4/ 20 20 H EN KIL Ö ST Ö JA A SIA KK A AT AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 4/2020 eventolehti.fi H IN TA 8, 90 € KORONAA VAHVEMPI KAUPUNKI Jan Vapaavuori: RESILIENSSI VAHVISTUU TREENIN AVULLA Henkilöstö kriisin polttopisteessä Tutkimus: NÄIN KORONA MOUKAROI ALAA Juhani Merimaa organisoi menestystä tyttärensä kanssa
KANNESSA 4/2020 Juhani ja Mirva Merimaa: Rokkimoguli ja lippukauppias Kynäja paperimies oppii tyttäreltään digimaailman lainalaisuuksia. Tytär imee isältään luottamusta asioiden järjestymiseen tavalla tai toisella. Koronaa vahvempi kaupunki Korona ei voi tappaa syvällä ihmisluonteessa olevaa uteliaisuutta ja halua viettää omaa ainutlaatuista elämäänsä mahdollisimman täysipainoisesti, sanoo Helsingin pormestari. 22 36 38 42 18 18 Kriisin polttopisteessä Scandicin Aki Käyhkön mieltä painaa 2 000 työkaverin pärjääminen, alan tulevaisuus ja Suomen houkuttelevuus sijoituskohteena. Kriisi kiristää hermoja Resilienssin avulla palautuu nopeammin ja kestävämmin vastoinkäymisistä ja kriiseistä. Oman potentiaalin hyötykäyttö lähtee siitä, että tunnistaa mieltään kuormittavat asiat. Korona moukaroi tapahtuma-alaa Kesäkuussa perustetun Tapahtumateollisuus ry:n teettämässä tutkimuksessa selvitettiin alan taloudellista rakennetta, erityispiirteitä,työllistävyyttä, kokonaisliikevaihtoa ja tulevaisuutta. 42 38 4/2020 3
Anna palautetta: toimitus@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti eventolehti TEEN paljon erilaisia vaikuttajahaastatteluja. Se on mielenkiintoista, koska mahdollistaa pysyä selvillä aika monen toimialan uusimmista asioista. Haastateltavat ovat alojensa asiantuntijoita, kuten yritysjohtajia, tieteen tai taiteen tekijöitä, järjestövaikuttajia tai julkisen sektorin johtajia, niin kuin Helsingin pormestari tässä lehdessä. Joskus kysymyksiä pyydetään etukäteen, vaikka en ole niitä ennalta miettinyt. Silloin listaan aihepiirejä, joista haastateltavan kanssa on tarkoitus keskustella. Jutuissa en juurikaan kuvaile haastattelutilannetta enkä tuo toimittajan läsnäoloa muutoinkaan esiin, vaikka sellainen on nykyään muotia. Pidän tärkeämpänä tunnistaa, mitä haastateltava erityisesti haluaa sanoa, voidakseni välittää sen viestin lukijoille. Rutinoituneillakin haastateltavilla on siihen omat tyylinsä. Joku lataa ydinsanomansa heti kärkeen, toinen vasta haastattelun lopuksi, kolmas paljastaa itselleen tärkeimmän asian toistamalla sitä useasti haastattelun aikana. Jos valitsisin kaikki kysymykset jo ennen haastattelua, olennainen voisi jäädä huomaamatta. Juha Peltonen, toimittaja 26 TYÖKEIKALLA SISÄLTÖ 4/2020 32 60 M AT TI H Ä RÖ PINNALLA Scandic Hotelsin Aki Käyhkö ei jää sanattomaksi, kun on puolustettava työyhteisöä ja -kavereita _______________ 18 Optimismi, epäitsekkyys ja empaattisuus vahvistavat resilienssiä ____________________________________ 22 Työmarkkinakonflikteja sovitellut Minna Helle: Neuvottelutaitoja voi treenata samalla tavoin kuin lihaksia _____ 26 Mikä virtuaalitapahtumassa maksaa? _______________________ 29 Verkostoituminen tapahtuu ihmisten välillä – ei toimiston seinien kanssa _________________________ 32 Tapahtumateollisuus tutki kriisin vaikutuksia alalle ____________ 36 Asiantuntija uskoo: Vihreä vallankumous voi saada vauhtia koronakriisistä ___________________________ 52 VAKIOT Pääkirjoitus ________________________________________________ 7 Ajassa ___________________________________________________ 10 Parivaljakko: Merimaiden tiivis isä-tytär-suhde vahvistaa näkemyksellisyyttä ______________________________ 38 Tutkassa: Yrittäjä Tiina Lehtovaara uskoo optimistisesti tulevaisuuteen ______________________________ 41 Bisneselämys: Jan Vapaavuoren mukaan ihmiset haluavat nauttia elämyksistä, eikä se tule katoamaan mihinkään ________ 42 Vieraskynä: Mielenosoitus ainoa järjellinen vaihtoehto? _______ 49 Pykäläviidakko: Kilpailukieltosopimuksen lainsäädäntö uudistumassa ________________________________ 50 Tunne työssä: Kateus kirittää ammatillista kehitystä ___________ 54 Podcast: Juho Hiidenmaa juontaa Tapahtumien supersankarit -ohjelmaa ______________________ 59 Kahvilla: Icelandairin Pekka Mäkinen luopuu, jotta voi luoda uutta ______________________________________ 60 Todistetusti osaava: Visit Finlandin kestävän matkailun työkalupakki on kilpailuvaltti ______________________ 62 BtoB-hakemisto __________________________________________ 64 4 4/2020
Kun pitää ajatella isosti. Tutustu kohteisiimme osoitteessa visitkouvola.? Kun pitää ajatella isosti. Tutustu kohteisiimme osoitteessa visitkouvola.? Kun pitää ajatella isosti. Tutustu kohteisiimme osoitteessa visitkouvola.? Kouvolassa on tilaa oivalluksille. Tehdään yhdessä ikimuistoinen tapahtuma. Tarjolla on luontoa, historiallisia kohteita ja moderneja areenoita suurempiinkin tapahtumiin. VisitKouvolan maksuton kokousja tapahtumapalvelu auttaa niin tapahtuman suunnittelussa kuin sopivien tilojen ja palveluiden valinnassa.
Me Scandicilla olemme valmiina toteuttamaan toiveidesi mukaisen tilaisuuden ja tarjoamaan puitteet, joissa on tilaa ajatuksille ja aidoille kohtaamisille. Meillä tilaisuutesi onnistuu nyt myös digitaalisesti striimauspalveluiden avulla. Ammattitaitoiset kokousasiantuntijamme huolehtivat tilaisuutesi onnistumisesta, olipa kyseessä sitten tiimipalaveri, kick-off tai juhla – pieni tai suuri. Varmistamme turvalliset puitteet tapahtumillesi lähes 30 paikkakunnalla ympäri Suomen. Kokoustarjouksemme ja nopean varaajan edut löydät osoitteessa scandichotels.fi/kokoustarjous Ota yhteyttä meeting.fi@scandichotels.com UUSI SCANDIC PASILA AVATAAN 31.8.2020 TÄYSIN UUDISTUNUT CROWNE PLAZA HELSINKI HESPERIA AVATAAN 5.10.2020
9. vuosikerta Tapahtuma-alan ammattilehti Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, 0400 629 400 TOIMITUS Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä / Evento PL 350, Väritehtaankatu 8, 4. krs, 01301 Vantaa etunimi.sukunimi@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti Heli Koivuniemi, vastaava päätoimittaja, 0400 133 955, Miia Manner, toimituspäällikkö, 040 530 9141, Maaret Launis, toimittaja, (vanhempainvapaalla), Juha Peltonen, toimittaja, 050 554 6426, Mia Weckström, toimittaja TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Eero Kokko, Maarit Krok, Mari Mohsen, Tiiu Pohjolainen, Eemeli Sarka, ja Christoffer Weiss. TOIMITUSNEUVOSTO Ines Antti-Poika, Elina Havu, Juho Hiidenmaa, Antti Karjalainen, Kalle Keskinen, Katri Kärkkäinen, Reija Könönen, Mette Lindroth, Jukka Mäkelä, Emilia Mäki, Nina Numminen, Tarja Pajamäki, Jonna Palmu, Susanna Suorsa, Sari Viljamaa ja Michael Weckström ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Merja Calton, myyntipäällikkö, 040 503 8027, Anja Moilanen, myyntipäällikkö, 040 537 4272, Marke-Riitta Knuts, projektipäällikkö, 040 546 7906, Jonina Korander, tapahtumakoordinaattori, 040 844 4448, Niko Torniainen, markkinointi-, myyntija tapahtumaassistentti, 040 673 2883 Hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttami sesta, eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Ulkoasu: Hanna-Mari Jaakkola Kannen kuva: Eero Kokko Kirjapaino: Painotalo Plus Digital ISSN 2489-9380 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. 4041 0089 EE RO KO KK O Rakkaus koetuksella – riittääkö kärsivällisyys, kestääkö kassa? Rakkaus on kärsivällinen. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo ja kaiken se kärsii. Nyt jos koskaan koetellaan tapahtuma-alan ammattilaisten rakkautta lajiin ja uskoa tulevaan. Koronakriisin ajaksi tapahtumiin liittyviä rajoituksia tuskin oli kesän jäljiltä ehditty purkaa, kun puheet toisesta aallosta ovat valtaamassa mediaa. Parhaillaan odotellaan sosiaalija terveysministeriön suositusta maskien käyttämisestä julkisissa tiloissa. Nähtäväksi jää, miten se ja myöhemmin tehtävät mahdolliset muut suositukset vaikuttavat tapahtumien järjestämiseen. Kukaan ei vielä tiedä, miten pandemia etenee ja miten järeitä toimia sen kitkeminen syksyllä edellyttää. Toisaalta, alalla ollaan huojentuneita siitä, että kriisi on puhdistanut kenttää. Parempina taloudellisina aikoina liikkeellä ollut löysähkö raha ei välttämättä tue ammattimaista toimintaa. Ne, joilla osaaminen on kunnossa ja kassa kestää, pärjäävät nipin napin kriisien ylitse. Toisaalta kasvaa huoli siitä, miten pitkään ammattilaisten kärsivällisyys riittää. Uhkaako alaa kriisin pitkittyessä joukkopako vehreämmille niityille ja miten siitä syntynyt vaje myöhemmin paikataan? Kun kasvokkain kohtaamiset lopahtavat, on vaarana, että asiakkaiden tunneside höllentyy. Kohdeyleisö karkaa hyppysistä ja siitä tulee entistä kriittisempää ja valikoivampaa. Jokainen miettii, mitä lisäarvoa tapahtuman sisältö minulle antaa. Onko minulla mahdollisuus laajentaa tai syventää olemassa olevaa verkostoani, opinko tai oivallanko jotain uutta tai saanko ideoita liiketoiminnan kehittämiseen? Virtuaaliyleisön kiiman ja mieltymysten äärellä painitaan nyt tosissaan. Miten yleisö saadaan viihtymään ruudun äärellä? Miten houkuteltu yleisö ja heidän viettämänsä minuutit muutetaan euroiksi? Kuka keksii digitaalisille tuotteille tuottoisimman ansaintalogiikan? Kriiseillä on myös yhdistävä vaikutus. Kesällä perustettiin eri ryhmittymien kesken Tapahtumateollisuus ry., joka tuo MaRan ohella alan ääntä kuuluvaksi. Nyt tarvitaan jokaisen panosta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä lainaten: Sille, joka mahdottoman voittaa, on kaikki mahdollista – kaikki se hyvä, mitä elämä tarjoaa. Itsekuri on Niinistön mukaan muiden kunnioittamista. Kunnioitetaan siis toisiamme ja pidetään alan ammattilaisuus voimissaan. Mitä ikinä tulevaisuus tuokin tullessaan. Heli Koivuniemi vastaava päätoimittaja TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk / 75 € Määräaikaistilaus 12 kk / 95 € Irtonumero 8,90 € Eventon voi tilata diginä! eventolehti.fi/digilehti Irtonumero 5,90 € ja 12 kk 29 €. TILAUKSET (09) 273 00 200, evento@media.fi PÄÄTOIMITTAJALTA ”Kriiseillä on myös yhdistävä vaikutus.” 4/2020 7
MEETINGS & EVENTS on dynaaminen kohtaamispaikka, joka inspiroi, kehittää ja tehostaa yritysten kokouksia ja tapahtumia. Yritysten ostopäättäjät ja tapahtuma-alan ammattilaiset etsivät Wanhasta Satamasta uusia ideoita, ratkaisuja ja sisältöä yritystapahtumiin, seminaareihin ja tapaamisiin. ESIMIES & HENKILÖSTÖ on Pohjoismaiden suurin kohtaamispaikka kaikille, jotka johtavat ja kehittävät henkilöstöä. Tapahtuma tarjoaa yritysten johdolle, henkilöstöpäälliköille ja esimiehille uusia ideoita ja ratkaisuja henkilöstön TAVATAAN WANHASSA SATAMASSA! Meetings & Eventsja Esimies & Henkilöstö -tapahtumat järjestetään ensi helmikuussa Wanhassa Satamassa Helsingin Katajanokalla. Tapahtumien monipuoliset ohjelmat inspiroivat ammattilaisia parempiin kohtaamisiin ja onnistuneeseen johtamiseen. hyvinvointiin, koulutukseen ja työympäristöön. Tällä kertaa tapahtumassa korostetaan johtamisen eri muotoja, alan uusimpia innovaatioita ja mielenkiintoa herättäviä puheenvuoroja. MOLEMPIEN TAPAHTUMIEN pääteemoja ovat turvallisuus ja tulevaisuus, joiden viitoittamana käsitellään muun muassa henkistä ja fyysistä turvallisuutta, tapahtumaturvallisuutta, teknologiaa ja innovaatioita. Puhujina kuullaan muun muassa Mikko Hyppöstä, Harri Gustafsbergiä ja Iiro Seppästä. MAINOS MAINOS Lue lisää, rekisteröidy vieraaksi ja ilmoittaudu näytteilleasettajaksi: meetingsevents.fi Liity mukaan ja ole osa alan osaamista ja kehitystä! TÄSTÄ ON KYSE • Verkostoitumista alan ammattilaisten kanssa. • Myynnin ja tunnettuuden parantamista. • Asiantunteva ohjelmasisältö ja vaikuttavia puhujia. • Koulutusta ja itsensä kehittämistä. Wanhaan Satamaan pääset helposti nelosen ratikalla! ESIMIES & HENKILÖSTÖ • Johtaminen • HR • Esimiestyö • Työhyvinvointi, työssä jaksaminen & työympäristö • Koulutus • Rekrytointi • Järjestelmät, ohjelmat & teknologia MEETINGS & EVENTS • Tapahtumien markkinointi & viestintä • Järjestelmät, ohjelmat & teknologia • Majoitus • Cateringyritykset • Kalusteet, astiat & somisteet • Messurakentajat • Liikelahjat • Tapahtumahenkilökunta • Digija painotuotteet • Ohjelmapalvelut • Tapahtumatuotanto, suunnittelu & projektinhallinta • Logistiikka • Tekniikka
MEETINGS & EVENTS on dynaaminen kohtaamispaikka, joka inspiroi, kehittää ja tehostaa yritysten kokouksia ja tapahtumia. Yritysten ostopäättäjät ja tapahtuma-alan ammattilaiset etsivät Wanhasta Satamasta uusia ideoita, ratkaisuja ja sisältöä yritystapahtumiin, seminaareihin ja tapaamisiin. ESIMIES & HENKILÖSTÖ on Pohjoismaiden suurin kohtaamispaikka kaikille, jotka johtavat ja kehittävät henkilöstöä. Tapahtuma tarjoaa yritysten johdolle, henkilöstöpäälliköille ja esimiehille uusia ideoita ja ratkaisuja henkilöstön TAVATAAN WANHASSA SATAMASSA! Meetings & Eventsja Esimies & Henkilöstö -tapahtumat järjestetään ensi helmikuussa Wanhassa Satamassa Helsingin Katajanokalla. Tapahtumien monipuoliset ohjelmat inspiroivat ammattilaisia parempiin kohtaamisiin ja onnistuneeseen johtamiseen. hyvinvointiin, koulutukseen ja työympäristöön. Tällä kertaa tapahtumassa korostetaan johtamisen eri muotoja, alan uusimpia innovaatioita ja mielenkiintoa herättäviä puheenvuoroja. MOLEMPIEN TAPAHTUMIEN pääteemoja ovat turvallisuus ja tulevaisuus, joiden viitoittamana käsitellään muun muassa henkistä ja fyysistä turvallisuutta, tapahtumaturvallisuutta, teknologiaa ja innovaatioita. Puhujina kuullaan muun muassa Mikko Hyppöstä, Harri Gustafsbergiä ja Iiro Seppästä. MAINOS MAINOS Lue lisää, rekisteröidy vieraaksi ja ilmoittaudu näytteilleasettajaksi: meetingsevents.fi Liity mukaan ja ole osa alan osaamista ja kehitystä! TÄSTÄ ON KYSE • Verkostoitumista alan ammattilaisten kanssa. • Myynnin ja tunnettuuden parantamista. • Asiantunteva ohjelmasisältö ja vaikuttavia puhujia. • Koulutusta ja itsensä kehittämistä. Wanhaan Satamaan pääset helposti nelosen ratikalla! ESIMIES & HENKILÖSTÖ • Johtaminen • HR • Esimiestyö • Työhyvinvointi, työssä jaksaminen & työympäristö • Koulutus • Rekrytointi • Järjestelmät, ohjelmat & teknologia MEETINGS & EVENTS • Tapahtumien markkinointi & viestintä • Järjestelmät, ohjelmat & teknologia • Majoitus • Cateringyritykset • Kalusteet, astiat & somisteet • Messurakentajat • Liikelahjat • Tapahtumahenkilökunta • Digija painotuotteet • Ohjelmapalvelut • Tapahtumatuotanto, suunnittelu & projektinhallinta • Logistiikka • Tekniikka
AJASSA 10 4/2020 Tiedeyhteisössä kongressit elävät vahvana KANSAINVÄLISTEN tapahtumajärjestäjien keskuudessa puhutaan, että powerpointvetoiset korporaatiotapahtumat ovat tiensä päässä. Mitä alan kehitys ei saanut aikaan, sen teki koronapandemia. Tarve kansainvälisille kasvokkain tapahtuville kokoontumisille elää varsinkin tiedeyhteisöissä erityisen vahvana. Näin uskovat Helsingin Messukeskuksen kongressipäälliköt Paula Blomster ja Kaiju Pitkänen. – Koronakriisin ollessa huipussaan maailmalla matkustettiin ja kokoonnuttiin, muistuttaa Blomster. – Kyse ei ole pelkän tiedon siirtämisestä, vaan oppimisen ja kokemuksen kautta saatua ymmärrystä, mikä on mahdollista vain kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Välillä jopa sattumalta, esimerkiksi kahvijonossa. Netistä ja lähdekirjallisuudesta saatu tieto on riittämätöntä. Ilmeitä ja eleitä on vaikea aistia verkon välityksellä, kongressipäällikkö Pitkänen vahvistaa. Hän korostaa, että kongressit ovat ammattilaisten turvallisesti järjestämiä tapahtumia, eivätkä vieraat ole satunnaisia ohikulkijoita kauppakeskuksissa. – He ilmoittautuvat tapahtumaan omalla nimellään, kertovat keitä ovat ja mistä tulevat. Jos jotain sattuisi, osallistujat tavoitetaan jälkikäteenkin. KEVÄÄN 2021 varaustilanne näyttää kohtuulliselta, sillä taloudellisesti vakavaraiset tahot eivät ole siirtäneet kongressejaan. Osallistujamäärät saattavat olla suunniteltuja alhaisempia ja kongressin järjestäminen hybridinä on täydentänyt alkuperäistä ajatusta. Heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevat asiakkaat eivät ole uskaltaneet ottaa vielä järjestämiseen liittyviä riskiä. – Kongressien siirrot näkyvät vielä vuonna 2021 ja vaikuttavat niiden vuosittaiseen kiertokulkuun. Asiakkaat ovat menettäneet sponsoreita ja osallistujamaksuja, Pitkänen sanoo. Loikka hybridimaailmaan on sujunut lähinnä isoimmilta asiakkailta kohtuullisen vaivattomasti. – Osalla ei ole massiivisia it-osastoja, eivätkä he tiedä, mitä palveluja voivat ostaa Kansainväliset järjestökongressit eivät niitä myyvien kongressipäällikköjen mukaan katoa koronan takia markkinoilta – päinvastoin vahvistuvat. Sen sijaan turhille tapahtumille povataan nyt kuolemaa. ja mistä, vaan miettivät miten nousta suosta, Pitkänen kuvailee. Pandemian toisen aallon etenemistä seurataan kansainvälisesti laajasti. Kotimaisten kongressien järjestämisen uskottiin viriävän jo lokakuussa. Muualla maailmassa syksy on käytännössä Blomsterin tietojen mukaan jo menetetty. – Ranskassa ja Espanjassa sen räjähtäminen käsiin vaikuttaa toki yleiseen asenteeseen. Pohjois-Saksassa tilanne näyttää hyvältä, mutta Baijer on murheenkryyni. Kongressipäälliköiden arvion perusteella reippaampia elpymisen merkkejä odotetaan syksylle 2021. Suurin huolenaihe on tällä hetkellä se, miten lentoyhtiöt selviytyvät kriisistä. Luotto valtio-omisteisiin yhtiöihin on Blomsterin mukaan vankka. Turvallisuudentunnetta horjuttaa mielikuva, joka välittyy lentokentiltä ja laivaterminaaleista. – Ei anna hyvää kuvaa, jos kentillä ja terminaaleissa voi kulkea ilman maskeja ja ahtautua esimerkiksi samoihin hisseihin, Blomster sanoo. Suomen koronatilastot toimivat positiivisena signaalina. – Kollegani ja asiakkaani eivät ole uskoa sairastuneiden ja teho-osastolta selvinneiden määriä. Heidän mielestään tilanne näyttää Suomessa jopa liiankin hyvältä. TEKSTI HELI KOIVUNIEMI KUVA MESSUKESKUS ”Suurin huolenaihe on tällä hetkellä se, miten lentoyhtiöt selviytyvät kriisistä.”
