Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
98. vuosikerta | 13. toukokuuta 2011
9
kesänovellit
Leena Parkkinen ja Mike Pohjola kirjoittavat kesästä ja Karjalasta.
uudet blogistit
Kirjoituksia opiskelijaelämän kauneudesta.
Finnjävel
Anna Järvisestä ei koskaan tule oikeaa ruotsalaista.
lääkärininja anna tuori pakkoruotsi lapsityövoima on ok
ylioppilaslehti 9 # 11
2
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Marko Ylitalo
Koulutusta diktatuuriin
kansallinen oikeusjärjestelmä perustuu shariaan. Sananvapautta rajoitetaan tiukasti. Alaikäisiä tuomitaan kuolemaan ja teloitetaan. Vankeja kidutetaan, tuhansia ihmisiä pidetään pidätettyinä ilman oikeudenkäyntiä. Vähemmistöjä vainotaan. Muiden uskontojen kuin puhdasoppisen islamin julkinen harjoittaminen on kielletty. Naiset on suljettu lähes täysin yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän ulkopuolelle. Tällaiseen maahan suuntautuu Helsingin yliopiston ensimmäinen koulutusvientihanke. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen koulutusvientihanke Saudi-Arabian Al-Imam Muhammad Ibn Saudin islamilaiseen yliopistoon käynnistyy kuun vaihteessa. Yliopistolla ei tällä hetkellä ole ohjeita siitä, minkälaisiin maihin se myy koulutusta. Koulutusvientiasia on päässyt yllättämään: hankkeet ovat käynnissä ennen kuin pelisäännöistä on sovittu. Tällä hetkellä päätöksen voi tehdä esimerkiksi laitoksen johtaja, eikä hänelläkään ole ohjenuoraa, johon turvautua. Usein koulutus edistää tasa-arvoa, ja voidaan toivoa, että se myös demokratisoi maata. Toisaalta se myös pönkittää olemassa olevaa systeemiä ja pahimmillaan ajaa kansalaisia yhä syvempään kurjuuteen. Teemmekö yhteistyötä myös PohjoisKorean kanssa? Voiko Iraniin myydä ydinfysiikkakoulutusta? Haluammeko opettaa kiinalaisia rakentamaan tehokkaampia verkonvalvontatyökaluja? Ohjeita ei ole. Yhteiskuntavastuun strategiatyöryhmässä asiasta on avattu keskustelu, kertoo ryhmän jäsen Jussi Pakkasvirta. Hänen mukaansa on pohdittava paitsi sitä, minne koulutusta viedään, myös sitä, millaista koulutusta viedään. "Gender Studies -opintopaketti Saudi-Arabiaan voisi olla hyvä idea", Pakkasvirta sanoo. Rajanveto ei ole helppoa. Pohjois-Korea on selvä pahisvaltio, mutta miten toimitaan vaikkapa Kiinan kanssa? Koulutusvientihanke on poliittinen päätös ja sitä pitää tarkastella sellaisena. "Jossain on tehtävä ensimmäinen kauppa, ei me voida valita asiakkaitamme", sanoo koulutusvientiprojektin johtaja Olavi Mertanen. Paitsi että voimme, ja meidän pitää.
Matkailu- ja ravintolapalvelut -edunvalvontajärjestön toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan (HS 8.5.) yökerhot tyhjenevät, koska helsinkiläiset käyvät Tallinnassa juhlimassa. Mihin väitteesi perustuu? "Vuonna 1990 kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista 21 prosenttia tuli anniskelusta ja matkustajatuonti oli vain 10 prosenttia. Nyt luvut ovat vaihtuneet: vuonna 2009 anniskelukulutus oli 11 prosenttia ja tilastoimaton kulutus 20 prosenttia. Myös jäsenkuntamme mukaan alko-
holia haetaan ulkomailta, ja siellä käydään juhlimassa. Suomalaiset eivät pysty kilpailemaan Tallinnan kanssa, koska sikäläisten ravintolatyöntekijöiden palkka on vain neljäsosa suomalaisten palkasta." Eivät kai ihmiset lähde lähibaarinsa sijasta mieluummin Tallinnaan juhlimaan? "Se on yksi tekijä. Muita ovat kulutustottumusten ja elämäntapojen muutos, sosiaalisia suhteita hoidetaan yökerhojen ja pubien ulkopuolella aikaisempaa enemmän. Työelä-
män kiristyneen tahdin takia ihmiset eivät enää juhli keskellä viikkoa. Jos alkoholiveroa, joka on Euroopan kirein, entisestään nostetaan, se huonontaa suomalaisen elinkeinon mahdollisuuksia." Onko Tallinnassa Helsinkiä paremmat yökerhot? Olisihan pussikaljan kittaaminen sielläkin edullisempaa kuin baarissa nautiskelu. "Virossa paikat voivat olla auki niin myöhään kuin asiakkaita riittää. Hintataso on kuitenkin keskeinen asia."
kirkossa kuulutetut
Hurraa! Vaalidarrassa hallitustunnustelujen ja Portugalilinjausten yhteydessä joukkokasteen saivat
PUKEUTUMISSIVEELLISYYS
s. 1.9.2010 k. 9.5.2011
Jokakesäinen ympäristöterrorismi leviää rinta rinnan terassikauden kanssa kun paljasvatsaiset möhköt lysähtävät lähimmän terassin muovituolille hikeä erittämään kaupunkilaisten käytössäännöt unohtuvat narikkaan paita jo kotiin
TAKINKÄÄNTÄJÄT
Rakkaat perussuomalaiset, vihreät, kokoomus, Sdp, kristillisdemokraatit, keskusta, vasemmistoliitto keskusta kastettiin muiden EU-maiden odottavien katseiden alla. Kummina toimi ristimättä jäänyt Rkp. Onnelliset vanhemmat Suomen mediatalot sopuleineen ja ehkä myös Suomen kansa.
Vainajaa kunnioittaen Kaljamahabongarit
puuhanurkka
Maria Manner ja Anna Mattsson
Kuka saa ensin kiinni etsityn terroristin? Heitä noppaa ja kulje loppuruutuun.
Annat pikkuterroristeille aseita ja rahaa. Terroristisolu vahvistuu, pääset viisi askelta eteenpäin.
alapääkirjoitus
Ann-Mari Huhtanen
Terroristit iskevät maasi suurlähetystöön. Palaa takaisin neljä askelta.
Ei naurata
"suomalaisilla on puukko toisessa ja viinapullo toisessa taskussa. Se on maailman rumin kansa, joka ei osaa puhua englantia." Hauska läppä? Ei ollut tähän lehteen haastattelemani muusikko Anna Järvisen mielestä. Eikä Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla muuttaneiden siirtolaisten kohtaama rasismi, läpänheiton muodossa, poikkea siitä, mitä meillä kuulee tänään. Huumorin taakse vetäydytään, kun pitäisi vastata omista sanoistaan. Huumorimiehiä on esimerkiksi kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps), joka selitti taannoin islamin ja pedofilian yhdistäviä kirjoittelujaan oikeudessa sarkasmilla. Itseironiseksi heitoksi MTK:n suututtaneet puheet kuittasi myös perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik. Teuvo Hakkarainen (ps) laukoi viimeksi, että jos kaksi homoa saa lapsen, jälkeläisestä tulee tuplahomo. Hän sanoi Iltalehdessä, että kommentti oli läppä! Ja niin edelleen. Kun vihapuheelle vaaditaan selityksiä, hommafoorumilaiset taivastelevat, kuinka sarkasmi menee ohi ja kuinka vaikea laji ironia on ymmärtää. Huumorikortti on pelkurikortti. Mutta varsin ovela sellainen. Se kääntää keskustelun siihen, kuka on tiukka kukkahattutäti, kuka taaskaan ei ymmärrä nauraa ja kuka on vitsien taakse kätkeytyvä rasisti. Oletpas enpäs -väittelyn myötä itse asia unohtuu. Ei pidä väitellä siitä, mitä kukin on, vaan siitä, mitä hän sanoo ja sanoillaan tekee.
Annat miljardeja dollareita vilpilliselle tai tumpelolle vieraan maan tiedustelupalvelulle. Odota kuuden vuoden ajan.
Julistat sodan terrorismia vastaan. Hyökkäät johonkin maahan, jonka väität piilottelevan terroristia. Etene kaksi askelta.
Kidutat satunnaisia vankeja saadaksesi tietää, missä terroristi on. Palaa neljä askelta taaksepäin.
Löydät terroristin, mutta mielesi tekee pelata golfia. Odota yksi vuoro.
Isket terroristin majaan ja nakkaat ruumiin mereen ennen kuin terroristi ehtii kertoa oikeudenkäynnissä ikäviä tarinoita sinusta. Etene suoraan loppuruutuun.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 98. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Maria Manner, 050 445 0553, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi · Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122, ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Marko Ylitalo, 050 447 1117, marko.ylitalo@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467; Ilkka Hellman, 050 517 0979; Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 9 # 11
3
"Olen valmis taklaamaan naapurini rappukäytävässä."
Ylioppilaslehden uudet blogistit esittäytyvät. s.14
sisältö 5 8 10 17 19
tärpit
We Love Helsingin Timo Santalan tärpit Helsingin kesään.
maahanmuuttaja
Muusikko Anna Järvisestä ei koskaan tulee oikeaa ruotsalaista.
kesänovelleja
Kirjailija Leena Parkkisen ja Mike Pohjolan novellit.
lapsityön puolesta
Afrikan lapsityöläiset vaativat parempaa työtä.
lääkärininja
Lihavuustutkija Linda Mustelinin intohimoja ovat budolajit ja moottoripyörät.
21
näpit irti
Taiteilija Anna Tuori ei saa koskea omiin töihinsä.
vakiot 4 6 16 18 22 24 25
palaute kuvitella! kolumni: lauri holappa graduratsia, tyylitarkastus & samaan aikaan toisaalla kolumni: tero paskapää arviot malinen & kansanmies & nykysuomen sanakirja
teemu granström
tekijät
kannen kuva laura mendelin
muinoin
Kuvittaja Emmi Jormalainen, 31, piirsi tähän lehteen vuokrakämpän ja paljon romua. Himottaa: Kesäloma, jonka voi aloittaa viettämällä mukavia kaupunkipäiviä kahvilla, puistossa, piknikillä ja pyöräillen.
Leena Parkkinen, 31, on kirjailija ja kolumnisti, joka kirjoitti tähän numeroon kesän kunniaksi novellin Vuokrakämppä. Kaduttaa: Vuoden 1994 kestänyt vakaumus, että antennipipo on tyylin peruskiviä.
Mike Pohjola, 32, on Helsingissä asuva turkulaiskirjailija, joka kirjoitti tähän lehteen novellin Vanhan linnan salaisuus. Kyrpii: Aku Ankassa julkaistaan 2011 kuuden suomalaisen kirjoittamat tarinat ja minä en ole yksi heistä.
Ylioppilaslehti 26.9.1969 huomautti, että poliisin pahoinpitelemä voi joutua itse syytteeseen.
4
ylioppilaslehti 9 # 11 Alkusoitto
Sattuuhan näitä
haluatko sinäkin kuulua
etujoukkoon?
Ylioppilaslehden uusi sarjakuvablogi kuvittaa lukijoiden elämää.
sattuuhan näitä on Ylioppilaslehden uusi sarjakuvablogi, jossa sarjakuvataiteilija Lina Jelanski kuvittaa lukijoiden opiskelijaelämää. Joka torstai Ylkkärin nettisivuille osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita ilmestyy uusi, kuvitettu tarina. Haluatko, että juuri sinun tarinasi kuvitetaan? Lähetä omakohtainen, opiskelijaelämään tai Helsingin yliopistoon liittyvä kertomuksesi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Tarinan pituus on 600800 merkkiä. Kerro viestissä myös ikäsi, sukupuolesi ja mitä opiskelet. maria pettersson
tapahtumat · edut · kilpailut
Pirulliseen nälkään, helvetilliseen janoon
Tilaa juhlia
Real Ale Real Food Real Pub
Vuonna 2006 olin englantilaisen filologian opiskelijoiden bileissä. Jossain vaiheessa alettiin muistella edellisten vuosien juhlia ja niiden sattumuksia. Erityisen innokkaasti minulle kerrottiin tarinaa saippuavodkasta. 2000-luvun alussa joku hullu oli kuulemma tuonut bileisiin kaksi pulloa halpaa venäläistä vodkaa, joka maistui aivan saippualta. Kun pulloja ravisti, vodka vaahtosi niin, että sen pinnalle nousi saippuakuplia. Kuuntelin tarinaa ja nyökyttelin yllättyneenä ja järkyttyneenä. Kuka toisi moista moskaa opiskelijabileisiin? Eikös sellainen ole vaarallistakin! Oikeasti en ollut aivan niin järkyttynyt. Muistin oikein hyvin kyseisen saippuavodkan olinhan itse tuonut sen englanninopiskelijoiden bileisiin vuonna 2001. Mies, 30, englantilainen filologia
Dagmarinkatu 2 Ma - Pe 11 - 04 La - Su 14 - 04 p. 09 - 580 770
www.botta.fi
myynti@botta.fi
Museokatu 10 Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p. 09 - 580 77 222
palaute
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
uhanalainen suomen historia
Ann-Mari Huhtanen, Maria Manner, Maria Pettersson ja Marko Ylitalo kirjoittivat Ylioppilaslehden 8/11 artikkelissa Uhanalaiset sotaveteraaneista näin: "Tervemenoa! Talvisotakortin heilutus loppunee samalla kun viimeinenkin veteraani heittää lusikka-haarukkansa nurkkaan, eikä mamujen ja pakolaisten hyysäämisen enää ajatella olevan pois veteraanien vaippavaroista. Sivariinkin voi mennä ilman, että siitä täytyy valehdella isovanhemmilleen." Toimittajien asenne oli sotaveteraaneja loukkaava. Poliittinen historiamme osoittaa, mitä Suomelle olisi tapahtunut, jos se olisi ollut sivareiden varassa Neuvostoliiton hyökätessä
1939. Vertailukohde löytyy Pohjois-Koreasta. Nykyhetki rakentuu menneisyydellemme. Sen faktoista meillä tulee olla selkeä kuva; myös talvi- ja jatkosodasta. Muuten meitä uhkaa historiattomuus. Jarmo Viljakainen VTL, varusmies 197273 Toimitus vastaa Poliittinen historiamme osoittaa, että jos Neuvostoliitto olisi ollut sivarien varassa, KARJALA OLISI VIELÄ MEIDÄN! OLTAISIIN URALILLA! SUUR-SUOMI!!!!11 Oho, krhm, piti siis sanoa, että mehän sitten muuten hävittiin se sota. Poliittisen historiamme valossa Suomen kannattaisi promotoida kansain-
välistä rauhanliikettä. Muuten tulee taas turpiin.
haluan olavin!
