>Suuri rakkausnumero!
7
16.4.2010 97. vuosikerta
KAIKEN SE KESTÄÄ
Jippu valitsi suurimman rakkaustarinan
NÄIN
Äidin syli
KAIJA KOO TUO TURVAA
RAKASTAA
Rolf Nordström
PLASTIIKKAKIRURGI PÄÄTYI PUOLALAISEEN VANKILAAN
OPISKELIJA
ROMANTTISEN
KYSELYN TULOKSET
2 7/2010
Ylioppilaslehti 7/2010
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
WIKILEAKS H I L L A RY C L I N TO N S UO M E E N
Toivon mukaan maailman mahtavin nainen saa vähintään yhtä paljon huomiota kuin Beckhamit. Anonyymi järjestö tekee sitä, mitä toimittajien pitäisi tehdä, eli julkaisee viranomaisten kannalta arkaluontoisia tietoja.
"OHUT, TAV. PITKÄ ja haarainen, maanpinnassa sa a suikertava maanpäällinen t. maanalainen varren en n haara, jonka avulla kasvi lisääntyy suvuttomasti." " Sellainen on Nykysuomen sanakirjan mukaan koror rkeakoulupolitiikan uusin kirosana rönsy. Mikään ään n laitos tai yksikkö ei tänä päivänä halua olla varren re en haara. "Rönsyt pois" on lause, jota toistellaan opetusmism ministeriön käytävillä, mediassa ja korkeakoulujen kon koushuoneissa. Ministeriö on vaatinut yliopistoja keskittymään mään m omiin vahvuusaloihinsa ja harkitsemaan, mistä toiä minnoista ne voisivat luopua. Päällekkäisyyttä on karsittava, rakenteita virtaviiaviivaistettava ja profiilia terävöitettävä. Ylimääräinen läski pois ja lenkille siitä! JO OLI AIKAKIN. Suomalainen korkeakoulutus on on
TÄRKEÄÄ
Pullamössökorkeakoulut
KETTU F L A M I NG OTA R H ASSA
Kansainvälisen uutiskynnyksen ylittänyt tragedia kävisi gangsterileffasta: elämä vankeudessa p yy y yy päättyy verilöylyyn.
T I U R A - KO H U
Poliitikko saattoi ko o le ehdella, e valehdella, uo olueen o harkita puolueen amista vaihtamista ranen ra ja, herranen oit it tella t aika, tavoitella Stop St valtaa. Stop ess! es the press!
JENNI VA RT I A I N E N JA I LTA - SA NO M AT
Iltapäivälehti m musiikin oheistuotteena. V Vai sittenkin päinvastoin?
SYMPAATTISTA
vuosikausia saanut rauhassa tuottaa tasapaksuututta. Korkeakouluista on tullut oppiaineita ja tutkinntoja pursuavia tavarataloja. Etuosaan on nostettu u tuotteet, jotka houkuttelevat opiskelijoita. Sisältä tä löytyy samanlaisia kursseja kuin naapurista. Sukak rimaiset suhmuroijat ovat lobanneet alueilleen haluamiaan opinahjoja. Onhan se kivaa, kun voi opiskella kaikkea ja kaikkialla. Vähemmän lystiä on, että valtion rahoitus on lävähtänyt niin laajalle, että opetuksen laatu on väkisin kärsinyt. Monisatapäinen yleisö istuu luentosalissa, kun opettamista kammoava tutkija luennoi vuorovaikutuksesta.
VALTIO ON itse syypää. Yliopistojen on kannattanut kahmia opiskelijoita sisään ja patistaa jatko-opiskelijoita väitöskirjatehtailuun. Valtio on siitä palkinnut. Aluepolitiikkaa on tehty niin kuin sitä typerimmillään tehdään: perustetaan jotain ilman, että osataan vaatia siltä järkevää sisältöä. Oppositiolla onkin nyt korkeakoulupolitiikassa herkulliset ajat. "Yliopistolain uudistus on saamassa ensimmäisen uhrinsa", julisti kaksi kainuulaista kansanedustajaa ennen kuin Oulun yliopisto päätti lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen. "Kokoomus murentaa kattavaa yliopistoverkkoa", jatkoi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki viime viikonloppuna ja pelotteli, että seuraavana yt-neuvotteluihin saattaa olla ajautumassa Tampereen yliopisto. Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli hämmästyi. Hän kun on nimenomaan painottanut, ettei irtisanomisia ole luvassa. Aika on otollinen monenlaiselle nillittämiselle. Pelottelun sijaan kannattaisi keskittyä siihen, ettei rönsyjä karsita sieltä, mistä ei pitäisi, kuten vaikka opiskelijoiden tukipalveluista.
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
A N T T I J Ä RV I PÄ ÄT O I M I T TA JA
JUKKA TILUS
TOIMITTAJA KOKI
Vaikea rakkaus
KAIKISSA YLIOPPILASLEHDISSÄ kirjoitetaan silloin tällöin runkkaamisesta ja panemisesta. Se on näet hauskaa ja rohkeaa. Myöhemmin isoksi kasvaneet toimittajat voivat taputella toisiaan selkään ja muistella, miten villejä ja vapaita silloin joskus oltiin. Rakkaudesta kirjoitetaan harvemmin. Se on paljon vaikeampaa. Jos haluaa olla älykäs ja arvostettu toimittaja, rakkautta pitää lehdessä käsitellä yhteiskunnallisesti. Pitää muistaa, että parisuhde ei saa olla normi. Että romantiikka on Disneyn keksimää hapatusta ja heteronormatiivisuus joutaa romukoppaan. Että on polyamoristeja ja aseksuaaleja. Ja aina joku muistuttaa, että lopultahan rakkaudessa on kyse evoluutiosta. Sitten ovat vielä yksinäiset, suhteissaan kärsineet, kaltoin kohdellut ja jätetyt, jotka eivät kestä kuulla toisten onnesta. Ja toisaalta onnelliset, itsenäiset sinkut, joita rakkaus ei voisi vähempää kiinnostaa. Me yritimme pitää tämän kaiken mielessä, kun teimme Ylioppilaslehden rakkauskyselyä. Silti sen tulokset ovat häpeämättömän romanttisia, piru vie.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NUMERON 6 / 2010 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Juri mietti perheriidan jälkeen kuumeisesti, mihin suuntaan Lady
A N NA - SOF I A BERNER
Gagarin tällä kertaa häipyi. SEPPO VIRTANEN > Hedonistitravelleri Jykän jalkoja hiersi. Varvastossujen vaihtuminen moonbootseihin synkisti reppureissaajan mielen huikeista maisemista huolimatta. AKI AHLROTH > Googlen kuvauspartio yllätti astronautin iltakävelyllä. Page: "Seuraavaksi Mars!" SIMO MÄKINEN > "Onko vielä pitkä matka jonnekin?" pohti Eppu Normaaliavaruusmies. EPE
> Rakkauskyselyn tulokset sivuilla 1217.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. to i m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (äitiysvapaalla 31.5. asti) Vt. päätoimittaja Antti Järvi 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Ninni Lehtniemi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Anna-Sofia Berner 09 1311 4230, anna-sofia.berner@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti. fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Outi Anttila 09 1311 4235, outi.anttila@hyy.fi Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 8/2010 ilmestyy 30.4. Ilmoitusten jättöpäivä on 22.4., järjestöt 21.4. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 7/2010
kampus kaupunki
maailma
JOONA SAULAMAA
kotimaa
"Se on
Nuoret: Helsingin yliopisto on paras
Helsingin yliopisto on nuorten mielestä Suomen kiinnostavin opiskelupaikka, selviää Taloustutkimuksen Korkeakoulujen imago -tutkimuksesta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 1729-vuotiaat suomalaisnuoret. Helsingin yliopisto sai kyselyn parhaan yleisarvosanan. Pääkaupunkiseudulla peräti 55 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut opiskelemaan Helsingin yliopistossa. Yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson iloitsee tuloksista. "Hyvä imago vaikuttaa osaltaan siihen, että Helsingin yliopistoon pyrkivät maan parhaat ylioppilaat. Näin voimme kouluttaa parhaat asiantuntijat yhteiskunnan ja ihmiskunnan palvelukseen, ja huolehtia siitä, että tutkijakuntamme jälkikasvu on mahdollisimman korkeatasoinen."
tottumiskysymys"
R
Hermanni Honkalan vanhemmat Johannes ja Anna-Leea kokevat joutuvansa tinkimään enemmän ajasta kuin rahasta.
Opiskelijaperheissä suuri lapsiköyhyysriski
Opiskelijaäidit tienaavat tuhansia euroja muita opiskelijanaisia vähemmän.
Häiriöt estivät opintotuen palautuksen
Häiriöt Kelan verkkoasioinnin käyttämässä tunnistautumispalvelussa estivät 200 300:lta opiskelijalta pääsyn Kelan asiointipalveluun keskiviikkona 31. maaliskuuta. Päivä oli viimeinen, jolloin saattoi maksaa opintotuen vapaaehtoisen palautuksen, jos vuositulot vuodelta 2009 ylittivät vuositulorajan. Kela ei voi jatkaa vapaaehtoisten palautusten määräaikaa, koska määräaika on säädetty opintotukilaissa. Niiltä, jotka yrittivät palauttaa tukiaan katkon aikana, ei peritä 15 prosentin korotusta.
O
piskelevat äidit saavat selvästi vähemmän palkkatuloja kuin lapsettomat naisopiskelijat, paljastaa tänä keväänä julkaistava Kelan selvitys opiskelijoiden vuosituloista. Ero on yhden lapsen äideillä 2 500 euroa, eli koko vuoden opintotukien verran, ja venyy lapsiluvun mukana tuhansiin euroihin lapsettomien eduksi. Opiskelijaperheet ovat taloudellisesti tiukoilla, sanoo selvitystä tehnyt erikoistutkija Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosastolta. "Lapsiköyhyyden riski on suuri."
ERITYISEN TIUKOILLA ovat yksinhuoltajat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet työntekoon. Yksinhuoltajien osuus opiskelijaperheistä on noin viidennes, mutta he saivat yli puolet opiskelijaperheille myönnetyistä toimeentulotuista vuonna 2006.
Pääsykokeista ei luovuta kokonaan
Entistä suurempi osa opiskelijoista päätyy jatkossa yliopistoon suoraan ylioppilastutkinnon perusteella, mutta pääsykokeista ei olla kokonaan luopumassa. Näin linjasi opetusministeri Henna Virkkunen Suomen lukiolaisten liiton 25-vuotisjuhlaseminaarissa. "Tietyillä aloilla tarvitaan jatkossakin soveltuvuustestejä ja pääsykokeita. Toisaalta vaihtoehtoisia väyliä korkeakouluihin on oltava senkin vuoksi, ettei kenenkään tie nouse pystyyn esimerkiksi alakanttiin menneiden kirjoitusten vuoksi."
Toimeentulotukea myönnetään, jos muut etuudet eivät kata toimeentuloa. Ennen sen myöntämistä opiskelijat ohjataan ottamaan opintolainaa. Opiskelijaisät sen sijaan tienaavat pari tuhatta euroa enemmän kuin muut miesopiskelijat, kertoo Kelan tuore selvitys. Kyseessä on palkkatutkimuksessa tunnistettu perheellisten miesten etuasema, marriage benefit. Hämäläisen mukaan tätä selitetään valikoitumisella. Naiset ja työnantajat näyttävät suosivan samoja miehiä. Opiskelijaperheiden vuosituloissa näkyy myös perinteinen työnjako: Äidit tekevät kotityötä ja isät palkkatyötä.
OPISKELIJAPERHEIDEN asema
Opiskelijoiden asumistuessa on ristiriita: Lapsettomassa taloudessa asuinkumppanin palkkatulot eivät vaikuta asumislisään, mutta lapsiperheessä, jotka ovat yleisen asumistuen piirissä, ne vaikuttavat. Lapsen syntymä voi siis lopettaa asumisen tuet. Sata-komitea esitti viime vuoden lopulla asumistuen yhtenäistämistä niin, että lapsettomat opiskelijat siirrettäisiin yleisen
ekka, rekka", kiljahtelee puolitoistavuotias Hermanni Honkala ja näyttää lastenkirjasta traktorin kuvaa. Hermannin isä Johannes Honkala, 31, on koti-isä, ja äiti Anna-Leea Honkala, 28, työskentelee peruskoulussa opettajana ja valmistelee suomen kielen graduaan. Honkalat saivat lapsensa Johanneksen ollessa töissä koulunkäyntiavustajana ja Anna-Leean loppuvaiheessa opintojaan. Opiskelijaperheen taloutta vauvan syntymä ei horjuttanut. Toki vauva vaati varusteensa pinnasängyn, syöttötuolin, vaunut mutta perhe sai ne käytettyinä edullisesti. "Vähemmälläkin niistä olisi selvinnyt", Anna-Leea arvioi. Lapsen vaatimat kulut jäävät heidän arvionsa mukaan alle sataan euroon kuussa. Honkalat eivät ole mielestään joutuneet luopumaan paljosta lapsen vuoksi. Esimerkiksi autoa he eivät edes halua.