4/2020 11 AJASSA VOITTAJA 2019 VOITTAJA 2018 KORONAKRIISI KAIPAATKO KUSTANNUSTUKEA – VIELÄ EHDIT HAKEA YRITYSTEN kustannustukea voi hakea elokuun 31. päivään saakka. Valtiokonttorin mukaan tukea myönnetään kaikille niille hakuaikana hakemuksen jättäneille yrityksille, jotka täyttävät laissa määritellyt tuen myöntämisen kriteerit. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tukeen vaikuttavat yrityksen kiinteät kustannukset sekä palkkakustannukset tukikaudelta 1.4.–31.5.2020. Tapahtumateollisuuden yritykset eivät löydy virallisesta toimialaluokituksesta omana toimialanaan, vaan ovat hajallaan muiden toimialojen joukossa. Tukeen oikeutetut toimialat voi tarkistaa Valtiokonttorin sivuilta. Toimialalla tarkoitetaan yrityksen verohallinnolle ilmoittamaa toimialaa, jonka voi tarvittaessa tarkistaa OmaVero-palvelussa. Mikäli yrityksesi toimiala ei ole kustannustuen piirissä, voi yrityksesi silti olla oikeutettu tukeen. Tapahtumateollisuus ry:n esityksestä lakiin on kirjattu Valtiokonttorille mahdollisuus poiketa toimialaluokituksesta erityisen painavasta, koronapandemiaan liittyvästä syystä. Toimi näin, jos yrityksesi TOL-luokka ei kuulu tuen piiriin: Tukea haettaessa tuen sähköiselle hakulomakkeelle ilmoitetaan Verohallinnolle ilmoitettu yrityksen TOL-luokka. Jos tämän perusteella ilmenee, että kyseinen toimialaluokka ei kuulu tuen piiriin, hakemukselle avautuu lisäkysymyksiä, joissa selvitetään, onko toimialan toimintaan vaikuttanut julkisoikeudellinen rajoitus, joka on huomattavasti hankaloittanut liiketoiminnan harjoittamista. Selvitä hakulomakkeelle, että yrityksen toiminta on tapahtumateollisuuden piirissä ja selvitä millaista tapahtumiin liittyvää liiketoimintaa yritys harjoittaa. Selvitä, millaisten julkisoikeudellisten asetusten takia liiketoiminnan harjoittaminen on hankaloitunut. Selvitä, millä tavalla nämä rajoitukset ovat hankaloittaneet liiketoiminnan harjoittamista. Osoita tarvittaessa, että liikevaihdon lasku aiheutuu koronapandemiasta eikä esimerkiksi normaalista liikevaihdon kausittaisesta vaihtelusta. LÄ H D E: TA PA H TU M AT EO LL IS U U S RY
AJASSA Tervetuloa messuja tapahtumakeskus Paviljonkiin! Kun on aika kohdata jÄlleen Tapahtumia suurella sydÄmellÄ Turvallisesti yhdessÄ www.paviljonki.fi C M Y CM MY CY CMY K Evento-230x146.pdf 1 5.8.2020 12.10 MUSEO MODERNI MUSIIKKIELÄMYS MALL OF TRIPLASSA HELSINGIN Pasilan Triplassa sijaitseva Musiikkimuseo Fame tarjoaa uuden ajan teknologialla kuorrutettuja elämyksiä kotimaisesta musiikista; sinfonioista suomiräppiin ja kansanmusiikista heavyrockiin virtuaalikaraokea unohtamatta. Musiikkimuseo Fame on auki joka päivä. Museon varsinainen sielu on vuonna 2018 perustettu Suomen musiikin kunniagalleria Finnish Music Hall of Fame, jonka ensimmäiset 14 legendaa julkistettiin jo ennen museon avajaisia. Seuraavat nimitykset tapahtuvat syksyn 2020 aikana. Musiikkimuseo Fame nostaa suomalaisen musiikin arvoa ja arvostusta kunnioittaen kaikkia musiikin tekijöitä – laulajia, soittajia, yhtyeitä, orkestereita, kapellimestareita, sanoittajia ja säveltäjiä sekä kaikkia muita suomalaisen musiikin uranuurtajia. Suomalaiset teknologiset innovaatiot muokkaavat museokäynnistä uudenlaisen nostalgisen elämyksen, johon liittyy runsaasti interaktiivisia osioita. Museovieras voi halutessaan muun muassa laulaa, tanssia ja fanittaa. Virtuaalisuus vie kävijän musiikin maailmaan Suomen tunnetuimmille esiintymislavoille ja myös yllätyksellisiin ympäristöihin. Useita kertoja vuodessa vaihtuvat näyttelyt ja muiltakin osin uudistuva ja täydentyvä sisältö takaavat sen, että Musiikkimuseo Fame:ssa on aina esillä uutta myös aiemmin museossa vierailleille suomalaisen musiikin ystäville. Lisäksi museossa järjestetään jatkuvasti monipuolista ohjelmaa; tapahtumia, konsertteja ja muita esiintymisiä, joista uutisoidaan museon verkkosivuilla ja some-kanavissa. Musiikkimuseo Fame sekä Ravintola Fame yhdistävät monimuotoisesti musiikin ystäviä järjestämällä tapahtumia, konsertteja ja muita esiintymisiä yhteistyössä musiikkialan eri toimijoiden kanssa. RA LP LA RM A N N
AJASSA 4/2020 13 www.seinajokiareena.fi Parhaat Tilat ja puitteet Tervetuloa! HOTELLI UUTUUSHOTELLI ON ÖISIN HOTELLI JA PÄIVISIN TOIMISTO SUOMEN ensimmäinen Valo Hotel & Work avaa ovensa syyskuussa Helsingin Ruskeasuolla. Hotelli palvelee useita käyttötarkoituksia vuorokauden eri aikoina. Öisin se toimii hotellina, ja päivisin se muuttuu työympäristöksi. – Hotellit ovat tyypillisesti vajaakäytöllä päivisin, toimistotilat puolestaan yöaikaan. Yhdistämällä molemmat toiminnot saadaan kahta erillistä kiinteistöä ekologisempi, taloudellisempi ja käyttäjäkokemukseltaan parempi kokonaisuus, kertoo SSA Hotelsin liiketoimintajohtaja Andreas Lindqvist. Valo Hotel & Work on suunnattu erityisesti liikematkustajille ja yrityksille, jotka tarvitsevat majoitus-, kokoustai coworking-tilaa. Se palvelee myös yrityksiä, jotka tarvitsevat oman toimipisteen tai satunnaisempaa joustotyötilaa hotellitason palveluilla. Hotellissa on 422 huonetta seitsemässä kerroksessa, jotka kaikki toimivat sekä majoitusettä työskentelykäytössä. Lisäksi hotellista on ravintola, kahvila ja loungebaari sekä seitsemännen kerroksen wellness-alue, jossa voi esimerkiksi nauttia hirsisaunojen löylyistä tai pulahtaa avantoon. Yritystilaisuudet Messut Tyky-tapahtumat www.coinline.fi 0400 766 700 myynti@coinline.fi VIIHDEJA TAPAHTUMALAITTEET Saat lähes kaikki tuotteet myös brändättynä. Tiesitkö, että Evento on diginä taskussasi?
Tallinnassa tapahtuu Lokakuussa avautuva suurnäyttely Egyptin loisto tuo muinaisen Egyptin taiteen samanaikaisesti Tallinnan Kumuun ja Helsingin Amos Rexiin. Joulu alkaa marraskuussa Tallinnan joulutorilta ja jatkuu piparitaikinasta valmistettuja taideteoksia esittelevässä Piparkakkumania-näyttelyssä. Uniikeimmat joululahjat löytyvät puolestaan Katariinankujan ja Mestaripihan käsityöpajoista. Lisää vinkkejä: www.visittallinn.ee Herkkuhetkiä Buffet Eckerössä Buffet Eckerön tarjoilut valmistuvat 80-prosenttisesti laivan omassa keittiössä ja pääosin kotimaisista raaka-aineista. Syksyn parhaat maut pääsevät oikeuksiinsa suomalaisten metsien antia ylistävillä Riistaviikoilla 7.10.–17.11.2020. Juhlapöytä notkuu puolestaan joulun perinteisistä herkuista ja uusista, yllättävistäkin makututtavuuksista 18.11.2020–5.1.2021. Buffet Eckerössä nautit aina runsaista alkupaloista, lämpimien ruokalajien liha-, kalaja kasvisvaihtoehdoista, suussa sulavista jälkiruoista sekä hintaan sisältyvistä hanajuomista. Bon appétit! Kompakteja kokouksia ja helppoa hauskanpitoa Eckerö Linen m/s Finlandialla Jäivätkö juhlat väliin, palaverit pitämättä ja tärkeät kumppanit tapaamatta? Vai suunnitteletko jo poikkeuksellisen vuoden pakettiin kääriviä pikkujouluja? M/s Finlandialla yhdistät huvin ja hyödyn. Tervetuloa viihtymään Suomenlahdelle! Risteilylle aamuksi, illaksi tai koko päiväksi Kuuden tunnin miniristeilyllä kokoustat, koulutat, virkistyt ja juhlit. Nauti Kokouskeskuksen toimivista tiloista ja asiantuntevasta palvelusta, syö hyvin Buffet Eckerössä sekä shoppaile aina edullisin merihinnoin. Risteile joko aamulla kello 9.00–14.15 tai illalla kello 15.15–21.00. Vai viivähtäisitkö risteilyllä sittenkin myös maissa? M/s Finlandian Päivä Tallinnassa -risteily alkaa herkullisella meriaamiaisella ja jatkuu aina kiehtovassa Tallinnassa, jossa on seitsemän tuntia aikaa tutustua kaupungin monipuoliseen tarjontaan. Paluumatkalla nautitaan Buffet Eckerön illalliskattauksesta, laivan ostosmahdollisuuksista ja kotimaan ykkösartistien keikkatunnelmasta. MAINOS MAINOS Tilaa B2B-uutiskirje: eckeroline.fi/ ryhmat-jatilaisuudet Helinää ja helskettä Suomenlahdella Reilu joulupöytä, edulliset ostokset ja elävän musiikin tahdittama pikkujoulutunnelma. Siinä tiivistetysti kuuden tunnin pikkujouluristeilyn parhaat palat. Juhlat alkavat työpäivän loppumetreillä, kotiin ehditään Kympin uutisille. Risteilyaika on kello 15.15–21.00. Kerää porukka kasaan, varaa valmis risteily ja tule nauttimaan helposta hauskanpidosta Suomenlahdella! Helpot ja edulliset juhlaja kokouspaketit Kokouskeskuksen täydellisesti varustellut, moneen muuntautuvat tilat palvelevat kaikkia kokoustarpeita pikku palavereista yli sadan osallistujan konferensseihin. Keskuksen aulaan katetut tarjoilut kuuluvat automaattisesti kaikkiin kokouspaketteihin. M/s Finlandialla myös juhlit ilman huolta järjestelyistä. Yritysjuhlien ja asiakastilaisuuksien pitäminen ei ole koskaan ollut näin helppoa – saavu vain valmiiseen pöytään! Hyödynnä Kokouskeskuksen helposti juhla-asuun puettavia tiloja, nauti juhla-ateria Buffet Eckerössä ja anna huippuartistien viihdyttää vieraitasi. Pikkujoulut alk. 38€ /hlö www.eckeroline.fi Ryhmäja kokousmyynti 09 2288 540 ryhmat@eckeroline.fi Huippuviihdettä m/s Finlandialla 5.11. Martti Servo & Napander 12.11. Eini 19.11. Dingo 20.–21.11. Olli Herman & Rock ’n’ Roll Sensation 25.11. Timo Kotipelto & Netta Skog 3.12. Vicky Rosti 6.12. Jukka Kuoppamäki 10.12. Neon 2 Kokous merellä alk. 49€ /hlö
Tallinnassa tapahtuu Lokakuussa avautuva suurnäyttely Egyptin loisto tuo muinaisen Egyptin taiteen samanaikaisesti Tallinnan Kumuun ja Helsingin Amos Rexiin. Joulu alkaa marraskuussa Tallinnan joulutorilta ja jatkuu piparitaikinasta valmistettuja taideteoksia esittelevässä Piparkakkumania-näyttelyssä. Uniikeimmat joululahjat löytyvät puolestaan Katariinankujan ja Mestaripihan käsityöpajoista. Lisää vinkkejä: www.visittallinn.ee Herkkuhetkiä Buffet Eckerössä Buffet Eckerön tarjoilut valmistuvat 80-prosenttisesti laivan omassa keittiössä ja pääosin kotimaisista raaka-aineista. Syksyn parhaat maut pääsevät oikeuksiinsa suomalaisten metsien antia ylistävillä Riistaviikoilla 7.10.–17.11.2020. Juhlapöytä notkuu puolestaan joulun perinteisistä herkuista ja uusista, yllättävistäkin makututtavuuksista 18.11.2020–5.1.2021. Buffet Eckerössä nautit aina runsaista alkupaloista, lämpimien ruokalajien liha-, kalaja kasvisvaihtoehdoista, suussa sulavista jälkiruoista sekä hintaan sisältyvistä hanajuomista. Bon appétit! Kompakteja kokouksia ja helppoa hauskanpitoa Eckerö Linen m/s Finlandialla Jäivätkö juhlat väliin, palaverit pitämättä ja tärkeät kumppanit tapaamatta? Vai suunnitteletko jo poikkeuksellisen vuoden pakettiin kääriviä pikkujouluja? M/s Finlandialla yhdistät huvin ja hyödyn. Tervetuloa viihtymään Suomenlahdelle! Risteilylle aamuksi, illaksi tai koko päiväksi Kuuden tunnin miniristeilyllä kokoustat, koulutat, virkistyt ja juhlit. Nauti Kokouskeskuksen toimivista tiloista ja asiantuntevasta palvelusta, syö hyvin Buffet Eckerössä sekä shoppaile aina edullisin merihinnoin. Risteile joko aamulla kello 9.00–14.15 tai illalla kello 15.15–21.00. Vai viivähtäisitkö risteilyllä sittenkin myös maissa? M/s Finlandian Päivä Tallinnassa -risteily alkaa herkullisella meriaamiaisella ja jatkuu aina kiehtovassa Tallinnassa, jossa on seitsemän tuntia aikaa tutustua kaupungin monipuoliseen tarjontaan. Paluumatkalla nautitaan Buffet Eckerön illalliskattauksesta, laivan ostosmahdollisuuksista ja kotimaan ykkösartistien keikkatunnelmasta. MAINOS MAINOS Tilaa B2B-uutiskirje: eckeroline.fi/ ryhmat-jatilaisuudet Helinää ja helskettä Suomenlahdella Reilu joulupöytä, edulliset ostokset ja elävän musiikin tahdittama pikkujoulutunnelma. Siinä tiivistetysti kuuden tunnin pikkujouluristeilyn parhaat palat. Juhlat alkavat työpäivän loppumetreillä, kotiin ehditään Kympin uutisille. Risteilyaika on kello 15.15–21.00. Kerää porukka kasaan, varaa valmis risteily ja tule nauttimaan helposta hauskanpidosta Suomenlahdella! Helpot ja edulliset juhlaja kokouspaketit Kokouskeskuksen täydellisesti varustellut, moneen muuntautuvat tilat palvelevat kaikkia kokoustarpeita pikku palavereista yli sadan osallistujan konferensseihin. Keskuksen aulaan katetut tarjoilut kuuluvat automaattisesti kaikkiin kokouspaketteihin. M/s Finlandialla myös juhlit ilman huolta järjestelyistä. Yritysjuhlien ja asiakastilaisuuksien pitäminen ei ole koskaan ollut näin helppoa – saavu vain valmiiseen pöytään! Hyödynnä Kokouskeskuksen helposti juhla-asuun puettavia tiloja, nauti juhla-ateria Buffet Eckerössä ja anna huippuartistien viihdyttää vieraitasi. Pikkujoulut alk. 38€ /hlö www.eckeroline.fi Ryhmäja kokousmyynti 09 2288 540 ryhmat@eckeroline.fi Huippuviihdettä m/s Finlandialla 5.11. Martti Servo & Napander 12.11. Eini 19.11. Dingo 20.–21.11. Olli Herman & Rock ’n’ Roll Sensation 25.11. Timo Kotipelto & Netta Skog 3.12. Vicky Rosti 6.12. Jukka Kuoppamäki 10.12. Neon 2 Kokous merellä alk. 49€ /hlö
AJASSA 16 4/2020 BowlCircus -keilaviihdekeskukset taipuvat monenlaisiin tilaisuuksiin palavereista pikkujouluihin ja saunailloista seminaareihin Kuka sanoi, että keilarata olisi tehty vain keilaamista varten? Varaa tapahtumasi myyntipalvelusta tai sovi tutustumiskäynti p. 010 841 8844 myynti@bowlcircus.com BLOGI TUTKIJA: YLEISÖN KÄYTTÄYTYMINEN AVAINASEMASSA KORONAN KITKEMISESSÄ SOSIAALIPSYKOLOGI ja tutkija Nelli Hankonen kirjoittaa blogissaan, että koronaturvallisten ympäristöjen luominen vaatii käyttäytymisen muokkaamista. Sitä ei täysin voi jättää yksilöiden vastuulle tai THL:n julisteiden tai mainosten varaan. Avainasemassa Hankosen mukaan ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisessa ovat myös yleisötapahtumia järjestävät organisaatiot. Hankonen on käynyt muun muassa taidenäyttelyissä, joissa työntekijät ovat välillä käyneet muistuttamassa turvaväleistä. Ongelmana on se, että ihmiset eivät välttämättä noudata ohjeistuksia ja kehotuksia, mikä lannistaa työntekijöitä. Hankonen arvioi, että toista aaltoa ei voida välttää, jos tapahtumajärjestäjät suhtautuvat löperösti velvollisuuteensa suitsia ihmisiä oikeaan toimintaan. Hankonen keräsi muutamia ongelmia ja ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Ongelmana harhaluulo asiakkaiden asenteita kohtaan. Yrittäjillä ja tapahtumajärjestäjillä on harhakuvitelma, että jämäkkä ja vastuullinen suhtautuminen viruksen leviämisen torjuntaan olisi asiakkaiden mielestä noloa tai turhaa tai karkottaisi nämä. Ratkaisu: Nyt on aktiivisesti luotava käsitys siitä, että koronavirukseen vakavasti suhtautuvat yrittäjät ja tapahtumajärjestäjät ovat fiksuja, luotettavia ja kantavat osaltaan vastuunsa siitä, ettei toista aaltoa synny eikä yhteiskunta joudu taas sulkutilaan. THL:n mainoksiin pitäisi Hankosen mukaan lisätä maineja mielikuvaviestintää. Organisaatioita motivoidaan informaation jai toimintasuositusten vetoamalla myös yrityskuvaan. Hankonen uskoo, että tuskin kovin moni yritys tai toimija haluaa näyttäytyä munattomana, tulevana viruslinkona ja tahona, joka lakkaa pelkäämästä jämäkkää asiakkaiden opastamista. Ongelmana löperö suhtautuminen. Yksittäiset tapahtumajärjestäjät suhtautuvat löperösti virukseen, eikä heidän motivaatio riitä vastuulliseen toimintaan. Ratkaisuidea: Tapahtumajärjestäjille luodaan selkeät velvoittavat ohjeet, miten toimia, ja ohjeiden rikkomisesta seuraisi sakko tai toimintakielto. mällä mielellään kahden metrin välin toisiin seurueisiin – kiitos kun teette yhteistyötä!”, tai • ”On mahdollista, että useammalla meistä täällä olijoista on oireeton korona, joten siksi toivomme, että pidätte 1–2 metrin välin toisiin ihmisiin. Kiitos paljon!”, tai • ”Haluamme pitää Suomen talouden pyörät jatkossakin pyörimässä, ja tämän paikan avoimena, joten vältetään viruslinkoilua ja pidetään etäisyyttä muihin ihmisiin! Kiitos paljon!”, tai • ”Asiakkaiden joukossa on paljon riskiryhmäläisiä, joten pyydämme kaikkia toimimaan ikään kuin teillä olisi oireeton korona. Suurkiitos!” Hankonen kirjoittaa, etä tämänhetkisten ”yski oikein” ja ”pidä turvaväliä” -kylttien vaikutus on selvästi laantunut. Hän muistuttaa, että tapahtumat ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia valistaa ihmisiä. Monelle kansalaiselle on epäselvää, miten korona leviää aerosoliteitse sekä kuinka suuri osa tartuttajista on oireettomia, eikä tiedä omasta tartunnastaan. Taudin tartuntamekanismien selkeä ja kärsivällinen selittäminen auttaa Hankosen mielestä ihmisiä ymmärtämään toimintaohjeiden perusteita eli miksi jokaisen on toimittava, kuin itsellä olisi virus. Hankonen ehdottaa, voisiko terveyskasvatusta jopa tehostaa ottamalla yleisötapahtumien järjestäjät mukaan valistustyöhön. Hän muistuttaa, että kaikki kansalaiset kun eivät kuuntele STM:n tiedotustilaisuuksia tai lue lehdistä tartuntamekanismeista kertovia juttuja. Lue lisää Hankosen blogista: 12 viestintäperiaatetta ihmisten motivoimiseksi ja sitouttamiseksi koronaohjeiden noudattamisen. ”Tapahtumat ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia valistaa ihmisiä.” Ongelmana epätietoisuus. Tapahtumajärjestäjät ovat motivoituneita, mutta eivät tiedä, miten motivoida asiakkaita esimerkiksi turvavälien pitämisessä tai yskimishygienaan puuttumisessa. Haluttomuus lisääntyy, kun tiedon toitottaminen koetaan tehottomaksi. Ratkaisuidea: Tehokkaampaa on yhdistää perustelut, osoittaa myötätuntoa ja viitata konkreettisiin ohjeisiin kuin huudella: ”pitäkäähän turvavälejä”. Parhaista käytännöistä kannattaa koota tarkistuslista. Tapahtumajärjestäjien turvallisuussuunnitelmiin voi poimia ideoita siitä, miten asiakaspalvelijat voivat viestiä turvaohjeista. Esimerkiksi: • ”Hyvä yleisö! Varmasti moni teistä tietääkin, että tietty prosentti koronaa sairastavista on oireettomia ja korona tarttuu ihan hengitysilman välityksellä. Pyydämme teitä nyt suojelemaan itseänne ja toisianne pitä
AJASSA MAINOS J O P A 6 : L L E ! Suuret yritystapahtumat TAPAHTUMAKESKUS PUIMALASSA KARTANON maukkaat kokouspäivät lentokentän läheisyydessä Laatua luonnosta lautaselle Ylästöntie 28, 01510 Vantaa | www.ravintolabackas.fi myynti@ravintolabackas.fi | Tel +358 400 153 281 5 1 2 H E N K I L Ö L L E ! Valikoim assa 135 peliä ja aktivitee ttia. Katso koko valikoima osoitteesta: www.viihdepelit.fi Esimerkkejä kauden suosikeista: • Rodeohärkäsimulaattori • Uusimmat flipperit ja videopelit • Nopeusja reaktiopelit • Viihdekasinolaitteet pelinhoitajineen • Jukeboksi bluetooth -ominaisuudella • Valokuvauskoppi eri teemoilla VUOKRAA AKTIVITEETIT SUOJAMASKIT MESSUKÄVIJÖILLE TARJOTAAN MASKIT ILMAISEKSI MESSUKESKUS Helsinki jakaa maksutta kasvomaskin jokaiselle messuvieraalle sisäänkäynneillä. Lisäksi näytteilleasettajille on tarjolla edullisia hygieniapaketteja ja erikoistuotteita osastoturvallisuuteen. – Messukeskuksen tapahtumiin voi tulla luottavaisin mielin, kunhan käyttää kasvosuojusta, huolehtii käsihygieniasta ja noudattaa turvavälejä. Maksuttoman maskijakelun rinnalla Messukeskus on ottanut messukioskiinsa myyntivalikoimaan käsidesit, nenäliinat ja kertakäyttökäsineet, Messukeskuksesta kerrotaan. Näytteilleasettajien hygieniapaketti koostuu kasvomaskeista, käsideseistä, suojakäsineistä ja lattiatarroista. Lisäksi näytteilleasettajat voivat vuokrata osastolleen muun muassa pisarasuojia, käsidesitelineitä ja pintojenpuhdistusliinoja sekä omalla yritysilmeellä tehtyjä lattiatarroja turvavälien opastamiseen. – Asiakkaidemme ja henkilökuntamme turvallisuus on meille tärkeintä. Olemme tehneet valmisteluja keväästä saakka, jotta messuvierailu olisi asiakkaillemme aukottoman turvallinen ja samalla mahdollisimman helppo. Koko henkilökuntamme sai heti lomakauden jälkeen turvallisuuskoulutuksen. Sekä varusteet että käytännöt on nyt viilattu yksityiskohtia myöten valmiiksi, kertoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Messukeskus julkisti ensimmäisenä messujärjestäjänä Suomessa kattavat koronaturvallisuuteen liittyvät ohjeet jo kesän alussa. Ohjeet perustuvat messualan kansainvälisen kattojärjestön UFIn ja alan suomalaisen kattojärjestön Messuja tapahtumajärjestäjät ry:n suosituksiin. TARJUNTAKETJUT TAPAHTUMISSA EI OLE TULLUT ESIIN TARTUNTAKETJUJA ALUEHALLINTOVIRASTOJEN määräysten mukaan yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia on voinut järjestää elokuusta lähtien rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa. Tapahtumissa on noudatettava THL:n ja opetusja kulttuuriministeriön ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. – Minun tietooni ei ole tullut ulkoilmatapahtumiin liitettyjä tartuntaketjuja, sanoo THL:n tartuntataulilääkäri Tiina Hirvioja. Yleisesti ottaen tartuntoja on ilmennyt perheen sisällä ja lähipiirissä, sekä ulkomaan matkailuun liittyviä tapauksia. – Tartunnanjäljityksestä vastaa henkilöiden kotikunta, eikä kaikista tapauksista tule THL:lle lisätietoja. Näin ollen ei ole tarkkaa tietoa siitä, mikä on ollut suurin tartuntalähde viime aikoina todetuissa tapauksissa. Tartuntariski pienenee ulkoilmassa – Turvavälit ja hygieniakäytännöt on kuitenkin muistettava riippumatta siitä, millaisissa tiloissa oleillaan. Paljon tietysti vaikuttaa se, miten ihmiset tapahtumassa käyttäytyvät. Vastuu THL:n ja opetusja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaisista koronaviruksen leviämisen ehkäisytoimenpiteistä on toiminnanharjoittajalla. Aluehallintovirasto ei anna arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toiminnanharjoittajien suunnitelmille THL:n ja opetusja kulttuuriministeriön laatimien turvallisuusja hygieniaohjeiden soveltamisesta. Toiminnanharjoittajan tulee itse arvioida, miten se voi parhaiten soveltaa näitä ohjeita toiminnassaan. – Aluehallintovirasto tekee resurssiensa puitteissa ja riskiperusteisesti kohdentaen kenttävalvontaa, jos niihin on haettu ja myönnetty anniskelulupa. Jos puutteita havaitaan, aluehallintovirasto voi antaa ohjausta paikan päällä tai määräyksen puutteiden korjaamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee noudattaa aluehallintoviraston antamaa määräystä välittömästi. Aluehallintovirasto voi myös keskeyttää toiminnan, AVI:sta kerrotaan. –MM ”Tartunnanjäljityksestä vastaa kotikunta.”
