>Kultainen penaali 2009
17
11.12.2009 96. vuosikerta
MUTTA KUKA ON JEESUS?
Ylioppilaslehti roolitti joulukuvaelman vuoden ihmisillä
OPINTOTUKI UUSIKSI
Työryhmän joululahjat ja vitsat
LAUTASMALLIN LÄHETTILÄÄT
Ravitsemustieteilijä syrjäytti julkkiskokin
Malinen joulu saunassa!
Perinteisellä
tyylillä
NUORISOPOLIITIKKO SAARA RÄSÄNEN ON HURMAAVA ÄÄRIKONSERVATIIVI
2 17/2009
Ylioppilaslehti 17/09
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT T
TÄRKEÄÄ
Perinneyhdistyksen bileet
ON HYYN 141. vuosijuhlat.
KY T TÄ Ä JÄ S V E N SSO N I T .
Ruotsalainen isoveli valvoo suomalaisten sähköpostiliikennettä.
Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa on parisataa partaa a haimpiinsa pukeutunutta juhlijaa: kutsuvieraita, yliaita a, oppilaskunnan aktiiveja. Akateemiset kunniamerkit ame erkit kiiltävät, vuosijuhlamestari laulattaa helangåreja ja söra a naigushia. Mutta juuri nyt ei lauleta, sillä taiteilija Jani Leinonen ein nonen pitää perinteistä puhetta isänmaalle. Puhe on sekava, n sekava, mutta viihdyttävä. Kaikki olisi siis hyvin ainakin, jos puin, heen pitäjä olisi Jani Leinonen. Oikea Jani Leinonen seisoo nen n parvella, kuvaa puhetta videokameralla ja nauraa. a. Se taitaa jäädä osalta juhlavieraista huomaamatta. atta a. Muutenkin juhlat ovat värikkäät. Vapaa kirjoittaja Rosa ttaj ja Meriläinen pitää vuosijuhlaesitelmän siitä, kuinka seksiä nka a harrastetaan, viinaa juodaan ja politiikkaa tehdään. Puheesn. P sa kannustetaan masturbointiin ja haukutaan muutama mu uutama puoluejohtaja. Loppuillasta on vielä puolen tunnin psykedeelinen koosine en te Ylioppilasteatterin taideparodia Deus Vultista. Jossain vaiheessa Lalli kai surmaa piispa Henrikin. rikin in
OLI VUOSIJUHLIEN sisällöstä mitä mieltä tahansa, ohjelma-
FINLANDIAPA L K I N TO . TA LV I SOTA 70 - V - O RG I AT .
Verta, suolenpätkiä ja siniristilippu vuosipäiväjournalismia parhaimmillaan. Kuukausitolkulla. Palkittu teos kiireisille lyhennettynä: Äijä duunaa uunii.
H U M P PA A TA I K K A K UO L E .
hlien Lama tai ei, Linnanjuhlien bändin voisi rekrytä jostain muualta kuin Ruotsin-laivalta.
" ... E S I TÄT PÄT E VÄ Ä , S E O N N I I N K ÄT E VÄ Ä ."
A Asa osallistuu kulttuurijournalismin kr kritiikkiin pilkkaamalla Hesarin k kulttuuritoimituksen esimiestä Saska Saarikoskea.
SYMPAATTISTA
numeroja ei voi syyttää vuosisataisen perinteen tahrimisesta. Osa opiskelijoista kun erehtyy luulemaan, että asioiden tekemisestä toisin lankeaa jumalan tai ainakin Matti Klingen kirous. Kuvitelma on huvittava. Todellisuudessa tapa viettää vuosijuhlia pöytäjuhlana juomalauluineen on peräisin 1990-luvulta. Professori Laura Kolbe muistuttaa usein, kuinka ylioppilaskunnan oikeistoaallon aikana nuoret kokoomuslaiset miehet toivat pöytäjuhlaperinteen HYYn vuosijuhliin osakunnista. Niihin aikoihin ylioppilaskunnassa tehtiin paljon muutakin hassua kuten järjestettiin kymmeniä tuhansia nykyeuroja maksaneet Maamme-laulun 150-vuotisjuhlat Hartwall-areenalla. Vuosijuhlat ovat historiansa aikana olleet milloin kahvikonsertteja, milloin cocktail-tilaisuuksia tai klubi-iltoja. Tuskin Matti Klinge siis nytkään isommin hätkähti.
KUN NUORET ihmiset vaihtuvat opiskelijamaailmassa parin vuoden välein, "historiasta" tulee noin viiden vuoden mittainen. Silloin on helppoa alkaa kuvitella, ettei HYY ole ajassa elävä nuorten ihmisten yhteisö, vaan jäykkä perinneyhdistys. Typeriä tapoja, vanhentuneita käsityksiä ja pönäkkää pelleilyä pidetään yllä, koska luullaan, että niin on aina tehty. Kuitenkin jokainen meistä voi jättää jälkensä ja vaikuttaa siihen, millaisia tapoja, arvoja ja asenteita vie toiminnallaan eteenpäin. Mutta olkaa varovaisia. Viiden vuoden kuluttua radikaali uudistuksenne on järjestönne pyhä perinne.
VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
JUKKA TILUS
TOIMITTAJA KOKI
Puheluita Penaalista
OLET VOITTANUT lehtemme kulttuuripalkinnon. Voisimmeko tulla ottamaan sinusta kuvan Kultaisen penaalin kanssa? Välillä sitä kokee olevansa pimahtanut puhelinmyyjä. Tätä lehteä varten piti pyytää ihmisiltä vähän erikoisempia palveluksia. Kuten poseeraamaan roudarinteipillä rautamötikkään kiinnitetyn, kultavärillä spreijatun penaalin kanssa. Jörn Donner, kaiken kokenut kulttuurimies, hörähti puhelimessa kuultu aan kulttuuripalkintomme nimen. Ei, kyseessä ei ole sananmuunnos, vaan ihan oikea, tosissamme jakama kulttuuritunnustus, joka itse asiassa painaa enemmän kuin Oscar-patsas. (Tarkistin asian kuvaustilanteessa Donnerilta.) Oma lukunsa oli tämän lehden joulukuvaelma, johon piti pyytää henkilöitä esiintymään Jeesuksena, Mariana ja Joosefina. Vähän jännitti, suostuuko kukaan ja kaikki suostuivat! Mahtavaa! Opetusministeri Henna Virkkunen olisi halunnut esittää Mariaa, mutta pisti silti mukisematta parran leukaansa. Marja-Sisko Aalto oli otettu uudesta roolista. Lapsena joulukuvaelmassa hän oli esittänyt puuta. Carl Haglund mietti, miten Jeesus pitäisi käsiään. Kamelipukukin olisi saatu lainaan. Siinä vaiheessa pokka petti. Ei vain kehdannut kysyä pääministeriltä, suostuisiko hän esittämään kuvaelmassamme kyttyräselkää.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa kirjapalkinnon. Muista ehdotuksista julkaisemme parhaat.
M AT T I M A R K KO L A
NUMERON 16 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Humanistina työelämään -kursseilla käytettyjen
mielikuvaharjoitteiden on todettu aiheuttavan vääristymiä todellisuuden havaitsemisessa. R.J.LEHTI > Budjettileikkauksille vain taivas on rajana, mutta naisten katseiden kääntämiseen Ilpo löysi jo pohjaratkaisun. MURTUMA > Uusi imukykyisempi Serla-talouspaperi jouduttiin vetämään markkinoilta ilkivallan takia. OPSUOMINEN > Ponnistaessaan hän tajusi, minne kaikki vesi oli kadonnut: asematunneliin. MARIANNE JUSSILA
> Joulukuvaelma s. 10 13, Kultainen penaali s. 15 16.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toim itus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoitteenmuutokset ja t ilau k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 il moitusm arkkinoin ti Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin kustantaja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 1/2010 ilmestyy 22.1. Ilmoitusten jättöpäivä on 14.1., järjestöt 13.1. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 17/09
kaupunki
maailma
kampus
kotimaa
Kandia ei vielä tunneta työelämässä
Kaksiportainen tutkintojärjestelmä on saanut vain harvat siirtymään suoraan kandin jälkeen töihin. Monille työnantajille alempi korkeakoulututkinto ei vielä riitä.
Jacobsista vuoden professori
Akatemiaprofessori Howard T. Jacobs on valittu vuoden professoriksi. Valinnan teki Professoriliitto. Jacobs palkittiin ansioistaan tieteessä sekä toiminnastaan Suomen akateemisen ympäristön kansainvälistäjänä. Tutkimusansioidensa lisäksi Jacobsia kehutaan esimerkilliseksi opettajaksi ja ohjaajaksi. Lontoossa syntynyt Jacobs, 54, on toiminut vuodesta 1996 lähtien professorina lääketieteellisen teknologian instituutissa Tampereen yliopistossa.
O
HYY tyrmistyi leikkauslistasta
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on tyrmistynyt Helsingin kaupungin aikeista supistaa peruspalveluverkkoaan. "Peruspalveluja ei ole olemassa ilman seiniä", kommentoi HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario. HYYn mielestä peruspalveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin, pois kuntalaisten asuinympäristöstä, asettaa kuntalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan ja heikentää merkittävästi kaupungin tarjoamien palvelujen laatua. "Leikkaukset saavat ihmettelemään, kenelle tätä kaupunkia oikein rakennetaan", toteaa Hario.
piskelija valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi, hakee töitä ja palaa maisteriopintojen pariin myöhemmin työelämässä viisastuneena. Näin toimitaan monissa muissa EU-maissa ja etenkin Yhdysvalloissa. Tämä oli myös ajatus, kun Suomessa siirryttiin neljä vuotta sitten kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Siitä, kuinka moni näin on tehnyt tutkintouudistuksen jälkeen Helsingin yliopistossa, ei ole vielä tarkkaa tietoa. Soittokierros tiedekuntien opintoasiainpäälliköille osoittaa, että virtaa ulospäin on, mutta sitä ei tiedetä, suuntautuuko se työelämään vai maisteriohjelmiin. Ongelma on, että opintoajan rajaus seitsemään vuoteen teki hypystä kandin ja maisterin välissä työelämään hankalan. Kandin jälkeen töissä vietetyt vuodet syövät opintoaikaa. Lisäaikaa voi hakea tiedekunnalta.
TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN
ti, vetää elämä helposti töihin." Taloustutkimuksesta kerrotaan, että kandinpapereilla kokopäiväinen työpaikka tuskin irtoaa. "Emme vakinaista, ennen kuin paperit ovat kourassa", toteaa johdon assistentti ja markkinatutkija Riitta Matsi. IT-palveluyritys Logicassa mahdollisuus kokopäiväiseen työskentelyyn ja työkokemus merkitsevät enemmän kuin maisterin
paperit. HR-konsultti Mervi Haurun mukaan kandin tutkinnon asemaa rekrytoinnissa ei ole Logicassa erityisesti pohdittu.
HELSINGIN KAUPUNGILLA moniin asiantuntija- ja johtamistehtäviin pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Voiko tilanne muuttua tulevaisuudessa? "Jokainen työnantaja ottaa tie-
tenkin parasta mitä saa. Joihinkin tehtäviin kandidaatin tutkinto voisi olla ehkä jopa soveltuvampi kuin ylempi korkeakoulututkinto", sanoo henkilöstövoimavaraosaston päällikkö Eija Hanni. "Jos ihmiset pitäisi saada nuorempana työelämään, niin silloinhan se on tulevaisuutta. Työelämä opettaa kuitenkin hirveästi koulutustaustasta riippumatta."
M A R I A RU U S K A
TEEMU GRANSTRÖM
opiskelijoista moni työllistyy kandin papereilla tai jo ennen välitutkintoa. "LuK-tutkinto tuntuu riittävän monille työnantajille", sanoo opintoesimies Jaakko Kurhila tietojenkäsittelytieteen laitokselta. "Se johtaa siihen, että vaikka opiskelija olisi itse ajatellut, että totta kai opiskelen maisteriksi as-
Melkein kandi Meri Poutanen aikoo vaihtaa kääntäjäopinnot sairaanhoitajaoppiin.
Uusi kasvo Ylkkärissä
Ylioppilaslehti sai huimat 116 hakemusta, kun se haki kevääksi joukkoonsa uutta toimittajaa. Tammikuussa lehdessä aloittaa yhteiskuntatieteiden kandidaatti AnnaSofia Berner. 24-vuotias Berner työskentelee tällä hetkellä Aamulehden Valo-liitteessä ja valmistelee gradua ideoinnista aikakauslehdissä. Uusi toimittaja tarvittiin, koska Ylioppilaslehden toimituksen tehtävänkuvissa tapahtuu tammikuussa muutoksia. Päätoimittaja Veera Luoma-aho jää perhevapaalle, ja häntä sijaistaa Ylioppilaslehden nykyinen toimitussihteeri Antti Järvi. Vt. toimitussihteeriksi Järven paikalle siirtyy nykyinen toimittaja Ninni Lehtniemi.
"Maisteriopinnoilla ei kohdallani ole merkitystä"
Kieltenopiskelija tahtoo kandin ja maisterin välissä sairaanhoitajaksi, kansantaloustieteilijästä tuli toimittaja.
M
eri Poutanen, 24, valmistuu pian kandiksi germaanisesta filologiasta ja suuntaa sen jälkeen sairaanhoitajakouluun. Kääntäjän ja tulkin ammatit eivät kiinnosta, eikä opettajankaan työ tunnu aivan kutsumukselta. 15-vuotiaasta asti Poutanen on
tehnyt töitä hoitoalalla ja etenkin vanhustyötä kohtaan hän tuntee kutsumusta. "Haluan tehdä jotain oikeasti ihmisille merkityksellistä työtä", Poutanen sanoo. Maisterintutkinnon hän aikoo kuitenkin palata suorittamaan myöhemmin.
"Voin sitten vaihtaa alaa ihan sen mukaan, mikä on fiilis. Pari vuotta sairaanhoitajana ja sitten voin tehdä vaikka opettajan sijaisuuksia." Turkka Huhtala, 27, hyppäsi kokopäiväisesti työelämään suoritettuaan kandidaatin tutkinnon kansantaloustieteestä pari vuotta
sitten. Tätä nykyä hän työskentelee Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman toimittajana. Päätökseensä Huhtala on ollut tyytyväinen. "En näe, että omalla kohdallani netti- tai uutistyössä maisteriopinnoilla olisi ollut kovasti merkitystä." Huhtala haluaa hankkia vielä lisäosaamista, mutta sen pitäisi olla ammatillista, esimerkiksi tvalan opintoja.
MIKSI?
PÄIVÄNI MURMELINA
tulossa yliopiston maksettavaksi. Etenkin tuntiopetuksesta joudutaan säästämään."
Huhutaan, että tiedekunnalle kuuluvia rahoja on kadonnut 3 miljoonaa euroa. Onko se totta?
Kulttuurit köyhtyivät
UUDELTA MAAILMAN kulttuurien
laitokselta huhutaan, että vuoden alusta lähes kaikki arabian ja islamin tutkimuksen kurssit perutaan rahapulan takia.
Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen amanuenssi Maria Colliander, pitääkö tieto paikkansa?
KUUMA KAMPUS
Tiedätkö sä, miksi HELP ei päässyt HYYn hallitukseen, vaikka ne sai hurjan vaalivoiton? Kuulemma niiden vaaliohjelma poikkesi ihan liikaa suurimmasta ryhmästä HYAL:sta. Joo, joku kuvaili sitä "antiKorolainen-Virkajärvi"-ohjelmaksi.
"Ei, mutta oppiaineryhmässämme perutaan 34 kurssia."
On tiedotettu, että humanistisesta tiedekunnasta laitokselle saatu raha riittää vain välttämättömimpään. Mitä se tarkoittaa?
"Kukaan ei osta kynää tai mappia eikä matkusta minnekään."
Miksi rahaa on liian vähän, humanistisen tiedekunnan suunnittelija Jussi Piekkala?
"Määrärahataso säilyy vuoden 2009 tasolla, mutta palkat ja vuokrat ovat nousseet ja alv:t
"En tiedä, mistä huhussa on kyse, mutta 3 miljoonaa kuulostaa laitosten sopeuttamistarpeelta. Syksyllä ne laativat toiveikkaita budjetteja, ja nyt pitää sopeutua reaalimaailmaan. Pula ei ole niin suuri kuin hätähuudot antavat ymmärtää. Määrärahoja ei ole vielä jaettu tiedekunnan sisällä. Budjetointikäytännön muutosvaihe ei ole mennyt ihan sujuvasti, on tullut väärinkäsityksiä ja kohtalon oikkuja. Valtiovallan ratkaisut ovat tulleet myöhään, ja tulkinnat olleet yliopistolle epäsuotuisia."
V E E R A LU O M A - A H O
Ylioppilaslehti 22.2.1990
Ylioppilaslehti 17/09
UUTISET 5
TEEMU GRANSTRÖM
Stefan Wallin otti Marcus Rantalalta vastaan esityksen opintotuen kehittämisestä.
Työryhmä sitoisi opintotuen indeksiin
Opintotukea uudistanut työryhmä sai aikaan opiskelijoitakin tyydyttävän esityksen.
HÄH?
O
pintotuesta tulee kaksiportainen, tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää nostetaan, asumislisäkuukausi määritellään tukikuukaudeksi ja jatko-opiskelijoiden tukikuukausia rajataan. Toisaalta opintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousee automaattisesti elinkustannusten noustessa. Lisäksi tukeen palautetaan huoltajakorotus opiskeleville vanhemmille. Näin opintotuki muuttuu, jos sitä tänä vuonna uudistaneen työryhmän esitykset menevät läpi eduskunnassa. Valtiosihteeri Marcus Rantalan johtama työryh-
mä jätti 8. joulukuuta esityksensä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Ryhmän tehtävänä on ollut kehittää opintotukea päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi ja pidentää suomalaisten työuria. Lopputuloksena on iso pino merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.
"TUEN KAKSIPORTAISEKSI muut-
uskallettiin tarttua rakenteisiin. "Vaikein asia oli se, miten opiskelun seurantaa voisi kehittää. Se jää ensi vuoden puolelle. Emme löytäneet sopivaa mallia." Tuen saamiseksi vaaditaan
taminen on suurin muutos. Se tuo systemaattisuutta opiskeluun ja pitkällä tähtäimellä lyhentää opiskeluaikoja", uskoo Marcus Rantala. Työryhmän puheenjohtaja on tyytyväinen, että uudistustyössä
"VAIKEIN ASIA OLI SE, MITEN OPISKELUN SEURANTAA VOISI KEHITTÄÄ."
jatkossa viittä opintopistettä kuukaudessa, kun aiemmin vaatimus on ollut 4,8. "Se on ihan pieni tiukennus, eikä hankaloita ylioppilaskunta-
työtä tai aktiivisuutta kansalaisyhteiskunnassa." Rantala pitää erityisen isona asiana tuen sitomista indeksiin. "Opintorahaa on viimeinkin nostettu ja indeksiin sitominen olisi tälle looginen jatko. Vaikka tuen taso ei nyt kasvaisi, sen ostovoima ainakin säilyy."
SYL ON TYÖRYHMÄN esityksiin
Tällainen olisi uudistunut opintotuki
1. Opintotuki ohjaa suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun. > Opintotuesta tehdään kaksiportainen. Alempi korkeakoulututkinto pitää suorittaa, ennen kun saa kaksi viimeistä tukivuotta. > Pelkän asumislisän nostaminenkin vie tukikuukausia. > Yhtä tukikuukautta kohti pitää suorittaa viisi opintopistettä nykyisten 4,8 opintopisteen sijaan. > Jatko-opintoihin myönnetään korkeintaan yhdeksän tukikuukautta. > Harjoitteluajalta maksettavan palkan erillisestä tarveharkinnasta luovutaan. 2. Opintolaina on nykyistä käyttökelpoisempi. > Valtiontakaus myönnetään kaikille siihen oikeutetuille opintorahan yhteydessä. > Ulkomailla opiskelevien lainatakauksen määrä korotetaan 600 euroon. > Opintolainavähennysjärjestelmän toimivuus arvioidaan. 3. Opintotuki on riittävän korkea. > Opintoraha sidotaan indeksiin. > Ateriatukea korotetaan. > Opintorahaan tulee 145 euron kuukausittainen huoltajakorotus.
SYL:n konstit ovat toiset
Suomen ylioppilaskuntien liitto lyhentäisi työuria nostamalla eläkeikää.
O
pintotuen rakenteelliset muutokset eivät lyhennä työuria ilman lisärahaa, uskoo Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. Se julkaisi muutama päivä ennen opintotukityöryhmän esityksen julkistamista oman työkalupakkinsa työurien pidentämiseksi. Muistiossaan SYL julistaa toimimattomiksi työkaluiksi ainakin opintotuen muuttamisen opintolainaksi, ehdottoman läsnäolovaatimuksen luennoil-
la, maksullisen koulutuksen ja yleisen opintoajoista nillittämisen. Näiden keinojen sijaan SYL lyhentäisi suomalaisten työuria muun muassa elinikäisen oppimisen tukemisella, vanhemmuuden kustannusten jakamisella tasan työantajien kesken, toimivalla terveydenhuollolla, opinto-ohjauksella, pätkätyöläisille, freelancereille ja opiskelijoille sopivilla päivähoitopalveluilla ja asevelvollisuuden palvelusajan sovittamisella
yhteen lukukausien kanssa jos siis asevelvollisuudesta ei luovuta. SYL esittää pohdittaviksi konsteiksi myös muun muassa lakisääteisen eläkeiän nostoa sekä työhyvinvoinnin ja työelämän joustavuuden lisäämistä. "Onnellisuus mittariksi, kun arvioidaan politiikan onnistumista", SYL patistaa. Opiskelijajärjestön mukaan töissä kun olisi hyvä myös viihtyä, ja työnteon pitäisi lisätä onnellisuutta elämässä.
kokonaisuudessaan tyytyväinen, kertoo ryhmässä opiskelijoita edustanut SYL:n hallituksen jäsen Leena Pihlajamäki HYYstä. "Emme toivo tiukennuksia, mutta parannukset ovat ehdotuksessa sen verran isoja, että niillä on aidosti vaikutusta. Erityisesti indeksiin sitominen ja huoltajakorotus olisivat mahtavia juttuja. Sellainen ei kuitenkaan toimisi, että esityksestä pidettäisiin tiukennukset ja parannukset jäisivät käyttämättä." Pihlajamäkeä ei ole jäänyt uudistusprosessissa kaivelemaan juuri mikään. "Pelkkiä plussia ei voi tässä tilanteessa saada. Ainoa asia, mikä jäi vähän harmittamaan, oli työryhmässä vähimmäisopiskeluvaatimuksesta käyty keskustelu. Siitä väännettiin eniten. Ehkä ryhmässä ei ihan ymmärretty, minkä takia se ei toimisi keinona työurien pidentämiseen." Myöskään siirtyminen kaksiportaiseen opintotukeen ei saa Pihlajamäen täyttä siunausta. "Jos tekee kandiopinnot nopeasti, kokonaistukiaika lyhenee. Se antaa väärän signaalin."
V E E R A LU O M A - A H O
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 17/09
WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT VUONNA 2010
Helsingin Yliopiston Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö myöntää apurahoja Wiipurilaisen osakunnan entisille ja nykyisille jäsenille. Apurahoja jaetaan perustutkintoon, jatkotutkintoon, opiskelijavaihtoon ulkomaille, jäsenien ja kerhojen harrastustoimintaan. Lisäksi jaetaan opintoavustuksia sekä apurahoja ulkomailla opiskelua ja harjoittelua varten. Hakuaika: 1.12.200931.1.2010. Lisätietoja apurahoista ja hakulomakkeet löytyy osoitteesta www.helsinki.fi/jarj/wio.
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi.
FAKSIT
NIINKU
Ninni Lehtniemi
Kumma kun ei kriittisyys kelpaa!
RAAMATTUA 16 vuotta tutkinut teologian kandidaatti toi julki (Ylioppilaslehti 16/09) tärkeitä näkökohtia yliopistomme älyllisestä rappiosta. Itsekin olen oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskellessani ällistynyt, kuinka mielipidemonopolia hallitsevat professorit eivät kannusta tieteelliseen keskusteluun. Olen usein yrittänyt aloittaa luennoilla debattia evoluutioteoriasta, mutta sen kritiikki on selkeästi kiellettyä. Puheenvuoroni sivuutettiin. Aivan kuin evoluutioteoria ei olisi perustava kysymys kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa! Selvästi arkaan paikkaan osuneesta kritiikistä vaivaantuneena luennoitsijat siirtyivät takaisin aiheeseen, joka on aina Suomen oikeus. Se onkin ainoa asia, mitä tiedekunnassamme saa kritisoida. Yritin seminaarityössäni kritisoida sharia-lakia, koska se nyt vaan on perverssi järjestelmä. Perustin argumentaationi pyhään Suomen laki -kaanoniin ja omiin lähtökohtiini, mutta herra professorille ei kriittisyys kelvannut! Mitä käy vakavalle tieteelle, jos kritiikki näin tylysti hylätään? Olen huolestuneena havainnut, ettei oikeustieteellisessä yritetä kyseenalaistaa evoluutioteoriaa edes biologisin perustein. Laiskat tutkijamme jättävät tämän korruptoituneille ja salaliitossa oleville biologeille. Biologiaa tai islamia en ole opiskellut, mutta kahvilassa vertaisarvioiduissa tutkimuksissani olen havainnut, että Suomen lain perusteesit haastavat monia luonnon- ja uskontotieteellisiä "totuuksia". Oikeustieteellisessä tästä ei vain välitetä.
VILLE INKINEN oikeutta 22 vuotta tutkinut, tärkeä oik. yo
Kulta-aika aikuisuuden
TUNTEMANI IHMISET jakautuvat kahteen ryhmään: niihin,
Helsingin yliopiston
EINO KAILA -PALKINTO 2010
Eino Kaila -palkinto (5.000 euroa) ansiokkaasta toiminnasta yliopistoopettajana jaetaan Helsingin yliopiston vuosipäivänä maaliskuussa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajiksi. On ansiokasta, jos ehdotuksessa yhdistyvät opiskelijoiden ja koko työyhteisön näkemykset. Myös aiempien vuosien ehdotukset palkittavista opettajista voidaan lähettää palkintoprosessiin mukaan. Ehdokkaiksi haetaan sellaisia tutkinto-opetusta antavia yliopistolaisia, jotka opetustyössään ovat jatkuvasti kehittäneet opetustaan. Hyvä ehdokas on arvostettu opettajana ja hänen opetuksensa on tieteellisesti ajan tasalla. Lisäksi ehdokas on esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttanut innostavasti yhteisönsä opetusilmapiiriin. Ehdotuksen tekijöitä pyydetään lyhyesti kuvaamaan esimerkkien avulla opettajan opetusfilosofiaa ja -menetelmiä, oppimisen arviointia, hänen ideoitaan ja ansioitaan oppimateriaalin tuottamisessa ja käytössä, vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa, innovatiivisuutta opetuksen kehittämistyössä, miten hänen opetuksensa perustuu viimeaikaiseen tutkimukseen ym. ehdokkaan kannalta olennaisia hyvästä opetustyöstä kertovia seikkoja. Opiskelijoiden näkemykset opettajan ansioista ovat merkittäviä ehdokkaiden arvioinnissa. Ehdotuksen maksimilaajuus on 10 sivua liitteet mukaan luettuina. Yliopiston opintoasiainneuvosto käsittelee ehdotukset ja valmistelee esityksen rehtorille. Tarvittaessa opintoasiainneuvosto voi hankkia lisätietoja tai pyytää täydennystä esityksiin kärkiehdokkaiksi nousseista opettajista. Kirjalliset ehdotukset perusteluineen toimitetaan torstaihin 4.2.2010 klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteeseen PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto tai sähköpostitse osoitteeseen HY-kirjaamo@helsinki.fi. Lisätietoja Eino Kaila -palkinnosta antaa suunnittelija Minna Frimodig, minna.frimodig@helsinki.fi, p. 191 21710.
jotka eivät muista lapsuudestaan juuri mitään ja niihin, joiden mielestä se oli kamalaa aikaa. Selvyyden vuoksi todettakoon, että nyt puhutaan ihmisistä, joiden valtaosa on kokenut turvallisen peruslapsuuden. En käsitä niitä, jotka haikailevat takaisin lapsuuteen tai jopa vauva-aikaan. Täysi-ikäistyminen on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Yksi lapsena olemisen ikävimmistä piirteistä on vakavien keskustelujen käynti aikuisten kanssa. Ne päättyvät aina siihen, että lapselle nauretaan joko avoimesti tai salaa. Se on kurjaa ja epäreilua. Ei ole lapsen vika, että hän kuulostaa pikkuvanhalta tai hassulta. Nykyisin yritän muistaa tämän, kun keskustelen lapsen kanssa. Lapselle pitää antaa ikätasoitus, golftermein age handicap. Se ei tarkoita alentuvuutta tai lässyttämistä, vaan sitä, että pitää mielessä, ettei keskustelukumppani ole ehtinyt oppia maailmasta yhtä paljon kuin itse. Ikätasoituksen antaminen on vaikeaa, mutta kun se onnistuu, syntyy molemminpuolisen kunnioituksen ilmapiiri. Sellainen, jonka ihmisten välisillä kuuluu vallita.
