Johan bäckman
vuosihoroskooppi
No
I
13
S
S
N
/
0
3
5
nuoret räppäävät miehet
2012
-
9
2
4
N o 1 3 / 20 1 2
Y L iOP P iL ASL E HT i
Sivu 2
yliO P P ilAS le H t i
viää Ylkkärin olevan somen veltto boakäärme (sivu 5). Hissan
AlkutekStit
A l k u t e k S t i t : Ensin vedotaan ravintoloitsijoihin, sitten selope Tammisen luokassa teinit eivät ole velttoina, vaan
tehtailevat kansalaisaloitteita (sivu 7). Sitten alkaa tanssi (sivu 8) ja pilkka (sivu 9). Bloggareiden unelmissa
siintää Popeda (sivu 10) ja Niinistön unelmissa hobitit (Sivu 11).
Marja-Liisa se jaksaa neuvoa (sivu 12) mutta voiko Englannin kuninkaana olla kiinalainen (sivu 13). Kuulemme myös sotajuttuja
melkein 70 vuoden takaa (sivu 14) ennen kuin mennään pahasti metsään (sivu 16). k e S k i t y : I H m I S E E n Kuunnellaan mitä kohumies Johan Bäckmanilla on sydämellään
(sivu 18). A S I A A n Suuri vuosihoroskooppi auttaa sinua
valmistautumaan tulevaan (sivu 26). K o H t E E S E E n nuorten
Werthereiden kärsimysloilotukset raikaavat (sivu 32). v i i m e i S e t S A n A t : Erkka Mykkänen kirjoittaa kyllä kulttuuriesseessä Finlandia-palkinnosta, mutta panttaa tietoa siitä
kenelle palkinto olisi pitänyt antaa! (sivu 38) Kolumnisti Korolainen pohtii mitä hänen somemaailmansa mustassa laatikossa on ja Noora Mattila on aivan paritanssin
pyörteissä (sivu 40). Lopuksi suuhun palaa kotiviinin maku kirjailijan opiskeluvuosia muistellessa (sivu 42) ja keho oppii huijaamaan jännityksen pois (sivu 42). Lopuksi aasialainen puoliorpo
kaikille!
S iv u 3
n o 1 3 / 20 1 2
saa mielen apeaksi katseellaan (sivu 43). Että hyvää joulua vaan
YLIO P P ILAS LE H T I
Oli aika, jolloin kaupunki tarkoitti liikenneruuhkia ja kiirettä. Kirkkaita valoja ja korkeita taloja. Ripeitä askelia,
kasvotonta massaa. Pahoja hajuja ja meteliä. Äkäisiä
ihmisiä, jotka murahtelivat toisilleen liukuportaissa.
Enää kaupunki ei saisi olla sellainen.
Nykyään kaupunkikulttuurin edistäminen tarkoittaa sitä, että kaupungista tehdään vähemmän kaupunkimainen. Se, mikä tekee kaupungista kaupungin, halutaan kuoria pois. Hämeentieltä pitäisi häätää
autot ja siinä pitäisi voida pyöräillä kuin millä tahansa
kylänraitilla. Halutaan hidasta elämää, erilaisten kasvien kasvattamista ja yhteisöä.
Mutta nämä asiat eivät ole mitään kaupunkikulttuuria. Ne ovat maalaiskulttuuria.
Puhutaan vapaan kaupunkitilan puolesta. Vapaan
kaupunkitilan synonyymina käytetään myös ilmausta epäkaupallinen kaupunkitila. Se ilmeisesti tarkoittaa tilaa, jossa ei ole kauppoja tai kahviloita tai mitään
muitakaan paikkoja, joista voi ostaa jotain.
SynnintunnuStuS
@ylioppilaSlehti
Twitter löi läpi Suomessa viimeistään viime eduskuntavaalien aikaan. Yle tarjosi katsojille mahdollisuutta kommentoida vaalien tuloslaskentaa
twiittaamalla ja alkoi siten totuttaa suomalaisia
hashtagien maailmaan. Se oli kevättalvella 2011,
puolitoista vuotta sitten.
Tiistaina toinen lokakuuta kuluvaa vuotta avasin
Ylioppilaslehdelle Twitter-tilin. Olimme auttamatta
myöhässä. Eikä se ollut ensimmäinen kerta.
Ylioppilaslehden Facebook-sivu avattiin helmikuussa 2010. Valtaosa ystävistäni alkoi käyttää palvelua noin kaksi vuotta sitä ennen. Oman profiilini
avasin vuonna 2007. Myös muut mediat olivat ennen
meitä liikkeellä. Muun muassa Helsingin Sanomat
p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A
alkutekStit
t a k e away - v i i n a l l a
m a a l a i S u u t ta va S ta a n
Minusta kaupunkikulttuurille taas tekisi hyvää, jos pikemminkin edistettäisiin kaupallisuutta.
Enkä tarkoita, että pitää rakentaa taas joku Kampin
kauppakeskus.
Vaan sitä, että vapautettaisiin kauppojen aukioloa. Että voisi ostaa oluen tai pullon viiniä iltayhdeksän jälkeenkin. Silläkin uhalla, että sen takia kaduilla
olisi vähän sotkuisempaa ja meluisampaa.
Kaupunki vapautti ihmisen luonnon aikataulusta.
Ei tarvinnut enää herätä auringonnousuun ja mennä
nukkumaan iltalypsyn jälkeen. Sai elää ihan miten huvitti. Oikean kaupungin tunnistaakin siitä, että siellä
voi elää omassa rytmissään. Nousta sängystä kuudelta illalla, tehdä töitä aamuyöhön ja hakea sen jälkeen
intialaista ruokaa ja kaljaa.
Kehotan kaikkia ravintoloitsijoita tottelemattomuuteen: myykää sitä take away -viinaa tiskin alta ihmisille. Se edistäisi kaupunkikulttuuria enemmän kuin
kymmenen sissiviljelmää yhteensä.
alaviite JUUSO JANHUNEN
liittyi palveluun jo marraskuussa 2007 ja Suomen Kuvalehti helmikuussa 2009.
Ylioppilaslehti, suomalaisen median koelaboratorio, nuorekkaan nopealiikkeisyyden ja räväkkien
käänteiden airut, on siis ollut veltto somettaja.
Vielä 1990-luvulla Ylioppilaslehti oli verkkokehityksen aallonharjalla. Nettisivumme avattiin vuonna
1995, siis vuotta aikaisemmin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomien sivut.
Lupaamme siis palata menneisyyteen.
Kirjoittaja suunnittelee Ylioppilaslehden verkkouudistusta ja sosiaalisen median käyttöä. Lehden uudistuneet nettisivut aukeavat alkuvuodesta 2013.
apinat
S iv u 5
N o 1 3 / 20 1 2
ylioppilaSlehti. Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs,
00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna
Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art director Antti
Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Opiskelijat: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu.
Muut: Outi Anttila, 09 1331 4235, outi.anttila@hyy.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen, 0400 185 853, Lauri
Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino
Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Helen Korpak.
Y L iOP P iL ASL E HT i
Uutisraivaaja
Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu
Helsingin yliopisto
Avoin yliopisto
Avoin yliopisto
- löydä oma alasi ja käytä välivuosi hyödyksesi!
Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit
opiskella kymmeniä oppiaineita.
Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon.
Myös paljon verkko-opintoja!
Kilpailun tavoitteena on löytää
tiedonvälitykseen ja journalismiin
uusia toimintatapoja ja menestyviä
liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja
saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa,
jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.
N o 1 3 / 20 1 2
Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja
suomalaisen viestintäteollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija.
Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja
viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden
arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä.
Sivu 6
Hakuaika
päättyy 17.1.2013.
Lisätietoja ja
hakulomake
osoitteessa
uutisraivaaja.fi
lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin
HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN
ASUNTOLAPAIKAT
Puistolassa sijaitsevista kohteistamme vapautuu keväällä sekä soluettä perheasuntoja. Soluasunnoissa on 3h+k ja pinta-ala 70,5 m2. Perheasuntoja on erikokoisia, kaksioita (esim. 57,5 ? 59,5 m2) ja kolmiota
(esim. 67 ? 70,5 m2). Soluasuntojen vuokrat 190?203 ?/kk, perheasuntojen vuokrat 391?584 ?/kk. Hakijan on opiskeltava Helsingin
yliopistossa ja liityttävä Hämäläis-Osakunnan varsinaiseksi jäseneksi,
jos ei ole jäsen. Perheasuntoa haettaessa täytyy toisen hakijoista olla
osakunnan varsinainen jäsen. Soluasuntoja vapautuu keväällä myös
Pohjois-Haagasta osoitteesta Ida Aalbergintie 1. Asunnoissa 3h+kk,
yht. pinta-ala 53,5 m2 ja vuokra 157 ?/kk.
Katso lisätietoja ja täytä sähköinen hakulomake osoitteessa:
WWW.HYS.NET
YLio p p iLaS Le H t i
a j a n h e n k i ( lö )
tunneilla ei tihrusteta kirjasta,
mitä on talouspolitiikka, vaan
aLkutekStit
Sami Tammisen yhteiskuntaopin
kutsutaan valtiovarainministeri
paikalle kertomaan.
aktiiviope
Tamminen kuitenkin toppuuttelee ja sanoo, että esimerkiksi idea velkakattoaloitteeseen tuli oppilailta. Mutta kyllä valtion velan rajoittaminen tuntuu olevan opettajallekin tärkeää. Hän puhuu paljon säästöjen
välttämättömyydestä:
?Nyt eletään etukäteen-elämää, ja horisontissa on tummia pilviä.?
Kuten velkapuheista ehkä voi arvata, Tamminen on avoimesti kokoomuslainen. Hänet valittiin syksyn vaaleissa Tuusulan kunnanvaltuustoon.
Hän ei näe politiikan ja opettamisen yhdistämisessä mitään pahaa.
?Kyllähän opettajatkin äänestää. Mun kanta on vain avoimesti esillä.?
Tamminen sanoo, että häntä kiinnostaa mahdollisesti pidempikin poliitikon ura.
Ehkä hän voi kysyä vinkkejä joulukuussa kouluun vieraaksi saapuvalta
Jutta Urpilaiselta, entiseltä luokanopettajalta.
teksti mirja hämäläinen
kuva niklas sandström
S iv u 7
N o 1 3 / 20 1 2
Järvenpään lukiossa on alkamassa yhteiskuntaopin tunti, jonka aiheena
on presidentti-instituutio. Sami Tamminen jakaa oppilaille tehtävämonisteita ja pahoittelee, että niissä puhutaan vielä Tarja Halosesta.
Tamminen ei nimittäin ole opettaja, joka kierrättää samoja luentomateriaaleja vuosikymmenestä toiseen. Hänen opetusmetodinsa ovat kaukana puisevasta luennoinnista.
Viime keväänä Tammisen pitämän Valta ja vaikuttaminen -kurssin oppilaat järjestivät Ylen presidentinvaalikeskustelun lukioonsa. Syksyllä oppilaat tekivät kansalaisaloitteen velkakatosta, joka rajaisi valtion velan 60
prosenttiin bruttokansantuotteesta. Joulukuussa lukiossa järjestetään
yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa verokeskustelu, johon saapuu
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
?Rehtorin kanssa sovittiin, että järjestelyihin osallistuvat saavat siitä
ylimääräisen kurssin?, Tamminen sanoo.
Nuorten heikosta äänestysinnosta puhuttaessa tarjotaan monesti
lääkkeeksi yhteiskuntaopin opetusta. Se onkin varmasti oikea lääke ? ainakin, jos opettajana on Sami Tamminen.
ALKuTEKSTIT
Y L IOP P IL A SL E HT I
Opiskelija, milloin olet
viimeksi juhlinut Vanhalla
ylioppilastalolla? Aivan.
Mutta ei sinun ole
tarkoituskaan juhlia siellä.
vA S TA vA N H A N A
vANHALLE
N o 1 3 / 20 1 2
Ylös asti napitettu kauluspaita on silitetty ja
khakihousujen lahkeet ovat juuri oikean pituiset. Hiukset on harottu käsin taakse. Nahkakengät näyttävät siltä, että ne ovat maksaneet
kaupunkiyksiön kuukausivuokran verran. Mies
hymyilee.
Ja voi ei. Voi ei voi ei voi, nyt se tulee tännepäin, apua. Käännän katseen seinään, liian
nopeasti. Tuijotan perinteikkään juhlasalin pylvästä tiiviisti.
Ei auta. Siinä se nyt hymyilee edessäni.
?Saisinko luvan?? mies sanoo ja ojentaa
kätensä.
Viereiselle naiselle.
Nainen hymyilee ja nyökkää. Tarttuu helmaansa ja kopauttaa korkokengän parkettiin.
Pari lipuu tanssilattialle, jossa noin 160 muutakin eläkeläistä kieppuu Härkätie-nimisen bändin tahtiin.
Nämä ovat Keski-Helsingin senioreiden
maanantaitanssit ? yksi Vanhan ylioppilastalon
suosituimmista tapahtumista.
Vanha on ollut olemassa yhtä kauan kuin suomenkielinen romaanikirjallisuus. Se vihittiin
käyttöön 142 vuotta sitten komein juhlamenoin, joihin oli laivattu viinirypäleitä ihan
Venäjän keisarikunnasta asti. Ylioppilaat
osasivat ottaa ilon irti uusrenessanssisesta
keskustakiinteistöstään.
Mutta nykyään opiskelijoiden viinirypälejuhlat ovat vähissä Vanhalla. Kuten mainoslause kuuluu: ?Aika kuluu, Vanha pysyy ? ja uudistuu.? Tuorein uudistus on johtanut siihen, että
kuluu aika kauan aikaa, ennen kuin nykyiset
ylioppilaat pääsevät pylvästaloon kemmakoimaan. Tila on niin kallis.
Helsingin yliopiston ylioppilaskuntakin
(HYY) mietti pitkään, onko sillä varaa järjestää
omia vuosijuhliaan lippulaivatilassaan. Paino
on edellisen sanan omistusmuodossa: lippulaivatilassaan. HYY, eli opiskelijat, omistavat
Vanhan. Miksei järjestö voi juhlia siellä silloin,
kun huvittaa?
Koska Vanha ei ole tällä hetkellä ensisijaisesti opiskelijoita varten, selittää HYY Yhtymän puheenjohtaja Olli Nokso-Koivisto. HYY
Yhtymä on ylioppilaskunnan omistama firma,
jonka kautta järjestön liiketoiminta hoidetaan.
?Jotta Vanha olisi taloudellisesti kannattava, sen läpi pitää pyöriä kolme?neljä miljoonaa
SIvu 8
euroa vuosittain. Sellaisen rahasumman saaminen puhtaasti opiskelijoista on vähän haastavaa. Tämänhetkinen taloustilanne ei anna mahdollisuutta käyttää sitä opiskelijatapahtumiin?,
Nokso-Koivoisto sanoo.
HYY:n vuosijuhlat järjestetään aina pahimman pikkujoulusuman aikaan. Juuri silloin, kun
Vanhasta saisi kupattua eniten rahaa ulkopuolisilta vuokraajilta.
HYY:n taloustilanne on ollut huono vuonna
2008 alkaneesta taantumasta lähtien. Ylioppilaskunnan käyttövarat tippuivat neljästä miljoonasta hieman reiluun miljoonaan. Sen takia
HYY:ssä ylintä päätäntävaltaa käyttävä edustajisto päätti, että Vanha ei enää ole opiskelijapalvelu. Siitä halutaan rahasampo, jonka
tuotoilla voidaan kustantaa muuta ylioppilaskunnan toimintaa.
Tuottoja yritetään haalia esimerkiksi jälleen
yhdellä kahvilauudistuksella. Kuppilasta tuli
Café Vanha heinäkuussa. Se on neljäs kuppilaversio 2000-luvulla. Nyt baarin takana hohtaa siisti pulloseinä ja beesien seinien eteen
on asemoitu valkoisia sohvia ja taidenäyttely.
Talon olut maksaa kuusi euroa. Mistään ei saa
opiskelija-alennusta.
Kuin opiskelijoiden vakavaraisten vanhempien liian siisti olohuone. Mutta se toimii: viime
vuosi oli ensimmäinen viiteen vuoteen, kun Vanha kokonaisuudessaan tuotti edes vähän voittoa.
Opiskelijat eivät selvästi kuulu tämän paikan kohderyhmään.
?On silti tärkeää, että omistajuus säilyy
opiskelijoilla. Vanha on perinteikäs tila, jossa
huokuu opiskelijuus?, sanoo HYY:n hallituksen
varapuheenjohtaja Heikki Luoto. Hän vastaa
HYY Yhtymän strategiasta.
?Siksi oli myös tärkeää, että HYY:n vuosijuhlat saatiin järjestettyä siellä?, Luoto jatkaa.