18 4/2020 TEKSTI HELI KOIVUNIEMI KUVAT EEMELI SARKA KRIISIN POLTTOPISTEESSÄ K un työelämän ja koronakriisin ensimmäisen aallon paineet vaimenivat hetkeksi, Aki Käyhkö edisti kotimaan matkailua perheensä kanssa. Hänellä ei ole ollut hinkua lähteä pois Suomesta. – Kannoimme kortemme kekoon paikallisten ravitsemisyritysten liikevaihdon kasvattamiseksi. Olimme pari viikkoa vesillä ja kävimme Maarianhaminassa ja saaristomerellä. Loma tuli tarpeeseen, sanoo Käyhkö. – Tuli mentyä autopilotilla aika pitkään. Jos normaalielämässä katsotaan kuukausien ja vuosien päähän, pahimman kriisin aikana viikkokin oli pitkä jänne. Kaikkea olen 30-vuotisen työurani aikana nähnyt, mutta tällaiseen en ole törmännyt ikinä, hän peilaa mennyttä kevättä. Käyhkö on toimitusjohtajana yrityksessä, joka on menestynyt useampana vuonna Great Place to Work -kilpailussa. Scandicissa yhteisöllisyyttä on rakennettu johdonmukaisesti kahdeksan vuoden ajan. Hierarkiaa on madallettu. Siitä on säilytetty vain toiminnan kannalta pakolliset osat. Jotain kertoo sekin, että toimitusjohtaja kutsuu työntekijöitään julkisesti työkaveriksi. Restel-kaupan jälkeen tehtiin töitä, että tulokkaat kokevat samanlaista yhteisöllisyyden tunnetta, kiintymystä tiimiinsä ja ylpeyttä tekemisestään kuin muu väki. Huoli työkavereista Pitkäjänteisen työn tulokset mitattiin koronapandemian yllätettyä. – Yt-neuvottelut kolme kuukautta kestävistä lomautuksista käytiin tunnissa ja vartissa. Kenellekään ei ollut epäselvää, etteivätkö tehdyt toimenpiteet olisi olleet tarpeellisia ja että ajattelemme kokonaisuuden kannalta parasta. Myös lomautusten jatkoneuvottelut käytiin ripeästi hyvässä hengessä. Olen jäätävän ylpeä siitä ja omasta jengistä. Tviiteissään kärkkäästi kantaaottava ja hanakasti työntekijöidensä ja alansa puolesta puhuva johtaja saa myös lokaakin niskaan. – Jos joku pahoittaa mielensä, pahoittakoon. Huoli 2 000 scandiclaisen tulevaisuudesta ei ole yöunia parantanut, ja vieläkin moni on lomautettuna. Hän kokee ensisijaiseksi tehtäväkseen huolehtia työntekijöidensä työllistymisestä ja siitä, että osakkeenomistajat pysyvät tyytyväisinä. Välillisesti Scandic työllistää 5 000 henkilöä ja toimiala toistasataatuhatta henkilöä. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa ei ole ollut parempaa työllistäjää kuin palveluelinkeino. Siitä Käyhkö kävi eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana Matkailuja Ravintolapalvelut MaRan Timo Lapin ja Noho Partnersin Aku VikströKoronan runteleman matkailuja ravintolapalvelualan tulevaisuus on yhä epävarma. Scandicin toimitusjohtaja Aki Käyhkö osallistui selviytymistaisteluun näköalapaikalta. Hän on huolissaan Suomen maineesta investointikohteena, alan kantokyvystä ja työntekijöiden työpaikoista.
4/2020 19 ”Olen jäätävän ylpeä omasta jengistä.” Scandic Hotels Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkö on muun muassa MaRan hallituksen varapuheenjohtaja ja eläkevakuutusyhtiö Elon hallituksen jäsen.
20 4/2020 min kanssa. Aiheena oli muun muassa valtion ravintola-alalle myöntämä tukipaketti ja koronakriisin aikaisten ravintoloihin kohdistuneiden rajoitteiden purkaminen. Kolmikon vaatimukset tuottivat tulosta: toimialalle saatiin valtiolta 50 miljoonan euron lisäpotti. – Vaikutus Scandicille neuvotellusta lisätuesta oli pyöreä nolla, Käyhkö toteaa. Kritiikkiä sateli Käyhkölle ja eduskunnassa käyneille ”sliipatuille liikemiehille”: mitä he tietävät tavallisen yrittäjän asioista. Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa miesten pieleen menneestä yritystoiminnasta? – Eduskunnassa puhuimme koko toimialan puolesta. Kritiikki tuntui tuolloin kohtuuttomalta, kun puolitoista kuukautta oli vedetty höyryllä ja silmäpussit olivat Harley Davidsonin satulalaukun kokoiset. Nyt se jo lähinnä naurattaa. Hän myös muistuttaa, että Scandicin kokoisen yrityksen verojalanjälki on vuosittain 100 miljoonaa euroa. Lopullisten, valtiolta saatujen koronakriisin takia menetettyjen tukien summa oli reilu miljoona euroa. – Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, etten ole kenenkään lompakolla näissä kysymyksissä. Jokaisella on hänen mielestään oikeus omaan mielipiteeseensä. – Katsotaan mitä syksy tuo tullessaan. Onneksi on akut nyt ladattu, hän toteaa rauhallisin mielin. Syvemmästä kuopasta kohti syksyä Aki Käyhkö on edelleen pöyristynyt siitä, miten oikeusvaltioksi kutsutussa ja tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavassa Suomessa voidaan tehdä päätöksiä, joiden perusteella yritykset joutuvat eriarvoiseen asemaan yhtiörakenteensa perusteella. – Konsernirakenteen muoto oli ratkaiseva. Yritys, joka toimii yhdellä ytunnuksella, sai viisi tai kymmenkertaisesti vähemmän tukea kuin yritys, joka on jakanut toimintansa eri osakeyhtiöihin. Julkisuudessa kerrottiin, että koronakriisin aiheuttamien rajoitusten takia liikevaihdon menetyksestä sai korvausta 15 prosenttia kahden kuukauden ajanjaksolta. Scandicin tuki jäi 2,3 prosenttiin. – Käytännössä valtio korvasi meille kahden tai kolmen päivän tappion veroisen summan kahden kuukauden ajalta. Käyhkön mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä löytyi ymmärrystä päätösten talousja työllistämisvaikutuksista. Sen sijaan työministeri Tuula Haataisen kanta tukeen ja sen epätasaiseen jakautumiseen harmittaa edelleen. Nyt yritykset lähtevät eri asetelmissa elpymään ensimmäisestä aallosta. Vaikka tahtoa työllistämiseen olisi, ylimääräisiä riskejä ei Käyhkön mukaan ole varaa ottaa. – Meidän kyky ottaa jengiä lomautuksilta töihin etupellossa on merkittävästi heikentynyt. Yksi Käyhkön huolista on Suomen asema houkuttelevana investointikohteena pohjoismaisessa vertailussa. – Kilpailen alan investoinneista kollegoideni kanssa. Kun tulee puhe uusien hotelleiden rakentamisesta, tänne investoidut rahat ovat heikoiten turvassa, hän sanoo ja viittaa poliittiseen päätöksentekoon. Käyhkö ottaa esimerkiksi Tanskan, jossa valtion tukipaketti saatiin valmiiksi viikossa. Suomessa vedottiin EU-lainsäädäntöön, eikä samalle tielle lähdetty. – En ole kuullut, että EU olisi käynyt Tanskan kimppuun nopeista päätöksistä. Mikä olisi ollut sanktio? Vaikka en ole kansantaloustieteilijä tai poliitikko, olen sitä mieltä, että olemme partiolaisia muihin verrattuna ja EU-lainsäädäntöön vetoaminen oli tekosyy. ”Olen sitä mieltä, että olemme partiolaisia muihin Euroopan maihin verrattuna.” – Meidän kyky ottaa jengiä lomautuksilta töihin etupellossa on merkittävästi heikentynyt, Käyhkö kertoo.
4/2020 21 Varaa kokoustilasi 30.9. mennessä osoitteesta meeting@technopolis.fi hyödyntääksesi edun. Tarjous koskee yli 20 hengen kokoustilan varauksia eikä sitä voida yhdistää muihin alennuksiin. Tila on käytettävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Tarjous koskee vain uusia varauksia eikä koske tarjoiluja tai saunatilojen iltakäyttöä. Edun voi käyttää vain yhteen varaukseen. Isommat kokoustilamme nyt -50% alennuksella! KUN ON JÄLLEEN AIKA KOKOUSTAA, KOKOUSTA VÄLJÄSTI! Edullisempaa kaikkien tahojen kannalta olisi Käyhkön mukaan kauaskantoinen arviointi siitä, minkälaiset taloudelliset ja inhimilliset kustannukset työttömyydestä seuraa. – Nyt syyllistytään samanlaisiin virheisiin kuin 90-luvun alun lamassa. Tuijotetaan päätöksiä lyhyessä juoksussa ja unohdetaan, mitä vastattavaa niistä yhteiskunnallisesti tulee taseeseen. Vauriot arvioitavissa vasta syksyllä Hänen mielestään Suomi ja mara-ala tarvitsevat nyt ripeitä elvytystoimia. Kriisi ei ole lähimainkaan ohi. Kotimaan matkailu ei saavuttanut edellisvuoden tasoa ja ulkomaisten matkustajien osuus laski 90 prosenttia. Käyhkö sanoo, että suurin huolenaihe on tällä hetkellä koronapandemian mahdollisen toisen aallon rantautuminen ja leviäminen Suomeen. Se tietäisi koko toimialalle ja monille muille aloille romahdusta. – Silloin ei pikkuiset tuenriipaisut auta. Luojan kiitos ravintoloissa on riittänyt kesän ajan väkeä paremmin kuin kukaan uskalsi toivoa. Hän toivoo, että jokainen suomalainen toimisi nyt järkevästi ja noudattaisi annettuja suosituksia. Julkisuudessa Käyhkö on esittänyt jopa kieltoa ulkomaille suuntautuvasta matkustuskiellosta. – Ymmärrän kaukomaiden kaipuun, mutta en tässä tilanteessa. Ainakin lomamatkoja on vältettävä nyt, mies painottaa. Eri tahoilla on hänen mukaansa tehty tulevaisuusskenaarioita. Se, kuinka kauan kestää, että tilanne normalisoituu koronakriisin jälkeen, on hänen mukaansa hämärän peitossa. Ensin on hahmotettava, mitä vaurioita kriisistä koitui matkailuja ravintola-alalle. – Suomi on saavutettavuudeltaan kuin saari. Lukuunottamatta Ruotsia ja Venäjää, tänne on matkustettava lentäen. Lentoliikenteen käynnistyminen vauhdittaa hotellitoimialaa, joka on Käyhkön mukaan suppilon loppupäässä. Pääkaupunki on vahvasti liikematkustusja kongressivetoinen, mikä jarruttaa sen elinvoimaa. Helsinki alan suurimpana markkina-alueena kärsi kriisistä muuta Suomea rajummin. Alan kannalta kiinnostavaa on myös, miten yritysasiakkaat suhtautuvat jatkossa etätyöskentelyyn. Tavataanko kasvokkain enää jatkossa yhtä ahkerasti kuin ennen koronakriisiä, jää nähtäväksi. – Itse olen vanhaa koulukuntaa, joka tykkää tavata kasvotusten. Teamsit ja Zoomit tulivat jo korvista ulos. HOTELLIYÖPYMISEN KESKIHINTA PUTOSI – HELSINKI KÄYTTÖASTEEN HÄNTÄPÄÄSSÄ Suomalaisissa hotelleissa yövyttiin kaikkiaan 610 000 yötä tammi– kesäkuussa 2020. Se oli 63,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaiset yöpyivät Suomessa 31 000 vuorokautta, mikä oli 93,7 prosenttia vähemmän. Kotimaiset matkailijat yöpyivät hotelleissa 580 000 vuorokautta. Pudotusta oli 51 prosenttia edellisvuodesta. Hotellihuoneiden käyttöasteen kärkipäähän nousi Pohjois-Karjala 47,2 prosentilla. Tampereella käyttöaste oli 49,9 prosenttia, Turussa 46,6 prosenttia, Oulussa 45,9 prosenttia, Kymenlaaksossa 43,8 prosenttia ja Helsingissä 21,4 prosenttia ja Rovaniemellä 22,4 prosenttia. Hotellihuoneen toteutunut keskihinta oli 88,80 euroa vuorokaudelta kesäkuussa 2020, ku se vuotta aiemmin oli 112,22 euroa. Hotellihuoneita oli tarjolla koko maassa yhteensä 42 643, mikä oli 13 033 vähemmän kuin kesäkuussa 2019. LÄ H D E: TI LA ST O KE SK U S
ILMIÖ 22 4/2020 Ihmiset reagoivat vastoinkäymisiin ja stressiin eri tavoin. Resilientti ihminen säilyttää kriisitilanteessa toimintakykynsä ja palautuu tilanteesta nopeammin. Ominaisuutta voi vahvistaa läpi elämän. KU VA T: IS TO C K TEKSTI MAARIT KROK RESILIENSSI VAHVISTUU MIELEN FITNESSILLÄ
4/2020 23 R esilienssistä on puhuttu Suomessa viimeiset pari vuotta, mutta tänä vuonna kiinnostus ilmiötä kohtaan on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Valtioneuvosto on linjannut resilienssin kansallisen turvallisuuden tekijäksi ja Työterveyslaitos on kehittänyt muutoksista selviytymisen resilienssivalmennuksia työyhteisöille. Käsitteen ymmärtäminen on kuitenkin monille vaikeaa. Resilienssiksi kutsutaan ihmisen kykyä kestää stressiä ja palautua siitä. Käsite tarkoittaa kirjaimellisesti joustavaa palautuvuutta, mutta oleellista on myös kestävyys. – Resilientit ihmiset reagoivat lievemmin stressiin ja vastoinkäymisiin sekä palautuvat nopeammin ja kestävämmin, psykologi Soili Poijula sanoo. Jokaisessa ihmisessä on resilienssiä. Sen kehitys on osittain kytköksissä geeneihin ja fyysiseen terveyteen samoin kuin ihmisen psykologisiin piirteisiin, kuten temperamenttiin. Resilienssi ei ole kuitenkaan synnynnäinen ominaisuus, vaan perimää oleellisempi tekijä on ympäristö. Läheiset ihmissuhteet ja vuorovaikutus toisten kanssa vaikuttavat oleellisesti itsetunnon ja itseluottamuksen kehitykseen vahvistaen sitä kautta myös yksilön resilienssiä. Myös aineellisilla resursseilla ja mahdollisuudella koulutukseen on positiivinen vaikutus. Resilienssi tulee kuitenkin esille vasta sitten, kun kohtaa vastoinkäymisiä. Se myös kehittyy elämänkokemuksen myötä. – Se on prosessi, joka aktivoituu aina uudestaan ja uudestaan, resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta väitellyt Laura Valli sanoo. Ärsyketulva kohottaa stressitasoa Resilienssikeskustelu on osittain virinnyt siksi, että ulkoisen maailman ärsyketulva ja siitä johtuva kohonnut stressitaso on jatkuvasti kasvanut. Ihminen pyrkii luontaisesti suojaamaan itseään vaaroilta – myös liialliselta stressiltä. Stressistä puhutaan kaikkialla, mutta usein unohdetaan, että se on koodattu meihin jo evoluution varhaisissa vaiheissa ja että sillä on myös positiivinen ulottuvuus. Tarvitsemme stressiä arkipäiväisessä elämässämme, sillä se lisää tarkkaavaisuuttamme ja parantaa suorituskykyämme. Liiallinen ja pitkittynyt stressi muuttuu kuitenkin nopeasti negatiiviseksi. – Ulkoisen maailman ärsykemäärä on valtava. Väitän kehon menevän sekaisin jo siitä, ettemme enää ymmärrä, mitä perustarpeemme ovat. Työ, huvit ja maallinen mammona ovat sekoittaneet aistivarantomme, Valli sanoo. Alkukeväästä moni istui pitkiä aikoja television ääressä seuraamassa koronavirukseen liittyviä tiedotustilaisuuksia ja luki netistä uutisia, joita syötettiin ilmoille läpi vuorokauden. Jossakin vaiheessa tämä informaatiotarve kääntyi itseään vastaan, ja moni ilmoitti lopettaneensa koronauutisten seuraamisen kokonaan. – On kiehtovaa, että yksilön suojamekanismi siinä vaiheessa aktivoituu ja luonnollisesti sulkee informaatiokanavia pois. Se on osoitus ärsyketulvasta mutta myös siitä resilienssipotentiaalista, joka ihmisissä on, Valli toteaa. Hyväksyntää ja myötätuntoa toisia kohtaan Kun ärsyketulva on jatkuvaa, on pysähtyminen ja itsensä kuunteleminen vaikeaa. Siksi monikaan ei tiedä, mitkä asiat oikeasti kuormittavat itseä tai lisäävät hyvinvointia. Keväällä useimmilla oli edessään pakollinen pysähdys, kun koronaviruksen vuoksi asetetut rajoitustoimenpiteet siirsivät ihmisiä etätöihin, laittoivat harrastukset tauolle ja pakottivat vähentämään sosiaalisia kontakteja. Vaikka tilanne oli monelle ahdistava, on pysähtymisessä hyvätkin puolensa. – Oman resilienssipotentiaalin hyötykäyttö lähtee siitä, että tunnistaa itseä kuormittavat asiat ja myös ne, mitkä ovat hyväksi itselle, Valli sanoo. Siinä missä osa ihmisistä on kokenut kevään rajoitukset hyvin kuormittaviksi ja ahdistaviksi, osa on voinut tuntea jopa helpotusta. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet perheistä koki koronakevään parempana ajanjaksona elämässään ja peräti 70 prosenttia vanhemmista koki, että välit omaan lapseen lähentyivät sinä aikana. – Sitten on se toinen puoli, joka koki tilanteen hyvin kuormittavana, Poijula muistuttaa. ”Oman resilienssipotentiaalin hyötykäyttö lähtee siitä, että tunnistaa kuormittavat asiat.”
24 4/2020 Yhtä lailla myös rajoitusten purkaminen on vaikuttanut ihmisiin kaksijakoisesti. Monet ovat helpottuneita siitä, kun he pääsevät jälleen ravintoloihin ja tapaamaan läheisiään vapaammin. Toisia tautitilanteen epävarmuus ahdistaa huomattavasti enemmän. – Sietokyky on hyvin tärkeä sekä hyväksyntä ja myötätunto sille, että ihmiset reagoivat eri tavoin, Poijula sanoo. Toisaalta rajoitustoimet nostivat esiin myös positiivisia puolia. – Resilienssi ja hyvinvointi vahvistuvat, kun auttaa toisia. Avunsaajallekin tulee tunne, että hänestä välitetään ja yhteisöön kuulumisen tunne vahvistuu. Myös se lisää resilienssiä, Poijula sanoo. Myös elämänasenteella on paljon merkitystä siihen, miten vastoinkäymisistä selviytyy. Optimismi auttaa yksilöä selviytymään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. – Toivon lisäksi tärkeää on aktiivinen toimijuus eli se, mitä ihminen aktiivisesti itse tekee, jotta hänen toivomansa asiat toteutuvat. Toivoon ja optimismiin liittyy oleellisesti hyväksyvä suhtautuminen itseen ja oman elämän tapahtumiin. Vaikeidenkin asioiden äärellä olisi tärkeää muistaa, millaisista vastoinkäymisistä on jo elämänsä aikana selvinnyt. Myös koronaviruksen aiheuttamaan huoleen ja epävarmuuteen voi pyrkiä suhtautumaan armollisesti. – Kun tilanne on hyvin aaltoileva ja asiantuntijoidenkin tarjoamat faktat ovat hyvin monitahoisia, kannattaa pysähtyä ja keskittyä hetki itseensä miettien, mitä tilanteessa voi itse tehdä ja mitkä ovat oman hyvinvoinnin perustarpeet, kehottaa tuore hallintotieteiden tohtori Valli. Kun resilenttien ihmisten toimintaa epävarmoissa tilanteissa on tutkittu, on huomattu, että heillä on vahva luottamus siihen, että asiat järjestyvät. – Jos ajatellaan resilienssin eri puolia, vaaditaan kestävyyttä ja epävarmuuden sietämistä. Siinä mielessä aktiivinen optimismi ja toivo sekä aktiivinen toimijuus auttavat selviytymään. Poijulan tavoin myös Valli kannustaa ihmisiä optimismiin. – Tähän sopii presidentti Mauno Koiviston uskomaton lause, jota siteerataan usein: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” ”Optimismi ja toivo sekä aktiivinen toimijuus auttavat selviytymään.” KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUS: Resilienssi tarkoittaa kykyä pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä.
4/2020 25 TEKSTI MIIA MANNER KUVA ELISE KULMALA Miten päästä treenissä alkuun? Tulevia kriisejä ei kukaan pysty ratkaisemaan etukäteen, mutta omaa suhtautumistaan ja suorituskykyään voi aina parantaa. MITEN ylläpitää suorituskyky hyvällä tasolla kriisin keskellä? Tällä hetkellä yrittäjänä työskentelevä ja tohtoriksi väitellyt Harri Gustafsberg kiinnostui aiheesta työskennellessään Karhuryhmän poliisina. – Aloitin opiskelun, sillä halusin ymmärtää ihmisen mieltä paremmin. Työni oli kuormittavaa ja käytännössä kriisitilanteesta toiseen siirtymistä, enkä löytänyt yhtään asiaan perehtynyttä asiantuntijaa Suomesta. Kriisi ei olisi kriisi, ellei se tulisi odottamatta. – Yllätyksellisyys ja arvaamattomuus ovat osa elämää. Helposti ajatellaan, että elämää pitäisi voida hallita kokoaikaisesti. Silloin kaikki eteen tulevat haasteet murtavat ajatusta siitä, mitä elämä todellisuudessa on. Elämä tuo tulevaisuudessakin kriisejä, jotka eivät ole käsissämme. Emme myöskään tiedä, missä muodossa kriisi ilmenee. Se voi olla sota tai talouskriisi, tai jotain ihan muuta. Se, miten kukin suhtautuu tulevaisuuteen ja tuleviin kriisitilanteisiin, riippuu Gustafsbergin mukaan pitkälti omista taidoista kehittää omaa mieltänsä. – Jos et suostu aktiivisesti kehittämään ominaisuuksiasi ihmisenä etkä miettimään, miten pystyt itse vaikuttamaan asioihin, elämästä tulee ajelehtimista tilanteesta toiseen, ja tunne siitä että hallitsee omaa elämäänsä, heikentyy. Silloin pienetkin vastoinkäymiset, suurista puhumattakaan, tuntuvat vaikeilta. – Lisäksi ihmisillä on suuret odotukset elämää kohtaan. Mitä paremmin asiat ovat, sitä pienemmät asiat häiritsevät. Elämme turvallisessa yhteiskunnassa, kulutamme jatkuvasti entistä enemmän viihdettä ja etsimme aktiivisesti mielihyvää elämäämme. Ajaudumme helposti kuplaan, missä pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat todella vaikeilta. Jokainen kohtaa myös henkilökohtaisessa elämässään kriisejä. – Jos elämän päämääränä on jatkuva onnellisuus ja päällimmäinen ajatus on, että koko ajan pitää voida hyvin ja kätkeä negatiiviset tunteet, niin strategia on aika surkea. Onnellisuus on ohikiitävä hetki silloin tällöin. Elämä on kuitenkin arvaamatonta, ja sitä emme pääse pakoon millään. Me kaikki kuolemme jonain päivänä, ja kelle tahansa meistä voi sattua tapaturma tai voimme joutua onnettomuuteen. Kaikkea tätä voi alkaa pelkäämään kokopäiväisesti, mutta onko siitä mitään hyötyä? Miten sitten itsessä voisi kehittää ominaisuuksia, että pystyy vakavassa kriisitilanteessa säilyttämään toimintakyvyn? – Jos haluaa mentaalista fitnesstä, sitä pitää harjoitella. Työkaluiksi tarvitaan Gustafsbergin mukaan fysiologisia taitoja, ajattelun taitoa, tunteiden säätelyn taitoa ja tietoisuustaitoja. – Kukaan muu ei pysty kertomaan, miten juuri sinä ajattelet taitavammin. Millaisia tunteita sinulla on, en minä tiedä. Mutta sen tiedän, että jos et ole tietoinen tunteistasi, et pääse niihin kiinni. Jos et ole tietoinen tunteistasi, sinulla ei ole taitoa säätää niitä ja toimit aina samalla tavalla, kuten olet aina toiminut. Kun oppii säätämään tunteita, oppii taitavaksi käsittelemään niitä. – Pelon ja jännityksen tunteita pitää osata hallita, sillä niiden hallinta on suorassa suhteessa elämän laatuun. Elämä heittää vaatimuksia eteen. Jos emme hallitse omia reaktioitamme, niin hyvän elämän kokeminen on vaikeaa ja hankalaa. Gustafsberg vertaa harjoittelua uuden kielen opettelemiseen. – On olemassa erilaisia keinoja, työkaluja ja menetelmiä. Kyse on pääasiassa harjoittelusta. Kun altistuu ärsykkeelle, ja syntyy vaste, taidot kehittyvät. Kun asian vielä käsittelee palautteen avulla, niin jossain kohtaa huomaa, että samat asiat eivät enää stressaa yhtä paljon kuin aiemmin. Gustafsberg painottaa, että meillä jokaisella on oma universumi omassa elämässään. On tehtävä tiettyä selvitystyötä siitä, millaista elämää haluaa elää ja mitkä asiat ovat merkityksellistä. Sitä ei voi kukaan muu kertoa. – Ilman vaatimuksia ei tule vapautta. Jos ei itse vaadi itseltään mitään, menettää pikkuhiljaa elämän vapautta. Kun joutuu ponnistelemaan ja näkemään vaivaa, syntyy tunne oman elämän hallitsemisesta. Sitä kautta myös resilienssi vahvistuu. Hyvän elämän rakentaminen on taitolaji, missä tarvitsemme toisiamme. Harri Gustafsberg.