AIKAA LAPSI tietysti vaatii. Arki pitää suunnitella tarkkaan ja lapsen aikataulu täytyy huomioida. "Ehkä pari Lapin-reissua olisin tehnyt enemmän jos ei olisi ollut lasta", Johannes toteaa. Vain kerran perheen on pitänyt ottaa sosiaalitoimistoon yhteyttä, kun AnnaLeean opintotukikuukaudet loppuivat. Tilanne parani, kun Johannes palasi töihin vanhempainvapaalta. Opiskelijavanhemmuuden eduista Anna-Leea mainitsee joustavan ajankäytön. "Lapsenhoidon ohessa myös opiskelu sujuu tehokkaammin ajankäyttö tehostuu." Honkalat eivät ole kokeneet talouttaan uhatuksi, vaikka välillä onkin tehnyt tiukkaa. "Se on tottumiskysymys," Anna-Leea summaa.
OPISKELEVAT ÄIDIT TEKEVÄT KOTITYÖTÄ JA ISÄT PALKKATYÖTÄ.
asumistuen piiriin. "Opiskelijoiden siirtämistä asumistukeen ei kannateta kovin laajasti", sanoo neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen opetusministeriöstä. Huoltajakorotuksen poliittista kannatusta hän ei halua arvioida.
ONKO OPISKELIJAPERHEEN vähävaraisuus sitten pysyvää? Ei, vastaa Hämäläinen. "Korkeakoulutetut työllistyvät yleensä erittäin hyvin, vaikka nykyisessä suhdanteessa onkin ongelmia."
J O O N A S AU L A M A A
on ollut esillä politiikassa. Viime vuonna kaksikin opiskelijoiden toimeentuloa pohtinutta työryhmää ehdotti opintorahaan 145 euron huoltajakorotusta.
MIKSI?
Lapsiparkki suljetaan jo neljältä
PERHEELLISTEN opiskelijoiden
mielestä HYYn lapsiparkin aukioloajat eivät vastaa todellista tarvetta. Lapsiparkki suljetaan jo kello 16, vaikka etenkin monia syventävien opintojen kursseja järjestetään vasta neljästä kuuteen.
HYYn sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Katri Immonen, miksi lapsiparkki menee kiinni jo neljältä?
KANTAAOTTAVA HAIKU
kun laadimme kehysbudjettia, mutta se tippui pois, koska taloussuunnitelmassa on linjattu, että henkilökustannuksista pitää saada säästöjä. Katsoimme, että emme voi palkata uutta työntekijää, kun toisaalla on linjattu henkilöstön vähentämisestä."
Olisiko aukioloaikoja mahdollista miettiä uudelleen?
PÄIVÄNI MURMELINA
EU:n tulpasta suurvaltiomieheksi Tupolev kantaa
"En tunne lapsiparkin historiaa niin hyvin, että osaisin sanoa, mistä aukioloajat ovat lähteneet liikkeelle. Meillä on siellä kaksi täysipäiväistä työntekijää, joiden työaikojen puitteissa lapsiparkin aukioloaikoja ei ole mahdollista pidentää. Jos niitä halutaan pidentää, pitäisi palkata uusi henkilö. Aikojen pidennys oli mukana,
"Se on hankala kysymys, koska molemmat työntekijämme ovat myös perheellisiä. Heille olisi vaikeaa olla kuuteen tai vähän ylikin töissä. Nämä ovat juttuja, joita varmasti pohditaan varsinkin nyt, kun uuden henkilön palkkaaminen ei ole mahdollista. Edustajistohan asiasta viime kädessä päättää."
M AT T I M A R K K O L A
Ylioppilaslehti 6.3.1947
Ylioppilaslehti 7/2010
UUTISET 5
Hei kuule Suomi
Yliopistouudistus pistää yliopistojen rakenteita remonttiin. Oulu ja Itä-Suomi johtavat muutosaaltoa.
T E K S T I A N T T I J Ä RV I
L
apin korkeakoulukonsernin, eli Lapin yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun liittouman, puitteissa on poistettu päällekkäisyyksiä ja yhtenäistetty tukipalveluja. Esimerkiksi kauppatieteiden pääaineopetuksesta yliopistolla on luovuttu.
O
V
aasan yliopisto kuuluu pieniin yliopistoihin, joilta opetusministeriö odottaa ratkaisuja. Oman yliopiston lisäksi Vaasassa on Helsingin oikeustieteellinen yksikkö, Hankenin ja Åbo Akademin filiaalit sekä kaksi ammattikorkeakoulua. Paineita yhteistyön tiivistämiseen jopa yhdistymisiin on. Seinäjoella 78 kilometrin päässä toimii vielä yliopistokeskus. "Pohjanmaalla maakunnat ovat kilpailleet koulutuksesta keskenään, mikä on heijastunut negatiivisesti korkeakoulupolitiikkaan", Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Visa Kananoja sanoo. Hän kannattaa Vaasan yliopistoyksiköiden yhdistämistä yhdeksi kolmikieliseksi yliopistoksi. Voi olla, että tulevaisuudessa entisen Vaasan läänin alueella toimiikin vain yksi yliopisto ja yksi ammattikorkeakoulu.
ulun yliopisto päätti lakkauttaa 110 vuotta vanhan Kajaanin opettajankoulutusyksikön ja siirtää opetuksen Ouluun kolmen vuoden siirtymäajalla. Kajaanin tietojenkäsittelytieteiden koulutus päättyy kokonaan. Kajaanissa on noin 800 opiskelijaa. "Olemme huolissamme siitä, riittääkö kolmen vuoden siirtymäaika. Pelkäämme, että toiminta rapistuu Kajaanissa jo sitä ennen, ja opiskelijoilla on vaikeuksia suorittaa opintojaan loppuun laadukkaasti", kertoo Oulun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Ilari Nisula. Päätöksen taustalla on yliopiston säästökuuri. Yt-neuvottelujen tuloksena yliopisto vähentää seuraavan kolmen vuoden aikana 180 henkilötyövuotta ja irtisanoo 68 työntekijää. Vähennykset kohdistuvat hallintotehtäviin ja tukipalveluihin. Yliopiston kielikeskuksen resurssit aiotaan keskittää tutkintoihin kuuluvien pakollisten kieliopintojen järjestämiseen. "Mietinnässä on, miten muiden kielten opetus jatkossa järjestetään. Sitä tarvitaan kansainvälistymiseen ja vaihto-opintoihin", Nisula sanoo.
ANIEMI ROVANIEMI
K
O OULU
J
yväskylässä ei toistaiseksi ole suuria säästöpaineita. Henkilökuntaa on jonkin verran supistettu eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen myötä. Naistutkimuksen maisteriohjelma on käytännössä lakkautettu, sillä uusia opiskelijoita ei ainakaan toistaiseksi oteta sisään.
OPIO KUOPIO VAASA JOENSUU JYVÄSKYLÄ
uopion ja Joensuun yliopistot lähtivät jo etunojassa vahvistamaan asemiaan. Ne yhdistyivät tämän vuoden alussa Itä-Suomen yliopistoksi. Tällä viikolla yliopisto aloittikin sitten yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää 80 henkilötyövuotta hallinnosta ja tukipalveluista ja saada hyötyjä yliopistojen yhdistämisestä. Käytännössä hyötyjen hakeminen on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että Joensuun kampukselta on säästösyistä irtisanottu opintopsykologi. Itä-Suomen yliopiston 11 000:ta opiskelijaa palvelee nyt yksi opintopsykologi Kuopiossa. "Totta kai opiskelijoiden tukipalveluiden karsiminen vaikuttaa opiskelun sujuvuuteen", Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Maria Röykkä sanoo.
T
T
urussa on jo tehty siirtoja. Tämän vuoden alussa Turun kauppakorkeakoulu yhdistyi Turun yliopiston yksiköksi. "Yhdistyminen oli aika lailla onnistunut, ja yliopisto on sitä kautta saanut luottamusta opetusministeriöltä", kertoo Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Elias Laitinen. Tulevaisuudessa alasajo uhkaa ennen kaikkea tekniikan alan koulutusta. Huolta on myös Rauman opettajankoulutuslaitoksesta.
T MPERE TAMPERE
TU TURKU
LSINKI N NKI HELSINKI
A
alto-yliopisto syntyi jo. Seuraavaksi kaavailuissa on Kuvataideakatemian, Sibelius-akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistäminen Taideyliopistoksi. Helsingin yliopisto laajentaa yhteistyötä Aalto-yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin kanssa.
ampereen yliopisto on korvaamassa laitokset ja tiedekunnat tieteenalakohtaisilla yksiköillä, schooleilla. Oppiainepohjainen koulutus korvataan laajoilla oppiaineita yhteen liittävillä kandiohjelmilla. Pääaine tulisi kuvioihin vasta syventävissä opinnoissa. Varsinaista karsintaa on tehty Kielikeskuksen tarjonnassa, jossa arabian kaltaiset harvinaisemmat kielet ovat joutuneet paitsioon. Taidehistorian opetus Tampereella päättyy tämän vuoden lopussa. Hämeenlinnan opettajainkoulutuslaitos saattaa puolestaan kohdata Kajaanin kohtalon. Laajemmat keskustelut Tampereelle siirtymisestä aloitetaan tässä kuussa.
Ylioppilaslehti 7/2010
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VAT T U O M A S K A R P P I N E N
Onko Suomen ylioppilaskuntien liitto turha?
SYL on tukko
"MEILTÄ KYSYTÄÄN, miksi osa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) edustajistosta haluaa erota Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL), vaikka pitäisi kysyä, miksi siihen pitää kuulua. Kuulumista perustellaan opiskelijakortilla, YHTS:llä ja edunvalvonnalla. Opiskelijakortti ja YTHS ovat hoidettavissa ilman SYL:ä. Pitäisi siis keskustella siitä, miten SYL:n edunvalvonta palvelee opiskelijoita. Meille on sanottu, että jos eroamme SYL:stä, eläkeläiset päättävät puolestamme. Eikö se ole niin jo nyt? Tietyssä mielessä SYL on opiskelijoiden yhteinen ääni. Toisaalta se myös passivoi opiskelijaliikettä. Sen sijaan, että ylioppilaskunnat kävisivät keskenään avointa dialogia, monet käyttävät aikaansa SYL:iin vaikuttamiseen. Näen SYL:n tukkona. SYL on konsensushakuinen, yhteisten mielipiteiden liitto, joka ei salli hirveästi uusia avauksia. SYL ei ole kovin rohkea organisaatio, kun taas AYY:n pitäisi olla avausten tekijä ja keskustelija. Nykyisellään on vain yksi ylioppilaskunta, joka on rohkea keskustelija. Se on HYY, joka on jo nyt vaikutusvaltaisempi kuin SYL. SYL on yksikkönä pienempi kuin ylioppilaskuntien opiskelijat voisivat kollektiivina olla. AYY pystyisi hoitamaan edunvalvontansa ilman SYL:ä. SYL vie aikaa ja resursseja, joista SYL:n jäsenmaksu on yksi osa. Se raha on pois muusta ylioppilaskunnan toiminnasta. Asioissa, jotka ovat opiskelijoille tärkeitä, yhteistyötä tehtäisiin, vaikka SYL:ä ei olisi olemassa."
Opiskelijoiden yhteinen ääni
"LIITTOA TARVITAAN ennen kaikkea
kansallisen ja kansainvälisen tason edunvalvontaan, joihin meillä HYYssä ei ole niin paljon halua tai resursseja. SYL:llä on pääsy sellaisiin toimielimiin ja vaikuttamistyöhön, jota HYYllä ei ole. SYL:n toimijat ovat entisiä ylioppilaskuntalaisia, joilla on meitä laajempi kokemus tarkastella esimerkiksi koulutusasioita. SYL antaa meille HYYssä mahdollisuuden tehdä yliopistotason edunvalvontaa ja keskittyä meille läheisiin asioihin. Edunvalvonnassa SYL kerää kaikkien ylioppilaskuntien kantoja yhteen. Ilman keskusjärjestöä, linjaerot minkä tahansa kahden ylioppilaskunnan välillä johtaisivat opiskelijoiden äänen hajautumiseen. Yhtenäistä kantaa ei saataisi mistään. SYL tarjoaa yhden puhelinnumeron, josta saa yliopisto-opiskelijoiden mielipiteen asioista. SYL myös kouluttaa eri sektoreiden toimijoita. Kannanotoissaan SYL ei voi käyttää kovimpia mahdollisia argumentteja. HYY voi tarvittaessa edustaa SYL:ä kovempaa näkökulmaa. Jos ylioppilaskunnat alkaisivat erota SYL:stä, kansallinen edunvalvontamme heikkenisi huomattavasti. Yliopisto-opiskelijoiden ääntä ei saataisi kuulumaan yhtenäisenä. Olisi vain yksittäisten ylioppilaskuntien mielipiteitä, joilla ei olisi niin painoarvoa. HYYllä on suhteellisen paljon painoarvoa, mutta emme mekään pysty kaikkialla vaikuttamaan."