ÄLLÖTTÄVINTÄ MITÄ tiedän, ovat Kids Say the Funniest Things ja Vekaravastaus -genren ohjelmat ja palstat. Ne, joissa lasta pyydetään vastaamaan ajankohtaiseen kysymykseen ja alistetaan hänet julkiselle pilkalle. Hahhahhhaa! Lapsi ei tiennyt! Lapsi sanoi hassusti! Katsokaa kaikki! Mitä lajityypin suosio ja levinneisyys kertoo aikamme aikuisista? Vaatiiko heidän itsetuntonsa oman sivistyksen vertaamista alakouluikäisiin? Meillä ei mene hyvin. Ehkä sisällöntuottajat eivät keksi mitään hauskaa, vaan menevät aidan matalimmasta kohdasta. Nauretaan yhdessä lapsille! Buahhhaahhhaa! Onko viisivuotiaan vika, ettei hän tiedä, mitä budjettineuvottelut tai tasa-arvoerä tarkoittaa? Jos tietäisi, vanhempia pidettäisiin hieman erikoisina, ja pätkä jätettäisiin pois ohjelmasta. Se päätyisi lapsinero-genren uutisten loppukevennykseen: "Lappajärveltä on löydetty JOS ALOITTAISIMME kolmivuotias, joka seuKEHARIVASTAUSraavaksi selittää meille kansantaloustieteen pePALSTAN, OVELLA ruskäsitteet." AikuisKOLKUTTAISI katsojat pudistelisivat VALTAVA MÄÄRÄ päitään: "Mikä friikki!" Miksi lapsiasiavalVIRANOMAISIA. tuutettu vaikenee? Jos Ylioppilaslehti aloittaisi Keharivastaus-palstan, ovella kolkuttelisi valtava määrä viranomaisia ennen kuin painomuste olisi kuivunut. OLEN SAAVUTTANUT iän, jossa tahdittomimmat ja läheisimmät tiedustelevat, että joko teillä ollaan lapsentekohommissa. Vastaan, että minusta lapsena oleminen on niin kauheaa, etten ole varma, pitääkö ketään sille ehdoin tahdoin altistaa.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja.
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
kaksi lautasta kaksin kokouspöydässä toinenko vain jää
KANTAAOTTAVA HAIKU
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
MAJOITUSTA
Keijohostel
Huolehdi henkisestä hyvinvoinnistasi
Konserttiliput koko kevääksi edullisilla opiskelijahinnoilla: Kausiliput myynnissä 1.24.12.2009
Keskiviikkosarja 47 | Perjantaisarja 50
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500.
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
OPTIKOITA
rt GCeuat
10
Kertaliput myynnissä 4.1.2010 alkaen
Opiskelijat 6,50
palvelumaksu alk. 1,50 / lippu
SUUTAREITA
yle.fi/rso
Ylioppilaslehti 17/09
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Ruuhkalla rahaa
Kaupunkikuva paranee
"HYYSSÄ OLLAAN tyytyväisiä Helsingin
Helsingin kaupunginhallitus päätti marraskuussa, että Helsinki kannattaa ruuhkamaksuja. Tekeekö päätös opiskelijoiden kaupungista paremman?
Vaikutus on väärä
"EI. SINÄNSÄ olen sitä mieltä, että kaikkia ratkaisuja pitää tutkia avoimin mielin. En ole sitä mieltä, ettei asiaa saisi selvittää, mutta mielestäni Helsingissä edetään väärässä järjestyksessä. Samaan aikaan samat tahot, jotka vaativat, että keskustatunnelista ei saisi edes keskustella, lähtevät tälle tielle. Ongelma on selkeä. Ruuhkat ja autoilumäärät lisääntyvät. Jotain on sille tehtävä. Tietullijärjestelmiä on tietenkin erilaisia eikä tiedetä, mikä niistä otettaisiin käyttöön, mutta todennäköisesti järjestelmä vaikuttaisi ennen kaikkea pohjoinenetelä-suuntaiseen liikenteeseen, vaikka suurimmat ruuhkat muodostuvat itälänsi-suuntaisessa liikenteessä. Jos me saisimme itälänsiliikenteestä suuren osan maan alle, liikenne muuttuisi joustavammaksi, ja sitä kautta saataisiin tyhjennettyä keskustaa tarpeettomasta liikenteestä. Jos ruuhkamaksut toteutuvat, ja jos järjestelmästä tulee kovin kallis, on kuviteltavissa skenaario, että se haittaa liiketoimintaedellytyksiä kaupungin keskustassa. Se johtaa siihen, että siirtyisivät liikkeet entistä enemmän kehäteiden varrella oleviin isoihin kauppakeskuksiin. Se ei ainakaan edistä autoilun vähenemistä."
päätökseen, sillä HYY on jo pitkään ottanut kantaa ruuhkamaksujen puolesta. HYY kannattaa ruuhkamaksuja, jotta joukkoliikenteen suosio kasvaisi. Jo nyt suurin osa opiskelijoista liikkuu pyörällä tai joukkoliikenteellä. Kun bussissa istuu, huomaa, että liikennettä hidastavat useimmin yksin ajavat autoilijat. Kun ruuhkamaksut otetaan käyttöön, joukkoliikenne tulee sujuvammaksi ja todennäköisesti johtaa siihen, että voidaan alkaa rakentaa esimerkiksi polkupyöräkaistoja. Kun liikenne vähenee, se vaikuttaa myös kaupunkikuvaan. Ilmanlaatu paranee, mikä vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin. Kun ei tarvita niin paljoa tilaa parkkipaikoille, viihtyvyys paranee sekä keskustassa että muualla. Ruuhkamaksut parantavat myös liikenneturvallisuutta. HYYllä ei ole kantaa siihen, millä tekniikalla ruuhkamaksut kerätään. Ei missään nimessä tietulleilla, jotka ovat vanhanaikainen systeemi. Valvonta kameraperusteisella rekisterilaatan luennalla on yleisesti käytössä maailmalla. Liikenteen ohjaamisen kannalta satelliittiohjaus voisi olla hyvä. Sillä voisi ohjata myös muita ruuhkia, kuten jouluruuhkaa, eikä vain vuorokauden ajasta johtuvia ruuhkia."
Wille Rydman, 23, on
Kokoomusnuorten uusi puheenjohtaja.
Niklas Piiparinen, 28, vastaa
HYYn hallituksessa kaupunkiasioista.
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Missä vietät joulusi?
Lapsuudenkodissa 75,5 % Oman perheen kanssa 17,6 % Muu 6,9 %
YLIOPPILASLEHTI PAHOITTELEE! Vuoden viimeisen numeron lukijakysymys toi toimitukseen monta kipakkaa palautetta: vaihtoehtoja oli aivan liian vähän. Esimerkiksi kumppanin vanhempien luokse meneminen tai kahdestaan seurustelukumppanin kanssa joulun viettäminen puuttuivat vaihtoehdoista kokonaan. Ylioppilaslehti kiinnittää jatkossa enemmän huomiota moninaisiin perhemuotoihin. Vastauksia kyselyyn tuli kuitenkin paljon, 1409 kappaletta. Valtaosa eli 75,5 prosenttia opiskelijoista kertoi viettävänsä joulun lapsuudenkodissaan. 17,6 prosentti vastasi, että aikoo viettää joulun oman perheensä kanssa. Kavereiden kanssa jouluna aikoo olla vain 2,4 prosenttia kyselyyn vastanneista. Noin saman verran, 2,3 prosenttia opiskelijoista viettää joulun yksin. 2,2 prosenttia vastanneista ei vietä joulua lainkaan. Hyviä juhlapyhiä teille kaikille!
JENNI LEHTIMÄKI, 22, BIOLOGIA
"Kyllä menen, itse asiassa avomieheni perheen luokse. Jouluun kuuluu yhdessäolo."
JARKKO KOTILAINEN, 26, USKONTOTIEDE
"Menen mummolaan. Se on sukumme perinteinen jouluviettopaikka."
JAAKKO HOLOPAINEN, 24, OIKEUSTIEDE
"Joo, kivempi siellä on olla kuin yksin kotona. Sisarukseni tulevat myös."
Ylioppilaslehti kysyi kampuksella kolmelta opiskelijalta, menevätkö he jouluksi kotiin.
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 17/09
12 kuukauden kortit jäsenille
Pyhä
7 KUUKAUDEN HINNALLA!
Kaupan päälle upea Niken treenikassi, arvo 50 eur!
Esim. Kuntosalin aleajat 308 eur (26 eur/kk) Ohjatut tunnit aleajat 448 eur (38 eur/kk)
Nämä erittäin edulliset tarjoushinnat ovat voimassa vain pe 18.12. saakka!
ruokaympyrä
Terveellisestä syömisestä tuli elämänhallinnan keino ja ravitsemustieteestä muotiala. Se houkuttelee myös syömishäiriöisiä.
T
avallinen kuntoilija tekee yksilöllisen ravintosuunnitelman ja hankkii ravitsemusvalmennusta. Aikakauslehdet kilpailevat jutuilla, jotka kertovat ruokavalion vaikutuksista. Julkkiskokit ovat vaihtuneet jääkaappeja ratsaaviksi ravitsemusasiantuntijoiksi. Todellisuudessa mediassa esiintyvät "asiantuntijat" ovat koulutukseltaan varsin sekavaa joukkoa. Maa- ja metsätieteelli-
kyy myös hakijamäärissä. Joka vuosi ravitsemustiedettä opiskelemaan hakevia on yli kymmenen kertaa enemmän kuin aloituspaikkoja. Myös avoimen yliopiston ravitsemustieteen opinnot ovat entistä suosituimpia. Miksi ravitsemustieteestä on tullut 2000-luvun muotiala?
KAPEAN KÄYTÄVÄN seinällä vanhassa valokuvassa Viikin eläinlääke- ja elintarviketieteiden talossa hymyilee entinen apulaisprofessori Maija Pekkarinen. Hän poseeraa ruokaympyrän edessä. Hymyyn on syytä, sillä 1970-luvulta alkaen ravitsemusvalistus selätti sydän- ja verisuonitautien tuhoisan kasvun. Kuva eroaa nykypäivän ravitsemusneuvontaan liittyvistä mielikuvista yhtä paljon kuin ravintoympyrä onnenpyörästä. Ravitsemustiede on viime vuosina kehittynyt huimasti. Ravitsemustieteen vastuuprofessorin Marja Mutasen mukaan syitä on useita. Osa on tieteellisiä: Molekyylibiologiassa tapahtu-
Eniten vaihtoehtoja
OSALLE ALAN OPISKELIJOISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUTKIVAN TIETEEN PÄNTTÄÄMISESTÄ TULEE HENKILÖKOHTAINEN PAINAJAINEN.
sestä tiedekunnasta valmistuvat ravitsemustieteilijät ovat terveyskulttuurin eliittiä, jonka puoleen käännytään silloin, kun halutaan tieteellisesti luotettavaa tietoa. Ravitsemustieteen suosio nä-
www.motivus.fi
Ylioppilaslehti 17/09
TE
ZEITGEIST 9
EM
U
GR
A
Matkalla kehotemppeliin.
neen kehityksen ansiosta ravinnon ja terveyden yhteyksistä on tullut paljon uutta tietoa. Etenkin geenitutkimuksen räjähdysmäinen kasvu on kehittänyt alaa. Suhtautuminen ruokaan on myös hyvin kulttuurisidonnaista. Viimeisten vuosikymmenien aggressiivinen individualismi, ulkonäön ja terveyden suorastaan fetisismiä lähentelevä ihannointi sekä tiedonvälityksen valtava kasvu näkyvät myös ravitsemustieteessä, muistuttaa Mutanen. Ruokaan kohdistuvan kiinnostuksen kasvua selittävät myös psykologiset tekijät. "Syömisestä on tullut elämän-
hallinnan keino", täydentää ravitsemustieteen professori Leena Räsänen. Sirpaloituneessa yhteiskunnassa tiukat ruokasäännöt voivat toimia keinona palauttaa kokemus siitä, että omaan elämään on mahdollista vaikuttaa.
ELÄMÄNHALLINNAN hakeminen
syömisen kautta voi muuttua patologiseksi. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen opiskelijoiden parissa huhutaan, että osalle alan opiskelijoista terveyttä ja hyvinvointia tutkivan tieteen pänttäämisestä tulee henkilökohtainen painajainen. Ruokapäiväkirjoihin tutustutaan jo opintojen alkuvaiheessa, oma syöminen pyörii helposti mielessä turhan
usein ja suupalojen vahtaaminen lisääntyy, kertoo nimettömänä pysyttelevä alan opiskelija. Miehiä ravitsemustieteen opiskelijoista on vain murto-osa. Syömishäiriöiden suurin riskiryhmä taas ovat nuoret, korkeasti koulutetut huippusuoriutujanaiset vähän sellaiset kuin ne erittäin kilpailtua yliopistotutkintoa opiskelevat, laitoksen käytävillä kävelevät hoikat tytöt. Altistavatko ravitsemustieteen opinnot ortoreksialle, pakonomaiselle halulle syödä mahdollisimman terveellisesti? Räsänen myöntää, että alalle hakee jonkin verran opiskelijoita, joilla on syömishäiriötausta. "Mitään tutkimusta syömishäiriöiden yleisyydestä verrattuna muihin yliopisto-opiskelijoihin ei ole tehty, mutta koulutukseen hakeutuvilla on toki huomattava kiinnostus syömiseen liittyviin asioihin. Erityisesti, jos opiskelijalla on hyvin mustavalkoinen, moraalinen suhtautuminen ruokaan, tästä voi tulla ongelma." Opiskelijat korostavat opetuksen tervehenkisyyttä. Tiukkapipoisuua ei tartu ainakaan opettajilta. Räsänen uskoo, että monien asenne syömiseen pikemminkin rentoutuu opintojen edetessä. "Mainonta yllyttää nautintoon, mutta samalla hoikkuus on nostettu korkeimpaan arvoon. Syömishäiriöt ovat ehkä väistämätön seuraus tästä", pohtii alan opiskelija. Tulevilla ravitsemustieteilijöilläkin riittää siis ongelmia ratkaistavaksi.
HEIKKI ANDRELL
N
ST
RÖ
M
RAVINTOLAILTA PUOLEEN HINTAAN!
Diners Club kortinhaltijana saat pisteitä kaikista korttiostoista. Pisteillä voit lunastaa palkintoja laajasta valikoimasta. Esimerkkinä 50 euron ravintolaseteli hintaan 1.000 pistettä + 22 eur. Ravintolaseteli käy yli 50 tasokkaassa ravintolassa ympäri Suomen.
HIIHTOLIPUT KAKSI YHDEN HINNALLA!
Ski. -kortti Diners Club etuhintaan! Ski. edulla kaksi laskijaa yhden hinnalla kokonaisen päivän tai illan. Etu voimassa kerran per hiihtokeskus kauden 20092010 ajan. Etu lähes 80 hiihtokeskuksessa. Ski. -etukortin hinta Diners Clubin jäsenille: 1 000 p. + 15 . (norm. 35 )
TÄÄLLÄ TUTKIN MINÄ
Sarjassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaisesta tieteellisestä läpimurrosta he haaveilevat.
TUNTUVALLA ALENNUKSELLA AURINKOON!
