6/ 20 19 EL Ä M Y KS ET Jukka Mäkelä Adrenaliinia suonissa Latviassa hullu luovuus paikkaa puuttuvat resurssit Päivi Rytsä ei siedä seisovaa vettä Golfkeskus pyristelee irti imagostaan Noora Karma lähestyy kauhua omien pelkojensa kautta Myönnätkö tuntevasi häpeää vai olevasi sosiopaatti? AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 6/2019 eventolehti.fi Varmista paikkasi voittajien joukossa! H IN TA 8, 90 €
Paketoimme tämän vuoden Herkkulahjoihin kotimaisia suosikkeja ja makuja maailmalta, suolaista ja makeaa, rakastettuja klassikoita sekä himotuimpia uutuuksia. Tutustu koko lahjavalikoimaan myymälöissämme tai foodmarketherkku.fi. Herkumman joulun puolesta t i l a a 1 3 . 1 2 . m e n n e s s ä Stockmann tavaratalot helsingin Keskusta | itis | jumbo | tapiola | turku | TAMPERE c h e f Food Market Herkun laadukkaista tuotteista harkiten koottu kokonaisuus. 49 00 —
KANNESSA 6/2019 Logomoa johdetaan me-hengellä Päivi Rytsä luottaa siihen, että tiimi hoitaa oman tonttinsa paremmin kuin hän itse. Brené Brown NBF:ssä ”Epäonnistuminen lakkaa olemasta epäonnistuminen sillä hetkellä, kun siitä otetaan opiksi.” Tapahtuma-alan harmaa eminenssi Jukka Mäkelä viihtyy alalla, sillä hän saa seurata muiden toimialojen kehitystä kuin aitiopaikalta. Latviassa elämykset syntyvät intuition avulla Luka-tapahtumatoimiston perustajan Inese Lukaševskan tavoitteena on olla hyvä ihminen, eikä peitellä tunteitaan. Kauhukartano syntyy yhteistyössä Parivaljakolla ei ole kauhua pysäyttävää turvasanaa käytössä. Eliittimaineesta eroon yleisötapahtumilla Golfkeskuksen tavoitteena on olla elämyksellinen miljöö. 14 20 28 28 40 46 10 20 10 6/2019 ? 3
Anna palautetta: toimitus@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti eventolehti SISÄLTÖ 6/2019 Kisa on käynnissä. Ehdota suosikkiasi! s. 61 OLEN ahertanut Eventon, Aromin ja Shakerin toimitustiimissä nyt reilun vuoden. Lokakuussa aloitin Eventon toimituspäällikön tehtävässä. Nipistän itseäni joka aamu, kun lähden töihin. Kysyn itseltäni, miten ihmeessä olen päätynyt teinivuosina haaveilemaani unelmaduuniin? Monen mutkan kautta, ja kovaa työtähän se on vaatinut. Sinnikästä opiskelua ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Se on vaatinut myös uskoa omaan intuitioon ja tahtoa toteuttaa itseäni ja tehdä työtä, jolla on merkitystä. Journalismilla on. PINNALLA Logomon Päivi Rytsä luottaa vahvaan tiimiinsä ______________ 10 Latvialaisen tapahtumaskenen outolintu ja edelläkävijä _______ 28 Skudras Metropolen -tapahtumatoimisto luottaa vahvoihin tunteisiin _______________________________________ 33 Tapiolan Tagi haluaa riisua golfkentän eliittimaineen __________ 46 VAKIOT Pääkirjoitus ________________________________________________ 7 Ajassa ___________________________________________________ 14 Bisneslounaalla: Vuoden vaikuttaja Jukka Mäkelä peilaa 30-vuotista uraansa tapahtuma-alalla _______________ 20 Parivaljakko: Kauhun mestarit Noora Karma ja Pentti Kinosmaa täydentävät toisiaan ______________________ 40 Kolmen kopla: Ikimuistoisin hetki tapahtumassa ______________ 49 Pykäläviidakko: Epäoikeudenmukaisuus riitojen polttoaineena _____________________________________ 50 Eventon koulutukset: Tiedätkö, mitä asiakkaasi toivovat tapahtumaltasi? __________________________________ 52 Tunne työssä: Myös työelämässä tunnetaan inhimillisiä perustunteita – tässä osassa käsitellään surua ________________ 56 Arttu Kallio: Evento Awards on instituutio ___________________ 62 Kahvilla: Tapahtumayrittäjä Jukka Lusua ___________________ 70 Todistetusti pätevä: AJK Tapahtumatuottajan koulutus _______ 72 BtoB-hakemisto __________________________________________ 73 46 40 TYÖKEIKALLA Tähän lehteen haastattelin muun muassa ravintola Vistan omistajapariskuntaa, jotka tekevät myös työtään intuition voimalla, itseään toteuttaen ja suurella sydämellä elämyksellisyyttä tavoitellen. Kävin myös kiinnostavaa kirjeenvaihtoa The Boxin Pasi Tuomisen kanssa elämyksen tulevaisuudesta. Kommentin voit lukea sivulta 43. Jos haluat jakaa ajatuksiasi lehdestä, kuuntelemme mielellämme! Miia Manner 70 4? 6/2019
Tuo tapahtumasi inspiroivaan ympäristöön, jossa kaikki sujuu nuotilleen toiveittesi mukaan. musiikkitalo.fi/yritystapahtumat myynti@musiikkitalo.fi 020070450 SÄVELLÄ YRITYKSESI NÄKÖINEN TAPAHTUMA Mannerheimintie 13 A 00100 Helsinki
8. vuosikerta Tapahtuma-alan ammattilehti Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen Oyj Aikakauslehtiryhmä Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, 0400 629 400 TOIMITUS Mediatalo Keskisuomalainen Oyj Aikakauslehtiryhmä / Evento Mäkelänkatu 56, 3. krs., 00510 Helsinki etunimi.sukunimi@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti Heli Koivuniemi, vastaava päätoimittaja, 0400 133 955, Miia Manner, toimituspäällikkö, 040 530 9141, Jaana Vainio, toimituspäällikkö (työvapaalla), Maaret Launis, toimittaja, 040 757 1356, Juha Peltonen, toimittaja, 050 554 6426, Mia Weckström, toimittaja TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Minttu Kokko, Ronja Laakkonen, Pasi Nurminen, Tiiu Pohjolainen, Sampsa Pekkinen, Timo Porthan, Terhi Pääskylä-Malmström ja Niko Sieppi TOIMITUSNEUVOSTO Ines Antti-Poika, Elina Havu, Juho Hiidenmaa, Antti Karjalainen, Kalle Keskinen, Katri Kärkkäinen, Reija Könönen, Mette Lindroth, Jukka Mäkelä, Emilia Mäki, Nina Numminen, Tarja Pajamäki, Jonna Palmu, Susanna Suorsa, Sari Viljamaa ja Michael Weckström ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Merja Calton, myyntipäällikkö, 040 503 8027, Anja Moilanen, myyntipäällikkö, 040 537 4272, Marke-Riitta Knuts, projektipäällikkö, 040 546 7906, Jonina Korander, tapahtumakoordinaattori, 040 844 4448, Niko Torniainen, markkinointi-, myyntija tapahtumaassistentti, 040 673 2883 Hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttami sesta, eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Ulkoasu: Hanna-Mari Jaakkola Kannen kuva: Timo Porthan Kirjapaino: Painotalo Plus Digital ISSN 2489-9380 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. 4041 0089 TIM O PO RT H A N Muuttuva arvomaailma haastaa elämykset Lehden teema herätti toimituksessa kysymyksiä: mitä elämykset itse asiassa ovat? Mistä ne syntyvät ja miten niitä luodaan? Toisinaan on hyvä pysähtyä ja miettiä, mitä, miksi ja varsinkin minkä takia. Kyseenalaistaa, testata omia ja muiden ajatuksia ja mielipiteitä, eikä vain suorittaa vailla merkityksellisyyttä. Tehokkain tapa saada uusia ajatuksia on vaihtaa maisemaa, kirjoittaa kansainvälisesti palkittu luova johtaja Timo Kiuru Päiväkirja luovuudesta ja luopumisesta -kirjassaan. Ympäristömme vaikuttaa ajatteluumme. Luovuuden ja johtamisen ytimessä on hänen mielestään kyky vaihtaa perspektiiviä, katsoa maailmaa eri tavalla, tarkkailla sitä, mitä ympärillä tapahtuu. Kiuru puhuu myös empatiasta, kyvystä katsoa asioita toisten näkökulmasta. Se on hänestä luovuuden ja johtamisen ydintä. Luopumisesta ja sen tuskasta, vapaaehtoisesta tai tahtomatta tapahtuvasta kertoo myös kirjailija ja muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen Tärkeintä tänään -kirjassaan. Hän korostaa riittävän yksinkertaistamisen, valintojen ja karsimisen merkitystä. Kyky nähdä ja tehdä merkityksellisiä asioita, saada vähemmällä enemmän, on olennaista. Tottahan se on, että haasteenamme on lähes hallitsematon epäjärjestys. Meidän on kyettävä tekemään tilaa ympärillemme, järjestelemään, minimoimaan ja kirkastamaan ajatuksiamme hälyssä. Pysyä tukevasti jaloillamme ja liikkua kevyesti eteenpäin, juuri sen verran kuin itsestä tuntuu. Kulkea omalla polullamme, antamatta kaaokselle valtaa. Entä yleisömme, mihin sitä johdatamme puhujina, tapahtumanjärjestäjinä ja kirjoittajina? Moni valitsee kapeanäköisesti ja itsekkäästi valitun tien. Tiedätkö sinä, mitkä ovat yleisösi ja asiakkaasi unelmat ja toiveet? Osuvan kysymyksen heitti yleisölleen Harva Marketingin Tero Mäkinen. On äärimmäisen vaikeaa synnyttää elämyksiä kohderyhmässään, ellei tiedä, missä todellisuudessa yleisö elää. Luovia johtajia ja tapahtuma-alan ammattilaisia kuunnellessa syntyy mielikuva siitä, että elämystaikureiden on oltava poikkeuksellisen luovia, empaattisia ja vahvoja johtajia. Heidän on uskottava omiin unelmiinsa ja hyödynnettävä samanaikaisesti aistiherkyyttään ja tilannetajuaan. Heidän on luotettava intuitioonsa, eikä heidän pidä kaihtaa rohkeaa riskinottoa. Eventossa syvennytään vuoden 2020 aikana elämysten olemukseen. Mitä elämykset sinulle, minulle ja meille merkitsivät eilen, tänään tai tulevaisuudessa? Minkä koemme elämykseksi juuri nyt, kun arvomaailma muuttuu rajusti ympärillämme? Mitkä asiat sinä koet elämykselliseksi ja miten elämyksiä sinun mielestäsi luodaan? Miten luovuutta ja elämysten luomista pitäisi johtaa? Kerro se meille. Heli Koivuniemi vastaava päätoimittaja TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk / 75 € Määräaikaistilaus 12 kk / 95 € Irtonumero 8,90 € Eventon voi tilata diginä! eventolehti.fi/digilehti Irtonumero 4,90 € ja 12 kk 25 €. TILAUKSET (09) 273 00 200, evento@media.fi PÄÄTOIMITTAJALTA 6/2019 ? 7
www.sokoshotels.fi/fi/helsinki/ original-sokos-hotel-tripla HOTELLISSA • 14 kerrosta • 430 huonetta, 1 011 vuodepaikkaa • Neljä suitea, kaksi saunallista huonetta • 11 esteetöntä huonetta ORIGINAL SOKOS HOTEL TRIPLAN TILAT MUUNTUVAT MONEEN Ballroom sopii teatterimuotoon sisustettuna yli 600 hengen tilaisuuksiin. Fredriksberg 585 m² 634 Riksberg 323 m² 338 Fred 262 m² 280 Riks 150 m² 148 Berg 173 m² 190 Jakokoski 41 m² 40 Vuolenkoski 76 m² 70 Eskola 61 m² 40 Kaivola 45 m² 30 Alpua 29,5 m² 30 Tiutinen 15 m² 6 Vuotso 19 m² 10 Rämsöö 18,5 m² 8 Teijon ruukkikylät 29,5 m² 12 Fiskars Village 36,5 m² 18 Pasila 25,5 m² 12 Kumpula 38,5 m² 30 M A I N O S M A I N O S Lämminhenkisten kohtaamisten Original Sokos Hotel Tripla Helsingin ja koko Suomen tapahtumien keskipisteessä, Messukeskuksen ja Hart wallareenan naapurissa sijaitseva Original Sokos Hotel Tripla tarjoaa helposti saavu tettavat ja moneen muuntuvat tilat. Koska koko hotellin sielu on yhdessä tekeminen, kunnioitetaan tulevassa kokousmaailmassa ja sen palvelutarjonnassa suomalaisia kyliä. Tämä näkyy muun muassa tilojen nimissä. Tapahtumajärjestäjien kaipaama uusi iso Ballroom on nimetty hotellin kotikylän mukaan Fredriksbergiksi. Se muodostuu kolmesta tilasta – Fred, Riks ja Berg – ja palvelee 650 hengen tilaisuuksia. Istuva illallinen pyöreissä pöydissä onnistuu 390 hengelle. Koko juhlakerros sopii jopa 900 hengen kutsuille. – Kokousmaailmastamme tekee poik keuk sellisen se, että teemme yhteistyötä suomalaisten kylien kanssa – kylien, jotka ovat tunnettuja yhteisöllisyydestään, yhteis työstään ja elinvoimaisuudestaan – kaikki asioita, joita haluamme myös hotellina edis tää, hotellinjohtaja Hanna Riihimäki esittelee. Hotelli ja tapahtumaala on Riihimäen määritelmän mukaan kohtaamis ja elämys bisnestä, jossa kaikki tapahtuu ihmisten kautta. Original Sokos Hotel Triplan identi teetti rakentuu kohtaamisten varaan: – Kohtaamisissa saavutamme sen mer kitsevän eron; sydämellisessä ja välittömäs sä tavassa kohdata ihminen, Riihimäki lupaa. Kokouksista ja tapahtumista vastaava ravintolapäällikkö Anu Kärkkäinen toteaa, että myös ulkopuolinen aistii, onko työilma piiri hyvä. Siksi Triplaan on haettu nimen omaan sydämellistä tiimiä. – Palvelu on ykköskärkemme, ja siksi on tärkeää löytää oikeanlaiset ihmiset. Johdamme palveluesimerkillä, Kärkkäinen maalailee. KYLÄ JOKA YHDISTÄÄ Tripla on kylä joka yhdistää, Riihimäki visioi. Isossa elämyskeskuksessa Original Sokos Hotel Tripla tarjoaa paikan, jossa pysähtyä ja kohdata. Se korostuu myös siinä, miten hotelli näkyy kauppakeskuksen suuntaan. – Näkymä meiltä Triplan tapahtuma torille