Christian Peltonen, 27,
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen
Matti Tujula, 26, HYYn koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Haluaisitko lapsia opiskeluaikana?
Kyllä 17,9 % En 61,3 % Ehkä 4,2 % Minulla on jo lapsi/lapsia 16,6 %
LÄHES KAKSI kolmasosaa Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista ei halua lapsia opiskeluaikana. Tilastokeskuksen mukaan vain joka kymmenennnellä suomaisopiskelijalla on lapsia. Suurimmaksi syyksi olla hankkimatta lapsia opiskeluaikana useimmat, 42 prosenttia, valitsi pelon toimeentulo-ongelmista. 21,6 prosenttia vastanneista valitsi tärkeimmäksi syyksi sen, että opiskelijat eivät koe olevansa valmiita vanhemmiksi. Itselleen sopivimmaksi iäksi tulla vanhemmaksi 58,7 prosenttia vastanneista valitsi ikävuodet 2630. Toiseksi useimmin parhaana ikänä pidettiin ikävuosia 2225. Tämän vaihtoehdon valitsi 17,8 prosenttia vastanneista. Ylioppilaslehden verkkokyselyyn vastasi huhtikuun alussa 740 opiskelijaa. Ahkerimmin vastasivat matemaattis-luonnontieteellisen, humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
SANNA KOSKENNIEMI, 20, englantilainen filologia
"En varmaan. Ei ole tällä hetkellä sellainen elämäntilanne, että se olisi todennäköistä."
ILMARI RAKKOLAINEN, 20, lääketiede
"En osaa vielä sanoa. Tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista."
ANTTI PELTOKANGAS, 23, sosiaaliala (AMK)
"En todennäköisesti. Haluan suorittaa opinnot ensin loppuun."
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 7/2010
Parhaat
pussissa
UniCafen Wappu Eväs on vapun energisin eväspussi!
käteensopivin eväspussi! .-.. tutustumishint aan (norm. , ).
eväät
UniEväs,
Tulossa uutuus
Pussi + lihapiirakka + hedelmä + tuoremehu =
Wappu Eväs
2,
50 (kpl)
Kameroihin tottuu, sanoo Software Factoryyn osallistuva opiskelija Tommi Sankola.
Älä hyydy pelkkään simaan!
Myynnissä UniCafe-ravintoloissa vain 30.4.2010
Big Brother k
Kumpulassa opiskelijat koodaavat kameroiden alla.
V
ähän tuntuu siltä, että pomo olisi koko ajan niskan takana seuraamassa", sanoo Tommi
Sankola. Sankola on tietojenkäsittelytieteen opiskelija, joka on mukana uudenlaisella tutkimuksen ja opetuksen yhdistävällä kurssilla. Software Factory Projectissa kymmenkunta opiskelijaa tekee
seitsemän viikon ajan kuuden tunnin mittaisia työpäiviä toimien samalla tutkimushenkilöinä. Kaikki, mitä opiskelijat Exactum-taloon rakennetussa "factoryssa" tekevät, tallennetaan myöhempää analysointia varten. "Software Factoryn päätutkimusaihe on, miten työtä tehdään. Miten softa syntyy, tai miksi se ei synny?" kertoo operatiivinen johtaja Fabian Fagerholm. Kurssin taholta määritellään raamit, mutta opiskelijat saavat itse toteuttaa projektin niin kuin parhaaksi näkevät. "Ryhmissä muodostuu yleensä jonkinlainen hierarkia. Joku ottaa aina vetovastuun ja toimii projek-
Jotain muuta kuin
Ainejärjestöissä on voimaa. Harva niistä käyttää sitä järkevästi.
perussettiä
Yhteistyössä
T
yöelämätapahtuma, perusbileitä, mahdollisesti oma lehti. Ainejärjestöihin kuuluvat lähes kaikki. Toiminnassaan moni niistä asettaa tavoitteet matalalle. Miksi järjestää pelkästään oman porukan bileitä, kun välillä voi järjestää isompiakin? Miksei tuottaa tieteellistä kontribuutiota? On aika palauttaa kunnianhimo ainejärjestötoimintaan. Tässä kolme malliesimerkkiä.
Tiede on ainejärjestöjen asia
Yliopisto-opiskelijat ovat tiedeyhteisön jäseniä. Myös ainejärjestöjen luulisi olevan kiinnostuneita
1
tieteenalansa kehityksestä ja edistämisestä. Oikeustieteilijöiden ainejärjestö Pykälä on vuodesta 2008 julkaissut Helsinki Law Review nimistä, opiskelijoiden toimittamaa ja opiskelijoiden kirjoittamia artikkeleja sisältävää julkaisua. Tieteellinen lehti toimii refereeperiaatteella, eli alan asiantuntijat arvioivat artikkelien laadun. "Halusimme tehdä jotain muutakin kuin perusbileitä ja normaalia edunvalvontaa. Pykälä on kuitenkin perustettu aika akateemisia tarkoituksia varten", kertoo Pykälän puheenjohtaja Tuomas Rytkönen. Yliopisto järjestää nykyään
Ylioppilaslehti 7/2010
ZEITGEIST 9
ILMOITA YLIOPPILASLEHDESSÄ
TEEMU GRANSTRÖM
eivät työstään saa. Ei vaikka, jos hyvin käy, opiskelijoiden aherruksen tuloksena yritys saa käyttöönsä sitä taloudellisesti hyödyttävän tuotteen. "Samalla yritys ottaa riskin, ettei saa mitään. Firma kuitenkin investoi tähän paljon. Heillä on velvollisuus olla mukana valmentamassa tiimiä. Jos maksaisimme sama luentopalkkioina, se olisi monen tuhannen euron potti. Tämä on aika pitkälti win-wintilanne", Fagerholm sanoo. Fagerholmin mielestä Software Factorya pitää verrata työharjoitteluun. "Niistä saa harvoin rahallista korvausta." Korvaus tulee opintopisteinä, joita opiskelija voi saada seitsemän viikon projektista maksimissaan 12. Tommi Sankola sanoo, ettei kurssille ilmoittautuessaan edes ajatellut opintopistemäärää. "Enemmän kiinnosti oppiminen, mutta kyllä määrä tuntuu ajan käytön suhteen reilulta", hän sanoo.
OPISKELIJAT allekirjoittivat en-
www.pirunnyrkki.fi
Ylioppilaskunnan Soittajat ry:n
sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Vanhan Ylioppilastalon musiikkisalissa ke 21.4. klo 20.00 alkaen. Kokouksessa mm. valitaan puheenjohtaja ja kapellimestari kaudelle 20102011, hyväksytään uudet jäsenet, sekä päätetään syksyn 2010 konserttiohjelmisto.
Liikuntatieteiden maisteriksi kahdessa vuodessa erikoisalana
HYVINVOINTITEKNOLOGIA
Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta ottaa uuteen hyvinvointiteknologian liikuntabiologiseen maisterikoulutukseen opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 160 op tekniikan ja/tai informaatioteknologian koulutusalojen opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opintojen ytimen muodostavat ihmisen biologia ja hyvinvointi sekä teknologia ja liiketoiminta. Monipuolisen ja monitieteisen kurssitarjonnan myötä erikoistutaan tekemällä pro gradu -tutkielma liikuntabiologian eri pääaineiden vahvuuksia ja tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. hyvinvointiteknologian alan yrityksiin asiantuntijoiksi ja suunnittelijoiksi.
Hyvinvointiteknologian liikuntabiologinen koulutus alkaa 2.9.2010. Haku koulutukseen päättyy 30.4.2010. Hakulomake: www.jyu.fi/sport/laitokset/liikuntabiologia/ opiskelu/hyvinvointiteknologia Lisätietoja: Taija Juutinen, taija.finni@jyu.fi
kampuksella
tipäällikkönä. Sitä me tarkkailemme ulkoapäin", Fagerholm kertoo hankkeesta, joka on professori Pekka Abrahamssonin ideoima. Jokaista työpistettä valvoo kamera. Yksi kamera valvoo tussitaulua, toinen nurkkaan sijoitettua sohvaryhmää. Katossa näkyy Big Brotheristakin tuttu neliosakamera, jolla koko huone saadaan näkymään yhdessä kuvassa. Kaikki äänet tallennetaan mikrofonien välityksellä. Niitä näkyy huoneessa lukuisia. "En ole kuullut, että missään maailmalla olisi tehty tämän tapaista ohjelmistotuotannon tutkimusta", Fagerholm sanoo.
UUTTA ON myös kurssin läheinen
M AT T I M A R K K O L A
SUOMEN
"PÄÄTUTKIMUSAIHE ON, MITEN SOFTA SYNTYY TAI MIKSI SE EI SYNNY."
suhde yritysmaailmaan. Software Factoryssa opiskelijat koodaavat ihan oikeita yrityssovelluksia. Ensimmäisessä Software Factoryssa opiskelijat tekivät nettipalvelun, jossa rahoitusta etsivät kasvuyritykset ja rahoittajat voivat kohdata. Nyt tekeillä on verkkokauppaan liittyvä sovellus suomalaiselle yritykselle. Rahallista korvausta opiskelijat
nen kurssia sopimuksen, jossa suostuvat tutkimushenkilöiksi. Sopimuksessa luvataan, ettei aineistoa käytetä kuin tieteellisen tarkoitukseen. "Mitään yksilöintiä ei harrasteta. Emme missään tapauksessa haluta toimia minään rekrytoimistona, joka antaa laiskoille miinuspisteitä", Fagerholm sanoo. Huoneeseen asennetut kamerat ja mikrofonit lähettävät materiaalin tallennuspalvelimelle, joka on valvotussa tilassa. Tällä hetkellä kenelläkään muulla kuin Fagerholmilla ei ole pääsyä materiaaliin, mutta tallenteita voidaan käyttää myös muihin tutkimuksiin, jos niille on tieteellinen tarve. Materiaalia pystytään luovuttamaan eteenpäin myös niin, että opiskelijoiden kasvot eivät näy lainkaan. Vaikka yksityisyydestä on huolehdittu, Sankola sanoo silti varovansa, että ei puhu henkilökohtaisia asioita factory-huoneessa. "Ei se ole edes vaikeaa, kun pitää työnteon mielessä."
SOSIAALI FOORUMI
www.sosiaalifoorumi.fi
toimittajakurssin, jolla lehteä tehdään. Rytkösen mukaan järjestö saa juttutarjouksia myös Suomen muista oikiksista ja ulkomailta. Oman julkaisun tekemistä helpottaa Pykälän hyvä taloudellinen asema. Järjestö järjestää valmennuskursseja, myy oikeustieteellistä kirjallisuutta ja vuokraa opiskelijoita työvoimaksi yrityksille.
Mitä vaan ja isosti
Kumpulan aineiden yhteinen Limes on monella tapaa kunnianhimoisin ainejä ainejärjestö. Limeksen Appro on ppro pro yksi vuoden suurimmista mmista ista opiskelijabileistä, ja järjesa tö julkaisee lähes kaiken aiken matematiikan ja fysiikan siikan suomenkielisen opeetusmateriaalin. Suuruudenhulluilla projekteilla on pitkät perinteet. Järjestön elokuvakerho alkoi aikoinaan julkaista suomeksi materiaalia, jota kuukaan muu ei julkaissut. ssut.
J U H O SA A R I N E N
2
Muutaman välivaiheen ja Lieke-suvulta tulleen oikeudellisen uhkauksen jälkeen syntyi Likekustannus. "Meillä on kyllä-kulttuuri. Kaikille asioille sanotaan kyllä, voidaan järjestää", kertoo järjestön puheenjohtaja Daniel Landau. Riittävä koko helpottaa toimintaa. "Meidän ei tarvitse ajatella, Meidän onko meillä rahaa ostaa pulkaikkiin laa kaikkii kokouksiin."
Omitui Omituisten otusten kerho
Kunnian Kunnianhimoisen järjestön ei tarvitse järjes olla suuri eikä rikas. Filosofien Dilemma Fil on yksi yliopiston omalaatuisimmiso ta porukoista. Järjestön lehti Minervan pöllö M palkittiin viime p vuonna parhaavu na järjestölehtenä j
3
nimenomaan, koska se heijastelee niin hyvin tekijöitään. Lehdestä ei koskaan voi aavistaa, miltä se näyttää tai mitä se sisältää: näytenumero sisälsi zombi-kuvareportaasin, Deleuzekäännöksen ja listan uskottavaa scifi-kirjallisuutta. "Meillä uudet opiskelijat tutustutetaan heti aluksi myös vanhempiin opiskelijoihin ja laitoksen nuorempiin tutkijoihin", selittää puheenjohtaja Joonas Ottman. "Vaikea kuvitella, että filosofian opiskelijoiden essentia olisi olla jotenkin muita räväkämpi. Meillä vain on sellainen kulttuuri." Vanha Dilemma-aktiivi Reima Launonen löytää toisenlaisenkin selityksen. "Dilemma on täynnä individualisteja, jotka toteuttavat itseään järjestön kontekstissa. Yleensä ihmiset muuttuvat järjestöjensä mukana, mutta Dilemma muuttuu siinä toimivien ihmisten mukana."