Nyt jäsenetuna Diners Clubilaisille 100 euron etu per varaus Finnmatkojen ensi kesän lomista. Tutustu tarjontaan, nappaa kampanjatunnus ja varaa lomasi netistä! Tarjous voimassa 31.12.2009 saakka lähdöille ajalla 6.4.2010-31.5.2010 ja 9.8.2010-5.9.2010.
Mammallisten jäljillä
Sanastotutkija haaveilee pääsevänsä perille nisäkkäiden nimien kehityksestä.
tienneet, mitä muut olivat tarjonneet jollekin tieteelliselle termille suomenkieliseksi vastineeksi. Siksi variaatioita on melkoisesti." Kääntäjät ottivat termeiksi vanhoja sanoja, kehittelivät uusia ja lainasivat muista kielistä. Vastaavia keinoja käytetään nykyisinkin. "1800-luvulla tehtiin uusia yhdyssanoja ja johdoksia. Nyt käytetään paljon lyhentämisen keinoja, jotka tekevät sanoista vaikeampia tulkita, kuten hekot eli hedelmälepakot." Haaveet tieteellisestä läpimurrosta liittyvät eläinsanastoon.
SUOMESTA ON PUUTTUNUT JOPA 3 500 NISÄKKÄÄN NIMET.
"Kun hoksasin, että Suomessa kehitellään nisäkäsnimistöä, ajattelin, että olisi hienoa päästä vertailemaan nykyistä sanaston kehitysprosessia 1800-luvun vastaavaan."
SUOMESTA ON puuttunut jopa
VELOITUKSETTA 130 LENTOKENTTÄLOUNGEEN!
Diners Clubin jäsenenä vietät aikasi lentokentällä mukavammin. Käytössäsi on 130 viihtyisää ja rauhallista VIP-loungea kansainvälisillä lentokentillä. Lounget ovat käytettävissä matkustusluokasta ja lentoyhtiöstä riippumatta.
K
aarina Pitkänen-Heikkilä sai tarpeekseen koulumaailmasta ja jätti äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työt. "Minulla oli kiire työelämään enkä hoksannut käyttää hyväkseni ihanaa opiskeluaikaa. Siirryin tutkijaksi, koska halusin oppia lisää." Hän on mukana Suomentamisen ideologiat ja normit -hankkeessa, jossa tutkitaan tietokirjallisuuden suomentamista 1800- ja 2000-luvulla.
VUODEN VERRAN 1800-luvun
KUKA?
KAARINA PITKÄNEN-HEIKKILÄ, 35 Ä > Paikka: Työhuone
Vuorikadulla. > Tutkinto: Filosofian tohtori > Väitöskirjan otsikko: Suomi kasvitieteen kieleksi Elias Lönnrot termistön kehittäjänä > Työasu: "Silmälasit ovat tärkeät. En käytä niitä vapaa-ajallani, mutta töissä on pakko." > Tärkein työväline: "Omat aivot. Ajatella voi milloin ja missä vain." > Vapaa-ajalla: "Luen kaunokirjallisuutta kirjapiirissä, soittelen pianoa ja laulan kuorossa."
luonnonkirjojen käännöksiä tutkinut Pitkänen-Heikkilä on jo saanut tuloksia kääntäjän sanastollisista valinnoista. Ajalle oli tyypillistä, että termeille koetettiin löytää täkäläisiä vastineita. "Jyrsijät ovat olleet nävertäjiä, karruttajia, nakertajia, järsijöitä ja jyrsiäisiä, nisäkkäät mammallisia ja imettäväisiä, lepakot siipijalkaisia, yökköjä ja yölipakoita." "Kääntäjät eivät välttämättä
3 500 nisäkkään nimet, joille nisäkästyöryhmä ehdotti vastineita runsas vuosi sitten. Ehdotuksessa jotkin jo nimetyt nisäkkäät ovat saaneet uudet nimet: saksanhirvi on isokauris, maitovalas beluga ja maaorava tikutaku. Esimerkiksi. Pitkänen-Heikkilää nimien kehittely ei kiinnosta, mutta hänellä on mielipiteitä nimiehdotuksista. "Työryhmä on pyrkinyt olemaan innovatiivinen ja hauska, mikä on ilahduttavaa. Mutta jokin tikutaku, joka viittaa selvästi tässä ajassa olevaan asiaan, voi olla häiritsevää." Ehdotuksista käydyssä keskustelussa on Pitkänen-Heikkilästä jotain tuttua. "Keskustelu lähes päihitti 1800-luvulla käydyn keskustelun kiihkeydellään."
S A M I TA K A L A
Diners Club on arvostettu kansainvälinen maksukortti ilman kiinteää käyttörajaa. Lisäetuina bonusohjelma, tarjouksia, lentokenttälounget, valinnainen matkavakuutus ja valinnainen maksuturva. Mahdollisuus lyhentää lasku erissä. Ensimmäinen vuosi ilman vuosimaksua (norm 50). Todellinen vuosikorko luotolle 9,51% (11/09).
JOIN THE CLUB AT WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI
10
Ylioppilaslehti 17/09
Ja
Ylioppilaslehti 17/09
11
a tapahtui niinä päivinä
TEKSTI YLIOPPILASLEHDEN TOIMITUS
K U V I T U S L E E NA M I K KOL A
Ylioppilaslehti roolitti joulukuvaelmaansa vuoden 2009 kasvot.
Ylioppilaslehti 17/09
13
UVAELMA 2009
Paimenet Lampaat
Helsingin kaupungin katujen hyljeksityt ROMANIALAISKERJÄLÄISET ovat nykyajan nomadeja. He palaavat kotimaahansa kertoen, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli aivan toisin kuin heille oli sanottu.
OPETUSMINISTERI Henna Virkkunen peri edeltäjänsä Sari Sarkomaan alkuun saattaman yliopistouudistuksen ja sai tehtäväkseen sen loppuun saattamisen. Sitä Virkkunen on edistänyt kaudellaan kuin omaansa. Laista voidaan olla montaa mieltä, mutta Virkkunen ansaitsee Ylioppilaslehden kunniamaininnan sitoutumisellaan koulujen ja työelämän sukupuolierottelun purkamiseen.
Joosef
Bäää-bää! Vuonna 2009 oli muodikasta julistaa itsensä pahaa poliittista korrektiutta vastaan taistelevaksi totuudenpuhujaksi tai sananvapauden uhrilampaiksi. Lampaalle marttyyrinviitta on lempivaate, ja eri mieltä olevaa voi aina refleksinomaisesti syyttää sensuurista. Filosofian tohtori JUSSI HALLA-AHO on kaikkien poliittisen korrektiuden uhreiksi julistautuneiden henkinen isä. Nyt Halla-ahoa kiukuttaa, miksi "virolaisen maahanmuuttajan tytär" ja "goottityttö" Sofi Oksanen saa sanoa, että suomalaiset ovat väkivaltaisia, mutta Halla-aho ei saa sanoa sitten yhtään mitään mistään. Nyyh! Filosofian tohtori MARKKU RUOTSILA on toinen poliittisen korrektiuden vaiennettu uhri. Tosin hän sai abortinvastaisille äärimielipiteilleen sivun kokoisen tilan Helsingin Sanomien Sunnuntai-liitteestä, mutta silti! Byhyy! Professori TIMO VIHAVAISEN mielestä suomalainen älymystö hyssyttelee kriittistä keskustelua poliittisen korrektiuden nimissä. Nyt herää enää kysymys, kuinka monen maahanmuuttokriitikon pitää saada esittää mediassa näyttävästi maahanmuuttokriittisiä mielipiteitään, ennen kuin maahanmuuttokriitikot ovat tyytyväisiä. Snif! Erityislampaannahkatalja menee VIHREILLE HALLITUKSESSA . Vihreiden mielestä vihreiden hallitustyöskentelyn kritisointi on väärin ja ihan tyhmää, koska vasemmistopuolueetkin ovat tehneet joskus tyhmiä päätöksiä ja muutenkin kolme muuta edellistä hallitusta ja kaikki muut teki kaiken eka. Niisk!
Herran enkeli
Barack Obamaankin verrattu rehtori TUULA TEERI julistaa innovaation ilosanomaa tyylikkäin kirjavin fontein. Suomelle on tammikuussa syntyvä Aalto-yliopisto, joka tuottaa suuren ilon Eteläranta 10:lle, Elinkeinoelämän valtuuskunnalle ja suomalaisille yliopistorehtoreille. Tästä opiskelijat ovat peljästyneet suuresti.
Mediassa tiiviisti esiintyvät ja asiantuntijoiksi kutsutut ekonomistit ovat kapitalismin sanomaa julistavat 2000-luvun taivaalliset sotajoukot. MEDIAEKONOMISTIT kutsutaan yhä uudelleen hätiin kertomaan kansalle totuutta: maan päällä rauha ihmisillä, jotka pyörittävät tehokkaasti kansantalouden rattaita.
Taivaalliset sotajoukot Itämaan tietäjät
Mekkokansanedustaja Marja Tiura pysyy otsikoissa, ja siksi kallisarvoisista lahjoistaan tunnetut VAALIRAHOITTAJAT ovat tänäkin vuonna ainoita oikeita itämaan tietäjiä. Kullan, mirhan ja suitsukkeiden sijasta Toivo Sukarin, Tapani Yli-Saunamäen, Kyösti Kakkosen, Arto Merisalon ja Markku Kauppisen tuomisina on seminaarimaksuja, lentolippuja, tuppeensahattua lautaa, pino eläkevaroja ja yleishyödyllisten säätiöiden fyrkkaa.
Hallintoneuvos LAURI TARASTI johdatti kansan kohti odotettua ihmettä, suurta iloa koko kansalle. Vaalirahoituslakiesitys on syntynyt!
Tähti
O
MITÄ OLEN OPPINUT TÄNÄ VUONNA:
len oppinut arvostamaan suomalaista koulutusjärjestelmää. Opetusministerinä minulla ollut hyvin paljon kansainvälisiä tapaamisia ja olen tavannut kansainvälisiä vieraita. Vasta niiden myötä olen havahtunut siihen, kuinka hyvä ja laajasti ihailtu koulutusjärjestelmä meillä on. Osaan olla eri tavalla ylpeä siitä, mitä Suomessa on saatu aikaan vuosikymmenten kuluessa. Samalla olen huomannut, kuinka kaikki valtiot pyrkivät kehittämään omia järjestelmiään, ja kuinka paljon panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen. Sitä tärkeämpää on, että panostamme omaan järjestelmäämme. Olen nähnyt sen uusin silmin. Olen kehittynyt tänä vuonna ihmisenä. On tärkeää, että aina kehittyy ja kasvaa ihmisenä."
Opetusministeri Henna Virkkunen
Kameli
Tämän vuoden jälkeen pääministeri MATTI VANHASTA voi syyttää kaikesta muusta paitsi sitkeyden ja kestävyyden puutteesta. Sitä paitsi erämaan laiva nousi Euroopassa jo varhaisella keskiajalla kohtuullisuuden ja raittiuden symboliksi. Askeettisten elämäntapojen vuoksi jo kirkkoisä Augustinus piti kamelia taakkansa nöyrästi kantavan kristityn vertauskuvana. *
14 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 17/09 /09
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
STEFFEN PETERSEN
Ulos kaapista
Tuhannet seuraavat päivittäin Anna Vanhasen asuvalintoja.
TEEMU GRANSTRÖM
Mitä tarkoittaa olla kesytetty?
V
Pe 11.12.
LUCIA TUO VALON. Papin puhe, lapsikuoro, glögiä ja flamencoesitys. Kaiken tämän ja iloista joulumieltä saat Viikin Lucia-markkinoilta. Klo 1014. Infokeskus Korona, Viikinkaari 11. Vapaa pääsy. UNIIKKI KIINNOSTAA. Kuvataideakatemian ylioppilaskunnan joulumyyjäisistä löytyy taidetta kaikissa muodoissaan grafiikasta piparkakkuihin. Klo 1318 ja la 12.12. klo 1017. Kaikukatu 4. Vapaa pääsy.
Kymmenen hengen ryhmille ryhmäalennus.
Pe 18.12.
KESYT JA VIHAISET. Kohututkimuksessa tarhaketuista jalostettiin lyhyessä ajassa kesy kettulinja sekä aggressiivinen kettulinja. Dr Anna Kukekova kertoo lisää tästä Institute of Cytology and Genetics of the Russian Academy of Sciencesin tutkimuksesta. Klo 14. Latokartanonkaari 9. Vapaa pääsy. ALUSSA OLI KUVA. Audiovisuaalinen taiteilija Joe Candido luennoi englanniksi kokeellisen elokuvan ja videotaiteen historiasta. Klo 1820. Ala-Malmin tori 1. Vapaa pääsy.
alkoinen pitsimekko on saapunut edellisenä päivänä Englannista. Siihen pukeutunut Anna Vanhanen avaa oven. Asu on punaisia kynsiä myöten harkittu. "Niittisaappaat, niittikorut ja wetlook-legginsit saivat asuun vähän rockia, ja punaiset huulet nyt vaan sopivat valkoiseen pitsiin", tarkentaa Vanhanen haastattelupäivän iltana blogissaan. Kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelijan ylläpitämä Mungolife on yksi Suomen suosituimmista muotiblogeista. Vanhanen kutsuu sitä lifestyle-blogiksi. Mungolifessa hän on kertonut oman rakkaustarinansa, tunnustautunut oikeiston kannattajaksi, antanut videolla neuvoja korkokengillä kävelyyn ja esitellyt 90-luvun alun venäläiset suosikki-iskelmänsä. Runsas vuosi sitten perustettua blogia seuraa viikoittain yli 20 000 ihmistä.
nihyöky, kun löytää jotain makeaa ja vie sen toisen edestä."
KAIKKI PALAUTE ei ole
La 12.12.
NOSTALGIA PINTAAN. Kaupunginmuseo tarjoaa lyhytelokuvia kadonneesta Helsingistä. 11.15 Helsingin joulu. 11.40 Joulu Helsingissä 193060-luvulla. 12.15 Olga ja Oskar. 13.15 Tähdet kertovat komisario Palmu. 14.50 Helsinki, ikuisesti. 16.05 Helsinki, Pohjolan valkea kaupunki. Sofiankatu 4. Vapaa pääsy.
seen, eikä nosta opintotukea vaan elättää itsensä toimistotyöllä. Vanhanen jakaa kaksion poikaystävänsä Valtterin ja Simbakoiran kanssa. Mikä ihmeellisintä, hänellä tuntuu olevan loputtomasti rahaa vaatteisiin. "Puolet vaatteistani on kyllä kirpparilta. Kirpparilla shoppaamisessa on se ihana adrenalii-
BLOGIN PÄÄSISÄLTÖÄ ovat
Su 13.12.
POLKU JOULUUN. Ota kummilasta kädestä kiinni ja suuntaa Seurasaareen seikkailuun. Vastaan saattaa tulla jouluisia näytelmiä, satutuokio, tonttuja, joulupukki muoreineen ja puurotarjoilu. Klo 1317. Seurasaari. Vapaa pääsy.