on kahvila. Kyläkahvila ja Kyläbaari ovat kokoontumispaikkoja ei vain hotellin vieraille vaan kaikille kävijöille. Baari tulee vastaanoton yläpuolelle: meiltä näkee, mitä tapahtuu, mutta paikka on suojainen ja rauhaisa. Kun ihmiset etsivät paikkoja tehdä töitä, meidän vahvuutemme on, että meillä on hyvät tilat keskittymiseen tai tapaamisten järjestämiseen, Riihimäki sanoo. Yhteyksiä hotelli luo myös ympäröivään kaupunkiyhteisöön, omaan kyläänsä. Pasi lalaiset ovat jo käyneet juttelemassa siitä, mikä on kaupunginosan ydintä. Monelle Pa silan ääni on usein soiva mustarastaan laulu, ja Riihimäkeä ja Kärkkäistä hymyilyttää, kun he pohtivat, miten tämä arvokas paikal listieto otetaan hotellissa vieraiden iloksi käyttöön. Myös Keskuspuiston läheisyys on pasilalaisille arvokas juttu, ja sinne osataan neuvoa reitti myös hotellin vastaanotosta. – On tunnistettu jo pidempään, että ihmi set hakevat autenttisuutta. Hotellin on sidot tava itsensä johonkin, pois kasvottomasta ketjumaisuudesta. Meillä on tässä mahtava mahdollisuus olla hyvä naapuri esimerkiksi Triplassa työskenteleville, alusta monen näköiselle yhteistyölle, Riihimäki pohtii. Aiempien vuosien tulevaisuusvisioissa veikattiin digitalisaation ajavan tapahtuma alaa alas. Nyt näkymä on kuitenkin toinen: yhteyttä toisiin ihmisiin haetaan yhä vahvemmin, eivätkä kohtaamiset poistu. Tämä koskee niin hotellin palveluita kuin ylipäätään tapahtumaalaa. – Totta kai tarjoamme digitalisaation mahdollistamia nopeita palveluita esimer kiksi hotelliin kirjautumisessa. Se ei kuiten kaan poista sitä arvoa, mikä on ihmisen kohtaamisella, ja meillä tulee aina säilymään henkilökohtainen palvelu, Riihimäki lupaa. Triplan avauksen huikeaa suosiota Riihimäki seurasi hurmioituneena. Avajais hulinoissa oli puoli miljoonaa kävijää ja miljoonan kävijän raja rikkoutui viikossa. – Hurja startti lupaa hyvää. Koko kaup pakeskuksen maineen puolesta sillä on väliä, millaisen alun se saa, Riihimäki toteaa tyytyväisenä. ”Tervetuloa kylään, kaupunkiin.” Helsingin uudessa ytimessä, Pasilassa, avautuu 13. tammikuuta hotelli, jonka kokouskeskuksessa katto on korkealla, mutta kynnys matalalla. Hotellinjohtaja Hanna Riihimäki on koonnut vieraita vastaanottamaan tiimin, jolle ihmisten kohtaaminen on sydämenasia. VASTUULLISUUS SISÄÄNRAKENNETTUNA Vastuullisuus on sisäänrakennettu Pasilaan uuteen tapahtumakeskukseen. Ensinnäkin sijainti Suomen parhaiden liikenneyhteyksien äärellä tekee paikasta helposti saavutettavan. Kun hotelliin kerran tulee, Triplasta tai Pasilasta ei ole välttämätöntä poistua. Kävijöitä Suomen johtavilla tapahtumaareenoilla on noin kolme miljoonaa vuodessa. – Tapahtumiin tulijoille olemme hyvä nuk kumapaikka, ja tietysti olemme läheinen iso hotelli myös näytteilleasettajalle, joka saattaa järjestää Triplassa messuihin liittyvät asiakas tilaisuudetkin. Vieraan ei tarvitse poistua Pasilasta, Kärkkäinen visioi. Riihimäki lisää vielä, että Pasilan asemalla sijaitseva hotelli antaa nyt niin trendikkäälle staycationlomalle uuden sisällön – loma voi olla stationcation. Sitä edesauttaa Triplan huikea ravintolatarjonta, jolta odotetaan paljon. Myös hotellille se on ensiarvoisen tärkeä, sillä varsinaista ravintolaa hotelliin ei tule. Hotelli hakee toiminnalleen Green key ympäristömerkin, kuten kaikki Sokoshotellit. Modernilla rakennustyömaalla on otettu energiatehokkuus huomioon kaikissa vai heissa, ja Triplassa on tehty fiksuja ratkaisuja lähtien hulevesien ohjauksesta ja viher katoista. Sryhmän kattava vastuullisuus työ antaa hyvän pohjan hotellin omalle vastuul lisuustekemiselle. – Hävikkiajattelussa lähdemme siitä, että tilausprosessi on mitoitettu oikein: tilataan oi keaaikaisesti oikea määrä, se on paras keino minimoida hävikkiä. Hankinnat ovat satapro senttisen jäljitettäviä. Sosiaalinen vastuu näkyy laajaalaisessa rekrytoinnissa. Kun saamme toiminnan käyntiin, aloitamme oppilaitosyhteis työn. Johtamistyössä hoidamme työntekijöi den hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Riihimäki mainitsee vielä kulttuurisen vastuun: Original Sokos Hotel Tripla on osa Pasilaa ja kehittää kaupunginosaa yhdessä te kemällä. Hän huomauttaa, että vastuullisuuden huomiointi on tärkeää jokaiselle, jotta oman työn voisi tuntea merkitykselliseksi. Anu Kärkkäinen kertoo ihastuneensa nuoren hakijan työhaastattelussa tekemään vastuullisuuslinjaukseen: hän lupasi kantaa vastuun tekemästään työstä. Tämä on ilahdut tava näkökulma vastuullisuuteen – otetaan vastaan työ ja hoidetaan se hyvin loppuun. Hanna Riihimäki.
www.sokoshotels.fi/fi/helsinki/ original-sokos-hotel-tripla HOTELLISSA • 14 kerrosta • 430 huonetta, 1 011 vuodepaikkaa • Neljä suitea, kaksi saunallista huonetta • 11 esteetöntä huonetta ORIGINAL SOKOS HOTEL TRIPLAN TILAT MUUNTUVAT MONEEN Ballroom sopii teatterimuotoon sisustettuna yli 600 hengen tilaisuuksiin. Fredriksberg 585 m² 634 Riksberg 323 m² 338 Fred 262 m² 280 Riks 150 m² 148 Berg 173 m² 190 Jakokoski 41 m² 40 Vuolenkoski 76 m² 70 Eskola 61 m² 40 Kaivola 45 m² 30 Alpua 29,5 m² 30 Tiutinen 15 m² 6 Vuotso 19 m² 10 Rämsöö 18,5 m² 8 Teijon ruukkikylät 29,5 m² 12 Fiskars Village 36,5 m² 18 Pasila 25,5 m² 12 Kumpula 38,5 m² 30 M A I N O S M A I N O S Lämminhenkisten kohtaamisten Original Sokos Hotel Tripla Helsingin ja koko Suomen tapahtumien keskipisteessä, Messukeskuksen ja Hart wallareenan naapurissa sijaitseva Original Sokos Hotel Tripla tarjoaa helposti saavu tettavat ja moneen muuntuvat tilat. Koska koko hotellin sielu on yhdessä tekeminen, kunnioitetaan tulevassa kokousmaailmassa ja sen palvelutarjonnassa suomalaisia kyliä. Tämä näkyy muun muassa tilojen nimissä. Tapahtumajärjestäjien kaipaama uusi iso Ballroom on nimetty hotellin kotikylän mukaan Fredriksbergiksi. Se muodostuu kolmesta tilasta – Fred, Riks ja Berg – ja palvelee 650 hengen tilaisuuksia. Istuva illallinen pyöreissä pöydissä onnistuu 390 hengelle. Koko juhlakerros sopii jopa 900 hengen kutsuille. – Kokousmaailmastamme tekee poik keuk sellisen se, että teemme yhteistyötä suomalaisten kylien kanssa – kylien, jotka ovat tunnettuja yhteisöllisyydestään, yhteis työstään ja elinvoimaisuudestaan – kaikki asioita, joita haluamme myös hotellina edis tää, hotellinjohtaja Hanna Riihimäki esittelee. Hotelli ja tapahtumaala on Riihimäen määritelmän mukaan kohtaamis ja elämys bisnestä, jossa kaikki tapahtuu ihmisten kautta. Original Sokos Hotel Triplan identi teetti rakentuu kohtaamisten varaan: – Kohtaamisissa saavutamme sen mer kitsevän eron; sydämellisessä ja välittömäs sä tavassa kohdata ihminen, Riihimäki lupaa. Kokouksista ja tapahtumista vastaava ravintolapäällikkö Anu Kärkkäinen toteaa, että myös ulkopuolinen aistii, onko työilma piiri hyvä. Siksi Triplaan on haettu nimen omaan sydämellistä tiimiä. – Palvelu on ykköskärkemme, ja siksi on tärkeää löytää oikeanlaiset ihmiset. Johdamme palveluesimerkillä, Kärkkäinen maalailee. KYLÄ JOKA YHDISTÄÄ Tripla on kylä joka yhdistää, Riihimäki visioi. Isossa elämyskeskuksessa Original Sokos Hotel Tripla tarjoaa paikan, jossa pysähtyä ja kohdata. Se korostuu myös siinä, miten hotelli näkyy kauppakeskuksen suuntaan. – Näkymä meiltä Triplan tapahtuma torille on kahvila. Kyläkahvila ja Kyläbaari ovat kokoontumispaikkoja ei vain hotellin vieraille vaan kaikille kävijöille. Baari tulee vastaanoton yläpuolelle: meiltä näkee, mitä tapahtuu, mutta paikka on suojainen ja rauhaisa. Kun ihmiset etsivät paikkoja tehdä töitä, meidän vahvuutemme on, että meillä on hyvät tilat keskittymiseen tai tapaamisten järjestämiseen, Riihimäki sanoo. Yhteyksiä hotelli luo myös ympäröivään kaupunkiyhteisöön, omaan kyläänsä. Pasi lalaiset ovat jo käyneet juttelemassa siitä, mikä on kaupunginosan ydintä. Monelle Pa silan ääni on usein soiva mustarastaan laulu, ja Riihimäkeä ja Kärkkäistä hymyilyttää, kun he pohtivat, miten tämä arvokas paikal listieto otetaan hotellissa vieraiden iloksi käyttöön. Myös Keskuspuiston läheisyys on pasilalaisille arvokas juttu, ja sinne osataan neuvoa reitti myös hotellin vastaanotosta. – On tunnistettu jo pidempään, että ihmi set hakevat autenttisuutta. Hotellin on sidot tava itsensä johonkin, pois kasvottomasta ketjumaisuudesta. Meillä on tässä mahtava mahdollisuus olla hyvä naapuri esimerkiksi Triplassa työskenteleville, alusta monen näköiselle yhteistyölle, Riihimäki pohtii. Aiempien vuosien tulevaisuusvisioissa veikattiin digitalisaation ajavan tapahtuma alaa alas. Nyt näkymä on kuitenkin toinen: yhteyttä toisiin ihmisiin haetaan yhä vahvemmin, eivätkä kohtaamiset poistu. Tämä koskee niin hotellin palveluita kuin ylipäätään tapahtumaalaa. – Totta kai tarjoamme digitalisaation mahdollistamia nopeita palveluita esimer kiksi hotelliin kirjautumisessa. Se ei kuiten kaan poista sitä arvoa, mikä on ihmisen kohtaamisella, ja meillä tulee aina säilymään henkilökohtainen palvelu, Riihimäki lupaa. Triplan avauksen huikeaa suosiota Riihimäki seurasi hurmioituneena. Avajais hulinoissa oli puoli miljoonaa kävijää ja miljoonan kävijän raja rikkoutui viikossa. – Hurja startti lupaa hyvää. Koko kaup pakeskuksen maineen puolesta sillä on väliä, millaisen alun se saa, Riihimäki toteaa tyytyväisenä. ”Tervetuloa kylään, kaupunkiin.” Helsingin uudessa ytimessä, Pasilassa, avautuu 13. tammikuuta hotelli, jonka kokouskeskuksessa katto on korkealla, mutta kynnys matalalla. Hotellinjohtaja Hanna Riihimäki on koonnut vieraita vastaanottamaan tiimin, jolle ihmisten kohtaaminen on sydämenasia. VASTUULLISUUS SISÄÄNRAKENNETTUNA Vastuullisuus on sisäänrakennettu Pasilaan uuteen tapahtumakeskukseen. Ensinnäkin sijainti Suomen parhaiden liikenneyhteyksien äärellä tekee paikasta helposti saavutettavan. Kun hotelliin kerran tulee, Triplasta tai Pasilasta ei ole välttämätöntä poistua. Kävijöitä Suomen johtavilla tapahtumaareenoilla on noin kolme miljoonaa vuodessa. – Tapahtumiin tulijoille olemme hyvä nuk kumapaikka, ja tietysti olemme läheinen iso hotelli myös näytteilleasettajalle, joka saattaa järjestää Triplassa messuihin liittyvät asiakas tilaisuudetkin. Vieraan ei tarvitse poistua Pasilasta, Kärkkäinen visioi. Riihimäki lisää vielä, että Pasilan asemalla sijaitseva hotelli antaa nyt niin trendikkäälle staycationlomalle uuden sisällön – loma voi olla stationcation. Sitä edesauttaa Triplan huikea ravintolatarjonta, jolta odotetaan paljon. Myös hotellille se on ensiarvoisen tärkeä, sillä varsinaista ravintolaa hotelliin ei tule. Hotelli hakee toiminnalleen Green key ympäristömerkin, kuten kaikki Sokoshotellit. Modernilla rakennustyömaalla on otettu energiatehokkuus huomioon kaikissa vai heissa, ja Triplassa on tehty fiksuja ratkaisuja lähtien hulevesien ohjauksesta ja viher katoista. Sryhmän kattava vastuullisuus työ antaa hyvän pohjan hotellin omalle vastuul lisuustekemiselle. – Hävikkiajattelussa lähdemme siitä, että tilausprosessi on mitoitettu oikein: tilataan oi keaaikaisesti oikea määrä, se on paras keino minimoida hävikkiä. Hankinnat ovat satapro senttisen jäljitettäviä. Sosiaalinen vastuu näkyy laajaalaisessa rekrytoinnissa. Kun saamme toiminnan käyntiin, aloitamme oppilaitosyhteis työn. Johtamistyössä hoidamme työntekijöi den hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Riihimäki mainitsee vielä kulttuurisen vastuun: Original Sokos Hotel Tripla on osa Pasilaa ja kehittää kaupunginosaa yhdessä te kemällä. Hän huomauttaa, että vastuullisuuden huomiointi on tärkeää jokaiselle, jotta oman työn voisi tuntea merkitykselliseksi. Anu Kärkkäinen kertoo ihastuneensa nuoren hakijan työhaastattelussa tekemään vastuullisuuslinjaukseen: hän lupasi kantaa vastuun tekemästään työstä. Tämä on ilahdut tava näkökulma vastuullisuuteen – otetaan vastaan työ ja hoidetaan se hyvin loppuun. Hanna Riihimäki.
