97. vuosikerta | 29. lokakuuta 2010
14
sota linssin takaa
Suomalaiset sotakuvaajat raatokeikoilla
sikamainen juttu
Terveiset lihateollisuuden propagadamatkalta
mariska
Asenneiskelmän tähti listaa syksyn parhaat keikat
päivi en sän rä
r kuningata n servatiivie kon
valmistumistalkoot paskapää kansanmies und er libet
2
ylioppilaslehti 12 # 10
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Ann-Mari Huhtanen
Erotaan kirkosta
helsingin yliopiston pitäisi olla uskonnollisesti sitoutumaton. Se ei ole. Yliopiston avajaiskarnevaalit alkavat kristillisellä jumalanpalveluksella. Promootioihin kuuluu kristillinen jumalanpalvelus. Jotkin tiedekunnat ovat järjestäneet uskonnottoman vaihtoehdon, mutta esimerkiksi viime kevään oikeustieteellisen ja lääketieteellisen promootioissa sellaista ei ollut tarjolla. Yliopisto suosii yhtä uskontoa muiden kustannuksella. Tasa-arvon nimissä jokaisella uskontokunnalla pitäisi olla oikeus omiin seremonioihinsa, mutta parinkymmenen palvontatilaisuuden järjestäminen olisi hankalaa ja hölmöä. Yliopiston tilaisuuksilla ei pitäisi olla minkäänlaista yhteyttä uskontoon. Nyt on hyvä hetki luopua vanhentuneista rituaaleista, sillä tämän vuoden alussa astui voimaan uusi yliopistolaki. Sen kannattajat hehkuttivat, että laki tuo yliopistoille taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. No käytetään sitä autonomiaa! Kun yliopisto oli tiukasti sidottu valtioon, oli muutama joskin hatara peruste sille, miksi yliopiston täytyy suorittaa kansankirkon palvontamenoja. Nyt olemme itsenäisiä, eikä kaikille opiskelijoille ja koko henkilökunnalle tarkoitettuja tilaisuuksia pitäisi sitoa uskontoon. Eihän niitä sidota mihinkään muuhunkaan vakaumukseen yliopiston avajaisissa ei nähdä keskustan kannattajakokousta eikä Vasemmistoliiton vaalitilaisuutta. Uuden lain myötä työehtosopimukset neuvotellaan Etelärannassa, yliopisto on itsenäinen oikeushenkilö ja yrittää monessa muussakin suhteessa toimia samalla tavalla kuin firma. Samat ihmiset, jotka hehkuttavat yritysyhteistyötä ja lähentymistä elinkeinoelämään, ovat valmiit aloittamaan lukuvuotensa kirkossa. Se on outoa, sillä yksi harvoista asioista, joita yliopisto voisi isoilta yrityksiltä oppia, on uskonnollinen sitoutumattomuus. On hyvä syy sille, miksi Nokian kesäjuhlat eivät ala kirkonmenoilla. Jumalanpalvelukset ovat vain harvoille avajaisten tai promootioiden parasta antia. Ne ovat kuuluneet perinteeseen, mutta menettävät merkitystään joka vuosi. Syrjivää rituaalia ei ole syytä pitää yllä perinteen nimissä. Yliopiston puitteissa voitaisiin toki edelleen järjestää uskonnollista toimintaa kerhoissa ja järjestöissä. Onhan meillä tälläkin hetkellä monta vireää poliittista ja aatteellista yhdistystä. Tärkeintä on saada uskonto irti koko yliopistolle tarkoitetuista tapahtumista.
Opetusministeriö on yliopistojen rahoituksen uudistamista suunnitellessaan väläyttänyt, että yliopistoille voitaisiin alkaa jakaa rahoitusta sen mukaan, miten opiskelijat työllistyvät. Aalto-yliopiston vararehtorin Heikki Mannilan mielestä pelkkä työllistyminen ei riitä, vaan yliopisto saisi rahaa niistä opiskelijoista, jotka ovat työllistyneet omalle alalleen (Aamulehti 25.10.). Vararehtori Mannila, miten määritellään oman alan työt esimerkiksi humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla? Eihän yliopisto valmista mihinkään ammattiin, eikä esimer-
kiksi filosofilla ole samanlaista suoraa polkua kuin vaikka teekkarilla tai kauppatieteilijällä? "Eihän tämä yksinkertaista ole. Mittaaminen ei ole helppoa, eikä me tiedetä, millaisia valmiuksia 30 vuoden päästä tarvitaan työelämässä." Tämähän tarkoittaisi sitä, että vaikkapa kustannustoimittajana työskentelevä filosofi ei olisi työllistynyt niin, että yliopisto saisi hänestä rahaa. "Näen oman alan laveana, ja ehkä sitä ei kaikilla aloilla voi mitatakaan. Tällä tarkoitin nyt sitä, että pistetään kuriin se, että kouluttaudutaan tie-
tylle alalle ja sijoitutaankin aivan toiseen ammattiin, joka vaatisi aivan toista tiukkaa ammattipätevyyttä." Eikö laaja-alaisuus ole sitten hyvä juttu? Joidenkin mukaan Nokialla menee huonosti, koska sen aivoriihissä kuhisee vain insinöörejä. "Ehkä se omalle alalle työllistymisen mittaaminen ei olisikaan hyvä juttu kaikkialla, vaan toimisi vain aloilla, joilla sitä pystytään tarpeeksi laveasti mittaamaan. Esimerkiksi jos sijoittuu hoitoalan tehtäviin, ja on opiskellut jotain aivan muuta. Kaikkein selvintä tämä olisi esimerkiksi lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä."
kirkossa kuulutetut
LENTOLIIKENNE
s. 17.12.1903 Wrightin veljesten synnyttämänä Kill Devil Hillsissä, Yhdysvalloissa k. 25.10.2010 Ilmailualan unionin lakkoon Suomessa (tällä kertaa) Stasin pikku apurien takamusten alla syntyi 25.10.2010 Olin lentäjän poika Lähes rikkuri siis itsekin Itkuvirsistä viis veisaavat Finnair, Finncomm, Blue1, Ilmailualan unioni, SAK, BAU, Barona, Interhandling, Northporth, Finavia ja muut lentokenttien työtaisteluveteraanit.
stock.xchng
KYLMÄ RINKI
Ylpeät vanhemmat: Wikileaksin Julian Assange ja Iltalehden erikoishaastattelu Kummeina toimivat suomalaiset vuotajat, jotka tietävät liikaa Tiitisen listasta
puuhanurkka
Auta jalkapallon päävalmentaja Stuart Baxter pois pinteestä.
alapääkirjoitus
Janne Flinkkilä
Hyvin voidaan
hyvinvoinnin osa-alueita ja niiden täyttymisen raja-arvoja voi puntaroida, mutta kaikki palautuu kahteen kysymykseen, jotka koskevat niin pihvikarjan oloja kuin lasten huostaanottoa: miten hyvinvointi määritellään ja mitä on riittävä hyvinvointi? Welfare Quality -standardin mukaan hyvinvointia arvioidaan tarkkailemalla eläintä eikä rakennettua ympäristöä, mihin eläinsuojelulaki perustuu. Jos nousee järvestä laiturille 30-asteisessa helteessä, voi palella. Mukavaa lämpötilaa ei siis voi määritellä numeroilla. Eläimenkään hyvinvointia ei näe lämpömittarista vaan siitä, hytiseekö tai läähättääkö porsas. Teollisuudelle hyvinvointi on bisnestä: onnellinen sonni tuottaa laatulihaa, ja videot kärsivistä sioista aiheuttavat imagotappioita. Sama pätee hyvinvointivaltion vaalikarjaan: masennus syö työtehoa ja ihmisoikeusloukkaukset maabrändiä. Broileritiloilla pätee viiden vapauden periaate: vapaus käyttäytyä lajilleen tyypillisesti, vapaus pelosta ja kärsimyksestä, vapaus nälästä, janosta ja väärästä ravitsemuksesta, epämukavuuden tunteesta sekä kivusta, vammoista ja sairauksista. Betonikuutiossa asuva, roskaruokaa syövä ja liuottimia juova ihminen luopuu noista vapaaehtoisesti, koska hänellä on myös vapaus valita. Siksi ihmisen ei tarvitse kohdella eläimiä inhimillisesti eikä antaa lajitovereilleen edes broilerin oikeuksia.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 97. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Janne Flinkkilä, 050 447 1117, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122 ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Maria Manner, 050 445 0553, maria.manner@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu il moitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki · Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 796 9582; Kari Kettunen, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi ilmoitushinnat Teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. il mestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 12 # 10
3
sisältö 5 lari kotilainen 7 8 10 16 19 21 22 23
mariska
Punkkari tutkii aggressiivia
Asenneiskelmälaulajan keikkavinkit
päähenkilö: päivi räsänen
Suomen vihatuin konservatiivi
sota linssin takaa
Lehtikuvaajat raatokeikoilla
sikamaista kohtelua
Eläinteollisuuden propagandamatka
valmistumistalkoot
Yliopiston rahapula vauhdittaa opiskelijoita
und er libet
Taide pakenee määritelmiä
elias koskimies
Korusähkeitä kohujulkisuudesta
bechdelin testi
Naiset pois valkokankaalta
"Arvelin, että jenkkijoukot eivät olisi niin pihalla kuin eurooppalainen media antaa ymmärtää. Oli ne, ja pahemminkin."
Sami Kero ja muut suomalaiset sotakuvaajat juoksevat sinne, mistä muut pakenevat. s.10
sami kero
vakiot 4 palaute 6 totuuskomissio 16 kolumni: mikko rautalahti 18 kampuskriitikko &
graduratsia
20 25 27
kolumni: tero paskapää arviot malinen & kansanmies & nykysuomen sanakirja
tekijät
kannen kuva nadi hammouda
muinoin
Jutta Sarhimaa, 25, on uhkaavasti helsinkiläistyvä elokuvatoimittaja, käytännöllinen filosofi ja punasipulin harras ystävä. Himottaa: "Hautautua peittojen ja tyynyjen alle nakertamaan pipareita ja odottamaan joulua."
Janne Flinkkilä, 32, toimittaa sihteerin virkaa ja on Ylioppilaslehden mystinen kiintiöheteromies. Kaduttaa: "Rekisteröidyin Discogslevypörssiin, ja helvetin portit repsahtivat levälleen. Visa ja vinyylisorvi vinkuvat niin, että parisuhde kärsii."
Kivi Larmola, 44, piirtää sarjakuvia ja asuu kulkuvälineissä kotikaupunkiensa Helsingin ja Manchesterin välillä. Kyrpii: "Broidi sanoi, että olen taidevihamielisin kulttuuriälykkö, jonka se tuntee, mutta itse koen vain vastustavani elitismiä kaikissa muodoissaan."
Päätoimittaja Elina Grundström ilmaisee tyytymättömyytensä yliopiston palkkaukseen Ylioppilaslehdessä 5.9.1990
ylioppilaslehti 14 # 10 Alkusoitto
4
palaute
sivari ei ansaitse sukkaa
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
kiitos jutusta, jossa kerroitte Sotilaskotiliiton villasukkaoperaatiosta. Se oli kuitenkin paska. Miksi juttuun oli pitänyt ottaa mukaan Sivarisukka, joka on halpa kopio hienosta projektista? Vai että pitäisi vielä kutoa sukkia sivareille, jotka asuvat kotona äidin helmoissa, saati totaalikieltäytyjille, jotka menevät mieluummin vankilaan kuin puolustavat isänmaataan! Minä, opiskelija, aion uhrata vähät rahani villalangan ostoon ja kutoa sukat suomalaiselle varusmiehelle. Kannustan muita tekemään samoin. Anni Toimitus vastaa Samaa mieltä. Parempi vaan, jos sivarien varpaat jäätyvät kuolioon ja putoavat pois. Eivätpä ole enää nekään varpaat tuhlaamassa suomalaisten verorahoja.
riittäisi vientiä. Valehtelee. Olen valmis todistamaan sen. Suomalainen ritari Toimitus vastaa Chryssa ottaa mielellään vastaan palautetta ja deittikutsuja älykkäiltä suomalaismiehiltä. Jos tunnet sellaisen, pyydä ottamaan yhteyttä.
kolme vuotta pepunheilutusta
tanssihallin kuningattaret oli mainio juttu! Korjaisin yhden asiavirheen: Dancehall Queen -kisa ei ole Suomen ensimmäinen. Kisoja on järjestetty Suomessa jo muutaman vuoden, nyt marraskuussa oleva tapahtuma on kolmas laatuaan. Riina Asamoa Toimitus vastaa Kiitämme tarkkaavaisuudesta! Kiitollisuuden osoituksena lähetämme sinulle tupla-cd:n ja dvd:n suomalaisten tanssihallien kuningattarelta, Popedalta. Ei palautusoikeutta.
kolumnistille mies
en usko, ettei kolumnisti Chryssa Skodralle
palaute palaute
ihan oikeasti?
