98. vuosikerta | 9. joulukuuta 2011
17
ville ranta nato-puhe salainen vierastalo nuoret toivot
ylioppilaslehti 17 # 11
3
"Tällä hetkellä haluan kuvata syöpiä."
Fotofinlandisti Maija Tammi voitti bingolla 20 000 euroa. s. 23
sisältö 5 terveyskynä pelastaa äitejä 8 10 15 17
aina vaan sivussa
Esittelyssä myös jättibussi, ajatustenlukija ja muut vuoden parhaat keksinnöt.
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta vieroksuu poliittista hyssyttelyä, yöelämää ja pallogrillejä.
raivaa kalenteria maailmanlopulle
Ensi vuodelle on luvattu lisäksi kahta aurinkoa, talousihmeitä ja lentäviä autoja.
clintonin salainen vip-keidas
Valtion vierastalo on suostunut myös Jeltsinin vaatimuksiin makuuhuoneessa.
sitoutumattomien valta alkaa
HYY:n uusi hallitus tietää, että kunnallisvaaleissa poliittistenkin ryhmien ääni on saatava kuoroon.
20
sinulle jo nyt: ensi vuoden läpimurrot
Listasimme nuoret toivot karhutoppien suunnittelijasta Arsenal-pakkiin.
24
vuosi 1968, mutta parempana
Occupy Wall Street -kapinan takana on onnellinen 69-vuotias Kalle Lasn.
vakiot 4 palaute 6 kuvitella 14 kolumni: lauri holappa 18 graduratsia & 22 25 26 27
samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot sattuuhan näitä & nykysuomen sanakirja malinen
pietari hatanpää
tekijät
kannen kuva otto donner
muinoin
Veera Voutilainen on 20-vuotias valtiotieteiden opiskelija, joka taputti tahtia uhanalaisessa bändikellarissa ja joi teetä keskiaikahistorian tutkijan kanssa. Himottaa Joulurauha ja Tapanin tanssit.
Maria Ruuska, 26, on huseerannut syksyn Ylioppilaslehden toimittajana ja toimii ensi kevään lehden vt. päätoimittajana. Kaduttaa Huonoon ja etenkin ylihintaiseen ravintolaruokaan hassatut eurot.
Urho Kekkonen, 111, on suomalainen poliitikko, kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja Ylioppilaslehden kunniapäätoimittaja, joka lempeällä mutta isällisen jämäkällä otteella valvoi tämänkin numeron valmistumista. Kyrpii Saatanan tunarit.
Pakinoitsija Skunkki vinoili joulun kirjamarkkinoille Ylioppilaslehdessä 13.12.1957.
ylioppilaslehti 17 # 11 Alkusoitto
5
Maailman parhaat keksinnöt 2011
Jos nämä keksinnöt toimivat ja yleistyvät, tulevaisuus näyttää oikein hyvältä.
sanat maria pettersson kuvat ascent solar, the gallant lab at uc berkley, google, j. craig venter institute, us elevated high-speed bus
tuottaisivat lääkkeitä tai polttoaineita tai jopa sitoisivat kasvihuonekaasuja.
Ajatustenlukija
Neurotutkija Jack Gallant kehitti tänä vuonna kojeen, jolla luetaan ajatuksia. Koehenkilöt pantiin katsomaan tuntikausia elokuvien trailereita samaan aikaan, kun tietokone taltioi heidän näköaivokuorensa toimintaa. Kone tunnisti ja rekisteröi, miten veri virtasi näköaivokuorella kunkin elokuvan kohdalla ja jakoi tiedot kolmiulotteisiksi pikseleiksi. Tietokone yhdisti elokuvan osiot sekunti sekunnilta vastaavaan aivotoimintaan. Tulokseksi saatiin sumea, mutta tunnistettava kopio alkuperäisestä trailerista. Toistaiseksi teknologia pystyy jäljittämään vain sellaiset trailerit, jotka tietokoneelle on ennalta opetettu. Tutkijat kuitenkin arvelevat, että ennen pitkää toiminnallisella aivokuvannuksella pystytään toistamaan myös unia ja ajatuksia.
voidaan johtaa suoraan syvällä ruumiissa sijaitseviin kasvaimiin. Riittävän voimakas ultraääni kuumentaa ja ikään kuin sulattaa kasvaimen. Kasvainten tuhoamisen ohella laitteella on stimuloitu aivojen kipusignaaleja lähettäviä kohtia, jolloin kivut ovat lievittyneet. Seuraavaksi tutkitaan, voitaisiinkio tiettyjä aivojen osia stimuloimalla vähentää Parkinsonin tautiin kuuluvaa vapinaa.
Rullattava aurinkopaneeli
Aurinkoenergiaa on saatavilla loputtomiin, mutta toistaiseksi aurinkopaneelit eivät ole olleet riittävän tehokkaita, käteviä, kestäviä tai halpoja, jotta niitä olisi voitu hyödyntää suurissa määrin esimerkiksi kehitysmaissa. Ascent Solar -nimisen yhtiön kehittämien rullattavien aurinkopaneelien myötä asiaan saattaa tulla muutos. Uudet paneelit ovat ohuita ja joustavia, hieman makuualustaa paksumpia, ja ne voi rullata kuten makuualustan. Niitä ei tarvitse asentaa tiettyyn kulmaan tai paikkaan, vaan ne voidaan kiinnittää suoraan rakennusmateriaaleihin. Niinpä vaikkapa rakennuksen seinä tai katto voidaan päällystää kokonaan aurinkopaneeleilla. Ensivaiheessa paneeleja tarjotaan esimerkiksi toimistorakennuksiin, mutta valmistustekniikan kehittyessä ne voisivat osaltaan auttaa ratkaisemaan köyhien maiden energiapulaa.
Malariarokote
Malariaan sairastuu vuosittain 225 miljoonaa ihmistä. Noin 780 000 heistä kuolee, suurin osa afrikkalaisia lapsia. Malariaan on kehitetty rokotetta 25 vuotta, ja nyt tuloksia alkaa tulla. Mosquirix-nimistä lääkettä testataan parhaillaan seitsemässä Afrikan maassa. Toistaiseksi tulokset ovat lupaavia: rokote näyttäisi laskevan lasten tartuntariskin puoleen. Jos jatkotutkimusten tulokset ovat yhtä hyviä, WHO aikoo suositella rokotetta osaan Afrikan maista jo vuonna 2015.
Auto ilman kuljettajaa
Ajatustenlukija
Terveyskynä
Joka vuosi arviolta 6,3 miljoonaa äitiä ja lasta kuolee raskauteen ja synnytykseen liittyviin komplikaatioihin. Yli 90 prosenttia menehtyy kehitysmaissa, koska niissä ei ole varaa edes halvimpiin testeihin, joilla seurataan äidin terveyttä. Nyt ongelma saattaa olla ratkaistu, kiitos Johns Hopkinsin yliopiston opiskelijoiden keksinnön. Kahdeksan opiskelijaa kehitti metodin, jolla äidin ja lapsen terveydentilaa voidaan mitata paremmin ja halvemmalla kuin koskaan aiemmin. ASK (antenatal screening kit, raskaudenajan terveyden seurantapakkaus) näyttää tussilta. Paperille piirretään tussilla viiva, jonka päälle tiputetaan pari tippaa virtsaa. Tussin "muste" on kemikaalia, joka reagoi, mikäli äidin virtsassa on paljon proteiinia, joka viittaa raskausmyrkytykseen. Omat kynänsä on kehitetty esimerkiksi diabeteksen ja virtsatieinfektion havaitsemiseen. Yksi kynä maksaa vain noin dollarin (0,78 euroa), ja siitä riittää jopa 400 testiin.
Auto ilman kuljettajaa
Google paljasti itsenäisesti ajelevat autot jo viime vuonna, mutta tänä vuonna keksintö on niin pitkällä, että se voidaan ottaa käyttöön. Tai voitaisiin, mikäli laki taipuisi kuskittomiin autoihin. Google on jo alkanut lobata Nevadan osavaltion poliitikkoja, jotta nämä sallisivat automaattiset autot teillään. Toistaiseksi ratin takana istuu testikuljettaja, joka puuttuu tarvittaessa auton ohjaamiseen. Itsenäisesti toimivat robottiautot ovat ajelleet liikenteen keskellä jo vuoden. Kalifornian teitä on kruisailtu yli 300 000 kilometrin verran, myös hankalissa paikoissa kuten Hollywood Bulevardilla ja kaupunkien keskustoissa. Google uskoo, että robottiautot voisivat vähentää onnettomuuksia ja polttoaineen kulutusta sekä vapauttaa työmatkalaiset aloittamaan työt jo autossa. Robottiautot havainnoivat ympäristöä kameroilla, tutkasensoreilla ja lasereilla. Tiedot lähetetään käsiteltäväksi Googlen tietoliikennekeskuksiin, mikä on herättänyt kysymyksiä yksityisyydensuojasta. Se on kuitenkin välttämätöntä, jotta autoilla olisi käytössään riittävästi laskentatehoa tietojen analysointiin. Robottiauton kolaroinnista uutisoitiin toukokuussa laajalti, mutta Googlen mukaan autoa ohjasi tuolloin ihminen. Projektia johtaa kuuluisa tekoälytutkija Sebastian Thrun.
Kohotettu bussi
Synteettiset solut
Rullattava aurinkopaneeli
Antibiootti viruksille
Nimi ainakin on jylhä: DRACO. Kyseessä on MIT:ssa kehitetty lääke, joka on laboratorio-oloissa tehonnut 15 erilaiseen virukseen, kuten H1N1:een, dengue-kuumeeseen, polioon ja flunssaa aiheuttavaan rhinovirukseen. DRACO (double-stranded RNA activated caspase oligomerizer) tekee, hyvin karkeasti kuvattuna, viruksille sen, mitä antibiootti tekee bakteereille. Geneettisesti muovattu molekyyli tunkeutuu viruksen infektoimiin soluihin ja saa ne tekemään itsemurhan. Virusten nopea muuntuminen on ongelma, mutta jos keksintö toimii kuten toivotaan, se parantaa joukon sekä maailman vaarallisimpia että maailman yleisimpiä tauteja.
Kohotettu bussi
Bussien huono puoli on se, että ne juuttuvat ruuhkiin. Näin on etenkin Kiinan kaltaisissa maissa, joissa bussikaistojen kunnioittaminen ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Niinpä Kiinassa kehitettiin joukkokuljetin, joka ei kulje liikenteen seassa vaan sen yläpuolella. Jättiläisbussin renkaiden väli on sama kuin kaistan leveys. Matkustamo sijaitsee 5,5 metriä tien pinnan yläpuolella, joten autot mahtuvat ajamaan bussin renkaiden välistä, matkustamon alta. Jos bussi siis liikkuu renkailla - raiteet ovat toinen vaihtoehto. Bussi etenee noin 40 kilometriä tunnissa ja voi kuljettaa kerralla jopa 1 200 matkustajaa. The New York Times arvioi, että
yksi jättibussi korvaisi jopa 40 tavallista linja-autoa, mikä tekee 860 tonnia polttoainetta ja 2 600 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Bussia aletaan suunnitelmien mukaan testata jo ensi vuonna.
Kosketusnäyttö
Vuoden suuri suomalainen keksintö voi hyvin olla leppävaaralaisen Senseg-yhtiön kehittämä kosketusnäyttö E-Sense, jonka muun muassa Time Magazine on nostanut yhdeksi vuoden parhaista ideoista. Yhtiön kehittämällä tekniikalla kosketusnäytöt voivat tuottaa sormenpäihin erilaisia aistimuksia. Tarpeen mukaan kosketusnäytön pinta voi tuntua vaikkapa tahmealta, karhealta, liukkaalta, röpelöiseltä, kaarevalta, pehmeältä tai sileältä. Aistimukset voisivat tarjota esimerkiksi peleille uusia ulottuvuuksia. Time Magazine tosin jättää mainitsematta kaikkein ilmeisimmän sovelluksen uudenlaisille kosketusnäytöille: pornon.
Synteettiset solut
J Craig Venter Instituutin tutkijat kehittivät vuonna 2003 ensimmäisen synteettisen viruksen. Tänä vuonna syntyi ensimmäinen elävä solu, jonka DNA on luotu keinotekoisesti. Tutkijat kopioivat bakteerin genomin ja rakensivat kemiallisesti sen kopion. Tulos oli maailman ensimmäinen synteettinen solu. Kehittäjät toivovat, että keksinnön avulla pystyttäisiin luomaan soluja, jotka esimerkiksi
Kohdennettu ultraääni
Kun yhdistetään magneettikuvaus ja ultraääni, saadaan kohdennettua ultraääntä. Keksinnön avulla ultraääntä
6
ylioppilaslehti 17 # 11 Alkusoitto
kuvitella!