Päivi Rytsä. ”Tapahtumahan on yksityiskohtien taidetta.” 10? 6/2019
TEKSTI MAARET LAUNIS KUVAT NIKO SIEPPI, LOGOMO Verkostojen työmaa V uonna 2011 Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki, eikä monennen polven yrittäjä Päivi Rytsä tiennyt tapahtuma-alasta mitään. Rytsä sai puhelun headhunterilta, joka tarjosi paikkaa rakenteilla olevan Logomo-talon toimitusjohtajana. Logomon voi sanoa olevan jonkin sortin ikuisuusprojekti, sillä parhaillaan päivitetään pikkusalien tekniikkaa – ja Rytsä jatkaa talon johdossa. Osa henkilöstöstäkin on pysynyt samana perustamisvuodesta lähtien. Tiimi pysyy pienenä ja ketteränä, mutta kaikki muu muuttuu. – Johtajana olen ehdottomasti kehittäjä. En oikein kestä seisovaa vettä, Rytsä analysoi. Logomo lukeutuu Suomen suuriin tapahtumataloihin, ja sen suoria kilpailijoita ovat niiden lisäksi hotellit ja muut kokousjärjestäjät. Usein kilpailu käydään siitä, mikä Suomen kaupungeista nappaa suuren skaalan tapahtuman itselleen. Toisin kuin enemmistö muista isoista tapahtumatoimijoista, Logomo ei saa toiminnalleen lainkaan julkisrahoitteista tukea. Silti se on pokannut kahdesti parhaan ison tapahtumapaikan palkinnon Evento Awards -kilpailussa. – Meillä ei ole sitä vaihtoehtoa, että kyllä joku meidän kulumme varmaan kattaa, ja yritetään petrata sitten ensi vuonna. Muualla Euroopassa nähdään kuitenkin jo, että julkisen tuen suunta on laskeva, ja samanlaista kehitystä on Suomessakin. Yksityiskohtien taidetta Logomon vuosi koostuu 1 250 tapahtumapäivästä, mikä merkitsee, että tapahtumatalon tilat ovat tyypillisesti ahkerassa, usean asiakkaan yhtäaikaisessa käytössä. Talo voi isännöidä yhden päivän aikana vinyylikirpputoria, istuvaa gaalaillallista, ministerien kokousta ja startupin aivoriihtä. Tilojen käyttöaste on tapissaan. – Logomo ei ole tapahtumajärjestäjä, vaan puhtaasti tapahtumatila. Silti me koordinoimme kokonaisuutta ja teemme kaikkemme, että asiakas olisi kaikkiin tapahtuman osa-alueisiin tyytyväinen. Rytsän mukaan Logomon verkostomaisen bisnesmallin ytimessä on kahdeksan hengen tiimi ja joukko yrityskumppanuuksia. – Ydintiimimme on varsin myyntija markkinointihenkinen, ja tähtäämme siihen, että valitsemme kumppaneiksi kunkin toimialan parhaat tekijät, on kyse siivoojista tai tapahtumatoimistoista. Laajan paletin johtamisessa on haasteensa. Vaikka Rytsän oma tiimi on pieni, myös kumppanit ja heidän mahdolliset alihankkijansa pitää motivoida toimimaan yhteisten tavoitTapahtumabisnes on yhtä sahalaitaa, luonnehtii Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä. Alati paisuvaa palvelukokonaisuutta voi hallita pienen mutta rautaisen tiimin ja tiheiden verkostojen avulla, Logomon tapauksessa ilman euroakaan julkisia varoja. 6/2019 ? 11
teiden eteen ja hakemaan parhaita ratkaisuja. Rytsä kutsuu tätä logomohenkisyydeksi. – Tapahtumahan on yksityiskohtien taidetta. Onko liikenteenohjaus sujuvaa, hymyileekö järjestyksenvalvonta, vetääkö narikan jono, onko vessassa paperia, entä onko ruoka lämmintä? Kun kaikki pitävät huolen omasta ydinosaamisen alueesta, ei kokonaisuudessa ole valuvikoja. Jokaisella pitäisi olla hyvä fiilis tulla Logomoon töihin, vaikka ei olisi meidän vaan kumppanimme työntekijä. Kyse on luottamuksesta. Asiantuntijatiimin johtaminen haastaa Rytsä kiittelee tiiminsä omistautuneisuutta. Samaa tekevät asiakkaat; palautteen mukaan Logomon vakituinen henkilökunta puhkuu intoa saadessaan asiakkaan projektin toteutettavakseen. Rytsän mielestä Logomon salaisuus onkin siinä, miten pitkäjänteisesti ja luovuttamatta tiimi tekee työtä asiakkuuksien nappaamiseksi. – Meidän tiimissämme ei ole lainkaan sellaista virkamiesmäistä mentaliteettia, että ”mä olen vain töissä täällä”. Samaan hengenvetoon Rytsä lisää, että asiantuntijatiimin johtaminen on hänen suurimpia haasteitaan johtajana. Hänellä ei ole omien sanojensa mukaan paljonkaan annettavaa alaisilleen substanssiosaamisessa, ja niin asian pitää ollakin. – Minun filosofiani on, että pitää palkata itseään fiksumpia ihmisiä. Jossain tekniikkapalaverissa saatan välillä keskeyttää ja kysyä, että mistä te oikein puhutte. Rytsä johtaa omalla esimerkillään. Logomohenkisyyteen kuuluu se, että toimitusjohtaja kerää roskat lattialta, tervehtii jokaista vastaantulijaa ja järjestää itse kalenterinsa. Hän vierastaa tehdaspiippuaikakauden johtamiskulttuuria, jossa johtoporras pitää tiukan hajuraon alaisiinsa. – Tietysti toimitusjohtajana minun tärkein tehtäväni on pitää Logomon omistajat tyytyväisinä ja vastata tulospaineisiin. Tulen kuitenkin yrittäjäsuvusta ja verkostomainen tapa tehdä töitä on tullut äidinmaidosta. Johdan Logomoa kuin omaa yritystä, vaikka se ei minun yritykseni olekaan. Asiantuntijoiden johtaminen kysyy Rytsän mukaan sopivassa suhteessa vaatimuksia ja vapautta. Tiimin jäsenten kyttääminen ei tuota tulosta. – Pitää luottaa siihen, että tiimi hoitaa oman tonttinsa paremmin kuin minä. Ja hehän hoitavat. Minä vastaan me Johtamisseminaareissa istuessaan Rytsä on kiinnittänyt huomiota joidenkin kollegojen tapaan puhua työntekijöidensä onnistumisista ominaan. Ison joukon tekemiset puetaan raflaavissa juhlapuheissa minä-muotoon, henkilökohtaisiksi saavutuksiksi. – Se on ihan järkyttävää, Rytsä puuskahtaa. ”Minun filosofiani on, että pitää palkata itseään fiksumpia ihmisiä.” 12? 6/2019
ONNISTUNUT ESITYSTEKNIIKKA ON TAITOLAJI Me olemme Musiikkimuseo Famen teknologiakumppani. Teemme esitystekniikan kiinteät asennukset haastaviinkin tiloihin, alan parhaita tuotteita käyttäen. Jokainen toteutus tehdään koosta riippumatta asiakaslähtöisesti ammattitaidolla ja suurella sydämellä. www.brightgroup.? info.?@brightgroup.com +358 10 841 4150 UMK 2019, Kuva: Miikka Varila/Yle ® FAME musiikkimuseo, Kuva: Ralph Larmann Kun Rytsän tiimin jäsen saa kuningasidean, kunnia hyvästä oivalluksesta annetaan aina asianomaiselle. Ja kun työtä tehdään yhdessä, puhutaan saavutuksista me-muodossa. Lähes vuosikymmen on vierähtänyt siitä, kun Rytsä palkattiin Logomon johtoon. Alaisia hän motivoi osoittamalla luottamusta ja antamalla tunnustusta, mutta miten on oman motivaation laita? Mistä seisovaa vettä kammoava muutosjohtaja löytää kipinän omaan arkeensa? Rytsä huomauttaa, että Logomo on monella tapaa yhä kesken, ja tulee aina olemaan. Seuraava askel on tapahtumatalon syvempi integraatio osaksi Turun kehittyvää Ratapihaaluetta. Logomon naapuriin on rakenteilla elämyskeskus ja hotelli, jotka avaavat tapahtumatalolle mahdollisuuden jälleen uusiin kumppanuuksiin. Se tulee pitämään toimitusjohtajan kiireisenä. Rytsä ei näe mahdollista kilpailuasemaa ongelmana. – Hotellit ja tapahtumatoimistot voivat olla meidän kilpailijoitamme, mutta yhtä paljon ne ovat yhteistyötahoja. Usein ainoa järkevä ratkaisu on järjestää osa tapahtumasta hotellissa ja osa Logomossa, jos asiakkuus ylipäätään halutaan voittaa Turkuun. Nautin työstäni, kun haasteet ja ongelmakohdat saadaan jalostettua fiksulla ideoinnilla mahdollisuuksiksi. PÄIVI RYTSÄ Turussa sijaitsevan tapahtumatalo Logomon toimitusjohtaja. Pokannut kahdesti Evento Awards -palkinnon Iso tapahtumapaikka -sarjassa. Yrittäjätaustainen kauppatieteilijä. Ei ole työskennellyt tapahtuma-alalla ennen työtään Logomossa. ”Kun Rytsän tiimin jäsen saa kuningasidean, kunnia hyvästä oivalluksesta annetaan aina asianomaiselle.”
AJASSA 14? 6/2019 ”Käyttäisin häpeää johtamisessa, jos uskoisin, että se toimii” TUKALAN kuuma aalto, joka pyyhkäisee lävitsesi ja saa toivomaan, että voisit vajota maan alle. Niinpä niin, kaikki meistä kokevat häpeää – ainakin melkein kaikki. Brené Brown on juuri kysynyt Nordic Business Forumin yleisöltä, joka koostuu päälliköistä, johtajista ja yritysten omistajista, tuntevatko he häpeää työssään. Muutamia varovaisia käsiä nousee. – Ihminen joka ei tunne häpeää, ei myöskään omaa kykyä empatiaan ja aitoon yhteyteen toisten ihmisten kanssa. Joten jos on valittava, myöntääkö kokevansa häpeää vai myöntääkö olevansa sosiopaatti, kannattaa valita ensiksi mainittu, Brown tokaisee. Brown on Houstonin yliopiston tutkimusprofessori, joka on tehnyt uransa itsensä alttiiksi asettamisen (vulnerability) ja häpeän parissa. Hänen TED-talkinsa ovat viiden katsotuimman TED-talkin joukossa, ja viisi viimeistä kirjaa ovat yltäneet New York Times Best Seller -listalle. Nordic Business Forumiin hän on tullut puhumaan tuoreesta tutkimuksestaan: menestyneistä johtajista ja heidän kyvystään käsitellä epäonnistumista ja häpeää. BROWN on haastattelut eri alojen johtajia ympäri maailmaa selvittääkseen, mitkä johtajuustaidot korreloivat vahvimmin yrityksen menestyksen kanssa. Tutkimuksesta on selvinnyt, että johtajan kyky toipua epäonnistumisesta ja nousta takaisin ylös on menestyksen elinehto. Kysymys on resilienssistä, siis kestävyydestä ja joustavuudesta. – Tutkimuksesta selviää, että parhaat johtajat ymmärtävät epäonnistumisten kuuluvan menestykseen, eikä niin, että he kokisivat vastoinkäymisten johtavan uusiin vastoinkäymisiin. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että epäonnistuminen lakkaa olemasta epäonnistuminen sillä hetkellä, kun siitä otetaan opiksi. Yrityksen kohdatessa esimerkiksi liiketaloudellisen kriisin johtaja voi kokea halua vältellä asiasta puhumista. Brownin mukaan tiedon pimittäminen on kuitenkin tuhoisaa. – Ihmisen aivot toimivat niin, että kun dataa ei ole, aivot keksivät tarinan itse. Jos johtaja ei TED-talkillaan 35 miljoonaa katselukertaa kerännyt Brené Brown viritti riman korkealle Nordic Business Forumin vip-aamiaistilaisuudessa. Brown luotasi häpeää osana organisaation muutosprosessia – tunnetta, joka kasvaa sitä isommaksi, mitä vähemmän siitä puhutaan. kerro miten asiat ovat, alaiset kyllä täyttävät tyhjät kohdat itse, ja usein aivan muulla kuin faktalla. Johtajat ovat kuitenkin usein tilanteessa, jossa he eivät voi jakaa luottamuksellista tietoa alaistensa kanssa. Tämä pitää sanoittaa alaisille: ”Tiedän että olette epätietoisia. En voi jakaa tietoa kanssanne juuri nyt, mutta kertokaa mitä haluatte tietää, ja minä annan vastauksia heti kun pystyn”. Se, että sanoo asiat suoraan, on kilttiä. Epäselvyys taas on epäystävällistä. Brown, johtaja itsekin, myöntää läpinäkyvän ja suoraselkäisen johtamisen olevan vaativaa. – Jopa tutkimukseemme osallistuneet maailman menestyneimpien yritysten johtajat ovat luulleet, että rohkeus on synnynnäinen ominaisuus. Mutta se ei ole: rohkeus on taito, jonka voi opetella, ja ennen muuta se on valinta. Oma päivittäinen mantrani on, että tänään valitsen rohkeuden mukavuudenhalun sijaan. NYKYMAAILMASSA muutokset tapahtuvat nopeaan tahtiin. Ammattikuntia syntyy ja kuolee, ja vastikään päivitetty osaaminen voi TEKSTI MAARET LAUNIS KUVA PASI SALMINEN
ONNISTUNUT ESITYSTEKNIIKKA ON TAITOLAJI Tampere G Livelab on musiikin ehdoilla suunniteltu liveklubi. Me toteutimme klubin teknisen kokonaisuuden. Teemme esitystekniikan kiinteät asennukset haastaviinkin tiloihin. Jokainen toteutus tehdään koosta riippumatta asiakaslähtöisesti ammattitaidolla ja suurella sydämellä. www.brightgroup.? info.?@brightgroup.com +358 10 841 4150 G Livelab, Helsinki ® Tampere G Livelab, Kuva: Jukka Salminen vanhentua parissa vuodessa. Tämä on Brownin tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen häpeän tunteiden aiheuttaja työelämässä. – Pelko siitä, että minulla ei ole enää väliä, että osaamisellani ei olekaan mitään arvoa. Ongelma on, että häpeä rapauttaa luovuutta ja innovointikykyä, mikä taas aiheuttaa sen, että yritys ei kykene uudistumaan. Tämä aiheuttaa lisää häpeää, ja kehä on valmis. Niinpä vastalääke on teoriassa yksinkertainen: häpeän kanssa pitää tulla sinuiksi. Vaikeista aiheista on puhuttava, alaisten pelkoja käsiteltävä, epämukavuutta ja omaa keskeneräisyyttä siedettävä. – Olen havainnut, että mitä vähemmän häpeäs tä puhutaan, sitä enemmän sitä on. Kasvaakseen eksponentiaalisesti häpeä tarvitsee salailua, vaikenemista ja tuomitsevuutta. Empaattisessa työyhteisössä häpeä ei selviä hengissä. Entäpä sitten häpeällä johtaminen? Virheistä nälviminen, syyttely, hienovarainen potkuilla uhkailu ja tiedon pimittäminen ovat kaikki omiaan synnyttämään ihmisissä huonommuuden tunteen, siis häpeää. Konservatiivisena pidetystä Texasin osavaltiosta kotoisin oleva Brown vitsailee, että kulttuuritaustansa puolesta hän olisi valmis käyttämään mitä tahansa kovia keinoja, mikäli kokisi niiden tepsivän. Jos oikean ja väärän kysymykset siirtää hetkeksi sivuun, voikin kyynisesti todeta, että työntekijöiden kyykyttämisellä on mahdollista tehdä tulosta – lyhyellä aikavälillä. – Tietyn pisteen jälkeen nöyryytetty ihminen joutuu kuitenkin irrottamaan itsensä sietämättömästä tilanteesta selviytyäkseen. Tämä on puhdasta neurobiologiaa: aivojen tehtävä on pitää meidät turvassa, silloinkin kun vaarana on myrkyllinen yrityskulttuuri. BROWN sanoo, että vastoinkäymisen hetkellä ihmisen on syytä paitsi tunnistaa häpeä, myös tarkkailla tapaa, jolla puhuu itse itselleen. Jos solvaukset ja syyttely eivät pure alaisiin, eivät ne auta myöskään oman pään johtamisessa. – En ikinä puhuisi lapsilleni tavalla jolla puhun välillä itselleni. Tutkimuksessani kävi ilmi, että menestyneet johtajat puhuvat itselleen tavalla, joka auttoi heitä kohtaamaan vastoinkäymiset rakentavasti. Mitä tulee luovuuden ja innovatiivisuuden tukemiseen, on yrityskulttuuri rakennettava psykologisesti turvalliselle maaperälle, jossa uteliaisuudesta ja avoimuudesta palkitaan – joka kerta, ei vain silloin kun johdolle sopii. – Jos yrityksellä on arvot, niiden mukaan pitää myös elää. Jos arvot ovat vain yritysviestintää, ne ovat bullshittiä. Minun tärkein arvoni on rohkeus, ja valitsen sen joka kerta, en vain silloin kun se on helppoa ja vaivatonta. Jos sanoo arvostavansa avoimuutta, mutta harjoittaa avoimuutta vain perheensä parissa, ei kysymys ole oikeasta arvosta, Brown sanoo. ”Rohkeus on taito, jonka voi opetella, ja ennen muuta se on valinta.”