HUONOJA IDEOITA. Lontoonkiertueelta palaava Zebra & Snake laukkaa ja kiemurtelee Ravintola Bellyyn Bad Ideas -klubille. Klo 2104. Uudenmaankatu 16. Liput 6 e sisältäen narikan.
Päivän asu -postaukset, joissa Vanhanen poseeraa viidestä kymmenessä kuvassa ja kertoo tarkat tiedot vaatteiden ostopaikasta. Asuja kommentoivat päivittäin kymmenet ihmiset. "Oot tosi hyvä roolimalli, ja kaiken lisäksi sulla on terve suhtautuminen kauneuteen ja estetiikkaan ja oot itsekin tosi kaunis!" kommentoi eräs 16-vuotias lukija taannoin. Annan elämä kiehtoo monia. Hän pääsi ensi yrittämällä oikik-
KUKA?
ANNA VANHANEN, 21 > Asuu Helsingissä. > Yöpöydällä joku
Twilight-sarjan kirjoista kestolukemisena. > Vuonna 2019: "Olen löytänyt unelma-ammattini ja olen äiti, vaimo ja vähintään kolmen ihanan koiran onnellinen omistaja!"
positiivista. Kun Vanhanen n esiintyi Kuningaskuluttajaohjelmassa, kirjoitti hapan n anonyymi kommenttiosioon: "Poikaystävänikin mielestä sinulla on iso berberi." Kerran Vanhanen joutui tekemään ilmoituksen poliisille. "Kuviani oli käytetty eräälällä sivustolla törkeästi. Minut ut uhattiin jopa raiskata." Poliisin reaktio oli outo. "He sanoivat, että jokainen tietää, että netti on täynnä pervoja ja pedofiilejä, jä, ei sinne pitäisi laittaa kuvia a tai videoita." Vanhanen ilmoitti, ettei aio blogata idioottien ehdoilla. "Blogissa kerron asioita, jotka a voisin kertoa kenelle tahansa vieerustoverille luentosalissa." Monet muotiblogit ovat täynnä nä mainoksia. Toistaiseksi Vanhanen bloggaa omaksi ilokseen, vaikka tuotevalmistajilta tulee yhteydenottoja päivittäin. "Milloin pitäisi mitäkin hammastikkua mainostaa." Vanhanen kirjoittaa vain tuottteista ja vaatteista, joista pitää. "Jos ne on saatu ilmaiseksi, kerron sen." Jos sopiva diili sattuisi kohdalle, Vanhanen saattaisi ryhtyä päätoimiseksi bloggaajaksi. Muotimaailma houkuttaa muutenkin. "Olisi mahtavaa päästä opiskelemaan vaatesuunnittelua Taikiin, mutta ei minun piirustustaidoillani."
M A R I A RU U S K A
Poikkeuksellinen käännöskirja
KAHVIA TERMOKSEEN ja kirjakaupan eteen päivystämään! 14. joulukuuta se tulee suomeksi! Dan "Da Vinci -koodi" Brownin uusi jännitysromaani Kadonnut symboli, jossa professori Robert Langdonin seikkailut jatkuvat! Voi juku, ei millään malttaisi. Housuissa pysymisen vaikeuksia on julkaisija WSOY:llakin. "Historiallisen laman keskellä ilmestyvää romaania odottaa suurin toivein koko kirja-ala, sillä
Ma 21.12.
HYASINTIT RINKIIN. Ilahduta itse tehdyllä kukkaistutuksella. Gardenian joulukukkatyöpaja sopii sekä aloittelijoille että jo harrastaneille. Klo 1719.30. Koetilantie 1. Kurssimaksu 15 e sekä materiaalimaksut käytön mukaan. Ennakkoilmoittautuminen Gardenian asiakaspalveluun puh. 09 3478 400.
Ma 14.12.
VALOA JA ÄÄNTÄ. Ylioppilaskunnan sekakuoro Akateeminen laulu kajauttaa ilmoille joulukonserttinsa. Tunnelmaa on mukana luomassa myös valosuunnittelija Saija Nojonen. Klo 19. Helsingin vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6. Liput 15/10 e.
Kadonneen symbolin suosion odotetaan olevan suorastaan hysteeristä", toiveajattelee kustantamo omissa Kirjasanomissaan euronkuvat silmissä. Teos ilmestyi englanniksi 15. syyskuuta. Malttamattomuudesta saada Dansun romsku joulumarkkinoille kertoo, että sillä oli peräti kolme suomentajaa. Se on hyvin poikkeuksellista. WSOY:n suomennetun kirjallisuuden kustannuspäällikkö Kiti
Kattelus muistelee kustantamonsa käyttäneen useampaa kuin yhtä kääntäjää viimeksi Jean M. Untinen-Auelin Tasangon vaeltajat -kirjan ilmestyessä. Vuosi oli 1990 eli silloinkin elettiin "historiallisessa lamassa". Poikkeuksellinen on myös Kadonneen symbolin ensipainoksen koko: 80 000 kappaletta. Täytä kirja-alan suurin toive. Osta omasi!
M AT T I M A R K K O L A
BLAAH
Koko-teatterin Saako taide-elämyksestä sanoa, että se antaa rahalle vastinetta? Taidehallin NUORET 2009 tarjoaa runsaan ja tyydyttävän taidekattauksen, jossa mikään ei tosin häiritse eikä järisytä. Luokkakokoukseen Itämerellä osallistuvat koulusurmaaja, Venäjän mafia ja wannabe-Yö-yhtye. Miika Ullakon findiepläjäys MITÄ MEISTÄ TULI näyttää hyvältä, mutta juoni ja henkilöhahmot jättävät toivomisen varaa.
LIPUSTA REVITTY TÄHTI on hieman
hajanaiseksi jäävä kunnianosoitus maailman toisinajattelijoille. Aseistariisuvinta näytelmässä on Jussi Nikkilän kiistaton monilahjakkuus.
Saku Tuomisen ja Katja Lindroosin RAVISTETTAVA
TOISINAJATTELIJAN KÄSIKIRJA
kannustaa ajattelemaan toisin, mutta tekee sen valitettavan urautuneella tavalla.
Ylioppilaslehti 17/09 09
KULTTUURI 15 KULTTUURI 15
KUVAT TEEMU GRANSTRÖM
KULTAINEN PENAALI
Ylioppilaslehti laittoi jälleen kulttuurivuoden pakettiin ja palkitsi parhaat Kultaisella penaalilla. Ja penaalin saa...
KULTTUURITEKO KULTTUURIHENKILÖ LÄPILYÖNTI
Zaida Bergroth
ja Skavabölen pojat
KUN NUORI elokuvaohjaaja tarttuu esikois-
Jörn Donner
HÄN ON ainoa ihminen maailmassa, joka on voittanut Oscar-, Finlandia- ja nyt myös Kultainen penaali -palkinnon. Kliseisesti sanottuna ikäisekseen virkeä Donner, 76, on ainoa suomalainen, josta saa käyttää vielä kuluneempaa kliseetä "kulttuurin moniottelija". Tänä vuonna eroottisen Suomen esitaistelija julkaisi Ingmar Bergmanista kertovan kirjan ja teki näyttävän paluun ohjaajaksi 25 vuoden tauon jälkeen elokuvalla Kuulustelu. Ennen kaikkea Donner on aktiivinen kulttuurikeskustelija, viimeinen renessanssimies, jolla on niin paljon kärkkäitä ja osuvia mielipiteitä, ettei haittaa, vaikka niistä puolet menisi ohi maalin ja toisessa puolessa mainittaisiin Bergman.
KÄRJEN TUNTUMASSA: Rohkean Tykistönkadun päiväperhon tekijä Helena Sinervo, Porin yliaktiviinen huurutaiteilija Mika Rättö, PMMP:n ja Magenta Skycoden kultasormi Jori Sjöroos, vieläkin nuori vihainen mies Antti Nylén, Absoluuttisen Nollapisteen kirjaileva laulaja Tommi Liimatta.
Chisu
DEBYYTTILEVY JA sen hitti Mun koti ei oo täällä olisivat voineet jäädä tähdenlennoksi. Vapaa ja yksi -albumi osoittaa, että Chisulla on valmiuksia ensimmäiseksi suomalaiseksi naispoppariksi, siis poppariksi, jolla on lahjakkuutta, omaehtoisuutta ja uskottavuutta omaan, tunnistettavaan ja kestävään musiikilliseen linjaan. Popherkkuja Chisulla on riittänyt muillekin Jipusta Antti Tuiskuun. Vuoden suurimman hittinsä, Kuivilla susta, 27-vuotias Christel Sundberg lahjoitti Idols-kasvo Kristiina Braskille.
KÄRJEN TUNTUMASSA: Sinun jälkeesi, Max -kirjalla valloittanut esikoiskirjailija Leena Parkkinen, popkuvataiteilija Rauha Mäkilä, suomiartistien kohtaamispaikaksi muodostuneet Kaiku-studiot Berliinissä.
ohjauksessaan 90-luvun kulttinäytelmään ja yhteen kaikkien aikojen parhaimmista suomalaisista käsikirjoituksista, jo rohkeus on palkittava vuoden kulttuuritekona. Bergroth selvisi Antti Raivion raastavan perhedraaman ohjauksesta kunnialla, mikä on saavutus sekin.
KÄRJEN TUNTUMASSA: Grace Jonesin tuominen esiintymään Flow-festivaaliin, Lifesaver-levykaupan toiminnan jatkuminen, Töölön kansainvälinen Arkadia-kirjakauppa tapahtumineen, uusi kaupunkifestari Pitkä kuuma kesä.
JEAH
Alkusyksystä kuollut kirjailija Veikko Huovinen olisi ollut tyytyväinen näkemäänsä. Hänen klassikkoromaaninsa HAVUKKA-AHON AJATTELIJA kääntyy elokuvaksi Kari Väänäsen ohjauksessa kunnioittavasti ja varmaotteisesti. Ensi-ilta 15.1.2010. Brittiläinen PETERIN ÄSSÄ-SHOW on Ylen lauantai-iltojen huipentuma. Loistavaa imitointia, hauskoja sketsejä ja oivaltavaa mediakritiikkiä.
Lahden Muotoiluinstituutin valokuvausopiskelijat ovat kasanneet henkilökuvistaan tyylikkään
VALOKUVATAITEEN MUSEO näyttää mallia
synttärien juhlinnassa ja poisti 40-vuotisjuhlan kunniaksi pääsymaksut vuoden vaihteeseen asti. Mahtavaa!
KALENTERIN
vuodelle 2010. Syyskuun kohdalla puolikuvaformaatti alkaa tosin hieman puuduttaa
Ylioppilaslehti 17/09
KULTTUURI 17
KOLUMNI
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KYRÖ
Vaarallisen työn lisä
Tim Harfordin logiikka yltyy villiksi teoretisoinniksi.
M
eksikolainen prostituoitu myy suojaamatonta seksiä. Onko kouluttamaton etelämaalainen tietämättömyytensä uhri, vai voisiko taustalla piillä jokin syvällisempi ajatus? Kysymys on retorinen. Kuten Tim Harford kohta osoittaa, morelialaishuora tietää tarkalleen, mitä tekee. Kirjassaan Elämän logiikka Harford avaa länsimaisen ihmisen elämää arjen rationaalisen päätöksenteon kautta ja osoittaa sen yllättäviä poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Kirjoittaja tietää, mikä lukijaa
Tim Harford: Elämän logiikka Järkevä selitys järjenvastaiselta tuntuvalle maailmalle. Suom. Matias Möttölä. Nemo 2009.
JOHDATUS ARJEN MARKKINALOGIIKKAAN TEHDÄÄN MYYVILLÄ AIHEILLA
kiinnostaa. Johdatus arjen markkinalogiikkaan tehdään myyvillä aiheilla. Käsittelyn saavat amerikkalaisteinien seksielämä, uhkapelit ja meksikolaisten prostituoitujen paha tapa jättää kondomit pakkauksiinsa. Seksityöläisten tapaus paljastaa hyvin, mitä ratoja Harfordin
ajatukset kulkevat. Koska likikään kaikki prostituoitujen asiakkaat eivät ole taudinkantajia, tartunnan todennäköisyys on jokaisessa yhdynnässä alle yhden. Seksistä ilman kondomia saa kerralla yhtä paljon rahaa kuin viidestä asiakkaasta kondomin kanssa. Kumin poisjättäminen on terveydestään, toimeentulostaan ja eläketurvastaan huolestuneen yrittäjän harkittu toimenpide. Morelialaiset prostituoidut tekevät kuten kuka tahansa yrittäjä: laskuttavat vaarallisen työn lisää sen sijaan, että jättäisivät työn tekemättä.
KIRJA POUKKOILEE peliteorian,
ja käsittelevässä luvussa Harford tekee uhkarohkeita oletuksia te miehen ja naisen esihistoriasm ta. t Miesliikkeen hellimä ajatus markkina-arvoteoriasta ei ole kaukana. Mutta oikeasti: muuttaako nainen tosiaan miljoonakaupunkiin, koska sieltä voi löytää varakkaan kumppanin helpommin kuin maaseudulta? Vahvimmillaan kirja on käsitellessään rasismia ja slummiutumista. Harford osoittaa jäätävästi, ettei rotuennakkoluulo tarvitse kuin yhden ihmisen väärässä paikassa kasvaakseen nopeasti kokonaisia ihmisryhmiä sortavaksi, itseään ruokkivaksi järjestelmäksi.
HARFORDIN VALITSEMA mukalupsakka kirjoitustyyli ei tee sisällölle oikeutta. Elämänhallintaoppaiden tapaan kirjassa yritetään heittäytyä tuttavalliseksi, lukijaa sinutellaan. Yhteisen ymmärryksen pohjaksi siteerataan poplyriikkaa ja viljellään anekdootteja kirjoittajan elämästä. Enimmän aikaa ratkaisu ärsyttää. Huumori on taitolaji eikä Harford kuulu sen mestareihin.
J A M I J Ä RV I N E N
teollisen vallankumouksen, yritysjohtajien optiopalkkioiden ja jopa ihmiskunnan tulevaisuudenkuvien kimpussa. Toisinaan teoriointi yltyy villiksi avioliitto-
WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI
OIKEAT HINNAT
TUOMAS KYRÖ
Paulo Coelho
1495
2195
Kansalaisen annaali 2010 Atena
(25,-)
ENNEN
NYT
ROHKEUS -KALENTERI 2010
RAKAS VUOSIKIRJA HP MINIKANNETTAVA
299,
Levottomat
Samannimisen elokuvan tunnuslaulu vuodelta 2000. Leri Leskisen tekemä "herkkä" slovari, jossa Samuli Edelmann hönkii duettona gospel-laulajanakin tunnetun Cata Mansikka-Ahon kanssa. Elokuva oli Aku Louhimiehen ensiohjaus pitkän elokuvan parissa.