Elokuvateatterien vihaajat
Neulo parempi maailma
harrastatko neulomista, mutta et tiedä, kenelle lahjoittaisit lukuisat valmistuvat sukat ja lapaset? Haluatko myös parantaa maailmaa, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Joulu on hyväntekeväisyysneulomisen sesonkiaikaa. Puikkoja voi kilkutella ainakin kehitysmaan naisten, kotimaan lasten, pingviinien ja aseistakieltäytyjien hyväksi. koulutusta kehitysmaan naiselle. Suuren Käsityökerhon, Vogelin ja Naisten Pankin villasukkatalkoot keräävät rahaa Naisten Pankille. Sukkaparin tuotolla rahoitetaan koulutus yhdelle kehitysmaan naiselle. Kampanjan erikoispiirre on, että jos sukat eivät valmistu kampanjan loppuun (18.12.) mennessä, siihen voi osallistua myös ostamalla Echinaforcea. www.villasukkatalkoot.fi joulupuu-keräys. Nuorkauppakamari kerää yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa ostettuja ja itse tehtyjä joululahjoja huostaanotetuille ja avohuollon piirissä oleville lapsille ja nuorille. Lahja viedään ennen joulua kauppakeskus Forumin keräyspisteeseen, jossa on valmiina pakettikortit lapsen iän ja sukupuolen mukaan. Pehmeään pakettiin voi neuloa vaatteen tai lelun. www.keskuspuisto.org/fi/joulupuu villapaita pingviinille. Uusiseelantilainen lankakauppa Skeinz kerää villapaitoja öljyyn sotkeentuneille pingviineille. Linnut tarvitsevat vaatteita pysyäkseen lämpiminä, kunnes ne saadaan puhdistettua. Kampanja sai alkunsa lokakuussa öljyaluksen ajettua karille Australian rannikolla, jolloin 20 tonnia öljyä valui mereen. theyarnkitchen.blogspot.com villasukat sivarille tai totaalikieltäytyjälle. Sivarisukka-kampanja kerää jälleen villasukkia aseis-
Tanska 31 %
Ruotsi 43 %
Ranska 46 %
takieltäytyjille. Viime vuonna Sotilaskotiliitto kannusti ihmisiä kutomaan villasukkia varusmiehille, mutta monet halusivat muistaa myös sivareita ja totaalikieltäytyjiä. Nyt Sivarisukka järjestetään toista
kertaa. Virallisesti kampanja on päättynyt, mutta Ylioppilaslehden lukijoiden osalta kampanjaa on pidennetty vuoden loppuun asti. sivarisukka.blogspot.com elina loisa
Porkkanoita propellipäille
Viro 47 %
Demos Helsinki sparraa ensi vuonna Helsingin yliopiston opiskelijoita, jotka haluavat kehitellä yritysideoita.
helsingin yliopisto aloittaa ensi keväänä yhteistyön ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Yliopistolla toivotaan, että yhä useampi opiskelija näkisi "yhteiskunnallisesti motivoituneen yrittäjyyden" varteenotettavana uravaihtoehtona. Ylevältä kuulostavalla bisnesmallilla tarkoitetaan yrittäjyyttä, jossa pyritään löytämään ratkaisuja esimerkiksi sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin, eli edistämään yhteiskunnallista hyvää. "Meidän tavoitteena on todistaa, että yrittämisen, eettisyyden ja ekologisuuden välillä ei ole ristiriitaa, vaan on löydettävissä fiksuja liiketoimintamalleja. Yrittäjyys voi olla vähän erinäköistä kuin mihin on totuttu. Osa voi olla hyvinkin kannattavaa ja osa taas sellaista, joka kattaa vain omat kulunsa", sanoo tutkija Tommi Laitio Demos Helsingistä. Projekti tähtää opiskelijalähtöisyyteen ja poikkitieteellisyyteen. Tavoitteena on kasata porukoita, joissa
Suomi 49 %
EU keskimäärin 52 %
pystyttäisiin mahdollisimman laajasti hyödyntämään sivistysyliopiston eri tieteenalojen osaamista. "Voisi kuvitella, että monet ekologiset ratkaisut hyötyisivät esimerkiksi käyttäytymistieteiden asiantuntemuksesta, kun kyse on esimerkiksi ihmisten valintojen ymmärtämisestä." Opiskelijalähtöisyydellä taas tarkoitetaan sitä, että Demoksen väki toimii innokkaiden propellipäiden sparraajina, ei tiukkaa opetussuunnitelmaa noudattavina opettajina. Esimerkkiä otetaan esimerkiksi Aalto-yliopiston Entrepreneurship Societystä, joka on muutaman vuoden ajan menestyksekkäästi kerännyt yhteen innokkaita opiskelijoita ja tutkijoita ympäri maailmaa kehittämään yritysideoita.
"Rupeamme keväällä keräämään parinkymmenen opiskelijan porukkaa, joiden kanssa toimintamallia kehitetään tarkemmin." Ensi vuodeksi on suunnitteilla esimerkiksi interrail-matka, jonka aikana opiskelijat piipahtavat muissa eurooppalaisissa yliopistoissa katsomassa, miten akateemiseen yrittäjyyteen siellä rohkaistaan. Tarkoituksena on myös löytää kampukselta tila, jonne ihmiset voisivat tulla kehittelemään ideoitaan ja saamaan demoslaisilta vastauksia kysymyksiin. Aivan vielä ei voi ilmoittautua mukaan, mutta Laitio lupaa, että demoslaiset pitävät kampuksilla alkuvuodesta sen verran kovaa ääntä itsestään, että kaikki kuulevat osallistumismahdollisuuksista. maria ruuska
Kuvaa käpälöitsijä
Italia 54 %
Hollaback! haluaa lopettaa seksuaalisen häirinnän maailman kaduilla hyödyntämällä mobiiliteknologiaa.
"minne ikinä menetkin, seksuaalinen häirintä seuraa sinua", kirjoitti Japanissa vaihdossa oleva yhdysvaltalainen Rebekka taannoin Hollaback-sivustolle. "Luennoilla miehet yrittävät koskettaa hiuksiani, ja yksi jopa yritti haistella niitä. Kun lähden nykyään ulos, sidon hiukseni tiukasti kiinni ja piilotan ne ruman hatun alle, jotta en herätä huomiota", hän jatkaa. Uma Intiasta taas kysyy, mitä tehdä, jos käpälöitsijä on kaveri. Hän oli keskittynyt tunnistamaan perhosia luontoretkellä, kun tunsi vieraan käden takapuolellaan. Ensimmäisellä kerralla hän luuli sitä vahingoksi, mutta kun se tapahtui myös seuraavana päivänä, Uma hämmentyi. Koskettaja oli yksi seurueen nuorista miehistä. Hollaback! on kansalaisliike, jonka missiona on lopettaa julkisilla paikoilla tapahtuva seksuaalinen häirintä. Liike sai alkunsa New Yorkissa vuonna 2005, kun Emily May, 24, ja hänen ystävänsä kyllästyivät siihen, että saattoivat kokea seksuaalista häirintää suurkaupungin kaduilla jopa neljä kertaa päivässä. Ohi käveleminen sai heidät tuntemaan itsensä heikoiksi, puuttuminen taas vain usein pahensi tilannetta. Poliisia naisten epämukavat kokemukset eivät tuntuneet kiinnostavan ollenkaan. Naiset alkoivat kerätä yhteiseen blogiinsa kertomuksia ja kuvia häirintätilanteista. Sivustolle päätyi muun muassa kuva ruuhkajunassa masturboivasta miehestä. kuudessa vuodessa liike on kasvanut maailmanlaajuiseksi. Naisia kaikkialta maailmasta rohkaistaan kertomaan häirintätilanteista ja merkitsemään paikat ylös tietokantaan, joka käyttää hyväkseen Googlen karttaohjelmaa. Tarinoita on niin limaisista kosinta-
Latvia 77 %
Bulgaria 88 %
Kuinka suuri osa väestöstä ei ole käynyt elokuvissa kertaakaan viimeisten 12 kuukauden aikana. Lähde: Eurostat
yrityksistä kuin spermaansa vieraiden naisten päälle heittävistä miehistäkin. "Internet on uusi leirinuotiomme. Joka kerta kun kerrot tarinasi häirinnästä, se lisää ihmisten tietämystä häirinnän eri muodoista. Tarinasi rohkaisee lainsäätäjiä, poliisia ja muita auktoriteetteja ottamaan asian vakavasti", sivustolla sanotaan. Merkintöjä löytyy niin, Saksasta, Iranista kuin Austaraliastakin. Suomeen on merkitty toistaiseksi vain kaksi tapausta, Helsinkiin ja Vantaalle. Kertomuksia yhdistää turhautuminen. Yhdysvalloissa on reilun vuoden ajan toiminut myös Hollaback! -kännykkäsovellus, jolla häirintätilanteen on voinut merkata karttaan vaikka jo tapahtumapaikalla. Täpläkeskittymistä voi olla suurta hyötyä poliisille, kun nämä suunnittelevat partiointireittejään. Kännykkäversion olisi tarkoitus laajentua pian koko maailmaan. Sitä ennen kähmivistä kanssamatkustajista tai solvaajista kassajonossa voi käydä raportoimassa Hollabackin kotisivuilla. maria ruuska www.ihollaback.org
Ylioppilasleh iPadille
ti
Lataa ilmainen lukuohjelma, lue Ylkkäriä ja yli sataa muuta lehteä. www.ylioppilaslehti.fi
Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan stipendit haettavissa Hakemukset tulee lähettää 31. joulukuuta mennessä. Lisätiedot osoitteesta: http://ppo.osakunta.fi/stipendit"
8
ylioppilaslehti 17 # 11 Päähenkilö
Ville Ranta ei halunnut teoksiaan esille Kiasman kevään sarjakuvanäyttelyyn. Hän on mukana vain kirjassa ja piirroskonserteissa. "Kieltäydyin näyttelystä, koska en ole kuvataiteilija. En halunnut tehdä mitään taidemuseon seinille, koska en mielestäni osaa. "
Sivullinen
sanat veera jussila kuva tatu blomqvist
KUKA
Ville Ranta , 33, on oululainen sarjakuvataiteilija. Hän piirtää pilakuvia esimerkiksi Kirkko ja kaupunki -lehteen sekä kulttuurilehti Kaltioon. Häneltä on julkaistu suomeksi kahdeksan teosta, viimeisimpänä Sankaritekoja (2010) ja menestyneimpänä Kajaani (2008). Ranta palkittiin Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 2009. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava yhdistys Effi palkitsi Rannan vuonna 2007 sananvapauden puolustamisesta Muhammad-kohussa. Ranta on opettanut sarjakuvaa Limingan taidekoulussa. Hän harrastaa barokkimusiikkia ja jazzia. himottaa "Punaviini. Se antaa ihmiselle iloa ja rohkeutta. Piirtäessä kaksi lasia on maksimi." kaduttaa "Rohkeuden puute. Ihmisenä en ole kovin rohkea, taiteilijana mun täytyy olla." kyrpii "Kiire. Sähköposti on suurin viholliseni."
ylioppilaslehti 17 # 11 Päähenkilö
9
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta mätkii töissään poliitikkoja ja karsastaa junttien Suomea.
J
oskus kipinöihin pitää puhaltaa kunnolla. Sen tietää sarjakuvataiteilija Ville Ranta, 33, joka kyyristelee kamiinan ääressä. Oulun Pikisaaren taiteilija-asunnossa on 18 astetta lämmintä. Täällä syntyvät sarjakuvaromaanit sekä Kirkko ja kaupunki -lehden pilapiirrokset, jotka kirvoittavat säännöllisesti sekä kiitoksia että uhkauksia erota kirkosta. "Joskus lämmitän vain tätä työhuonetta. Muu asunto muuttuu ihan hyiseksi." istumme sivellinmukien vieressä siksi, että sarjakuva natisee liitoksissaan. Ensinnäkin Finlandia-kohut. Suomen Kirjasäätiö ei huolinut Ville Tietäväisen sarjakuvaromaania Näkymättömät kädet Finlandia-ehdokkaaksi. Sarjakuva-Finlandia puolestaan jäi keväällä jakamatta, koska tuomari M. A. Numminen piti kisan tasoa huonona. Syksyllä on kiihtynyt myös vääntö sarjakuvan asemasta. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) teki vähäisestä tuesta kulttuuriministerille kirjallisen kysymyksen. Valtio tukee sarjakuvaa yhä muotoilun alalajina. Ranta on sopiva mies puhumaan kohuista. Jossain vaiheessa hän oli yhtä kuin suomalaisen sarjakuvan kohu. Mutta puhutaan ensin muiden kiistoista. "Luulin ensin, että se oli WSOY:n provo. En uskonut, että he lähettävät Tietäväisen kirjaa kisaan tosissaan. " Rannan mukaan sarjakuvaromaani ei ole romaanin, vaan sarjakuvan laji. Vain pieni osa sarjakuvista on kaunokirjallisuutta. Sellaista hän kokee itse tekevänsä, marginaalissa. Menestynein teos Kajaani (2008) on luonnosmaisesti piirretty 288-sivuinen jättiläinen. Entä se Sarjakuva-Finlandia? Sitä on Rannan mielestä haukuttu sillisalaatiksi ihan syystä. Eivät runot ja kolumnitkaan kilpaile keskenään. "Kerran Sarjakuva-Finlandiassa oli ehdolla tietokirja Kekkosesta. Ei siinä ole mitään suuntaa." Onko suomalaisen sarjakuvan puhuttu nousu sitten ihan puppua? Ei, Ranta toppuuttelee. Nimekemäärät kasvavat, uusia taitureita puskee
markkinoille. Strippikokoelmat keikkuvat listoilla. Kulttuuriministeri Arhinmäki on luvannut sarjakuvalle omaa riviä budjetissa ja vahvempaa asemaa uudistuvassa taidetoimikuntalaitoksessa. Suomalainen vaihtoehtosarjakuva kiehtoo Ranskan, Saksan, Britannian ja Ruotsin kustantamoita. Rannan pöytää peittävät kopiopaperit, joiden puhekupliin hän tekstaa ranskaksi. Komeron ovessa on pinkki tarra, jossa lukee Asema 10 vuotta. Rannan osaksi pyörittämä Asema-kustannus pyrkii murtamaan vaihtoehtosarjakuvan puurtajia ulos marginaalista. Itse Ranta epäilee olevansa nurkassa ikuisesti. "En viitsi edes käydä [sarjakuvaharrastajien] Kvaak.fi:ssä , kun siellä tulee niin käsittämätöntä kritiikkiä." kurkistetaan 1990-luvun lopulle. Junavaunussa pulistaan. Joukko Helsingin sarjakuva-aktiiveja tekee ostoiskun tamperelaiseen Kukunorkauppaan. Sieltä saa uutta ranskalaista sarjakuvaa paremmin kuin Helsingistä. "Helsingin Akateemiseen kirjakauppaan tuli aina kolme kappaletta uusia ranskalaisia albumeja. Yhden osti Johanna Rojola, toisen nykyinen yhtiökumppanini Mika Lietzén. Me muut tapeltiin siitä kolmannesta." Rannan parhaat ystävät ovat yhä tätä väkeä: sarjakuvapiireistä, kustantamoista, toimituksista. Joskus joku kaivaa laukusta naureskeltavaksi 13-vuotiaan Rannan taidonnäytteen, vuonna 1992 omakustanteena julkaistun Matka Limpopoon -viidakkoseikkailun.