26 4/2020 TEKSTI MAARET LAUNIS ”TÖISSÄ ASIAT EIVÄT RIITELE, VAAN IHMISET” A siakasreklamaatio, työsopimuksen ehdot, palkan suuruus, lounaspaikan valinta, vuoron vaihtaminen kollegan kanssa – työelämä on sarja neuvottelutilanteita. Mitä paremmat neuvottelutaidot, sitä paremmin omaa asiaa saa vietyä eteenpäin. Kuulostaako laskelmoivalta? Työkseen neuvotteleva työmarkkinajohtaja Minna Helle korostaa, että neuvotteleminen ei ole harvojen luksusta, vaan kuuluu arjen taitoihin kotona ja töissä. – Moni jännittää työelämän virallisia neuvottelutilanteita, koska ne eivät ole jokapäiväisiä. Mihin tahansa arjen neuvottelutilanteeseen hakeutumisen kartuttaa kokemusta ja edesauttaa sitä, että ihminen ei mene lukkoon ratkaisevalla hetkellä. Neuvottelutilanteiden vaikeusaste kuitenkin vaihtelee. Jos työpaikalla pitää päättää, minkä merkkistä kahvimaitoa henkilökunnan jääkaappiin ostetaan, pelissä on tuskin yhtä paljon kuin työntekijöiden ja työnantajien sopiessa yt-neuvottelujen ehdoista. Valtakunnansovittelija ei ratko kahvimaitoriitoja, mutta Helle on työssään huomannut, että jos sanaharkka kahvimaidosta paisuu repiväksi riidaksi, kyse ei ole kahvimaidosta vaan aivan muusta. – Sanonta kuuluu, että ihmiset eivät riitele, vaan asiat. Minun kokemukseni on itse asiassa päinvastainen: yksinkertaisesta asiasta saadaan väännettyä massiivinen konflikti. Taustasyyt liittyvät ihmisten välisiin suhteisiin: avoimuuden ja kuuntelutaidon puutteeseen ja väärien oletusten tekemiseen. Ennen neuvottelua: sovi itsesi kanssa rajoista Otetaan kuitenkin askel taaksepäin – miten neuvotella tuloksellisesti työmarkkinasovun sijaan vaikkapa vain palkankorotuksesta? Jos neuvottelutilanteeseen on mahdollista valmistautua, se kannattaa aina. PalkankoroNeuvotteleminen kuuluu työelämän kriittisimpiin taitoihin: se vaikuttaa palkkapussin kokoon ja työnteon sujuvuuteen. Työmarkkinakonflikteja sovitellut Minna Helle tietää, että neuvottelutaitoa voi treenata kuin lihasta – alkuun pääsee missä tahansa arkisessa tilanteessa, jossa erimielisten täytyy saada aikaiseksi päätös.
4/2020 27 IS TO C K. C O M / PO N O M A RI O VA _M A RI A tusta hakevan on luonnollisesti viisasta olla perillä alan yleisestä palkkauksesta ja muista ehdoista. Liian vähän tai liian paljon pyytämällä antaa itsestään vastapuolelle epäsuotuisan vaikutelman. Ennen neuvottelua Helle suosittelee lisäksi miettimään alustavan hintahaarukan, jonka sisällä on valmis neuvottelemaan. Minkä summan alle en ole valmis tekemään työtä, mihin summaan voin tyytyä ja mikä olisi varsinainen tavoitteeni? Pelkkiin numeroihin ei silti kannata jäädä kiinni. – Kun työehdoista keskustellaan, voi nousta esiin vaihtoehtoja, joita osapuolet eivät ole osanneet ennakoida. Entä jos toinen osapuoli ehdottaakin uutta työaikaa, työnkuvan muutosta tai maksullista lisäkoulutusta? Jos tällöin lukittuu jääräpäisesti tiettyyn summaan, neuvottelut ajautuvat helposti umpikujaan. Epävarmuuden hetkellä: ota aikalisä Aina neuvotteluissa ei päästä sopuun yhdellä kertaa. Häkeltyneenä tai suurten tunteiden vallassa ei kannata tehdä sopimuksia. – Jos oma tahto ei ole toteutumassa ja se suututtaa, kannattaa pitää tauko. Selkärankareaktiosta on yleensä vain haittaa: se estää ajattelemasta järkevästi. Kannattaa miettiä vaihtoehtoja rauhassa ja kysyä luotettavan ulkopuolisen mielipidettä. Toisinaan neuvottelut halutaan käydä nopeasti kiireen vuoksi, mutta jos osapuolet eivät ole aidosti sitoutuneita ehtoihin, neuvotteluihin voidaan joutua hyvinkin pian uudestaan. – Jos näkee että vastapuoli on epävarma ja silloin päättää painostaa, vastapuoli voi kieltäytyä diilistä vaikka olisi saattanut hetken mietittyään suostua. “Ehkä” on aina hyvä vastaus, se voi pian olla “kyllä”. Neuvotteluissa tarvitaan malttia. Tavoite: hae win-win-ratkaisua Työsopimuksen allekirjoittamiset ja yksilön palkkaneuvottelut käydään usein positiivisissa merkeissä; molemmilla osapuolilla on jo
28 4/2020 neuvotteluihin tultaessa joku käsitys ehdoista ja toisen osapuolen toiveista. Sopimuksen allekirjoittaminen saattaa olla pikemminkin muodollisuus kuin oikea neuvottelu. Varsinaiset kiistatilanteet syntyvätkin usein ilman, että niihin olisi voinut varsinaisesti valmistautua. Myös tällöin ehdottomalla asenteella saa Helteen mukaan paljon pahaa aikaan. – Olen sovitellut 50 pahaa työmarkkinakonfliktia, joissa osapuolet ovat olleet täysin erimielisiä ja välit hyvin tulehtuneita. Uskallan sanoa, että asiat ovat aina ratkaistavissa. Silloin pitää kuitenkin luopua ehdottomasta minä tiedän -asenteesta. Jos tilanne työpaikalla on äitynyt riidaksi asti, on osapuolten argumentit kuultu eri yhteyksissä monen monta kertaa. Ongelma onkin, että vastapuolta ei oikeasti kuunnella. – Riitatilanteissa on tyypillistä, että keskitytään omaan argumentointiin silloinkin, kun toinen puhuu. Mietitään toisen puheenvuoron aikana, millä itse seuraavaksi nokitan. Jos erimielisyys halutaan ratkaista, pitää ihan aidosti selvittää toisen ihmisen motiivit ja kertoa rehellisesti omista motiiveista. Helteen rooli sovittelijana on ollut monesti selvittää, mikä osapuolille on oikeasti tärkeää. Jotta se on mahdollista, vaatimukset pitää laittaa syrjään ja pureutua ongelman juurisyihin. Sen jälkeen ratkaisu voi löytyä jostain aivan muualta kuin kummankaan osapuolen esittämistä vaatimuksista. KUKA? Minna Helle Lakimies ja entinen valtakunnansovittelija. Toiminut sovittelijana noin 50 vaikeassa työmarkkinakonfliktissa. Valtakunnansovittelijana vuosina 2015–2018. Oli Suomen historian ensimmäinen valtakunnansovittelijaksi valittu nainen. Teknologiateollisuus ry:n nykyinen työmarkkinajohtaja. Vastaa toimialan työehtosopimustoiminnasta ja työelämään liittyvästä vaikuttamistyöstä. Neuvo: ”Kun erimielisyyksiä selvitetään, ’parin valitun sanan’ sanominen voi tuntua hyvältä idealta, mutta sitä se ei ole. Kun heittää pienen piikin tai nokkeluuden vastapuolen kustannuksella, voi nähdä silmissä kuinka neuvottelut ottavat takapakkia.” ”Empaattinen neuvottelija on tehokas.” – Parhaimmillaan löytyy win-win-ratkaisu, eli molemmat osapuolet kokevat hyötyneensä neuvotteluista. Kiltteys ei kannata Helteen maalailema ihanneneuvottelija kuulostaa pitkämielisyyden ja avarakatseisuuden perikuvalta. Onko tällaisia pyhimyksiä edes olemassa? Helle huomauttaa, että empatia ja kiltteys ovat kaksi eri asiaa – ensiksi mainittua tarvitaan, toisesta on haittaa. – Empaattinen neuvottelija on tehokas, koska hän on kiinnostunut toisen osapuolen intresseistä ja saa näin selville toisen osapuolen motiivit. Kiltteys pitää sitä vastoin unohtaa vaikeissa neuvottelutilanteissa, muuten tulee herkästi jyrätyksi. Ihminen voi olla empaattinen ja silti luottaa omaan näkemykseensä ja ilmaista sen selkeästi. Entä jos tilanne on päässyt tulehtumaan pahasti ja osapuolet uhkailevat jo oikeussyytteillä? Raastuvassa tapellaan juridiikasta ja korvauksista, mutta miten saada riitaisa työyhteisö taas työkykyiseksi? – Itse asiassa pahojen riitojen taustalla on yllättävän usein kokemus siitä, että ei ole pyydetty anteeksi tai ei ole pyydetty kunnolla anteeksi. Rahalliset vaatimukset voivat ratketa pelkällä anteeksipyynnöllä. Tämä perustuu ihmisen perustarpeisiin, haluun tulla kunnioitetuksi. Anteeksipyynnön pitää kuitenkin olla vilpitön, Helle korostaa. JA RI H Ä RK Ö N EN #*! ? " …"
4/2020 29 TEKSTI MIIA MANNER MIKÄ VIRTUAALISESSA TAPAHTUMASSA MAKSAA? Ammattitaito korostuu virtuaalisessa tapahtumassa. Hintalappu määräytyy samalla tavalla kuin livetapahtumassa. IS TO C K. C O M / W A C O M KA
30 4/2020 A mmattimaisesti toteutettu tapahtuma ei synny ilmaiseksi, oli sen formaatti mikä tahansa. Virtuaalisen tapahtuman kustannukset syntyvät pitkälti samoista elementeistä kuin livetapahtumankin, sanoo Sisters Inc:n Osnat Mangs painokkaasti. – Valloillaan tuntuu olevan käsitys, ettei virtuaalinen tapahtuma maksa mitään. Ajatus on täysin väärä. Webinaarin eli streemauksen voi toteuttaa käytännössä kuka tahansa hyvinkin edullisesti, mutta virtuaalisessa tapahtumassa ei kyse ole streemauksesta vaan vuorovaikutteisesta, kokemuksellisesta ja useista eri toiminnallisuuksista koostuvasta toteutuksesta. Ammattimaisesti toteutettu virtuaalinen tapahtuma syntyy samoista elementeistä kuin livetapahtumakin, joten kustannusrakenne on suunnilleen sama. Joitain eroavaisuuksia toki löytyy, mutta Mangsin mukaan ne eivät välttämättä ole merkittäviä kokonaissummassa. – Yksi merkittävä ero on tilan tarve. Toki virtuaalinen tapahtumakin tarvitsee tilan, studion, josta käsin lähetys toteutetaan, mutta tilan tarve on paljon pienempi. Lavasteet ja teknisen kaluston voi pystyttää myös omiin tiloihin. Boostia ilman yleisöä Lisäksi tarvitaan puhujia, esiintyjiä, oheisohjelmaa ja aktivointeja. Tapahtuman sisällön pitää olla korkealaatuista, vuorovaikutteista ja sen pitää tuottaa lisäarvoa osallistujalle, jotain minkä vuoksi ruudun äärelle kannattaa parkkeerata. Ammattitaito korostuu virtuaalisen tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa. – Suunnitteluun ja tuotantoon menee vähintään saman verran työtunteja kuin live-tapahtumassakin, monesti jopa enemmän sillä jokainen nyanssi pitää minuutilleen suunnitella ja käsikirjoittaa tarkkaan etukäteen. Jos kässäriä ei ole, se näkyy heti toteutuksessa sillä livelähetyksessä ei improvisoida lennossa. – Virheet myös korostuvat ruudulla. Kun puhuja puhuu isolla lavalla, pientä fibaa ei välttämättä huomaa kukaan. Ruudulla virheet erottuvat, ja esiintymiseen pitää saada boostia ilman yleisöä. Tapahtuman juontajan, puhujien ja ohjauksen rooli on siis merkittävä. Näistä ei kannata säästää. Hintoja ei poljeta Virtuaalinen tapahtuma on lisäksi liveversioon verrattuna dynaamisempi ja nopeatempoisempi. Kolmen tunnin livetapahtuma typistyy verkkoversiossa helposti puoleen osallistujien keskittymisen herpaantuessa helpommin. – Tapahtuman rytmitys ja dynamiikka on nopeatempoisempaa kuin livetapahtumassa. Virtuaalitapahtuma muistuttaa formaatiltaan tv-lähetystä, jossa eri esitysmuodot vaihtelevat tiuhaan. Teknisen toteutuksen rooli on näin ollen huomattavasti suurempi kuin livessä: ei todellakaan riitä, että laitetaan vain “kamera päälle ja yhteydet auki”. ”Kyse on useista eri toiminnallisuuksista koostuvasta toteutuksesta.” ”Tapahtuman juontajan, puhujien ja ohjauksen rooli on merkittävä.” KU V IT U KS EN A KU VA KA A PP A U KS ET RO H KE U D EN M A N IF ES TI -V IR TU A A LI TA PA H TU M A ST A
4/2020 31 Paulig Mun kahvi Yrityksen oma kahvi liikelahjana Paulig Mun kahvi tarjoaa mahdollisuuden suunnitella omannäköisesi kahvipakettierän. Oma kahvipaketti toimii joululahjana ja tilaukset onnistuvat suoraan verkkokauppamme kautta, suurempiin tilauksiin saat määräalennuksen! Toimitusaika 4–17 päivää, minimitilaus 12 kpl. Tilaa nyt, saat -10 % alennuksen koodilla*: EVENTOLEHTI *Tarjous voimassa 24.12.2020 asti. Ei voida yhdistää muihin tuotteisiin tai tarjouksiin. – Se mitä virtuaalitapahtumista lisäksi puuttuu, on majoitukset, kuljetukset ja tarjoilut, ellei tarjoiluja sitten toimiteta osallistujien luokse ruudun ääreen. Mangs mainitsee myös, että artistit ja puhujat veloittavat samat hinnat, oli tapahtuma live tai virtuaalinen. – Ja periaatteenahan se on oikein, ettei hintoja poljeta, edes korona-aikana. Virtuaalinen tapahtuma vaatii myös osallistujalta erilaista valmistautumista kuin livetapahtumaan osallistuminen. – Virtuaalisen tapahtuman jokeri on yhteydet. Osallistuminen vaatii myös osallistujalta valmistautumista, tottumista ja oppimista. Jos osallistuja hyppää tilanteeseen valmistautumatta, voi käydä niin, että tietokoneen asetukset ovat sillä mallilla, ettei vaikkapa ääni kuulu. – Tapahtumanjärjestäjän vastuulla on varmistaa ja testata etukäteen, että tapahtuman lähettäminen verkossa on mahdollista ilman häiriötekijöitä. Tässäkin asiassa ammattitaito ratkaisee. Korona korostaa trendejä Summa summarum, yleispätevää euromäärää ei virtuaaliselle tapahtumalle voida antaa. – Jos kustannusten osalta summataan eroavaisuudet, niin hintalappua ei voida yksiselitteisesti määritellä. Hinta määräytyy ihan samalla tavalla kuin livetapahtumassa: se riippuu tapahtuman laajuudesta ja sisällöstä. – Uskon edelleen livetapahtumien voimaan, mutta epidemian seurauksena virtuaalitapahtumatja hybridiversiot saavat varmasti enemmän jalansijaa. Alkuvuonna 2020 julkaistut tapahtuma-alan trendit – paikallisuus, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus – ovat hyvin ajankohtaisia. Korona on korostanut niiden merkitystä, sanoo Mangs.
32 4/2020 TEKSTI TIIU POHJOLAINEN KUVA LEENA KREKOLAN KUVA-ARKISTO VERKOSTON VOIMA syntyy ihmisten välillä Asiantuntijoiden verkosto tuo mukanaan sosiaalista pääomaa sekä yksilölle että yhteisölle. Tulevaisuudessa verkostoilla on entistä enemmän painoarvoa, sillä niissä kohtaavat eri alojen asiantuntijat. Siksi verkostoituminen on yksi 2020-luvun viidestä, Sitran määrittelemästä megatrendistä. O vatko verkostot epämääräistä höttöä? Vai liikkuuko siellä jotain sellaista, jonka yritys tai yhteisö pystyisi jalostamaan strategiselle tasolle, operatiiviseksi viisaudeksi? Tänä vuonna verkostovisionäärin kunniamaininnan saanut Leena Krekola kertoo, miten verkostot ovat hyödynnettävissä oleva, helppo taitolaji. – Yhdelläkään toimialalla ei verkostoiduta yrityksen toimiston seinien kanssa, kärjistää Solita oy:n kehittämissuunnittelija Krekola. Hän, jos kuka, on oiva opas matkalla verkostojen ja yhteisöjen ymmärtämiseen; Krekola vastaanotti tänä vuonna verkostovisionäärin tunnustuksen Toimistosissien 10-vuotisgaalassa. Kehittämissuunnittelija on termeistä tarkka; kun toimintaympäristöt kaiken aikaa muuttuvat, on syytä katsoa termiä ja sen sisältöä kohden, mutta myös termin sivuille ja jopa taakse. Niinpä se verkosto, josta Krekola nyt puhuu, on todellisen elämän live-verkosto, kolmiulotteinen, sellainen, johon jalkaudutaan. Se toimii eri tasolla kuin somen monesti manageroidut yhteisöt. – Useissa yrityksissä verkosto on terminä hävinnyt takaalalle, sen synonyyminä käytetään somemaailmasta käyttöön valunutta yhteisö-sanaa. Tai sitten puhutaan yrityksen sidosryhmistä. IS TO C K. C O M /N A ST C O Leena Krekola.
4/2020 33 Sidosryhmätyö on yleensä sijoitettu – ainakin mainintana – yrityksen viestintäja markkinointistrategian tai -suunnitelman kylkeen. – Monilla yrityksillä kuitenkin jo on verkostostrategia, saattaa olla toimivakin, mutta saatetaan puhua sidosryhmätyöstä tai yhteistyötoiminnasta. Strategia avuksi Toimintojen ja rakenteiden kannalta yrityksessä voi olla vielä helpohkoa määritellä verkostoitumisen tavoitteet. Mutta monelle haaste on verkostohyödyn mittaaminen. Krekola kansantajuistaa: – Verkostoituessaan ihminen kohtaa ihmisen. Mutta mitä verkostokontaktille käy vaikkapa työpaikkaa vaihtaessa? Käytännössä verkostot liikkuvat ja siirtyvät ihmisten mukana. Siksi yrityksessä onkin keskeistä miettiä, minkälaisin sisäisin käytäntein verkostoista saatavaa hyötyä voidaan siirtää yrityksen hyödynnettäväksi. Mitä yritys voi oppia verkostoista, mitä tietoa jalostaa? – Monella yrityksellä on olemassa sidosryhmästrategia, mutta siltä saattaa puuttua osaaminen siitä, miten verkostojen anti levitetään ja jalkautetaan omissa, yrityksen sisäisissä verkostoissa. Talon sisällä pohdintaa saattaa aiheuttaa myös se, kuka verkostoituu. Miten vuoroja jaetaan erilaisiin verkostoitumistilanteisiin? Meneekö paikalle aina yksi ja sama, sosiaalinen henkilö, vai jokainen vuorollaan? – Verkostotoiminta vaatii suunnitelmallisuutta. Tarvitaan myös käytännöllisiä ja konkreettisia toimenpiteitä verkostostrategian lisäksi. Kuunteleva oppija Verkostoituminen itsessään on Krekolan mielestä melko vaivatonta ja helppoa. Toki se vaatii aikaa ja jalkatyötä. Lukuisissa eri verkostoissa sukkuloivana hän tietää, että suomalaiset ovat jopa verrattain hyviä verkostoitumaan. – Suomalainen on fiksu verkostoituja, joka mielellään auttaa. Kun joku havaitsee, että nyt minun kannattaa yhdistää nämä kaksi asiantuntijaa, hän yleensä toimii. Parhaimmillaan ei tarvita kuin muutama innostunut ihminen, joilla on selkeä visio verkoston toiminnasta. On idea, jota lähdetään tavoittelemaan ja toteuttamaan. Tekemisen tapa voi olla yhtä lailla ammattilaisten pooli, liitto kuin vaikkapa edunvalvontajärjestö. Krekola lohduttaa, ettei verkostossa kaiken tarvitse olla viimeisteltyä ja valmista. Hän kehottaa antamaan tilaa ja vapautta kaikille mukanaolijoille. Verkostoon liittyessään täytyy tietää, mitä verkostolta hakee, mutta tulee myös olla valmis kertomaan se, mitä voi omalta osaltaan verkostolle antaa. Esimerkkinä Krekola kertoo yhdistyksestä, jonka toimintaan hän lähti mukaan ajatellen sitä täysin vapaa-ajan verkostonaan. – En lähtenyt hakemaan minkäänlaista työhyötyä, hän naurahtaa. Vuosien aikana Krekola on ehtinyt olla yhdistyksessä vetovastuussa, järjestämässä lukuisia tilaisuuksia ja nauttii tällä hetkellä ylelliseksi kokemastaan asemasta rivijäsenenä. – Ja kuinka paljon olenkaan saanut nimenomaan työhyötyä Pohojaalaasten Lupi ry:n kautta vuosien aikana. Paino on sanoissa ”vuosien aikana”. Harva hyötyy verkostoistaan välittömästi. Hyöty saattaa konkretisoitua vasta pitkän ajan kuluttua. Kun ajassa on vallalla nopeuden imperatiivi, välittömän hyödyn ja tulostehokkuuden haasteet rajoittavat monesti verkostojen hyödyntämistä ja verkostoissa toimimista. Verkostot eivät ole höttöä, mutta niiden mitattavat tulokset vaativat pitkäjänteisyyttä. – Me olemme verkostoissa usein kuuntelevia oppijoita. Sellaiset ihmiset tai tahot, jotka liittyvät mukaan hampaat irvessä hyötymään, tunnistetaan nopeasti. Edunvalvonnasta tiedolla johtajaksi Krekola peukuttaa niitä tarmokkaita ihmisiä, jotka lähtivät perustamaan Tapahtumateollisuus ry:tä – hän tarkastelee kesäkuussa perustettua yhdistystä nimenomaan verkostona. Krekola näkee yhdistyksen vahvuutena yhteistyön ja kumppanuusajattelun. Lukuisia tapahtumia järjestämässä ollut Krekola tietää näköalapaikalta, miten tapahtuma-alan yrityksille yhteistyökyvykkyys on luontaista; toisin kuin joillain muilla toimialoilla sujuvan yhteistyön tekemistä ei tarvitse enää alkaa opetella. Alalla osataan kommunikoida luontevasti yhtä lailla lavasterakentajien kuin presidentin kanslian kanssa. Krekola näkeekin haasteen enemmän siinä, miten luontainen, eri tahojen yhteistyökyky, jolla on tähän asti hemmoteltu asiakasta, saadaan käännettyä oman alan sisälle. Tapahtuma-alan toimijat ovat orientoituneet luomaan hyviä kohtaamisia, tuottamaan kohtaamisia ja puitteita kohtaamisille. – Hektisellä alalla vahvuudet on käytetty aina maksimaalisesti asiakkaan hyödyksi. Voisiko näitä käyttää nyt, kriisin keskellä, alan omaksi hyödyksi, hän pohtii. IS TO C K. C O M /N A ST C O ”Mitä verkostolle käy, kun asiantuntija vaihtaa työpaikkaa?”