Jos sä tahdot niin
Melkein samannimisen uutuuselokuvan tunnuslaulu. Hectorin tekemä "herkkä" slovari, jossa Samuli Edelmann hönkii duettona myös gospel-lauluista tunnetun Jipun kanssa. Leffa on Neil Hardwickin ensiohjaus pitkän elokuvan parissa.
yliopistokirjakauppa.fi Porthania Yliopistonkatu 3 Teknillinen Korkeakoulu Otakaari 11
18 PROFIILI
Ylioppilaslehti 17/09
Saara Räsänen viihtyy kirkossa.
MONET KAVERIT OVAT IHMETELLEET, KUN OLEN SANONUT, ETTEN HALUA OLLA IKINÄ AVOLIITOSSA. EIHÄN SE OLE MIKÄÄN LIITTO."
Ylioppilaslehti 17/09
PROFIILI 19
Pyhän cheerleader
Saara Räsänen edustaa sukupolvea, joka on entistä konservatiivisempi. Ikätoverien enemmistölle Räsäsen arvot taitavat silti olla tutuimpia amerikkalaisista nuorisoelokuvista.
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
N
uori nainen siemailee chailattea, katsoo suoraan silmiin ja sanoo usein "Voi ei!" Hän tuo mieleen Barbien pikkusiskon Skipperin. Iho on virheetön kuin nukella, ja elovenahiukset sidottu paksulle poninhännälle. Meikki on huoliteltu mutta huomaamaton. Vilpitön, valoisa hymy paljastaa suoran rivin hohtavanvalkoisia hampaita. Riihimäen kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutetun ja kemian fuksin Saara Räsäsen, 19, syksy on ollut kiireinen. Se on kulunut maakuntavaltuuston, kaupunginvaltuuston ja koulutuslautakunnan kokouksissa Riihimäellä ja Kumpulan kampuksella. Niiden välillä sukkulointiin on kulunut niin paljon aikaa, ettei hän ole juurikaan ehtinyt viettää aikaa uudessa kodissaan Alppilassa.
sitä. Mutta kirkon ei pitäisi vihkiä homopareja avioliittoon, koska se on Raamatun vastaista." Naispappeudesta: "Jos multa kysytään, niin on ihan luontevaa ja kiva, että naiset voivat olla pappeja. Mutta jos katsoo Raamattua, siellä sanotaan se asia selvästi. Kirkko on ollut 2 000 vuotta siitä samaa mieltä. Paavalikaan ei enää pystyisi olemaan Suomessa pappina, jos miettii näin." Ja näin feminismistä: "Nainen on menettänyt hyvää asemaansa siinä, että vaaditaan tasa-arvoa. Raamatussa sanotaan, että mies on vaimon pää, mikä kuulostaa aika rajulta, mutta siinä on annettu miehelle paljon vastuuta. Miehen täytyy rakastaa vaimoaan yhtä paljon kuin Jeesus rakasti seurakuntaa. Sitä mieltä olen kyllä, että miesten ja naisten pitäisi saada samasta työstä saman verran palkkaa."
YHDISTELMÄ RÄSÄNEN, politiikka ja
KVG
Kaikki taivaaseen
PÄIVI RÄSÄNEN muistelee blogissaan pikku-Saaran edesottamuksia otsikolla Lasten suusta. "Hänellä on surulliset silmät," äiti kertoo empaattisen nelivuotiaan Saaran havainneen perheystävästä, joka oli sairastunut masennukseen. "Olen edelleen vähän sellainen. Jos itselläni ei ole murheita, alan murehtia muiden asioita. Joskus en saa yöllä unta, kun mietin kaveriani, jolla on uniongelmia." Äiti kertoo myös Saaran käännyttäneen kaikkia koulubussikuskia myöten. Nykyisinkin hän käy mielellään keskusteluja uskon asioista toisin uskovien kavereiden kanssa. "Kyllä mä aina toivon, että ihmiset tulisivat uskoon, mutta kunnioitan sitä, mihin he uskovat ja mitä he ajattelevat. " Kirjoituksessaan äiti-Räsänen uskoo Saaran käännyttämisinnon taustalla olevan huolen siitä, että kaikki eivät pääse taivaaseen. "Kaikki mun tosi läheiset ihmiset melkeinpä on uskossa. Jos minulla olisi joskus lapsia, jotka eivät olisi uskossa, niin kyllä mulla varmasti olisi huoli heistä. Toivoisin, että he olisivat uskossa."
KOTI, PERHE ja pysyvyys. Siinä arvot, joihin
suomalaisnuoret tutkimusten mukaan uskovat. Konservatiivinen ajattelu on nuorten keskuudessa nousussa. Osaisiko Räsänen kertoa, mistä se johtuu? "Ihanaa, että kysyt noin! Tuntuu, että perinteiset arvot ovat ihan hukassa. Lähinnä ihmiset, jotka käyvät aktiivisesti seurakunnassa elävät niin kuin kristityt. Hieno juttuhan se olisi, jos ne olisivat nousussa. Mielestäni ne ovat hyviä arvoja. " Räsänen elää kuin kristitty. Hän käy sunnuntaisin Suomen luterilaisen yhdistyksen Pyhän sydämen kappelissa Kalliossa. Poikaystävän isä toimittaa siellä toisinaan messuja. Räsänen ei juo humalahakuisesti ja säästää itseään avioliittoon. "Uskon, että se suojelee, ettei ole ihan kaikkien kanssa. Kyllä se varmaan rikkookin ihmistä, jos kauhean monen kanssa on. Nykyään ovat vallalla voimakkaat hedonistiset arvot. Ajatellaan, että kaikkea, mikä tuntuu hyvältä ja on kivaa, on oikeus tehdä. Ei ajatella sitä, mikä on oikeasti ihmiselle hyväksi." Vaikka perinteiset arvot olisivat entistä kovemmassa huudossa ikätovereiden keskuudessa, monelle heistä Räsäsen arvomaailma on tutuin amerikkalaisista nuorisoelokuvista. Niissä Räsänen olisi suosittu, hyveellinen, kaunis ja fiksu cheerleader-hahmo. Se sama hahmo, jota Britney Spears esitti läpimurtonsa aikoihin. Koska elämme kaukana Bible beltistä, Räsänen joutuu usein puolustamaan näkemyksiään. "Monet kaverit ovat ihmetelleet, kun olen sanonut, etten halua olla ikinä avoliitossa. Eihän se ole mikään liitto. Haluan mennä naimisiin sitten kun olen varma." Eivätkä valtavirran vastaiset mielipiteet lopu siihen. Näin Räsänen ajattelee abortista: "Suomessa on ihan liian löysä aborttilaki ja sitä ollaan koko ajan vain löysentämässä. Abortti on tappamista. Ei ole mitään tiettyä vaihetta, missä sikiöstä tulee ihminen." Näin homoliitoista: "En näe sitä tasa-arvokysymyksenä. Se on väärin ja luonnonvastaista. Jos jotkut ovat homoja, niin onhan sekin väärin, jos on syrjintää, en missään nimessä kannata
kristilliset arvot saattaa kuulostaa tutulta. Se johtuu siitä, että Saara Räsäsen äiti on kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen. Äidin vuoksi ja äidin kanssa Saara on ollut julkisuudessa runsaammin kuin tusina pikkukaupungin kunnallispoliitikoita yhteensä. Äidistä tuli kansanedustaja Saaran ollessa viisivuotias. "Minulle on ollut ihan normaalia, että kun katson televisiota, äiti puhuu siellä jossain pöntössä." Teini-iässä monet häpeävät äitiään, mutta Saara sanoo olleensa hänestä aina ylpeä. "Äidillä on mielipiteitä, jotka ärsyttävät ihmisiä ja olen niissä asioissa hänen kanssaan samoilla linjoilla. Ei ole kauhean helppoa saada hirveästi kritiikkiä. Että kaikkea, mitä sanoo, kritisoidaan. " Päivi Räsänen on profiloitunut perhearvoja ajavana poliitikkona ja tuonut viisilapsista perhettään runsaasti julkisuuteen. Saara ja äiti ovat esiintyneet television muuttumisleikki-ohjelmassa. Iltapäivälehdet ovat uutisoineet Saaran lakkiaisista ja valtuustoon pääsystä.
todella närkästyy siitä, että hänen väitetään juhlineen täysi-ikäiseksi tulemistaan baarissa. Vaikuttaa siltä, että lööppinikkarit jäävät nuolemaan näppejään. "Kaverini, jotka juhlivat paljon, aina heittävät vitsiä, että tule nyt meidän kanssa. En jaksa katsella sitä menoa, se on niin hirveää. Ne oksentelee ja tekee kaikkea tyhmää. Mieluummin olen kotona, katson leffoja tai syön kavereitten kanssa." Räsäsen murrosikä huipentui eri uskontojen ja kristinuskon suuntausten vertailuun yhdessä pappi-isän kanssa. Pohdintojen kautta kotikirkoksi valikoitui Kansanlähetys. "Tykkään siitä tosi paljon. Se ei ole ihan niin kuivaa kuin luterilainen kirkko, muttei niin karismaattista kuin helluntailaisuus." Kansanlähetys toimii evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, mutta kritisoi kirkon toimintaa, kun katsoo sen poikkeavan Raamatusta, kuten nyt vaikka naispappeusasiassa. Yhdistys ylläpitää Ryttylän Kansanlähetysopistoa lähellä Riihimäkeä. Sen rehtorina työskentelee isä-Räsänen, Niilo.
PAREMPIA TILOJA ja parempaa tekemistä nuorille. Ne olivat Saara Räsäsen tavoitteita, kun hän lähti ehdolle kuntavaaleihin. Aiemmin hän toimi nuorisovaltuustossa, mutta huomasi, ettei voinut juurikaan vaikuttaa. "Kerran vuodessa järjestettiin joku konsertti. Ajattelin, että valtuustoon tarvitaan nuoriakin. On paljon asioita, joihin on hyvä antaa näkökulmaa nuorena." Vaaliteemana ei ollut abortinvastustus, vaan kouluruuan taso. Vaalikoneessa Räsänen kannatti muun muassa laillisia graffitipaikkoja Riihimäelle. Saara ei tehnyt kampanjatyötä. Kertoi vain kavereilleen olevansa ehdolla ja pyysi heitä kertomaan kavereilleen. Yllätyksekseen Räsänen sai äänivyöryn, yli sata ääntä. Niiden hän arvelee tulleen muilta lukiolaisilta. Melkoinen home coming queen. Valtuutetun työ on Räsäsestä hauskaa. Valitettavasti jaettavana on ollut lähinnä niukkuutta. "Ei siellä tehdä kauhean kivoja päätöksiä. Ei voi yrittää viedä hankintoja läpi, kun samaan aikaan lakkautetaan kouluja. Teemme ikäviä päätöksiä, jotka ovat kuitenkin tärkeitä", Räsänen sanoo ja kuulostaa poliitikolta. Sellaiseksi hän ei kuitenkaan halua. Ammatinvalinta on vielä mietinnässä. Vaihtoehtoja ovat lääkäri, opettaja, tutkija ja biokemisti. Yksi on rajattu ulkopuolelle. Kansanedustajaa hänestä ei tule. Ei, vaikka verkkokeskusteluissa hänestä on jo povattu Suomen Sarah Palinia. "Ei se kiinnosta yhtään! Olen asunut koko ikäni Riihimäellä ja kunnallispolitiikassa päätökset ovat tosi lähellä. Ei minua yhtään kiinnosta, kun asiat menevät Suomen laajuisiksi. Kotona olen nähnyt, että se työ on tosi stressaavaa. En halua niin stressaavaa työtä", Räsänen toteaa painokkaasti. Tässä hän on aivan kuin ikätoverinsa tutkimusten mukaan. Ei koe valtakunnan politiikkaa kiinnostavaksi ja haluaa elämälleen muuta sisältöä kuin työn. *
VAIKUTTAA SILTÄ, ETTÄ LÖÖPPINIKKARIT JÄÄVÄT NUOLEMAAN NÄPPEJÄÄN.
Keväällä kaverit järkyttyivät kun Iltalehden kansi kirkui, kuinka "Päivi Räsäsen tytär kiidätettiin sairaalaan". Saara oli sairastunut sydänlihaksen tulehdukseen. "Ihmettelin, miksi se oli lehdissä. Se oli pieni blogimerkintä meidän äidiltä, josta tuli niin iso juttu." Lääkäri-kansanedustajaäiti ei kuitenkaan lopettanut siihen jälkikasvunsa terveydentilaa koskevaa bloggaamista. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna otsikoissa oli Saaran siskojen sikainfluenssa. "Siskot olivat tosi vihaisia, että miksi sanoit yhtään mitään. Minusta siitä ei ollut haittaa. Se oli vain pieni juttu ja hyvä varoitus kaikille. Äiti kertoi siinä, mitä oireita
tuli ja miksi piti lähteä sairaalaan." Enemmän kuin terveydentilaa koskeva uutisointi, Saaraa huolestuttaa äitiin leimautuminen. "Odotetaan, että ajattelen ihan kaikesta samalla tavalla kuin äiti." Ulkopuolisen korviin äidin ja tyttären näkemykset kuulostavat melko identtisiltä. "Eivät ne ole isoja asioita. Esimerkiksi kunnanvaltuustossa on asioita, joista äänestämme eri tavalla. Olemme esimerkiksi eri mieltä siitä, miten rahaa pitäisi käyttää."
"PÄIVI RÄSÄSEN tytär riehui kännissä!"
Tällaiset otsikot olisivat iltapäivälehdille jättipotti. Ne voisivat aiheuttaa kolauksen puhtoisen perheen imagolla ratsastaneelle äidille. Kunnallispoliitikkotyttären uraakaan ne eivät varmasti edistäisi. Räsänen ei myönnä miettivänsä imagonhallinnointia tai säätelevänsä opiskelijaelämän viettoa julkisuus mielessään. "Eivät ihmiset tunnista minua ainakaan täällä. Riihimäki on niin pieni kaupunki, että jos siellä menisin tekemään jotain, juorut kyllä lähtisivät kiertämään." Kerran niin kävikin. Oli Saaran 18-vuotispäivä ja kaveri pyysi hänet sen kunniaksi Seurahuoneelle istumaan. "Join kokiksen siellä. Sen jälkeen jotkut kaverit tuli kysymään, että olitko sä oikeasti juomassa baarissa, kun täytit 18? Tosi ärsyttävää, että tuollaista ihan törkeää valehdellaan", Räsänen sanoo tuohtumusta äänessään. Kun muistelee itseään samanikäisenä, tätä on hieman vaikea käsittää. Räsänen
20 OMAT
Ylioppilaslehti 17/09
SEUTULIPPUMATKAILUA
TEEMU GRANSTRÖM
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: sami.takala@welho.com.