Sitten kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja Jussi Vilkuna taivuttelee ystävänsä töihin. Pari vuotta Oulussa tehdään Rannan mielestä radikaalia laatulehteä. "Se kaikki päättyi Muhammadkohuun", Ranta sanoo ja kohentaa tulta rätiseväksi. helmikuussa 2006 Ranta piirtää Kaltion verkkosivuille profeetta Muhammadin hölmössä naamarissa, tanskalaisia pilapiirtäjiä puolustaakseen. "Olin ainoa Suomessa, joka piirsi jotain. Ensin syytin vain piirtäjiä, mutta sitten tajusin, että syy on myös lehdissä, jotka eivät julkaise." Kohu johtaa päätoimittajan erottamiseen ja Rannan irtisanoutumiseen. Yhteistyö Kaltion kanssa katkeaa vuosiksi. Hiljaisuus laskeutuu. Kuukausien kuluttua töiden kysyntä räjähtää. Rannasta on tullut nimi. Ranta seisoo yhä ylpeästi Muhammad-sarjakuvan takana. Nyt, vuoden 2011 kontekstissa, hän piirtäisi silti toisenlaisen työn. "Muhammadin kasvojen piirtäminen ei ole vain islamismin tai terrorismin kritiikkiä, vaan myös hyökkäys tavallisia muslimeja vastaan. Kun sitä on miettinyt vuosikausia, niin tätä puolta ei pysty kieltämään." Sitten Ranta tuo syliin läppärin. Ruudulla on uusi Muhammad-sarjakuva, Kaltion tulevaan sensuurinumeroon. Työ pilailee nyt mustilla sensuurilaatikoilla. "Huomasin, että suhtauduin nyt huomattavasti kunnioittavammin tuohon islam-puoleen, vaikka Kaltiolla ei varmaan ole yhtäkään muslimitilaajaa. Netissä kaikki kuitenkin on kaikille." uskontoteema on koukuttanut Rannan. Hän sanoo kuitenkin olevansa nyt vakaumukseton, vaikka Eräänlaisia rukouksia (2009) kertookin kipuilevasta palaamisesta ortodoksiseen kirkkoon. Luterilaista kirkkoa Ranta sanoo arvostavansa siksi, että se edes yrittää seurata yleisen moraalin muutosta. Kuinka erilaisina hän näkee valtakirkon ja oman, ortodoksisen kirkkonsa? "Mä en oikeastaan tunne kumpaakaan." Siinä Ranta kyllä vähättelee. Uskonnon ymmärryksen perusteella Kirkko ja kaupunkikin häntä pyysi piirtäjäksi. ranta mätkii Kirkon ja kaupungin pilakuvissaan myös politiikkoja. Viime aikoina on nähty Merkeleitä, mutta vielä enemmän Hakkaraisia, Oinosia ja Soineja. Vielä vuonna 2009 Ranta sanoi Vapaa-ajattelijan haastattelussa, ettei halla-aholaisten ajatuksia ole tarvetta erikseen pilkata. Perussuomalaisia hän piti "jännänä" populistipuolueena. Nyt mieli on muuttunut.
"Vaikein pala on uusi kieli, joka on tullut perussuomalaisten nousun myötä. Se on melkoinen temppu, että kukaan ei ole enää rasisti. " Ranta haluaisi järkäyttää piirroksillaan nurkkakuntaisuutta, joka on levinnyt kaikkiin puolueisiin. "Ei mun tyylini ole karkea. Rajuus johtuu vain siitä, että Suomessa piirtäjät ovat kauhean kilttejä." isojen uskonnollisten ja poliittisten teemojen lisäksi Ranta käsittelee omaa elämäänsä. Isyyden kipuja hän latasi kokonaisen Isi on nyt vähän väsynyt -albumin (2005) verran. Sen jälkeen Ranta on myös eronnut 8-vuotiaan Fiinun ja 5-vuotiaan Inkerin äidistä. Piirrosblogissaan Ranta murskaa angstissaan viinilaseja vasaralla ja ui tyttöystävä Rebekan kanssa alasti mökillä. Rebekkaan, Oulun seurakuntayhtymän tiedottajaan, Ranta rakastui töiden kautta. Piirtämällä tilittäminen on Rannalle välttämätöntä, mutta myös vaikeaa. "Kyllä mä joskus tiedän, että nyt kuva osuu johonkin ystävään. Kun lapset kasvavat, niiden kuvaaminen julkisesti on monimutkaisempaa." Blogissa henkilökohtaisuus saa nyt väistyä. Törkypalaute perheestä riitti. Ranta erään lukijan mukaan "äärettömän itsekäs taiteilijaklisee" on näpäyttänyt aiheesta netissä pilakuvallakin. "Olen alkanut ymmärtää, miksi fiktio on keksitty." blogissa Ranta on kuvannut ulkopuolisuuttaan vaikkapa lätkähuumasta. Vuonna 1995 hän sai kiljutonkasta naamaansa, eikä tänäkään keväänä innostunut "kännisistä junteista". "Finaalin yönä vessan ilmavaihtokanavasta kuului torin ölinää. Päättelin, että nyt on tullut se kulta." Nyt kuuluu vain soitinkorjaamon ääniä naapurista. Ranta innostuu muistelemaan Helsingin Juhlaviikkojen Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho -oopperaa, jossa hän oli mukana live-piirtäjänä. "Oli suurenmoista olla niin hienon orkesterin kuin Avanti!:n kanssa, nautin siitä musiikista ihan valtavasti." Aika irrallaan Ranta on automarkettien Suomesta. Lähiöön hän ei muuttaisi. "Pallogrilli on mulle vihan kohde. Keskioluesta pidän." Pitää Ranta myös halkojen hakkaamisesta ja Stockmann-reissuista kumisaappaissa. Niihin Oulu on hyvä. "Kulttuurielitistiksi asun marginaalisessa paikassa, koska kulttuurielitistin pitää asua Helsingissä tai Tampereella." Ranta kokee Oulunkin piirit välillä vieraannuttaviksi. "Kulttuurielämä on täällä sellaista himmeää, rock-henkistä outoilua.
"
Jos on julkaissut kirjan, on pakko mennä inhottaviin paikkoihin, kuten Tampereen kirjamessuille.
Klubilla voi olla ihan tappavaa teatteri-improvisaatiota tai järjettömän huono runoilija, ihan tahallaan." yöelämän sijaan Ranta viihtyy ihan vain yksin saaressa ("en ole baariluuta"). Viikonloppuisin ja lomilla tulevat lapset, usein myös Rebekka 7-vuotiaan tyttönsä kanssa. "Tyttöystäväni lapsi ei suostu tulemaan tänne, jos mun lapseni eivät ole kotona. Täällä on kuulemma painostavan hiljaista ja kolkkoa." Nyt kamiinasta kyllä leviää mukavaa lämpöä, mutta ollaankin työhuoneessa. "Työ pilasi mun avioliiton. Avioeron jälkeen mulle on ollut selvempi tämä taiteilijuuden ja muun elämän suhde." Taiteilijuuteen kuuluu silti sivullisuus arjen rutiineista. Arki on Rannalle "kirosana". "Ei ole aikaa ajatella eikä piirtää. Aina tulee vastaan jotain. Jos lapset tulevat koulusta ja kerhosta neljältä, se on aivan liian aikaisin." Nyt lasten sängyt ovat siistit. Lieden vieressä roikkuu hienoja kokkiveitsiä. Kahvia ei silti juoda, koska se on loppunut. "Olen 2000-luvun kunnollinen isä. Teen lapsille monipuolista kasvisruokaa ja siivoan. Mutta olen toivottoman hidas." verkkaan Ranta kypsyttelee myös sarjakuvaromaania. Se kuvaa 1800-luvun Oulun nuoria lehtimiehiä ja herätysliikkeen tyttöä, Ranta kertoo hyvästellessään. "Romaanissa ei ole juonta. Kustannustoimittajan vaivautunut ähinä välittyi sähköpostiviestissä", hän myhäilee. Ensi sarjakuvafestivaaleille Rannalta ilmestyy jokin pieni julkaisu. Muuten hän on sivussa, mielellään. "Jos on julkaissut kirjan, on pakko mennä inhottaviin paikkoihin, kuten Tampereen kirjamessuille." Siellä Ranta sanoo esiintyneensä pari vuotta sitten noin kuudelle ihmiselle, palelleensa ja saaneensa flunssan. Mieluummin hän jää lietsomaan kipinöitä.
"
Olen alkanut ymmärtää, miksi fiktio on keksitty.
kymmenvuotiaana se nimittäin alkaa, sarjakuvien piirtäminen serkkujen ja kahden pikkuveljen kanssa Oulun Nokelassa. Silloin myös vanhemmat eroavat. Ranta ahmii Asterixeja ja Tinttejä ja piirtää yhä pidempiä tarinoita. "Lukiossa päätin, että haluan jonnekin kauniiseen yliopistoon." Helsingissä Ranta opiskelee kotimaista kirjallisuutta ja yleistä kirjallisuustiedettä. Hän poimii estetiikan ja saksalaisen kirjallisuuden kursseja kuin irtokarkkeja. Eihän sillä menolla valmistu, mutta esikoistyö Sade (2003) valmistuu. Sen vedellä täyttyvässä kaupungissa kulkee ratikoita.
10
ylioppilaslehti 17 # 11
Ennuste vuodelle 2012
Kaksi aurinkoa! Ei enää roskapostia! Lentävä auto! Kurkistamme vuoden 2012 kulkua koskeviin ennustuksiin, sillä 2012 on kovin juttu sitten millenniumin. Aloitamme epätodennäköisimmistä ennusteista ja siirrymme kohti varmaa.
sanat hannu hallamaa kuvat otto donner, wikipedia, stock exchange, library of congress
Aurinkomyrsky käräyttää Maan
Ennustaja Nasan tiedotteesta netissä paisunut ilmiö Ennustus laadittu 2006 auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11-vuotisella syklillä. Parhaillaan aktiivisuus on kasvamassa ja saavuttanee huippunsa vuosina 201314. Aurinkomyrsky 2012 -hörhöily sai alkunsa Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasan vuonna 2006 antamasta ennusteesta, joka povasi auringon olevan toimeliaimmillaan sitten 1800-luvun juuri maailmanlopun vuonna 2012. Aurinkomyrsky voi periaatteessa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi sähköverkolle ja radioliikenteelle. Taloudelliset vahingot voivat olla suuria. Mutta olisiko massiivisesta avaruusmyrskystä maailmanlopun aiheuttajaksi? No ei. Aurinko ei lähetä valtavaa, Maata kärventävää säteilypurkausta, vakuuttaa Nasa. Nasalla on jopa 2012-FAQ, jossa kärsivällisesti selvitetään, mikseivät pseudotieteelliset maailmanlopun skenaariot voi toimia. Kaikenlaiseen joutuu tähtitieteilijä ryhtymään.
Planeettaa valaisee kaksi aurinkoa
Ennustaja Australialainen sankaritoimittaja Ennustus laadittu Tammikuu 2011 yli kuudensadan valovuoden päässä möllöttävä Betelgeuse vetelee viimeisiään. Vanha tähti muuttuu kuollessaan supernovaksi, joka kärventää Maan vuonna 2012. No eikä kärvennä. Leikitään nyt kuitenkin, että tähti räjähtäisi vuonna 2012, ja unohdetaan se seikka, että supernovan valo matkustaisi Betelgeusesta maahan 640 vuotta. Nettihuhu Betelgeusesta käynnistyi australialaisen news.au.comin tekemästä jutusta, jossa lupailtiin Maan asukkien iloksi vuodelle 2012 kahta aurinkoa. Valitettavasti Betelgeusen valovoima supernovana olisi täysikuun luokkaa, eikä tähden räjähtämisestä juuri vuonna 2012 ole mitään takuuta. Voimme joutua odottamaan outoa valoilmiötä vielä 100 000 vuotta.
Maailmanloppu tulee, tai ainakin tosi huonot ajat
Ennustaja Maya-kalenteri, Nostradamus 1500-luvulla ja internet Ennustus laadittu 300 jaa, 1500-luku, 2000-luku 2012-maailmanloppufiilistely on mesoamerikkalaisen pitkälaskukalenterin ansiota. Maya-intiaanien käyttämän kalenterin 5 125 vuotta pitkä kierto päättyy 20. joulukuuta 2012. Seuraava päivä, 21.12.2012, on sopivasti myös talvipäivänseisaus. Tästähän seuraa väkisinkin maailmanloppu, ilmeisesti tuhotulvan muodossa. Maailmanloppua povaa myös Nostradamus. Vuodelle 2012 hänen on tulkittu ennustaneen komeettaa, joka aiheuttaa valtavaa tuhoa maapallolla. Epäselvää on, pläjähtääkö komeetta päin, vai onko kyse vain hipaisusta. Komeetta on perinteinen kauhukuva. 1500-luvulla ei vielä tunnettu scifimpiä maailmanlopun tapoja. Moderni tietomäärä tarjoaa villimpiä vaihtoehtoja. Tuhon voi tuoda Maan lähelle ilmaantuva mystinen planeetta X, jättimäinen musta aukko, maapallon napojen yllättävä liikkuminen tai tähtiportti.
ylioppilaslehti 17 # 11
11
Heinäkuusta 2012 tulee Helsingissä törkeän kuuma
Ennustaja Säätietopalvelu Longrangeweather.com Ennustus laadittu Heinäkuu 2011 yhdysvaltalaisen pitkän aikavälin sääennusteita tarjoavan palvelun mukaan heinäkuusta tulee Helsingissä viitisen astetta tavallista lämpimämpi. Seksihelle! Muuten kesä on kaupungissa tavallista sorttia, kertoo Longrangeweather.com. Palvelu tarjoilee myös hieman tavallista kylmemmän talven ja kevään sekä normilämpötiloja syksyksi. Tai sitten saamme nauttia lämpimästä talvesta ja keväästä, jos uskominen on Yhdysvaltojen ilmatieteen laitosta. Pitkän aikavälin lämpötilaennusteet ovat, valitettavasti, melko käyttökelvottomia yksittäisen kansalaisen kannalta. Jopa Juha Föhr sanoo, että ne sopivat lähinnä keskustelunaiheiksi.
"
Ei enää roskapostia
Ennustaja Bill Gates Ennustus laadittu 2004 saatko sähköpostiisi pistämättömiä tarjouksia potenssipillereistä? Etkö? Kiitä Bill Gatesia. Kun Gates ennusti talousviisaiden kokouksessa Davosissa tammikuussa 2004 voitokasta päätöstä taistelulle roskapostia vastaan, hän oli melkein oikeassa. Spämmääminen näyttää vähenevän rivakasti. Gates tosin ennusti voittoa jo vuodelle 2006, mutta sallittakoon Microsoftin miehelle pieni virhemarginaali. Roskapostin määrä kasvoi koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan, mutta keväällä 2010 spämmin määrä kääntyi jyrkkään laskuun. Marraskuussa 2011 lähetettiin vain noin 850 miljardia roskapostiviestiä, pienin määrä sitten vuoden 2006. Roskapostitus on aiemminkin pudonnut dramaattisesti, mutta toipunut aina rivakasti. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että roskapostittajien mielenkiinto on siirtymässä pysyvästi muihin koijauksiin, sillä tarmokas viranomaistoiminta on tehnyt roskapostista liian riskialttiin bisneksen. Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan on olemassa merkkejä, joiden mukaan botnettejä on ryhdytty käyttämään esimerkiksi palvelunestohyökkäyksissä.