Kolumnistinne Olavi Uusivirta on ihana. Haluan hänen kanssaan naimisiin tai ainakin sänkyyn. Mitä minun pitäisi tehdä? Toimitus vastaa Hei rakas! Sori, kun on ollut niin kiireistä viime aikoina. Sovitaan seksihommat vaikka ensi perjantaiksi. Naimisiin sitten kun on sen aika, onhan me tästä puhuttu. Pus, O.
jutesti (Ylioppilaslehti 8/11). Ymmärrän että voitte lakisyistä julkaista vain reseptit mutta ei tarkempia valmistusohjeita. Haluaisin kuitenkin tiedustella, että kumpaa hiivaa käytitte: turbohiivaa vai tavallista kuivahiivaa? Onko reseptien vaikeudessa eroja, nyt kun haluaisin näin ensikertalaisena yrittää valmistaa itselleni suomalaiskansalliset kesäjuomat? Ja vielä viimeinen kysymys, minkä verran on helvetisti koivunlehtiä (kg/kpl)? Toimitus vastaa 953 koivunlehteä (tasan). Jos olet päässyt sisään yliopistoon, selviät kaikista kiljuresepteistämme. Käytä turbohiivaa, mutta älä hätäile. Jos olet huolimaton tai kärsimätön, kilju kostaa. Täysin ripuliturvallista ohjetta on mahdotonta antaa.
suomalaiskansallinen kilju
Kiitos että suojelette suomalaiskansallista kulttuuriperintöä sellaisilla artikkeleilla kuin Suuri kil-
ylioppilaslehti 9 # 11 Alkusoitto
5
korttelibileitä, ruokakarnevaali ja kuutamouintia
we love helsingin timo santalan vinkit helsingin kesään.
ravintolapäivä Yhden päivän ruokakarnevaali, jossa kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan, kahvilan tai baarin omaan kotiinsa, työhuoneelle, kadunkulmaan, puistoon tai vaikka mattolaiturille. Tarkista kartta tapahtumapaikoista Facebookista Ravintolapäivän sivulta. "Kierrämme kavereiden kanssa Helsingin puistoja äänentoistolla varustetulla kuormapyörällä ja myymme kyydistä viiniä, tapaksia ja caipirinha-mehujäitä." Ravintolapäivä 21.5. ympäri Suomen, www.facebook.com/ravintolapaiva punajuuri block party Viime elokuussa Punavuori Block Party valtasi Pursimiehenkadun Viiskulmassa korttelibileitä varten. Mukana oli punavuorelaisia muusikoita, taiteilijoita, mainostoimistoja ja kanta-asukkaita. "Toivottavasti Punajuuri Block Party saa jatkoa. Ihmisistä lähteviä katujuhlia tarvitaan lisää, ja odotan innolla, mitä Facebookissa perustettu Kallio-liike saa aikaan. Myös Kumpulan kyläjuhlilla kotikulmilla on ihana tunnelma." kaljakellunta Tänä vuonna 15. kertaa järjestettävässä Kaljakellunnassa seilataan useimmiten alas Vantaanjokea Pikkukosken uimarannalle. Yleensä kellunta on tapahtunut heinäelokuun vaihteessa, tarkka päivä selviää myöhemmin. "Parhaita tapoja viettää kesäpäivää." juhannus stadissa Kaupunkijussia voi suunnata viettämään jo perinteeksi muodostuneisiin We Love Helsingin Juhannustansseihin. Tanssilattiatila Kuudennella Linjalla laajenee tänä kesänä suuremmaksi kuin koskaan, kun käyttöön saadaan salainen lisähuone, jossa valssin tahdissa mahtuu pyörähtelemään suven kauneimpia hetkiä. "Juhannuksena kaupunki on meidän! Kadut tyhjenevät ja pyörällä voi ajaa keskellä tietä. Kukaan ei tule valittamaan melusta puistoissa, kun vain Helsinkiä intohimoisesti rakastavat jäävät kaupunkiin muiden painellessa landelle. " Juhannustanssit 24.25.6. Ravintola Kuudes Linja, Hämeentie 13. kesäyöt Helsinki. Kesä. Helle. Yö. Se on siinä. "Kesän parhaita hetkiä on öiset pyöräilyt isolla jengillä pitkin poikin kaupunkia. Ja hellelukemat mBarin terdellä vielä pilkun aikaankin. Ja yöuinnit Kumpulassa ja Stadikalla. Ja jatkot Kekkosen uima-altaalla. Ja perinteiset Flow-jatkot mattolaiturilla." Noin 1.6.31.8. ympäri Suomen.
Timo Santala ja Suvilahden graffittiseinä. We Love Helsingin Kesätanssit Korjaamolla 1.6. ja Kaupunkifestivaali 22.31.7.
teemu granström
Sielun Veljet
Lippujen ennakkomyynti on käynnissä
Osta lippusi ajoissa!
Sielun Veljet · Neljä Ruusua Aphex Twin (UK) · Blackfield (UK/ISR) Buzzcocks (UK) · Gentleman (GER) Iced Earth (USA) · Kvelertak (NOR) Melt-Banana (JPN) · Ojos De Brujo (SPA) The Exploited (UK) · Kate Nash (SPA) Red Sparowes (USA)
Ennakkoliput kätevästi:
Katso muut ennakkomyyntipisteet ja varmistuneet esiintyjät www.ilosaarirock.fi
grafex
Kun Anna Järvinen muutti lapsena Ruotsiin, hän lopetti puhumisen vuodeksi. Vierauden tunne on seurannut läpi elämän. Järvinen kirjoitti myyttisen kotimaan kaipuun levyilleen, mutta ei tiennyt, onko hänellä oikeutta julkaista kappaleitaan. Finnjäveleiden murheet eivät kuulu ruotsalaiseen poppiin.
sanat ann-mari huhtanen kuva laura mendelin
Maahan
Anna Järvinen on tukholmalainen suomalainen tässä järjestyksessä. "Vieläkin olen sydämeltäni suomalainen, mutta Tukholma on mun kotikaupunki, enkä halua muuttaa täältä minnekään."
ylioppilaslehti 9 # 11 Päähenkilö
9
muuttaja J
oulukuisena iltana kolme vuotta sitten loppuunmyydyn Tavastian lavalle nousee nainen, jota ujostuttaa ja jännittää. Sellainen nainen on ollut lapsesta saakka ujo joukon edessä, epävarma. Vähitellen jokin sulaa. Epävarmuus haihtuu, kun yleisö huutaa "me rakastetaan sua Anna". Järvinen on Helsinki-kappaleessa pyytänyt, että Helsinki tulisi hakemaan häntä. Helsinki tuli, pitkä koti-ikävä on ohi.
N
E
yt sama nainen istuu vastapäätä södermalmilaisessa kahvilassa eikä niin ujona enää. Jotain on tapahtunut. "Silloin tuntui, että kaikki oli på plats, a posto", ruotsinsuomalainen muusikko Anna Järvinen, muistelee siat alkoivat kuitenkin sujua. ensimmäistä Suomen-keikkaansa. Lapset sopeutuivat helJärvisen vuonna 2007 julkaistu poimmin. Järvinen kertoo, soolodebyttialbumi Jag fick feeling että koulu ja kieli sujuivat. Samaa oli saanut tuona syksynä ei voi sanoa kaikista ruotärvinen huomasi, että suomajättisuosion Ruotsissa, sinsuomalaisista. Osa ja siitä intoiltiin sulkeutui omiensa laiset ja ruotsalaiset olivat erimyös Suomessa. joukkoon, ghettoulaisia. yhtäkkiä mulla Puhuttiin Annatui. Sivullisuuden "Ne oli pieniä yksityiskohtia, joita ei ollut historiaa, lapsi huomaa: läsnäolossa, tavassa kuumeesta, joka ja ulkopuolisuuen ollut oikein puhua asioista. Ja vieläkin koen ei ole laantunut den tunteista tuli vieläkään. Annan heidän avainkokeniin", hän sanoo. mikään. kolmas albumi muksiaan. Järvisen näkökulmasta Suomessa Anna själv tredje julJärvisen perhe asiat otetaan vakavasti. Ruotsissa on rennompaa, hyvässä ja pahassa. kaistiin huhtikuussa, erosi heistä ainakin Ruotsissa osataan näyttää hyvältä ja sanat ihana, herkkä ja sosiaaliselta taustaltaan. hellä toistuvat edelleen hänesSiinä missä moni suomalainen ulospäin. Ja se tekopirteys! tä kirjoitetuissa lehtijutuissa. muutti Ruotsiin työllistymisen toi"Ensimmäisessä lastenlaulussa, Rauhallisesti suomea lausuva vossa, Järvisen äiti meni naimisiin jonka opin, sanottiin että pyyhi pyyhi pois sun huonotuulinen ilme. Se, että muusikko on myös jotain muuta. Ruotsissa asuvan suomalaisen virkapitää olla pirteä koko ajan, ärsytti." Hän on maahanmuuttaja, sitä 1960miehen kanssa. ja 1970-luvuilla Ruotsiin muuttaneiJärviselle ruotsinsuomalainen Järvistä ärsyttää edelleen asenne, den suomalaisten jälkipolvea, jonka kulttuuri ei ollut tuttua, he olivat jota kutsutaan Ruotsissa termillä slit kokemuksia ei ole tutkittu paljoasuomalaisia Ruotsissa, och släng. Se tarkoittaa jonkaan. Näistä kahden kulttuurin vämutta kaukana muista kinlaista hyvän elintason aikaansaamaa, lissä olemisen kokemuksista Järvisamanlaisista. Suosen musiikillinen ura on kuitenkin malaista identiliian pitkälle vietyä älä puhu noin kulutusjuhlaa. Sen saanut alkunsa. teettiä vaalittiin vain kotona. sijaan, että tavakovaa, meillä on letään 1970-luvun loppu"Täby oli rikasroista pidettäisiin huono maine huolta, niitä kohpuolta Pohjanlahden tuolla ta, täysruotsalaistäällä. puolen. Vaikka suuri muutta aluetta. Ei siellä dellaan huolimattomasti, koska aina toliike on takanapäin, kansankoti asunut siirtolaisia. saa edelleen kuokkavieraikseen tuJos meitä olisi ollut voi ostaa uutta. Eikä hansia suomalaisia vuodessa. Vieraisillä alueella kymmeniä esineen tarvitse olla edes rikki, se voidaan heittää toita, jotka muuttavat maahan paremperheitä, se olisi ollut eri man elintason toivossa. He tulevat asia", Järvinen sanoo. mivana pois, koska samasta tavarasta halutaan uudempi malli. Järvistä tehtaisiin ja tekemään töitä, joita Ennakkoluulot suomalaisia kohruotsalaiset eivät halua tehdä itse. taan olivat vahvoja, ja ne alkoivat muviehättää tapa suhtautua asioihin ja Suuren muuton jälkimainingeissa rentua vasta 1980-luvulla. Suomalaitavaroihin niin, että niillä on arvoa, merkitystä, ja niistä huolehditaan. Ruotsiin muuttaa myös Järvisen perset olivat finnjäveleitä, tappelevia he. Puotilalainen lähiö vaihtuu täbypuukkojunkkareita, juopottelevia Toisaalta ruotsalaiset käyttäytyvät paremmin mutta siinäkin on laiseksi omakotitalounelmaksi. elintasopummeja, toisen kastin po"Se oli täydellinen kontrasti. Korukkaa. Järviselle suomalaisten maisudenkuoppansa. tona mulla oli ihania ystäviä. Suone Ruotsissa tuli selväksi jo pienenä. "Jos tulen Suomessa radioase-
messa lapset leikki isoissa jengeissä pihalla, Ruotsissa taas kaksistaan. Olin ollut välillä ujo, mutta yhtäkkiä en puhunut vuoteen." Järvinen oli tuolloin kuusivuotias. Surusta, kaipuusta, ikävästä ja ulkopuolisuuden tunteesta tulivat Järvisen elämän pääteemat. Aiemmin itsevarmasta, rohkeasta tytöstä tuli vakava ja outo. "Kun tultiin Ruotsiin, kukaan ei välittänyt, kuka olen. Yhtäkkiä mulla ei ollut historiaa, en ollut oikein mikään", hän kertoo. "Mun oli ikävä Suomea ja mummoa. Kyllähän kroppa tottuu olemaan jossain: tunnistamaan tuoksut, maut ja hajut. Mutta jos sydän on muualla, se on vaikeaa, varsinkin lapsena."
A
"Pian muuton jälkeen kävelin äidin kanssa bussipysäkille. Juttelin siinä jotain. Äiti sanoi, että älä puhu noin kovaa, meillä on huono maine täällä." Suomalaisuudesta sai kuulla myös koulussa. "Ensimmäinen vitsi oli, että suomalaisilla on puukko toisessa ja viinapullo toisessa taskussa. Se jatkui niin, että se on maailman rumin kansa, joka ei osaa puhua englantia", nainen muistelee. Lähes samaan hengenvetoon hän kertoo, ettei ikinä hävennyt taustaansa toisin kuin monet ensimmäisen polven ruotsinsuomalaiset. Järvinen kertoo olleensa ylpeä kielestään ja kansalaisuudestaan, ja havainnollistaa ylpeyttään nostamalla leukaansa aavistuksen ylös. "Ainoita kertoja kun harmitti, olivat ne kerrat yläasteella, kun luokkaan kannettiin televisio jääkiekkomatseja varten. Ja joka kerta me hävittiin."
malle, koen, että ihmiset on aika ujoja, vakavia ja pelottavia. Ruotsissa ollaan ulospäin suuntautuneita. Ne on pirteitä, kohteliaita, mutta ei voi tietää, meneekö ne vaan ohi vai jääkö. Ne osaa käyttäytyä, mutta se ei tarkoita mitään. Ne osaa olla näyttämättä, keitä ne on." Järvisen mielestä suomalaiset ovat silti coolimpia. Ruotsalaiset ovat Järvisen silmissä mellanmjölkkansaa, kädenlämpöisiä he eivät uskalla olla hulluja. He kokevat olevansa suomalaisten yläpuolella, mutta kadehtivat silti salaa suomalaisia joissain asioissa. "Ruotsi on kuin viidesluokkalainen, joka ei välitä Suomesta, neljäsluokkalaisesta, joka taas osaa kaikkien viidesluokkalaisten nimet", Järvinen kuvaa maiden suhdetta Ruotsista katsoen.
oli absoluutti asenne, että tästä ei puhuta popmusiikissa Ruotsissa", hän sanoo. "Mietin myös onko, mulla oikeutta tehdä musiikkia, kun mä en ole ruotsalainen, mutta en ole tarpeeksi siirtolainenkaan. Mietin, saako Suomen ikävästä puhua. Kuitenkin tein sen, koska en tykkää olla pelkuri. " Samoihin aikoihin moni saman ikäluokan toisen polven ruotsinsuomalainen alkoi käsitellä samoja asioita. Tarinat päätyivät kirjoihin ja elokuviin. Tunnetuin tämän polven ruotsinsuomalaisia käsittelevä tarina on Susanna Alakosken August-palkinnon voittanut esikoiskirja Sikalat, josta tehty elokuva Sovinto pyörii Suomessa yhä. Järvisen mukaan tarinat osoittavat, että jälkipolveakin kiinnostaa.