Isoäitisi antamista vanhoista tyynyliinoista saat mainion paketin suorakulmaisille lahjoille. Vaihtoehtoisesti voit tehdä tyynyliinasta pussimaisen kääreen pehmeille lahjoille ja sitoa avoimen pään kiinni kauniin narun avulla. Halutessasi voit vaikeuttaa lahjan avaamista ompelemalla pussin suun kiinni. Muista pestä tyynyliina ennen käyttöä. Samaan tarkoitukseen voit käyttää myös kankaista Lyyra-kassiasi.
Lähiönähtävyys
Pihlajamäen arkkitehtuuripolulla voi ihmetellä 1960-luvun kerrostaloja.
posket lommolla imevät teinit ja keskiolutpulloja korkkaavat työttömät näyttävät elävän Pihlajamäessä sulassa sovussa. Toisin kuin 2000-luvun lähiöissä, Pihlajamäessä on väljää. Taloja ei ole vieri vieressä, vaan myös luonnolle ja ihmisille on annettu tilaa. 1960-luvulla rakennetun kaupunginosan suunnittelivat arkkitehdit Olli Kivinen, Esko Korhonen, Sulo Savolainen ja Lauri Silvennoinen. Melkein kaikki talot ovat valkoisia. Väri on tyypillinen 60-luvun arkkitehtuurille. Erikoisuus on terassitalo, jonka jokaisessa asunnossa on kaksi kerrosta ja terassi. Taloa pidetään rakennustaiteellisesti merkittävänä. Tässä se nyt on, Pihlajamäen arkkitehtuuripolku. Taloja, taloja, taloja ja niissä asuvia ihmisiä.
S A M I TA K A L A
Pätäkättä
pakettiin
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka paketoit joululahjat edullisesti ja ekologisesti.
Muodoiltaan erikoisten pakettien käärimiseen soveltuu hyvin vessapaperi. Voit yrittää värjätä paperia vesivärien avulla tai jättää sen au naturel. Nirsoimpien lahjan vastaanottajien paketit suositellaan käärimään valkaistuun ja kuvioituun erikoispehmeään paperiin. Janoiselle lahjansaajalle loihdit oivan paketin perunalastutuubista. Purkkiin mahtuu vaikkapa lajitelma pieniä viinasnapsipulloja tai kourallinen sikareita. Lapsille suunnattuun versioon voit tyhjentää muutaman karkkipussin sisällön. Muista poistaa epämiellyttävät hajut purkista ennen käyttöä. Koristele pakkaus leikkaa ja liimaa -tekniikalla valitsemillasi kuvilla.
K
allion laella kasvaa korkeita taloja. Talon juurella ne näyttävät pilvenpiirtäjiltä. Eivätkä pilvetkään kovin paljon korkeammalla ole. Taloja sanotaan kamerataloiksi, koska ne näyttävät kameroilta. Tai ovat ainakin kameran muotoisia. Ne ovat Pihlajamäen, helsinkiläisen lähiön, tunnusmerkki. Selän takana on toisenlaisia taloja. Pitkiä, satoja metrejä lamellia. Ne ovat ikään kuin muuri, joka suojaa kalliosta kohoavia tornitaloja. Pihlajamäki tunnetaan myös niistä.
SUORAVIIVAISTEN lamel-
litalojen edessä levittäytyy valtavia asfalttikenttiä, parkkialueita sadoille ja sadoille autoille. Lähiön tunnelma on voimakkaasti läsnä. Sitten on ostoskeskus, sanomalehdistä tuttu. Sieltä on uutisoitu lukuisat taksiryöstöt, apteekkimurrot, autopalot ja elintapatyöttömien välienselvittelyt. Ostari on arkkitehtuurisesti arvostetun Pihlajamäen häpeä. Ostoskeskus on jo sinänsä harhaanjohtava nimi kuvaamaan rakennusta, jonka liikkeistä suurin osa on kapakoita tai kebabpizzerioita. Lähiötunnelma sen kuin vahvistuu. Pitkänsillan eteläpuolella kasvaneelle Pihlajamäki voi olla lähes yhtä eksoottinen kohde kuin Tallinnan neuvostolähiöt. Mutta ei Pihlajamäki Kontulaa tai Myllypuroa voita, Jakomäestä puhumattakaan. Täällä ei ahdista.
PIHLAJAMÄESSÄ tunnelma on rento. Kauppakärryjä vetävät mummot, röökiä
INFO
Pihlajamäen arkkitehtuuripolku
Mikä: Helsingin ensimmäinen arkkitehtuuripolku. Kävelyreitti, joka esittelee Pihlajamäen arkkitehtuuria. Mitä: 1960-luvun kerrostaloja, kouluja ja ostoskeskus. Miten: Rautatientorilta bussilla 71. Jää pois Pihlajamäen ostoskeskuksen pysäkillä. Jos olet epävarma, kysy apua kuljettajalta. Jos missaat pysäkin, voit ajaa päätepysäkillekin. Arkkitehtuuripolku on pitkä, ja sen voi aloittaa monesta kohtaa. Matka-aika keskustasta on puoli tuntia. Koska: 24/7. Kenelle: Arkkitehtuurista kiinnostuneille. Kivaa: Turistina olemisen tunne. Tyhmää: Samantyyppiset talot voivat alkaa tympiä.
Tunnettu nuukailukeino on kääriä joululahjat sanomalehtipaperiin. Suosi suuria broadsheetmallisia lehtiä, kuten Helsingin Sanomia. Mikäli paperi näyttää liian ankealta ja harmaalta, voit leikata aikakauslehdistä värikkäitä kuvia ja liimata ne koristeeksi paketin päälle. Joulua edeltävät mainokset sisältävät runsaasti punasävyisiä täytekuvia.
T E K S T I JA K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Jos pakettien kanssa nyplääminen ei jostain syystä kiinnosta, voit aivan yhtä hyvin käydä hakemassa lähimmästä halpahallista rullan lahjapaperia. Selviät alle eurolla ja säästät rutkasti aikaa. Todellinen pihistelijä marssii lähimpään Citymarkettiin, Anttilaan tai vastaavaan, käy ostamassa suklaapatukan itselleen ja hakee ilmaiset lahjapaperit ja -nauhat kassojen jälkeen sijaitsevista paketointipisteistä.
Ylioppilaslehti 17/09
OMAT 21
BODYSSEIA
Onko elämäsi täynnä ylivoimaisia haasteita? Kysy meiltä! Varttuneet opiskelijat, puolikolumnistit ja isosisarukset Mademoiselle Vosges ja Ruzaccho kertovat kaiken elämänhallinnasta. Palsta päättyy.
Kuolemanhallinnan stereotyypit
Bodysseia on "elämänhallintapalsta". Mitä teidän mielestänne tarkoittaa elämänhallinta?
T . S A A S TA M O I N E N
MINNA ALANKO
O
let kenties aistinut hienoisen ironian palstan nimessä. Voiko elämää hallita? Retorinen kysymys. Kyse on hallinnan tunteesta, ja siihen voi vaikuttaa. Me rakennamme itse oman todellisuutemme, tämän häkin, jossa asumme ja ahdistumme. Ymmärryksemme maailmasta muodos-
tuu sanoista, ja kuten Jane Fonda on sanonut, emme aina voi hallita ajatuksiamme, mutta voimme hallita sanojamme. Älä syö tai juo liikaa, älä jää väsyneenä auton alle, älä
Elä yksi päivä kunkin stereotyypin housuissa. Tehokkaan organisaattorin on joskus hyvä kokeilla, millaista on heittäytyä avuttomaksi, ja laiskanpulskean on hyödyllistä kokeilla tehtävien sijoittamista kalenteriin.
ROOLILEIKKI:
JARNO, PYHIMYS Jarno herää puoli seitsemältä ehtiäkseen ystävänsä lenkkiseuraksi. Kotona hän jauhaa kahvipavut parvekkeella, jotta Viivi ei heräisi ennen kuin aamiainen on valmis. Aamupäivällä on ryhmätyöporukan kokoontuminen. Jarno on ideoinut esitelmälle rungon ja hakenut kirjoja, jotka auttavat muita valmistelemaan omaa osuuttaan. Heti perään on ainejärjestön vuosijuhlapalaveri, jossa Jarno ottaa harteilleen sponsorien hankinnan, koska ketään muuta ei huvita. Iltapäivällä Jarno valmentaa nuoria jalkapalloilijoita Itä-Helsingissä, kunnes on aika jatkaa kodinhoitotöitä.
LOTTA, OMAN ELÄMÄNSÄ TOIMITUSJOHTAJA Lotan iPhone hälyttää joka aamu kello 7.00. Meditaation ja superfood-aamiaisen jälkeen Lotta kiirehtii luennolle ja hoitaa matkalla puhelimellaan työsähköpostit. Luennon jälkeen Lotta juoksee toimistolle. Illan palaverien jälkeen aikaa on vielä maratontreeneille, kalenterin organisoinnille ja tunnin pituiselle laatuajalle poikaystävän kanssa. Orgasmin jälkeen Lotta nousee ja kirjoittaa pikaisesti puhelimensa kalenteriin seuraavan aamun to do -listan.
kuluta itseäsi loppuun äläkä katkeroidu. Elämänhallinnan käsite liitetään hyveisiin, joiden toivottua lopputulosta voisi kutsua kuolemanhallinnaksi. Tämä huolimatta siitä, että tähänastisen tietämyksen valossa kukaan ei ole lopulta hengissä selvinnyt. Ajatus on sukua terveydenhoidolle. Elämästä kuten terveydestäkään ei ole huolta ennen kuin jokin menee vikaan. Kun elämänhallinnan tarve ensimmäisen kerran nostaa päätään, peli on jo
menetetty. Ajankäytön tehostaminen self help -kirjan avulla tai ongelman totaalinen pakeneminen ovat vain laastareita vuotavan leikkaushaavan päällä. Ohjaksissa olemisen illuusiota on mahdollista ruokkia tuhoisin tai rakentavin keinoin. Elämänhallintadiskurssiviidakon läpi selviää vähäisimmin kolhuin se, joka osaa leikkiä jokaisessa kehässä ja valita kustakin tilanteeseen sopivia selviytymiskeinoja. Darwinin sanoin ne, jotka sopeutuvat, selviytyvät. Me tarkoitamme elämänhallinnalla kaikkia niitä lukuisia tapoja, joilla kukin tekee omasta arjestaan mielekkään tai siedettävän tuntuisen. Oheisessa kaaviossa esitämme neljä stereotyyppiä useimmat meistä ammentavat vaikutteita kustakin tyypistä sekä monesta tässä mainitsemattomasta elämäntavasta. Jokaisessa stereotyypissä on jotakin hyvää ja jotakin moitittavaa.
MADEMOISELLE VOSGES & RU Z ACC HO
AKTIIVINEN
KIITÄMME + Pyhimys tekee maailmasta muille helpomman paikan elää ja saa siitä iloa + Päätyy helposti mukaan monenlaisiin aktiviteetteihin, joissa oppii taitoja ja verkostoituu + Käyttää valtaa, usein muiden huomaamatta MOITIMME - Taipumus uupumiseen ja arvottomuuden tunteeseen - Kynnysmatto ei saa sanottua omia mielipiteitään - Läheisriippuvuus KIITÄMME + Optimistinen ja ratkaisukeskeinen asenne elämään + Laaja self help -kirjavalikoima + Sisäinen projektipäällikköys: voimavara opinnoissa ja työelämässä MOITIMME - Elämä kokonaisvaltaista suorittamista, kohonnut burn out -riski - Ei aikaa läheisille, ihmissuhteet saattavat kärsiä; taipumus kehittää robotin tunne-elämä - Yleinen kornius
Pyhimys Heittopussi
Toimitusjohtaja
Jari Sarasvuo, Stalin, Oprah
Mustanaamio, Franciscus Assisilainen
Pekka Puupää, Hessu Hopo, mahdollisesti Susan Ruusunen. Heittopussi päätyy julkisuuteen vain sattumalta. KIITÄMME + Herättää suojelunhalua + Ei tukahduta toisia + Elämä parhaimmillaan paineetonta MOITIMME - Sosiaalisen elämän paariaa - Taipumus masennukseen - Lupaa paljon, muttei toteuta
Nykyboheemi
Paris Hilton, Uuno Turhapuro, Aku Ankka KIITÄMME MOITIMME
+ Nautiskeleva suhtautuminen elämään vähentää sydänkohtausten määrää + Joustavuus ja impulsiivisuus + Luonteva verkostoituja, usein supliikkia ja karismaa
- Alisuorittaminen
ja ylimielisyys - Taipumus syyttää muita omista virheistä - Taipumus paeta ongelmia, jolloin ne kasautuvat ja aiheuttavat onnettomuutta
VETELÄ
ANNI, HEITTOPUSSI Anni ei saa nukuttua, koska naapurisolussa on jatkot. Hän oli unohtanut ostaa korvatulpat itselleen. Aamulla kämppäkaveri on keittänyt kahvit Annin kahvijauhoista. Kello on jo 10, joten Anni on taas myöhästynyt töistä. Hän hiipii työpaikalleen sivuovesta, jottei joutuisi kävelemään esimiehensä työhuoneen editse. Hän häpeää myöhästelyään ja syyttää siitä tyhmyyttään. Anni ei ole tehokas työntekijä, mutta hänestä pidetään; hänellä on aina aikaa toisille. MIKA, NYKYBOHEEMI Mika herää krapulassa postiluukun kolahdukseen. Hän laittaa perintätoimiston kirjeet avaamatta paperinkeräykseen. Hän myöhästyy tahallaan iltapäiväluennolta. Seuraavat tunnit Mika käyttää aamukahvin ja Bassoradion nettifoorumin parissa. Mika on edelleen pukeutumatta, kun hänen tyttöystävänsä tulee kotiin töistä. Mika pummaa puolisoltaan 20 euroa ja käy hakemassa molemmille hampurilaisateriat sekä itselleen parit tasoittavat.