34 4/2020 Monelle yhteisölle ja toimialalle on ollut luontaista reagoida koronan aiheuttamaan kriisiin hakemalla tietoa. Kriisin aikainen tieto on ollut hajanaista, sirpaleista ja osin ristiriitaistakin, on asemoiduttu odottamaan asiantuntijoilta valuvaa tietoa. – Uuden yhdistyksen kauttahan tapahtuma-ala voisi alkaa ottaa aivan uudenlaisia rooleja. Yksi rooli voisi olla tiedon tuottajan rooli. Toinen kenties tiedolla ohjaajan. Monesti verkostot toimivat yrityksiä ketterämmin kokeilualustoina. Verkoston sisällä on mahdollista kokeilla uudentyyppistä toimintaa, josta voi ottaa opikseen, saada kokeiluevidenssiä. Ei tarvitse välttämättä jäädä odottelemaan viranomaisilta tulevia, viimeisen päälle pilkutettuja ohjeita, vaan kokeilla uudenlaista ratkaisua pienessä mittakaavassa. Verkoston sisällä voidaan miettiä, mikä toimii, mikä ei, tai onko kokeilu mahdollisesti skaalattavissa. Parhaimmillaan verkostossa evidenssiä tarkastelee toimijoita hyvin erilaisilta aloilta ja hyvin erilaisista positioista käsin. Yhteiskunnassa on vallalla koronan aikaansaama kaaos. Verkostokyvykäs toimija voi parhaimmillaan muuntua hallinnoijasta kaaoksen jäsentäjäksi. Data liikkuu verkostoissa Kun teknologia sulautuu kaikkeen, jännitteeksi nousee se, milloin teknologia on mahdollisuus ja milloin uhka ekologisessa jälleenrakennuksessa. Tärkeää on teknologian ja datan rooli sekä se, kuka niistä päättää. Teknologia kehittyy edelleen nopeasti sulautuen osaksi yhteiskuntaa ja arkielämää. Dataa kertyy yhä enemmän ja sen arvo ja merkitys kasvavat, Sitran selvityksessä kuvaillaan. Datamassat ovat koneoppimisen raaka-ainetta. Verkkosivujen analytiikka kerää valtavia määriä tietoa käyttäjistään, kuluttajadataa. Verkostot astuvat datakeskeisen maailman voimavaraksi siinä vaiheessa, kun mietitään kerätyn datan jakamista ja yhdistelyä. – Monien yritysten haaste ei suinkaan ole datan keräämisessä tai säilömisessä, vaan siinä, miten kerättyä dataa voidaan älykkäästi yhdistellä ja jalostaa, Krekola sanoo. – Miten alati kasvavaa valtavaa tietomäärää voi jalostaa operatiiviseksi viisaudeksi? Verkostojen vahvuus on siinä, että niissä on usein eri toimialojen ihmisiä, monitieteellistä asiantuntemusta. – Karkeimmillaan verkostolle voi heittää haasteen: tässä meillä on dataa, tässä keskeisimpiä havaintoja. Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta yrityksemme voisi sen pohjalta kehittää liiketoimintaansa? Onko tässä jokin asiakastarve, jota me emme ole huomanneet, jotain sellaista, mitä asiakas etsii, mutta ei osaa vielä edes verbalisoida? Datan keruu, jakaminen ja yhdistely osoittavat verkostojen voiman. Toinen verkostojen voima löytyy primääriverkoston ulkopuolelta. Ratkaisu, idea, asiantuntija ei kenties löydykään omista verkostoista, mutta annas olla, kun hyödynnät omien verkostojesi verkostoja. Minkä tahansa toimijan, yksilön tai yhteisön, merkityksellisimmät verkostot löytyvät läheltä, Krekola painottaa. Niinpä hänen case-esimerkkinsäkin nousee esiin omalta työpaikalta, Solitasta. ICT-alan ammattilaisten keskuudessa havaittiin, kuinka korkeasti koulutetut asiantuntijayksilöt usein väistelevät korporaatiomaailmaa. Asiantuntijat ennemminkin perustavat oman yrityksen ja toimivat kumppanina isommalle yritykselle. Solitassa ilmiö tunnistettiin ja lähdettiin miettimään, miten yritys voisi vastata tilanteeseen. – Aiemmin puhuttiin alihankkijaverkostosta, Krekola taustoittaa. Solitassa mietittiin, miten yritys voi vastata asiantuntijoiden artesaanimaiseen yksityisyrittämiseen. Miten havainnon pohjalta voidaan kehittää liiketoimintaa havaintoa palvelevaan suuntaan? Syntyi Friends of Solita -verkosto. – Digitalisaatio vaatii hyvin erilaista osaamista, eikä yksi yritys voi hallita kaikkia asiakkaiden spesiaaliskysymyksiin vastaamista. Tarpeisiin vastaaminen vaatii yritysten välistä yhteistyötä. Solitassa se tarkoittaa yhteistyökumppaneiden asemoimisen ystävän asemaan. – Käsitteen takana on uudenlainen ajattelutapa ja positiointi. Suhtaudumme asiantuntijayhteisön jäseniin rinnallamme toimivina kumppaneina. Sitran julkaisema Megatrendit 2020 -selvitys näkee siirtymän moninapaisesta maailmasta monisolmuiseen maailmaan. Tulevaisuudessa muun muassa taloudellisen, teknologisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen määrä ja verkostojen laajuus määrittävät valta-asemaa, on kyse sitten valtiosta, kaupungista, ajatushautomosta tai yrityksestä. Vaikutusvalta, asiantuntijuus, suositukset kohtaavat ja liikkuvat solmukohdissa. Niin yksilölle kuin yhteisöllekin verkostot tuovat sosiaalista pääomaa. ”Sellaiset ihmiset, jotka liittyvät mukaan hampaat irvessä hyötymään, tunnistetaan nopeasti.”
4/2020 35 VINKKEJÄ VERKOSTOITUMISEEN UNOHDA TITTELI JA YRITYS Kuuntele ihmistä. Kun tapaat uuden ihmisen, olipa tämä vaikka kyläyhdistyksen aktiivi, et voi tietää, onko hän vuoden päästä suuryrityksen viestintäjohtajana. Kuuntele ihmistä – sitä, mitä hänellä on sanottavaa. MERKITYKSELLISIMMÄT VERKOSTOT OVAT LÄHELLÄSI Aloita läheltä. Verkostoidu oman yrityksesi sisällä. Jos tunnet jo oman tiimin ihmiset, käy kahvilla naapuriosastolla. HAKEUDU, PYSY, LUO ITSE Verkostot ovat yllättävän helppo taitolaji. Muutamakin innostunut ihminen saa yhdessä paljon aikaan. VARAA AIKAA Verkostoituminen vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa, jalkatyötä. Raivaa tilaa ja aikaa myös sattumille ja yllättäville kohtaamisille. OLE SEKÄ SPRINTTERI ETTÄ MARATOONARI Hoksaa kohdallesi osuvat tilaisuudet – ja rakenna niitä itsekin. Ole pitkäjänteinen: verkostohyödyt saattavat tipahtaa syliisi vasta vuosien päästä. ÄLÄ HAE HYÖTYÄ HAMPAAT IRVESSÄ Ole valmis itse antamaan verkostolle jotakin. HYPPÄÄ TARKKAILIJAN ROOLISTA TOIMIJAKSI Verkostossa sisällön luojan tai uuden kokeilijan rooli ei ole yhtä tiukasti raamitettua kuin työelämässä. HYÖDYNNÄ VERKOSTOJEN VERKOSTOJA Kysele ja tiedustele. Verkostojesi verkostoista voi löytyä parempi ratkaisu, kuin olisit koskaan itse voinut keksiä kysyäkään. ANNA SPARRAAVAA PALAUTETTA Huolellisesti mietityllä, hyväntahtoisella ja perustelulla palautteella on uskomaton voima avata ovia. Jokainen arvostaa aikaa ja ajatusta, jonka toinen tälle lähettää. TERVETULOA TEKEMÄÄN HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ KOKO PÄIVÄN VERRAN! 53€/ HLÖ
36 4/2020 TEKSTI TOIMITUS TAULUKOT TAPAHTUMATEOLLISUUS RY TAPAHTUMA-ALA tapetille KYSELY on ensimmäinen ja kattavin selvitys koko tapahtumateollisuuden toimialasta Suomessa. Vastaajat edustavat kaikkia tapahtumateollisuuden toimialoja. Vastaajia oli yhteensä 269. – Tutkimus on ollut avoin kyselylinkki, sitä on jaettu meidän toimesta kaikille niille tahoille, jotka ovat olleet yhteydessä meihin yhdistyksen perustamisvaiheessa sekä somessa että kotisivuillamme. Sitä on jaettu myös kaupunkien tapahtumaorganisaatioiden kautta. Tutkimusta jatketaan nyt elokuussa ja lähdemme hakemaan vielä parempaa kuvaa alan laajuudesta sekä aluetaloudellisista vaikutuksista, kertoo Kati Kuusisto Tapahtumateollisuus ry:stä. Tapahtumateollisuuden välilliset taloudelliset vaikutukset ovat mittavat ja ulottuvat esimerkiksi majoitus-, ravitsemis-, liikennöintija vähittäiskaupan aloille. Tapahtumat ovat myös väline liiketoiminnan, kaupankäynnin, yleisen hyvinvoinnin ja demokratian vahvistamiseksi. – Osa tapahtumateollisuudesta on kuluttajaliiketoimintaa, osa yritysten välistä liiketoimintaa ja osa elinkeinotoimintaa, jossa on mukana myös julkisia tai kolmannen sektorin toimijoita. Alan taloudellista rakennetta voi hahmottaa kolmenlaisten rahavirtojen avulla: tapahtumateollisuuteen tulevat rahavirrat, tapahtumateollisuuden sisällä liikkuvat ja alan toimijoille jäävät rahavirrat, sekä yhteiskuntaan palaavat ja kertyvät rahavirrat, tutkimuksessa todetaan. Koronakriisi pysäytti tapahtuma-alan toiminnan totaalisesti viime keväänä. Kesäkuussa perustettu Tapahtumateollisuus ry teetti heinäkuussa julkaistun tutkimuksen kriisin vaikutuksista alalla. Samassa tutkimuksessa selvitettiin alan taloudellista rakennetta, erityispiirteitä, työllistävyyttä, kokonaisliikevaihtoa ja tulevaisuutta. TOIMIALA (OMA JAOTTELU) LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ PROSENTTIOSUUS Digitaaliset tapahtumapalvelut 5 236 700 0,7 Esiintyjäja ohjelmapalvelut 5 244 2172 7,3 Lipunmyyntipalvelut 17 533 245 2,4 Muut tapahtuma-alan erityispalvelut 16 454 315 2,3 Suunnittelu ja konsultointi 7 137 330 1,0 Tapahtumajärjestäminen 400 093 766 55,3 Tapahtumarakenteiden palvelut ja vuokraus 31 404 613 4,3 Tapahtumatekniikan palvelut ja vuokraus 79 202 127 11,0 Tapahtumatilojen vuokraus 32 934 343 4,6 Tapahtumien oheispalvelut 7 503 800 1,0 Muut tapahtuma-alan erityispalvelut 72 929 867 10,1 Yhteensä 723 072 278 100
4/2020 37 VUODEN 2020 KORONAKRIISIN VAIKUTUKSET TAPAHTUMATEOLLISUUDEN TOIMIALAAN OLETTEKO LOMAUTTANEET JA/ TAI IRTISANONEET HENKILÖSTÖÄ KORONAN VUOKSI? VASTASIKO KYSELYSSÄ TARKASTELTU VUOSI 2019 TALOUDELLISESTI TYYPILLISTÄ TOIMINTAVUOTTA? 723 M€ VASTAAJIEN YHTEENLASKETTU LIIKEVAIHTO TAPAHTUMIEN OSUUS KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA VASTAAJIEN VAKITUINEN HENKILÖSTÖ VASTAAJAT TYÖLLISTÄVÄT VUODESSA TILAPÄISIÄ TAPAHTUMATYÖNTEKIJÖITÄ 74,3 % n. 4 000 24 000– 37 000 3 KIMURANTEINTA RAHA YRITYKSEN KASSA JA YRITTÄJÄN LEIPÄ OSAAMINEN VALUVATKO OSAAJAT POIS ALALTA LUOTTAMUS TULEEKO YLEISÖ JA TILAAKO TILAAJA? 48 % Emme ole lomauttaneet tai irtisanoneet Olemme lomauttaneet Olemme lomauttaneet ja irtisanoneet Ei vastausta Liikevaihto on vähentynyt merkittävästi Ei vastausta Liikevaihto on kasvanut Liikevaihto on pysynyt samana Normaali Merkittävästi parempi Ei vastausta Merkittävästi huonompi 2 % 15 % 21 % 62 % 2 % 7 % 43 % 1 % 1 % 6 % 10 % Liikevaihto on vähentynyt 82 %
38 4/2020 TEKSTI TIIU POHJOLAINEN KUVAT EEMELI SARKA Jos Tikettiä vetävä Mirva Merimaa näkee isänsä Juhani Merimaan kadulla ja hihkaisee ”isä!”, mies ei välttämättä reagoi. Ei, vaikka huutaisi ”Juhani!” tai ”Mertsi!”. Mutta kun huutaa ”vaari!”, saa takuulla Tavastiaa pyörittävän miehen pään kääntymään. MENESTYKSEN ORGANISOIJAT PARIVALJAKKO
4/2020 39 JUHANI MERIMAA Yrittäjä, Tavastia-klubi Ala on ollut tiltissä maaliskuusta lähtien. Ne, joiden bisnes perustuu tapahtumille tuotettaviin palveluihin – kuten lipunmyynti tai tekniikkatoimittajat – ovat menettäneet kaiken. Vaikka ravintoloita on voitu avata, Tavastiaa emme ole pystyneet avaamaan. Klubille ei yksinkertaisesti voi laittaa jengiä istumaan ja juomaan kaljaa kahden metrin välein. Tai miten järjestää disko? Ei tanssiminen ole kiellettyä, mutta etäisyys vaaditaan. Kaikenlaista lamaa on tullut nähtyä, mutta tapahtumaala jaksaa kiinnostaa minua. Jokainen tapahtuma on aina oma kokonaisuutensa, uniikki ja ainutkertainen. Yksikään Tavastian keikka ei toistu samanlaisena. Meillä on jokaiselle keikalle, jokaiselle illalle oma kohderyhmänsä. Ei ole olemassa yhtä kiinteää kohderyhmää, jolle menisi kaikki. On metallimiehet tai -naiset. On uudet bändit, joiden kohdalla mietitään ikähaarukkaa ja genreä. Tai jos meillä esiintyy Eppu Normaali, se on ihan eri asia kuin Ursus Factoryn keikka. Jokainen keikka vaikuttaa myös välineisiin ja viesteihin, joilla markkinointia tehdään. Vaikka olen opiskellut yliopistossa matematiikkaa, suhtaudun hieman epäileväisesti IT-teknologiaan ja tietokoneisiin. Olen enemmän kynä ja paperi -mies, jota sai vuosikaudet houkutella kännykänhankintaan. Mirva on kuitenkin avannut digitaalista maailmaa minulle aika hyvin. Tavastian somesta ja viestinnästä vastaakin Mirvan yritys, Tiketti. Tavastian viestinnän tehtävä on saada ihminen innostumaan tietystä esiintyjästä ja saada hänet hankkimaan lippu. Parempi siis, että huomio on suoraan lipunmyynnissä. Meidän symbioosissamme se on toiminut erittäin hyvin. Vaikka teen päivittäin töitä levybisneksen major-toimijoiden kanssa, pidän alakulttuureita ja riippumatonta indietoimintaa merkittävänä. Indiellä on aina alan dynamiikkaa eteenpäinvievä merkitys. Ja koska klubija pientapahtumatasolla ei markkinointibudjetteja ole lainkaan, someosaaminen ei ole vaihtoehto, se on ainoa mahdollisuus. Keikkabisneksessä toimiminen on ajoituksen bisnestä. Bändit pitää tehdä oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan. Taimaaminen on alalla keskeinen asia. Siksi myöskin uusien bändien etsiminen ja löytäminen on keskeinen osa klubikulttuuria, jotta ala uudistuu. Sitä me teemme. Työmme on menestyksen organisointia. Me tuomme Suomeen myös kansainvälisiä bändejä, yleensä juuri niitä uusia. Tietyssä vaiheessa uraa bändi haluaa ennemminkin esiintyä loppuunmyydyllä klubilla kuin areenalla, jonne on myyty puoli katsomoa. Määrällisesti yleisöä saattaisi olla areenalla kymmenen kertaa enemmän kuin loppuunmyydyllä Tavastialla. Klubeilla on tietty tehtävänsä kokonaisuudessa. Välttämättä sitä kautta saatava rahallinen vaihto ei ole kovin suurta, mutta kokonaiskulttuurin kehittymisen kannalta on tärkeää, että kaupungissa on menestyviä klubeja. Nyt meillä on työkavereina jo kolmatta sukupolvea Merimaita; Mirvan poika Mikko toimii Tavastian ohjelmavastaavana. Poika on todella imenyt alan opit jo äidinmaidosta, muistan hänen olleen festareilla 9-kuisena äitinsä matkassa. Minua kiinnostaa logiikka, joka ohjaa Mikon sukupolven valintoja. Myös Mikon pikkusiskolta, juuri lukion aloittaneelta Liljalta, kyselen uusista musiikkigenreistä ja staroista. Ei minun oma kokemukseni anna vastauksia TikTok-maailmaan. Sitä joutuu perehtymään ja tekemään kaiken aikaa enemmän duunia ymmärtääkseen, mikä tekee jostain kiinnostavan. Kun on kontaktipintaa nuoriin ihmisiin, hiffaa asioita pikkuhiljaa. Kontaktipintaa tällä alalla pitää olla joka suuntaan. Sillä yleensäkin, kuten kaikessa bisneksessä, olennaista on kyetä asettumaan toisen asemaan – myös kilpailijan. Kokonaisuuden rakentaminen on yhtä isoa shakkia. Päätökset tehdään aina puutteellisen informaation varassa, aina joutuu arvaile”Kun on kontaktipintaa nuoriin ihmisiin, hiffaa asioita pikkuhiljaa.”
40 4/2020 Alkuverkostot sain ikään kuin isän kautta, pyörimme samoissa porukoissa. Juhani esitteli minua ihmisille. Nykyään verkostot karttuvat myös oman jälkikasvuni kautta, poikani Mikko on työskennellyt vuosia Tiketissä ja vastaa nykyään Tavastian artistibuukkauksista. Voisin väittää, että minulla on musiikkialan verkostot aika hyvin hallussa nuoriso-osastosta vanhuksiin saakka. Kun aloin vetää Tikettiä, lippuja myytiin noin satatuhatta vuodessa. Viime vuonna möimme reilusti yli miljoona lippua. Vielä maaliskuun kymmenentenä päivänä näytti siltä, että Tiketillä menee paremmin kuin koskaan, kasvua oli 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koronan myötä myynnistä katosi 95 prosenttia. Tiketti tulee tekemään tänä vuonna ennätyksellisen suuren tuloksen, valitettavasti se vain on vääränmerkkinen. Työelämäni on ollut yhtä valtavaa digiharppausta. Kaiken aikaa on pitänyt ottaa haltuun uudenlaisia digitaalisia alustoja ja olla perillä teknisistä asioista. En silti koskaan kuvitellut, että yrittäjänä tulisin laittamaan euroakaan sellaisen ohjelman koodaamiseen, jonka avulla Tiketti ostaa myymiään lippuja takaisin. Olemme palauttaneet noin 100 000 lippua. Lipunvälittäjälle tilanne on ollut kamala. Lipunpalauttamisvelvoitteen takia en ole voinut harkita sopeuttamistoimia samassa suhteessa myynnin laskun kanssa. Tiketissä työskentelee 37 henkilöä. On täysin järjetöntä, että joudun tällä hetkellä iloitsemaan siitä, että me jo myymme enemmän lippuja kuin ostamme niitä takaisin. En tiedä ensimmäistäkään tapahtumafirmaa, joka tekisi voittoa tänä vuonna. Kysymys on vain siitä, paljonko tappiota tehdään ja kestävätkö yritykset tappion määrän. Keväällä tilanne ahdisti minua niin paljon, että kirjoitin LinkedInissä tapahtumateollisuuden viimeinkin tarvitsevan edunvalvontajärjestön. Nyt. Kati Kuusisto otti minuun yhteyttä, hän oli pohtinut samaa asiaa tahollaan jo pitkään. Innostuin ja aloin soitella kontaktejani läpi. Vaikka kauhujen korona-keväänä oli töitä enemmän kuin koskaan, saimme soiteltua sellaisen porukan läpi, että etäkokouksiin osallistui edustajia 60 eri yrityksestä ja järjestöstä. Tapahtumateollisuus ry:n perustamiskokous järjestettiin kesäkuussa. Yhdistyksen 44 perustajajäsentä edustavat tapahtuma-alaa sangen kattavasti. Kaksi viikkoa perustamiskirjojen laatimisesta olimme saaneet annettua eduskunnan talousvaliokunnalle kannanoton kustannustukia koskien. Teimme alan yrityksille kyselyn, jossa muun muassa selvitettiin, mihin toimialaluokkiin yritykset kuuluvat. Tapahtumateollisuuden yrityksiä kuuluu 12 eri luokkaan. Valiokunnalle jätetyssä lausunnossa otimme kantaa esimerkiksi siihen, että on määriteltävä kriteerit alan toimijoille ja näiden kriteerien avulla on otettava huomioon alan erityispiirteet. Jonkinlainen matriisi on oltava. Koronakriisi koettelee hyvin voimakkaasti Tavastian kaltaisia toimijoita, joiden pitää ottaa huomioon niin ravintola-alaa koskevat säädökset kuin tapahtumille asetetut rajoitukset. Työskentelemme Juhanin kanssa epävarmalla alalla, jossa onnistuakseen joutuu ottamaan suuria riskejä. Moni muu ala ei pidä sisällään samanlaista, jatkuvaa riskinottoa. Juhanin kanssa meillä on tiivis suhde, usein tulee puhuttua ja spekuloitua asioita isän kanssa. Vaikka emme saisikaan asioita ratkaistua, keskusteluissamme niitä saadaan mietittyä ja pohdittua monelta eri kannalta. Juhanilta olen oppinut luottamusta siihen, että asiat aina jollain tavalla järjestyvät. maan. Mutta sen kanssa on elettävä. Pitää olla informaation lähteet, pitää olla verkostoja. Pitää tietää ja kuulla paljon, jotta pystyy orientoitumaan muuttuviin tilanteisiin, eivätkä asiat tule yllätyksinä. MIRVA MERIMAA Yrittäjä, Tiketti Aloitin urani 16-vuotiaana Korson Ankkarockissa makkaranmyyjänä. Ankkarock oli tuolloin ilmaistapahtuma, jota toteutettiin talkoovoimin. 17-vuotiaana tein jo toimistotöitä Tavastialla – ja tiskasin. Melko lailla neljännesvuosisata sitten hyppäsin Tiketin puikkoihin; kuvittelin 21-vuotiaana meneväni lipunmyyjäksi. Viikossa minulle selvisi, että tulenkin hoitamaan yritystä alusta loppuun. Ei se helpoin koulu ollut, mutta sain myös vapaat kädet tehdä muutoksia. Vuonna 1995 Tiketissä ei ollut käytössä tietokoneita, asiat hoidettiin kynän ja jäljentävän kuittivihon avulla. Kysyin Juhanilta, voisinko ostaa internet-yhteyden ja Excel-ohjelman. Kovan laman keskellä hän ei suostunut investointeihin. Tein hankinnat salaa. PARIVALJAKKO ”Juhanilta olen oppinut luottamusta siihen, että asiat aina jollain tavalla järjestyvät.”
4/2020 41 TUTKASSA Tällä palstalla tapahtuma-alan ammattilainen kertoo inspiraation lähteensä. TEKSTI MIA WECKSTRÖM KUVA TEPPO LEHTOVAARA ”Jokaisesta kohtaamisesta voi oppia” ”Olen aina inspiroitunut luovista ihmisistä ja esiintyjistä, mutta myös oman arkensa sankareista, joilla on unelmia ja jotka toteuttavat niitä määrätietoisesti. Työssäni saan onnekseni tutustua tämänkaltaisiin fantastisiin ihmisiin. Jokainen kohtaaminen opettaa elämästä jotain uutta, samoin jokainen tapahtuma. Paras palkka on se, kun ihmiset tulevat halaamaan tapahtuman jälkeen. Minulla on yrittäjätaustaa ajoilta, kun asuin vielä Virossa. Suomeen muutin vuonna 1995. Olin pitkään kotiäitinä ja työskentelin vaateliikkeessä, kunnes ajatus oman yrityksen perustamisesta alkoi jälleen kyteä. Lopulta luova ja kupliva luonteeni ohjasi minut tapahtuma-alalle. Nyt yritykselläni on ikää 13 vuotta. Tällä hetkellä keskitymme Suomessa ja lähialueilla järjestettäviin tapahtumiin ja matkoihin sekä keväältä siirtyneisiin tapahtumiin. Viime aikoina työelämässä erityisesti markkinointi on vetänyt minua puoleensa. Olen opiskellut digitaalista markkinointia ja sain myös merkonomitutkinnon suoritettua. Arjessa minua kannattelee optimistinen tulevaisuuteen luottaminen. Uskon, että meille ei anneta enempää kuin voimme kantaa. Suurin voimavarani on perheeni, johon kuuluvat aviomies, joka on minulle kuin kallio, aikuiset tyttäret ja Hupi-koira. Moni ei ehkä tiedä taiteellisuuttani ja sitä, että olen harrastanut maalausta ja grafiikkaa ja että töitäni jopa tilattiin. Pitkästä aikaa pensseliin tarttuminen on tuonut vastapainoa arkeen, ja parhaillaan opettelen akryylimaalauksen saloja.” Tiina Lehtovaara toimitusjohtaja Abelita Travel and Events NÄITÄ SUOSITTELEN KIRJA Michelle Obama: Minun tarinani ”Elämäkerrat kiehtovat minua. Erityisesti viimeisimpänä lukemani Michelle Obaman Minun tarinani inspiroi minua. Michelle Obama ei ole ainoastaan ykkösnainen, vaan ennen kaikkea vahva nainen, hyväntekijä ja mahtava persoona. Kirja on osoitus siitä, että jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet menestyä ja ponnistaa vaatimattomistakin oloista. Tarinaa lukiessa sekä itketti että nauratti.” MEDIA Tapahtuma-alan ammattilehti ”Odotan aina kovasti uusimman Eventon ilmestymistä. Evento sisältää viimeisintä tietoa tapahtumarintamalta ja pitää ajan tasalla uusimmista trendeistä. Tarinat ihmisistä yritysten takana, alan ammattilaisten kokemukset ja ajatukset ovat mieleeni.” HENKILÖ Eka Ruola ”Hasan & Partners Groupin pitkäaikaisena toimitusjohtajana työskennelleen Eka Ruolan puheenvuoro ja tapa esiintyä eräässä tapahtumassa viime vuonna teki minuun suuren vaikutuksen. Myöhemmin vastaan tuli hänen kirjoittamansa artikkeli, josta mieleeni jäi sanoma ´Luovuus on tulevaisuuden tärkein taito´. Keväällä Ruolan sanoma kolahti uudelleen. Se sopii erityisesti tähän aikaan, sillä nyt kysytään luovuutta. Monien on ollut pakko mennä eteenpäin luovuudella ja poistua omalta mukavuusalueeltaan.”