Inflaatiopaineet EUalueella vähenevät. Jee.
Angry Birds on Kiinassa isompi kuin Disney
Ennustaja Rovio Ennustus laadittu Marraskuu 2011 vuonna 2012 Rovion Angry Birds on Kiinassa isompi brändi kuin Disney, ainakin jos Rovion säälimätöntä myyntipuhetta on uskominen. Uskotaan, koska Rovio pelastaa Suomen. Kasvua yhtiön täytyy joka tapauksessa hakea Aasiasta, koska Angry Birds löytyy jo kaikkien sivistyneiden länkkäreiden puhelimista: pelaajia on 500 miljoonaa. Kiinan kautta Rovio hakee miljardin pelaajan massaa. Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka on vihjannut yhtiön saattavan listautua vuoden 2012 aikana pörssiin. Yhtiön arvon Vesterbacka arvioi lokakuussa ylittävän jo miljardin dollarin rajapyykin. Huhujen mukaan peliyhtiö Zynga tarjosi Roviosta kesällä yli kahta miljardia, joten melko arvokkaita vihaiset linnut jo ovat.
Kreikka saa valtiontaloutensa ylijäämäiseksi
Ennustaja Valtiovarainministeri Evangelos Venizelos Ennustus laadittu Marraskuu 2011 venizelos vakuuttaa Kreikan saavan budjettinsa ylijäämäiseksi vuonna 2012. Kuka uskoo? Ei ehkä kannatakaan. Ylijäämällä tarkoitetaan tässä tapauksessa maan tulojen ja menojen suhdetta ennen rahoituskuluja. Rahoituskulujen jälkeen Kreikan valtiontalouden alijäämä on yli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta parempi sekin kuin vuoden 2011 lähes kymmenen pinnaa. Kreikan vuodelle 2012 kaavaillun talousihmeen takana on maan velkataakan leikkaus, kuuluisa haircut. Uusia säästöjä ei hallituksen mukaan enää ole tulossa. Talousihme perustuu laskelmiin, joiden mukaan Kreikalla menee ensi vuonna huonosti. Jos maalla meneekin odotettua huonommin, voi Venizeloksen ennustetta jakaa EU-hätäkokouksessa vessalukemiseksi.
12
ylioppilaslehti 17 # 11
Nokia valtaa Yhdysvallat
Ennustaja Stephen Elop Ennustus laadittu Marraskuu 2011 nokia on yrittänyt ängetä kännykkähistorian alkuhämäristä asti Yhdysvaltojen markkinoille. Pian, aivan pian, on luvassa taas uusi rynnistys. Tällä kertaa läpimurto onnistuu, Nokia lupaa. Lupausten takaa löytyy toimitusjohtaja Stephen Elop, jonka mukaan yhteistyö paikallisten operaattoreiden kanssa on nyt kunnossa ja Windows-puhelimetkin iskussa. Tällä yhdistelmällä yhtiö aikoo saavuttaa Yhdysvalloissa merkittävän markkinaosuuden. Avainasemassa ovat Windows-puhelinten sovellukset, joita pitäisi olla enemmän ja parempia kuin Symbian-järjestelmään. Jäämme odottamaan, josko Nokian operaatio Yhdysvalloissa kasvattaisi yhtiön Suomessa maksamaa yhteisöveroa hieman 1,6 miljoonaa euroa suuremmaksi.
Suomen talous kasvaa 1,7 prosenttia
Ennustaja Ylioppilaslehden epätieteellinen indeksi Ennustus laadittu Joulukuu 2011 suomen kansantalous kasvaa vuonna 2012 heikosti, mutta kasvaa sittenkin. Ylioppilaslehden ennusteindeksin mukaan kasvuvauhti on 1,7 prosenttia. Ennuste on kerätty joukkoälyn avulla eli laskemalla keskiarvo 15 toimijan syksyllä Suomelle antamista BKT:n kasvuennusteista vuodelle 2012. Pessimistisin tämän prosentin laskennossa lainatuista kotimaisista oraakkeleista on Pellervon taloustutkimus, joka ennustaa talouden supistuvan puolitoista prosenttia. Pellervo on ainoa toimija, jonka tuottama luku on miinusmerkkinen. Optimistisinta linjaa puolestaan vetää Suomen Pankki 2,6 prosentin kasvuennusteella. Ulkomaanennustajista EU-komissio povaa Suomen kasvuluvuksi 1,4 prosenttia. Täsmälleen samaan lukemaan on päätynyt myös OECD. Kolmas ylikansallinen Ennustaja, IMF, on optimistisempi ja lupaa maallemme 2,2 prosentin kasvuvauhtia.
Iran valmistaa ydinpommin
Ennustaja Britannian puolustusministeri Liam Fox tammikuussa, CIA:n johtaja Leon Panetta Ennustus laadittu 2010 jo klassikoksi muodostunut arvuuttelu Iranin ydinohjelman ympärillä kiihtyi marraskuussa, kun IAEA julkaisi uusia tietoja asiasta. YK:n alaisen ydinjärjestön mukaan Iran saattaa olla aiempaa luultua lähempänä urakassaan valmistaa käyttökelpoinen ydinase. Vuotta 2012 ovat ajankohdaksi ennustaneet Foxin ja Panettan ohella lukuisat maailmanlopun odottajat, sillä Iranista käynnistyvä kriisi sopisi muun muassa Nostradamuksen ennustuksiin. Yllätyittekö? Iran luonnollisesti vakuuttaa edelleen ydinohjelmansa olevan rauhanomainen. Jos ajatus ydin-Iranista ahdistaa, kannattaa äänestää Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa Mitt Romneytä. Romney vakuuttaa, että hänen vahtivuorollaan mullahit eivät pommia saa.
"
Jos ajatus ydin-Iranista ahdistaa, kannattaa äänestää Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa Mitt Romneytä.
ylioppilaslehti 17 # 11
13
"
Ei ihan yhtä siistiä kuin rakettireppu, itse asiassa aika paljon vähemmän siistiä, mutta kuitenkin.
EU:n talous kasvaa 0,5 prosenttia
Ennustaja EU-komissio Ennustus laadittu Marraskuu 2011 "eu:n talous on matkalla kohti vaarallisia vesiä". Näin kertoo EU-komissio syksyn talousennusteessaan siltä varalta, että euroalueen kriisi on jäänyt lukijalta huomaamatta. EUalueen talouskasvu jää ensi vuonna hyvin vaatimattomaksi, jos komission ennusteeseen on uskominen. Kun instanssi vielä keväällä maalaili parin prosentin kasvulukuja, luvataan eurokansalaisille syksyn ennusteessa hyvin kituliasta kasvua: 0,5 prosenttia. Onneksi jo 2013 päästään puolentoista pinnan lukemiin. Pahempaakin voi olla tiedossa. Jos EU ei saa velkakriisiä ratkaistua, ensi vuoden aikana saattaa koittaa jopa taantuma. Parhaimmillaankin kasvu on "aneemista", komissio luonnehtii. Mutta hyviäkin uutisia on. Inflaatiopaineet EU-alueella vähenevät, kiitos työvoimakulujen maltillisen kasvun ja tuottajahintojen hitaan nousun. Jee.
Apple kasvaa suurimmaksi kotitietokoneiden valmistajaksi
Ennustaja Analyysiyritys Canalys Ennustus laadittu Marraskuu 2011 ennen kuin heinäkuu 2012 koittaa, kasvaa ylihintaiseen elektroniikkaan erikoistunut Apple maailman suurimmaksi kotitietokoneiden valmistajaksi. Näin ennustaa tietokonemarkkinoita analysoiva Canalys, jonka mukaan Steve Jobs -vainaan pulju ohittaa vuoden 2012 jälkimmäiseen puoliskoon mennessä HP:n. Tällä hetkellä Apple hallitsee 15:ttä prosenttia koti- ja sormitietokoneiden markkinoista, HP:n osuus on 16 prosenttia. Apple saa kiittää nousustaan iPadia, jonka kolmannen version odotetaan tulevan markkinoille vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana, todennäköisesti maaliskuussa. Viimeistään iPad 3 sinetöi Applen voiton, arvioi Canalys. Odotettavissa on siis yhä suurempi joukko sormitietokone kädessä ympäriinsä hortoilevia ihmisiä. Se, tekeekö Applen tuotteiden valta-asema niistä vähemmän cooleja, jää nähtäväksi.
Genomi kartalle tonnilla
Ennustaja Yhdysvaltalainen Ion Torrent -yritys Ennustus laadittu Lokakuu 2011 vaikuttaako naapurisi jotenkin omituiselta? Jo ensi vuonna voit saada rauhan, sillä ihmisen geeniperimän selvittäminen maksaa enää tuhat dollaria. Eikä hommassa kestä kuin kaksi tuntia, jos on uskomista Ion Torrent -nimisen geeniteknologiayrityksen johtajan Jonathan Rothbergin lupauksiin. Melko edullista ja rivakkaa, sillä vuonna 1990 alkanut ihmisen geenien kartoitus kesti 13 vuotta ja maksoi lähes kolme miljardia dollaria. Kehitys on ollut nopeaa. Kun alan pioneerit Craig Venter ja James Watson kartoittivat geeninsä ja ripustivat emäsparinsa kaiken kansan nähtäville vuonna 2007, kustansi se heille enää miljoona dollaria mieheltä. Siitä lähtien maailmalla on odotettu kieli pitkällä geenisekvensoinnin halpenemista, eikä turhaan. Tänä vuonna hinta painui jo pariin tuhanteen dollariin. Sitten pitäisi enää tietää, mitä geenit tarkalleen tekevät. Tähän Ion Torrentin mukaan menee vielä kymmenkunta vuotta. Kun tiedämme, mikä naapuriasi vaivaa, voimme ehkä täsmäparantaa hänet.
Maapallon väestö paisuu
Ennustaja YK Ennustus laadittu 2009 vuosi 2011 varasti vuodelta 2012 ainakin yhden ennusteen, sillä maailman seitsemännen miljardin ihmisen piti vielä pari vuotta sitten tehtyjen ennusteiden mukaan syntyä vuonna 2012. Ennätyssyntyjä kuitenkin putkahti maailmaan jo lokakuun 2011 lopussa. Mutta ei masennuta, vaan lähdetään särkemään uusia ennätyksiä. Vuoden 2012 lopussa ihmisiä on YK:n keskivauhdin kasvuennusteen mukaan jo 7,17 miljardia, joten olemme hyvää vauhtia matkalla kohti kahdeksaa miljardia. YK:n mukaan maapallon asukas numero 8 000 000 000 syntyy vuoden 2023 aikana. Mutta milloin menee kymppi rikki? Sitä ei YK sano. Mitä kauemmas tulevaisuuteen katsotaan, sitä lotommaksi väestöennusteiden teko muuttuu. Keskiennusteen mukaan tämä tapahtuisi vuoden 2081 kieppeillä. Mutta kuinka monta ihmistä Suomessa asuu vuonna 2081? Se on meistä itsestämme kiinni. YK:n keskivauhdin veikkaus on 6,4 miljoonaa. Vuoden 2012 lopussa suomalaisia on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 5 430 000.
Mitä: Lentävä auto!
Ennustaja Laitteen on luvannut sarjatuotantoon vuoden 2012 aikana yhdysvaltalainen Terrafugia. Ennustus laadittu Kesäkuu 2011 lentävä auto, tuo ihmiskunnan pitkäaikainen unelma, on vihdoinkin toteutumassa. Ei ihan yhtä siistiä kuin rakettireppu, itse asiassa aika paljon vähemmän siistiä, mutta kuitenkin. Miettikää, voi ruuhkan uhatessa levittää auton siivet ja lentää pois. Insinöörit ja nörtit ovat puuhastelleet auton ja lentokoneen hybridin parissa jo 1900-luvun alkupuolelta asti, ja muutama laite on tähän mennessä päässyt prototyyppiasteelle. Se, mitä käytännön iloa esimerkiksi Terrafugian Transition-lentoautosta sitten olisi, jää hämärän peittoon. Tyhmien byrokraattien takia sillä kuitenkin pitää nousta ilmaan virallisilta lentokentiltä. Hintaa retroscifilaitteelle kertyy Yhdysvalloissa noin 250 000 dollaria. Mutta ainakin sillä saisi naapurit kateellisiksi.
ylioppilaslehti 17 # 11 Yhteiskunta
pietari hatanpää
15
Valtion vierastalo on tavallisesti visusti suljettu medialta ja kansalaisilta. Ylioppilaslehti pääsi kurkistamaan valtiomiesten kammareihin.