V E I K KO E R A N T I
Tapahtuma Helsingissä 24-25.4.2010
keskusteluja musiikkia työpajoja ilonpitoa elokuvia tietoa tekemistä iltabileet
10
Ylioppilaslehti 7/2010
T E K S T I M A R I A RU U S K A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Erasmus
Kaverukset Fordissa
E
nsikohtaaminen tapahtui violetissa Fordissa viime kesänä Tartossa. Kellään tosin ei ole aivan tarkkaa muistikuvaa siitä, ketä Fordilla vietiin ja minne. Se tiedetään, että Petteri Taponen, 25, oli remontoimassa ystävänsä Laurin kanssa kämppää kaupungissa. Etelä-Virosta kotoisin oleva Triin Kilo, 21, taas oli ystävänsä Reetan kanssa Tartossa tapaamassa isäänsä. Sattumalta tytöt aloittivat muutaman viikon päästä Erasmuslukuvuoden Helsingin yliopistossa. Kun laiva lipui satamaan, Taponen oli siellä vastassa. Ensimmäisen kuukauden Kilo vietti kielikurssilla Joensuussa. "Petteri soitti minulle joka ilta", Kilo muistelee. Siitä se lähti.
VUODENVAIHTEESEEN mennes-
Amorin asialla
Erasmusopiskelijavaihto on 23 toimintavuotensa aikana yhdistänyt eurooppalaisnuoria myös rakkaudessa. Kolme Erasmus-paria kertoo tarinansa.
sä Kilo oli irtisanonut asuntonsa Kampissa ja muuttanut Taposen luokse Tähtitorninmäelle. Kilo opiskelee englannin ja terveystiedon opettajaksi. Taponen on TKK:lla. Kun Kilo saapui Suomeen, hän ei osannut suomea. Nyt se sujuu erinomaisesti. "Petteri puhuu minulle yleensä suomea, ja minä hänelle viroa. Kun emme ymmärrä toisiamme, puhumme englantia", Kilo sanoo. Toukokuussa Kilon Erasmusvaihto loppuu. Hän haluaisi jäädä Suomeen. Taponen taas muuttaisi mielellään pois Helsingin keskustasta. Kandin- ja maisterintutkinnon välissä Kilo haluaa opiskella jotain aivan muuta. "Olen hakenut kosmetologikouluun Helsinkiin, Espooseen, Nummelaan ja Lohjalle", hän kertoo. Kun Kilon tulevaisuudenkuviot ovat varmistuneet, pari päättää seuraavasta määränpäästä.
KILO ARVOSTAA Taposessa eniten
tämän herrasmiesmäisyyttä ja ymmärtäväisyyttä. Taponen taas pitää Kilon vauhdikkuudesta. "Kun ruvetaan tekemään jotain, alkaa heti hirveästi tapahtua", hän sanoo. Vauhdikas on esimerkiksi pariskunnan tyyli hoitaa kotityöt. "Jos meillä ei ole tekemistä sunnuntai-iltaisin, pidämme silityskilpailun, koska meillä on kaksi silityslautaa", Kilo havainnollistaa. Voittaja on se, joka silittää enemmän kasasta. Entä miten kävi Reetalle ja Laurille? No hyvin. Heistäkin tuli avopari.
Triin Kilo ja Petteri Taponen pitävät sunnuntaisin vaatteidensilityskilpailuja.
Ylioppilaslehti 7/2010
11
Willem ja Silke Haenin kaksivuotias Eliel-poika on kolmen maan kansalainen.
Katseen taikaa asemalla
S
e oli rakkautta ensisilmäyksellä. Saksalaissuomalainen Silke Schmidt ja hollantilainen Willem Haen tapasivat Pasilan rautatieasemalla huhtikuussa 2002. Silke oli 24- ja Willem 23-vuotias. Eläinlääketieteen opiskelija Schmidt oli juuri viettänyt ensimmäisen viikkonsa vaihdossa Helsingissä. Kämppäkavereista ei löytynyt iltaseuraa, joten hän lähti yksin kaupungille. Pasilan sillalla Schmidt päätti kysäistä vaihtarin näköiseltä nuorelta mieheltä, tietäisikö tämä hyviä menomestoja lähistöllä. Espanjalaiseksi vaihto-opiskelijaksi osoittautunut kaveri kertoi pitävänsä bileet samana iltana
ja kehotti Schmidtiä liittymään seuraan. Ensin oli vain haettava muut vieraat asemalta. Kuinka sattuikaan, teollisen muotoilun opiskelija Haen oli yksi heistä. Siinä se sitten tapahtui, junalaiturilla. Katseiden kohtaamisessa oli taikaa. "En tainnut juuri tutustua muihin ihmisiin vaihtoni aikana, koska olimme niin rakastuneita Willemin kanssa", Schmidt myöntää.
VAIHDON JÄLKEEN molemmat
paljon lyhyisiin välimatkoihin tottuneelle hollantilaismiehelle", hän muistuttaa. Vuoden päästä ensikohtaamisesta he avioituivat. Pari asui ja työskenteli muutaman vuoden ajan aivan Hollannin rajalla Saksassa. "Teimme älyttömästi töitä, ja elämä oli stressaavaa. Jossain vaiheessa tajusimme, että tilanteelle pitää tehdä jotain", Willem sanoo. Pari päätti muuttaa Suomeen.
KAHDEKSAN VUOTTA myöhem-
palasivat kotiin jatkamaan opintojaan. Haen osti vanhan auton ja ajoi joka toinen viikonloppu tyttöystävänsä luokse. "Seitsemän tuntia autossa oli
min Silke Haen syöttää juuri päiväunilta heränneelle Elielille, 2, välipalaa valoisassa kolmiossa Viikissä. "Kansainvälisenä parina on ehkä helpompi asua maassa, joka
ei ole kummankaan kotimaa", Silke sanoo. Silken äiti on suomalainen, mutta Silke asui Saksassa koko elämänsä ennen kuin lähti Erasmus-vaihtoon. Alku suomalaisessa työelämässä ei ollut helppo pariskunnalle, joka ei puhunut paljon suomea. Kaikki kuitenkin järjestyi. Willem työskentelee kaiutinvalmistaja Genelecin Helsingin toimistossa. Silke tekee väitöskirjaa ja työskentelee eläinlääkärinä. Elielillä on kolmen maan kansalaisuus. Hän viettää osan päivästä tarhassa ja osan äidin kanssa kotona. "Yritämme kasvattaa Elielin niin, ettei hän tunne itseään täällä ulkomaalaiseksi."
Tyttö viimeisestä bussista
O
letko sinä se tyttö, jolla on pinkki kaulaliina?" avasi pelin italialainen Erasmus-vaihtari Andrea Buda, 27, TKK:lla järjestetyillä sitseillä tasan kaksi vuotta sitten. Buda oli pannut merkille, että usein Erasmus Student Networkin (ESN) bileiden jälkeen viimeiseen bussiin numero 43 nousi kaunis pinkkikaulaliinainen tyttö. Nyt se sama tyttö oli plaseerattu hänen eteensä! Buda uskaltautui illan aikana kysymään tytön nimeä, jotta voisi pyytää häntä kaveriksi Facebookissa. "Puhelinnumeron pyytäminen olisi ollut liian ilmeistä", hän perustelee. ESN:n silloinen puheenjohtaja Jutta Pietiläinen, 24, ojensi plaseerauskorttinsa. da ja Pietiläinen asuvat yhdessä Olarissa. Buda on jatko-opiskelijana TKK:lla, ja Pietiläinen opiskelee eläinlääketiedettä neljättä vuotta. Parilla on puolivuotias Roccokoira. "Teimme kompromissin. Annoimme koiralle italialaisen nimen, mutta kasvatamme sen
suomeksi", Pietiläinen sanoo. Vaihto loppui toukokuussa, mutta Buda palasi syksyllä suorittamaan maisteriopintoja Suomeen.
PIETILÄINEN RAKASTAA Budan
KAKSI VUOTTA myöhemmin Bu-
järjestämiä romanttisia yllätyksiä. Esimerkiksi tällaisia: "Olin vaihtaribileissä ja juuri lähettänyt Andrealle viestin, että on hirveä ikävä. Pian sen jälkeen hän ilmestyi juhliin, vaikka hänen oli tarkoitus palata Suomeen vasta seuraavana päivänä." Buda oli päättänyt yllättää tulemalla päivää aiemmin kotiin. Buda pitää Pietiläisen rennosta elämänasenteesta. "Jutta on myös todella älykäs", hän kehuu. Vuosi sitten Pietiläinen lähti itse Erasmus-vaihtoon Espanjaan ja Buda palasi suorittamaan opintojaan loppuun kotikaupunkiinsa Milanoon. Se oli suhteen vaikeinta aikaa. Etenkin Buda suhtautui tilanteeseen skeptisesti: "Edellinen suhteeni päättyi siihen, kun tyttöystäväni lähti Espanjaan vaihtoon." Pietiläinen oli kuitenkin varma, että tämä suhde kestäisi puolen vuoden vaihtoajan. Ja niin se sitten kestikin.
Andrea Budan ja Jutta Pietiläisen elämä on täynnä romanttisia yllätyksiä.
12
Ylioppilaslehti 7/2010
Maailman romanttisimmat paikat ovat koti ja oman kullan kainalo. Naimisiin on päästävä. Rakkaus kestää koko elämän, mutta sen eteen pitää tehdä töitä. Romanttista on, kun kulta käy kaupassa tai järjestää piknikin. Ylioppilaslehden rakkauskyselystä selvisi, että opiskelijat rakastavat perinteisesti ja arkisesti. Ja että rakkaus tekee onnelliseksi.
T E K S T I A N NA - SOF I A BE R N E R K U V I T U S JA N N E K U I S M A VA L O K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
TOSI RAKKAU
Oletko rakastunut?
KYLLÄ EN
Testaa, oletko rakastunut
RAKASTUMISEN FYYSISET OIREET
Vatsasta ottaa Sydäntä kouraisee Posket punoittavat Suu leviää väkisin hymyyn
69%
"Tuntuu kuin olisi lämmin peite ympärillä."
Huono ruokahalu Kihelmöinti Lämmin olo Huimaus
19% EN TIEDÄ 12%
SAMAA SUKUPUOLTA
Saatko vastarakkautta?
KYLLÄ
RAKASTUMISEN PYYKKISET OIREET
Ajattelen häntä jatkuvasti Olen onnellinen Haluan hänen parastaan enemmän kuin omaani En kaipaa muualle, kun olen hänen kanssaan
82%
EN
7%
EN TIEDÄ
Onko rakkautesi kohde kanssasi
11%
Oletko...
SINKKU
9%
ERI SUKUPUOLTA
87%
EN HALUA KERTOA
4%
Tietääkö rakkautesi kohde tunteistasi?
KYLLÄ EI
"Kun tyrmätään Keskittymiskykyni on huono ottelussa, niin silmissä ei pyöri Haluan kertoa kaikesta tähtiä vaan rakkaan ensimmäiseksi kasvot." hänelle
Vastoinkäymiset tuntuvat mitättömiltä Ei hätää, jos oireet eivät täsmää. Useimmat asiantuntijamme ovat sitä mieltä, että "sen vain tietää".
Lähde: 939 vastausta kysymykseen "mistä tietää, että on rakastunut?"
29%
AVOIMESSA SUHTEESSA
5%
SEURUSTELUSUHTEESSA
27%
AVOLIITOSSA
24%
KIHLOISSA
82% 7%
EN TIEDÄ
7%
NAIMISISSA
11%
"Kun saa tekstiviestin, toivoo koko sydämestä, että se olisi häneltä."
8%
REKISTERÖIDYSSÄ PARISUHTEESSA
0,1%
Ylioppilaslehti 7/2010
13
US
Korostetaanko parisuhdetta yhteiskunnassamme liikaa?
39% 82%
KYLLÄ
EI
61% 18%
taan muutaman päivän päähän Iisalmeen. Kiinalaista ruokaa ja kahvittelua seuraa tuhansia ajokilometrejä Sotkamon ja Vantaan välillä. Puhelinlaskut nielevät satasia. Kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin Moilanen on saanut autonasentajan töitä ja muuttanut Knuutisen luo HOASin kaksioon Vantaalle.
Jos olet sinkku, haluaisitko parisuhteen?
KYLLÄ EI
Ärsyttävätkö rakastuneet sinua?
SALAMARAKKAUS
"KATTOOKO TOI mua?" kysyy Tapani Moilanen, 29, kaveriltaan Sotkamon Hile-baarissa. Kyllä, Minna-Kaisa Knuutinen, 24, katsoo baarin nurkassa kököttävää Moilasta. Hymyilee tälle ja vinkkaa luokseen. Hän sopii Moilasen kanssa treffit seuraavaksi päiväksi Facebookiin. Baarissa ei voi jutella, koska Knuutisella on jo seuraa.