"suvi hansteen" kirjoitus viime Ylioppilaslehden palautepalstalle herätti vakavan kysymyksen: keksiikö toimitus näitä juttuja itse? Entinen päätoimittaja Toimitus vastaa Seuraava palutepalaute todistakoon röyhkeän väitteesi vääräksi. lään esiintyvää palautteenantajaa väheksyvään sävyyn ("Suvi hyvä") ja lisäsi päälle vielä suoranaista vittuilua: feministit ovat nipottavia tiukkapipoja, jotka ovat vain kunnon panon tarpeessa. Vaikka nykyinen toimitus on selvästi siirtänyt palautepalstan tyyliä yhä enemmän huumoripalstan suuntaan, ei typeryyksiä tai henkilökohtaisuuksiin meneviä loukkauksia pitäisi koskaan kuitata pelkkinä vitseinä. Väännetään vielä rautalangasta, miksi toimituksen "ironinen" vastaus ei ollut kovinkaan hauska: siinä hyödynnettiin täsmälleen samoja vähätteleviä puhetapoja, joihin monet meistä törmäävät arkielämässään lähes joka päivä. Seksistinen läpänheitto ei ole mitään universaalisti kaikille suunnattua huumoria olivatpa vitsit poimittu presidenttimme vaalikirjasta tai eivät. Lauri Punamäki, Hanna-Kaisa Hoppania, Kimmo Kallio, Mika Pekkola, Vuokko Viljanen ja Solja Kovero
tyylipuhdasta seksismiä
ironia on toden totta vaikea laji! Ylioppilaslehden (12/2010) lukijapalautepalstalla toimituksen anonyymi "kiintiöheteromies" vastasi Suvi Hansteen esittämään toiveeseen sukupuolineutraalimmasta grafiikasta ja tiedostavammasta kirjoitusotteesta tyylipuhtaan seksistisellä puheenvuorolla. Vastauksessaan toimittaja niputti kaikki feministit yhdeksi monoliittiseksi ryhmäksi (kaikki feministithän lukevat Tulva-lehteä ja kannattavat Tarja Halosta täysin varauksetta, vai kuinka?), puhutteli omalla nimel-
mielipide
kirkon tulee siunata vastuullista rakkautta
monet ovat Homoillan seurauksena sitä mieltä, että kirkko, joka perustaa opetuksensa 2000 vuotta vanhan kirjan oppiin, joutaa mennä. Vaikka meitäkin harmittaa kirkkomme hidasliikkeisyys, uskomme, että kirkko on yhä tarpeellinen. Muilla elämänalueilla ihmistä arvioidaan suoritusten perusteella. Kirkossa ihminen saa kuulla, että Jumalan luomana hänellä on ihmisarvo, jota ei voi ottaa pois. Haluamme rakentaa kirkkoa, joka hyväksyy joukkoonsa erilaisia perheitä: sateenkaariperheitä, yksinhuoltaja- ja uusperheitä sekä lapsettomia perheitä ja yksin eläviä. Kirkon tulee tarttua ripeästi toimeen ja osoittaa, että seksuaalivähemmistöjä koskevat tismalleen samat oikeudet kuin heteroitakin. Raamattu ei tuomitse rakkautta, vaan rohkaisee vastuulliseen rakkauteen. Jeesus näytti esimerkillään, että kristittyjen tulee puolustaa syrjittyjen oikeuksia. Kirkon tulisi toimia edelläkävijänä, ei jarruna, seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämisessä. Kirkolliskokouksen hyväksyntä rekisteröidyn parisuhteen siunaukselle olisi vahva viesti siitä, että kirkko rukoilee vastuullisen rakkauden toteutumisen puolesta, ihmisten seksuaalisesta identiteetistä riippumatta. Marita Mattila, puheenjohtaja Marjo Tuovinen, pääsihteeri Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto
got beeR We ince 2002 S
Annankatu 21 Helsinki K-22 Avoinna: ma-ti 16-02 ke-la 16-04 su 18-04
8
ylioppilaslehti 14 # 10 Päähenkilö
ervatiiv kons kuningatar
E
duskunta on autio ja hiljainen. Maanantaisin ei ole täysistuntoja. Matkalla viidenteen kerrokseen kristillisdemokraattien ryhmähuoneeseen käytävillä ei tule vastaan ristin sielua. Hiljaisuutta katkoo kansanedustajan ja puolueen puheenjohtajan Päivi Räsäsen kenkien nopea kopina ja puhelin, joka soi taukoamatta. Räsänen on aloittanut päivän esiintymisellä aamu-tv:ssä ja hymyilee väsyneenä. Hän sanoo, ettei ole kokenut vastaavaa mylläkkää 16 vuotta kestäneen kansanedustajan uransa aikana. Ylen esittämän Homoillan jälkeen hänen sähköpostiinsa on tullut tuhansia viestejä, enimmillään 200 tunnissa. "Mielestäni esitin hyvin maltillisia mielipiteitä. En sitä paitsi sanonut mitään, mitä en olisi jo aiemmin sanonut." Se on kieltämättä totta. Samaa mieltä Räsänen on ollut koko poliittisen uransa ajan, ja myös tuonut sen esiin. Räsäsen kunniaksi on todettava, että hän on ollut näkemyksissään johdonmukainen toisin kuin moni muu homoseksuaalisuuteen kantaa ottanut. Räsänen on kova luu. Nytkin hän on ryöpytyksestä huolimatta puolustanut uskoaan järkkymättä. Vähän puoluejohtaja tuntuu silti pehmentäneen sanojaan. "En ole kieltämässä kenenkään seksuaalisuutta. Itse ajattelen, että seksi kuuluu miehen ja naisen elinikäiseen avioliittoon, mutta tämä on yksityiselämän piiriin kuuluva asia. On jokaisen oma asia, miten sen ratkaisee oman moraalinsa pohjalta." Yli 30 000 suomalaista ratkaisi homoillan jälkeen asian oman moraalinsa pohjalta eroamalla kirkosta. Siitä on seurannut kirkolle vähintään kuuden miljoonan euron taloudelliset tappiot. Räsänen sanoo kuitenkin saaneensa viestejä, joiden lähettäjät kertovat eronneensa kirkosta sen vuoksi, että osa papeista on valmis siunaamaan samaa sukupuolta olevien liittoja. Räsäsen homokanta ei ole otsikoissa ensimmäistä kertaa. Edellisen
Päivi Räsänen ei osannut kertoa uskovaisvitsiä.
ylioppilaslehti 14 # 10 Päähenkilö
9
vien
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen on liberaalien arkkivihollinen. Öisin hän näkee unia, joissa joutuu vankilaan. Jos Räsänen saisi valita, hän ottaisi Suomeen ensisijaisesti kristittyjä pakolaisia.
sanat maria manner kuvat nadi hammouda
kerran hänen mielipiteensä aiheuttivat ärtymystä viime kesänä, kun Räsänen kysyi blogissaan, oliko Pridekulkueeseen tehty kaasuisku vastareaktio eliitin liberalismia kohtaan. Ohjaaja-käsikirjoittaja Elias Koskimiehen mielestä Räsänen on niin camp, että hän ansaitsee tulla homoikoniksi. Hän ehdottaa Normihomolehdessä, että Räsäsen muotokuva ripustettaisiin DTM:n aulabaarin seinälle. Miten Räsäsestä tuli homoaktivistien ja vapaamielisten tapaluterilaisten arkkivihollinen? uskon kysymyksissä oli teini-iässä etsikkoaikaa. 12-vuotiaana hän veti ensikännit kavereiden kanssa. Kellarista löytyneen viinin vahvuus yllätti. Räsänen oli päättäväinen jo pienenä. Koulu sujui hyvin. Hän otti tavoitteekseen kirjoittaa kuusi laudaturia, minkä hän myös teki. Räsäsen intohimoja olivat matematiikka ja fysiikka, ja hän tähtäsi alun perin tutkijaksi. Räsänen haki opiskelemaan lääketiedettä, teknillistä fysiikkaa sekä matematiikkaa ja pääsi sisälle kaikkiin. Alaksi valikoitui lääketiede. Lääkärin työ ja kristityn etiikka törVankilapainajaisia mäsivät aborttikysymyksessä, jonka Räsänen kasvoi Etelä-Karjalassa vuoksi Räsänen lopulta myös ajautui Konnunsuon vankilan kupeessa. Isä politiikkaan. Hän ei lääkärinä ollesoli tilanhoitaja vankilan maatilalla. saan tehnyt abortteja eikä kirjoittanut "Muistan, kuinka istuin lausuntoja niihin. 1980-lupimeässä huoneessa ja vulla Räsänen vastusti katsoin ikkunasta siaborttia televisio-ohsälle vankilan seljelmissa ja kirjoitukleihin. Jos ikkunat sissaan, ja häntä näen unia, joissa olivat auki, saapyydettiin toistuolen murhannut toin kuulla vankivasti mukaan polijonkun tai käynyt en ääniä." tiikkaan. Räsänen huumekauppaa. Koti ei ollut ei ole mikään broipoikkeuksellisen leri; hän liittyi puouskonnollinen, kirlueeseen vasta yli kolkossa käytiin kerran vuomekymppisenä. dessa jouluisin. Räsänen kävi Politiikkaan lähteminen ei pyhäkoulua, joka vahvisti uskoa. hänen mukaansa ollut suunniteltua, Vankila vaikutti lapsen mieleen. mutta muuten Räsänen vaikuttaa usRäsänen sanoo, että oikean ja vääkomattoman tarmokkaalta. Työuran rän, rikoksen ja rangaistuksen sekä ohella hän on saanut viisi lasta. Räsälain ja armon välinen jännite oli läsnen saapui eduskunnan istuntosaliin nä alusta alkaen. viikon sisällä synnytyksestä. Ensi ker"Siihen aikaan ei ollut nuorisotaa imettäessään hän tuskastui, koska vankiloita, ja Konnunsuolla istui imettämiseen kului liian paljon aikaa. jopa 15-vuotiaita poikia. Mulla oli jo Vuonna 2001 hän laihdutti 16 kiloa hyvin nuorena kokemus, että he eipuolessa vuodessa. Laihduttaminen vät ole sen pahempia kuin minäkään, oli hänen mielestään hauskaa. että minussakin on kaikki se synti. Räsänen on ollut naimisissa 25 Heille vain oli tullut jokin tilanne vuotta. Perhe on saanut tottua äidin eteen, jossa pahuus on tullut esiin. julkiseen hiillostukseen, mutta RäJo lapsena kristinuskon sanoma synsänen sanoo, että kotona nauretaan tien sovituksesta oli mulle hyvin eläpaljon. vä. Näen yhä unia, joissa joudun van"Yleensä se on sellaista nuijaa tikilaan. Unessa paljastuu, että olen lannekomiikkaa. Esimerkiksi jos murhannut jonkun tai käynyt huujoku sanoo, että mua ottaa päähän, mekauppaa." mieheni sanoo aina että kumpaan Isä lähti joskus ase kädessään selpäähän. Lapset on niihin vitseihin vittämään vankien riitoja. Räsänen ihan kyllästyneitä, mutta minä nauitse ei pahemmin kapinoinut, vaikka ran kiltisti." perustelet sen, että ihmiset eivät ole ryhmiä, jotka kulttuurisesti ja uskonnollisesti sopeutuvat tänne, eli asettasavertaisessa asemassa seksuaaliRäsäsessä henkilöityy suomalainen sen suuntautumisen perusteella? taa etusijalle esimerkiksi vainotut arvokonservatiivisuus. Ylen homoilkristityt. Vaikka heidät siirrettäi"Kaikkien pitää olla samanarlassa olivat läsnä piispa ja pappi, mutta voisessa asemassa lain siin eri puolille Suomea, kuarvostelu kohdistui Räsäseen, joka edessä." ten Etelä-Pohjanmaalle yritti turhaan selittää olevansa kirkon tai Etelä-Karjalaan, Mutta eiväthän rivijäsen, vaikka onkin puoluejohtaja. he ole? he integroituvat noRivijäsen Räsänen ei ole peruslupeasti, kun he löy"Avioliitto on olisi järkevintä terilainen tapakristitty. Hänen henmiehen ja naisen tävät seurakunvalita suomeen gellinen kotinsa on Kansanlähetykvälinen instituutayhteisön. Siellä kristittyjä sessä, evankelisluterilaisen kirkon heidät otetaan hytio, ja siinä suhpakolaisia. lähetysjärjestössä, joka arvostelee teessa kaikki ovat vin vastaan vainotkirkkoa Raamatun opeista poikkeatuina kristittyinä", tasavertaisessa asemisesta. Järjestö ei hyväksy naispapRäsänen perustelee. massa", Räsänen vaspeutta. Räsäsen puoliso on Kansantaa. Muslimien kohdalla on lähetysopiston rehtori. Poliitikkona hän ei perustehänen mukaansa suurempi ris"Näen, että naispappeus on Raale asiaa vain Raamatun sanalla. ki eristäytymiseen. matun opetusten vastaista. Mutta "Meillä on intuitiivinen kokemus "Se yhdessä syrjimisen kanssa voi meidän puolue ei ota kantaa virkakysiitä, että avioliitto kuuluu miehelle johtaa radikalisoitumiseen. Suomi ei symykseen. Katsomme, että kirkon ole mikään muusta maailmasta erisja naiselle. Siitä kertoo jo historiapitää saada määritellä opilliset linkin." tetty saareke." jansa itse", Räsänen sanoo. Suomi ottaa nykyisin kiintiöpaRäsänen on kuitenkin kirjoittanut kolaisia YK:n pakolaisjärjestön Mieluiten kristittyjä homoseksuaalisuudesta äärivanhoilUNHCR:n esityksestä. Valinnassa pakolaisia lisen Luther-säätiön vuonna 2004 painotetaan suojan tarvetta. julkaiseman pamfletin ja puhunut Räsäsen ajatukset tuovat kaikuja YhRäsänen ei tunne syyllisyyttä hohomoseksuaalisuudesta taipumuksedysvaltain raamattuvyöhykkeeltä. molausunnoistaan. Hän ei niele na, josta on mahdollisuus pidättäy2000-luvun Suomessa niitä kannattaa kulttuuriministeri Stefan Wallinin tyä. Räsänen on myös lääkäri - miten yhä harvempi. Ylen selvityksen mu(rkp) väitettä, että hän olisi syypää omasta seksuaalisuudesta pidättäykirkon jäsenkatoon. kaan 54 prosenttia suomalaisista kantyminen ja sen tukahduttaminen vainattaa samaa sukupuolta olevien avio"On aika lähellä sananvapauden kuttaa ihmisen mieleen? liittoa, vastustajia on 34 prosenttia. rajoittamista, jos minun pitäisi kokea "Se on mahdollista, ja tunnen ihEnsi kevään eduskuntavaalien syyllisyyttä siitä, että olen rehellisesti misiä, jotka näin tekevät. Esimerkikisoiksi teemoiksi on povattu maahansanonut mielipiteeni. Sehän tarkoitsi kristillisessä Aslan-liiktaa yhtä kuin että pidä suusi kiinni." muuttoa ja sukupuolineutkessä on ihmisiä, jotka raalia avioliittoa. KrisNainen vaietkoon seurakunnasitse haluavat toimia tilliset ovat saaneet sa. näin." homoillan jälkeen Terveellistä tai ainakin 800 uutta kuka ei, lääkärin mielesjäsentä, eivätkä homobaari dtm:n tä on parempi elää Räsäsen suorasuPäivi Räsänen, 51, on lääkäri, seinälle on Raamatun oppien kaiset lausunnot kristillisdemokraattien puheenehdotettu räsäsen mukaan kuin hartainneet olla poliitjohtaja, kansanedustaja ja Riihimuotokuvaa. joittaa homoutta. tisesti yksinomaan mäen kunnanvaltuutettu. Moni on huomautkehno veto. Konservahimottaa tanut, että Raamatusta tiivien äänille on vaaleisPitkän työviikon päätteeksi oma löytyy kasapäin ohjeita, joita sa ottajia. sänky. ei nykypäivänä pidetä ajankohtaisiMaahanmuutossa kristillisdemokaduttaa na. Kirkossa saa olla ilman pipoa eikä kraatit sanoo olevansa humaanilla Liikunnan laiminlyönti viime viiktyttäriä myydä orjiksi. Räsäsen mulinjalla. Humaani linja tarkoittaa esikoina. kaan Uusi testamentti on kuitenkin merkiksi sitä, että pakolaisiksi tulisi kyrpii poikkeuksellisen yksiselitteinen hoottaa ensisijaisesti kristittyjä. Lausuntojeni vääristely julkisuumoseksuaalisuudesta. "Suomi ei voi ottaa kaikkia maaildessa. En ole kyseenalaistanut Kysytään näin: entä jos ajattelet man pakolaisia. Sopeutumisen kanhomoseksuaalien ihmisarvoa. asiaa maallisena lainsäätäjänä, miten nalta olisi järkevää valikoida sellaisia
Ei naispapeille
10
ylioppilaslehti 14 # 10
Virolaiset Isaf-joukot tarkkailivat tien päässä näkyvien afgaanimiesten liikkeitä Luchekin kylässä Helmandissa helmikuussa 2010. Kuva on freelance-valokuvaaja Niklas Meltion toiselta keikalta Afganistanissa.
sota li takaa
ylioppilaslehti 14 # 10
11
niklas meltio
nssin
He juoksevat sinne, mistä muut pakenevat. Mutta ovatko kriisialueiden kuvaajat maailman pelastajia, sotanarkkareita vai tunteettomiksi turtuneita kuvakoneita?
sanat ann-mari huhtanen kuvat sami kero, niklas meltio ja jore puusa
J
oulukuu 1982. Libanon, israelilaisten miehittämä Beirut. Taksi syöksyy pitkin vanhaa moottoritietä kohti lentokenttää. Joka puolella näkyy luotien jälkiä, keskikaistalla Kleinbussin tuulilasin läpi roikkuu verinen miehen ruumis. Taksissa Lehtikuvan kuvaaja Jore Puusa rukoilee mielessään, etteivät vuorilta raskaalla kalustolla ampuvien falangistien luodit osuisi.