Kuuden tähden hotelli
Suomi passaa päämiehiä salaperäisessä Valtion vierastalossa. Jopa huonekalujen muotoa muutellaan presidenttien toiveiden mukaan.
valtion vierastalon varastossa lojuu pölyinen pyöreä pöytä, joka näyttää aivan liian korkealta normaalikokoiselle ihmiselle. Bill Clintonin polvileikkauksesta oli kulunut vain viisi päivää, kun hän saapui maaliskuussa 1997 Suomeen keskustelemaan Venäjän presidentti Boris Jeltsinin kanssa Euroopan turvallisuustilanteesta. Clintonin avustaja kävi muutamaa tuntia ennen neuvottelujen alkua mittaamassa pöytiä, sillä pyörätuolissa istuvan presidentin tukijoukot pelkäsivät, ettei hänen suorana sojottava kipsijalkansa mahdu yhdenkään pöydän alle. Ja liian mataliahan ne olivatkin. Vierastalon huoltomiehet rakensivat tunnissa kolmesta pikkupöydästä ja isosta rakennuslevystä megapöydän toipilaalle. kalastajatorpan takana Munkkiniemessä sijaitseva Valtion vierastalo on tarkoitettu tasavallan presidentin korkea-arvoisille vieraille, vaikkapa YK:n pääsihteerille tai Ranskan presidentille. Viimeksi siellä yöpyi Itävallan presidentti Heinz Fischer syyskuussa. Arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema valtiojohtajien majapaikka valmistui vuonna 1984. Aikaisemmin vieraat olivat majoittuneet Königstedtin kartanoon Vantaanjoen rannalle tai hotelli Kalastajatorpan sviittiin. Königstedt alkoi tuntua ahtaalta, ja ulkoministeriön väen mielestä se sijaitsi liian kaukana keskustasta. Hotellisviitin sijaan vieraille haluttiin tarjota tasokkaampaa ja yksityisempää yöpaikkaa. Antti Nurmesniemi suunnitteli ne varta vasten vierastaloon. jos kipsikoipi-Clinton ryhtyi hankalaksi neuvottelupöydässä, Jeltsinillä oli kovia vaatimuksia makuuhuoneessa. Hänen toiveestaan pääsviitin sänky vaihdettiin 210-senttisestä 230-senttiseen. Siinä miltei kaksimetrinen presidentti saattoi kölliä vaikka X-asennossa. Pääsviitissä on yli sata asuinneliötä. On olo- ja ruokailuhuonetta ja lähes kymmenen metriä pitkä kylpyhuone, jonka seinät ja lattiat ovat marmoria. Kalusteet on tammipaneloitu. Olohuoneen lukunurkkaus saa designfriikin hengen salpautumaan: Kukkapuron beigessä Karuselli-nojatuolissa lueskellaan Aallon ja Nurmesniemen lamppujen valossa. Viskilasin voi laskea Aallon tarjoiluvaunun päälle. Vierastalossa on myös kymmenen pienempää makuuhuonetta. Jos koko valtuuskunta ei mahdu taloon, osa porukasta nukkuu hotelli Kalastajatorpan puolella. sitä mitä vierastalossa ei ole, se järjestetään. Suomen piikki on kuitenkin rajallinen. Ensinnäkin valtiovierailulle ei kannata kiikuttaa kauhean montaa lakeijaa ja neuvonantajaa, koska Suomi tarjoaa presidentille viidentoista hengen ja ulkoministerille viiden hengen seurueen ylöspidon. Toisekseen käsittämättömiä toivomuksia pyritään toteuttamaan, mutta ei maksamaan. Eräs presidentti halusi vierastaloon punttisalin 1980-luvulla. Hän sai haluamansa, kun Tunturi toimitti laitteet, mutta lasku niistä meni vieraan omaan suurlähetystöön. Poliisi huolehtii vieraiden turvallisuudesta Kalastajatorpan alueella. Lisäksi vierailla on mukanaan omia turvamiehiä, jotka nukkuvat omissa makuuhuoneissaan. Paitsi ne kovaonniset, jotka joutuvat nukkumaan matolla pomonsa oven takana. tällä hetkellä talossa on hiljaista. Vierastalon isännän Juhani Jokelan mukaan yöpymisiä on tänä vuonna ollut vain noin kymmenen. Loppuvuodeksi ei ole yhtään varausta. Kun vierastalo on tyhjillään, Jokela työskentelee Kalastajatorpalla hovimestarina. Talossa on nyt tavallista hiljaisempaa myös siksi, että Tarja Halosen presidenttikausi on loppusuoralla, ja päämiehet säästävät vierailunsa uuden presidentin kaudelle. Lisäksi valtiovierailut ovat nykyään aikaisempaa lyhyempiä. Valtioneuvoston kanslia haluaa lisätä talon käyttöä. Voisiko vierastalon vuokrata vaikka Madonnalle, kun hän seuraavan kerran tulee Suomeen? "Se ei ole mahdollista", sanoo valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Hannu Kuikka. Yksityishenkilöt eivät saa vuokrata taloa turvallisuussyistä. Valtioneuvoston kanslia maksaa talosta 2644 euron kuukausivuokraa Senaatti-kiinteistölle, joka on valtion liikelaitos. Vaikka vierastalosta syntyy kustannuksia, turvallisuuden takaaminen siellä on helpompaa ja tulee todennäköisesti myös halvemmaksi kuin keskustan hotelleissa. Valtiojohtajat vierailevat usein naapurimaissaan valintansa jälkeen. Kun Vladimir Putin voittaa maaliskuussa presidentinvaalit Venäjällä, on hän todennäköisesti seuraava vierastalossa nukkuva politiikan supertähti. Se olisi Putinille kolmas kerta talossa. savanna saarikko
"
Jos kipsikoipiClinton ryhtyi hankalaksi neuvottelupöydässä, Jeltsinillä oli kovia vaatimuksia makuuhuoneessa.
Valkotiilisessä funkkisrakennuksessa on yli kaksituhatta neliötä. Talossa tuntuu kuin olisi keskellä Artekin kuvastoa. Paitsi että suurin osa huonekaluista ei ole koskaan ollut kaupan, koska sisustusarkkitehti
16
ylioppilaslehti 17 # 11 Yhteiskunta
Paljon onnea, Nato-keskustelu!
Natosta on keskusteltu jo vuodesta 1991. Presidenttiehdokkaat, tässä viisi teemaa laadukkaampaan kinasteluun Pohjois-Atlantin liiton jäsenyydestä.
onneksi olkoon! Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä täytti 20 vuotta. Vilkas nuorukainen on päässyt esille erityisesti presidenttiehdokkaiden tenteissä. Valitettavasti synttärisankari ei voi kovin hyvin. Hän on vähän, tiedättehän, yksinkertainen. Oikeastaan koko keskustelu on typistynyt väittelyyn siitä, kuka vastustaa Natoa ja millä tavalla. Ääripäissä ovat Sauli Niinistö, joka veisi Suomen Natoon heti, jos se sopisi äänestäjien enemmistölle, ja Paavo Arhinmäki, joka kertoo olevansa kaikista Nato-vastustajista puhdasoppisin. Koska vaalikamppailua saadaan kestää vielä toista kuukautta, ei synttärisankaria pitäisi päästää taantumaan enää lisää. Ylioppilaslehti pyytää ehdokkailta laadukkaampaa keskustelua Natosta ja puolustuspolitiikasta. Aloitetaan vaikka näistä. raan noin 40 miljoonaa euroa. Kohtuullisen vauraana maana Suomi olisi Naton rahoittamisessa nettomaksaja. Lisäksi jäsenyys toisi painetta kasvattaa sotilasmenoja. Nato on asettanut jäsenmailleen tavoitteen, jonka mukaan puolustusbudjetin tulisi olla kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Naton laskukaavan mukaan osuus on Suomessa nyt noin 1,6 prosenttia eli 2,8 miljardia euroa. Nato-lisää tulisi siis teoriassa noin 750 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa Euroopan osuus Naton kustannuksista ei ainakaan pienenisi, sillä Yhdysvaltojen huomio keskittyy yhä enemmän Aasian ja Tyynenmeren piiriin. "Amerikkalaiset eivät enää halua maksaa Euroopan puolustamisesta", sanoo valtiotieteen tohtori, eversti evp. Pekka Visuri. Nato-maista harva kuitenkaan satsaa puolustukseen normien mukaisesti. Kehno tilanne, jota velkakriisi ei ainakaan helpota, tuli esille viimeksi Libyan sodassa. Tarvittaessa Natolta voitaisiin saada lähinnä ilmatukea, arvioi puolustusministeriön entinen ylijohtaja, puolustusneuvos Ilkka Puukka. Maavoimien suhteen Suomi on nyt ja tulevaisuudessa omillaan. oltiin Natossa tai ei. Sotilashallinnosta väitöskirjan tehnyt Ilkka Puukka toivoisi puolustusvoimilta pitkäjänteisempää ajattelua asiassa. Hänen mukaansa alueellisen puolustuksen kehittäminen on jäänyt jalkoihin, koska Suomen korkeat upseerit ryhtyivät ottamaan mallia Yhdysvaltain suurvalta-armeijasta. "Hyvin suuri osa päättävässä asemassa olevasta kenraalikunnasta on käynyt Yhdysvalloissa koulutettavana. Sieltä on voinut tulla mieltymyksiä, jotka ovat vaikuttaneet puolustusvoimien kehittämiseen." Yhdysvaltain teknologialla marssiva armeija ei kuitenkaan sovi sellaisenaan Suomen oloihin. "Alueellista puolustusta ei ole juuri kehitetty 1970-luvun alun jälkeen. Se on jäänyt unohduksiin, vain teknologia on kiinnostanut sotilaita", Puukka arvioi. Viime viikolla julkistettu alueellisten joukkojen taistelutavan muuttaminen antaa toivoa paremmasta. Uudistuksen myötä alueellisten joukkojen toimintaa on tarkoitus ryhtyä kehittämään aiempaa joustavammaksi ja pieniin osastoihin perustuvaksi. Puukka perää laajaa julkista arvokeskustelua siitä, miten ja millä eväillä maata tulevaisuudessa puolustetaan. Tieto suunnitelmista tai niiden puutteesta on reserviläisten ja ammattisotilaiden oikeus.
3. Puolustuksesta puhuvat vain sotilaat
Mitä tapahtuisi, jos rahasta puhuisi julkisuudessa vain pankkien henkilökunta? Tällä hetkellä armeijasta käytävää keskustelua ohjaavat sotilaat. Tässä olisi presidenttiehdokkaille mietittävää, onhan presidentti ainakin toistaiseksi puolustusvoimien ylipäällikkö. Puolustuskeskustelua ohjataan nyt Pääesikunnasta. Ilkka Puukkan mukaan sotilaat nostavat teemat esiin, eikä puolustusministeriöstä ole vetämään linjauksia. "Sotilasjohto ohjaa mediaa omilla mielipiteillään, ja puolustusministeri Stefan Wallin on lähtenyt sotilasjohdon mukaan." Tämä voi näkyä myös Natoon liittyvissä avauksissa. "Moniin johto- ja suunnittelutehtäviin siilautuu henkilöitä, jotka arvelevat hyötyvänsä Nato-myönteisyydestään", toteaa Pekka Visuri. Kun Upseeriliitto selvitti jäsentensä Nato-kantoja keväällä 2010, liittoutumisen kannattajiksi ilmoittautui 55 prosenttia upseereista. Korkeimmista upseereista, kenraaleista ja eversteistä, Natoon liittyisi kolme neljäsosaa. Pitkällisestä julkisesta keskustelusta huolimatta viimeistä sanaa Natosta ei ehkä vielä ole sanottu. Ilkka Puukka kaipaa perusteellista tieteellistä selvitystä Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. "Tätä varten on olemassa Maanpuolustuskorkeakoulu, jota Suomessa ei mielestäni ole hyödynnetty tarpeeksi. Myös muut yliopistot voisivat osallistua työhön."
4. Nato-optio happanee käsiin
Pekka Visuri muistuttaa, että sotilasliitto on muuttunut radikaalisti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Natoa ei ehkä ole kymmenen vuoden kuluttua olemassa nykyisessä muodossaan. Sen painopiste on jo nyt siirtynyt Välimerelle ja Aasiaan. Kannattaako Nato-option pohtimiseen panna paukkuja, jos asialle ei lähivuosina aiota tehdä mitään? Hallitusohjelmassa todetaan selkeästi, että Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista. "Natolla ei tällä hetkellä ole laajenemissuunnitelmia. Myöskään esimerkiksi Itävallassa tai Ruotsissa ei keskustella Natoon liittymisestä", Visuri sanoo.
5. Suomalaiset eivät vastusta liittoutumista
Suomalaiset vastustavat ankarasti liittymistä Natoon. Viime vuosina gallupeissa Naton vastustajiksi on ilmoittautunut tasaisen varmasti kaksi kolmannesta vastaajista, kun jäsenyyden kannattajiksi tunnustautuu korkeintaan neljännes. Mutta ei kysymys liittoutumisesta näin yksinkertainen ole. Tuoreimman Eurobarometrin mukaan EU:n yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa kannattaa 64 prosenttia suomalaisista. Liittoutumishaluja siis on, mutta ei nykymuotoisen Naton kanssa. "Jos Yhdysvallat ja muut Euroopan ulkopuoliset maat lähtisivät Natosta, silloin sotilasliitto sulautuisi unioniin ja Suomenkin jäsenyys olisi ehkä mahdollinen", Pekka Visuri tuumii. hannu hallamaa
1. Nato maksaisi enemmän
Natoon liittymistä puolustetaan joskus väittämällä, että se toisi säästöjä puolustusmenoihin. Asevelvollisuusarmeija on kallis, ja kun Hornet-kalusto ensi vuosikymmenellä käy vanhaksi, ilmapuolustuksen uusiminen on erittäin tyyristä. Ehkä Nato voisi hoitaa homman? Natoon liittyminen ei kuitenkaan toisi säästöjä. Ulkoministeriön tekemän selvityksen mukaan sotilasliiton rakenteisiin ja hallintoon uppoaisi suo-
2. Suomalaiset upseerit fanittavat Yhdysvaltoja
Suomelta puuttuu visio siitä, miten maata tulevaisuudessa puolustetaan,
ylioppilaslehti 17 # 11 Yliopisto
17
HYYn ensi vuoden hallitus. Takana vasemmalta oikealle: Lauri Koskentausta, Iiro Hämäläinen, Niilo Toivonen ja Heidi Vesterinen. Edessä Matti Lehto, Sanna Supponen, Aino Jones, Hanna Hannus, Heikki Luoto ja puheenjohtaja Jannica Aalto.
Jäsenmaksu uhkaa nousta
ei jäsenmaksukorotuksille, raikui edustajistovaaliehdokkaiden virsi ennen vaaleja yli ryhmärajojen. Hallitus on kuitenkin esittänyt euron korotusta jäsenmaksuun ensi lukuvuodelle. Myös YTHS:n terveydenhoitomaksu nousee. Näin ollen opiskelijat maksaisivat ensi syksynä 92 euroa. Tänä syksynä maksu oli 89 euroa. Korotuspaine johtuu siitä, että viime vuosina ylioppilaskunta on kuluttanut käyttörahastonsa varoja. Se on siis kajonnut kirstuun, jossa on pidetty yhden vuoden budjetin verran rahaa varastossa pahan päivän varalle. Tämä johtuu siitä, että tutkintouudistuksen myötä ylioppilaskunta menetti paljon jäseniään, mutta ylioppilaskunnan tuottamista palveluista ei ole haluttu tinkiä. "Jos jatkamme näin, olemme parin vuoden päästä nollilla", sanoo ylioppilaskunnan hallituksen väistyvä puheenjohtaja Leena Pihlajamäki. "Jos näin käy, se tarkoittaisi isoja leikkauksia yhdellä kertaa." budjetin valmistelussa puhutti kaksi muutakin teemaa. ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden sihteerin toimi halutaan lakkauttaa ja Domman alakerta vuokrata ulos. Hallituksen ehdotus on, että tällä hetkellä avoinna olevaa kv-sihteerin paikkaa ei tulevaisuudessa enää täytettäisi. Moni pelkää päätöksen rapauttavan ylioppilaskunnan keskeistä tehtävää eli opiskelijoiden edunvalvontaa. Viime keväänä edustajisto päätti luopua vähälle käytölle jääneestä Domus Academican Pohjanhovi-juhlatilasta ja sen yhteydessä olevista bändikämpistä. Päätökseen ei ole kuitenkaan oltu ainejärjestöläisten keskuudessa tyytyväisiä. Sitoutumaton vasemmisto taas kaipaa bändikämppiä takaisin. Kyse on kuitenkin isoista rahoista. Pohjanhovi maksaisi ylioppilaskunnalle vuodessa puoli miljoonaa ja bändikämpät taas 50 000 euroa. Rahat pitäisi todennäköisesti kaivaa taas käyttörahastosta. Edustajisto käsittelee ensi vuoden budjettia ja äänestää siitä kokouksessaan 15. joulukuuta. Juttu bändikämpistä sivulla 18.
