YLIOPPILASLEHTI 9/09
3
kannen kuva teemu graNström
sisältö 9/2009
ADHD
Koko lehti kahdessa minuutissa.
JETSULLEEN
"Yliopiston nurkilla oli sadevesiviemäri, joka veti kamalan huonosti. Kun sitä ruvettiin tutkimaan, selvisi, että se oli tukossa varastetuista lompakoista."
Helsingin yliopiston turvallisuuspäällikön Mikko Savelan mukaan varkaista on tullut yliopistolla riesa, Yliopistolainen 4 /2009
Varma kesän merkki on kevään viimeinen Ylioppilaslehti. Tarkista, mitä meppisi on mieltä maksuttomasta koulutuksesta. Yliopistojen itsemääräämisoikeus on uhattuna! Tai sitten ei. Toimistonomadi vaeltelee eri firmojen leireissä. Vain teltta puuttuu. Ylkkärin toimittajat menivät kokeilemaan kaikkea normaaliin elämään kuuluvaa. 21-vuotiaan dandyn tyyli-ikoni on Matti Klinge. Miksi ei Spede? Piuhat kiinni ja rec-nappi pohjaan! Sinäkin voit olla oman elämäsi anssikela tai lilyallen. Let the sunshine in! Vesimiehen ajan mies on täällä. Onko hän horoskoopiltaan vesimies? Säpinää työpaikalle. Malinen kiertää yhdessä sarjakuvassa koko Itä-Suomen. Aalto-yliopiston uusi logo näyttää näppäimistön ylle kumartuneen aasin tekemältä. Nähdään syksyllä!
wiLma hurskaiNeN
"Ne on kyllä aika kauheita. Niistä on muoti ja erotiikka kaukana."
Stailisti Sakari Hytönen opiskelijahaalareista, Kylteri 2/2009
"Jokainen koulussa vietetty vuosi nostaa elinkaaren aikaisia tuloja jopa 14 prosenttia."
Tutkimusjohtaja Roope Uusitalo Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, Tiede 5/2009
"On sitten minunkin syytä miettiä jospa minäkin marssisin ensi vuonna vappuna jonkun tärkeän asian puolesta. For smarter capitalism maybe?"
Rkp:n eurovaaliehdokas, valtiosihteeri Carl Haglund City-lehden blogissaan 8.5.
kotiteollisuus
Vuk äänittää olkkarissa.
19
"Yliopistoväen täytyy lähteä mukaan politiikkaan. Ei se riitä, että käy aika ajoin valiokunnissa kuultavana. Elleivät ajattelijat lähde mukaan, valta jää iltapäivälehtien verkkosukkahousutytöille."
Kokoomuksen kansanedustaja, plastiikkakirurgian professori Sirpa AskoSeljavaara, Yliopisto 4/2009
5 NäkymätöN koulutus Eurovaaliehdokkaat unohtivat koulutuspolitiikan. 9 toimistoNomadi Janne Saarikko vaeltaa konttorista konttoriin. 10 aNkea aikuisuus Ylkkäri testasi talopaketin, Radio Novan, Corollan ja S-etukortin. 19 keikari missiolla Ville Raivio johdattaa dandytyylin saloihin. 25 VastariNtaaN järjesty! Näin ryhdyt ay-jyräksi.
Ruzaccho, s. 27
"Carpe siis ihan vitusti diem."
HiPPimystikko muistelee
Jorma Elovaara saappaat jalassa.
22
"Suomen johtava selluloosan jalostusarvon kohottaja Sanoma News Oy on ilmoittanut, että sille työskentelevillä toimittajilla on useita oikeuksia. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan avustajilla on oikeus liikkua maassa, osallistua kokouksiin ja hengittää (mutta ei liian syvään)."
Satiirinen nettilehti Lehti 6.5.
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Säilytyskansio Ylkkäreille
TARViKKeeT: Lukuvuoden 200809 Ylioppilaslehdet, naskali, kaksi naulaa, neljä aluslevyä, kaksi pinta-alaltaan hieman Ylkkäriä suurempaa pahvilevyä, nauhaa, vasara.
1. Tee pahvilevyihin, noin 25 mm päähän
NiNNi LehtNiemi ja jukka tiLus
pahvin reunasta, reiät naskalilla. Pujota niihin kiinnitysnauhat.
2. Kokoa Ylkkärit nippuun. Lävistä
lehtinippu haluamiltasi kohdilta naskalilla.
3. Käytä niitteinä nauloja, joiden molempiin päihin laitat aluslevyt. Taivuta naulan terävä pää varovasti.
4. Sulje sidottu nippu säilytyskansien sisään
ja vie arkistoon.
mikaeL petterssoN
uutiset
Tuomas Karppinen
YLIOPPILASLEHTI 9/09
5
että kaikki ohjelmaan osallistuvat korkeakoulut perisivät samansuuruisia lukukausimaksuja. Toistaiseksi parlamentti on äänestänyt ehdotukset nurin. "Jos ehdotus olisi mennyt läpi, käytännössä Suomi olisi pakotettu miettimään maksuttomuudesta luopumista", Pihlajamäki sanoo. Vaikka parlamentti ei juuri käsittele koulutuspolitiikkaa,
"ParlamEntaariKot voiSivat Pitää ESillä, Että maKSuttomuudESta luoPuminEn on lähtöKohtaiSESti hanuriSta."
parlamentin mielipiteillä on väliä, uskoo Juuso Leivonen. Jo asioista puhuminen on tärkeää: "Haluaisimme, että parlamentaarikot pitäisivät esillä, että maksuttomuudesta luopuminen on lähtökohtaisesti hanurista."
pihlAjAMäkeä huolestuttaa, että
Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, millaista korkeakoulupolitiikkaa euroopan unionissa tehdään.
Koulutuspolitiikka ei sytytä eurovaaleissa
E
Koulutuksen maksuttomuus on uhattuna, jos mepit eivät osaa puolustaa sitä Euroopan parlamentissa.
Periaatteessa opintojen maksuttomuus on jokaisen valtion oma päätös. Käytännössä unionilla ja erityisesti Euroopan komissiolla on huomattavasti vaikutusvaltaa siihen, millaista koulutuspolitiikkaa jäsenvaltioissa tehdään. Lissabonin strategiaan liittyvä Koulutus 2010 -työohjelma on muovannut kansallisia koulutusjärjestelmiä jo 2000-luvun alusta lähtien EU:n tahtoa vastaaviksi. Vaikka ohjelma ei pakota jäsenmaita, EU tekee sen kautta "pehmeästi" koulutuspolitiikkaa, selittää SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen. "Ohjelma luo mittarit, ja sen urovaaleissa äänestetään välillisesti myös lukukausimaksuista. "Jopa asiasta perillä olevat voivat olla sitä mieltä, että koulutuspolitiikka on kansallinen asia, vaikka se ei ole", painottaa SYL:n varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki. jälkeen maiden on raportoitava, kuinka mittarit täyttyvät. Eivät jotkut OECD:n maaraportitkaan velvoita Suomea, mutta jos OECD sanoo, että Suomi pärjää huonosti, syntyy suuri paine tehdä jotain", Leivonen vertaa.
koulutuksen maksuttomuudesta
on äänestetty Euroopan parlamentissa kaksi kertaa Erasmus Mundus -ohjelman käsittelyn yhteydessä. Komissio on ehdottanut,
EU:ssa vain pieni vähemmistö puolustaa pohjoismaista maksutonta koulutusta. "Etelä- ja keskieurooppalaisen mallin kannattajia on sen sijaan valtavasti." Tälläkään hetkellä koulutuksen maksuttomuus ei laimeassa eurovaalikampanjoinnissa näy. Pihlajamäki toivoisikin eurovaaliehdokkailta parempaa osaamista koulutuspolitiikassa. "Kun olen jutellut ehdokkaiden kanssa, olen huomannut, että tietämys koulutuspolitiikasta on vähäistä. Ja vielä harvemmalla se on asialistalla." Mutta mitä Euroopan parlamentin jäsenet sitten voivat tehdä maksuttoman koulutuksen puolesta? "Hyvien pohjoismaisten käytäntöjen levittäminen on ainakin se, mitä suomalaiset mepit voivat tehdä", Pihlajamäki miettii. Samaa sanoo Juuso Leivonen. "Kun parlamentin jäsenet ovat tekemisissä komissaarien kanssa, he voisivat viestitellä, että komissio voisi ottaa rauhallisemmin koulutuksen kaupallistamisagendansa kanssa."
Veera Luoma-aho
Miten puolustaisit koulutuksen maksuttomuutta eU-parlamentissa?
>> saramo (vas): jussi "Olennaisinta on, ettei Lissabonin sopimusta hyväksytä, vaan pakotetaan valmistelemaan demokraattisesti uusi perussopimus, joka turvaa perusoikeudet palveluihin kuten koulutukseen." >> vesa-Matti saarakkala (ps): "Vastustan lukukausimaksuja yleisesti ottaen, mutta kannatan niiden perimistä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta." Calle >> haglund (rkp): "Olen maksuttoman koulutuksen kannattaja ja tulen toimimaan sen puolesta sekä äänestämällä että vaikuttamalla kokousten ulkopuolella." Anna >> ranki (kesk): "Koulutuksen on oltava maksutonta. Jotkin EU-ohjelmat vaikuttavat välillisesti kansalliseen korkeakoulupolitiikkaan, eikä kansallista lainsäädäntöä voi jättää huomioimatta EU-päätöksenteossa." jenny lindborg (sdp): >> "EU ei säätele jäsenmaiden maksupolitiikkaa koulutuskysymyksissä. Lukukausimaksuista päättävät jäsenmaiden hallitukset. Kannustaisin kollegoitani parlamentissa puhumaan omissa maissaan Suomen mallin puolesta." >> emma kari (vihr): "Vaikka jäsenmailla on suvereniteetti koulutuspolitiikassa, EU:lla on siihen paljon vaikutusta. Vaikenemisen sijaan suomalaisten meppien pitäisi ajaa pohjoismaista mallia pohjaksi EU:n malliin." Markku holmi (kd): >> "Jäsenmaiden itsenäinen päätäntävalta tässä asiassa on hyvä säilyttää. Pyrkisin vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon niin, että maksuton koulutus säilyisi ja siihen panostettaisiin kaikissa jäsenmaissa mahdollisuuksien mukaan." heikki Autto (kok): >> "Euroopan parlamentista käsin ei valitettavasti ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa koulutuksen maksuttomuuteen. Maksuttoman koulutuksen toteuttaminen koko EU:n mittakaavassa ei ole realismia. Suomessa kaikenlaisesta maksuttomuudesta tehdään usein vetoavia, mutta populistisia iskulauseita."
> Vastaajat ovat ehdolla eurovaaleissa.
Kopo-Suomi
A b
ArtiklAt 149 jA 150. EU:n perustamissopimuksen artiklat, joihin perustuu unionin toimivalta koulutusasioissa.
Eurooppalaisen koulutuspolitiikan aakkoset.
joint Degree. Yhteistutkinto eli kahden tai useamman korkeakoulun yhdessä tuottama tutkinto.
d
DiploMA suppleMent. Tutkintotodistuksen liite, jonka on tarkoitus tehdä tutkinnosta kansainvälisesti ymmärrettävämpi ja vertailtavampi.
j
llp. Lifelong learning programme eli elinikäisen oppimisen ohjelma.
BolognAn prosessi. Euroopan opetusministerit allekirjoittivat vuonna 1998 julistuksen yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostamisesta.
CiMo. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, joka vastaa lähes kaikkien EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuorisoohjelmien kansallisesta toimeenpanosta.
c
eCts. European Credit Transfer and Accumulation System, yhteinen opintopistejärjestelmä. esu. Opiskelijoiden kansallisten liittojen eurooppalainen kattojärjestö.
e
k
koulutus 2010 -työohjelMA. Euroopan koulutusjärjestelmien yhteiset päämäärät ja 13 erityistavoitetta vuoteen 2010 mennessä.
neuvosto. Euroopan unionin tärkein päätöksentekoelin. Koulutusasioita käsitellään EU:n koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvostossa.
n
s
innovAAtiot. Niitä EU ja kaikki muut haluavat tuottaa, mutta kukaan ei tiedä mitä niillä tarkoitetaan tai miten niitä oikein syntyy.
i
l
liikkuvuus. Liikkuvuuden edistäminen on yksi Bolognan prosessin päätavoite. lissABonin strAtegiA. EU:n kehittämissuunnitelma, joka linjaa myös koulutusta.
seurAntAryhMä. Bolognan prosessin edistymistä seuraava ryhmä, jossa on edustaja kustakin prosessiin osallistuvasta maasta.
y
yhteistyö lAADunArvioinnissA. Yksi Bolognan prosessin päätavoitteista.
KAmPuKsen KAuneIn fILLARI?
Minkä laitoksen edestä löytyy yliopiston hienoin fillari? Etsi ja kuvaa Ylioppilaslehdelle kampuksen kaunein tsygä. Lähetä valokuva polkupyörästä 31. elokuuta mennessä osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Paras kuva palkitaan syyskuussa Fillari Kampus -pyörätapahtumassa. Kaikkien kuvien lähettäneiden kesken arvotaan pyöräilykypärä. Ylioppilaslehti on mukana Fillari Helsinki -toimintakampanjassa yhdessä Image Matchin kanssa. Kampanjan tavoitteena on, että pyöräilyn määrä pääkaupunkiseudulla kaksinkertaistuisi vuoteen 2015 mennessä. VOITA PYÖRÄILYKYPÄRÄ!