”Kriisin aikana pitää aina rakentaa siltaa tulevaisuuteen.” BISNESELÄMYS 42 4/2020
TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT EERO KOKKO KAUPUNKI ON KORONAA VAHVEMPI Kaupunki on kohtaamisten paikka. Miten sille käy, kun kohtaamisia rajoitetaan? Pormestari Jan Vapaavuori näkee kriisissä myös mahdollisuuksia. Hän arvioi koronakriisin johtavan globaalisti moniin muutoksiin, jotka suosivat Helsingin tyyppisiä kaupunkeja. 4/2020 43
V apaavuorelle kaupunki on paikka, jossa iso määrä ihmisiä asuu lähekkäin ja tapaa toisiaan sekä suunnitellusti että suunnittelemattomasti. – Iso osa siitä, mikä mielletään kaupungin ominaispiirteisiin, on ainakin tilapäisesti poissa silloin kun kohtaamisia rajoitetaan. Totta kai se vaikuttaa olennaisesti, hän sanoo. Helsingin pormestari muistuttaa ihmisen sopeutuvaisuudesta. – Kaupunki on paitsi paikka, myös yhteisö, ja ihmisyhteisö keksii aina omat ja uudet tapansa kohdata. Erilaisten virtuaalisten tapahtumien määrä on tietenkin räjähdysmäisesti kasvanut, niin kuin muukin sen tyyppinen yhteisöllisyys, joka liittyy kaupunkiin. Naapuriapu ja Helsinki-apu ovat hyviä esimerkkejä. Ihmiset ovat kekseliäitä, ja jos on paikallisylpeyttä ja yhteisöllisyyttä niin kuin Helsingissä, kaupunkilaisuus saa uusia muotoja. Usein asioita aletaan arvostaa erityisesti silloin, kun ne eivät ole saatavilla. – Ihmiset ymmärtävät ja mieltävät, miksi he itse asiassa haluavatkaan asua kaupungissa. Poikkeusaikojen jälkeen seurauksena voi olla enemmän kysyntää sellaisille tapahtumille, jotka jossain vaiheessa on koettu itsestään selviksi, Vapaavuori ennustaa. Silta kriisin yli Kohtaamistoimialojen eli tapahtumaja horeca-alojen ahdinko näkyy suoraan esimerkiksi kaupungin verotulojen vähenemisenä. Niin ollen kaupungilla on myös iso intressi lievittää koronapandemiasta aiheutuvia ongelmia ja luoda pohjaa sille, että niistä noustaan nopeasti. Kaupungilla on siihen joitakin suoria keinoja. Isona kiinteistönomistajana se on merkittävä vuokranantaja. – Vuokrahelpotukset, joita kaupunki antoi, otettiin erittäin positiivisesti vastaan. Ne – Suomessa sellainen ei ehkä ole ollut tyypillisintä, Vapaavuori sanoo. Kriisinaikaisia toimia olennaisempana hän pitää kuitenkin kaupungin elinvoimaisuudesta huolehtimista. – On pidettävä huolta kaupungin vireydestä, dynaamisuudesta, houkuttelevuudesta ja niistä vahvuuksista, joita tällä kaupungilla on, jotta kohtaamistoimialat voivat palautua mahdollisimman hyvin kokonaan uudenlaisessa maailmassa, jossa kansainvälinen kilpailutilannekin olennaisesti muuttuu. Helsingillä on tässä itse asiassa iso mahdollisuus. On selvää, että kriisi tulee johtamaan globaalisti moniin muutoksiin, jotka saattavat suosia Helsingin tyyppisiä kaupunkeja. BISNESELÄMYS Kriisissä palikat jaetaan uudelleen Kohtaamistoimialoilla Vapaavuori ei tarkoita pelkästään tapahtumaja horeca-alaa, vaan koko ekosysteemiä niiden ympärillä. – Mitä isommasta kaupungista on kysymys, sitä palveluvaltaisempi elinkeinorakenne sillä on ja sitä enemmän toimintaa, joka suoraan tai välillisesti linkittyy elämyksiin, tapahtumiin, yhteisöllisyyteen, yhdessä olemiseen ja tekemiseen. Tällä on kaupunkien elinvoimalle valtavan iso merkitys. Helsingin kaupunkistrategian otsikkona on ”maailman toimivin kaupunki”. Koronakriisin oppina kaupunki aikoo satsata samoihin asioihin, joihin se on satsannut jo ennen kriisiä. – Vastuullisuuden, turvallisuuden ja ylipäänsä toimivuuden merkitys tulee varmasti korostumaan jatkossa. Kun mietitään, missä erilaisia isompia tapahtumia järjestetään, minne ihmiset haluavat tulla ja missä he haluavat kohdata, tämmöinen keskisuuri kaupunki voi olla vahvoilla. Meillä on kaikki ison kaupungin edut, mutta emme ole yhtä ruuhkainen kuin todella isot. Samaan aikaan suomalaisen yhteiskunnan perinteisten vahvuuksien merkitys korostuu. Vapaavuori haluaa akuutin kriisinhoidon rinnalla parantaa Helsingin kilpailuasetelmaa pidemmällä tähtäyksellä. – Kriisin aikana pitää aina rakentaa siltaa tulevaisuuteen. Jokaisessa kriisissä on valtava mahdollisuus, sillä niiden jälkeen ikään kuin jaetaan palikat aina uudelleen. Nyt meidän pitää vain ymmärtää ja uskoa, että Helsingillä on valtava määrä todella suuria vahvuuksia, joiden merkitys kriisin aikana ja sen jälkeen vain korostuu. Pormestari haluaa, että kun nykyisen kriisin historiankirjoitusta joskus tehdään, helsinkiläisen tapahtumaja elämysalan todetaan sen aikana parantaneen omaa suhteellista asemaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. – Se ei tapahdu automaattisesti, mutta kaikki mahdollisuudet siihen ovat olemassa, hän uskoo. ”Viime vuosien aikana Helsinki on satsannut matkailumark kinoinnissaan enemmän laatuun kuin määrään.” eivät tietenkään kohdistuneet kaikille samalla tavalla, mutta kaupunki näytti esimerkkiä ja vapautti monet vuokranmaksusta kolmeksi kuukaudeksi. Oli positiivista, että monet muut merkittävät vuokranantajat seurasivat esimerkkiä. Vapaavuoren mukaan vuokrahelpotusten leviäminen muidenkin vuokranantajien käyttöön osoitti konkreettisesti, kuinka kaupunki voi olla edelläkävijä ja esimerkinantaja. Rajoituksia höllennettäesä kaupungin rooli on ollut kannustaa kaupunkitilan uudenlaiseen käyttöön kevyemmillä lupakäytännöillä. 44 4/2020
Jan Vapaavuori haluaa, että kun koronakriisin historiankirjoitusta tehdään, helsinkiläisen tapahtumaja elämysalan todetaan parantaneen asemaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. 4/2020 45
Vapaavuoresta on selvää, että joka tapauksessa jotkut uivat kriisistä ulos entistä vahvempina, tämän hetken mahdollisesta kurjuudesta huolimatta. – Kaupunki on koronaa vahvempi. Korona ei voi tappaa syvällä ihmisluonteessa olevaa uteliaisuutta ja jokaisen halua viettää omaa ainutlaatuista elämäänsä mahdollisimman täysipainoisesti. Ihmiset haluavat elää täyttä elämää, aistia ja kokea uusia asioita sekä nauttia erilaisista elämyksistä, ei se tule katoamaan mihinkään. Kaupungin kasvot ja ylin markkinointipäällikkö Aloitettuaan Helsingin pormestarina kesällä 2017 Vapaavuori on puhunut usein kaupungin modernisoimisesta ja määrätietoisesta kansainvälistämisestä. Koronan takia hän ei aio näitäkään lempilapsiaan hylätä. – Lisäksi on selvää, että kaikkien digitaalisuuteen liittyvien asioiden painoarvo kasvaa. Helsinki on ollut digitaalisen matkailun edelläkävijöitä tähänkin asti ja Helsinki Marketing tunnustettu digitaalisen kaupunkimarkkinoinnin osaaja. – Meillä on paljon siihen liittyvää luovaa ajattelua ja toimintaa. On selvää, että erilaisten hybriditapahtumien merkitys tulee nousemaan. Tämän tyyppisiin asioihin myös kaupungin pitää satsata, vaikka viime kädessä alan toimijat ja yksityiset yritykset sen tekevät. Vapaavuori näkee asemansa muiden roolien ohella myös kaupungin ylimpänä markkinointipäällikkönä. Kaupunki toimii alustajana ja mahdollistajana, ja pormestari antaa kaupungille kasvot. – Kaupungin ja minunkin rooliini kuuluu luontevasti kannustaa, näyttää tietä, luoda uskoa, toimia kumppanina ja olla osaltaan edistämässä erilaisten verkostojen syntymistä, hän luettelee. Korona-aikana Senaatintorille syntynyt uusi terassialue on Vapaavuoren mielestä hyvä esimerkki uudenlaisesta kaupunkitilan käytöstä ja kaupungin roolista verkostojen luojana. – Uskaltaisin väittää, että sen symbolinen arvo on jopa suurempi kuin sen faktinen arvo. Se on viesti siitä, että me emme lamaannu, vaan teemme uusia asioita ja osoitamme kumppanuutta alan toimijoiden kanssa. Juuri lannistumaton ja eteenpäin katsova asenne on Vapaavuoren mielestä tärkein oppi, jonka hän toivoisi leviävän muihinkin kaupunkeihin. Joitakin toimintakonsepteja voi kopioida suoraan, mutta tärkeintä on kriisissäkin mahdollisuuksia näkevä asenne. – Sitä asennetta joko on tai ei ole, Vapaavuori toteaa. Kaupungin lonkerot ulottuvat moneen paikkaan, ja sen rooli kriisinhoidossa on erilainen kuin valtiolla. – Valtion rahasäkki on tietenkin olennaisesti isompi kuin kaupungin. Heidän roolinsa on enemmän yritystuissa ja siinä, että terveet toimijat pääsevät vaikean ajan yli ja vältetään konkursseja. Kaupunki on käytännön toimija, mutta joutuu tietenkin toimimaan niissä puitteissa, jotka valtio lainsäädännössä ja rajoitustoimillaan asettaa, Vapaavuori kuvailee. Hän ei ota kantaa, ovatko valtion toimet olleet riittäviä, vaan korostaa valtion ja kuntien roolien eroja. – Kaupungin mahdollisuudet suoraan rahalliseen tukeen ovat rajallisia ja osin jopa lainvastaisia. Siinä mielessä valtion rooli on viimekätinen. Kumppanuuksien voimalla Matkailumarkkinoinnissa Vapaavuori uskoo kumppanuuksien voimaan. Kun Lapin hiihBISNESELÄMYS 46 4/2020
tapaavat jatkossakin. Maailmassa järjestetään niin paljon kongresseja, että ihan varmasti siinä on markkinarakoa Helsingillekin. Pitää tietenkin kehittyä ja yrittää aistia, mitä milloinkin tapahtuu, ja olla mieluummin aallon harjalla kuin tulla muiden perässä. Valtakunnan paraatipaikoilla maankäyttö herkkää Koronakriisin iskiessä Helsingissä oli vireillä kolmisenkymmentä hotellihanketta eri vaiheissa. Niin kuin muuallakin maailmassa, uudet hankkeet on nyt enimmäkseen pantu jäihin. – On vaikea nähdä vielä tulevaisuuteen riittävän kirkkaasti, että voisi sanoa, kuinka suuri osa hankkeista toteutuu. Meillä oli kuitenkin iso haaste, että hotellikapasiteetti ei ollut riittävän iso eikä riittävän laadukas siitä huolimatta, että uutta kapasiteettia on syntynyt viime vuosina paljon. Pormestarin mukaan kaavoitus ei ole hotellihankkeiden pullonkaula, vaikka yksittäisiä esimerkkejä pitkään kestäneistä hankkeista on myös tapahtuma-alalla. Pääkaupungissa maankäyttöön liittyvät kysymykset ovat usein herkkiä. – On selvää, että jos valtakunnan paraatipaikoille tehdään uutta, sen pitääkin olla huolellisesti mietittyä. Mitä historiallisempi ja valmiimmaksi rakennettu kaupunki on, sitä isompia maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä tulee. Tapahtumatilojen tarjonnassakin tapahtuu. – Stadionin remontin valmistuminen on tapahtuma-alalle äärettömän merkittävä. Garden-hankekin edistyy ja Suvilahdesta rakennamme kansainvälisesti kiinnostavaa ja uniikkia tapahtuma-alan keskusta. Finlandiatalo menee remonttiin, ja tulee siitä entistä ehompana ulos, eli tämän tyyppisiä hankkeita Helsingissä on paljon vireillä. Ja onhan arkkitehtuurija design-museokin myötätuulessa, vaikka onkin vielä alkutekijöissään. tokeskukset löysivät toisensa, seurasi paljon hyvää koko Lapin matkailulle. – He ymmärsivät, että isossa kuvassa he eivät olekaan keskenään kilpailijoita, ja että Lapin brändäämisestä matkailukohteena hyötyvät kaikki alan toimijat. Uskon, että esimerkiksi Helsingin laaturavintoloilla on samantyyppinen tilanne. Jos Helsingin ravintolakulttuuria osana dynaamista ja omaperäistä kaupunkia pystytään brändäämään maailmalla, kaikki hyötyvät. Vapaavuori on varma, että kun kiinalainen ylempi keskiluokka lähtee ulkomaille, se haluaa kokea samalla matkalla monenlaisia asioita. Siksi Helsingin kannattaa myydä itseään yhdessä Lapin kanssa, mutta myös yhdessä Tukholman, Tallinnan tai Järvi-Suomen kanssa. – Pitää olla joku ykköskimmoke valita työtai vapaa-ajan matkan kohteeksi nimenomaan Suomi. Uskon vahvasti, että meidän vahvimmat matkailubrändit ovat toisaalta Helsinki ja toisaalta Lappi, vähän eri tulokulmista tietenkin. Viime vuosien aikana Helsinki on satsannut matkailumarkkinoinnissaan enemmän laatuun kuin määrään. Vapaavuori ei usko massamatkailuun. – Vastuullisuus ja kestävä matkailu ovat koko alan pitkän aikavälin kehittymisen elinehtoja ja se trendi, johon meidänkin pitää iskeä kiinni. Jos rakennamme Helsinkiä, jossa helsinkiläiset itse viihtyvät, niin kyllä se on houkutteleva myös matkailijoiden kannalta. Myymme kaupunkia laaja-alaisemmin ja satsaamme laatutietoisiin, ehkä yksittäisiinkin matkailijoihin, ja vähemmän massaturismiin. Pormestari muistuttaa massamatkailun aiheuttavan ongelmia monissa eurooppalaisissa kaupungeissa jo nyt. Kestävä ja vastuullinen matkailu on lisäksi taloudellisesti tuottavampaa. Helsinki on erityisen vahva työperäisessä matkailussa vilkkaan kokousja kongressitapahtumien tarjonnan ansiosta. Vapaavuori uskoo niin olevan jatkossakin. – Jos kaikki maailman käsikirurgit ovat tottuneet tapaamaan kerran vuodessa, niin he KUKA? Jan Vapaavuori 55-vuotias Jan Vapaavuori on kesästä 2017 Helsingin ensimmäinen pormestari, mutta on johtanut puhetta synnyinkaupunkinsa kaupunginhallituksessa aiemminkin (2005–2007). Hän tuli päätoimisen luottamushenkilön tehtävään Euroopan investointipankin varapääjohtajan paikalta. Vapaavuori on toiminut kaksi vaalikautta ministerinä ja kolme kansanedustajana (2003–2015), muun ohella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2011–2012. Hän on kaksikielinen ja naimisissa pieneläinkirurgian professori Outi Vapaavuoren kanssa. Koulutukseltaan Vapaavuori on oikeustieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta. MISSÄ? Finlandia-talo – Suomi ja Helsinki tunnetaan maailmalla monesta asiasta, mutta ennen kaikkea arkkitehtuurista ja muotoilusta. Finlandiatalo yhtenä Alvar Aallon luomuksena on ikonisimpia esimerkkejä tästä, ja tietyllä tavalla Helsingin maamerkki, pormestari Vapaavuori perustelee Finlandia-talon valintaa haastattelupaikaksi. Finlandia-talo edustaa kaikkea kongressitoimintaan liittyvää, mikä on vahvasti mukana Helsingin kaupunkistrategiassa. ETYK-historiansa ansiosta se myös symboloi Helsinkiä idän ja lännen solmukohtana, ja on kaikkien tunnistama. Seminaareissa kuullaan puheenvuoroja kotimaisilta ja kansainvälisiltä huippuasiantuntijoilta. ”Helsingin Senaatintorille syntynyt uusi terassialue on viesti siitä, että emme lamaannu.” FIN LA N D IA -T A LO 4/2020 47
Mitä menetit, kun menetit tapahtumat? Ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien jouduimme tilanteeseen, jossa oikeuttamme kokoontua vapaasti jouduttiin rajoittamaan. Vasta menetettyäsi perusoikeuden voit arvioida sen merkitystä. MITÄ SINÄ menetit, kun menetit tapahtumat? Moni menetti elannon: esiintyjät, muusikot, laulajat, MC:t, keitraajat, tekniikkatoimittajat, kalustevuokraamot, messukeskuksest, venuet, tilaussaunat, jonglöörit, tapahtumatuottajat, vahtimestarit, DJ:t, sisustajat, miksaajat ja kymmenet muut ammattinimekkeet. Toiset menettivät merkittävän vaikuttamiskanavan: myyjät, markkinoijat, kouluttajat, rekrytoijat ja monet muut. Osallistujat menettivät mahdollisuuden oppia, kehittyä, kasvattaa verkostoaan, innostua, ideoida, pitää hauskaa, tanssia, ostaa, tutustua uusiin trendeihin ja tuotteisiin. Tapahtuma-alan merkityksen ymmärsimme vasta, kun koko alan toiminta kiellettiin. Nyt, jos koskaan on historiallinen mahdollisuutemme kertoa maailmalle, mikä merkityksemme on. Mitä kaikkea puuttuisi ilman meitä, hyvät tapahtuma-alan kollegat? Yhtenä voimannäyttönä tästä on vasta perustettu Tapahtumateollisuus ry, joka ensimmäistä kertaa tekee näkyväksi taloudellista merkitystämme. Toinen keino kertoa vaikuttavuudesta on vuosittainen Evento Awards. Siellä parhaat erottuvat hyvistä, vaikuttavimmat toteutukset nostetaan framille ja annetaan kaikille mahdollisuus oppia toisilta. Evento Awards järjestetään Kongressimessujen yhteydessä 26.–27.8.2020 Messukeskuksessa. Kongressimessuilla voit nähdä ja kokea itse, miten isokin tapahtuma järjestetään turvallisesti. Kongressimessut on koko alan yhteinen ponnistus, jolla haluamme osoittaa kävijöille konkreettisesti, miten luodaan turvallinen tapahtuma kaikille osapuolille, kohtaamisen ydinmerkityksen kuitenkin säilyttäen. Olkaamme yhdessä todentamassa merkitystämme, nyt kun perusoikeuttamme pikkuhiljaa palautetaan. Ilman kohtaamisia, ei ole tapahtumia ja ilman tapahtumia ei ole elämää. Ken muuta väittää, on väärässä. Kohdataan Kongressimessuilla, Petri Hollmén Puheenjohtaja, Evento Awards -tuomaristo Järjestänkö juhlaa vai viruslinkoa? Palasin kesälomalta viikon etuajassa Evento Awards -järjestelyjen käynnistämistä varten. Maaliskuun pitchauspäivät ja palkintojuhla peruttiin pandemian vuoksi, aivan kuten kaikki muutkin tapahtumat kesän loppuun saakka. Valtakuntamme järeät kriisitoimet tehosivat ja juhannuksen alla tapahtumille näyttäytyi elokuulle vihreä valo. Kisan keskeytyminen ja palkintojuhlan peruuntuminen jäivät kaivelemaan useampaa tahoa. Teimme rohkean ratkaisun ja päätimme pitää Evento Awards -palkintojuhlan Kongressimessupäivien yhteydessä. Nyt jos koskaan olisi se hetki, kun tapahtuma-ala tarvitsee kannustusta ja huomiota. Näin elokuun puolivälissä käy maskikeskustelu kuumimmillaan ja media on täynnä toisen aallon paniikkia. Sain kuulla jo kysymyksenkin, että "aiotteko todella järjestää tapahtuman, siitähän tulee takuuvarmasti viruslinko". Tätä kirjoittaessa paineet iltajuhlan peruuttamiselle nousivat ja päätimme jo toisen kerran peruuttaa tapahtuman. Tapahtumajärjestäjänä vastuu turvallisuudesta on meillä. Tapahtuman luonteen ja vieraiden lukumäärän vuoksi emme tässä maailman tilanteessa voi taata turvallista palkintojuhlaa. Kongressimessut ovat toistaiseksi toteutumassa. Mitä vain voi vielä tapahtua, mutta tällä hetkellä katseemme on tiukasti Evento Awards -kilpailun loppuun saattamisessa. Evento Awards -pitchaukset käydään Messukeskuksessa 26.–27.8. Väljä tila ja järjestävän tahon turvatoimet luovat puitteet turvalliselle tapahtumalle. Tulethan sinäkin kannustamaan finalisteja kohti voittoa. Nina Harlin 11.8.2020 Nina Harlin on Evento Awards -kisan laatutuomari ja organisoija. 48 4/2020
VIERASKYNÄ Mielenosoitus jatkossa ainoa järjellinen vaihtoehto? Työni on kuljettanut minua sadoissa tapahtumissa yli 40 maassa, kuudella mantereella. Tästä vuodesta oli tulossa työhistoriani merkittävin. Uurastuksen palkkio häämötti horistontissa. Kalenteribuukkaukset oli tehty Singaporeen, Israeliin, Arabiemiraatteihin, Australiaan, Sveitsiin, Englantiin ja koti-Suomeen, liki 30 tapahtumaan ja loppuvuodesta toiseen moiseen. Perjantai 13. maaliskuuta muutti kaiken. Kaikki keikat peruuntuivat ja tuloja katosi yli sadantuhannen euron edestä taivaan tuuliin. Kävin kuudessa viikossa läpi KüblerRossin viisivaiheisen suruprosessin: kieltämisen, vihan, kaupankäynnin, masennuksen ja hyväksymisen. Seurasin tarkkaan pandemian kehittymistä. Työnteko tuntui ylitsepääsemättömältä. Olin kokenut vastaavan opiskeluaikana Yhdysvalloissa WTC:n pommitusten aikana. Tunsin samalla suurta myötätuntoa ja empatiaa rakkaita kollegoitani kohtaan. Moni heistä ajautui ahdinkoon vuokrien ja henkilöstökulujen takia. Lähipiiriini kuuluvien asiantuntijatuttujen tuella ymmärsin kriisin tapahtumien kulun: reaktiot olivat yliammuttuja, eivätkä kaikin osin perustuneet tieteelliseen yksimielisyyteen. Somessa pysyttelin aluksi vaitonaisena. Annoin viisaampien kinastella. Kesäkuun alussa en voinut enää olla hiljaa, tein kantelun oikeusministeriölle kansalaisaloitteesta, joka liittyi maskipakkoon. Sitten Helsingissä järjestettiin Black Lives Matters -mielenosoitus, vaikka tapahtumat ja kokoontumiset olivat kiellettyjä. Kaksi, median mukaan kokematonta henkilöä sai luvan järjestää 3 000 henkilön mielenosoituksen. Poliisille ilmoitetun arvion mukaan paikalle saapuisi 50–100 henkilöä. Hämmästyttävää oli, että poliisit ottivat selfieitä valtavan mielenosoittajajoukon edessä, eivätkä puuttuneet väkimäärään, mielestäni riittävän nopeasti. Aluehallintoviraston edustajan jälkeenpäin minulle antaman vastauksen mukaan järjestäjä ja poliisi toimivat annettujen ohjeiden vastaisesti. Kantelin asiasta poliisihallitukselle. Asia eteni eduskunnan oikeusasiamiehelle, missä sitä käsitellään edelleen. Huomautin, että jos isot tapahtumat järjestetään jatkossa perustuslain turvaamina mielenosoituksena, niissä ei nähtävästi tarvitse noudattaa samoja sääntöjä kuin ”yleisissä kokouksissa”. Ainoa ehto on, että mielenosoituksesta ilmoitetaan etukäteen poliisille. Samalla peräsin, kuka on vastuussa: poliisi, järjestäjä vai kaupunki, jos mielenosoituksen takia syntyy koronatartuntojen piikki. Jos ja kun piikkiä ei synny (niin kuin ei ole syntynytkään) voisiko mielenosoitus toimia esimerkkinä: joko se oli turvallinen tai toimi tartuntojen kokeilualustana? Tapahtumamaailma on historiansa suurimman muutoksen edessä. Mikään ei ole enää varmaa. Kuinka kukaan järkevä, itsesuojeluvaistolla varustettu ihminen, yrittäjä tai yritys uskaltaa järjestää enää tapahtumia, kun lähihistoria voi toistaa itseään ja virkavalta vetää liinat kiinni ja jättää järjestäjät tyhjin taskuin itkemään myymättömien lippujen sekä maksamattomien henkilöstöja vuokralaskujen kanssa? Onkohan mielenosoitus kuitenkin tulevaisuudessa ainoa järjellinen vaihtoehto? Olen myös huolissani siitä mihin tämä vie; elämmekö pian maailmassa jossa voi järjestää tapahtumia vain jos jokainen osallistuja käyttää suojavarusteita, todistaa rokotehistoriansa ja on jäljitettävissä applikaation tai implantin kautta? Rakastan tapahtumia ja alan ammattilaisia. Lupaan laittaa itseni likoon, jotta voimme jatkossakin luoda asiakkaillemme mieleenpainuvia ja merkittäviä kokemuksia. <3 audioVisuaalinen alkemisti Christoffer Weiss ”Samalla peräsin, kuka on vastuussa: poliisi, järjestäjä vai kaupunki?” 4/2020 49