O
J
E
nsimmäisen levyn teko tai n selvää, että tukholmalaipinnalle nousu ei muutenselle muusikolle suomalaikaan mennyt niin kuin suus on jotain hyvää ja kauStrömsössä. Järvinen kertoo tehnista. Ihannointi ja nostalgia liittyvät neensä töitä viisitoista vuotta. Viisivullisuuden tunteisiin; Järmeiset puolitoista vuotta vinen ei tuntenut sopihän soitteli levy-yhtiöivansa perusruotsahin ja kuunteli naulaiseen muottiin. ruja. Lopulta pieni Suomi, jossa Järvilevy-yhtiö kiinsuomalaiset nen vietti lähes nostui. Yhtäkkiä ovat maailman kaikki lomansa, hehkutusta tuli rumin kansa, joka oli haavemaa, pajoka suunnalta, ei osaa puhua ratiisi. Parikympvaikka Järvinen englantia. piseksi asti hän odotti lähinnä pilksuunnitteli muuttakaa. vansa Helsinkiin, mutta "Mulla on aina ollut jossain vaiheessa haavekuva sisua, sellainen asenne, että alkoi naarmuttua. Kesälomien jälni ska fan få se", Järvinen sanoo. keen kaikki sukulaiset ja tutut jatkoiArvostus Suomessa merkitsee vat elämäänsä, vaikka hänelle Suomuusikolle paljon, monestakin syysmessa olo oli vuoden kohokohta. tä. Järvinen kertoo rakentaneensa "Luulin kuuluvani jengiin, mutta uuden suhteen Suomeen ja saaen kuulunutkaan. Olen aina romanneensa jotakin takaisin. tisoinut sitä, että siellä Suomessa ne Se jokin on ennen kaikkea rohkeus tuntis ja ymmärtäis mua niin kauja itsevarmuus. Neljävuotias Anna, se heen hyvin", Järvinen sanoo. jolle Järvinen laulaa Lilla Anna -kap"Teini-iässä tajusin, että olen paleessa, on palannut. muuten vaan erilainen, että eroan Lopuksi Järvinen sanoo jotain, niistä suomalaisista serkuistakin ja jonka hän kertoo jo Ångrar inget niiden kavereista. Tunsin itseni Suo-kappaleessaan. messakin tosi ujoksi ja oudoksi Det räcker med tårar nu / Det räcker suureksi kysymysmerkiksi. Joten sårade dagar nu / Man snubblar lätt och ajattelin, että minä olen minä enkä skrapar / Men det onda har ett slut. kuulu mihinkään. En ottanut sitä itseeni, mutta onhan se jälkikäteen Anna Järvinen Kulttuuritehdas Korsanottuna aika surullista." jaamolla 28.5, Töölönkatu 51, liput Mutta kaipaus johonkin tai jon20/18 . nekin jäi. Surun tunteita nainen purki musiikkiinsa, kuvataiteisiin ja kuka kaikkien levyjensä sanoituksiin. Anna Järvinen, 41, on ruotsinsuomalainen muusikko. Vuoteen nsimmäinen suuri maahan2004 asti hän lauloi, sävelsi ja soitmuuttajajoukko, tulijoihin ti huuliharppua Granada-yhtyliittyvät ennakkoluulot ja eessä. Järvisen kolmesta sooloalassimiloitumiseen liittyneet ongelbumista ensimmäinen Jag fick mat olivat pitkään Ruotsissa tabu. Jo feeling julkaistiin vuonna 2007. 1980-luvulla varautuneisuus alkoi Järvinen on työskennellyt peruslientyä, ja voisi luulla, että se hälveni koulussa opettajana ja pitänyt viimeistään vuonna 2000, kun ruotkuvataidenäyttelyitä. sinsuomalaisista tuli virallisesti kanhimottaa sallinen vähemmistö ja suomen kie"Himo on salainen." lestä virallinen vähemmistökieli. kaduttaa Mutta ei. Kun Järvinen alkoi kir"Niinkuin sanottu, ångrar inget." joittaa ensimmäisen levyn lauluja kyrpii vuonna 2004, hän pohti, onko hänel"Häggen blommar idag, så för lä edes oikeutta kirjoittaa aiheesta. euforisk för att låta nåt vituttaa." "Se oli täydellinen tabu ja takana
E
ylioppilaslehti 9 # 11 Kesänovelli
10
Vanhan linnan salaisuus
sanat mike pohjola kuva tero koskela
R
ajavartija tarkistaa viisumimme ja matka jatkuu lohkeilleella asfaltilla. Tien reunoilla on ruosteisia bensa-asemia ja kesän villitsemiä pensaita. Tunnen kyrillisiä aakkosia sen verran, että kykenen seuraamaan vanhuksia täynnä olevan bussimme reittiä tienvarren kylteistä. Viipurista matka jatkuu pikkuteitä pitkin Käkisalmeen, Sorsavalaan ja lopulta Utkogradiin, aikaisemmalta nimeltään Ankkalinnaan. Katselen tuuheita kuusikoita ja autioituneita maataloja tympein mielin. Tässäkö tämä nyt on? Eipä taida olla paljon jäljellä isovanhempieni Karjalasta. Kasvoni heijastuvat bussin tummasta ikkunasta kalpean lohduttomina. Itsenäisyyden alkuaikoina Ankkalinna oli Suomen itäisin kaupunki, kun viereinen Hanhivaara jäi rajan toiselle puolelle. Talvisodassa Ankkalinnakin menetettiin Neuvostoliitolle. Se vallattiin takaisin jatkosodan SuurSuomi-huumassa, mutta se aika ei kauaa kestänyt. Sotien jälkeen lakkautettiin myös Ankkateeminen Karjala-seura, joka oli vaatinut koko maakuntaa takaisin Suomelle. Stalinin aikana Ankkalinnan suomalaisperäinen väestö pakkosiirrettiin Brutopian neuvostotasavaltaan Siperiassa. Nyt kaupunki vaikuttaa juuri sellaiselta masentavan harmaalta karjalaiskylältä, joita itärajan takana on tusinoittain. Matkaopas osoittaa Karl Barxin puistoa, jossa Leninin ja Ankanpään graniittiset patsaat seisovat vastakkain. Lapsina evakkoon lähteneet isovanhempani eivät kotikaupungistaan paljoa kertoneet, enemmän se on tuttu historiankirjoista. Viipurin läänin käskynhaltija Julius Kaarlenpoika Ankanpää rakennutti Ankeborgin linnak-
keen 1500-luvun lopulla Juhana III:n käskystä, mutta Ankkalinnavuoren ympäristössä oli ollut asutusta jo rautakaudella. Ankanpään patsas kantaa sylissään vehnäntähkiä, Leninillä on nyrkki pystyssä, molemmat katsovat visionäärisesti taivaanrantaan. Leninin patsas on tietysti vähän suurempi. Halusin etsiä juuriani, mutta ilman vanhaa kulttuuriaan tämäkin paikka on pelkkiä rakennuksia. Olenko minäkin vailla merkitystä, opiskelija ilman kotia tai historiaa? ussi pysähtyy ison mäen juurelle. Sen päällä sijaitsee Ankkalinnan ainoa hotelli, neuvostohenkinen harmaa betonikuutio. Seinien rappaus on halkeillut ja oven yläpuolella on koko etuseinän kokoinen ympyrä, johon on kaiverrettu sirppi ja vasara. Ovessa lukee suomeksi ja venäjäksi Hotelli Karjala. Hotellin ympäristössä on pilvin pimein kerjäläisiä ja muita kaupunkilaisia. Suomalaisten ja venäläisten joukossa on hienoiseksi yllätyksekseni myös niitä lyhyitä ja kalpeita tyyppejä, jotka asuttavat Ankkalinnaa valokuvissa. Kolme samannäköistä pientä katupoikaa mustissa väärennetyissä tai varastetuissa jenkkilippiksissään tulee pyytämään "juks euro, juks euro, hjuva Suomi". Laiha konkkanokkainen mies liiveissään tyrkyttää piraattileffoja ja nutturapäinen mummo tarjoaa huiveja ja maatuskoja. Seurueen vanhukset hapuilevat puhuessaan karjalan murretta. Väki on lähtenyt evakkoon eri puolille Suomea ja siinä on puheen nuottikin muuttunut kenellä savoksi, kenellä poriksi. Tajuan nyt, että ukolla karjala oli säilynyt
B
ylioppilaslehti 9 # 11 Kesänovelli
11
poikkeuksellisen hyvin, koska hän lähti jo teini-ikäisenä kymmeneksi vuodeksi merille ennen kuin tutustui mummoon. Seilorina ukko itseään aina pitikin, pukeutui lastenlastensa iloksi joskus jopa vanhaan merimiesasuunsa. Hän ei juuri puhunut seikkailuistaan, minkä vuoksi ehkä lähdinkin tänne etsimään itseäni. Ukko kai löysi enemmän identiteettiä meriltä kuin lapsuudenkodistaan. Mummo tänne ehkä enemmän kaipasikin, hän kun oli sitä haaveilevaa, päiväkirjaan kirjoittelevaa tyyppiä. Ukolla taas oli temperamenttia, hän vaihtoi parhaimmillaan työpaikkaa viikon välein ja sai vielä vanhanakin hirveitä raivokohtauksia. Jollain keinolla tämä pari onnistui silti kasvattamaan kolme poikaansa kunnon kansalaisiksi. Kun vanhempi väki valokuvaa kaupungintaloa ja juttelee innostuneesti, minä nojailen vähän syrjemmässä. Koko matkaseurue tuntuu jotenkin vastenmieliseltä. Teini-ikäinen katupoika tulee juttelemaan. Haluaa muka jutella, vaikka onkin tietysti rahan perässä. Hän avaa reppunsa, joka on täynnä kännyköitä. Olen juuri kieltäytymässä, kun huomaan, että pojalla on vain neljä sormea. Yksikään ei ole katkennut, kumpaankaan käteen vain ei ole kasvanut nimetöntä lainkaan. Minua alkaa oksettaa ja säälittää, joten lyön hänelle kympin käteen ja siirryn sivummalle. Tajuan, että poika on varmaan syntynyt juuri Tshernobylin onnettomuuden aikoihin. Tuollainenko minustakin olisi tullut, jos suku olisi jäänyt Karjalaan? Ehkä. Paitsi että äidin puolen suku on Pohjanmaalta, eivätkä vanhempani silloin olisi asuneet edes samassa maassa. Tuntuu kummalta miettiä miten epätodennäköistä syntymäni olikaan. Ilman evakkoretkiä ja sotia minua ei olisi.
niin syvät lahdekkeet, että otsaa koskettava osa näyttää melkein piikiltä. Miehellä on isot korvat, joista kasvaa karvoja. Hän kommentoi näytelmää väliajalla ja kertoo nähneensä sen Helsingissä Ankallisteatterissa. Korjaan, että se on Kansallisteatteri, johon hän kikattaa oudon hilpeästi vastaukseksi.
T
K
aupungin historia on tuhon ja nousun jatkuvaa vuorovettä. Ankeborgin linna ammuttiin seulaksi isossavihassa, mutta sen vaikutuksesta kasvanut kaupunki säilyi varuskunta- ja kauppakaupunkina. Paikka teollistui, kun patruuna Joachim von Anka siirsi 1800-luvun lopussa tehtaansa Turusta ja Helsingistä halvemman työvoiman perässä Ankkalinnaan. Patruunasta tuli vähäksi aikaa Ankkalinnan rikkain mies, mutta lopulta hänenkin tarunhohtoinen omaisuutensa sosialisoitiin bolsevikeille. Joachim von Anka oli ukolle jotain sukua, setä tai eno. Ukon vanhemmat olivat kuitenkin ankallismielisiä ja suomalaistivat nimensä, joten se siitä sukujuuresta. Illemmalla kulkueemme matka päättyy Ankkalinnan suomalaiseen teatteriin, jossa esitetään Seitsemää veljestä. Teos tuntuu absurdilta tässä ympäristössä. Vieressäni katsomossa istuu vanha äijä, jolla on tummissa hiuksissa
oisen näytöksen alettua teatterista pimenevät sähköt. Yleisö liikehtii hermostuksissaan, mutta pian valot syttyvät näyttämölle ja sitten myös katsomoon. Oviaukoissa seisoo aseistettuja miehiä. Kaikilla on samanlaiset halvat punaiset college-paidat ja siniset farkut, kasvot ovat naamion peitossa. Yksi miehistä kävelee teatterin lavalle osoittaen katsomoa rynnäkkökiväärillään. Hän ilmoittaa miesten olevan tshetsheenien vapaustaistelijoita ja ottavansa meidät panttivangeikseen. Jos olemme rauhassa, meidän ei käy kuinkaan. Yleisöä, joka koostuu etupäässä meidän bussiporukastamme, aletaan köyttää kiinni. Näyttelijät on jo vangittu. Kaikilta viedään lompakot, kellot, kännykät ja korut. Puhun hiljaa vierustoverini kanssa siitä mitä pitäisi tehdä. Hän käskee olla rauhassa, näitä tilanteita on tullut vastaan paljonkin. "Just joo", sanon hermostuneesti. "Niin ukkokin aina väitti." Mies kysyy ukosta ja kuiskaan, miksi olen paikalla. "Oletsie sukuu Akustil? Myö tutustuttii jo Tuomemarjois aikoinaa. Kyl myö tästkii selvitää." Huomattuaan äijän puhuvan terroristit paitsi sitovat meidät, laittavat myös suukapulat. Kun kaikki on sidottu, useimmat terroristit poistuvat huoneesta ja jättävät vain muutaman pyssymiehen vartioimaan koko porukkaa. Yhtäkkiä huomaan, että yksi terroristeista syö lihapiirakkaa, siis sikanautaa. Olin kuvitellut, että tshetsheenit ovat hartaita muslimeita. Mies huuhtelee ruoan alas juomalla vodkaa farkuntaskussa olleesta pullosta ja vetää sitten esiin luumupiirakan. Yksikään vartijoista ei juuri tunnu kiinnittävän huomiota meihin vankeihin. Katson isokorvaista äijää kysyvästi, jolloin tämä nyökkää. Mies puhaltaa sieraimistaan ilmaa ja tajuan, että hän oli vetänyt keuhkonsa pullolleen juuri ennen köyttämistä. Kun köydet löystyvät, hän saa keploteltua itsensä vapaaksi. Mies ottaa kapulan suustaan ja kuiskaa: "Näätsie Akusti opetti tää miul ku myö jouduttii Neekeri-Peka vangiks." Sitten vanhus vapauttaa minutkin ja piiloudumme teatterin lavasteisiin. Muut vangit katsovat meitä syyttävästi, mutta eivät kuitenkaan kiinnitä vartijoiden huomiota meihin. Puhumme hetken ja tulemme siihen tulokseen, että
vangitsijamme ovat vain tavallisia rosvoja, eivät terroristeja tai edes mafiaa. Ja rosvot tuskin ovat valmiita kuolemaan aatteensa puolesta. Löydämme lavalta yhden esityksessä käytetyistä mikrofoneista. Saan älynväläyksen ja laitan sen päälle: "Tämä on Ankkalinnan poliisi. Teidät on saarrettu. Pudottakaa aseenne ja kävelkää ulos kädet ylhäällä." Ääni kaikuu koko teatterissa. Isokorvainen äijä matkii taustalla poliisiauton ääniä. Rosvot tottelevat välittömästi ja pyssyt kolahtavat maahan. Ilmeisen tottuneina tällaiseen kohteluun he kävelevät lannistuneina ulos, kädet toistensa olilla. Me juoksemme vapauttamaan vangit ja hakemaan aseet. Terroristeiksi naamioitunut porukka oli paikallinen pikkurikolliskopla, jonka pian saapuva riippuvaposkinen oikea poliisi pidättää. Miehet halusivat ryöstää turisteilta arvoesineet.
L
oppuilta ja seuraava päivä menee mukavissa merkeissä. Minä ja korvaäijä vaihdamme hotellin baarissa tarinoita ukosta, ja koko muu porukka pitää meitä sankareina. Saan kuulla monen muunkin muistavan ukon seikkailuita joko Ankkalinnassa tai ympäri maailmaa. Ukko oli viettänyt joulua Etelämerellä, retkeillyt harvinaisten kananmunien perässä Andeilla ja kaivanut kultaa Joachmin von Ankan apuna. Paitsi merimiehenä, ukko oli työskennellyt ainakin margariinitehtaalla, koulupoliisina ja museon vahtimestarina. Iltamyöhällä kovassa humalassa innokkaimmat jopa väittivät, että hän oli sukeltanut Atlantikseen, vanginnut yksisarvisen ja löytänyt Shangri-Lan kadonneen laakson. Ymmärrän, että hän on vaikuttanut monien elämään, ei pelkästään jälkeläistensä. Vaikka juureni ovat ukossa, Karjalassa ja muuallakin, identiteettini syntyy siitä mitä itse teen. Ja tänään ei tarvinnut sitäkään hävetä. un sunnuntai-iltana eroamme Helsingin linjaautoasemalla, kanssani koko bussimatkan ajan jutellut vanha mies kertoo vielä yhden asian
K
ukosta. "Mie en tie kuin kauan se Akusti viel elää, mut kerra kävi silviisii, et myö sovittii meijä hautajaisist. Siu ukkois ampu albatrossii ja hää pelkäs et kuolema uhkaa. Sillo myö vannottii, et ku vanhuus hyytää meijä vere, nii meijä hauta olis mere pohjas." Lupaan muistaa käskyn, vaikka arvaan, etteivät ukon seikkailut ole vielä lopussa. Vilkutan vanhukselle ja kiirehdin takaisin kotiin, sillä olin luvannut tänään vahtia kolmea sisarenpoikaani.
ylioppilaslehti 9 # 11 Kesänovelli
12
Vuokrakämppä
sanat leena parkkinen kuva emmi jormalainen
I
kkunalaudan takia Asta teki päätöksen. Ei sillä, että hänellä olisi ollut paljon vaihtoehtoja. Kesäkämpän saaminen, edes kommuunihuoneen, oli kiven alla Helsingissä. Mutta ikkunalauta sai Astan luottavaiseksi. Se oli kolmisenkymmentä senttiä leveä, rapattu valkoiseksi. Asta pystyi hyvin kuvittelemaan itsensä istumaan sillä, sytyttämään savukkeen ja katselemaan kadulle. Se oli ranskalaisen elokuvan ikkunalauta, sellainen jolla sankaritar kampaa tukkaansa ja lukee marxilaista teoriaa. Käteen kuuluisi punaviinilasi, tietenkin. Ehkä Astan pitäisi opetella polttamaan pitkiä savukkeita. Tai hommata menneisyys. Niin no, kiinnostava menneisyys. "Piitu hakee loput kamansa viikon loppuun mennessä", kundi sanoi ja siirsi lehtipinon pois ikkunalaudalta. Psykologilehtiä, yksi Damernas värld, Parnasso. Pinon alla oli kahvimukin jättämiä renkaita. Asta huokaisi tyytyväisyydestä. Ulkomaalaisia naistenlehtiä, niitä hänkin ostaisi. Lukisi juoruja ruotsiksi. "No", kundi sanoi ja suki tukkaansa ja Asta tajusi, että hänen pitäisi sanoa jotain. "Joo, käy hyvin." "Tänne tulee vielä yksi katsoja, joku insinööri. Kerrotaan sitten. Mutta mun puolesta sä olet hyvä ehdokas." Se hymyili. Asta katsoi sitä nyt ensimmäistä kertaa kunnolla. Korkea nenä, taipuisa musta tukka, finni nenänpielessä, johon se oli tuhertanut peitevoidetta. Pillifarkut ja kalliinnäköinen t-paita. "Seurusteletko sä muuten?" Nyt piti olla tarkkana. Kundi piti itseään vetävänä tapauksena ja Asta halusi kämpän. "Joo, on mulla siellä Ikaalisissa joku." "Kunhan ette pidä meteliä, kun se sun kaveri tulee käymään." Kundi iski silmää. "Mutta mä olen aika suvaitsevainen. Muusikko. Ehkä sä olet kuullut meitä?" Se mainitsi nimen, joka hurahti nopeasti pois Astan aivoista, mutta hän hymyili kohteliaasti. Sitä varmaan voisi pitää myöntävänä vastauksena. "Soitan skittaa. Enimmäkseen jatsia, mutta leivän takia pitää vetää kaikenlaista humppaakin. Voin laittaa sun nimen listalle, jos haluat tulla joku kerta keikalle."
