98. vuosikerta | 29. huhtikuuta 2011
8
opiskelijan serpentiini
leikkaa värit suikaleiksi ja teippaa päät yhteen. saat kauniin ja edullisen vappukoristeen.
rita tainola
Erikoistoimittaja avoimena! Katso kuvat!
jättimalinen
Jänis vapputunnelmissa.
uhanalaiset luontokappaleet
Pilarit, pornolehdet ja sotaveteraanit ovat pian muisto vain.
kiljutesti opiskelijan vappuvinkit shine 2009 dokuteatteri
ylioppilaslehti 8 # 11
2
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Ann-Mari Huhtanen
Entisajan suomalainen
kaksi näennäisesti vastakkaista ryhmää haikailee 1950-luvun Suomea. Yhtäällä tiedostavat kaupunkilaiset kokoontuvat iskelmätansseihin ja vaihtelevat taikinajuuria, toisaalla kristillisdemokraatit ja persut haikailevat paluuta kotirouvayhteiskuntaan. Yhteistä ryhmille on se, että nostalgiasta huolimatta kummatkaan eivät olisi valmiita palaamaan 1950-luvun realiteetteihin. 1950-luvulla eläneet tietävät, ja me 197090-luvuilla syntyneet voimme päätellä, että elämä on nykyään hurjan paljon kivempaa. Se ei kuitenkaan estä kaipailemasta mystistä entisajan suomalaista. Entisajan suomalainen on rehti, reipas ja kaunis ilman photoshoppia. 1950-luvulla mies on mies ja nainen ei ole mies. Entisajan suomalaisella on korkea moraali ja kristilliset arvot. Jostain syystä tätä perätöntä ajatusta entisajan suomalaisesta hellittelee jopa eduskunta. mtv3:n vaalikoneessa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ottivat kantaa väittämään "moraalin ja perinteisten arvojen heikentyminen Suomessa huolestuttaa minua". Enemmistö puoluejohtajista kokoomuksen, demarien, persujen, kristillisten ja keskustan johtajat oli samaa mieltä. Miksi puoluejohtaja on "huolissaan moraalin heikentymisestä"? Räsäsen kohdalla homma on selvä: häntä huolettaa, että homot voivat homostella vapaasti. Mutta miksi Jutta Urpilainen ja Jyrki Katainen ovat huolissaan? Miksi nykyajan suomalainen on heidän mielestään moraalittomampi olento kuin 1950-luvun suomalainen? Ihmeellistä kitinää aikana, jolloin ihmisoikeudet ovat paremmalla tolalla kuin koskaan historiassa, koiraa ei saa lyödä ja kotiväkivallasta joutuu käräjille. Toivottavasti kyse oli vaalipuheesta. Eläkeläisiä tavataan mielistellä puhumalla nykyajan rappiosta, vaikka juuri he tietävät parhaiten, miten kurjaa Suomessa oli 1900-luvun alussa. Jos kyse ei ollut vaalipuheesta, tilanne on huonompi. Silloin hallituksen enemmistön muodostavat puolueet, joiden johtajat pitävät kansaa moraalittomana. Sellainen kansa tarvitsee lisää sääntöjä ja lisää valvontaa. Sivuilla 1013 tarkastellaan katoamaisillaan olevia entisajan jäänteitä. Kuten korkeaa lapsikuolleisuutta, sotakorvauksia ja 14 tunnin työpäiviä, suurinta osaa näistäkään 1900-luvun ihanuuksista ei jäädä kaipaamaan.
Helsingin Sanomat uutisoi 12.4. pakolaisten ongelmista pankkitilien avaamisessa. Savonlinnassa pohditaan, voisiko tuet maksaa tämän vuoksi käteisellä. Jutussa pakolaissihteeri Varpu Vaarnamo pelkää "sen aiheuttavan kateutta ja ongelmia paikallisten kanssa, jos pakolaiset alkavat kävellä kaupungilla rahatukku taskussaan". Mitä tarkoitit? "Kun tulet paikasta, jossa olet ollut luontaistaloudessa, pankkikäyttäyty-
minen ja rahan kanssa pelaaminen voi olla ongelma. Esimerkiksi Burmasta tulleet eivät ole tottuneet näkemään rahaa. He eivät vieraassa kulttuurissa tiedä, miten pitää käyttäytyä." Oletko sitä mieltä, etteivät pakolaiset osaa käsitellä rahaa? "En ole huolissani heistä vaan pahasta maailmasta. Siitä että heidät ryöstettäisiin. Eivät he sen holtittomampia rahan kanssa ole. Pidän sitä turvallisuusriskinä, jos tieto siitä leviää,
että ihmisillä on tiettyinä päivinä käteistä mukanaan. Kun lehtijuttu julkaistiin, se jo herätti kateutta. Sähköpostiini tuli paljon kyselyjä, miten pakolainen voi saada niin paljon." Väitteen kateellisesta kantaväestöstä ja holtittomista pakolaisista voi kuitenkin tulkita molemmin puolin rasistiseksi. "En ymmärrä, että siinä olisi mitään rasistista. Minusta rasismia on se, ettei ihmiselle anneta sellaista perusoikeutta kuin pankkitili."
kirkossa kuulutetut
ÄÄRIOIKEISTO
26.4.2011 Helsingin rakennusvirasto sai kasteessa nimen s. 11.5.1995 k. 20.4.2011 Arvokonservatiivisin / suomalaiselle sopivin / kristillis-sosiaalisin/ Niin luvattiin / Mutta vasemmistolaiseksi arvomaailma mitattiin / Sanomissa Helsingin Suremaaan jäivät viimeiset oikeistolaispersut Pirkko Mattila, Jussi Halla-aho, Ari Jalonen, Jussi Niinistö, Olli Immonen ja Tom Packalén sekä Hommafoorumin väki ja Kiitos-huppari-kansa
ANKEUTTAJA
Ylpeät vanhemmat: Rakennusviraston toimistopäällikkö Pekka Henttonen ja alueidenkäyttöpäällikkö Timo Korhonen. Kummeina toimivat kesäkahvila Tyyni, kahvila-auto Camionette, sdp:n puoluesihteeri Mikael "optimistit ja ankeuttajat" Jungner ja Pressiklubi.
puuhanurkka
Maria Manner ja Anna Mattsson
Etsi kuvasta neljä virhettä.
alapääkirjoitus
Maria Manner
...rintamaamme yhtykää niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään.
Salaiset kansiot
yliopistoa koskevia uutisia on nykyään outo tehdä. Viimeisen runsaan vuoden aikana olen törmännyt monesti samaan ongelmaan: tietoa päätöksenteosta tai päätösten perusteista saa entistä nihkeämmin. Usein on hidasta selvittää, kuka asioista tietää. Joskus tuntuu, ettei sitäkään tiedä kukaan. Pienissäkin asioissa kehotetaan soittamaan dekaanille tai laitosjohtajalle. Jossain vaiheessa epäilin, että tietoa pimitetään. Anteeksi jos jankkasin. Ilmeisesti olitte oikeasti pihalla. Yliopistouudistusta harjoitellaan yhä. Niin yliopistolaki kuin -johtosääntökin jättävät monia asioita auki, ja kuten yleensä uudistuksissa, tulkinnat muodostuvat lopullisesti vasta hallintokäytäntöjen myötä. Valtaa keskitettiin uudistuksessa yksittäisille johtajille. Ongelma on, jos myös tieto määrätään kuuluvaksi harvoihin käsiin. Tässä lehdessä kerrotaan, että bonuspalkkioiden jaosta on kateuden pelossa tiedotettu vain joillain laitoksilla. Henkilökunnan palkat ehdittiin julistaa salaisiksi. Yliopisto-lehdessä joukko professoreita arvostelee humanistisen tiedekunnan johtoa siitä, ettei rahanjaon perusteita julkisteta, eikä niitä siis voi arvioida. Koska käytäntöjä vasta luodaan, nyt juuri on ajankohtaista perätä läpinäkyvyyttä. Toistaiseksi salaista tuntuu olevan sekin, mikä ylipäätään on salaista.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 98. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Maria Manner, 050 445 0553, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi · Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122, ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Marko Ylitalo, 050 447 1117, marko.ylitalo@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467; Ilkka Hellman, 050 517 0979; Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
1. Timo Soini laulaa Internationaalia. 2. Havis Amandalla on erään tuoreen kansanedustan vartalo. 3. Lokki paskoo ohi. 4. Opiskelijan kilju on unohtunut kotiin.
ylioppilaslehti 8 # 11
3
"Pihalla tapeltiin ja sanottiin kommunistiksi, vaikka olen oikeistolainen. Haukuttiin ja lyötiin." Eturivin viihdetoimittaja Rita
Tainolaa saa yhä haukkua, mutta vain kasvotusten. s. 8
sisältö 5 7 10 13 17 22
tärpit
Pääsihteeri Katariina Styrmanin ohjeet vappuun.
suuri kiljutesti
Suomi-kilju pesi muut.
uhanalaiset
Pilapuhelut ja pornolehdet ovat vaarassa kadota.
bonusruletti pyöri
Yliopiston bonuksista ei kateuden pelossa kerrottu kaikille.
dokuteatterin paluu
Dokumenttiteatteri politisoi ja provosoi.
uudet puolueet
Tekohymy- ja viiksi-puolueet romahtivat vaaleissa.
vakiot 4 6 14 16 22 21 23
teemu granström
palaute kuvitella! kolumni: ajankohtainen nikkanen graduratsia & samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot jätti-malinen
tekijät
kannen kuva anna mattsson
muinoin
antaa kättä
Graafinen suunnittelija Eemeli Nieminen, 30, piirsi tähän numeroon uhanalaisia asioita ja sai juuri maisteriopintonsa pakettiin. Himottaa: Kunnon loma, rinkan heittäminen selkään ja katoaminen Koilliskairaan velvollisuuksia pakoon.
Jaakko Turkka, 25, on kemianopettajaksi valmistuva idealisti, joka avusti Ylioppilaslehteä elintarvikekemiallisissa kysymyksissä. Kaduttaa: Heitteille jätetty topologian kurssi ja paluu Espanjasta vaalien jälkeiseen Suomeen.
Elina Minn, 27, kuvitti tähän lehteen Unesco-jutun. Kyrpii: Tasoton keskustelu nykytaiteesta mediassa. En jaksa enää yhtään kolumnia, jossa äimistellään installaatioita tai kysytään, onko seinään ripustettu vaahtosammutin taidetta.
Arvoitus Ylioppilaslehdessä 2.2.2001. Oikea vastaus:
Elämä haltuun.
nyyti.fi
Tietoa verkossa.
4
ylioppilaslehti 8 # 11 Alkusoitto
palaute
sähköä eurooppaan
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
Elämäntaitokurssi
Elämän ja opiskelun hallintaan.
Hengailuillat
Mukavaa yhdessäoloa.
Nettiryhmät
Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
ppilaslehti Ylio iPadille
Kiitos vaikuttavasta artikkelista Huviretki vyöhykkeelle sekä siihen liittyneestä pääkirjoituksesta Tieto katastrofista ei kulje (Ylioppilaslehti 7/11). Ne olivat omiaan muistuttamaan, että Suomi on niitä harvoja länsimaita, joissa ydinvoimasuunnitelmia ei ole punnittu uudelleen Fukushiman jälkeen. Suomessa ydinvoimaloita markkinoidaan lupauksilla halvasta energiasta teollisuuden käyttöön. Todellisuudessa Suomi ei tarvitse yhden, kahden, saati kolmen uuden ydinvoimalan sähköä. Suurin osa uusien ydinvoimaloiden sähköstä menee vientiin. Suomessa sähkö on jo paljon halvempaa kuin Keski-Euroopassa, jossa suurin osa energiasta tuotetaan hiilellä tai kaasulla. Saksassa megawattitunti on noin viisi euroa halvempi kuin Suomessa, ja uusien ydinvoimaloiden myötä hintaero kasvaa. Kun siirtoyhteyksiä rakennetaan lisää, suomalaisen sähkön kysyntä ja sitä myöten hinta kasvavat. Uudet ydinvoimalat pitäisivät Suomen hinnat halpana vain jos siirtoyhteyksiä ei rakennettaisi enempää. Halpaa sähköä ei riitä sekä Suomeen että Saksaan. Suomalaista ydinsähköä viedään Eurooppaan, mutta onko meidän tehtävämme ruokkia Eurooppaa Suomen maaperälle pystytetyillä ydinvoimaloilla? Marko Kapanen
tavalla esimerkillisesti käytäntöön. "Nyt lauotaan epäkorrektiuksia tunteenpalolla: homot voivat muuttua heteroiksi niin kuin murhaajat voivat parantua, sanotaan kristillisen nuortenmedian Nuotan Älä alistu!- nettikampanjassa", toimittaja kirjoittaa. Oliko hän luottanut pelkkiin iltapäivälehtien lööppeihin, vai itse tutkinut asiaa? Kyseinen tutkimattomuushan olisi kardinaalivirhe ja suorastaan saattaisi osoittaa dorkamaisuutta, tai (apua sentään) massan mukana menoa ilman, että ottaa asiasta Kriittisesti ja Itsenäisesti selvää. Nuotan pahamaineisen videon lausehan menee (tunteenpaloa en löydä parhaalla tahdollakaan) seuraavasti: "Jos kerran joku murhaaja voi tehdä parannuksen niin miksei joku homokin?" Myöskään verbi "tehdä parannus" ei ole sama asia kuin parantua (sairaudesta). Mutta kuten kyseisessä artikkelissakin professori Erkki Karvonen toteaa: "mutu-tieto nojaa näennäisiin faktoihin, joihin on retorisesti helppo uskoa". Marja Enbuska Toimitus vastaa: Yhtä varmasti kuin homo voi tehdä parannuksen ja ryhtyä heteroksi, voi nuottalainen tehdä parannuksen ja ryhtyä suvaitsevaiseksi.
hyvä juttu
Toimitus vastaa: Sovitaan, että me ja saksalaiset pidetään valoja päällä vuorotellen. Hannes Heikuran haastattelu oli todella hyvä. Nimetön Toimitus vastaa: Niin oli.
