97. vuosikerta | 26. marraskuuta 2010
16
mari kiviniemi
Pätkäpääministeri itsenäisyyspäivän tentissä.
yo-talot juhlivat
Turmion temppeleiden tasavuodet.
tsina mi suo
islam-pankit shantel keinoliha sam vaherlehto misery lit
2
ylioppilaslehti 16 # 10
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Maria Manner
Silmät auki
suomi ja natsi-Saksa olivat kavereita. Sen me tiedämme. Kuinka hyviä kavereita, sitä emme halua tietää. Joka kerta, kun Suomen ja Saksan yhteistyötä tutkitaan, paljastuu lisää epämiellyttäviä totuuksia. Ja joka kerta, kun uusi tutkimus ilmestyy, saavat tutkijat niskaansa kasan keskiikäisten antamaa kansalaispalautetta, jossa raivopäisesti puolustetaan Suomen ja suomalaisten puhtoisuutta. Sen saavat varmasti tuta myös tutkijat, jotka tällä hetkellä selvittelevät jatkosodan aikaisia ihmisluovutuksia Suomen akatemian rahoilla. Akateeminen maailma on valmis tutkimaan, mutta kansa ei ole valmis kuulemaan totuutta. Muu Eurooppa on jo 70 vuotta tehnyt tiliä toisesta maailmansodasta. Asiat ovat kipeitä kaikkialla, mutta Suomessa yhteistyö on niin arka asia, että me hoemme itsellemme valetta erillissodasta ja ajopuuteoriasta vuosikymmenestä toiseen. Kaikkiin muihin Pohjoismaihin on perustettu tutkimuslaitoksia selvittämään sitä, mitä tuli tehtyä toisen maailmansodan aikana. Suomessa suljetaan mieluummin silmät totuutta eivät halua tietää sen enempää poliitikot kuin kansalaisetkaan. Kun tutkijat yrittävät kertoa, miten asiat oikeasti olivat, kohtaa heitä solvausryöppy ja nettihäirintä. Kun he toteavat, että Suomi ja Saksa olivat liittolaisia, heille soitetaan keskellä yötä ja huudetaan, että olisiko sitten ollut parempi ruveta osaksi Neuvostoliittoa, häh? Kun tutkijat sanovat, että kiitos Suomen itsenäisyydestä kuulu osittain natseille, heille luetaan madonluvut veteraanien sankarillisuudesta. Kyllä, yhteistyö natsien kanssa oli mahdollisesti ainoa tapa säilyttää itsenäisyys. Mutta ei se, että teimme väärin pakon edessä, poista sitä tosiseikkaa, että teimme väärin. Kahdeksan on kaikkiin toisen maailmansodan aikana kuolleisiin juutalaisiin verrattuna niin pieni määrä, että sitä ei oikeastaan lasketa, eikö niin? Ripaus syyllisyyttä voisi olla tervettä, mutta tärkeämpää on myöntää itselleen totuus. Tutkija Antero Holmila sanoo sen hyvin: "Kyse on oman menneisyyden ymmärtämisestä, eikä mistään itseruoskinnasta." Sivulta 10 alkavassa artikkelissa hän ja muut historioitsijat pohtivat, miksi suomalaisten on niin vaikea katsoa peiliin. Hyvää itsenäisyyspäivää.
Paavi Benedictus XVI sanoo, että kondomin käyttö voi joskus olla sallittua hiv-tartunnan välttämiseksi. Kondomia voisi käyttää esimerkiksi maksullisessa seksissä. (STT 21.11.). Suomen Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti, miksi kondomi sallittaisiin juuri maksetussa seksissä? Kondomilla voi olla käyttötarkoitus, jolla ei ole mitään tekemistä syntyvyyden sääntelyn kanssa, vaan sillä pystytään ehkäisemään taudin leviäminen. On huomattava, että katolisen kirkon opetus perheestä
ja ihmisen seksuaalisuudesta ei kuitenkaan ole muuttumassa mihinkään. Miten maksullinen seksi on tältä kannalta eri asia kuin irtosuhteet, joissa ei liiku rahaa? Ei välttämättä juuri mitenkään. Silloin kun joka tapauksessa tehdään syntiä, on tavallaan toisarvoista, millä tavalla sitä tehdään. Kun katolinen kirkko puhuu moraalista, se puhuu siitä, että pyritään elämään kirkon opetuksen mukaan. Saksankielisessä haastattelussa paavi puhui miesprostituoiduista.
Entä jos miesprostituoidun asiakas on nainen? En pysty paavin ajatteluun menemään tarkemmin sisään, mutta kahden samaa sukupuolta olevan välille ei voi syntyä lapsia, ja siksi se on tavallaan helppo esimerkki. Silloin ei ole kysymys muusta kuin taudin ehkäisemisestä. Jos taas kyseessä on kaksi eri sukupuolta olevaa ihmistä, tullaan katolisen teologian näkökulmasta ihan toisenlaisen kysymyksen eteen, koska kondomia voi käyttää myös ehkäisykeinona. Maailman aids-päivää vietetään 1. joulukuuta.
kirkossa kuulutetut
Pikkujouluissa syntyi potra
TYÖPAIKKAJUORU
Kätilönä toimi kaksi kokoa liian pieni glitter-mekko Kummeiksi lupautuivat muistinmenetys ja pano kopiohuoneessa Sihteerin päälle veitikkaiset rientää Syövät paistia ja juovat ilolientä Soihdut sammuu Kaikki väki sammuu EU:n pikkupossut saivat kasteessa nimen
PIGS
Populistipuolueet kautta Euroopan onnittelevat Portugalin, Irlannin, Kreikan ja Espanjan hallituksia.
puuhanurkka
Yhdistä uhka oikeaan vuosilukuun. Keksi uusi huolenaihe sille neljäsosalle aikuisista, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta vakavana uhkana. Lähetä piirroksesi toimitukseen parhaat palkitaan.
2000luku
alapääkirjoitus
Maria Manner
1980 1990
Nolot tunnukset
wall street journalin kolumnissa Douglas J. Feith, turvallisuuspolitiikassa uran tehnyt republikaani, puolusti Israelin julistamista juutalaiseksi valtioksi. Hänen mielestään valtio voi olla demokraattinen ja suosia silti tiettyä uskontoa. Esimerkkinä Feith käytti Suomea, jonka lipussa on risti, kristinuskon tunnus. Israelin julistaminen juutalaiseksi valtioksi olisi tietysti apartheidistinen teko, eikä Suomi siniristilipustaan huolimatta ole julistautunut kristityksi valtioksi. Kolumni pani kuitenkin miettimään, miten sokeita me suomalaiset olemme omille uskontunnuksillemme. Eihän lipun ristiä ajattele kristinuskon symbolina, sehän on... hetkonen, niin, juuri se. Illalla vaahtosin asiasta kumppanilleni. Hän nyökkäili ja sanoi, että kun jossain päin maailmaa valtion lipussa on kuunsirppi, pidämme sitä alkukantaisen pappisvallan ilmentymänä, mutta oma siniristilippumme onkin jotain ihan muuta. Totesimme, että risti lipusta joutaa mennä. Ja rehellisyyden nimissä, otetaan edes se leijona pois vaakunasta. Vai pitäisikö panna sille kaveriksi kirahvi tai gnuantilooppi? Vaakunalle nauravat kaikki muut paitsi suomalaiset - eihän tämä maa ole leijonaa nähnytkään. Ei edes surkuhupaisaa Ruokolahden leijonaa.
1970
1950 1980
1400 1800
Vastaukset: 2000-luku = ilmastonmuutos, 19801990= aids, 1970 = öljyn loppuminen 19501980 = ydinsota, 14001800 = inkvisitio.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 97. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Janne Flinkkilä, 050 447 1117, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122 ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Maria Manner, 050 445 0553, maria.manner@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki · Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 796 9582; Kari Kettunen, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi ilmoitushinnat Teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 16 # 10
3
sisältö 5 7 8 10 15 16 17 19 21
markku koskinen
Suomies suojelee metsää.
sam vaherlehto
Tanssijan tärpit talveen.
mari kiviniemi
Keskustan uudet kasvot.
natsi-suomi
Emme vieläkään ymmärrä hävetä.
islam-pankit
Mistä muslimi saa luottoa?
uusi ylioppilastalo 100 v
Turmion temppeli.
vanha ylioppilastalo 140 v
Kummituksia ja kosher-illallisia.
misery lit
Kurjuuskirjallisuus käy kaupaksi.
prototyp köln
Suomalaisen muotoilun tulevaisuus.
michael namberger / essay recordings
vakiot 4 palaute & totuuskomissio 14 kolumni: mikko rautalahti 18 tyylitarkastus &
"Jos musiikkia tehdessä miettii, mikä on poliittisesti korrektia, syntyy lantaa. Hevosenlantaa." Balkan-diskon kuningas Shantel s. 21
graduratsia
20 22 23
kolumni: tero paskapää arviot malinen & kansanmies & kampuskriitikko
tekijät
kannen kuva vesa sammalisto
muinoin
Reetta Nurmo, 25, penkoi Vanhan Ylioppilastalon historiaa ja harkitsee siirtyvänsä Kuppilan kantikseksi. Himottaa: "Ostaa junalippu Pietariin. Fiksu ja kiehtova kohde joululoman minimatkalle."
Vesa Sammalisto, 30, piirsi tähän numeroon Hitler-viiksiä, leijonia ja koppalakkeja. Kaduttaa: "Vieläkin ne toissa kesänä Barcelonasta ostetut, liian pieniksi osoittautuneet kahdenkympin kangastossut."
Tampereen yliopistossa kuvajournalismia opiskeleva Oskari Onninen, 19, sijoitti Mikko Rimmisen ja Kaija Koon samaan nelikenttään. Kyrpii: "Itseaiheutettu kiire. Kun on ensin liian tehoton, joutuu lopulta olemaan aivan liian tehokas."
Ylioppilaslehti julkaisi 7.12.1937 Saksa-teemanumeron, jossa esiteltiin laajalti Adolf Hitlerin ajatuksia. Natsimyönteisyys oli akateemisissa piireissä yleistä.
ohjaus / TUOMO AITTA rooleissa / JARI VIRMAN YLERMI RAJAMAA SARI MÄLLINEN MISA LOMMI JUHANI LAITALA JUHA KUKKONEN ESSI HELLÉN
RIKOS & RANGAISTUS ENSI-ILTA 10.2.2011
KangastuKsia
Les Amours Imaginaires
DOSTOJEVSKI / AITTA
"KALLIOSSA.VAASANKADULLA."
HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖ
Tulossa myös:
Susanna Kuparinen
X av i e r D o l a n i n
e l o k u va
Suomen enSi-ilta 3.12.2010
"Elokuva tuntuu niin ajankohtaiselta, että sitä voi pitää ensimmäisenä uuden vuosikymmenen sukupolvielokuvana."
marjo Pipinen, R&a-tabloidi
Pengerkadun näyttämö
Liput MYYNN ISSä NYT!
APURAHAHAKU 2011
Helsingin yliopiston rahastojen yli 160 nimikkorahastoa perustuvat satojen yksityisten ihmisten ja yhteisöjen lahjoituksiin, testamentteihin ja merkkipäiväkeräyksiin. Nämä lahjoitukset mahdollistavat apurahojen ja stipendien myöntämisen lahjakkaille ja menestyneille opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja tutkijoille. Helsingin yliopiston rahastojen apurahojen, matka-apurahojen ja stipendien hakuaika on 29.11.17.12.2010 klo 14.45. Apurahoja haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Kaikki hakemukset ja suositukset jätetään sähköisesti. Tarkemmat tiedot haettavissa olevista apurahoista ja hakuohjeet ovat osoitteessa www.helsinki.fi/rahastot/apurahat. Vuoden 2011 haussa ovat mukana myös aiemmin erikseen haussa olleet SYLFF-apurahat. Myönnetyistä apurahoista ja stipendeistä ilmoitetaan hakijoille helmikuussa ja ne jaetaan rahastojen juhlassa huhtikuussa 2011. Lisätietoja: Opiskelijaneuvonta neuvonta@helsinki.fi, p. (09) 191 22244 www.helsinki.fi/rahastot
Information om stipendier kan läsas på svenska på fondernas webbsidor www.helsinki.fi/fonder For information about the grants and scholarships in English, please go to www.helsinki.fi/funds
Olympiastadion, HELSINKI · pe 17.6.2011
GreatesT Hits nyt kaupoissa!
LIPUT: 69 / 73 / 89 / DIAMOND CIRCLE 359 + mahd. toimituskulut VIP-paketit osoitteesta BONJOVI.COM · Portit auki klo 17.00
Apuraha edisti tutkimuksen tekemistä merkittävällä tavalla ja mahdollisti matkan, jolla pääsin tarkastamaan tutkimusaineistoni validiteettiä.
"
The scholarship contributed significantly to focusing full-time on my Ph.D. studies and dissertation. Stipendiet möjliggjorde experimenten som jag behöver för mitt pro gradu-arbete.
www.bonjovi.com WWW.AEGLIVE.CO.UK
WWW.HELSINKI.FI/RAHASTOT/APURAHAT
Kuva: Veikko Somerpuro
HELSINgIN yLIOPISTON RAHASTOjEN
ylioppilaslehti 16 # 10 Alkusoitto
5
suomies
Työssään Markku Koskinen tarkkailee soita. Vapaa-ajallaan tutkija-aktivisti osoittaa mieltä niiden puolesta.