Asta nyökkäsi. "Onko teillä ollu jotkut sovitut tiskivuorot?" Se oli hyvä kysymys. Osoitti samaan aikaan kiinnostusta ja hyvää järjestyksentajua. Kundi alkoi taas puhua ja Asta seurasi sitä keittiöön. Toisen laverrellessa hän ajatteli ikkunalautaa ja kesän pituista vapautta. Harjoittelupaikka ei ollut kummoinen, mutta se ja kesäkurssi olivat riittäneet selitykseksi kotipuolessa. Astasta oli mukava ajatella, ettei kukaan varsinaisesti tiennyt missä hän oli. Se kuulosti seikkailulta. nsimmäisenä yönä Asta heräsi Miles Davisin vonkunaan. Hän veti tyynyn pään yli. Ehkä se pian lopettaisi. Seinän takaa kuului kiherrystä ja oven ali kiemurteli tupakan savua. "Ei se mitään herää." Kondomikääreen rapinaa ja sitten sänky rupesi hakkaamaan seinää. Asta veti peiton tiukemmin ympärilleen. Ei hän viitsisi koputtaa. Aamulla vessa oli varattu. Asta katsoi kelloon. Ei ehtisi enää suihkuun. Hän meni keittiöön. Kundi oli siellä kalsareissaan keittämässä kahvia. Se hymyili. Vessavaras oli ilmeisesti osannut asiansa. "Suodatinpaperit oli loppu. Käytin vessapaperia. Kelpaako?" Asta otti tiskikaapista mukin ja yritti nostaa suupieliään. Juuri tällaiseksi äiti ja Eero olisivat kuvailleet boheemielämän. Puuttui vain hometta kasvavat pitsalaatikot. Asta oli toivonut sen tuoksuvan edes vähän paremmalle. "Ostan töistä tullessa lisää." Asta ajatteli muita katsomiaan kämppiä. Yhdessä vuokraisäntä oli taputtanut reittä ja sanonut että kyllä noin mukavan tytön kanssa varmaan päästäisiin vuokrasta sopuun. Että ymmärsihän sitä miten vähän rahaa opiskelijoilla oli. Ja noin mukava tyttö varmaan ymmärtäisi ystävänpalveluksen päälle ja mikähän neidin kengännumero oli? Joo kyllä hän oli varma, että Astalle sopisi samat saappaat kuin edelliselle vuokralaiselle. Siinä vasta oli mukava tyttö. Leveäpäkiäinen, tiesihän Asta mitä leveäpäkiäisistä naisista sanotaan? Että ovat mukavia, oli Asta arvellut.
sa puhelin soi. Hän katsoi näyttöä. Äiti. Asta painoi luurin äänettömälle ja mietti pikavalhettaan poikaystävästä Ikaalisissa. Kai Eero ottaisi hänet takaisin jos hän sanoisi katuvansa. Ei se huonoa elämää olisi. Ripustaisi keittiöön marimekon verhot ja katsoisi tanssiohjelmaa televisiosta sunnuntaisin. Olohuoneen pöydällä olisi matalassa aaltomaljakossa pyöreitä kiviä. Muisto lomalta. Sellainen pikantti persoonallinen sävy. Puhelin soi uudelleen. Asta ei jaksanut katsoa. Äiti yrittäisi kunnes Asta vastaisi. euraavana yönä kämppis kompuroi Astan ovella. "Väärä ovi", Asta sanoi. "Sori", kundi sopersi. Joku vaalea ja pörröinen kikatti sen olkapään takana. "Mun kämppis" kundi selitti. "Se on Ikaalisista." "Mä oon Maskusta", kiharapää sanoi. "Kulta, susta sitä ei arvaisi." Miles Davis vonkui. Seinä tärisi. Tyttö oli huutavaa sorttia. Ehkä sellaiseksi kasvoi Maskussa. Aamulla vessan lattia lainehti. Tyttö oli käyttänyt Astan suihkusaippuaa. Sitä Lyonin matkalta ostettua, jonka Eero oli sanonut haisevan laskiaispullalta. Alhaalla odotti taksi ja Asta heilautti kättään. ähitellen Asta tottui kämppiksen rytmiin. Naiset ilmestyivät keikkojen jälkeen keskiviikkoisin ja viikonloppuisin. Kundi soitti ensin panojatsia ja kaivoi sen jälkeen kitaran esiin. Muutaman kanssa Asta lähti samalla hissillä töihin. Osa näytti nuorilta, vasta junasta astuneilta. Vanhempia, hoidettuja yksinhuoltajaäitejä, koulumyyjäisten ja jalkapallo-otteluiden puuhanaisia näki tanssilavakeikkojen jälkeen. He yrittivät joskus tokaista jotain säästä, jos heihin törmäsi eteisessä. Yleensä Asta yritti livahtaa näkemättä naisia. Vieraiden ihmisten kanssa keskustelu oli kiusallista. Eräänä yönä kämppis syöksyi Astan ovesta sisään. "Taas väärä ovi", Asta mutisi ja kömpi pystyyn. "Sonjassa on joku vika." Astan päässä löi tyhjää. Sitten hänen unen sohjoinen päänsä päätyi tulokseen, että Sonja oli tämänkertainen Miles Davis -uhri. Kämppis ei antanut hänen toipua ja rupesi nykimään häntä kohti huonettaan. Sonjaksi nimetty
E
S
V
A
laovella odotti taksi. Kuski vilkaisi kysyvänä Astaa, mutta hän pyöritti päätään ja nyökkäsi ylöspäin. Taksikuski painoi päänsä kirjaansa. Bussis-
ylioppilaslehti 9 # 11 Kesänovelli
13
tyttö istui kämppiksen sängyllä ja järjesteli multakasoja siisteiksi riveiksi. Maassa makasi särkynyt kukkaruukku, josta multa oli peräisin. Asta meni istumaan tytön viereen. Sonja ei reagoinut, hyräili vain jotain josta Asta ei saanut selvää. "Mä vaan soitin sille meidän bändin levyä ja yhtäkkiä se riehaantui, heitti jukkapalmun seinään ja sanoi istuttavansa mun sänkyyn perunapellon. Mä vannon etten tehnyt mitään", kämppis selitti. Sonja tuoksui omenasampoolta, meikin alla se näytti hyvin nuorelta, ihan lapselta. Asta kietoi kädet tytön ympärille. "En mä nähnyt sen edes vetävän mitään. Mä en diggaa naisia, jotka on kamoissa." "Ei mitään hätää", Asta sanoi ja keinutti Sonjaa. Tyttö puristi multaa nyrkissään. Sitä oli suupielissäkin. Äkkiä tyttö nytkähti ja oksensi matolle. Oksennuksen seassa oli jukkapalmun lehteä. Kämppis purskahti itkuun. Katkonaiseen ja hakkaavaan. "Sä et voi tajuta miten vaikeaa mulla on", kundi sopersi. "Jaa." "Naiset, ne on koko ajan vaatimassa jotain. Eivät anna hengittää." "Mä menen nyt ulos", Asta sanoi ja pyyhki oksennuslimaa pyjamastaan. "Ne haluavat, että on romanttinen ja soittaa kitaraa, mutta hetken päästä ne puhuvat, miten haluavat tyypin jolla on varaa lyhentää asuntolainaa." "Ymmärrän", Asta sanoi. "Kun mä tulen takaisin niin olet hoitanut tytön lääkäriin. Ja tällä kertaa et vain tunge sitä taksiin."
T
uuli kantoi paahtoleivän ja mausteiden tuoksua Meiran pakkaamolta. Asta oli jo kävellyt pari metriä taksin ohi, kun hän kääntyi ja koputti ik-
kunaan. "Se ei varmaan tule", hän sanoi. Mies taittoi sivun merkiksi ja työnsi pokkarin hansikaslokeroon. "Et sä tarttis kyytiä mihinkään?" Asta puisti päätään. "Tule vaan. Mulla on vuoro loppumassa. Ei maksa mitään." "En mä mihinkään. Vapaa päivä. Kunhan aattelin kävellä." Mies taputti penkkiä. Ei se näyttänyt raiskaajalta joka raahasi pahaa aavistamattomat uhrinsa autiolle hiekkarannalle, Asta ajatteli. "Mitä sä luet?" hän töksäytti. Mies hymyili. "Kiva saada seuraa. Koko yö on ollut juoppoja."
"Ei ole oikein rantakeli", mies sanoi ja käänsi auton ympäri valojen jälkeen. Hautausmaan puut olivat muuttuneet syvänvihreiksi. Kuski haki kahvit kioskista ja he istuivat kalliolle. Aurinko lämmitti varpaita ja Asta riisui tennarit. Hän mietti aikoiko mies iskeä hänet tästä ja olisiko tämän selkä karvainen. Asta vilkaisi sivulleen. Mies ei näyttänyt karvaiselta. Pikemminkin ujolta. "Sä muistutat mun pikkusiskoa", mies sanoi. Okei ehkä se oli vain homo, Asta ajatteli. Ehkä se silti haluaisi naida. Asta ajatteli miltä tuntuisi herätä vaihteeksi vieraasta sängystä, juoda aamukahvia ja keksiä puheenaihetta. Puhelinnumeroa hän ei jättäisi. Kuski tietäisi joka tapauksessa missä hän asuisi. Mitä jos se tunkisi postilaatikosta kiviä ja naulaisi oveen kissanraadon. Toisaalta mielenkiintoisia miehiä tapasi harvoin. "Haluatko sä panna?" "En. Mutta kiitos." Mies nosti kulmiaan. Asta oli luullut, että ihmiset tekevät niin vain elokuvissa. "Mä aattelin... että... siis se olisi mulle ihan ok. Siis jos sulla ei ole karvaista selkää." "Oikeastaan mä haluaisin jutella. Mä en tunne Helsingistä juuri ketään." Äkkiä Asta tunsi puheen tunkevan ylös kurkusta. Aivan kuin pilaantunut curry, joka olisi vellonut yön vatsassa ja nousisi nyt kurkkuun ryöpsähdyksinä. Mies kuunteli ja sanoi melkein oikeissa paikoissa hmm ja ooo. "Niin vaan kävi", hän sanoi Taksikuskille. "En mä sitä suunnitellut. Mä olin innoissani. Opinnot saisi myöhemminkin hoidettua loppuun." "Mulle ja entiselle tyttöystävälle kävi melkein samoin", Kuski sanoi. "Kuoliko se teilläkin kohtuun?" "No ei. Ei se oikeastaan ollut raskaana. Pelkkä erehdys vain." "Ai" "Ei se oikeastaan ole sama asia." "Ei niin." He istuivat hiljaa ja joivat kahvia. Hiekka hohti aamuvalossa hopeisena. Kanadanhanhet kaarsivat yli. Kalliota täplitti niiden jätökset. Vähän kuin pisamat. "Mun kämppis soittaa yhdessä bändissä." "Ai, kiva." Mies ilahtui keskustelun vaihdoksesta. "Onko ne hyviäkin." "On kai. Ajattelin, että menen joskus niiden keikallekin." "Sä vietät aika jännittävää elämää", kuski sanoi. "Mä ehdin vain tekemään töitä."
H
e ajoivat läpi heräävän kaupungin. Kallion kirkko verhoutui sumuun. Jossain ulvoi paloauto. "Minne sä haluat?" "Hietsuun."
O
vi kolahti Astan takana. Kämppis makasi Astan matolla. Sen suusta kiemurteli kuolavana. Asta otti sängystään peiton ja levitti sen nukkuvan päälle. Oikeastaan se näytti aika hellyyttävältä. Harmi että hän oli taas unohtanut ostaa suodatinpapereita.
ylioppilaslehti 9 # 11 Yhteiskunta
14
"No en. Sinne pääsi rahalla." Nyt, päästyään kouluun Lahteen, Lina on tulevaisuuden suhteen luottavainen. "Valmistun vuoden päästä. Luultavasti suoraan sossuun." Lina ryhtyy Ylioppilaslehden sarjakuvablogistiksi yhtä vankalla kokemuksella kuin aikanaan valokuvaajaksi. "Olen piirtänyt kaksi kuukautta. Kaverit pakotti." Hänen oma bloginsa Saako valittaa löytyy osoitteesta saakovalittaa. blogspot.com. www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita
Ghettotyttö toivoo, että nykyinen kämppä on viimeinen opiskelija-asunto, jossa hän koskaan tulee asumaan.
4Eats
Mikä? Ruokablogi, jossa kokataan opiskelijaruokaa englanniksi. Ne neljä E:tä eivät viittaa lisäaineisiin vaan sanoihin eco-friendly, economical, easy ja eats. Luvassa siis luonnolle ja opiskelijan kukkarolle ystävällisiä herkkuja. Kuka? Megan McCormick, 27, muutti Yhdysvalloista Helsinkiin vuonna 2007 opiskelemaan metsätaloutta. Ruokablogisti on työskennellyt ravintoloissa kymmenen vuotta ja tarjoilee parhaillaan Chez Dominiquessa. Hänen lempiruokansa on isoisän tekemät mantelipannukakut (resepti tulossa) ja inhokkiruokansa säilötty silli. Parasta Suomi-ruokaa ovat mämmi ja sulhasen laittama vege-makaronilaatikko. Kun Megan käy kotona, hän vie perheelleen tuliaiseksi säkillisen ruispaloja.
"Kaikki naapurit ovat tosi mukavia ja kohteliaita, kun heihin törmää esimerkiksi hississä. He tervehtivät ja avaavat ovia. Joten mistä ne kaikki helvetin kusipäät tänne oikein tulee?" www.ylioppilaslehti.fi/ghettotytto
Kop, kop, kuka siellä?
Mikä? Videoblogi HOAS-asuntojen asukkaista. Linnakuja 2 sijaitsee Katajanokalla. Kaksikerroksinen tiilitalo (yhdeksän yksiötä) rakennettiin vuonna 1840 ja muutettiin asumiskäyttöön vuonna 1994. Blogistikolmikko metsästää Linnakujan entisiä asukkaita yksi kerrallaan ja näyttää, mitä heille on tapahtunut sitten opiskelijaasunnon. Videot kertovat paitsi ihmisten elämäntarinoita myös asuntojen ihmistarinoita. Ketkä? Rosa Kettumäki, 19, Ina Mikkola, 20, ja Onni Nieminen, 21. Kettumäki ja Mikkola opiskelevat tvja radiotyötä Helsingin Metropoliassa. Erinäisten radio-, televisio- ja juontoprojektien lisäksi Mikkola tekee kirjaa sekä laulaa hc-punkkia, Kettumäki käy sirkus- ja akrobatiakurssilla. Nieminen soittaa rumpuja, avustaa elokuvia sekä työskentelee Marimekolla ja narikassa.
Ylkkärin blogistit
Ylioppilaslehden uudet blogistit tarkastelevat opiskelijaelämän ihanuutta ja sikamaisuutta.
sanat maria pettersson ja marko ylitalo kuvat teemu granström
yksi yrittää väen vängällä tutustua naapureihinsa ja raportoi edistymisestään joka viikko. Toinen piirtää kuvia Ylioppilaslehden lukijoiden opiskelijaelämästä. Kolmas valmistaa ruokaa, joka ei tuhoa luontoa eikä budjettia. Neljäs kuvailee viikoittain, mitä opiskelija-asunnossa asuminen on kauheimmillaan (eikä uskalla tehdä sitä oikealla nimellään, koska pelkää hullujen naapureiden lynkkaavan). Ja sitten on vielä videoblogi, jossa jäljitetään HOASkämppien edellisiä asukkaita. Ylioppilaslehden nettisivuilla aloitti tällä viikolla viisi uutta blogistia. Tässä he ovat. sekä We Love Helsinki -tanssien ja Radio Helsingin Iskelmäiltamien dj:na. Kaupunkiaktivistin mielestä olisi kiva, jos naapurit tuntisivat Helsingissä toisensa. Itse hän ei välttämättä ole toivenaapuri.
Sattuuhan näitä
Mikä? Sarjakuvablogi, jossa sarjakuvataiteilija Lina Jelanski kuvittaa tarinoita lukijoiden elämästä. Ensimmäinen julkaistaan tämän lehden sivulla 4. Nettiin ilmestyy uusi kuva joka viikko. Lähetä oma tarinasi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Kuka? Lina Jelanski, 27, opiskelee kolmatta vuotta Lahden muotoiluinstituutissa valokuvaajaksi.