"Israelilaisten tarkastuspisteellä sanottiin, että kuolette varmasti. Mutta piti saada kama jouluksi Suomeen", Jore Puusa, 58, kertoo. Huhtikuu 2008. Irak, Bagdadin maakunta. Helsingin Sanomien kuvaaja Sami Kero, 31, lueskelee päivästä toiseen kirjoja ja katselee Tohtori Outolempeä pressikeskuksessa Green Zonella. Kahdeksantena odottelupäi-
vänä työlupa viimein irtoaa ja hän lähtee partiomatkalle yhdysvaltalaisjoukkojen mukana. Kero huomaa odottaneensa enemmän toimintaa. "Odotin myös, että jenkkijoukot eivät olisi niin pihalla kuin eurooppalainen media antaa ymmärtää. Oli ne, ja pahemminkin. Suuri osa sotilaista oli parikymppisiä jannuja syvästä etelästä, ensimmäistä kertaa ulkomailla, vai-
12
ylioppilaslehti 14 # 10
niklas meltio
Kahdeksanvuotias Sarmina kurkkii sotilasjoukkoja kotiovelta Helmandissa.
niklas meltio
Pellolla työskentelevän afgaanimiehen epäiltiin kaivavan miinaa maahan.
niklas meltio
heterissä. Hänen kuvareportaasinsa Somaliasta julkaistaan joulukuussa Imagessa. Kero taas on kuvannut muun muassa Haitin maanjäristyksen tuhoja, Bangkokin punapaitojen mellakoita ja opposition mielenosoituksia Kinshasassa Kongon presidentinvaalien aikaan. Myös hän on ollut embeddattuna Irakissa ja Afganistanissa. Embedded-keikoilla journalistit kulkevat sotilasjoukkojen mukana sotakentillä. Tällaiset juttukeikat ovat lisääntyneet 2000-luvulta lähtien muun muassa siksi, että kuvaajien on nykyään vaikeampi päästä sotatoimialueen kiinnostaviin paikkoihin. Embeddausta kritisoivien mukaan journalistin on joukkojen matkassa mahdotonta säilyttää lähdekritiikki ja sitoutumattomuus. Paikoissa liikutaan armeijan ehdoilla, ja niihin liittyy paljon rajoituksia. Keron ja Meltion mukaan sensuuri liittyy suurimmaksi osaksi sotataktiseen aineistoon, eikä kummaltakaan ole jäänyt yhtään kuvaa julkaisematta. Kero kuitenkin kertoo, että yritetty on. Virolaiset joukot ja myöhemmin Viron puolustusvoimat yrittivät kieltää kuvat talebanien vangitsemisesta. Puusa sen sijaan edustaa vanhempaa kaartia: hän lopetti raatokeikat 1980-luvun lopulla kuvattuaan yli kymmenen vuotta nälänhätää, katastrofeja ja sotia. Mutta miksi juuri he? Mitä työ tekijältään vaatii ja mikä on sen hinta?
S
Virolainen Erik Salmus kuoli viikko Meltion lähdön jälkeen vuonna 2009.
mo paksuna ja talovelkaa maksamassa", Kero kertoo. Helmikuu 2010. Afganistan, Helmandin maakunta. Helikopteri nousee Lucekista määränpäänään Helmandin tukikohta. Freelance-kuvaaja Niklas Meltio, 31, on viettänyt kuukauden virolaisten Isaf-joukkojen mukana. Operaatio Moshtarak on hänen osaltaan ohi. Kopterin lattia on verestä punainen ja Meltion jaloissa lepää kuollut afgaanisotilas. "Sisäistin, että pääsen täältä himaan, mutta nämä eivät pääse täältä minnekään. Tajusin, että se kuollut tyyppi olisin voinut olla minä." Nämä ovat tarinoita sotakuvien takaa - tarinoita, jotka eivät välity sanomalehtien lukijoille. Jokainen kriisialueella tehty kuvauskeikka jättää kuitenkin jäljen ihmiseen linssin takana.
"
Kopterin lattia on verestä punainen ja Meltion jaloissa lepää kuollut afgaanisotilas.
V
aikka kriisi- ja katastrofialueilla pyörii yhä enemmän journalisteja, Suomessa kriisialueiden kuvaajien määrä on vähentynyt. Syy on raha. Pelkät vakuutusmaksut ovat usein suurempia kuin yhden päivän keikkapalkkio. Kansainväliset uu-
tistoimistot tuottavat valmista uutiskuvaa enemmän kuin lehteen ikinä mahtuu, ja paikallisten freelance-kuvaajien, stringereiden, käyttö on lisääntynyt. Tällä hetkellä sota- ja katastrofikeikkoja ammattislangilla raatokeikkoja tekeviä suomalaiskuvaajia on kymmenkunta. Free-kuvaaja Niklas Meltio ja Helsingin Sanomien Sami Kero ovat kaksi heistä. Meltion kuvia Tadzikistanista, Romaniasta, Irakista ja embeddedkeikoilta Afganistanissa on julkaistu muun muassa Huvudstadbladetissa, Svenska Dagbladetissa ja Dagens Ny-
ami Kero lähtee ulkomaankomennuksille siksi, että on käynyt SPR:n kriisialuekoulutuksen. Kerolle kyse on puhtaasta tiedonvälityksestä. Sankarijournalismi, jossa toimittajan ideologia pelastaa maailman, on hänen mielestään arveluttava lähtökohta. "Jos ideologiaksi ei lasketa sitä, että meillä hyvinvoivina pallontallaajina on velvollisuus edes tietää, mitä kriisialueilla tapahtuu. Luotettavan ja oleellisen tiedon välittäminen on aivan tarpeeksi suuri haaste journalistille." Puusa ryhtyi sotakuvaajaksi sattumalta. Kun hän vuonna 1977 aloitti Lehtikuvalla, kaikilla muilla lehtikuvaajilla oli perhe. Oli luonnollista, että juuri poikamies lähti. "Jonkun sinne on mentävä. Tein minulle annetun työtehtävän, joka sattui olemaan jossain keppihelvetissä. En mä lähtenyt parantamaan maailmaa", Puusa sanoo. "Kuvaushetkellä kukaan ei tasan tarkkaan ajattele mitään jaloja. Numero yksi on: säily hengissä. Numero kaksi: hoida kuvat ja numero kolme: hoida kama pois maasta", hän sanoo. Puusa näki työn lehtikuvaajan ammatin huipentumana. Hänen tarkoituksensa oli tuottaa työnantajalle materiaalia, joka tuottaisi voittoja. Toki mukana oli myös seikkailunhalua. "Lapselliselle kusipäiselle maalaispojalle" bonus oli myös gloria, joka työhön tuolloin liitettiin. "Adrenaliiniryöppyjä, seksiä, kalliita viinoja. Kun tulin pahalta kei-
kalta Suomeen, Pressiklubille oli oikein kiva mennä. Sellaista jamesbond-elämää, kieltämättä. Mutta olin hirveän sumea silloin. Kun aloin nähdä sosiaalisen eriarvoisuuden, tajusin, että tämä systeemihän on päin helvettiä. Ja hinta, minkä raatokeikoista maksoin, oli aivan kauhea." Hinnalla Puusa tarkoittaa posttraumaattista stressihäiriötä ja kyynisyyttä, jotka tulivat raatokeikkojen sivutuotteena. Mutta niistä hieman myöhemmin. Sitten on Meltio. Meltiosta, joka oli pitkään kuvannut harrastusmielessä, tuli täysipäiväinen lehtikuvaaja vuonna 2004. Vielä 2000-luvun alkupuolella hän osoitti mieltään milloin suurlähetystöjen edessä, milloin eduskuntatalolla tai itsenäisyyspäivän kuokkavieraana. Ääripasifisti päätti ryhtyä kriisialuekuvaajaksi päästäkseen sinne, missä tapahtuu. "Oltiin oltu illalla osoittamassa mieltä Yhdysvaltojen suurlähetystön edessä, huutamassa että imperialistiUSA ulos Irakista. Päätin, että nyt ei enää yhtään paskakeikkaa baarityöntekijänä", Meltio sanoo. Hän haluaa kertoa tavallisten ihmisten tarinoita ja tuoda todellisuuden ihmisten aamupalapöytään. Hän haluaa antaa äänen niille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta tulla kuulluksi. Mennä paikkoihin, joista ei ole hetkeen kuultu ja joista medioiden huomio on siirtynyt seuraavaan paikkaan, jossa räjähti. Hän uskoo, että valokuvalla on voima parantaa maailmaa.
"
Numero yksi: säily hengissä. Numero kaksi: hoida kuvat ja numero kolme: hoida kama pois maasta.
L
okakuu 1979. Iran, Teheran. Lehtikuva on vuokrannut parikymppisen Jore Puusan Ulkopoliittiselle instituutille, ja hänet on lähetetty en-
simmäiselle raatokeikalleen. Taksi on noutanut hänet lentokentältä, mutta matkalla hotellille tie on poikki mielenosoituksen vuoksi. "Kuski huikkaa mulle demonstration please. Tietäähän se, että tällaista roinaa mä kaipaan. Kävelen muutaman metrin väkijoukon suuntaan. Vastaan juoksee pieni tyttö, ja joku ampuu sen päästä läpi. Siitä lentää kaikenlaista mun päälle ja kengille. Mitä mä teen? Alan ottaa valokuvia." "Myöhemmin istun hotellissa konjakkilasi kourassa täristen ja totean, etten jäätynyt." Sotakuvaaja ei saa jäätyä. Se on ensimmäinen sääntö. Kuvaaja juoksee sinne, mistä muut pakenevat. Meltio läpäisi tulikokeensa ensimmäisellä embedded-keikalla Afganistanissa. Hän kertoo, että Bagdadissa oli autopommeja, ja kerran lähellä paukkui kun oltiin autojonossa. Kaupunkiterrorismiin verrattuna Helmand oli kuitenkin erilainen ympäristö, aivan kuin Ilmestyskirja.Nyt -elokuvasta. Vuorokauden ympäri paukkui, mutta aktiiviseen taisteluun tottui Meltion mukaan yllättävän nopeasti.
sami kero
sami kero
ylioppilaslehti 14 # 10
13
sami kero
"
Adrenaliiniryöppyjä, seksiä, kalliita viinoja. Sellaista jamesbondelämää.
"Taistelua käytiin 300 metrin päässä leiristä. Sen tiesi, että tuon oksan ohi kun kävelet, alkaa muurin takaa rapsahdella. Öisinkin paukkui. Makasin paskaisessa ojassa ja katsoin, kun raketteja lentää yli. Eikä ollut poispääsyä." Kuukauden aikana brittisotilaita menehtyi Meltion mukaan paitsi taisteluihin myös nestehukkaan 40-asteisella aavikolla. Ensimmäiseen rytäkkään Meltio joutui ollessaan partion mukana tiedustelureissulla rikkaan paikallisen miehen kotona. "Joku sotilaista sanoi, että tässä on jotain fishyä", Meltio kertoo. Hän osasi hieman pashtoa ja jutteli miehen kanssa. Mies ei halunnut, että sotilaat poistuvat etuovesta, vaan kehotti takaovelle. Ulkona heidät saarrettiin kahdesta suunnasta ja 50 metrin päästä pusikoista alkoi "leimahtaa". "Yleensä oli tunne, että Isafin tyypit hallitsee tilanteen, mutta ei nyt. Muistan, että kaveri huutaa move move move. Juoksin vaan pihan läpi suojaan ja luodit vinkui jalkoihin." Lähitaistelu kesti yöhön asti. Mitä Meltio silloin ajatteli? "Ehkä multa puuttuu joku geeni", hän hymähtää. "Ajattelin, että nyt sitä duunia. En tullut tänne asti kyykkimään seinän takana, vaan kuvaan niin pitkään kunnes on pakko lopettaa." Jäätymistä estää väline, kamera, joka sijoittuu todellisuuden ja kuvaajan väliin. Ei kamera kuvaajan tuntemuksia pois suodata, mutta sen kanssa ei lamaannu niin helposti. Kun joutuu miettimään teknistä suoritusta ja keskittymään johonkin, oma paha olo ja ahdistus eivät tule heti läpi. Ahdistuksen tunteet kuitenkin tulevat. Mutta vielä niitäkin ennen tulee pelko.
Yllä vasemmallaIslamilaistaistelijat juhlivat israelilaisten lähtöä siirtokunnista Gazassa vuoden 2005 toukokuussa. Alla vasemmalla Amerikkalaisjoukot tarkkailivat ohikulkijaa miehistönkuljetusajoneuvon tähtäimellä. Sami Kero oli embedded-keikalla Irakissa vuonna 2008. Tällä sivulla Mielenosoittajat sytyttivät kauppakeskuksen tuleen Bangkokissa. Kero kuvasi punapaitojen protestointia vallassa olevaa hallitusta kohtaan viime toukokuussa.