"jos saisin päättää, turpeen käyttö Suomessa lopetettaisiin kokonaan mahdollisimman pian", sanoo suotutkija Markku Koskinen, suomies henkeen ja vereen. Terveisiä vaan keskustapuolueelle. "Täällä hoetaan, että turvetta tarvitaan polttovoimalaitoksissa puun sekaan, mutta tämä tekninen ongelma on jo ratkaistu. Ruotsissa on voimaloita, jotka käyvät pelkällä puulla." kun Koskinen ei tutki soita, hän suojelee niitä. Hän tutustui 1990-luvun puolivälissä Luonto-Liiton leireillä metsäryhmän aktivisteihin ja on siitä lähtien suojellut metsiä mielenosoituksissa, mielipidekirjoituksissa, tutkimuksessa ja tarvittaessa estämällä metsähakkuut. Lopen Keihäsjärvellä Koskinen ja muut aktivistit pysäyttivät hakkuut talvella 2003-2004. Osa aktivisteista joutui hakkuiden häiritsemisestä oikeuteen, ja vasta korkein oikeus vapautti heidät syytteistä sananvapauteen vedoten. "Yleensä käytetään kaikki muut järjelliset vaikuttamiskeinot ennen kuin työt keskeytetään. Voisin kuitenkin nykyäänkin osallistua suoraan toimintaan esimerkiksi turvetuotannon uhkaamalla luonnontilaisella suolla." Viime aikoina aktivismi on jäänyt vähemmälle Koskisen työkiireiden vuoksi. "Olen kokenut omimmaksi roolikseni mielipidekirjoittelun ja tutkimuksen", tutkija sanoo. koskinen on liikkunut luonnossa pienestä asti. Aluksi hän retkeili vanhempiensa kanssa, mutta jo alle 10-vuotiaana Koskinen osallistui ensimmäiselle luontoleirilleen. Luonnonsuojelutoiminta oli seurausta luontoon tutustumisesta ja ihastumisesta. "Osallistuin mielenosoituksiin, tempauksiin ja metsänennallistamistalkooleireille. Vähitellen opin myös vähemmän hohdokkaita, mutta tosi-aktivistille kullanarvoisia taitoja: tiedonkeruuta ja dokumentointia", Koskinen kertoo. Metsänhakkuukoneisiin itsensä kahlehtivat aktivistit ovat metsänsuojelijoiden näkyvin porukka, mutta suurin työ tehdään hiljaisuudessa. Koskisen mukaan yllättävän suuri osa varsinkin ammattiaktivistin työstä on tiedonhankintaa ja jakamista: lajistokartoituksia arvokkaiksi arvelluilla metsä- ja suoalueilla, niistä raportointia viranomaisille sekä lausuntojen laatimista maakunta- ja yleiskaavasuunnitelmiin. aktivisti hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan metsäekologiaa. Intohimo soihin syttyi parikymppisen opiskelijan ensimmäisen opiskelukesän kenttäkurssilla Hyytiälän tutkimusasemalla. "Venähtäneiden juhlien jälkeisenä aamuna nykyinen soiden ekologian ja suometsätieteen professori Harri Vasander sai punasilmäiset opiskelijat innostumaan suuresti japanilaisesta kukkienasettelutaiteesta. Ikebana-asetelmat toteutettiin eri suotyypeillä. Ryhmätöitä ei arvosteltu ainoastaan ekologisin perustein tai siten, onko kasvilajit valittu oikein. Pisteitä sai taiteellisuudesta ja siitä, toteuttaako asetelma ikebanan periaatteita", Koskinen muistelee huvittuneena. nyt väitöskirjaa valmistelevaa tutkijaa kiinnostaa se, miten suomalaiset ovat pilanneet omat vetensä. 1960-luvulla Suomessa ojitettiin valtava määrä soita. Se tehtiin pääasiassa metsätalouden nimissä, mutta vikaan meni. Suuri osa ojituksista osoittautui taloudellisesti täysin hyödyttömäksi toiminnaksi, ja ojittamisen takia soiden lähivesistöihin huuhtoutui suuret määrät ravinteita, mikä pilasi merkittävän osan vesistöistä. "Ojittaminen pilasi ihmisten uima- ja kalavedet vuosiksi." Koskisen tutkimus käsittelee sitä, miten suot voitaisiin saattaa ennalleen ja miten 1960-luvulla kaivettujen ojien tukkiminen vaikuttaa vesien ravinnekuormitukseen. "Soiden ennallistaminen eli ojien tukkiminen on välttämätöntä EteläSuomen suoluonnon suojelemiseksi. Täysin luonnontilaisia soita on täällä niin vähän. Tutkimukseni auttaa varmistamaan, että ennallistaminen tehdään sopivalla ajoituksella sopivissa paikoissa, eikä vesiä pilata toistamiseen luonnonsuojelun nimissä", Koskinen sanoo. Kesällä ja alkusyksystä hän kävi kerran pari viikossa tekemässä ravinnemittauksia tutkimussoilla Tammelassa ja Lopella. Hän on mukana myös ojitettujen soiden kasvihuonekaasutasetta mittaavassa tutkimuksessa. Mitä jos omat tutkimustulokset eivät miellyttäisikään aktivistia, esimerkiksi ojitetut suot paljastuisivat niin pahaksi päästölähteeksi, että turpeenpolttoa voisi perustella ilmastoargumenteilla? "Jos uusi tieto osoittaa esimerkiksi luontojärjestöjen ajaneen todellisuudessa ympäristön kannalta huonoja asioita, järjestölinjaa on tietenkin muutettava. Nykyään ilmastokorttia käytetään kuitenkin niin puolesta kuin vastaan ja unohdetaan toinen merkittävä ympäristöongelma: luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Siihen turpeenotolla on valtava vaikutus soiden osalta", Koskinen sanoo. Vapaa-ajallakin Markku Koskinen suuntaa usein suolle tai metsään. "Jos pääkaupunkiseudulla haluaa nähdä upean, monipuolisen suon, kannattaa mennä Vantaalle Keimolan Isosuolle. Helsingissä Maununneva, Jollaksenräme ja Jakomäen Slåtmossen ovat hienoja paikkoja. Niillä liikkuessaan ei tuhoa maastoakaan, sillä kaikkien läpi kulkevat pitkospuut", Koskinen vinkkaa. sofia virtanen
kuka
Suotutkija Markku Koskinen, 30, tekee Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella väitöskirjaa soiden ennallistamisen vaikutuksesta hiilenkiertoon ja vesistöjen ravinnekuormitukseen. Hän on mukana myös Helsingin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen ojitettujen soiden kasvihuonekaasutasetta selvittävässä tutkimuksessa. Metsienja soidensuojeluaktivisti. himottaa Pitää vähän lomaa näin myöhäissyksystä. kaduttaa Etten opiskeluaikana suorittanut mitään sivuainetta metsätieteiden ulkopuolelta. kyrpii Turpeen käyttö ja sen edistäminen totuutta vääristellen. Eräs äskettäin saamatta jäänyt apuraha.
"
teemu granström
Metsänhakkuukoneisiin itsensä kahlehtivat aktivistit ovat metsänsuojelijoiden näkyvin porukka, mutta suurin työ tehdään hiljaisuudessa.
ylioppilaslehti 16 # 10 Alkusoitto
7
gia ja hiiriä, dra aisia vahvoja n
tanssija sam vaherlehdon vinkit talven ja kevään tanssiesityksiin.
minna tervamäki ja kaari martin On a String Tähtiballerina Minna Tervamäki ja nykyflamencon uranuurtaja Kaari Martin nousevat ensimmäistä kertaa yhdessä lavalle ja tulkitsevat Sibeliuksen viulukonserttoa omista lähtökohdistaan. Yhteisteoksen lisäksi illassa nähdään naisten omat teokset Korppi ja kello sekä It saxI, jossa livemusiikista vastaa jazzartisti Timo Lassy. "On mielenkiintoista nähdä, miten nämä kaksi vahvaa persoonaa, kaksi tanssityyliä ja kahdet erilaiset tanssikengät sopivat yhteen. Tervamäessä pidän erityisesti siitä, miten hän yhdistää modernia tanssia klassiseen balettiin." 1.4. 12. klo 19, Savoy-teatteri, Kasarmikatu 4648. Liput 30/35 , dinner & show-liput 64/69 . laura voutilainen ja jukka kuronen Top of the Pops Laura Voutilaisen ja drag-artisti Jukka Kurosen musiikkishow ponnistaa popkulttuurista. Lavalle liihottavat muun muassa Madonna ja Lady Gaga. Vaherlehto on ollut itse mukana tekemässä koreografiaa, ja hänet nähdään myös lavalla tanssimassa. "Tykkään Lauran biiseistä, joihin on kiva tehdä viihteellisempää tanssia. Kurosen drag-show taas on humoristinen ja viihdyttävä. Tämä sopii hyvin pikkujouluaikaan, sellainen helposti pureksittava pläjäys." 3.31.12. klo 18.15, Musiikkiteatteri Palatsi, Hämeenkatu 30, Tampere. Liput 20/30/32 . Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas Tsaikovskin säveltämä klassikkobaletti kertoo jouluyön lumouksesta. "Kun joulu lähestyy ja lunta sataa, Pähkinänsärkijä virittää perinteisesti joulutunnelmaan. Tämä sopii myös lapsille hieman lyhyemmän kestonsa vuoksi. Yleensähän baleteista ajatellaan, että ne on pitkiä ja pitkästyttäviä. Eivät kaikki ole." 4.128.1.2011 klo 14, 15, 18 ja 19, Suomen Kansallisoopperan päänäyttämö, Helsinginkatu 58. Liput 31/57/62 . Tanssitaivaan alla: IngerForsytheNaharin Viime keväänä kolmen nykytanssiteoksen tanssi-ilta sai yleisön bilettämään Kansallisbaletin katsomossa seisaaltaan. Nyt teos palaa uutena kokonaisuutena. Kolme kovaa, maailmankuulua koreografia yhdessä illassa on suomalaisen tanssin saralla harvinaista herkkua. "Harvoin näkee yhden illan aikana näin monta ja erilaista huippukoreografin biisiä. Forsythen teos on kaunis neoklassinen, Ingerin visuaalisesti mielenkiintoinen ja Naharinin taas teatraalisempi ja humoristisempi, jossa yleisö pääsee mukaan. Joku noista koskettaa tai kolahtaa varmasti. Jos nykytanssia tuntematon ei tykkää tästä, niin sitten ei mistään." 11.26.2. klo 19, Suomen Kansallisoopperan päänäyttämö, Helsinginkatu 58. Liput 25/45/50 . pahkinenrankanennuutinen Kolme naiskoreografia, Tukholmassa työskentelevä Virpi Pahkinen, joogaa opiskellut tanssija-koreografi Mammu Rankanen ja Kansallisbaletin tanssija Johanna Nuutinen esittävät kolme uutta nykytanssiteostaan nimeään kantavassa ensi-illassa. " On ihanaa, että Suomen uusia koreografilupauksia nostetaan. Johanna on nuori koreografi, josta varmasti tullaan kuulemaan. Odotan varsinkin hänen Ex-itiään. Hänen teoksensa ovat helposti katsottavia, sillä ideat niihin tulevat arkisista, joka päivä läsnä olevista asioista." 19.23.5 klo 19.30, Kansallisoopperan Alminsali, Helsinginkatu 58. Liput 12,50/20/25 .
teemu granström
8
ylioppilaslehti 16 # 10 Päähenkilö
kepun uudet kasv
"
S
Pääministeri pohti, mikä häntä himottaa, kaduttaa ja kyrpii: "Minä en kadu mitään. Voisi vastata jotakin tämmöistä väyrysmäistä."
ano sille, että antaa kenkää opetusministeri Virkkuselle. Se ei tajua varsinkaan korkeakoulutuksesta yhtään mitään." "Kyllä Lindén olisi tärkeämpi saneerata pois. Jos ei voi potkia sitä pois, voitko kysyä siltä, että miten Lindén on mahdollinen?" Mari Kiviniemi naureskelee perjantai-iltapäivänä työhuoneessaan Eduskuntatalossa. Olen tulostanut terveiset, jotka sain Facebookissa, kun kerroin haastattelevani pääministeriä. "Verkkokeskustelu on just tämmöistä", hän sanoo ja puistelee päätään. Seuraava kysymys koskee keskustan curling-menestystä Markku Uusipaavalniemen (peruss.) loikkaamisen jälkeen. "Siihen voi sanoa, että aika huonosti varmaan käy. Tunnustan." Beatles vai Rollarit? Blur vai Oasis? Yö vai Popeda? "Beatles tietenkin. Blur vai Oasis, en osaa sanoa. Yö vai Popeda, nyt pistit pahan. Nää on just tällaisia mun nuoruuden bändejä. Okei, ostin kyllä aikoinaan molempien levyt, mikä oli minulle harvinaista, mutta Yö." Kiviniemeltä pyydettiin vielä kysymään, miksi hän luulee olevansa lain yläpuolella, onko kivaa tulla verratuksi Metro-lehdessä Harry Potterin Hermione-hahmoon ja tietääkö pääministeri, mikä on "kepupano". "Pitääkö mun oikeasti vastata näihin? Ei? Hyvä!" Terveiset olivat kilttejä siihen nähden, mitä Kiviniemestä vaikkapa Suomi24:n palstoilla puhutaan. Hänen puoluetoverinsa, entinen kuntaministeri Hannes Manninen sanoi Iltalehdessä luopuvansa eduskuntatyöstä, koska "41 vuotta julkisena kusitolppana riittää". Kiviniemi sanoo, että on tärkeää käydä terapiakeskusteluja läheisten kanssa, mutta mielipidekysymyksistä saatu ryöpytys ei työhyvinvointiin vaikuta. Demokratiassa asioista pi-
ylioppilaslehti 16 # 10 Päähenkilö
9
Helsingin yliopiston kasvatti Mari Kiviniemi luonnehtii itseään sekoitukseksi maalaishiirtä ja kaupunkilaishiirtä. Hän pohtii, onko lailla ja moraalilla eroa, ja tahtoo tehdä tiettäväksi, että käy kampaajalla.