VALMISTUS, MYYNTI JA VUOKRAUS Aidot ja alkuperäiset nopeustestit juuri sellaisena kuin haluat www.coinline.fi 0400 766 700 myynti@coinline.fi LEGENDAARISET NOPEUSTESTIT Alkuperäinen Millainen sinulle? Kustomoitu 2 years warranty Coiline_2_AD230x74_102019.pdf 1 28.10.2019 11.48.28 AJASSA RO N JA LA A KK O N EN ART STUDIO VALLILA VIE MUISTOMATKALLE 1960–70-LUVUILLE ART STUDIO VALLILA Kaksi erillistä tilaa, kokonaispinta-ala noin 250 m 2 . Stadin Nitron omistama vuokrattava toimitila ja yrityksen juomatuotteiden esittelytila. Auki sopimuksen mukaan. Kapasiteetti 50–100 henkilöä. YRITYKSILLE ja yksityisille tahoille vuokrattava Art Studio Vallila tuo 1960–70-lukujen retro-tuulahduksen Helsingin Vallilaan. Tilan omistava yritys Stadin Nitro järjestää Art Studio Vallilassa esimerkiksi syntymäpäiviä ja yritysten juhlia – kahteen osaan jaettavaa tilaa voi muunnella asiakkaan toiveiden ja tilaisuuden käyttötarkoituksen mukaiseksi. Vuokratilassa on mahdollista järjestää aamupalaja lounaspalavereita tai pienemmille ryhmille illallisia, joihin kokki valmistaa menun, jonka henkilökunta tarjoilee. Ruokatuotteissa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita, ja ruoka tarjoillaan vanhoilta Arabian astioilta. Art Studio Vallila toimii samalla Stadin Nitron juomatuotteiden esittelytilana. Fasiliteetit on mitoitettu sadalle hengelle. Stadin Nitro -yrityksen perustaja Jari Airio sai ajatuksen Art Studio Vallilasta, kun Stadin Nitro -tuotteille tarvittiin esittelytilaa. Asiakastapaamisissa ihmisten mielenkiinto heräsi juomatuotteen lisäksi tilan vuokraamista kohtaan. – Päätimme vastata kysyntään, Airio sanoo. Art Studio Vallila on paikka, johon astuttuaan pelkistetyn modernit valkoiset tilat unohtuvat täysin. Yksityiskohdat, kuten Airion ottamista valokuvista tehdyt lampunvarjostimet, nostavat yhä uusia ihmetyksen aiheita vierailijoille ja kuljettavat muistomatkalle 1960–70-luvuille. – Asiakkaat ovat tuoneet tänne myös omia tavaroitaan käytyään tilassa ja todettuaan, että tavarat sopisivat paremmin Art Studio Vallilaan kuin kaapin tai varaston perälle, Airio kertoo. Tietoturva osaksi turvallisuussuunnittelua Tapahtumien digiasioiden asiantuntija Inka Helin on julkaissut tapahtumien tietoturvaoppaan, josta hän toivoo olevan hyötyä kaikille tapahtumajärjestäjille ja tapahtumakävijöillekin. Opas syntyi, koska aiheesta oli vähän yleisesityksiä. – Tuntuu siltä, että tästä aiheesta puhutaan vielä melko vähän. Oppaassa käsitellään muun muassa ilmoittautumisja lipunmyyntijärjestelmiä, RFID:tä, kasvontunnistusta, wifi-verkkoja ja tapahtumasovelluksia. Lisäksi puhutaan myös epäteknisistä käytännöistä. Oppaassa nostetaan esimerkiksi muun muassa se, että tapahtumakävijöiden ilmoittautumistiedot saatetaan jakaa kokonaisuudessaan alihankkijoille, jotka tarvitsisivat vain osan tiedoista. – Tietoturva ei ole vain koodareiden ja digiammattilaisten hommia, vaan kuuluu tapahtuman järjestämiseen. Alkuun voi lähteä kahdesta asiasta: ensiksi miettii mitä tietoja tapahtumassa syntyy ja miten niitä tietoja käsitellään ja toiseksi käy läpi kaikki järjestelmät verkoista av-järjestelmiin ja kulkukortteihin. Ei jokaista järjestelmää tarvitse ymmärtää. Riittää, että tiedostaa mahdolliset riskit ja juttelee niistä vaikka järjestelmätoimittajan kanssa. Se auttaa jo pitkälle, Helin sanoo. Tietoturvan merkitys tulee aina vain kasvamaan. Maksamisen muodot kehittyvät, hyvää asiakaskokemusta kehitetään tekoälyn avulla ja lippuhuijaukset uhkaavat yleistyä. Samaan aikaan yhä useampia fyysisen ympäristön elementtejä kuten avjärjestelmiä, lukkoja ja kulunvalvontaa hallitaan verkon kautta. – Varmista, että tapahtumakävijät ovat varmasti oikeassa wifi-verkossa eivätkä huijarin pystyttämässä melkein samannimisessä verkossa, sanoo Helin helppona pikavinkkinä tapahtuman tietoturvaan liittyen. Tapahtuman tietoturvan opas on vapaasti luettavissa ja ladattavissa osoitteessa https://pubsecure.lucidpress.com/ tapahtuman-tietoturva/
AJASSA ONNISTUNUT ESITYSTEKNIIKKA ON TAITOLAJI Helsinkiläinen KokoTeatteri ja Koko Jazz Club on moninaisen taiteen koti. Tilan äänitekniikan uudistus tehtiin yhteistyössä meidän kanssa. Meiltä onnistuu esitystekniikan laitemyynti ja kiinteät asennukset. Jokainen toimitus ja toteutus tehdään koosta riippumatta asiakaslähtöisesti ammattitaidolla ja suurella sydämellä. www.brightgroup.? info.?@brightgroup.com +358 10 841 4150 ® OIKAISU Toisin kuin Evento-lehdessä 5/2019 Kolmen kopla -jutussa mainittiin, Tarja Vuolevi-Mykkäsen työnantaja on Honkarakenne, ei Honka. Kokouksien ja tapahtumien trendit 2020 CWT Meeting & Eventsin julkaisemassa raportissa käsitellään vuonna 2020 pidettävien kokouksien ja tapahtumien trendejä ja niiden taustamuuttujia. Tässä niistä keskeisimpiä. KASVAVA TAPAHTUMA-ALA Arvioiden mukaan tapahtumaja kokousala on noin 750 miljardin euron bisnes, joka kasvaa noin kahdeksan prosentin vuosivauhtia. Vaikka Brexit luo epävarmuutta markkinoille, tapahtuma-alan tulevaisuus näyttää valoisalta myös Euroopassa. Kehittyvät markkinat, kuten Kiina ja Intia, siivittävät globaalia kehitystä. DIGITALISAATIO Uudella laitteistoilla, markkinoinnissa hyödynnetyllä tekoälyllä ja 5G:n avulla saadaan luotua tehokkaasti uudenlaista sisältöä tapahtumiin. VASTUULLINEN BISNES Ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon ympäristön, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Vastuullisuus on raportin mukaan vuoden 2020 avaintekijöitä. FIKSUMPIA KOKOUKSIA KESKITETYSTI Monet ylikansalliset tapahtumatoimijat suunnittelevat tapahtumaja kokousstrategiansa globaalia mittakaavaa käyttäen. Näin karsitaan kuluja ja automatisoidaan toimintoja. Hyvät tavoitteet ja käytännöt voi skaalata kunkin tapahtuman kokoiseksi, kun niistä on ensin päätetty keskitetysti strategisella tasolla. SUKUPOLVENVAIHDOS Sukupolvenvaihdoksen myötä tapahtumissa käyminen ei ole enää tarpeeksi, vaan kokemuksen pitää aktivoida ja tuoda tapahtumassa kävijälle elämyksiä. EUROOPAN TOP 5 KAUPUNKIA Raportissa listattiin kaupungit, jotka ovat vahvasti mukana ensi vuonna tapahtumissa ja kokouksissa Euroopassa: 1. Lontoo, 2. Frankfurt, 3. Pariisi, 4. Berliini, 5. Barcelona.
OTA YHTEYTTÄ | www.hotelkamp.com | 09 5840 952 | info@kampsymposion.com MAINOS MAINOS Hotelli Kämpin General Manager Tuomas Liewendahl esittelee Symposionin ideaa: – Symposion on Kämpin viiden tähden palvelua modernisti toteutettuna. Kämpissä on kokoonnuttu ja tehty tärkeitä päätöksiä vuodesta 1887 alkaen ja Peilisalimme on vaikuttavuudessaan asettanut Suomen standardin. Uusi tapahtumatila Symposion kunnioittaa Helsingin tunnetuimpiin tapaamispaikkoihin lukeutuvan Kämpin historiaa tarjoamalla uutta teknologiaa ja elämyksiä Kämpin katon alla. Nimi Symposion on on saanut inspiraationsa Akseli Gallen-Kallelan Symposion-teoksesta. mahdollistaa kommunikaation molempiin suuntiin saumattomasti. Integroidun streamaus-tekniikan avulla on mahdollista osallistaa yleisö niin paikan päällä kuin etänä esimerkiksi äänestysten avulla. Tämä laajentaa vaikuttavuutta molempiin suuntiin ja kaikesta saadaan kerättyä arvokasta dataa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu automaattisesti tallennus, joka osaltaan lisää tilaisuuden vaikuttavuutta: siihen voi palata jälkikäteen silloin kun itselle sopii. Jokinen huomauttaa, että yritykset toivovat monien tilaisuuksien olevan avoimesti seurattavissa. Kysyntää vastaavien tilaisuuksien rakentamiseen on ollut aina, mutta nyt kaikki on valmiina yhdessä tilassa – esimerkiksi osavuosikatsausten järjestämisestä voi sopia ”yhdellä luukulla” vaikka vuodeksi kerrallaan. – Olemme aiemmin rakentaneet tekniikan räätälöidysti, mutta Symposionissa kaikki on paketoitu valmiiksi. Tämä on helppoa: varaa kaikki yhdeltä ammattilaiselta, Jokinen lisää. Tekninen tarjonta päivitettiin niin, että se on täysin integroitu puitteisiin. Näin elämys on esteetön: tekniikka istuu miljööseen ja tila on esteettisesti puhutteleva. HELSINGIN VAIKUTTAVIN TILA Mikä on alkusyksystä käyttöön otetun Symposionin salaisuus? Sijainti ja lähes rajattomat mahdollisuudet, toteavat Liewendahl ja tilaisuuksiin Kämpissä. Elämysten uutta ulottuvuutta hakien Kämp toteutti Symposionin yhteistyössä videoelämystuotannon johtajan, Flik Media Groupin kanssa. Tero Jokinen vastaa teknologiasta: – Olemme yhdessä luoneet konseptin, jota muualla Suomessa ei ole. Kuten Peilisalin keskiössä on upea peili, Symposionissa roolin ottaa yhdeksänmetrinen näyttö, jonka voi ajatella heijastavan asiakkaan toiveet visuaalisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Kokous, tapahtuma tai muu tilaisuus ei ole enää sidottu paikkaan, sillä reaaliaikainen yhteys Symposionin ja etäosallistujien välillä KOKOUKSESTA ELÄMYKSEKSI – KÄMP SYMPOSION MAHDOLLISTAA VAIKUTTAVAT TILAISUUDET Tänä päivänä jokainen kohtaaminen asiakkaan, kollegan tai yleisön kanssa voidaan muuttaa hetkestä elämykseksi. Tarinoiden Hotel Kämp ja uuden ajan tekniikka yhdistyvät uniikiksi elämystilaksi Helsingin ydinkeskustassa: uusi tapahtumatila Symposion mahdollistaa vaikuttavat tilaisuudet, joihin voi osallistua myös kaukana Helsingistä. KÄMP SYMPOSION Hotel Kämpillä on suuri ilo avata yhdessä videoelämystuottaja Flikin kanssa Suomessa ennen näkemätön, kokemuksellinen ja elämyksellinen kokousja tapahtumatila. Kämpissä on ollut Suomen tyylikkäimmät kokousja tapahtumatilat sekä kaikki niihin liittyvät palvelut avautumisestaan, vuodesta 1887 lähtien. Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ensiluokkainen palvelu, Kämpin tunnelma ja pitkät perinteet ovat luoneet puitteet onnistuneille tapahtumille vuosikymmenestä toiseen ja Symposionin myötä mahdollisuudet toteuttaa mieleenpainuvia tapahtumia Kämpissä laajenevat entisestään. Joustavuutta lisää mahdollisuus yhdistää Symposion Akselija Jean-tapahtumatiloihin ja tarjoiluaula Robertiin – yhdistetyssä tilassa voi järjestää jopa yli 300 henkilön cocktail-tilaisuuksia. Jokinen. Mikään ei päihitä Kämpin sijaintia Helsingin keskeisimmällä paikalla. – Saavutettavuus on tärkeää asiakkaillemme. Kämpissä on tarjolla myös Suomen korkealuokkaisimmat majoitusja muut palvelut, Liewendahl toteaa. Uutta on se, että korkeaan laatumielikuvaan yhdistyy edistyksellisin mahdollinen teknologia. Se mahdollistaa mannertenväliset kokoukset, luennoitsijan kuuntelemisen vaikka hän puhuisi maailman ääristä ja keskustelut verkon yli. Yrityksen sisäinen koulutus voidaan järjestää Symposionissa ja lähettää eri toimipisteisiin samanaikaisesti. – Tähän kytkeytyy isoja ajankäytön ratkaisuja ja ympäristökysymyksiä: turhaa liikkumista poistuu monelta taholta, Liewendahl toteaa. Erityistä on se, miten yhden pitkän seinän mittainen näyttö ja valaistus auttavat tilaisuuden teemaan kytkeytyvän tunnelman tuomisessa tilaan – oli se sitten kurkistus joulupukin pajaan ja Lapin tunturimaisemissa kaartelu poroillallisella tai illuusio viinikellarista, josta viinintekijä vetää tastingin. Tilaisuuteen voidaan tuoda kaikki toivotut elementit. – Luomme kytköksen myös tunnemaailmaan, ja sillä luodaan vaikuttavuus. Jos viesti ei kosketa ihmisiä, vaikuttavuuskin jää vajaaksi, Jokinen huomauttaa. Tilaisuuden merkitys saa oman arvonsa, kun tila muokataan tilaajan brändin ehdoilla. – Maalaus dokumentoi Suomen kulttuurin merkkihenkilöiden viettämän historiallisen illan Kämpissä ja Symposion on myös kreikan termi, joka kuvaa kokoontumista. Uusi elämystilamme yhdistää nämä kaksi elementtiä tarjoten mahdollisuuden vaikuttaviin kokoontumisiin tässä ajassa, Liewendahl sanoo. UUDEN AJAN MAHDOLLISUUDET Uutena mahdollisuutena ja kysyntään vastaten Symposion avaa ovet yli sadan hengen – Tilan muunneltavuus on omaa luokkaansa: valoilla, äänillä ja kuvilla tilasta voi räätälöidä oman näköisen, firman logosta lähtien. Kaikki puitteet ovat valmiina, me toteutamme asiakkaan toiveen mukaisesti joko peruspaketin tai räätälöimme kokonaisuuden. Tehtävämme on tukea asiakkaan viestiä ja tuoda se mahdollisimman monella aistilla, Jokinen kertoo. KÄMP ON TUNNETTU ALANSA JOHTOTÄHTENÄ – Kämp elää ajassa ja toimii suunnannäyttäjänä. Symposion on saanut hyvin positiivisen vastaanoton ja se on palautteen mukaan jotain, mitä Helsingistä on puuttunut, Liewendahl toteaa. Myös Jokinen on tyytyväinen yhteistyöhön: – Olemme mielestäni onnistuneet luomaan Helsingin vaikuttavimman tilan – monella tasolla. Symposionin vaikutuspiiri on tätä tilaa laajempi, ja nimileikki viittaa siihen. Liewendahlia ilahduttaa, että Kämpin tarjonnasta löytyy nyt vaihtoehtoja modernista teknisestä tilasta klassiseen Peilisaliin asti. – Ajattele, millaisia tarinoita päivässä voi olla. Suoratoistotekniikalla toteutettu kokous yrityksen eri mannerten toimipisteiden välillä iltapäivällä Symposionissa, jonka jälkeen illallinen klassisissa puitteissa Peilisalissa.