E
delleenkin lokakuu 1979, Iran, Teheran. Puusan fikseri, paikallinen opas ja järjestelijä, on kertonut, että Savak, saahin tiedustelu- ja turvallisuusjoukot, on edellisenä päivänä ampunut markkinatorilla ihmisiä. Kun Puusa kuvaa verisiä kädenjälkiä seinässä, takaa tulee sotilas. Savakin joukot sitovat Puusan käsistään kiinni miehistönkuljetusautoon ja sanovat, että on viimeisen rukouksen aika. Kuuluu klak-klak, kun yksi heistä vetää M-61 -rynnäkkökiväärin liikkuvat taakse ja painaa aseen Puusan niskaan.
ylioppilaslehti 14 # 10 Yhteiskunta
15
Politiikan takapiru
Mainostoimistojen ja muiden viestinnän ammattilaisten käyttö politiikassa lisääntyy. Spin doctor Jussi Lähde passittaisi poliitikot laulutunneille.
huhtikuussa kansa valitsee uudet edustajansa Arkadianmäelle. Vuotta ennen h-hetkeä puolueet julkistivat kampanjoista vastaavat mainostoimistot. Mainostoimisto voi ratkaista ehdokkaiden menestyksen vaaleissa, sillä "demokratiassa kansan mielikuvat ratkaisevat", sanoo politiikan ja median takakammareissa pari vuosikymmentä vaikuttanut Jussi Lähde, 44. Häntä voisi varmaan kutsua spin doctoriksi. Muualla maailmassa näitä julkisuuskuvan hallintaan erikoistuneita ammattilaisia on käytetty jo pitkään, mutta Suomeen ammattikunnan odotetaan saapuvan vasta näiden vaalien myötä. Spin doctorit auttavat poliitikkoja luomaan ja ylläpitämään julkisuuskuvaa. Tarkoitus on tehdä poliitikosta kiinnostava ja asiantunteva median ja äänestäjien silmissä. Tohtorointia suomalaisten poliitikkojen ulosanti tarvitseekin. Sen voi jokainen eduskunnan täysistuntoa joskus seurannut todeta. "Tällä sektorilla on Suomessa liian vähän ammattilaisia, paljon hyväntahtoista puoskarointia", Lähde sanoo. "Jos excel-taulukoiden esittely olisi olympialaji, meillä menisi rantatontteja jatkuvasti. Mutta maailma ei usko excel-taulukoita vaan ihmisiä, jotka puhuvat oikeaan aikaan asiaa, jossa on hyvin rakennettu, mieleen jäävä tarina." Suomessa poliittisia viestejä yritetään Lähteen mukaan liian usein takoa läpi ala-arvoisten kalvosarjojen voimin lämpimän keskioluen ja kylmän janssoninkiusauksen kera. "Kansalaisten kuva politiikasta olisi parempi ja äänestysaktiivisuus korkeampi, jos politiikkaa hoidettaisiin näiltä osin ammattimaisemmin. Eihän me mennä katsomaan jalkapallo-otteluakaan toivoen, että pelaajat eivät ole harjoitelleet." markkinoinnin ja viestinnän monitoimimies Lähde toimi takapiruna Martti Ahtisaaren voitokkaassa vaalikampanjassa vuonna 1993 ja myöhemmin presidentinkanslian lehdistövastaavana. Hän oli tehtävän ensimmäinen haltija. Yhdysvalloista kokemusta hankkinut Ahtisaari vei Lähteen mukaan median ja politiikan käytäntöjä eteenpäin isoin harppauksin. Ahtisaaren jälkeen Lähde on toiminut poliitikkojen esiintymiskouluttajana ja puheenkirjoittajana, Nelosen kehitysjohtajana sekä blogistina. Hän on käsikirjoittanut poliittisia viihdesarjoja ja julkaissut kolme kirjaa. Tässä kuussa Lähde perusti Kampanjamanageri-palvelun, joka erikoistuu vaalikampanjoiden verkkoviestintään. Sieltä poliitikko saa ensiapua julkisuudenhallintaansa.
"
Jos exceltaulukoiden esittely olisi olympialaji, meillä menisi rantatontteja jatkuvasti.
miten hyviä poliitikkoja sitten leivotaan? Lähde passittaisi eduskuntaan mielivän ensimmäiseksi laulutunneille. "Laulu opettaa ihmistä käyttämään ääntään, seisomaan oikein ja antaa itseluottamusta." Tämän jälkeen Lähde lähtisi ehdokkaan mukana vierailuille sukulaisten ja ystävien luokse, missä ihminen on yleensä omimmillaan. Näin löytyneitä henkilökohtaisia vahvuuksia voisi myöhemmin tuoda luontevasti esiin vaalikampanjassa. Ajattelua kirkastettaisiin ensin kirjoitusharjoituksilla, minkä jälkeen on edessä ajatusten haastaminen. "Ehdokkaan on opittava kertomaan, miten hän muodostaa mielipiteitään, sekä opittava puolustamaan niitä." Poliitikon on kaivettava esiin yhteiskunnallisen ajattelunsa syvin olemus, oivallus paremmasta yhteiskunnasta. "Tämä helpottaa poliitikon elämää huomattavasti", Lähde kertoo. Puhumattakaan siitä, mitä hänellä on jaloissaan. "Kaikki vaalityö perustuu hyville kengille." niina sarkonen
heli sorjonen
Jussi Lähteen mukaan vaalityö perustuu hyville kengille.
Suomalaisen politiikan taitavimmat viestijät
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) "Osaa tarvittaessa härnätä sanavalinnoillaan, mutta saa asiansa varsin hyvin läpi. Hoiti Kemijärven vaikean tilanteen mallikkaasti." Puoluesihteeri Timo Laaninen (kesk) "Maanläheinen tyyli. Yhdellä Keskustan vaikeimmista hetkistä hän viestii luottamusta, sitä että pistetään hommat kuntoon." Puheenjohtaja, europarlamentaarikko Timo
Soini (ps) "Kävelevä monimediatalo. Puhuu politiikan toimittajien ja toisten poliitikkojen sijaan suoraan äänestäjille heidän omalla kielellään." Konsultti (Nordstream, Pohjolan Voima) Paavo Lipponen (sd) "Saa viestinsä läpi omalla kentällä sellaisena, kuin hän on sen tarkoittanut."
sdp Mainostoimisto King (aiemmin Dynamo) vihreät N2 (aiemmin Taivas) perussuomalaiset Jukka Jusula kristillisdemokraatit Punkhelsinki RKP - OSG
Puolueiden tykkääjät Facebookissa
Vihreät 2864, Sdp 2339, Perussuomalaiset 2432, Kokoomus 2103, Vasemmistoliitto 1775, Keskusta 1459, RKP 1004, Kristillisdemokraatit 604. Tilanne 19.10.2010
Pyhät liitot
Puolueiden mainostoimistot kokoomus Bob Helsinki keskusta Skandaali
16
ylioppilaslehti 14 # 10 Yhteiskunta
Mikko Rautalahti
miks teidan pitaa olla tommosia?
Oikeistonuori on maailman myötätuntoisin eläin
K
okoomusnuoret! Voiko uljaampaa järjestöä ollakaan? Sivuillaan tämä jalo joukko kertoo olevansa Suomen vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö, mikä voi hyvin pitää paikkansa. Se nyt on ainakin satavarmaa, että arvio perustuu tiukkoihin tilastoihin eikä tyhjään retoriikkaan, koska sellainen meno ei sopisi rehtiin poliittiseen nuorisotoimintaan. Ja rehtiyttä kyllä piisaa! Sen sai nähdä Kokoomusnuorten hiljattaisesta, kaikin puolin oivallisesta julkilausumasta. Jo otsikossa voivoteltiin sitä, kuinka vähemmistövaltuutettu jättäisi kerjäläiset oman onnensa nojaan. Teksti jatkuu yhtä vetävään malliin: "Kokoomusnuoret pitää käsittämättömänä sitä, miten nurjasti muissa puolueissa suhtaudutaan kokoomuksen ajamaan kerjäämiskieltoon. Kokoomusnuorten mielestä kerjäämiskiellon vastustaminen kertoo kovista ja kylmistä arvoista sekä piittaamattomuudesta." Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman lataa näin: "Sanotaan, ettei kerjäämiskielto ratkaise kerjäläisten ongelmia. Ratkaiseeko sitten kerjäämisen salliminen?" Sillä lailla. Tervetuloa höpöhöpöretoriikan ytimeen. Ei kerrota, miten kielto ratkaisee kerjäläisten ongelmat, vaan huomautetaan, etteivät ongelmat ratkea kerjäämisen sallimisella. Aukotonta logiikkaa! Itse ajattelin välittömästi kieltää kerjäämisen lisäksi syövän, päihdeongelmat, työttömyyden, Wille Rydmanin sekä leveät mummot, jotka juurtuvat paikalleen maailmaa ihmettelemään heti rullaportaista pois astuttuaan. Ja sitten tiedotteen loppukaneetti: "Kerjäämisen sallimisella vain pitkitetään romanien ongelmien ratkaisemista Romaniassa ja Bulgariassa. Kun romanit voivat tulla muualle Eurooppaan kerjäämään, eivät romanien lähtömaiden päättäjät joudu ratkaisemaan näiden ongelmia omassa maassaan." Katsokaas, kokoomusnuoret välittävät. Siellä eivät kovat ja kylmät arvot kuki, vaan kokouksissa pidetään pitkiä, värisevillä äänillä esitettyjä puheenvuoroja, joissa mietitään, miksi kotimaista sisä- ja ulkopolitiikkaa leimaa piittaamattomuus lähimmäisten kohtaloista. Hienoa, että motivaattorina toimii juuri tämä humanitaarinen huoli romanien kohtalosta, eikä suinkaan halu passittaa katukuvaa rumentava roskasakki takaisin jonkun muun murheeksi anteeksi, ratkaistavaksi.
"
kuvat hilla kurki
Parin kuukauden päästä nämä naudat ovat Tammisen aitoa rotukarjan pihvilihaa, jota myydään Stockan herkussa.
Itse ajattelin välittömästi kieltää kerjäämisen lisäksi syövän, päihdeongelmat, työttömyyden, Wille Rydmanin sekä leveät mummot.
lisää lihasta
bussin ikkunasta näkyy viljasiilon kokoinen Koff-tölkki. Oppaan penkille istuu harjastukkainen mies sinivalkoisessa verryttelytakissa, jossa lukee "maatalousylioppilaat". Hän on MTK:n asiantuntija Jukka Markkanen. Seuraa tietoisku: Voiko lihakarja hyvin suurmaataloudessa? "Suurtilojahan Suomessa ei olekaan", Markkanen aloittaa. Monisteessa on huutomerkeillä korostettu lähtökohta: vain hyvinvoiva eläin voi olla tuottava eläin. "On todella ikävää ja täysin perusteetonta, jos väitetään tai luullaan, että eläimiä kohdeltaisiin huonosti kohtuuttoman voitontavoittelun vuoksi." Mäntsälän Shellin kohdalla kiteytyy tiivistys: "Kyllä elukat pärjää suurtiloilla, kun ihmisetkin pysyy hengissä suurkaupungeissa." En mieti rinnastuksen yhteismitallisuutta vaan kepulais-mtk:laista vuorovaikutussuhdetta. Bussi lipuu vanhaslaisissa ihannemaisemissa läpi hajakeskitettyjen puutarhakaupunkien, mutta myönsikö MTK nyt, että ihmiset voivat hyvin myös suurkaupungeissa? Vai että eläimet voisivat paremmin aukeilla laitumilla? Tie vie Padasjoelle, Kalle Jaakkolan tilalle. 600-päinen karja nostaa sen Suomen suurimpien lihanautatilojen joukkoon. Pirjo Kortesniemi lihatuottajien rahoittamasta Eläintautien torjuntayhdistyksestä tempaisee spontaanin alustuksen. Hän lukee, mitä Naseva-seurantajärjestelmä kertoo Jaakkolan tilasta. Asiat ovat reilassa. Vain yksi puute kiinnittää eläinlääkärin huomion. "Lääkkeiden käyttömääristä ei ole merkintää. Siitä pitää Jaakkolaa vähän kurmoottaa." valokuvaaja änkee kenkiään muovipussukoihin, jottei tilalle kantautuisi taudinaiheuttajia. Sikainfluenssa sekä BSE ja muut pelottavat kirjainyhdistelmät ovat osoitus siitä, että kannamme eläinten kanssa samoja pöpöjä, tartutamme niitä toisiimme ja sairastumme samoihin tauteihin. Senkin vuoksi eläinten hyvinvointi heijastuu suoraan ihmisten hyvinvointiin. Jalkaudumme Jaakkolan tilalle. Syysaurinko häikäisee, lannantuoksu luo lempeän olon. Avokarsinassa märehtii Suomen isoin yhdessä asuva lauma: 230 nautaa. Ainakin siten suurtila muistuttaa suurkaupunkia, että poikkeavat yksilöt eivät joudu silmätikuiksi. "Toisin kuin tilan pienemmissä karsinoissa, täällä heikompi nauta saa olla rauhassa omassa nurkassaan, eikä sitä ahdistella", Jaakkola sanoo. LSO Foods tuo sopimustilalleen puolen vuoden ikäiset vasikat eri puolilta Etelä-Suomea. Nautatila
Punaisen lihan pr-retki todisteli, että tuotantoketju rullaa, jos eläin voi hyvin.
muistuttaa varuskuntaa: pieneen tilaan tuodaan paljon toisilleen tuntemattomia yksilöitä. Olosuhteet stressaavat, ja bakteeri- ja viruskannat sekoittuvat. Flunssaepidemiat kaatavatkin eniten juuri varusmiehiä. Hengitystieinfektiot ovat myös Jaakkolan huolena. Varusmiehillä ja nautakarjalla on muutakin yhteistä. Helsingin yliopiston tutkija Laura Hänninen selvitti ympäristön vaikutusta vasikoiden uneen. Hän käytti välineitä, joilla on tutkittu varusmiesten unta Tilkan sotilassairaalassa. Jaakkolan tilalla koko laumalle annetaan samaa rehua, jota saa syödä niin paljon kuin viisi mahaa vetävät. "Täällä on kaikkia mahdollisia lihanautarotuja. Tavoitteena on, että tiloilla olisi vain kahta rotua." Monirotuisen populaation ongelma on, että jotkin rodut lihovat toisia helpommin. Teurastamot karttavat rasvaisia ruhoja. Ratkaisu on hyötyliikunta. Jaakkolan mukaan turvepohjaisessa navetassa tarpominen pitää lauman rasvaprosentin tasaisena. kortesniemi katsoo navettaan. Teinisonnit kisailevat keskenään. "Sonni on aina sonni. Siellä ne on kulkuset jalkojen välissä. Katsokaa nyt, kovasti tekisi mieli hypätä selkään. Joskus sonneja sitten niihin traumoihin kuolee. Se on elämää."
kerjäläiset ovat tietenkin melko vastenmielinen ilmiö. Kun näen kadulla katseensa alas painavia, heiveröisiä rääsyläisiä, tunnen voimatonta ahdistusta. Haluaisin potkia kerjuukupit nurin ja repiä tyypit tolpilleen. Sillä ei ole mitään tekemistä kerjäläisten alkuperän kanssa en vain pidä siitä sosiaalisesta dynamiikasta, jossa toinen osapuoli on arvoton, alistuva ja muiden armoilla. Kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei paranna tilannetta. Mutta kieltäminen ei nyt vain auta. Se on hieno tapa luoda mielikuva siitä, että nyt ongelmiin puututaan, vaikka todellisuudessa ei tehdä oikein mitään. Mieleen nousee vuosi pari sitten käyty kohu netin lapsipornosta ja poliisin perskätisistä sulkulistoista. Moni puolusti niitä suu vaahdossa siitä huolimatta, ettei niillä ollut mitään vaikutusta moisen materiaalin varsinaiseen tuotantoon lapsilla ei siis mennyt yhtään sen paremmin niiden ansiosta, mutta täällä voitiin hymistellä iloisena, kuinka asiaan "puututtiin". Tällaiset puhtaan kosmeettiset korjaukset sopivat niille, jotka eivät halua tehdä oikeita töitä vaikeiden asioiden parissa, mutta haluavat halpoja irtopisteitä inisemällä muiden "kylmistä ja kovista arvoista". Hallituksessa kuitenkin ollaan piittaamattomia: tätä kirjoittaessani tuli tieto siitä, ettei kerjuukielto mennyt läpi. Toivottavasti ne nuoret saavat yönsä nukuttua siellä kerhotilassaan tästä huolimatta.