Meganin haave on perustaa pieni, rento, ekoruokaan satsaava kahvila. Odotellessa hän etsii töitä metsäalalta ja laittaa ruokaa tunnin päivässä. www.ylioppilaslehti.fi/4eats
Ghettotyttö
Mikä? Negatiivissävytteisiä tarinoita HOAS-murjusta. Anonyyminä pysyttelevä vuokralainen kertoo urbaanilegendoja lähiöasumisestaan sillä erotuksella muista legendoista, että kaikki tarinat ja tapahtumat ovat täyttä totta. Inspiraatiota ei tarvitse erikseen hakea, sillä häiriköivät kanssaasujat tarjoavat sitä riittämiin. Kuka? Blogisti on 25-vuotias nainen, omien sanojensa mukaan klassinen kerrostaloasuja helsinkiläisessä betonikaksiossa. Asuu ja kärsii yhdessä graduaan tekevän ghettopojan kanssa. Repii viikoittain huumoria pilven diilaamisesta ja poliisivierailuista. "Ympärilläni on paljon betonia ja elementtitaloja. Rumaa on. Vuokra on kuitenkin ihan täysihintaista pääkaupunkiseututasoa."
Frendi vaikka väkisin
Mikä? Blogi, jossa Olli Sirén yrittää tutustua naapureihinsa ja saada uusia ystäviä. HOASin talossa se ei aina ole helppoa, sillä naapurit ovat usein vaikeasti tavoitettavia. Kun ovikello soi, oven takana epäillään olevan tvlupatarkastaja. Siksi Olli on valmistautunut esimerkiksi taklaamaan naapurinsa rappukäytävässä. Kuka? Olli Sirén, 27, on kasvatustieteiden opiskelija, kirjoittaja, tuottaja, isä ja kaupunkiaktivisti, joka työskentelee muun muassa toimittajana
"Pidän bileitä ja kuuntelen kotona huonoa musiikkia kovalla. Selvittelen parisuhteen kiemuroita vaimon kanssa ja kasvatusteknisiä erimielisyyksiä tyttären kanssa. Seinänaapurit varmasti tietävät, missä mennään." Ollin kauhunaapuri oli myllypurolainen sekakäyttäjä, joka varasti hänen vaatteitaan pesutuvasta. "Tyyppi tuli vastaan rappukäytävässä. Kysyin, miksi sillä on mun veljen farkut jalassa. Ei osannut vastata." www.ylioppilaslehti.fi/frendivaikkavakisin
"Olin seitsemän vuotta ravintola-alalla. Se oli raskasta. Napin painaminen on helpompaa." Napinpainamisen helppouden innoittamana Lina haki barcelonalaiseen kouluun, vaikka ei ollut koskaan kuvannut tai omistanut kameraa. Ja pääsi sisään! Olet varmasti luonnonlahjakkuus!
"Tästä tulee tosi-tv:tä parempaa, aidompaa." "Toteutustapa lähentelee rehellisyydessään Kansakunnan olohuone -dokumenttia." "Hyvän kuvan takia voi todellakin mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle." "Visuaalisesti hyvin kaunis toteutus. Pelkistettyä ilmaisua, rauhallinen leikkaustyyli." "Se ärsyttää, jos liikaa mietitään, häiritäänkö tässä nyt ihmisiä." www.ylioppilaslehti.fi/kopkop Blogit toteutetaan yhteistyössä Demos Helsingin ja HOASin kanssa. Ne ovat osa kokeilua, jossa keksitään tapoja lisätä opiskelijoiden asumisen viihtyvyyttä ja vastuullisuutta.
CMYK: 45, 0, 100, 0
ylioppilaslehti 9 # 11 Yhteiskunta
17
seen tavaroita ja myy sadekauden aikana hiekkaa. "Ennen en voinut sopia pomojen kanssa mistään. Nykyään järjestömme auttaa neuvottelemaan työajoista ja palkasta, jos tulee ongelmia", hän sanoo Dakarin keväisen helteen paahteessa. kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 65,1 miljoonaa lasta on töissä. Lapsityöläisillä on vähän samanlainen ongelma kuin seksityöntekijöillä: koska koko ilmiö pitäisi monen mielestä kieltää, työntekijöiden oikeuksien puolustamista on vaikea hyväksyä se kun tuntuu merkitsevän ilmiön hyväksymistä. "Me emme suosi lapsityötä. Yritämme tulla toimeen sen tosiseikan kanssa, että Afrikassa on yhä enemmän lapsia, ja siten yhä enemmän työtä tekeviä lapsia. Toiminta on lähtöisin lapsista ja nuorista itsestään", sanoo Fabrizio Terenzio, lapsityöläisten liikettä tukevan kansalaisjärjestön ENDA:n aluejohtaja.
dollista aiheuttaisi tällä hetkellä luultavasti enemmän harmia kuin työssäkäyvien lasten oikeuksien puolustaminen", Trömmer sanoo. Tyypillisesti vientisektorilla ja teollisuudessa tapahtuvia raskaita ja vaarallisia töitä Trömmer pitää tuomittavina. Kaikkein haitallisimpia lapsityön muotoja, lapsikauppaa tai lasten pakottamista kerjäämiseen, lapsityöläisten liikekään ei hyväksy. "Jotkut lapset kertovat muiden lapsityöläisten opettaneen heitä lukemaan ja kirjoittamaan. Se kielii siitä, että järjestäytyminen voi auttaa heitä saavuttamaan perustaitoja, joista he muuten jäisivät paitsi", Trömmer sanoo. mikä sitten olisi lapsille sopiva määrä työtä? Sitä Fabrizio Terenzio ei tiedä. Lapsityöläisten liike ei tavoittele minimipalkkoja tai ikärajoja. Sillä, mitä laki asioista määrää, on vähän merkitystä, kun syntymävuosikin perustuu usein arvioon. "Syntymätodistukset eivät aina pidä paikkaansa. En edes tarkalleen tiedä, minkä ikäinen vaimoni on", Terenzio sanoo. Lapsityöläisten järjestäytyminen on silti kimurantti asia ainakin kansainväliselle ay-liikkeelle. Monet ulkomaiset ay- järjestöt ärähtivät siitä, että ENDA osallistui Dakarissa keväällä pidettyyn Maailman sosiaalifoorumiin. Ne eivät katsoneet hyvällä ENDAn tukea lapsityöläisille. Kaikki toiminta lapsityön vähentämiseksi on kannatettavaa, katsoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen. Mutta: "Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta ay-toiminta merkitsee täysivaltaisten ihmisten päätöksiä ja neuvotteluja. Lapset eivät ole täysivaltaisia kansalaisia. Ollaan helposti höttöisessä maastossa, kun aikuiset alkavat neuvotella lasten puolesta asioista, jotka sijaitsevat lain harmaalla alueella", Ronkainen sanoo. Terenzio kertoo, että paikallinen ay-liike tukee heitä. "Kun he menevät kansainvälisiin kokouksiin, he eivät myönnä sitä." dakarin kadulla joku työntää yllättäen käteen lapsityöläisten liikkeen lehdykän, jonka kannessa on tuttu punapää. Presidentti Tarja Halonenhan se siinä. 15-vuotias Khoudia Diop muistaa presidentin hyvin. Turkoosiin paitaan ja glitterillä kimallettuihin farkkuihin pukeutunut Diop kuuluu lapsityöläisverkoston paikallisryhmään, jossa hän oppi ompelemaan. "Presidenttinne on nainen! Aiemmin korjasimme käytettyjä vaatteita, mutta sen jälkeen kun hän vuonna 2009 kävi katsomassa toimintaamme, meitä alettiin arvostaa. Jopa kylän viranomaiset hankkivat nyt meiltä vaatteita", hän kertoo wolofiksi tulkin välityksellä ja kysyy, saisiko lähettää terveisiä. "Se oli unohtumaton päivä. Toista sellaista ei varmaan tule, mutta voisitko silti välittää presidentille viestin, että hän on aina tervetullut uudestaan?" maria manner
"
tom henriksson
Lapsityön kaikkien muotojen kieltäminen aiheuttaisi enemmän harmia kuin työssäkäyvien lasten oikeuksien puolustaminen.
Tällä hetkellä AMWCY toimii 23 Afrikan maassa, ja sen jäsenmäärä on kasvussa. Suomesta Plan tukee taloudellisesti liikkeen työtä. Lapsityöläisten oikeudet on kirjattu liikkeen 12 teesiin. Se järjestää koulutusta lapsille, vanhemmille ja työnantajille. Tavoitteena on, että lapset pystyisivät jatkamaan koulunkäyntiä edes vähän pidempään ja saisivat terveydenhuoltoa. Viime kädessä päämääränä on lapsityön loppuminen, mutta se on valovuosien päässä. lastenkin töissä on eroja, sanoo tutkija Silke Trömmer, joka teki talven kenttätöitä Senegalissa. Helsingin yliopiston Globaalin hallinnan huippututkimusyksikössä väitöskirjaa valmisteleva Trömmer tutkii kauppapolitiikkaa Länsi-Afrikassa ja on tutustunut lapsityöntekijöiden liikkeeseen. Hänen mielestään lapsityön vastaisissa kampanjoissa pitäisi olla enemmän nyansseja. Nollatoleranssi ei toimi. "Länsi-Afrikassa monet lapset työskentelevät pääasiassa paikallisessa bisneksessä, maataloudessa tai kalastuksessa. Usein perheiden toimeentulo on riippuvainen siitä. Lapsityön kaikkien muotojen kieltäminen sikäli kun se edes olisi mah-
Lapsityöläiset vaativat oikeutta kevyeen ja rajoitettuun työhön helmikuussa Dakarissa Maailman sosiaalifoorumin yhteydessä pidetyssä mielenosoituksessa.
Lapsityön puolesta
Afrikkalaiset lapsityöntekijät vaativat oikeutta parempaan palkkaan ja kevyeen työhön.
Pas assez pour vivre, trop pour mourir. Liian vähän elääkseen, liian paljon kuollakseen. Niin senegalilaiset sanovat surkeasta palkasta. Suurin piirtein sen verran norsunluurannikkolainen Ronan Debora tienasi, kun hän lopetti koulun 13-vuotiaana ja meni töihin baariin. Työ tapahtui iltaisin ja öisin, työajat venyivät pitkiksi. Palkkaa sai 1025 euroa kuussa, tai piti saada. Kun ensimmäinen kuukausi oli takana, pomo ei maksanutkaan mitään. Debora jatkoi silti työtä. Vanhemmistaan Debora ei puhu, hän asui isänsä siskon luona. Lopulta tyttö sairastui raatamisesta. nyt Debora on pian 18-vuotias, työskentelee kampaajana ja auttaa toisia lapsia lapsityöntekijöiden oikeuksia puolustavassa Afrikan lapsityöläisten liikkeessä AMWCY:ssä. Sadattuhannet lapset Länsi-Afrikassa tekevät töitä. Monet menevät töihin alle kymmenvuotiaina, nuorimmat viisivuotiaina. Tytöt työskentelevät usein kotiapulaisina, pojat mekaanikkoina tai kengänkiillottajina kadulla. Raskaimmat ja vaarallisimmat työt ovat mineraalikaivoksilla tai esimerkiksi kaakaoviljelmillä. Jotkut työskentelevät torilla, niin kuin kamerunilainen Essomba Gnguene Wilfried, 14, joka kantaa työk-
ylioppilaslehti 9 # 11 Yliopisto
18
graduratsia
kansainvälinen kauppa epävarmuuden vallitessa
kansantaloustiede
Luimme talousvaikuttaja Jorma Ollilan gradun.
Ranskalaiset korot
Ranskalaisen filologian opiskelijat esittelevät korkonsa.
tyylitarkastus
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
sanat ann-mari huhtanen kuvat teemu granström
Opiskeluaika Viisi vuotta Valmistumisvuosi 1976 Johdanto "Kansainväliselle kaupalle ovat luonteenomaisia epävarmuustekijät, joiden olemassaoloon kaupan osapuolet eivät kansallisin toimenpitein voi vaikuttaa. Tutkielman tarkoitus on selvittää epävarmuuden vaikutusta kansainvälisen kaupan teorianmuodostukseen. " Aineisto Mm. Ricardon kansainvälisen talouden malli ja HeckscherOhlinin ulkomaankaupan teoria. Johtopäätös "Tutkielman teoreettisessa osassa on käsitelty epävarmuuden vaikutuksia kansainväliseen kauppaan. Epävarmuudella todettiin olevan yhteiskunnan hyvinvointia alentavia, kansainvälisen kaupan volyymiä vähentäviä ja resurssien optimaalista allokaatiota vääristäviä vaikutuksia niin tuotannossa ilmenevän epävarmuuden kuin ulkomaankaupan vaihtosuhteessa ilmenevän epävarmuudenkin vallitessa. Hintojen stabiloiminen kansainvälisessä perushyödykekaupassa on sekä hyödykkeiden tuottajan että kuluttajamaiden etujen mukaista." Synnytystuskat "Graduntekoajasta jäi hyvä maku. Sain sen yllättäen kirjoitettua itselleni asettamassani aikataulussa ja sain vielä tiedekunnan gradupalkinnonkin. Elämänvaiheeni oli silloin kuitenkin monella tapaa tiukka: esikoisemme syntyi pian gradun valmistumisen jälkeen, ja työstin samaan aikaan myös viimeisiä tenttejä diplomi-insinööriopintoihini Otaniemeen. Vaimollani oli jo työpaikka, mutta minulla ei ollut valmistuessani edes ajatusta suuntautumisesta. Gradua tehdessäni minulla oli selkeät rutiinit: istuin päivät kirjastossa ja illat koneen ääressä kirjoittamassa. Porthaniassa istuimme Erkki Liikasen kanssa usein vierekkäisissä huoneissa. Meitä yhdisti motivaatio valmistua pitkän yhteiskunnallisen aktiivisuuskauden jälkeen. Silti aikaa riitti kahvitauoilla maailmanparannukseenkin."
noora harju, 23
"Korkokengät korottavat asukokonaisuutta, käytän niitä lähes päivittäin. Pidän paljon mekkoja ja hameita, jotka pääsevät oikeuksiinsa, jos jalassa ei ole pelkät Converset. Tykkään kierrättää, suurin osa korkkareistani on kirppareilta tai äidiltä saatuja. Mun nilkat ovat sellaiset, etteivät ne muljahda vaikka horjahtaisi. Se on ehkä juoksuharrastuksen perua."
anne halonen, 37
"Nämä ovat mun yliopistokengät, arkikengät, joita käytän silloin kun ei tarvitse kävellä kuin lyhyitä matkoja. Korkoa näissä on kolmisen senttiä. Korkeampikorkoisempia kenkiä en käytä kauhean usein, sillä en ole kovin hyvä kävelemään niillä. Ehkä kerran vuodessa pistän jalkaan korkeammat nilkkurit, joissa korkoa on kuutisen senttiä. Mutta ne ovat vain juhliin."
jenni siponen, 27
"Olen kenkäfriikki. Aloin pitää korkokenkiä joskus parikymppisenä. Nykyään käytän korkkareita lähes aina kaapissa mulla on ehkä parikymmentä paria. On talvisaappaita ja piikkareita, kaikenlaisia kenkiä sandaaleista avokkaisiin. Koroilla kävelemiseen on treenaantunut. Tänään mulla on tällaiset avuttomat pikkukorot, mutta ei kymmenen senttiä ole mulle vielä edes korkea."
johanna happo, 21
"Korkkarit jalassa tulee itsevarma ja naisellinen olo ne pakottavat kantamaan itseään paremmin. Kun niissä kopistelee menemään, tuntuu että huomataan. Pidän aika yksinkertaisista kengistä, sellaisista joissa ei ole paljoa korkoa. On kiva, jos kengissä yhdistyy feminiinisyys ja maskuliinisuus, kuten näissä mun lempparikengissä, korollisissa herrainkengissä."
Tarkastajat Pentti Vartia ja Ahti Molander maria ruuska
Lisää ranskanopiskelijoiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus
Melkein kuninkaallinen stipendi
M
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
aailman puhutuin yliopistoromanssi syntyi Skotlannissa 2000-luvun alussa, kun Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi William tapasi morsiamensa Kate Middletonin arvostetussa St. Andrewsin yliopistossa. Taidehistoriaa opiskelleet tulevat kruunupäät tuskin joutuivat venyttämään penniä, kuten jotkut kanssaopiskelijansa. Nyt yliopisto tahtookin Williamia ja Katea kunnioittaakseen tarjota hieman helpomman taloudellisen tien myös yhdelle onnekkaalle opiskelijalle vuosittain.