kivihiilikampanja
Miksi Ylioppilaslehti kampanjoi kivihiilen ja muiden uusiutumattomien energialähteiden käytön puolesta? Viime lehden (Ylioppilaslehti 7/11) Tsernobyl-artikkeli oli suoraa jatkoa yhteiskunnassa vallitsevalle suuntaukselle, jossa ydinvoimaa vastustetaan ilman että sille osoitetaan varteenotettavia vaihtoehtoja. Tsernobylin onnettomuudessa ja kaikissa maailman ydinvoimalaonnettomuuksissa yhteensä on todistetusti kuollut joitakin kymmeniä ihmisiä. Fossiiliset polttoaineet sen sijaan edistävät ilmastonmuutosta ja aiheuttavat lisäksi ainakin puolentoista miljoonan ihmisen kuolemaan johtavan sairastumisen joka vuosi. Tähän ei edes lasketa tuotannossa menehtyneitä ihmisiä. Tietenkin myös uraanin louhinta on riskialtista, mutta riskit eivät ole lähelläkään esimerkiksi kivihiilen riskejä. Ydinvoima on tällä hetkellä ehdottomasti parempi ratkaisu kivihiileen verrattuna. Kaikkien, jotka väittävät olevansa kiinnostuneita ihmisen tai ympäristön hyvinvoinnista, pitäisi nähdä valheellisten väittämien ohi ja punnita ydinvoimalakantaansa uudelleen. Sampo Tainila Toimitus vastaa: Meiltä taisi jäädä lukematta se lehti, jossa kampanjoimme kivihiilen ja muiden uusiutumattomien energialähteiden käytön puolesta.
raha kelpaa, alamainen ei
Kiitos artikkelista Alppiparatiisin rahat (Ylioppilaslehti 7/2011). Nyt selvisi sekin, miten maalla on varaa olla ottamatta osaa kansainväliseen politiikkaan. Sveitsin rikkaus ja siellä silti päänsä nostanut maahanmuuttovastaisuus panee miettimään. Näyttää siltä, että myös muissa maailman rikkaimmissa maissa kuin Suomessa osataan rasismi. Hyvinvointia olisi jakaa muillekin, mutta esimerkiksi Afrikkaa ei haluta auttaa tai afrikkalaisia päästää maahan siitäkin huolimatta, että iso osa vauraudesta on alun perin revitty afrikkalaisten selkänahoista! Diktaattorien rahat kelpaavat Sveitsille, mutta diktaattorien alamaiset eivät. Sammy Toimitus vastaa: Nyt pitää keksiä keino houkutella diktaattorien rahat Suomeen. Kun persut irrottavat meidät EU:sta, niille tulee käyttöä. Sveitsi tietää, että afrikkalainen selkänahka on paras suoja kaikenlaisia epäilyttäviä unioneja vastaan.
Lataa maksuton lukuohjelma, lue Ylkkäriä ja yli sataa muuta lehteä.
Digilehti ilmaiseksi
Selaa Ylkkäreiden digiversioita vuodesta 2008. www.ylioppilaslehti.fi
kriittiset ja itsenäiset
Parahin kriittiset, itsenäiset, omin aivoin ajattelevat Ylioppilaslehden toimittajat! Lehden 6/11 jutussa On ok olla dorka toimittaja oli elänyt juttunsa sisällön tietyllä
ylioppilaslehti 8 # 11 Alkusoitto
5
viskiä, urheilua ja ruotsalaisia
ylioppilaskunnan pääsihteeri katariina styrmanin ohjeet opiskelijan vappuun.
mantan lakitus Mantan lakittaa tänä vuonna Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Opiskelijat starttaavat Wappumielen osoitus -kulkueensa klo 16. Manta pestään klo 17 ja lakitetaan klo 18. "Klassikko. Kiinnostavampi kysymys on, mitä tehdään lakituksen jälkeen. Tässä vaiheessa amatöörin vapputunnelma lässähtää, koska hän jää pariksi tunniksi pyörimään pakkaseen. Ammattilaisella on suunnitelma valmiina. Pohjanhovi ja Hämäläistentalo ovat hyviä jatkopaikkoja." Havis Amanda Kauppatorilla 30.4. olutravintola pikkulintu Puotilalainen ravintola on kuuluisa viskeistään. 500 viskiä sijaitsevat metroaseman vieressä. "Kokenut juhlija välttää keskustan ryysiksen ja valitsee alkuillan baarin kauempaa. Aina ei jaksa juoda skumppaa." Olutravintola Pikkulintu, Klaavuntie 11. Avoinna klo 02:een. vappuallianssi Ravintola Pohjanhovissa järjestettävät teologien, humanistien, maatalous-metsätieteilijöiden sekä bio- ja ympäristötieteilijöiden yhteisbileet. "Poikkitieteellinen tunnelma, halpa kalja. Auringon noustessa pystylähdöllä Ullanlinnanmäelle juomaan skumppaa." Pohjanhovi 30.4. alkaen klo 20, Hietaniemenkatu 14 B. Liput 7 . ruotsinkielinen vappu Ruotsinkielinen opiskelija suuntaa vappupiknikille Kaisaniemen puistoon. Esiintymässä Akademiska Sångföreningen. "Jos Ullanlinna on jo nähty, juhli vaihteeksi ruotsinkielisten kanssa. Jos haluat sulautua joukkoon, vaihda ylioppilaslakkiin isompi lyyra. Jos taas pelkäät, että mokailet kännissä, naamioidu teekkarilakkiin. Niiltä siedetään vappuna mitä tahansa." Ruotsinkielisten ylioppilaiden piknik Kaisaniemen puistossa 1.5. alkaen klo 9. vappushokkelo Biologien ainejärjestö Symbioosi järjestää Luonnontieteellisessä museossa jo 50. kertaa lasten Vappushokkelon. "Jos haluaa tehdä vappuna jotain muuta kuin ryypätä. Luvassa muun muassa sokkelorata, biologia-aiheisia rasteja, kasvomaalausta ja kasvien kasvattamista." Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, 1.5. klo 1017. Liput 3/2 . puhe presidentille Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Maija Jäppinen pitää vapunpäivän puheen presidentille. "Viimeksi hän puhui maahanmuuttajista. Hommalaiset kuulemma älähtivät." Presidentinlinnan piha 1.5. klo 11.
teemu granström
Ylioppilaskunnan pääsihteeri suuntaa vappuaattona Yliopistoliikuntaan. Urheilla voi klo 15.30:een asti. "Opiskelijan vappu on usean päivän kokonaisvaltainen kokemus. Ennen psykofyysistä koettelemusta voi hakea zeniä liikunnasta."
ylioppilaslehti 8 # 11 Alkusoitto
6
kuvitella!
Kaloririkkaat ja -köyhät
Tulosta salaatillesi Aaltomaljakko
sen piti olla mahdotonta, mutta hollantilainen suunnittelija Ulrich Schwanitz teki siitä mahdollista ja maksullista. Hän mallinsi Penrosen kolmion (kuvassa) ja tulosti sen 3Dtulostimella (laitteella voidaan tulostaa esimerkiksi muovi- tai metalliesineitä CAD-tiedostoista). Salaisuuden siitä, kuinka malli syntyi, Schwanitz säilytti itsellään ja ryhtyi myymään esinettä 70 dollarilla (48 eurolla) Shapeways-yhtiön kautta. Vähän myöhemmin myös Artur Tchoukanov ratkaisi mallinnusmysteerin ja pani vektorit avoimeen jakoon Thingiverse-sivustolle. Schwanitz ei siitä tykännyt ja vaati mallin poistamista tekijänoikeuksiinsa vedoten. Nyt kysellään, onko käsillä uusi "Metallica vs. Napster" -tapaus. Onko 3D-malli samankaltainen kopio kuin kappaleen mp3-tiedosto? Nyt kuluttaja voi joko ostaa musiikkitiedostoja laillisesti tai ladata niitä laittomasti. Tulevaisuudessa hän voi tulostaa esineitä joko virallisista 3D-mallinnuksista tai piraattitiedostoista. Tekijänoikeuksien lisäksi kyse on patentti- ja tavaramerkkioikeuksista. Toistaiseksi oikeussaliin asti ei olla menty, mutta asia muuttunee, kun 3D-tulostimet halpenevat niin, että sellaisen voi ostaa kotikäyttöön. Schwanitzkin perui haasteensa. Nyt Penrosen kolmion voi joko tilata valmisesineenä Shapewaysista (eri väreissä) tai ladata itselleen 3D-tulostusohjeet Thingiversestä. Sitä paitsi Penrosen kolmion pitäisi olla Reutersvärdin kolmio: ruotsalaistaiteilija Oscar Reutersvärd loi optisen harhan jo vuonna 1934, mutta nimensä se sai vasta kaksi vuosikym-
USA 3766
mentä myöhemmin Roger Penrosen mukaan. Oxfordin yliopistossa Stephen Hawkingiakin opettaneen fyysikko-matemaatikon mukaan kolmio "on mahdottomuus puhtaimmillaan". Oli. Ajat muuttuvat ja mallinta-
jat miettivät, pitäisikö tekijänoikeuslakeja päivittää. marko ylitalo www.shapeways.com www.thingiverse.com
Kreikka 3754
Miesten vuoro
elokuvateatterissa yleisö itkee, kun valkokankaalla raavaat ja saunahikiset miehet yhtyvät Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen. Poru ei johdu Laulu oravasta -tulkinnan karmeudesta vaan sen koskettavuudesta. Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama Miesten vuoro -menestysdokumentti tuli ensi-iltaan viime vuoden maaliskuussa, mutta tänä keväänä on ollut muusikoiden vuoro vetistellä: Matti Johannes Koivu, Samae Koskinen, Jarkko Martikainen ja Samuli Putro julkaisivat uudet soolonsa lähes yhtä aikaa. Toisen maailman nimi -levyn aloittavassa 80-luvun lapsissa Koivu avautuu: "Tien piti olla ikuinen, mutta sitä käytettiin vain 30 vuotta / ja vaikka se nykyään on ikuisuus / se ei riitä koska rakastin sitä elämää jonka tunsin / no nyt se on eletty, eikä sitä saa takaisin". Samae Koskinen aloittaa Kuuluuko, kuuntelen -albuminsa En anna periks -biisillä: "Oon se tyyppi jonka päällä on sadepilvi / ja jonka päälle koirat virtsaavat". Putro jatkaa eritetunnustuksia Älä sammu aurinko -levyllään. Huono sängyssä -kappaleessa hän laulaa: "Miksi rakastuit oopperassa torkkujaan / joka hallitse ei runoutta tai orkkujaan". Huonoimmin menee kuitenkin Martikaisella. Vaikka Koskisen koira ei osaa edes keppiä hakea eikä Putro kestä, on heillä silti seuraa vierellään. Usko-albumin Niin yksin? -kappaleessa Martikainen kertoo: "Kun rakkaus vain ei kantanut tai poistui toisin syin / minä muutin omaan kolooni ja sinne käperryin / Siellä kaikuisassa huoneessa levyjäni katselin / Mietin: tuossa ovat työni. Kaiken muunhan jo menetin". Huonomminkin voisi mennä, sillä Martikainen ehti ennen kolmatta sooloaan tehdä 11 levyä YUP-yhtyeessä. Mikäli Koskinen, Koivu tai Putro jakaisi saman kohtalon hänen kanssaan, olisi levyjä paljon vähemmän katseltavaksi artistien Sister Flo-, Ultramariini- ja Zen Cafe -taustoista huolimatta. marko ylitalo Jarkko Martikainen Kansallisteatterin Lavaklubilla 5.6.5. Samae Koskinen Le Bonkissa 18.5.
Portugal 3751
Suomi 3202
Afganistan 1631
Somalia 1404
Keskimääräinen energiansaanti, kilokaloria päivässä per henkilö. Ravitsemussuositusten mukaan suomalaisen naisen energiantarve on keskimäärin 2200 kilokaloria, miehen 2700 kilokaloria päivässä. Lähde: WHO
ylioppilaslehti 8 # 11 Alkusoitto
7
kiljureseptit
Kirkas kilju
25 litraa vettä 7 kg sokeria 1 pkt pikahiivaa
Klassinen appelsiinikilju sitruunalla
Paljon appelsiineja 12 l vettä 1 kg sokeria 8 sitruunan mehu 1/2 pkt pikahiivaa
Suomi-kilju
25 litraa kirVoittaja kasta kiljua Helvetisti koivulehtiä (vuodenajan vuoksi tuoreet lehdet korvattiin tässä testissä kuivatuilla saunavastoilla)
Simakilju
teemu granström
Kemian opettajaksi valmistuva Jaakko Turkka (vas.), punk-yhtye Kakka-Hätä 77:n Teemu Bergman ja viiniasiantuntija Jouko Mykkänen maistelevat kiljuja. "Hyvän samppanjankin makuun kuuluu hiivaisuus", Mykkänen sanoo.
0,5 kg fariinisokeria 2 kg sokeria 1 pkt rusinoita 5 tl pikahiivaa parin sitruunan mehu 10 litraa vettä
Suuri kiljutesti
Viiniasiantuntija, punk-laulaja ja kemian opiskelija testasivat parhaat kiljureseptit. Saunavastoilla maustettu Suomi-kilju oli vertailun ehdoton ykkönen.