OTA YHTEYTTÄ | www.hotelkamp.com | 09 5840 952 | info@kampsymposion.com MAINOS MAINOS Hotelli Kämpin General Manager Tuomas Liewendahl esittelee Symposionin ideaa: – Symposion on Kämpin viiden tähden palvelua modernisti toteutettuna. Kämpissä on kokoonnuttu ja tehty tärkeitä päätöksiä vuodesta 1887 alkaen ja Peilisalimme on vaikuttavuudessaan asettanut Suomen standardin. Uusi tapahtumatila Symposion kunnioittaa Helsingin tunnetuimpiin tapaamispaikkoihin lukeutuvan Kämpin historiaa tarjoamalla uutta teknologiaa ja elämyksiä Kämpin katon alla. Nimi Symposion on on saanut inspiraationsa Akseli Gallen-Kallelan Symposion-teoksesta. mahdollistaa kommunikaation molempiin suuntiin saumattomasti. Integroidun streamaus-tekniikan avulla on mahdollista osallistaa yleisö niin paikan päällä kuin etänä esimerkiksi äänestysten avulla. Tämä laajentaa vaikuttavuutta molempiin suuntiin ja kaikesta saadaan kerättyä arvokasta dataa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu automaattisesti tallennus, joka osaltaan lisää tilaisuuden vaikuttavuutta: siihen voi palata jälkikäteen silloin kun itselle sopii. Jokinen huomauttaa, että yritykset toivovat monien tilaisuuksien olevan avoimesti seurattavissa. Kysyntää vastaavien tilaisuuksien rakentamiseen on ollut aina, mutta nyt kaikki on valmiina yhdessä tilassa – esimerkiksi osavuosikatsausten järjestämisestä voi sopia ”yhdellä luukulla” vaikka vuodeksi kerrallaan. – Olemme aiemmin rakentaneet tekniikan räätälöidysti, mutta Symposionissa kaikki on paketoitu valmiiksi. Tämä on helppoa: varaa kaikki yhdeltä ammattilaiselta, Jokinen lisää. Tekninen tarjonta päivitettiin niin, että se on täysin integroitu puitteisiin. Näin elämys on esteetön: tekniikka istuu miljööseen ja tila on esteettisesti puhutteleva. HELSINGIN VAIKUTTAVIN TILA Mikä on alkusyksystä käyttöön otetun Symposionin salaisuus? Sijainti ja lähes rajattomat mahdollisuudet, toteavat Liewendahl ja tilaisuuksiin Kämpissä. Elämysten uutta ulottuvuutta hakien Kämp toteutti Symposionin yhteistyössä videoelämystuotannon johtajan, Flik Media Groupin kanssa. Tero Jokinen vastaa teknologiasta: – Olemme yhdessä luoneet konseptin, jota muualla Suomessa ei ole. Kuten Peilisalin keskiössä on upea peili, Symposionissa roolin ottaa yhdeksänmetrinen näyttö, jonka voi ajatella heijastavan asiakkaan toiveet visuaalisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Kokous, tapahtuma tai muu tilaisuus ei ole enää sidottu paikkaan, sillä reaaliaikainen yhteys Symposionin ja etäosallistujien välillä KOKOUKSESTA ELÄMYKSEKSI – KÄMP SYMPOSION MAHDOLLISTAA VAIKUTTAVAT TILAISUUDET Tänä päivänä jokainen kohtaaminen asiakkaan, kollegan tai yleisön kanssa voidaan muuttaa hetkestä elämykseksi. Tarinoiden Hotel Kämp ja uuden ajan tekniikka yhdistyvät uniikiksi elämystilaksi Helsingin ydinkeskustassa: uusi tapahtumatila Symposion mahdollistaa vaikuttavat tilaisuudet, joihin voi osallistua myös kaukana Helsingistä. KÄMP SYMPOSION Hotel Kämpillä on suuri ilo avata yhdessä videoelämystuottaja Flikin kanssa Suomessa ennen näkemätön, kokemuksellinen ja elämyksellinen kokousja tapahtumatila. Kämpissä on ollut Suomen tyylikkäimmät kokousja tapahtumatilat sekä kaikki niihin liittyvät palvelut avautumisestaan, vuodesta 1887 lähtien. Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ensiluokkainen palvelu, Kämpin tunnelma ja pitkät perinteet ovat luoneet puitteet onnistuneille tapahtumille vuosikymmenestä toiseen ja Symposionin myötä mahdollisuudet toteuttaa mieleenpainuvia tapahtumia Kämpissä laajenevat entisestään. Joustavuutta lisää mahdollisuus yhdistää Symposion Akselija Jean-tapahtumatiloihin ja tarjoiluaula Robertiin – yhdistetyssä tilassa voi järjestää jopa yli 300 henkilön cocktail-tilaisuuksia. Jokinen. Mikään ei päihitä Kämpin sijaintia Helsingin keskeisimmällä paikalla. – Saavutettavuus on tärkeää asiakkaillemme. Kämpissä on tarjolla myös Suomen korkealuokkaisimmat majoitusja muut palvelut, Liewendahl toteaa. Uutta on se, että korkeaan laatumielikuvaan yhdistyy edistyksellisin mahdollinen teknologia. Se mahdollistaa mannertenväliset kokoukset, luennoitsijan kuuntelemisen vaikka hän puhuisi maailman ääristä ja keskustelut verkon yli. Yrityksen sisäinen koulutus voidaan järjestää Symposionissa ja lähettää eri toimipisteisiin samanaikaisesti. – Tähän kytkeytyy isoja ajankäytön ratkaisuja ja ympäristökysymyksiä: turhaa liikkumista poistuu monelta taholta, Liewendahl toteaa. Erityistä on se, miten yhden pitkän seinän mittainen näyttö ja valaistus auttavat tilaisuuden teemaan kytkeytyvän tunnelman tuomisessa tilaan – oli se sitten kurkistus joulupukin pajaan ja Lapin tunturimaisemissa kaartelu poroillallisella tai illuusio viinikellarista, josta viinintekijä vetää tastingin. Tilaisuuteen voidaan tuoda kaikki toivotut elementit. – Luomme kytköksen myös tunnemaailmaan, ja sillä luodaan vaikuttavuus. Jos viesti ei kosketa ihmisiä, vaikuttavuuskin jää vajaaksi, Jokinen huomauttaa. Tilaisuuden merkitys saa oman arvonsa, kun tila muokataan tilaajan brändin ehdoilla. – Maalaus dokumentoi Suomen kulttuurin merkkihenkilöiden viettämän historiallisen illan Kämpissä ja Symposion on myös kreikan termi, joka kuvaa kokoontumista. Uusi elämystilamme yhdistää nämä kaksi elementtiä tarjoten mahdollisuuden vaikuttaviin kokoontumisiin tässä ajassa, Liewendahl sanoo. UUDEN AJAN MAHDOLLISUUDET Uutena mahdollisuutena ja kysyntään vastaten Symposion avaa ovet yli sadan hengen – Tilan muunneltavuus on omaa luokkaansa: valoilla, äänillä ja kuvilla tilasta voi räätälöidä oman näköisen, firman logosta lähtien. Kaikki puitteet ovat valmiina, me toteutamme asiakkaan toiveen mukaisesti joko peruspaketin tai räätälöimme kokonaisuuden. Tehtävämme on tukea asiakkaan viestiä ja tuoda se mahdollisimman monella aistilla, Jokinen kertoo. KÄMP ON TUNNETTU ALANSA JOHTOTÄHTENÄ – Kämp elää ajassa ja toimii suunnannäyttäjänä. Symposion on saanut hyvin positiivisen vastaanoton ja se on palautteen mukaan jotain, mitä Helsingistä on puuttunut, Liewendahl toteaa. Myös Jokinen on tyytyväinen yhteistyöhön: – Olemme mielestäni onnistuneet luomaan Helsingin vaikuttavimman tilan – monella tasolla. Symposionin vaikutuspiiri on tätä tilaa laajempi, ja nimileikki viittaa siihen. Liewendahlia ilahduttaa, että Kämpin tarjonnasta löytyy nyt vaihtoehtoja modernista teknisestä tilasta klassiseen Peilisaliin asti. – Ajattele, millaisia tarinoita päivässä voi olla. Suoratoistotekniikalla toteutettu kokous yrityksen eri mannerten toimipisteiden välillä iltapäivällä Symposionissa, jonka jälkeen illallinen klassisissa puitteissa Peilisalissa.
BISNESLOUNAALLA TEKSTI TIIU POHJOLAINEN KUVAT TIMO PORTHAN HARMAA EMINENSSI E lokuvateatteri Tennispalatsin suurimmassa salissa oli alkamassa tämänvuotinen Evento Awards -palkintojenjakotilaisuus. Jukka Mäkelä oli asettautunut istumaan liki takariviin. Jo korviin kantautunut huhu siitä, että hänet olisi asetettu ehdolle vuoden vaikuttajaksi, tuntui mukavalta. Mutta kun oma nimi ilmestyi valkokankaalle, ja Mäkelä nousi hakemaan palkintoa, hän muistaa olleensa yllättynyt ja häkeltynyt. Kaiken lisäksi yleisö nousi seisomaan. – Salin reaktio tuntui hienolta. Ihmiset vihelsivät. Et usko, miten pitkä matka takarivistä oli kuljettava palkintoa noutamaan, Woltti Groupin asiakkuusjohtaja muistelee hymyillen. – Mutta ehdottomasti lämpimimmät onnittelut sain myöhemmin meidän firmamme nuorimmilta työntekijöiltä. Vuoden vaikuttaja -valintaperusteissa Jukka Mäkelää luonnehdittiin tapahtuma-alalla pitkään vaikuttaneena ja alaa Suomeen voimakkaasti luoneena tekijänä, joka edelleen uskoo kohtaamisiin, vuorovaikutukseen ja henkilökohtaisuuteen. Yritän lounaan alkusalaatin äärellä udella, mitä konkreettista palkinnosta on seurannut. Konkari naurahtaa ja paljastaa, että vuoden kuluessa kaikenlaisia keskustelunavauksia on ehtinyt käynnistyä. On niin paljon ihmisiä, joiden kanssa ”olemme tienneet toisemme”. Palkinto ja siitä onnitteleminen on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä – ja johtanut useisiin avauksiin. Sen enempää Mäkelä ei vielä suostu paljastamaan. Hän vaikenee aiheesta silmät ilkikurisesti vilkkuen. Afrikkatunnelmaa merenjäältä Kun ihminen palkitaan pitkästä ja uraauurtavasta työstään alalla, on pakko kysellä uran varhaisista vaiheista. Yksi alkupiste sijoittuu vuoden 1990 tammikuuhun. Mäkelä, joka oli aiemmassa työssään järjestöalalla toisinaan toteuttanut työnantajan tapahtumia, oli perustamassa Seikkailu oy -yritystä. Samoihin aikoihin maassamme perustettiin myös muutama muu samantyyppinen tapahtuma-alan yritys. – On vaikea sanoa, mikä oli ensimmäinen. Onko se edes tarpeellista? Toimenkuvat, joiden päälle tapahtumayrityksiä tuolloin perustettiin, olivat toisistaan poikkeavia. En tiedä, keskittyikö kukaan meistä 90-luvun yrittäjistä ainoastaan tapahtumiin. Seikkailukin perustettiin alkujaan sellaisen kivijalan päälle, jossa tapahtumien lisäksi toinen kantava osa olivat matkat. Perustajat pyörittelivät ajatusta seikkailumatkoista, matkatoimistotyyppisestä palvelusta räätälöidä yrityksille elämysja palkintomatkoja. Vaikka 90-luvulla olikin hyvin tyypillinen tapa toteuttaa yritystapahtuma viemällä sidosryhmät Lappiin, ehti samanaikainen lama nakertaa matkatoimistoajatukselta pohjan nopeasti pois. – Kyllä me nuoret kundit pian huomasimme, että bisnes on tapahtumissa ja pääkaupunkiseudulla eikä lainkaan ulkomailla. Mäkelän aloittaessa tapahtuma-ala ei ollut millään tavoin ammattimaista. – Ei ollut firmoja, joista olisi voinut tilata lavasteita tai visuaaleja alihankintana. Kaikki tehtiin itse. Niinpä Mäkeläkin oli niittämässä kaisloja Töölönlahden merenjäältä. Merikaapelihallin täyttämiseksi niitä tarvittiin sangen monta sylystä. Asiakas kun oli tilannut Helsingin Kaapelitehtaalle afrikkalaista tunnelmaa. – Alkuaikojen freelancer-verkosto oli moKun Jukka Mäkelä aloitti tapahtumatuotantoalalla, käytettävissä ei ollut kännyköitä. Tuotantoa ei hoidettu tekstiviestein. Vuoden vaikuttajaksi tänä vuonna valittu Mäkelä viihtyy alalla edelleen, sillä samalla hän saa seurata muiden toimialojen kehitystä ja muutoksia kuin aitiopaikalta. 20? 6/2019
6/2019 ? 21
BISNESLOUNAALLA ”Meidän alallamme pääsee seuraamaan eri alojen liiketoimintaa kuin vip-katsomosta.” ninkertainen verrattuna siihen, mitä tapahtuma-alan yrityksillä nykyään on. Vakituisia työntekijöitä, satoja freelancereita – Seikkailu oy ehti olla tapahtuma-alan peruskoulu sangen suurelle tekijäjoukolle. – Tolkuttoman monet tapahtuma-alan nykyiset tekijät ja yrittäjät ovat ehtineet olla jossain vaiheessa Seikkailussa töissä. Olikin aika, jolloin Jukka Mäkelä rehellisesti saattoi sanoa tuntevansa jokaisen alan merkittävän toimijan Suomessa. Aika ennen somea Tapahtumatuotantoala on tutkitusti hektinen ja kuormittava. Mikä ihme saa ihmisen pysymään stressaavalla alalla vuosikymmenestä toiseen? – En ensinnäkään ole lainkaan kahdeksasta neljään -mies. Adrenaliinia pitää aina olla jossain vähäsen. Mielestäni hienointa tällä alalla kuitenkin on, että pääsen työni kautta katsomaan monen yrityksen asioita läheltä. Meidän alallamme pääsee seuraamaan eri alojen yrityksiä ja liiketoimintaa kuin vipkatsomosta. Siitä minä tykkään. Hyvän analogian pitkään uraan Jukka Mäkelä löytää matkapuhelinten maailmasta. – Kun aloitimme, työntekijöillämme ei ollut edes kännyköitä. Asioita ei ollut mahdollista hoitaa esimerkiksi tekstiviestein. – Olen ollut lanseeraamassa niin NMTkuin GSM-puhelimia, nyt työskennellään 5G:n parissa erilaisista puhelinmalleista puhumattakaan. Teleoperaattoreiden maailma on täysin muuttunut: olen ollut tekemässä Posti-Teleä ja sen jälkeen Radiolinjaa ja Soneraa. Median äkäinen muutos vaikuttaa myös tapahtuma-alalla. – Vielä 2000-luvun alussa markkinointi oli nykyistä paljon helpompaa: tässä maassa oli lähinnä kaksi valtakunnallista televisiokanavaa. Nyt tuntuu, ettei kukaan tahdo uskoa, että Youtube-kanava ei ole toiminut Suomessa kuin reilun vuosikymmenen. Youtube ja sen kautta erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat vaikuttaneet todella paljon nykyiseen tekemiseemme. Se, mikä oli alkuaan irrallinen juttu, on nykyään asia, jonka varaan koko tapahtuman voi halutessaan rakentaa. Pitkä perspektiivi teleoperaattori-bisnekseen saa Mäkelän muistelemaan hetkeksi Telen tilaisuutta. Lämmintä ruokaa noutaessamme hän kertoo, miten Telen slogan oli aikoinaan ”Yhdistämme”. – Jossain urani alkuvaiheissa olin mukana miettimässä esiintyjiä tilaisuuteen. Joku ryhmästämme tarttui kiinni sloganiin. Lopulta ehdotimme asiakkaalle, että tilaisuudessa yhdistämme Vuokatin Back to the Sixties -tapahtumassa esiintyneitä artisteja: ensin lavalle nousee Pave Maijanen, joka pyytää yhdistämään hänet Pepe Willbergiin, joka puolestaan kysyy voisiko yleisön joukosta mukaan tulla myös Hector, joka pyytää mukaan vielä Kirkankin. Suuri yleisö tuntee kokoonpanon myöhemmin Mestareina, mutta isossa tapahtumassa, ensimmäistä kertaa yhdessä, me yhdistimme heidät. Välillä rukkaset käteen Vuonna 2004 Jukka Mäkelä siirtyi Woltti Groupiin. Kännykät tai teleoperaattorit eivät jättäneet miestä tuolloinkaan. – Minulla on ilokseni pitkäaikaisia asiakkaita. Olen päässyt tekemään töitä esimerkiksi DNA:n viestinnän kanssa jo yhdeksän vuoden ajan. Jälleen olen saanut vip-aitiosta seurata, miten pienestä haastajayrityksestä on kasvanut alan iso tekijä. Pitkäaikainen asiakkuus tarkoittaa myös sitä, että kesällä Jukka Mäkelä on ollut Porissa aina SuomiAreenan aikaan. Asiakas on ollut tapahtuman pääyhteistyökumppani. Vaikka Mäkelä onkin asiakkuusjohtaja, joka on vahvasti kiinni myynnissä ja tuloksessa, välillä myös johtaja osallistuu tuotannon käytännön töihin. – SuomiAreenalla meillä on viikon aikana paljon tekemistä ja tiukat aikataulut. Ihan 22? 6/2019