7%
KYLLÄ
55 38 % %
EI
JOSKUS
Seuraava päivä on vuoden 2010 ensimmäinen päivä. Se on myös Moilasen ja Knuutisen yhteisen elämän ensimmäinen päivä. Moilanen kertoo heti ensimmäisessä Facebookkeskustelussa, että hänellä on kaksi lasta. "Säikäytetään heti, jos on säikähtääkseen", hän ajattelee. Mutta Knuutinen ei säikähdä päinvastoin. Treffit sovi-
Tulevaisuuskin on jo selvä: ensin Knuutinen tekee aineenopettajan opintonsa loppuun ja sitten muutetaan yhdessä pohjoiseen. "Meillä on molemmilla ollut vaikeuksia elämässä. Tämä tuntuu niin oikealta", rakastavaiset kertovat.
14
Ylioppilaslehti 7/2010
Jos olet parisuhteessa,
NÄITÄ KAIVATAAN SINKKUAJOISTA
kaipaatko jotain sinkkuajoista?
EN
BILEET JA KAVERIT
INTOHIMO
IHASTUMINEN
IRTOSEKSI
MAHDOLLISUUDET
52%
KYLLÄ
HUOLETTOMUUS
VAPAUS FLIRTTI
JÄNNITYS
SIISTI KOTI
48%
Haluatko naimisiin tai rekisteröityyn parisuhteeseen?
KYLLÄ
ITSENÄISET PÄÄTÖKSET OMA AIKA
Mihin yleensä rakastut ihmisessä?
Älykkyyteen Hymyyn Huumorintajuun Kiltteyteen Silmiin Vilpittömyyteen Rohkeuteen Rehellisyyteen Ulkonäköön Hyvyyteen Itsevarmuuteen Turvallisuuteen Aitouteen Arvomaailmaan Hajuun Hyväsydämisyyteen,
viisauteen, kauneuteen Sivistyneisyyteen Suvaitsevaisuuteen Suureen sydämeen Hellyyteen Siihen, että hän on kiinnostunut minusta Keskustelutaitoihin Erilaisuuteen Iloisuuteen Siisteyteen Ujoon ja epävarmaan olemukseen Avoimuuteen Oikeudenmukaisuuteen ja nöyryyteen Kunnianhimoon Räväkkyyteen Haavoittuvuuteen Teeskentelemättömyyteen Piirteisiin, joita toivoisin itselläni olevan Samankaltaisuuteen Taiteellisuuteen, tyylikkyyteen Seksin harrastamiseen Otsaan Sädehdintään Punaisiin hiuksiin Kihariin hiuksiin ja vahvoihin silmälaseihin Leveisiin hartioihin Nörttiyteen Hyvään pyllyyn Ääneen Leukaan Kampaukseen Yhteiskunnallisiin visioihin Käsiin Siihen, että toinen uskaltaa ja haluaa harrastaa rajua seksiä Biologiseen yhteensopivuuteen
63%
EN
10%
EN TIEDÄ
27%
Uskotko että maailmassa on jokaiselle
yksi oikea
kumppani?
KYLLÄ
18%
82%
EN
EN
Uskotko rakkauteen
KYLLÄ
ensisilmäyksellä?
43% 57%
Voiko ihminen olla rakastunut moneen ihmiseen samanaikaisesti?
KYLLÄ EI
58%
42%
Helsingin romanttiset paikat romantt t
Linnanmäen vuoristorata Linnanmäen maailmanpyörä Linnanmäki
KALLIO
JOONAKSEN RAKKAUDET
JOONAS MATTSSONIN ensirakkaus oli Tony. Joonas oli silloin 16-vuotias ja asui Ylöjärvellä. Tony oli vuotta vanhempi ja Kauhajoelta. He tapasivat IRC-Galleriassa. Tony lauloi Joonakselle What A Wonderful World, mutta juttu kuivui kokoon muutaman tapaamisen jälkeen. Tonyn jälkeen tuli Miika, joka löytyi Facebookista ja opiskeli restonomiksi. Sitä kesti pari kuukautta. Joonaksen syntymäpäivänä Miika ilmoitti, että tämä oli nyt tässä. Qruiser.comissa, Pohjoismaiden suurimmalla seksuaalivähemmistöjen keskustelupalstalla, odotti Olli. Kun potentiaalisia rakastettuja on vain pieni vähemmistö, on etsinnät ulotettava laajalle. Ensimmäisillä treffeillä he katsoivat Joonaksen luona Jane Fondan tähdittämän Barbarellan. Sitten Joonas kirjoitti ylioppi-
Sinisen huvilan kahvila
Talvipuutarha
TÖÖLÖ
laaksi, muutti Helsinkiin ja alkoi opiskella pohjoismaisia kieliä. Opiskelijavinokkaiden joukosta löytyi Joonas, joka pyysi Joonasta laittamaan ruokaa kanssaan. Perunamuusin jälkeen he katsoivat Kylmää rinkiä ja yhtäkkiä kello oli kolme. Pian Joonas ja Joonas muuttuivat kaikkien suussa joonaksiksi. Nyt Joonas Matsson on 21-vuotias, eikä hänellä ole kiire vakiintua. Hän tietää silti, mitä haluaa. "Romanttisinta on, jos voin joskus jakaa asuntolainan jonkun kanssa."
Oksasenkadun portaat EtuT Töölö Töölössä Uusi ylioppilastalo Torni
KRUUNUNHAKA KAMPPI RUOHOLAHTI PUNAVUORI JÄTKÄSAARI ULLANLINNA
KORKEASAARI
Linnunlaulun rautatiesilta Korkeasaari
Vironkatu
Hakaniementori kolmelta aamuyöllä
Kaivopuisto Kluuvikadun Fazer Suomenlinna Bulevardin ja Albertinkadun kulma (maistraatti)
16
Ylioppilaslehti 7/2010
Eron syyt
Kuinka onnellinen olet?
PARISUHTEESSA OLEVAT SINKUT
RAKKAUS LOPPUI TAI SITÄ EI KOSKAAN OLLUTKAAN
PETTÄMINEN JA EPÄREHELLISYYS
UUSI RAKKAUS
41 %
53 % 30 32 % % 12 %
OLIMME LIIAN ERILAISIA
SITOUTUMISKAMMO
VÄLIMATKA
4 1 % 2 % %
ON ON N ET
11 14 % %
ALOITIMME LIIAN NUORINA
MUSTASUKKAISUUS
1
21
Mielenterveysongelmat
21 mainintaa
HIVtartunta
"Luiginiminen italialainen"
11
Väkivalta
Rakkauden soittolista
Elvis Presley / Pet Shop Boys: Always On My Mind Haddaway: What Is Love Zen Café: Todella kaunis Sielun Veljet: Rakkaudesta Leif Wager: Romanssi Mötley Crüe: Looks That Kill Prince: Purple Rain Raptori: Oi Beibi Stella: Häävalssi MEW: Special 28,2 prosentilla kyselyyn vastanneista oli yhteinen laulu kumppaninsa kanssa. Soittolistan kappaleet on valittu niiden joukosta.
20
Alkoholi
2
Toisen kuolema
2
Huumeet
JA VIELÄ: "Hän oli naimisissa, eikä ollutvalmis luopumaan perheestään. Rakastan häntä silti edelleen ja kidun kuolleessa avioliitossa." "Tyttöystäväni ilmoitti, että hänestä on tainnut tulla hetero."
NÄINKIN VOI KÄYDÄ: "Olimme liian samanlaisia."
ONME N LK ET O VA ON IH ON T EL N E EL V LI AN N EN ON N ME EL L LI KO N EN ON N EL LI N EN
Ylioppilaslehti 7/2010
17
LAPSELLINEN RAKKAUS
KEVÄÄLLÄ 2008 Otso Hyttinen on suihkussa, kun hän kuulee kihlattunsa Minna Lohikiven huutoa vessasta. Seuraa molempien tähänastisen elämän romanttisin hetki: raskaustesti näyttää positiivista. On kulunut kaksi vuotta siitä, kun Hyttinen kutsui itsensä samaa lukiota käyvän Lohikiven bileisiin. Siitä alkoi yhteinen elämä. Kumpikaan ei ollut suunnitellut menevänsä nuorena naimisiin ja hankkivansa lapset varhain, mutta yhtäkkiä se tuntui
Miten lähestyit
HÄN LÄHESTYI MINUA
maailman luonnollisimmalta asialta. Kesällä 2008 tanssitaan häitä Suomenlinnassa. Saman vuoden joulukuussa syntyy Linnea. Nyt Hyttinen, 22, opiskelee toista vuotta valtio-oppia, ja Lohikivi, 21, on sosiaalipsykologian fuksi. Heistä on ihanaa, kun epävarmassa maailmassa tietää, että on jotain pysyvää. "Sen vain tietää, että haluaa olla toisen kanssa loppuelämän. Kuulostaa typerältä, mutta niin se vain on", Lohikivi sanoo.
nykyistä tai edellistä kumppaniasi?
43%
MENIN JUTTELEMAAN
33%
NETIN KAUTTA
6%
LÄHETIN TEKSTIVIESTIN
4%
"Ei ole ikinä tullut edes mieleen, että toisen seura voisi ahdistaa. Ajatuskin on hassu", Hyttinen vahvistaa.
SOITIN HÄNELLE
2%
PYYSIN TANSSIMAAN
2%
MUULLA TAVALLA
10%
Kuinka pitkä on pisin suhteesi?
ALLE PUOLI VUOTTA
PUHU
PUSSAA
10%
ALLE VUODEN
Raada rakkauden
eteen
LUOTA
KUUNTELE
KUNNIOITA
8%
1-2 VUOTTA
Kaaduin syliin. Suutelin kiihkeästi. Tartuin kädestä. Rakkauskirjeellä. Järjestin hänet avecikseni plaseerauksessa. Löin vahingossa tuolilla.
15%
2-3 VUOTTA
18%
3-5 VUOTTA
30%
6-10 VUOTTA
"Toista ei saa pitää huonekaluna."
Miten sovitte
seurustelusta?
JOMPIKUMPI KYSYI SUORAAN, ONKOTÄMÄ SEURUSTELUA
15%
YLI 10 VUOTTA
43%
SE OLI SANOMATTAKIN SELVÄÄ
4%
Missä tapasit
nykyisen tai edellisen kumppanisi
YLIOPISTOLLA
HARRASTA SEKSIÄ
JOUSTA
SANO, ETTÄ RAKASTAT
36%
SOVIMME, ETTEMME TAPAILE MUITA
7%
EMME OLE VIELÄ SOPINEET
7%
MUULLA TAVALLA
NAURA
ANNA VAPAUTTA
7%
Minä kirjoitin runon, ja se oli sillä selvä. Pukeutumalla liikennevalobileissä punaiseen. Facebookin parisuhdepäivityksellä. Solmin islamilaisen avioliiton. Rukoilimme tietyn ajan asiaa ja päätimme sitten yhdessä. Sovimme avoimen suhteen yksityiskohtaisista pelisäännöistä allekirjoitetulla sopimuksella todistajineen.
15%
KAVERIN KAUTTA
15%
KOULUSSA
12%
BAARISSA
12%
BILEISSÄ
TEE KIVOJA JUTTUJA YHDESSÄ JA ERIKSEEN
11%
NETISSÄ
"Rakkaus "Rakkaus k kestää, jjos vaan o itse itse kestää t ää rakkautta." rak rakkau ." "
LAITA RUOKAA JA PESE PYYKKIÄ
KESTÄ TYLSYYTTÄ
9%
HARRASTUKSESSA
8%
TYÖPAIKALLA
RIITEL
VI E JA SO
HYMY
ILE
NÄIN KYSELY TEHTIIN
5%
MUUALLA
13%
Rakkaus löytyy usein myös järjestötoiminnasta, festareilta, matkalta ja seurakunnasta.
I HANKKONE I TISK
YLLÄTÄ!
TA TA TAHDO RAKASTAA
kadulla, bussissa, Keravan torilla, huoltoasemalla, uimahallissa, musikaalin lavalla, maratonilla ja kahvilan vessassa.
Sen voi kohdata myös
NÄYTÄ ET RAKAS,TA TÄ T
PYYD ANNA AN Ä JA TEEKSI
TAISTELE
OLE REHELLINEN
HELLI
UNELMOI YHDESSÄ
Lähde: 963 vastausta kysymykseen "Miten rakkauden saa kestämään?"
"Maailma "Maailma on täy M täynnä rakastettavia ihm ihmisiä. Miksi viettää yhden kanssa aikaa kauemmin kuin hyvältä tuntuu?"