"heräsin just. Mut voi poimii kyytiin Piritorilta", punk-yhtye KakkaHätä 77:n laulaja Teemu Bergman tekstiviestittää. Kello on puoli kaksi iltapäivällä. Bergman on ollut myöhään studiossa miksaamassa uutta levyä, ja hänellä on juuri sopivan tuhti krapula kiljutestiä varten. Ylioppilaslehti päätti kansanperinnettä vaaliakseen testata vapun alla parhaat kiljureseptit. Taustalla oli huoli kiljun kulutuksen vähenemisestä elintason noustessa, kun opiskelijoilla ja punkkareillakin on nykyään varaa ostaa olutta kaupasta tai ainakin Virosta. Bergmankaan ei enää juo kiljua. "Ysikytluvun alussa laman aikaan tienasin rahaa myymällä kiljua muille skideille. Kymmenen markkaa pullo, tosin pullo ei kuulunut hintaan. Sit 1996 join yhdeksän päivää putkeen kiljua ja päätin, että en enää ikinä. Ehkä yhden huikan oon ottanut sen jälkeen." kiljun valmistaminen on Suomessa laillista vain, jos siinä on riittävästi hedelmiä tai marjoja. Ylioppilaslehden onnistui silti saada haltuunsa yhteensä miltei 100 litraa maukkaita kiljuja, jotka eivät aivan täyttäneet lainlaatijan määritelmää. Kiljun maistelu suoritettiin sokkotestinä Viikissä yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa, jotta ylimääräiset hajut ja ilman epäpuhtaudet eivät häiritsisi arviointia. Raatiin kuuluivat Bergmanin lisäksi viiniasiantuntija, ammattikorkeakoulu Haaga-Helian lehtori Jouko Mykkänen sekä kiljutuntija, kemian opiskelija Jaakko Turkka. Yliopiston eettisen ohjeistuksen mukaan aistinvaraisessa tutkimuksessa koehenkilöt eivät saa niellä terveydelle vaarallisia aineita, kuten alkoholia. Kiljutesti rajattiin kuitenkin tieteellisen tutkimuksen ulkopuolelle, joten koehenkilöt saivat halutessaan niellä kiljua. "hyi saatana. Meinas laatta lentää. Voi toisaalta johtua siitä, että join eilen melkein 20 olutta", Bergman sanoo ensimmäisestä arvioitavasta, appelsiini-sitruuna-kiljusta. Muiltakin keltainen testinäyte saa tylyn tuomion. "Aika kauhea, kuiva, lattea ja kiljumainen", Mykkänen sanoo. Hän ei tosin muista aiemmin maistaneensa kiljua. "Mutta olen yleissivistynyt", hän päätarkoitus maistuu", Mykkänen perustelee. sanoo. Kemian opiskelija Turkkaa mielTurkan mielestä peruskilju on palyttää toinen testattava, vaaleanpuhinta, mutta silläkin on ansionsa. nainen karpalo-mansikka-kilju. "Turvallinen, alkoholi ja hiiva "Hyvin miellyttävä, sopivan hamaistuvat eniten. Tietää, mitä juo. Ei pan. Hitusen esanssinen. Jos ajattelee se tee siitä huonoa ainetta, että se on muita juttuja, sitä olisi voinut kuvitelhuononmakuista", hän päättelee. la viiniksi, koska se oli punaista." Yllättäen punkkarin ja viiniasianMaistelijoita erottavan väliplektuntijan mieltymykset ovat lähimpäsin takana Mykkänen pyörittenä toisiaan. Molemmat pitävät lee silmiään. fariinisokerilla ja rusinoil"Ihan hirveä, tosi la maustettua simakilvoimakas. Erityisesjua kohtalaisen muti jälkimaku yletkiinmenevänä juoei se tee siitä tömän paha", hän mana. Ulkonäön huonoa ainetta, sanoo. puolesta Bergman että se on "Hiivaisin", asettaa sen jopa huononmakuista. Bergman puolesykköseksi. taan kommentoi. "Hyvä puoli se, Mykkänen on silti että tämä on lyhyen ainoa, joka turvautuu makuinen. Mieto, sopisylkykuppiin. va sokeritasapaino. Hyvän hiivainen", Mykkänen sanoo. maustamaton kilju on testaajien mielestä olemukseltaan rehellinen. testin ylivoimaiseksi voittajaksi "Kultainen keskitie, välimallin nousee koivunlehdillä maustettu kiljua", Bergman sanoo. Suomi-kilju, jonka resepti voitti noin "Tämä ei ole ihan pahaa. Aika palvuonna 1999 Lippajärven Mäskimesjon alkoholin makua, muuten neutsujen Stydein kilju -palkinnon. Kosraali. Jälkimaku miellyttävän humalka tuoreita koivunlehtiä ei tähän ailuttava. Rehellinen kilju, juomisen kaan vuodesta ollut saatavilla, ne oli
Mansikka-karpalo-kilju
25 litraa kirkasta kiljua 1 kg mansikoita 800 g karpaloita
Koska Ylioppilaslehti ei halua kannustaa ketään alkoholinkäyttöön, emme julkaise tarkempia valmistusohjeita. (Tiedon)janoiset voivat mennä internetiin.
korvattu Stockmannilta ostetuilla kuivatuilla saunavastoilla. "Paras kaikista, hitusen appelsiinille maistuu. Kiljumaiset piirteet hävinneet tehokkaasti", Turkka sanoo. "Todella pahan näköinen, näyttää kiljulta. Maun puolesta ykkönen, ulkonäön puolesta kakkonen. Reseptin tekijä on todellakin ammattilainen", Bergman sanoo. Suomi-kilju saa kehuja myös viiniasiantuntijalta. "Näyttää ja maistuu lonkerolta, paitsi että on paljon makeampi. Selvästi paras. Tämähän on ihan hyvää", Mykkänen sanoo. bergman moittii kiljuja liian hyvänmakuisiksi. "Nämä on liian hyvin tehty, ei anna autenttista kuvaa. Kilju pitäisi tehdä paskaisessa ämpärissä." Käy myös ilmi, että appelsiinikiljun surkea sijoitus vertailussa saattoi johtua valmistusvirheestä. Hedelmät oli laiskuuden vuoksi korvattu lisäainepitoisella mehulla, joka ilmeisesti tappoi hiivan ennen aikojaan. Kiljun alkoholipitoisuuksia ei valitettavasti ennätetty mitata. Päihdyttävä vaikutus oli kuitenkin riittävä. maria manner
julkkisten julkkis
Seurapiiritoimittajalla ja juorupalstan pitäjällä on vissi ero. Rita Tainola sanoo tarkistavansa huhupuheet ennen kuin kirjoittaa niistä. "Ystävilleni sanon suoraan, mitä ajattelen. Ehkä sen takia mulla ei olekaan niitä kovin paljon. Ne, joilla on hyvä itsetunto, kestää sen."
ylioppilaslehti 8 # 11
10
aiset anal uh
Pilapuhelut, vaalisalaisuus ja pornolehdet ovat katoavia luonnonvaroja. Esittelyssä kahdeksan asiaa, jotka uhkaavat kadota maailmasta.
sanat ann-mari huhtanen, maria manner, maria pettersson ja marko ylitalo kuvat eemeli nieminen
ylioppilaslehti 8 # 11
11
Pilapuhelut
Tila: Hävinnyt
uut tuut. Tuut tuut. "Onko hirvi kalliolla?" "On", vastaa Hirvikallio. "Ampukaa se alas!" Tuut Tuut. Pilasoitto eli pilapuhelu tarkoittaa puhelinsoittoa johonkin tuntemattomaan tai ennalta valittuun numeroon. Siinä nauretaan vastaajan kustannuksella. Huumori liittyy usein vastaanottajan nimeen (Anu Saukko eli anusaukko). Ilmiö on harvinaistunut lankapuhelinten ja puhelinkioskien katoamisen myötä, sillä matkapuhelimen käyttäjän numero on helppo selvittää. Ylioppilaslehti soitti Suomen Hirvikallioille, Pervoille ja Lersseille tarkistaakseen asian. He sanoivat, että pilasoitot ovat jääneet historiaan. "Kyllä niitä ennen vanhaan tuli, kun on tällainen harvinainen nimi. Ne loppuivat, kun otettiin poliisiin yhteyttä. Siitä on yli toistakymmentä vuotta aikaa, kun on viimeksi soiteltu", eräs Pervo kertoo. "Itse asiassa ei soitella enää. Ei sen jälkeen, kun lankapuhelimet hävisivät", sanoo puolestaan Lerssi. "Ei enää, kun on työsuhdepuhelin. Kukaan ei uskalla soitella. Siitä on useita vuosia, kun viimeksi on soitettu", yksi Hirvikallio sanoo ja toinen lisää: "Joskus aikoinaan, mutta edellisestä on varmaan yli kymmenen vuotta aikaa." Tervemenoa! Pilasoittelu voi täyttää rikoksen tunnusmerkit, jolloin kyseessä on kotirauhan häirintä. Usein soitto huvittaa ainoastaan soittajaa itseään. Tule takaisin! Mistä halvat huvit, kun tekstiviesti tvchattiin maksaa ja jää kuitenkin ennakkosensuurin hampaisiin ennen ruutujulkisuutta?
T
statuspäivityksiä, joissa yllättäen poliittisen herätyksen kokeneet tutut kertoivat, keitä olivat aikeissa äänestää. Iltapäivälehdissä ensi kertaa uurnille vaivautuvat julkkikset tiedottivat omasta äänestyspäätöksestään. Minne katosi vaalisalaisuus? Joskus muinoin sitä tulkittiin niin tiukasti, että puolisollekaan ei tarvinnut erikseen perustella, miksi ei paljasta valintaansa. Nyt työkaverit ja ystävien lapsetkin kyselivät muitta mutkitta, ketä aiot äänestää. Tervemenoa! Vaalivalvojaiset ovat paljon hauskempia, kun voi avoimesti väitellä muiden kanssa. Vanhempiemme vaalivalvojaisissa kukaan ei välttämättä tiennyt, keitä toiset kannattivat. Mikäköhän idea siinäkin oli? Tule takaisin! Sosiaalinen paine, jos äänestää "väärää" ehdokasta. Toisaalta vaalikopissa saa yhä äänestää rauhassa ketä tahtoo.
"
Minne katosi vaalisalaisuus? Joskus muinoin sitä tulkittiin niin tiukasti, että puolisollekaan ei tarvinnut erikseen perustella, miksi ei paljasta valintaansa.
Sotaveteraanit
Tila: Erittäin uhanalainen, taantuva
otaveteraani eli sotatoimiin osaa ottanut sotilas. Sisällissodan veteraanit ovat jo kuolleita, joten Suomessa sanalla viitataan talvisotaan (19391940), jatkosotaan (19411944) tai Lapin sotaan (19441945) osallistuneita yksilöitä. Myös naaras voi olla sotaveteraani, sillä Lotta Svärd -maanpuolustusjärjestön aktiivit luetaan veteraaneiksi. Yhteensä sotiemme veteraaneja elää vielä noin 50 000 yksilöä. Keski-ikä on 88 vuotta, esimerkiksi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth eli 99-vuotiaaksi. Vertailun vuoksi: kiljuhanhen maailmankanta on puolet pienempi kuin suomalaisilla veteraaneilla. WWF:n mukaan laji on uhanalainen ja taantuva koko levinneisyysalueellaan, mutta varsinkin Pohjoismainen pesimäkanta on sukupuuton partaalla. Sama uhkaa veteraaneja: vuonna 2025 jäljellä on enää 1200 yksilöä. Pohjoismainen kanta elpynee, mikäli rauhanaika lakkaa. Esimerkiksi Libyassa veteraanien lukumäärä on viime aikoina kääntynyt kasvuun. Yleisin suojelukeino on rahankeruu. Se on kuitenkin osoittautunut tehottomaksi. Toissa vuonna Sunnuntaisuomalainen suututti veteraanit uutisoimalla etujärjestöillä olevan niin paljon rahaa, ettei varoja ehditä käyttää ennen kannan häviämistä sukupuuttoon. Tervemenoa! Talvisotakortin heilutus loppunee samalla kun viimeinenkin veteraani heittää lusikka-haarukkansa nurkkaan eikä mamujen ja pakolaisten hyysäämisen
ajatella enää olevan pois veteraanien vaippavaroista. Sivariinkin voi mennä ilman, että siitä täytyy valehdella isovanhemmilleen. Tule takaisin! Kiitos-hupparit parveilevat katukuvassa kannan kadottuakin. Kenties entistä aggressiivisempina, koska rahan syytäminen muunmaalaisille jätti isänmaan valkoiset ritarit heitteille.
S
Pornolehdet
Tila: Taantuva
E
Vaalisalaisuus
Tila: Silmälläpidettävä
K
evään eduskuntavaaleissa oli jotain omituista, eikä se johtunut vain latino-Obaman näköiseksi fotoshopatusta Wille Rydmanista tai siitä, että Timo Soinin "jytky tulee" hokemasta tuli väkisinkin mieleen aamupaskalla istuva uhmaikäinen lapsi. Erikoista oli se, että ihmiset tuntuivat kilvan kailottavan äänestyspäätöksiään. Varsinkin naamakirja oli täynnä
nnen ensikosketus aikuisten maailmaan saatiin selaamalla salaa enon Erotiikan maailma -kokoelmaa tai löytämällä vähän vettynyt mutta yhä käyttökelpoinen Kalle lähimetsän kuusen alta. Kohta puskarunkkaus täytyy suorittaa sormitietokoneen avulla, sillä pornolehdet ovat katoava luonnonvara. Vuonna 1963 yhtä Jallun numeroa saatettiin myydä 250 000 kappaletta. Kymmenen vuotta sitten pornolehtiä myytiin Suomessa yhteensä puoli miljoonaa kappaletta, viime vuonna enää noin 200 000, kertoo Jallun päätoimittaja Vesa Riihinen. Kolme vuotta sitten kotimaisia lehtiä oli 12, nyt jäljellä on seitsemän. Viimeksi vuodenvaihteessa lopettivat Napakymppi ja Kalu. Suomalaiset pornolehdet vastaavat netin haasteisiin alkamalla julkaista sisältöään ilmaiseksi netissä. "Nuorempaa lukijakuntaa tavoitetaan netin kautta", Riihinen sanoo. Tarkoitus on julkaista netissä ja printtilehdessä samoja novelleja, kuvasarjoja ja uutisia. Palvelu lanseerataan kesäkuun alussa osoitteeseen www.seksilehdet.fi.
ylioppilaslehti 8 # 11
12
"
Mi casa es tu casa pätee vain vaihtoehtoisimmissa piireissä.
mistumisen jälkeen käsin kirjoittaminen hiipuu pois. Tekstaaminen tarkoittaa aiemmille sukupolville kaunokirjoituksen vastakohtaa, nykyihmiselle tekstiviestin lähettämistä. Kalenteritkin ovat sähköisiä ja kirjeen kirjoittaminen kuulostaa naurettavalta. Kouluissa on huolestuttu käsialan huonontumisesta. Aiheesta viime vuoden lopulla uutisoineen Yle Etelä-Karjalan mukaan oppilaat kirjoittavat käsin lähinnä läksyt. Peruskoulun yläluokilla ja lukiossa äidinkielen aineetkin kirjoitetaan usein wordillä, ja tietokonetta on vaadittu myös ylioppilaskirjoituksiin. Kritiikkiä on saanut myös viimeisin kirjainuudistus, jonka tarkoituksena oli helpottaa käsin kirjoittamista. Uusien tyyppikirjainten on pikemminkin katsottu hidastavan kirjoittamista ja huonontavan käsialaa, kertoi Yle Uutiset 2009. Ehkä jossain vaiheessa puhutaan käsialattomista sukupolvista. Tervemenoa! Ei enää harakanvarpaiden tulkitsemista tai mustetahraisia käsiä. Viestinnän muututtua tiivistämisen taito lienee parantunut. Kun energiaa ei tarvitse käyttää piirrustamiseen, voi keskittyä sanoman sisältöön. Tule takaisin! Käsialan perusteella ei enää voi suorittaa luonneanalyyseja. Tietokoneella kirjoittaminen ei tue oppimista yhtä hyvin kuin käsillä kirjoittaminen, kertoo Stravengerin ja Marseillen yliopistoissa tehty tutkimus. Advances in Haptic -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan naputellut asiat unohtuvat käsin rustattuja helpommin.