IS TO C K.C O M / A KIN D O Kilpailukieltosopimuksia ollaan uudistamassa lähivuosina. Viimeistään nyt olisi hyvä tarkistaa, keiden kilpailukieltosopimukset kannattaa pitää voimassa. Tässä juttusarjassa työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen käsittelee tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään. PYKÄLÄVIIDAKKO ”Keskeisimpinä muutosehdotuksina on kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin ulotettava korvausvelvollisuus.” Kilpailukieltosopimus vaatii todellista tarvetta Mikä on kilpailukieltosopimus? Työntekijä ei saa työsuhteen aikana harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, jos se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Tämä ilmentää työsuhteen aikaista lojaliteettivelvoitetta. Työsuhteen päätyttyä lojaliteettivelvoite lähtökohtaisesti lakkaa, ja työntekijä voi halutessaan ottaa vastaan työn työnantajan pahimmalta kilpailijalta tai esimerkiksi perustaa samaan kaupunkiin uuden kilpailevan yrityksen. Näihin tilanteisiin työnantaja voi varautua kilpailukieltosopimuksin. Työnantajalla on oltava erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen solmimiselle, eikä kilpailukieltosopimusta saa solmia T yösopimuksen kilpailukieltoehdolla voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen päätyttyä ryhtyä kilpailevaan toimintaan entisen työnantajansa kanssa. Kilpailukieltosopimuksille voi olla tarvetta esimerkiksi työnantajan liikesalaisuuksien tai asiakassuhteiden suojaamiseksi. Kilpailukieltosopimukset voivat olla tarpeen myös yritysten innovointihalukkuuden kannalta, mutta toisaalta niiden on sanottu jäykistävän työmarkkinoita. Nyt kilpailukieltolainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Valmisteltavana oleva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle elokuun 2020 lopussa. ainoas taan tavanomaisen kilpailun rajoittamiseksi. Kilpailukieltosopimuksia ei myöskään pitäisi solmia varmuuden vuoksi, vaan ainoastaan, kun siihen on todellinen tarve. Erityisen painavan syyn on oltava voimassa kilpailukieltosopimusta solmittaessa ja myös myöhemmin työnantajan siihen vedotessa. Tällainen syy voi olla esimerkiksi työnantajan liikesalaisuuksien suojaaminen, työnantajan maksama erityiskoulutus tai asiakassuhteiden suojaaminen. Erityisen painavan syyn olemassaolo arvioidaan aina kussakin tilanteessa kokonaisuutena. Esimerkiksi keskikokoisessa kaupungissa toimivalla kiinteistönvälitysyrityksellä saattaisi 50 4/2020
”Keskeisimpinä muutosehdotuksina on kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin ulotettava korvausvelvollisuus.” olla erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen solmimiseen kiinteistönvälittäjän kanssa, jolle yritys olisi lisäksi kustantanut alan erityiskoulutusta. Erityisen painavan syyn edellytys täyttyy yleensä helpommin työntekijän toimiessa esimerkiksi johto-, tutkimustai kehitystehtävissä tai suoraan asiakasrajapinnassa, kun taas suorittavaa työtä tekevän työntekijän kohdalla edellytykset eivät välttämättä täyty. Mikä muuttuu ja milloin? Kilpailukieltosopimuksiin liittyy useita vaikeita kysymyksiä koskien ehdon tarkoituksenmukaisuutta, pätevyyttä ja mahdollisen sopimussakon kohtuullisuutta. Nykytilanteeseen liittyvien haasteiden vuoksi kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä ollaankin parhaillaan muuttamassa. Keskeisimpinä muutosehdotuksina on kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin ulotettava korvausvelvollisuus, korvauksen määrän lakisääteisyys, maksamisajankohdan sääntely ja työnantajan yksipuolinen irtisanomisoikeus sekä irtisanomisaika. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Korvausvelvollisuus tulisi heti sovellettavaksi 1.1.2021 jälkeen solmittuihin uusiin kilpailukieltosopimuksiin. Korvausvelvollisuuden olisi myös tarkoitus laajentua jo olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2022 alkaen. Työnantajalla olisi oikeus ennen siirtymäajan umpeutumista, eli ennen vuotta 2022, irtisanoa kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa. NÄMÄ MUUTTUISIVAT: Lakisääteinen korvausvelvollisuus kaikille Sen lisäksi, että työnantajan korvausvelvollisuus liitettäisiin tulevaisuudessa kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin, ehdotetaan korvausten määrän säätämistä lailla. Korvaus olisi jatkossa tietty prosentuaalinen osuus työntekijän palkasta. Korvauksen suuruuden on ehdotettu sidottavan työsuhteen jälkeisen rajoitusajan pituuteen porrastetusti siten, että yli kuusi kuukautta kestävän rajoituksen osalta korvaus olisi suurempi kuin alle kuuden kuukauden kestävän rajoitusajan osalta. Jos kilpailukieltosopimusten korvausmäärät kirjataan jatkossa lakiin, näistä ei voida poiketa sopimuksin. Rajoitusajan enimmäiskesto Enimmäiskestona kilpailunrajoitukselle säilyisi edelleen vuoden ajanjakso työsuhteen päättymisen jälkeen. Laissa säilyisi myös poikkeus johtavissa tehtävissä, esimerkiksi strategiaja tutkimusjohtajien, tai niihin rinnastettavissa itsenäisessä asemassa olevien työntekijöiden osalta. Näiden työntekijöiden osalta kilpailukieltosopimuksen kilpailunrajoitus olisi edelleen mahdollista sopia vuotta pidemmäksi ajaksi eikä laki asettaisi myöskään sopimussakolle enimmäismäärää. Kuitenkin myös johtavissa tehtävissä työskentelevien osalta kilpailukieltosopimuksen edellytykset ja ehtojen kohtuullisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Lakisääteinen maksuajankohta Laissa säädettäisiin jatkossa korvauksen maksamisajankohdasta, joka on tähän asti ollut vapaasti sovittavissa. Korvaus suoritettaisiin jatkossa kilpailua rajoittavalta ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, työsuhteen aikana noudatettujen palkanmaksukausien mukaisesti. Korvausta ei voisi enää suorittaa etukäteen tai työsuhteen aikana esimerkiksi osana työntekijän kuukausipalkkaa. Ehdotetun lain nojalla maksuajankohdasta olisi mahdollista sopia toisin työnantajan ja työntekijän kesken työntekijän irtisanouduttua. Se, että työntekijä on työllistynyt uuteen työpaikkaan ei vaikuta maksuvelvollisuuteen, jos yritys ei ole edellisen työnantajan kanssa kilpaileva. Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen Uudessa laissa säädettäisiin työnantajan yksipuolisesta oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus muutostilanteissa. Esimerkiksi, jos projekti, jossa työntekijällä olisi pääsy liikesalaisuuksiin, päättyisi, voisi kilpailukieltosopimus tämän jälkeen muuttua työnantajan kannalta merkityksettömäksi. Tällöin työnantaja voisi irtisanoa kilpailukieltoehdon päättymään irtisanomisajan kuluttua. Kilpailukieltoehdon irtisanomisajan pituus olisi vähintään samanpituinen kuin sovittu työsuhteen jälkeinen kilpailunrajoitusaika. Työnantajalla ei olisi yksipuolista irtisanomisoikeutta enää työntekijän irtisanouduttua. Irtisanomisajasta voitaisiin kuitenkin yhteisesti sopia työntekijän irtisanouduttua. Mahdollisten väärinymmärrysten vuoksi olisi suositeltavaa, että niin kilpailukieltosopimus kuin sen irtisanominen tai muu tähän liittyvä sopimus tehtäisiin kirjallisesti. Kuinka työnantajan on toimittava? Työnantajien olisi suositeltavaa ryhtyä arvioimaan, keiden työntekijöiden kilpailukieltosopimukset kannattaa pitää voimassa laajentuvasta korvausvelvollisuudesta huolimatta ja onko kilpailukieltosopimuksia, jotka olisi järkevä irtisanoa. Työnantajan olisi hyvä arvioida, mitkä tehtävät ja ketkä työntekijät ovat sellaisia, joiden kohdalla erityisen painava syy täyttyy aidosti. Kun olemassa olevien kilpailukieltosopimusten syyt, ehdot ja tarpeet ovat selvillä, on arvioitava edellyttävätkö nämä toimia siirtymäajan, eli vuoden 2021 kuluessa. Samalla olisi hyvä luoda selkeät käytännöt ja toimintaohjeet siitä, miten kilpailukieltosopimuksia jatkossa käytetään. Tulevan lakimuutoksen ja laajenevan korvausvelvollisuuden myötä on järkevää lopettaa kilpailukieltoehtojen käyttäminen työsopimuksissa automaattisesti niin sanottuna vakioehtona. 4/2020 51
TEKSTI JUHA PELTONEN KUVA TIMO PORTHAN Vihreä vallankumous voi saada potkua pysähdyksestä Koronakriisi saattaa vauhdittaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, jos elvytys tapahtuu ilmastokriteereillä. Maailman päättäjiä saattaa houkutella myös perinteisempi elvytys nopeampien talousvaikutusten toivossa. elvyttää. Perinteinen infraelvytys on myös tehokasta, koska se sitoo paljon työvoimaa. Maailmalla saatetaan haluta helppoja ratkaisuja, koska halutaan nopeita tuloksia, Hyytiäinen arvelee. Pessimistisempää näkökulmaa tukee myös keväällä nähty öljyn hinnan voimakas lasku. Se saattaa kannustaa perinteisten öljypohjaisten tuotteiden käyttöön uusiutuvien energiaja polttoaineratkaisujen asemesta. Hyytiäisen mukaan öljyn hinta kuitenkin elää talouden aktiviteetin mukaan. Suurempi vaikutus ilmastotoimiin on yleisellä ilmapiirillä, jossa koronahuolet ovat päällimmäisinä. – Poliittinen ajattelu tuppaa menemään siihen suuntaan, mikä ihmisiä juuri sillä hetkellä kiinnostaa. Kriisin hoito vie tietysti myös resursseja muulta työltä. Riippuu tahtotilasta, päästäänkö akuuttivaiheen jälkeen ajattelemaan taas suurempia asioita, vai jäädäänkö junnaamaan tähän. Ilmastotietoisuus on kasvanut Ilmastomyönteisempää kriisinratkaisua tukee Hyytiäisen mukaan kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehittyminen. – Pelkästään kymmenen vuoden takaiseen verrattuna ihmiset ovat nyt huomattavasti valveutuneempia ilmastokysymysten äärellä. Teknologia on kehittynyt paljon eri osa-alueilla. Silloin ilmastotoimia on helpompi ja edullisempi toteuttaa kuin aiemmissa kriiseissä. Varsinkin Euroopan unionissa talouden elvytyksessä on mukana ilmastonäkökulma. EU on sopinut uuden elpymisrahaston perustamisesta osana rahoituskauden 2021–2027 H andelsbankenin markkina-alyytikot ovat esittäneet kaksi vaihtoehtoista skenaariota koronakriisin ilmastovaikutuksista. Ympäristönäkökulmasta myönteisempi kehityskulku tarkoittaisi uutta vauhtia ilmastoajattelulle, jos ilmastokriteerit otetaan osaksi elvytyspaketteja. Synkempi skenaario ennustaa ilmastokeskustelun ja ympäristöajattelun painuvan taka-alalle, kun huomio kiinnittyy kiireellisemmiksi koettuihin ongelmiin. Handelsbankenin salkunhoitaja Olli Hyytiäinen kallistuu ilmastomyönteisemmän ennusteen suuntaan, mutta arvelee kummastakin vaihtoehdosta toteutuvan joitakin elementtejä. – Ei voida olettaa, että kaikki menisi optimistisemman skenaarion mukaan. Totuus löytyy näiden väliltä, hän sanoo. Poliittinen paine voi houkuttaa maailman päättäjiä elvyttämään perinteisin keinoin pitkän aikavälin näkymistä välittämättä. Reilun kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin jälkimainingeissa Kiina elvytti valtavalla infrarakentamisella. Se tarkoitti esimerkiksi, että Kiinassa käytettiin 2010-luvun alussa muutamassa vuodessa sementtiä 50 prosenttia enemmän kuin Yhdysvalloissa koko 1900-luvun aikana. – Teitä ja infraa voidaan ruveta rakentamaan nopeasti, joten se on helppo tapa Handelsbankenin salkunhoitaja Olli Hyytiäinen. 52 4/2020
budjetteja. Komissio julkisti oman Green Deal -työohjelmansa jo viime vuoden lopulla. Vihreän kehityksen ohjelma tähtää ympäristöja ilmastovaikutteisiin hankkeisiin eri osa-alueilla unionin pitkän aikavälin strategian mukaisesti. Todennäköisesti myös elvytys ohjataan tukemaan vihreän kehityksen ohjelmaa. Hyytiäinen kuitenkin muistuttaa, että Euroopassakin on asiasta erilaisia näkemyksiä. – Realismia on, etteivät suinkaan kaikki EUmaat ole asetettujen päästötavoitteiden kannalla. Esimerkiksi Ruotsi ja Latvia haluaisivat nykyistäkin tiukempia tavoitteita, toisaalta Puola ja Unkari haluaisivat lieventää niitä. Eli myös unionin sisällä on ristiriitaa. Finanssipoliittinen elvytys tarkoittaa valtioiden ja esimerkiksi EU:n budjettivarojen käyttöä. Rahapolitiikka puolestaan on keskuspankkien käsissä, mutta sekin voi olla taloutta elvyttävää. Euroalueellakin keskuspankki elvyttää voimakkaasti ostamalla sekä valtionlainoja että yrityslainoja. Myös niissä voi olla vihreän talouden kriteereitä. – Vastuullisuusajattelu kehittyy koko ajan. Varmaan jo viiden tai kymmenen vuoden kuluttua ollaan viisaampia, mitkä kriteerit ja sertifikaatit vakiintuvat yleiseen käyttöön. Tämä on vasta kehitysvaiheessa, mutta aika nopeassa sellaisessa, Hyytiäinen toteaa. EU on määrittelemässä kriteereitä vihreille rahoitusinstrumenteille. Kun käytännöt yhdenmukaistuvat, ilmastovastuullisesti toimivien yritysten on helpompi saada rahoitusta kuin sellaisten, jotka eivät täytä kriteerejä. Toimialoilla isot erot Koronakriisin talousvaikutuksilla on alusta lähtien ollut suuria toimialakohtaisia eroja. Hyytiäisen mukaan niin on myös elpymisen vauhdissa. – Harkinnanvaraiseen kulutukseen ja vapaaaikaan liittyvät alat kärsivät erityisen paljon, koska asiakasvirrat painuivat ihan nollaan. Niillä ei myöskään ole patoutunutta kysyntää, joka palaisi nopeasti. Jos kriisin takia on jäänyt käymättä ravintolassa tai matkoilla, niin tuskin käy kymmentä kertaa peräkkäin, kun mahdollisuus avautuu, Hyytiäinen pohtii. Vihreän elvytyksen hyötyjiä ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantavat yhtiöt, jotka tekevät eristys-, ilmanvaihtoja lämmitysratkaisuja. – Vihreän elvytyksen myötä Eurooppaan voidaan saada oikein remonttiaalto. Toisaalta on ollut jo pitkään nähtävissä, että muovia halutaan korvata uusiutuvilla kuitupohjaisilla materiaaleilla. Se hyödyttää suomalaista metsäsektoria. Monet metsäyhtiöt ovat satsanneet paljon uudenlaisiin rakennusmateriaaleihin ja kuitupohjaisiin raaka-aineisiin. Valimotie 8, 00380 Helsinki • taitotalo.fi Hei markkinoinnin ja viestinnän tekijä – ota haltuun juuri sinulle tärkeitä aiheita! Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto aloitus 6.11.2020 Helsingissä – haku käynnissä! Opi työtehtävissäsi suunnittelemaan ja toteuttamaan • mainoksia, esitteitä tai muita yritysjulkaisuja sekä sähköiseen että printtimuotoon • verkkosivustoja ja sosiaalista mediaa • valokuvausta, markkinointija myyntivideoita. Suorita koko tutkinto tai vain tarvitsemasi tutkinnon osat. Toteutetaan maksuttomana oppisopimuskoulutuksena. Hakeudu pian, sillä aloituspaikkoja on rajoitetusti! Kysy lisää: Leena Rihtniemi leena.rihtniemi@taitotalo.fi, 050 530 0812 Katso vuokrattavat laitteemme tarkemmin tivolisariola.fi Kysy lisää: Ville Sariola 040 509 2949, ville.sariola@tivolisariola.fi Laadukasta LAITEVUOKRAUSTA Vuokraa meiltä huvilaite tapahtumiin, juhliin tai festareille! MAAILMANPYÖRÄSTÄ LASTENLAITTEISIIN 4/2020 53
TUNNE TYÖSSÄ ILO SURU VIHA PELKO HÄPEÄ/SYYLLISYYS KATEUS 54 4/2020 TEKSTI MAARET LAUNIS KUVA MINNA MARTININ ARKISTO Kateus kirittää ammatillista kehitystä Nostaako hirvittävä perisuomalainen kateus päätään työyhteisössäsi? Ihmekös tuo, kateus kun ei ole erityisen hirvittävä tai suomalainen ominaisuus, vaan universaali perustunne, jonka kaikki joskus tuntevat. Kateutta ei tarvitse hävetä, vaan tunteen kanssa voi tulla ulos kaapista ja myöntää: ”Minäkin haluan!” Minna Martin. K aikki inhimilliset tunteet tähtäävät perustarpeiden tyydyttämiseen. Kateus ei ole sen kummempi, vaikka suomalaisessa kulttuurissa kateutta pelätään, suorastaan kammoksutaan. Eikä ihme, lähimmäisen omaisuuden himoitseminen ja tavoitteleminen kielletään esimerkiksi Raamatun kymmenessä käskyssä peräti kahdesti. Psykologi, psykoterapeutti Minna Martinin mukaan kateus auttaa ihmistä tunnistamaan omia perustarpeita. – Kun ihminen huomaa, että työkaverilla on jokin taito, ominaisuus tai omaisuutta, jonka itsekin haluaisi, voi tulla paremmin tietoiseksi omista tarpeistaan. mies asemansa vaatimalla tavalla ovia avaten ja alaisensa potentiaalia vahvistaen? Kateus ei Martinin mukaan ole epämukavuudestaan huolimatta haitallinen tunne, kun sen tunnistaa ja asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Sillä voi olla ikäviä seurauksia, jos esimies alkaa pantata tietoa tai muulla tavalla estää kyvykkään alaisen etenemistä. – Erityisen alttiita kateudelle ovat sellaiset auktoriteetit, jotka eivät tunnista tai myönnä omaa kateuttaan. Silloin kollegan ja alaisen menestys aktivoi itsessä olevan huonouden tai vaille jäämisen tunteen, joka voi olla hyvinkin varhainen kokemus. Vertaissuhteissa taas on tyypillistä, että pistetään kapuloita kollegan Useimmat ihmiset tuntevat kateuden kirpaisun ensimmäistä kertaa varhaislapsuudessaan omia sisaruksia kohtaan, joiden kanssa käydään kamppailua vanhempien huomiosta, rakkaudesta ja hellyydestä. Ainoat lapset voivat kadehtia muiden perheiden lapsia, jotka saavat seuraa ja vertaistukea sisaruksistaan. Kateus kulkee mukana myös työelämässä. Vaikka kateus mielletään vertaissuhteissa ilmeneväksi tunteeksi, myös esihenkilö voi kadehtia alaistaan. – On aivan tavallista, että esimies havaitsee oman uransa olevan jo loppusuoralla, ja alaisen nuoruus tai muut ominaisuudet herättävät kateutta. Tärkeä kysymys onkin, toimiiko esi
IS TO C K 4/2020 55 rattaisiin, puhutaan pahaa selän takana tai muuten suljetaan porukan ulkopuolelle. Hyvällä johtamisella on kuitenkin mahdollista ennaltaehkäistä ei-rakentavaa kateuden ilmapiiriä työyhteisössä. Taitava esimies osaa tuoda esille alaisten vahvuuksia eri osaalueilla tasapuolisesti. – Kannustavassa ilmapiirissä on sisäistetty ajatus, että työnteossa ei ole kyse kilpailusta, eivätkä kaikki ihmiset ole kaikessa yhtä hyviä – eikä tarvitsekaan. Susanna Lundellin Kateus työyhteisössä (Työterveyslaitos, 2008) -teoksesta selviää, että juuri kova kilpailuhenki on omiaan lisäämään vertailua, mikä toimii maaperänä kateudelle ja voi aiheuttaa tiedon panttaamista ja salailua. Kehu ja kannusta – myös menestyksen hetkellä Suomalaisessa kulttuurissa kateus on lähestulkoon kirosana. Lundell suosittaa ei-rakentavan kateuden vastalääkkeeksi terveestä omanarvontunnosta kumpuavaa arvostusta muita ihmisiä kohtaan. Helpommin sanottu kuin tehty – kulttuurissamme kaihdetaan sekä omien henkselien paukuttelua että muiden vuolasta kehumista. Minna Martinin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa kateuden sävyt ovat moninaisemmat. – Amerikkalainen kateus on perusolemukseltaan varsin avointa: hei, mäkin haluan tota, mäkin alan tavoittelemaan tuota samaa asiaa. Lisäksi amerikkalaiset osaavat kokemukseni mukaan myötäelää toisen menestyksen ja ilon Case ”Meitä on kadehdittu, ja me olemme kadehtineet” ”TAPASIMME puolisoni kanssa ulkomailla samassa ravintola-alan koulussa. Aloimme seurustelemaan, ja jo koulussa aistin jonkinlaista kateutta parivaljakkoamme kohtaan. Puolisoni on hyvä työssään, ja minä olen hyvä omassani – muodostimme jo silloin hyvän tiimin. Kun olemme asettuneet Suomeen, olen huomannut, että erityisesti puolisoni täällä asuvat samalla alalla toimivat maanmiehet ovat suhtautuneet meihin kateellisesti. Hän on menestynyt maahanmuuttajataustasta huolimatta, ja lisäksi hänellä on paikallinen yhtiökumppani, jonka on helppo hoitaa asioita. On vaikea sanoa, mistä kateuden huomaa. Ei ole olemassa mitään tiettyä ilmettä tai lausetta, josta kateus paistaisi läpi. Tämä on tapauskohtaista, mutta yleensä minulle tulee yksinkertaisesti tunne, että tuo ihminen ei ole aidosti iloinen menestyksestämme, eikä hän ole puolellamme. Ravintola-alalla on kova kilpailu, ja koska puolisoni on aiemmin työskennellyt Michelin-tähtiravintoloissa, haaveilemme siitä että saisimme omalle paikallemme vielä joku päivä tähden. Silti someaikana tuntuu välillä, että jotkut saavat palkintoja ja tunnustuksia siksi, että ovat tunnettuja ja koko ajan esillä. Teemme puolisoni kanssa niska limassa töitä saadaksemme jonain päivänä tähden, ja kun se ei kanna hedelmää, iskee kateus ja katkeruuskin. Silloin mietin, miksi tuo tuolla pääsee helpommalla kuin me, vaikka ravintolamme on joka ilta täynnä ja teemme aivan helvetisti töitä menestyksen eteen. Hyväksyn kateuteni, ja osaan myös sysätä sen sivuun ja keskittyä omaan tekemiseen. Järjellä tiedän myös, että toisten menestys ei ole meiltä pois. Jotkut ovat katkeria koko elämänsä, enkä halua sellaista itselleni. Uskon, että jos tähden joskus tulevaisuudessa mahdollisesti saa, siitä nauttii kaksin verroin. Kun saimme hyvän lehtiarvostelun, se tuntui aivan mahtavalta, koska takana oli monta vuotta kovaa työtä, ja epäonnistumisiakin. Vaikka välillä olen huomannut, että vanhat työja opiskelukaverit kadehtivat meitä, suurin osa läheisistä ihmisistä toivoo meille kuitenkin aidosti hyvää. Yritän itsekin pistää hyvää eteenpäin työssä asiakkaiden kanssa. Saatan esimerkiksi kehua asiakkaan kenkiä tai laukkua ja vitsailla, että ei haittaa yhtään jos hän unohtaa ne ravintolaamme. Se on ice breaker, joka toimii joka kerta.” Tässä juttusarjassa elämystaloudessa työskentelevät kertovat nimettömänä kokemistaan tunteista työelämässä. ”Kannustavassa ilmapiirissä on sisäistetty ajatus, että työnteossa ei ole kyse kilpailusta, eivätkä kaikki ihmiset ole kaikessa yhtä hyviä – eikä tarvitsekaan.”