LINKKI YLIOPPILASLEHDEN romanttiseen rakkauskyselyyn lähetettiin opiskelijajärjestöjen tiedottajille, jotka välittivät sen eteenpäin. Tilastollista edustavuutta ei haettu. Vastaajia oli yhteensä 1 565, mitä voi pitää suurena lukuna. Kysely viehätti erityisesti parikymppisiä rakastuneita naisia. Naisia oli 77 prosenttia vastaajista ja miehiä 21 prosenttia, 2 prosenttia ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Yli puolet oli 2024-vuotiaita. Kun 2529-vuotiaitakin oli 31 prosenttia, oli parikymppisiä yhteensä liki 90 prosenttia vastaajista. Eniten vastaajia oli matemaattisluonnontieteellisestä, humanistisesta ja valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Ylioppilaslehti 7/2010
KULTTUURI 19
MTV3
"Uuno ja Elisabeth ovat kaikkien aikojen magein juttu", perustelee Jippu. Turhapuroina Vesa-Matti Loiri ja Marjatta Raita
Akseli ja Elina
TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA
Matti Haapoja ja Mathilda Wrede
HAAPOJA
"Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme, kunnes pois häivymme unholaan." Akselin ja Elinan häävalssi raikaa taas tänä kesänä sadoissa suomalaisissa hääjuhlissa. Itsepäinen Akseli Koskela ja nöyränoloinen Elina Kivivuori eivät ehkä ole lemmenilmaisun mestareita, mutta eihän mikään suomalainen peruspari ole.
Jussi Kylätaskun näytelmä nappaa henkilöt historiasta ja lisää soppaan rakkaussuhteen. Matti Haapoja oli eteläpohjalainen puukkojunkkari ja Mathilda Wrede vankien auttamiseen omistautunut aatelisnainen. Tappaja saa turvaa ja rakkautta ennen kuolemaansa. Nyyh.
Viivi ja Wagner
Mies on sika ja nainen femakko, mutta rakkautta riittää. Suomalainen parisuhde tiivistyy kolmeen ruutuun päivästä ja vuodesta toiseen.
Uuno ja Elisabeth Turhapuro
"UUNO TURHAPURO ja hänen vaimonsa
Juliet ja Joonatan
Tätä rakkaustarinaa ei voi olla kuulematta karaokeillan aikana. Tosin Anna Erikssonin biisissä rakkaus "särkyy pieniin palasiin, teräviin kuin lasimarmoriin".
Ja suurin niistä on...
Uuno ja Elisabeth ovat suurin suomalainen rakkaustarina. Laulajatar Jippu valitsi voittajan tunnetta tihkuvien ehdokkaiden joukosta.
sopivat minun kuvaani rakkaudesta. Olen kasvanut kaikkien juoppojen ja hörhöjen kanssa. Olen valinnut elämässäni pelkkiä uunoturhapuroja kumppanikseni. Uuno-elokuvat kuvaavat hirveän todellisesti läheisriippuvaisen, renttuun rakastuvan naisen traumaa. Se on traaginen, takertuva naiskuva. Nainen ei kuitenkaan pysty elämään ilman miestä. Uuno on voittamaton manipuloija, jolla on uskomattomat selitykset, mutta joka aina palaa Elisabethin hoteisiin. Uuno ja Elisabeth ovat parina, hyvässä ja pahassa, vallan mainiot. Heillä on ainakin ollut myötä- ja vastoinkäymisiä. Mustasukkaisuutta suhteessa ei juuri ole, pikemminkin Uuno on kuin äitinsä kanssa naimisissa. Heidän suhteessaan on kyse vilpittömyydestä, rakastamisesta ja ihmisen hyväksymisestä sellaisena kuin tämä on. Siitä voi ottaa mallia, ja sitä minä pidän rakkauden ytimenä. Uunon ja Elisabethin suhteesta ei ole yritetty tehdä dramaattista, vaan traagisuus on arjessa. Usein syvin rakkaus syntyy kahden äärilaidan välille. Uuno ja Elisabeth ovat kaikkien aikojen magein juttu."
JIPPU
Romaanin kertoja ja Asser Vaho
YSTÄVÄN MUOTOKUVA
Allu ja Kerttu
HÄRÄNTAPPOASE
16-vuotias Allu matkaa sukulaisten luo heinätöihin ja tapaa kapinoivan teinifilosofin Kertun. Anna-Leena Härkösen esikoisromaani toimii yhä teinirakkauden oppikirjana tuhansille suomalaisille.
"Asser Vaho on minun päässäni ja vie siellä kaiken liikenevän tilan eikä tyydy edes siihen." Pentti Holapan romaani kuvaa kahden miehen, nuoren kirjailijan ja nuoren kuvataiteilijan, intohimoista suhdetta. Siittimistä tinkimättä.
Arnold ja Helena
KULKURIN VALSSI
Miia ja Saku
SALATUT ELÄMÄT
Tauno Palon ja Ansa Ikosen tähdittämä elokuvaromanssi, jossa komeasta miehestä kilpailevat monenlaiset venakot ja mustalaistytöt, kunnes vastaan tulee vaalea neitsyt. Tämä toimi mummoillemmekin.
Nelli ja Sune, Tyttö sinä olet tähti
"MÄ TYKKÄÄN
Päivänsäde ja menninkäinen
Viikonloppuiltaisin voi todistaa, kuinka 60 vuotta vanha, Reino Helismaan säveltämä ja sanoittama tarina mahdottomasta rakkaudesta herkistää suomalaismiehet yhä uusiin, spontaaneihin kuorotulkintoihin: "Niin lähti kaunish Päivänshäde, mutta vielääääkiiiiin, kun Menninkäinen ykshin vaeltaa, hän miettii mikshi toinen täällä valon lapsi OOOOOONNNNNN ja toinen yötä raakaaassshhhtaaaaaa."
Parhaimmillaan yli miljoona suomalaista kerääntyi joka arki-ilta katsomaan, saavatko Miia (Venla Saartamo) ja Saku (Jasper Pääkkönen) vihdoin toisensa. Kun niin lopulta tapahtui, Saku joutui inttiin ja heti sen jälkeen Miia kuoli aivokasvaimeen. Traagista.
susta niin paljon, et siin ei oo mitään järkee." Samuli Vauramo saa silmillään ja repliikillään kenen tahansa polvet veteliksi. Eikä vastanäyttelijä Pamela Tolassakaan mitään vikaa ole. Dome Karukosken esikoiselokuvassa klassinen Romeo ja Julia -tarina on tuotu uskottavasti 2000-luvun Suomeen. Teollisuusrakennuksessa majaileva lähiöräppäri Sune ja hyvän perheen tyttö Nelli rakastuvat kesäisessä Turussa ja syövät spagettia lähes yhtä legendaarisesti kuin Kaunotar ja Kulkuri.
Lauri ja Ilona
KAUAS PILVET KARKAAVAT
YLE
Pessi ja Illusia
PIENI KEIJUTYTTÖ karkaa kotoaan sateenkaaren päältä tutkimaan alla olevaa maailmaa ja kohtaa metsässä pienen peikkopojan. Ääripäät oppivat toisiltaan, ystävystyvät ja rakastuvat. Yrjö Kokko kirjoitti Pessi ja Illusia -sadun jatkosodan aikana rintamalla. Kertomuksessa tykit jylisevät taustalla, kun karvainen peikko ja kaunis keiju etsivät yhdessä rauhallista elämää. Ja kun kevät koittaa, talvipesästä löytyy Pessin ja Illusian lisäksi kolmas pieni asukas.
Kati Outisen Ilona ja Kari Väänäsen Lauri saavat potkut työpaikoistaan. Lauri vaipuu epätoivoon, mutta Ilona ei luovuta. Lopulta pariskunta perustaa oman lounasravintola Työn. Rakkaus vahvistuu, ja Rauli Badding Somerjoki soi.
A N T T I J Ä RV I M AT T I M A R K K O L A A N NA - S O F I A B E R N E R J U T TA S A R H I M A A
JEAH
JANNE RÄISÄSEN
teoksissa raikkaat havainnot yhdistyvät rumaan värisotkuun tavalla, jota moni nuorempi maalari yrittää jäljitellä ryppyotsaisesti. He unohtavat Räisäsen tärkeimmän eli huumorin. Esillä Galleria Anhavassa 2. toukokuuta asti. Kreetta Onkeli kirjoittaa naurettavan lyhyitä lauseita. Kustannusmaailmaa möyhentävä KUTSUMUS pyörittää kokemuksia, kliseitä ja kirjajulkisuutta herkulliseksi keitokseksi. Omaehtoista ja soittolistatonta ohjelmaa tarjoilee Metropolian opiskelijoiden oma radio REAKTORI kuukauden ajan taajuudella 100,0 MHz. Kuule, mitä nuoret tilittävät. Selän takana puhuminen tuulettaa sydäntä, tietävät iranilaisnaiset. Marjane Satrapin PISTOJA kertoo parhaat juorut sarjakuvamuodossa, ja lukijankin sydän tuulettuu.
Ylioppilaslehti 7/2010
KULTTUURI 21
Uusien alkujen nainen
Esikoiskirjailija Seija Vilén eli 17 vuotta Krishna-yhteisössä. Sitten hän jätti liikkeen ja väkivaltaisen miehensä.
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
S
eija Vilén hörppii maitoteetä kahvilan pöydässä. Sitä hän ei olisi voinut tehdä viisi vuotta sitten. Joku on saattanut juoda kupista aikaisemmin alkoholia ja syönyt lusikalla ehkä lihaa. Niiden käyttäminen olisi ollut Hare Krishnan puhtaussääntöjen vastaista. Vilénistä tuli tänä keväänä esikoiskirjailija. Mangopuun alla kertoo tarinan Vilénin 17 vuodesta Krishna-liikkeessä. Vilén joinasi eli liittyi Krishna-liikkeeseen viikkoa ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä. Sisko oli ostanut kaupungissa käydessään kadulta krishnalaisilta kirjan. Kirvesmiehen ja siivoojan tyttärelle se edusti pääsyä pienestä Iso-Äiniön kylästä suureen, uuteen, jännittävään maailmaan. "Yläasteaikainen ystäväni kertoi Mangopuun luettuaan jääneensä miettimään, että eikös me kaikki haluttu sieltä pois. Perinteisesti lähdettiin opiskelemaan tai töihin. Minä vain satuin valitsemaan tämän mystisimmän vaihtoehdon", Vilén sanoo.
SUOMALAISISSA kustanta-
elämäkerta, että sen voisi laittaa tietokirjahyllyyn. Halusin kirjoittaa nimenomaan kaunokirjallisuutta ja taideproosaa. Elämänkokemukseni olivat niin suuria, että minun oli pakko saada ne pois jotenkin. Nyt olen vapaa kirjoittamaan muista asioista." Vilénillä tosiaan on kokemuksia yhdelle elämälle. 40-vuotiaaksi mennessä hän on elänyt neljän maan Krishna-temppeleissä, saanut kaksi lasta, eronnut, jättänyt ahdistavaksi käyneen yhteisön, käynyt läpi terapian, valmistunut sairaanhoitajaksi ja aloittanut kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hän on rakastanut lainehtivatukkaista sinistä poikajumalaa, väkivaltaista aviomiestä ja lopulta nykyistä vaimoaan, teatteriohjaaja Anna Kortesalmea, joka juuri nyt odottaa heille yhteistä lasta.
RAKKAUS ON voimakkaasti läsnä kirjassa. Jumalan palveleminen vaatii kymmenien sääntöjen noudattamista. Kerralla saa syödä vain viisi kikhernettä, jotka tuovat kertojan mieleen pyllyn. Seksiä saavat harrastaa vain avioparit ja hekin ainoastaan kerran kuussa. Silti tai juuri siksi temppelielämä on myös hyvin aistillista. "Luterilaisuuden piirissä ei puhuta paljon uskonnon eroottisuudesta. Halusin tuoda sen aika rohkeasti ja rennosti esille, koska ihmisten
on vaikea ymmärtää, miten joku voi olla 17 vuotta uskonnollisessa liikkeessä ja mitä sieltä kieltojen viidakosta saa." Sen sijaan perheväkivallan kuvaukset ovat hyvin hienovaraisia. "Olemme nähneet ja lukeneet niin paljon väkivallan ja ahdistuksen kuvausta, että olemme turtuneet siihen. Kauheuden ja kivun näyttäminen viittauksilla on tehokkaampaa", Vilén perustelee.
KUN VILÉN jätti Krishna-yhtei-
etsimistä. "Tämä nyt on vähän tätimäinen esimerkki, mutta ensin koin, että minun on pakko alkaa polttaa tupakkaa, koska se on ollut kiellettyä. Sitten
"MEILLÄ KAIKILLA ON OMAT RAUTAKANKEMME."
tajusin, että oikeastaan tämä ei ollutkaan se juttu, mitä haluan tehdä." Mangopuun alla kertoo sopeutumisajan kummallisista kulttuuritörmäyksistä. "Sinun kanssasi pidän mistä vain", kirjan kertojaminä vastaa, kun tyttöystävä kysyy tältä, pitääkö hän valkkarista. Todellisuudessa hänellä ei ole aavistustakaan, mitä valkkari on tai miten sitä harrastetaan. Vilén sanoo, ettei kirjoittaminen ole hänelle terapiaa. Maalaaminen on. Esikoisteoksen kansi on hänen maalaamansa. Kirjan graafikko tulkitsi kuvan väärin, ja se päätyi kanteen väärinpäin ainakin tavallaan. Kuvassa piti olla teokseenkin päätynyt painajainen, jossa katossa roikkuu rautakanki ja jossa unennäkijälle sanotaan, että tästä et pääse koskaan yli.