Tervemenoa! Ei liikkuvaa kuvaa, vaikea säilöä, hankala katsoa työajalla, ei mahdollisuutta hakea vain omiin fetisseihin sopivia kuvia. Sopii lähinnä kesämökin huussiin. Tule takaisin! Jos pornolehdet katoavat, joutuvat monet opiskelijat etsimään uusia tapoja rahoittaa elämänsä. Novellien kirjoittaminen pornolehtiin on suosittu tapa hankkia taskurahaa. "Emme kysele kirjoittajiemme taustoja, mutta iästä ja veroprosentista päätellen monet ovat opiskelijoita", Riihinen sanoo. Novellista maksetaan keskimäärin 70 euroa. Yli puolet kirjoittajista on naisia.
Yllätysvierailut
Tila: Luonnosta hävinnyt
aikkihan sen tietävät, että jos ovikello soi, ei kannata avata. Siellä on tv-lupatarkastaja tai vihainen naapuri. Joskus menneisyyden perhelomilla saatettiin piipahtaa varoittamatta tuttavaperheen mökille tai kaukaisten sukulaisten luo kahville. Odottamattomat vieraat otettiin vastaan yllättyneenä, mutta nisua kannettiin pöytään ja vakuuteltiin, että onpa mukava yllätys. Menneet ovat nuo ajat. Näinä suunnitelmallisuuden ja vapaa-ajan tehostamisen päivinä kukaan ei vieraile kysymättä. Ja jos sitä yllättäen satuttaisiinkin kaverin kodin lähelle, vierailun ja sisääntulon sopivuus selvitetään viimeistään ulko-oven takaa soittamalla. Ylipäätään tapaamiset sovitaan hyvin etukäteen, ja niistä voidaan viimeisinä tunteina vielä joustaa. Eikä koti ole kaupungissa paikka jonne kokoonnutaan, vaan treffit tehdään jonnekin aivan muualle. Spontaanius ja toisaalta asioiden lukkoon lyöminen eivät ole tämän päivän hyveitä. Mi casa es tu casa pätee vain vaihtoehtoisimmissa piireissä. Tervemenoa! Yksityisyyden suoja säilyy. Kodin ei tarvitse olla tiptop-kunnossa, ja keksit saa syödä ihan itse. Ei tarvitse sietää ihmisiä, joista ei pidä. Tule takaisin! Arjesta tulee yllätyksetöntä ja spontaanit teot katoavat. Ovisilmäteollisuus kuihtuu.
K
Kaupunkireviirit ja korttelijengit
Tila: Puutteellisesti tunnettu
Sunnuntaiahdistus
Tila: Luonnosta hävinnyt
1900
S
unnuntaiahdistus on tila, jossa ihminen sunnuntaina näivettyy tekemisen puutteessa. Lapsuudessa sunnuntai oli Pyhä. Kaupat olivat kiinni, ihmiset linnoittautuivat koteihinsa eikä naapurin kakaroita saanut pyytää leikkimään ennen iltapäivää. Mitään tekemistä ei ollut. Korkeintaan saattoi reippailla luonnossa perheen voimin, paitsi sateella, jolloin nökötettiin sisällä ja ahdistuttiin. Ystäviä ei voinut tavata, koska hekin viettivät rauhallista sunnuntaita nököttämällä ja ahdistumalla. Nyt sunnuntaista on tullut ihan tavallinen vapaapäivä. Yhteiskunnan määräämä pakkolöllintäpäivä on selätetty. Kaverille uskaltaa soittaa sunnuntaina, baariin pääsee helpommin kuin kirkkoon eikä Helsingin keskustassa enää riipu postapokalyptinen hiljaisuus. Viimeisen niitin sunnuntaiahdistukselle antoi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen vuonna 2009. Enää ei tarvitse tietää perjantaina, mitä aikoo syödä sunnuntaina. Tervemenoa! Eiköhän ihminen tiedä itse parhaiten, miten haluaa viikonpäivänsä viettää. Tule takaisin! Jotkut ihmiset eivät osaa levätä ilman, että yhteiskunta pakottaa siihen.
Käsin kirjoittaminen
Tila: Silmälläpidettävä
-luvun alkupuolella hallitsivat sakilaiset, nuo paljonpelätyt levottomat, ja henkinen raja kulki Pitkässäsillassa. 1950- ja 1960-luvuilla rähinöivät lättähatut ja 1970- ja 1980-luvuilla eri kaupunginosien jengit nujakoivat keskenään. Oli Tölikan kundeja, Hakiksen kundeja, Rööperin kundeja ja Sörkan kundeja. Jos meni väärään kaupunginosaan väärään aikaan, saattoi saada köniin, tietää vanha paljasjalkainen stadilaisväestö. Vielä 1990-luvulla eri asuinalueiden nuorten välillä saattoi olla skismaa. Kantsulaiset karttoivat vuoroin lasalaisia ja maltsulaisia. Nyt kaupunkireviirit alkavat olla menneisyyttä. Reviiriä ei enää puolusteta nyrkein. Jos jossain puhkeaakin kaupunginosatappelu, harvinaisesta ilmiöstä kirjoitetaan ainakin kaksi sivua, mieluiten kuvien kanssa. Näin kävi vuosi sitten, kun malmilaiset ja koivukyläläiset kokoontuivat vuoropäivinä juna-asemille valmiina flaidikseen. Samanlaisesta uhittelusta saattoi olla kyse myös huhtikuun puolivälissä tapahtuneessa joukkotappelussa Myyrmäessä. Helsingin Sanomien mukaan kuusi ihmistä sairaalahoitoon vieneen tappelun syitä ei vielä verekseltään tiedetty. Ovatko nämä kaikuja menneisyydestä vai kertovatko ne paikkaan sidotun tai sitoutuvan yhteisön paluusta? Ilmiö on puutteellisesti tunnettu. Tervemenoa! Vapaa liikkuvuus Pitkänsillan molemmin puolin on kätevää. Tule takaisin! Kotiseuturakkaus on vanhassa muodossaan förbi. Paikan merkitys ihmisen elämässä on vähentynyt.
P
ost-it-laput ja kauppalistat. Siinä jäljellä olevat paikat, joissa käsin kirjoitettua tekstiä vielä yleisesti tavataan. Jotkut 1900-luvulle jämähtäneet opiskelijat tekevät muistiinpanot vielä käsin, mutta val-
ylioppilaslehti 8 # 11 Yhteiskunta
14
Hanna Nikkanen on vapaa kirjoittaja ja seikkailijatar.
ajankohtainen nikkanen
Kuka suojelisi mykkäkoulua?
Espanjalaiset ihmistornit, akupunktio ja haukkametsästys on suojeltu Unescon aineettoman perinnön suojelusopimuksella. Suomalaisia kohteita listalla ei ole.
espanjalaiset ihmistornit ja kiinalainen kalligrafia suojeltu, listalla. Haukkametsästys, ranskalainen keittiö ja liettualainen sutartini-kansanlauluperinne suojeltu, listalla. Kanteleensoittoa, saunomista, pitsinnypläystä tai ylipäätään mitään suomalaisen kulttuuriperinnön aarteita ei Unescon aineettomien perintökohteiden listalta löydy. Suomi on tällä hetkellä Pohjoismaiden ainoa valtio, joka ei ole liittynyt Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on jatkoa sopimukselle maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta, jonka Suomi ratifioi jo 1980-luvulla. Sopimus hyväksyttiin vuonna 2003, ja kansainvälisesti se tuli voimaan 2006. Sen tavoitteena on turvata aineettoman kulttuuriperinnön tulevaisuus kulttuurisen moninaisuuden, luovuuden sekä identiteetin ja kulttuurisen jatkuvuuden lähteenä. Suomikin saattaa tulevaisuudessa suojella aarteensa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tarkoitus tänä vuonna valmistella hallituksen esitys sopimuksen voimaansaattamiseksi, kertoo kulttuuriyksikön ylitarkastaja Leena Laaksonen. Eduskunnan käsiteltäväksi se tulisi aikaisintaan ensi vuonna. Sopimukseen on liittynyt tähän mennessä 138 valtiota. Sen ovat ratifioineet muun muassa Norja, Islanti ja viimeisimpänä Ruotsi tammikuun lopulla. Tanska on liittynyt sopimukseen. vanhempi ja tunnetumpi Unescon kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden luettelo listaa aineellisia perintökohteita kuten Vanha Rauma, Suomenlinna ja Petäjäveden kirkko. Uudelle listalle pääsevät henkisen kulttuurin helmet. Suojeltavat asiat voivat olla mitä vain ilmiöistä, rituaaleista, tavoista ja kansallistapahtumista kieleen ja uskontoon. Viime vuonna luetteloon pääsivät muun muassa kiinalainen akupunktio ja azerbaidzhanilainen matonkudontaperinne. Luettelossa on nyt 213 asiaa.
K
Rakas transdimensionaalinen orpo
ymmenen vuotta sitten ihastuin John Titoriin. Titor oli erikoinen tyyppi: yhdysvaltalainen sotilas, joka oli matkustanut aikaamme vuodesta 2036 ratkaistakseen oman aikansa tietoverkkoja uhkaavan Unix-ongelman. John Titor vietti kanssamme yhden talven. Hän eli muutamalla nörtähtävällä verkkofoorumilla ja vastaili käyttäjien kysymyksiin. Koskivat utelut sitten kvanttiteorioita, 1970-luvun tietokoneita, 2030-luvun perhemalleja tai tulevaa maailmansotaa, Titor vastasi. Vastaukset tulivat parin päivän viiveellä, mutta ne olivat perinpohjaisia ja hyviä. En minä tietenkään Johniin uskonut, mutta rakastin sitä, miten kärsivällisesti hahmoa pidettiin yllä. Laaja asiantuntemus viittasi siihen, että Titoria käsikirjoitti työryhmä. Se oli erinomaista harrastajateatteria internetissä. Salaa petyin, kun aika osoitti John Titorin ennustukset vääriksi. CERN ei luonut mustia aukkoja tai keksinyt aikamatkailua, Yhdysvallat ei ajautunut sisällissotaan vuonna 2004. John oli poissa, ja internetin meemisedimentit kasautuivat hienon tarinan päälle. Titorin luojien henkilöys ei ikinä selvinnyt. lokakuussa Facebook-linkki ohjasi minut parikymppisen teekkarin blogiin. Linkkiä saatteli närkästyneenihastunut älähdys. Sellainen, joka tuottaa julmetusti klikkauksia Henry Laasasen teksteille: katsokaa mitä pösilö jolppi kirjoittaa naisista! Blogi Wareborgin piraattiajatuksia käsitteli naisten seksuaalista valtaa, älykkyyden periytyvyyttä ja kukkahattutätejä ei järin omaperäistä. Kirjoittaja, Tomi "Wareborg" Kuuslahti, uhkui luottamusta oman rationaalisuutensa voimaan niin kuin vain nuori ihminen voi uhkua hetkellä, jolloin äly on jo ehtinyt kasvaa aikuisen tasolle, mutta se ei ole vielä saanut seuraa elämänkokemuksesta ja empatiasta. Wareborg huijasi ensin meitä kaikkia. Bloginsa alkuviikkoina hän oli uskottava piraattipuolueen oikeistoänkyräsiipeä kannattava nuori teekkari. Sitten tarinaan alkoi hiipiä johntitormaisia elementtejä. Kuuslahti kirjoitti kahdesta rinnakkaistodellisuudesta, joita erotti aika-avaruuskontinuumin disruptio jossain Otaniemen ja Helsingin välillä. Piraattipuolue sai vihiä Kuuslahden fiktionaalisuudesta anteeksi, "todellisuusrajoitteisuudesta" ja erotti hänet puolueesta. Wareborg ei lannistunut, vaan kirjoittaa yhä ja kirjoittaakin yhtä tämän hetken riemukkaimmista nettisatiireista. Se kohdistuu erityisesti piraattipuolueeseen, jonka uskottavuusongelmat kiteytyvät Kuuslahden nimeämiin "zeitgeistilaisrintamaan" ja "wareborgilaisrintamaan", siis puolueen hämmentäviin hajavasemmistoon ja -oikeistoon. Minä, joka salaa rakastan piraatteja, toivon ryhmän täyspäisten jäsenten lukevan Wareborginsa tarkkaan. Rakas Wareborg, en tiedä, kuka sinut on luonut. Suren iäti sitä, etten se ollut minä.