Poliittiset oppositioon
Ensi vuonna HYYn hallituksen muodostavat sitoutumattomat ryhmät. Uusi puheenjohtaja haluaa tehdä poliittisten kanssa tiivistä yhteistyötä kuntavaaleissa.
"olen juuri suunnittelemassa testamentin runkoa", kertoo Jannica Aalto, 24, jonka äänestä kuulee, että kiirettä pitää. Aalto luotsaa ensi vuonna puheenjohtajana HYYn hallitusta, jonka muodostavat poliittisesti sitoutumattomat ryhmät: HELP, HYAL, osakunnat ja Tsemppi. Aalto ei suinkaan rustannut omaa testamenttiaan, vaan viime vuoden hallituksen henkistä tilinpäätöstä. Aalto vastasi kuluvana vuonna HYYn hallituksessa järjestöistä, tuutoroinnista ja vuosijuhlista. Hänen taustaryhmänsä on HYAL. Kulttuurimaantiedettä opiskeleva Aalto aloitti uransa fuksivuonna pääaineen ainejärjestössä. Sieltä tie vei tiedekuntajärjestön hallitukseen ja edustajiston kautta HYYn huipulle. "Ensi vuonna on tulossa niin paljon hienoja juttuja, että minulle tuli olo, että haluan olla mukana vielä ensi vuonnakin." Hienoja juttuja ovat muun muassa World Student Capital -hanke ja kuntavaalit. Kuten nimestä käy ilmi, WSC-projektin tarkoituksena on tehdä Helsingistä vaatimattomasti maailman paras opiskelijakaupunki. Hanke on osa Helsinki World Design Capital -vuotta. Miten se käytännössä tapahtuu? Aalto ja kumppanit aikovat perustaa ylioppilaskuntaan kaikille avoimen "pöyristyttävän radikaalin ideatyöryhmän", jossa opiskelijat voivat pallotella ja kehitellä ideoita poikkitieteellisessä porukassa ilman turhaa hierarkiaa. Suunnitteilla on myös pyöräviesti, jonka tarkoituksena on viedä sanomaa paremmista kevyen liikenteen väylistä kampukselta toiselle. aalto pitää ensi syksyn kuntavaaleja erittäin tärkeänä mahdollisuutena vaikuttaa opiskelijoiden pärjäämiseen Helsingissä. "On paljon teemoja, jotka vaativat, että opiskelijat pitävät ääntä itsestään. Oli sitten kyse asumisesta tai kulttuuripalveluista." Ääntä pidetään toreilla ja kabineteissa järjestämällä tempauksia ja kampanjoita sekä tapaamalla päättäjiä. Siinä tarvitaan ylioppilaskunnan jäsenten apua yli ryhmärajojen. Aalto pitää tärkeänä, että sittarihallitus tekee läheistä yhteistyötä myös poliittisten ryhmien kanssa. SYL:n liittokokouksen ja hallitusneuvotteluiden jälkeen välit olivat hetken viileät. "Tavoitteena ei ole jyrätä ja mennä sittarit edellä, vaan saada poliittiset järjestöt meidän kanssa yhdessä tekemään kunnallisvaaleja", Aalto sanoo. Edustajisto valitsi hallituksen ensimmäisessä kokouksessaan 1. 12. "Minulle saa soittaa, vaikka keskellä yötä", Aalto linjasi, kun äänestystulos julkistettiin. maria ruuska
HYY luopunee hätämajoituksesta
hyy ei ota enää ensi syksynä vastuuta opiskelijoiden hätämajoituksesta, kirjattiin edustajiston kokouksessa uuden hallituksen tavoiteohjelmaan. Tavoiteohjelma on käytössä ensi vuonna ensimmäistä kertaa. Ylioppilaskunta haluaa luopua hätämajoituksen järjestämisestä, koska se on työllistänyt hallituksen asumisvastaavan lähes täyspäiväisesti aina syksyisin. "Se vie meiltä aivan hirvittävän määrän työaikaa ja ongelma on niin iso, että emme voi ratkaista sitä yksin", sanoo HYYn hallituksen Anni Hirsaho, joka koordinoi tavoiteohjelman valmistelua. HYY toivoo, että tulevaisuudessa yliopisto ottaisi kopin hätämajoituksen järjestämisestä. Lähes kaikki tänä vuonna hätämajoitukseen turvautuneista kodittomista ovat yliopiston vastaanottamia kansainvälisiä opiskelijoita. "Vaikka hätämajoituksen järjestäminen olisi toisen tahon vastuulla, meillä tulee varmaankin olemaan siinä neuvonnallinen rooli."
MAAILMAN SUURIN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN MATKATOIMISTO
STA TRAVEL NYT SUOMESSA!
OMAKSU KOE LÖYDÄ NÄE
8 YÖTÄ DUBAISSA SISÄLTÄEN LENNOT JA YÖPYMISEN AAVIKOLLA 650 7 YÖN GOLDEN TRIANGLE -SEIKKAILUMATKA LENTOINEEN 999 14 YÖN SEIKKAILUMATKA DELHISTÄ KATHMANDUUN LENTOINEEN 1.499 SEIKKAILUMATKAT VAPAAEHTOISTYÖ HALVAT LENNOT AUTONVUOKRAUS
FACE TO FACE WITH
THE WORLD
0200-18300 WWW.STATRAVEL.FI
Eerikinkatu 5, Helsinki
MAAILMAN YMPÄRI MAJOITUS
Matkoihin liittyy erityisehtoja ja rajoituksia, lisätietoja saat liikkeestämme.
18
ylioppilaslehti 17 # 11 Yliopisto
graduratsia
kaos och demokrati: studier i politisk och konstnärlig dialektik hos elmer diktonius ruotsinkielinen kaunokirjallisuus
Luimme kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donnerin gradun.
Opiskeluaika 8 vuotta Valmistumisvuosi 1959 Johdanto "Niiden analyysien tarkoitus, jotka käyn seuraavaksi läpi, on valaista Diktoniuksen kehitystä monesta eri näkökulmasta. Heti alkuun haluan sanoa jotain melko itsestään selvää: Diktonius ei ollut poliitikkona uudistaja eikä kovin originelli ajattelija. Kirjailijana hän sen sijaan on luova." Aineisto Elmer Diktoniuksen teoksia ja monitieteellistä tutkimuskirjallisuutta. Johtopäätös "Diktoniuksen suhde sisällissotaan on kiinnostava esimerkki siitä, miten runoilijan näkökulma ja käsittelemät symbolit saavat vaikutteita konkreettisista historiallis-poliittisista ilmiöistä, ja kuinka hän (parhaassa tapauksessa) voi muuttaa konkreettiset historialliset symbolit yleismaailmallisiksi. Suurimmaksi osaksi Diktonius valitsee yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä kosketuspintoja sisällissotaan. Lukija voi myös saada sellaisen käsityksen, että Diktonius haluaisi mieluiten unohtaa kaiken." Synnytystuskat "Gradu oli minulle harvinaisen pitkä prosessi, sillä olin käsitellyt Elmer Diktoniuksen tuotantoa paljon jo aiemminkin ja suomentanut hänen runojaan. Itse gradu oli pakkopullajuttu. En välittänyt akateemisista oppiarvoista enkä pyrkinyt akateemiselle uralle. Silti gradun valmistumisesta tuli valtava tyytyväisyyden tunne, kuten aina, kun saa jotain valmiiksi. Siinä elämänvaiheessa minulla oli paljon muutakin tekemistä. Olin naimisissa ja minulla oli kaksi lasta, ja myös taloudelliset vaikeudet veivät huomiotani gradulta. Tein koko ajan valtavasti töitä: kirjoitin proosaa, kirja- ja elokuva-arvosteluja ja tein myös radiohommia. Gradulle piti vain raivata muiden asioiden ohella aikaa, jotta sain sen tehtyä. Kirjoitin kotona iltaisin ja öisin. Onneksi nuorena pärjäsi vähäisemmällä unimäärällä."
Tommi Kotilainen ja Erla Pulli haluaisivat säilyttää harjoitustilansa Domus Academicalla.
Viimeinen hidas
HYY aikoo lakkauttaa ylioppilaiden bändikämppätoiminnan.
perjantai-iltana kamppilaisista bändikämpistä kuuluu pauketta. Kahvi porisee muusikoiden yhteisessä keittiössä. Neljästä bändikämpästä kolmessa harjoitellaan. "Salli ei ole tänään paikalla, koska se on rakentamassa kahdeksanmetristä hirviötä jätesäkeistä", Helsingin ylioppilaiden elävän musiikin yhdistyksen eli Helmutin varainhoitaja Max Sandström pahoittelee. Yhtyeen laulaja opiskelee lavastamista. Tulevaisuudessa perjantai-illan bändivuoro tuskin enää kilpailee roskapussihirviön parissa vietetyn ajan kanssa. Jos HYYn viime vuonna tekemä linjaus menee läpi, Domus Academican kellarissa ei joululoman jälkeen musisoida opiskelijavoimin. käsittelyssä 15. joulukuuta. Kellarissa vallitsee edelleen epätietoisuus. "Saatiin me toukokuussa se tiedote koko kerroksen järjestötuen loppumisesta", Max Sandström muistelee. Tänä vuonna kerros maksaa ylioppilaskunnalle lähes puoli miljoonaa euroa. "Jos edarin puheita referoi, voi havaita tyytymättömyyttä bändikämppien käyttöasteeseen", Lampinen sanoo. Kämpissä on kieltämättä tilaa. Marraskuun viimeisellä viikolla varauslista näyttää tyhjältä. Kahteen satunnaistreenaajille varattuun kämppään on tehty joulukuulle varauksia yhteensä yhdeksän tunnin edestä. Helmutin puheenjohtaja JuhaAntti Isojärven mukaan yhdistys ei kuitenkaan ole sortunut tehottomuuteen. "Käyttöaste ei kerro kaikkea. Viime viikon käyttöaste oli esimerkiksi vain 19 prosenttia, mutta toisaalta kämppiä käytti 18 eri bändiä", Isojärvi sanoo. Vastikään elvytetty teemaklubi oli kerännyt paikalle kolme bändiä ja kuutisenkymmentä uteliasta kuulijaa. Bänditilat ovat parin vuoden ajan olleet edullisesti kenen tahansa ylioppilaskunnan jäsenen käytettävissä.
Paras ja ainoa
Humanistit ovat varanneet speksiään varten tilan, jota kuvailevat parhaaksi ja ainoaksi vaihtoehdokseen. Versio Alice Cooperin Poisonista sujuu moitteettomasti, mutta se ei muusikoita paljoa lohduta. Ennen helmikuisen dekkariparodian ensi-iltaa olisi vielä kymmeniä kappaleita harjoittelematta. "Tällä hetkellä ollaan pikkuisen kusessa, jos bändikämpät lakkautetaan", kuuluu harjoitusten lomasta. Humanistibändin jäsenet arvelevat, että monet opiskelijat eivät tiedä, että bändit voisivat harjoitella edullisesti keskellä Kamppia. Halvat ja vapaat bänditilat ovat Helsingissä kortilla. Dommalla kolmen tunnin treenivuoro maksaa ajankohdasta riippuen 1053 euroa. Kalustoon kuuluvat muun muassa mikserit, mikrofonit, rumpusetit ja vahvistimet. Neljästä bändikämpästä kaksi on tarkoitettu satunnaisesti treenaaville bändeille, kahteen jaetaan vakituisia treenivuoroja. "Bändikämppiä voisi kehittää vielä paljonkin", rumpali Tuomas Tavi ehdottaa. Keittiön pöydällä lepää tilojen säilyttämistä vaativa vetoomus. Paperissa on kolme allekirjoitusta. veera voutilainen
Kallis kellari
HYY haluaa vuokrata ulos koko Domman kellarikerroksen. Siellä sijaitsevat myös juhlatila Pohjanhovi, kokoustila Aino ja ainejärjestöjen varastotiloja. "Käynnissä on ollut vahva säästökeskustelu", HYY:n talousjohtokunnan puheenjohtaja Marina Lampinen sanoo. Tilojen kohtalo selviää, kun vastavalittu edustajisto äänestää budjetti-
Tarkastajat Olof Enckell, Jan-Magnus Jansson elina loisa
Zombit valtaavat yliopistot
winchesterin yliopistossa pidettiin lokakuussa Iso-Britannian ensimmäinen akateeminen zombikonferenssi. The Zombosium -tapahtumaan osallistui satoja ihmisiä, heidän joukossaan niin zombifaneja kuin tutkijoitakin. Eri puolilta maailmaa kotoisin olevat puhujat luennoivat konferenssin aikana muun muassa aiheista "zombit ja kansanmurha" sekä "ostoskeskukset ja zombimaantiede". Konferenssin järjestäjä, yliopiston media- ja elokuvataiteen laitoksen tutkija Marcus Leaning kertoi tapahtuman perimmäisen tarkoituksen olevan kuitenkin vakava. "Jos haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, täytyy tutkia populaarikulttuuria. Zombit heijastavat ihmisten pelkoja ja huolenaiheita." zombien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Jotkut ovat Leadingin mukaan sitä mieltä, että suosio johtuu yhteiskunnassa vallitsevasta pelon ilmapiiristä. Toiset taas pitävät syynä talouskriisiä ja säästötoimenpiteitä. "Kukaan ei todella usko zombeihin, mutta se on tapa ajatella suuria, pelottavia asioita, kuten terrori-iskuja. Se on katarttista." Huhujen mukaan Winchesterin yliopisto suunnittelee tarjoavansa tulevaisuudessa zombiopintoja. Kyseessä ei olisi elävien kuolleiden ensimmäinen kerta yliopistolla: Baltimoren yliopistossa zombikurssi on tarjolla kirjallisuus- ja mediaopintojen puitteissa, ja Chicagossa sijaitsevassa Columbia Collegessa on ollut mahdollista opiskella Zombit populaarimediassa -kurssia jo useita vuosia. Lähteet: BBC, Metro
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
sanat oona juutinen
24
ylioppilaslehti 17 # 11 Kulttuuri
jim labounty
"
Rakastin pakolaisleirejä! Ne olivat fantastisia paikkoja nuorelle pojalle."