TIedÄTKÖ, mIsTÄ LÖYTYY
debatti
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
6
YLIOPPILASLEHTI 9/09
KOLUMNI
Saara Kunnaala
Haluaisin vielä kiittää akatemiaa
Silläkin uhalla, että kukaan ei enää halua nähdä raapustuksiani tällä palstalla kesän jälkeen, tunnustan nyt puhteikseni tässä muutamia asioita, jotka olen jo pitkään halunnut sanoa. Ensinnäkin haluan pyytää näin julkisesti kaikkia tätä lukevia kosolti ylipainoisia ja kelmeän kalpeita miehiä pitämään paitansa päällä koko kesän ajan, varsinkin jos on selässä karvoja, joita nyt ylipäänsä ei pitäisi olla. Syökää vähemmän. Kun tässä nyt on sellaista ilmassa, että minusta ei kukaan mies tykkää ainakaan sellaiset, joista itse piittaisin niin enpä minäkään useimmista miehistä kyllä tykkää. Esimerkiksi jääkiekkoilijoista en ole koskaan tykännyt enkä maahanmuuttokriitikoista tai markkina-arvoteoreetikoista. Ja Samae Koskisesta en tykkää vaikka kuinka siellä Radio Helsingillä sitä hehkuttaisitte. Että pitäkääpä tunkkinne, miehet. En voi tarpeeksi painottaa, miten kyllästynyt olen leggingsei-
Paljonko maksaa järjestöaktiivien biletys?
vapun Ylioppilaslehdessä
PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Jooga, Kiinteytys, Step, Bailatino, Bodyflow, Kickboxing, Afro Power, Vatsatreeni, Muokkaus, Harmony, Salsa, Pilates...
Kaupungin laajin valikoima ohjattuja tunteja käytössäsi satoja vaihtoehtoja joka viikko! Ei pakkojäsenyyttä, valitse itsellesi sopivin tapa liikkua.
Kotimaiset kuntokeskukset
(8/2009) oli etusivullekin päässyt artikkeli "Kun rahat ei riitä", joka käsitteli HYYn tappiollista taloutta. Minusta olisi varsin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon budjetista kuluu järjestötoiminnan rahoittamiseen eli pitkälti yhteisillä rahoilla kustannettuihin bileisiin. Kaikki kunnia juhlimiselle. Opiskelijoita on kuitenkin joka lähtöön, eikä kaikilla riitä intoa juhlia milloin missäkin pippaloissa. Siksi olisi perusteltua, että juhlimiseen käytettävät rahat kerättäisiin juhlijoilta järjestöjen jäsenmaksujen muodossa tai sisäänpääsymaksuina, eikä niitä kustannettaisi yhteisestä, kaikille pakollisesta HYYn jäsenmaksusta. Tilanne on kuitenkin vähän sama kuin johtajien optioissa järjestöaktiivit tuskin leikkaavat omaa rahoitustaan.
Jere linnanen
Maan tapa
oppilaskunnan talousongelmien takia. Ne puolestaan ovat malliesimerkki julkisen sektorin rahankäytön surkeudesta. HYYn valtavan omaisuuden maltillistenkin tuottojen avulla ylioppilaskunta pystyisi suoriutumaan lakisääteisistä velvoitteistaan ilman minkäänlaista jäsenmaksutuloa. HYYn päättävät elimet ovat kuitenkin vuodesta toiseen valinneet toisin. Omana edustajakautenani HYYn edustajisto muun muassa keksi perustaa ylioppilaskunnalle oman kulttuurisihteerin toimen, jolle maksettaisiin yhteisistä varoista täyttä kuukausipalkkaa. Toinen kekseliäs rahareikä oli rakentaa ylikuumenneilla rakennusmarkkinoilla biletilaa. Oma kusiläikkä piti saada jätettyä nurkkiin merkkinä käytetystä vallasta. Muutamasta kympistä viis, mutta kun sama käytäntö jatkuu poliittisten broilerien myötä kunnissa ja eduskunnassa. Onneksemme syvä lama siivoaa mädät julkisista budjeteista parinkymmenen vuoden välein. Valitettavasti samanlainen puhdistus ei käy politiikassa, jossa menneet rötöstelijät päätyvät komissaareiksi, keskuspankkiireiksi, julkisten laitosten johtajiksi ja suurlähettiläiksi. Tämä(kin) käytäntö opitaan todennäköisesti jo ylioppilaskunnan edustajistoaikoina.
Markus Bunders VTM ja LuK EdusTajisTossa 19992000
hin vaatekappaleena ja ilmiönä. Ehdoton pukeutumisvinkkini kesän festareille on paidan päällä pitämisen lisäksi se, että farkkuhameen ja leggingsien yhdistelmä on siis niin nähty jo kolmena viime vuosikymmenenä. Näytätte kuitenkin persjalkaisilta ja länkisäärisiltä. Fanitan salaa Ylioppilaslehden päätoimittajaa (paitsi jos käytät leggingsejä Veera, niin lopetan fanittamisen saman tien). Jos tätä lukee se pitkä vaalea, järjettömän komea mies, joka toisinaan iltapäivisin käy vähemmän vaalean pitkätukkaisen kanssa työpaikallani pelaamassa biljardia, niin toivoisin, että menisit kanssani naimisiin, koska siis huh. mästä sanontaa "paluu arkeen" sen kaikissa muodoissa, etenkin mitä Facebook-statuksiin tulee. Joka kerta ei voi yllättää se, että loman jälkeen pitää palata töihin. Eikä lumisade voi mitenkään yllättää autoilijoita joka talvi. Minusta minussa ei ole ihmi- "JokA kertA ei voi yllättää senä mitään vikaa tai tunnevammaa, vaikka en vain kerta kaikkiSe, että lomAn aan pidä koirista. Jälkeen pitää Olen oikeastaan aika kyllästypAlAtA töihin." nyt yleiseen negailuun, kiukutteluun ja inhoamiseen kaiken tämän auringonpaisteen keskellä. Miten tässä voisi edes ajatella kokoomuslaisia, maahanmuuttokriitikoita tai ärsyttäviä televisiomainoksia, kun sää on hieno, pyörän kumeissa ilmaa, Mare Chiarosta saa pastaa ja kaikki ihmiset näyttävät paremmilta kuin koskaan. Lopettakaa tekin se jatkuva arkeen palaaminen ja menkää vaikka ulos välillä, mutta jättäkää leggingsit kotiin.
hYY noStaa jäsenmaksuaan yli-
haluaiSin, Että lakkaisimme kaikki kollektiivisesti käyttä-
www.motivus.fi
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu KAMPAAMOITA / PARTUREITA Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %.
Kirjoittaja tykkää kaikesta paitsi leggingseistä ja hevareista.
KAMPAAMOITA / PARTUREITA Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
VANHOJEN TANSSIT
IJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
660 022
EITA
10 KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Hämeentie 50, 00500.14
MAJOITUSTA SUUTAREITA
Keijohostel
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 KAMPAAMOITA / PARTUREITA hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
PELEJÄ
OPTIKOITA OPTIKOITA
koulutuscenter.com
14 10
r GCeuatt
SUUTAREITA HIUSTEN LEIKKAUS alk.
10 KAMPAAMOKOULUT Iso Roba 4-6 ,Helsinki Puh. (09) 612 31 88 Kalevank.30, Helsinki Puh. (09) 694 71 42 OPTIKOITA Satakunnank.33, Tampere ACADEMY Puh. (03) 211 05 11
PELEJÄ
10
KANTAAOTTAVA HAIKU
miliisi vääntää euroviisuihmiset sateenkaarelle
Mistä tietää että on oikealla alalla?
"Siitä että työ tuntuu mukavalta. Alaa voi kyllä vaihtaa vielä vanhempanakin."
TerTTu-Kaarina aalTonen, 79
14
SUUTAREITA SUUTAREITA
hanna anttila
OPTIKOITA
debatti
tiina Vanhatupa
YLIOPPILASLEHTI 9/09
7
NOKKAPOKKA
Helen Fils,
24, Kansallisten ylioppilaiden pj.
hen, että meillä on todella fiksuja ihmisiä valitsemassa niitä jäseniä hallitukseen?
H
elen Filsin mielestä olisi hyvä asia, että julkisoikeudellisen laitoksen mallin valinneiden yliopistojen hallituksen jäsenistä puolet tulisi yliopistojen ulkopuolelta. Rita Jailon mukaan uudistus uhkaisi yliopistojen itsemääräämisoikeutta.
Erä 3: Muutos
hF: Yliopistolakia voi sanoa mah31, hallinnon opiskelijaedustaja ja sitoutumattoman vasemmiston vpj.
Rita Jailo,
dollisuuksien rakennuspalikoiksi. Tahto muutokseen tuli yliopistojen
Erä 1: Enemmistö
hF: Hallituksessa ulkopuo-
lisia ei ole enemmistö, vaan puolet ja puolet. RJ: Käytännössä kyseessä on enemmistö, koska puheenjohtajan ääni ratkaisee. On negatiivinen viesti yliopistoille, suorastaan epäluottamuslause, että nyt kun siirrytään oikeushenkilöasemaan, ei saadakaan täyttä määräysvaltaa. hF: En ymmärrä, miksi ulkopuolisista jäsenistä edes puhutaan ulkopuolisina jäseninä, koska kuitenkin kollegio valitsee heidät. RJ: On typerää korostaa sitä, että kollegio valitsee ulkopuoliset jäsenet, koska kollegiolle kuitenkin määrätään, kuinka monta ulkopuolista jäsentä pitää valita. hF: Miksi koet tämän asian uhkana? Jokainen yliopisto saa itse päättää, millaista osaamista tarvitsee. Muutos tuo mielettömiä uusia mahdollisuuksia, ei uhkia. RJ: No tuo on taas tuollaista maalailua ja ideologista puhetta. Suuret yliopistot voivat löytää asiantuntevaa porukkaa, mutta löytyykö kaikkialla Suomessa hallituksiin väkeä, joka on sitoutunutta, asiantuntevaa ja ymmärtää, miten yliopistoa hallinnoidaan?
"MitEn on hyväKsi, Että opisKEliJoidEn vaiKutus MahdollisuudEt hEiKKEnEvät?"
sisältä. Muutos tuo valtavasti vastuuta, mutta yliopistolla on palikat käsissään, ja se saa itse päättää, miten laittaa ne järjestykseen. RJ: Puhutaan koko ajan, että yliopistot halusivat tätä muutosta. Mutta tarkoittaako "yliopistot" tässä muuta kuin Suomen yliopistojen rehtorien neuvostoa? Ymmärrän, että haluttiin muutosta, mutta toteutuuko muutos todella sellaisena kuin haluttiin? hF: Kyllä toteutuu. Mutta jos mietitään, että laittaisit johonkin yritykseen rahaa miljoonia, kai haluaisit vähän katsoa, mihin niitä käytetään. RJ: Tuo on hyvinkin perinteisen yliopistoajattelun vastaista. hF: Sinun mielestäsi yliopisto ei saa tuottaa? RJ: Tämä on näitä asioista, joista on vaikea väitellä joo-ei-pohjalta, mutta mitä enemmän yliopistolle tulee valvomista, sitä arveluttavampaan suuntaan mennään. hF: Ei se toimi niin, että luetaan vain huvin vuoksi. Tai siis, toimii se joillain. Mutta miksi on niin vaikea käsittää, että haluamme hyviä tuloksia, hyviä opiskelijoita ja hyviä opettajia. Tulet vielä näkemään, että tämä on hyvä muutos, parasta yliopistojen perustamisen jälkeen. RJ: Taas tätä retoriikkaa! hF: Lyödään tästä vetoa vaikka punaviinipullosta.
Veera Luoma-aho
Säätiömallissa kaikki hallituksen jäsenet olisivat yliopiston ulkopuolisia. Aaltoyliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta tulee säätiöyliopistoja.
Erä 2: Opiskelijoiden ääni
RJ: Ihmettelen, miksi lakiesitykses-
sä vasaroidaan hallitukseen puolet ja puolet, ei vaikka neljäsosa ulkopuolisia jäseniä. Tämänhetkiset ulkopuoliset jäsenet ovat sitoutuneita ja tekevät työtään todella hyvin. Miksi pitää korjata jotain, joka ei ole rikki? hF: Siksi, että se voi olla parempaa. Uudistus voi olla oikeasti hyväksi. RJ: Miten on hyväksi, että opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet heikkenevät? Samoin monien muiden ryhmien. Tämä asia on saanut yliopistoyhteisön harvinaisen selvästi yhdelle linjalle. hF: Opiskelijoiden ääni pääsee esiin edelleen, mutta ovatko he yhtä asiantuntevia kuin oman alansa huippuosaajat? Yliopistolle tulee työnantajan rooli, ja myös se vaatii
Paha puolikas
omanlaistaan osaamista. RJ: Onpa mielenkiintoista. Meillä on tässä yhteisössä ihmisiä, jotka ovat saaneet kannuksensa koulutuspolitiikassa ja pystyvät sitä hoitamaan.
hF: Se, että pystyy hoitamaan hom-
Kuinka huolissaan on oltava ulkopuolisten määrän kasvusta yliopistojen hallituksissa?
man, on eri asia kuin se, että tekee sen paremmin. Konsistori päättää pitkän linjan asioista ja suurista rahasummista. RJ: Taloudellista osaamista on
myös yliopistolla, ja täällä on poikkeuksellisen fiksuja ihmisiä. Se ei ole tyhmyys tai sulkeutuneisuus, jonka perusteella valitaan ihmisiä yliopistoon ja hallintotehtäviin. hF: No entä jos luotettaisiin sii-
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Aiotko äänestää eurovaaleissa?