6/2019 ? 23
BISNESLOUNAALLA mielelläni laitan rukkaset käteen. Käytännön töissä jeesaan, kun reissukeikalla ollaan. – Ei se vaan toimi niin, että kun kaikilla on pirun kiire, minä vain patsastelisin siinä vieressä. Yksityiskohtaisesti Jukka Mäkelä ei suostu kertomaan, mitä kaikkea onkaan reissuilla joutunut tekemään. Hän kuitenkin kuvailee, miten pitää huolen, että asiakkaalla on kiireestä huolimatta turvallinen olo tilaisuuden valmistumisesta ja omalla tuotantoryhmällä työrauha nostaa tapahtuma pystyyn. – Minä pelaan sitä peliä yhdessä kaikkien kanssa, hän naurahtaa. Hotelli Marskin lounaalla jälkiruokana nautitaan kahvia. Ennen kuin lounaamme on ohi, on saatava tietää, mistä mies on pitkän uran varrelta ylpein. Vuoden vaikuttaja ei suostu vastaamaan tähänkään suoraan. – Ennemminkin olen ylpeä siitä, että kun on näin pitkä ura, en ole tullut tehneeksi yksittäistä suurta mokaa. Voisi hyvin olla, kun on jonkun tuhatta tapahtumaa tehnyt, että joku olisi mennyt läskiksikin. Tapahtumakateuttakaan mies ei myönnä. Mutta sen hän kuitenkin suostuu sanomaan, että Suomessa osataan tehdä hyviä tapahtumia. – Ei suomalaista tapahtumaosaamista tarvitse hävetä. Maailmalla kohderyhmät saattavat helposti olla suurempia kuin Suomen kokoisessa maassa; isommat kohderyhmät, isommat budjetit, mutta perusratkaisut, eivät ne maailmalla sen kummallisempia ole. Ehkä näyttävämpiä tai isompia. Hyvässä tapahtumassa Jukka Mäkelän mielestä oleellista on, että sen taustalla on mietittynä tietty elämys tai vaikutus; siitä osallistujilla riittää tarinoita pidemmäksi aikaa. Sillä tavoin yksittäinen tapahtuma saadaan elämään. Tapahtuman koolla ei ole niinkään väliä. Kun tilaisuuden taustalla on jotain oivallusta tai jujua, syntyy fiilis, jossa on hyvä olla mukana. – Aikoinaan isot tapahtumat olivat jollain tavalla se juttu. Olen kuitenkin alkanut arvostaa väkimäärältään pienempiä tilaisuuksia, joissa pystyy tekemään vielä kovemman vaikutuksen yksittäisiin ihmisiin. Sillä ihmisistähän tapahtumissa on aina kyse. Ihmisten välisistä kohtaamisista. – Jos kärjistäen muistelen 90-luvun keikkoja, fokus oli toisinaan liikaakin siinä, miltä tilaisuus näytti, tuoksui ja tuntui. Toisaalta nykyään tehdään liian usein niin, että laitetaan iltapäiväksi seminaari ja sen päälle tunnin kokkarit. Se on siinä, otetaan ehkä kuva. – Kuka tahansa tilaisuutta järjestäessään voisi vielä enemmän miettiä, miten vieras kokee tilaisuuden. Siitä kokemuksesta syntyvät muistot. Ja vasta muistojen avulla syntyy vaikutus, jonka vieras kertoo tilaisuudesta tai sen järjestäjästä eteenpäin. – Omat niskakarvani nousevat välittömästi pystyyn, jos osallistun tilaisuuteen, jossa yksikään isäntäväestä ei tule kysymään, mitä minulle kuuluu tai miksi minä olen paikalla. Jukka Mäkelä ei myöskään arvosta tilaisuuksia, joihin päästäkseen pitää jonottaa tai aikataulut sakkaavat. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka olisivat ennakoimalla helposti hoidettavissa. Hyvässä tilaisuudessa tulee Mäkelän mielestä syntyä hyvä fiilis. – Useimmiten se kiva, hyvä fiilis tulee ihmisten kohtaamisesta. Sen tähden kohtaamisille pitää antaa tapahtumissa aikaa ja tilaa toteutua. Hyvä tilaisuuden toteuttaja miettii jopa, miten erilaisia kohtaamisia voidaan tapahtuman aikana toteuttaa. Eikä mikään tästä poista ajatusta siitä, että tapahtumassa voi olla tiukka asiasisältö. Vuoden vaikuttajalla on myös unelma, tapahtuma, jota hän ei ole toistaiseksi päässyt toteuttamaan. Se olisi suuri, kansainvälinen, Suomesta televisioitava suora lähetys. – Ihan sama, olisiko kyse suuresta urheilukilpailusta tai Eurovision-laulukilpailun tyyppisestä show’sta. Sellaisen tuotannon konseptia kun pääsisi käsikirjoittamaan – uskon, että minulla olisi aika paljon annettavaa. ”Suomalaista tapahtumaosaamista ei tarvitse hävetä – maailmalla vain on isommat budjetit.” 24? 6/2019
BISNESLOUNAALLA KUKA? Jukka Mäkelä, Woltti Groupin asiakkuusjohtaja. Tuli tammikuussa 1990 laittaneeksi sisään Seikkailu oy -nimisen yrityksen paperit. Työskennellyt siitä lähtien täysipäiväisesti tapahtumatuotantoalalla; Woltissa vuodesta 2004. Palkittiin Vuoden vaikuttajana tämänvuotisessa Evento Awards -mittelössä. Sosiaalinen erakko, joka purkaa mahdollista stressiä lähtemällä baariin, mökille tai metsään. Purjehtii säännöllisesti kaveriseurassa liki 30 kesän kokemuksella. MISSÄ? Kuusi palaa Kuusi palaa -ravintola, uudistetussa Marski by Scandic -hotellissa Helsingin Mannerheimintiellä. Mäkelä muisteli lounaalla, miten aikoinaan seisoi kaverinsa kanssa jonottamassa Marskin alakerran yökerhoon. Yhtäkkiä kaverukset huomasivat, että heidän edessään seisoi Pele. Mäkelällä ei ollut paperia mukanaan, mutta hän onnistui saamaan legendaarisen jalkapalloilijan nimikirjoituksen 20 markan seteliin juuri ennen kuin Pele kiidätettiin jonon ohi. Mitä syötiin? Suomalaisiin raaka-aineisiin modernilla twistillä luottavassa ravintolassa lounas nautitaan aluksi salaatti-buffetista ammentaen. Green market -tiskillä lautaset täyttyivät sesongin erilaisilla kasviksilla, salaateilla ja lisukkeilla. Linjastosta löytyi useita leipävaihtoehtoja sekä hummusta. Lämmin ruoka noudetaan kokilta. Meille annosteltiin kana-aurajuustoruukkua uuniperunan kera. Salaattibuffetin ja kokin annostelemien pienehköjen annosten linjaus on ravintolassa harkittu, sen toivotaan minimoivan hävikkiruuan määrää. 6/2019 ? 25
FINLANDIA-TALO ON VASTUULLISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ – Finlandia-talo haluaa olla suomalaisen tapahtuma-alan suunnannäyttäjä sekä laadukkaiden palvelujen tuottamisessa että ympäristöja vastuukysymyksissä, kiteyttää talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen . Kunnianhimoisen tavoitteen eteen on tehty töitä pitkäjänteisesti. Työ jatkuu, mutta tulokset näkyvät jo. – Pyrimme huomioimaan ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökulmat kaikissa toimissamme. Kestävää kehitystä tuetaan esimerkiksi ympäristöystävällisten energiaratkaisujen, sähkönkulutuksen tarkkailun sekä harkitun tietoja viestintäteknologian kautta, Tolonen kertoo. – Lämmitystä, ilmastointia ja valaistusta ohjataan huonekohtaisesti ja ilmanvaihdon tehoa säädetään automaattisesti henkilömäärän mukaan. Kestävä kehitys, kiertotalous ja yhteiskuntavastuu huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös tilaisuuksien järjestelyissä ja materiaalivalinnoissa. Talon katolle asennetut 180 aurinkopaneelia tuottavat energiaa aina auringon pilkahtaessa. Paneelit olivat ensimmäiset laatuaan suomalaisissa tapahtumataloissa, eikä Euroopassakaan moni ehtinyt edelle. Lisäksi talossa on päästy merkittäviin säästöihin vedenja energiankulutuksessa. – Teemme paljon, mutta yksin ei kukaan maailmaa pelasta. Siksi odotamme myös kumppaneidemme sitoutuvan kestävää kehitystä tukeviin käytäntöihin ja opastamme mielellämme entistä ekologisempien tapahtumien järjestämisessä. Se ei lopulta ole vaikeaa eikä kallistakaan, Tolonen kannustaa. KESTÄVIÄ KOKOUSVALINTOJA Finlandia-talo on mukana myös Helsinki Marketingin Sustainable Meeting -pilottiohjelmassa, jonka tavoitteena on kehittää vastuullisen tapahtumajärjestämisen työkalu kansainvälisiä kokouksia ja kongresseja varten. Kyse on vastuullisempiin B2Btapahtumiin tähtäävästä hankkeesta, joka on myös osa Helsingin työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. – Syyskuussa saimme kunnian isännöidä ensimmäistä toimintamallin mukaista kumppaniverkoston tilaisuutta. Meidät valittiin tehtävään edelläkävijyytemme ansiosta, Tolonen kehaisee. – Tilaisuuden hiilijalanjälki mitattiin erityisen tarkasti ja se oli yli puolet pienempi kuin vastaavassa tilaisuudessa keskimäärin. Ruuan ja juoman osuus tapahtuman hiilijalanjäljestä on yleensä noin 6o prosenttia. Tarjoiluvalinnoilla jälkeä saadaankin pienennettyä tehokkaasti. – Tässä tilaisuudessa tarjoiltiin vain kasvispohjaisia ruokia, minkä lisäksi ruokahävikkiin pyrittiin vaikuttamaan muun muassa viestinnän kautta: esteestä pyydettiin ilmoittamaan juuri hävikin minimointiin vedoten, Tolonen sanoo. – Kehitettävää on aina ja matkamme on vasta alussa, mutta haluamme oppia lisää ja tulla jatkuvasti paremmiksi. Yhtenä Suomen suurimmista tapahtumataloista koemme velvollisuudeksemme vaikuttaa omalla esimerkillämme alan käytäntöihin. PÖYDÄSSÄ LÄHIÄ JA LUOMUA Finlandia-ravintolan keittiöpäällikkö Timo Lepistö on intohimoinen lähija luomuruuan puolestapuhuja. – Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Miksi emme käyttäisi niitä! Lepistö suosii luomua Finlandiaravintolan hankinnoissa aina, kun se on mahdollista. Portaat luomuun -ohjelman myötä keittiö käyttää pysyvästi vähintään 20 merkittävää luomuraaka-ainetta. – Esimerkiksi luomujuureksia käytämme niin kauan kuin niitä on saatavilla. Jos luomua ei ole, käytämme vähintäänkin kotimaista lähituotantoa, Lepistö toteaa. Usein raaka-aineet hankitaan paikallisilta pientuottajilta. – Pientuottajien käyttö isojen tapahtumien talossa vaatii hyvää ennakkosuunnittelua. Monituhatpäisen vierasjoukon kestitseminen saattaa viedä todella ison siivun pientilallisen tuotannosta, joten raakaaineita tilataan joskus jopa vuosi etukäteen, Lepistö yllättää. Vaikka ravintolassa hyödynnetään pitkälti kulloisenkin satokauden parhaita raaka-aineita, on Suomen leveysasteilla väistämättä aikoja, jolloin on turvauduttava myös ulkomaan tuotantoon. – Silloinkin vastuullisuuskriteerimme ovat korkealla, Lepistö vakuuttaa. KASVISRUOKAA, KIITOS! Finlandia-ravintolan lihahankinnoissa pyritään aina käyttämään kotimaista, vastuullista tuotantoa. Myös kalat valitaan WWF:n kalaoppaan mukaisesti. Kasvisruoka on kuitenkin tätä päivää ja sen kysyntä on jatkuvassa kasvussa. – Perusvalikoimiimme kuuluu esimerkiksi ilmastopaketti, johon sisältyy kasvispainotteinen menu, Lepistö huomauttaa. Isojen tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäjät suhtautuvat lihattomiin tarjoiluihin vielä hieman varovaisesti, mutta Lepistö rohkaisee heitäkin ennakkoluulottomuuteen. – Meidän menumme ovat huippuammattilaisten suunnittelemia makuelämyksiä, sisälsivät ne lihaa tai eivät. Uskallan luvata, etteivät tapahtumavieraat tule kummassakaan tapauksessa pettymään! finlandiatalo.fi Valitse vastuullisemmin! myhelsinki.fi MAINOS MAINOS 180 aurinkopaneelia tuottaa parhaimpina aurinkoisina kesäpäivinä jopa 20–25 % kuukausikohtaisesta energiankulutuksesta. Vedenkäyttö ja energiankulutus pienentyneet merkittävästi vuosien 2015–18 aikana. Säästö vastaa 3 503 hengen vuorokaudessa käyttämän veden määrää sekä 42 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Ahkera jätteen lajittelija ja kierrättäjä sekä ympäristöystävällisten ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden käyttäjä. ISO9001-, ISO14001ja EFQMsertifioitu tapahtumatalo. Ekokompassi-sertifioitu ravintolatoimija. Helsingin kaupungin Ilmastokumppani. Vuosittaisten Töölönlahden siivoustalkoiden perustaja ja pääjärjestäjä. Itämeren meriekosysteemin suojelija yhteistyössä BSAG:n (Baltic Sea Action Group) kanssa. Finlandia-talo on merkittävä osa luonnonkaunista Töölönlahden puistoa. Ekologiset ratkaisut ovat olleet talossa aina tärkeitä, mutta ympäristötietoisuuden ja vastuullisuuden lisääntyessä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan kiinnitetään huomiota entistäkin enemmän.