Maaliskuussa William ja Kate vierailivat entisessä opinahjossaan juhlistamassa sen kuusisataavuotispäivää sekä avaamassa juhlavuoden varainkeruukampanjan. Tilaisuudessa yliopisto ilmoitti antavansa huhtikuun lopussa avioituvalle parille aikaisen häälahjan nimittäin stipendin heidän nimissään. Toistaiseksi nimetön stipendi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät voisi opiskella yliopistossa ilman taloudellista tukea. Se tulee kattamaan valitun opiskelijan lukukausimaksuja sekä majoitus- ja elinkustannuksia yhteensä 70 000 puntaan eli lähes
80 000 euroon asti. Kaikille kansallisuuksille avointa stipendiä voivat hakea tieteen, taiteen, lääketieteen tai teologian aloilla alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. "Tämä stipendi tulee olemaan ensimmäinen laatuaan St. Andrewsissa. Se kuvastaa sitä, kuinka yliopistomme haluaa varmistaa, että vedämme puoleemme ja tuemme lahjakkaimpia opiskelijoita mistä tahansa päin maailmaa", raportoi The Associated Press yliopiston rehtorin ja varakanslerin Louise Richardsonin sanoneen. oona juutinen
ylioppilaslehti 9 # 11 Yliopisto
19
tutkija
Lääkärininja
Lihavuustutkija Linda Mustelin kirjoitti 21-vuotiaana väitöskirjaa ja seksipalstaa. Nyt lääkärin intohimoja ovat Itä-Aasia, budolajit ja moottoripyörät.
linda mustelin, 28, on lääkäri tarkoituksella ja tutkija puolivahingossa. Kun Mustelin aloitti lääkäriopinnot vuonna 2002, hän oli suorittaja. Hän hakeutui tutkijalääkärilinjalle siksi, että "se on paikka, jonne piti hakea, ja sinne eivät kaikki päässeet". Mustelin kirjoitti väitöskirjaa kaksosten lihavuuden, liikunnan ja fyysisen suorituskyvyn yhteyksistä jo kolmantena opiskeluvuotenaan. "21-vuotiaana oli mielenkiintoista huomata, että tekee lääketieteen perusopintoja ja väitöskirjaa samaan aikaan." Opintojensa alkuvaiheessa Mustelin piti myös Doctor Lynda -seksipalstaa Studentbladetissa. Palstalla käsiteltiin lukijoiden ja toimituksen kysymyksiä seksistä ja ihmissuhteista. "Vastailin kysymyksiin humoristisesti. Ujutin mukaan pientä feminismiäkin. Pidin palstaa nimimerkillä vuoden. Lopuksi paljastettiin, kuka olin." lääkärin intohimoja ovat Itä-Aasia, latinan kieli, moottoripyöräily ja hevoset. Hänellä on taidossa, japanilaisessa budolajissa, ruskea vyö. Mustelin aloitti kamppailulajien harrastamisen opintojensa alkuvaiheessa. Taidossa ei "mätetä täysillä" eikä käytetä suojia. "Kamppailulajeilla on sellainen maine, että ne aiheuttavat paljon vammoja. Mutta tosiasia on, että esimerkiksi jalkapallosta ja sählystä aiheutuu enemmän vammoja kuin kamppailulajeista. Olen toiminut ensiapuhenkilönä kisoissa, ja silloin on mennyt lähinnä jääpussia tälleihin." Toinen Mustelinin harrastus, moottoripyöräily, on kuulemma riskialttiimpi. Mustelin vitsailee, että elinluovutustestamentti on hyvä olla olemassa, jos moottoripyörää ajaa. Moottoripyöräajokortin Mustelin päätti hankkia hetken mielijohteesta. Pyörä on vakiinnuttanut paikkansa Mustelinin kesäajoneuvona. Ympärivuotinen ajoneuvo taas on Tuomarinkylän talleilla asuva Onni-hevonen, jonka Mustelin omistaa yhdessä ystävänsä kanssa. lääkäriopintojensa puolivälissä Mustelin teki syrjähypyn humanistiseen tiedekuntaan. Siellä hän opiskeli yhden lukuvuoden kiinan kieltä pääaineenaan Itä-Aasian tutkimus. "Lääkäriksi opiskelevat eivät oikeastaan koskaan tee tuollaista. Se oli todella poikkeuksellista. Valintaani ihmeteltiin kyllä ihan positiivisessa hengessä." Vuosi sitten vastavalmistunut lääkäri lähti opiskelemaan Pekingiin kolmeksi kuukaudeksi. Opinahjoksi valikoitui Pekingin kielten ja kulttuurien yliopisto, joka on
"
Tunnen perverssiä viehätystä latinan kielioppiin.
erikoistunut opettamaan kiinaa ulkomaalaisille. "Kiinassa käymisen lisäksi halusin oppia kieltä ja nähdä paikallista kulttuuria. Paras tapa toteuttaa tuo on mennä paikan päälle. Lääketieteellisessä hain vaihtoon Kiinaan, mutta vaihtopaikkoja ei juuri ollut." Kiinassa Mustelin piirteli ahkerasti merkkejä elektroniseen sanakirjaan ja tutustui muihin ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Yliopiston kampuksella oli eri asuntolat ulkomaisille ja kiinalaisille opiskelijoille. "En edelleenkään osaa kiinaa kovin hyvin, sillä se on aika vaikea kieli. Paikalliset taas eivät osanneet kovin hyvin englantia. Oli iloinen tapahtuma, kun osasi käydä vaikka kiinalaisen opettajan kanssa dialogin kiinaksi. Muuta kieltä kun ei ollut." Kiinan lisäksi Mustelin on viehtynyt latinaan. Tämän intohimon ihmiset yleensä ymmärtävät onhan latina lääketieteen kieli. Mustelinin latinainnostuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä lääkärin ammatin kanssa. Kiinnostus antiikin historiaan on johdattanut hänet lukemaan latinaa jo yläasteella. "Tunnen perverssiä viehätystä latinan kielioppiin. Se on todella monimutkaista, mutta siinä ei ole poikkeuksia. Siksi se on niin ihanaa." maisa akkola
kuka
Lihavuustutkija Linda Mustelin, 28, on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin kaksostutkimusyksikössä. Hän tutkii lihavuuden, liikunnan ja kunnon yhteyksiä aikuisilla kaksosilla. Mustelin harrastaa budolajeja ja moottoripyöriä. himottaa "Kaasukahvan kääntäminen ja latinan kielioppi." kaduttaa "Stressiin ja kiireeseen hukatut hetket." kyrpii "Rumat rakennukset ja ilkeät ihmiset."
teemu granström ja anna mattsson
ylioppilaslehti 9 # 11 Yliopisto
20
lyhyesti
Ylioppilaslehti menestyi Aikakauslehtikilpailussa
ylioppilaslehden päätoimittaja Maria Pettersson on voittanut Aikakauslehtikilpailun vuoden pääkirjoituksen tekijän palkinnon. Aikakausmedian järjestämän kilpailun 2010 voittajat julkistettiin 5.5. Aikakauslehtigaalassa. Voittoa perusteltiin muun muassa näin: "Pettersson kirjoittaa tyylipuhtaasti lehtensä näköisiä pääkirjoituksia. Pääkirjoitukset ovat keskustelunavauksia uusille puheenaiheille ja näkökulmille. Päätoimittaja ottaa huomioon lehtensä suurimman lukijaryhmän rikkaalla ja selkeällä tyylillään. Pääkirjoittaja osoittaa, ettei monimutkaisista asioista tarvitse puhua vaikeasti." Ylioppilaslehden AD Anna Mattsson sijoittui Vuoden taittaja -kilpailussa neljän parhaan joukkoon.
yliopiston ensimmäinen uuden lain mukainen toimintavuosi sujui kohtuullisen hyvin. Yliopiston kokonaistuotot olivat 634 miljoonaa euroa ja tilinpäätös jäi 7,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Helsingin yliopisto -konsernin tilipäätöksessä on mukana yli 50 yritystä, säätiötä ja muuta yhteisöä. Konsernin taseen loppusumma on 1,4 miljardia euroa. Yliopiston maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.
HY vie koulutusta SaudiArabiaan
helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos käynnistää koulutusviennin Saudi-Arabian Imam-yliopiston vastaavan laitoksen kanssa. Hanke keskittyy langattoman sensoriverkkolaboratorion rakentamiseen liittyvään konsultointiin, tutkimuksen johtamiseen ja koulutukseen. Sopimus tehtiin yhdeksi vuodeksi, mutta yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Koulutusviennin tavoite on vahvistaa tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä saavuttaa riittävä taloudellinen tulos.
janne kuisma
HY:n kokonaistuotot yli 600 miljoonaa
Ruotsipakko mietityttää yliopistolla
Yliopiston virkaan mielivän suomalaisen hakijan on osattava molempia kotimaisia, vaikka hän olisi tehnyt tutkintonsa ulkomailla. Ulkomaalaisten hakijoiden ei tarvitse osata kumpaakaan.
kaksi pätevää hakijaa kisaa yliopistolla avoinna olevasta yliopistonlehtorin pestistä. Toinen, suomalainen hakija, rankataan loppuvaiheessa parhaaksi. Ulkomainen hakija jää kakkoseksi. Molemmat ovat suorittaneet sekä maisterin että tohtorin tutkintonsa ulkomailla. Kumpikaan ei asu Suomessa. Tulee pulma: suomalaisen hakijan nimitys tyssää rehtorin kansliaan, koska tältä puuttuu näyttö ruotsin kielen taidosta. Tehtävään nimitetään lopulta kakkoseksi jäänyt, akateemisilta meriiteiltään sinänsä täysin pätevä ulkomainen hakija, joka ei juuri puhu ruotsia eikä sujuvasti vielä myöskään suomea. Kuulostaako absurdilta? Näin saattaa käydä valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jossa on ollut tänä keväänä kuvaillun kaltainen tilanne. Syynä on yliopiston sääntö, jonka mukaan opetus- ja tutkimustehtävään valittavalla suomalaisella hakijalla täytyy olla näyttö toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävästä taidosta. Ulkomaisen hakijan ei tarvitse osata kumpaakaan, ei suomea eikä ruotsia. yliopisto määrää yliopistoasetuksen mukaan itse johtosäännössään, millä perusteilla kielitaidosta voi myöntää erivapauksia. Helsingin yliopistossa vapautuksen ruotsin kielen taidosta saavat myös ei-syntyperäiset sekä ne suomalaiset, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Koulusivistys taas tarkoittaa lukiota. Vaikka yliopiston opettajat ja tutkijat eivät lain mukaan enää ole valtion virkamiehiä, heihin sovelletaan henkilöstöhallintopäällikkö Jaana Sirkiän mukaan valtioneuvoston asetusta suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). jos ruotsin kielen suoritus puuttuu, valituksi tullut voi tarvittaessa tehdä kielikokeen vielä ennen nimitystä. Valtiotieteellisen tiedekunnan hallintopäällikkö Riitta Honkala muistaa, että joskus professoriksi valittu on näin tehnytkin. Toisaalta, jos ylioppilaskirjoituksista on vierähtänyt kauan aikaa eikä ruotsin kielen kanssa ole sen jälkeen ollut lainkaan tekemisissä, kokeen tekeminen lennosta ei välttämättä suju. henkilö Juri Mykkänen sanoo, että valtiotieteellisessä tiedekunnassa on tänä keväänä pohdittu, onko nykyinen kielitaitovaatimus mielekäs, kun entistä useampi suuntaa ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelemaan maailmalle. Nykyisen johtosäännön perusteella yliopistolla ei ole mahdollisuutta myöntää erivapautta toisen kotimaisen kielen kokeesta niille suomalaisille hakijoille, jotka ovat tehneet kaikki yliopistotutkintonsa ulkomailla. "Tämän tapauksen yhteydessä on ryhdytty miettimään, onko nykyinen käytäntö fiksu. Yhä useampi opiskelija lähtee ulkomaille lukion jälkeen, ja ruotsin kielen opinnoista saattaa olla 1015 vuotta siinä vaiheessa, kun hakee täältä töitä", Mykkänen sanoo. Toistaiseksi ulkomailla tutkintonsa hankkivan kannattaa siis älytä tehdä ajoissa myös ruotsin kielen koe, jos arvelee myöhemmin mielivänsä akateemiselle uralle kotimaahan. maria manner
"
Hae opintuki kesäksi nyt
opiskelija voi saada opintotukea kesän ajaksi, jos hän suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja. Kesäajan opintotuki kannattaa hakea hyvissä ajoin, jotta se ehditään myöntää ennen kuin opinnot alkavat. Tukea haetaan verkossa Kelan asiointipalvelussa tai opintotuen muutosilmoituslomakkeella. Jos opiskelu tai työ ei onnistu, opiskelija voi viimeisenä keinona hakea toimeentulotukea asuinkuntansa sosiaalitoimelta.
Tehtävään nimitetään ulkomainen hakija, joka ei juuri puhu ruotsia eikä kunnolla suomea.
"Ei voida odottaa puolta vuotta, että hakija suorittaisi jonkun kurssin. Hakijan tulee selvittää kelpoisuusvaatimukset jo hakiessa. Vaatimukset ovat samat kaikille", Honkala sanoo. politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori ja oppiaineen vastuu-
ylioppilaslehti 9 # 11 Kulttuuri
23
Näpit irti
Kuvataiteilija Anna Tuori on niin suosittu, ettei hänen anneta enää koskea omiin teoksiinsa.
helsingin taidemuseon amanuenssilta ei jää mikään huomaamatta, joten Anna Tuorin täytyy tunnustaa rikkeensä: kuvataiteilija on salakuljettanut sisälle yhden teoksen. Suurin osa Meilahden taidemuseoon avautuvasta näyttelystä koostuu tänä keväänä Tampereen taidemuseossa ja vuonna 2006 Helsingin Galleria Anhavassa esillä olleista maalauksista. Töiden liikuttelu näyttelystä toiseen vaatii muuttoauton lisäksi byrokratiaa. Sitä Tuori inhoaa. Lumitanssin vaiheet -triptyykki (2003) tulikin suoraan taiteilijan työhuoneelta Kaapelitehtaalta. "Tylsä nimi. En vielä silloin ollut yhtä kekseliäs kuin nyt", Tuori vitsailee. Näyttelyn loput työt (noin 60) kuuluvat museoille ja yksityisille keräilijöille. Siksi tarvitaan varotoimet, suojahanskat ja ammattimaiset avustajanaputtajat sekä vakuutukset ja muut pakkopaperit. "Ei kukaan lainaisi maalauksia, jos kuvataiteilija ryssisi ne näyttelyssä", Tuori sanoo ymmärtävästi, mutta oudoltahan se tuntuu, ettei taiteilija itse saa vapaasti koskea luomuksiinsa. Blow out your candles, Laura -näyttelyn avajaisiin on vielä viikko. Osa töistä on jo ripustettu, mutta suurin osa nojaa neutrinharmaata seinäpintaa vasten. Seinälle on teipattu A4printtejä siihen tulevista maalauksista. Teosten ripustaminen on paitsi hidasta myös monella tapaa maalaamisen kaltaista. Työt pitää saada balanssiin; niiden pitää olla harmoniassa, mutta ei liikaa; näyttely ei saa olla sirpaleinen, mutta silti pitää rikkoa eheyttä. Maalaukset on aseteltava niin, että ne toimivat suhteessa toisiinsa, varsinkin värimaailmaltaan. Nytkin yhdessä tilassa on liikaa sinivihreää, Tuori tuskailee. "Sellaisista taiteilijoista kerrotaan ikäviä juttuja, jotka seuraavana päivänä pistävät valmiin ripustuksen kokonaan uusiksi. Niin ei kannata tehdä, jos haluaa pysyä museon työntekijöiden kaverina." helsinkiläinen Tuori, 35, valittiin Vuoden 2011 nuoreksi taiteilijaksi. Aikaisemmin hän on ollut ehdolla muun muassa arvostettujen Ars Fennica- ja Carnegie Art Award -palkintojen saajaksi. "Suoraan sanottuna olen tuijotellut töitäni viime aikoina niin paljon, että haluaisin vain piilotella. Niille tavallaan sokeutuu samalla tavalla kuin hajuvesille." Yleensä taiteilija voi pitkälti vaikuttaa yksityisnäyttelynsä ripustukseen. Ryhmänäyttelyssä vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet. Kymmenissä näyttelyissä mukana ollut Tuori paljastaa, ettei lopputulos ole aina onnistunut.
"
Taiteilijoista, jotka pistävät valmiin ripustuksen kokonaan uusiksi, kerrotaan ikäviä juttuja.