Yleissopimuksessa kerrotaan velvoitteet siitä, miten kohteita pitää suojella. Suojelutoimenpiteitä ovat esimerkiksi dokumentointi ja arkistointi, tutkimuksen tekeminen, koulutus ja tunnetuksi tekeminen. Tärkeintä kuitenkin on se, että tavat tai ilmiöt pysyvät elossa ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. "Aineeton perintö ei saa muuttua museotavaraksi tai hautautua arkistoihin, vaan sen pitää pysyä elossa", Laaksonen tähdentää. miksi Suomi sitten on viivytellyt? Meillä on epäilty, ettei yleissopimus välttämättä tuo lisäarvoa muihin jo allekirjoitettuihin Unescon sopimuksiin tai ettei sillä saavuteta erityistä hyötyä, kertoo Laaksonen. "Tuolloin oli monia muitakin maita, jotka suhtautuivat tähän kriittisesti. Haluttiin katsoa ja odottaa muiden maiden kokemuksia. Viime vuonna teimme niistä selvityksen , ja asian edistämiseksi kutsuimme koolle asiantuntijajoukon helmikuun puolivälissä", hän sanoo. Alemmuuskompleksista ei ole kyse. "Kyllä suomalaisesta kulttuurista varmasti löytyy monta hyvää ehdokasta listalle." Ehdotuksia voivat tehdä kansalaiset, yhdistykset, kansalaisjärjestöt ja tutkijat. Mutta mitä tapoja ja ilmiöitä meillä sitten pitäisi suojella? Laaksonen ei tässä vaiheessa anna esimerkkejä mahdollisista ehdokkaista. Ylioppilaslehdellä kuitenkin on jo muutama. Miten olisi joukkoliikennejurotus, snägäritappelut, mykkäkoulu ja suomalaiskansallinen vitutus? ann-mari huhtanen
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Keijohostel
elina minn
ylioppilaslehti 8 # 11 Yliopisto
15
Bonukset jakoon
Tiedekunnissa ei kerrottu työntekijöiden kannustuspalkkioista, sillä niiden pelättiin herättävän kateutta.
yliopisto palkitsi viime vuonna bonuksilla ahkeria ja erityisen ansioituneita työntekijöitään. Tiedekunnat jakoivat uuden henkilökunnan palkkiojärjestelmän turvin yhteensä 37 palkkiota. Erityislaitokset muistivat 23 työntekijäänsä. Bonukset ovat suuruudeltaan enimmillään yhden kuukausipalkan verran. Kannustuspalkkiot otettiin käyttöön rehtorin päätöksellä lokakuussa. Niiden tarkoituksena on paitsi palkita poikkeuksellisessa työtilanteessa menestyneitä työntekijöitä, myös kannustaa muita parempiin suorituksiin. "Monet johtajat toivoivat tällaista instrumenttia, jolla voi antaa kannustusta nostamatta palkkaa pysyvästi. Haluttiin, että käytössä olisi johtamisen väline, jolla voi huomioida poikkeukselliset, normaalin suoriutumistason ylittävät tilanteet", rehtori Thomas Wilhelmsson kertoo. uudistus ei ole sujunut kitkatta. Toimintatavat ja tiedotuskäytännöt vaihtelivat tiedekunnittain suuresti. Suurimmassa osassa palkkiot on jaettu kaikessa hiljaisuudessa, eikä saajista tai myöntämisperusteista ole tiedotettu yleisesti. Päätökset tekivät dekaanit ja laitosjohtajat. Syiksi he mainitsivat palkkatietojen salassa pidettävyyden ja nopean aikataulun. Monen mielestä toimintatapoja ei ehditty yhdessä johtajatasolla miettiä. He myös pelkäsivät bonusten herättävän kateutta työkavereissa. "On kyseenalaista, kuinka paljon muita työntekijöitä kannustaa se, että työtoveri palkitaan. Valitettavasti joskus on vaikea kestää, että toinen palkitaan. Kateus ei lisää hyvinvointia työyhteisössä", sanoo teologisen tiedekunnan dekaani Aila Lauha. Samoilla linjoilla on myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Antti Sukura. "Saajista ei tiedotettu tiedekunnassa. Ratkaisuni perusteena oli useita syitä ja eräänä niistä työntekijöiden keskinäisen kateuden välttäminen", hän sanoo. Humanistisen tiedekunnan Anna Mauranen kertoo, ettei palkkiosta tiedottaminen koko henkilökunnalle käynyt edes mielessä. Hän julkisti saajan ainoastaan palkitun omassa yksikössä, sillä katsoi, että se oli muiden kannustamisen kannalta oleellisinta. "Olen tuuminut että jos tästä tosiaan tulee vakituinen käytäntö, on varmaan viisasta palkita eri ryhmistä olevia henkilöitä eri kerroilla. --- Julkistamista tulkitsimme siten, että siinä oli päättäjällä täysin vapaat kädet. Se ei tuntunut erityisen olennaiselta seikalta", hän sanoo.
kerrottiin kaikille. Suuri osa dekaaneista ja laitosjohtajista korostaakin, että tiedotuspolitiikkaa on syytä miettiä uusiksi tämän vuoden osalta.
kuka sai ja kenelle annettiin
humanistisessa, oikeustieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa muistettiin jokaisessa yhtä työntekijää. Bonukset menivät hallintopuolen osaajille. Valtiotieteellisessä palkittiin yksi tiedekunnan hallinnosta vastaava henkilö, ja politiikan ja talouden tutkimuksen laitos muisti kahta opettajaa. Eläinlääkiksessä palkkioita jaettiin yhteensä kolme: tutkijalle, hallintohenkilölle sekä kliinisen työn tekijälle. Svenska social- och kommunalhögskolanissa muistettiin nuorta tutkijaa. Tiedekunnista eniten palkkioita jaettiin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Siellä palkittiin kaksi tutkijaa, kolme hallintohenkilöä sekä kahdeksan opettajaa ja opetuksen kehittäjää. Maatalous-metsätieteellisessä tunnustuksen saivat opetuksen varajohtaja, professori ja neljä lehtoria. Metsätieteiden osalta tietoja ei saatu. Erityislaitoksista eniten työntekijöitään palkitsi kirjasto. Se jakoi yhteensä 15 bonusta. Tutkijoita ja hallintohenkilöitä palkitsivat myös Aleksanteri-instituutti, Biotekniikan instituutti ja Neurotieteen tutkimuskeskus. Kannustinpalkkiot otettiin käyttöön kaikissa muissa paitsi käyttäytymistieteellisessä, lääketieteellisessä, bio- ja ympäristötieteellisessä ja farmasian tiedekunnassa. Niissä haluttiin katsoa, millaisia käytäntöjä palkitsemiseen liittyen syntyy.
alkukankeudesta huolimatta kannustinpalkkiot ovat yliopistolla tervetullut uudistus. Nykyistä YPJpalkkausjärjestelmää on pidetty jäykkänä. Henkilökohtaisen suoriutumisen tason noustessa korotukset jäävät pääsääntöisesti pysyväksi muutamilla laitoksilla palkkioista osaksi palkkaa. On kuitenkin tilankerrottiin koko henkilökunnalle. teita, joissa palkkaa haluttaisiin pysMatemaattis-luonnontieteellisessä tyä maksamaan joustavasti pärjäätiedekunnassa käytäntö vaihteli laimisen mukaan. toskohtaisesti. "Meillä on edelleen järjestelmä, "Julkisuusasioista käytiin laajasti joka palkitsee pitkästä iästä ja urasta keskustelua, mutta selkeitä linjauksia ja rankaisee nuoruudesta ja uudesta ei tehty. Tästä johtuen laitosjohtajat nimityksestä", sanoo valtiotieteelliolivat ehkä varovaisen pidättyväisiä sen tiedekunnan dekaani Liisa jakamisen suhteen. KannustusLaakso. palkkiot on erinomainen Rehtori Wilhelmssomahdollisuus palkita nin mukaan järjestelyhteisömme jäseniä mää ei kuitenkaan myös taloudellisesluotu erityisesti ti, mutta kateuden joskus on vaikea nuoria lahjakkaita kautta ne helposti kestää, että toinen työntekijöitä ajarapauttavat niin palkitaan. tellen. Sitä, kenelle tärkeää yhteisöllipalkkiot voidaan syyttä", sanoo Keimyöntää, ei ole rajoijo Hämäläinen matettu. temaattis-luonnontieTällä kertaa tiedekunteellisestä. nissa muistettiin erityisesti halKaikkein avoimimpia oltiin lintotyöntekijöitä. Bonuksista 16 maatalous-metsätieteellisessä tiemeni hallinnon puolelle ja 21 opettadekunnassa. jille sekä tutkijoille. Bonukset mak"Tiedotimme mahdollisuudesta settiin yksiköiden omista varoista. tehdä esitys kaikille esimiehille. PalRehtorin mukaan kannustuspalkkinnon saajat kerrottiin pikkujouluiskioiden toimivuutta käsitellään halsa ja johtajan päätös perusteluineen lituksen kokouksessa huhtikuun looli koko laitoksen henkilökunnan pulla tai toukokuussa. nähtävissä Almassa. Ei ole tullut ne"Tämä oli uusi kokeilu. Kaikkea ei gatiivista palautetta", kertoo maatavoi loppuun asti valmistella, vaan piloustieteiden laitoksen johtaja Jarmo tää katsoa, miten homma toimii." Juga. ann-mari huhtanen Myös taloustieteissä palkituista
ylioppilaslehti 8 # 11 Yliopisto
16
graduratsia
puolueiden ja niiden toimintojen nauttima oikeudellinen yhdenvertaisuus
oikeustiede
Luimme kansanedustaja Ben Zyskowiczin gradun.
Toiveikkaat työmyyrät
Opiskelijat eivät usko, että pelkällä tutkinnolla saa töitä.
helsingin yliopiston opiskelijoista 70 prosenttia kävi töissä syyslukukaudella 2010, käy ilmi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Otuksen tuoreesta selvityksestä. Reilu viidennes työssäkäyvistä teki yleensä alle kymmentuntista työviikkoa ja miltei yhtä moni alle 20-tuntista työviikkoa. Kaikkiaan 86 prosenttia kyselyyn vastanneista oli tehnyt jossain vaiheessa opintojensa ohessa palkkatyötä. Vähän yli puolet, 57 prosenttia, oli työskennellyt koko ajan tai melkein koko ajan. Runsas neljännes eli 27 prosenttia opiskeli päätoimisesti eikä käy ollenkaan töissä. Tärkein syy työssäkäyntiin oli toimeentulo. Muita syitä olivat kontaktit, mukavan elintason tavoittelu ja työkokemus. työtä tehneistä 60 prosenttia katsoi työskentelyn hidastaneen opintoja. Suoritettu opintopistemäärä laski työtuntien lisääntyessä johdonmukaisesti kaikilla muilla paitsi ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Opiskeluvuosien alkuaikana työ sijoittui useammin palvelu- ja kaupan alalle, kun taas opiskeluvuosien myötä kasvoi todennäköisyys työskennellä hallinto- ja toimistoaloilla sekä tieteen, taiteen ja tekniikan aloilla. Työssäkäynnissä oli isoja eroja tiedekuntien välillä. Yleisintä päätoiminen opiskelu oli matemaattisluonnontieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Joka neljäs matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelija ei ollut tehnyt töitä opintojen ohessa, kun taas valtiotieteilijöistä vain kuusi prosenttia kuului työtä tekemättömien joukkoon. Opiskelijoiden tulevaisuudenodotukset olivat luottavaiset: yhdeksän kymmenestä piti mielekkään työn löytämistä todennäköisenä. Sen sijaan vain harva eli 12 prosenttia piti todennäköisenä pidempiaikaista työttömyyttä. Joka toinen piti todennäköisenä, että omat työsuhteet tulevat olemaan enimmäkseen pätkätöitä. Käsitys yleistyi opiskeluvuosien myötä. Kun opiskelijoilta kysyttiin, mitkä ovat tärkeimpiä syitä työmarkkinoilla menestymiseen, lähes yhdeksän kymmenestä vastasi aiempi työkokemus. Seuraavaksi tärkeimpänä pidettiin kontakteja ja osaamista. Tutkinto tuli vasta neljäntenä. Joka toisen mielestä paljon tai erittäin paljon merkitystä oli tuurilla. Tutkimukseen vastasi tuhat opiskelijaa, ja se tehtiin yhteistyössä HYYn ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin kanssa. maria manner
Opiskeluaika Neljä vuotta Valmistumisvuosi 1978 Johdanto "Tutkielmassa pyritään hahmottelemaan ensinnäkin, mikä on puolueiden nauttiman oikeudellisen yhdenvertaisuuden lainsäädännöllinen pohja, ja erityisesti mikä on teoriassa Hallitusmuodon 5 §:n merkitys tässä suhteessa. Tämän jälkeen käsitellään puolueiden käytännössä nauttima yhdenvertaisuus toisaalta kunnallisten vaalimainospaikkojen jaossa ja toisaalta Oy Yleisradio Ab:n poliittisissa ohjelmissa." Aineisto Oikeuskanslerin ja KHO:n päätöksiä sekä muita virallisia dokumentteja ja mietintöjä. Johtopäätös Hallitusmuodon 5 §:stä on johdettavissa sääntö, että puolueita on kohdeltava samalla tavoin. Tällä ei kuitenkaan ole käytännössä ollut merkitystä sen paremmin lainsäädännössä kuin hallinnossakaan. Sen sijaan puoluelain 10 §:än sisältyvä sääntö puolueiden tasapuolisesta kohtelusta on saanut käytännössäkin mm. Yleisradiossa merkitystä. Säännöstä vaivaa kuitenkin sen tulkinnanvaraisuus, jota "suuret" ovat käyttäneet hyväkseen tulkitakseen sitä itselleen edullisempaan suuntaan. On olemassa riski, että suuret puolueet lainsäädäntövaltaansa käyttäen tulevat kaventamaan puolueiden nauttimaa oikeudellista yhdenvertaisuutta erityisesti vaalitilanteissa." Synnytystuskat "Gradunteko oli tervanjuontia. Täytyy myöntää, että tein graduni ilman minkäänlaista kunnianhimoa. Minulla oli hyvä motivaatio ja kiire valmistua syksyllä 1978, koska maaliskuussa pidettiin eduskuntavaalit, joihin olin jo lähtenyt ehdokkaaksi. Koin, että olen valmiina juristina uskottavampi ehdokas kuin opiskelijana. Loppuvaiheessa kirjoitin gradua ystäväni Sem Schubakin kotona, koska työ vaati kirjoittamista läpi yön ja äitini yöuni olisi häiriintynyt nakuttamisestani. Samaan aikaan kun minä kirjoitin, Schubak ystävineen bailasi toisessa huoneessa. Kun bileet loppuivat, minä vain jatkoin kirjoittamista."
Tarkastaja Mikael Hidén maria ruuska
teemu granström
Pohjoismaisten kielten opiskelija Minna Fabritius työskentelee K-Supermarket Kontumarketissa.