Ylösalaisin käännetyssä, kirjan kanteen painetussa versiossa rautakanki on matalalla ja sen yläpuolella versoo köynnös. Vilén on tyytyväinen lopputulokseen. "Nyt sen yli pääsee. Meillä kaikilla on omat rautakankemme. Niiden pitää olla tarpeeksi matalalla, että yli pääsee, jotta voi nauttia elämästä ylipäätään", Vilén sanoo hymyillen.
UUSIEN ALKUJEN ammatti-
sön ja sen säännöt, elämästä tuli hapuilevaa omien juttujen
moissa eletään tunnustuksellisen kirjallisuuden buumia. Kevään aikana on julkaistu prostituoidun tarina, elokuvatähden omaelämänkerrallinen teos väkivaltaisesta lapsuudesta ja lahkolaisten kasvattaman kauppaneuvoksen muistelmat. Mangopuun alla ei kuitenkaan ole tyypillinen uskontojen uhrin tilitys. Tyyliltään se on kaunokirjallinen, jopa runollinen. "Tämä ei ole sillä tavalla
laisena Vilén on seurannut ärtyneenä käynnissä olevaa keskustelua opintojen vauhdittamisesta ja ylioppilastodistuksella yliopistoon pyrkimisestä. "Nyt on menossa sellainen suuntaus, että jos ei kerralla onnistu, pitää vain keksiä joku muu ala, johon todistus riittää. Se on jotenkin fatalistista." Vilén pääsi yliopistoon ensiyrittämällä pääsykokeiden kautta. Ensin piti suorittaa loppuun kesken jäänyt lukio. Nyt hän opiskelee toista vuotta kirjallisuustiedettä ja tekee samalla keikkatyötä sairaanhoitajana elättääkseen itsensä ja perheensä. Myös työryhmien väläyttämä ajatus lukukausimaksuista kauhistuttaa. Jos ne olisivat olleet käytössä neljä vuotta sitten, Vilénin tarina voisi olla toisenlainen. "En olisi voinut lähteä samalla tavalla opiskelemaan yksinhuoltajana. Väkivaltaisesta avioliitosta on helpompi lähteä, jos elämään tulee jotain uutta, kuten opiskelupaikka, että pystyy itsenäistymään. Haluaisin, että sellainen olisi jatkossakin mahdollista Suomessa." *
Esikoiskirjailija Seija Vilén opiskelee kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa.
22 PROFIILI
Ylioppilaslehti 7/2010
Kaija Kokkola Tuusulasta laulaa Suomen nuorille rakkaudesta.
JOTAIN KUPLII ALLA. ARVOSTUS ON SUURTA."
Ylioppilaslehti 7/2010
OMAT 25
Palstalla Helsingin yliopistossa opiskelleet lähettävät kirjeen nuorelle itselleen.
RAKAS MINÄ,
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A KUVITUS TEEMU KIVINIEMI
Rennolle medisiinarille
Plastiikkakirurgi Rolf Nordström pyöritti opintojen ohessa preppauskurssibisnestä, teki elokuvia ja joutui puolalaiseen vankilaan.
KUKA?
> Opiskelija: Rolf Nordström > Pääaine: Lääketiede > Opiskeluaika: 19661972 > Opintojen jälkeen: Professori, kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri
"V
iiden laudaturin ylioppilaana ajattelet, että lääkärinä pystyisit auttamaan ihmisiä parhaiten. Haet opiskelemaan lääketiedettä ja pääset sisään ensi yrittämällä. Aloitat opiskelut Helsingin yliopistossa vuonna 1966. Opiskelet kuusi vuotta ja kolme kuukautta, mikä on minimiaika. Et jätä kursseja roikkumaan, vaan vedät ne nopeasti läpi keskinkertaisin arvosanoin.
ET OLE mikään lukutoukka, opiskelusi on hyvin rentoa. Siihen
sisältyy paljon kavereita ja paljon juhlia. Thoraxin ja eri osakuntien tilat tulevat tutuiksi. Meno on kovaa. Eletään aikaa ennen hiviä ja aidsia. Kukaan ei pelkää, että kuolisi tuollaisiin tauteihin.
OPISKELUN OHESSA järjestätte
Turkin Izmirissa. Ostatte kaverisi kanssa Turkin ja Bulgarian rajalta vanhan Volvon sadalla dollarilla. Sillä on tarkoitus ajaa takaisin Suomeen. Elokuussa etenette Tsekkoslovakian läpi Puolaan. Vanhat autostradat on blokattu sotilasajoneuvojen käyttöön. Pari päivää myöhemmin Neuvostoliitto valtaa Prahan. Sinut ja kaverisi pysäytetään Puolassa. Teitä epäillään vakoojiksi. Vietätte pari päivää puolalaisessa vankilassa. Siellä on ikävät oltavat.
OLET PAIKALLA Vanhan valtauk-
ystäväsi kanssa valmennuskursseja lääkikseen. Ne ovat menestys. Muilla preppauskurssien järjestäjillä on kursseillaan parikymmentä oppilasta, teillä yli 500. Vuokraatte kauppakorkeakoulun alakerrasta tilat. Opettajia tarvitaan 13 ja sihtee teereitäkin viisi. Tuo Tuotoilla ostat asu asuntoja, purjevene ja autoja. neitä
OL OLET kiinnos-
Tuleva professori nautti opiskelijaelämästä täysillä.
tunut elokutu vista. Ne ovat vi mielestäsi paras m ilmaisumuoto. il Teet T Medisiinarin r tie -nimisen elokuvan, joka kertoo opiskelusta lääketieteellisessä 196070-lukujen vaihteessa. Noin vuonna 1970 teet elokuvaa Suomen lääketieteen historias-
ta. Haluat Arvo Ylpön mukaan elokuvaan ennen kuin hän ehtii kuolla. Hyvä kaverisi Hans Björknäs hakee volkkarillaan Ylpön kuvauksiin. Ajattelet, että Ylpöltä täytyy kysyä helppoja kysymyksiä. Hän on varmasti jo aika kalkkis. Kysyt, mikä on lääkärin tärkein väline, mihin Ylppö vastaa, että kynä. Ihmetykseksesi Ylppö paljastuu täysin skarpiksi kaveriksi. Hän elää kuvausten jälkeen vielä kymmeniä vuosia.
HAET VALTIOLTA apurahaa koko-
olemassaoloa lääkärin kannalta. Jälkeenpäin ajattelet, että olit onnekas, kun et saanut apurahaa. Se olisi luultavasti lopettanut lää-
sessa. Vaikka valtaus on poliittisesti latautunut, et itse tunnusta mitään poliittista kantaa. Et kuulu mihinkään puolueeseen, et silloin etkä nytkään. Olet paikalla vain juhlimassa. Valtausyö on vauhdikas. Sen aikana sinut valitaan Studentbladetin päätoimittajaksi. Potkut saat samana yönä. Kun luet jälkeenpäin kuvauksia Vanhan valtauksesta, et tunnista niistä koko tapahtumaa. Mielestäsi valtauksen merkitystä on jälkeenpäin liioiteltu.
TEET VÄITÖSKIRJAN heti lisensiaatin tutkinnon jälkeen noin vuodessa. Erikoistut plastiikkakirurgiaan ymmärrettyäsi, ettei riitä, että säilyttää ihmisen hengissä. Elämässä pitää olla myös laatua. Esteettinen kirurgia on Suomessa vielä kiinnostava, kehittymätön alue. Opiskeluajastasi ei ole jäänyt mikään sinua vaivaamaan. Lääkärin ammatti on hyvä perusammatti. Sen avulla olet oppinut ymmärtämään ihmisiä ja itseäsi. Et ole katunut valintaasi.
"MENO ON KOVAA. ELETÄÄN AIKAA ENNEN HIVIÄ JA AIDSIA."
ketieteen opiskelusi. Nyttemminhän koko elokuva-ala on Suomessa täysin flopannut.
KESÄN 1968 vietät vaihto-opiskelijana synnytyssairaalassa
illan elokuvaa varten. Elokuvassa olisi pohdiskeltu Jumalan
ilmestyy ensi viikolla
Tilaa albumi ennakkoon Ylioppilaslehden nettisivulta.
26 RAPPIO
Ylioppilaslehti 7/2010
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Aamiaisenchilada
RIPOTTELE PUOLI desilitraa juustoraastetta puolikkaalle tortillaa. Laita päälle kaksi pekonisiivua. Valmista öljytyssä pannussa kahden munan munakokkeli. Lusikoi kokkeli tortillalle ja taita se kahtia. Paista taitettu tortilla öljyssä, kaksi minuuttia per puoli. Leikkaa sektoreiksi ja nauti salsan kera.
Omalle PIZZANMURULLENI
Rakas, miksi et koskaan kutsu minua VAUVA-KALKKUNAKSI? Miten yhteiseen VAUVA-KALKKUNA n kielenkäyttöömme ei vielä ole pesiytynyt SOKKOPÖRRIPUSSUN kiele siytynyt UN UN kaltaista hellittelynimeä? k Meidän on, VINKULELUNI, aika laajentaa rakkaussanastoamme. . En tiedä, mitä tarkoittaa PANKURA. Millainen ihminen on DELFI LFI
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
tai ta HÖLLYVÄ HÖYLÄ? Miksi ihminen sanoo toista PIKKUHOUSUIKUIKSI tai KAALIKSI? Mutta uskon niiden olevan vain nimityksiä Amorin nuolille. Otetaan ne käyttöön, oi rakkaani, oma NUUHKUPOSKENI, suussa sulava MUFFELIPUFFELINI, makea KULTAKUMKVATTINI. Ymmärrän, että kun joskus kömmin viereesi viideltä aamulla yökerholta ja snägäriltä Y tuoksahtaen, niin rakkaiden huuliesi välistä pääsee "sent kin SPÖGE" tai nimität minua RÖNKKIVÖNKIKSI. Tiedän, että sanot ne rakkaudella. Mikään ei muuta Tie a sitä, si että olen kuitenkin IHKUTOMAATTISI, oma
SUOMI
Helsinki
VIRO
VENÄJÄ LATVIA
hellyttävä RAPUKARHUSI. Haen vain läheisyyth tä sinusta LÄMPÖPATTERINI.
LIETTUA
Kulta, en enää koskaan sano sinua pelkästään kullaksi. Toivottavasti et sisti näkään minua. SCHATZIKSI en kuitenkaan ala sinua kutsua. Siitä tulee näkä mieleen se ruma mieskirjailija. HÄÄRÄNTÄNTTÄ ja PUPURINKELI miel NKELI sopivat paremmin meille, senkin PÖRRÖELÄIN. Ei ole keksitty hellittelynimeä, paremm eä, meille joka olisi mei liian imelä, SUKLAAPUPUSUKKULANI. kuitenkaan enää koskaan julkisesti sano minua SÄMPYLÄÄlä kuitenk
Koiruuksia rajamailla
TASKULAMPUN valokeila auton etulasissa hiljentää huohotukseni. Orgasminkaipuu syrjäisellä veneenlaskupaikalla Latvian ja Liettuan rajamaastossa vaihtuu sekunnissa irrationaaliseen kuolemanpelkoon. Voi saatanan saatana, hoen poikakaverilleni farmariauton takapenkillä nyt jo näkymättömissä makuupussin alla. Vain hetki aiemmin nautiskelin parisuhdeseksistä, konttausasennossa kyynärpäät Opelin etupenkkien niskatukia vasten. Paikan piti olla autio. Edellinen yö vaahtokylpyineen söi matkabudjettia, ja päätimme nukkua autossa, ensimmäisessä kylässä rajanylityksen jälkeen. En tiennyt kyläpahasen nimeä, seurasimme vain sivuteitä rauhallisen oloiseen rantarämeikköön. Lähimmän talon valot näkyivät muutaman sadan metrin päässä. Nyt kuulostelemme, onko lamppua heilutellut mies todella lähtenyt, vai väijyykö jossakin pimeydessä? Pian näemme valokeilan liikkuvan talolle päin. On aika nauraa: mitä mahtaa mies kertoa kotona? "Et muuten muija usko, mitä äsken näin! Kummallisen peep-shown valaistussa autossa keskellä pimeyttä. Suomesta näyttivät olevan rekisterikilpien mukaan."
PETUNIA
MIEHEKSI tai POIKANALLEKSI. Nyt saan kuulla niistä salibanMIEHEK ä dytreeneissä. HERRA ISOMUNA, VOIMAMIES tai SONNI dytreen i
sopivat sopiv paremmin julkiseen miehisyyehisyy teeni. Kun olemme kahden, te saat täysin vapaasti kutsua s minua KUUNPRINSSIKSI m tai PORKKANAPOJAKSI. PORKKANAPOJAK Rakkain terveisin,
HERRA LÄMPIÖ
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A
> Hellittelynimet ovat opiskelijoiden vastauksia Ylioppilaslehden rakkauskyselyn kysymykseen "Millä hellittelynimellä kutsut kumppaniasi?".