"Ei ole kuitenkaan käynyt mitään sellaista, että joku työ olisi ollut väärinpäin esillä." Taiteilija sanoo, miten päin maalaukset ripustetaan, mutta sen enempää hän ei halua teoksiaan kuvailla. "Jälkeni on muuttunut pelkistetymmäksi, mutta edelleen maalauksissani on voimakas jännite tyhjän pinnan ja pensselin jäljen välillä. En oikein muuten osaa tyyliäni määritellä... Kukaan ei varmaan kutsu minua konstruktivistiksi." Muut ovat nähneet Tuorin ekspressiivisissä unimaisemissa vaikutuksia muun muassa Elia Kazanin elokuvista ja saksalaisromantikon Caspar David Friedrichin taitees-
teemu granström
Valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi toi Anna Tuorille 20 000 euroa. "En koskaan saanut palkintorahoja lompakkooni, mutta voin katsoa, paljonko käsilaukun pohjalta löytyy... 32,60 euroa. Luulin, että siellä olisi ollut viisikymppiä."
ta. Tuoria itseään kiinnostavat muun muassa Paul McCarthy, Peter Doig, Francisco de Goya, Edvard Munch, Gillian Wearing ja Cy Twombly. Tuorin taiteilijaelämä on työpainotteista. Jos hänelle tulee taiteilijaikävä, hän menee näyttelyn avajaisiin.
"Ei kovin superboheemia. Jo lukiossa vahvistui tunne, että työskentelen mieluiten yksin. Tuntui rasittavalta mennä joka päivä jonnekin, missä oli muita ihmisiä, vaikka olenkin tosi sosiaalinen." marko ylitalo
Anna Tuorin Blow out your candles, Laura -näyttely 13.5.14.8. Helsingin taidemuseossa Meilahdessa, Tamminiementie 6. Avoinna tisu 1118.30, liput 8/6 , pe klo 1118 ilmainen. Lisää Tuoria: annatuori.blogspot. com/
Perjantai 20.5. klo 2004
kiertävät stonet
Lauantai 28.5. klo 1120
Folk-duo Angus & Julia Stone vihdoin keikalla Suomessa. Sydneysta kotoisin olevat muusikkoperheen lapset alkoivat tehdä yhdessä musiikkia vuonna 2006, ja ovat siitä asti kiertäneet ahkerasti maailmaa. Tuorein julkaisu Memories of an Old Friend ilmestyi tänä keväänä. Tavastia, Urho Kekkosen katu 45. 27 .
Tiedossa on kaksi päivää musiikkia, tanssia, taidetta, ruokaa ja teatteria eri puolilta maailmaa keskellä kaupunkia, kun Maailma kylässä -festivaali valtaa jälleen Kaisaniemenpuiston ja Rautatientorin. Lasu 28.29.5. www.maailmakylassa.fi. Iltaklubeille pääsymaksu, muuten 0 .
Maailma kylään
Tiistai 31.5. klo 2001
caribou
Keskiviikko 1.6. klo 2004
Viime kesän Flow-festivaaleilla suuren suosion saanut kanadalainen saapuu toukokuussa ensimmäiselle Suomen klubikeikalleen Tavastialle. Aiemmin Manitoba-nimellä ja sittemmin Caribouna musaa julkaissut Daniel Snaith on elektroskenen tämän hetken kiinnostavimpia muusikoita. Urho Kekkosen katu 46. 23/ 25 .
Kanadalainen heavymies ja kehonrakentaja Thor keikkailee Dom-baarissa. Show sisältää rautatankojen vääntelyä, rooliasuja, demoneita ja bikiniasuisia tanssityttöjä. Illan aluksi esitetään huhtikuussa maailman ensi-illan saava sci-fi-toimintaelokuva "Thor The Rock Opera". Fredrikinkatu 42. 15/17 ovelta.
muskelihevari
ylioppilaslehti 9 # 11 Jälkinäytös
25
Eniten ulkomailla soineet suomalaiset säveltäjät top-5
teosto julkaisi vuosikertomuksensa, josta kävi ilmi suomalaisen musiikin kansainvälinen menestys. Eniten esityskorvauksia ulkomailta nettosi Jean Sibeliuksen (18651957) säveltämä Viulukonsertto. Hän, tai siis säveltäjän perikunta, tienasi myös toiseksi (Toinen sinfonia), kolmanneksi (Ensimmäinen sinfonia) ja viidenneksi (Seitsemäs sinfonia) eniten korvauksia. Lauri Ylösen, Eero Heinosen, Aki-Markus Hakalan ja Pauli Rantasalmen säveltämä In The Shadows ylsi sentään neljänneksi. marko ylitalo
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
1. Jean Sibelius
2. Jean Sibelius
3. Jean Sibelius
4. The Rasmus
5. Jean Sibelius
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Elämä haltuun.
nyyti.fi
Tietoa verkossa.
nykysuomen sanakirja
N
Nevari
[subst.] 1) Tuntematon henkilö, joka käyttäytyy tuttavallisesti (engl. never heard) Kuka se tyyppi oli joka tunki sun bileisiin? Joku nevari, Osku käski sen häipyä. 2) Henkilö, joka toivoo pääsevänsä julkisuuteen, mutta jota ei vielä tunneta kovin hyvin. Vrt. wannabe-julkkis, ö-luokan julkkis. Meinasin ostaa Hymyn, mut siinä oli kannessa vaan joku nevari, niin en sit viittiny. 3) Erit. verkkoroolipeleissä pelaaja, joka ei ole entuudestaan tuttu muille pelaajille.
Elämäntaitokurssi
Hengailuillat
Mukavaa yhdessäoloa.
Nettiryhmät
Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.
Keijohostel
Elämän ja opiskelun hallintaan.
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
vaalisyKsy 2011
Kuulutus
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali
Toimitetaan tiistaina, lokakuun 18. päivänä ja keskiviikkona, lokakuun 19. päivänä 2011 klo 10.00-18.00 seuraavissa paikoissa: · Unicafe Ylioppilasaukio, Mannerheimintie 3 C · Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33 · Porthania, Yliopistonkatu 3 · Metsätalo, Unioninkatu 40 · Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto, Unioninkatu 35 · Oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 20 R · Terveystieteiden keskuskirjasto, Haartmaninkatu 4 · Hammaslääketieteen laitos, Mannerheimintie 172/Kytösuontie 9 · Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2a · Exactum, Gustaf Hällströmin katu 2b · Infokeskus, Viikinkaari 11 · EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2 · Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, Lahti · Vaasan yliopisto, Yliopistonranta 7, Vaasa hyyn vaalijärjestyksen mukaan ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella, henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Erityisesti huomautetaan, että henkilöllisyyden toteamista varten tulee äänioikeutetulla olla opiskelijakortti tai valokuvalla ja henkilötunnuksella varustettu viranomaisen hyväksymä henkilöllisyystodistus mukanaan äänestyspaikalla.
Kuulutus
Helsingin yliopiston tiedekuntaneuvostojen, laitosneuvostojen ja yliopistokollegion opiskelijajäsenten vaalista 14.15.11.2011
Yleistä
Vaalikuulutus perustuu yliopistolakiin (558/2009), Helsingin yliopiston johtosääntöön ja vaalijohtosääntöön sekä ylioppilaskunnan edustajiston hyväksymään ohjesääntöön yliopistohallinnon opiskelijaedustajien valintatavasta. Mikäli Helsingin yliopiston hallitus tekee muutoksia yliopiston johtosääntöihin, julkaistaan tätä kuulutusta täydentävät ja korjaavat määräykset ylioppilaskunnan verkkosivuilla osoitteessa http://www.hyy.fi/hallintovaalit. Helsingin yliopiston hallintokieli on suomi. Yliopiston johtosäännön 20 §:n mukaan hallintoelimen jäsenellä on oikeus käyttää kokouksissa suomen tai ruotsin kieltä. Hallinnossa voidaan käyttää myös muuta kieltä, jos se on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Näillä vaaleilla valittavien opiskelijajäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa 1.1.2012 ja päättyy 31.12.2013. Vaalit suoritetaan verkkovaaleina maanantaina 14.11. ja tiistaina 15.11.2011 kello 9.0017.00 välisenä aikana. Tästä poikkeuksena ovat lääketieteellisen tiedekunnan laitosneuvostojen vaalit, jotka suoritetaan samoina päivinä lippuvaalina. Keskusvaalilautakunta päättää äänestyspisteiden sijainnista ja ohjeistaa tarkemmin vaalitoimituksen. Vaalissa noudatetaan soveltuvin osin ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen määräyksiä. Mikäli lääketieteellisessä tiedekunnassa ei suoriteta laitosneuvostojen osalta vaalitoimitusta, ei lippuvaalia järjestetä. Konsistori on tiedekuntaneuvostojen esityksestä vahvistanut seuraavat tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäsenmäärät: Teologinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta 3 5 5 5 5 3 5 5 5 5 3 Ylioppilaskunnan valintatapaa koskevan ohjesäännön 15 §:n mukaan yliopistokollegion vaalin vaalipiireinä toimivat tiedekunnat. Ohjesäännön 16 §:n mukaan yliopiston rehtori päättää paikkojen jakautumisesta tiedekuntien kesken yliopiston vaalijohtosäännön 8 §:n mukaisesti siten, että yliopistokollegiossa on vähintään yksi jäsen kustakin tiedekunnasta. Rehtorin päätöksessä 009/2010 yliopistokollegion opiskelijajäsenten valinta on muilta osin jätetty yliopistolain ja yliopiston vaalijohtosäännön mukaisesti ylioppilaskunnalle. Ylioppilaskunnan hallitus on 2.11.2009 päättänyt, että yliopistokollegion paikat jakautuvat tiedekunnittain seuraavasti: Teologinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta 1 1 1 3 2 1 1 1 2 1 1
Laitosneuvostojen vaali
Yliopiston johtosäännön 5 §:n mukaan tiedekunnassa voi olla laitoksia siten kuin hallitus päättää. Johtosäännön 11 §:n mukaan laitoksessa on laitosneuvosto, jossa on 3, 4 tai 5 opiskelijajäsentä ja varajäsentä. Laitosneuvoston tehtävistä määrätään johtosäännön 11 §:ssä. Tiedekuntaneuvostot ovat vahvistaneet seuraavat laitosneuvostojen opiskelijajäsenmäärät: Lääketieteellinen tiedekunta Biolääketieteen laitos Hammaslääketieteen laitos Kliininen laitos Kliinisteoreettinen laitos Hjelt-instituutti 4 3 5 3 4
Vaalikelpoisuus ja vaaliluettelon tarkastaminen
Ylioppilaskunnan valintoja koskevan ohjesäännön 4 §:n mukaan vaalikelpoisia opiskelijajäseneksi ovat henkilöt, joilla on oikeus suorittaa alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinto taikka erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan opinnot. Vaalikelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi 15.9.2011 mennessä. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole se, joka yliopiston vaalijohtosäännön 9 §:n mukaisesti on vaalikelpoinen henkilökuntaan kuuluvana. Henkilökuntaan kuuluvana vaalikelpoisia ovat pysyvään työsuhteeseen otetut sekä vähintään vuoden ajaksi työsuhteeseen otettu, joka on otettu hoitamaan vähintään puolet kokoaikaisen työsuhteen tehtävistä. Ylioppilaskunnan valintoja koskevan ohjesäännön 6 §:n mukaan tiedekuntaneuvoston vaalissa vaalikelpoisia ovat vain kyseisen tiedekunnan opiskelijat ja laitosneuvoston vaalissa kyseisen laitoksen opiskelijat. Lääketieteellisen tiedekunnan laitosneuvostoja valittaessa hammaslääketieteen koulutusohjelmaan otetut ovat vaalikelpoisia kaikkien laitosten laitosneuvostoihin ja lääketieteen koulutusohjelmaan otetut ovat vaalikelpoisia muiden laitosten kuin hammaslääketieteen laitoksen laitosneuvostoihin. Kukin opiskelija voi kuitenkin olla ehdolla yhden laitoksen laitosneuvostoon. Ylioppilaskunnan vaalisivuilla on keskusvaalilautakunnan antamia tarkempia määräyksiä tiedekuntaan ja laitokseen kuulumisesta. Ylioppilaskunnan valintoja koskevan ohjesäännön 5 §:n mukaan useamman tutkinnonsuoritusoikeuden omaava on vaalikelpoinen siinä tiedekunnassa ja laitoksessa, jonka tutkinnonsuoritusoikeuden hän on lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittanut ensisijaiseksi. Vaalikelpoisista henkilöistä laaditaan
Ennakkoäänestys
toimitetaan keskiviikkona, lokakuun 12. päivänä ja torstaina, lokakuun 13. päivänä ja 2011 klo 11.00-17.00 keskustakampuksella Porthaniassa (Yliopistonkatu 3), Viikin kampuksella Infokeskuksessa (Viikinkaari 11), Kumpulan kampuksella Physicumissa (Gustaf Hällströmin katu 2a) sekä Meilahden kampuksella Terveystieteiden keskuskirjastossa (Haartmaninkatu 4). Ennakolta saa äänestää sellainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan varsinaisina vaalipäivinä.
Vaalien verkkosivut, asiakirjat ja lisätiedot
Tämä vaalikuulutus, vaaliin liittyvät lomakkeet sekä muut tarpeelliset tiedot ja ohjeet vaaleista ovat vaalien verkkosivuilla osoitteessa http://www.hyy.fi/hallintovaalit. Vaaliin liittyviä asiakirjoja (oikaisupyynnöt, ehdokas- ja vaaliliittoilmoitukset) keskusvaalilautakunnan puolesta vastaanottavat pääsihteeri Katariina Styrman, hallintopäällikkö Merja Viitasalo ja koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme. Asiakirjoja voi jättää jäljempänä mainittuina ajankohtina ylioppilaskunnan keskustoimiston aukioloaikoina. Lisätietoja vaaleista antavat koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme (050 543 8460, juha.hurme@hyy.fi) ja pääsihteeri Katariina Styrman (0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi).
Humanistinen tiedekunta Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 4 Nykykielten laitos 3 Maailman kulttuurien laitos 3 Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos 5 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Fysiikan laitos Geotieteiden ja maantieteen laitos Kemian laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Biotieteiden laitos Ympäristötieteiden laitos
4 5 4 4 3
Ehdokasasettelu
Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen yliopistoon viimeistään 15.9.2011 läsnäolevaksi kirjoittautunut ylioppilaskunnan jäsen, lukuun ottamatta hyy:n sääntöjen 6 §:ssä mainittuja poikkeuksia. Ehdokasilmoituslomaketta sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoituslomakkeita saa ylioppilaskunnan verkko-osoitteesta http://www.hyy.fi/vaalit/ sekä hyyn keskustoimistosta Uudelta ylioppilastalolta, Mannerheimintie 5 A 2.krs., 00100 Helsinki, jonne ne on myös palautettava keskusvaalilautakunnalle henkilökohtaisesti allekirjoitettuina viimeistään maanantaina 19.9.2011 klo 12.00. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri Katariina Styrman, joka myös tarvittaessa neuvoo ehdokasasetteluun liittyvissä asioissa (puh. 0400 816 426 tai paasihteeri@hyy.fi). Helsingissä, 7.3.2011 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta Maija Jäppinen Puheenjohtaja Katariina Styrman Pääsihteeri
4 3
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos 5 Käyttäytymistieteiden laitos 5 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maataloustieteiden laitos Metsätieteiden laitos Taloustieteen laitos 5 5
Suoritettavat vaalit
Tiedekuntaneuvostojen vaali
Helsingin yliopiston johtosäännön 5 §:n mukaan Helsingin yliopistossa on teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta. Johtosäännön 10 §:n mukaan tiedekunnassa on tiedekuntaneuvosto, jossa on 3 tai 5 opiskelijajäsentä ja varajäsentä. Samassa pykälässä määrätään tiedekuntaneuvoston tehtävistä.