Nettiope Intiasta
I
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
so-Britanniassa noin 6000 opiskelijaa vuodessa suorittaa alemman korkeakoulututkinnon pääaineenaan matematiikka. Matematiikan opettajista on maassa niin huutava pula, että opiskelijoille tarjotaan 5000 puntaa (noin 5 600 euroa) mikäli he valmistuttuaan jatkavat opettajankoulutukseen. Intiassa matematiikasta ja luonnontieteistä valmistuu lähes 700 000 opiskelijaa vuosittain, ja nyt heitä palkataan netin kautta toimiviksi yksityisopettajiksi eri-ikäisille brittilapsille. The Guardian kertoi yksityisopettajia välittävän BrightSpark Educationin
palkanneen jo sata tuutoria Punjabista. Siellä matematiikan yliopisto-opiskelijat pänttäävätkin nyt brittiläistä peruskoulun opetusohjelmaa sekä GCSE- ja A-levels-kokeissa vaadittavaa oppimäärää. nettiopetusta on tarjolla ympäri vuorokauden. Opettajan kasvot näkyvät oppilaan tietokoneen ruudulla, ja kommunikointi tapahtuu kuulokkeiden, mikrofonin ja interaktiivisen tussitaulun avulla. Opettajat saavat palkkaa kahdeksan euroa tunnilta. Punjabissa heidän minimituntipalkkansa olisi alle kolme euroa.
BrightSpark Education laskuttaa opettajien välityksestä 12 puntaa eli 13,50 euroa tunnilta. Se tulee asiakkaille yli puolet halvemmaksi kuin brittiopettajan palkkaaminen. Yksityishenkilöiden lisäksi jo ainakin yksi lontoolainen ala-aste käyttää intialaisia nettiopettajia matematiikan opetusta täydentämään. Iso-Britannian opettajaliitot eivät ole tästä innoissaan. Liittojen mukaan kyseessä on vain jälleen yksi esimerkki kaiken toiminnan, nyt perusopetuksen, ulkoistamisesta halvemman työvoiman maihin. oona juutinen
ylioppilaslehti 8 # 11 7 Yliopisto
17
harvardissa suorittaa perustutkintoa kahdeksan suomalaista. Ruotsalaisia kampuksella on lähes kolmekymmentä. Täällä pääainetta ei valita vielä ensimmäisenä vuonna. Kuusipalo ja Sihvola ovat kiinnostuneita yhteiskuntatieteistä. Tytöt suorittivat IB-lukion ulkomailla, Kuusipalo Walesissa ja Sihvola Costa Ricassa United World College -ohjelmassa. Hakiessaan amerikkalaisyliopistoihin Sihvola ei uskonut, että hänellä oikeasti olisi mahdollisuuksia päästä Harvardiin. Kuusipalokaan ei ollut tullut ajatelleeksi sitä varteenotettavana vaihtoehtona ennen kuin opo patisti hakemaan. Tytöillä olisi ollut vientiä muuallakin. Molemmille saapui hyväksymiskirjekuori myös muun muassa Yalesta. Kuusipalo tuli Harvardiin suoraan lukiosta. Sihvola päätti pitää välivuoden "ennen hullujenhuonetta". Hän heitteli puoli vuotta Itellassa postipaketteja ja reissasi ympäri Aasiaa. Yhdysvalloissa yliopistoihin pyritään hakemuksilla. Akateemisten ansioiden lisäksi valinnassa painaa harrastuneisuus. Kuusipalo ja Sihvola ovat aina pärjänneet koulussa, mutta ratkaiseva tekijä sisäänpääsyssä oli heidän mielestään ulkomailla kerätty elämänkokemus. oxfordissa opiskelee Shanghain listan kymmenestä parhaasta yliopistosta eniten suomalaisia. Kandia tekee 16 ja maisteria vääntää 12. Opintotukea sai viime vuonna perustutkinto-opintoihin Yhdysvalloissa 350 suomalaisopiskelijaa ja Britanniassa noin 1600 opiskelijaa. Tunnetuimmissa ylipistoissa heistä opiskelee siis vain kourallinen. Ressun lukiosta Cambridgeen ja Oxfordiin haki opo Susanna Tammisen mukaan viime vuonna noin kymmenen oppilasta. Hänen arvionsa mukaan vuosittain sisään pääsee yhdestä kolmeen oppilasta. Korkeakouluprofessori Jussi Välimaan mukaan moni lähtee ulkomaille pikemminkin siksi, että ei pääse kotimaassa opiskelemaan kuin hakemaan tasokkaampaa koulutusta. Kuusipalo ja Sihvola epäilevät, että hakuintoa laskee pelko lukukausimaksuista. Huoli on etenkin Yhdysvalloissa aiheellinen, mutta rapakon takana saattaa päästä stipendijärjestelmän avulla myös halvalla. Perustutkinto-opinnot USA:ssa maksavat keskimäärin noin 22 000 euroa vuodessa. Yhdysvaltoihin lähtevät suomalaisopiskelijat ja heidän perheensä maksavat tästä summasta suurimman osan itse, otaksuu suunnittelija Tanja Mitchell Fulbright Centeristä. harvard on niin rikas, että sille opiskelijoiden maksukyvyllä ei ole väliä. He hyväksyvät ensin opiskelijan ja katsovat sen jälkeen varallisuustason mukaan, kuinka paljon hänellä on varaa maksaa. Erään arvion mukaan Harvardissa on noin puolet rikkaiden lapsia, neljäsosa
"
Ihmiset ovat täällä avoimesti kunnianhimoisia, toisin kuin Suomessa.
stipendillä opiskelevia lahjakkuuksia ja viimeinen neljännes keskiluokkaisia puurtajia. Kuusipalo ja Sihvola eivät halua paljastaa, kuinka paljon he opinnoistaan Harvardissa maksavat. "Tämä on sijoitus tulevaisuuteen. Täällä on semmoisia resursseja, joista en ikinä pääsisi muualla nauttimaan", Sihvola sanoo. Entiset valtionpäämiehet ja Nobel-voittajat pitävät Suomessa harvemmin luentoja. Verkostoitumismahdollisuudet ovat myös loistavat. Yliopiston kautta fuksitytöt ovat löytäneet jo kesätyöt: Sihvola suuntaa Latinalaiseen Amerikkaan mikrorahoitusjärjestöön ja Kuusipalo Lontooseen New Economics Foundationiin. "Ihmiset ovat täällä avoimesti kunnianhimoisia, toisin kuin Suomessa. Täällä kannustetaan käyttämään lahjojaan", Sihvola sanoo. Maailman dynamiikkaa, valtasuhteita ja erilaisten ihmisten ajattelua Kuusipalo katsoo oppivansa hahmottamaan paremmin ulkomailla. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tyttöjen luokkakaverit päätyvät vallankahvaan ympäri maailmaa. Obamakin kävi Harvardin. maria ruuska
maria ruuska
Rina Kuusipalo ja Elvira Sihvola valitsivat Harwardin, vaikka kutsu kävi myös Yaleen.
Kun kaikki ovat lahjakkaita
Rina Kuusipalo ja Elvira Sihvola joutuivat tekemään vaikean valinnan opiskelupaikan suhteen: Harvardiin vai Yaleen? Maailman tunnetuimpien yliopistojen kampuksilla ei suomalaisia vilise.
kuka on nukkunut viime yönä vähiten? Se on harvardilaisfuksien keskuudessa suosittu lesoilun aihe. Rina Kuusipalo, 20, nukkui viime yönä tunnin. Hän yritti kiriä kiinni kahden viikon rästitöitä, koska palasi juuri New Yorkista, jossa oli YK:ssa delegaattina Comission for Social Developmentissa. Leijonanosan Kuusipalon ja Elvira Sihvolan, 21, päivästä haukkaa opiskelun lisäksi yliopiston järjestötoiminta. Tytöt järjestelevät muun muassa malli-YK-kokouksia ja kirjoittavat Harvard Political Review -lehteen. "Täällä ei katsota hyvällä, jos on vain nenä kirjassa", Kuusipalo sanoo. Harvardissa osataan myös juhlia. Aina ei huomaa, että koolla ovat maailman fiksuimmat opiskelijat. "Se on usein sellaista, mitä Suomessa harrastetaan 13-vuotiaana. Pukeudutaan minihameisiin ja ollaan innoissaan siitä, minkä kaiken kanssa vodkaa voi sekoittaa", Kuusipalo valottaa.
suomalaiset maailman parhaissa yliopistoissa
1. Harvard University (8 suomalaista) 2. University of California, Berkeley (1) 3. Stanford University (3) 4. MIT Massachusetts Institute of Technology (4) 5. University of Cambridge (21) 6. California Institute of Technology (0) 7. Princeton University (3) 8. Columbia University (7) 9. University of Chicago (ei tietoja) 10. University of Oxford (28) Shanghain yliopistolistauksen kärkikymmenikkö viime vuonna. Yliopistoja on mahdotonta laittaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Kiinalaiset painottavat listauksessaan luonnontieteitä ja Nobel-voittoja. Suomalaisopiskelijoiden määrä suluissa. Helsingin yliopisto on sijalla 72.
ylioppilaslehti 8 # 11 Kulttuuri
18
Kulttuurikolumnisti Olavi Lauluntekijä, näyttelijä ja Uusivirta pakinoi aiheesta ja kirjoittaja Olavi Uusivirta koetteleesen välittömästä kolumnin rajoja. läheisyydestä.
Puhdistus (synopsis)
ienen eteläsuomalaisen satamakaupungin asukkaat ovat kauhuissaan siitä, että kulttuuriministeriksi nousee maskulainen kehonrakentaja Kike Elomaa. Nykytaiteen museossa järjestetään juhannusviikolla postmodernin tekotaiteen jäähyväisnäyttely, jonka jälkeen Juhani Palmun valitut teokset muurataan seiniin. Pian juhannuksen jälkeen alkaa Puhdistus. Puhdistus on määrä toteuttaa vaiheittain niin, että ensin puhdistetaan yli sadantuhannen asukkaan kaupungit, sen jälkeen yli viidenkymmenen tuhannen asukkaan kaupungit ja niin edelleen. Tavoitteena on, että vapaamitallisista runoista päästäisiin eroon Eino Leinon päivään mennessä. Kaikki paitsi representatiivinen kuvataide julistetaan pannaan. Kristian Smeds pakotetaan ohjaamaan Tuntematon sotilas niin kuin se oikeasti menee. Mannerheim-elokuva saa puuttuvan osan rahoituksestaan juhannusviikon lottotuloista. Mannerheim on virallisesti hetero.
P
"
osa satamakaupungin jälkimodernisteista painuu maan alle. Piilopaikaksi valitaan kammio, josta ei varmasti tulla etsimään: Valtion taidemuseon kellari. Liikenne kellariin kulkee invavessan lattiaan rakennetun luukun kautta. Salaisesta päämajasta käytetään koodinimeä Zetor. Sana postmodernin tekotaiteen viimeisestä linnakkeesta kiirii. Jopa kulttuuriministeri Elomaa liittyy Zetorin Facebook-ryhmään, jossa postmodernistit esiintyvät peitenimillä ja puhuvat "Edelfeltistä" ja "Järnefeltistä" tarkoittaessaan jotain täysin abstraktia. Pian tapahtuu se, mistä ei uskallettu edes unelmoida: kieltolain ansiosta tekotaiteesta tulee suositumpaa kuin koskaan. Yhdestä tekotaiteellisesta lauseesta maksetaan nyt runokokoelman hinta. Kokeellisesta hypähdyksestä saa kaljan. ilo on ylimmillään, mutta tila alkaa käydä ahtaaksi. Zetoria aletaan laajentaa. Tavoitteeksi asetetaan läheiseen linnoitussaareen vievän huoltotunnelin saavuttaminen Taiteiden yöhön mennessä. Epäilysten välttämiseksi dynamiitin käyttö ajoitetaan viereisellä aukiolla päivittäin soitettavan Porilaisten marssin bassorumpuväliosan ajaksi. Hakku heiluu, dynamiitit räjähtelevät juuri oikeassa rytmissä. Taiteiden yön aattona viimeinen dynamiittipanos asetetaan paikoilleen, Porilaisten marssi starttaa, bassorummunsoittajan otsalle kirpoaa hikikarpalo, ja vihdoin: pum, pum, puppum, pum... pum. Seinä huoltotunneliin on auki! Mutta jokin on vialla. Kiviröykkiön seasta kuuluu kiroilua. Mutta sehän on ulkoministeri Alexander Stubb, Tukholman maratonia treenaamassa! Tämä on niin sanottu cliffhanger, johon ensimmäinen kausi päättyy.
raisa kilpeläinen
Sana postmodernin tekotaiteen viimeisestä linnakkeesta kiirii.
Tarinoita todellisuudesta
Nuoret teatterintekijät haluavat tehdä poliittisia esityksiä ja provosoida avoimesti. Siksi he innostuvat dokumenttiteatterista.
vuonna 1998 homoseksuaali opiskelija Matthew Shephard murhataan. Puolitoista vuotta myöhemmin saa ensi-iltansa näytelmä nimeltä The Laramie Project, joka perustuu silminnäkijöiden, läheisten ja samassa kaupungissa asuneiden ihmisten haastatteluihin. Niitä on tehty yli 200. Helsingissä sai maaliskuussa ensi-iltansa Viirus-teatterin Aurora Helsinki, joka pohjautui pariinkymmeneen Auroran sairaalan mielenterveyspotilaan ja hoitohenkilökunnan haastatteluun. Teatteriyleisö sai kutsut autonvalmistaja Daimlerin osakkeenomistajien kokoukseen ja seurasi oikeaa kokousta kuin se olisi ollut näytelmä. Moskovassa esitetään näytelmää, jossa maan oikeuslaitos saa huutia asianajaja Sergei Magnitckyn kuolemaan johtaneista laiminlyönneistä. Collective: Unconscious -teatteriryhmä valmisti näytelmän Charlie Victor Romeo (1999), joka esitti kuuden lentotapaturman viimeiset hetket koneiden mustien laatikoiden äänitysten perusteella. Henkilösuhteisiin ja psykologiaan keskittynyt näytelmä huomioitiin paitsi palkintogaaloissa, myös Pentagonissa ja Yhdysvaltojen ilmavoimissa. Se videoitiin ilmailualan opetustarkoituksiin. Palestiina-aktivistin ja anorektikon päiväkirjat on siirretty näyttämölle. Ja sitten on tietenkin kevään teatteritapaus Eduskunta, joka pohjautuu täysistuntojen pöytäkirjoihin ja erinäisten virkamiesten haastatteluihin. Dokumenttiteatterin aiheet ovat yhteiskunnallisia ja kiinni ajassa.