ylioppilaslehti 14 # 10 Yhteiskunta
17
tarkkaillaan. Kun kävelen bussiin, kolme eri henkilöä kiiruhtaa sanomaan, että punaisen lihan päivä pidettiin vain logistisista syistä. Viestintäjohtaja Hartikainen lupaa, että broilerireissu järjestyy koska vain. istun maha täynnä hyllyvässä bussissa. Kortesniemi kertoo paiseista ja osaruhohylkäyksistä. Sikava-tietokannan mukaan Janne Nisulan tilalla Hämeenkoskella lämpötila on noussut helteiden aikaan jopa 35 asteeseen. Se ja kevään lakkojen aiheuttama porsaiden ahdistus näkyy hännänpurentojen määrässä, joka kasvattaa penisilliinin kulutusta. Heinäkuussa Venäjän viranomaiset ilmoittivat löytäneensä Atrian ja kahden muun suomalaisyhtiön lihasta EU:n kieltämää antibioottia. Eviran testeissä ei ollut syövälle altistavaa nitrofuraania esiintynyt. Suomessa rehuun ei enää sekoiteta antibiootteja vaan lääkkeet annetaan ruiskeina. Ihmisten flunssatartuntoja ei pysty antibiooteilla estämään. Niillä voi torjua vain bakteerien aiheuttamia jälkitauteja. Sama pätee eläimiin. Jos nautatilasta tuli mieleen kasarmi, sikala on kuin sairaala. Osastoidussa sikalassa ei haise enempää kuin taajamajunan vessassa. Ovissa on lääkekirjanpitolappuja. Niihin on kirjattu myös sairaskarsinoihin siirretyt, kuolleet ja lopetetut siat. Toukokuun 27. päivänä karsinasta 7b on löytynyt "eloton rääpäle". Sosiaaliset siat tykkäävät syödä, juoda, nukkua ja touhuta samaan aikaan. Possut tuodaan läheisen Kastarin Porsas Oy:n kasvattamosta, jonka 850 emakkoa putkauttavat 25 000 porsasta vuodessa. Osastolla on edellisviikolla tuotuja porsaita. Joku on telminyt nahkansa verille, mutta on pikkupojillakin aina polvet auki. Kysyn Kortesniemeltä, miltä näyttää. "Tasakokoisia, kukaan ei istu, iho ei ole rikki, ei ole tyriä, ei silmä- eikä sierainvuotoja." Katse pysähtyy makaavaan possuun. "Merkitsisin tuon rasvakynällä ja käskisin tarkkailemaan. Jos se makaa edelleen, se pitää siirtää sairaskarsinaan."
nalaisen ruoan ja hampurilaispihvien mausteena. Amerikkalais-kiinalaisen tutkimuksen mukaan E621- tunnuksella merkitty arominvahvenne voi sekoittaa nälänhallinnan. Mässykrapulassa tai lohturuoan tarpeessa lista umaminmakuisista ruoista tuo veden kielelle: Double Whopper! Kinkkimättö! Ranskalaiset ketsupilla! Juustoinen pitsa! Jätesäkin kokoinen sipsipussi! Sika maistaa umamin todella hyvin ja on sille perso. Mistä stressaantunut sika saa umamia suuhunsa? Haukkaamalla karsinakaverin saparoa. Veressä on vahva umamin maku. Mitä jos sitäkin ahdistaa? Sen saparo oikenee suoraksi ja on tyrkyllä kuin tikkukaramelli.
orimattilassa ohitamme Valion maitoauton. Vastaantulevan rekankyljessä on Poutun logo. Lihatiedotuksen Riitta Stirkkinen kiteyttää mikrofoniin retken tarkoituksen: "Tavoite on, että ihmiset arvostaisivat ja söisivät lihaa." Markkanen on vaihtanut sikalakäynnin jälkeen M/91-mallisen puolustusvoimien poolopaidan. Hän hyppää ulos ennen keskustaa. Sikaosastolla puhutaan rasvasodasta. Kotona mietin hännänpurentaa. Iskee lihanhimo. Syön uunimakkaran. janne flinkkilä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama sivusto eläinten hyvinvoinnista: www.lisaalihasta.fi.
Sikoja varjellaan taudinaiheuttajilta pukemalla vieraat suojahaalareihin.
Porsaat kurkkivat Lihalehden Mari Hannukselaa.
Pirjo Kortesniemi pohtii hyvinvoinnin rajoja.
Eläinlääkäri testaa, miten naudat reagoivat ihmisen lähestymiseen. Jaakkolan naudat eivät Kortesniemeä säikähdä. "Ei niitä liikaakaan pidä silitellä", Jaakkola sanoo. "Jos sonnit tulevat liian tuttavallisiksi, niiden seassa on vaikea työskennellä. Kerran sain nenään pienen murtuman, kun olin laittamassa korvamerkkiä. Päätin, että olkoon ilman. Tuolla se on kirjekuoressa." Kortesniemi tarkastelee karjaa. "Ei silmä- eikä sierainvuotoa. Ei kuulu yskää. Eivät ole laihoja, selkäranka ei näy. Katsotaan, kiiltääkö karva ja onko pörrökarvaisia. Nauta sopeutuu kylmään kasvattamalla karvaa. Vaikka nämä tuolla lillussa kävelevät, ei näy lantapanssaria." Sonnin mylvintä saattelee matkaan. Se kuuluu bussin sisälle asti. "Joku on tosi puutteessa. Toimisikohan tuo kotona? Vaimo voisi ihmetellä", sanoo eräs "sikaosastoksi" takapenkkiä kutsuvista MTK:n miehistä. maatilaravintolan pihassa sikaosastolta kuuluu lannistunut lohkaisu: "Täälläkin on otettu navetta tuottavampaan käyttöön." Omenapiirakan kera tarjotaan Lihateollisuusyhdistyksen luento. Powerpoint-kalvolla on Atrian iskulause: "Hyvä ruoka, parempi mieli". "Vedän punaisen lihan bisnestä", sanoo Lihateollisuusyhdistyksen Matti Perälä. Hänestä liha on "huippuruokaa", jota pitää pystyä syömään hyvällä omatunnolla miettimättä eläinten hyvinvointia. Oikeutta eläimille -yhdistys julkisti keväällä salaa kuvattuja videoita, jotka paljastivat sikaloiden eläinsuo-
jelurikoksia. Kortesniemen mukaan sen jälkeen lihateollisuuskin heräsi. Perälä sanoo, että tuotantoeläinten hyvinvointi on osa tuotantoketjua. "Totta kai meitä kiinnostaa, mitä ketjussa tapahtuu", hän sanoo. "Emme pääse ketjuvastuusta koskaan eroon. Vaikka juridisesta vastuusta pääsisimmekin, imagovastuu jää." Tehotuotanto on Perälästä välttämätöntä. Eläinten hyvinvointia voidaan valvoa vain, jos tuotanto pysyy Suomessa. Tuotanto pysyy Suomessa vain, jos se on tehokasta. Se kuulostaa jo niin paljon kepulais-mtk:laisen mafian propagandalta, että päässä alkaa soida Kummisetä-elokuvan teema.
hilla kurki
Sikamaista kohtelua
Lihateollisuuden kampanjapäivä järjestettiin juuri ennen Eläinten viikkoa.
suomen eläinsuojeluyhdistys järjesti Eläinten viikolla Sikahyvä elämä? -kampanjan, koska sen mielestä sikojen hyvinvoinnissa on eniten parannettavaa turkistarhauksen ja broilerikasvatuksen ohella. Viestintäpäällikkö Maria Blomster perustelee väitettä sekä määrällisillä että laadullisilla syillä. Vuosittain teuraaksi päätyy 2,4 miljoonaa sikaa ja 54 miljoonaa broileria sekä nahoiksi 3 miljoonaa turkiseläintä. Blomsterin mukaan tuotantomuodot ovat äärimmilleen tehostettuja ja eläimillä on vähäinen mahdollisuus toteuttaa lajinomaista käytöstään. "Se on merkittävää elinkeinotoimintaa. Parannukset hyvinvoinnissa kasvattavat tuotantokustannuksia. Siksi parannusehdotukset kohtaavat suurta vastarintaa." Suurimpia epäkohtia Blomsterin mielestä ovat kuivikkeiden ja virikkeiden puuttuminen, tilanahtaus sekä karjujen kastraatio ilman kivunlievitystä. "Paksu, tongittava kuivikekerros pitäisi lisätä lainsäädäntöön. Hyvinvointia lisäisivät muut virikkeet, kuten tukevasti kiinnitetyt riippuvat köydet pureskeltaviksi ja kiskottaviksi, sanomalehdet ja pahvilaatikot revittäviksi tai kaupalliset virike-esineet." SEY vaatii, että karsinoiden kokoa tulisi kasvattaa selkeästi. "Pitäisi luopua EU-direktiivin poikkeavasta tulkinnasta ja lakata laskemasta ruokintahäkkien alaa kuuluvaksi pihattojen liikkumaalaan. Myös porsimishäkkien rutiininomaisesta käytöstä tulisi luopua. Emakoita saa pitää kääntymisen estävässä häkissä 8 viikkoa. Suomen tulisi seurata Ruotsin esimerkkiä ja sallia häkkien käyttö vain muutamana päivänä porsimisen jälkeen." Liki kaikki karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti alle viikon ikäisinä. Kivekset saa poistaa ilman kivunlievitystä ja rauhoitusta. SEY haluaisi luopua kastraatiosta tai siirtyä rokotteella tehtävään immunokastraatioon. Kastroimattomat karjuporsaat jopa kasvaisivat paremmin, mutta pieni osa lihasta voisi haista pahalta. "Teurastamoille tulevien karjunhajun tunnistavien laitteiden kehitystyöhön tulisi panostaa. Teurasiän alentaminen vähentäisi myös hajun esiintymistä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kastraatiota ei tehdä, koska kuluttajat ovat tottuneet syömään karjunhajuista lihaa." SEYn ja Animalian kampanjasivusto osoitteessa www.sikatieto.fi. Viimekesäisen Säästä possu! -kampanjan materiaalit osoitteessa www. saastapossu.fi.
hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin. Tätä on toistettu siitä asti, kun bussi starttasi aamulla Kiasman pyhäntä on sian hyvinvoinnin tärsäkiltä. Se on varmasti totkein mittari. Tosin vain ta. Suomessa ja Ruotsissa. Se on myös totta, Muissa Euroopan että pahoinvoiva maissa saparot tykyllä elukat pärjää eläin voi tuottaa pistetään. Hyvinsuurtiloilla, kun ihan helvetin hyvoivan sian sapaihmisetkin pysyy vin. Sitä puolta toro on kippuralla. hengissä tuudesta ei ole Hännänpurensuurkaupungeissa. päivän aikana maita on sian yleisin nittu. Sanon sen ääkäytöshäiriö, jolle neen, kun on yleisökyaltistavat esimerkiksi symysten vuoro. melu, ahdas tila ja kuivikKysyn, oliko MTK:lta tietoikeiden puute. Toisten saparoita nen valinta pitää punaisen lihan päisyövät siat eivät ole aggressiivisia. vä. Otan sen esimerkiksi, koska häkKortesniemen mukaan tutkimuksiskikanalassa hyvinvoinnin kriteerit sa on selvitetty hännänpurennan eivät täyty. Broilerit eivät saa toteutsyy: umami. taa lajityypillistä käyttäytymistään, Umami on vuonna 1908 Tokion ylija liian nopeakasvuiseksi jalostettu opistossa viidenneksi perusmauksi eläin voisi huonosti missä tahansa. luokiteltu aromi. Se maistuu etenkin Perälä väistää kysymystä. Korteslihassa, soijakastikkeissa, tomaatissa, niemi nappaa puheenvuoron ja kerjuustoissa sekä natriumglutamaatissa, too, miten broilerien hyvinvointia jota käytetään esimerkiksi sipsien, kii-
ylioppilaslehti 14 # 10 Yliopisto
19
mistumissuma osui tälle vuodelle. Tavoitteet lasketaan tieteenaloittain: ylimääräiset lääkärit eivät kompensoi puuttuvia humanisteja. hyy:n hallituksen koulutuspolitiikasta vastaava jäsen Markku Hakala pelkäsi aluksi, että opiskelijoille on tiedossa vain keppiä. "Mutta esimerkiksi opinto-ohjauksen tehostaminen on hyvä juttu, ja siitä pitäisi tehdä pysyvä käytäntö", hän sanoo. Hakala on mukana työryhmässä, joka koostaa valmistumistalkoiden kokemuksista raportin. Tarkoitus on selvittää, miten yliopisto voisi pysyvästi jouduttaa opiskeluaikoja. "Joillain laitoksilla graduntekijä ei välttämättä näe ohjaajaa vuoteen. On tarinoita, että ihminen on tehnyt 200 sivun artikkelikatsauksen ennen kuin alkaa pohtia tutkimuskysymystä. Sellainen olisi vaatinut vähän jämerämpää ohjausta", hän sanoo. Taantuman vuoksi jotkut opiskelijat eivät välttämättä edes halua valmistua. Vararehtori Jukka Kola arvioi, että yliopistossa on kirjoilla noin 500 opiskelijaa, joilla on gradu tehtynä. Tänä syksynä valmistuville rehtori myönsi vuoden lisäaikaa täydennysopintoihin. Yleensä oikeus kestää lukukauden loppuun. "Vaikka opiskelija-alennukset menevät, voi vielä suorittaa sivuaineita tai kieliopintoja. Työelämään siirtymistä helpottaisi, jos opinto-oikeus jatkuisi vaikka kaksi vuotta valmistumisesta", Hakala sanoo. maria manner
lyhyesti
Yliopisto liikuttaa Aallon kanssa
helsingin yliopisto yhdistää liikuntapalvelunsa Aalto-yliopiston kanssa. Ensi vuoden syyskuussa avataan yhteinen laitos, joka tarjoaa liikuntamahdollisuuksia tasaveroisesti molempien yliopistojen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Laitoksen nimeksi tulee UniSport, ja sen toimipisteet sijaitsevat Helsingin yliopiston keskustakampuksella, Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampuksilla sekä Aalto-yliopiston Töölön ja Otaniemen liikuntakeskuksissa.
eemeli nieminen
Nokia lahjoittaa 12 miljoonaa
nokian hallitus päätti lahjoittaa 12 miljoonaa euroa suomalaisten yliopistojen peruspääoman kartuttamiseen. Aalto-yliopisto saa summasta puolet. Tampereen teknilliselle yliopistolle osoitetaan kolme miljoonaa euroa, Oulun yliopistolle 1,8 miljoonaa ja Helsingin yliopistolle 1,2 miljoonaa. "Uskon lahjoituksemme osaltaan edistävän suomalaisen yliopisto-opetuksen, tutkimuksen laadun ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista sekä hyvinvointia tukevien innovaatioiden syntymistä", sanoo Nokian tuore toimitusjohtaja Stephen Elop.