Kyllä 93,6 % Ei 6,4 %
Jos Ylioppilaslehden kyselyt olisivat tilastollisesti päteviä, yliopisto-opiskelijoiden äänestysvilkkaus lähentelisi Pohjois-Korean lukemia. Yli 90 prosenttia vastaajista kertoi aikovansa äänestää eurovaaleissa, kun lehti kysyi asiasta toukokuun alussa. Luku tietäisi hyvää vihreille, sillä jopa 54,4 prosenttia vastaajista kertoi aikovansa äänestää vihreitä. Seuraavaksi suosituin puolue oli kokoomus 14,2 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi eniten vastaajat kertoivat äänestävänsä vasemmistoliittoa (10,4 %) ja neljänneksi demareita (5,4 %). Perussuomalaisten kannatus oli tasan viisi prosenttia. Epäsuosituin puolue oli kristillisdemokraatit 1,3 prosentin kannatuksellaan. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi 407 pääkaupungin yliopistoopiskelijaa. Innokkaimpia vastaajia olivat valtiotieteilijät, humanistit, matemaattis-luonnontieteellisen sekä maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
Heli TenHola, 21, farmasia
"En ole ihan varma, mutta todennäköisesti aion. En ole ehtinyt perehtyä ehdokkaisiin. Vielä ehtii."
Tommi Paija, 27, diplomi-insinööri
"Kyllä. Äänestäminen on velvollisuus. Tähän asti olen äänestänyt kaikissa muissakin vaaleissa. Puolue on joko vihreät tai kokoomus."
essi Ruuskanen, 20, arkeologia
"Totta kai! Äänestäminen on kivaa. Vihreät on mun puolue aina, mutta ehdokkaasta en vielä tiedä."
10
YLIOPPILASLEHTI 9/09
Aikuisten
Maailman pelottavimmat asiat löytyvät Helsingin keskustan ulkopuolelta. Mikä arkisessa aikuiselämässä meitä niin ahdistaa?
TeksTi Antti Järvi, ninni Lehtniemi, veerA LuomA-Aho, mAtti mArkkoLA kuvaT teemu GrAnström
E
nsin varoitus: tässä jutussa keskiluokkaisista taustoista tulevat nuoret aikuiset puivat ikäkriisiään. Älä naura, ensimmäisen vuoden opiskelija! Perässä tulet! Kaksikymmentävuotiaana sitä julistaa, ettei koskaan halua muuttaa omakotitaloon Espooseen, ettei halua kahta lasta eikä kultaistanoutajaa. Ihan tavallinen aikuisen ihmisen keskiluokkainen elämä on ehkä kuvottavinta ja kamalinta, mitä saattaa kuvitella. Vuosia myöhemmin tajuaa, että elämässä voi tapahtua hirvittävämpiäkin tragedioita kuin talopaketti, lisääntyminen ja lapsirakas koira. Yksilöksi julistautuminen näistä asioista kieltäytymällä tuntuu vähemmän
omaperäiseltä ja enemmän omahyväiseltä. Onko espoolainen perheellinen muka automaattisesti vähemmän kiinnostava kuin helsinkiläissinkku?
J
M
uutama vuosi sitten muotitermi oli kidults: lapsenomaisesti käyttäytyvät Peter Pan -henkiset täysi-ikäiset, jotka eivät halua koskaan kasvaa aikuisiksi. Kidultin käsite kertoo ehkä aikuisuuden käsitteen ahtaudesta. Mitä vikaa on siinä, että käyttää tienaamansa rahat pelikonsoleihin ja surffausmatkoihin Balille? Loputon nuoruuden rippeisiin takertuminen on kuitenkin noloa. Nelikymppisenä toivoisi jo määrittävänsä identiteettinsä muiden asioiden kautta kuin sen, että mullapa ei muuten ole bonuskorttia.
okin aikuisessa arjessa ahdistaa ja paljon. Kun teimme luetteloa sen pelottavista puolista, huomasimme olevamme samanlaisia massaindividualisteja kuin vastustaessamme kultaistanoutajaa. Tavat, joilla me, kiistatta aikuiset ihmiset, haluamme erottua tavallisista, oikeista aikuisista, ovat myös aika tavallisia. Päättelimme, että on aika kohdata aikuisen arjen ahdistus. Tätä juttua varten matkustimme oman mukavuusalueemme ulkopuolelle. Ennakkoluulot osoittautuivat osin oikeiksi. Emme pitäneet kaikesta mitä löysimme. Silti pelon kohtaaminen lievensi ahdistusta. Ehkä löydämme omat tapamme elää aikuista arkea.
YLIOPPILASLEHTI 9/09
11
oikeesti
Keravan Virrenkulmassa pääsee tutustumaan pakettitaloihin.
12
YLIOPPILASLEHTI 9/09
Luku I
jossa Antti tutustuu omakotitaloasumisen ihmeelliseen maailmaan.
I
onnen asuinsijoilla
sä nukkuu raukeana sohvalla, vaikka kolme lasta pomppii hänen päällään. Olohuone on vaalea ja avara kuin sisustuslehdissä. "Elämänlaadun rakentaja", rakennusyhtiön kyltissä lukee. Sivakoin kävelysauvojeni kanssa nopsasti ohi. Suurin osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Tällaisissa taloissa kuin täällä Keravan uudella asuinalueella Virrenkulmassa. Pellolle on rakennettu vieri viereen puisia taloja, joissa on valkoiset kuistit ja koristeelliset ikkunat. Maa on vielä savea ja hiekkaa, mutta parissa pihassa jököttää jo sinireunainen trampoliini. makotitaloasujat ovat oma heimonsa, joilla on omat tapansa, omat kauppansa, ravintolansa ja aikakauslehtensä. Kuvittelen, kuinka ihmiset täällä aamuisin heräävät, syöttävät lapsensa ja lähtevät autoilla töihin. Illansuussa he palaavat, tekevät päivällisen ja jähmettyvät tv:n siniseen valoon. Viikonloppuna saunan jälkeen he saattavat pohtia, pitäisikö pihaan ostaa pensashanhikkia, kun naapurillakin kukkii niin nätisti. Myönnän, että minulla on asenneongelma omakotitaloasumista kohtaan. Uudellamaalla siitä on tehty aivan liian hankalaa. Suuri osa taloista sijaitsee alueilla, joille ei ole asiaa ilman autoa. On näissä alueissa hengeltäänkin jotain hämärää. Senhän tietää jokainen, joka on joskus katsonut kotimaisia tv-sarjoja, lukenut kotimaista proosaa tai kuunnellut kotimaista musiikkia. Voin hyvin kuvitella, kuinka kohta takavasemmalta ohitseni sivakoi kaksilapsisen perheen kotiäiti, Tahdon asian Nenna Tiutinen, kireässä ponnarissaan ja tekopyhää hymyä pingottaen. Ja jossain tuolla pihamaiden keskellä lymyää Juoksuhaudantien Matti Virtanen, joka kuvittelee pelastavansa perheensä hankkimalla oman talon. utta kas, keskeneräisen kivitalon edessä päivää paistattelee kolmihenkinen, hymyilevä perhe. Päivää, oletteko te onnellisia? "Kyllä varmaan, kun projekti joskus valmistuu", Anita Järvinen naurahtaa. Perhe rakentaa 240 neliön taloaan jo kolmatta kesää. Valmista pitäisi olla viimeistään puolentoista vuoden päästä. Aiemmin perhe asui keravalaisessa kerrostalossa. Kannattiko? "Ainakaan en ole nyt herännyt kertaakaan naapurin metelöintiin. Entisen asuntomme yläkerrassa asui vanhempi pariskunta, jonka ukko alkoi siideriä naukkailtuaan soittaa kolmelta yöllä bongorumpuja", perheenisä Rauno Kaikkonen kertoo. Joka vuosi 15 000 suomalaista perhettä päättää rakentaa omakotitalon. Rakentaja on tyypillisesti 3039-vuotias, jolla on 40 000 60 000 euron vuosibruttotulot. Perheeseen kuuluu jo lapsia tai sitten lapsi on vasta tulossa. Rauno Kaikkonen rakentaa talonsa itse, mutta hänenlaisensa alkavat olla harvassa. Suurin osa perheistä valitsee kotinsa suoraan talotoimittajien katalogeista. Niiden mainoslauseet markkinoivat asuintilan parantavan elämisen laatua ja perheen hyvinvointia: "Olohuoneessa ja ruokailutilassa on todellakin tilaa elää." "Suurien terassien ja avarien kuistien myötä tilat jatkuvat myös ulkopuolelle jatkaen perheiden tunnelmallisia illanviettoja pitkälle syksyyn." Päivää! Haluaisin ostaa talon. Hymyilevä ja rempseä talokauppias Johanna Pösö ohjaa minut huoneeseensa. Hän ojentaa minulle pinon esitteitä. Niissä valkohampaiset vanhemmat hymyilevät pellavapäisten lasten kanssa. Ihmisten onni näyttää yhtä aidolta kuin pesuainemainoksissa.
Anita Järvinen, Rauno Kaikkonen ja Teemu Kaikkonen rakentavat omaa kivitaloa Keravalle.
minut vakuuttumaan siitä, että voisin melko joustavasti yhdistellä erilaisista vaihtoehdoista haluamani kokonaisuuden. Pösö muistuttaa, että talopaketti on vasta osa rakentamisen kokonaiskustannuksista. 168 000 eurosta minulle jäisi silti rahaa talon viimeistelyyn, tonttitöihin ja vastaavan mestarin palkkioon. Mutta sitten pitäisi vielä ostaa tontti. Ja siinä tulee pääkaupunkiseudulla ongelma. Täällä normaalituloinen ihminen ei voi rakentaa omakotitaloaan minne tahansa. Tavallinen pulliainen päätyy todennäköisesti jonnekin taajamaan pellon keskelle, kauas kaupungin menoista. Ja sinne minä en halua. Johanna Pösö on asunut Helsingin keskustassa mutta on myöhemmin muuttanut omakotilähiöön. Kerropa nyt, mitä hyvää pellolla asumisessa oikein on?
O
Jossain tuolla pihamaiden keskellä lymyää Juoksuhaudantien matti Virtanen.
"En kaipaa Helsingin kaikuvia kivipihoja, enkä sitä, että auto pitää kaivaa lumikinoksesta. Nyt lapsillani on tilaa juosta ja palloa pystyy potkimaan huoletta", Pösö perustelee. "Siellä on se oma rauha. Oma tupa, oma lupa. Siinä se oikeastaan on."
K
M
O
n aika kohdata pelot, heittää sauvat nurkkaan ja lähteä talo-ostoksille. Vantaan Tammistossa jalankulkija joutuu odottamaan vihreää valoa kauan. Tarjoustalot ja outletit kansoittavat harmaita elementtihalleja. Lipputangoissa riehuvat räikeänväriset mainokset, ja taivaanrannassa kohoaa Sokos Hotel Flamingon teräksinen seinämä. Olen täällä siksi, että ostoskeskuksessa nimeltä Tammistonportti sijaitsee Suomen suurin Kastelli-talojen myymälä. Ja Kastelli on viimeiset viisitoista vuotta ollut Suomen ostetuin talopakettimerkki. Sisältä myymälästä löytyy pieni kuja puisia taloja, joissa on valkoiset ikkunanpielet. Ne ovat työntekijöiden työhuoneita.
O
stimme puolisoni kanssa puolitoista vuotta sitten Käpylästä 55 neliön kaksion 168 000 eurolla. Millaisen talopaketin sillä saa? "Sillähän saa vaikka mitä", Johanna Pösö nauraa ja kaivaa esiin hinnaston. "Muuttovalmiina sillä saisi esimerkiksi Hovineito 86:n, Hoviherra 100:n, Economy 80:n, Kartano 89:n yläkertavarauksella..." Ulokkeet ja erkkerit eivät minua miellytä. Pullantuoksuiset puiset perinnetalot suorastaan pelottavat. Kuisteineen ja koristeellisine laudoituksineen ne näyttävät ryppyotsaisen insinöörin visiolta suomalaisesta kodikkuudesta. Yllätyksekseni katalogeista löytyy myös ajattomamman oloisia taloja, joiden suorat, selkeät linjat ovat ookoo. Johanna Pösö saa
un pääministeri Matti Vanhanen viime syksynä esitteli hajakeskitetyn puutarhakaupunkimallinsa, nousi älämölö siitä, missä ihmisten on hyvä elää. Kaupunkilaiset syyttivät pientaloasukkaita luontoa tuhlailevasta elämäntyylistä, omakotitalojen asukkaat taas kaupunkilaisia siitä, että näiden perhe kärsii kivihelvetissä. Minulla ei lapsia ole, mutta uskoisin voivani kasvattaa heidät molemmissa ympäristöissä. Kerrostalossa säästyisi ehkä enemmän aikaa perheelle. Mutta muutamaa asiaa en pientaloasumisessa kestä. Omakotitalossa asuakseen pitäisi pääkaupunkiseudulla hankkia auto. Nyt voin sujahtaa parissakymmenessä minuutissa bussilla Helsingin teattereihin, museoihin ja baareihin. Ja vaikka suurin osa suomalaisista toivoo kotinsa sijaitsevan väljästi rakennetulla alueella, minä kaipaan tiivistä rakentamista ja urbaania kulttuurimiljöötä. Se on minusta kaunista. Enkä kestä sitä ylemmyyttä, joka omakotitaloasujien puheista paistaa. Asenne on tuttu jo lapsuudestani. Rivi- ja kerrostaloissa asui aina se epäilyttävä väki, joiden lapset rikkoivat leikkikentän kiipeilytelineen. Kunnon perheet asuivat omakotitalossa. Sillä omakotitalohan on koti. Rivitaloissa ja kerrostaloissa asutaan vain asunnoissa. Ja lopuksi toivoisin, että tämä onnellisuuden tuputtaminen loppuisi. Ei minulla ole mitään onnea ja sen tavoittelua vastaan, kunhan touhussa säilyy jokin realismi. Omassa talossa ei välttämättä asu onnellinen perhe. Nämä samat pientalot, jotka talotoimittajien katalogeja koristavat, kuvittavat useimmiten myös uutisia suomalaisista murhenäytelmistä. En halua olla suvaitsematon. Saahan sitä kaikessa rauhassa ajella Prismaan, lojua kotiteatterin pauloissa ja popsia makkaraa grillikatoksessa. Sillä välin minä jatkan sauvakävelyä Kumpulan puistossa. *
asioita Joita rakastamme Vihata
Hobby Hall
Plussa-pisteet
sähkösauna
YLIOPPILASLEHTI 9/09
13
Prisman valtavuus hämmensi asiakasomistajan.