Lauantai 30.5. klo 16.30
Sunnuntai 1.5. klo 9
vappuluistelu
Vappuaattona Pasilan Urheiluhallin täyttää kansainvälinen MayDay in Hell 2011 -tapahtuma. Suomen suurin Roller derby -ottelu tuo radalle kaksi peliä, neljä joukkuetta sekä pelaajia ja tuomareita 23 eri seurasta. Rajuotteisessa pelissä naisjoukkueet rullaluistelevat toisiaan vastaan. Radiokatu 22. Liput ennakkoon Tiketistä 12 , ovelta 15 .
vappupiknik
Tiistai 3.5. klo 18.1520
tiedettä vai ei?
Keskiviikko 4.5. klo 19
sirkus tuli kaupunkiin
Suvilahden uusi sirkuksen talo, Cirkokeskus avaa ovensa ja juhlii sitä 6. kansainvälisen Cirko-festivaalin merkeissä. Ohjelmassa vieraita maailmalta, vanhoja ja moderneja sirkustekniikoita, akrobatiaa, uutta mediaa ja sirkustyöpajoja. 4.8.5. www.cirko.fi. Kaasutehtaankatu 1.
Vapunpäivän ylioppilaiden perinteinen juhla Ullanlinnanmäellä Kaivopuistossa alkaa tuttuun tapaan aamutuimaan. Ohjelmassa on puheita, Ylioppilaskunnan Laulajat sekä aurinkoa (niin varmaan!) ja piknik-ruokaa. Ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat piknikille Kaisaniemen puistoon kello 9 alkaen.
Onko taloustiede tiedettä lainkaan? Siitä keskustellaan Tieteiden talon avoimella yleisöluennolla. Aiheesta puhumassa työeläkeyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander ja kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen. Kirkkokatu 6. Vapaa pääsy.
ylioppilaslehti 8 # 11 Kulttuuri
osma harvilahti
20
Asteikolla 110 Mikko Pykäri (vas.) ja Sami Suova sanovat olevansa täyden kympin musiikkinörttejä. "Se ei ole sellaista vuosilukujen pyörittelyä, vaan ilmiökeskeistä ja syväluotaavaa", Suova tarkentaa. "Mutta kyllä musavisoissakin pärjätään, siihen vaan ei keskitetä voimavaroja."
Erittäin hyvä ellei täydellinen
Shine 2009:n ensialbumilla on syvyyttä, leveyttä ja Idols-tuomari Paula Abdul.
miltä kuulostaa täydellinen levy? Se jo tiedetään, että täydellisellä albumilla vierailee 1980-luvulla menestynyt amerikkalainen popdiiva Paula Abdul. "Levyä tehdessä lähdimme totaaliseen täydellisyyden tavoitteluun. Emme ole oikaisseet missään kohtaan. Kyllä siitä melkein täydellinen tuli", sanoo Shine 2009 -yhtyeen Mikko Pykäri tulevasta levystä. Vain melkein täydellinen? "Totta kai aina jää jotain pikkujuttuja, jotka voisi tehdä toisin", hän pehmentää. Odotuksia helsinkiläisten Realism-debyyttiä kohtaan on nostatettu viimevuotisella Associates-ep:llä ja Abdulin tähdittämällä tuoreella So Free -singlellä. Vaikka Shine 2009 ei soittaisi kelloja, ovat Pykärin ja duon toisen osapuolen Sami Suovan nimet entuudestaan tuttuja: ensin mainitun Reginasta ja jälkimmäisen Brightboysta, jossa hän soitti koskettimia. Lisäksi Suova pyörittää levyjä dj-nimellä Schmami. nyt kaksikko istuu kalliolaisessa Siltasessa ja kertoo vuoden kestäneestä levytyssessiostaan sekä Paula Abdulista. Suova ja Pykäri olivat kuulleet, että laulajatar piti heidän New Rules -biisistään, joten he pyysivät häntä mukaan. "Olimme jo aikaisemmin miettineet, että levylle pitää saada naisääntä." Cheerleaderina ja tanssija-koreografina aloittanut Abdul löi läpi musiikkivideoiden myötä, mutta suosio hiipui 1990-luvun alussa. Paluuta tekevä laulajatar tunnetaan parhaiten American Idol -ohjelman tuomarina. Jos Suova ja Pykäri arvostelisivat Abdulin suoritusta, olisi artistin jatkoon meno selvää. "Olosuhteisiin nähden kaikki sujui tosi hyvin. Se oli luonnoton tapa tehdä musiikkia. Lähetimme hänelle taustat ja lyriikat meidän hoilaamina. Se ei ollut kovin dynaamista", Suova kertoo. "Ohjeet olivat aika selkeät, että laula näin. Joku Abdulin studiojamppa tajusi, mitä haimme. Paulan konkreettinen laulattaminen oli ulkoistettu hänelle", Pykäri jatkaa. Abdulin ja Suovan lisäksi Realism-levyllä laulaa Astrid Swan. tekijät ovat tunnustaneet muun muassa Lisa Stansfieldin, Simply Redin ja George Michaelin vaikutuksen. "Emme ole asettaneet musiikillemme mitään määritelmää. Se on alusta loppuun asti mietittyä poppia, jossa on syvyyttä ja leveyttä", Suova aloittaa ja Pykäri jatkaa:
"Olemme koettaneet saada jokaisen osa-alueen kohdalleen. Usein levyllä saattaa olla vain hyvä tuotanto tai hyvät soinnut, mutta me olemme yrittäneet ottaa kaikki sektorit haltuun. Jos biisi ei toimi, sitä rukataan niin kauan, että se toimii." Entä sanoitukset? Molempia naurattaa. "Kyllä niitäkin on mietitty. Eihän se ole mitään folkkia, jossa olisi yhteiskunnallinen sanoma. Emme halua kertoa tarinoita tai lausua mielipiteitä. Pikemminkin teksteissä maalaillaan tunnelmia."
"
Paula Abdulin laulattaminen oli ulkoistettu.
alkuun Shine 2009 vaikutti vain taukoa pitäneen Reginan syrjähypyltä englanninkielisille trendiklubeille, mutta näin ei ole ainakaan enää. Musiikkialan ammattilaiset nostivat sen yhdessä Huoratronin kanssa jaetulle ykkössijalle Rumban ja YleX:n Tulevaisuuden tusina 2011 -äänestyksessä. "Melkein parempaa kuin Villa Nah", todettiin. Äärikehutun Villa Nahin tuottajana toiminut Jori Hulkkonen sanoi samassa yhtey-
dessä, että "ysäri on uusi kasari" ja kehui Shine 2009:n toteutusta todella laadukkaaksi. Pykäri kiiruhti Siltaseen suoraan työhuoneeltaan, jossa valmistuu syksyllä julkaistava neljäs Reginaalbumi. Ajanriittämisongelmia lisää se, että levy-yhtiöiden kosiskeluista huolimatta Realismin julkaisee kaksikon oma Expo-merkki. "Niin kauan, kun ei tule tarjousta taholta, joka hoitaisi asiat meitä paremmin, meidän kannattaa hoitaa ne itse", Pykäri sanoo. "Kaikki on omissa käsissämme kaikkialla muualla paitsi Yhdysvalloissa, Englannissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa. Tosin keskitymme Pohjoismaihin", Suova luettelee. Yhtye on huomattu kansainvälisesti jo kauan ennen kokopitkää. Vaikutusvaltainen brittilehdistö (Uncut, Mojo ja NME) on esitellyt ruotsalaisilta kuulostavat Suomipopparit. Lisäksi yhtyettä ovat hehkuttaneet muun muassa yhdysvaltalaiset Vice-lehti ja Pitchfork-sivusto. "Ei meillä ole paineita. Odotukset ovat ulkopuolisia. Jos ihmiset eivät ymmärrä levyämme, ei se ole vastuullamme", Pykäri kommentoi ja Suova jatkaa: "On parempikin, ettei levy ole kaikkien mielestä hyvä." marko ylitalo Realism julkaistaan 4.5. Shine 2009 dj-keikalla Helsingin Bassment-klubilla 7.5.
ylioppilaslehti 8 # 11 Kulttuuri
21
arviot
Portal 2 Olet testikammiossa. Sinulla on pyssy, joka ampuu portteja. Portin läpi hyppäämällä voi päästä toiselle puolelle huonetta tai lattiasta kattoon. Testeissä pääsee eteenpäin ratkomalla tila-arvoituksia. Ensimmäinen Portal oli minimalismin voitto. Jatko-osa laajentaa Portalin maailmaa tuntuvasti, mutta tyyli pitää. Arvoitukset ovat kekseliäitä ja huumori outoa. "Seuraava koe on hengenvaarallinen. Siksi soitamme nyt rentouttavaa jazz-musiikkia." jp
jee
Anna Järvinen Anna själv tredje Ruotsinsuomalaisen Anna Järvisen kolmas sooloalbumi alkaa suomenkielisellä Uppåt framåt på finskalla ja päättyy Elokuu-duettoon kolumnisti Olavi Uusivirran kanssa. Siinä välissä kuullaan parasta pakkoruotsia sitten Kentin edellisjulkaisun. Hur man lättar helt enkelt -kappaleen loppupuolen kitarasärö herättää opettajattaren hetkiseksi uneliaasta tunnelmoinnista. Sitä seuraavassa En sommardag som stängs av -laulussa jousisektio pakahduttaa Järvisen tulkitessa kuin Carola konsanaan. my
22-Pistepirkko Lime Green Delorean Hutaisun maun jättäneen edellislevyn jälkeen Suomen ainutkertaisin vaihtoehtobändi julkaisee albumin, jota on työstetty kaikessa rauhassa keikkailun lomassa. Yhtye näyttää saaneen toviksi tarpeekseen rähjäisestä autotallirockkaahauksesta, sillä Lime Green Deloreanilla 22-Pistepirkko soi psykedeelisesti, bluesisti ja kauniin popisti. Levyllä on neljä yli kuusiminuuttista biisiä, mikä aiheuttaa pientä puutumista. Silti omaperäisen hienoja kappaleita riittää ja kokonaisuus pelaa. Lime Green Delorean on hyvällä tavalla kajahtanut suoritus 31-vuotiaalta kansallisaarteeltamme. tn
pikkusormi pystyssä
Anne Swärd Viimeiseen hengenvetoon Skoonelaisen kylän pelloilla palaa ja pikkutyttö Lo törmää teinipoika Lukasiin. Kaksikon nopeasti intensiiviseksi muuttuva yhdessäolo hämmentää Lon perhettä ja yhteentörmäyksiltä ei voida välttyä. Kaksikon erikoinen ystävyyssuhde sisältää kaiken muun paitsi seksin, vaikkei sekään ole aivan yksinkertaista. Välistä poiketaan aikuisen Lon elämään, jossa villikissamainen tyttö seikkailee kaupungista ja sängystä toiseen. Viimeiseen hengenvetoon hengästyttää ja värisyttää. Poikkeuksellista teosta ei voi kuin suositella. rs
Rio 3D Koko perheen laatuanimaatio tuo kevääseen kaivatun annoksen väriä, vauhtia ja eksotiikkaa. Ice Age -elokuvien tekijät ovat sijoittaneet uuden seikkailunsa Rio de Janeiron kuumiin maisemiin. Kesy Blu-niminen papukaija yrittää pötkiä pakoon pahojen lintukaappareiden kynsistä luonnonvaraisemman lajitoverinsa kanssa. Kaijojen toilailu viidakossa ja Rion karnevaalien sykkeessä on hauskaa katsottavaa. Hahmot ovat ilmeikkäitä ja lintujen pakotarina on kerrottu suoraviivaisen viihdyttävästi. Ehtaa laatuanimaatiota. tn
Saara Henriksson Moby Doll Musiikinopiskelija Jenny matkaa Jäämerelle etsimään lapsuudessaan kuulemaansa sävelmää, valaanlaulua, ja samalla myös itseään. Siinä missä Jenny etsii valasta, hänen perässään seuraava ex-poikaystävä, entinen eläinaktivisti ja nykyinen ympäristöministeriön virkamies Jokke metsästää naista. Toimittajana työskentelevä Henriksson pyörittelee esikoisteoksessa kiitettävästi menettämisen ja etsimisen teemoja. Varsin ehyttä tarinaa rikkovat osiot, jotka kertovat ihmisten ja valaiden suhteesta kautta aikojen. Runollisella kielellä kirjoitetut osiot lipsahtavat ajoittain pateettisen puolelle, eivätkä toimi kovin hyvin suhteessa toiminnan kautta etenevään kehyskertomukseen eivät, vaikka kontrastia olisikin haettu. a-mh
Keltainen kuu Keltainen kuu on Kaupunginteatterin viimeisin nuortennäytelmä, pikkurikollisen kasvutarina rikkonaisine perheineen. Isä lähtee, Kauriinmetsästäjä Lee reagoi vetämällä päähänsä pipon. Muslimityttö Leila reagoi opintomenestykseensä viiltelemällä. Juonta kannatellaan selostamalla sekä ulkokohtaisesti esitetyillä toisen persoonan monologeilla. Jos ilmaisuun tottuu, itse tarina on parhaimmillaan tempaava. Lavastus, joka ensin näyttäytyy tyhjänä kaksikerroksisena tilana, osoittautuu ihan toiseksi. Neljännes Kaupunginteatterin kaikesta tarpeistosta on ripustettu sinne. su
keskisormi pystyssä
Musta purje Valkea purje Runoilija Anna Ahmatova ystävineen on kärsinyt pitkään, mutta nyt Stalin on kuollut ja toivo herää uudelleen. Poika on vankina, Ahmatova ei saa julkaista, mutta milloinkaan naiset eivät lakkaa odottamasta hyviä uutisia, valkoista purjetta. Ahmatovan tarina on koskettava ja Terhi Panula tulkitsee hankalaa persoonaa hienosti. Kun lavastuskin on kaunis, palikat ovat periaatteessa koossa. Valitettavasti ohjaus junnaa pahasti, näyttelijät lausuvat tekstiään paikoillaan seisoen, eikä näytelmä hyvistä asetelmista huolimatta ole kovin kiinnostava. mp
Vares Huhtikuun tytöt Vakavailmeisemmäksi uusiutuneen Varesleffasarjan kakkososassa ohjausvastuu on siirtynyt ruotsalaiselta Anders Engströmiltä Lauri Törhöselle. Taso laskee entisestään. Tarinan keskiössä on kolmen 15 vuotta sitten kadonneen tytön kohtalo, ja mukaan sotketaan niin pikkurikollisten kiristyspuuhia kuin yläluokan haukotuttavia hämärähommia. Alussa pysytään hyvän pääpahiksen ansiosta joten kuten kartalla, mutta aika nopeasti juoni lässähtää yhdentekeväksi puuroksi. Antti Reinin krapulainen karisma kantaa Vareksen housuissa kivasti, ja mukana häärii pari kelpoa sivuhahmoa. Muutoin tämä dekkarimuotoon puettu ryyppyralli on nolo ja tarpeeton. tn
buu
a-mh ann-mari huhtanen tn tomi nordlund jp juhana pettersson mp maria pettersson rs ronja salmi su sanna uuttu my marko ylitalo
ylioppilaslehti 8 # 11 Jälkinäytös
22
Tosikot romahti, tekohymyt piti pintansa
Protesti perinteisiä hallituspuolueita kohtaan satoi rillien laariin. Elitistiseksi leimattu puolue voitti sekä gallupit että vaalit.