Valmistumistalkoisiin, mars
Yliopistossa on kirjoilla noin 500 opiskelijaa, jotka eivät suostu valmistumaan.
yliopisto patistaa opiskelijoita valmistumaan. Syksyllä polkaistiin käyntiin erityiset valmistumistalkoot, joilla paperien saamista yritetään vauhdittaa. Syynä on raha. Osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta perustuu valmistuneiden määrään. Vuoden 2008 tutkinnonuudistuksen aiheuttaman valmistumispiikin jälkeen tavoitteista on jääty selvästi. Tutkintojen määrä lasketaan kolmen vuoden keskiarvon perusteella, eikä huippuvuosi 2008 enää ensi vuonna kaunista tilastoja. Seuraavat rahoitusneuvottelut käydään vuosille 20132016. Rehtori myönsi valmistumistalkoita varten kesäkuussa yhteensä 650 000 euroa tiedekuntien projekteihin, joilla petrataan esimerkiksi graduohjausta ja työelämäyhteistyötä. tälle vuodelle Helsingin yliopiston tavoite on yhteensä 2 618 maisteria, mistä oli syyskuun lopussa kasassa 59 prosenttia. Kehnoin tilanne oli maatalous-metsätieteellisessä, jossa maisteritavoitteesta on saavutettu 47 prosenttia. Kasvatustieteellisessä valmistuneita oli 51 ja matemaattisluonnontieteellisessä 53 prosenttia tavoitteista. "Ei hyvältä näytä. Talkoot ovat tosi ajankohtaiset", sanoo Helsingin yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen. "Alkusyksystä on hiljaisempaa, sillä ihmiset valmistuvat usein joulun alla. Viimeiset kolme kuukautta ovat ratkaisevat." Tavoite on jo ylitetty lääketieteessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, joissa tutkinnonuudistuksen määräaika oli muita pidempi ja val-
Gradu syntyi öisin
"gradu oli ihan levällään. Aihe oli laaja ja menetelmä tuntui hankalalta". Varhaiskasvatuksen opiskelijan Kirsi Tarkan, 36, gradu oli roikkunut kolmatta vuotta, kun hän sai syksyllä tiedekunnasta kirjeen. Siinä sanottiin, että nyt on hyvä mahdollisuus panna opinnot kasaan. "Päätin, että vihdoin valmistun." Tarkka sai elokuussa uuden ohjaajan, jonka kanssa hän teki aikataulun syksyksi. "Tapasimme aluksi viikoittain. Sovimme, minkä osa-alueen teen
Päiväkodin johtaja Kirsi Tarkka tutki gradussaan päiväkodin johtajan ammatillista kasvua.
seuraavan viikon aikana. Pääsin vihdoin kirjoittamiskynnyksen yli." Päiväkodin johtajana työskentelevä Tarkka suoritti maisteriopinnot työn ohessa. Yhteensä niihin vierähti lähes neljä vuotta. Kandinopinnoista ehti sitä ennen kulua yli kymmenen vuotta. Välissä hän meni töihin ja perusti perheen. Nyt gradu on viime hetken viilausta vaille valmis. Tarkoitus on jättää se vielä lokakuun aikana. "Hirvittävän raskasta gradun teko oli, kun sitä ryhtyi kirjoittamaan iltaisin kymmenen aikaan. Mutta toivottavasti se palkitsee jälkikäteen. Ilman valmistumistalkoita en olisi valmistunut."
Kansainvälinen ura ei kiinnosta suomalaisia
ranskalaiset yliopisto-opiskelijat kokevat kansainvälisen uran tärkeimmäksi tavoitteekseen. Universum-konsulttiyhtiön Global International Career -rankingissa Suomi sijoittui kahdenkymmenenviiden maan joukossa sijalle 15. Ranskan jälkeen eniten kansainvälistä uraa tavoittelevat portugalilaiset, italialaiset, belgialaiset ja intialaiset yliopisto-opiskelijat. Vähiten kansainvälinen ura kiinnostaa kiinalaisia, yhdysvaltalaisia, japanilaisia ja puolalaisia opiskelijoita. Kiinassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa vahvat kotimarkkinat voivat heikentää mielenkiintoa kansainväliseen uraan. Universumin toimitusjohtaja uskoo, että Puolan jumbosija kertoo maan talouden kehittymisestä: "Ennen puolalaiset opiskelijat halusivat ulkomaille tienaamaan enemmän, mutta tilanne on viime vuosien aikana muuttunut. Nykyisin opiskelijat jäävät kotimaahansa luomaan uraa."
anna mattsson
Katastrofimaisterit
terroristit hyökkäävät. Maa järisee. Pakolaisleiri paisuu. Ei hätää. Master of Disaster Management -maisteriohjelman käyneet tietävät, miten tilanne saadaan hallintaan. Kööpenhaminan ja Lundin yliopistojen yhteistyöohjelmassa opiskelijat oppivat koordinoimaan avustustyötä niin luonnon kuin ihmisenkin aiheuttamissa katastrofeissa. Vuoden kestävä maisteriohjelma maksaa lähes 15 000 euroa. Tänä lukuvuonna katastrofiopissa on 28
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
opiskelijaa 13 eri maasta. Monilla opiskelijoilla on jo valmiiksi kokemusta kriisialueilta. Kenialainen lääkäri Abdullah on työskennellyt somalialaisten pakolaisleireillä ja tanskalaislääkäri Christian taas armeijan mukana Afganistanissa. Keväällä tiedossa on kolmen viikon luokkaretki katastrofialueelle Bangladeshiin. Valmistuneet ovat saksalaisen UniSpiegel-lehden mukaan työllistyneet erinomaisesti. Lehdessä todetaan, että kyseessä on tulevaisuuden ala, niin makaaberilta kuin se kuulostaakin. Osa revitään työelä-
mään jo kesken opiskelujen. Vain 48 tuntia sen jälkeen, kun Haitissa oli maa järissyt viime tammikuussa, nuori mies nimeltä Suna oli jo paikan päällä Punaisen Ristin työntekijänä. Maisteriohjelman kotisivuilla hän kertoo kokemuksistaan videopäiväkirjassa. Suuret hipsterilasit vinossa hän seikkailee Haitilla kuin Bono hyväntekeväisyysmusiikkivideossa. Seksikkäältä se pitää saada näyttämään hätävessojen rakennus ja veden jakaminenkin, jotta saadaan koulutusohjelmaan lisää maksavia asiakkaita. maria ruuska
24
ylioppilaslehti 14 # 10 Kulttuuri
Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi 2003 Dosentti Mikko Gromanin avioliitto päättyy riitaisasti, ja hän jää tyhjän päälle. Hänen luennoillaan istuu omissa oloissaan viihtyvä Sari Karalahti, joka ei epilepsiansa takia ole avautunut muille. He näkevät toisissaan pintaa syvemmälle ja päätyvät lopulta asumaan saman katon alle.
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman 2005 Yhdenpäivänromaanissa kirjallisuudenopiskelija Anna saa kahvilassa tekstiviestin, josta selviää, että mielisairaalassa oleva veli kaipaa häntä. Viesti laukaisee Annassa ajatusten virran, joka vie syvälle hänen ja hänen miesystävänsä, yhdysvaltalaisen kirjallisuudenopettajan Ianin perheiden historiaan.
hanna siira
Kuhinaa kampuksella
2000luvun esikoisromaaneissa kirjallisuudenopiskelijatyttö ja opettajasetä saavat toisensa.
jos 2000-luvun kotimaista kirjallisuutta on uskominen, kirjallisuuden laitoksilla ja oppiaineissa käy kova kuhina. Neljä esikoiskirjailijaa on muutaman vuoden välein kirjoittanut romaanin, jossa nuori kirjallisuudenopiskelijatyttö ja vanhempi opettajamies aloittavat suhteen. Harrastetaanko kirjallisuuden oppiaineissa sukupolvienvälisiä orgioita, vai mikä selittää aihevalinnan? yksi selitys on se, että kaikki neljä esikoiskirjailijaa ovat opiskeluaikanaan istuneet kirjallisuuden luennoilla. Yliopisto ja entinen kirjallisuuden laitos ovat tuttuja ympäristöjä. "On viisainta kirjoittaa miljöistä, jotka tuntee", sanoo tänä syksynä ilmestyneen Ketunmorsiamen kirjoittaja, suomen kielen professori Matti Larjavaara. Yliopisto miljöönä on kotimaisessa kirjallisuudessa melko uusi, 2000-luvun ilmiö. Nuoren naisen ja häntä selvästi vanhemman miehen pariutuminen on toki maailman vanhimpia ihmissuhdekuvioita, ja maailmankirjallisuudessa yliopistoissa on seikkailtu aina. "Kun mennään yhdysvaltalaiseen tai englantilaiseen kirjallisuuteen, ne ovat opiskelijoiden ja opettajien suhteita täynnä", Larjavaara sanoo. Myös Etelä-Aasian kulttuurin tutkijana työskentelevän Virpi Hämeen-Anttilan ensimmäinen kirja Suden vuosi sijoittui yliopistoon, koska se on kirjailijalle tuttu paikka. "Halusin kertoa, miten tuollaiset suhteet syntyvät, valottaa ulkopuolisille yliopistomaailmaa", hän sanoo. Kukaan kirjailijoista ei myönnä, että asetelma nuori kirjallisuudenopiskelijatyttö - vanhempi opettaja perustuisi todellisuuteen. Toden ja sepitetyn sekoittaminen on nykykirjallisuudelle tyypillistä. Silti todenperäisyyden arvuuttelu saattaa viedä huomion teoksen muilta ansioilta. Larjavaaran kohdalla kertomuksen lähtökohtia on epäilty rasitteeksi asti. "Kirjassani pelleilen autofiktion ajatuksella. Nyt saa pelätä, että ihmiset suuttuvat ja luulevat sitä todeksi", hän sanoo. Samoilla linjoilla ovat myös muut kirjailijat. "Ketään esikuvaa Suden vuodessa ei ole. Ei ollut mitään houkutusta käyttää omia tuttuja henkilöinä", Hämeen-Anttila toppuuttelee. kysymyksen muistista. Asetelmat syntyivät itsestään", hän sanoo. Hirvonen käsittelee teoksensa teemoja kirjallisuudentutkimuksen kautta. kirjailijoilla on samanlaiset näNiin myös Riikka Pulkkinen, jonka kemykset siitä, millainen ihminen esikoiskirja Rajassa lukiolaistyttö ja alkaa opiskella kirjallisuutta. Jokaitämän äidinkielen ja kirjallisuuden sessa teoksessa päähenkilö opettaja aloittavat suhteen. on moderni runotyttö "Romaanini tutkii sisäänpäinkääntynyt tragediaa. Halusin haaveilija ja lahjasaattaa kaksi toikas opiskelija, jolsilleen tuntemaaihe oli herkullinen le opettaja antaa tonta henkilöä 25vuotiaalle muutakin kuin yhteen, tutkikirjallisuuden arvosanoja. Totta maan tarinoiopiskelijalle on, että suurin densa traagisia osa kirjallisuupiirteitä", Pulkkidenopiskelijoista on nen sanoo. nuoria naisia. Ja että "Ja olihan aihe hirälykäs opiskelija kiinnittää veän herkullinen 25-vuotiopettajansa huomion. Muuten hahaalle kirjallisuudenopiskelijalle." mot ovat yllättävän stereotyyppisiä Nuoren naisen ja keski-ikäisen mieottaen huomioon, että kirjailijat hen epäsovinnainen suhde kiinnitovat olleet kirjallisuudenopiskelitää varmasti lukijan huomion. joita itsekin. Elina Hirvosen kirjassa Että hän no mutta onko siellä orgioita? Kotimuistaisi saman kirjallisuudenopismaisen kirjallisuuden oppiaineesta kelija Anna seurustelee yliopistolehkerrotaan, että ainakaan suhteensa torinsa Ianin kanssa. Hänen muvirallistaneita tai julki tuoneita kaansa aiheen valinta ei ollut opettaja-opiskelija-pariskuntia ei kannanotto siihen, millaista on olla ole nähty sitten 1930-luvun. Myöskirjallisuudenopiskelija. kään yleisen kirjallisuuden oppiai"Halusin romaaniini kirjallisuutneessa ei muistu mieleen yhtään ta tutkivan hahmon, jotta saisin mupariskuntaa. Mainettaan tylsempiä kaan viittaukset Michael Cunningpaikkoja. hamiin ja Virginia Woolfiin sekä antti berg
Riikka Pulkkinen: Raja 2006 Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, tohtorikoulutettava Julian on kriisissä avioliittonsa kanssa. Hän aloittaa suhteen oppilaansa Marin kanssa, joka kipuilee teini-ikäänsä. Kirjallisuuden professori Anja on luvannut auttaa Alzheimeria sairastavaa miestään kuolemaan ja Anni elää esikoululaisen arkea. Romaanin edetessä toisiinsa liittyvien hahmojen elämät kietoutuvat tiiviisti yhteen.
Matti Larjavaara: Ketunmorsian 2010 Kirjallisuuden professori Kimmo Yövaara ryhtyy kirjoittamaan romaania itsestään ja kuvitellusta rakkaudestaan Anna Himasta, graduopiskelijaansa, kohtaan. Professori ehdottaa Annalle muusan paikkaa, ja tarina alkaa muuttua todeksi.
ylioppilaslehti 14 # 10 Kulttuuri
25
arviot
jee
Anna Politkovskaja: Mitään salaamatta (Like) Ensinnäkin kysymys miten arvioida vuonna 2006 murhatun venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan Novaja Gazetaan kirjoittamia kolumneja? Politkovskajan journalistiset ansiot ensimmäisen ja toisen Tsetsenian sodan raportoinnissa, Venäjän johdon ja virkamiesten toimien ruotimisessa sekä väärinkäytösten, epäkohtien ja ihmisoikeusrikkomusten paljastamisessa kun ovat kiistämättömät. Vaikka vuosilta 19992006 olevien artikkelien tunteikkuus ja provosoivuus tuntuu välillä ylitsevuotavalta, se annettakoon anteeksi. Politkovskaja pani itsensä likoon ja oli ihmisen puolella, eikä mikään tässä maailmassa liene sen tärkeämpää (niin kliseistä kuin se onkin). Siksi ei voi sanoa muuta kuin että lue. Lue ihan vaikka vain yleissivistyksen vuoksi, lue arvioidaksesi tuon ajan yleistä uutisointia itse, lue. amh Circle: Rautatie (Ektro) Vahvasta kulttisuosiosta nautiskelevan porilaisen taiderock-ryhmittymän kahdeskymmenestoinen studioalbumi on hengästyttävää kuultavaa. Rautatie on kahdeksan biisin ehjä ja tinkimätön kokonaisuus, joka venyy yhtyeen "new wave of Finnish heavy metaliksi" kutsumastaan tyylistä aina painajaismaiseen ambient-äänimaisemaan asti. Circlelle luontainen krautrock-jumitus on jätetty takaalalle, ja yhtye paahtaa ajoittain kuin King Crimson loistonsa päivinä. Silti kokonaisuus kuulostaa vain ja ainoastaan Circleltä. ih
matti tanskanen
KONE (Kom-teatteri) Kom-teatterin 40-vuotisjuhlanäytelmässä yritetään tehdä esitystä Herlinin suvusta ja John Simonin kirjasta Koneen ruhtinas, Pekka Herlinin elämä. Kesken harjoitusten aletaankin riidellä roolijaosta ja keskustella Komin historiasta, arvoista ja vasemmistolaisesta kulttuurielämästä. Isänmurhaan ei ryhdytä, mitä nyt varovasti ironisoidaan 1970-luvun taistolaismeininkejä. Oman suvun ja historian kaiveleminen sallittakoon juhlanäytelmässä, vaikka uuden polven katsojat paskat nakkaavat siitä, onko Vilma Melasniemi Kristiina Halkolan lapsi. Näyttelijöiden tarinat kuitenkin koskettavat ja hymyilyttävät ja esitys rullaa. mp
sony music entertainment
pikkusormi pystyssä
columbia pictures
Woody Allen: You Will Meet a Tall Dark Stranger Newyorkilaisneurootikon Euroopan-seikkailut jatkuvat, vaihteeksi Lontoossa. You Will Meet a Tall Dark Stranger on harmiton ihmissuhdehupailu, joka muistuttaa musiikkiraitansa ja hahmokavalkadinsa puolesta Woody Allenin viimeisintä Whatever Worksia (2009). Alfie (Anthony Hopkins) jättää herkkäuskoisen vaimonsa Helenan (ihana Gemma Jones) nuoren blondin tähden ja käynnistää näin irtiottojen ja väärien valintojen kierteen. Psykologisesti tarkkanäköinen elokuva on stereotypioiden kyllästämä. Herkullisimmin rimpuilee Josh Brolinin esittämä pottatukkainen kirjailija, Woodyn alter ego. js
marek sabogal
Kings of Leon: Come Around Sundown (RCA) Onpa kiva kuulla muinoin hartaita Followillin veljeksiä näinkin iloisina ja eläväisinä. Palavaa seksiä tihkuneen edellislevyn jälkeen alakulo ja apatia olisivat saattaneet kampittaa nuo komeat nuorukaiset, vaan ei. Hepä tekivät saman uudelleen! Hieman leveämmällä hymyllä vain. Kings of Leonille on jo kehittynyt tunnistettava soundi, jota määrittävät pitkälti Calebin käheä lauluääni ja Jaredin paksut bassokuviot. Itsevarmaa soitantaa on aina ilo kuunnella. Vaikkei levyltä välttämättä irtoa Sex on Firen kaltaisia koko kansan hittejä, se ei vaikuta vaivaavan veljeksiä (ja serkkuaan) lainkaan. hs
Tuomari Nurmio: Paratiisin puutarha (Ratas) Dumari tulee ja tappaa edelleen. Kuusikymppisiään juhliva oikeustieteen kandidaatti ei selvästikään aio vetäytyä laakereille lepäämään ja hyvä niin. Tuoreesta materiaalista koostettu Paratiisin puutarha osoittaa Nurmion olevan vielä varsin viriili ja luomisvoimainen. Levy sisältää svengaavaa ja äkkiväärää tanssimusiikkia, jota voi vallan hyvin tapailla harha-askelinkin. Rakkaus täyttää kappaleet eikä edelleenkään kuulosta Nurmion suussa kuluneelta. Päinvastoin: harva eläkeikää lähestyvä muusikko kuulostaa yhtä kiihottavalta. hs
David Fincher: The Social Network Elokuvat Seitsemän ja Fight Club ohjanneen Fincherin uutukaisen nimittäminen "Facebook-leffaksi" ei tee sille oikeutta. The Social Network on mukaansatempaava ja viihdyttävä yhdistelmä kampuskuvausta ja oikeusdraamaa. Harvardin neropateista ja nettimaailman opportunisteista on koottu herkullinen henkilögalleria, jonka esittäjät ansaitsevat monta kiitosta. Elokuva on vapaa tulkinta siitä, mitä Facebookin alkuaikoina ja huiman kasvun aikana oikeasti tapahtui. Naamakirjan perustajaa Mark Zuckerbergia ei demonisoida muttei koroteta jalustallekaan. Katsojan pääteltäväksi jää, onko hän sosiaalisesti tollo onnenpekka vai vallan- ja rahanahne keinottelija. lh
Jussi Hakulinen: Tähtipölyä (Ratas) Vasta ikävuodet takovat artistista esiin terveen kummallisuuden. Jussi Hakulinen olisi helppo kuitata muinaisena junttigoottina, joka kerran sattui kirjoittamaan Yölle Joutsenlaulun, ellei Tähtipölyä olisi niin hämmentävä sävelteos. Hakulisen ensimmäinen soololevy kymmeneen vuoteen sisältää rakkauslaulun Eva Braunille, pervitiiniä vetäviä sotaveteraaneja, porilaisfriikkien Mika Rätön ja Jussi Lehtisalon "laulua" ja örinää, kasakkakuoroja sekä dueton Eleanoora Rosenholmin Noora Tommilan kanssa. Kaikki tarjoillaan tietenkin jukeboksiin täsmäsävelletyillä iskelmällisillä suomirockmelodioilla. Aterian kruunaa liikenteenpysäyttävä kansitaide, ja elämys päättyy viimeisen kappaleen huipentavaan maailmanloppuun, kuten jokaisen huikentelevaisen rocklevyn pitäisi. sk
keskisormi pystyssä
sony pictures classics
jussi lehtisalo
Todd Phillips: Laskettu aika Todd Phillips taitaa todella rakastaa keskenkasvuisia miehiä ja automatkoja. Road Tripin (2000) ohjaaja yrittää jatkaa yllättävän hauskan Kauhean kankkusen (2009) viitoittamaa tietä pakottamalla karvaisen John Galifianakisin ja kaikkien rakastaman Robert Downey Jr:n samaan autoon. Päämääränä on Los Angeles ja jälkimmäisen esikoisen syntymä. Laskettu aika käynnistyy vasta loppumetreillä eikä silloinkaan tarjoa kuin hämmentyneitä nauruja. Parasta antia ovat rinnakkaisuudet tosielämän kanssa: RDJ on huumeista hullaantuva kiukkupussi, Galifianakis naiivi, luonnenäyttelijän urasta haaveileva kömpelys. js
Bob Dylan: Brazil Series Bob Dylanin neljäkymmentä akryylityötä on ripustettu Kööpenhaminan kansallisgalleriaan, ja ne roikkuvat siellä tammikuun loppuun asti, koska Bob Dylan on Bob Dylan. Kööpenhaminan Suomi-instituutin johtaja suorastaan kielsi menemästä näyttelyyn: "Ihan kelvollisia amatööritöitä, mutta yhtään mitään syvyyttä niistä ei löydy." Jos olette lähiaikoina Kööpenhaminassa, älkää siis tärvätkö aikaanne lauluntekijäneron töherryksiin vaan käykää mieluummin katsomassa Gl. Strandissa David Lynchin The Air Is on Fire tai World Press Photo 2010 -näyttely Politikens Husissa. Molemmat saattavat varsinkin Christiania-visiitin jälkeen avata tajunnan niin että psyyke repeää, mutta Dylanin näyttely vie korkeintaan uskon ihmisyyteen. jf
A.W. Yrjänä: Angelus (Johnny Kniga) Suomen viralliseksi vihaiseksi älykkösnobiksi leimautuneen A.W. Yrjänän viides runokirja pitää sisällään kaikki Yrjänä-kliseet sivistyssanojen ryöstöviljelystä mytologiaan ja kyynisyyteen. Angelus on keski-ikäisen miehen kiukkuinen purkaus, josta vain paikoin välittyy herkkyyttä saati kauneutta. Kirja on hengeltään lähellä junttioraakkeli Jouni Hynysen runoteosta Mies katoaa. Tätä ei pidä ottaa haukkuna, sillä parhaimmillaan Yrjänä vittuilee ja jurottaa lappeenrantalaiskollegaansa taidokkaammin. mv
warner bros
buu
jf janne flinkkilä lh lotta heikkeri amh ann-mari huhtanen ih ilkka hämäläinen sk samuli knuuti mp maria pettersson js jutta sarhimaa hs heini strand mv mervi vuorela
ylioppilaslehti 14 # 10 Jälkinäytös
26
eli kertomus siitä, miten KOM-teatteri juuttui hissiin matkalla ensi-iltaan.
Teksti: Juha Itkonen Ohjaus: Kalle Chydenius Esitysdramaturgia: Pekka Milonoff Lavastus: Eeva Ijäs Rooleissa: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi sekä Kalle Chydenius, Juha Itkonen ja Pekka Milonoff
OPISKELIJALIPUT 14,- KOM-toimisto Kapteeninkatu 26, puh. (09)6841 841 myös Lippupalvelu
Historian huonoimmat keksinnöt
Ilman näitä asioita maailma olisi parempi paikka.
eric chalinen uusi kirja kertoo maailmanhistorian huonoimmista keksinnöistä ja ihmisistä niiden takana. Itse keksintöjen ei tarvitse olla epäonnistuneita: riittää, että niitä käyttävät ihmiset ovat. Viidenkymmenen keksinnön lista ulottuu abstrakteista asioista, kuten kuolemanrangaistuksesta ja tulppaanimaniasta, konkreettisiin, kuten kääntöveitseen ja atomipommiin. Kirjassa epäonnistumiset on jaoteltu seitsemään kategoriaan: ei päässyt piirustuspöytää pidemmälle, ei toiminut käytännössä, surmasi kehittäjänsä, epäonnistui kaupallisesti, arvaamattomia seurauksia, käytettiin pahantahtoisesti ja epäonnistuminen kääntyi menestykseksi. Ylioppilaslehti ilmoittaa jokaiseen kategoriaan yhden virheen lisää. Keksintö: Helsingin metron laajeneminen Vika: Ei päässyt piirustuspöytää pidemmälle "Tämähän on kuin New Yorkissa", sanoi Eeva Ahtisaari elokuussa 1998 Vuosaaren metron avajaisissa. Kukaan ei tiedä, oliko se vilpitöntä vai vitsi. Sitä ei kukaan tiedä koko Helsingin metron laajentamisestakaan. Ensimmäinen koerata rakennettiin jo vuonna 1971, mutta liki 40 vuoden jälkeen Helsingissä on vasta 17 asemaa. Länsimetron rakentamisesta ainoa näkyvä merkki on, että Lauttasaaresta on purettu metron tieltä huoltoasema. Keksintö: Lotus SmartOne -wc-paperiannostelija Vika: Ei toiminut käytännössä Wc-paperiannostelijaksi naamioitu äo-testi ilkkuu vasten asioijan kasvoja SmartOne-nimellään. Saniteettipaperin anastamisen ehkäisemiseksi keksitty helvetinkone estää repimästä annostelijasta wc-paperia enempää kuin yhden pienen palan kerrallaan. Helsingin kaupunki antaa resurssipulan vuoksi työttömille virikkeeksi paperin silppuamista, mikä on ihmisarvoa alentavaa. Turhauttavalta vessapaperin repiminen tuntuu muistakin. Keksintö: Kuminen joogamatto Vika: Arvaamattomia seurauksia Liukkaasta kumista valmistetun joogamaton ja ihmiskehon väliin ei kehity riittävää kitkaa, vaan se lipeää alta. Arvaamattomampi seuraus on se, että joogatunnin jälkeen kädet haisevat kondomilta, mikä voi tuhota parisuhteen. Keksintö: Fiksipyörä Vika: Käytettiin pahantahtoisesti Fiksipyörä on oiva kulkuväline polkupyöräläheteille. Ilman vapaaratasta toimii myös pienille lapsille tarkoitettu kolmipyörä. Yksinkertainen ihminen tarvitsee yksinkertaisen polkupyörän, mutta näyttää se silti äärettömän typerältä, kun adassistentti taluttaa kallista designfillaria, jonka polkimet pyörivät. Keksintö: Muovinen cd-kotelo Vika: Epäonnistui kaupallisesti Vuonna 1982 keksittiin ikuiseksi mainostettu laserlevy. Elämme vuotta 2010, eikä cd:tä vieläkään voi pu-
Kapteeninkatu 26 www.kom-teatteri.fi
työpaikka? en on unelmien Millain uonna 2030? essa tehdään v m Mitä työtä Suo
*TyöKerttu*
keskustelu suomalaisesta työelämästä
Lauantaina 13. marraskuuta, kello 12-14, Botta, Helsinki Keskustelua vetää Ylen ruutukasvo Leena Pakkanen Keskustelemassa mm: Akavasta Minna Helle Entinen työministeri Tarja Cronberg Oy Vallila Interior Ab:n toimitusjohtaja Anne Berner Ennen tilaisuutta Kerttujen syyskokous kello 9.30. Tule tutustumaan myös mentorointitoimintaan! Paikalla mentorointikoordinaattori.
kerttu
"
kerttuverkko.fi
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Wc-paperiannostelijaksi naamioitu äo-testi ilkkuu vasten asioijan kasvoja. Helvetinkone estää repimästä paperia tarpeeksi.
Likaiset ja rikkaat
Epäilyttäviä vasemmistolaisia on havaittu myös yliopistoissa.
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
jan, vuonna 2006 julkaistun The Professors: The 101 Most Dangerous Academics in America. Siinä hän listasi antiamerikkalaisia ja vasemmalle kallellaan olevia tutkijoita. Kirja sai paljon huomiota. Arvioiden mukaan se vilisi asiavirheitä. horowitz ei ole ainoa, joka on ratsannut yliopiston epäilyttäviä aineksia. Samalla asialla on Los Angelissa toimivan Kalifornian yliopiston oikeistolaisen alumniyhdistyksen The Dirty Thirty, joka on musta lista yliopiston radikaaleista professoreista. Entisen opiskelijan Joe McCarthyn perustama Bruin Alumni Association tarjosi opiskelijoille aluksi 100 dollaria nauhoitetuista luennoista, mutta vetäytyi arvostelun vuoksi. Vuonna 2005 perustetun verkkosivu sanoo tavoitteekseen kitkeä poliittiset virtaukset luokkahuoneista, mutta käytännössä listalla on vain vasemmistolaisia eli "liberaaleja" proffia. Syitä listalle joutumiseen tai sille pää-
Keijohostel
Tekstiilarit ry:n syyskokous
Putiikissa 4.11.2010 klo 16 (Siltavuorenpenger 10,Hki)
vasemmistomiljonääreistä puhutaan harvoin. Yhdysvaltalaisen konservatiivikirjailijan ja kolumnistin David Horowitzin Discoverthenetworks.org -verkkosivusto haluaa paljastaa poliittisen vasemmiston vaietut kytkökset ja kumota väitteen sosialismista köyhien aatteena esittelemällä vasemmistomiljonäärien klubin. Listalla ovat sulassa sovussa sellaiset nimet kuin Barack Obama, Sean Penn, Pol Pot, Bruce Springsteen, Fidel Castro ja Barbara Streisand. Sivustolla esitellään myös vasemmistolaisia tieteilijöitä. Niille Horowitz on omistanut kokonaisen kir-
ylioppilaslehti 14 # 10 Jälkinäytös
27
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
dottaa lattialle niin, että kotelon saranat kestäisivät ehjinä. Jo 1940-luvulla nailonista tehtiin luodinkestäviä liivejä, mutta 2000-luvullakaan ei ole keksitty muovista cd-koteloa, jonka keskiöstä eivät olisi hampaat murskana, kun posti kiikuttaa ostoksen kotiin. Tämä nopeuttaa cd-levyn kuolemaa. Keksintö: Segway Vika: Surmasi kehittäjänsä Segway on seisten ajettava, kaksipyöräinen moottorikulkuneuvo. Sitä käyttävät ylipainoiset yhdysvaltalaisturistit, saksalaiset postinjakajat ja barcelonalaiset korttelipoliisit. James Heselden osti Segwayn joulukuussa 2009. Tämän vuoden syyskuussa hän koeajoi uutta mallia, putosi jyrkänteeltä ja menehtyi vammoihinsa. Keksintö: Lööppijulkisuus Vika: Epäonnistuminen kääntyi menestykseksi Ilman tätä keksintöä emme lukisi lounaspöydässä Kalja-ankkurista, Saunoja-Timosta, Kola-Ollista emmekä BB-putoajista. Kauheaa. janne flinkkilä Eric Chaline: Maailmanhistorian huonoimmat keksinnöt ja ihmiset niiden takana -kirja (Shildts) julkaistiin lokakuussa.
syyn, näkökulmasta riippuen ovat esimerkiksi vetoomusten allekirjoittaminen, sympatiat Palestiinaa kohtaan sekä Irakin sodan vastustaminen. Epäilyttävien professoreiden joukossa ovat muun muassa feministitutkijat Carole Pateman ja Sondra Hale sekä ykköspallilla kasvatustieteilijä Peter McLaren, jonka teos Che, Freire ja vallankumouksen pedagogiikka julkaistiin suomeksi viime vuonna. McLaren on vieraillut monesti luennoimassa Suomessa. Yhdysvalloissa tykätään tehdä listoja: yliopistojen vaarallista opetustarjontaa seulomaan on perustettu myös verkkosivu Campuswatch.com, joka keskittyy Lähi-idän tutkimukseen. Osa proffista on suhtautunut hyökkäyksiin enemmän tai vähemmän sarkastisesti. Kalifornian yliopiston historian professori Robert Brenner, joka opettaa Karl Marxin Pääomaa koskevaa kurssia, valitti The Nation -lehdessä, ettei hän päässyt pahisten listalle ollenkaan. "Se on nöyryyttävää", hän sanoi. maria manner
nykysuomen sanakirja
Kansanmies ilmestyy paikalle silloin, kun tilanne vaikkapa Kelan toimistossa tai terveyskeskusjonossa käy sietämättömäksi. Hänellä on erittäin vahva oikeudentaju, mutta vähänlaisesti älyä. Kyykyttämistä tai kiusaamista Kansanmies ei siedä alkuunkaan etenkään, jos kiusaaja käyttää valtaa väärin. "Kansanmies on samaa mieltä kuin aikamme suuri ajattelija Maailman vahvin nalle: jos on hyvin vahva, täytyy olla myös hyvin kiltti", Larmola sanoo. Sarjakuva kommentoi ajankohtaisia aiheita: tuloerojen kasvua, velkaantumista ja kamppailua loputtomissa byrokratiaviidakoissa. Tarinassa nähdään, kuinka Kansanmies saattaa hädän tullen löytyä kenen tahansa sisältä. "Byrokraatit, varokaa! Seuraavan kerran kun kiusaatte pientä ihmistä, Kansanmies saattaa olla paikalla!" maria pettersson
K
Kakkakummi
(subst.) 1) Naispuolinen henkilö, joka lähtee vessaan ainoastaan ystävättärensä seuraksi. -Mihin Lotta ja Mari menivät? -Marin piti päästä vessaan ja Lotta lähti kakkakummiksi.
Kansanmies on täällä
ylioppilaslehden uusi sarjakuva Kansanmies on kertomus erilaisesta supersankarista. Kivi Larmolan piirtämä ja käsikirjoittama tarina kertoo suomalaisesta supermiehestä, joka puolustaa niitä, joilla ei ole voimia puolustaa itseään. "Batman ja Teräsmies ovat keskiluokan puolella. Kansanmies puolustaa kaikkein köyhimpiä ja pahiten päähän potkittuja. Niitä, joiden kaikki energia kuluu siihen, että raapii kasaan päivittäisen toimeentulon", Larmola sanoo.
Tilaa Ylioppilaslehti
Vuoden tilaus sisältää 17 numeroa. Hinta 26 , opiskelijoilta vain 13 . www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu (09) 1311 4235
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Tervetuloa HYYn
vuosijuhlaan!
hyy viettää 142. vuosijuhlaansa perjantaina 26.11. Vuosipäivänä juhlitaan tänä vuonna myös Vanhan ylioppilastalon 140vuotisbileitä, ja kaikki hyyn jäsenet ovat tervetulleita niin vuosijuhlaan kuin bileisiinkin. Voit osallistua joko vain toiseen tai molempiin juhliin.
· Vuosijuhlan teemana on "Uusi ylioppilas" ja sitä vietetään ohjelmallisen cocktail-tilaisuuden muodossa: tarjolla on monipuolista kulttuuriohjelmaa, jonka jälkeen nautitaan salaattibuffetin antimista. Ohjelma alkaa klo 19.00, ja pyydämme juhlaan osallistujia saapumaan paikalle jo klo 18.30. Juhlan pukukoodina on tumma puku akateemisin kunnia- ja ansiomerkein. · Kello 21 alkaen ilta jatkuu Vanhan ylioppilastalon 140-vuotisbileiden merkeissä. Koko taloon levittäytyvissä bileissä on luvassa mm. Vanhan perinteitä kunnioittavat nostalgiset iskelmätanssit, stand upia ja yllätysesiintyjiä. · Vuosijuhlan hinta on 25 euroa hyyn jäsenille ja 35 euroa muille (alkoholiton 15/25 euroa). Liput Vanhan 140-vuotisbileisiin maksavat 10 euroa hyyn jäsenille ja 15 euroa muille. Jos haluat viettää koko illan Vanhalla, yhteislippu vuosijuhlaan ja Vanhan bileisiin maksaa 30 euroa hyyn jäsenille 40 euroa muille (alkoholiton 20/30 euroa). · Vuosijuhlaan voi ilmoittautua 15.11. saakka osoitteessa www.hyy.fi/vuosijuhla. Vuosijuhlaan ilmoittautuvat voivat samalla myös varata lipun Vanhan 140-vuotisbileisiin. Pelkkiin Vanhan 140-vuotisbileisiin saa lippuja hyyn palvelutoimistosta, Vanhan Kuppilasta, Tiketistä ja ovelta.
Lisätietoja: www.hyy.fi/vuosijuhla .
Opintojen edistymistä seurataan taas, vastaa selvityspyyntöön määräajassa
Opintotukitoimisto selvittää vuosittain opintotukea saavien opiskelijoiden opintojen edistymisen. Opiskelijan on suoritettava vähintään 4,8 opintopistettä opintotukikuukautta kohden, jotta opintotuki voidaan myöntää tai opintotuen maksamista jatkaa. Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää opintorekisteriotteesta puuttuvia tietoja sekä antaa selvitys opintoja hidastaneista syistä. Jos olet saanut selvityspyynnön, vastaa siihen määräajassa ja tarkista, että kaikki suorituksesi ovat opintorekisteriotteessa. Lisätietoja Almasta, opintotuen sähköisestä neuvontapalvelusta tai ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta sihteeriltä Katja Långvikiltä 050 543 9608, Katja.Långvik@hyy.fi
konservointiin, esillepanoon tai historiaan. Apurahan suuruus on enimmillään 1000 euroa. Apurahan saaja sitoutuu toimittamaan säätiölle sidotun kappaleen valmiista työstä ja saapumaan esittelemään työtään säätiön hallitukselle. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan nimi ja yhteystiedot. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja -aikataulu sekä selvitys opinnoista. Hakemukset toimitetaan säätiön asiamiehelle hyyn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään 1.11.2010 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja antaa vyts:n asiamies ville sinnemäki, puh. 050 537 2831, kulttuurisihteeri@hyy.fi.
jaston on määrä avautua käyttäjille vuonna 2012. Suunnittelutyöt ovat täydessä vauhdissa ja opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa uuden kirjaston sisustukseen, toimintaan ja palveluihin. Seuraa ja kommentoi kirjaston suunnittelua ja rakentamista uuden kirjaston suunnitteluwikissä osoitteessa https://wiki. helsinki.fi/display/uusikirjasto/Etusivu. Wiki on avoin kaikille, joilla on Helsingin yliopiston verkkotunnukset. Lisätietoja: Mari Viljanen, kirjastoamanuenssi, Helsingin yliopiston kirjaston keskustakampuksen kirjasto, 09 191 24776, mari. viljanen@helsinki.fi. Anne Rautanen, koulutuspoliittinen sihteeri, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, 050 543 8458, anne.rautanen@hyy.fi
tai Lyyra-kampukselta. Edut on myös koottu vihkoseen, jota saa hyyn palvelutoimistosta. Kannustamme myös kaikkia osallistumaan opiskelijan kulttuurietupaketin tekemiseen entistäkin kattavammaksi: mahdollisia uusia tai puuttuvia opiskelija-alennuksia sekä muuttuneita tietoja saa mieluusti ilmiantaa hyyn kulttuurisihteerille (kulttuurisihteeri@hyy.fi), ja opiskelija-alennusten puutteesta kannattaa aina antaa suoraa asiakaspalautetta kulttuuritoimijoille itselleen. hyy ja Lyyra toivottavat kaikille opiskelijoille elämyksellisiä hetkiä kulttuurin parissa!
Opiskele itseäsi! Hyvinvointipäivä yliopistolla 10.11.2010
Tervetuloa tutustumaan itseesi luovuuden, pysähtymisen ja tekemisen avulla! Helsingin yliopiston ylioppilaskunta järjestää yhteistyössä yths:n, yliopistopastoreiden, opintopsykologien, Yliopistoliikunnan, Unicafen, Elämäntapaliiton ja Nyyti ry:n kanssa Helsingin yliopiston hyvinvointipäivän. Kaikille avoimessa ja maksuttomassa päivässä on mahdollisuus opiskella itseään eri tavoin. Porthaniassa ja Kumpulassa pidetään työpajoja, joissa on mahdollisuus tutustua esimerkiksi mindfullness-tietoisuustaitoon tai parisuhteen palikoihin. Porthaniassa työpajat pidetään klo 1012 ja Kumpulassa klo 1315. Unicafe tarjoilee Porthanian edessä puuroa aamulla klo 9.30 alkaen. Illalla Ylioppilasteatteri esiintyy alkoholittomalla A!-klubilla.
Lisätietoja www.hyy.fi ja Hyyn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Anni Hirsaho (anni. hirsaho@hyy.fi, 050 595 0328).
Tervetuloa Hengailuiltaan ke 3.11.!
Tule tutustumaan muihin uusiin ja vanhoihin opiskelijoihin. Monet tulevat Hengailuiltaan ensimmäistä kertaa, joten sinunkaan ei tarvitse miettiä, tunnetko paikalta jo jonkun. Illan aikana on mahdollista pelata lautapelejä sekä suklaabingoa. Tarjolla on myös kahvia, teetä ja pientä naposteltavaa. Tervetuloa! Maksuton ja kaikille avoin Hengailuilta pidetään Metka Cafessa (Tukholmankatu 10) ke 3.11. klo 18.30-21.00.
Lisätietoja:R Räihä, opiskelijakunta MEtKA, r.raiha@metkaweb.fi
Apurahaa ylioppilaskuntaan liittyvään tutkimukseen
Vanhan ylioppilastalon tukisäätiö (vyts) perustettiin vuonna 1978 Vanhan ylioppilastalon palokorjausta varten. Tukisäätiö toimii yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (hyy) ja hyy Yhtymän kanssa. vyts julistaa haettavaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan, sen toimintaan tai sen omistamiin kiinteistöihin liittyvään tutkimukseen osoitetun apurahan. Apuraha on tarkoitettu lähinnä pro gradu -vaiheessa olevalle opiskelijalle, mutta se voidaan myöntää myös kanditasoiseen tutkimukseen tai muuhun kuin yliopistotutkintoon liittyvään työhön, jos sen aihe liittyy kiinteästi ylioppilastalojen taide-esineiden
Opiskelija, nauti edullisesta kulttuurista!
hyy ja Lyyra ovat nyt koonneet yhteen yli 100 opiskelijoille pääkaupunkiseudulla tarjottavaa kulttuurietua! Monipuolinen kulttuurin harrastaminen opiskeluaikana on tärkeä osa fiksuksi ja sivistyneeksi ihmiseksi kasvamista, ja monet pääkaupunkiseudun laajan kulttuurikentän toimijoista myös tarjoavat toisinaan merkittäviäkin opiskelija-alennuksia lipuistaan. Tieto tästä vain ei aina kulje kulttuurista kiinnostuneelle opiskelijalle asti, ja kuuden euron konsertit, ilmaiset museopäivät ja huippuhalvat teatteriliput menevät helposti sivu suun. Nyt kannattaakin käydä katsomassa pääkaupunkiseudun parhaat opiskelija-alennukset osoitteesta www.hyy.fi/kulttuuriedut
Tule mukaan suunnittelemaan uutta kirjastoa
Kaisaniemeen rakennetaan uutta keskustakampukselle yhteistä tiedekirjastoa. Kir-
Uusi ylioppilastalo täyttää 100 vuotta ilmoittautuminen pääjuhlaan alkaa!
Uuden ylioppilastalon vihkiäisistä tulee 26.11.2010 kuluneeksi 100 vuotta, ja tätä juhlistetaan marraskuussa monin tavoin. Ilmoittautuminen pääjuhlaan alkaa ma 1.11. klo 12.00 ilmoita itsesi mukaan ja katso tarkemmat tiedot koko juhlaviikon ohjelmasta osoitteessa www.hyy. fi/uusi100 ! Uuden ylioppilastalon 100-vuotisjuhla 27.11. · HYY ja Uuden ylioppilastalon järjestöt toivottavat kaikki tervetulleiksi juhlimaan 100-vuotiasta Uutta lauantaina 27.11. klo 18 alkaen! Luvassa on huima kuuden kerroksen juhla, jossa jokaisessa kerroksessa HYYn keskustoimistolta Kupoliin juhlitaan hieman eri teemalla yhteistä taloa. Voit itse valita teemasi: vaihtoehtoja riittää naamiaisista frakkiillalliseen ja luvassa on jokaiselle jotain. Seuraavana aamuna on nopeimmille tarjolla vielä sillis. · Ilmoittautuminen alkaa 1.11. klo 12.00 osoitteessa www. hyy.fi/uusi100, josta myös löytyvät tarkemmat tiedot eri kerrosten teemoista ja hinnoista. Paikkoja on rajoitetusti, joten kannattaa toimia nopeasti näitä juhlia vietetään vain kerran vuosisadassa! Muuta Uuden ylioppilastalon 100-vuotisohjelmaa · Uuden muistokilpailu on käynnissä vielä 1.11. asti vielä ehdit osallistua! · Valokuvanäyttely Uuden historiasta Vanhan Kuppilassa 1.30.11. käy tutustumassa! · Tulossa myös avointen ovien päivä Uudella ja 140 vuotta täyttävällä Vanhalla ke 24.11. klo 15 alkaen, Uuden 100vuotisseminaari to 25.11. klo 1316 sekä Uusi 100 vuotta -muistotuotteita! Lisätietoja Uuden 100-vuotisjuhlinnasta: www.hyy.fi/uusi100 .
Kari Ruutu / Karjalaisen osakunnan historia II 19442004