Luku II
jossa Ninni hankkii S-etukortin ja nauttii bonuskuoharia.
K
S
AsiAkAsomistAjAn tunnustukset
Saatamme keskustella tuntitolkulla tomaattien tai lenkkitossujen sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Kuluttajuus, jonka tarkoituksena on säästää rahaa tai kerätä itselle etuuksia, on meille outo ajatus. Tämän ideologian tyrkyttäminen ahdistaa, kun työpäivän päätteeksi yrittää ostaa tuopillisen maailman toiselta laidalta raahattua indie-panimon luomuolutta. euroa ja sujautan nimelläni varustetun S-etukortin kukkarooni. Minusta on tullut asiakasomistaja.
osmetiikkamyyjä tuijotti epäuskoisena. "Mutta saisit sillä tämän puoleen hintaan." Meikkivoide oli törkykallis, mutten vain pystynyt siihen. Ottamaan S-etukorttia. Moni baari-ilta on hetkellisesti latistunut, kun tiskin takaa on kysytty: "Onko S-etukorttia?" Kysymys herättää kolme perusajatusta: Onko tämäkin ketjupaikka? Pitää alkaa käydä muualla. Tuleeko joku baariin bonusten kiilto silmissä? Täällä ollaan rentoutumassa eikä säästämässä rahaa, prkl! Ja: ehkä elämässäni ei ole kovin suuria ongelmia, jos ahdistun tästä kysymyksestä.
S
uomen ensimmäiset osuuskaupat perustettiin 1800-luvun lopussa. Ajatuksena oli tarjota osuuskunnan jäsenille laatutavaraa kohtuuhintaan. Asiakasomistajuus on enemmän kuin
laajemmaksi. Ryhmään kuuluu ruokakauppa-, market-, tavaratalo-, ravintola-, baari-, puutarhaliike-, rautakauppa-, hotelli-, autokauppa- ja huoltoasemaketjuja. Bonusta saa optikolta, vakuutusyhtiöstä, matkatoimistosta, puhelinoperaattorilta, hammaslääkäriltä, kuntokeskuksista, laivayhtiöstä, vartiointiliikkeeltä, kampaamosta, laskettelukeskuksesta ja autovuokraamosta. Alennuksen kortilla saa museoista, huvipuistoista ja kulttuuritapahtumista. Suomessa on vaikea hengittää hyödyttämättä S-ryhmää. Eikä hengittäminenkään ole välttämätöntä. Helsinkiläisen S-ihmisen saattaa ikuiseen lepoon HOK-Elannon hautauspalvelu. "Kätevää. Jos kerää koko elämänsä ajan bonuksia, sukulaisten ei tarvitse maksaa hautajaisista", ironisoi ystäväni. Nyt olen osa tätä kaikkea.
S
ukupolveni määrittää itseään kuluttajuuden kautta. Ostamme, tai ainakin uskottelemme ostavamme, luomua, reilua kauppaa, hiilineutraalia, vegaanista, lähellä tuotettua, vintagea ja kierrätysmateriaalista valmistettuja pikkudesignerien uniikkituotteita.
eison S-pankin luukulla. Aion hankkia sen. Vain yksi vuoronumero erottaa minut vihreästä kortista. Seuraavan viikon ajan elän S-etukorttielämää: asioin S-ketjun liikkeissä aina kun se on mahdollista. Vaalea nainen varmistaa, eikö minulla tosiaan ole ennen ollut korttia. Vakuutan, että näin on. Kysymys on aiheellinen. Kuluttajaryhmä, jonka nyt jätän taakseni, on häviävän pieni. S-etukortin omistaa 2,8 miljoonaa suomalaistaloutta. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista ei omista mitään etukorttia. Allekirjoitan neljä paperia. Maksan 35
SuomeSSa on vaikea hengittää hyödyttämättä S-ryhmää. eikä hengittäminenkään ole välttämätöntä.
kanta-asiakkuus. Maksamani 35 euroa on osuusmaksu, joka tekee minusta S-omistajan. Osa S-ryhmän tuotosta käytetään hyväkseni palvelujen ja tarjonnan kehittämiseen. Tarjontaa on tosin vaikea kuvitella paljon
S
-etukorttineitsyyteni vie Alepan söpö kassapoika. Kun kaivan kortin esiin, hän katsoo minua jotenkin säälivästi. Ajattelee, että tuokin raukka on luovuttanut. Kadulla suhteellisuudentajuni palaa. Itsesääliähän se oli. On kesän ensimmäinen päivä, ja nuori mies olisi taatusti halunnut puistoon ostosteni, sixpäkin ja jäätelön, kanssa. Tästedes S-ryhmä tietää, missä ostan ja kuinka paljon. Järjestelmä rekisteröi loppusummat, muttei sitä että ostin juuri olutta ja jäätelöä. K-kauppojen Plussa kerää tarkemmat tiedot. Sen Ravintokoodi-palvelu antaa Plussa-
Paulo Coelho
kultainennoutaja
Kehä 3
Viking Gabriella
Tartu mikkiin
Radio Nova ja Keno Lotto
Vaalean paahdon kahvi
ABC-asemat
YLIOPPILASLEHTI 9/09
15
sa
Kia Ceed on viime vuosien suursuosikki. Se kilpailee menestyksekkäästi markkinoista juuri Corollan kanssa. Vielä muutama vuosi sitten Toyota Corolla oli Suomen myydyin automalli, mutta nyt sen myynti on romahtanut. Mutta minä en aio hylätä Toyota Corollaa. Se ei koskaan jäänyt talviseen parkkihalliin, kuten äidin beige kuplavolkkari. Se ei edusta porvarillista muka-ruotsalaisuutta, kuten keskiluokkainen Volvo. Toyota Corolla on ajattelevan aikuisen ihmisen järkivalinta. Se kestää suomalaisia talviolosuhteita, varaosia on helppo saada ja sen voi vielä korjattavaksi muihinkin kuin merkkiliikkeisiin. Lisäksi se on maailman eniten samalla mallinimellä valmistettu auto, jota on myyty kymmeniä miljoonia kappaleita. Suomeen on vuosien varrella tuotu satojatuhansia Toyota Corollia. Jos se kelpaa sadoilletuhansille suomalaisille, miksi se ei kelpaisi myös minulle?
Kasvanut muKavuudenhalu on nuoruuden KuolinisKu. mitä epämuKavammin elän, sitä enemmän tunnen olevani elossa.
T
euvo lyö käteeni avaimet ja lähettää minut koeajolle. Ajan pois Itäkeskuksesta, Vuosaaren sataman kautta kohti Sipoota. Uusi auto tuntuu alla ihanan kevyeltä. Kehätiellä kaasuttaessani tunnen oloni huolettomaksi ja vapaaksi. Tällaista se yksityisautoilu olisi. Kaupunki muuttuu nopeasti pelloiksi ja mäntymetsiksi. Landbo, Karhusaari, suuruudenhullut omakotitalot, Sipoon merenrannat! Täällä ilma on raikkaampaa ja meri kirkkaampi kuin Tokoinrannassa. Eikä matka kaupunkiin nyt loppujen lopuksi olisi ollenkaan mahdoton. Siis jos minulla olisi auto. Rakastan autolla ajamista niin paljon, että jos omistaisin auton, ajaisin taatusti kaikkialle. Juhlimaankin, koska en jaksaisi öistä taksirumbaa. Bileistä tulisi pian aikuisia illanistujaisia. Autoilu on ihan liian mukavaa. Ja kas-
vanut mukavuudenhalu on nuoruuden kuolinisku. Mitä epämukavammin elän, sitä enemmän tunnen olevani elossa. Kun palaan koeajolta, teen mielestäni aika sujuvan taskuparkkeerauksen ja toivon, että Teuvo näkisi sen autoliikkeen ikkunasta. Ei tässä turhaan Keravalla ole eletty.
E
n aio ostaa Corollaa, mutta Teuvo tietää, mistä narusta kannattaa vetää. "Oletko ajatellut Toyota Priusta", hän kysyy. Prius on maailman ensimmäinen massatuotantona valmistettu hybridiauto. Amerikkalaisen Stuff White People Like -blogin kirjoittajien mukaan Toyota Prius kuuluu samaan kategoriaan kuin Moleskinen muistikirjat, hummus, poliittiset vangit, minimalistiset huonekalut, Juno-elokuva, vintage, ironia, Applen tuotteet, Barack Obama ja kahvilat, joissa tarjotaan aamiaisia. Niistä keskiluokkaiset länsimaiset kaupunkilaiset pitävät.
Blogin mukaan Toyota Prius on täydellisin valkoisten ihmisten tuote ikinä: "Se on kallis, se antaa tunteen siitä, että autat ympäristöä, eikä se vaadi muuta sitoutumista tai elämänmuutoksia kuin rahaa." Olen ennalta-arvattava, mutta en välitä. Toyota Priusin esittelylehtisessäkään ei ole kuvia ahdistavista lapsiperheistä. Kuvissa on vaalea, pisamainen nainen, jolla on kaulassa ruskeat puuhelmet. Ja 30-gigainen iPod, joka on yhdistetty autostereoihin. En ole osannut odottaa, että saatanallinen autobisnes on näin ovelaa. Ensin sympaattinen autokauppias, nyt auto, jota myydään minulle popmusiikilla, sinkkuelämällä ja ympäristötietoisuudella. En osta Toyota Priusta. Voin väittää itselleni, että syynä ovat nuoren kaupunkilaisen identiteetti ja huoli ilmastonmuutoksesta. Kolmas syy on proosallisempi. Prius maksaa yli 30 000 euroa. Tililläni on summasta alle prosentti. On pirun kallista ryhtyä aikuiseksi. *
Autokauppias Teuvo Hakala tekee auton ostajan olon mukavaksi.
hunajamarinoidut broilerisuikaleet
Rosso
Ay-liike
päärynäsiideri
MTV3
Crocsit
Paula Lehtomäki
Nurmijärvi
Sting
kulttuuri
wilMa hurskainen
YLIOPPILASLEHTI 9/09
19
kaikuefektilaite jopa käytössä. Kasiraituri kököttää Koko-teatterin roskalavalta löydetyn sinisen laatikon päällä.
"STudioSSa paine SiiTä, eTTä aika makSaa, vaikuTTaa Tapaan, miTen muSiikkia Tehdään ja milTä Se kuuloSTaa."
"Kyllä mä pärjään näillä, mitä mulla on. Paitsi tarvitsisin lisää mikkejä ja mikkiständejä. On tosi ärsyttävää, jos mikkejä pitää jonkun luudan ja teipin kanssa asetella. Ja jos olisin puristi, haluaisin kunnon äänieristyksen, mutta mä tykkään siitä, että kuuluu huoneen soundi."
TAAnTuMA TAkAA, että musiikin
Muusikko varoittaa astumasta teknologiainnostuksen sudenkuoppaan. Hän muistuttaa, että tärkeintä on aina musiikki. "Aika moni etenkin 1990-luvulla jäi teknologian ja elektronisen musiikin lumoihin ja luuli, että teknologinen edistys on yhtä kuin musiikillinen edistys. Kuitenkin moni elektroninen elementti musiikissa vanhenee todella nopeasti. Esimerkiksi Björkin Post-levyllä soundit ovat jo vanhentuneet mutta musiikki edelleen mahtavaa."
Matti Markkola
> Vuk keikalla 15. toukokuuta Korjaamolla ja 16. toukokuuta Ladyfestin pääklubilla ravintola Kaisaniemessä.
Näin rakennat kotistudion
>> Kotiäänittäminen on todella
yksinkertaista tai uskomattoman monimutkaista. Riippuu minkä tyylistä musiikkia on äänittämässä ja kuinka tasokkaan haluaa äänityksen olevan. Kotistudio voi koostua parista mikronista ja neliraitanauhurista tai sitten tuhansien eurojen digitaalisesta laitteistosta. Yksinkertaisimmillaan tarvi>> taan vain nauhuri (kasettitai kelamankka, Minidisk, kovalevy, muistikortti tai muu tallennin), pari mikrofonia tai stereomikrofoni sekä piuhoja. Kasaa laitteet akustiikal>> taan hyvältä kuulostavaan tilaan niin, että sijoitat mikrofonit "yleisön" paikalle. Paina rec ja soita. Rahaa ei välttämättä tar>> vitse upottaa heti valtavasti. Esimerkiksi Vukin setti on maksanut toista tonnia läppäri 1 500 euroa, ohjelmisto 700 euroa ja mikrofoni 300 euroa mutta kannettava tietokone on toki muussakin kuin äänityskäytössä. Monille riittää ensimmäiseksi mikiksi alle sadan euron niin sanottu dynaaminen laulu- ja instrumenttimikrofoni. Käytettyjä laitteita tutkailemalla voi säästää huomattavasti. Erilaisiin tietokoneen mu>> siikkiohjelmistopaketteihin kannattaa ennen ostopäätöstä tutustua tarkkaan demoversioiden avulla. Useimmat kotistudiot syn>> tyvät pitkän ajan kuluessa. Harvalla kun on varaa kerralla hankkia kaikkea mitä mieli tekee.