FINLANDIA-TALO ON VASTUULLISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ – Finlandia-talo haluaa olla suomalaisen tapahtuma-alan suunnannäyttäjä sekä laadukkaiden palvelujen tuottamisessa että ympäristöja vastuukysymyksissä, kiteyttää talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen . Kunnianhimoisen tavoitteen eteen on tehty töitä pitkäjänteisesti. Työ jatkuu, mutta tulokset näkyvät jo. – Pyrimme huomioimaan ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökulmat kaikissa toimissamme. Kestävää kehitystä tuetaan esimerkiksi ympäristöystävällisten energiaratkaisujen, sähkönkulutuksen tarkkailun sekä harkitun tietoja viestintäteknologian kautta, Tolonen kertoo. – Lämmitystä, ilmastointia ja valaistusta ohjataan huonekohtaisesti ja ilmanvaihdon tehoa säädetään automaattisesti henkilömäärän mukaan. Kestävä kehitys, kiertotalous ja yhteiskuntavastuu huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös tilaisuuksien järjestelyissä ja materiaalivalinnoissa. Talon katolle asennetut 180 aurinkopaneelia tuottavat energiaa aina auringon pilkahtaessa. Paneelit olivat ensimmäiset laatuaan suomalaisissa tapahtumataloissa, eikä Euroopassakaan moni ehtinyt edelle. Lisäksi talossa on päästy merkittäviin säästöihin vedenja energiankulutuksessa. – Teemme paljon, mutta yksin ei kukaan maailmaa pelasta. Siksi odotamme myös kumppaneidemme sitoutuvan kestävää kehitystä tukeviin käytäntöihin ja opastamme mielellämme entistä ekologisempien tapahtumien järjestämisessä. Se ei lopulta ole vaikeaa eikä kallistakaan, Tolonen kannustaa. KESTÄVIÄ KOKOUSVALINTOJA Finlandia-talo on mukana myös Helsinki Marketingin Sustainable Meeting -pilottiohjelmassa, jonka tavoitteena on kehittää vastuullisen tapahtumajärjestämisen työkalu kansainvälisiä kokouksia ja kongresseja varten. Kyse on vastuullisempiin B2Btapahtumiin tähtäävästä hankkeesta, joka on myös osa Helsingin työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. – Syyskuussa saimme kunnian isännöidä ensimmäistä toimintamallin mukaista kumppaniverkoston tilaisuutta. Meidät valittiin tehtävään edelläkävijyytemme ansiosta, Tolonen kehaisee. – Tilaisuuden hiilijalanjälki mitattiin erityisen tarkasti ja se oli yli puolet pienempi kuin vastaavassa tilaisuudessa keskimäärin. Ruuan ja juoman osuus tapahtuman hiilijalanjäljestä on yleensä noin 6o prosenttia. Tarjoiluvalinnoilla jälkeä saadaankin pienennettyä tehokkaasti. – Tässä tilaisuudessa tarjoiltiin vain kasvispohjaisia ruokia, minkä lisäksi ruokahävikkiin pyrittiin vaikuttamaan muun muassa viestinnän kautta: esteestä pyydettiin ilmoittamaan juuri hävikin minimointiin vedoten, Tolonen sanoo. – Kehitettävää on aina ja matkamme on vasta alussa, mutta haluamme oppia lisää ja tulla jatkuvasti paremmiksi. Yhtenä Suomen suurimmista tapahtumataloista koemme velvollisuudeksemme vaikuttaa omalla esimerkillämme alan käytäntöihin. PÖYDÄSSÄ LÄHIÄ JA LUOMUA Finlandia-ravintolan keittiöpäällikkö Timo Lepistö on intohimoinen lähija luomuruuan puolestapuhuja. – Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Miksi emme käyttäisi niitä! Lepistö suosii luomua Finlandiaravintolan hankinnoissa aina, kun se on mahdollista. Portaat luomuun -ohjelman myötä keittiö käyttää pysyvästi vähintään 20 merkittävää luomuraaka-ainetta. – Esimerkiksi luomujuureksia käytämme niin kauan kuin niitä on saatavilla. Jos luomua ei ole, käytämme vähintäänkin kotimaista lähituotantoa, Lepistö toteaa. Usein raaka-aineet hankitaan paikallisilta pientuottajilta. – Pientuottajien käyttö isojen tapahtumien talossa vaatii hyvää ennakkosuunnittelua. Monituhatpäisen vierasjoukon kestitseminen saattaa viedä todella ison siivun pientilallisen tuotannosta, joten raakaaineita tilataan joskus jopa vuosi etukäteen, Lepistö yllättää. Vaikka ravintolassa hyödynnetään pitkälti kulloisenkin satokauden parhaita raaka-aineita, on Suomen leveysasteilla väistämättä aikoja, jolloin on turvauduttava myös ulkomaan tuotantoon. – Silloinkin vastuullisuuskriteerimme ovat korkealla, Lepistö vakuuttaa. KASVISRUOKAA, KIITOS! Finlandia-ravintolan lihahankinnoissa pyritään aina käyttämään kotimaista, vastuullista tuotantoa. Myös kalat valitaan WWF:n kalaoppaan mukaisesti. Kasvisruoka on kuitenkin tätä päivää ja sen kysyntä on jatkuvassa kasvussa. – Perusvalikoimiimme kuuluu esimerkiksi ilmastopaketti, johon sisältyy kasvispainotteinen menu, Lepistö huomauttaa. Isojen tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäjät suhtautuvat lihattomiin tarjoiluihin vielä hieman varovaisesti, mutta Lepistö rohkaisee heitäkin ennakkoluulottomuuteen. – Meidän menumme ovat huippuammattilaisten suunnittelemia makuelämyksiä, sisälsivät ne lihaa tai eivät. Uskallan luvata, etteivät tapahtumavieraat tule kummassakaan tapauksessa pettymään! finlandiatalo.fi Valitse vastuullisemmin! myhelsinki.fi MAINOS MAINOS 180 aurinkopaneelia tuottaa parhaimpina aurinkoisina kesäpäivinä jopa 20–25 % kuukausikohtaisesta energiankulutuksesta. Vedenkäyttö ja energiankulutus pienentyneet merkittävästi vuosien 2015–18 aikana. Säästö vastaa 3 503 hengen vuorokaudessa käyttämän veden määrää sekä 42 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Ahkera jätteen lajittelija ja kierrättäjä sekä ympäristöystävällisten ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden käyttäjä. ISO9001-, ISO14001ja EFQMsertifioitu tapahtumatalo. Ekokompassi-sertifioitu ravintolatoimija. Helsingin kaupungin Ilmastokumppani. Vuosittaisten Töölönlahden siivoustalkoiden perustaja ja pääjärjestäjä. Itämeren meriekosysteemin suojelija yhteistyössä BSAG:n (Baltic Sea Action Group) kanssa. Finlandia-talo on merkittävä osa luonnonkaunista Töölönlahden puistoa. Ekologiset ratkaisut ovat olleet talossa aina tärkeitä, mutta ympäristötietoisuuden ja vastuullisuuden lisääntyessä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan kiinnitetään huomiota entistäkin enemmän.
28? 6/2019 TEKSTI HELI KOIVUNIEMI KUVAT LUKA LUOVA HULLU Kovia kokenut tapahtuma-alan ammattilainen tirauttaa kyynelen, kun on sen paikka, ja luottaa vahvasti intuitioonsa. Hän hakee luovia ratkaisuja tinkimättömästi, eikä pelkää riskejä. Inese Lukaševska.
6/2019 ? 29 T ummahiuksinen nainen huiskuttaa Riian esikaupunkialueella kivitalon ikkunasta vierailleen. Pian hän laskeutuu alas ja avaa jyhkeän puisen oven. Kiviportaikon yläpäässä sijaitsee mielenkiintoisen näkemyksen omaava tapahtumatoimisto. Inese Lukaševska on viisihenkisen Luka-tapahtumatoimiston perustaja ja toimitusjohtaja. Yritys on noteerattu muutamissa tapahtumien ja luovien alojen kansainvälisissä kilpailuissa. – Olen onnellinen siitä, mitä teen. Ja siitä, että olen saanut työstäni tunnustusta. Tavoitteeni ei ole olla kuuluisa, vaan hyvä ihminen. Uskon, että Jumala on kanssamme läsnä. Lukaševskan viimeinen lausahdus hämmentää. Hän jatkaa tarinaansa ja sanoo, että kivitalon omistaa kirkko. Usko ihmisiin, tarkemmin sanottuna omaan yhtiökumppaniin koki kolahduksen viisi vuotta sitten. Paluu kesälomalta oli tyrmäävä. – Yhtiökumppanini petti minut. Huomasin, että hän oli vienyt yritykseni minulta. Nainen ei kuitenkaan murtunut, vaan rakensi pala palalta itselleen uuden, vakavaraisen yrityksen, joka tekee paitsi tulosta myös hyvää sellaista. Ehkä juuri koetut takaiskut tekivät Lukaševskasta aktiivisen hyväntekeväisyystapahtumien järjestäjän. Hän tuottaa tapahtumat omin voimin, omalla ajallaan. Hyväntekeväisyyttä bisneksen sivutuotteena Joulukuun alussa järjestettävällä tapahtumakokonaisuudella hän kerää rahaa varattomien, sokeutuvien latvialaisten silmäleikkauksiin. Idea syntyi eräänä aamuna vajaa vuosi sitten. – Kuvittelin, minkälaista olisi herätä ja huomata, ettei näe enää. Opiskelin aihetta ja selvisi, että silmäleikkauksia on Latviassa odotettava jopa viisi vuotta. En ole miljonääri, mutta voin auttaa ihmisiä omalla työlläni. Hän päätti järjestää silmien iiriksistä otetuista makrokuvista valokuvanäyttelyn, jonka tuotot sijoitetaan leikkausjonojen purkamiseen. – Jokainen kuva on erilainen. Näemme toistemme silmistä vain värin, mutta emme koko iiristä. Lukaševska syventyi asiaan teknologisesti ja taiteen näkökulmasta. Haasteena oli löytää kuvaaja Latviasta. Kansainvälisesti tunnettuja, aiheeseen erikoistuneita kuvaajia on kaksi: kuuluisat ammattilaiset Leipzigista ja New Yorkista. Lukaševska neuvotteli kolme kuukautta. Toinen kuvaajista suostui ja kuvasi latvialaisten iiriksiä kolme päivää. Kun ensimmäinen, lastensairaalalle toteutettu hyväntekeväisyystapahtuma oli ohitse, Lukaševska itki kotonaan. – Mieheni kysyi minulta, miksi itket. Sinähän onnistuit. Sanoin, että olen niin onnellinen, koska koen, että lahjoittajat tekivät hyvää minulle, eivätkä pelkästään sairaille lapsille. Lukaševska ei ole koskaan halunnut peitellä tunteitaan. Tunteellisena ihmisenä hänen oli vaikea työskennellä edellisessä työssään tv-juontajana. Lopulta hän ei kyennyt tukahduttamaan osaa itsestään ja lopetti uransa mediassa. Kyky tarttua tarinoihin on säilynyt vahvana. Jokainen ihminen on hänestä tarinansa ansainnut. – Kauneus on meissä jokaisessa, se on vain kyettävä näkemään. Tapahtumatoimisto Lukan tuottamassa show'ssa valkoiseen esiintymisasuun pukeutunut nainen lensi ilmassa 30 metriä.
30? 6/2019 Kansainväliset areenat kutsuvat Lukaševska uskoo, että menestys kansainvälisissä kilpailuissa tuo kokemusta ja lisää kansainvälisiä asiakkaita. Uniikkeja toteutuksia ja luovia tuotantoja arvostetaan kansainvälisesti. Siitäkin huolimatta, että tapahtumabudjetit ovat olemattomia globaalien jättien tapahtumien rinnalla. – Kun ei ole rahaa, ongelman ratkaisuun on käytettävä luovuutta. Toisaalta juuri rahan puute voi estää koko osallistumisen kilpailuihin. Hän puhuu kokemuksesta. – Muistan sen tunteen lopun ikäni, kun kädet täristen avasin erään kilpailun finalistilistaa. Soitin miehelleni ja asiakkaalleni: olemme viiden parhaan joukossa. Sitten huomasin, että olemme toisessa kategoriassa kolmen joukossa. Kilpailuun osallistumista oli ehdottanut yksi tuomareista. Ongelmana oli raha. – Jos menestyisimme, osallistumismaksun lisäksi kuluja syntyisi markkinoinnista. Otin riskin ja ajattelin, se on sitten sen ajan murhe. Nyt meillä on ongelma, hän naurahtaa ja toteaa, että aikoo maksaa markkinoinnin omasta taskustaan. Nuorallatanssia pelon ja rohkeuden kanssa Luovan alan ammattilaiselle kenties suurin pelko on luovuuden tyrehtyminen. – Ihminen ei ole kone. Päivittäin joutuu vuorottelemaan viiden tai jopa kuuden konseptin kanssa. Pyrin ruokkimaan luovuuttani kaikkialla: luonnossa, kylpyhuoneessa, hau tausmaalla. Toistaiseksi luovuus on kukoistanut. Menestyminen on edellyttänyt kuitenkin paineensietoja riskinottokykyä. Rohkeutta tapahtumien tuottaminen ja läpivienti on vaatinut sekä hänen tuotantotiimiltään että asiakkailtaan. – Meillä voi olla vain muutama minuutti aikaa tehdä vaikutus ideallamme ja herättää asiakkaan luottamus. Yhä kiristyvien toteutusaikataulujen takia pieni toimisto on joutunut jo kieltäytymään tarjotuista työmahdollisuuksista. Joskus Lukaševska miettii, että asiakkaan on oltava lähes yhtä hullu kuin hän itse, hehän voivat hänen epäonnistuessaan menettää omankin työnsä. Latvian 100-vuotisjuhlatapahtuman tuotannon hän otti, vaikka riskit olivat suuret. – Saimme tietää kuukautta ennen tapahtumaa, että tuotanto on meidän. Mietin muutaman sekunnin. Ehkä joku auttoi meitä ylhäältä käsin, koska onnistuimme. Jokaisen riskin kohdalla on mietittävä, onko se vaivansa arvoinen. Toisinaan riskit ovat olleet niin suuria, että epäonnistuessani menettäisin koko 20-vuotisen urani tapahtuma-alalla. Yksi riskeistä liittyy joulukuussa toteutettavaan tapahtumaan. Ideana on näyttää, mitä tapahtuman kulisseissa tapahtuu. Kutsussa lukee ainoastaan pukeutumiskoodi: black tie. Muuta ei kerrota. Vieraat saapuvat pimeään ja tyhjään teollisuushalliin, jonka perällä on baari. – Ensimmäiseksi vieraat järkyttyvät. Juomatarjoilu käynnistyy ja ovet avautuvat. Ihmiset osallistetaan luo”Kun ei ole rahaa, ongelman ratkaisuun on käytettävä luovuutta.” Kulttuuripainotteisessa tapahtumassa hyödynnettiin Latvialle tyypillisiä, tarinallisia yksityiskohtia kattauksessa. Riian sataman 815-vuotisjuhlallisuuksissa korostui kaupungin kulttuuri-identiteetti.