TUNNE TYÖSSÄ 56 4/2020 hetkellä paremmin kuin suomalaiset. Saisimme kehua ja kannustaa paljon enemmän, eikä vain silloin kun toisella menee huonosti. Martin kertoo esimerkin omalta työuraltaan. – Työskentelin yrityksessä, ja esimies tuli kertomaan, että olen saanut tulospalkkion tekemästäni mielenterveystyöstä. Esimies kuitenkin sanoi samaan hengenvetoon, että olisi hyvä, että asiasta ei kerrota muille. Menin vessaan ja tuuletin omalle peilikuvalleni – että sellainen uran huippuhetki. Jälkeenpäin ajatellen on aika erikoista, että yhtäältä halutaan antaa tunnustusta, mutta toisaalta ei haluta että kukaan työpaikalla tietää asiasta. Kateuden myöntämiseen ei kuole Vanhan sanonnan mukaisesti ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu. Martin muistuttaa, että mikäli tunteella on negatiivinen kaiku, siitä mieluiten vaietaan kokonaan. – Mikään tunnetaito ei synny tyhjästä. Lapset voivat tunnistaa vain ne tunteet, jotka vanhemmat ovat tunnistaneet ja sanoneet ääneen. En usko, että suomalaiset ovat sen kateellisempia kuin muutkaan, mutta meidän on kenties vaikea toipua tunteesta. Kateuden tuntemiseen liitetään kulttuurissamme paljon häpeää, on tuomittavaa olla kateellinen. Se ei kuitenkaan ole sen rumempi tunne kuin muutkaan – kaikki me tarvitsemme rakkautta ja huomiota, ja sen täyttymistä kateus palvelee. Kukin voi muuttaa työkulttuuria aidosti kannustavampaan suuntaan omalla toiminnallaan. Martin kehottaa puhumaan kateutta ulos, siis myöntämään aidosti, kun toisella on jotakin, mitä itsekin haluaisi. ”Martin kehottaa puhumaan kateutta ulos, siis myöntämään aidosti, kun toisella on jotakin, mitä itsekin haluaisi.” TYKY-PÄIVÄT JOISTA PUHUTAAN PITKÄÄN! HELSINKI, VANTAA, TURKU, LAHTI, TAMPERE, JYVÄSKYLÄ, SEINÄJOKI, KUOPIO, IISALMI, VUOKATTI, OULU, TORNIO, ROVANIEMI WWW.MEGAZONE.FI Kuka on tiiminne tarkin tähtääjä? Entä kenellä on paras taktiikka? Tyky-päivät, virkistyspäivät, kokoukset, asiakastapahtumat, kesäjuhlat Toteutamme juuri teille sopivan tapahtuman! Evento_megazone_240x146mm_2.indd 1 Evento_megazone_240x146mm_2.indd 1 7.2.2020 13.36 7.2.2020 13.36
TUNNETUTKIMUKSEN pioneeri, psykologi Paul Ekman luokitteli 1970-luvulla perustunteiksi ilon, hämmästyksen, surun, pelon, vastenmielisyyden ja vihan. Nämä tunteet esiintyvät kaikissa kulttuureissa, ja ne voi tunnistaa ihmisille yhteisistä kasvojenilmeistä. Tässä juttusarjassa käsitellään perustunteista iloa, surua, vihaa sekä pelkoa. Ekman täydensi tunnelistaa 1990-luvulla tunteilla, jotka ovat ihmisille yhteisiä, mutta jotka eivät välttämättä välity kasvojenilmeistä. Näistä tunteista käsitellään tässä juttusarjassa kateutta, syyllisyyttä ja häpeää. Lue lisää tunteidensäätelystä! Katja Myllyviita: Tunne tunteesi (Duodecim, 2016). 4/2020 57 – Omaa keskeneräisyyttä on toki vaikeaa myöntää. Kun omasta kateudesta uskaltaa puhua, saattaa kuitenkin huomata, että ei tuo työkaverin auto oikeastaan olekaan minulle niin tärkeä, en taida halutakaan sitä. Suomalaisten kateuden pelkoa saattavat selittää myös historialliset syyt. Martin uskoo, että kyseessä on erityisesti suurten ikäluok kien sukupolvikokemus. – Suomessa on vielä jokunen vuosikymmen sitten annettu lapsia perheistä pois, ja olemme kokeneet sotien jälkeen paljon yhteiskunnallista huono-osaisuutta. Kun kokee puutetta ensisijaisista perustarpeista kuten ravinnosta, voi toisen ihmisen menestys olla konkreettisesti itseltä pois. Ei sellaisessa kulttuurissa kehuta ja kannusteta kaveria, eikä lapsia kasvateta pitämään meteliä itsestään. Ehkäpä uusilla sukupolvilla on rakentavampi suhtautuminen kateuteen. Prison Island on vankilaympäristöön sijoittuva seikkailu jossa ratkotaan tiimityöskentelyn avulla nokkeluutta ja ketteryyttä vaativia haasteita. Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta. WWW.PRISONISLAND.FI Helsinki, Vantaa, Tampere, Jyväskylä TIIMINNE ON TUOMITTU VANKILAAN! Evento_Prisonisland_230x146mm.indd 1 Evento_Prisonisland_230x146mm.indd 1 27.7.2020 15.07 27.7.2020 15.07 TYKY-PÄIVÄT JOISTA PUHUTAAN PITKÄÄN! HELSINKI, VANTAA, TURKU, LAHTI, TAMPERE, JYVÄSKYLÄ, SEINÄJOKI, KUOPIO, IISALMI, VUOKATTI, OULU, TORNIO, ROVANIEMI WWW.MEGAZONE.FI Kuka on tiiminne tarkin tähtääjä? Entä kenellä on paras taktiikka? Tyky-päivät, virkistyspäivät, kokoukset, asiakastapahtumat, kesäjuhlat Toteutamme juuri teille sopivan tapahtuman! Evento_megazone_240x146mm_2.indd 1 Evento_megazone_240x146mm_2.indd 1 7.2.2020 13.36 7.2.2020 13.36
58 4/2020 S U O M A L A I S E N K A H V I K U LT T U U R I N P U O L E S TA ™ MUKANA ARJESSA JA JUHLASSA YTIMEKKÄÄSTI FINAVIAN LENTOASEMIEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT ROMAHTIVAT Kotimaan matkustajat Kansainväliset matkustajat Matkustajat yhteensä Muutos -% Muutos -% Muutos -% Helsinki 766 882 –55,7 3 439 133 –68,7 4 206 015 –66,9 Oulu 206 907 –62,5 16 738 –70,9 223 645 –63,3 Rovaniemi 168 725 –44,2 48 569 –5,0 217 294 –38,5 300 000 € oli Finnveran yrityksille myöntämä rahoituksen keskimääräinen summa kesäkuussa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin maaliskuussa. Vuoden alusta heinäkuun loppuun IS TO C K. C O M /M AY RU M
4/2020 59 PODCAST Mikä sai sinut aloittamaan Tapahtumien supersankarit -podcastin? www.majavabaari.fi openspotify.com > Radio Majava podcasts https://rss.com/ podcasts/ radiomajava Majava Baari on roudarien baari ja kohtauspaikka, missä tapahtuma-alan fyysinen selkäranka ja mustatakkisten heimo kohtaavat. Majava Radio perustettiin tilanteeseen, missä Kalliossa ja Tampereella toimivat Majava Baarit jouduttiin sulkemaan yhteiskunnan koronarajoitusten vuoksi. Kun yrittäjä ei saanut Kallion toimitilojen vuokrista alennusta, oli syytä keksiä jotain tilalle passiivisuuden välttämiseksi. Tämän ravintolan asiakaskunta on kykenevää ja asialleen omistautunutta, ja siksi radiokanavan perustaminen talkoovoimin oli mahdollista. Koska kanavan perustajat Mikko Juhanit Vehmas ja Hultman ovat hyviä ystäviäni, he kysyivät olisiko minulla mitään ideaa sisältöön. Minulla oli jo syksystä 2019 kummitellut päässä ja papereissa idea podcastista, jossa nostetaan jalustalle niitä ammattilaisia, jotka työkseen saavat muut loistamaan erilaisissa tapahtumissa. Siihen joukkoon mahtuu värikäs joukko erilaisiin ja erikoisiin tehtäviin intohimolla erikoistuneita supersankareita. Vähän vahingossa tämä aika nosti esiin myös sen, että päättäjiä myöten ilmassa on erikoinen käsitys, että erilaiset tapahtumat ilmestyvät taianomaisesti jostakin. Miksi radiota/podcastia kannattaa kuunnella? Radio Majava tarjoaa mielenkiintoisen kattauksen erikoisia ja viihdyttäviä sisältöjä, mihin normaalit kanavat eivät pysty. Omassa Tapahtumien supersankarit -ohjelmassani on kaksi tasoa; tuoda tapahtumien ammattilaiset tiettäväksi normaalille kaduntallaajalle ja toisena antaa alan omille ihmisille ideoita ja esimerkkiä oman uran tavoitteellisessa rakentamisessa. Haluaisitko sanoa vielä jotain muuta? Kun oma työ on vaakalaudalla ja koko itselle rakkaan toimialan tulevaisuus on vähintäänkin hämyisä, se antaa mahdollisuuden repäistä johonkin uuteen ja erikoiseen. Minulle se on radiojuontaja-larppaus ja toivon, että muutkin saavat jotain positiivisia irtiottoja tästä ajasta. Syksyllä taas tavataan! Kysymyksiin vastasi Juho Hiidenmaa Bright Groupilta Kuvassa Juho Hiidenmaa ja videoteknikko Topi Rinne taustalla. Kiireetöntä tunnelmaa, stressittömässä kokousympäristössä. Tervetuloa nauttimaan luonnosta Kartanon luontokokouksen tai Tyky-päivän merkeissä. Laajasta aktiviteettivalikoimastamme löydämme päivääsi sopivan ohjelman ja jatkat päivääsi yhtä kokemusta rikkaampana. www.kuninkaanlohet.com p. 09 253 253 00 myyntipalvelu@kuninkaanlohet.com IS TO C K. C O M /M AY RU M
60 4/2020 ”Luonto on ykkönen, kakkonen ja kolmonen.”
Tällä palstalla jututamme ammattilaista työnsä äärellä. Kahvihetken tarjoaa Meira. 4/2020 61 Luopumisen kautta uuden luomiseen Matkailualan pitkän linjan ammattilainen Pekka Mäkinen näkee koronakriisin aiheuttamassa globaalissa pysähdyksessä myös yritysten mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaansa ja lähteä kehittämään sitä uusiin suuntiin. Y li kolmenkymmenen matkailualalla työskennellyn vuoden aikana P ekka Mäkinen on nähnyt niin alalla tapahtuneet muutokset kuin sitä ravistelleet kriisitkin. Hän työskenteli reilut kaksikymmentä vuotta Icelandairin maajohtajana, mutta jatkossa aikoo keskittyä omaan Airtouch-yritykseensä, joka edustaa toistakymmentä lentoyhtiötä Suomessa. Samalla hän haluaa kehittää Suomeen suuntautuvaa matkailua. Vaikka Mäkinen on todistanut monia matkailualan yläja alamäkiä, tämän vuoden koronan aiheuttaman notkahduksen kaltaista hänkään ei ole aiemmin nähnyt. Kyseessä on niin kokonaisvaltainen kriisi, että sitä on hankala verrata menneisiin tapahtumiin. – Aikaisemmat ikävät katastrofit, tulivuorenpurkaukset, pankkikriisit ja onnettomuudet, ovat olleet aika yksittäisiä ja rajattuja tapauksia. Vaikka niihinkään ei osattu varautua, ne olivat kuitenkin jotenkin määriteltävissä. Ne kohdistuivat johonkin tiettyyn asiaan, joka vahingoittui ja se piti korjata. Nykyisessä tilanteessa Mäkistä huolettaa ravintola-, matkailuja palveluyritysten tilanne, joilla menetykset ovat todella suuret, eikä kriisin kaikkia vaikutuksia millään pystytä ennustamaan. Hän kuitenkin luottaa yrittäjien kykyyn sopeutua ja innovoida uutta. – Kriisien jälkeen moni asia palaa ennalleen, mutta samalla tässä on mahdollisuus luoda jotain uutta pitäen kuitenkin huolta niistä terveistä asioista, joita on tehty aiemminkin. Digitaalinen palvelumyynti hyödyttää asiakasta ja yrittäjää Kansainvälisillä matkailijoilla on tapana suunnitella, varata ja ostaa palveluja sekä elämyksiä enemmän etukäteen, kuin kotimaan matkailussa on totuttu. Mäkinen näkee kehityksen olevan menossa siihen suuntaan, että jos tuotteet ovat helposti varattavissa ja ostettavissa, niin kuluttajat haluavat niitä ostaa. Airtouchin omistama Stopover.fi myy digitaalisesti suomalaisia palveluja, tapahtumia ja elämyspalveluja. Elämysten tuotteistamisesta ja myyntitapojen muuttumisesta puhuessa Mäkisen silmät syttyvät innostuksesta. – Oheispalveluista 85 prosenttia varataan nykyään vasta paikan päältä, mutta digitaalisuus palveluiden myymisessä tulee korostumaan jatkossa, ja siihen me pureudutaan. Käytän siihen koko lentoliikenneja matkailualan yli kolmenkymmenen kokemuksen yhtä inspiroituneena kuin aikoinaan, vaikka olen ollut pitkään alalla. Mäkisen mukaan Suomessa tulisikin panostaa enemmän tuotekehitysrahaa matkailuun, sillä matkailijat ovat yleisesti ottaen valmiita maksamaan palveluista, jos niitä vain on helposti saatavilla. – Lapissa on onnistuttu tuotteistamaan palveluita varsinkin ulkomaalaisille. Mutta entä saaristossa, Itä-Suomessa tai edes Helsingissä? Ei muualla ole samalla tavalla. Matkailun parissa tuotekehitykseen ei ole samanlaisia resursseja kuin esimerkiksi startup-yrityksillä, jotka saattavat tehdä pitkäänkin tappiota ennen menestystä. Kehitys on kuitenkin tarpeellista, sillä ulkomaisen turistin tuoma raha matkailuyrittäjälle on vientituloa, jota on hankala muualta saada. Mäkisen mukaan Suomen brändäämisessä luonto on ykkönen, kakkonen ja kolmonen, mutta muitakin valtteja on. – Luksus ei mene koskaan pois muodista. Suomi on luksuskohde, meidän pitäisi ymmärtää se ja kohdella sitä sellaisena. Kuluttajien ymmärtäminen, mikä heitä kiinnostaa ja mistä he ovat valmiita maksamaan, on Mäkisen mukaan erittäin tärkeätä. Stopoverin tavoitteena on mahdollisimman laajan elämysvalikoiman rakentaminen, josta asiakas voi valita mieleisensä. – Kauan sitten joku tuotekehitysihminen tokaisi minulle viisaan sanonnan: Muista Pekka, että kukaan ei ole koskaan halunnut ostaa tylsää matkaa. TEKSTI JA KUVA EEMELI SARKA KUKA? Pekka Mäkinen Pitkän linjan matkailun ammattilainen yli 30 vuoden kokemuksella. Tällä hetkellä keskittyy matkailun ja lentoliikenteen kehittämiseen oman Airtouch-yrityksen ja Stopover.fi kautta sekä toimii useissa lentoliikenteen luottamustehtävissä. Ennen sitä työskennellyt Icelandairin maajohtajana sekä Matkailun edistämiskeskuksen johtajana. KAHVILLA
Vastuullisuus on kilpailuvaltti Visit Finlandin Kestävän matkailun ohjelman projektipäällikkö Liisa Kokkarinen kertoo uudesta matkailutoimijoille suunnatusta kestävän matkailun työkalupakista. Mistä Sustainable Travel Finland -merkissä on kyse? Sustainable Travel Finland -ohjelman ajatus on tarjota konkreettinen kestävän matkailun työkalupakki, jolla kestävien toimenpiteiden ja valintojen omaksuminen alueen tai yrityksen arkeen helpottuu. STF-merkki on osoitus siitä, että matkailutoimija on ottanut kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet ja Suomen kansalliset kestävän matkailun periaatteet. Mitä STF-merkin saaminen edellyttää ja mitä se vaatii? STF-ohjelmaan voi hakea kuka tahansa matkailutoimija. Ohjelma toimii ikään kuin yhden osoitteen ohjelmana – tietoa ei tarvitse lähteä hakemaan useista eri tietolähteistä. Kun hakemus on hyväksytty, toimija saa kutsun kestävän matkailun e-oppaaseen ja siihen sisältyviin työkaluihin, sekä pääsee ohjelman digitaaliselle onlinealustalle. Ohjelmalle on asetettu tietty kriteeristö, ja niille luotu konkreettiset työkalut, jotka esitellään e-oppaassa. Onlinealustalla todennetaan kriteeristön täyttyminen. Sustainable Travel Finland -merkki myönnetään niille matkailutoimijoille, jotka ovat pitkäjänteisellä ja systemaattisella työllä todentaneet täyttävänsä kaikki STF-ohjelman asettamat kriteerit. Ohjelman aloittaminen tai -merkin hakeminen on ilmaista, vaikka toimenpiteistä saattaakin aiheutua kuluja, ja työ eittämättä vaatii aikaa ja henkilöresursseja. Mitä hyötyä STF-merkistä on? Sustainable Travel Finland -merkin saaneet yritykset ja alueet saavat käyttöönsä jatkuvan kehittämisen mallin, matkailun kestävään kehitykseen liittyvää uusinta tietoa sekä näkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa. Merkin avulla matkailutoimijoilla on mahdollisuus profiloitua vastuullisena toimijana sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. TEKSTI HANNA-MARI JAAKKOLA KUVA VISIT FINLAND STF-ohjelman ja -merkin tarkoituksena on myös viestiä helpommin ja yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana. Minkä vinkin antaisitte ohjelmaan hakijalle? Mitään toimenpiteitä ei tarvitse olla tehtynä ohjelmaan lähdettäessä, vaan se tarjoaa kehittämispolun alkumetreiltä asti. Kestävää toimintaa kannattaakin edistää juuri nyt – vastuullisuuden merkitys tulee yhä vain korostumaan. Kenelle suosittelisit ohjelmaa/merkkiä? Kaikille Suomessa toimiville matkailuyrityksille, matkakohteille ja matkailualueille, joilla on tarkoitus edistää kansainvälistä matkailua. Toki toivomme, että myös kotimaan matkailijat löytäisivät ohjelman, mutta Visit Finlandin kohderyhmä on kansainväliset matkailijat. Onko vielä jotain mitä haluaisit sanoa? Haluaisin kannustaa kaikkia seuraavaa lomaa, kokousta tai kongressikohdetta miettiessä selaamaan tarjontaa STF-merkin saaneiden yritysten joukosta. Sieltä löytyy uskomattomia helmiä, joista moni ei ole kuullutkaan. 62 4/2020 ”Kestävää toimintaa kannattaakin edistää juuri nyt – vastuullisuuden merkitys tulee yhä vain korostumaan.” TODISTETUSTI OSAAVA Tällä palstalla esittelemme tapahtumaalan käyttämiä sertifikaatteja.
Joko sinulla on Evento diginä taskussasi? Tilaaja, tiesithän, että Eventon digilehti ja digiarkisto ovat luettavissa tilaajatunnuksellasi? PS. Huomaa myös Eventon digiarkisto ja palaa parhaisiin paloihin vaikka vuosien taakse. NÄIN SE KÄY: 1. Klikkaa osoiteeseen: lehtiluukku.fi/lehti/evento 2. Valitse ”Lue tilaajatunnuksella”, syötä avautuvaan ikkunaan lehden takakannesta löytyvä 7-numeroinen tilaajanumero ja jatka ohjeen mukaan tunnuksen rekisteröinti loppuun saakka. 3. Voilà! Voit lukea Eventoa missä ja milloin vain – silloin kun se Sinulle sopii.
TAPAHTUMAT JA TILAT Ota yhteyttä! BTOB HAKEMISTO ICELAND ANCHORAGE VA NC OU VE R ED MO NT ON SE AT TL E PO RT LA ND D EN VE R M IN N EA PO LI S– SA IN T PA UL C H IC A G O TO R O N TO O R L A N D O W A S H IN G TO N D .C . M O N TR EA L P H IL A D E LP H IA N E W Y O R K B O S TO N HELS INKI STOC KHO LM BER GEN OS LO CO PE N H AG EN B E R LIN BIL LU ND H AM B U R G M U N IC H D U S S E LD O R F M IL A N Z U R IC H FR A N K FU R T A M S TE R D A M B R U S S E LS G E N E V A P A R IS LO N D O N M A D R ID B A R S E LO N A M A N C H E S TE R D U B LI N G LA S G O W Islantiin ja Pohjois-Amerikkaan — nopeasti ja mukavasti +icelandair.fi Reykjavik I Anchorage I Boston I Chicago I Denver I Edmonton I Minneapolis I Montreal I New York (JFK & Newark) Orlando I Philadelphia I Portland I Seattle I Toronto I Vancouver I Washington, D.C. Varaa matkatoimistosta tai ICELAND ANCHORAGE VA NC OU VE R ED MO NT ON SE AT TL E PO RT LA ND D EN VE R M IN N EA PO LI S– SA IN T PA UL C H IC A G O TO R O N TO O R L A N D O W A S H IN G TO N D .C . M O N TR EA L P H IL A D E LP H IA N E W Y O R K B O S TO N HELS INKI STOC KHO LM BER GEN OS LO CO PE N H AG EN B E R LIN BIL LU ND H AM B U R G M U N IC H D U S S E LD O R F M IL A N Z U R IC H FR A N K FU R T A M S TE R D A M B R U S S E LS G E N E V A P A R IS LO N D O N M A D R ID B A R S E LO N A M A N C H E S TE R D U B LI N G LA S G O W Islantiin ja Pohjois-Amerikkaan — nopeasti ja mukavasti +icelandair.fi Reykjavik I Anchorage I Boston I Chicago I Denver I Edmonton I Minneapolis I Montreal I New York (JFK & Newark) Orlando I Philadelphia I Portland I Seattle I Toronto I Vancouver I Washington, D.C. Varaa matkatoimistosta tai ICELAND ANCHORAGE VA NC OU VE R ED MO NT ON SE AT TL E PO RT LA ND D EN VE R M IN N EA PO LI S– SA IN T PA UL C H IC A G O TO R O N TO O R L A N D O W A S H IN G TO N D .C . M O N TR EA L P H IL A D E LP H IA N E W Y O R K B O S TO N HELS INKI STOC KHO LM BER GEN OS LO CO PE N H AG EN B E R LIN BIL LU ND H AM B U R G M U N IC H D U S S E LD O R F M IL A N Z U R IC H FR A N K FU R T A M S TE R D A M B R U S S E LS G E N E V A P A R IS LO N D O N M A D R ID B A R S E LO N A M A N C H E S TE R D U B LI N G LA S G O W Islantiin ja Pohjois-Amerikkaan — nopeasti ja mukavasti +icelandair.fi Reykjavik I Anchorage I Boston I Chicago I Denver I Edmonton I Minneapolis I Montreal I New York (JFK & Newark) Orlando I Philadelphia I Portland I Seattle I Toronto I Vancouver I Washington, D.C. Varaa matkatoimistosta tai 64 4/2020 www.ravintolakolmio.fi Yksilöllistä palvelua yli 40 vuoden kokemuksella SUOMEN UPEIN TAPAHTUMAPAIKKA LÖYTYY TURUSTA Käy sisään: logomo.fi VARAA SUOSITUT SHOW & DINNER -PAKETIT AJOISSA! ANNA SOIDA 96,50 € TANSSIT VAIKKA ET OSAA 111,50 € SUPERVOIMII 143,50 € LISÄTIEDOT: WWW.SIBELIUSTALO.FI Liput 44,50 €. K-18. Ei istumapaikkoja. Hinnat sis. Lippu.?:n palvelumaksun. SIBELIUSTALO LAHTI
TAPAHTUMAT JA TILAT BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! 15-16.9.2020 • KLO 9.00 17.00 WANHA SATAMA HELSINKI 4/2020 65 UUS I! Turun Messukeskuksessa on tilaa järjestää turvallinen tapahtuma! Tervetuloa! www.turunmessukeskus.fi www.royalresorts.fi www.boisto.fi 10–30 HENKILÖN KOKOUKSET JA VIRKIST YSPÄIVÄT BOISTÖ
TAPAHTUMAT JA TILAT Mikä on sinun tilasi? SIIPI 2 TAI 20 000 HENKEÄ MEILLÄ TEHDÄÄN TURVALLISIA TAPAHTUMIA P. 040 450 3251 | sales@messukeskus.com | messukeskus.com/siipi Ota yhteyttä! BTOB HAKEMISTO 66 4/2020 TAPAHTUMASISÄLLÖT Tapahtumia suurella sydämellä Turvallisesti yhdessÄ www.paviljonki.fi www.seinajokiareena.fi Tilat ja puitteet Tervetuloa!
OHJELMAPALVELUT TAPAHTUMATEKNIIKKA BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! OHJELMAPALVELUT 4/2020 67 KOKOUKSET 113€/hlö JÄRVIKOKOUS 2-PVÄ alk. Kevään kokousetuna tarjoamme kaikkiin yli 10 hengen majoittuviin kokouksiin FlagHunt -aktiviteettiohjelman ilman erillistä veloitusta ( arvo 500€)! JÄRVIKOKOUKSET HYVIEN AJATUSTEN NIEMESSÄ! www.petays.fi Ihan lähellä! Vain tunti Helsingistä ja Tampereelta! Uutta! Petäys nyt myös Hanselin sopimustoimittaja kokous-, tapahtumaja virkistyspalveluille! SIELLÄ ILO SEILAA. Kokousja ryhmäosasto puh. 0800 412 412 ryhma@vikingline.com Ma–pe klo 8.00–17.00