"Se oli rankkaa elämää lapselle. Mutta rakastin pakolaisleirejä! Ne olivat fantastisia paikkoja nuorelle pojalle, koska siellä asui kaikenlaisia ihmisiä aivan lähekkäin, joskus vain huovan erottamana." Kiihkeät poliittiset keskustelut ovat Lasnin varhaisissa lapsuusmuistoissa tärkeässä osassa. "Se oli sodan jälkeistä aikaa ja ihmiset kävivät jatkuvasti poliittisia väittelyitä kommunismista ja natsismista. Kaikki tunsivat vahvasti olevansa elossa ja katsoivat kohti uutta tulevaisuutta. Monina öinä en saanut unta, kun kuuntelin poliittisia kiistoja." Lasn kertoo olleensa 1960-luvulta lähtien "jonkinlainen anarkisti" ja "hieman vallankumouksellinen". Ennen Kanadaan asettumista hän asui Australiassa ja Japanissa. Hän ohjasi dokumenttielokuvia 20 vuoden ajan ennen kuin perusti Adbustersin. Nyt miltei seitsemänkymppinen Lasn puhuu innostuneesti nuorten aktivistien toimintatavoista. "Nämä nuoret, joita kutsun uusiksi vasemmistolaisiksi, ovat erilaisia kuin vanhat vasemmistolaiset. Sosiaalisen median voima, uudenlainen, hierarkiat kyseenalaistava etiikka, johtajien puuttuminen siinä on taikuutta! Tämä voi antaa nuorille voiman loikata vanhan vasemmiston kuolleen ruumiin yli." Occupy Wall Street -liike ei tunnusta johtajia, mutta Adbusters julkaisee sen aktiiveille suunnattuja "taktisia toimintaohjeita". "Ensin ajattelimme, että niillä ei ole paljonkaan vaikutusta, mutta ideat ovat olleet hyviä ja ne ovat resonoineet liikkeen kanssa", Lasn kertoo. Tämän syksyn protesti ei ole ensimmäinen Adbustersin luoma kansainvälinen ilmiö. Muun muassa lehden 20 vuotta sitten käynnistämästä Älä osta mitään -päivästä kasvoi suuri kansainvälisesti tunnettu tapahtuma. Lasnin ja Adbustersin vastamainokset ovat inspiroineet tekijöitä myös Suomessa. Muutamat muut kampanjat kuten TV Turnoff Week eivät ole vielä ylittäneet valtamerta, mutta ovat Amerikan mantereella suosittuja. Lehden väki, Lasn etunenässä, osaa liikuttaa massoja. miten virolaispojasta kasvoi kansainvälisen meemisodan kenraali? Kalle Lasnin elämäntarina on värikäs. Hänen perheensä pakeni Virosta toisen maailmansodan aikana, kun Lasn oli 2-vuotias. Seuraavat viisi vuotta kuluivat pakolaisleireillä ja satunnaisesti myös oikeissa asunnoissa Länsi-Saksassa. occupy Wall Street -liikkeessä oli alusta asti mukana erilaisia aktivistiryhmiä, joiden erilaiset agendat ja toimintatavat aiheuttivat kitkaa. Liike on säilynyt hieman hahmottomana ja epämääräisenä, koska sillä ei ole yhteistä konkreettista vaatimusta. Kalle Lasn ei näe liikkeen epämääräisyyttä ongelmana. Kasvavat protestit ovat onnistuneet käynnistämään julkista keskustelua hyvinvoinnin jakautumisesta. Mitä liikkeelle tapahtuu seuraavaksi? "Vallankumousten kauneus on siinä, että kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu", Lasn myhäilee. Hän katsoo kuitenkin, että liikkeen on nyt aika muuttua ja nostaa esiin selkeitä konkreettisia tavoitteita. Kalle Lasn ennustaa, että keväällä aloitetaan lukemattomia uusia projekteja, joiden tavoitteet voivat vaihdella Tobinin verosta pankkitoiminnan uudistamiseen. "Uskon, että syntyy outoja uusia puolueita ja uusia liittolaisuuksia, niin vasemmalla kuin oikealla. Ja tuhansia pieniä hankkeita. Kevät tuo muutoksen aallon." markus kuokkanen
Kalle Lasnin vallankumous
Virolainen vanhus käynnisti syyskuussa protestin, joka levisi kymmeniin maihin. Nyt Kalle Lasn kertoo Ylioppilaslehdelle, miltä näyttää Occupy Wall Street -liikkeen tulevaisuus.
tämä syksy muistetaan monissa kaupungeissa kyynelkaasun katkusta ja mellakkapoliiseista. Syyskuussa joukko aktivisteja leiriytyi New Yorkin Zucotti-puistoon vastustamaan muun muassa suuryhtiöiden vaikutusvaltaa, pankkien vastuuttomuutta ja tuloerojen kasvua. Samanmieliset protestoijat lähtivät liikkeelle kymmenissä maissa. Suomessa leiriydytään muun muassa Helsingissä Sanomatalon takana ja Turun Vähätorilla. Alkuperäisen idean takana on 69-vuotias Kalle Lasn, kanadalaisen kulutuskriittisen Adbusters-lehden perustaja ja toimittaja, joka on kotoisin Virosta. Lasn ja Adbustersin toinen toimittaja Micah White saivat heinäkuussa idean Wall Streetin valtaamisesta. Vanhat aktivistit inspiroituivat arabikeväästä ja Espanjan viimeaikaisista protesteista. Adbusters julkaisi avoimen kutsun: "Vallataan Wall Street syyskuun 17. päivänä. Ota teltta mukaan". Ehdotus kapitalismin sydämen valtaamisesta oli provokaatio, joka vetosi ihmisiin odottamattomalla tavalla. Tarttuva slogan käynnisti kansanliikkeen. "Luulin, että vuotta 1968 parempaa ei tule, mutta nyt vuonna 2011 se on mahdollista. Näin hauskaa minulla ei ole ollut eläissäni", Lasn naureskelee puhelimessa. Kalle Lasnin mielestä tämän syksyn liikehdinnässä ja vuoden 1968 protesteissa on hämmentävää samankaltaisuutta. "Uskon kuitenkin, että tämä liike on kestävämpi. Sen polttoaineena on raivo ja nuorten pelko tulevaisuudestaan. Edessä on iso musta aukko ekologinen, poliittinen ja taloudellinen kriisi", Lasn sanoo.
ylioppilaslehti 17 # 11
25
arviot
jee
Kulttuuri
Kate Bush 50 Words for Snow Jos impressionistista pop-musiikkia olisi olemassa, taidepopin legendasarjaan jo 1980-luvulla noussut Kate Bush haluaisi olla 50 Words of Snow -levyllään sen Monet tai Debussy. Hän vangitsee teemalevylleen lumisateisia impressioita ja rakentaa niistä lähemmäs kymmenminuuttisiksi paisuvia, soljuvia pianomantroja, joita ei voi kuunnella hypnotisoitumatta niiden mykistävästä kauneudesta. Levyn äärimmäinen sofistikoituneisuus saa särön vain typerryttävässä nimibiisissä, jossa Stephen Fry toistelee sanakirjamaisesti eri ilmauksia lumelle. Muutoin 50 Words of Snow upottaa, hukuttaa ja muodostuu varmasti Bushin myöhäisuran klassikkolevyksi. oo
Elder Scrolls: Skyrim Skyrim on nimetty pelin valtavan fantasiamaailman mukaan. Se on osuvaa, koska massiivisen laaja roolipeli ei tyhjene tarinaan eikä taisteluihin. Xbox 360:lle, PS3:lle ja PC:lle julkaistussa pelissä imperiumi yrittää tukahduttaa kapinaa samalla, kun lohikäärmeet polttavat asutuksia. Pelaajalla ei kuitenkaan ole mitään kiirettä pelastaa maailmaa, vaan omille seikkailuille jää paljon aikaa. Suomalaisesta näkökulmasta peliin tuo oman hupinsa pohjoisten kansojen eksotiikka. jp
pikkusormi pystyssä
Moneyball Miksi baseball-elokuva saa teatterilevityksen Suomessa? Kahdesta syystä. Brad Pitt tulee saamaan pääroolista Oscar-ehdokkuuden, eikä Moneyball kerro baseballista vaan johtamisesta ja vallitsevan paradigman muuttamisesta. Urheilijat ja laji ovat pelkkiä pelinappuloita. Pitt on elämänsä vedossa kovapäisenä ex-baseballpelaajana Billy Beanena. Hänen manageroimansa Oakland Athletics -tiimi kärsii, kun Yankeesin kaltaiset isot joukkueet kahmivat tähtipelaajat. Jonah Hillin hienosti alitulkitsema taloustieteilijä tukenaan Beane kasaa uuden joukkueen holistisesti, osasten sijaan kokonaisuuteen panostaen. js
Rosa Liksom Hytti nro 6 Hytti nro 6 hämää. Näennäisesti ollaan tien päällä Neuvostoliitossa, tai siis lillutaan loppumattomien kiskojen ja votkaanmenevän, tarinoita pursuavan hyttikaverin vietävänä Moskovasta Siperiaan. Kun veturi väsähtää, päästään ummehtuneesta junavaunusta haukkaamaan kiireettömäksi hetkeksi happea yhtä oblomovlaisen flegmaattisesti. Toisaalta porukkaa ja kaunokirjallisia alluusioita lappaa ovista ja ikkunoista hengästyttävää tahtia. Ytimeltään Liksomin kirja on kuin valokuvareportaasi - mitään ei tapahdu, mutta anonyymin kertojatytön kautta heijastuu kuvia, tiloja ja tyyppejä, joiden kaleidoskooppi tavoittelee Äiti Venäjän ikiaikaista sielua. Sitä, joka ei vallanvaihdoksista hätkähdä. vl
Nightwish Imaginarium Lapsikuoroja! Peikkohumppaa! Myytti kertoo yhdysvaltalaisista supertuottajista, jotka tilaavat tuotantotaipumustensa vuoksi ravintolassa koko menun. Nightwishin Tuomas Holopainen pyytää sen vielä kaikilla mausteilla. Talvella Nightwishin Imaginarium-levyn jatkeeksi ilmestyy samanniminen, Tim Burtonin inspiroima elokuva, ja albumi kuulostaakin siltä, että sen pompöösiin tuotantoon on varastettu raakaaineet Jalin suklaatehtaasta. Kun levy huipentuu tarinan hahmojen pitkänpuoleiseen dialogiosuuteen ja lopputekstiinstrumentaaliin, Holopaisen taikasauva heilauttaa korniuden nerouden puolelle. Ainoa puuduttava asia on bändin perinteinen riffijyystö. Olo on koko 74-minuuttisen ajan kuin olisi keskellä erikoistehoste-Oscarin voittaneen fantasialeffan lopputaistelua. oo
Ann Heberlein Pieni kirja pahuudesta Olivatko 2-vuotiaan James Bulgerin tappaneet pikkupojat pahoja, hyväksikäytettyjä vai kokeilunhaluisia? Entä mikä sokeutti sen keskitysleirin vartijan, joka vain halusi tehdä työnsä mahdollisimman hyvin? Mitä Raskolnikovin tarina, filosofien ja tutkijoiden näkemykset tai rikoslainsäädäntö kertovat pahuuden syvimmästä olemuksesta? Taisteliko Jeesus Saatanaa vastaan vai saastuttaako ihmisen se, mikä tulee hänen sisältään? Teologian tohtori ja etiikan tutkija Anne Heberlein ei löydä helppoja vastauksia teoksessaan Pieni kirja pahuudesta, mutta tekee toisenlaisen urotyön kahlatessaan lyijynraskaassa aiheessa rohkeasti havainnoiden, ympäripyöreyteen ja uskonkirjoilla päähän paukuttamiseen sortumatta. vl
Rihanna Talk That Talk Jay-Z räppää miljoonan dollarin äänestä Rihannan kuudennen albumin nimikappaleella. Vaikka barbadoslaisartistin menestysmatka alkoi Beyoncén poikakaverin sateenvarjon alta, on turha odottaa uutta Umbrellaa. We Found Love -ensisinglen elektroninen tanssipop muistuttaa Calvin Harrisin aikaisemmista Kylie-kimpoista, Drunk On Love puolestaan sämplää The xx:ää ja likainen Cockiness (I Love It) kiusoittelee kuin Kelis tuhmimmillaan. Samaan tapaan kuin Lady Gaga tai Kanye West, voisi Rihannakin vaikka röyhtäillä hanurin tahtiin ja sekin rikkoisi edelliset myynti- ja listaennätykset. my
Hysteria Ilahduttavaa katsoa elokuvaa, jossa seksi on kivaa ja naiset nauttivat! Sopivasti hupsu Hysteria kiinnittää ansaittua huomiota kulttuurihistorian sokeaan pisteeseen, naissukupuolen genitaalialueelle. Teknisesti mielikuvitukseton epookki on sopivaa joulunajan viihdettä. Pääosassa on Mortimer Granville (Hugh Dancy), lontoolaislääkäri, joka tulee keksineeksi hieromasauvan. Viktoriaaninen lääketiede hoiti aikansa muotisairautta hysteriaa "lantiohieronnalla", jossa lääkäri hieroi potilaan klitorista kunnes tämä vapautui ahdistuksestaan. Maggie Gyllenhaal ilahduttaa luokkatietoisena suffragettina. js
keskisormi pystyssä
Tarja Turunen Outlanders Aforismi Paulo Coelholta: "Joskus elämän virran juoksua ei voi pysäyttää". Panee ajattelemaan, eikö? Ei ihme, että brassikirjailija on inspiroinut ex-Nightwish-laulajaa, joka lainaa teksteissään mietiskelijän hittiteoksia. Outlanders kertoo "siitä, kuinka tärkeää on nauttia elämästä joka päivä". Ei tarvitse olla mikään alkemisti ymmärtääkseen vältellä Tarja Turusen joulukonserttikiertuetta ja hänen uutta (samoin vanhaa) kokoonpanoaan, jos haluaa edes yrittää nauttia elämästä. Yhtä syvältä kuin osiensa summa. my
Avain Italiaan Suomalaisen Rosa Karon esikoispitkä on kansainvälinen tuotanto, joka palkittiin muun muassa Los Angelesin Feel Good -elokuvafestivaaleilla. Avain Italiaan -leffan tavoite onkin olla hyvänmielen elokuva, joka tuottaa kivan olon katsojille. Englanniksi puhuttu mysteeriromanssi on kuitenkin puhdas hattara: ylimakea, pinkki ja kuolettavan tasapaksu. Harlekiinitason tarina ja konservatiivinen kuvasto ovat hälyttävän kliseisiä. Amatööreistä ja ammattilaisista koottu tiimi tuntuu kumoavan itse itsensä. Henkilöihin, heidän iloihinsa ja murheisiinsa ei samastu lainkaan. Ei tätä voi suositella kenellekään. js
The Thing Vuonna 1982 valmistuneen John Carpenterin klassikkokauhuelokuvan The Thingin alussa löydetään tuhoutunut norjalainen Antarktis-tukikohta. Nyt, 30 vuotta Carpenterin elokuvan jälkeen, saamme vihdoin vastauksen kysymykseen: "Mitä niille norjalaisille tapahtui, siis ihan tarkalleen ottaen?". Matthijs van Heijningen ohjaaman uuden elokuvan nimi on myös The Thing. Valitettavasti se on parhaimmillaan silloin, kun norjalaiset laulavat juomalauluja ja huonoimmillaan aina, kun kauhuelokuvan vaatimukset hirviöineen nousevat etualalle. jp
Katja Oskamp Hellersdorfin Helmi Katinkan elämä on keskiluokkainen unelma. Mies on teatterialalla, pihajuhlissa on ihanaa ja pastakone saatiin juuri hankittua. Tämä nyt ei kuitenkaan riitä, vaan berliiniläisäiti päätyy laitakaupungin räkälään keikistelemään korsetti päällänsä. Katinka kohtaa Miehen, joka ilomielin kourii suurilla työmiehen käsillään hänen persettään. Äippä riemastuu heränneistä haluistaan, mutta kipuilee äidin ja huoran kombosta. Sukupuolimallien lähempi tarkastelu jää nopeasti onnellisen seksifantasian jalkoihin ja juoni katoaa sukkanauhojen sekamelskaan. Kauhukuvana siintävä ero ihkusta miehestä ei tunnu kovin radikaalilta. rs
eugenio mazzinghi
buu
vl venla leimu oo oskari onninen jp juhana pettersson rs ronja salmi js jutta sarhimaa my marko ylitalo
26
ylioppilaslehti 17 # 11 Jälkinäytös
nykysuomen sanakirja
Sattuuhan näitä
Lina Jelanski
s
Mitä kuuluu?