"
Kansa odottaa Mikko Alatalon johtamilta rilleiltä muutosta.
myt menettivät kannatustaan yhdeksän prosenttiyksikköä, puolue säilyi eduskunnan suurimpana. Sitä ei pudottanut edes rillien äänivyöry. haastavat hallitusneuvottelut Säätytalolla aloitetaan hymyjen Alexander Stubbin johdolla. Nähtäväksi jää, jatkuuko tekohymyjen yhteistyö ääritosikkojen kanssa vai joutuuko viime vaalien kakkonen oppositioon. Neuvotteluista on odotettavissa hankalat, mikäli rillit ei ole valmis lähentymään perinteisiä populistipuolueita. Konsensushenki näytti kuitenkin heräävän jo vaali-iltana, kun Alatalolta kuultiin elitistisempien kantojen ympäripyöristymistä kynnyskysymysten, kuten eurokriisin ja maahanmuuttopolitiikan, kohdalla. marko ylitalo
huhtikuun eduskuntavaaleissa näkyi kansan kyllästyminen kolmeen vanhaan suurpuolueseen. Solmiot, ääritosikot ja tekohymyt menettivät ääniä etenkin "älykkömäiselle" Suomen rillit -puolueelle sekä kahdelle pienpuolueelle, viiksille ja parroille. Rillit-puolueen kannatus kasvoi 18 prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin ja se kasvatti paikkamääräänsä 12 henkilöllä. Rilleissä on miehiä edelleen kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Kansa odottaa Mikko Alatalon johtamilta rilleiltä muutosta, mutta suunta on vielä epäselvä.
Viikset lähes kaksinkertaisti edustajapaikkansa: sen kannatus kasvoi jopa 80 prosenttiyksikköä. Siitä huolimatta puolue pysyy edelleen eduskunnan pienimpänä, vaikka Eero Reijonen sai paikan tarkistuslaskennan jälkeen. Ilman Ben Zyskowiczin ja Pertti Virtasen habitusta viiksien ei olisi onnistunut kasvattaa kannatustaan näin runsaasti. Toiseksi pienimpänä puolueena jatkaa parrat, vaikka se saikin kaksi lisäpaikkaa. Jani Toivola pääsi uutena ehdokkaana ensi yrittämällä sisään ja Ville Niinistö loikkasi partoihin.
myös otsatukat lisäsi kannatustaan. 30 prosenttiyksikön huimasta noususta huolimatta ryhmä ei kirinyt lähellekään neljää suurinta. Pienen kääty-puolueen kannatus puolestaan kääntyi alaspäin. Hurja 20 prosenttiyksikön lasku verotti käädyiltä neljä eduskuntapaikkaa vuoteen 2007 verrattuna. Myös solmioiden alamäki oli samaa luokkaa, tosin vielä jytkympi: kannatus laski peräti 23 prosenttiyksikköä. 20 ehdokkaan menetys pudotti vielä viime hallituskaudella toisena olleen puolueen uuden eduskunnan kolmanneksi.
näiden vaalien dramaattisimmat äänestystulokset koettiin kahden perinteisen suurpuolueen, ääritosikkojen ja tekohymyjen, kannatuksissa. Ne menettivät ääniä yhteensä peräti 20 eduskuntapaikan edestä. Puolueet vuosivat kannatustaan varsinkin rilleille ja viiksille, jotka pystyivät kampanjoillaan esittämään sekä älymystöön että oikeistoon vetoavia puheenvuoroja. 14 prosenttiyksikön lasku pudotti ääritosikot eduskunnan neljänneksi, kun se vielä edellisvaaleissa oli toiseksi suurin. Vaikka tekohy-
Näin tutkimus tehtiin: Ylioppilaslehti vertaili Helsingin Sanomissa (20.3.2007 ja 19.4.2011) julkaistuja kansanedustajien kuvia kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa laskettiin, kuinka monella edustajalla on silmälasit, viikset, parta, solmio ja otsatukka. Lisäksi tarkasteltiin kansanedustajan ilmettä: hymyä tai tiukkaa totisuutta. Äänten korjauslaskennan mahdollisesti aiheuttamat muutokset on otettu huomioon. Tuloksissa on virhemarginaali molempiin suuntiin.
nykysuomen sanakirja
V
Vuosikertanenäliina
[subst.] Paperinenäliina, joka on jäänyt takin taskuun edellisenä syksynä, kun takki on pantu varastoon, ja löytyy taskusta seuraavana keväänä, kun takki otetaan uudelleen käyttöön. Sisältää kuivunutta vuosikertaräkää. Hirvee nuha. Oisko sulla nenäliinaa? Sori, ei oo. Mulla on taskut täynnä vuosikertanenäliinoja, mut sä et todellakaan haluu lainata niitä.
ylioppilaslehti 8 # 11 Jälkinäytös
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
23
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Tule juhlimaan Floran päivää Mariskan tahdissa 13.5.!
Tervetuloa viettämään ylioppilaiden iloista kevätjuhlaa Floran eli Kukan päivänä pe 13.5. klo 12 alkaen Kumtähdenkentälle Toukolaan, aivan Kumpulan kampuksen viereen! Tällä kertaa Floran päivää juhlitaan tanssitunnelmissa, kun Mariska & Pahat Sudet tarjoilee asenneiskelmää. Tarjolla on myös keväisiä puheita, kuohuviiniä ja DJ-musiikkia aina klo 15 asti. Mukaan kannattaa pakata omat piknikeväät.
Tätä ylioppilaiden kevätjuhlaa on vietetty jo 1800-luvun alkupuolelta, ja nykyisin se on hyyn toinen virallinen vuosipäivä. Tänä vuonna juhlaa viettävät yhdessä hyyn kanssa valtiotieteellisen tiedekunnan promovoitavat maisterit ja tohtorit sekä yliopiston alumnit. Ota mukaan ystäväsi, eväskorisi ja ylioppilaslakkisi - tai tule vaikka koko järjestösi voimin juhlistamaan kevään päätöstä rennoissa tunnelmissa! Paikalle pääsee kätevästi raitiovaunuilla 6 ja 8 jäämällä pois pysäkillä "Toukoniitty" sekä lukuisilla busseilla (mm. 52, 55, 56, 68, 70, 71, 73, 74, 75 ja 77) jäämällä pois pysäkillä "Kumpulan kampus".
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/986/
Nuukuusviikko on järkevän kulutuksen teemaviikko, joka pyrkii edistämään luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä. Nuukuusviikolla tapahtuu ympäri pääkaupunkiseutua ja kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta: http://www. nuukuusviikko.fi/ Nuukuusviikko yliopistolla: Tavaranvaihtotori ja julistenäyttely 4.-5.5. klo 11.-14.30 @ Porthania. Tarpeetonta, ehjää tavaraa saa tuoda ja viedä halunsa mukaan, tule tutustumaan! Paikalta löytyy myös julistenäyttely sekä tietoa Netcycleristä, netin omasta tavaranvaihtotorista. Kulutuskriittinen leffailta 6.5. klo 18. @ Cajsa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 4. kerros) Leffaelämyksiä ja keskustelua sekä naposteltavaa. Tilaisuus on ilmainen ja kaikki ovat tervetulleita! Tapahtumat järjestää hyyn ympäristövaliokunta (blogs.helsinki.fi/hyy-ymp).
tään Helsinki-Espoon alueella Suunterveyden ja Yleisterveyden palveluissa sekä valtakunnallisessa Matkailijan rokotus ja neuvonta -palvelussa 1.3.-30.5.2011. Takaisinsoittomallin kokeilussa automaattiin ohjautuvat puhelut, joihin henkilökunta ei ehdi vastata. Takaisinsoittomallilla varmistetaan, että opiskelija saa saman päivän aikana yhteyden tarvitsemaansa terveydenhoitopalveluun. Samalla akuuttipuhelimen toiminta loppuu, ja asiakas soittaa kiireellisissäkin asioissa hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus -puhelimeen (046 710 1027).
Lisätietoja: Terveyspalvelupäällikkö Hanna Hannele Kari, p. 046 8769 113, www.yths.fi.
gin kulttuuristrategiasta vuosille 20122017 sekä Guggenheim-museoselvityksestä. Tule mukaan ideoimaan ja esittämään oma ajatuksesi siitä, miten Helsingin kulttuurielämää tulisi kehittää ja millainen tulevaisuuden taidemuseo voisi olla! Keskustelunavauksia ja kysymyksiä voi esittää jo etukäteen tapahtuman Facebook-sivulla
https://www.facebook.com/event. php?eid=203269646373494.
Lapsiparkin kesä
hyyn lapsiparkki on kesätauolla 23.6. alkaen ja avaa ovensa 15.8. Kesäkuun hoitoaikoja saa varata 2.5. lähtien ja elokuun aikoja 12.8. alkaen. Syyslukukauden 2011 hoitoaikoja voi varata 1.9. alkaen. Kaikki ajanvaraukset sähköpostitse: lapsiparkki@hyy.fi. Lisätietoja antavat lastenohjaajat Marika Dolivo ja Katariina Haikala-Tikander puh. 050 3038 333 ja hyyn sosiaalipoliittinen sihteeri katja.langvik@hyy.fi. Tai puh. 050 543 9608.
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/97/
Vaikuta Helsingin kulttuuristrategiaan
Millaista kulttuuria tarvitaan tulevaisuuden Helsinkiin? Mihin museoita tarvitaan ja millainen on unelmiesi museo? Miten opiskelijat tulisi ottaa huomioon Helsingin kulttuuritarjonnassa? Helsingin taidemuseo, hyy ja Helsingin yliopistomuseo järjestävät keskustelutilaisuuden Helsingin kulttuuristrategiasta 20122017 ja Guggenheim-museoselvityksestä maanantaina 9.5.2011 klo 1921 Helsingin yliopistomuseon auditoriossa (Snellmaninkatu 3, 2. krs) Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén kutsuvat Helsingin yliopiston opiskelijat, opettajat, tutkijat ja muun henkilökunnan keskustelemaan kanssaan valmisteilla olevasta Helsingin kaupun-
Yhdessä terveellisempään opiskelijaelämään!
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (yths) keskeinen tehtävä on opiskelijoiden terveyden edistäminen. Paikallisesti terveyden edistämistoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, yliopistojen ja muiden sidosryhmien edustajien kesken ns. terveystyöryhmissä. Terveystyöryhmien työtä organi-
Parannuksia YTHS:n ajanvaraukseen takaisinsoittokokeilulla
Töölön ja Otaniemen toimipisteissä kokeillaan hoidontarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen takaisinsoittoa asiakkaille ruuhkahuippujen purkamiseksi. Kokeilu järjeste-
soidaan parhaillaan uudelleen ja 1.9.2011 alkaen Helsingin yliopiston opiskelijoiden asioita käsitellään kahdessa terveystyöryhmässä, keskustakampuksen tiedekunnat keskenään ja muiden kampusten tiedekunnat keskenään. Toimikaudeksi 1.9.2011-31.8.2013 haetaan nyt kahta opiskelijaedustajaa tiedekuntaa kohden, yksi terveystyöryhmän varsinaiseksi jäseneksi ja yksi varajäseneksi. Työryhmien tehtäviä ovat terveyteen vaikuttavien opiskeluympäristön ja opiskelijaelämän ilmiöiden hahmottaminen, opiskelukyvyn edistämisen paikkojen tunnistaminen ja verkostoituminen opiskelijan paremman terveyden edistämiseksi. yths kutsuu opiskelijaedustajat työryhmien asiantuntijajäseniksi hyyn ehdotusten perusteella. Valituille opiskelijaedustajille järjestetään perehdytystä alkusyksystä 2011. hyyn hallitukselle osoitetut, perustellut ja vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa perjantaihin 6.5.2011 klo 12.00 mennessä sähköpostitse hyyn kirjaamoon (kirjaamo@ hyy.fi) tai hyyn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki). Hakijoilta toivotaan kiinnostusta opiskeluympäristöön ja opiskelijaelämään liittyviin terveyskysymyksiin sekä innostunutta otetta terveyden edistämiseen. Aine- ja tiedekuntajärjestötoiminnan kokemus katsotaan eduksi. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tiedekunta.
Lisätietoja: http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/ news/985/, sosiaalipoliittinen sihteeri Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605. http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/985/
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY etsii Siviilipalvelusmiestä graafiseksi suunnittelijaksi
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin. Työ alkaa 1.8.2011 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven koulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen. Valokuvaus- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä.
Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, oma-aloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingissä ja mukavat työkaverit. Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee
olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 HELSINKI) viimeistään perjantaihin 6.5.2011 klo 12.00 mennessä. Lisätietoja: tiedottaja Jenni Heikkinen; p. 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi, graafinen suunnittelija Niko Metsälä; p. 050 534 2965, niko.metsala@hyy.fi, pääsihteeri Katariina Styrman; p. 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi.