiaana sellutehtaalta isänsä kautta. "Sellu- ja paperitehtaissa työskentelevien työsuhde-etuihin kuuluu, että lapset otetaan automaattisesti kesätöihin." Sisäpiirin suosiminen ei ihmetytä, sillä alan palkat ovat muhkeita. "Ylitöitä sisältävässä kolmivuorotyössä palkka kipusi yliopisto-opintojen alussa 3 500 euroon."
ELLI PÄÄSI kaverinsa kautta helsinkiläisen lakiasiaintoimiston junior traineeksi. 21-vuotiaan oikeustieteen opiskelijan ystävä oli töissä samassa yrityksessä, joten Elli mainitsi tuttavuudesta työhakemuksessa. "Kaverini oli sanonut minun olevan hyvä tyyppi, kun haastattelija oli kysellyt minusta", hän tietää. Ellillä on aavistus siitä, miksi ainejärjestötuttu oli auttanut työpaikan metsästämisessä: "Junior traineet tekevät paljon yhteistyötä, joten hyvä porukka on tulosten kannalta tärkeässä osassa."
torirottien identtisyys voi koitua kohtalokkaaksi: samankaltaisen ajattelun vuoksi ei enää huomata potentiaalisia asiakasryhmiä tai tuotteita. Tasa-arvoista ihmissuhderuletti ei myöskään ole. "Yhteiskunnallisesti arvostettujen ja tunnettujen sukujen jälkeläisillä on etulyöntiasema työmarkkinoilla", hän kertoo. Vaikka ei polveutuisikaan akateemisista eliittijuurista, vielä ei kannata lyödä hanskoja tiskiin. "Työvoimapulasta kärsivillä aloilla suhdeverkostoilla ei ole niin suuri merkitys, kuin niillä aloilla, joilla riittää tekijöitä", Haapakorpi lohduttaa. "Verkostojen merkitys riippuu työn luonteesta: it-alalla osaaminen menee kontaktien edelle, kun taas kaupallisilla aloilla persoona on tärkeässä osassa."
H E I D I KO N K K A
Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto; Arja Haapakorpi, Jyri Manninen & Paula Paasto: Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla; Yrjö Palosuo: Työllistymisen ja työllistämisen edellytykset.
Ylioppilaslehti 12/09
OMAT 21
BODYSSEIA
Onko elämäsi täynnä ylivoimaisia haasteita? Kysy meiltä! Varttuneet opiskelijat, puolikolumnistit ja isosisarukset Mademoiselle Vosges ja Ruzaccho kertovat kaiken elämänhallinnasta. bodysseia@gmail.com
Harrastukset tappavat seksin
"Bändissä soittavat miehet saavat kuulemma helposti naisia. Onko tytöille olemassa sellaista harrastusta, jonka avulla saisi helpommin miesten ihailua?"
E I - K AU N O TA R
MINNA ALANKO
Iholla
HARRASTIN kymmenen
V
eikka Gustafsson kapuaa vuorelle. Hän on valmistellut retkikunnan, järjestänyt rahoituksen ja lentänyt Nepaliin. Tämä on hänelle tuttua vuosien varrelta. Hänen kengänjälkensä ovat takertuneet Mount Sisun pintaan Etelämantereella, hänen jäätyneet ulosteensa ovat vierineet alas Pik Kommunizman postsosialistisia rinteitä. Himalajan autiossa kylmyydessä hänen kalliit, painavat varusteensa kilahtelevat toisiaan vasten. Hän ähkäisee jalkansa luiskahtaessa. Alla on kuuden kilometrin pudotus. Katsojaa ihmetyttää. Miksi hän näkee tämän vaivan? filosofoidessa tulee mieleen, että vuorikiipeilijää motivoi tietenkin halu näyttää lihaksiaan naiselle. Mutta mitä Veikka Gustafsson itse asiassa ajattelee Himalajan huippujen ohuessa ilmassa? Hän ei ajattele pillua. Nyt on muistettava, että mies kuin mies himoitsee naista kellon ympäri. Varsinkin, jos mies on heteroseksuaali. Keskimääräisellä libidolla varustettu mies ihastuu viikossa kymmeneen naiseen ja rakastuu kerran kuussa yhdenteentoista. Mies himoitsee naista siitä riippumatta, mitä nainen tekee tai jättää tekemättä. Naisen ulkonäkö ei merkitse mitään. Mutta seuraus jatkuvasta himosta on toistuva pettyminen rakkauden töissä. Nainen näet antaa pakit innokkaalle kosiomiehelle yhdeksässä yrityksessä kymmenestä, joko tarkoituksella tai huomaamattaan.
Ei ihme, että lopulta mies lähtee mieluummin valloittamaan Himalajaa.
MIESTEN HARRASTUKSET
TOISINAAN, TUOPIN ääressä
vuorten ylittäminen, kitarasoolot nuotion ääressä, mäkihyppy tai pääministeriys eivät ole keinoja hankkia tyttö- tai poikaystäviä tahi satunnaista seksiseuraa, vaikka usein niistä seuraa tätä kaikkea. Ne ovat kaikkea muuta. Harrastamisen aloittaminen seksiä tai rakkautta saadakseen on tuhoksi sekä harrastukselle että lihallisille tavoitteille. Oikea harrastus on vapautta, hengen voittoa aineesta. Kuulen sinun, hyvä naislukijamme, nyt älähtävän. "Jos
"ONKO KUKAAN KOSKAAN PYSTYNYT TUNKEUTUMAAN TYTÖN JA HÄNEN LUKUPIIRINSÄ VÄLIIN?"
Veikka Gustafsson ei harrasta vuorikiipeilyä saadakseen naisia mutta saa naisia silti miksi minä en saa miehiä, vaikka minäkin harrastan kaikenlaista ilman seksuaalisia taka-ajatuksia?" Valitettavasti asia on juuri niin. Siinä, missä harrastustoiminta on miehelle keino hillitä hi-
moaan, naiselle se on kertakaikkinen seksintappaja. Harrastustensa pauloissa oleva nainen on varattu nainen. Voisiko nainen pettää kitaraansa miehen kanssa? Ei! Onko kukaan koskaan pystynyt tunkeutumaan tytön ja hänen lukupiirinsä väliin? Mies arvioi mahdollisuutensa ja päättää, että on parempi vain mennä kotiin masturboimaan. Siis varoituksen sana, rakas "Ei-kaunotar", älä harrasta liikaa! Tärkeintä on muistaa, että viehä-
tysvoimassasi ei ole mitään vikaa. Olet jo haluttava. Et voi lisätä sitä enää harrastustoiminnalla. Ansaitsemaasi huomiota rujommalta sukupuolelta saat pikemminkin vähentämällä suorittamista. Älä anna harrastuksen tulla itsesi ja poikien väliin. Tosin, mikäli harrastustoiminta on sinulle tärkeää ja haluat yhdistää sen miehenetsintääsi, voit tehdä niinkin. Oheisessa laatikossa on listattuna joukko erilaisia aktiviteetteja, joiden riveistä voi kätevästi poimia miehiä. Mutta älä hurahda, tyttö hyvä! Maanisen harrastajan osa on yksinäinen. Jokaisella miehellä on liikaa katkeria nuoruusmuistoja hevoshullun tytön kuuroille korville tuloksetta vuodatetuista rakkaudentunnustuksista.
RU Z ACC HO
Harrastuksia, joissa tapaa miehiä
Koodiavain: Miehet ovat vanhahkoja, toisinaan epäsiistejä. Miehet ovat yli 25-vuotiaita autonomistajia. Miehet ovat nuoria ja himokkaita. Miehet ovat vaarallisia ja väkivaltaisia.
> bloginpitäminen
/ / /
> Elvis-keräily > enduroajo > jääkiekon seuraaminen > keilailu > kunnallispolitiikka > olutseurat > pesäpallo > ravit > sotilaskotitoiminta > tractor pulling > vapaapalokunta
vuotta ratsastusta. Koulussa pojat ilkkuivat, että haisen lannalle. Soitin myös pianoa. Esitin kerran koulun joulujuhlassa tonttupolkan. Pojat huomioivat vain sen, että suuni liikkui vahingossa mukana: "Kyllä me tontut tanssitaan." Sille naurettiin kaksi vuotta. Keräilin jonkin aikaa myös postimerkkejä. Postimerkkipiireissä pyöri poikia, mutta vain tietyn tyyppisiä. He eivät katsoneet silmiin ja puhuivat lähinnä toisilleen kosketellessaan postimerkkejäni vähän samaan tapaan kuin lääkäri ja hoitaja puhuvat toisilleen operoidessaan potilasta. Viime vuonna kirjoitin Ylioppilaslehteen kolumnia. Yksikään poika ei noteerannut sitä millään tavalla. En voi syyttää poikia. Itse olen ollut ihastunut kitaristiin, jalkapalloilijaan ja amatöörirunoilijaan. Sieluani on koskettanut herkkä lyyrisyys, maskuliininen urheilullisuus ja silmät kiinni kitaraa näppäilevän miehen vihjaileva sensuaalisuus. Kyse on mielikuvasta, miehen hetkellisestä esineellistämisestä tiettyyn fantasiamuottiin, ja omat muottini ovat oksettavan kliseisiä. Mikäli haluaa erottua maailmassa, jossa jokaiselle fetissille on nimi ja vähintään yhdet nettisivut, valmiit fantasiat on hylättävä. Oma mielikuvitus on potkittava hereille. Olen ottanut haavelistalleni työttömän miehen, saappaanheittoa harrastavan miehen ja puhelinmyyjän. Seuraavan vuoden kuluessa aion kiihottua kustakin.
MADEMOISELLE VOSGES
Uusi upea kulttuurikahvila Helsingin ydinkeskustassa, Pohjoisesplanadi 19 Cafe Jugendissa on päivittäin vaihtuva buffet-lounas kattavan kahvilatarjonnan lisäksi. Henkilökohtaista opiskelijakorttia vastaan 10% alennus kassalta.
Take-away aamukahvit 1,- eurolla mukaan!
Loistavat puitteet monimuotoisiin kokouksiin tapahtumiin, käytössä myös Amanda ja Wilho kabinetit. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous laura.paaskyla@cafejugend.fi, 0503746116 tai 09/4132222
22 RAPPIO
Ylioppilaslehti 12/09
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Marjasmoothie
MURSKAA PUOLI desilitraa marjoja sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää kaksi desilitraa jogurttia, kaksi desilitraa maitoa ja muutama teelusikallinen sokeria. Vatkaa kuohkeaksi juomaksi. Kaada korkeisiin laseihin. Tarjoa jääkylmänä.
Akateemista nautiskelua
Ylioppilaslehti taulukoi HYYn järjestöjen paheiden pesät.
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
Järjestön nimi
Akateeminen olutseura AOS
2007 60 Fil. yo -taustainen 24-vuotias mies, jolle olut on muutakin kuin keppanaa.
Akateeminen viiniseura AVS
1999 200 Keskustakampuksella tai Meilahdessa opiskeleva 2325-vuotias mies tai nainen.
Akateeminen sikariklubi
2009 Muutamia kymmeniä 22-vuotias kansantaloustiedettä opiskeleva mies, joka tuntee viehtymystä taskuliinoihin klubitakissaan. "Kauankohan Fidelissä henki vielä pihisee?"
Kairo
Perustettu Jäseniä Tyypillinen jäsen
E G Y P T I
Tyypillinen keskustelunaihe
"Mitä toi on?" "Onks paljon EBUja (katkeroa)?" "Saaks maistaa?"
Viimeinen yö
MIEHEN SILMÄT loistivat kuin tähdet autiomaan yllä. Makasimme matolla kairolaisen konttorin lattialla. Ainoa valo tuli kynttilästä. Joku oli unohtanut maksaa sähkölaskun. Lomaviikko, jonka aikana olimme tutustuneet, oli ohi. Lentolipussani luki huomisen päivämäärä, ja rinkka odotti oven vieressä. Lasten huudot olivat vaienneet alhaalla kadulla. Toisinaan ohitse ajoi äänekäs mopedi. Mies lauloi minulle imeliä amerikkalaisia rakkauslauluja ja suunnitteli haparoivalla englannilla meille yhteistä tulevaisuutta. Silmiini kihosi kyyneleitä. Tiesin, ettei meillä ollut toivoa. Päätin uskoa toisin vain tämän yhden yön: että palaisin, kääntyisin muslimiksi, viettäisimme häät. Että lasteni silmissä tuikkisivat nuo samat tähdet. Siirryimme puheista hyväilyihin. Ne kävivät yhä kiihkeämmiksi ja etenivät vaatteiden alle. Pala kurkussani kasvoi. Aamun jälkeen en koskettaisi häntä enää koskaan. Hän oli paljon minua vanhempi, muttei ollut tehnyt koskaan mitään tällaista. Johdatin häntä vartalollani. Lauettuaan mies kuiskasi: "My God will forgive me!" Toivon sydämestäni, että niin käy.
JOS E F I I NA
Miltä viini tänään maistuu? Onko siinä kukkia, herukkaa, voita, saunaa vai tallinkulmaa? Keksiikö joku hyvän adjektiivin tälle maulle? Mikä ihme tässä tuoksuu? Noin 50 euroa vuodessa
Rahaa jäseneltä kuluu Oma arvio toiminnan paheellisuudesta asteikolla 15
(1: ei lainkaan paheellista, 5: erittäin paheellista)
Noin 40 euroa vuodessa
Riippuu sikarin koosta
"Paheellisinta toiminnassamme on siekailematon toisten tuopeista maistelu tänä sikainfluenssan aikana."
3:
2: "Meillä ei kännäillä eikä harrasteta
painia ladon takana tai missään muuallakaan."
"Klubi painottaa eettisyyttä, on kiinnostunut luomuviljelystä ja kuubalaisesta käsityöstä. Hiilijalanjäljestämme huolestuneina emme ole teettäneet edes haalarimerkkiä."
1:
Kyselyyn vastasivat Antti Varis Akateemisesta olutseurasta, Marika Salonen Akateemisesta viiniseurasta ja Vilppu Tarvainen Akateemisesta sikariklubista.
Massia salmarikerholle
OLEN YLIOPISTO-OPISKELIJA ja rakastan salmiakkikossua. Haluan perustaa kavereideni kanssa Akateemisen salmiakkikossukerhon, ASKOn. HYYn hallituksen järjestövastaava Mia Haglund, miten on, hyväksyttekö järjestön listoillenne? "Pitää olla vähintään kymmenen jäsentä, joista vähintään puolet HYYn jäseniä. Sitten pitää tehdä hakemus. Jos haet
toiminta-avustusta, tarvitset lisää hallintoa ja paperia, mutta jos haluat käyttää vain kokoustiloja, se on vähän helpompaa." Totta kai haluan rahaa. "Sitten pitää tehdä toimintasuunnitelma ja talousarvio siitä, mihin rahat käytetään. Jos siinä lukee, että haemme 150 euroa salmiakkikossuun, rahaa ei myönnetä. Jos hakee rahaa muuhun toimintaan, vaikka kansioiden tai
tilikirjojen hankintaan, an, se voi onnistua. Vuoden den päätteeksi rahankäytöstä östä pitää tehdä selvitys." Eli jos paperit on kunnossa, mikä tahansa yhdistys voi distys päästä jäseneksi? "Jos agenda on rasistinen, väkivaltainen tai muulla tavalla jonkun muun ihmisryhmän vastainen, ei HYYn piiriin pääse. Muuten emme arvota, mikä
toiminta on hyvää tai toim pahaa." paha Eikö ole kummallista, Eik monet yhdistykset että mo käyttävät huolettomasti sanaa akateeminen nimessään? akateem "Pitäisi kysyä yliopistolta, mitä mieltä he ovat siitä. Kaikkihan me olemme akateemisen yhteisön jäseniä. Sinänsä se on ihan sopivaa."
M AT T I M A R K K O L A
MALINEN
MARKUS MIETTINEN & JAAKKO SEPPÄLÄ
Ylioppilaslehti 12/09
RAPPIO 23
Unicard ja Lyyra Ylkkärissä jo vuodesta 1997
Yhdistä oikea vuosi ja lainaus.
V E E R A K ATA J A :
Oppimispäiväkirja
" 1 "Maksujärjestelmän k käyttöönotto venyy loppuvuoteen."
2
ee lma tul västi." usonge erkittä "Jonot mään m e pienen
Nöyrtyminen 3.
3
"Jo
evät." toivottavasti lyhen not
4
" "Maksuominaisuutta ei lupauksist a huolimatta ole saatu vielä käyttöön."
T
"Emme halu a antaa kort teja jakeluun en nen kuin ongelmista on päästy ero on."
5
6
c
"Kortilla maksaminen on hidasta, mutta asia korjaantuu, kun kortit otetaan täyteen käyttöön."
d
27.3.1998
a
5.9.1997
b
17.10.1997
e
26.5.2000
f
28.11.2008
TA P I O N U R M I N E N
17.10.1997
Oikeat vastaukset sivun alalaidassa.
Hjallis, kansan tulkki ulkki
YHTÄKKIÄ SITÄ tuntuu
olevan kaikkialla. Nimittäin Hjallis Harkimon fanitusta. Hjalliksen ihailijajoukkoon kuuluu yllättäviä ihmisiä. Sellaisia, jotka eivät ole halunneet aiemmin sylkäistäkään Hartwall Areenan pystyttäneen, nuoria naisia vokottelevan limanuljaskan suuntaan. "Se on mahtavaa, miten se ei anna niiden lörpöttelemään ja nuoleskelemaan tottuneiden kyltereiden puhua omaa kieltään", tilitti eräskin tuttu nainen. Erään ystäväni teoria Hjallis-intoilusta on, että Diilin käsikirjoitustiimi on keksinyt hyödyntää taantuman hengen
vihan suihkuruskeuihkurusketuksen hankkineita, nkkineita, designersolmioihin sonolmioihin nustautuvia investointiia pankkiireita kohtaan. ta Hjalliksesta on siis käsikirta joitettu kansan ääni! nsan Eikä se haittaa yhtään, että tä kansan syvien vien rivien tuntoja tulkkaa aa vanhaa rahaa edustaava suomennruotsalainen en miljonääriipurjehtija.
VEERA LU O M A - A H O
oisena opiskelusyksynä paras ystäväni Stiina tapasi Santun. En ollut koskaan aiemmin ollut niin mustasukkainen. Santtu oli pitkä, harteikas ja kiharahiuksinen. Kreikkalainen poikapatsas, ajattelin. Sinä olet niin kaunis, että menestyisit hyvin homoskenessä. Santtu opiskeli kansantaloustiedettä, harrasti capoeiraa ja näytteli Ylioppilasteatterissa. "Santussa on niin älyttömän monta puolta", Stiina huokasi eräänä syysiltana puhelimessa. "Santtu osaa niin monia asioita." Olisin voinut oksentaa suoraan puhelimeen. "Laskea ja hyppiä", naurahdin väkinäisesti. "Kuten koulutetut papukaijat", lisäsin ajatuksissani. Kun Stiinan ja Santun suhde muuttui tapailusta seurusteluksi, Stiina piti huolen siitä, että vietimme tavallista enemmän aikaa yhdessä. Kävimme elokuvissa, pyöräilyretkillä ja Linnanmäen kesän päättäjäisissä katsomassa ilotulituksia. Sain kutsuja iltateelle, ja Stiina puhui lakkaamatta. Kukaan tai mikään ei voisi koskaan korvata ystävyyttä, Stiina vakuutti. Eräänä iltana istuin Stiinan huoneessa viettämässä tällaista tilatun tuntuista ystävyysiltaa. Stiina oli jälleen kämppisasuntonsa keittiössä keittämässä teetä. Kamomillateetä. Kamomillaa kaikkialla: shampoossa, teessä, parfyymissa. Alkoiko se jo vähän ällöttää? Kurotuin sängyn vierelle katsoakseni auki jäänyttä naistenlehteä ja silloin sen näin: talouspaperin päällä käytetyn kondomin. Papukaija ei siis osaa käyttää roskakoria. Kävellessäni yöllä kotiin tunsin häpeää. Olin 20-vuotias. Mitä olin edes kuvitellut? Olin kai olettanut, että aikuisuus olisi lapsuuden jatko-osa. Että olisimme vielä eläkkeelläkin kuin alaasteen tytöt, istuisimme vierekkäisissä pulpeteissa ja lähettelisimme toisillemme poikia koskevia viestejä pienillä lappusilla. oskus me vietimme aikaa kolmisin: minä, Stiina ja Santtu. Stiina kai toivoi, että me tottuisimme toisiimme. Lapsena isoisä yritti totuttaa minua mehiläisiin hokemalla, että niiden pitää antaa tulla lähelle. Että ne ovat ystävällisiä, jos niitä ei uhkaa. Santtu oli aina korostetun ystävälliOLIN KAI nen, mutta kun hän katsoi OLETTANUT, ETTÄ minuun, silmäkulmassa kareili huvittuneisuus. Ja AIKUISUUS OLISI Santtu pisti. Kun Stiina ja LAPSUUDEN Santtu olivat lähdössä lenJATKO-OSA. ETTÄ kille, Santtu virnisti: "Tule toki Veera mukaan." Totta OLISIMME VIELÄ helvetissä, ylipainoinen ysELÄKKEELLÄKIN tävätär lähtee kanssanne KUIN ALA-ASTEEN kolmanneksi pyöräksi vaikTYTÖT. ka maratonille. Toisinaan Stiinalle ja Santulle tuli riitaa. Pahin riita koski sitä, mikä kullekin oli elämässä kaikkein tärkeintä. "Santulla ei ole aikaa. Sillä on koko ajan tärkeämpiä menoja", Stiina kertoi luennon jälkeen Porthanian Unicafessa. Stiina ei koskenutkaan ruokaansa vaan tuijotti pöytää ja pidätteli itkua. Minä olin vaiti ja lapioin makaronilaatikkoa suuhuni. Tunsin hiljaista voitonriemua. "Mä en ole ansainnut tätä", Stiina sanoi hiljaa, nosti katseensa ja katsoi suoraan silmiin. Kyyneleet valuivat Stiinan poskia pitkin. Leualta ne putoilivat yksi kerrallaan kirkkaaseen kalakeittoon. Siitä tulisi nyt liian suolaista. Erään pahan riidan jälkeen vein Stiinan baariin Yliopistonkadulle. Stiina ei ollut nukkunut, ja se näkyi kaikesta: silmät punottivat, puhe katkeili ja kyyneleet kihosivat silmiin pienestäkin vastoinkäymisestä. Sen katseleminen teki kipeää. Stiinan ei kuulunut olla heikko ja rikkinäinen, se oli minun roolini. Otin Stiinaa kädestä kiinni ja työnsin siihen oluttuopin. Tiesin, että minun olisi sanottava jotakin. "Kun ei nuku, kadottaa perspektiivin. Maailma ei ihan oikeasti ole niin raskas, miltä se nyt tuntuu." Nielaisin, ja jatkoin: "Santulla on aikaa vieviä harrastuksia. Toista ei pidä yrittää omistaa tai muuttaa. Se fakta on vaan pakko hyväksyä." n ollut Jeesus. Tiesin, että minun olisi kannettava vastuu sanoistani ja ryhdyttävä elämään omien oppieni mukaisesti. Se ei ollut helppoa; jouduin pakottamaan itseäni. Opettelin käymään yksin elokuvissa. Opettelin sulkemaan suuni. Ilmoittauduin taidekoulun öljyvärikurssille ja ennen kuin huomasinkaan, aloimme kahden kurssilaisen kanssa käydä näyttelyissä ja kahvilla. Kun Stiina kuukausien päästä jätti Santun, jokin oli jo ehtinyt muuttua. En tuntenut riemua vaan alakuloista empatiaa. Stiina oli paras ystäväni, mutten enää tarvinnut häntä.
MTV3
J
Ylioppilaslehti kantaa huolen suomiräpin tilasta. Mikä genreä vaivaa, kun artistit antavat itselleen näitä hirveitä mielikuvia herättäviä nimiä:
Liekehtivät rapsikiöt
SEPPO LAMPELA, joka vielä tammikuussa 2004 koreili Ylioppilaslehden kannessa pelottavalla poliisimurhaajanimellään Steen Christensen, joka sittemmin lyheni huolto-asemaketjun mieleen tuovaksi Steen1:ksi, tunnetaan nyt nimellä Lie-
kehtivä sikiö. Kyllä. Liekehtivä sikiö. Itä-Helsingin totuuden torvi käyttää nimeä, joka tuo mieleen kymmenenvuotiaiden ala-asteen bändikisaa varten perustaman Apulantaa soittavan punkyhtyeen.
> Konvehdinmussuttajat Kuntaliiton talouspuolen naisten kerran kuussa torstaisin kokoontuva suklaanmaistelukerho. > Cheek Japanilainen energiamuromerkki. Wiik! Cheek! Nam. Nam. > Lord Est Rumaetikettinen halpa unkarilainen valkoviini. > Eino Antiwäkki Ootsä joku pahishobitti? Vai yhtä lutunen kuin Star Wars -ewokit? > Huge L Kun on olemassa Iso-H, ennen myös Pikku G, niin sä oot sitten Huge L. Hyvä. Mutta sekin on kyllä nimenä aika Iso P. > Ezekiel Mäkboi Niin. Tällä tyypillä on kuvaava kappale nimeltä Välil sanat ei riitä.
M AT T I M A R K K O L A
> Helsinki Hip Hop Festival 9.10. lokakuuta.
E
OIKEA LYYRA-RIVI:
1b/c, 2e, 3b/c, 4f, 5d, 6a
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Edustajistovaalien ehdokaslistat varmistuvat 2.10.
Kansainvälisyysviikko tarjoaa elämyksiä, tietoa ja uusia ystäviä
Wednesday 7 October
Hyvät opettajat esiin!
Thursday 8 October
Friday 9 October
Saturday 10 October
Lisätiedot: koulutuspoliittinen sihteeri Rita Jailo, p. 050 543 8458, rita.jailo@hyy.fi
Monday 5 October
www.hyy.fi.
Tuesday 6 October
Haussa yliopiston paras kansainvälinen opettaja 2009
www.hyy.fi
Nyytin nettiryhmät käynnistyvät 1.10.
Asumisopas avuksi vuokra-asumisen käytännöissä
Ehdotukset HYYn kv-sihteeri Hanna Saulille (international@hyy.fi, 050 543 8450).
HYYn hallintovaalisivut: http://www.hyy.fi/hallintovaalit www.nyyti.fi
Järjestöjen tapahtumia HYYn vuosijuhlaviikolle?
Kirjastojen opiskelijaedustajapaikkoja avoinna Opetusteknologiapalkinto 2009, haku käynnissä!
Häirintää ei tarvitse sietää
Hallintovaalit syksyllä 2009
Mihin tänään? hyy.fi/tapahtumat
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY Edustajistovaalit 3.4.11.2009 | hyy.fi/vaalit Vaalikone aukeaa 19.10. osoitteessa www.edustajistovaalit.fi.