Lähde: J. Pekka Mäkelän teos Oma studio ja äänittämisen taito (Like 2009)
Etsi kuvasta kasiraituri, kaikuefektilaite, autoharppu, mikrofoni ja Vuk.
Hyvää himasta
Taantuma takaa, että musiikin kotiäänitykset ovat taas suosiossa.
os artisti nimeltä Vuk eli Emily Cheeger haluaa äänittää jotain, valmisteluihin menee alle viisi minuuttia. Hän kytkee mikrofonin äänikorttiin ja äänikortista piuhan läppäriin, jossa on digitaalinen äänitysohjelmisto nimeltä Pro Tools.
kotiäänitykset ovat taas suosiossa. Muutaman studiopäivän hinnalla saa omaan kotiin laitteet, joilla pääsee pitkälle. Kysykää vaikka Lily Allenilta, joka pisti kotidemojaan MySpaceen ja nousi kuuluisuuteen. Eivätkä vain synapopparit ole hyötyneet digilaitteiden halventumisesta ja kotistudioiden uudesta tulemisesta. Hyvä esimerkki on Bat For Lashesiin ja Joanna Newsomiin verrattu suomalaisamerikkalainen muusikko Vuk. "Moni ystäväni tekee nykyisin ihan itse. On mahtavaa, miten pitkälle esimerkiksi Fonalin artistit ovat sen vieneet. Se on hyvällä tavalla vähän kuin muovailuvahalla leikkimistä", Vuk vertaa. 14-vuotiaana oman musiikkinsa äänittämisen aloittanut Vuk uskoo, että kotiäänitykset ovat herkän musiikintekijän pelastus. "Mulle musiikki on niin henkilökohtainen juttu. Varmaan senkin takia soitin pitkään yksin. En jotenkin halunnut paljastaa itseäni muille. Silloin oli täysin korvaamatonta, että pystyi omassa huoneessaan kokeilemaan kaikkia juttuja", kaksi levyä julkaissut artisti sanoo. tyytyväisiä. Kotistudioiden yleistyessä he ovat syystäkin huolissaan omasta ammatistaan. Vukin mukaan studiotyöskentely ei kuitenkaan välttämättä paranna musiikin laatua. "Studiossa paine siitä, että aika maksaa, vaikuttaa tapaan, miten musiikkia tehdään ja miltä se kuulostaa. Nyt kun kuuntelen ekan levyni biisejä, aika monessa kappaleessa tykkään alkuperäisestä demosta enemmän kuin siitä mikä tehtiin studiolla."
ÄÄniTTÄjÄT eivÄT tosin ole yhtä
J
Se on siinä. Näin yksinkertaisella laitteistolla tämä multi-instrumentalisti on äänittänyt kalliolaisessa kerrostaloyksiössä soittimiaan. Niitä on paljon: pieni sähköharmoni, sähköurku, kannettava Hammond, chicagolainen matkaharmoni,
sähkökitara, venäläinen haitari, klarinetti, autoharppu, bombardi, theremin... "Tämä touhuni on tämmöistä tosi kotikutoista", itseoppinut äänittäjä vähättelee. Vanha neliraituri on hänellä yhä tallessa ja lukioaikoina saatu
BLAAH
Manuel Puigin romaani Novalima on Gotan Projectin elämäniloisempi serkku. -levyllä orkesteri jatkaa perinteisen afroperulaisen musiikin höystämistä elektronisilla biiteillä. Ja mikä parasta: yhtyeen näkee ilmaiseksi livenä Maailma kylässä -festivaalilla.
JEAH
Hämähäkkinaisen suudelma
Coba Coba
on ajalta, jolloin homokulttuuri oli muutakin kuin euroviisuja ja tositeeveetä. Ihon kananlihalle saava teos sijoittuu miltei kokonaan vankityrmään sotilasjuntan hallinnoimassa Etelä-Amerikan maassa.
Helsingin kartta painettuna nenäliinaan, muovitimantteja, posliinipopcornia. Tuoreinta muotoilua esittelee nuorten suunnittelijoiden -tapahtuma Stockmannin Argos-hallissa 28.5.6.6. Sitä ennen Arabiaan levittäytyy vastavalmistuneiden taiteilijoiden Masters of Arts.
Sprouts
Polyphonic Spreen ja Sufjan Stevensin kiertuebändeihin kuulunut Annie Clark tekee omanlaistaan kulmikasta poppia taiteilijanimellä St. Vincent. levyllä tasapainoilevat herkullisesti herkkyys ja raivo.
Actor
kulttuuri
KOLUMNI APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
20
YLIOPPILASLEHTI 9/09
TÄh D
eT
Antti Järvi
Tähtäimessä nainen
This one goes out to all you single ladies. Näin lähestyvän ke-
M
Rekallinen teiniangstia
usikaaleja haukutaan usein pinnallisiksi. Tästä ei voi syyttää ainakaan Helsingin kaupunginteatterin viimeisintä nuorisomusikaalia, joka on Frank Wedekindin klassikkonäytelmään (1891) perustuva Spring Awakening. Kevään herääminen on synkkä tarina teineistä, jotka ankaran saksalaisen koti- ja koulukurin ahdistamina ajautuvat henkilökohtaiseen tuhoon. Syynä on aikuisten ja ympäröivän yhteiskunnan patologinen suhtautuminen seksuaalisuuteen ja kaikkeen siihen liittyvään.
Ville Akseli JuurikkAlA
2
/5
sän kunniaksi muutamia vinkkejä miehen metsästykseen: Pidä mieli avoinna. Älä kalastele kohteliaisuuksia. Älä ole outo. Älä hölötä. Älä esittele treffeillä hääsuunnitelmiasi, äläkä pukeudu likaisiin vaatteisiin. Muista, että vaikka miehet pitävät kissatappeluista, kukaan ei halua tappelevaa kissaa seurustelukumppanikseen. Jos et suostu deittailemaan vanhempia miehiä, älä odota, että sinua nuoremmat miehet haluavat deittailla kanssasi. Yhdysvalloissa alkoi tänä keväänä uusi tosi-tv-sarja Tough Love. Siinä menestynyt matchmaker Steven Ward kouluttaa ikuisista sinkuista kelpoja naisia. Sarjassa tumma ja sliipattu Ward lupaa, että hänen ohjeitaan seuraamalla löytää rakkauden. Vastaavia naisille suunnattuja ohjelmia media on "Tampaxväärällään. Nyt niitä vastaan mainoksessa on lääke: Sarah Haskins.
Helsingin kaupunginteatteri: spring Awakening. Ohjaus Neil Hardwick, kapellimestari Lasse Hirvi, koreografia Harri Kuorelahti. Rooleissa mm. Sanna Majuri, Jarkko Tamminen, Petrus Kähkönen, Mariko Pajalahti.
JÄnnÄÄ: Mariko livenä, vaikkakin pienessä roolissa.
"sinkkuus on pahinta mi-
tä naiselle voi sattua. Se on pahempi kuin lepra, spitaaliset saavat sentään elää siirtokunnissa", Sarah Haskins kommentoi. Haskins on yhdysvaltalaisen vaihtoehtomedian uusi tähti, komedienne, joka tekee pilkkaa naisille suunnatuista tv-ohjelmista ja mainoksista. Hän työskentelee Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren Current TV -kanavalla ja tekee viikoittaiseen satiiriseen uutislähetykseen Target Women -nimistä ohjelmaa. Siinä hän vääntää vitsiä mediassa esiintyvistä sukupuolistereotypioista. Tough Loven kaltaiset tv-ohjelmat, siivous- ja ehkäisyvälinemainokset sun muut ovat toki helppoja pilkan kohteita, mutta Haskinsin keräämä materiaali ja sarkastiset huomiot paljastavat tehokkaasti pöhköjä asenteita ja kliseitä. Viime aikoina Haskins on ivannut muun muassa Michelle Obaman paljaista käsivarsista noussutta kohua. kohusta on jo runsas vuosi, kannattaa katsastaa Haskinsin analyysi siitä, miten luontokuvastoa käytetään naisten intiimialueisiin liittyvässä mainonnassa. Yhdessä mainoksessa joka näyttää vitsiltä mutta ei ole minihameiset nuoret naiset laulavat puutarhassa ruohonleikkaamisesta ja pensaiden trimmaamisesta. Toisessa nainen hengailee kaupungilla majavan kanssa. Tampax-mainoksessa itse Äiti Luonto vierailee antamassa kuukausittaisen lahjansa. Kameran edessä Sarah Haskins on hieman epäluonteva, mutta hänen tapansa nauraa sukupuoleen liittyville stereotypioille saattaa hyvin olla paras ase niitä vastaan. Feminismikin voi olla viihdyttävää.
iTse ÄiTi LuonTo vieraiLee anTamassa kuukausiTTaisen Lahjansa."
ALussA TArinAn päähenkilö Wendla Bergman (näkemässäni esityksessä Sanna Majuri) yrittää turhaan kysyä korkeakauluksiselta hirviöäidiltään (Leena Rapola), kuinka lapsia tehdään. Vastausta ei tule, ja hupsan, näytelmän edetessä Wendla pamahtaa paksuksi tajuamatta suunnilleen edes harjoittaneensa seksiä. Laiton abortti, johon äiti Wendlan pakottaa, päättyy tytön kuolemaan. Muita kevään merkkejä ovat muun muassa pedofilia, syntisenä pidetty itsetyydytys ja homoseksuaalisuus. Ilse Neumann (Mariko Pajalahti) on ajautunut kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle sen jälkeen, kun isä raiskasi hänet. Vanhemmille perheiden kunniallisuus ja poroporvarillisuus ovat niin tärkei-
Seksi pohdituttaa Jarkko Tammisen näyttelemää Melchior-älykköoppilasta.
Hardwickin ohjauksessa kohtauksesta toiseen matemaattisen tarkasti, mutta kovin mekaanisen oloisesti. Kokenut senioripolven ohjaaja Hardwick on erikoinen valinta Spring Awakeningin ohjaajaksi. Hän on käynyt itsekin poikakoulua synnyinmaassaan Isossa-Britanniassa, mutta tulkintaan on jäänyt silti outo välimatka, jokin teoreettisuus tai esseemäisyys.
tä, että luokalle jäämisen jälkeen Moritz Stiefel (Petrus Kähkönen) tappaa itsensä.
spring AwAkeningisTA haluaisi olla innoissaan, koska se on riski, erilainen musikaali. Esitys ei kuitenkaan lähde ollenkaan lentoon. Kappaleiden sävellykset ovat arkisia, joko koulubändimäisiä tai väärällä tavalla iskelmällisiä, eikä joukossa ole yhden yhtä hittiä. Ankaran linnamainen lavastus on raskas ja tylsä. Nuoret esiintyjät liikkuvat Neil
ne MuuTAMAT seksiaktit, joita näytetään vai onko se jo sinänsä radikaalia? ovat häpeällä kyllästettyjä, suorastaan raamatullisia tuomion kuvia. Nautinnosta ei ole tietoakaan, vaan tuska on läsnä jopa orgasmin hetkellä. Spring Awakeningin yhteys nyky-Suomen masentuneeseen nuorisoon on toki selvä. Meillä seksuaalimoraali on vapaampi, mutta nuoret kokevat silti yksinäisyyttä ja suorituspaineita. Jos jollekin, niin Spring Awakeningia voikin suositella opetusmielessä angstisten teinien vanhemmille.
Anne MoilAnen
nyT kun entisen ulkoministerin Ilkka Kanervan tekstiviesti-
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
> http://current.com/target-women Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimitussihteeri.
Syksyn sävelestä pinnalle ponnistanut vaalea laulajatar tekee suomenkielisiä rocklevyjä laulaen muun muassa Lasse kurjen, Egotripin Mikki kausteen ja Tuure kilpeläisen tekemiä biisejä. Hakee uskottavuutta ottamalla käyttöön myös sukunimensä.
jonna Tervomaa
anna puu
Idolsista pinnalle ponnistanut vaalea laulajatar tekee suomenkielisen rocklevyn laulaen muun muassa Lasse Kurjen, Egotripin knipin ja Tuure Kilpeläisen tekemiä biisejä. Hakee uskottavuutta lyhentämällä sukunimeään.
Tule tapaamaan Annaa
22.5. klo 19 Place de Lux bileet Underbarissa, Snellmaninkatu 13 23.24.5. Maailma Kylässä festareilla
Omatuntosi ajattelee kuten me.
Kaarina Kailo
tutkija, aktivisti, kunnanvaltuutettu Toisenlainen EU on mahdollinen Yliopistot vapaaksi markkinavoimista
www.kaarinakailo.net
Tavoitteenani on tasa-arvoisempi, avoimempi ja vastuullisempi Eurooppa.
Anna Ranki
www.annaranki.com
Eurovaalit 7.6.2009, ennakkoäänestys 27.-30.5. Eurovaaleissa voit äänestää Annaa, asuit missä päin Suomea tahansa.
104
Eurovaalit 7.6.2009. Ennakkoäänestys 27.5.-2.6. www.testaaomatuntosi.fi
kulttuuri
tuomas KarppiNeN
YLIOPPILASLEHTI 9/09
21
SIVISTYKSEN JÄLJILLÄ
Sarjassa toimittaja hankkii klassisen sivistyksen. Osa 8: kuvataide. Sarja päättyy.
Näillä alkuun
>> Vieraile Ateneumissa, Kiasmassa ja parissa galleriassa. Valitse näyttelyt summassa. Ajan myötä opit mistä pidät. Selaa kirjoja kirjakauppojen >> taidekirjaosastoilla ja kirjastoissa. Hyvä johdatus on Olli ja Markku valkosen Suomen taide ja Maailman taide -sarjat. Kun >> matkustat, älä suhtaudu taidemuseoihin pakkopullana vaan tilaisuutena perehtyä kohdemaan taiteeseen. Valtion taidemuseon koti>> sivulla voi koota Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista hakusanojen avulla erilaisia näyttelyitä. Suositeltavia ulkomaalaisia nettikohteita ovat Tate Gallery ja Eremitaasi. Jos >> arvostat taustatietoa, ota selvää, milloin museoissa on ilmaisia opastettuja kierroksia.
Taidemuseossa voi keskittyä vain niihin teoksiin, jotka puhuttelevat. Tässä Victor Westerholmin maalaus Lokakuun päivä Ahvenanmaalla vuodelta 1885.
K
Taistojen tiellä
oko Ateneum on krumeluurien peitossa. Täältä löytyy satavarmasti tuhtia taidetta. Sellaista, joka esittää muinaisia taistelukenttiä ja jonka ympärillä on kymmenien senttien kultakehykset. Tyl-sää. Ateneumin projektipäällikön Riitta Ojanperän diagnoosi luultavasti olisi, että minun ja esittävän taistelukenttätaiteen välille ei ole kehittynyt tyydyttävää vuorovaikutussuhdetta. "Taideteoksen katsomisessa on aina kyse vuorovaikutustilanteesta, johon vaikuttavat katsojan oma tausta ja tunnetila. Ei ole olemassa oikeaa tapaa katsoa taidetta." Taistelukenttätaidetta kohtaan tuntemani inhon ei tarvitse haitata vierailuani Ateneumissa. "Louvressa voi hyvin käydä niin, ettei mene katsomaan Mona Lisaa. Taidemuseot ovat kokonaisuuksia, joista jokainen voi etsiä itseään puhuttelevia teoksia." Tosiaankin. Meneillään olevasta Kalevala-näyttelystä selviytyy vähillä taistelukohtausteoksilla. Tömäkät kultakehyksetkin ovat vähissä.
Hikaritärppi Opi >> tuntemaan suomalainen taide sen kultakautta edeltäneeltä ajalta. Osaa esimerkiksi kertoa, kuka teki Ateneumin julkisivua koristavat veistokset (Carl Eneas Sjöstrand). nousukasmoka Pumppaa asiantuntijalta tri>> viaalitietoa kaikesta mahdollisesta tai pidä pitkiä luentoja aina kun näet tutun teoksen. Maailmassa on niin paljon taidetta, ettei paraskaan asiantuntija voi tietää kaikkea.
Klassiseen sivistyKseen kuuluu osata sijoittaa taistelukenttätaide oikealle paikalleen eurooppalaisen taiteen historiaan. Se pitää hallita antiikista 1900-luvun ismeihin. "Nykyisin eurooppalaisen taiteen rinnalle halutaan tuoda yhä enemmän ei-eurooppalaista taidetta", Riitta Ojanperä kertoo. "Toisaalta koko kuvataiteen käsite on eurooppalainen. Muual-
la sen funktio on ollut toisenlainen." Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että joskus vielä tykästyisin verilöylytutkielmiin. Ojanperä vertaa kuvataidekokemusta kirjan lukemiseen. "Ne eivät ole samalle ihmisellekään samoja. Teos, joka ei nuorena kosketa lainkaan, voi 20 vuotta myöhemmin koskettaa vahvasti", hän sanoo.
Ojanperä löytää toisen vertailukohdan kuvataiteelle musiikista: siitä voi nauttia, vaikkei itse maalaisi tai kilkuttelisi veistoksia kipsimöykyistä. Kuvataidetta voi myös harrastaa, vaikkei sitä ostaisi omaksi. "Eivät kaikki ole keräilijöitä. Taiteen keräilyssä tulevat monella myös taloudelliset realiteetit vastaan."
NiNNi LehtNiemi
Taideteollinen korkeakoulu on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto. Vuonna 2009 Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu muodostavat uuden yliopiston, Aalto-yliopiston. Tavoitteena on luoda taideteollisuuden, kauppatieteen sekä tekniikan opetukselle ja tutkimukselle edellytykset nousta maailman kärkeen. Taideteollisessa korkeakoulussa lukuvuonna 2009-2010
AIKAKAUSLEHTIJOURNALISMIN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op VISUAALISEN JOURNALISMIN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op
Opintokokonaisuudet ovat tarkoitettu TaiKin eri osastojen opiskelijoille sekä JOO-opinto-oikeuden kautta muiden yliopistojen opiskelijoille. Haku 31.5.2009 mennessä. Opetus alkaa syys-lokakuussa 2009 ja päättyy toukokuussa 2010. Tiedustelut: amanuenssi Anu von Lode (aikakauslehtijournalismi) anu.vonlode@taik.fi amanuenssi Arja Korhonen (visuaalinen journalismi) arja.korhonen@taik.fi http://www.taik.fi/vko/
22
YLIOPPILASLEHTI 9/09
Demokratiahan on aina fasismia, jossa enemmistö sortaa vähemmistöjä. minä, jos kuka tieDän sen."
Hippiguru Jorma Elovaara viihtyy farkuissa ja kumppareissa.
YLIOPPILASLEHTI 9/09
23
TeksTi Perttu Häkkinen kuva Mikael Pettersson
Saapasjalkamies
Jorma Elovaara tuntee maailman salat. Epäselvää tosin on, mitä hänelle itselleen on 1960-luvun jälkeen tapahtunut.
S
iinä hän nyt on. Legenda. Jorma Elovaara, 63, seisoo pitkissä hiuksissaan, tiukoissa farmarihousuissaan ja Nokian kumisaappaissaan huhtikuisella Hämeentiellä Helsingissä. Ja kuten asiaan kuuluu, ilman paitaa. Työmatkalaiset tapittavat linjurin ikkunasta Elovaaran hieman kumaraista hahmoa. 1960-luvun hippiguru ja undergroundteosofi on lähtenyt tauolle työpaikaltaan Kansan Sivistystyön Liiton ylläpitämästä Lähiradiosta. "Sinulla on paljon päällä", Elovaara sanoo ja alkaa nyplätä kashmirpalttooni lievettä. "Villakangastakki ja villakaulaliina ja vielä villapaita." Vaikka Elovaara puhuu hitaasti ja hivenen kangerrellen, on hänen katseensa yhä viekas ja leikkisä. "Nyt olen saanut tarpeeksi syöpää aiheuttavaa ultraviolettisäteilyä. Mennään sisään", mies tokaisee ja kääntyy kannoillaan. Suuri lehmänkellorypäs kilahtaa, kun astumme Lähiradion ovesta. Toimistossa on ummehtunutta ja hämärää.
homoyllytyspykälän nojalla. TV2:n johtaja Hanno Leminen ilmoitti, ettei Elovaaralla ollut enää asiaa televisiostudioon. Mies kuitenkin jatkoi töitä radion puolella ja alkoi vuonna 1969 toimittaa Vesimiehen aika -ohjelmaa. Kulttiohjelmassa käsiteltiin muun muassa ufoja, teosofiaa ja okkultismia. Välillä sivuttiin LSD-guru Timothy Learyn eriskummallista dogmatiikkaa ja jaeltiin hampunkasvatusohjeita. Elovaaran kaiutetut, hypnoottiset monologit oli hunnutettu atonaalisen nykymusiikin ja anglosaksisen popin sekoitukseen. "Aina kun tunnuskappaleena soinut Byrdsin Child of the Universe lähti soimaan, tajusi että kohta kuulee jotain todella käsittämätöntä. Koskaan ei voinut tietää, mitä tapahtuu", radioveteraani Dj Njassa muistelee Elovaaran eksentristä tyyliä. Myöhemmin Elovaaran kollegana työskennellyt Njassa suitsuttaa miestä vuolaasti. "Jormahan on mun guruni. Vaikka tarkkaamolasin takaa kaikki saattoikin näyttää silmittömältä kaaokselta, aina Jorma hoiti hommat nappiin. Sillä on hämmästyttävä tekniikka ja hienostunut draamantaju."
uniikisTa luonTeesTaan huolimatta, tai luultavasti juuri sen vuoksi, Vesimiehen aika hyllytettiin "epäinformatiivisena" toukokuussa 1971. 25-vuotias toimittaja oli ajettu aikansa valtamedian ulkopuolelle. Onko hän katkera? Elovaara nostaa päänsä käsistään ja tuijottaa minua hölmistyneenä. "No totta vitussa olen!" hän kiihtyy ensimmäistä kertaa haastattelun aikana. "Jos mut on jossain sivuutettu, niin nimenomaan tässä yhteiskunnassa, kaikenlaisissa mietinnöissä ja järjestötoiminnassa!" Pitkähiuksinen, paidaton mies upottaa taas kasvonsa kämmentensä suojaan. "On täällä monilla muillakin tosin vaikeaa", hän huokaa. "Onhan Suomi kuitenkin sotatilassa." Anteeksi, mitä? Elovaara katsoo silmiin. "Roskalavoja ei näe kaduilla ja poliiseja lähetetään kerjääjien perään. Monet tuntemani ihmiset valittavat epämääräisten viranhaltijoiden tunkeutuvan heidän asuntoihinsa ja penkovan heidän tavaroitaan. Tietyt ryhmät
KVG
Hmph
TieToverkoisTa halTioiTunuT Jorma Elovaara ei omien sanojensa mukaan harrasta itse-googletusta. Eikä se tunnu häntä kiinnostavankaan. "Tekisi mieli kahvia", hän toistelee hermostuneesti ja pyöriskelee tuolissaan. Mystikon nimi löytyy monesta yhteydestä: Elävästä arkistosta, suomalaisten homoseksuaalien Finnqueer-sivustolta, elokuvaharrastajien Elitisti-foorumilta... Tamperelaisen toimittajan erkki raution kasaama Elovaara-tribuuttisivu on verkon informatiivisin ja kattavin. "En ole nähnyt", Elovaara tokaisee ykskantaan ja silmäilee ympärilleen. Hectorin fanisivustolla ihmiset keskustelevat Elovaaran sanoittamasta Sisämaan matka -kappaleesta. "Hmph", Elovaara hymähtää. Jotain miehenkin mielestä kiinnostavaa netistä löytyy. Facebookissa on nimittäin Jorma Elovaara -nimisen käyttäjän sivut. Ovatko ne Elovaaran itsensä? "Eivät!" kärsivän oloinen teosofi estelee. "Mutta kysy nyt ihmeessä, että kuka se on!" Lähetämmekin käyttäjälle suorasukaisen kysymyksen: Kuka sinä olet? "Nyt minä haluan kahvia!" Elovaara puuskahtaa ja karkaa huoneesta.
okkulTisTi. homoakTivismin pioneeri. Tajunnanlaajentaja. Radiotyön uudistaja. Vaikka Elovaaran nimeen liitetäänkin pompöösejä lisäkkeitä, on mies pysynyt suurelta yleisöltä pimennossa. Parhaiten hänet varmaankin muistetaan tarunhohtoisesta Vesimiehen aika -ohjelmasta. Ja siitäkin on jo neljä vuosikymmentä. Aikansa uranuurtaja ansaitsee maineenpalautuksen. Ongelma on, että Elovaarasta on vaikea löytää tietoa, eikä hän itsekään tunnu olevan kiinnostunut asiantilan muuttamisesta. Yritetään silti. Kysytään vaikka, miten Vampulasta Helsinkiin lähtenyt valtiotieteiden ylioppilas päätyi 1960-luvulla salatieteiden ja tajunnanlaajennuksen maailmaan. Yleisen historiankirjoituksen mukaan kaikki alkoi Yleisradiosta, jossa parikymppinen Elovaara toimitti kollegansa Heikki Kemppaisen kanssa Fab Ykkönen -nimistä nuortenmakasiinia. Haastatellessaan ohjelmaan brittiläistä popryhmää The Holliesia, yhtye kertoi Elovaaralle "brittilama" Lobsang Rampan kiistellystä teoksesta Kolmas silmä. "Kyllä se alkoi jo aiemmin", Elovaara toppuuttelee. "Se oli vuonna 1952, kun luin Seura-lehdestä lentävistä lautasista." Elovaara painaa silmänsä kiinni ja kätensä ohimoilleen kuin pinnistääkseen muistiaan. Hän on pitkän aikaa vaiti. Pölyhiukkaset uiskentelevat iltapäivän valojuovissa. Äänitarkkaamon monitorikaiuttimista tulvii hurmoshenkistä puheohjelmaa, jossa Jeesusta tituleerataan kaveriksi. elovaara vaikuTTi murroshenkiseen
onnellinen ja terve. Presidentillä sellaista velvollisuutta ei ole."
lähiradion Tuhruinen keittiö ui kelmeäs-
LSD on EnnEn kaikkEa työkaLu Eikä Sovi päihtymiS käyttöön."
elävät yhä pelon ja vainon alla." Yritän saada Elovaaraa tarkentamaan, mistä ryhmistä on kyse, mutta mystikko painaa kätensä ohimoilleen ja vaikenee. "Demokratiahan on aina fasismia, jossa enemmistö sortaa vähemmistöjä. Minä, jos kuka tiedän sen." Millainen valtiojärjestys sitten olisi Suomelle edukkaampi? "No monarkia tietenkin! Kuninkaan velvollisuus on jättää jälkeensä maa, joka on
aikakauteen paitsi toimittajana myös kansalaisaktivistina. Marraskuussa 1967 hän perusti ystäviensä kanssa Suomen ensimmäisen homojärjestön, Toisen säteen ryhmän. Nimensä homohippien pioneeripataljoona lainasi intialaisesta filosofiasta. Samoihin maailmanaikoihin Elovaara käsikirjoitti homoseksuaalisuudesta kertovan Oletko sinä...? -elokuvan. Salanimellä Rauno Vinermo kirjoitettu humoristinen draama kiellettiin välittömästi
sä valossa. Elovaara keittää päivän varmaan kymmenettä kahvipannullista. Alkoholiin hän ei ole omien sanojensa mukaan eläissään koskenut, koska oli nuorena miehenä "empaattisesti vaistonnut, ettei se ollut miellyttävää". Parempina vaihtoehtoina Elovaara pitää kannabista ja LSD:näkin tunnettua lysergiinihappoa. "Tosin pitää muistaa, että LSD on ennen kaikkea työkalu eikä sovi päihtymiskäyttöön", hän painottaa vakavana. 1960-luvun lopulla happolaput ja hasiskikkareet olivat Helsingissä marginaaliryhmien juttu. Mistä Elovaaran suhde kannabiksen polttoon lähti? "Siitä hetkestä, kun mä tajusin, että sitä voi polttaa", Elovaara sanoo hymyttömästi ja kaataa tervaista sumppia mukiinsa. Enää guru ei pidä LSD:tä modernin ajan suurimpana keksintönä. Happolapun paikan ovat vieneet sähköiset tietoverkot. "Odotin internetin saapumista vuosikymmeniä", hän kertoo. "Ollessani kerran linkitettynä toisen henkilön aivoihin näin vision, jossa kaikki maailman tieto tuli luokseni napin painalluksella." taessa keskustelu ajautuu aina 196070-lukujen vaihteeseen. Harmittaako sisäavaruuden uudisraivaajaa se, että hän on jäänyt imperfektin vangiksi?
"Vittu, eihän mulla ole varaa preesensiin", Elovaara tuskastuu. "Mut on kuoliaaksi vaiettu." Niinhän asia vaikuttaa olevan. Sillä harvapa meistä tietää mitä Elovaara on vuoden 1971 jälkeen tehnyt. Eikä välttämättä Elovaara itsekään. Paidaton mies painaa jälleen ohimoitaan valitellen muistamisen vaikeutta. Seuraavat väittämät ovat kuitenkin luotettavista lähteistä hankittua, melko uskottavaa tietoa: Vuoden 1971 lopulla Elovaara perustaa Mysteeni-nimisen kustantamon ja alkaa julkaista Tähti-undergroundlehteä. 1950-luvun sensaatiolehdeltä nimensä pöllinyt aviisi liikkuu samoissa aiheissa kuin Vesimiehen aikakin: huumeita, esoteriaa, salaliittoja ja omituisia lukijakirjeitä, joissa seikkailee muun muassa tamperelaisia pillupäisiä humanoideja. Lehden kuvituksena on kuvia paidattomasta Elovaarasta farkuissa ja kumisaappaissa. Ulkoasultaan karu fanzine räjäyttää tajunnan skuupeillaan: Hitlerin musta nerous yliarvioitua! Myydään käytetty astraalimaailma! Vuonna 1973 Elovaara sanoittaa ystävänsä Hectorin Herra Mirandos -albumille kappaleen Sisämaan retkellä. Sen kertosäe on puhdasta Elovaaraa: Sisämaan retkellä mietiskellä / Onko yrttejä kellä / Missä ystävä hellä? 1980-luvun alkuvuosina Elovaara ostaa maata Kirkkonummelta, tai siis "Taikavuoren ruhtinaskunnasta", kuten hän asian ilmaisee. Vuosikymmenen puolivälissä hän aloittaa Radio Cityllä Sininen rapsodia -ohjelmasarjan, jonka parhaat palat kootaan kirjaksi. Kummitus etsii ystävää -teoksen kannessa Elovaara poseeraa farmarihousuissa ja kumisaappaissa. Ilman paitaa tietenkin. 1980-luvun lopussa Elovaara ajautuu vakaviin terveydellisiin vaikeuksiin ja hänet omien sanojensa mukaan sijoitetaan kuolemaan valkoiseen sairaalahuoneeseen, jossa on kukkia ja hengellistä kirjallisuutta. Lääkärin hämmästykseksi Elovaara tervehtyy lihaa syömällä ja pääsee kotiin.
lähiradiossa elovaara aloittaa vuonna 1997. Hän vastaa vastaa kollegansa Seppo Julinin kanssa siitä, että muun muassa kurdit, arabit, kommunistit, hurmoskristityt ja uusfasistit saavat julkisesti esittää mielipiteitään eetterissä 84 euron tuntimaksua vastaan. Elovaaran uusi, valmisteilla oleva teos käsittelee "Mars-planeetan kanavia, esi-ihmisiä ja maan ulkopuolisia muinaisheimoja, kuten mystisiä Annunakeja". Moni voisi kyseenalaistaa Annunakien olemassaolon. "Suurin osa asioista, joita maailmassa väitetään tapahtuneen, on todella tapahtunut", Elovaara hymähtää. "Kyllähän suurin osa saksalaisista katulyhdyistäkin muistuttaa lentäviä lautasia, eikä toisinpäin." Paljas mystikko virnistää. "Koska olet vakavamielinen ihminen, olen pyrkinyt kertomaan sinulle asiat mahdollisimman todenmukaisesti." Otan saamani kohteliaisuuden vastaan suurella mielihyvällä. Yksi asia kuitenkin vielä kaivertaa. Jos suurin osa väitetyistä asioista on todella tapahtunut, niin mitä ei ole tapahtunut? "Alkuräjähdystä", Elovaara vastaa empimättä. "Avaruus on ollut aina olemassa." *
vaikka kuinka yrittäisi, Elovaarasta puhut-
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Edustajistovaalit tulevat ehdokasilmoittautuminen on alkanut
hyy järjestää edustajistovaalit marraskuussa 3.4. päivinä. Ennakkoäänestys järjestetään 28.29. lokakuuta. Vaaleissa valitaan hyylle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 60-jäseninen edustajisto, joka käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Ehdokasilmoittautuminen on käynnistynyt. Ehdokasilmoituslomaketta sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoituslomakkeita saa ylioppilaskunnan verkko-osoitteesta www.hyy.fi/vaalit sekä hyyn keskustoimistosta Uudelta ylioppilastalolta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki), jonne ne on myös palautettava keskusvaalilautakunnalle henkilökohtaisesti allekirjoitettuina viimeistään tiistaina 22.9. 2009 klo 12.00. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri Katariina Styrman, joka myös tarvittaessa neuvoo ehdokasasetteluun liittyvissä asioissa (0400 816 426 tai paasihteeri@hyy.fi).
Tervetuloa HYYn lapsiparkkiin!
Lapsiparkki tarjoaa tilapäistä lastenhoitoa hyyn jäsenille Kruunuhaassa. Lapsiparkki on auki 17.6. asti. Syksyn hoitoaikoja voi varata 13.8. alkaen. Parkki avautuu syksyllä 17.8. Aikojen varaukset pyydetään tekemään mieluiten sähköpostilla lapsiparkki@hyy.fi, jotta lastenohjaajan puhelin ei ruuhkaudu.
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/97/
Jatko-opiskelijoiden jäsenmaksu lukuvuonna 20092010
Jatko-opiskelijat ovat poistumassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (yths) palveluiden piiristä 1. elokuuta 2009 alkaen. Jatkoopiskelijat voivat edelleen halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi. Jatko-opiskelijoiden jäsenmaksu lukuvuodeksi 20092010 on 40 euroa. Tietoa muista eduista ja jäsenpalveluista voit käydä katsomassa hyyn nettisivuilta www.hyy.helsinki.fi/suomi/358.
listaa haettavaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan, sen toimintaan tai sen omistamiin kiinteistöihin liittyvään tutkimukseen osoitetun apurahan. Apuraha on tarkoitettu lähinnä pro gradu -vaiheessa olevalle opiskelijalle, mutta se voidaan myöntää myös kanditasoiseen tutkimukseen tai muuhun kuin yliopistotutkintoon liittyvään työhön, jos sen aihe liittyy kiinteästi ylioppilastalojen taide-esineiden konservointiin, esillepanoon tai historiaan. Apurahan suuruus on enimmillään 1 000 euroa. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan nimi ja yhteystiedot. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja -aikataulu sekä selvitys opinnoista. Hakemukset toimitetaan säätiön asiamiehelle hyyn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään 30.9. 2009 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja antaa hyyn kulttuurisihteeri Jiri Sironen, p. 050 537 2831, kulttuurisihteeri@hyy.fi.
yths päivittää lisätietoja aukioloajoista ja saatavilla olevista palveluista verkkosivuillaan kevään edetessä.
www.yths.fi > ajankohtaista
Opiskelijakirjasto suljettuna 15.6.9.8.2009 hanki kesätenttikirjat ajoissa!
Opiskelijakirjasto muuttaa kesän 2009 aikana väliaikaisiin tiloihin osoitteeseen Fabianinkatu 32 (ent. Ajoneuvohallintokeskus, Kaisapaikoituksen viereinen talo). Kirjasto on muuton vuoksi suljettuna 15.6. 9.8.2009. Lainaa kesätenttikirjat ajoissa.
Kirjaston kiinnioloajan lainauspalvelut: · 16.5. alkaen neliviikkoisilla lainoilla eräpäivä on 18.8. · 30.5. alkaen kaksiviikkoisilla lainoilla eräpäivä on 18.8. · 11.6. alkaen lyhytlainoilla eräpäivä on 18.8.
Haluatko pitää asuntosi vaihtosi aikana mutta välttyä tuplavuokralta?
Helsingin yliopiston vaihto-opiskelijoiden asunnonvälitys tarjoaa vaihtoon lähtijöille tilaisuuden löytää alivuokralaisen asuntoonsa/ huoneeseensa Helsinkiin tulevasta vaihto-opiskelijasta, jonka asunnontarve ajoittuu samalle ajalle kuin vaihtoon lähtijän poissaolo. Asunnonvälitys on maksutonta sekä vuokra-asuntoa tarjoaville että hakijoille. Kätevin tapa ilmoittaa asuntosi/huoneesi edelleen vuokrattavaksi Vaihto-opiskelijoiden Asunnonvälitykseen on täyttää sähköinen tarjouslomake (http://hyy.helsinki.fi/asunto/14/). Lomakkeen sanallinen kuvaus tulisi mieluiten täyttää englanniksi, jotta vaihtoon saapuvat opiskelijat ymmärtäisivät sisällön mahdollisimman hyvin. Lisätietoja: exchange@hyy.fi
Rahat lopussa kesälaitumella?
Tiesitkö, että kesäopinnot Avoimessa yliopistossa ovat Helsingin yliopiston läsnä oleville perustutkinto-opiskelijoille pääosin maksuttomia? Katso lisää tietoa osoitteesta www.avoin. helsinki.fi. Etkö voi suorittaa tutkintoosi kuuluvia opintoja kesällä? Etkö löytänyt kesätöitä? Onko lainat nostettu tai tukikuukaudet lopussa? Sinulla on oikeus hakea toimeentulotukea. Katso lisätietoja: www.hyy.fi/toimeentulotuki
Avajaiskarnevaalit 7.9. tule esittelemään järjestösi toimintaa!
Yliopiston syyslukukauden avajaisia ja avajaiskarnevaaleja vietetään maanantaina 7. syyskuuta. Rehtorin päätöksen mukaan avajaispäivän iltapäivällä ei ole opetusta, vaan kaikki yliopistolaiset voivat osallistua halutessaan niin avajaisiin kuin avajaiskarnevaaleillekin. hyyn piirissä toimivat järjestöt ja yliopiston yksiköt voivat tulla esittelemään avajaiskarnevaaleille toimintaansa tuhansille opiskelijoille. Tämä on oiva tilaisuus esitellä toimintaa ja saada järjestötoimintaan uusia innokkaita jäseniä. Ilmoittautuminen tapahtuu lomakkeella ke 26.8. klo 12.00 mennessä. Samalla voi ilmoittautua esittelemään toimintaansa hyyn uusien opiskelijoiden iltaan 23.9. Vanhalle. Lomake: https://elomake.helsinki.fi/ lomakkeet/16022/lomake.html Jos järjestönne tai ryhmänne haluaa esiintyä karnevaaleilla, ottakaa suoraan yhteyttä hyyn kulttuurisihteeri Jiri Siroseen, kulttuurisihteeri@hyy.fi, 050 537 2831. Avajaiskarnevaaleista tulee lisätietoa hyyn sivuille elokuun aikana!
Apurahaa ylioppilaskuntaan liittyvään tutkimukseen
Vanhan ylioppilastalon tukisäätiö (vyts) perustettiin vuonna 1978 Vanhan ylioppilastalon palokorjausta varten. Tukisäätiö toimii yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (hyy) ja hyy Yhtymän kanssa. vyts ju-
Opiskelijakirjaston kirjoilla on kesällä pidemmät laina-ajat. Kiinnioloaikana ei saa kotilainoja. Opiskelijakirjaston lainoja voi sulkuaikana palauttaa Aleksandrian aulaan mape klo 818. Lainassa oleviin kirjoihin voi tehdä varauksia. Aleksandrian aulassa sijaitsevasta palvelupisteestä voi noutaa saapuneita varauksia mape klo 1218. Opiskelijakirjaston puhelinpalvelu on sulkuaikana avoinna mape klo 1218. Oppimiskeskus Aleksandria on avoinna normaalisti koko kesän mape klo 818. Muiden Helsingin yliopiston kirjastojen aukioloajat: http://www.helsinki.fi/kirjastot Opiskelijakirjasto ja keskustakampuksen viisi tiedekuntakirjastoa muodostavat 1.1. 2010 alkaen yhteiskirjaston. Kirjastolle rakennetaan toimitilat Kaisaniemeen paikalle, jossa Opiskelijakirjasto nyt sijaitsee. Uudisrakennuksen on määrä valmistua keväällä 2012.