MALINEN
MARKUS MIETTINEN & JAAKKO SEPPÄLÄ
Ylioppilaslehti 7/2010
RAPPIO 27
Musiikkia Tellervo Koivistosta
TALKING HEADISTA mainee-
TUOMAS KARPPINEN
V E E R A K ATA J A :
Oppimispäiväkirja
15
seen noussut David Byrne ja huipputuottaja Fatboy Slim ovat säveltäneet tuplalevyn, joka kertoo Filippiinien entisen presidentin puolison Imelda Marcosin elämästä. Viime viikolla julkaistun Here lies love -konseptialbumin solisteiksi on haalittu vaikuttava joukko laulajia, kuten Tori Amos, Cyndi Lauper, Martha Wainwright, Róisín Murphy, Santigold ja Florence Welch. Albumin päättää Amosin ja Lauperin duetto. Konseptit on tehty kopioitaviksi. Maamme entinen ykkösnainen Tellervo Koivisto on sattumoisin syntynyt samana vuonna kuin 3 000 kenkäparistaan tunnettu Marcos. Filippiiniläiskollegansa tavoin Koivistokin osallistui myös
Yksinäisyys
itse politiikkaan kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Toisin kuin Marcos, Koivisto joutui luopumaan luottamustehtävistä, kun hänen miehestään tuli presidentti. Avoimesti koulukiusaamisesta ja masennuksesta puhunut Koivisto jos kuka ansaitsee levyn. Tellervon elämän säveltäisivät Jenni Vartiaiselle viime aikoina biisejä tehnyt Teemu Brunila ja Aikakoneen Maki Kolehmainen. Solisteiksi koottaisiin naislaulajien kerma: Vartiainen, Chisu, PMMP:n Paula ja Mira, Anna Puu, Manna ja Reginan Iisa Pykäri. Ainakin. Levyn päättävän dueton laulaisivat tietenkin Kristiina Halkola ja Suomen Cyndi Lauper eli Eini.
A N NA - SOF I A BE R N E R
B
O
ussi tärisee, kun sen renkaat jyräävät pitkin Länsiväylää. Ulkona sataa kaatamalla, ikkunoiden takaa näkyy valopisteitä ja veteen liuenneita värejä. Bussikuskin avainnipusta roikkuu rukousnauha. Kuski ei näytä olevan kaatosateesta moksiskaan vaan laittaa radiota kovemmalle. Bob Dylanin ääni rätisee, tuntuu kuin se tulisi sadan vuoden takaa. How does it feel to be on your own? Vitun Espoo. Saan siitä migreeniä. Painan päätä ikkunaan, jääkylmä lasi koskettaa kipeää kohtaa. Tiedän, että äiti on jo kattanut illallisen. Äiti pelkää epäonnistumista ja tekee siksi kaiken puoli tuntia etukäteen. Kuvittelen Marimekon taitellut servietit ja vaaleansiniset asetit, kaikki pöydässä paikallaan. Perunat ovat valmiit, niiden päällä pidetään kantta kunnes ovikello soi. Tällä kertaa minulla ei ole ketään mukanani. Kun ne kysyvät, aion vastata, että Petra on vatsataudissa tai vesirokossa. Myyräkuumeessa.
Miekkarimatka Jyväskylään
ENSI KESKIVIIKKONA Jyväsky-
> 8.00 Lähtö Helsingistä > 10.00 Pissatauko huoltoasema Jari-Pekassa Hartolassa (ei olutmyyntiä) > 11.30 Saapuminen Jyväskylään, lounas Maija Silvennoisen kasvisravintolassa, mahdollisuus tutustua Keski-Suomen luontomuseoon (omakustanne) > 13.0014.00 Mielenosoitus (syyllä ei niin väliä) > 14.30 Kävelyretki Seminaarinmäeltä Ylistönrinteelle, yhteiskuva Neron portailla (säävaraus) > 17.00 Paluu Helsinkiin (pysähdymme matkalla J. Kärkkäinen Oy:n tavaratalossa Lahdessa)
M AT T I M A R K K O L A
län yliopiston ylioppilaskunta järjestää matkan j j
FE LIX O
Helsinkiin maksutonta koulutusta puolustavaan mielenosoitukseen. "Samalla voit tutustua kanssaopisketu lijoihisi ja hankkia l huonekaluja", JYY h mainostaa, sillä reissun varsinainen täky on se, että miekkarin jälkeen bussi kurvaa kotiin Vantaan Ikean kautta. Mahtava idea! Seuraavan kerran kun HYY järjestää miekkarimatkan Jyväskylään, on reissusuunnitelman oltava tällainen:
letko jo kuullut Annikan uutiset?" isä kysyy heti, kun alkusalaatti on syöty. Serkkuni Annika asuu Tuusulassa. Akne-Annika, muistan hänestä vain koko ajan pahenevan finniongelman. En ole kuullut Annikasta mitään vuosikausiin enkä ole kiinnostunut. Ennen kuin saan vastattua, äiti kääntyy puhumaan minulle. Äidin henki haisee eltaantuneelta valkosipulilta. Miksei hän voi opetella käyttämään hammaslankaa? "Annika saa ensi syksynä vauvan!" äiti huudahtaa. "Vauvan. Eikö ole ihanaa? Vauvan!" Äiti näyttää onnelliselta. En minä tiedä, onko se ihanaa. Hiljaisuuteni tekee äidin neuvottomaksi. Hän vilkaisee isää kohti kuin pyytääkseen apua. Isä asettaa kädet ristiin ja suoristaa ryhtiään. Hän rykii merkiksi siitä, että aikoo nyt sanoa jotakin painavaa ja miehekästä. "Me olemme äidin kanssa tässä puhuneet, että lapsi se on sellainen onni, että sen soisi kaikille ihmisille", hän toteaa. "Kaikille ihmisille." He eivät siis vieläkään voi lausua ääneen sanaa lesbo. Se on mielenkiintoista, ottaen huomioon että heidän ainoa tyttärensä asuu naisen kanssa. Asui naisen kanssa. Asui ennen kuin kävi ilmi, että nainen oli riitaisa tuurijuoppo. "Ja kun on lapsi, sitä ei koskaan ole yksin", äiti jatkaa. Äiti ja isä siis haistavat ilmassa yksinäisyyden. Suojelevat vanhemmat ovat verikoiria. aluumatkalla sade on lakannut. Bussin ikkunassa siintää utuinen taivaanranta ja Hietaniemen hautausmaan kappeli. Jokainen kuolee yksin. Jotkut hankkivat lapsia lievittääkseen yksinäisyyden pelkoaan. Ennakoidakseen nurkan takana lymyävän tuntemattoman, täyttääkseen sen hoivalla ja rakkaudella. Annika tekee niin. Ehkä Stiina tekee niin. Kuvittelen Stiinan suuren vatsan kanssa, lyllertämässä eteenpäin intialaisen ashramin pihamaalla. Hän on hehkuvan onnellinen, "LAPSI SE ON syö vauvaa vahvistavia yrttejä SELLAINEN ja verhoaa vartalonsa solmuvärjättyihin kankaisiin. ONNI, ETTÄ SEN Kampissa avaan kuvataiSOISI KAIKILLE dekerhon työhuoneen oven. IHMISILLE." Saan nukkua täällä öisin sillä aikaa kun me teemme Petran kanssa eroa. Huoneessa tuoksuu tärpätti, nurkkaan on asetettu pöytä ja sohva. Ympärilläni on tuskin koskaan ollut näin autiota. Istahdan kuluneelle nahkasohvalle ja tuijotan seinää. Sen keltainen, lohkeillut maalipinta hehkuu kevätillan valossa. Keltainen on Stiinan hiuksien väri. Keltainen on ruton väri. Myöhäiskeskiajalla laivat kiinnittivät mastoihinsa keltaisen lipun, jos miehistössä oli mustaa surmaa. Hengittäminen tuntuu kylmältä, kuin istuisin merenpohjassa lojuvan tynnyrin sisällä.
P
Kaapin metsästys
HALUAN SAMANLAISEN kaapin kuin Malisen paras ystävä Kuappi! Siis kapeahkon, ilmeisesti puusta tai lastulevystä valmistetun kaapin, jossa on kuusi tai kahdeksan vetolaatikkoa (määrä vaihtelee sarjakuvissa) ja joka on vähän matalampi kuin pystyyn nostettu aikuinen jänis. Malinen on opiskelija, joten aloitan etsinnän Ikeasta. Mutta ei. Ruotsalaisen sisustushelvetin nettisivut ovat täynnä ties minkälaisia effektiv-sarjan tilaihmeitä, jotka ovat joko liian monimutkaisia ja korkeita. Kaappi nimeltä Erik olisi sopivan lyhyt, mutta se on kansiokaappi ja tehty teräksestä. Voisiko savolaisjäniksellä olla kaappi, jolla on ruotsalainen nimi? Tuskin, sitä paitsi Malinenhan on Savosta eikä siellä päin ole nähty vielä tänä päivänäkään Ikeaa. Savolaiset ostavat kaappinsa sotkista ja sen semmoisista. Sotkan lipastomallistossa on monta Malisen kaapin näköistä, joista lähimmäksi pääsee lipasto nimeltä Casino. Viisi laatikkoa! Saa pyökinvärisenä! Vieläpä kotimainen ja tehty
helppohoitoisesta kalustelevystä! Hintakin on opiskelijajänisystävällinen 59 euroa. Mutta ei. Lipaston alaosa on vääränlainen. Tavallisen kaapin näköisen kaapin löytäminen on yllättävän vaikeaa. Pakko ottaa yhteyttä Jaakko Seppälään, toiseen Malisen luojista. Mistä Malinen on kaappinsa hommannut? "Malisen kaappi on hankittu uloskantohintaan kaavilaisen pankkikonttorin konkurssipesästä. Samoista myyjäisistä hankittiin Malisen Isulle kassaholvi asekaapiksi", Seppälä valaisee. Seppälän mukaan on aivan selvää, ettei samanlaista kaupoista enää löydy: Kuapilla on ikää kutakuinkin yhtä paljon kuin Malisella. "Jos kuitenkin mielii hankkia halvan kopion, kannattaa etsiä arkistokaappeja. Kuappi on peltiä ja väriltään harmaa."
M AT T I M A R K K O L A
> Kolmas Malinen-albumi Pistähän rähinä piälle julkaistaan ensi viikolla.
O
n pakko liikkua. On pakko lähteä pois. Vedän kengät takaisin jalkaani. Eerikinkadulla humalaiset teinitytöt huutavat ja riehuvat. "Teinipillu saatana", puliukko örisee talon kulmalla. Kävelen eteenpäin kuin robotti. Kevätillan pehmeys tekee kipeää iholla. Tarvitsen suljettuja tiloja. Kävelen Kampin keskukseen, K-marketin ovista sisään. Sen käytävillä asuu alkuilta, nuoret ja onnelliset ihmiset hamstraavat siideriä, he ovat menossa juhliin. Kuin ohjelmoituna ladon ostoskoriini kolme pakettia jäätelöä: lakritsia, suklaata ja tiikeriä. Levyllisen Geisha-suklaata ja kaksi einespizzaa. Tästä ei ole muuta reittiä ulos. *
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Pecha Kuchan lipunmyynti käynnissä!
hyy 21 4 20 hyy
Vappu tulee tule sinäkin Mantalle!
hyy
400 20 20
30 4 18 00
15 9 00
17 15
hyy 15 hyy
hyy.fi/vappu
9 hyy hyy
25
Poikkeuksia HYYn toimiston aukioloajoissa
hyy 2 22 30.4. hyy hy 10 12 5 21 18 4
11 17 00 3 16 30
hyy oll
Lisätietoa: www.helsinki.fi/yliopistoliikunta ja www.prologi.fi
Ilmainen sisäänpääsy Helsingin yliopistomuseoon
1600
Vähemmän kulutusta ja enemmän elämää Nuukuusviikko 19.25.4.2010
19 25 4 2010 hyy
Asunnonvälitys siirtyy Lyyraan Uusia asuntoja otetaan välitykseen
hyy 1 4 2010
Edustajisto päättää jäsenmaksusta lukuvuodelle 20102011 ti 20.4.
hyy 60 3
Lisätietoja: www.museo.helsinki.fi/
15 8 2010 iholla
22 23 4
11 15 3
31 5 2010
Tule mukaan jatkoopiskelijatyöryhmään!
2 23 4 5 4 hyy 2010 2011 20 5 27 4 17 17
Pyöräilykysely Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle
hyy
Lisätietoja: toimistosihteeri Maija Kuusisto-Länsineva, asunto@hyy.fi, 050 551 6147
Helsingin yliopiston pyöräilytapahtuma keskiviikkona 5.5.
5 5 2010 12 16 30 16 17 30 23 4 55 hyy
Lisätietoja: Hallituksen jäsen Senja Laakso, senja.laakso(at)hyy.fi, p. 050 595 0329
Kyllä maksuttomalle koulutukselle! Suurmielenilmaus ke 21.4. klo 12 Senaatintorilla
syl samok 21 4 16 30
Kimppu-lehti etsii kirjoittajia!
hyy
23
18 30
www.maksutonkoulutus.fi