Vuokra kustannettiin sponsorijärjestelyllä,
joissa HYY Yhtymä antoi HYY:lle tilan ilmaiseksi, jotta opiskelijajärjestöllä olisi varaa juhlia omistamassaan tilassa. Normaalisti ilta olisi
maksanut noin 10 000 euroa.
Vuosijuhlat pidettiin tänäkin vuonna Vanhan vihkimisen vuosipäivänä.
Haitaria pumppaava livebändi Härkätie lopettelee settiä. Leena Friman ja Jarl Hagelstam
keräävät tavaroitaan.
?Juu, kyllä voisi sanoa, että me ollaan pariskunta?, Friman sanoo hetken mietittyään.
?Me asutaan erillään, mutta nukutaan toisen
luona vuoronperään!?
?Aina sen luona, jolla on parempi ruoka?,
Hagelstam täsmentää.
He ovat tavanneet senioririennoissa.
?Tämä Vanha on kerta kaikkiaan mainio miljöö tällaiseen!? Friman sanoo.
Niin, nimikin sen kertoo. Vanha ? mainio
miljöö tapailla sitten myöhemmin.
teksti AurorA rämö
kuva erkki toukolehto
YLIO P P ILAS LE H T I
A I K A A N
T O I S A A L L A
N U M E R O
85
alKuteKStit
S A M A A N
prosenttia suomalaisista suhtautuu täysin
positiivisesti robotteihin. Muualla EU:ssa
täysin positiivisesti robotteihin suhtautuvien osuus on vain 70. Tämä käy ilmi eurobarometritutkimuksesta, jossa kartoitettiin ihmisten ajatuksia roboteista. Vaikka suomalaiset
ovat verrattain robottimyönteinen kansa, 66
prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei haluaisi robotin ulkoiluttavan koiraansa.
Y l i o p i S t o ta r j o a a i p a d i n
Helsingin yliopisto jakelee tiedekuntatenteissä kokelaille ilmaiset konseptipaperit, mutta
joitakin pituusasteita idempänä yliopistoissa
jaetaan astetta kalliimpia koulutarvikkeita.
The New York Times kertoo, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kolmessa suurimmassa yliopistossa annettiin syyskuussa
kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille iPadit. Yhteensä ilmaisia laitteita jaettiin
noin 14 000 kappaletta.
Asiantuntijatiimi Yhdistyneistä
arabiemiirikunnista suunnitteli projektia
vuoden yhdessä iPadin valmistajan Applen
K u o l e m at t o m at
lehdet
Mikään ole ennallaan Suomen lehtimaailmassa.
Hesari kuoppaa vanhan broadsheet-formaatin vuodenvaihteessa. Syksyn aikana on
lakkautettu City, Suosikki, Vartti ja Aamulehden Valo-liite. Toimituksia leikataan, liimataan
ja siirretään nettiin harjoittamaan jotain datajournalismia.
Ylioppilaslehti haluaa, että mahdollisimman monet printtilehdet säilyvät.
Kovassa kilpailussa on pystyttävä erottumaan. Onneksi niin moni lehti pystyy.
Teimme palveluksen ja tiivistimme muutaman lehden sisällön selkeäksi paketiksi. On sitten helpompaa perustella olemassaoloaan seuraavalla yt-kierroksella.
teksti oonA Juutinen
omaa selvitystyötä. Kaksi viikkoa sitten lehti paljasti, että siemeniä autojen konepeltien alle jemmannut oravaksi luultu eläin olikin metsähiiri.
Kuukausiliite
Ilkka Malmberg ostaa suorakulmiollisen korpea
Posiolta. Hän kirjoittaa aiheesta 121 lehtijuttua.
Siihen menee 15 vuotta. Kasvaa kokonainen
sukupolvi, jolle Hehtaari-tarinat ovat samanlainen itsestäänselvä tietolähde kuin internet.
Koska tämä ei riitä, aiheesta julkaistaan marraskuun lopussa kirja. Siinä on 265 sivua. Posiolaisesta ryteiköstä.
trendi
Kauden turvavaate on huoleton mutta ylellinen
neule.
olivia
Kauden turvaväri on klassisen iki-ihana musta.
elle
Kauden turvaneule on ylellisen ihana ja musta.
Costume
Kauden turvaneule on tursakemainen ja musta.
I T S E E S I
SitSipelle
Sitsit. Siellä taitellaan lautasliinoista kissankorvat päähän. Loilotetaan lauluja, joissa
toivotaan Suur-Suomea. Ja hoilotetaan seksistä, vaikka hoilottajat eivät ole seksiä nähneetkään. Virallisen määritelmän mukaan
sitseillä akateemiset parikymppiset opettelevat pöytäkulttuuria tulevaa vuorineuvosuraansa varten. Mutta ei sitsipelleistä mitään vuorineuvoksia tule. Kortisto ja putka
niitä odottaa. No, ainakin osaavat taitella
sellikavereilleen söpöt kissankorvat.
image
Alussa päätoimittaja kertoo, miten lehden edellinen numero on vaikuttanut yhteiskuntaan.
Sen jälkeen tulee kuvia elektrotuottajista ja
kalliista jakkaroista. Kalle Kinnunen on käynyt
ulkomaisen hotellin aulassa juttelemassa elokuvatähdelle, joka osoittautuu aivan tavalliseksi ihmiseksi.
Jutun perässä on inhimillistävä esittelyanekdootti, tyyliin ?kirjoittaja maksaa ostoksensa rahalla?. Toimittajat ja kuvaajat
esitellään kertomalla, kuinka kauan he ovat
avustaneen Imagea, sillä se on ihmistä eniten
määrittävä ominaisuus.
Lopuksi mies ja nainen kertovat vuorotellen
kolumnisivullaan, miksi on väärin ostaa kalliita jakkaroita, kun aikansa voi käyttää lukemalla kirjoja.
Seura
Tekonivelistä kertova juttu alkaa. Se jatkuu seuraavalla aukeamalla, mutta sitä on vaikeaa lukea, sillä kreppipaperin paksuisesta sivusta on
kääntäessä repeytynyt puolet pois.
Kun juttu tunteja myöhemmin päättyy, suurin osa lukijoista on ehtinyt kuolla.
teksti AurorA rämö
S iv u 9
N o 1 3 / 20 1 2
metro
Liikkuva poliisi supistaa. Metro-lehti korvaa
lakkautettavat toiminnot. Lehti raportoi todistusvoimaisesti kaupunkilaisia kuohuttavista
rikkeistä ja sattumuksista: ?Bussi hyytyi liikenneympyrään ? katso kuvat?. Lisäksi se tekee
kanssa. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien
yliopistojen tavoitteena on, että neljän
vuoden sisällä kaikilla yliopisto-opiskelijoilla on oma iPad.
Applen riemuksi jo nyt osalla kursseista
luentomateriaali on saatavilla ainoastaan
iPadilla.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat haluaa
eroon paperista, sillä iPadeihin siirtymistä pidetään siellä ympäristöystävällisempänä ja
sen uskotaan parantavan oppimistuloksia.
M E N E
AlkutekStit
Y l ioP P il A Sl e ht i
Off the Record -bloggarit
kuvaavat muusikoita
kaukana keikkapaikoilta.
Samalla he dokumentoivat
muuttuvaa kaupunkikuvaa.
A n tA k A A h e i l l e
PoPedA
n o 1 3 / 20 1 2
?Ei kiinnosta, mutta antakaa meille Popeda, niin
tehdään koska tahansa!?
Off the Record -blogin tekijätiimi kieltäytyi,
kun heille tarjottiin kuvattavaksi paluun tehnyttä
Neljä Ruusua -yhtyettä.
?Kaikki kunnia bändille, mutta sori. Tämä ei
ole elinkeino, vaan me maksamme harrastuksestamme ja teemme, mitä haluamme?, sanoo Johannes Kinnunen, joka vastaa blogin tuotannosta ja tiedotuksesta.
Off the Record on videoblogi, johon kuvataan
artisteja esiintymässä tavanomaisten keikkapaikkojen ulkopuolella. Esikuvista tunnetuin lienee brittisivusto The Black Cab Sessions. Sinne
on koottu videoita, joissa artistit Roots Manuvasta aina Brian Wilsoniin esiintyvät Lontoon
katuja pitkin huristelevan taksin takapenkillä.
Off the Recordin pitäjät eivät kuitenkaan ole
ihan niin kranttuja kuvauspaikkojen suhteen.
Tähän mennessä sivustolle on taltioitu noin 40
esiintymistä: muun muassa yhdysvaltalainen
kantrigentlemanni Josh T. Pearson soittamassa
Linnunlaulun huvilalla, Freeman ja Uusi Fantasia
Kisahallissa taustallaan bodarikantikset, Architecture in Helsinki Senaatintorilla, Regina Suomenlinnassa, Rubik keskellä viljapeltoa.
Oikeastaan heillä on vain yksi sääntö: konserttipaikoilla ei kuvata.
Lopputulos ei ole puhtaasti musiikkivideo tai
keikkatallenne.
?Kyseessä on dokumentointi. Siinä on iso ero.
Tallennamme ajankuvaa. Näitä on kiva katsoa
sitten, kun Kaapelitehdasta tai Suokin lauttaa ei
enää ole olemassa?, ohjaaja Otso Tiainen sanoo.
Ensimmäisessä Off The Recordissa julkaistussa
videossa esiintyy Jori Sjöroosin synkistelybändi
Magenta Skycode. Se pantiin soittamaan Ratikkamuseoon.
?Meidän piti tehdä pilottitestejä, mutta tuli
heti niin hyvää jälkeä, ettei tarvinnutkaan harjoitella?, Kinnunen sanoo puolivakavissaan.
Harrastelijamaisuuden sijaan jäljessä näkyy
harrastuneisuus, sillä blogia ylläpitävään ydinjoukkoon kuuluu kokeneita audiovisuaalisen alan
ammattilaisia: Jukka Uitto vastaa äänityksestä,
Sivu 1 0
Kaisaniemen puistossa Nuori hirvi -patsaan vieressä Off
The Record -videoblogin tekijät. Äänittäjä Jukka Uitto (ylh.
vas.), tuottaja Johannes Kinnunen, leikkaaja Ykä Järvinen,
ohjaaja Otso Tiainen (alh. vas.) ja kuvaaja Marek Sabogal.
Ykä Järvinen leikkauksesta ja Marek Sabogal
kuvauksesta.
Me, I?m Horny?. Meille tuli kyselyjä, mistä takkeja saa ostaa.?
Videot kuvataan yleensä yhdellä otolla, eikä niitä
suunnitella tai käsikirjoiteta kuvauspaikan valintaa pidemmälle. Siihenkin vaikuttaa se, saadaanko auto lainaksi vai ei.
Kuvatessa on opittu paljon suomalaisesta
mielenmaisemasta. Kun bloggarit kuvasivat Plain
Ridea soittamassa Suomenlinnan lautalla, matkustajat nousivat vaivaantuneina penkeiltään,
siirtyivät kauemmas ja teeskentelivät, etteivät
huomaa ympärillään mitään eriskummallista.
?Sen sijaan ulkomaiset turistit tulivat bändin
puolelle diggailemaan?, Tiainen sanoo.
Mutta kyllä suomalaisetkin joskus innostuvat. Kesken Kiljuvelka 70 -punkbändin kuvauksia
Eduskuntatalon edessä Pekka-niminen rappioalkoholisti sekoili mukaan.
?Hänellä oli rotsi, jonka selässä luki ?Fuck
Koska akustiikkaa on kokeiltu jo Luonnontieteellisessä museossa, Töölönlahden jäällä, Ruttopuistossa ja Sea Life -merimaailmassa, etsitään
seuraavaksi uusia rajoja rikottaviksi.
?Esimerkiksi kaupunginorkesterin voisi viedä Musiikkitalosta Kontulan ostariin?, Tiainen
suunnittelee.
Ja jos se Popedakin suostuisi Off the Recordin kuvattavaksi, mihin se pantaisiin soittamaan?
Johannes Kinnunen sanoo, että se vietäisiin
jonnekin, missä sen ei olettaisi soittavan:
?Ei siis nurkkapubiin. Vaan mieluummin hienoon ravintolaan.?
teksti MARKO YLITALO
kuva NIKLAS SANDSTRÖM
YLIO P P ILAS LE H T I
Presidentti Sauli Niinistö tunnetaan innokkaana
rullaluistelijana, mutta nyt on paljastunut Salen
toinen intohimo. Hän on aivan selvästi Taru sormusten herrasta -fani.
Marraskuussa ilmestyi Noble Smithin kirjoittama teos, Konnun kootut viisaudet. Smith
on Tolkienin ihailija. Hänen uusi kirjansa on Taru
sormusten herrasta -teoksessa seikkailevien hobittien elämäntavan pohjalta koostettu elämäntaito-opas. Kustantajan mainoksen mukaan kirjailija neuvoo, kuinka ?jokainen voi löytää oman
sisäisen hobittinsa? ja saavuttaa samalla onnellisemman elämän.
Katsotaanpa vähän näitä hobittineuvoja:
?Menestyksen mittari ei ole kulta vaan terveys ja hyvä seura sekä herkullinen syötävä ja
juotava.?
?Hyvä uni pitää terveenä, iloisena eikä luultavimmin johda lohikäärmeitä kiukustuttaviin
tekoihin.?
?Elitpä sitten kaupungissa, kylässä tai maaseudulla, anna innokkaiden jalkojesi johdattaa
sinut terveyteen, mielenrauhaan ja seikkailuun.?
Niin että kannattaa syödä ja juoda hyvin,
panostaa ystäviin, nukkua ja liikkua? Ihan hy-
viä neuvoja, mutta vähän tutun oloisia. Jossain
nämä on kuultu ennenkin.
Noble Smithin hobittivinkithän ovat kuin
suoraan Sauli Niinistön Ihan tavallisia asioita
-kampanjasta.
Siinä Niinistö työryhmineen pohti, kuinka
nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Ihan
tavallisilla asioilla, oli Niinistön työryhmän vastaus. Kuten juuri hyvällä ravinnolla, unella ja
liikunnalla.
Niinistöä soimattiin siitä, että hänellä oli
ehkä hieman yksinkertaistava lähestymistapa
syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Mutta Niinistö oli vain selvästi lukenut vähän
liikaa Taru sormusten herrasta -kirjoja.
?Ystävät tuovat elämään turvaa ja kasvattavat suvaitsevaisuuteen? ? Niinistön vinkit voisi miltei sellaisenaan painaa hobittien innoittamaan elämäntaito-oppaaseen!
Niinistön selvä Taru sormusten herrasta
-fanius tuo lisäjännitystä Linnan juhlien odotukseen. Onko Sauli pukeutunut Aragorniksi? Ja silloinhan rouva Jenni Haukion täytyy sonnustautua Aragornin haltijatyttöystävä Galadrieliksi.
teksti VAPPU KAARENOJA
hobitti ? Odottamaton matka elokuvateattereissa 12. joulukuuta. Juttu Tolkien-faneista
sivulla 38.
S u k u p u O l i ta u t i e t u j a
Lyyra-kortilla saa erilaisia huippuetuja. Ateneumiin
pääsee ilmaiseksi yhtenä päivänä vuodessa (keskiviikkona 28.11. eli meni jo tältä vuodelta ikävä kyllä), ja Tallinnan-risteilynkin saa tarjoushinnoin.
Myös kotikäyttöisistä klamydia- ja tippuritesteistä saa kymmenen euroa alennusta. Sellaisen
voi ostaa testaaitse.fi-sivuston kautta. Näyte
otetaan itse ja lähetetään laboratorioon. Tulokset voi lukea pari päivää myöhemmin verkkopalvelusta. Testin oikea hinta on 64,90 euroa, eli
alennuksen kanssa vain 54,90 euroa.
Ihan hyvä alennus, mutta halvemmallakin
pääsee.
HUS:n sukupuolitautipoliklinikalla testissä
käyminen maksaa 27,50 euroa. YTHS:llä testi on
kokonaan ilmainen.
Nämä huokeammat testitavat tosin edellyttävät, että pystyy sanomaan ääneen sanat seksi
ja klamydia. Lisäksi täytyy ehkä selitellä lääkärille
puolivalheita siitä, miten se kondomi jotenkin vain
unohtui, ?olihan se tosi typerää, emmä yleensä?.
Se ei välttämättä ole kivaa. Mutta kun viidenkympin kotitestin tuloksen on kaikessa hiljaisuudessa lukenut, voi olla, että sitä joutuu kuitenkin
menemään kiltisti lääkärin luo. Ja siellä pitää sitten sanoa ne sanat ääneen. Seksi. Klamydia.
teksti AURORA Rämö
V Ä I J Y T Y S
KANSAKUNNAN TOIVOT
?Ehkä pikkasen oltais
alkutekStit
i h a n tava l l i S i a
h O b i t t i a S i O i ta
kaivattu sinne iskevyyttä.?
Anna-Maija Riekkinen (sit. vas.) kommentoi HYY:n uutta tavoiteohjelmaa edustajiston kokouksessa 3. lokakuuta.
Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston
jäseniä.
V A S T A U K S I A
Palstalla vastataan mihin
tahansa kysymykseen.
OnkO keepcup
Sittenkään
?ekOmpi??
Unicafe on lanseerannut Keepcup-nimisen
termoskupin, jota se mainostaa sloganilla
?ekompi take away -kuppi?.
Mutta kuinka ympäristöystävällinen Keepcup oikeasti on? Unicafe ei nimittäin myy kahvia muihin termosmukeihin kuin Keepcupiin.
Unicafen toimitusjohtaja Arja Kosonen,
mitä järkeä siinä on, että termosmukin jo
omistavan ihmisen pitää ostaa uusi muovikuppi saadakseen kahvia? Se kun ei ole
kovin ?ekoa?.
?Kun Keepcupia lähdettiin kehittämään, meille ei tullut mieleen, että myytäisiin kahvia myös ihmisten omiin termosmukeihin. Mutta tuo on ihan hyvä
kehitysajatus.?
Tarkoittaako tuo, että tästä eteenpäin
kahvia saa myös omaan kuppiin?
?Voi olla, että Unicafe-ravintoloissa ei
myydä kahvia omaan mukiin, koska meillä ei
ole tuotteistettu omaan mukiin ostettavaa
kahvia. Se riippuu ravintolasta. Asiaa pitää
käydä ensin läpi ravintoloissa.?
Mitä miettimistä asiassa on?
?Kun ei tiedetä, että minkä kokoinen se
oma muki on, kun niitä on erikokoisia. Onko
se muki kolmen, kahden vai neljän desin
muki, miten ne sitten hinnoitellaan. Se ei
välttämättä ole iso asia, mutta asia käydään
läpi ravintoloissa.?
teksti VAPPU KAARENOJA
S iv u 1 1
N o 1 3 / 20 1 2
Sinäkö se olet? Jos tunnistit itsesi kuvasta, tule hakemaan piparia Ylioppilaslehden
toimituksesta (Kaivokatu 10 B, 7 krs.) maanantaina 3. joulukuuta kello 11.
Kauanko siinä kestää?
?En voi luvata mitään. Asia käydään läpi
mahdollisimman pikaisesti, varmaan ensi
vuoden aikana.?
ALKuTEKSTiT
Y L iOP P iL A SL E hT i
C - v i TA m i i n i n
L Ä h T E i TÄ
1,25 %
on ruusunmarjan
C-vitamiinipitoisuus.
Se on ylivoimaisesti
C-vitamiinipitoisin marja.
0,24 %
on toiseksi
C-vitamiinipitoisimman
kasviksen, vihreän chilin,
C-vitamiinipitoisuus.
0,19 %
on listan kolmosen, pap-
rikan, C-vitamiinipitoisuus.
0,05 %
on appelsiinin
C-vitamiinipitoisuus.
Appelsiini on listalla
vasta sijalla 69 ja häviää
esimerkiksi kukkakaalille.
0,04 %
n o 1 3 / 20 1 2
on herne-maissi-paprika-
pakastevihannessekoituksen
C-vitamiinipitoisuus.
Sivu 1 2
G R A D U K Ä T I L Ö
vÄSYnYT
KOTiÄiTi
PuLASSA
OPiSKELiJAY S TÄvÄ L L i S E T
PALvELuT:
Hyvä Marja-Liisa,
opintoajan päättyminen häämöttää ensi keväänä, mutta
gradusta on valmiina vasta kymmenen
prosenttia. Kotiäitinä en ole vuosiin
juuri lukenut, saati kirjoittanut mitään
akateemista. Samasta syystä aikaa gradunteolle on todella vähän. Miten ylitän
älyllisen kuilun ja olen tehokas vähässä
ajassa?
Mitään muita tavoitteita ei enää ole
kuin gradun hyväksytyksi saaminen...
nimim. ?Umpiruosteessa ja
puhkiväsynyt jo valmiiksi?
Vaikeaa se on, muttei mahdotonta. En
listaa sinulle yhteiskunnan rautanaisia,
jotka ovat synnyttäneet sekä lopputyönsä että esikoisensa samaan aikaan, vaan
konkreettisia neuvoja.
Tärkeintä on hankkia hoitaja, jotta
voit keskittyä täydellisesti työntekoon
edes hetkittäin. Tämä voi olla vaikeaa,
mutta se on onnistumisen kannalta aivan
välttämätöntä.
Toisaalta saatat huomata, että saat
asioita nyt paremmin aikaiseksi äiti-ihmisenä kuin opiskelijatyttönä ihan lyhyessäkin ajassa. Edulliseen HYY:n lapsiparkkiin voit tyrkätä lapsen kolmeksi tunniksi.
Tuttuni Miina, jolta kysyin neuvoa ongelmaasi, rutisti oman lopputyönsä valmiiksi syksyn aikana.
Häntä auttoi rauhallinen työskentelytila kirjastossa, kun koti oli varattuna lapselle ja hoitajalle. Tilaa voi varata maksutta pariksi tunniksi. Hänestä
hoitajaa kannattaa välillä käyttää myös
siihen, että saa ihan kunnolla levättyä
(nukuttua).
Jos akateeminen maailma tuntuu
vieraalta, käy vaikka jonkun opiskelukaverin kanssa kahvilla (mielellään lapsettoman, ette keskustelu livahda vahingossa vauvankakan väristä puhumiseen)
ja sopikaa, että juttelette vain akateemisen maailman asioista ja akateemisella
kielellä.
Jos kerran synnytyksestä selvisit,
selviät gradustakin.
Marja-Liisa
Palstalla graduaiheisiin kysymyksiin
vastaa gradukätilö Marja-Liisa. Voit
lähettää hänelle oman kysymyksesi
osoitteeseen marjaliisa@ylioppilaslehti.fi
BOYS & GIRLS
OPISKELIJAT!
I L M A N A J A N VA R A U S T A
LEIKKAUS +
P E S U
27e
LEIKKAUS
21e
OSIS MATTAVAHA
15,50 e
P A R T U R I - K A M P A A M O L I I S A N K AT U 1 4
P. ( 0 9 ) 2 7 8 2 6 7 9 , 9 . 3 0 ? 1 7 . 0 0
ylio p p ilaS le H t i
K E R H O
Kyllä minä tykkäsin käydä koulussa, mutta minä
olin niin laiska! Opettaja oli vanhapiika, kyllä se
hyvin kurin piti. Välitunnilla mellastettiin ja tapeltiin. Matematiikasta
en pitänyt. Sain kerran
ehdot, ja minulle annettiin ukaasi, että tansseihin sai mennä vasta, kun
ehdot oli suoritettu. Olin
kova menemään ja minulla oli paljon poikaystäviä. Aina kun heräsin
aamulla, ajattelin, että
missä on tänään tanssit.
Lea Vartiala
100, palvelustyttö, eläkkeellä. Käynyt
kansakoulun 1920-luvulla Anjalassa.
Ylioppilaslehti täyttää ensi vuonna
100 vuotta. Sen kunniaksi palstalla
julkaistaan 100 vuotta täyttäneiden
suomalaisten opiskelumuistoja.
v a u v a d i p l o m at i a a
Juuri kun Kate Middleton ja prinssi William selviytyivät alastonkuvakohusta, heitä koetellaan
taas. Lehdistö huhuaa, että pariskunta kärsii
lapsettomuudesta.
Mutta onneksi voi adoptoida lapsen ulkomailta. Jos kuninkaallinen pari päättää tehdä
Brangelinat, tilastojen valossa todennäköisintä on, että pienokainen tulee Venäjältä tai Kiinasta ? ne kun ovat maat, joista britit adoptoivat eniten lapsia.
Prinssi William on sanonut haluavansa ainakin kaksi lasta, joten kenties pariskunta
jopa adoptoi yhden lapsen Kiinasta ja toisen
Venäjältä.
Mutta ikävä kyllä asia ei ole Katen ja Williamin tapauksessa näin yksinkertainen. Heidän naperonsa kun nousee jonain päivänä
Englannin valtaistuimelle.
Kuninkaallisten naisten kohtaloihin perehtynyt historiantutkija Anu Lahtinen sanoo, että
Britanniassa tuskin nähdään adoptoitua monarkkia.
?Melkein veikkaisin, että jos todella tällaiseen adoptioon päädyttäisiin, valtaistuimelle nousisi sitten muita verisukulaisia, prinssi
Harry tai hänen lapsiaan. Kuninkaallisten instituutioon liittyy vanha ajatus, että hallitsijalla
pitää olla tietty verenperintö. Eri asia olisi, jos
Kate ja William adoptoisivat jonkun sukulaisensa?, Lahtinen sanoo.
Höh! Kuvitelkaa adoptiokunkun symboliikkaa: venäläis- tai kiinalaistaustainen ihminen
entisen siirtomaavallan hallitsijana.
Aikaisemmin maiden suhteita lujitettiin
naittamalla eri maiden kuninkaallisia toisilleen.
Sama hyöty voitaisiin saada nyt adoptiolla.
Mikä olisi parempi tapa lievittää lännen
ja Kiinan välisiä jännitteitä kuin saada kiinalainen valtias Buckinghamin palatsiin? Ja
ydinsulkusopimuksetkin saataisiin takuulla voimaan, jos Britanniassa olisi venäläinen
kruununperillinen.
teksti vAppU kAAreNOJA
alkutekStit
V I I S A S T E N
M U I N O I N
Uutinen Ylioppilaslehdessä lokakuussa
1998.
Silloin: Lehti kertoi kaupungilla liikkuneesta huijariprofessorista. Huijariproffa kävi
syömässä helsinkiläisissä ravintoloissa ja
laskun tullessa pöytään ilmoitti hukanneensa lompakkonsa. Hän pyysi lähettämään laskun työpaikalleen Helsingin
yliopiston kirjallisuuden laitokselle. Myöhemmin ravintoloille selvisi, ettei mies ollut
laitoksen palkkalistoilla.
Nykyään: Huijariprofessori oli selvästi
edelläkävijä, koska hänen ravintolahuijausvuosiensa jälkeen oman ammattinsa hatusta keksiviä ihmisiä on tupsahdellut lisää.
On nähty valelääkäreitä, valesairaanhoitajia, valeopettaja ja valetoimittaja. Ja viimeisimpänä valedosentiksi väitetty Johan
Bäckman, josta kertova juttu alkaa tämän
lehden sivulta 18.
PALJON ONNEA VAAN
u r u g u ay n
i l m av o i m at !
Uruguayn valtion ilmavoimat täyttää
maaliskuussa sata vuotta. Ne perustettiin maaliskuussa 1913. Nykyään
maan ilmavoimissa palvelee 3 000 ihmistä.
S U O S I T U S
Alan opiskelija paljastaa suosikkinsa.
J o u l u i S ta a S k a r r e l tava a
?Joulun alla tulee tunnelmoitua kynttilänvalossa. Kerää talteen loppuun palaneiden tuikkujen
alumiinikupit ja valmista niistä joulukoristeita. Puhdista ensin alumiinikupit vahajäämistä paperilla. Leikkaa sitten kupin reunoihin saksilla viiltoja niin, että saat kupin litistettyä. Muotoile.
Kuvioi keskusta esimerkiksi kynän metallikärjellä painelemalla pehmeää alustaa vasten. Ripusta koriste haluamaasi paikkaan.?
Iina Tainiola, 3. vuoden käsityöopettajaopiskelija
S iv u 1 3
n o 1 3 / 20 1 2
Ylioppilaslehti täyttää tammikuussa
100 vuotta. Tällä palstalla onnittelemme ikätovereitamme.
A S I A N T U N T I J A N
N o 1 3 / 20 1 2
ALKuTEKSTiT
Y L iOP P iL ASL E HT i
Sivu 1 4
YLio P P iLaS LE H t i
Sota j u t t uja
Kukaan ei koskaan
jaksa kuunnella
veteraanien
sotajuttuja.
Ylioppilaslehti
kuunteli.
V u o n n a 1 9 2 5 s y n t y n y t Valdemar Kuhmoinen
meni 18-vuotiaana rintamalle ja vietti siellä kolme
vuotta. Uskomattomalta se tuntuu, mutta kyllä veteraanejakin välillä kyllästyttää sota-ajoista puhuminen.
Minkälainen oli ensikosketuksesi sotaan?
Kun menin rintamalle, minut ohjattiin heti ensimmäiseen vartioon. Se oli kolkko paikka. Siinä oli pääkallo kepinnenässä vartioimassa kaverinani.
Mikä muisto on jäänyt päällimmäisenä mieleen
sodasta?
Se, kuinka ikävää oli, ettei lomia saanut. Meni yhdeksän kuukautta, ennen kuin sain ensimmäisen loman.
Yksi kaveri sai vihdoin vapaata, kun hänen mummonsa kuoli. Hän oli niin innoissaan, että iski puukolla
pöytään. Siinä rytäkässä hänen sormensa murtuivat ja
jänteet napsuivat irti.
Hän möi sen puukon minulle.
Haavoituitko?
Kyllä, kahdesti. Yhden kerran tarkka-ampuja ampui olkapäähän. Toinen kerta oli Murokallioilla, kun
olimme menossa Syvärille. Haavoitun käsivarteen ja
toisesta korvastani meni kuulo, kun lähdettiin hyökkäämään, vaikka ei siitä hyökkäyksestä mitään tullut.
Pelottiko?
Ei erikoisemmin. En pelännyt niin paljon, että olisin lähtenyt karkuun, niin kuin moni. Mutta kyllä sitä
aina odotti, että milloin omalle kohdalle sattuu.
Mitä ajattelet karkureista?
He eivät jaksaneet voittaa omaa pelkoaan. Kyllä
minä ymmärsin sen hyvin.
Meillä oli komppaniassa mies, jota kutsuttiin himomurhaajaksi. Hän oli aina lähdössä vapaaehtoisena partioon. Kun menimme Ihantalaan taisteluihin,
hän lähti karkuun. Loppujen lopuksi hän olikin sitten
arka mies. Kun pakokauhu tulee, niin ei siinä pidättele
mikään. Jouduin tilanteisiin, joissa juoduin käännyttämään linjoilta karkaavia.
nen joukkueessaan. Kaikki muut olivat kaatuneet. Samana päivänä tapasin myös kansakoulun opettajani
pojan, joka oli upseerikokelaana.
Molempien kanssa juttelin. Ja samana päivänä
menivät.
Onko sota-ajoista aina ollut helppo puhua?
Minulla ei ole ollut vaikeuksia puhua sota-ajoista.
Mutta joskus tahtoo kyllästyttää puhua niistä. Painajaisia on vieläkin.
Mikä oli ensimmäinen asia, jonka teit sodan loputtua?
Kolme päivää lepäsin ja sitten lähdin takaisin työhöni sahuriksi. Ei siinä pitempään joutanut.
Tästä tulee mieleen vanha vitsi. Talvisodasta palanneen miehen kaverit kysyivät häneltä: Mitä teit ensiksi, kun pääsit lomalle? Se sanoi, että me vaimon
kanssa vähän lemmittiin. Kaverit vastasivat, kyllähän
me se arvattiin, mutta mitä teit sitä ennen? No, heitin
sukset jalasta, mies vastasi.
Miten elämä lähti käyntiin sodan jälkeen?
Se oli riemua, kun sota loppui, kun pääsi pois. Sen
jälkeen työn merkeissä ovat vuodet menneet. Pitihän
sitä vähän riiatakin. Keväällä tulee 65 vuotta täyteen
aviossa Tildan kanssa.
Kuka on mielestäsi suurin suomalainen?
Kyllä hän on minusta Kekkonen.
Mitä ajattelet Mannerheimista?
Minä en niin siitä miehestä oikein? Isäni vietiin
1918 talvella, ja häntä yritettiin pakottaa valkoisten
riveihin.
Häntä pahoinpideltiin kovasti useita päiviä, jotta
hän olisi suostunut. Sen jälkeen hän oli vielä vankilassa
kuusi viikkoa ja palasi sieltä huonokuntoisena.
Kuoliko tuttuja?
Ker ran matkalla linjoille tap a sin p ojan
kotikylältäni. Hän kehui tuuriaan, oli ainut alkuperäi-
Minkä neuvon antaisit nuoremmillesi?
Jokaisen on itse ratkaistava asiansa. Aseita en kyllä
suosittele missään nimessä. Y
S iv u 1 5
N o 1 3 / 20 1 2
Miltä jatkuva kuolema ympärillä tuntui?
Siinä oli aina sellaiset killin ajatukset, ei siinä muuta.
Mikä on mielestäsi paras sotakuvaus, jonka olet
lukenut tai nähnyt elokuvana?
Tuntematon sotilas on aika lähellä todellisuutta. Syvärillä olin alkuun juuri niillä tantereilla, joista
Väinö Linna kirjoittaa, kun puhuu siperialaisesta divisioonasta. Kun luin kirjaa, huomasin, että tapahtumat olivat tuttuja.
Pari vuotta sitten valmistunut elokuva Tali-Ihantala ei vastannut todellisuutta ollenkaan. Elokuvassa
ei ollut ollenkaan vaikka lentokoneita.
Miltä tuntui, kun oli pakko tappaa?
Sitä oli vähän niin kuin penkin ja seinän välissä,
tappaa tai tulla tapetuksi.
Sotaveteraani Valdemar Kuhmoinen näyttää kuinka hänen
armeijakaverinsa iski puukolla
pöytään, huonoin seurauksin.
k uva N i c k t u l i N e N
aLKutEKStit
t e k s t i J o h a N N a m i tJ o N e N
N o 1 3 / 20 1 2
ALKuTEKSTiT
Y L iOP P iL ASL E HT i
Sivu 1 6
YLio p p iLAS Le H t i
k uvat A A P O H U H TA
ALKuteKStit
t e k s t i N O O R A M AT T I L A
Helsinki on täynnä meitä muka-kaupunkilaisia,
jotka odottavat ratikkaa suoturpeen jämät vielä varpaiden välissä. Paremman puutteessa nojaillaan Hesperian puiston puihin ja kalastetaan Vanhankaupunginlahdella.
H e l s i n g i s s ä k i n o n m e t s ä ä , 3700 hehtaaria.
Laajasalossa, missä Hannu Siitonen yöpyy tyttärensä
luona, on yksi hieno metsä.
?Mennään aurinkoa kohti?, Siitonen opastaa. On
varhainen aamu, tietenkin. Hänellä on mukanaan reppu, niin kuin kuuluu.
Hienossa metsässä puut ovat vanhoja. Täällä männyt ovat noin kaksisataavuotiaita, eli ne ovat itäneet
samoihin aikoihin, kun Helsingistä tuli pääkaupunki.
Upein metsä on aarniometsä, jonka kasvuun ihminen ei ole puuttunut. Sellaisia oli etelässäkin silloin,
kun Siitonen aloitti samoilun alle kymmenvuotiaana.
Nyt Suomen metsistä luonnontilassa on alle viisi prosenttia, ja niistä vain puolet on suojeltuja.
A u r i n k o n o u s e e k u u s t e n jalkoihin, havujen kärjissä kimaltelee kaste. Mustarastas laulaa.
Pysähdymme jyhkeän männyn eteen. Se on kasvattanut panssarimaisen kilpikaarnan, joka suojelee
sitä tulelta.
?Luonto on ihmeellinen. Vanha kansa ymmärsi
sen, mutta nykyään puilla on vain talousarvo?, Siitonen sanoo.
?Kyllä siitä vähän masentunut mieli tulee, kun on
kymmenen vuotta kuvannut jotain metsää, ja yhdessä
yössä se on kaadettu.?
Kaarnalle loikkaa orava.
?Odota, kohta se kurkistaa toiselta puolelta?, Siitonen neuvoo kuvaajaa.
MetSänpeitto
Kaupungissa
unohtuu, että on
metsästä kotoisin.
Siksi on mentävä
sinne aamulla,
hiljaa.
S iv u 1 7
n o 1 3 / 20 1 2
reppu selässä ja
? V o i s i t k o v i e d ä m e i d ä t metsään?? kysyn puhelimessa luontokuvaaja Hannu Siitoselta. ?Olen kaupunkilainen enkä tiedä metsästä mitään.?
Pari päivää myöhemmin tajuan, että se oli vale.
Istun Suomen elokuvasäätiön teatterissa katsomassa Siitosen ja Mikko Pölläsen kuvaamaa Metsän tarina
-luontoelokuvaa, jonka ensi-ilta on 28. joulukuuta.
Neljän vuoden kuvaustyöstä on koottu dokumentti,
jossa metsä tulee kosketusetäisyydelle. Hirven pehmeä
turpa, kurjenpolvet, kalliolle kerääntyneet kärpäset.
Tajuan, että tiedän tarkalleen, miten oksa napsahtaa saappaan alla ja miten syvälle rahkasammaleeseen
sormet uppoavat. Miltä kuulostaa puiden natina tuulessa ja metsään satavan ensilumen äänettömyys.
Minä en kasvanut kaupungissa vaan metsässä.
Perheemme ei käynyt ulkomaanmatkoilla tai konserteissa: me kävimme luonnonpuistoissa, kuruilla ja lintutorneissa, puolukassa ja sienessä, veneretkillä.
S i i t o n e n j a P ö l l ä n e n eivät käyttäneet syöttejä tai
piiloja eläinkohtauksissa.
?Kuvattava on aina nähnyt, kuka siinä on. Se on
jännittävää, miten eläin oppii tunnistamaan minut.?
Kesällä Siitonen kuvasi pohjantikkaa, kun oikealta
kuului rapinaa. Kaksi karhua juoksi kohti.
?Käännyin ympäri ja ehdin ottaa melkein viisikymmentä kuvaa. Karhut pysähtyivät viidentoista metrin
päähän, ja toinen nousi takajaloilleen. Sitten ne pötkivät pakoon, muuten olisi tullut painiottelu.?
Siitosen mielestä ihmiset ovat alkaneet pelätä
metsää, ihan turhaan. Eläimet eivät hyökkää. Ja harvassa ovat ne kerrat, kun hän on eksynyt metsään.
?Mutta kerran, kun tulin Helsinkiin valokuvanäyttelyn takia, eksyin parkkihalliin. Harhailin eri kerroksissa vaikka kuinka kauan.?
Eräässä Helvi Juvosen runossa huokaillaan kaupungin katkua, tomua ja harmautta. Sen sijaan metsässä on hyvä olla:
?Neulasmetsissä, oksien alla / kostea sammal
nukkuu. Unisten purojen reunamalla, / maanteillä,
metsissä oksien alla / huolen hiukkanen hukkuu?.
Ennen uskottiin, että metsä voi vietellä ihmisen.
Kun maahiset alkavat kuiskailla, maailma muuttuu peilikuvaksi ja ihminen katoaa kuusikaton alle, metsänpeittoon.
Onko Siitoselle koskaan käynyt niin?
?Ei sentään. Mutta oikein synkkä metsä voi sulkea
pois kaikki ihmisen äänet.? Y
KESKiTY iHMiSEEN
Y L IOP P IL ASL E HT I
teksti AURORA RÄMÖ
k uvat H E L E N K O R P A K
Tripladosentti
Johan Bäckman
pyörittää kotoaan
mediasirkusta,
jossa jokaisella
sanalla on väliä.
N o 1 3 / 20 1 2
s o tat o h t o r i
Sivu 1 8
YLiO P P iLAS LE H T i
KESKiTY iHMiSEEN
N o 1 3 / 20 1 2
S iv u 1 9
KESKiTY iHMiSEEN
Y L iOP P iL ASL E HT i
E s p o o l a i s k o d i n i s ä n t ä pyörii keittiökaapilla etsimässä kuvaus
rekvisiittaa.
?Missä se nyt on? Se jäi kerran yhteen hotelliinkin, mutta mä soitin
perään ja sain sen takaisin.?
Hänellä on paljon kuvausideoita. Kuvia on otettu jo pihatuolissa, toh
torinhattu päässä ja lemmikkihamsterin kanssa.
?Tässä! Tämä voisi olla sellainen provosoiva?, isäntä sanoo. Hän näyt
tää mukia, jossa on Stalinin kuva.
?Tällaista ei ole ihan helppo löytää Venäjältä.?
Hän nostaa kupin huulilleen ja poseeraa kuvaajalle. Onkohan se ihan
tosissaan?
?Harmi, että mun ilmapistoolini on mökillä. Olisi voinut ottaa tuossa
ulkona sellaisia kuvia, joissa tähtään sillä?, hän hörähtää.
Ei, ei se ole ihan tosissaan. Kyllä tämä on hänenkin mielestään vähän
huvittavaa. Mies pitää provosoimisesta.
E n o l e t a v a n n u t Johan Bäckmania aikaisemmin. Olen vain lukenut
syksyn mittaan samat lehtijutut kuin kaikki muutkin.
Ne, joissa kerrotaan, että Bäckman on antanut venäläiselle medialle
huimia kommentteja Suomen huostaanottojärjestelmästä.
Bäckman sanoi esimerkiksi, että Suomessa on virallinen suositus vai
nota venäläisiä äitejä. Hän kutsui huostaanottoja sodaksi, laittomuudeksi,
fasismiksi, poliittiseksi vainoksi ja russofobiaksi. Hän
puhui vankiloista ja keskitysleireistä.
Suomen ja Venäjän lapsikiistoihin Bäckman on sekaantunut aina en
Venäjällä kuunneltiin, koska kukaan muu ei kerto
simmäisestä isosta, Anton Salosta koskevasta tapauksesta lähtien. Jo sil
nut mitään. Bäckman oli itse aktiivinen, ja hän on sitä
loin ministerit puuttuivat Bäckmanin puheisiin, mutta tänä syksynä huo
paitsi kolmen yliopiston dosentti, ihmisoikeustaistelija
mio räjähti käsiin.
ja toimittajille tuttu lähde.
Venäjän ulkoministeriö syytti Suomea säännönmukaisista kovista ot
Bäckman on jo vuosia kertoillut erikoisia juttuja
teista maanmiehiään kohtaan. Venäjän lapsiasiamies vaati taloussaartoa.
Venäjällä: että Neuvostoliitto ei miehittänyt Viroa ja
Suomalaisministerit joutuivat vastailemaan kysymyksiin siitä, mikseivät
että Karjala ei koskaan ollut osa Suomea.
venäläisäidit saa imettää lapsiaan.
Kohudosenttia käytettiin lähteenä silloinkin, kun
Presidentti Sauli Niinistökin kommentoi selkkausta.
itänaapurin mediassa kerrottiin maailmanpolitiikan
Johan Bäckman ei olekaan mikään ihan tavanomainen valtiotieteiden
professori Teivo Teivaisen heitelleen virtsaa Us
tohtori. Hän on sotaa käyvä tohtori.
penskin katedraalissa.
? M ä v o i s i n k e i t t ä ä kahvia, otatsä kahvia?? Bäckman kysyy.
Marimekon vahaliinalla peitetty pöytä on täynnä lautapelejä, väritys
kirjoja ja piirustustarvikkeita. Päivän Hesari on levällään.
?Istu sä hei tolle puolelle pöytää, siinä on kivempi istua.?
Lattiasta alkavasta ikkunasta näkyy takapihalle: korkea aita on puoliksi
maalamatta, kukkapenkki talviteloilla. Kaksikerroksisen omakotitalon ala
kerta on avara ja valoisa.
Moccamasterin vieressä on Miskanalle, vuoden 1980 Moskovan
olympialaisten kisamaskotti.
Bäckman häärää paljon ja juttelee samalla. Hän kertoilee tuttavallisesti
?Harmi, että mun
ilmapistoolini
on mökillä. Olisi
voinut ottaa
tuossa ulkona
sellaisia kuvia,
N o 1 3 / 20 1 2
joissa tähtään
sillä.?
Sivu 2 0
YLiO P P iLAS LE H T i
KESKiTY iHMiSEEN
Bäckman ker too
puhelusta, jossa
hänellä ker rottiin
olevan 48 tuntia
elinaikaa.
vaimostaan ja lapsistaan, vaikkei halua heistä kirjoitettavan mitään. Se olisi
turvallisuusriski, hän sanoo.
Uhkauskirjeitä tippuu postilaatikosta päivittäin.
?Niitä on aika hauskojakin!? hän sanoo ja hakee muutaman.
Maanpetturi, rotta, saatanan punikki, taisi isäsi ampua ne Mainilan laukaukset, kuolet, niissä sanotaan. Bäckman kertoo puhelusta, jossa
ilmoitettiin hänellä olevan 48 tuntia elinaikaa.
Dosentin juttuja on mukavaa kuunnella, sillä harva tutkija vetelee mutkia näin suoriksi. Hän puhuu selkein päälausein, vastaa kaikkiin kysymyksiin eikä hermostu jankuttamisesta. Siis täydellinen haastateltava.
Lähiaikoina dosentin juttusilla ovatkin käyneet paitsi venäläiset tv-ryhmät, myös monet suomalaiset toimittajat. Esimerkiksi Yle, Radio Rock,
Apu ja eräs maakuntalehti.
Kaikki ovat istuneet tässä keittiönpöydän ääressä, sillä Bäckman kutsuu toimittajat lähes poikkeuksetta kotiinsa. Tämä on
hänen tukikohtansa. Onhan hänen työhuoneensakin
kotona. Dosentilla on aina puhelin auki, ja hän vastaa
toimittaja oli yrittänyt saada tietoja?, Bäckman sanoo puhelun jälkeen.
siihen kesken omien lauseidensakin. Kuten nyt.
Tätä hänen päivätyönsä on: informaatiosodan käymistä suomalaisia
?Yrittikö se negatiivisella informaatiolla taivutella
tiedotusvälineitä vastaan.
sut mua vastaan? Joo, se on ihan lapsellinen?, BäckDosentin mielestä suomalainen media keskittyy ihmisten tunteiden
man sanoo puhelimeen.
sijaan liikaa byrokratiaan. Se on ihmisvastaista. Pätkätyöllistetyt toimit?Se oli yksi mun toimittajakaveri, jolta yksi
tajat eivät uskalla kritisoida työnantajiaan potkujen pelossa. Hän puhuu
nälkäsaarrosta.
Ja Helsingin Sanomat pitäisi lopettaa. Se on liian suuri ja vaikutusvaltainen eikä päästä ääneen toisinajattelijoita, sellaisia kuin hän itse.
?Mutta nyt Suomen median on ollut pakko ottaa mut huomioon, alkaa
haastatella mua. Jopa Suomen TV1:n oli pakko haastatella mua. Ja tämä
jatkuu vielä, tämä on vasta alkua?, Bäckman sanoo.
N o 1 3 / 20 1 2
K u n N e u v o s t o l i i t t o r o m a h t i , Suomessa oltiin paniikissa. Pelättiin,
että lännen hyvinvoinnista häikäistyneet toverit rynnistävät laumoina rajan
yli ja varastavat kaiken, mitä ei ole pultattu kiinni. Mafian peloteltiin leviävän kuin syöpä. Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos perustivat erillisiä itäryhmiä.
Viisumipakko oli itsestäänselvyys.
Kun parikymppinen Johan Bäckman oli armeijassa, taisteluharjoituksissa vihollinen tuli idästä.
Elettiin vastakkainasettelun aikaa. Bäckmanin ajattelu tuntuu edelleen
perustuvan tälle vastakkainasettelulle.
Hän meni alun perin yliopistolle lukemaan tietojenkäsittelytiedettä,
mutta halusi vaihtaa pääainetta sosiologiaan. Hän kävi ahkerasti sosiologian tenteissä.
Toisen opiskeluvuotensa jälkeisenä kesänä Bäckman lähti harjoitteluun
pietarilaiseen konsulttifirmaan tekemään markkinatutkimusta.
Venäjällä ei ollut ollenkaan sellaista kuin Suomessa maalailluissa kauhukuvissa oli annettu ymmärtää. Päinvastoin, venäläiset olivat lämpimiä ja
sydämellisiä, ja Bäckman sai paljon ystäviä.
S iv u 21
N o 1 3 / 20 1 2
KESKiTY iHMiSEEN
Y L iOP P iL ASL E HT i
Sivu 2 2
YLiO P P iLAS LE H T i
KESKiTY iHMiSEEN
Hän jäi konsulttifirmaan kahdeksi vuodeksi ja sukkuloi ahkerasti Helsingin ja Pietarin väliä.
Pietarin-vuosien jälkeen, vuonna 1995, Bäckman pääsi sosiologian
pääaineopiskelijaksi Helsingin yliopistoon erillisvalinnassa. Hän jätti gradun tarkistettavaksi heti samana syksynä.
Joulukuussa hän oli jo oikeusministeriön alaisessa Oikeuspoliittisessa
tutkimuslaitoksessa tutkimassa itärikollisuutta. Siellä hän alkoi valmistella
aiheesta myös väitöskirjaa.
?Mitä enemmän sosiologian proffat tyrkyttivät mulle jotain, sitä enemmän mä vastustin. Halusin aina osoittaa olevani itsenäinen ajattelija, niin
kuin pitääkin olla mun mielestä?, Bäckman muistelee.
?Mä otan henkilökohtaisesti Suomen Venäjä-vastaisuuden, se loukkaa
mua. Siksi mä käyn tätä informaatiosotaakin.?
To i s i n a a n B ä c k m a n i n propaganda menee läpi.
Espoolaisisännän pakeilla käynyt maakuntalehti on kirjoittanut hänestä
puolentoista aukeaman jutun sunnuntaisivuilleen. Kuvissa Bäckman poseeraa lemmikkihamsterin kanssa ja Marimekon pöytäliinan ääressä.
Haastattelutilanne on edennyt todennäköisesti tarkalleen samalla tavalla kuin minun tapaamiseni Bäckmanin kanssa. Jutun teksti voisi yhtä hyvin olla minun nauhuristani.
Siihen on kirjoitettu esimerkiksi yksi dosentin viljelemä anekdootti.
1990-luvun puolivälissä Bäckmanin isä, Hartwallin entinen toimitusjohtaja Erkki Bäckman, oli lohkaissut, että Suomen olisi ollut taloudellisesti kannattavampaa liittyä Venäjän federaatioon kuin Euroopan
unioniin. Bäckman kertoo ajatelleensa, että isä on ihan hullu, että eihän
tuollaista voi sanoa ääneen.
Tarina on mukava kuvaus Bäckmanin ajattelun kehittymisestä ? myöhemminhän Bäckman päätyi olemaan juuri samaa mieltä kuin isänsä.
Mutta luultavasti tarina on Bäckmanin sepittämä. Tuskinpa hän oikeasti kummasteli isänsä Venäjä-puheita. Hän kun oli kertonut Ylioppilaslehden haastattelussa jo ennen Suomen EU:hun liittymistä, että lännessä vähätellään Venäjän markkinoiden kokoa. Ja että Venäjä ei ole uhka
vaan mahdollisuus.
Bäckman lähettää maakuntalehden jutun sähköpostilla.Viestikenttään
hän on kirjoittanut: ?Sisällöstä päätellen eläkeläisille suunnattu. Toivottavasti
teidän lehtenne juttu on räväkämpi.?
Onkin sitten ihan toinen juttu, mitä siitä seuraisi.
I s o j e n m e d i a t a l o j e n toimituksissa on tiedetty jo
pitkään, että Bäckmaniin kannattaa suhtautua varauksella.
Hän on kova kanteleman Julkisen sanan neuvostolle kaikesta mahdollisesta.
Se, että Bäckman liioittelee vähän keittiönpöytäkeskusteluissa sattaisi olla melko yhdentekevää, mutta hän irtisanoutuu jutuistaan siinä vaiheessa, kun ne
painetaan lehteen. Lehden sisältö kun ei ole hänen
vastuullaan.
?Mitä enemmän
sosiologian
proffat
tyrkyttivät mulle
jotain, sitä
enemmän mä
To i m i t u k s e t o v a t vähän samankaltaisia sotavastuksia kuin Suomen
sosiaalitoimi: sellaisia, jotka eivät voi vastata hyökkäykseen samalla mitalla.
Sosiaalitoimea sitoo salassapitovelvollisuus. Se ei voinut kommentoida venäläisnaisten huostaanottotapauksia medialle ollenkaan. Muutkaan viranomaiset eivät pysty saamaan tietoa yksittäisistä perheistä samaan tahtiin
kuin Bäckman ehti sitä levittää.
Isojen mediatalojen toimitukset taas ovat isoja muun muassa siksi, että
ihmiset luottavat niiden sanaan. Faktojen on pakko pitää paikkansa niin hy-
S iv u 23
N o 1 3 / 20 1 2
vastustin.?
Bäckman esimerkiksi puhuu koko ajan vaimostaan, vaikkei ole naimisissa. Se on aivan sallittua, mutta jos lehteen sen perusteella kirjoitetaan,
että hän on naimisissa, se on virhe.
Ja virheet ovat todiste siitä, että suomalainen mediaa harjoittaa puolueellista propagandaa.
?Mutta en ole lähtenyt vainoamaan yksittäisiä toimittajia?, Bäckman
sanoo.
Sekään ei pidä aivan paikkaansa.
Kun Bäckman siirtyy valoisasta keittiöstä muutaman metrin päähän
työhuoneeseensa ja avaa tietokoneen, hänen kärkevä retoriikkansa saa
aivan toisenlaiset mittasuhteet. Silloin hän käyttää niin sanotusti järeitä aseita.
Yhdessäkin Bäckman venäläisille medioille lähettämässä tiedotteessa
mainitaan Ylen toimittaja nimeltä ja kutsutaan tätä ?CIA:n intressejä ajavaksi mini-Goebbelsiksi?, jonka päämääränä on osoittaa, ettei ?venäläisillä
äidellä ylipäätään ole minkäänlaisia oikeuksia.?
Bäckman taas on sitä mieltä, että vainon kohteena on hän itse. Eräskin
Hesarin toimittaja kuulemma masinoi ?soittelukampanjaa? ja yrittää saada
yliopiston perumaan hänen dosentuurinsa.
Toimittaja itse kertoo soittaneensa yhden tarkistuspuhelun Bäckmanin kirja-arvioon liittyen ja ehdottaneensa Twitterissä dosentuurien määräaikaistamista.
KESKiTY iHMiSEEN
Y L iOP P iL ASL E HT i
?Mutta
kunnianloukkauslaissa
sanotaan, että myös
vihjaus on r ikos .?
vin kuin mahdollista, muuten luotettavuus kärsii. Sen jälkeen
kärsivät lukijamäärät, sitten mainostulot, sitten suuruus.
Toimituksilla on kaksi vaihtoehtoa sotia Bäckmania vastaan.
Joko antaa ymmärtää sävyillä tai jättää kokonaan kertomatta.
Molempia keinoja on sovellettu.
?Suomessa on varmasti monta vuotta ajateltu, että hänen
puheensa ovat niin absurdeja, että niitä ei voi ottaa todesta.
Ennen kuin tänä syksynä tajuttiin, että Venäjällä ne otetaan todesta?, eräs toimittaja sanoo.
Hän ei halua nimeään mainittavan Bäckmanin yhteydessä,
eikä halua kukaan muukaan. Bäckman kun tekee niin herkästi
tutkintapyynnön kunnianloukkauksesta.
Kun istun seuraavan kerran espoolaiskeittiöss ä , isäntä tarjoaa kananugetteja ja ranskalaisia.
MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma on käynyt edellisellä viikolla kysymässä Bäckmanin väitöskirjan lähdeaineistojen perään. Niitä kun ei tunnu nähneen kukaan muu kuin tohtori itse.
?Koko väitehän on ihan lapsellinen. Tiesin, että tässä yritetään kehittää jotain skandaalia?, Bäckman sanoo.
45 minuuttia -ohjelma pyysi nähdä aineiston.
?Ei se ihan niin vain onnistu, että joku tulee sanomaan, että
näytäs mulle sun koko tutkimusaineistosi.?
?Vaikka tuossahan se on, kyllä me voimme sitä katsoa.?
Ja siinähän se aineisto on, Bäckmanin kotikoneella. Valtavassa dokumentissa ovat myös ne haastattelut, joita haastateltavat eivät ole julkisuudessa muistaneet antaneensa.
Hän näyttää myös useita paperikasseja, jotka ovat täynnä ckasetteja. Niissä ovat kuulemma alkuperäiset haastattelunauhat.
Miksei Bäckman sitten yksinkertaisesti näyttänyt tätä materiaalia 45 minuuttia -ohjelmalle, jos ne kerran ovat olemassa? Koko skandaali olisi ollut vältettävissä sillä.
?Pointtihan oli se, että etsittiin sellaista mahdollisuutta, että
aineisto ei olisi tallessa. Jos sitä ei olisi enää tallessa, voisi väittää, että sitä ei ollut koskaan olemassakaan?, Bäckman sanoo.
Mutta eihän ohjelma oikeastaan väittänyt yhtään mitään,
siinä vain kyseenalaistettiin.
?Journalistisesti se varmaan on niin. Mutta kunnianloukkauslaissa sanotaan, että myös vihjaus on rikos?, Bäckman sanoo
Hän luettelee lain ulkomuistista kahteen kertaan.
?Mutta eihän tällä loppupeleissä ole mitään merkitystä, kun
yksi reaktio tähän on se, että mua tullaan haastattelemaan ja
kysytään lisää?, hän sanoo.
?Niin, kysy vain lisää.? Y
Johan Bäckman ei missään vaiheessa pyytänyt juttua
nähtäväksi. Se lähetettiin hänelle silti. Ei tullut kunnianloukkaussyytettä, vaan erinomainen otsikkoehdotus.
WIIPURILAISEN OSAKUNNAN
STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT VUONNA 2013
Helsingin Yliopiston Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö myöntää apurahoja Wiipurilaisen osakunnan entisille ja nykyisille jäsenille.
N o 1 3 / 20 1 2
Apurahoja jaetaan perustutkintoon, jatkotutkintoon,
opiskelijavaihtoon ulkomaille, jäsenien ja kerhojen
harrastustoimintaan.
Sivu 2 4
Lisäksi jaetaan opintoavustuksia sekä apurahoja ulkomailla opiskelua ja harjoittelua varten.
Hakuaika: 1.12.2012-31.1.2013. Lisätietoja apurahoista ja hakulomakkeet löytyy osoitteesta
http://wiipurilainenosakunta.fi
YLiO P P iLAS LE H T i
MATKA ALKAA TÄSTÄ.
Kevään yhteishaku 4.3.?3.4.2013
Opiskelu Turun AMK:ssa voi olla elämäsi parasta aikaa.
Hae meille ja opiskele ammattiin, jota työelämä tarvitsee.
MEILTÄ VALI
NTAKOEKIRJAT 2
013
KURSSIKIRJAT, SANAKIRJAT,
OPPAAT JA OPISKELUTARVIKKEET
Vieraskielisiin koulutuksiin voit hakea
7.1.?12.2.2013
Suomalaisen Kirjakaupan kantaasiakaskortti käy myös meillä.
Liity myymälässä tai netissä.
myös
oekirjat ssa
k
a
t
n
li
a
V
a
n maailm
Opiskelu teessa
osoit
inen.com
Suomala
Mieti, mikä
sinua kiinnostaa
ja valitse kohteesi
matka.turkuamk.fi
yliopistokirjakauppa.fi
Porthania Yliopistonkatu 3, Helsinki
More than Honey | Markus Imhoof
UNIVERSITY OF APPLIED LIFE. Joint application 7.1?12.2.2013.
At Arcada University of Applied Sciences we encourage you
to grow and become a modern professional, who is not afraid of
testing new ideas and exploring the unknown. At our friendly, international campus we see the students as our greatest asset. Study in
English for a Bachelor?s degree in International Business, Nursing
or Plastics Technology. For studies in Swedish, please see arcada.fi
www.arcada.fi
S iv u 25
N o 1 3 / 20 1 2
Liput festivaalille myynnissä
3.12. alkaen osoitteessa
www.docpoint.info/lippukauppa
GOOD MORNING.
WAKE UP AND
EXPLORE LIFE.
KESKiTY ASiAAN
Y L IOP P IL ASL E HT I
teksti YliOPPilaSleHDen TOiMiTUS
k uvat S a l l a K i r j a l a i n e n
Suuri
vuoSihoroSkooppi
2013
Niin sanotut asiantuntijat eivät ymmärrä tulevaisuudesta mitään.
Vuonna 1908 he arvelivat, että Euroopassa ei enää käytäisi
sotia. Vuonna 1967 uumoiltiin, että Neuvostoliitto olisi maailman
nopeimmin kasvava talous vuonna 2000. Joulukuussa 2007 Business
Week julkaisi vuotuisen talousennusteensa, jossa 54 ekonomistia
arvioi, että tuleva vuosi olisi taloudellisesti vakaa.
Pieleen menivät ennustukset.
Yhdysvaltalainen psykologi Philip Tetlock onkin sanonut, että
ekspertit profetoivat yhtä lahjakkaasti kuin ?tikkoja heittelevät
simpanssit?.
Ylioppilaslehti hylkäsi perinteiset faktoihin perustuvat enteet ja
käänsi katseen tähtiin. Astrologiassa ajatellaan planeettojen aseman
kertovan tulevan ajan laadusta.
Muistelemme kulunutta vuotta ja tähyämme uuteen. Lisäksi
nostamme esiin vuoden merkkihenkilöitä ja kerromme heidän
tähtimerkkinsä.
Vuoden 2013 astrologista karttaa tutki ja tulkitsi astrologi Kirsi
N o 1 3 / 20 1 2
Halla-Seppälä. Vuoden 2012 astrologisia tapahtumia on koostettu netin
eri astrologisilta sivustoilta. Ennustukset on tehnyt Ylioppilaslehden
toimitus.
Sivu 2 6
YliO P P ilaS le h t i
V i i m e t a m m i k u u s s a hämminkiä aiheuttava Mars aloitti perääntymisensä. Vaikutus näkyikin
välittömästi, kun loistoristeilijä Costa Concordia ajoi karille käytännössä tyynellä Adrianmerellä. Tapauksessa erikoisinta oli kuitenkin laivan
kapteenin Francesco Schettinon
kohtalo: mies on kertonut vahingossa horjahtaneensa pelastusveneeseen kesken pelastusoperaation.
Mars pimensi myös Helsingin
taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin aivot ja hän
säikytteli kansaa happoisilla galaksipuheillaan.
Kaiken kukkuraksi tupakat
pantiin piiloo kassojen alle.
Tuleva tammikuu lähtee käyntiin tähtikartalla rauhallisemmissa
merkeissä. Ajassa vallitsee positiivinen vire.
Se lupaa hyvää Eckerö Linen
uudelle M/S Finlandia -laivalle,
joka alkaa liikennöidä Helsingin
ja Tallinnan välillä. Tähtimerkkien
valossa näyttää epätodennäköiseltä, että siellä tapahtuu vastaavia horjahduksia kuin Costa Concordialla.
helmikuu
V i i m e h e l m i k u u s s a Neptunus siirtyi omaan merkkiinsä kaloissa. Planeetta liitetään huumeisiin ja
huumaantumiseen, ja molempia olikin tarjolla.
Voimakastahtoinen leijonanainen Whitney Houston kuoli vain
48-vuotiaana ilmeisesti huumeiden
aiheuttamaan sydänkohtaukseen.
Suomessakin nähtiin vahvaa
huumaantumista, kun kaupunkien
liberaalit sekosivat presidenttiehdokas Pekka Haavistosta. Yhtään
statuspäivitystä tai twiittausta ei
pystytty tekemään ilman jonkinlaista viittausta ?kakkoseen?. Kaikesta
äänestysikäisestä kansasta haluttiin
tehdä Messias Haaviston opetuslapsia. Mutta huuma ei riittänyt, kansa
valitsi Juudaksen.
Tuleva helmikuu on otollista aikaa meditaatiolle ja retriiteille, sillä
Mars siirtyy kalojen merkkiin. Kuukausi on unelmoijien ja taiteilijoiden
aikaa. Ihmisille tulee tarve tehdä uusia asioita.
Luultavasti se näkyy Rovion
Angry Birds -tuoteperheen laajennuksena. Koska melkein kaikkia
maailman tuotteita saa jo Angry
Birds -kuosissa, Rovio lähtee mukaan lemmikkieläinmarkkinoille ja
jalostaa kokonaan uuden lintulajin.
Canangry birdin.
maaliSkuu
sen helpompi. Silloin koetaan jälleen Merkuriuksen perääntymisjakso. Vaikutus näkyy etenkin VR:n
toiminnassa: perääntyvä Merkurius kun aiheuttaa tyypillisesti tavaroiden rikkoutumista, myöhästymisiä ja vaikeuksia.
Nyrkkeilijä Robert Helenius
Kaurismies pyrkii huipulle. Hän
asettaa tavoitteen ja pyrkii siihen
kurinalaisesti ja tavallisesti myös
saavuttaa sen. Kaurismiehille on
tyypillistä, että heillä on hyvin kehittynyt vartalo, vahva leuka ja intensiivinen katse.
Kuukauden tähtimerkki:
Vesimies 20.1.?19.2.
Kirjallisuuden Nobelin voittanut
Mo Yan
Vesimies on eläinradan epäsovinnaisin ja luovin merkki. Se on
myös eniten itseensä käpertynyt
ja uskaltaa olla välittämättä muiden mielipiteistä. Vesimiehet eivät hae huomiota, vaikka tietävät
olevansa poikkeusyksilöitä.
Kuukauden tähtimerkki:
Kalat 20.2.?20.3.
Ruotsin prinsessa Estelle
Kalalapset ovat seikkailijoita, jotka vaipuvat helposti unelmiinsa. Ei
ole harvinaista, että unelmat ja todellisuus sekoittuvat. Byrokratia ja
säännölliset rutiinit eivät ole kaloja
varten, olipa kyseessä lapsi tai aikuinen.
S iv u 27
N o 1 3 / 20 1 2
V i i m e m a a l i s k u u s s a kapuloita rattaisiin heitti Merkuriuksen
perääntyminen. Sen vaikutuksesta
ihmiset ärsyyntyivät helposti toisiinsa ja syntyi monenlaisia väärinkäsityksiä.
Suomessa Merkuriuksen liikkeet
manifestoituivat Ahde?Räty-työpaikkakiusaamis-gaten muodossa.
Tuleva maaliskuu ei ole yhtään
Kuukauden tähtimerkki:
Kauris 22.12.?19.1.
keSkitY aSiaaN
ta m m i k u u
keSkitY ASiAAN
Y L IOP P IL ASL E HT I
huhtikuu
V i i m e h u h t i k u u n alussa Merkuriuksen varjoalueet vaikuttivat
niin, että ihmisillä oli tarve saada pitkään käynnissä olleita prosesseja päätökseen ja tehdä tiliä
menneistä. Silloin käytiinkin oikeudenkäynti, jossa tuomittiin mesenaatit Ilkka Kanerva, Tapani
Yli-Saunamäki, Toivo Sukari ja
Kyösti Kakkonen.
Ensi vuonna huhtikuussa koetaan kuunpimennys skorpionissa,
mikä aiheuttaa salaisuuksien paljastumista. Jotakin likaista tai tabuna pidettyä nousee esiin.
Se tarkoittaa, että Susanna
Kuparinen työryhmineen tekee
huhtikuussa jälleen uuden Eduskunta-näytelmän. Kuten aiemmissa Eduskunta-näytelmissä,
siinä todennäköisesti referoidaan
Helsingin Sanomien uutisia kevään ajalta. Lisäksi näytelmä paljastaa, että Suomen taloudessa
liikkuu jonkin verran rahaa ja että
toisinaan ihmiset saavat potkuja töistä. Näytelmää ylistetään, ja
se nostaa laajan yhteiskunnallisen
keskustelun.
toukokuu
T o u k o k u u s s a V e n u s aloitti
oman perääntymisensä, jollainen
koetaan vain puolentoista vuoden välein. Venukseen liittyy primitiivisyys.
Hyvin alkukantaisia tunteita
suomalaisissa herättivätkin jääkiekon MM-kilpailut ja etenkin ylihintaiset liput. Onneksi Suomi ei
voittanut kisoja, sillä silloin primitiivisyys olisi varmasti ryöstäytynyt käsistä.
Ensi toukokuussa koetaan auringonpimennys. Aika on suotuista, asiat rullaavat. Uranus-Plutoneliö tarkentuu, joten ilmassa on
menestyksen makua.
Suomen jääkiekkojoukkue ottaa siis voiton kotiin MM-kisoissa
Ruotsissa. Sen innoittamana Maki
Kolehmainen säveltää Suomen
joukkueelle voitonlaulun Kalervo
Kummola flytar till Sverige.
N o 1 3 / 20 1 2
keSäkuu
M e n n y t t ä v u o t t a ei voi muistella puhumatta seapunk-hiuksista. Kesäkuusta lähtien katukuvaan alkoi ilmestyä tihenevällä
tahdilla eri sinisen sävyillä värjättyjä kuontaloita. Astrologiset kartat selittävät villitystä. Kesäkuussa nimittäin tapahtui kaksi järeän
luokan planeettojen ohitusta: Uranus teki neliön Plutolle ja Jupiter
neliön Neptunukselle. Nämä kaksi
planeettamuodostelmaa ovat yh-
Sivu 2 8
teiskunnallisesti ja globaalisti hyvin
tärkeitä ja saavat massat liikkeelle.
Vaikka sitten värjäämään tukkansa
siniseksi.
Tuleva kesäkuu on aikaa, jolloin unelmat toteutuvat. Se ei voi
tarkoittaa mitään muuta kuin suomalaisten televisionkatsojien suurimman haaveen täyttymistä: Vain
elämää -sarjan kaikki tuotantokaudet näytetään elokuvateatterissa putkeen.
Kuukauden tähtimerkki:
Oinas 21.3.?19.4.
Presidentin puoliso, runoilija
Jenni Haukio
Oinas on synnynnäinen johtaja. Hänessä on uudisraivaajahenkeä, idealismia ja suoraselkäisyyttä; hän on peloton kohtaamaan
elämän haasteet. Oinasnainen ei
myöskään helposti liho. Edes tähtimerkki ei kuitenkaan selitä, miksi Jenni Haukiota on pakko kutsua
rouva Jenni Haukioksi.
Kuukauden tähtimerkki:
Härkä 20.4.?20.5.
Poptähti Adele
Härkä on voimakastahtoinen realisti. Hän kaipaa turvaa ja haluaa
raha-asioiden olevan kunnossa.
Härkä toivoo säännöllistä rytmiä
ja kykenee kärsivällisyyteen. Härkänainen on aistillinen ja hänellä
on monesti kurvikas vartalo.
Kuukauden tähtimerkki:
Kaksonen 21.5.?20.6.
Suomen kuudes presidentti Carl
Gustaf Emil Mannerheim
Kaksonen on levoton ja monimutkainen ihminen, hänestä ei pääse
helpolla perille. Kaksosessa on aina
kaksi puolta. Kaksosmies on usein
pitkä, hoikka ja hän kävelee ripeästi.
Elämä on hänelle seikkailu.
ylio P P ilAS le h T i
J o s e n n e n v i i m e heinäkuuta tutki tähtikarttoja, näki aivan
selvästi, mitä oli tulossa: planeettojen asema enteili jonkinlaista
villitystä. Heinäkuussa se villitys
sitten syntyi, kun Yle uutisoi Helsingin olevan uusi Berliini. Tämä
oli kaupunkikulttuuriaktiiveille
erävoitto.
Ensi heinäkuussa Merkurius
hidastaa ja estää tavoitteiden toteutumista, mikä tulee vaatimaan
kaupunkikulttuuriaktiiveilta jatkuvaa tomeruutta.
Viitteitä tulevista haastavista ajoista on saatu jo tänä vuonna, kun Der Spiegel ?lehti uutisoi
Leipzigin olevan uusi Berliini. Hel-
singin asema Saksan uutena pääkaupunkina on siten jo uhattuna.
Onneksi kuun loppupuolella
on näkyvissä nostetta. Ehkä kaupunkiaktiivit saavat silloin järjestettyä jonkin uuden tapahtuman?
Astrologisten karttojen perusteella sen kannattaisi olla jotain perheeseen, ehkä lapsiin, liittyvää. Ylioppilaslehden toimitus
ehdottaa tapahtumaa, jossa Junior Masterchefin voittaja ja Timo
Santala ajavat tandemilla Hämeentien päästä päähän paistaen samalla luomulettuja, joita voi
ostaa vain Kumpulan omalla kumpenni-valuutalla.
si ampua alas kaikki sen ilmatilaa
loukkaavat ulkomaalaiset lentokoneet. Menikö vitsi liian pitkälle?
Ensi elokuussa tähdet ovat
suotuisat, asiat sujuvat mutkitta.
Se tarkoittaa, että Flown artistikiinnityksistä vain 50 prosenttia
peruuttaa esiintymisensä festivaaleilla. Mutta onnistuuko kukaan
edelleenkään saamaan panttirahoja juomistaan?
SyySkuu
Rapu asettuu helposti puolustuskannalle. Hän lähestyy asioita mutkan kautta ja pikkuhiljaa.
Muille ravun asiat tulevat usein yllätyksenä. Ravulla on myös vaistomainen tarve huolehtia muista, mutta myös kova yksityisyyden
tarve. Rapumiehellä on pyylevät
kasvot ja joskus hänen on vaikea
katsoa muita silmiin.
sinöörin ja diplomi-insinöörin. Se
on Nokia.
Kenties suomalaiset viimein
tajuavat, että Nokian pitää palata
kumisaappaiden valmistukseen ja
hylätä kännykät. Sadesäähän ja vitutukseen varautuminen on Suomen seuraava vientivaltti.
Ensimmäinen kuussa kävellyt ihminen Neil Amstrong
Leijona on lujatahtoinen ihminen,
joka haluaa johtaa muita. Hän ilmaisee mielipiteensä äänekkäästi ja
on pahimmillaan määräilevä. Leijona tekee aina itsestään numeron.
Kuukauden tähtimerkki:
Neitsyt 23.8.?22.9.
Poliitikko ja presidenttiehdokas
Paavo Väyrynen
Neitsyt on hyvin sopeutumishaluinen. Hän omistaa paljon ajastaan
toisten auttamiseen. Neitsyt saattaa epäillä kykyjään, mutta jos hän
vapautuu epäilyistä, mikään ei pidättele häntä. Neitsytmies voi olla
suunnattoman itseriittoinen.
S iv u 29
n o 1 3 / 20 1 2
U r a n u s - P l u t o -neliö aktivoitui,
joten syyskuussa oli paljon turbulenssia. Se näkyi säässä, sillä syyskuu oli sateisin168 vuoteen.
Tuleva syyskuu on kyseenalaistamisen aikaa. Pinnalle voi
nousta yleistä tyytymättömyyttä. Asiat voivat myös ratketa tässä kuussa.
Vanha salolainen sananlasku
sanoo, että on yksi joka erottaa in-
Wikileaks vuotosivuston perustaja
Julian Assange
Kuukauden tähtimerkki:
Leijona 23.7.?22.8.
elokuu
E l o k u u s s a hallitseva planeetta oli Jupiter, jonka vaikutus näkyy usein hullutteluna ja liioitteluna. Jupiterin vaikutus olikin
näkyvissä ruotsalaisen mainostoimisto Studio Totalin tempauksessa, jossa se pudotti lentokoneesta
leikkinalleja Valko-Venäjälle. Tämän takia Ruotsin ja Valko-Venäjän diplomaattisuhteet kiristyivät
äärimmilleen: Valko-Venäjä uhka-
Kuukauden tähtimerkki:
Rapu 21.6.?22.7.
keSkiTy ASiAAn
heinäkuu
kESkiTY aSiaaN
Y l ioP P il aSl E HT i
lokakuu
L o k a k u u s s a k o h t a l o n ja karman herrana pidetty Saturnus vaihtoi merkkiä ja siirtyi temperamenttisen skorpionin merkkiin. Se näkyi
monenlaisina apokalyptisinä ilmiöinä.
Suomalaiset sekosivat ?kohupastasta? eli pastasta, jossa on
avokadoa ja limeä ja öljyä. Posiolla kissa lensi joutsenella. Vaikka näytti jo siltä, että James Bond
?elokuvista on aika jättänyt, ensi
illassa ollut Skyfall nousi vuoden
katsotuimmaksi elokuvaksi.
Ensi vuoden lokakuu tuo tullessaan vuoden viimeisen Merkuriuksen perääntymisjakson.
Silloin terveysasiat nousevat keskiöön, kuten myös henkinen kasvu. Kuun lopussa vaikuttava skorpionin merkistö hallitsee perä- ja
paksusuolta. Kenties ihmiset viehtyvät jälleen jostain uudesta joogamuodosta: naurujoogan jälkeen
pierujooga?
marraSkuu
Marraskuu kärvisteltiin
Merkuriuksen perääntyessä jo kolmatta kertaa. Onneksi Yhdysvaltojen presidentinvaalit pidettiin
juuri ennen tätä perääntymisjaksoa, sillä perääntyvä Merkurius
tietää yleensä ongelmia ihmiskunnalle. Tältä kuitenkin vältyttiin, ja valovoimainen leijonamies
Barack Obama valittiin toiselle
kaudelle.
Ensi marraskuussa koetaan
auringonpimennys skorpionissa,
mikä tuo mahdollisuuden sovitukseen ja asioiden oikaisemiseen.
Kuukaudessa on positiivista energiaa, asiat menevät oikeille raiteilleen. Taas tehdään toivottavasti
jokin hyvä pitkän tähtäimen päätös, kuten alkoholiveron laskeminen. Ja nostaminen, ja laskeminen,
ja nostaminen, laskeminen, ja eikun ööö?
N o 1 3 / 20 1 2
joulukuu
J o u l u k u u s s a päättyy 26 000
vuotta kestänyt astrologinen sykli, mikä tekee siitä vuoden jännittävimmän kuukauden. Sauli
Niinistön ensimmäisten Linnan
juhlien odotus onkin jo aiheuttanut suomalaisissa innostunutta värinää kuten myös Salattujen
elämien -elokuvaversion lähestyvä ensi-ilta.
Vuoden 2013 joulukuussa Venus alkaa taas perääntyä, mikä
Sivu 30
siirtää ajatukset ihmissuhteisiin,
arvojen ja arvomaailmojen pohdintoihin. Taantuminen jatkuvaan
kotoiluun ja leppoistumiseen kokee tällöin lakipisteensä ja ruumiillistuu, kun Jyrki Katainen
esiintyy Italian valtiovierailulla
flanellipyjamassa. Fantastinen menestys. Peruuttamalla ei ehkä pääse eteenpäin, mutta hyvin todennäköisesti kotiinpäin.
Kuukauden tähtimerkki:
Vaaka 23.9.?23.10.
Venäjän presidentti
Vladimir Putin
Älykäs vaaka miettii päätöksiään ja
haluaa sulkea silmänsä ongelmilta. Hänen olemuksensa on tyyni ja
rauhallinen, mutta ulkokuori kätkee sen, mitä vaaka oikeasti tuntee. Vaakamies jakaa mielellään
neuvoja muille.
Kuukauden tähtimerkki:
Skorpioni 24.10. ? 22.11.
Miss Suomi 2012 Sara Chafak
Skorpioni on intuitiivinen ja ehdoton. Sitoutuessaan hän antaa kaikkensa. Hän on karismaattinen ja
kääntää muiden huomion itseensä. Skorpionin on vaikeaa unohtaa
loukkaukset. Kostoa hautoessaan
skorpioni on kärsivällinen. Skorpioninainen saavuttaa tavoitteensa
ja on tietoinen seksikkyydestään.
Kuukauden tähtimerkki:
Jousimies 23.11.?21.12.
Työoikeuden professori ja apulaisoikeusasiamies Pirkko K.
Koskinen
Jousimies on peloton ja positiivinen.
Hän on ennakkoluuloton ja kaipaa
uusia haasteita. Hän ei pelkää olla
rehellinen ja suorapuheinen. Hän
pohdiskelee mielellään moraalisia
ongelmia ja on idealisti. Y
YLiO P P iLAS LE H T i
Tietoa opiskelusta,
ammateista,
työllisyydestä!
.fi
opiskelu
työ
DEGREE PROGRAMMES
STARTING IN AUGUST 2013
EnvironmEntal EnginEEring
Bachelor of Engineering
intErnational BusinEss
Bachelor of Business Administration
mEdia
Bachelor of Culture and Arts
nursing
Bachelor of Health Care
application period
7.1.?12.2.2013
more information:
tamk.fi | admissions@tamk.fi
N
DE
EH A
AL INT
ILT H
K
+
1
N Ä
ÄÄ SS
YD DE N
MY YHEHDE
SA
NA
AI ILTAL NS
KA
2
uu ?1
rask
Mar
49
12-
o 20
l.vk
12
01
1
121
51-
1
AA
AV
!
OTT KUA
K
O
T
RA SUD
Ä
0
Ä
LIS YLI 8
T
NY
55
O
UR
L
PA
TA
95
e
02
0E
50
OS
RV
NA
!
OJA
INT
Pa
6 414
880
255
513
N o 1 3 / 20 1 2
S iv u 3 1
KESKiTY KOHTEESEEN
Y L iOP P iL ASL E HT i
teksti AURORA RÄMÖ
k uvat N I C K T U L I N E N
Viisi räpin Suomen
mestaria kertoo
sen, mikä nuorten
miesten on vaikea
kertoa.
N o 1 3 / 20 1 2
NuorteN
miesteN vuoro
O n h a n t ä s t ä o l l u t puhetta. Nuorilla miehillä ei välttämättä mene kovin hyvin.
Tilastot nimittäin kuulostavat karuilta. Alle puolet peruskoulun päättäneistä pojista menee lukioon. Pojat keskeyttävät koulun useammin kuin
tytöt, kaikilla koulutusasteilla.
Miehet kyllä ansaitsevat paremmin, mutta vain, jos onnistuvat pääsemään töihin. Työttömistä yli puolet on miehiä, huumevieroituksessa olevista 67 prosenttia. Syrjäytyneistä nuorista miesten osuus on 64 prosenttia.
Tämä on huomioitu valtionjohtoa myöten. Presidentti Sauli Niinistön työryhmän parjatussa kampanjassa listataan arkipäiväisiä keinoja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi.
Ihan tavallisia asioita -sivustolla vinkataan esimerkiksi, että ?kyky
hahmottaa elämää ja ilmaista itseään on usein kiinni sanoista?.
Oivallinen havainto, mutta mitä jos sanoja ei ole?
?Niin, miehiltä puuttuu oma kieli näistä puhumiseen. Nykyään pitää
osata sanoittaa se, miltä tuntuu, mutta miehille on edelleen vierasta sellainen tyyli, että kerro nyt, miten sä koet tämän asian?, Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Timo Timperi sanoo.
Ja kun sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä lähes 90 prosenttia on naisia, hankalassa tilanteessa saattaa tulla kielimuuri vastaan.
Sivu 32
?On ihan onnetonta, että palvelujärjestelmässä oletetaan, että ihmiset
osaavat kertoa analyytisesti ongelmistaan. Miehillä sosiaalinen osaaminen
kehittyy myöhemmin jo ihan biologisista syistä?, sanoo terveydenhuollon
suunnittelun dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta.
Kaikesta tästä huolimatta syrjäytyminen ei onneksi ole ihan tavallista.
Epävarmuus ja ahdistus sen sijaan ovat.
Epävarmuus esimerkiksi siitä, onko tarpeeksi hyvä. Pärjääkö koulussa,
porukassa, sängyssä? Mitä pitää sanoa, että kuulostaa luontevalta? Mitä
jos kukaan ei naurakaan? Mitä jos kaikki nauravat? Entä jos joku sanookin ei?
Näissä asioissa oma äiti saattaa olla ihan yhtä kaukana kuin sossun täti.
Eikä näiden asioiden ilmaisemiseksi ole välttämättä olemassa yhtään
sen laajempaa vokabulääriä kuin sosiaalihuollon ongelmillekaan. Harrastusseuran pukukopissa harvemmin huudellaan, että jätkät hei, mulla on ulkonäköpaineita.
Siksi pyysimme viittä sanomisen mestaria kertomaan. Eri-ikäiset räpin Suomen mestarit kymmenen vuoden ajalta sanoittivat omalla kielellään
sen, mikä heidän mielestään on pielessä.
Sillä eivät nämäkään ole vain ihan tavallisia asioita. Nämä ovat todella
tärkeitä asioita.
YLiOP
PP
PiLAS
iLASLE
LEH
HT
Tii
YLiO
KESKiTY KOHTEESEEN
Pijall eli Janne Hyttinen, 36, voitti ensimmäiset räpin SM:t vuonna
2000. Hän on räpännyt Ceebrolisticsissä ja Serkkupojissa. Hän
kääntyi vuonna 2011 muslimiksi
ja lopetti musiikin tekemisen.
N o 1 3 / 20 1 2
S iv u 3 3
N o 1 3 / 20 1 2
KESKiTY KOHTEESEEN
Y L iOP P iL ASL E HT i
Tommishock eli Tommi Langen,
27, voitti räpin SM:n englanninkielisen sarjan vuonna 2003. Hän
räppää nykyään Ruger Hauer
-yhtyeessä ja työskentelee ääniteknikkona.
Sivu 34
YLiO
YLiOP
PP
PiLAS
iLASLE
LEH
HT
Tii
KESKiTY KOHTEESEEN
MC Särre eli Miika Särmäkari, 30,
voitti räpin SM:n englanninkielisen sarjan vuonna 2005 nimellä So Hot It Hurts. Hän on yksi
Loost Koosin jäsenistä ja päätoimittaa Bassoa.
N o 1 3 / 20 1 2
S iv u 3 5
KESKiTY KOHTEESEEN
Y L iOP P iL ASL
A SL E HT i
N o 1 3 / 20 1 2
Are eli Pyry Jaala, 24, voitti räpin
SM:t vuonna 2007. Jyväskyläläinen Jaala opiskelee luokanopettajaksi ja julkaisi marraskuussa
yhteislevyn Stepan kanssa.
Sivu 36
YLiO
YLiOP
PP
PiLAS
iLASLE
LEH
HT
Tii
KESKiTY KOHTEESEEN
N o 1 3 / 20 1 2
Gettomasa eli Aleksi Lehikoinen,
23, on tämän vuoden räpin Suomenmestari. Lehikoinen asuu
Jyväskylässä.
S iv u 3 7
viiMeiSet Sanat
y l ioP P il aSl e Ht i
Finlandia-palkinto
voidaan myöntää vain
romaanille, koska
runot ja novellit eivät
myy. Onhan se nyt
vähän tyhmää.
Finlandian varjoSSa
O n k a k s i s u o s i t t u a tapaa kritisoida Finlandia-palkintoa. Ensimmäinen on naureskella huonoille ehdokasvalinnoille. Tänä vuonna sopii päivitellä vaikka sitä, että Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani, vuosituhannen kirjallinen teos ja teko, jäi vaille ehdokkuutta.
Toinen tapa kritisoida Finlandiaa on ajattomampi, eikä sitä varten tarvitse edes lukea yhtään kirjaa. Voi surkutella sitä, kuinka ylväällä nimellä ristitty palkinto on pohjimmiltaan pelkkä kustantajien kirjanmyyntitempaus.
Ja niinhän se onkin: Finlandia-palkinnossa, kuten joulussa jonka alla se
jaetaan, on pohjimmiltaan kyse rahasta.
Palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus kuluneen vuoden
aikana julkaistulle ?ansiokkaalle romaanille?. Palkintoraha tulee kustantajilta, jotka toivovat, että ehdolle asetettuja ja palkittuja kirjoja ostettaisiin. Ja
niitähän ostetaan.
Siksi ehdokkaaksi kilpaan kelpaa yksi ainoa kaunokirjallisuuden laji: romaani. Runoutta, esseistiikkaa, aforistiikkaa ja novellistiikkaa ei maamme
arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon näkökulmasta ole olemassa.
Toisin oli palkintoa perustettaessa vuonna 1984. Silloin Finlandia voitiin myöntää mille tahansa kaunokirjalliselle teokselle. Pytingin saattoi
pokata runojen ja novellien lisäksi vaikkapa esseekokoelma (Erno Paasilinnan Yksinäisyys ja uhma, palkittiin vuonna 1984) tai aforismiteos
(Markku Envallin Samurai nukkuu, palkittiin vuonna 1989).
Itse asiassa vuosien 1984 ja 1992 välillä Finlandia-palkinto meni romaanin tehneelle kirjailijalle vain kahdesti: toinen Jörn Donnerille ja toinen Olli Jaloselle.
Ilmeisesti juuri elitististen palkintoraatien hinku palkita muita teoksia kuin romaaneja alkoi kyrpiä kustantajia ja kirjakauppiaita. Ihan ymmärrettävästi toki, sillä vaikka esseenpieruja, novellintuhnuja ja runonrupsuja
kuinka tampattiin Finlandia-leimalla, ei niitä juuri ostettu.
Siispä säännöt pantiin remonttiin vuonna 1993. Siitä lähtien pystin on
voinut pokata vain romaani.
S u o m e n K i r j a s ä ä t i ö saa tietenkin itse päättää kilpailunsa säännöistä ? periaatteessa. Mutta kun ei Finlandia ole mikä tahansa diplomi, vaan
kansallinen suurpalkinto. Siksi sen jakajat saisivat tunnustaa relevanteiksi
sellaisetkin kaunokirjalliset lajit kuin runous, novellistiikka ja essee.
Eikä sitä paitsi ole mikään itsestäänselvyys, että tämän hetken marginaali olisi pitkällä tähtäimellä
tuomittu säälittäviin myyntilukuihin. Romaanin suosio
voi johtua osittain sen jokavuotisesta valtavasta huomiosta. Järjestelmä ruokkii itseään.
Silti yksi vastaväite puhuu
kieltämättä vahvasti Finlandia-palkinnon romaanikeskeisyyden puolesta. Nimittäin:
juuri ne massia tahkovat romaanit tuovat kustantamoille rahaa, jonka turvin voidaan
ylipäätään julkaista esimerkiksi runoutta, joka useimmiten tuottaa tappiota.
Rahan kohdistuminen
suuriin romaaneihin siis hedelmöittää sitä maata, jolla
outo HelSingin yöSSä
n o 1 3 / 20 1 2
?Olen jonottanut lippuja Hobitti-elokuvan ensi-iltaan nyt
27 tuntia. Vielä on 15 edessä. Tulin ensimmäisen joukossa ja tunnistin heti ihmisiä edellisten leffojen jonoista.
On hauskaa olla outo ja erikoinen Helsingin yössä.
Olen aika puristi leffojen suhteen. Vaikken ole vielä
nähnyt Hobitti-elokuvaa, voin kertoa, että siinä on jonkin verran valkoisen neuvoston neuvottelua ja puuhastelua, mikä on Taru sormusten herrasta -kirjan liitteistä
kaivettua. Luin Taru sormusten herrasta -kirjan ensimmäisen kerran 11-vuotiaana. Tykkään Tolkienin maailman monitasoisuudesta: kaikkea ei selitetä. Kukaan ei
tiedä, kuka Tom Pompadill on, se on koko hahmon juju.
En osaa valita suosikkihahmoani, niitä on miljoona.
Mutta pystyn kyllä luettelemaan ne kaikki nimeltä. Mi-
Sivu 38
a l aty y l i
Palstalla harrastaja kertoo, mikä vetää erikoisen harrastuksen pariin.
Tällä kertaa vuorossa Tolkien-seuran aktiivi.
nulla on pari hyllymetriä Tolkienia käsitteleviä kirjoja.
Mutta emme me Tolkien-seuran kokouksissa pelkästään Tolkienista puhu. Keskustelemme muustakin
fantasiasta, pelaamme lautapelejä ja katsomme leffoja. Ei mitään laitonta tai vaarallista. Emme uhraa vuohia tai vastaavaa.?
Jaakko Pirinen, 27, informaatiotieteen ja interaktiivisen median opiskelija Tampereen yliopistosta.
Hobitti ? odottamaton matka
ensi-illassa 12. joulukuuta
teksti AURORA RÄMÖ
YLiO P P iLAS LE H T i
viiMEiSET SANAT
kulttuur iessee
marginaalisempaa kirjallisuutta julkaistaan.
Koska tätä ei käy kiistäminen, haluan lopettaa tarinalla.
Ta r i n a o n v a i n pieni esimerkki siitä, miten marginaali voi vaikuttaa
palkittuun ja virallisesti tunnustettuun kirjallisuuteen.
On kevät 2004. Toimittaja ja entinen runoilija Karri Kokko on alkanut kirjoittaa runoteosta, ensimmäistään yli 20 vuoteen. Mutta hän ei vielä
tiedä sitä. Oikeastaan hän on vain alkanut pitää blogia, joka kokoaa yhteen
lauseita suomalaisista masennusblogeista.
Kokkoon on tehnyt vaikutuksen se, kuinka lyyrisiä ja vaikuttavia lauseita niissä on.
Blogi kasvaa ja kasvaa, ja jossain vaiheessa kokeellista runoutta julkaisevan Poesia-sarjan kustannustoimittaja Leevi Lehto tekee Kokolle
ehdotuksen: mitä jos Kokko työstäisi blogimateriaalista proosallisen runoteoksen?
Siitä voisi tulla jotain merkittävää. Lukemattomien nimettömien puhujien kollaasiteos, joka vyöryttää lukijan eteen suomalaisen masennuksen kuvavirran kaikessa kauheassa kauneudessaan.
Teos julkaistaan saman vuoden syksyllä. Siitä ei kirjoiteta yhtään arviota, eikä se voita yhtään palkintoa.
Mutta toiset runoilijat huomaavat sen ja innostuvat siitä. Teos tekee
suuren vaikutuksen esimerkiksi kokeellisen runouden lupaukseen, Harry
Salmenniemeen.
Vuonna 2010 ilmestyy Salmenniemen 200-sivuinen kollaasirunoelma
Texas, sakset. Se voittaa Kalevi Jäntin palkinnon, nostetaan Runeberg-ehdokkaaksi ja on arvostelumenestys. (Romaani)kirjailija Juha Itkonen heittää teoksesta Imagen kolumnissaan aikamoisen väitteen: ?Tähän ei romaani pysty.?
Salmenniemi kertoo Kokon runoteoksen vaikuttaneen häneen merkittävästi. Texas, sakset käyttääkin hyväkseen paljon samoja keinoja kuin Kokon blogiteos: valtaosa sen materiaalista on netistä kerättyä anonyymien
verkkovaeltajien surupuhetta.
Kävi siis niin, että jokin täysin marginaalista lähtenyt päätyi vaikuttamaan merkittävästi palkintolautakuntien ja arvostelijoiden tunnustamaan
teokseen. Vaikka ei Texas, saksista mitään valtavirtaa tullut. Saati Finlandia-ehdokasta.
Olisi silti hauskaa, jos jokin arvovaltainen taho joskus palkitsisi hedelmän ohella siemenen.
Karri Kokon runokirjan voi muuten ladata ilmaisena pdf:nä Osuuskunta Poesian nettisivuilta.
Teoksen nimi on Varjofinlandia.
KYLLÄ:
EI:
Norjalainen muotisuunnittelijapariskunta Arne ja Carlos julkaisee uuden kirjan, Neulotut nuket. Siinä kerrotaan, kuinka neulotaan nukkeja.
Uuden tutkimuksen mukaan kahvin juominen tekee
paitsi pirteäksi myös optimistiksi. Syy siihen, että
maailman eniten kahvia kuluttavilla suomalaisilla on
maine iloisena ja puheliaana kansana, on siis vihdoin
selvitetty.
Kirjoittaja on kirjoittaja.
kuvitus ANtti gRuNdstéN
t u o m i ol l a
Palstalla kerrotaan, mikä on hyvää ja huonoa juuri nyt.
Sunnuntaina 9. joulukuuta MTV3-kanavalla: Jamie
Oliverin hauska joulu. Sunnuntaina 23. joulukuuta
MTV3-kanavalla: Jamie Oliverin joulu kotona. Eli Jamie Oliverilla on erikseen hauska joulu ja joulu kotona. Se onkin ymmärrettävää ja todistaa, että joulu kotona ei voi olla hauska. Vielä ehdit paeta.
Plastiikkakirurgi Rolf Nordströmin uran vaiheita esittelevä Tavoitteena täydellisyys -elokuva näytettiin marraskuussa. Sen ehtii nähdä 17. joulukuuta asti MTV3:n
Katsomo.fi-palvelusta. Sopivasti ennen jouluruokailuja.
Sosiaali- ja terveysministeriön esittämät rajoitukset
Alkoholimainontaan ovat vesittymässä. Siis laimenemassa. Eikun lantraantumassa.
S iv u 3 9
N o 1 3 / 20 1 2
Katalaanit äänestivät aluevaaleissa valtaan Katalonian itsenäisyyttä ajavat puolueet, ja Obaman vaalivoitosta tulistuneet teksasilaiset kaavailevat Yhdysvalloista irtautumista. Ahvenanmaalaiset, nyt hereillä.
teksti ERKKA MYKKÄNEN
viimeiSeT SANAT
Y L IOP P IL ASL E HT I
Luimme
g r a d u r at s i a
miNiSTeRi
J A N vA P A Av u O R e N
gRAduN
Aineellisen oikeuden
tavoitteiden merkityksestä
Suomen kansainvälisessä
sopimusoikeudessa
DE
AR
V
O
M
C
SANA:
UM LAU
Pääaine: Kansainvälinen
yksityisoikeus
Opiskeluaika: 3 vuotta
AGNA
Aineisto: Oikeuskirjallisuutta.
Johdanto: ?Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavalla ja missä määrin Suomen kansainvälinen sopimusoikeus ottaa huomioon erilaisia oikeuspoliittisia tavoitteita. Vaikka päähuomio kiinnitetään omiin
kansainvälisiin tavoitteisiimme, otetaan tarkastelussa
huomioon myös mahdollisuus toteuttaa vieraan valtionjärjestelmän taustalla olevia tavoitteita sekä arvioidun
kansainvälisen sopimusoikeuden yleisluontoisten tavoitteiden vaikutusta edellisten toteuttamiseen.?
Johtopäätös: ?Kuten edellisestä on käynyt ilmi, ovat kansainvälisessä sopimusoikeudessamme keskeiset oikeuspoliittiset tavoitteet hyvin pitkälti palautettavissa kansainvälisen sopimusoikeuden keskeisiin periaatteisiin, vaikka
tiettyjä eroja onkin olemassa. Se, että tavoitteiden sisältö
ja asiallinen ulottuvuus eivät ole täysin samansisältöisiä,
johtuu pitkälti oikeudenalojen yleisten luonteiden välisistä eroavaisuuksista sekä kansainvälisen yksityisoikeuden
yleisten periaatteiden vaikutuksesta.?
Synnytystuskat: ?Suhtauduin graduun osana muuta opiskelua mystifioimatta sitä. Sovin ystäväni kanssa,
että pidämme yhteiset valmistumisjuhlat ja löimme päivän kiinni jo etukäteen. Lopputyö ja viimeiset tentit aikataulutettiin sitten niin, että valmistumisjuhlia ei tarvinnut
siirtää. Kirjoitin gradua iltaisin ja öisin, nukuin aamuisin ja
kahlasin materiaalia iltapäivisin. Gradun teon välissä nollasin ajatukset perinteisin keinoin eli bailaamalla suhteellisen railakkaasti. Ja toki urheilemalla, mikä on maailman
paras tapa nollata ajatukset.?
Tarkastajat: Karla Kilpeläinen
N o 1 3 / 20 1 2
teksti ELINA LOIsA
Sivu 4 0
1200
kol u m n i s O M E L I E R
SALAiSuuTTA
? E h k ä y r i t ä n v a a n sanoa, että vaikkei enää riisuttaisi muuta kuin rukkasia, niin sen ei silti tarvitse tarkoittaa mitään välirikkoa.?
Vuosia vanha viesti osui silmiini, kun painoin vahingossa Facebookin inboxissa linkkiä Lataa vanhempia viestiketjuja.
Parissa sekunnissa tietokoneen ruudulle ilmestyi
joka ikinen viesti, jonka olin viiden vuoden aikana arvioinut niin henkilökohtaiseksi, etten halunnut jakaa sitä
julkisesti.
?Sä et anna mun hypätä kuoppaan, mutta jos susta
joskus tuntuu siltä, et haluisit pois sieltä, nii anna mun
rakentaa tikkaat sulle?, toinen oli kirjoittanut.
Inboxiin hautautauneita viestejä selatessa muistui
mieleeni Max Schrems.
Schrems on itävaltalainen oikeustieteen opiskelija.
Viime vuonna hän pyysi EU-direktiiviin vedoten saada Facebookilta kaikki tiedot, mitä yritys oli hänestä
tallentanut.
Eräänä päivänä posti toi cd-levyn:1 222-sivuinen
pdf-tiedosto.
Levyltä löytyivät paitsi Schremsin kirjoittamat
viestit, kommentit ja statuspäivitykset myös lista hänen kaikista tykkäyksistään, tökkäyksistään, kaverisuhteistaan, valokuvistaan ja tapahtumista, joihin hän
oli osallistunut. Suuri osa tiedoista oli sellaisia, jotka
Schrems oli luullut poistaneensa.
Voi Luoja, mietin. Mitä jos minun 1 200 sivuani
vuotaisivat kaikkien nähtäväksi?
Niin, mitä sitten? Aloin miettiä, miltä salaisuuteni näyttäisivät jonkun tuntemattoman silmissä. Ajatus
siitä, että Max Schremsin 1 200 pdf-sivua ovat olemassa, tuntuu jännittävältä. Mutta ei niiden lukeminen
tunnu.
Ehkä me olemme huolissamme yksityisyydestämme siksi, että luulemme ajatustemme ja tunteidemme
olevan ennenkuulumattomia ? ihmeellisempiä ja omaperäisempiä kuin kenenkään muun.
Kun minä rakastun, kukaan ei koskaan ole ollut
yhtä onnellinen. Ja kun minä eroan, ei kukaan ole
koskaan ollut yhtä onneton, kolumnisti Katriina Pajari kärjisti Nyt-liitteessä vuosi takaperin.
Ehkä tietoturvapaniikeissa onkin kyse itsekeskeisyydestä. Jos kaikki Facebookin data yhtäkkiä lipsahtaisi julkiseksi, me olisimme kaikki punaisia raivosta ja
häpeästä.
Aluksi. Mutta ehkä järkytyksen jälkeen ymmärtäisimme, ettei omissa ajatuksissa ? siis hitto omassa
elämässä ? ole mitään hävettävää.
Luin vanhaa viestiketjua pidemmälle. ?Mä
haluaisin edelleen olla sulle hyvä, mutta ehkä
täytyy vain nöyrtyä sen edessä, että nyt se ei ole
mahdollista. Me ei olla.?
Nolottaisiko minua, jos viestiketju tulisi julki? Kyllä.
Jaksaisiko kukaan muu kuin minä lukea sitä?
Ei todellakaan.
teksti LAURI KOROLAINEN
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden kolumnisti, joka
ei ole koskaan vaihtanut Facebook-salasanaansa. Hän luottaa tietoturvassaan varmoihin
päiviin ja keskeytettyyn istuntoon.
ylio P P ilAS lE H t i
E n n e n p a r i t a n s s i k u r s s i a me osallistujat saimme opettajalta ohjeita sähköpostitse. ?Hiero hartioitasi ja lisää kylpyveteen aromaattisia öljyjä. Sano itsellesi
joka päivä: ?Rakastan kaunista kehoani.??
Ei herranjumala, ajattelin. Nyt wellness-höpöhöpö
on tunkeutunut pyhälle alueelle, tanssiharrastukseen.
Wellnessillä tarkoitan ajattelutapaa, joka on luikerrellut koko kulttuuriimme noin kymmenen viime
vuoden aikana. Se syrjäytti aiemman fitness-villityksen jumppavideoineen ja kuntopyörineen: wellnessin
myötä urheilu ei ole vain kunnon ylläpitämistä, vaan
hyvinvoinnin vaalimista. Kuntoklubeilla pitää nyt olla
hierovia tuoleja ja infrapunasauna, jossa soi panhuilumusiikki.
Urheilun lisäksi myös syömisestä on tullut wellnessiä. Terveellisyys on liian yksinkertainen käsite, sillä ruoka ei ole pelkkää ravintoa, vaan kommunikaatiota
oman kehon kanssa.
Ulkoilu on wellnessiä, taide on wellnessiä. Työkin
on wellnessiä, sillä työnteko tarkoittaa sitä, että ihminen toteuttaa luontaisia taipumuksiaan ja kokee olemassaolonsa mielekkääksi.
kol u m n i J U U H , E L I K K Ä S
M i k ä m i n u a s i i n ä niin ärsyttää? Ainakin wellness
tuntuu uudelta vaatimukselta muiden rinnalla. Kun
luen naistenlehtiä, muistan, etten ole taaskaan ostanut
syksyn muotivärejä enkä käyttänyt virkistäviä kasvonaamioita. Lisäksi laiminlyön hyvinvointiani: ihmisen
pitäisi hemmotella itseään, kuunnella kehoaan, kuunnella sydäntään, kuunnella vatsaansa, keskittyä hengittämiseen. Erityisesti tämä hengittäminen tahtoo monelta unohtua. Tai sitten hengitetään väärin.
Olen kuuliaisesti kokeillut joogaa, pilatesta ja body
balancea. Useimmiten olen lähtenyt kesken pois, koska minulla on tylsää. Sinä aikana, kun liu?utan käsivartta lattiaa pitkin ja hengitän sisään (ihan väärin), ehdin käydä läpi koko eilisen, tämän päivän ja huomisen,
mitä söisin, mitä laittaisin päälle, laskut pitäisi maksaa, onkohan kukaan pyyhkinyt pölyjä tuolta lamppujen päältä?
Jälkeenpäin iskee taas hyvinvointisyyllisyys. Muut
naiset pillahtavat itkuun, kun chakrojen energiavirrat
ryöpsähtävät valloilleen, mutta minun arkinen oravanpyörämieleni patoaa hyvinvoinnin ja pilaa kaiken.
viiMEiSEt SAnAt
HyvinvointiykSilöt
V a s t u s t a n w e l l n e s s i ä myös siksi, että siihen
tuntuu kuuluvan itseensä käpertyminen.
Paritanssi esimerkiksi on sosiaalinen harrastus,
vuorovaikutusta. Mutta wellness-kulttuurissa ei ole sijaa sosiaalisuudelle. Minä ja minun hyvinvointini, minä
ja minun kehoni, minä ja minun hengitykseni.
Ehkä se heijastaa kulttuurin muutosta yleisemmin.
Voi olla, ettei meillä kohta ole hyvinvointiyhteiskuntaa,
mutta ainakin hyvinvointiyksilöt treenaavat tosissaan.
teksti NOORA MATTILA
Noora Mattila on toimittaja
ja Ylioppilaslehden kolumnisti,
joka tulee päivittäin ajatelleeksi.
kuvitus ANTTI GRUNDSTéN
mielipiteet
Ilmianna status tai twiittaus (status@ylioppilaslehti.fi).
Saat palkinnon, mutta se ei ole Meksikon-matka.
Palautetta toimitukselle:
haita hiljattain lukemiani. Käsittelemänne ?hyvä tyyppi? -ilmiö ansaitsee lisää julkisuutta ja keskustelua,
koska se on niin käsittämättömän
perseestä. Te kiteytitte ajatuksen
erinomaisesti. Liisa KeltikangasJärvisen valinta haastateltavaksi
kruunaa jutun älykkyyden. Jes!?
Asiantuntemus kunniaan
Ylioppilaslehti.fi:
?Juttunne ?Pohjoismaiden paras
tyyppi? on ylivoimaisesti yksi par-
?Loistava uutinen! Baari onkin
Viikistä puuttunut. Toivottavasti
Facebook:
?Mä tiedän, että nyt on tosi muodikasta dissailla Pekka Himasta.
Mutta hei, etenkin valtsikalaiset,
kelatkaa: Mies käyttää koulutustaan niin, että kirjoittaa helve-
tin kalliilla läpysköjä, jotka (ehkä)
vaikuttavat valtakunnan tulevaisuuteen. Vapaa-ajalla vetää
mm. niin kovia pleksejä että kusee housuihinsa ja tanssilattialle
Teatterin vipissä ennen puoltayötä. Kuka EI haluaisi olla Pekka Himanen??
Jussi Nuortimo
Tykkäysten määrä: 36
n o 1 3 / 20 1 2
?Lehden uusi ilme on ruma ja sekava. Jutut näyttävät mainoksilta.
Kuvat ovat paikoin hyviä, mutta
ankeasti aseteltu. Näyttää siltä
kuin yritettäisiin tavoitella jotain
turhan taiteellista siinä onnistumatta. Kiitos kuitenkin kompaktimmasta koosta.?
Vastarannan kiiski
paikasta saa myös päivisin hyvää
kahvia, ei tarvitsisi täältä maalta
enää lähteä kaupunkiin kupposelle.?
Allu kommentoi Viikkiin perustettavaa baaria koskevaa uutista.
S iv u 41
viimeiSet SAnAt
y L iOp p iL ASL e ht i
AinA ihmiSten
ympäröimä
study buddy
Palstalla vanhat opiskelukaverit muistelevat toisiaan.
Kirjailija, Finlandia-ehdokas Riikka Ala-Harjan kanssa
ei ollut opiskeluaikoina koskaan tylsää: käytiin kuuntelemassa Kristevaa Pariisissa tai laitettiin kotiviiniä tulemaan, muistelee Ala-Harjan ystävä Marina Meinander.
?Riikan kanssa oltiin aina menossa jonnekin tai tekemässä jotain. Teimme yhdessä kotiviiniä ja kokkailimme
falafeleja, jotka eivät kyllä oikein onnistuneet. Kerran
menimme koko auto täynnä Ruisrockiin. Riikka järjesti
myös yhteistä pesäpallonpeluuta.
Kun ajattelen Riikkaa, näen hänet ihmisten ympäröimänä. Rikka on aina ollut sosiaalinen, hän nauttii
keskustelusta ja ihmisistä.
Tapasimme Riikan kanssa dramaturgian perusteet
-kurssilla Teatterikorkeakoulussa, siellä alkoi kupliva
ystävyytemme. Ystävyys syveni koko dramaturgian laitoksen yhteisellä reissulla Tukholmassa.
Yhdistän Riikan nimen heti moniin eri kaupunkeihin. Kun olin vaihdossa Berliinissä, hän tuli käymään
luonani. Kerran minä, Riikka ja Kristian Smeds olimme opintomatkalla Pariisissa. Kävimme silloin kuuntelemassa esimerkiksi Julia Kristevaa.
Riikka oli jo silloin tuntemistani ihmisistä eniten
maailmaan auki oleva. Siksi hänen kanssaan oli niin kivaa liikkua maailmalla.
Riikkahan kirjoitti ensimmäistä romaaniaan Tom
Tom Tom opiskeluaikoina. En muista milloin olisin nähnyt, että Riikasta tulee kirjailija. Mutta en ollut asiasta
yllättynytkään. Kaikki dramaturgian opiskelijathan kirjoittivat. Mutta hänen ennakkoluuloton tapansa kohdata maailma ja hänen tarkka katseensa, uteliaisuus ihmisiä kohtaan ja absurdin näkeminen tietenkin viittasivat
jo silloin tähän suuntaan.?
teksti JOhANNA mitJONEN
Kuvassa kirjailija Riikka Ala-Harja (vas.) ja Ylen
tuottaja Marina Meinander nauttivat halpaa
viskiä puiston penkillä laivalta tultuaan vuonna 1992.
huijAA tieSi
meneStykSeen
populaar itiedettä
Jos haluat olla itsevarma, opettele huijaamaan itseäsi.
n o 1 3 / 20 1 2
Älä panikoi. Selviät kyllä. Rauhoitu.
Olet menossa puhumaan 200 ihmisen yleisölle. Sinua kauhistuttaa. Yrität estää itseäsi panikoimasta hokemalla mielessäsi rauhoittavia sanoja. Turhaan.
Parempi keino on antaa ruumiin huijata mieltä.
Esimerkiksi juoksemalla lenkki ennen esiintymistä. Silloin mieli luulee, että kohonnut syke johtuu juoksemisesta, ei esiintymisestä. Ja mieli rauhoittuu.
Toinen huijauskikka on muuttaa asentoa ennen
esiintymistä: seistä oikein leveästi, korjata ryhtiä.
Itsevarma asento jää päälle käyttäytymiseen, kertoo Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori
Minna Huotilainen.
Huotilainen kertoo yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän tekemästä kokeesta, jossa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: toisen ryhmän ihmisiä käskettiin olemaan epävarmoissa asennoissa ? hartiat lysyssä, pää
painuksissa ? ja toisen ryhmän ihmisiä itsevarmoissa
asennoissa.
Sivu 4 2
Heidän piti patsastella asennossa kaksi minuuttia,
jonka jälkeen koehenkilöiden testosteronitaso mitattiin. Testosteroni on hormoni, joka lisää voimakkuuden
ja itsevarmuuden tunnetta.
Itsevarmassa asennossa kaksi minuuttia olleiden kehossa testosteronin määrä oli noussut keskimäärin 20
prosenttia. Epävarmoissa asennoissa olleiden kehossa
testosteronin määrä taas oli laskenut 10 prosenttia.
Huotilaisen mukaan koe on vain yksi esimerkki siitä, kuinka ruumis vaikuttaa mieleen.
?Meille on tyypillistä kuvitella, että ajattelu sijaitsee
aivoissa. Mutta ajattelua on todella paljon myös kehossamme?, Huotilainen sanoo.
?Nykyään korostetaan niin paljon tietopohjaista tekemistä. Ennen kehon ja mielen välinen yhteys ymmärrettiin paremmin.?
Huotilaisen mukaan esimerkiksi mindfulness-tekniikoiden suosio voi kuitenkin kertoa siitä, että ruumiin ja
mielen yhteyden korostaminen on tulossa taas muotiin.
teksti VAPPU KAARENOJA
kuva ANtti GRUNdstéN
YLiO P P iLAS LE H T i
Kuvan lapsi asuu
viiMEiSET SANAT
s iv u h e n k i lö
kambod?alaisessa
orpokodissa Siem
Reapin kaupungin
liepeillä.Orpokotien
määrä Kambod?assa
on kasvanut
1990-luvulta
lähtien osittain
länsimaalaisten
vapaaehtoisten
työpanoksen
takia. Niiden
lisääntyminen
on saanut osan
vanhemmista
luovuttamaan
lapsensa orpokotiin
länsimaisen
elintason toivossa.
Arviolta 70
prosentilla maan
orpokodeissa
asuvista lapsista
jompikumpi
vanhemmista on
elossa.
teksti & kuva
MEERI KOUTANIEMI
N o 1 3 / 20 1 2
Meeri Koutaniemi on
suomalainen freelancevalokuvaaja, joka valittiin tänä
vuonna Vuoden lehtikuvat
-kilpailussa vuoden parhaaksi
henkilökuvaajaksi.
S iv u 43