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto
HYYn palvelutoimiston aukioloajoissa muutoksia kesällä 2009!
Jäsen ja järjestöpalvelut ovat suljetut ajalla 22.6.31.7. Asunnonvälitys on auki koko kesän, tosin ajalla 22.6.31.7. käyntiosoite on Mannerheimintie 5 Brapun kautta (2. krs, katutasossa ovi Plantaran ja Pentikin välissä) ja tuona aikana suljettu päivisin tunnin ajan klo 12.0013.00. Kesällä (1.6.28.8.) toi misto aukeaa perjantaisin klo 10.00, muutoin normaalit aukioloajat. Huomioithan, että HYYn toimisto on suljettuna myös 21.24.5., 4.6., 16.6. sekä 18.19.6.
kset: tilavarau palvelu ja · Järjestö 145 050 551 6 : 050 551 6146 u 1 6147 senpalvel · Jä s: 050 55 t nnonvälity i.fi > Yhteystiedo · Asu k elsin www.hyy.h , ja: Viitasalo i Lisätieto kö Merja .f topäällik salo@hyy Hallin ja.viita 963, mer 050 534 2
palveluto Huomioi merot: uudet nu
imiston
On aika ilmoittautua lukuvuodeksi 20092010!
Ilmoittautuminen lukuvuodeksi 20092010 alkoi 1.5. ja päättyy jo 31.8. Jokaisen perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijan on k.o. aikana ilmoittauduttava joko läsnä- tai poissaolevaksi. Perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan (hyy) ja heidän on maksettava hyyn jäsenmaksu. Jatkotutkinto-opiskelijalle jäsenyys on vapaaehtoinen. Jos sinulla on opiskeluoikeus sekä perus- että jatkotutkintoon, sinun on maksettava perustutkintoopiskelijan jäsenmaksu.
www.hyy.fi/maksu/
YTHS kesäaikataulussa 26.5.31.8.2009
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (yths) toimipisteissä työskennellään kesäaikataulun mukaan ajalla 26.5.31.8. Eri toimipisteissä voi kesän aikana olla myös sellaisia viikkoja, jolloin terveydenhoitopalveluja ei ole ollenkaan saatavana. Terveysasiat kannattaa siis hoitaa mahdollisuuksien mukaan kuntoon jo hyvissä ajoin ennen kesää.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY hakee
Kansainvälisten asioiden sihteerin sijaista
Etsimme työyhteisöömme kansainvälisten asioi den sihteerin opintovapaan sijaista ajalle 17. 8. 4.12. 2009. Tehtävään perehdytetään elokuun aikana tai sopimuksen mukaan. Kansainvälisten asioiden sihteerin tehtäviä ovat ulkomaisten opiskelijoiden edunvalvonta ja neuvonta, vaikuttaminen Helsingin yliopiston kansainvälisiin asioihin, yhteydenpito koti ja ulkomaisiin sidosryhmiin, kansainvälisen koulu tus ja maahanmuuttopolitiikan seuraaminen ja siitä raportoiminen. Tehtäviin kuuluu myös ylioppilaskunnan ESN, kehitysyhteistyö, ja kansainvälisten asioiden valiokunnan taloushallinto ja valiokuntien toi minnan tukeminen sekä ylioppilaskunnan kehi
tysyhteistyöhankkeen taloushallinto. Muistioi den ja kannanottojen valmistelu on tärkeä osa edunvalvontatyötä. Työskentely ylioppilaskunnassa vaatii innos tuneisuutta ja omaaloitteisuutta, päätösten tehokasta toimeenpanoa sekä joustavuutta työ ajoissa. Edellytämme hakijalta yliopistoopinto ja, vastuualueiden ja ylioppilaskuntatoiminnan tuntemusta, erinomaista kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa suomeksi ja englanniksi sekä suju vaa ruotsin kielen taitoa, kykyä hahmottaa laa joja asiakokonaisuuksia ja omaksua uusia asioi ta, sekä taitoa sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Alkupalkkaus on ylioppilaskunnan palkkaus järjestelmän mukaisesti kokemuksesta ja koulu
tuksesta riippuen 1 9602 450 euroa kuukaudes sa. Palkkaan kuuluu lisäksi lounasetu. HYYn hallitukselle osoitetut, omakätisesti allekirjoitetut hakemukset ansioluetteloineen tu lee toimittaa HYYn keskustoimistoon (Uusi yli oppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään maanantaina 25.5. 2009 klo 12.00. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, joka pidetään perjantaina 29.5. 2009. Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario, 050 543 9610, pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426 sekä kansainvälisten asioiden sihteeri Hanna Laitinen, 050 543 8450. HYYn toimintaan voit tutustua tarkemmin osoitteessa www.hyy.fi.
YLIOPPILASLEHTI 9/09
omat
25
HaNS eiSkoNeN
jokaisen ongelmat. Korosta, että kaikkien täytyy antaa panoksensa.
JÄRJeSTÄ KoKouS,
jossa kaikki voivat tuoda esiin huoliaan ja ideoitaan. Tilanne on väistämättä kaoottinen, kun ihmiset pääsevät purkamaan turhautumistaan.
JulKiSTAKAA PyRKiMyKSenne
Haluatko tavata idolisi tai prepata tenttiin oikeusministerin kanssa? Kummisetä toteuttaa toiveesi tai tekee puolestasi jotain ikävää. Vain oikeus ja kohtuus on rajana.
KUMMISETÄ
Tuli hyvä kakku
Toive: Runsaan vuoden ikäinen lapsemme herää aamuisin varhain. Asiaa ei voi helposti korjata edes muuttamalla nukkumaanmenoaikaa, eikä kesäaikaan siirtyminenkään ole auttanut. väsyttää niin pirusti. Tulisitko hakemaan lapsen sunnuntaina kello seitsemän ulos, että saisimme nukkua?
Jukka HuHta
selkeän lentolehtisen muodossa. Jakakaa sitä työtovereille. Viimeistään nyt pomot saavat selville, ketkä yrittävät organisoitua. On tärkeää, että teillä on ryhmä, koska sitä vastaan on vaikeampi hyökätä kuin yksilöä.
lÄheSTyKÄÄ AMMATTiliiTToA.
Päättäkää, mihin liittoon haluatte. Valitkaa delegaatio, joka lähestyy liittoa. Älkää silti astuko sivuun ja antako liiton byrokraattien hoitaa kaikkea. Ihmisten pitää tuntea, että heillä on johto käsissään, mutta myös ammattiliiton tuki.
eTSiKÄÄ liiTTolAiSiA
muista ammattiyhdistyksistä työpaikallanne. Listatkaa yhteiset huolenaiheet ja tavoitteet. Tämä varmistaa, että muut yhdistykset pyrkivät estämään rikkuritoiminnan, jos ryhdytte lakkoon.
hAASTAKAA PoMoT pienissä
ÄlÄ Tule paha kakku, tule hyvä kakku! Kuura venesmäki, 1, lapioi santaa ämpäriinsä hiekkalaatikossa aikaisin viikonloppuaamuna. Samaan aikaan monessa kodissa vasta hierotaan unihiekkaa pois silmistä ja aletaan keitellä aamupuuroa. Kakku on valmis, mutta lopputulos ei leipurimestaria miellytä. Kuura taputtelee kasan kiltisti tasaiseksi. Hän näyttää kyllästyneeltä. KuuRA ei puhu suomea vaan vauvaa. Vaikka meillä ei ole yhteistä kieltä, Kuuran ilmeet, kädenliikkeet ja äänensävyt kertovat, mitä seuraavaksi tehdään. Herttaisen kuoren alta paljastuu määrätietoinen ja sinnikäs lapsi. Kuura kohottaa kädet minua kohti. Hän ilmeisesti haluaa, että nostan hänet. Mutta minne? Laitan hänet takaisin rattaisiin, ja siirrymme sorsalammelle. Linnut tulevat heti tekemään tuttavuutta ja kerjäämään pullaa. Kuura innostuu ja bongaa taivaalla kaartelevan lokin. SiTTen Se AlKAA. Itku! Tätä olen pelännyt. Kiiruhdan paniikissa keinun luo, mutta parin kiikun jälkeen Kuuran mielenkiinto häviää ja marina jatkuu. Olemme vauhdilla matkalla kotiin. Rattaisiin tarvittaisiin ambulanssin vilkkuvalot. Itku voimistuu, mitä lähemmäs vanhempia mennään. Kotona Kuura tarrautuu äitiinsä. Hän tuijottaa minua ja on hiljaa. Isä saa tulkita, mitä lapsi ajattelee lapsenvahdistaan. "Hän ei ole järkyttynyt mutta kaipaa selvästi tuttuun syliin", Jukka Huhta analysoi. Entä tulivatko vuoden univelat nukuttua tunnissa pois? "Kiitos! Olen lähes pirteä."
Sami takala
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka järjestäydyt työpaikallasi. Neuvonantajana on kapinallinen brittilehti Red Pepper.
MAlTA MieleSi ja ajattele strategisesti. Aggressiivinen spontaanisuus vain vaikeuttaa tilannetta. Puhu luoTeTTAvinA
Työtaistelijaksi
asioissa, kuten pukeutumismääräyksissä. Jos voitatte, ihmiset näkevät, että pystytte pitämään puolenne, ja toivottavasti liittyvät teihin. Jos ette voita, ihmiset näkevät pomojen kohtuuttomuuden ja toivottavasti liittyvät teihin.
lAAJenTAKAA ToiMinTAA. Siir-
mieluiten työpaikan ulkopuolella. Pyydä innostuneita puhumaan muille, ettei projekti näytä henkilökohtaiselta ristiretkeltäsi. saavutettavat tavoitliSTAA KonKReeTTiSeT,
teet: palkka, lomat, turvallisuus. Yleisistä ihanteista paasaaminen saattaa vain vieraannuttaa.
JAA TehTÄviÄ. Vältä
tykää suurempiin vaatimuksiin. Valmistautukaa vastoinkäymisiin ja iloitkaa pienistäkin voitoista.
Ohjeet on julkaistu alun perin brittilehti Red Pepperissä ja suomennettuna kirjassa Paskaduunista barrikadille: Prekariaatin julistus (Like 2009).
pitämillesi työkavereillesi
vaikutelmaa, että pystyt korjaamaan yksin
"En laskisi kapinahengen varaan"
Helsingin yliopiston opiskelijat palvelualalla -järjestön Eetu Komsi kommentoi, kuinka brittien ohjeet sopivat suomalaiseen työelämään.
A
nnan propseja Red Pepperin korostamalle omatoimisuudelle ja ruohonjuuritason organisoitumiselle. Keskeistä on nimenomaan olla määrätietoinen, rakentava ja kylmäpäinen. Tavoitteena ei kannata olla tyrannipomojen vaihtaminen vaan järjestelmä, jossa työntekijöiden asema on turvattu kulloisestakin pomosta riippumatta. Työnantaja pyrkii usein luomaan kuvaa, ettei ongelmia ole tai että ay-toiminta hankaloittaa asioita ja huonontaa ilmapiiriä riippumatta siitä, onko palkat maksettu oikein tai ilmapiirissä hävittävää. Henkilökunnan järjestäytymi-
nen parantaa ilmapiiriä ja työmoraalia. Ongelmien ratkaisuun saadaan toimivat käytännöt. Niiden puuttuminen tuottaa villejä vastarinnan muotoja, kuten työpaikalta varastamista tai sabotaasia. Monessa kaupan alan työpaikassa ihmiset ovat vuosia luulleet, ettei sairaspäiviltä tarvitse maksaa lisiä tai että ylityöt hyvitetään samansuuruisena vapaa-aikana. Jos ei tunne sääntöjä, voi vain luottaa pomon sanaan. Työnantajan ylimielinen suhtautuminen säädöksiin on järjestäytymättömissä työpaikoissa tavallista. Se on silti sama kuin jos työntekijä antaisi lompakostaan rahaa työnantajalle. Suomessa on paljon töitä amma-
tillisen edunvalvonnan ulkopuolella, mutta valtaosalle työpaikoista löytyy alasta vastaava liitto. Välttämättä ei tarvitse odottaa näin pitkään ennen kuin ottaa yhteyttä liittoon ja kysyy neuvoa. Järjestäytymisen aloittaminen soitolla liittoon helpottaa prosessia kummasti. Liiton mukanaolo nostaa työnantajan kynnystä härskimpiin vastatoimiin. Lisäksi liitto tarjoaa tietoa ja kertoo, mihin ongelmiin voidaan nopeimmin puuttua. Red Pepper olettaa väärinkohtelun johtavan kapinahenkeen. Itse en laskisi sen varaan. Monet alistuvat ja muuttuvat vain varovaisemmiksi."
NiNNi leHtNiemi
Eetu Komsi
Tiedot kesäaikatauluista ja -suluista löydät osoitteesta www.yths.fi
Töölön toimipisteen mielenterveystyö muuttaa 3.8. alkaen Kamppiin, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 4. ja 5. krs
O P i s K e l i j a n P a R e m P a a T e R v e y T T ä
26
YLIOPPILASLEHTI 9/09
Malisen pyöräretki
Markus Miettinen & Jaakko seppälä
KUVITUKSEKSI SE OIKEE LOGO: http:// www.aaltoyliopisto.info/fi/news/ aalto-yliopiston-visuaalisen-ilmeensuunnittelukilpailun-voittajaksirasmus-snabbinehdotus-kutsu