sanat janne flinkkilä kuva teemu granström
vot
tääkin olla eri mieltä. nut haluavansa kitkeä puolueestaan "Kun verkkomaailmassa pyörii, kaupunkien ja maaseudun välisen sieltä voi saada liiankin negatiivisen vastakkainasettelun. kuvan. Kyllähän avustajat sanovat "Kuulun edistyksellisiin keskusministereille, että sitten et netissä talaisiin. En kuitenkaan hirveästi hakeskustelupalstoille mene." luaisi jakaa keskustalaisia joihinkin Viisitoista vuotta eduskunnassa fraktioihin. Musta tuntuu, että olen ovat parkinneet nahkaa niin, että henkohtuullisen hyvä sekoitus maalaiskilökohtaisuudetkaan eivät hetkauta. tyttöä ja kaupunkilaistyttöä. Maa"Lähinnä naurattaa, jos kysellään, laishiiri ja kaupunkilaishiiri." miksei se käy kampaajalla. Voin kerKiviniemeä harmittaa mielikuva toa, että mä käyn kampaajalla! Ihan siitä, että keskustaa äänestetään vain oikeasti käyn! Joka aamu laitan hiukmaaseudulla. Keskustan jäsenissä set", Kiviniemi sanoo ja suon enemmän toimihenkikii nauraen tukkaansa. löitä kuin maanviljeli"Mulla oli etujöitä. hiukset tällä vai oli"Jos keskustaa joku kirjoitti, että ko se viime kaupidetään agraarileikkaisit sinäkin della. Ne oli vähän puolueena, se etuhiuksesi, niin pitkänpuoleiset, kertoo hämmäsnäkisit, mitä myönnän kyllä. tyttävästä tietäSilloin oli taas memättömyydestä. maailmassa neillään jokin VanSuomessa on hädin tapahtuu. has-kohu, ja olin puotuskin enää maanvillustanut häntä jossakin jelijöitä. Ei heidän voasiassa. Joku sitten kirjoitti, lyymillaan pidettäisi mitään että leikkaisit sinäkin ne etuhiuksepuoluetta pystyssä." si, niin näkisit, mitä tässä maailmasKiviniemen kotona käytiin kiivaita sa tapahtuu." keskusteluja puoluepolitiikasta. Varsinaisen poliittisen heräämisen hän kuitenkin koki vasta vaihto-oppilasPohjanmaan kautta vuoden aikana. Sen hän vietti Pohcity-kepulaiseksi jois-Saksassa, Niedersachsenissa. kiviniemi syntyi Euroopan hulluna "Se liittyy ylipäätään kypsymivuotena, syyskuussa 1968. Hän kasseen ja aikuistumiseen, kun oli envoi keskustalaisessa perheessä. Häsimmäistä kertaa pidempään pois nen isänsä Antti tunnetaan Kiviniekotoa. Vaikka Saksa ei hirveästi Suomen Broiler Oy:n omistajana. mesta poikkea, oli kiva tehdä vertaiVuonna 1988 Kiviniemi kirjoitti luja kahden maan välillä. Samalla ylioppilaaksi ja muutti Helsinkiin. muutenkin mietti, mitä sitä tekisi Täällä hän tapasi paljasjalkaisen staisona." dilaisen mainosmiehen Juha LouhiParikymppisenä Kiviniemeä kiinvuoren, joka on tehnyt keskustalle nosti politiikan taustavaikuttajana kampanjoita vuodesta 1987 asti. He toimiminen. Haaveena oli pikemmenivät naimisiin heinäkuussa 1996. minkin pääministerin talouspoliittiNyt pariskunta asuu kahden koulusen neuvonantajan kuin pääministeikäisen lapsensa kanssa Sibeliusrin pesti. puiston laidalla. Kun Kiviniemi opiskeli Helsingin Eduskunnassa Kiviniemi on ainoa yliopistossa, hänet valittiin Keskuskeskustalainen Helsingin vaalipiiristan opiskelijaliiton pääsihteeriksi. tä. Helsingin kaupunginvaltuustoon Eduskuntaan hän pääsi Vaasan vaalihänet valittiin vuonna 2004. piiristä vuonna 1995 ja alkoi pian ymYli 60 prosenttia helsinkiläisistä märtää, miten politiikan lainalaisuuon syntynyt muualla Suomessa. Kidet toimivat. Kiviniemi huomasi, viniemi on yksi heistä. Hän on sanoettä sattuma vaikutti vahvasti siihen,
minen eikä yrityskään halua tulla liitetyksi vaalirahoitukseen." 57 530 euroa Kiviniemen kampanjaan keränneen Huomisen Suomi ry:n puheenjohtaja on Turkistuottajat Oyj:n viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä. Uudelle Suomelle Mononen-Mikkilä sanoi, että TurKriisistä kriisiin kistuottajat lahjoitti Kiviniemen vanhanen jätti Kiviniemen käsiin kampanjaan 1 500 euroa. Kiviniemen puolueen, joka on kompuroinut kriipuolison mainostoimisto on puolessistä kriisiin. Nyt keskustan rivejä taan toteuttanut Turkistuottajien repii haja-asutusalueita koskeva jäkampanjoita ja ollut tekemässä Turtevesiasetus eli kansan kielellä "paskistieto.fi-sivustoa. kalaki", jonka vuoksi kiivain kenttä"Olen sanonut kaikille, että jos väki vaatii puheenjohtajan päätä lahjoittajat haluavat rahoituksen julpölkylle. kistaa, se sopii mulle. Ei mulla ole Asetuksen esitteli vuonna 2003 mitään salattavaa. Eihän muiltakaan silloinen ympäristöministeri Janole vaadittu, että pitäisi kaikki julkisErik Enestam (rkp). Nyt keskusta taa. Mun mielestä lain pitää olla kaiyrittää ympäristöministeri Paula kille sama. Ei voi olla, että on eri laki Lehtomäen johdolla muuttaa sitä. pääministerille ja muille kansanKiviniemen mukaan Lehtomäen esiedustajille." tyksen avaaminen uudestaan on Sanon Kiviniemelle, että minua osoitus siitä, että keskusta on oppihäiritsee, kun puhutaan vain laista nut virheistään. eikä moraalista. Ne ovat kaksi aivan "Pitää olla valmis tekemään muueri asiaa. Hän katsoo suoraan silmiin. toksia, jos ihmiset ovat niin tyyty"Edellinen laki ei ollut moraalin miksi jotkut nousevat näkyvään asemättömiä kuin nyt isolla mukainen. Siksi sitä muutetmaan ja toiset eivät. "Jos joku olisi sanonut, että Tarja joukolla on oltu. On tiinkin avoimemmaksi. Halosesta tulee presidentti ja Anneli tärkeää, että puolue Ne ovat olleet hyviä Jäätteenmäestä keskustan puheenosaa ottaa kritiikpäätöksiä. Kuten viiden vuoden päästä sanottua, kunnalkiä vastaan", Kivijohtaja, en olisi veikannut kumpaakiviniemen kolmas niemi sanoo. Hälisvaaleissa ja EUkaan. Kun muutaman vuoden päästä oltiin siinä tilanteessa, oli itsestään nen mukaansa vaaleissa ei ollut hallitus on ollut selvää, että näinhän tässä käy." myös vaalirahoikenenkään osalta hetken aikaa Kansanedustajana Kiviniemi altuksessa otettiin huomautettavaa, toiminnassa. uusi suunta. vaan lakia on noukoi haaveilla ministerinpaikasta. Sil"Lakia on muutetdatettu. Kyllä ne läkloin voisi saada vielä enemmän aikaan. Mitään tiettyä salkkua hän ei tu avoimemmaksi, ja syt on opittu." tavoitellut. kaikki myös noudattavat Huhtikuussa käydään seu"Ajattelin, että on parempi olla sitä." raavat eduskuntavaalit. Kiviniemellä Avoimempi ei silti ole avoin. Uuon nyt jo takanaan enemmän päiviä pyrkimättä kalifiksi kalifin paikalle, koska politiikassa tilanteet muuttudessa laissa ehdokkaita kielletään pääministerinä kuin kellään muulla vat nopeasti ja viime kädessä valinta kertomasta lahjoittajien nimiä, jos suomalaisella naisella. Anneli Jääton niin monesta tekijästä kiinni." lahjoitussumma on alle 1500 euroa. teenmäen hän ohitti jo elokuussa. Nimen saa kertoa ainoastaan siinä Leikitään lopuksi työhaastattelua. Vahinkopääministeriksi Kiviniemi ei silti suostu itseään sanomaan. tapauksessa, että lahjoittaja on niMissä Mari Kiviniemi on viiden vuo"Kyllä tässä on ihan joutunut pyrmenomaisesti ilmoittanut, että häden päästä? Hän vastaa hitaasti ja kimään. Politiikassa tarvitaan pyrkyä, nen nimensä saa julkistaa. harkiten. nostetta ja sitkoa, kuten [Helsingin "Kunnallisvaaleissa ja EU-parlaAina kun uusi pääministeri astuu menttivaalissa ei ollut mitään ongelvirkaan, politiikantoimittajat lyövät Sanomien politiikan toimittaja] Unto Hämäläinen kerran määritteli." mia." vetoa siitä, milloin uusi pääministeri Toissa keväänä Kiviniemi tajusi Kiviniemen mukaan keskusta päätalkaa puhua itsestään kolmannessa ensimmäisen kerran, että hän voisi ti pitää vaalirahoituksen keräämisen persoonassa. Kun Kiviniemi käyttää asettua ehdolle keskustan puheentiukasti omissa käsissään. Nyt koko itsestään kuuluisaa kolmatta perpuolue tietää, miten rahoitusta kevään soonapronominia, suu vääntyy väyjohtajaksi ja tulla jopa valituksi. Hän istui iltaa Paula Lehtomäen ja Anu eduskuntavaaleihin haalitaan. rysmäisen muikeaan virneeseen. Vehviläisen kanssa ja sanoi, että lie"Sehän tässä on harmillista, että "Viiden vuoden päästä Kivinienee parasta käydä EU-ministeriövatällaiset kohut syövät tilaa politiikan men kolmas hallitus on ollut hetken liokunnassa, vaikkei hän hallintoasiakysymyksiltä." aikaa toiminnassa." Kiviniemi puhuu vaalija kuntaministerinä ollut sen varsinainen jäsen. rahoituksen avoimuukuka Koska eihän sitä tiedesta, muttei täsdä, vaikka joutuisi mentänyt omaa Mari Kiviniemi, 42, on pääminisolen kohtuullisen pääministeriksi. vuoden 2007 ilteri, Suomen Keskustan puhyvä sekoitus moitustaan, vaikheenjohtaja, kansanedustaja ja "Heitin vain maalaistyttöä ja huulta Anulle ja ka entinen edusHelsingin kaupunginvaltuutetkaupunkilaistyttöä. Paulalle, kun oli kunnan oikeustu. Hän valmistui Helsingin ylitaas jotain Vanhasasiamies Jacob opistosta valtiotieteen maistekriisiä. Kyllä mä silti Söderman (sdp) riksi vuonna 1994. Gradun aihe siitä huomautti. Hän oli optimaalinen patenttijärjesjo valmistelin sitä, että voin siirtyä vaativampiin on saanut Huomisen telmä teknisen kehityksen edistehtäviin, jos niitä aukeaa. Me Suomi ry:ltä liki 60 000 euroa. täjänä. todettiin, että tilanne on nyt sellaiKoko summa koostuu 1 700 euron nen, että seuraavassa puoluekoilmoitusrajan alittavista lahjoitukhimottaa sista. kouksessa meistä jonkun on oltava Sushi ja suklaa. ehdolla. Mieluiten kaikkien." "Olen vaalirahailmoituksen tehkaduttaa Kun ovi pääministerin työhuonyt, eikä siihen ole mitään lisättävää. Kotona huutaminen. neeseen viime kesäkuussa avautui, Aina pitää kunnioittaa myös lahjoitkyrpii valtakunnan ykköspesti ei enää petajaa. Se on osa vaalisalaisuutta. Niin Nuha ja niistäminen. se vain on, ettei moni yksityinen ihlottanut.
"Olin ollut pääministerin talouspoliittisena neuvonantajana, puolueen varapuheenjohtajana ja ministerinä. Mietin, että jos ei tällä kokemuksella tässä tehtävässä pärjää, millä sitten."
10
ylioppilaslehti 16 # 10
natsi-suomi
ylioppilaslehti 16 # 10
11
Emme tunne häpeää emmekä historiaamme. Miksi yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa on edelleen niin vaikea puhua?
sanat maria manner ja ann-mari huhtanen kuvat vesa sammalisto
S
J
ota on Suomessa ylevä asia. Mutta eivät kaikki sodat. Myyttisessä talvisodassa sisukas ja pieni Suomen kansa taisteli urhoollisesti suurta hyökkääjää vastaan. Jatkosodasta samanlaista sankaritarinaa ei saa. Se oli sota, jonka aikana Suomessa oli 200 000 natsi-Saksan sotilasta ja jolloin Suomi yritti valloittaa ei ainoastaan Neuvostoliitolle menettämiään alueita, vaan paljon enemmän. Suomi luovutti tuhansia sotavankeja Saksaan tietäen, että heitä odotti kurja kohtalo. Yli tuhat suomalaista liittyi vapaaehtoisina WaffenSS-joukkoihin, ja Suomen Valtiollisen poliisin johtaja kirjoitti ihastuneen raportin vierailultaan Saksan keskitysleirillä. Turvallisuuspoliisit tekivät tiivistä yhteistyötä. Tutkimus on viime vuosina paljastanut kosolti uutta tietoa Suomen ja Saksan likeisistä suhteista. Aina kun joku tutkija kertoo uutta tietoa, syntyy hirveä metakka. Miksi yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa on yhä niin vaikea puhua? yväskylän yliopiston tutkijan Antero Holmilan mielestä keskustelua sodasta hallitsee liikaa Suomen itsenäisyys. Holmila julkaisi syksyllä kirjan Holokausti, joka on ensimmäinen kattava suomenkielinen teos juutalaisten kansanmurhasta. "Kun puhutaan niinkin isoista asioista kuin maamme itsenäisyys, millään muulla ei ole merkitystä. Kaikki muu on muka jonnin joutavaa höpinää, koska ainoa merkittävä asia on, että Saksan apu oli tärkeää ja Suomi pelastui. Miksi halkoa hiuksia natsi-Saksan rikoksista ja Suomen osallisuudesta niihin, kun itsenäisyys on tärkeintä", Holmila sanoo. Yleisen käsityksen mukaan Suomi ei voinut välttyä sodalta. Kun vaihtoehtoja sodalle ei tutkijoidenkaan mukaan juuri ollut, yksityiskohdat itsenäisyyden hinnasta koetaan kiusallisina. Myös tutkija Oula Silvennoisen mielestä Suomen ja natsi-Saksan yhteistyötä kaunistellaan julkisessa keskustelussa edelleen.
"Kollektiivinen muisti on valikoiva, kuten muissakin sodan käyneissä maissa. Joitain asioita, kuten Suomen vaikeaa tilannetta kahden suurvallan välissä, korostetaan. Ikävistä ylilyönneistä, kuten ihmisluovutuksista Saksaan, ei vieläkään haluta puhua", hän sanoo. Silvennoinen toi vuonna 2008 julkaistussa kirjassaan Salaiset aseveljet esiin, että Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyö oli ollut paljon luultua tiiviimpää. Suomessa toimi pahamaineinen Einsatzkommando-erikoisyksikkö. Kirja sai valtavasti huomiota ja sai aikaan kiivaan väittelyn siitä, oliko Suomi käynyt erillissotaa vai ei. "Keskustelu kiertyi välittömästi sen ympärille, oliko kyseessä erillissota vai ei. En ollut odottanut sitä", Silvennoinen sanoo.
keskenään, vaikka sodan päämäärät olivat erilaiset", aatehistorioitsija, professori Juha Sihvola sanoo. Vaikka tutkijat eivät enää juuri kiistele erillissodasta, poliitikoille asia on yhä kinkkinen. Vuonna 2005 Tarja Halonen kutsui puheessaan jatkosotaa erillissodaksi. Ylioppilaslehti kysyi tätä juttua varten pääministeri Mari Kiviniemeltä, oliko jatkosota erillissota vai oliko Suomi Saksan liittolainen. Vastaus oli kepulainen: "Mun mielestä tähän käy tyypillinen keskustalainen vastaus. Keskusta ei ole joko-tai -puolue vaan me ollaan sekä-että. Elementtejä löytyy molemmista", Kiviniemi sanoi.
Neuvostoliitto hyökkäsi jatkosodassa. Kuitenkin saksalaiset olivat hyökänneet Neuvostoliittoon Suomen ilmatilasta käsin, eivätkä syyttömiä olleet suomalaisetkaan. Operaatio Barbarossaa varten suomalaiset muun muassa miinoittivat saksalaisten kanssa eteläisen Suomenlahden Viron edustalla ja katkaisivat Murmanskin radan.
"
T
N
M
ykyisin tutkijat ovat pitkälti hylänneet teesin erillissodasta. Kun Helsingin Sanomat kysyi asiaa vuonna 2008 historian professoreilta, 28 vastaajasta 16 ei kannattanut sitä. Kuuden mielestä kyseessä oli erillissota, loput eivät ottaneet kantaa. Historiantutkija Ohto Manninen kuuluu heihin, joiden mielestä erillissota-termi on yhä käyttökelpoinen. Hän katsoo, että Suomi oli Saksan liittolainen vain parin kuukauden ajan kesällä 1944, kun Ryti-Ribbentrop -sopimus oli voimassa. Manninen ei myöskään jaa käsitystä, että Saksa-yhteistyöstä olisi nykyisin vaikea puhua. "Erillissota-termin halveksunnan taustalla on ajatus, että jos yhdessä soditaan, sota ei voi olla erillistä. Mutta Suomella oli sodassa omat päämäärät, joiden yhteydessä Suomen valtiojohto valmistautui Neuvostoliiton hajoamiseen", Manninen sanoo. Sodan aikana ja varsinkin natsiSaksan hävittyä erillissota-termi oli epäilemättä hyödyllinen. Nykyisin se tuntuu termikikkailulta. Vähän niin kuin sanoisi, että kyllä tässä on aviopari, mutta katsos kun Matti tahtoo lapsia ja Pirkko tahtoo pitää hauskaa, niin ei se oikeastaan ole avioliitto ollenkaan. "Yhteistyötä sodan aikana oli järkevää kutsua liittolaisuudeksi eikä erillissodaksi, ihan samalla tavalla kuin länsivallat olivat liittoutuneita
itä sitten nykyopiskelijat ajattelevat jatkosodasta? Kysyimme sitä 240:ltä Helsingin yliopiston opiskelijalta. Vastaajista 36 prosenttia piti jatkosotaa erillissotana. Samaten 36 prosenttia luuli, että Suomi ei luovuttanut juutalaisia Saksaan. Kahdeksan prosenttia sanoi, ettei Suomi tehnyt lainkaan yhteistyötä Saksan kanssa. Toisaalta moni vastaus oli epäjohdonmukainen: saatettiin vastata, että Suomi oli Saksan liittolainen, mutta pitää silti jatkosotaa erillissotana. 55 prosenttia katsoi, että
oisaalta ei ole mikään ihme, jos opiskelijoiden sotahistorian tuntemuksessa on aukkoja. Eri kustantajien peruskoulun ja lukion historiankirjat kertovat Suomen ja Saksan yhteistyöstä vähän ja vaihtelevasti. Ylioppilaslehti tarkasteli yhteensä kuusi yläkoulun historiankirjaa ja viisi lukiossa käytettävää kirjasarjaa. Erillissota-termiin ei kirjoissa oteta suoraan kantaa. Kolme viidestä lukion historian kirjasta, WSOY:n Eepos, Editan Aikakirja ja Otavan Lukion horisontti, tuovat esiin osapuolten erilaiset näkemykset sodan aikana, mutta sivuuttavat erillissota-termiin myöhemmin kohdistetun kritiikin. Kriittisimmin Suomen puolueettomuudesta ja erillissota-puheista kerrotaan Otavan Forumissa. Se kertoo, että tuolloin Suomen intresseissä oli korostaa, ettei sitovaa liittosopimusta ole.
Suuren kansallisen kertomuksen kannalta on ongelmallista sanoa, että sotamme ovat olleet periferisiä kahakoita isommissa sodissa. Mutta sitähän ne olivat.
"Sellaista tosin ei ollut, kuten ei millään muullakaan Saksan rinnalla sotineella maalla. Saksa ei halunnut solmia liittosopimuksia, koska liittolaisten mielipiteitä olisi jouduttu huomioimaan sodankäynnissä", kirjassa sanotaan. Kaikissa viidessä lukion kirjassa on kartat, joihin on merkitty Saksan liittolaiset ja sodassa sitä vastaan olevat maat. Neljässä viidestä Suomi on merkitty Saksan liittolaiseksi. Viides kartta kuvaa tilannetta ennen
12
ylioppilaslehti 16 # 10
"
Miksi meillä yhä halutaan vaalia käsitystä suoraselkäisestä Suomen kansasta, joka kävi omia rehtejä pikku sotiaan samaan aikaan kun koko muu Eurooppa taisteli maailmansodassa?
Lukion kirjoista kolme kertoo, että Suomi luovutti natsi-Saksaan juutalaisia. Otavan Lukion horisontti ja Editan Aikakirja eivät mainitse asiaa. Peruskoulun kirjoista vain Tammen Kaleidoskooppi kirjoittaa asiasta. Missään kirjoista ei kerrota siitä, että Suomi monien muiden Euroopan maiden tavoin kiristi pakolaispolitiikkaansa Saksasta pakenevien juutalaisten vuoksi. Eikä liioin siitä, että WaffenSS-joukkoihin liittyi yli tuhat suomalaista vapaaehtoista. Oppikirjan tekijöillä on tietysti vähän tilaa ja paljon monimutkaisia asioita kerrottavana. Kaikkea ei voi sanoa, koska silloin tulevaisuuden toivot eivät muistaisi lukemastaan mitään. Oppikirjoissa kuitenkin heijastuu se, miten liittolaisuutta natsi-Saksan kanssa Suomessa jäsennetään. atkosodan alusta tulee ensi vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Miksi natsiyhteistyöstä on näin pitkän ajan jälkeen vaikea puhua? Miksi meillä yhä halutaan vaalia käsitystä suoraselkäisestä Suomen kansasta, joka kävi omia rehtejä pikku sotiaan samaan aikaan kun koko muu Eurooppa taisteli maailmansodassa? Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinanderin mukaan julkisessa keskustelussa näkyy edelleen Neuvostoliiton uhka.
kesäkuuta 1941 ja operaatio Barbarossaa. Osa oppikirjoista kertoo niukasti myös jatkosotaa edeltäneistä tapahtumista. Lukion kirjoista WSOY:n Eepos jättää kokonaan kertomatta sen, että Suomi osallistui salaisiin neuvotteluihin, joissa sovittiin Saksan hyökkäämisestä Neuvostoliittoon. Peruskoulun kirjoista kaksi, Tammen Kaleidoskooppi ja Otavan Horisontti eivät mainitse asiaa.
J
"Meillä vaikuttaa vieläkin kylmän sodan varovaisuus. Silloin ei haluttu antaa äärivasemmistolle ja Neuvostoliitolle argumentteja, joilla olisi voitu tuomita Suomen teot ja sanoa raadollisesti, että sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ei puhuttu totta", hän sanoo. Suomalaista historiankirjoitusta on leimannut myös kansallismielisyys. "Suuren kansallisen kertomuksen kannalta on ongelmallista sanoa, että sotamme ovat olleet periferisiä kahakoita isommissa sodissa. Mutta sitähän ne olivat." Antero Holmilan mielestä suomalaisten on vaikea myöntää, että Suomi on itsenäinen osittain juuri natsien ansiosta. "Kyllä Suomi on natsi-Saksalle jossain määrin velkaa itsenäisyyden. On ihan kiistämätön tosiseikka, että Saksan apu sotavuosina oli Suomelle niin merkittävä, että ilman sitä apua Suomen olisi ollut vaikea pysyä itsenäisenä."
E
nnen muuta sotahistorian ruodintaa vaikeuttaa nykyisin kuitenkin holokausti. Meinanderin mukaan tutkimuksessa puhutaan toisinaan holocaustificationilmiöstä, jossa keskustelua toisesta maailmansodasta hallitsee juutalaisten joukkomurha.
"Populaarikeskustelussa liittolaisuuden myöntäminen natsi-Saksaan tulkitaan useimmiten niin, että Suomi on osa holokaustia", Meinander sanoo. Se ei ole kiva ajatus. Oliko Suomi siis osasyyllinen natsi-Saksan hirmutekoihin vai ei? Tutkijoiden näkökulmat eroavat. Ohto Mannisen mielestä kysymys kuuluu, kuinka Suomi onnistui pyrkimyksessään pysytellä irti saksalaisten julmuuksista. "On kyse siitä, miten hyvin Suomi onnistui pysymään erossa holokaustista. On muutamia pieniä esimerkkejä, joissa ei onnistunut, mutta juutalaiskysymyksessä Suomi onnistui melkein puhtain paperein. Suomen hallitus ei myöskään omaksunut Saksan päämäärää neuvostokomissaarien tuhoamisesta, vaan päinvastoin puolusti omia kommunistejaan Lapissa saksalaisilta." Holokaustia tutkineen Antero Holmilan mielestä taas Suomella oli oma, joskin pieni, roolinsa saksalaisten tuhoamis- ja rotusodassa, jonka yksi osa holokausti oli. "Kun saksalaiset miehittivät alueita Neuvostoliitosta, 2027 miljoonaa neuvostokansalaista kuoli joko murhien tai väkivallan kautta tai nälkään ja tauteihin. Suomalaiset SSjoukot toimivat sen valtavan miehityskoneiston osana, joka loi kaiken
tämän. Sen miehityskoneiston kanssa Suomi oli liitossa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, ja sitä meillä on nihkeästi haluttu tunnustaa." Holmilan mielestä sitä, että Suomi luovutti Saksaan virallisesti vain kahdeksan juutalaispakolaista, käytetään tavallaan myös todistamaan Suomen puhtoisuutta. Suomen kansalaisia ei luovutettu yhtään. Tuhansien luovutettujen sotavankien joukossa kuitenkin oli juutalaisia ja kommunisteja, kuten Elina Sana toi esiin Tieto-Finlandialla palkitussa teoksessaan Luovutetut (2003). Historian irvokkuutta on, että myös Suomen juutalaiset joutuivat sotimaan rintamalla natsi-Saksan puolella.
H
olmilasta Suomessa on tutkittu liian vähän esimerkiksi Valtiollisen poliisin antisemitismiä. Luovutuksista päättänyt Valpon johtaja Arno Anthonin tiedetään antisemitistiksi, mutta siitä, miten yleistä se Valpossa oli, ei ole tehty selkoa. "Esimerkiksi Ruotsissa ulkoministeriön juutalaisvastaisuutta on selvitetty paljon enemmän", Holmila sanoi. Varsinainen antisemitismi oli Suomessa 1930-luvulla harvinaista, mutta Saksaa ja kansallissosialismia ihailtiin yleisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professoreista moni oli
suuri kampuskysely
Opiskelijoiden historiantuntemuksessa aukkoja.
Alle kaksi kolmasosaa opiskelijoista tietää juutalaisten luovuttamisesta. Erillissota-termi elää yhtä vahvasti.
suomen sotahistoria ei ole yliopisto-opiskelijoilla täysin hanskassa. Edelleenkin moni on sitä mieltä, että jatkosota oli erillissotaa eikä Suomi luovuttanut yhtään juutalaista Saksaan. Huonoimmin jatkosotaan liittyvät asiat ovat hallussa 1822 -vuotiailla ja naisilla. Tämä selviää Ylioppilaslehden tekemästä kyselystä, johon vastasi lähes 250 opiskelijaa eri tiedekunnista. Sillä haluttiin selvittää opiskelijoiden näkemyksiä jatkosodasta sekä Suomen ja Saksan yhteistyöstä. Vastanneista suurin osa oli 1827-vuotiaita, ja 60 prosenttia oli naisia. lähes 40 prosenttia ei tiennyt, että Suomi luovutti juutalaisia Saksaan jatkosodan aikana. Vajaa 40 prosenttia vastanneista katsoi, että Suomi oli erillissodassa Venäjän kanssa. Naisista yli 40 prosenttia oli tätä mieltä, miehistä vain 20 prosenttia. Erillissota-selityksestä ja ajopuuteoriasta on historiantutkimuksessa jo pitkälti luovuttu. Monien tutkijoiden mukaan Suomen selitykset puolueettomuudesta ja vetäytyminen erillissota-termin taakse olivat politiikkaa, jonka tarkoitus oli vähätellä ja kaunistella omaa osuutta toisen maailmansodan tapahtumiin sekä yrittää säilyttää kasvot länsivaltojen edessä Saksan koettua tappion. Vaikka ikäryhmittäin vastauksissa ei ollutkaan suuria vaihteluita, 1822 -vuotiaat pärjäsivät heikoimmin. He nimesivät jatkosodan erillissodaksi muita ikäryhmiä useammin. He myös tiesivät huomattavasti 2327-vuotiaita harvemmin juutalaisten luovuttamisesta. kampuskysely osoittaa, että nykyopiskelijoille Suomen ja Saksan liittolaisuus ole enää herkkä paikka. Suomen johtohan korosti jatkosodan sytyttyä sitä, että Suomi oli ainoastaan "aseveli" tai "kanssasotija", eikä liitossa Saksan kanssa. Hieman alle 60 prosentin mielestä jatkosodan aikana Suomi oli Saksan liittolainen, kun taas noin 30 prosenttia vastasi Suomen ainoastaan sotineen Saksan rinnalla. Lähes kymmenen prosentin mielestä Suomi ei tehnyt lainkaan yhteistyötä Saksan kanssa. Eniten tyhjiä vastauksia tuli kysyttäessä sitä, kuka hyökkäsi ensimmäisenä jatkosodassa. Yli puolet osoittaa entisen Neuvostoliiton suuntaan. Joka kymmenes ruksasi "joku muu" -kohdan. Näistä lähes jokaisessa luki "Saksa" tai "Saksa ja Suomi". parhaiten historiamme tuntevat valtiotieteilijät ja heikoimmin kasvatustieteilijät. Tässä tarkastelussa ulkopuolelle tosin jäivät maatalous- ja metsätieteilijät, farmasian opiskelijat, eläinlääkisläiset, Svenska social- och kommunalhögskolanin opiskelijat ja bio- ja ympäristötieteilijät. Heidän määränsä kyselyssä jäi liian pieneksi, jotta tulokset olisivat olleet vertailussa luotettavia. Näin kysely tehtiin Ylioppilaslehden kysely tehtiin kaikilla neljällä kampuksella: keskustassa, Meilahdessa, Viikissä ja Kumpulassa. Opiskelijoiden täytettäväksi annettiin neljä kysymystä sisältävä lomake, joka tuli täyttää paikan päällä. Nettiä ei saanut käyttää apuna. Lopullinen otos on 240. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä.
Vuosina 19411944 Suomi
100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0%
7 25 68
6 36
5 32 63
3 27
16 37
16 36
8 42
· · ·
a) oli Saksan liittolainen b) soti Saksan rinnalla c) ei tehnyt yhteistyötä Saksan kanssa
8% 33 % 59 %
70 47 48 50
58
teol
36 64
kaikki vastaajat
tiedekunnittain
100 %
Luovuttiko Suomi juutalaisia jatkosodan aikana Saksaan?
80 % 60 % 40 % 20 %
26 74
21 79
31 69
30 70
53
· ·
a) kyllä b) ei
36 % 64 %
47
0% teol
60 40 31
kaikki vastaajat
tiedekunnittain
Jatkosota oli
100 % 80 % 60 % 40 % 20 %
· ·
50
78
63
67
56
a) erillissotaa Neuvostoliiton kanssa b) osa toisen maailmansodan tapahtumia
50 37 22 33
44
teol
25 50 25
64 %
kaikki vastaajat
tiedekunnittain
· · ·
Jatkosodassa ensimmäisenä hyökkäsi
a) Suomi b) Neuvostoliitto c) Joku muu
10 % 34 % 56 %
100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0%
0 71
12 58
13 48
6 58
11 45
29
30
39
36
44 24
teol
kaikki vastaajat
tiedekunnittain
mat-lu
oik
valt
hum
lääk
kasv
mat-lu
12 64
oik
valt
hum
lääk
kasv
36 %
0%
mat-lu
69
lääk
hum
kasv
oik
valt
mat-lu
52 48
oik
valt
hum
lääk
kasv
ylioppilaslehti 16 # 10
13
saksalaismielinen. Ylioppilaslehti julkaisi vuonna 1937 Saksa-numeron, jossa ihaillaan kansalaissosialismia ja ylistetään Hitleriä. "Juutalaiskysymys nähtiin ikään kuin saksalaisten ylilyöntinä ja sisäpoliittisena asiana", Holmila sanoo. Toisaalta Suomessa yleinen mielipide tuomitsi juutalaispakolaisten luovutuksen, ja kenties juuri sen vuoksi useammilta luovutuksilta vältyttiin. Holmilasta tutkimuksessa on silti turhan usein oletettu, että suomalaiset ovat syyttömiä. "Suomessa on otettu lähtökohdaksi, että Waffen-SS-joukkoihin lähteneet vapaaehtoiset eivät nähneet natsien julmuuksia, koska siitä ei ole olemassa arkistolähteitä. Oletuksena on suomalaisten viattomuus. Esimerkiksi Tanskassa taas on lähdetty siitä, että todennäköisesti vapaaehtoiset näkivät ja moni osallistuikin väkivallan tekoihin. Asetelma on meillä ylösalaisin verrattuna siihen, mitä se on muualla maailmassa." Holmila ei hyväksy väitettä, että tutkijat yrittäisivät väkisin tuoda holokaustia Suomen menneisyyteen. "Kyse on oman menneisyyden ymmärtämisestä, eikä mistään itseruoskinnasta."
P
rofessori Juha Sihvola arvelee, että vaaditaan vielä ainakin yksi sukupolvi, että
jatkosota lakkaisi olemasta niin herkkä asia. "Sisällissodan osalta aletaan olla siinä vaiheessa, että siitä voi puhua neutraalisti. Viimeinenkin punakaartilainen kuoli pari vuotta sitten." Tutkimusta sodan ikävistä asioista tehdään nykyään joka tapauksessa paljon. Tällä hetkellä Suomen akatemia rahoittaa tutkimusprojektia jatkosodan aikaisista ihmisluovutuksista. Ehkä niin talvi- kuin jatkosodastakin voidaan jonain päivänä puhua kriittiseen sävyyn. Ikävyyksien tutkiminen on herättänyt myös närkästystä. Oula Silvennoisen Salaiset aseveljet -teosta kiiteltiin akateemisissa piireissä, mutta kansalaisilta tuli myös jyrkkää palautetta. Osa koki, että sotaveteraanien kunniaa loukattiin. Hämmentävää kyllä, kielteistä palautetta antaneet ovat kuuluneet yleensä veteraanien jälkeen syntyneeseen suurten ikäluokkien sukupolveen. Veteraanit itse eivät teoksesta loukkaantuneet. Päinvastoin. "Yhdeltäkään veteraanilta en ole saanut muuta kuin myönteistä palautetta. Heitä seuraavan sukupolven suhde sotaan tuntuu olevan vaikeampi. He katsovat asiakseen puolustaa veteraanien kunniaa. Sodan kokeneet eivät ole tutkimusta arvostelleet. He tietävät, millaista silloin oli."
MEILTÄ KAIKKI OPISKELUUN!
KURSSIKIRJAT, SANAKIRJAT, OPPAAT JA MUUT TÄRKEÄT KIRJAT AINA EDULLISIN OPISKELIJAHINNOIN.
yliopistokirjakauppa.fi
HELSINKI Porthania Yliopistonkatu 3
Uutta! Porthaniassa nyt myös lukiokirjat.
ESPOO Teknillinen Korkeakoulu Otakaari 11
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI ESITTÄÄ
KAPSÄKIN KULMASSA VUODENVAIHTEESSA
Fetissikabaree
to 2.12. klo 19, pe 3.12. klo 19 LM, la 4.12. klo 19 · LIPUT 24/18
Frank Zappa tribute
70th birthday double extravaganza
ti 21.12.2010 · klo 19 Ensemble Ambrosius · klo 21 Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast LIPUT 18 tai yhteislippu molempiin konsertteihin 32
Parasta ennen lauluja suoraan Suomesta
su 5.12. klo 15 · LIPUT 24/18
Kabaree Berlin
ke 5.1. klo 19, to 6.1. klo 16, pe 7.1. klo 19, la 8.1. klo 19 · LIPUT 24/18
Musiikkiteatteri Kapsäkin perinteinen itsenäisyysjuhla
ma 6.12. klo 15 · Taina Westin juhlapuhe · Parasta ennen -juhlanäytös s · yhteislaulutuokio Anna-Mari Kähärän johdolla · Ehdit vielä katsomaan linnan juhlat LIPUT 30/24 sisältää lasillisen kuohuviiniä
Kiipparit tiernapoikina
to 9.12. klo 19, pe 10.12. klo 19 la 11.12. klo 19 LIPUT 24/18
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI
·
LIPUT lippu.fi tai p. 0600 900 900 (1,75/min.+pvm) tai tuntia ennen ovelta.
HÄMEENTIE 68
·
WWW.KAPSAKKI.FI
·
INFO@KAPSAKKI.FI
·
(09) 260 0907
14
ylioppilaslehti 16 # 10 Yhteiskunta
Mikko Rautalahti
miks teidan pitaa olla tommosia?
Sitä saa mitä tilaa
Labralihaa
Kymmenen vuoden kuluttua einespitsan kinkku saattaa olla peräisin petrimaljasta.
alun perin keinolihaa alettiin kehitellä, koska astronauteille tarvittiin evästä pitkiä avaruuslentoja varten. Keinolihan valmistamista elintarviketeollisuuden tarpeisiin alettiin tutkia 1990-luvun lopussa, ja ensimmäinen syömäkelpoinen pieni klöntti saatiin aikaan vuonna 2000. Kasvatetut solut olivat peräisin kultakalasta. Viime vuonna hollantilaiset tutkijat onnistuivat kasvattamaan laboratorio-oloissa yli sadan gramman lihapalan, josta riittäisi ateriaksi. Keinolihan valmistus alkaa samalla tavalla kuin tavallisen lihan matka lautaselle: otetaan porsas. Keinolihan tapauksessa eläintä ei kuitenkaan vahingoiteta, vaan siitä eristetään kantasoluja. Ne pannaan steriiliin bioreaktoriin, ja niitä ruokitaan ravintoliuoksella - suunnilleen samalla tavalla kuin lääketieteen soluviljelyssä. Odotellaan pari viikkoa ja keinoliha on valmista, joskaan ei vielä hyvää. Petrimaljassa viljelty lihankorvike on nyt pehmeää ja vetistä, sillä siitä puuttuu lihaksen rakenne. Tämä on kinkkinen vaihe miten saada keinolihan lihas-, rasva- ja sidekudossolut muotoutumaan oikean lihaskudoksen kaltaiseksi? Porsaan lihassolut kasvavat, kun porsas käyttää lihaksiaan. Tutkijat yrittävät saada keinolihan solut kasvamaan ja muotoutumaan fyysisten ärsykkeiden avulla, esimerkiksi johtamalla niihin sähköä. Vähän kuin solutason Abtronic-lihastreeni. Tekopihviä odotellaan vielä pitkään, sillä pihvin rakenteen imitoimiseen tarvitaan paljon eriytyneitä soluja, pitkiä verisuonia ja lihassyitä. Ensimmäinen myyntiin tuleva keinoliha muistuttaakin todennäköisesti massaa, jota käytetään esimerkiksi kananugeteissa. toistaiseksi keinolihan valmistuskustannukset ovat päätähuimaavat. Joidenkin arvioiden mukaan ensimmäisen laboratoriossa tuotetun neljänneskilon hinnaksi tuli noin miljoona dollaria. Kun teollinen tuotanto alkaa, keinolihan hinta laskee. Eläin on kallis: se tarvitsee tilaa, lämpöä, ruokaa ja hoitoa. Laboratorio-oloissa liha kasvaa nopeammin ja halvemmalla. Ensimmäisenä keinoliha korvannee tavallisen lihan eineksissä. Niissä hinta ratkaisee ja annoksissa käytetty liha on jo nyt usein rakenteeltaan tunnistamatonta. Keinolihaa tutkitaan ainakin kymmenessä yliopistossa ympäri maailmaa. Lähin tutkimuskeskus löytyy Norjasta, pisimmällä ollaan Yhdysvalloissa ja Hollannissa. Eläinoikeusyhdistys PETA on luvannut miljoona dollaria sille, joka vuoteen 2012 mennessä kehittää hinnaltaan kilpailukykyisen keinolihan, jota ei voi erottaa oikeasta. Palkinto jää luultavasti jakamatta. Toissa vuonna Norjassa kokoontunut keinolihan tutkijoiden kokous In Vitro Meat Consortium Symposium arveli, että teolliseen tuotantoon päästään 510 vuoden sisällä. YK arvioi, että 18 prosenttia kasvihuonekaasuista tulee karjataloudesta ja uskoo lihatuotannon kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Tuotannon ympäristövaikutukset kuten metaanipäästöt alkavat käydä kestämättömiksi, mutta ihmiskunta tuskin on valmis luopumaan lihasta kokonaan. Keinoliha saattaisi ratkaista lihateollisuuden ympäristöongelmat sekä tarjota edullisen eläinproteiinin lähteen koko maailman elintarviketeollisuudelle. Mutta mitä vegaanit sanovat keinolihasta? Labralihaan ei oikeiden elikkojen tapaan ole pumpattu hormoneja ja antibiootteja, ja lihasta on laboratorio-oloissa mahdollista tehdä terveellisempää esimerkiksi lisäämällä hyvien rasvojen osuutta. Terveydellisistä syistä kasvissyöjiksi ryhtyneet tuskin silti vaihtavat ruokavaliotaan. Eettisistä syistä kasvissyöjiksi ryhtyneille keinoliha lienee ok, arvioi Piitu Viittanen Vegaaniliitosta. "Keinoliha vähentää eläinten massatuotantoa ja säästää miljoonia eläimiä kärsimyksiltä. Jos eläin ei kärsi, eettistä ongelmaa ei ole. Itse maistaisin, mutta luultavasti jatkaisin kasvispainotteisella ruokavaliolla. Se on tottumiskysymys." maria pettersson Artikkelia varten on haastateltu ympäristöpolitiikan tutkijatohtoria Markus Vinnaria.
E
n tiedä teistä, mutta itse suhtaudun sen verran skeptisesti kanssaihmisiini, etten luota heidän kykyynsä tehdä fiksuja ja järkipohjaisia valintoja moraalisesti kestävistä päätöksistä puhumattakaan. Niinpä ajatus siitä, että demokratia on paras mahdollinen valtiomuoto, tuntuu usein vaikealta niellä. Ei niin, että minulla olisi tarjota mitään parempaakaan. On vain vaikea olla ahdistumatta, kun päättäjämme ovat usein suunnilleen yhtä valistuneita kuin äänestäjänsäkin. räikein esimerkki on edesmennyt Tony Halme, joka päätyi kansanedustajaksi, koska erityisesti Itä-Helsingissä tykättiin hänen sofistikoituneesta maailmankuvastaan. Se, ettei hänellä ollut aiempaa poliittista kokemusta, koulutusta tai mitään muutakaan piirrettä, joka antaisi syytä uskoa hänen soveltuvan kansanedustajan tehtäviin, ei ollut mikään este. Se, että Halme oli Äijä, jonka perslistoon oli tatuoitu "exit only", riitti masentavan pitkälle. Kuten kaikki tietävät, varsinainen kansanedustaminen jäi kuitenkin vähäiseksi. Oliko joku oikeasti yllättynyt? Kaiken järjen mukaan ei, mutta 16 390 ihmisen mielestä oli silti hyvä idea äänestää Halmetta. Se on vaikuttava äänivyöry, joka kertoo jotain sekä Halmeen vaalikampanjan tehokkuudesta että siitä, miten leveä kuilu on äänestyspäätösten ja varsinaisen valtakunnan asioista päättämisen välillä.
"
kaikkein vinkeimpiä äänestettäviä ovat yhden asian huru-ukot. Nämä ilopillerit tyypillisesti vaativat suureen ääneen esimerkiksi markan palauttamista, jokaisen maahanmuuttajan karkoittamista, kaikkien ydinvoimaloiden sulkemista tai jotain muuta läpeensä realistista asiaa. Äänestäjää ei haittaa yhtään, että ehdokas julistaa suureen ääneen ajavansa vain yhtä asiaa, vaikka sitä yhtä sydämen valittua käsitellään eduskunnassa ehkä kahtena päivänä vuodessa. Joka keskusteluun karautetaan silti aina yhdellä ja samalla keppihevosella. Tunnelinäkö on kätevä keksintö. Tyypillisesti nämä sankarit tietenkin vaikuttavat hölmöissä pikkupuolueissa ja alkavat jo perustamiskokouksessaan kränätä armottomasti toistensa kanssa. Useimmiten paras tunniste on jo puolueen nimi. (Miten olisi Aitosuomalaiset? Tai Riippumattomat kansallissankarit?) Tällä sektorilla on kunnostautunut esimerkiksi Nummi-Pusulan kunnanvaltuutettu Heikki Parviainen, joka vaikutti aikoinaan perussuomalaisissa. Sieltä hän hän kuitenkin poistui itsenäisyyspuolueen riveihin, joista hän poistui kesällä ovet paukkuen. Tapaukseen liittyi uutisoinnin mukaan muun muassa kolhittu peräkärry ja kahvipannu, johon joku kusi. Valtapuolueet, ottakaa oppia! Parviainen on taas otsikoissa, koska sai juuri sakkoja: käräjäoikeuden mukaan hän ajoi moottoripyörällä tahallaan 13-vuotiaan pojan päälle ja löi tätä sen jälkeen. Ilmeisesti syynä tähän kaikin puolin kohtuulliseen kuritukseen oli se, että jannu kehtasi huomauttaa Parviaiselle, ettei motskarilla sovi päristellä pyörätiellä. ja tämänkaltaisia tyyppejä me sitten äänestelemme vuodesta toiseen, vaikka tyhmänkin luulisi tajuavan jo etukäteen, ettei siitä seuraa mitään hyvää. Tässä yhteydessä voidaan oikeastaan mainita myös erilaiset julkkikset tiedättehän, nämä markku uuspaavalniemet ja muut vastaavat, joiden suosio ei piile siinä, että he olisivat erityisen mielenkiintoisia, taitavia tai lupaavia poliitikkoja. Sellainen erikoistuminen ei ole tarpeen, sillä telkkaristahan ollaan ihan selvästi nähty, että ne osaavat punnertaa tai tehdä jotain muuta yhteiskunnallisesti hurjan hyödyllistä. Ehdokkaita itseään on vähän vaikea syyttää puolueiden laskelmoidusta populismista, mutta äänestäjien ennalta-arvattavuus näissä tapauksissa masentaa. Entä jos ensi kevään eduskuntavaaleissa yritettäisiin vähän kovemmin?
Kaikkein vinkeimpiä äänestettäviä ovat yhden asian huru-ukot.
"
Tulevaisuuden liha kasvaa laboratoriossa. Eläinten soluista kasvatetusta lihasta odotetaan ratkaisua ympäristöongelmiin, eläinoikeuskysymyksiin ja ruoan hintaan.
ylioppilaslehti 16 # 10 Yhteiskunta
15
kierretään vain koron käsite: sisältyyhän myyntihintaan korotus. pitäisikö tällainen pankki tai rahasto saada myös Suomeen? Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse sanoo, ettei islamilaisen pankkijärjestelmän saaminen Suomeen ole listalla ensimmäisenä, vaikka sen puuttuminen pitkittääkin muslimien kotoutumista. "Muslimiyhteisö on vielä pieni ja vasta järjestäytymässä, joten ensin on saatava perusasiat kuntoon." Kysymys tulee hänen mukaansa ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun islaminuskoisten elinkeinonharjoittajien määrä kasvaa. "Muutamat islamilaiset yhdyskunnat ovat jo kyselleet pankeilta, kiinnostaisiko tällainen bisnes." lasketaanpa. Tällä hetkellä Suomessa asuu yli 35 000 muslimia. Ararsen arvion mukaan heistä noin kaksi kolmasosaa noudattaa shariaa laina-asioissa. Jos heistä edes kolmannes tarvitsisi lainaa, se tekisi vajaat 8 000 potentiaalista asiakasta. Pankit, kiinnostaako? Toistaiseksi asia ei ole ajankohtainen, vastataan niin Sampo Pankista, Nordeasta kuin OP-Pohjolastakin. "On tullut joitakin kyselyitä", sanoo Nordean rahoitus- ja tilituotteiden kehityksestä vastaava johtaja Tom Miller. "Islamilaisten lainatuotteiden ja rahastojen vaatima tuotekehityspanos on vielä liian suuri. Seuraamme kuitenkin markkinoita ja väestökehitystä tarkkaan, ja jos tämän tyyppisille tuotteille ja palveluille on riittävästi kysyntää, tuomme palvelun asiakkaillemme", sanoo Sampo Pankin liiketoiminnan suunnittelusta vastaava johtaja Jyrki Suokas. Toisin sanoen kohderyhmän koko ratkaisee. "Vaikka joku noudattaa shariaa, ei hän välttämättä tahdo lainaa", Milnut länsimaisia pankkeja ja sijoitusler sanoo. markkinoita ottamaan oppia Millerin pohdinta saa pontta Moislamilaisten pankkien säännöistä. hamed Ahmedilta. Korotonta lainaa tai ei, hän haluaa miten islamilainen pankki sitten välttää velkaantumista kaikessa. toimii? "Islam kieltää koronoton, mutta ei Kun länsimaisen pankkilainaa. Se on silti asia, jota toiminnan mukaan asiatulee välttää. Islamissa kas lainaa rahaa hanei haluta, että ihmikintaa varten ja nen kuolee velkaanmaksaa sitä takaituneena, tai että islamissa ei haluta, sin tietyn koron elämä menee velettä ihminen kuolee kera, astuu islamikojen vuoksi sevelkaantuneena, tai laisessa pankkijärkaisin." että elämä menee jestelmässä etusiJos jossain vaivelkojen vuoksi jalle tavara. Ostaja heessa tulisi tarve sekaisin. neuvottelee pankkinasunnonostoon, se sa kanssa sopimuksen, tulisi tehdä käteisellä jonka jälkeen pankki ostaa hätai sitten vähintään sharianen haluamansa tuotteen ja myy sen lain ja Koraanin opit tuntevan pankin edelleen voitolla ostajalle osamaksukanssa asioiden. erissä. Pankilla ei ole oikeutta vaatia ann-mari huhtanen lisämaksusuorituksia, jos maksu on myöhässä. Toisin sanoen pankki ja Lähteet: Islamic Finance Special Reasiakas jakavat riskin. Gharar-säänport (Financial Times 19.6.2008), Isnön mukaan pankki ei alun perinlamic Finance and Global Financial Stability 2010 (Islamic finance service kään saa lähteä riskialttiiseen ja epävarmaan bisnekseen. Tällä tavalla board -raportti huhtikuussa 2010), poistuu ajatus rahan tekemisestä raIslamilainen pankkitoiminta Malesihalla, mikä on sharia-lain mukaan assa (Ulkoasianministeriön raportti kielletty. Kritisoijien mukaan tällä 20.6.2007)
tero koskela
Korkoa karttaen
"tänään kävin Prismassa ja olisin jaan Visa Electronit, eikä perheen halunnut avata S-tilin ja hankkia Shankintoja tehdä kulutusluotoilla. etukortin. Siihen liittyi kuitenkin joVakuutustakaan heillä ei ole. Omistain vuosikorkoja, joten siihen se sittusasunto ja auto siintävät vuositen jäi." kymmenten päässä. Mohammed Ahmed, 25, elää ta"Pikkuasioitakin, kuten etukortvallista perhe-elämää. Hän ja hänen tien hankkimista, pitää miettiä", Ahvaimonsa asuvat vuokrakolmiossa med kertoo. Mutta ei se häntä haitEspoon Matinkylässä ja matkustavat taa, ei ainakaan vielä. töihin julkisilla kulkuvälineillä. Perisuomalaisella perheellä kymmenesislamilainen pankkitoiminta on sä vuodessa seuraisivat omistusmaailmalla hurjaa vauhtia kasvava asunto, auto ja lainat päälle. Mutta ei bisnes. Islamilaisia pankkeja ja sijoiheidän kohdallaan. tusrahastoja löytyy jo useista länsiAhmed perheineen elää maista, esimerkiksi YhdysKoraaniin pohjautuvan valloista ja Britanniasta. sharia-lain mukaan, Ranskassa, Saksassa joka kieltää koronoja Japanissa valmiston. Koraanin mutellaan sharia-laislamilaiset pankit ja kaan rahaa ei saa kia noudattavan rahastot selvisivät tehdä rahalla. Ne, pankkitoiminnan finanssikriisistä jotka keräävät vaaloittamista. Shalänsimaisia rallisuutta muista riaan perustuvia kilpailijoitaan välittämättä, joutupankkipalveluita paremmin. vat hutamaan, joka on tarjoavat monet suupahin seitsemästä helveret kansainväliset pantistä. kit, kuten UBS, Citibank, Länsimaiseen pankkitoimintaan ANZ ja HSBC. Lähin sharia-rahasto korko kuuluu kuitenkin olennaiseslöytyy Ruotsista. ti. Siksi Ahmedilla ja hänen vaimolIslamilaisen pankkitoiminnan laan on pankki- ja luottokortin sikasvu on ollut nopeaa. Toistaiseksi islamilaisten finanssipalvelujen osuus koko maailman rahoitusmarkkinoista on vain prosentti, mutta niiden arvo on kasvanut yli 20 prosenttia vuodesta 2000. Vuonna 2007 islamilaisen rahoitusjärjestelmän arvo oli 473 miljardia euroa, ja vuoteen 2012 mennessä sen arvioidaan kasvavan 1146 miljardiin euroon. kiinnostusta islamilaiseen pankkitoimintaan on lisännyt se, että islamilaiset pankit ja rahastot selvisivät finanssikriisistä selvästi länsimaisia kilpailijoitaan paremmin. Samaan aikaan kun Sveitsin suurin pankki UBS teki yli kymmenen miljardin tappiot ja irtisanoi tuhansia työntekijöitään, jatkoi sen vuonna 2002 perustettu islamilainen pankki kasvuaan koko kriisin ajan. Sharia-lain mukaiset pankkipalvelut esimerkiksi Lontoossa ja Kuala Lumpurissa kiinnostavat muitakin kuin muslimeja. Islamilaisia pankkeja on kiitelty järjestelmäksi, joka ottaa ihmisen huomioon, eikä vain riistä. Joidenkin silmissä se näyttäytyy tavallisia pankkipalveluita eettisempänä, siinä määrin kun bisnestä voi eettiseksi kutsua. Myös Vatikaani on kehotta-
Islamilainen pankkitoiminta on hurjaa vauhtia kasvava bisnes. Sharia-lakia noudattavat korottomat pankkipalvelut kiinnostavat muitakin kuin muslimeja. Seuraako Suomi perästä?
ylioppilaslehti 16 # 10 Yliopisto
17
Tarinoiden talo
140-vuotista taivaltaan juhlivan Vanhan seinien sisällä on tavattu kummituksia ja kosherillallista vaativia räppäreitä. Majaansa siellä ovat pitäneet ylioppilaiden lisäksi taiteilijat Tuomari Nurmiosta Mattijuhani Koposeen ja pitkiä jatkoja viettämään jäänyt Pahvi-Sauli.
sanat reetta nurmo
Toinen kerros. Bob Marleyn poika tilasi Vanhan bäkkärille marihuanaa ja maksullisia naisia, mutta Suomen lakiin vedoten toivetta ei toteutettu. Räppäri Enemy puolestaan vaati 16-henkiselle seurueelleen kosher-illallista takahuoneeseen. Henkilökunta pinnisteli saadakseen loihdittua hienon illallisen oikeista ruoka-aineista ja tarkalleen oikean valmistustavan mukaan. Loppujen lopuksi illalliseen ei edes koskettu ja seurue poistui Vanhalta välittömästi keikan loputtua. Vanhan palo sai alkunsa näyttämön takaa huhtikuussa vuonna 1978. Arvokkaat taideteokset saatiin pelastettua lieskoilta.
Juttuun on haastateltu Vanhan ylioppilastalon päällikköä Juha Vuorelaa, Vanhan Kuppilan Maijaa ja Maaritia sekä Juhani Merimaata. Tausta-aineistona on käytetty Matti Klingen teosta Ylioppilastalo, Vanhan nettisivuja, Ylen Elävää arkistoa ja Helsingin Sanomien arkistoa.
Pahvi-Sauli löysi tiensä kokoomuksen karkeloista näyttämön taakse. Sauli oli samaa sukua Reino Räsynuken kanssa: käyttötarkoitukseksi kilpistyi työtovereiden peläyttely.
Palon ainoa uhri löytyi portaikosta. Hän oli lomilla ollut vanki, jonka holtittomasta tulenkäytöstä palon uskotaan saaneen alkunsa. Vain joitakin päiviä Vanhan valtauksen jälkeen nähtiin Vanhan lavalla performanssitaiteilija Mattijuhani Koposen teos Kain ja Abel. Esityksessä taitelija esitti näennäisen yhdynnän flyygelin päällä. Kohahduttanut teos ja aiemmin syksyllä esitetty runoteos veivät Koposen kalterien taakse kahdeksaksi kuukaudeksi. Legendan mukaan Koposella ja vastanäyttelijättärellä oli yllään sukkahousut, eikä aktia tapahtunut.
1990-luvun puolivälissä Vanhalla järjestettiin erotiikkamessuja. Tilat kävivät liian pieniksi, ja messut siirtyivät Kaapelitehtaalle ja myöhemmin Jäähallille. Riettaasta menneisyydestä muistutti muutaman vuoden baarin keittiössä lojunut dildo.
Uuden vuoden juhlinnan tuoksinassa 1990-luvun loppupuolella juhlavieras ampui kattoon roomalaisen kynttilän, jonka jättämät jäljet näkyvät katossa edelleen.
Vanhan valtauksen yhteydessä 25.11.1968 salissa pidettyä puhemaratonia kuunteli myös 21-vuotissyntymäpäiväänsä valmistautuva Juhani Merimaa. Merimaa myöhästyi itse valtauksesta, koska shakkipeli oli viivästynyt toisaalla. "Pitihän sitä osallistua, kun kerrankin tapahtui jotain", Merimaa muistelee. Yönsä hän vietti kuitenkin halvassa vuokrakämpässään Fredalla.
Vanhan henkilökunnalla on ollut tapana tehdä piloja toisilleen. Komediateatteri Arena piti majaansa Vanhalla tovin vuonna 2010, ja perintönä Arenalta jäi ihmisen kokoinen Reino Räsynukke. Eräs humoristinen teknikko päätti säikäyttää työtoverinsa ja istutti Räsynuken henkilökunnan wc-tiloihin lavan taakse. Huonoksi onnekseen hän sattui itse olemaan ensimmäinen, joka yllätti Reinon pytyltä ja säikähti keppostaan pahanpäiväisesti.
Baaritiskin nurkka on varattu kantiksille.
Toinen kerros. Ylioppilaskunnan hallitus kokoustaa edelleen tässä huoneessa viikoittain. Kirjuri istuu tuolilla, jolla kirjuri istui jo 1800-luvulla.
Kello lähenee aamukuutta. Tarjoilija laskee pulloja ja haukottelee pitkän yövuoron jälkeen. Taustalla soi Sunrise Avenuen Diamonds. Yhtäkkiä Samu Haberin ääni katoaa ja laulu jatkuu mutta klassisesti laulavalla naisäänellä. Tarjoilija jähmettyy, selkäpiitä karmii. Paikat tsekattuaan hän palaa Kuppilaan, jonka lämpötila tuntuu laskeneen useita asteita. Ilmassa leijailee vanhan miehen haju. "Ei kummitukset haittaa. Nehän tuntee mut, koska oon ollut täällä niin pitkään. Mutta silti tulee ikävä tunne", Kuppilan Maarit kertoo.
Pykälä ry:n kekkereissä vuonna 1998 Vanhan hovimestari Hukkanen koki elämänsä yllätyksen. Kulkiessaan valkoliinaisten pöytärivien välissä joku tarrasi hovimestarin jalkaan pöydän alta ja iski hampaansa nilkkalihaan. Tiettävästi iskua ei kohdistettu nimenomaisesti Hukkaseen, vaan tarkoitus oli puraista sattumanvaraista ylioppilastoveria. Toinen kerros. Esteetön pääsy on houkutellut useammankin pariskunnan vuosien saatossa lemmenleikkeihin yläkerran aulatiloissa. Järjestyksenvalvojat käyvät säännöllisesti juhlien aikana tarkistamassa myös ylätiloja.
Vanhan baari sijaitsi aiemmin nykyisen juhlaravintolan paikalla. Työhaastatteluun tulossa ollut Vanhan nykyinen päällikkö Juha Vuorela kertoo kääntyneensä kannoillaan nähtyään paikan vuonna 1997. "Juhlaravintola oli hämyisä ja täynnä tupakansavua. Ajattelin, etten halua tulla tällaiseen paikkaan töihin."
Taiteilija Mattijuhani Koposen "toimisto" sijaitsee Kuppilan nurkassa. Koponen on pitänyt majaansa Vanhalla jo 1960-luvulta lähtien.
Toinen kerros. Vanhan vihkimistilaisuudessa vuonna 1870 sekakuoro kajautti Paciuksen johdolla Maamme-laulun parvelta. Yleisö seisoi juhlasalissa.
Vanhan kummitukset kulkevat portaissa. Henkilökunta on kuullut portaiden narinaa useasti, vaikka ne eivät tiettävästi ole koskaan puuta olleetkaan. Toinen kerros. Musiikkisalissa treenaavat edelleen yliopiston kuorot.
Vanhan kulttuurikeskus ajettiin alas 1990-luvun loppupuolella, ja Vanha haluttiin kaupallistaa. Rajoja koeteltiin, kun Vanhalla järjestettiin Playstationin ensimmäisen pelikonsolin Suomen lanseeraustilaisuus. Rakennuksen ulkoseinään viritetty näyttö välitti tunnelmia sisältä: julkkiksia pelaamassa, herkkuja notkuvia pöytiä. Samaan aikaan HYY:n vihreät kampanjoivat Kolmen sepän patsaalla Älä osta mitään -päivän puolesta. Päällikkö Juha Vuorela tyynnetteli kimpaantuneita vihreitä aulatiloissa pelikemujen pauhatessa juhlasalissa.
Ylioppilasteatterin väki kokoontuu kuppilaan säännöllisesti treenien jälkeen. Vakipaikka on kellariin vievien portaiden ja ikkunoiden vieressä, jossa pöydät saa kätevästi yhdistettyä. Teatterilaiset tilaavat yleensä alennushintaiset YToluet.
Tämä ovi murrettiin ensimmäisenä, kun Vanha vallattiin talon satavuotisjuhlan aattona vuonna 1968. Nykyisin saman oven syvennyksessä myydään mummotanssien (päivätanssien) lippuja.
Olavi Uusivirta esiintyi Vanhan lavalla peräti kahdesti tänä syksynä. Tunnollinen Uusivirta tuli hyvissä ajoin ennen Taiteiden yön keikkaa paikalle ja pyysi henkilökunnalta askartelutarvikkeita tehdäkseen kyltin keikasta ulos portaiden juurelle.
Vanhan avoimet ovet 24.11. Talon arkkitehtuuria ja taideaarteita esittelevät kävelykierrokset lähtevät aulasta klo 15 ja 17. Vapaa pääsy.
20
ylioppilaslehti 16 # 10 Kulttuuri
Tero Paskapää haukkuu tällä palstalla kaikki taiteenlajit vuorotellen.
Prototyp Köln
Pop-up -galleriassa ennustetaan suomalaisen muotoilun tulevaisuus.
seuraavan kahden viikon aikana Punavuoressa ennustetaan, miltä suomalainen muotoilu näyttää 2010-luvulla. Iso Roobertinkadulle avautuu pop up -galleria Prototyp Köln, jossa Suomen lupaavimmat nuoret suunnittelijat esittelevät kättensä jälkiä. Esillä on ainoastaan prototyyppejä, joita ei vielä valmisteta teollisesti. "Näyttelyn esineet ovat uniikkeja. Jos esinettä aletaan valmistaa teollisesti, sitä täytyy muokata teollisen tuotannon vaatimusten mukaisesti. Nämä ovat vasta prototyyppejä, joten ne näyttävät siltä, millaisiksi suunnittelija on ne alun perin tarkoittanut", sanoo yksi gallerian neljästä pystyttäjästä, sisustusarkkitehti Viivi Laine. Hän ja hänen kolme kollegaansa ovat valinneet näyttelyyn töitä 36:lta Suomessa työskentelevältä suunnittelijalta. Yli sadan esineen joukossa on muun muassa valaisimia, tuoleja, pöytiä, lasia ja keramiikkaa. Myyntinäyttelyn tarkoitus on sekä tutustuttaa katsojat suomalaisen muotoilun tuleviin nimiin että antaa tulevaisuuden lupauksille tilaisuus esitellä tuotteitaan esimerkiksi kalustevalmistajille ja arkkitehdeille. Näyttely tekee myös tunnetuksi suunnittelijan työn vaiheita, sillä kuluttajat pääsevät vain harvoin tutustumaan esineiden alkuperäisiin prototyyppeihin. miltä tulevaisuus sitten näyttää? "Nuorten muotoilijoiden esineet ammentavat skandinaavisen modernin perinteestä. Muotokieli on raikasta. Kekkoslovakian aikaiset brändit, kuten Iittala, Artek ja Marimekko, pitivät suomalaista designia otteessaan hyvin pitkään. Vasta 2000-luvulla on alkanut tapahtua, ja Suomesta nousee nyt kiihtyvää tahtia maailmanluokan suunnittelijoita", sanoo luova johtaja Jari Saariaho. "Suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa näkyy kestävä kehitys. Ylimääräiset kikkailut ja koristeet on unohdettu, esineissä keskitytään olennaiseen", Laine lisää. He vinkkaavat, että Suomi-designin seuraavien suurnimien metsästäjien kannattaa tarkkailla erityisesti Mikko Paakkasen, Maija Puoskarin, Timo Ripatin sekä Elina ja Klaus Aallon esineitä. Prototyp Kölnin pop-up -gallerioita nähdään myös jatkossa. Syksyllä 2011 esitellään suomalaisia ja brittiläisiä prototyyppejä Lontoon Shoreditchissa ja englantilaista videotaidetta Helsingissä. maria pettersson Prototyp Köln, 26.11.5.12., Iso Roobertinkatu 46.
tero paskapää
M
Tanssitaide on paskaa
itä tarkoittaa, kun ihminen heilauttaa käden pään yli ja sitten laskee sen roikkumaan? Se tarkoittaa vapautumista rooleista, se tarkoittaa kierrättämisen tärkeyttä, se tarkoittaa demarien kriisiä, se tarkoittaa Audi-miestä, se tarkoittaa paskaa. tanssitaiteessa mikä tahansa liike voi tarkoittaa mitä tahansa asiaa. Annetaanpa tanssitaiteilija Joona Halosen luetella uuden teoksensa Moral Parallel teemat. Ole hyvä, Joona. "Kaksinaismoraali, ihmisen ja eläimen moraali, moraalinen krapula", Halonen sanoo Zodiakissa nähtävän esityksen trailerissa. Moraalia-sporaalia! Oikeasti lavalla heiluu neljä naista, jotka nostavat käsillään naamalleen virneen ja jatkavat sitten hyörimistä. Naiset muistavat aina välillä kaatua ja töniä toisiaan. kaikki tanssijat ovat pohjimmiltaan hyvin treenattuja hippejä. He asettautuvat kylmälle lattialle saunasolmuun pohtimaan liikkeen olemusta. Näille new age -kuntoilijoille keho on temppeli, jota hoivataan piiskalla ja pilkalla. Tanssija on kävelevä taideteos. Ihan tuosta vaan hän voi heittää hyppyä ja synnyttää hetkellisen, tilallisen taidekokemuksen. Ihan tuosta vaan. Harmi vaan, että tuo liiketeos on kuin uimahyppy avantoon aina koskettavampi tekijälleen kuin katsojalle. nykyään tanssijat väittävät teoksiensa keskittyvän "ei-liikkeeseen". Niissä varsinainen liike se tuttu pyörähdys tai kädenheilautus ei ole olennaista, vaan tärkeintä on tila liikkeen välissä. Ei-liike todistaa yhden asian. Tanssijat eivät enää itsekään usko paskaan taidemuotoonsa. On aika surullista, että koreografioiden vahvin ja käytetyin liike on maassa makaaminen. Avuttomuus on suurin ilmaus, jonka äärimmäisiin liikkeisiin erikoistunut tanssija voi tehdä.
"
"
Ei me ajatella, että tehdään kokeilevaa teatteria, vaan sellaista, joka kiinnostaa meitä itseämme.
teemu granström
kun tanssitaiteilijalta kysyy hänen taiteenlajinsa tulevaisuudesta, hän kertoo mahdollisimman hähmäisellä, yleisellä tasolla rajojen rikkomisesta, pushing the boundaries. Silloin tekisi mieli kysyä täsmennystä, mutta tanssija jo on pompahdellut salin nurkkaan venyttelemään college-housuisia jalkojaan. Mutta oikeasti! Miten tanssitaiteessa voi enää rikkoa rajoja? Syömällä hyppyvoimaa kasvattavia steroideja? Tuomalla muutaman iPadin lavalle? Paljastamalla katsojille kolmannenkin nännin? Paljon rohkeampaa olisi sanoa, että tulevaisuudessa minä, akateeminen tanssitaiteilija, aion heitellä niitä samoja piruetteja tällä samalla ruumiilla ja lopuksi rojahdan lavalle spottivaloon hönkäilemään.
Kaikki tanssijat ovat pohjimmiltaan hyvin treenattuja hippejä.
Viivi Laine ja Jari Saariaho kokosivat kollegoineen läpileikkauksen suomalaisen muotoilun tulevaisuudesta. Näyttely pystytetään erotiikkaravintola Gentlemans Clubin naapuriin.
Perjantai 26.11. klo 20
Pehmopsykedeliaa
Progressiivista folkia ja psykedeelistä retrorockia yhdistelevä Dungen saapuu Tavastialle. Ruotsalaisyhtye on esiintynyt Suomessa myös Anna Järvisen taustalla. Urho Kekkosen katu 46, liput 17/15 .
Häpeämätöntä tanssia
Kekäläinen & Company tuo Kaapelitehtaalla ensi-iltaan Sanna Kekäläisen teoksen Häpeämättömät Shameless. Se on jatkoa viimesyksyiselle Häpeä Shamelle, josta tuli yleisö- ja arvostelumenestys. Tallberginkatu 1 C, liput 17/10 .
Lauantai 27.11. klo 19
Tiistai 30.11. klo 16
a Rikollistuutta kirjallis
Tiistaisunnuntai 30.11.
Kuvia kahviloista
Leena Lehtolainen ja Harri Nykänen kertovat Helsingin yliopiston päärakennuksessa, mitä tapahtuu ennen kuin tarinat kohtaavat lukijat. Bestseller-kirjailijoiden vierailuluennon otsikko on Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Fabianinkatu 33, vapaa pääsy.
Aalto-yliopiston valokuvataiteen opiskelijat dokumentoivat Hotelli- ja ravintolamuseolle kahvilakulttuuria. Hetkiä helsinkiläisissä kahviloissa -näyttelyn kuvat on otettu hellekesänä 2010, ja ne talletetaan myöhemmin museon arkistoon tutkimuskäyttöön. Näyttely on avoinna tisu klo 1118. Tallberginkatu 1 G, liput 2 /1
22
ylioppilaslehti 16 # 10 Kulttuuri
arviot
Ultramariini: Ydin (M-dulor) Tauolta palanneen Ultramariinin kolmas albumi soi jylhästi ja kauniisti. Edellisen levyn julkaisusta on kulunut jo viisi vuotta, millä välin Matti Johannes Koivu on avannut soolouransa. Uusimmallaan yhtye kuulostaa tutulta, vaikka äänimaisema on saanut entisestään syvyyttä sekä muuttunut kaikuisammaksi ja elektronisemmaksi. Ultramariinin levyt ovat aina olleet hahmotettavissa vain kokonaisuuksina eikä Ydin tee siinä poikkeusta. Hieno nimibiisi osuu ja upottaa syvälle. Kuunnelkaa tämä levy kuulokkeilla. ih
jee
Xavier Dolan: Kangastuksia Ahdistunut homo, estoinen Audrey Hepburn -klooni ja omahyväinen komistus. Siinä tämän kolmiodraaman osalliset. Francis (Xavier Dolan) ja Marie (Monia Chokri) tutustuvat bileissä vetovoimaiseen, enkelinkiharaiseen Nicolakseen (Niels Schneider). Viimeksi mainittu kerää kahdesta hipster-surkimuksesta itselleen hovin, jonka palvonnassa paistattelee, kunnes kyllästyy. Kangastuksia on ranskalaisen Xavier Dolanin toinen elokuva ja ikävästi kliseinen niin lähtöasetelmaltaan kuin henkilöhahmoiltaankin. Kliseisyyden vastapainona draama esittää älykkään lakonisia kohtauksia ja dialogia sekä yleismaailmallisia huomioita inhimillisyydestä. Kun lisätään tyylitelty visuaalinen maailma ja kohtauksien sujuva kulku, siitä tulee kuin pieni ranskalainen jälkiruoka. Tuttu mutta herkullinen. kp
Angels in America (Angels in America -teatteritila) Ennen HBO:n minisarjaa Angels in America oli näytelmä, Tony Kushnerin Pulitzer-palkittu kuvaelma Reaganin ja AIDS-epidemian ajan Yhdysvalloista. Johanna Freundlichin johtama työryhmä onnistuu siirtämään tekstin sujuvasti näyttämölle, vaikka käännöskukkasilta ei vältytä. Näyttämöllepano on Alppilaan rakennettua teatteritilaa ja halpoja peruukkeja myöten pirteän brechtiläistä, onhan kyse yhteiskuntakritiikistä. Matti Onnismaa, Jaana Saarinen ja Krista Kosonen osoittavat keskeisissä rooleissa rautaisen ammattitaitonsa, kun taas kaivattua kepeyttä tragediaan tuo Jani Toivolan kylmäpäinen narttu Belize. js
pikkusormi pystyssä
Doug Liman: Fair Game Vuonna 2003 CIA vuoti agenttinsa Valerie Plamen (Naomi Watts) identiteetin lehdistölle. Se oli kosto Plamen aviomiehen (Sean Penn) New York Timesiin kirjoittamasta artikkelista, joka paljasti Bushin hallinnon vääristelleen tiedustelutietoja oikeuttaakseen hyökkäyksensä Irakiin. Fair Game alkaa hienosti, realistisena ja kuvaukseltaan ketteränä trillerinä. Lievä paatos ja ylidramatisointi eritoten musiikin keinoin vievät elokuvaa kohti tavanomaisempaa ydinperhedraamaa. Oikeita henkilöitä esittävät Penn ja Watts antavat roolitöillään poliittiselle pelille inhimillisen menetyksen kasvot. js
David Yates: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 1 Toiseksi viimeinen Potter-elokuva on paitsi synkän komea myös rohkeasti lähdemateriaalistaan erottuva seikkailu. Tarinassa velhomaailma on joutunut fasistien vallan alle samalla kun sankarikolmikko etsii Harryn (Daniel Radcliffe) johdolla hirnyrkkejä, ainoaa keinoa tuhota paha lordi Voldemort (Ralph Fiennes). Monta tarinalankaa on joko muunneltu tai siirretty kokonaan päätöselokuvaan, mikä voi ahdistaa Potter-fanaatikkoja. Kokonaisuutena elokuva on kuitenkin sarjan ehdotonta eliittiä: rohkea sekoitus uljaita maisemia, herkkävireistä ihmissuhdedraamaa ja pilkettä silmäkulmassa. js
Kristian Smeds: Mr. Vertigo (Kansallisteatteri) Kristian Smeds liikuttelee katsojia ympäri suurta näyttämöä, lopulta seisomaan J-P Palon ympärille. Fantasiaseikkailu päättyy, kun näyttelijät Tea Ista etunenässä alkavat näytellä roolihahmonsa lisäksi itseään. Välillä perisuomalainen juoppo käy hämmentämässä katsojia. Orpo Walt kidutetaan lähes hengiltä, jotta hän oppisi lentämään. Waltille sympatiapisteet. Turkkalaismaista esiintyjäkoulutusta saava poika masturboi pitkin lavaa, prosessoi esiintymisjännitystään luirauttamalla hätäpaskat peltisankoon ja toteuttaa unelmansa tanssahtelemalla balettihamosessa väliajalle. Toisessa näytöksessä käsitellään yksinäisyyttä ja parisuhdetta. Kristiina Halttu kaataa päälleen litratolkulla pullovettä ja ihastuttaa märkäpuvussaan. Walt liihottelee lopussa samettisen katsomon yllä. Naruja ei näy. ah
stefan bremer
keskisormi pystyssä
Kaija Koo: Irti (Päijät-Hämeen sorto ja riisto Oy) Iskelmällinen pop on aivan liian usein tehty halvalla ja kuulijaa aliarvioiden. Kaija Koon kymmenes soololevy Irti tekee rohkean poikkeuksen. Se on lajissaan taiten tehty kokonaisuus raja-aidat rikkovaa poppia. Apulannan Toni Wirtasen tunnistettavasti kynäilemät Ja mä laulan ja ensisingle Vapaa sekä Kaijan ja ex-miehensä Markku Impiön tekemä Onni vaihteita vaihtelee tallovat Jenni Vartiaisen varpaille hänen omilla kengillään. Niiden komeuden jälkeen Seinäruusun perusiskelmä ja auttamatta campin puolelle menevä Vanhaa suolaa -reggae eivät jaksa edes harmittaa. oo
Bizarre Creations: James Bond 007: Blood Stone Daniel Craigin paluu valkokankaalle uudessa Bond-elokuvassa on epävarma, sillä leffasarjaa tehnyt MGM-studio meni konkurssiin. Leffoja odotellessa Bond seikkailee videopelissä Blood Stone, joka tekee kaikkensa ollakseen esikuviensa arvoinen. Craig tekee tietenkin Bondin äänen, Judie Dench on jälleen M, ja käsikirjoittajaksikin saatiin leffoista tuttu Bruce Feirstein. Jopa alkutekstit on tehty tyylillä, juuri niin kuin pitääkin. Kaikki on siis kohdallaan, paitsi pelattavuus. Ammuskelu ja hiippailu on paikoin puisevaa, mutta onneksi autotakaaajoissa on sentään potkua. jp
antti ahonen
levy
elokuva
Suut makiaksi Marja Tyrnin tapaan (Helsinki-kirjat) Pekka ja Pätkä puistotäteinä. Loirin esittämä Tyyne. Marja Tyrni. Kun mies pukeutuu naiseksi, jäyhä suomalainen nauraa niin, että korvat tuhriintuvat huulipunaan. Nyt Helsinki-kirjat yrittää kiteyttää ristiinpukeutumishuumorin 64 sivuun kaksimielisiä ruokaohjeita. "Ruma sana sanotaan niin kuin se on", lauloi Simo Salminen vuonna 1968. Tämä koko perheen transsketsuaali ei noudata Pornolaulun ohjetta vaan tyytyy pikkutuhmuuksiin, jotka ovat niin matalaotsaisia, että Aku Hirviniemi kompastuu kulmakarvoihinsa matkalla pankkiin. Muna. Hih! Torttu. Hih! Pipari. Hih! Televisiokansan setelit loimuavat joulumarkkinoiden roviolla. Kiitos Jeesus tästäkin. jf
kirja
videopeli
teatteri
buu
jf janne flinkkilä ah anita hartikainen ih ilkka hämäläinen js jutta sarhimaa oo oskari onninen jp juhana pettersson kp kaisu puranen jv jenni vehkaluoto
ylioppilaslehti 16 # 10 Kulttuuri
23
Kielletyt sanat
ulkoministeri Alexander Stubb ei halua Afganistania tai Natoa vaalikeskusteluihin (Verkkouutiset 26.10.). Tässä lista sanoista, joita Ylioppilaslehti ei halua vaalikeskusteluun. Hyvinvointiyhteiskunta Liian pitkä sana. Ei mahdu otsikkoon. Metropolialue Kuulostaa tyhmältä kun ei ole metroa. Tai on, mutta pieni ja nolo. Ilmastonmuutos Tulee paha mieli. Puhutaan jostain kivasta. Maahanmuuttokeskustelu Vuodet 20032008: Voiko maahanmuutosta keskustella asiallisesti? Vuodet 20082009: Voiko maahanmuuttokeskustelusta keskustella asiallisesti? Vuosi 2010: Menossa on maahanmuuttokeskustelukeskustelukeskustelu. Mutta sekään ei mahdu otsikkoon. Ben Zyskowicz Ärsyttävä kirjoittaa. Samasta syystä kiellettävä myös Maria GuzeninaRichardson, Tarja Tallqvist ja Raimo Vistbacka. Kiellettävä myös kaikki edustajat, joilla on kaksiosainen sukunimi. Nekään eivät mahdu otsikkoon. Stefan Wallin, Ulla-Maj Wideroos ja Volkswagen Näppäimistön w-kirjain on jäykkä. Sitä joutuu painamaan tosi lujaa. Vasemman käden keskisormi kipeytyy. Ulkopolitiikan avoimuus Kts. jutun alku. mariat manner ja pettersson
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
nykysuomen sanakirja
D
kampuskriitikko
Tällä palstalla arvostellaan tenttikirjoja.
S
Dallasit
(subst. mon.) 1)Huomattavat hikiläiskät paidassa kainaloiden kohdalla. Muodostuvat eritoten tekokuitupaitoihin. Se oli muuten hyvännäköinen, mutta... Älä sano, oliks sillä dallasit? Ei tsiisus. 2)(yks.) Yhdysvaltojen yhdeksänneksi suurin kaupunki Teksasin osavaltiossa. 3) (yks.) Ewingin öljyperheestä kertova yhdysvaltalainen saippuasarja, jota esitettiin Suomessa 1980ja 1990-luvulla.
Turhautumisen käsikirja
Harri Veivo ja Tomi Huttunen Semiotiikka. Merkeistä mieleen ja kulttuuriin Johdatusta semiotiikkaan
emiotiikka. Merkeistä mieleen ja kulttuuriin. on lattea mysteeriromaani, jossa yritetään ratkaista merkityksen muodostumisen arvoitus. Kirja kertoo siitä, miten monet sivistyneet herrat ja harvat naiset Hippokrateesta Julia Kristevaan yrittävät ratkaista ja selittää arvoitusta eri aikoina. Kirja olisi voinut olla Dan Brownin teosten kaltainen hitti, mutta kirjoittajat ovat päättäneet korvata actionin tylsyydellä. Teoksesta on kuorittu pois suitsukkeen tuoksuinen Da Vinci -koodin mystiikka ja yllätyksellisyys. Aistillisuus on vaihdettu logiikkakilvoitteluun ja käsiterakennelmiin. Kirjassa ei ole edes räjähdyksiä eikä varsinaista päähenkilöä. On vain pääasia, jonka kimpussa älypäät vuorotellen pyörivät. Tehtävä ei ole yksinkertainen. "Semiotiikan tutkimuskohteena on semiosis, prosessi, joka laajenee äärimmilleen vietynä kaikille elämän alueille." Aiheen monisyisyyttä ja haastavuutta kompensoidaan kerronnan lakonisuudella. Se ei ole kirjalle eduksi. "Semioottinen neliö on loogisia suhteita ku-
vaava malli, jonka avulla voidaan jäsentää komplekseja merkitysrakenteita." Aivan kuin kirjan olisi kirjoittanut lahjakas autisti, jota kiinnostaa vain arvoituksen saivarteleva teoreettinen pyörittely, mutta jota asioiden inhimillinen dramatisointi vaivaannuttaa. Kirjassa on hyvin vähän lokaatioita, mikä lisää lukijan tuskaa. Loin itse mieleeni kuvan kirjan päänäyttämöstä. Se on tyhjä laboratorio, johon tylsänpulskeat tieteilijät menevät vuorotellen, istahtavat pöydän ääreen ja yrittävät ratkaista arvoituksen. Jos näyttämökuva on näin tympeä, kirjan elokuvaoikeuksien myynti voi osoittautua haasteelliseksi. Lukiessa skeptisyys kirjaa kohtaan kasvaa. Ihan varmasti tuokaan ukko ei saa arvoitusta selitettyä, lukija ajattelee jokaisen uuden tyypin kohdalla. Useimmiten arvaus osuu oikeaan. En suosittele paketoimaan kirjaa lahjaksi suvun näppärimmänkään teorianpyörittelijän joulukuusen alle. Loppuratkaisu saattaa nimittäin pilata koko joululoman. maria ruuska
100
VUOTTA
UUSI
Uusi ylioppilastalo täyttää 100 vuotta tänään 26.11.2010!
Satavuotias Uusi ylioppilastalo on historiansa aikana jättänyt lähtemättömän jäljen monen opiskelijasukupolven muistoihin. HYYn kulttuurivaliokunta järjestikin syksyllä kaikille avoimen muistokilpailun, jossa sai vapaavalintaisella formaatilla kertoa ikimuistoisista tapahtumista, tilanteista tai henkilöistä Uudella. Muistojen joukosta arvovaltainen raati valitsi voittajaksi Minna Nurmisen runon, joka näin saa kunnian toimia Osakuntatalon vihkiäisissä 100 vuotta sitten esitetyn V. A. Koskenniemen juhlarunon "Maisteri Pietari Särkilahden kiusaus" seuraajana. Voittajan lisäksi raati päätti myöntää kunniamaininnat ennakkoluulottomasta toteutuksesta Silva Loikkasen muovailuvahaveistokselle ja värikkäimmistä tarinoista Ilkka Ruoppilan anekdooteille. Kilpailun ulkopuolella myös useat tunnetut Uuden ylioppilastalon kasvatit ovat halunneet lähettää tervehdyksensä satavuotiaalle talolle. Heidän sanojensa ja Minna Nurmisen voittoisien säkeiden myötä myös HYY haluaa lämpimästi onnitella satavuotiasta opiskelijoiden kotia!
1. Hengähdys hiljaisuudesta hämärään eteenpäin murskaavalla vapaudella ilman erityistä illuusiota se riittää sillä naurumme kannattelee eikä aikaa enää ole. 2. Hengähtäen twististä taivutukseen tuolilta pöydälle katselen miten jalkamme liikkuvat nopeasti, vaivatta kuten tämä nuoruutemme huomaat kun heilun ja huokaan. 3. Hengähdys portaat ylös keskiyöllä parvekkeella kaupunki liikkuu allani minä leijun hetken hiljaa vain paikallani sillä täällä kaikkialla saa hengittää.
elsinkiläiselle lapselle Uusi ylioppilastalo tuli tutuksi elokuvateatteri Bio Bion ansiosta: näin siellä elämäni ensimmäisen filmin 1950-luvun alussa. Teini-iässä talon edessä olevalla Perunatorilla syötiin ensimmäiset ranskalaiset perunat. Opiskeluaikana 1960-luvulla Uuden toinen kerros oli Eteläsuomalaisen osakunnan toimipaikka, jossa pidettiin vilkkaita kokouksia, keskusteluja ja juhlia. Itse järjestin talossa maineikkaita Dilemman bileitä, joissa esiintyi mm. orkesteri Soosi ja Muusi. Nuorena professorina 1970luvun lopulla taloon tultiin Vanhan juhlista kosteille jatkoille kansleri Ernst Palménin iloisella johdolla." Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri ipusin ensimmäisen kerran Uuden ylioppilastalon kuluneita portaita Savolaiseen osakuntaan syksyllä 1967. Menin koti-ikävissäni tapaamaan muita savolaisia opiskelijoita. Myöhemmin olen käynyt Uudessa ylioppilastalossa puhumassa savolaisille opiskelijoille ajankohtaisista asioista, kuuntelemassa mm. professori Raimo Väyrysen esitelmiä, ja olen myös osallistunut siellä SavOn historian julkistamiseen." Seppo Kääriäinen Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies
"H
"O
piskelijaelämässäni oli kaksi merkittävää paikkaa: Botta ja Uusi ylioppilastalo. Olen luutunnut satavuotiaan vanhuksen lattioita aamun tunteina, kuluttanut takapuolta tuntitolkulla sen kokoushuoneissa ja sen kupolista olen vilkuttanut koko maailmalle. Olen yhtä varma tänään kuin silloinkin, että kaikki vallankumoukset alkavat Uudelta ylioppilastalolta." Elina Moisio Helsingin kaupunginhallituksen jäsen
uistan hyvin ensimmäisen käyntini Wiipurilaisella osakunnalla v. 1966, jolloin osakunnalla vielä oli tilat talossa. Katselin seinällä itselleni hyvin tuttuja kasvoja: isoisäni Kustavi Grotenfelt oli pitkään WiO:n inspehtori. Muistona tästä ajasta minulla on astiasto, jonka hän ja isoäitini hankkivat, koska inspehtorin "työhön" kuului illallisten järjestäminen kotona." Helena Ranta Professori, oikeushammaslääkäri
"M
"K
"A
Minna Nurminen Valtiot. yo.
loin opiskella yleistä historiaa vuonna 1987 Helsingin yliopistossa. Kun sain opinnot käyntiin, hain mahdollisuutta toimia HYYn kansainvälisessä jaostossa. Muistan kuinka me kaikki "nuoret noviisit" kokoonnuimme Uudelle ylioppilastalolle. Pöytään katettiin erilaisia juustolevitteitä ja patonkia. Tunnelma oli hyvin boheemi, koska olin kotoisin erittäin tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä. Siinä koki vanhemmat ylioppilaat niin osaaviksi ja tiedostaviksi." Päivi Lipponen Kansanedustaja
stuin Uuden ylioppilastalon osakuntaportaan ovesta sisään syyskuussa 1954 mennessäni kirjoittautumaan Eteläsuomalaisen Osakunnan jäseneksi, ja sitten lukemattomia kertoja osakunnan jäsenenä ja myöhemmin kuraattorina aina vuoteen 1966 saakka. Myöhemmin onnistuin inspehtorina saamaan osakunnan jälleen Uuteen Ylioppilastaloon. Osakunnan lisäksi olen professorina ollut melkein vuosittain myös aineyhdistys Historicuksen joulujuhlissa ja yleensä kaikenlaisissa ylioppilasmaailman tilaisuuksissa. Olen saanut ilon aina uuteen nuorisoon! On suuriarvoista että ylioppilaat ovat maan ja kaupungin keskustassa!" Matti Klinge Professori emeritus, HYYn ja ylioppilastalojen historiankirjoittaja uden yo-talon rappuset ovat Helsingin innovatiivisinta kaupunkitilaa. Iloitsin, kun ESO palasi Uudelle 1980 ja energisoiduin rappujen nousemisesta vuosikymmeneksi. Mahtavia muistoja on paljon: unohtumattomimmat lienevät Mika Waltari -muistomerkin paljastusjuhla 1985 ja oma väitöskaronkkani 1988." Laura Kolbe Professori, HYYn historiankirjoittaja
"A
"60
-luvun osakunta-aktivistille Uusi Ylioppilastalo ja sen Eteläsuomalainen osakunta merkitsivät toista kotia opiskelijavuosina. Siitä muodostui yliopiston ohella tärkeä elämänkoulu, jonka läpikäymistä voisi kuvata jonkinlaisena yhteiskunnallisen elämän peruskurssina." Tuula Arkio Valtion taidemuseon entinen ylijohtaja
"K
"U
esällä 1962 järjestettiin Helsingissä kansainvälinen nuorisofestivaali. Olin seuraamassa tapahtumia Uuden 2. kerroksessa ESOn tiloissa. Yhteenotot puhkesivat levottomuuksiksi Vanhan edustalla, jolloin poliisit turvautuivat kyynelkaasuun hajottaakseen ja rauhoittaakseen joukkoja. Meille tuli kiire sulkea avoimet ikkunat, mutta saimme silti osamme kaasusta ja vähän yhdessä vetistelimme ja kakistelimme." "Eräänä päivänä silloinen Ylioppilasteatterin johtaja Arja Saijonmaa purjehti työhuoneeseeni Uudella, istui työpöytäni reunalle ja katsoi terävästi silmiini kysyen dramaattisesti: "Milloin Ylioppilasteatteri saa uudet tilat?" Arja Saijonmaa oli silloin kuten nytkin uljas ja näyttävä hahmo. Siinä työtuolillani istuessani jouduin sitten katsomaan häntä ylöspäin ja selvittämään, miksi uusien tilojen järjestely YT:lle ei ole mikään läpihuutojuttu." Ilkka Ruoppila HYYn pääsihteeri 1969-70
Vanhan 140-vuotisbileet 26.11. Vanhan nostalgiaa ja uutta nostetta!
Näe Vanha uudessa valossa! Vuosikymmenten aikana paljon nähnyt ja kokenut Vanha ylioppilastalo juhlii 140-vuotista taivaltaan perjantaina 26.11.2010 sekä nostalgisten sävelten että nousevien nimien tahdissa. Tule nauttimaan bileiden tarjonnasta, josta löytyy jokaiselle jotakin! Juhlasalissa tanssitaan suuren suosion saavuttaneiden nostalgisten iskelmätanssien tahtiin, joissa levyjä pyörittävät DJ:t Mikko Mattlar (Radio Helsinki), Sampsa Vilhunen (Wahoo!) ja Vesa Yli-Pelkonen (Wahoo!). Tanssien tauolla saa nauraa, kun Jaakko Saariluoma tarjoilee täyslaidallisen stand upia. Musiikkisalissa puolestaan on luvassa rautaisannos musiikkia. Illan artisteina ovat syksyn kehutuin tulokas, YleX:n ja Rumban Tulevaisuuden tusina 2011 -listan kolmanneksi noussut Minä ja Ville Ahonen, uudella levyllään ja keikoillaan kiitosta ympäri Eurooppaa kerännyt crossover-blueslady Erja Lyytinen ja loppuillasta bilekansaa tunnetuin cover-sävelin tanssittava Caps Lock. Juhlasalin ja Musiikkisalin tarjonnan lisäksi voit myös mm. kokeilla karaokea Kuppilassa ja nauttia Bubble barin antimista yläkerrassa sekä yöruoasta Juhlaravintolassa bileet levittäytyvät festarihengessä koko ta-
loon. Eikä iltaa ole hinnallakaan pilattu: ennakkoliput maksavat vain 10 hyyn jäsenille ja 15 muille. Tule siis mukaan ja lähde uuteen nousuun Vanhalla!
Vanhan ylioppilastalon 140-vuotisbileet Vanha (Mannerheimintie 3) 26.11.2010 klo 21-04 Liput 10 HYYn jäsenille ja 15 muille ennakkoon Vanhan Kuppilasta ja HYYn palvelutoimistosta, 15 kaikille Tiketistä ja ovelta. Tarkempi ohjelma: www.hyy.fi
Tule kehittämään ylioppilaskuntaa!
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (hyy) on noin 30 000 jäsenensä etu- ja palvelujärjestö. Osana organisaationsa kehittämistä hyy haluaa tavoittaa jäsenistönsä entistä paremmin ja huomioida enemmän eri kampuksia. Ylioppilaskunta perustaa työryhmän, jonka tarkoituksena on miettiä keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Seitsenhenkisen työryhmän puheenjohtaja tulee hyyn hallituksesta. Lisäksi ryhmässä on henkilökunnan edustaja, kaksi hyy-aktiivia sekä kolme jäsenistön edustajaa. Työryhmä kokoontuu kevään 2011 ajan. Työryhmän jäseniksi etsitään kolmea opiskelijaa, joista yhden toivotaan olevan kansainvälinen, ei suomea äidinkielenään puhuva opiskelija. Mitään erityistietämystä tai ai-
empaa kokemusta ylioppilaskunnan toimielimissä toimimisesta ei tarvita, kiinnostus hyytä kohtaan riittää. Lisäksi työryhmään etsitään kahta opiskelijaa, joilla olisi kokemusta hyyn toiminnasta esimerkiksi edustajisto- tai valiokuntatasolla. Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi eri kampusten edustajia. Ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut, perustellut hakemukset tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistolle (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 HELSINKI) tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo(ät)hyy. fi viimeistään torstaina 02.12.2010 kello 12.00 mennessä. Lisätietoja tehtävästä antaa hallituksen puheenjohtaja Katri KorolainenVirkajärvi, puh. 050 543 9610, sähköposti katri.korolainen-virkajarvi(ät)hyy.fi.
Senaatintorille kansalaisjuhlaan, joka alkaa klo 18. Ohjelmassa on mm. kaupungin ja ylioppilaskuntien edustajien puheet sekä kuorolaulua. Tilaisuus päättyy n. klo 18.30. hyyn piirissä toimivia järjestöjä pyydetään ilmoittamaan, osallistuuko lippunne seppeleenlaskuun (järjestäytyminen klo 15.30) ja kulkueeseen. Ilmoittautumiset pe 3.12. klo 12 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kulttuurisihteeri@hyy.fi.
Lisätietoja: http://itsenaisyyspaiva.ayy.fi. Tarvittaessa myös kulttuurisihteeri Ville Sinnemäeltä, puh. 050 537 2831.
Häirintää ei tarvitse sietää
Asiattomat, syrjivät ja loukkaavat puheet, rasistinen, homofobinen tai seksistinen vitsailu, sopimaton koskettelu, mukavan flirtin rajat ylittävä vihjailu jne. eivät kuulu yliopistolle niin kuin eivät muillekaan työ- tai opiskelupaikoille. Ylioppilaskunnassa sinua neuvovat ja tukevat häirintäyhdyshenkilöt Sofia Lindqvist ja Ville Sinnemäki ja yliopistolla tasa-arvovastaava Terhi Somerkallio. Heillä on vaitiolovelvollisuus, ja he eivät pidä kirjaa yhteyttä ottaneista. Ota rohkeasti yhteyttä: sofia.lindqvist@ hyy.fi, 050 543 9605, tai ville.sinnemaki@ hyy.fi, 050 537 2831.
Ylioppilaiden soihtukulkue 6.12.2010
Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat hyy, ayy, say ja shs järjestävät ylioppilaiden perinteisen itsenäisyyspäivän soihtukulkueen ma 6.12. Kulkueen järjestäytyminen ja soihtujen jakaminen alkaa klo 16 Väinämöisen kentän ja Hietaniemen hautausmaan portin välimaastossa. Lämmintä päälle ja ylioppilaslakki päähän! Kulkue lähtee liikkeelle klo 16.45 ja kulkee keskustan sekä Presidentinlinnan kautta