UniCafe Viikuna · UniCafe Valtiotiede · UniCafe taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa · UniCafe Olivia · Vanha · Gustus &Vera · C ko UniCafe Päärakennus OY UNICAF E· AB TOIVOT TAA · UniCafe Ylioppilasau lahti · Ravintola Domus · UniCafe Metsätalo · hania · Cafe Physicum · UniCafe Biokeskus · U UniCafe Viikuna · UniCafe Valtiotiede · UniCafe taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa · UniCafe Olivia · Vanha · Gustus & Vera · C ko · UniCafe Päärakennus · UniCafe Ylioppilasau lahti · Ravintola Domus · UniCafe Metsätalo · hania · Cafe Physicum · UniCafe Biokeskus · U UniCafe Viikuna · UniCafe Valtiotiede · UniCafe taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa · UniCafe Olivia · Vanha · Gustus & Vera · C ko · UniCafe Päärakennus · UniCafe Ylioppilasau lahti · Ravintola Domus · UniCafe Metsätalo · hania · Cafe Physicum · UniCafe Biokeskus · U Lahjoitamme tänä vuonna joulukortti- ja Valtiotiede · UniCafe UniCafe Viikuna · UniCafe taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa lahjarahat opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:lle. · UniCafe Olivia · Vanha · Gustus & Vera · C ko · UniCafe Päärakennus · UniCafe Ylioppilasau lahti · Ravintola Domus · UniCafe Metsätalo · hania · Joulun ajan aukioloajat:Cafe Physicum · UniCafe Biokeskus · U www.unicafe.fiUniCafe Viikuna · UniCafe Valtiotiede · UniCafe taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa · UniCafe Olivia · Vanha · Gustus & Vera · C ko · UniCafe Päärakennus · UniCafe Ylioppilasau vanhan perinteiset lahti · Ravintola Domus · UniCafe Metsätalo · joulumyyjäiset·. - .. · UniCafe Biokeskus · U hania Cafe Physicum Ekologisia joululahjoja ja joulun · UniCafe Valtiotiede · UniCafe UniCafe Viikuna tunnelmaa kahdessa kerroksessa. taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa Joulukiireiden · UniCafe Olivia · Vanha · Gustus & Vera · C keskellä ko Kuppila. Päärakennus · UniCafe Ylioppilasau u virkistää Vanhan · UniCafe lahti · Ravintola Domus · UniCafe Metsätalo · us www.juhlaravintolat.fi hania · Cafe Physicum · UniCafe Biokeskus · U m UniCafe Viikuna · UniCafe Valtiotiede · UniCafe taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa · UniCafe Olivia · Vanha · Gustus & Vera · C ko · UniCafe Päärakennus · UniCafe Ylioppilasau lahti · Ravintola Domus · UniCafe Metsätalo · hania · Cafe Physicum · UniCafe Biokeskus · U UniCafe Viikuna · UniCafe Valtiotiede · UniCafe taali · UniCafe Valdemar · Cafe Biokeskus · UniCa
MARTTYYRI
Hyvää & Rauhallista Joulua sekä Onnellista Vuotta 2010!
EGOISTI
22 RAPPIO
Ylioppilaslehti 17/09
Malisen joulupaketti
M A R K U S M I E T T I N E N & J A A K K O S E P PÄ L Ä
Ylioppilaslehti 17/09
RAPPIO 23
Parin tonnin jouluhitti
NICK HORNBYN kirjassa Poika, josta on tehty samanniminen leffa, päähenkilön ei ole koskaan tarvinnut tehdä töitä. Hän elää isänsä tekemän joka joulun voimasoittobiisin tekijänoikeustuotoilla. Näin ehkä fiktiossa tai Englannissa, mutta entä todellisuudessa ja Suomessa? Voisiko yhdellä joulun superhitillä taata itselleen ja lokoisat päivät loppuelämäkseen? pp Sydämeeni joulun teen on meeni jouluklassikko, joka on ssikko, joka vuosi soitetuimpiosi en joululaulujen listalulaulujen la. Viime jouluna Kassu e Halosen säveltämä, Vexi n Salmen sanoittama ja Vesa-Matti Loirin Matti esittämä kappale ä soi 268 kertaa kaupallisilla rasilla dioasemilla. milla. Kuvitellaan, että olisin in
V E E R A K ATA J A :
säveltänyt ja sanoittanut itse esittämäni kappaleen nimeltä Poro on pukin kaveri, joka olisi Sydämeni joulun teen -kappaleen kaltainen megahitti. Paljonko saisin tekijänoikeusmaksuja? Tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto empivät kysymykseni edessä. Lopulta Teostosta kerrotaan, että yksi radiosoitto tuottaisi minulle 50 5 sentistä (pieni paip kallisradio) jopa jop 50 euroon (suuri (su valtakunnallinen valtakunnalline radio). Gramex suostuu lausumaan, että yksi y radiosoitto kaupalkaupa lisessa radiossa merkitsee laulusolaulus listille keskimäärin keskimää 0,051,50 euroa. euroa Molemmat muistuttavat, että e nämä ovat hyvin hy
yksinkertaistettuja arvioita. Kansantaloudellisia ennusteita tuntuu olevan helpompi laskea kuin yhden biisin tuottoa sen tekijöille. Nämä tiedot kuitenkin riittävät. Poro on pukin kaveri tuottaisi minulle maksimissaan tuhansia euroja vuodessa, vaikka se olisi joka joulun soittolistojen ykköskappale. Olisihan se kiva sivutulo, mutta aivan liian vähän siitä, että joka joulun toivelauluohjelmassa ja kauppareissulla joutuisi kuulemaan oman renkutuksensa. Pitäisi tehdä kansainvälinen jouluhitti kuten Whamin Last Christmas. Kappaleen tekijän George Michaelin tilille ropisee lohduttavat korvaukset niistäkin harvoista kerroista, kun Timo T.A. Mikkosen esittämä riipaiseva coverversio Joulusydän soi jossain.
M AT T I M A R K K O L A
Oppimispäiväkirja
H
än tulee ikkunaan joka aamu kello 7.35. Hän nojaa kämmenillään ikkunalautaan, katsoo etukenossa ikkunasta ulos, ja näen, että hän on pukeutunut pelkkiin alushousuihin. Valkoisiin, tyköistuviin shortseihin, joissa on edessä pieni luukku. Tukka on sekaisin, hän on tullut ikkunaan tarkastaakseen sään. Muutamien sekuntien kuluttua hän kääntyy kannoillaan ja katoaa. Arvaan, että hän kävelee keittiöön, laittaa kahvinkeittimen päälle, ja vetää sukat jalkaansa. Kuvittelen hänet arkkitehdiksi. Katselen häntä joka aamu. Herään viisi minuuttia ennen kuin hän tulee ikkunaan. En laita valoa päälle, jottei Petra heräisi ja jottei arkkitehti näkisi minua. Hän ei tiedä, että katselen. Se on surullista, sillä tiedän hänestä paljon että hän asuu yksin, että hänen seinällään on mallipiirroksia rakennuksista, että hänellä on tyylikäs Ligne Roset -sohva ja että hän pukeutuu laadukkaisiin neuleisiin. Eikä hän silti ole snobi asunnossa käy tyttöjä, joilla on yllään batiikkitunikoita, sekä sotkuisia miehiä, jotka saattavat soittaa jossakin bändissä. Hän juo olutta pullonsuusta. Hänen kasvoissaan on jotakin kulunutta, vaikkei hän ole vielä vanha. Joskus kuvittelen, millaista olisi asua hänen kanssaan. Kun hän tarkastaisi ikkunasta säätilaa, asettaisin käteni hänen ympärilleen. Painaisin poskeni hänen selkäänsä vasten. Hän kääntyisi ympäri ja katsoisi minua silmiin. "Kahvi on valmista", minä sanoisin, ja hän hymyilisi. Me lähtisimme samaa matkaa töihin.
8. Ikkuna
Kuinka puhua lapselle pukista?
JOULULOMALLASI saatat joutua tekemisiin lapsiksi kutsuttaviin, kasvaviin yksilöihin, jotka vielä uskovat joulupukkiin. On oma taitonsa vasta tyylikkäästi lapsen joulupukkia koskeviin kysymyksiin. Harjoittele tästä mallivastaukset, niin vältyt ongelmilta!
> Lapsi kysyy: Kuinka vanha
joulupukki on? > Sinä vastaat: 115-vuotias. > Lisätietoja: Valitse mikä tahansa lukema, mihin asti lapsi ei jaksa luetella / tiedä numeroita.
> Lapsi kysyy: Mikä on joulupukin muorin nimi?
P
> Sinä vastaat: Muori. > Lisätietoja: Tätä ei kukaan
lapsi yleensä ymmärrä kysyä. Kysymys antaa aiheen epäillä, uskooko lapsi oikeasti joulupukkiin.
> Lapsi kysyy: Missä joulupukki asuu? > Sinä vastaat: Korvatunturilla. > Lisätietoja: Tähän lapsikin tietää jo vastauksen. Hän testaa sinua.
> Lapsi kysyy: Miten joulupukki tietää, mitä haluan lahjaksi? > Sinä vastaat: Kysy, kirjoittiko lapsi joulupukille kirjettä. > Jos kirjoitti, vetoa siihen. Jos ei, kerro ikkunan takaa kurkkivista tontuista. > Lapsi kysyy: Millä joulupukki matkustaa? > Sinä vastaat: Poroilla. > Lisätietoja: Jos maassa ei ole lunta, hämmennä tarinalla lentävistä poroista ja reestä. Kulkuvälinevalikoimaan voi lisätä myös helikopterin.
> Lapsi kysyy: Voiko joulupukki olla nainen?
> Sinä vastaat: Kun lapsi
kysyy tätä, voit olla varma, ettei hän enää usko joulupukkiin. Onnittele lasta hyvästä kysymyksestä, ja auta tulemaan lopullisesti lapsenuskokaapistaan. "Etköhän ole jo vähän liian vanha uskomaan joulupukkiin! Viime vuonnakin joulupukki oli naapurin Martti-setä!" > Lisätietoa: Jos lapsi alkaa itkeä, mokasit. Informoi lapsen vanhempia.
M AT T I M A R K K O L A
> Lapsi kysyy: Missä se on? > Sinä vastaat: Lapissa. > Lisätietoja: Lapsi ei tiedä,
missä Lappi on eikä kysy lisäkysymyksiä. Jos kysyy, katso kohta "Mikä joulupukin muorin nimi on?"
Sosiaalinen vuotemme
SOSIAALINEN MEDIA on hieman hankala asia printtimedialle. Mitä tehdä, kun ihmiset tykkäävät hölistä enemmän keskenään kuin lukea ammattihölisijän hölinöitä? Lontoolainen designposse Really Interesting Group etsi kysymykseen vastausta omalla persoonallisella tavallaan noin vuosi sitten. Porukka julkaisi tabloid-muotoisen sanomalehden Things Our Friends Have Written on the Internet 2008. Taideprojektilehden sisältö koostuu nimensä mukaisesti asioista, joita Really Interesting Groupin tyyppien kaverit olivat sanoneet sosiaalisessa mediassa. Mars-luotaimen laskeutumista seuraava Twitter-feed
iirustuksenopettajani Anton, räiskyvä venäläinen taiteilija, järjestää usein kuvataideryhmällemme alastonmallin. Joskus mallia ei saada paikalle. Silloin hän patistaa jotakuta ryhmäläistä riisuutumaan tai riisuutuu itse. Se ei ole hänelle ongelma. "Alaston ihminen on luonnonihme!" hän huudahtaa. "Niin kaunis, niin kaunis!" Antonin ääni muuttuu inhottavan kimeäksi, kun hän innostuu. En sano mitään. Anton ei tiedä, miltä minä joskus näytin alastomana. Hän ei tiedä, miltä näytän alastomana nyt. Hän ei yksinkertaisesti tajua, kuinka juuri luonnollisuus mahdollistaa rumuuden. Tiedämme, millainen luonto on kauneimmillaan. Kun näemme avohakatun metsän, saastutetun lammen tai ylensyönnillä venytetyn ihon, kohtaamme raiskatun kauneuden eli äärimmäisen rumuuden. Puren huultani. "Veera, sinä et ole vielä koskaan riisunut meille!" Anton hihkaisee eräänä talvi-iltana luokassa. "Enkä koskaan aiokaan", vastaan. Ääni tulee minusta ulos kovempaa kuin oli tarkoitus. Se tulee selkärangasta. Lauseeni sisältää sanoman: älä tule alueelleni. Anton ei ole tyhmä, hän ei aio maanitella. "Veera taitaakin olla tarkkailija", hän sanoo hymyillen, mutta äänessä ei ole mitään kiusoittelevaa. Katse on vilpitön. "Se on taiteilijalle hyvä. Tässä maailmassa kaikki haluavat näkyä. Harva enää osaa katsoa." Ensimmäiset kolme vuotta yliopistossa en tehnyt muuta ANTON EI kuin katsoin Stiinaa. Stiinan YKSINKERTAISESTI paksuja vaaleita hiuksia, jotka TAJUA, asettuivat kauniisti silloinkin kun ulkona oli myrskytuuKUINKA JUURI li. Kun seisoimme kevätauLUONNOLLISUUS ringossa Porthanian pihalla, MAHDOLLISTAA hiuksissa oli kadmiuminkeltaista. Katselin Stiinan selkää RUMUUDEN. ja lantiota. Hartioiden, vyötärön ja lantion välistä liikettä, joka muistutti siamilaisesta kissasta. Tanssijanryhtiä ja pyöreää leukaa, joka nousi uhmakkaasti ylöspäin kun Stiina kimpaantui jostakin. Täyteläisiä huulia ja kapeaa kaulaa, joka kohoili ja laski, kun Stiina nielaisi, tai kun hänen pulssinsa kiihtyi. Kaulaa, jonka liike paljasti Stiinan salaisimmatkin tunteet, jos sitä osasi katsoa oikealla hetkellä.
K
ASIOITA, JOITA KAVERINI OVAT SANONEET INTERNETISSÄ 2009
oli taitettu tyylikkäästi. Toinen, kuvallinen juttu esitteli kaverien Flickriin lataamia kuvia syömistään aterioista. Tämän jutun tarkoitus on osoittaa, ettei sosiaalinen media ole yhtään hankala asia printtimedialehdelle, jota myös Ylkkäri edustaa. Mekin tarjoamme vuorovaikutteisuutta, valmiiksi pureksimatonta sisältöä ja tilaa omalle ilmaisulle. Esimerkiksi tämän jutun yhteyteen on jätetty tyhjä tila, johon voit itse kirjata parhaat jutut, joita kaverisi ovat sanoneet internetissä vuonna 2009.
NINNI LEHTNIEMI
oska kieltäydyn riisuutumasta, Anton riisuutuu itse. Kiskoessaan farkkuja jalastaan hän ideoi: "Nyt tehdään niin, että piirrätte minut, mutta piirrätte minulle naisen kasvot. Äidin kasvot! Kasvot, jotka tunnette hyvin." Otan hiilen käteeni. En ole nähnyt Stiinaa pitkään aikaan. Stiina käyttää nykyisin raskaita intialaisia koruja. Hiukset on takutettu rastoille. Kaikki se puhe valaistumisesta tuntuu absurdilta. Stiina on heittänyt itsensä roskakoriin. Painan hiiltä paperia vasten niin kovaa, että se menee rikki. Petralla on illalla firman pikkujoulut. Kun tulen kotiin, pöydällä on lappu: "Rakas! Jääkaapissa on kasvissosekeittoa." Kävelen makuuhuoneeseen sytyttämättä valoja. Arkkitehti on kotona. Hän istuu sohvalla ja lukee kirjaa. Istahdan ikkunalaudalle ja katselen häntä. Rintakehä nousee ja laskee hitaasti; hän huokailee kääntäessään sivuja. Yhtäkkiä hän kohottaa katseensa ja katsoo minuun. Minä katson takaisin. Haluaisin sanoa hänelle rakastavani häntä, vaikkei se ole edes totta. Mikä on totta? En edes tiedä hänen nimeään. Eikä hän katso minua. Ulkona on alkanut sataa, hän katsoo sadetta. Hän ei edelleenkään tiedä minusta mitään. *