5 3 4 3
Yliopistokollegion vaali
Yliopistolain 22 §:n mukaan Helsingin yliopistossa on yliopistokollegio. Yliopiston johtosäännön 8 §:n mukaan yliopistokollegiossa on 15 opiskelijajäsentä ja 15 opiskelijavarajäsentä. Yliopistokollegion tehtävistä säädetään yliopistolain 22 §:ssä ja määrätään yliopiston johtosäännön 8 §:ssä.
vaalisyKsy 2011
vaaliluettelo. Alustava vaaliluettelo on nähtävillä tarkistamista varten ylioppilaskunnan palvelutoimistossa (Mannerheimintie 5 A, 2 krs) arkisin 19.9.-28.9.2011 toimiston aukioloaikoina. Vaaliluettelon tiedot voi tarkastaa myös sähköisesti ylioppilaskunnan vaalisivuilta. Henkilö, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi jättää keskusvaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vapaamuotoisena. Oikaisuvaatimukset on toimitettava 28.9.2011 kello 15.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistolle (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 HELSINKI). Oikaisuvaatimusten käsittelemisen jälkeen keskusvaalilautakunta vahvistaa vaaleissa käytettävän vaaliluettelon. krs.,) sekä vaalien verkkosivuilta http:// www.hyy.fi/hallintovaalit. Ehdokkaat asetetaan kahden henkilön listoina siten, että listalla ensimmäiseksi asetettu henkilö on ehdolla hallintoelimen jäseneksi ja toiseksi asetettu henkilö hallintoelimen varajäseneksi. Ehdokaslista tarvitsee kannattajikseen kolme kyseisessä vaalissa vaalikelpoista asettajaa. Ehdokkaat eivät voi toimia kannattajina omalle listalleen. Ehdokkaiden ja asettajien on henkilökohtaisesti allekirjoitettava ehdokasilmoituslomake. Henkilö voi olla ehdolla vain yhdellä ehdokaslistalla. Ehdokaslista voi olla vain yhdessä vaaliliitossa. Ehdokasilmoituslomakkeet ja vaaliliittolomakkeet tulee palauttaa 2.11.2011 kello 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistolle (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 Helsinki). määräämissä muissa paikoissa. Ylioppilaskunnan valintatapaa koskevan ohjesäännön 24 §:n mukaan vaali järjestetään verkkovaalina. Ohjesäännön 26 §:n mukaan jokaisella vaalikelpoisella on yksi ääni jokaisessa vaalissa, jossa hänellä olisi oikeus asettua ehdolle lukuun ottamatta lääketieteellisen tiedekunnan laitosneuvostojen vaaleja, joissa hammaslääketieteen koulutusohjelmaan otetut voivat äänestää kaikkien laitosten laitosneuvostojen vaalissa ja lääketieteen koulutusohjelmaan otetut muiden kuin hammaslääketieteen laitoksen laitosneuvoston vaalissa. Äänestämistä ei ole sidottu tiettyyn vaalipaikkaan. Verkkovaalissa voi äänestää millä tahansa tietokoneella, jossa on internet-yhteys ja verkkoselain ja jolta on mahdollista kirjautua yliopiston verkkoon. Äänestämiseen tarvitaan voimassa oleva yliopiston tietojärjestelmien käyttäjätunnus ja salasana sekä henkilötunnus. Niille äänestäjille, joilla ei ole yliopiston verkkotunnusta, voidaan äänestämistä varten luoda väliaikainen tunnus, jonka myöntävät yliopiston atk-yhdyshenkilöt. Väliaikaisen verkkotunnuksen voi hakea jo ennen vaalipäiviä. Väliaikaisen verkkotunnuksen saamiseksi äänestäjän on henkilökohtaisesti otettava yhteyttä (henkilöllisyys todistettava) yksikkönsä atk-yhdyshenkilöön. Äänestysohjelmaan pääsee ylioppilaskunnan vaalisivuilta. Ylioppilaskunnan vaalisivuilla on myös erilliset ohjeet äänestysohjelman käytöstä. Vaaliohjelma on käytössä maanantaina 14.11. ja tiistaina 15.11.2011 klo 9.00-17.00.
Vaalin tuloksen määräytyminen
Mikäli vaalitoimitus on suoritettu vaaleista annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti, keskusvaalilautakunta toteaa vaalit lainmukaisiksi ja vahvistaa vaalin tulokset. Ylioppilaskunnan valintatapaa koskevan ohjesäännön 29 §:n mukaan vaaliliittojen ulkopuolella olevan ehdokaslistan vertausluku on sen saama äänimäärä. Vaaliliiton sisällä eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen liiton yhteenlasketun äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet tästä, kolmas kolmasosan ja niin edelleen. Vaalin tuloksen perusteella valitaan vertauslukujen osoittamassa suuruusjärjestyksessä niin monta ehdokaslistaa kuin hallintoelimessä on opiskelijajäsenen paikkoja. Vaalin tulokset julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla sekä ylioppilaskunnan verkkosivuilla. Helsingissä 7.3.2011 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta Maija Jäppinen Puheenjohtaja Katariina Styrman Pääsihteeri
Ehdokkaiden asettaminen
Edustajiston hyväksymän ohjesäännön 21 §:n mukaan ehdokkaat asetetaan keskusvaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella. Ohjesäännön 22 §:n mukaan ehdokaslistat voivat tehdä vaaliliittoja keskenään. Vaaliliitossa voi olla korkeintaan niin monta listaa kuin toimielimessä on opiskelijajäsenen paikkoja. Vaaliliitto ilmoitetaan keskusvaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella. Vaaliliittolomake ja ehdokasilmoituslomakkeet on palautettava samanaikaisesti. Lomakkeita ehdokasilmoituksia ja vaaliliittoja varten on saatavilla ylioppilaskunnan palvelutoimistosta (Mannerheimintie 5 A, 2.
Vaalitoimitus
Jos ehdokkaita on asetettu vähemmän tai yhtä paljon kuin hallintoelimessä on opiskelijajäsenen paikkoja, ovat ehdolle asetetut tulleet valituksi ilman vaalitoimitusta. Jos ehdokkaita on asetettu enemmän kuin paikkoja, järjestetään vaali. Keskusvaalilautakunta vahvistaa ilman vaalitoimitusta valitut sekä julkaisee ehdokaslistojen yhdistelmät niissä tapauksissa, joissa suoritetaan vaali. Ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla, ylioppilaskunnan verkkosivuilla sekä keskusvaalilautakunnan
Hae opiskelijajäseneksi Helsingin
yliopiston hallitukseen!
Y
liopiston hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin, joka päättää yliopiston strategiasta, toiminta- ja taloussuunnitelmista, talousarviosta, johtosäännöistä, yliopiston toimintarakenteesta, yliopistoon otettavien uusien opiskelijoiden määristä, vastaa yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, huolehtii kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä, hyväksyy yliopiston tavoitesopimuksen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sekä muut periaatteellisesti tärkeät sopimukset ja antaa yliopiston lausunnot periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Yliopistolain mukaan yliopiston hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua. Haemme ehdokkaita yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi. Hallituksen opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta ajalla 1.1.201231.12.2013. Hallitukseen vaalikelpoinen on henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinto taikka erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan opinnot ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi ennen 15.9.2011. Yliopiston vaalijohtosäännön mukaan henkilökuntaan kuuluva ei voi hakea yliopiston hallitukseen opiskelijaedustajaksi. Vaalikelpoisuudesta säädetään tarkemmin yliopiston vaalijohtosäännön 9 §:ssä sekä ylioppilaskunnan yliopistohallinnon opiskelijaedustajien valintatapaa säätelevän ohjesäännön 4 §:ssä.
Arvostamme valinnassa laaja-alaista näkemystä yliopiston kehittämisestä ja korkeakoulupolitiikasta sekä yliopistohallinnon ja -talouden tuntemusta. Katsomme eduksi hyvät vuorovaikutustaidot, kyvyn argumentoida ja hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Jäseneltä vaaditaan aktiivisuutta ja sitoutumista hallitustyöskentelyyn.
Ylioppilaskunta toivoo hakemuksia eri sukupuolten edustajilta.
Ylioppilaskunnan edustajistolle osoitetut, perustellut hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 HELSINKI) 26.8.2011 klo 12.00 mennessä. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@hyy.fi. Valintatoimikunta ja edustajisto haastattelevat osan hakijoista viikolla 36. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee kaksi hallituksen opiskelijajäsentä kokouksessaan 21.9.2011. Lisätietoja tehtävästä ja valintaprosessista antaa koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme, puh. 050543 8460, juha.hurme@hyy.fi. HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenten valintatoimikunta
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Tule mukaan HYYn kaupunkiryhmään!
Ylioppilasteatteri
esittää yleisön pyynnöstä:
VALTUUSTO III - Uusi etulinja
Valtuusto-trilogian päätösosa sai ensiKuvaaja: Mitro Härkönen iltansa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen syntymäpäivänä ja Yrittäjän päivänä viime syksynä 5.9.2010. Suuren suosionsa johdosta esitys palaa Ylioppilasteatterin studioon kahdeksalla lisäesityksellä. Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjojen ja muiden dokumenttilähteiden pohjalta dramatisoiduissa Valtuusto-sarjan esityksissä on tutkittu poliittista todellisuutta julkisivun takana, nostettu valokeilaan sekä poliitikkoja että heidän varjoonsa usein jääviä virkamiehiä. Työryhmä on tarkastellut kuntien ja valtion hankalaa taloudellista suhdetta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaa ja kysynyt: mihin raha menee? Valtuusto- trilogian kolmannessa osassa syvennytään kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ideologiseen visioon. Esityksen raamina on tammikuussa 2009 aloittaneen Helsingin uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen vuosi. Lisäesitykset: ensi-ilta ma 16.5. / ti 17.5. / ke 18.5. / pe 20.5. / la 21.5. / su 22.5. / la 28.5. ja 29.5. Kaikki esitykset klo 19.00 Lippuvaraukset ja tiedustelut www.ylioppilasteatteri.fi ja ma-pe 11-16 puh 045 348 1555
Pääsetkö pyöräteitä pitkin kampukselle? Saatko opiskelija-alennusta sieltä mistä haluaisit? Mitä muuttaisit asumisympäristössäsi?
Oletko aina kironnut jotain rasittavaa epäkohtaa Helsingissä, tai onko mielessäsi visio miten pääkaupunkiseutu voisi olla vieläkin parempi paikka opiskelijalle? Haluatko olla ideoimassa HYYn kaupunkivaikuttamisen teemoja seuraavalle neljälle vuodelle? Jos vastasit myöntävästi, tule mukaan HYYn kaupunkiryhmään! HYYn kaupunkiryhmä työskentelee vuonna 2011 HYYn kaupunkiohjelman päivityksen parissa. Ryhmään voit ilmoittautua 16. kesäkuuta mennessä sähköpostitse osoitteeseen sofia.lindqvist@hyy.fi. Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuussa. Lisätietoja: Silva Loikkanen, HYYn hallituksen jäsen. silva.loikkanen@hyy.fi
Keskustakampuksen kirjaston poikkeukselliset aukioloajat kesällä 2011
Muuttovalmisteluiden vuoksi seuraavat keskustakampuksen kirjaston toimipaikat ovat suljettuina 13.6.-28.8.2011: Klassillinen filologia - Päärakennuksen 5. krs, Kielitieteet, filologia ja filosofia - Metsätalo, Musiikkitiede - Vironkatu, Oikeustiede, Suomen kieli, kirjallisuusaineet ja taiteiden tutkimus - Päärakennuksen 3. krs, Taidehistoria Päärakennuksen 4. krs, Teologia, Historian ja kulttuurien tutkimus - Topelia, Valtiotieteet Opiskelijakirjasto ja Minerva ovat auki 1.6.28.8.2011 maanantaista perjantaihin kello 918. Elokuussa (1.8-28.8.) Metsätalon, oikeustieteen, teologian ja valtiotieteiden toimipaikat ovat auki keskiviikkoisin klo 12-16. Toukokuun puolestavälistä alkaen kesällä kiinni olevissa toimipaikoissa 28 vrk:n lainoihin tulee eräpäiväksi 2.9. Kirjaston sähköposti- ja puhelinpalvelu toimivat läpi kesän (kirjasto-keskusta@helsinki. fi, puh. (09) 191 23920). Kirjasto pahoittelee sulkuajasta aiheutuvaa mahdollista haittaa, mutta toivoo ymmärrystä poikkeustilanteessa. Tavoitteena on aikaansaada entistä sujuvammin ja paremmin palveleva kirjasto Kaisa-taloon.
Lisätietoja Kaisa-talon kirjastosta: www.helsinki. fi/kirjasto/keskusta/tutustu/kirjasto2011 www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/
Lapsiparkin kesä
hyyn lapsiparkki on kesätauolla torstaista 23.6. alkaen ja avaa ovensa maanantaina 15.8. Kesäkuun hoitoaikoja saa alkaa varata 2.5. lähtien ja elokuun aikoja saa varata 12.8. alkaen. Syyslukukauden 2011 hoitoaikoja voi varata 1.9. alkaen. Kaikki ajanvaraukset sähköpostitse osoitteeseen lapsiparkki@hyy.fi. HUOM: Yhdelle viikolle voi varata enintään kaksi vakiovuoroa. Lisäksi voi syksyn aikana varata satunnaisia hoitokertoja silloin, kun tilaa löytyy. Lapsiparkin osoite on Vironkatu 1, Kruununhaka. Hinta 3 e/ tunti, sisarusalennus. Voit maksaa myös Lyyra -kortilla. Avoinna kesä- ja elokuussa varausten mukaan ma-to klo 8-16 ja pe 8-14. Lisätietoja antavat lastenohjaajat, puh. 050 3038 333 ja hyyn sosiaalipoliittinen sihteeri katja.langvik@hyy.fi. Tai puh. 050 543 9608.
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/97/
Jäsenmaksun palautuksesta lukuvuonna 2011-2012
Kun muuttaa läsnäoloilmoituksen poissaoloksi, peruu ilmoittautumisen, luopuu tutkinnonsuoritusoikeudesta tai keskeyttää opinnot, on maksetun jäsenmaksun palautusta haettava syyslukukauden osalta viimeistään 30.9.2011 ja kevätlukukauden osalta viimeistään 31.1.2012 Opiskelija, jolla on samanaikaisesti use-
amman ylioppilaskunnan jäsenyys, voi hakea yths-maksuosuuden palautusta siitä ylioppilaskunnasta, johon sen on viimeisimpänä maksanut. Näitäkin palautuksia tulee kuitenkin hakea syyslukukauden osalta viimeistään 30.9.2011 ja kevätlukukauden osalta viimeistään 31.1.2012. Jos opiskelijalta on lukuvuoden ilmoittautuminen peruttu, on hänellä oikeus saada maksamansa jäsenmaksu takaisin, mutta palautusta on haettava viimeistään 31.1.2012. Jos olet ilmoittautunut koko lukuvuodeksi mutta valmistut syyslukukauden aikana, voit saada kevätlukukauden jäsenmaksun takaisin. Pyydä valmistuttuasi yliopiston opiskelijaneuvontaa mitätöimään kevätlukukauden ilmoittautuminen viimeistään 15.1.2012 ja hae jäsenmaksun palautusta viimeistään 31.1.2012. Jatkotutkinto-opiskelijoiden, jotka haluavat maksamansa ylioppilaskunnan jäsenmaksun takaisin, on myös haettava palautusta syyslukukauden osalta viimeistään 30.9.2011 ja kevätlukukauden osalta viimeistään 31.1.2012. Tämä koskee myös niitä jatkotutkinto-opiskelijoita, jotka saavat jatkotutkinto-oikeuden kesken lukuvuoden ja jotka maksavat hyyn jäsenmaksun. Kaikki palautukset haetaan hyyn palvelutoimistosta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, (ks. aukioloajat http://www.hyy.helsinki.fi ), jossa sinun on esitettävä opiskelijakorttisi ja kuitit suoritetuista jäsenmaksuista.
Muutos syksyllä 2011 ja tämän jälkeen aloittavien jatkotutkintoopiskelijoiden opintotukeen
1.8.2011 lukien uusien jatkotutkinto-opiskelijoiden enimmäistukiaika on yhteensä vain 9 opintotukikuukautta kaikkiin jatkotutkintoopintoihin. Aiemmin jatko-opintonsa aloittaneiden jatko-opiskelijoiden tukimäärä on edelleen 15 tukikuukautta.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/ 310111141038JP?OpenDocument
Asumislisäkuukaudesta tukikuukausi 1.8.2011 lähtien
Kuukausi jolta opiskelija on nostanut pelkkää asumislisää lasketaan 1.8. lähtien tukikuukaudeksi ja vähennetään nostettavien tukikuukausien määrästä. Jos tahdot säästää tukikuukausia peruuttamalla opintorahan tai nostaa kesätukena vain asumislisää, voit tehdä niin vielä heinäkuuhun asti. Asumislisä vaikuttaa myös vapaan tulon määrään ja opintojen edistymisen seurantaan.
http://kela.fi
Katso HYYn video perheellisten opiskelijoiden arjesta www.youtube.com/ ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY hakee Vuosijuhlamestaria
HYY täyttää 143 vuotta 26. marraskuuta, ja vuosijuhlaa vietetään akateemisen pöytäjuhlan merkeissä Vanhalla ylioppilastalolla. HYY hakee yhtä tai kahta aikaansaavaa ja omatoimista vuosijuhlamestaria huolehtimaan juhlan suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. Hakijoilta toivotaan kokemusta akateemisten
juhlien järjestämisestä. Vuosijuhlamestar(e)ille maksetaan yhteensä 1000 euron palkkio. Vapaamuotoiset hakemukset tehtävään pyydetään palauttamaan HYYn palvelutoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) tiistaihin 24.5. klo 12
mennessä. Mahdolliset haastattelut pidetään vielä toukokuun aikana, ja niistä sovitaan erikseen. Lisätietoja antavat kulttuurisihteeri Ville Sinnemäki (puh. 050 537 2831, kulttuurisihteeri@hyy.fi) sekä hallituksen vuosijuhlavastaava Jannica Aalto (puh. 050 543 9615, jannica.aalto@hyy.fi).