Tein yliopistolla viimeisen vuoden opintoja. Syksy oli ollut tavattoman rankka, sillä päivät olivat ympäripyöreitä ja olin lopen uupunut ja masentunut. Ensin en enää jaksanut pyöräillä keskustaan, vaan tulin aamuisin bussilla. Sitten bussimatkatkin alkoivat tuntua piinaavilta, ja ajatuskin yliopistosta sai minut nousemaan pois kyydistä muutaman pysäkin jälkeen. Luennoilla en enää edes yrittänyt käydä, mutta pakollisilta ryhmätunneilta en voinut jäädä pois. Ryhmätyöt hoidin kunnialla, enhän voinut jättää opiskelukavereita pulaan. Yhtenä epätoivoisena itsenäisyyspäivää edeltävänä viikonloppuna otin yliannostuksen lääkkeitä ja jouduin teho-osaston kautta yöksi psykiatriseen sairaalaan. Seuraavana arkipäivänä olin taas skarppina esittelemässä osuuttani ryhmätyöstä. Kuilu kahden maailman välillä oli valtava. Periodin päätyttyä jäin pitkälle sairauslomalle, koko syksyltä en ollut saanut ainuttakaan opintopistettä. Joskus mietin, olisivatko asiat voineet olla toisin, jos joku olisi kysynyt yksinkertaisen kysymyksen: "Mitä kuuluu?". Nyt tiedän elämän olevan kaunistakin, ja olen taas yhteiskunnan tuottava ja kannattava jäsen ja onnellinen. Nainen, 29, käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Sillittää
[verbi] Muutettaessa eron jälkeen pois entisen puolison luota asuntoon piilotetaan kalaa huomaamattomiin paikkoihin, kuten tuuletuskanavaan ja verhotangon tai liesituulettimen sisään. Pilaantuessaan kala alkaa haista, mutta hajun lähteen paikantamisessa kuluu pitkä aika. - Miten muutto sujuu? - Hyvin. Onneksi ei tarvi enää katsella sitä ääliötä. Nyt pitää enää kantaa muuttolaatikot ulos ja sillittää kämppä. Sit meitsi on vapaa nainen.
Lisää lukijoiden kuvitettuja tarinoita osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita Haluatko, että juuri sinun tarinasi kuvitetaan? Lähetä omakohtainen, opiskelijaelämään tai Helsingin yliopistoon liittyvä kertomuksesi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Tarinan pituus on 600-800 merkkiä. Kerro viestissä myös ikäsi, sukupuolesi ja mitä opiskelet.
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
"
Miksi en voi olla samaan aikaan tuohtunut homofobiselle kansanedustajalle ja moukkamaiselle pankkiöykkärille?
Nimimerkki Kaitsu 28. marraskuuta klo 15:25
Voitko sinä?
Keskustelu jatkuu osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi
Sinäkin voit olla toiminnallisesti heikkonäköinen
Voit tietämättäsi kärsiä toiminnallisesta heikkonäköisyydestä, jos:
· Etnäe3D-elokuviaoikeastikolmiulotteisina · EtäisyyksienarviointiliikenteessätaipallopeleissäonSinullevaikeaa · Toinensilmäsikarsastaataionheikompinäköinen(laiskasilmä)
Toiminnallinenheikkonäköisyyseliamblyopiajohtuuaivojen jasilmienvälisenhermoverkostontoimintahäiriöstä. Tähänonuseinsyynäerilaisetvarhaislapsuudenaikaiset silmänkarsastus-taitaittovirheet.Tämäjohtaakahden päällekkäisenkuvantaikahdenvoimakkaastierisuuruisen kuvanmuodostumiseen.Aivoteivätpystymuodostamaan yhdenmukaistakuvaa,jotenneryhtyvätsuosimaanvain yhdestäsilmästäsaapuvianäköhavaintoja.Toinensilmä laiskistuujasentoimintakykyheikkenee. Kehitteilläonuusihoitomuoto,jonkaavullaamblyopia voidaankorjataaikuisilla.
LISÄTIETOA JA VASTAUKSIA:
www.amblyopia.fi
ylioppilaslehti 17 # 11 Jälkinäytös
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
27
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
HYY sai hallituksen vuodelle 2012, puheenjohtajaksi Jannica Aalto
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle (HYY) on valittu hallitus vuodeksi 2012. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 1.12.2010 hallituksen puheenjohtajaksi maantieteen opiskelija Jannica Aallon (24).
Jannica Aalto edustaa Helsingin yliopiston ainejärjestöläisten HYALia. Vuonna 2011 Aalto toimi HYYn hallituksessa vastuullaan järjestöasiat, tuutorointi ja sisäinen viestintä. HYYn hallituksen valittiin myös 10 muuta jäsentä: Hanna Hannus, Iiro Hämäläinen, Aino Jones, Lauri Koskentausta, Matti Lehto, Heikki Luoto, Suvi Pulkkinen, Sanna Supponen, Niilo Toivonen ja Heidi Vesterinen. Uuden hallituksen toimikausi alkaa tammikuussa ja kestää kalenterivuoden.
URA- JA KOULUTUSKYSELY
Tervetuloa vuosittaiseen opiskelijatutkimukseen "trendence Graduate Barometer Europe (GBE) 2012". Tutkimus tehdään internetissä ja sen täyttäminen käy helposti ja nopeasti. Otamme yli 1000 muun korkeakoulun ohella osaa trendence Graduate Barometer -tutkimukseen, Euroopan suurimpaan ura- ja koulutuskyselyyn. Tutkimuksessa pyydetään arvioimaan muun muassa sitä, kuinka tyytyväinen olet opintoihisi ja mitä odotuksia sinulla on tulevaisuuden uraasi koskien. Tutkimus kerää yhteen opiskelijoiden mielipiteitä ympäri Eurooppaa sekä arvioi eroja ja yhtäläisyyksiä eri maiden välillä. Osallistuaksesi tutkimukseen, klikkaa linkkiä: www.trendence-gradbarometer.eu Vastattuasi kyselyyn sinun on mahdollista verrata vastauksiasi Euroopan opiskelijoiden keskiarvoihin. Lisäksi sinulla on mahdollisuus voittaa jokin seuraavista rahapalkinnoista, jotka arvotaan ensi keväänä: 2 x 1000 5 x 500 Kysely toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Vastaukset käsitellään anonyymisti ja luottamuksellisesti, tietosuojalain määrittelemällä tavalla.
HYVÄ, PAREMPI, VASTUULLINEN. OSALLISTU HYY YHTYMÄN VASTUULLISUUSKILPAILUUN
HYY Yhtymän yritykset hakevat lisää tapoja kantaa kortensa vastuullisuuden kekoon. Kaikki ideat, joilla yrityksemme voivat entisestään parantaa taloudellista, ympäristö-, sosiaalista ja kulttuurista vastuullisuuttaan, otetaan mielihyvin vastaan. Olemme kiitollisia kaikista ehdotuksista, mutta palkittava ehdotus valitaan HYYn jäsenten, HYYn tai HYY Yhtymän henkilökunnan antamista ehdotuksista. Paras voi voittaa jopa 1 000 euroa. Palkinto voidaan jakaa enintään kolmeen osaan, jos yhtä selkeästi parasta ehdotusta ei löydy. Palkinnosta päätettäessä arvioidaan mm. idean merkittävyys ja toteuttamiskelpoisuus, mahdollisuus liikevaihdon lisäykseen tai kustannussäästöihin, imagotekijät ja idean vaikutus asiakkuuksiin. Voit osallistua kilpailuun 1.10.-31.12.2011 osoitteessa www.hyy.fi/vastuullisuuskilpailu. Palkittavat päätetään 31.3.2012 mennessä ja palkitsemisesta ilmoitetaan HYY Yhtymän nettisivuilla huhtikuussa 2012. Voittajille ilmoitetaan voitosta myös henkilökohtaisesti. Lisää HYY Yhtymästä www.hyy.fi. www.hyy.fi/vastuullisuuskilpailu
HYYn palvelutoimiston aukiolossa poikkeuksia joulu tammikuussa!
YTHS:N PERUUTTAMATTOMAN POISJÄÄNNIN SAKKOMAKSU VARATULTA HOITOAJALTA NOUSEE TAMMIKUUSSA 2012
YTHS:n peruuttamattoman poisjäännin sakkomaksu varatulta hoitoajalta nousee 1.1.2012 alkaen 15 eurosta 25 euroon. Lisätietoja YTHS:n käyntimaksuista ja ajan
HUOM.! Kansalliskirjastoon EI voi palauttaa Opiskelijakirjaston kirjoja. Toivomme, että poikkeusjärjestelyt eivät aiheuta asiakkaillemme kohtuutonta haittaa. Fabianinkatu 32:n ja Kaisa-talon huoltokulkuyhteyden vuoksi Opiskelijakirjaston atkluokka K114 poistuu käytöstä joulukuun 2011 aikana. Tarkemmasta ajasta ilmoitetaan myöhemmin. HUOM.! Kun suunnittelet kevään ja kesän 2012 opintojasi tai tutkimustasi, otathan huomioon, että suurin osa keskustakampuksen kirjaston toimipaikoista tulee olemaan kesällä 2012 kiinni muuton vuoksi. Sulkujen tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. http://helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/ poikkeavat_aukioloajat.htm
HYYn palvelutoimisto (Mannerhei- peruuttamisesta: mintie 5 A) on suljettu perjantaina http://www.yths.fi/hoitoonpaasy/kaynti-_ja_ 16.12. toimisto on auki vain klo 10 muut_maksut 12.30. HYYn väki joululomailee 23.12.2011- HANKI JOULULAINAT AJOISSA 1.1.2012, jona aikana toimisto on sul- OPISKELIJAKIRJASTO SULJETTU jettu. Toimisto on suljettuna loppiaise- JOULUSTA LOPPIAISEEN 27.12.2011 na 6. tammikuuta ja tiistaina 10. tam- -7.1.2012 mikuuta. Torstai 22.12. on HYYn palvelutoimiston viimeinen aukiolopäivä ennen joulutaukoa. Oivallista joulua ja uutta vuotta 2011!
Opiskelijakirjasto on poikkeuksellisesti suljettu vuoden vaihteessa 27.12.2011-7.1.2012, jolloin Keskustakampuksen kirjastossa tehdään Kaisa-taloon muuttoon liittyviä järjestelyjä ja kurssikirjojen RFID-tarroitus.
Lapsiparkin kevään vakiajat varattavissa 20.12. alkaen
Lapsiparkki tarjoaa tilapäistä lastenhoitoapua HYYn jäsenille Kruunuhaassa. Lapsiparkin kevään vakiaikoja voi varata maanantaista 20.12. alkaen osoitteesta lapsiparkki@hyy.fi. Lapsiparkki on kiinni 22.12.2010 9.1.2011.
19.11.2011 alkaen lainatun ja uusitun aineiston (28 vrk lainat) eräpäiväksi tulee 11.1.2012. Opiskelijakirjaston aineistoa voi palauttaa ajalla 27.12.-5.1. Keskustakampuksen kirjaston avoinna oleviin toimipaikkoihin (Metsätalo, Minerva, Topelia ja Valtiotieteet). http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/poikkeavat_aukioloajat.htm Myös Kansalliskirjasto palvelee joulun välipäivinä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa/aukioloajat.html).