6/2019 ? 31 maan juhla, kantamaan pöydät, tuolit ja loihtimaan tunnelman. Yhteen tapahtumaan tarvittiin Daavidin patsas. Sellaista ei löytynyt Latviasta. Lukaševska otti elävän alastoman miehen patsaan tilalle. Toisessa tapahtumassa piti peittää tilan kiinteitä osia. Lukaševska rakennutti niiden päälle edellisiltana terassit, joista muodostui erillisiä baarisaarekkeita. – Joskus ongelmat auttavat. Luovat ideat syntyvät, kun etsimme ratkaisua kulloiseenkin ongelmaan. Voi sen ajatella näinkin: jos ei ole ongelmia, minulla ei ole työtä. Yliluonnollisia kokemuksia tavoitteleva perfektionisti Kun Lukaševska aloitti tv-uransa 17-vuotiaana, hän ei osannut pitää mikrofonia kädessä, eikä 20-tuntisia päiviä puurtaessa tiennyt, mitä nukkuminen edes tarkoittaa. – Kaikki odottivat vain sitä hetkeä, että putoan. Olen selfmade-tuote, vaikka puhunkin aina meistä itseni sijaan. Tuskin kukaan uskoisi, että yksi ihminen kykenee tähän kaikkeen. Hän myöntää avoimesti olevansa perfektionisti. Projektipäälliköt ja teknikot tietävät, ettei hänen kanssaan INESE LUKAŠEVSKA Latvialaisen Lukatapahtumatoimiston perustaja ja toimitusjohtaja. Toiminut aiemmin mallina, tvjuontajana ja elokuvatuottajana. Toimiston toteuttama Latvian School Bag opening event on ehdolla kansainvälisiä tapahtumia palkitsevassa Bea Worldissa musiikkija kulttuuritapahtumasarjoissa. luka.lv beaworldfestival.com neuvotella lainkaan tietyistä asioista. Hänen tapahtumissaan lähes mitään ei tehdä perinteisen kaavan mukaan ja jokainen tapahtuma on kertaluonteinen. Niissä yhdistyvät tiede, teknologia ja taide. Lukaševska käyttää illuusioita vaikutuskeinona tapahtumissa. – Haluan, että ihmiset miettivät tapahtumassa, voivatko he enää luottaa aisteihinsa. Bisnesmielessä tapahtumani eivät ole tuottoisia. Siksi minusta ei ole tullut miljonääriä, mutta olen tyytyväinen lopputuloksiin. Jos joku haluaa tapahtumaansa vain esiintyjän ja ruokatarjoilun, Lukaševska toteaa, ettei häntä tarvita. – Soittakaa catering-firmaan ja tapahtumataloon. Kiitollisimpina asiakkainaan Lukaševska pitää kuntia ja valtiota. Tarjouspyynnöt ovat täsmällisesti määriteltyjä, tavoitteet asetettu ja budjetit kerrottu selkeästi. Tapahtumatoimistolle annetaan myös perustelut, miksi tarjous hylättiin. Kaikesta kokemastaan huolimatta Lukaševska ei ole koskaan menettänyt luottamustaan itseensä. – Minulla on yksi neuvo: kun voittamisen tahto on suurempi kuin häviämisen pelko, menestyt, hän kiteyttää. ”Kun voittamisen tahto on suurempi kuin häviämisen pelko, menestyt.” Lukan toteuttamassa tapahtumassa hyödynnettiin Liisa ihmemaassa -teemaa.
Sata latvialaista tarinaa sadassa minuutissa OLETKO koskaan ollut ihmemaassa? Maassa, jossa sekä ihmisillä että olennoilla on taikavoimat? Jossa peilit vääristävät, sienet lentävät, kortit ovat syötäviä ja noidat ennustavat? Jossa puut polttavat tupakkaa ja jänikset puhuvat? Eräänä joulukuisena iltana tapahtumatoimisto Luka teki tarusta totta ja lisäsi taivaallisen lumisateen tapahtumapaikkaan. – Latviasta löytyy monia inspiroivia ja uniikkeja paikkoja. Silti yhä useam pi nuori muuttaa ulkomaille suurempien markkinoiden houkuttelemina ja kadottaa kansallisidentiteettinsä, yhteytensä kotimaahansa ja sen kulttuuriin, Inese Lukaševska sanoo. Kuukauden mittaisen Latvian School Bag opening -tapahtuman tarkoituksena oli näyttää koululaisille, että heidän kotimaansa on luovuuden ja mahdollisuuksien maa. Kuka tahansa voi toteuttaa unelmansa huolimatta asuinpaikasta, taustasta ja sosiaalisesta statuksesta. 110 eri kunnasta valittiin 5–9-luokkalaisten joukosta 6 000 koululaista osallistumaan tapahtumaan jääkiekkoareenalla, johon kuului muun muassa 15 luovaa työpajaa sekä neljän tunnin mittainen multimedianäyttely, jossa kivet puhuivat ja meren aallot huuhtoivat koululaisten jalkoja. Vuodenajat vaihtuivat kättä heilauttamalla. 700 esiintyvää eri alojen taiteilijaa yhdistivät taiteen, teknologian ja tieteen herättääkseen koululaisten mielenkiinnon luontoaan ja kotimaataan kohtaan. Jokaisesta tapahtumaan osallistuneesta opettajasta ja koululaisesta muovattiin oman seutukuntansa ja kyliensä lähettiläitä. Tapahtumatoteutus levisi ympäri Latvian lumipalloefektinomaisesti. Kansallinen media nosti tapahtuman uutisiinsa. Maksettua mainontaa tapahtumassa ei hyödynnetty. Mielipidevaikuttajien kautta tieto tapahtumasta levisi massaliikkeen tavoin. Vähintään kerran alkuperäisestä tapahtumasta syntyneisiin tilaisuuksiin on vuonna 2019 osallistunut jo 230 000 opiskelijaa. youtube.com/watch?v=lAFEYyfHc4o
6/2019 ? 33 TEKSTI JA KUVA HELI KOIVUNIEMI L atvian markkinat ovat rajalliset. Esimerkiksi Samsungin tapahtumatuotantoa Ranskassa ja Riiassa ei voi vertailla samalla mitta-asteikolla keskenään. Budjetteja ei voi verrata keskenään. Luovuus on ainoa asia, jolla voimme kilpailla suurempia maita ja yrityksiä vastaan, Gundega Skudrin¸a sanoo. Tapahtumantekijälle se tarkoittaa, että tekee asioita, joista pitää ja työntää itseään koko ajan kohti omia rajoja. – Yksi projekti tukee toista ja yhdistyessään ne mahdollistavat taas uusien asioiden syntymisen. Me odotamme, että asiakas on valmis rohkeampaan toteutukseen, silloin otamme haasteen vastaan. Meidän tehtävänä on luoda kysyntää ja trendejä. Totta kai se on riski, mutta laatu on aina vaatimuksena. Siitä emme tingi. Ma¯rcis Ziemin¸ š istuu Skudrin¸an vieressä ja naurahtaa. – Monet pelkäävät riskejä, mutta hän ei pelkää. Kun tekee rohkeita toteutuksia, alan ammattilaiset alkavat seuraamaan ja silloin saa ammattitaitoisimman tiimin puolelleen. Latvialaisen sanonnan mukaan, kun ruuvit ovat löysällä päässä ja katto poistuu pään yläpuolelta, näkee enemmän tähtiä taivaalla. Skudrin¸a ja Ziemin¸ š kääntävät asian toisinpäin. – Me laitamme itsellemme lasikaton, jotta näemme tähdet. Emme kiellä hulluuttamme, vaan olemme ylpeitä siitä. Jos Skudras Metropolessa halutaan luoda jotain uutta, se tehdään usein itse. Ziemin¸ š kertoo eräästä tapahtumasta, joka toteutettiin yhteistyössä keittiömestareiden kanssa. Hän toivoi saavansa pöllön tapahtumaan ja kysyi, voiko pöllön tehdä sokerista. Keittiömestari ei suostunut, edes harkitsemaan. – Olen vain designer, mutta soitin asiantuntijoille ja kysyin, miten sokeri käyttäytyy materiaalina ja opiskelin tekniikan. Tein pöllön itse. Ziemin¸ š ymmärtää, että uuden luominen on vaikeaa. Mutta jos jotain uutta haluaa, on otettava askel eteenpäin. – Ainakin on yritettävä. TAPAHTUMA ON INVESTOINTI – ONNISTUESSAAN Latvialainen tapahtuma-alan trendejä muovaava tapahtumatoimisto Skudras Metropolen ei ota asiakkaikseen aristelijoita. Raha on toissijaista Skudras Metropolelle ei ole luotu tulevaisuudensuunnitelmia. – Ehkä avaruus on seuraava taso, johon tähtäämme, he naurahtavat. Työtä Skodrasissa ei koeta pelkästään työnä, pikemminkin mahdollisuutena oppia, kehittyä ja inspiroitua sitä tehdessä. Asiakkaiden luottamuksen voittaminen ja asiakkaiden pettymisen välttäminen on heidän tärkein tehtävänsä. Kuvassa suunnittelutoimisto @Don’t Panicin omistaja ja perustaja M?rcis Ziemi?š ja Skudras Metropolen toimitusjohtaja Gundega Skudri?a.
34? 6/2019 BEA WORLD FESTIVAL 2019 27.–30.11.2019 Milano Italia. Skudras Metropolella on kaksi työtä finalistien joukossa: • Different Christmas Dinner yksityistapahtumasarjassa • Botanical Watergarden -tapahtuma vastuullisuussarjassa – Raha on toissijainen asia tässä kokonaisuudessa. Paras palkinto, jonka he työstään saavat, on asiakkaan itku. – Silloin olemme onnistuneet muuttamaan asiakkaamme ajattelutapaa. Totta kai Skudrin¸a ja Ziemin¸ š käyvät inspiroitumassa myös maailmalla. Lontoo, New York, Pariisi ja Tukholma, he luettelevat. – Usein huomaamme, että teemme kyllä työmme hyvin. Latvia on pieni maa ja kaikki tuntevat toisensa. Voimme hyvällä omallatunnolla sanoa, että vastuullisuusaste täällä on korkea. Ziemin¸ š mainitsee esimerkin omasta pettymyksestään Lontoossa. – Eräänkin tapahtuman osallistumismaksu oli 250 puntaa. Mutta siellä tarjottiin juomat muovimukeista. Ymmärrän, että heillä on suuri markkina eli jos et pidä muovimukista, ei ole pakko osallistua. Meillä ei ikinä tehtäisi sellaista. Insipiraationsa hän hakee ympäriltään. Luonnosta, kirjallisuuden parista ja surffaamisesta. KOMMENTTI Pohjolan keskiössä käy bisneskuhina KANSAINVÄLISET yritykset ovat nähneet jo pitkään Latvian potentiaalisena investointikohteena. Voikin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Riika on Pohjolan keskiössä. Latvialaiset puhuvat itse New Nordicista. Täällä on helppo elää ja tehdä bisnestä, sillä kaikki puhuvat täydellistä englantia, jopa torimummoista lähtien. Siksi en ole itse tullut opiskelleeksi latvian kieltä. Lentoyhteydet Riikaan ovat sujuvat esimerkiksi Pohjoismaisen organisaation tapahtumien järjestämiseen. Air Balticin menestystarinaa on ollut ilo seurata. Se vaikuttaa kustannustehokkaalta yhtiöltä, joka uudistuu ja uudistaa kalustoaan. Vietän nykyisin paljon aikaa Pullman-hotellissa. Siellä vierailee usein norjalaisten ja ruotsalaisten incentive-yritysryhmiä. Suomalaisia ei kaupungissa ole vielä runsain joukoin näkynyt. Tapahtumat ovat Latviassa yleisesti ottaen laadultaan ja palvelutasoltaan korkeatasoisia. Hintataso on kohtuullinen. Työvoima on täällä edullista ja siksi tapahtumiin voidaan investoida enemmän henkilöresursseja. Radisson Blu Latvija on ollut monopoliasemassa isoimpana 2 500 henkeä vetävänä kongressipaikkana. Vuoden 2020 alusta tai aikana avataan vanhaan kauppakeskukseen Atta Centre, joka tulee tekniikaltaan olemaan moderni. Se sijaitsee 15 minuutin päässä lentokentältä ja viiden minuutin ajomatkan päässä Riian keskustasta. Tapahtumatilojen lisäksi Attaan tulee co-working-tiloja. Siellä on oma catering-palvelu. Riian Jurmala, lyhyen etäisyyden päästä lentokentältä, toimii myös syksyisin ja talvisin virkistymispaikkana tiimeille. Siellä saa keskittymiseen ja työskentelyyn omanlaistaan rauhaa. Latvian valtio tukee startup-yrityksiä. Osa teknologia-alan ammattilaisista, kuten nettisivujen ja 3D-mallinnusten tekijöistä, hankkii asiakkaansa suoraan kansainvälisiltä markkinoilta. Täällä on pitkin maaseutua myös hyvin taidokkaita käsityöläisiä. Perustaja Miikka Vahtera, Sia Kauss Agency NAISIA JOHTOTEHTÄVISSÄ (%) LÄ H D E: ILO ST AT 20 17 44,1 1. Latvia 41,8 2. Slovenia 40,5 3. Yhdysvallat 31,9 15. OECDkeskiarvo 31,5 16. Suomi
Tilavaraukset | Kulttuurikeskus Poleeni | 040 388 3413 | 040 085 5714 Tilavaraukset: Kulttuurikeskus Poleeni 040 388 3413, 040 085 5714 Veturitori on historiallinen, hurmaava ja huoleton kohtaamispaikka, joka tarjoaa upeat puitteet silloin, kun kaipaat jotain enemmän. Tarjoamme hienon tilan koulutuksille, messuille, kokouksille, virkistyspäiville ja juhlille. Anna tunnelman kohota kymmenen metrin korkeudella olevaan kattoon ja muokkaa 1850 neliöisestä tilasta yritystänne parhaiten palveleva. Lasiseinäinen parvi mahdollistaa tapahtumien laajentamisen ja seuraamisen myös ylätasanteelta. Hurmaannu historiasta, nauti mukavuuksista! Tuo tapahtumasi historiallisen tyylikkäälle Pieksämäen Veturitorille Järjest ä tunnel mallin en tapaht uma Veturi talleill a! www.pieksamaki.fi/veturitallit Tilavaraukset: Kulttuurikeskus Poleeni 040 388 3413, 040 085 5714 Veturitori on historiallinen, hurmaava ja huoleton kohtaamispaikka, joka tarjoaa upeat puitteet silloin, kun kaipaat jotain enemmän. Tarjoamme hienon tilan koulutuksille, messuille, kokouksille, virkistyspäiville ja juhlille. Anna tunnelman kohota kymmenen metrin korkeudella olevaan kattoon ja muokkaa 1850 neliöisestä tilasta yritystänne parhaiten palveleva. Lasiseinäinen parvi mahdollistaa tapahtumien laajentamisen ja seuraamisen myös ylätasanteelta. Hurmaannu historiasta, nauti mukavuuksista! Tuo tapahtumasi historiallisen tyylikkäälle Pieksämäen Veturitorille Järjest ä tunnel mallin en tapaht uma Veturi talleill a! www.pieksamaki.fi/veturitallit Veturitori on historiallinen, hurmaava ja huoleton kohtaamispaikka, joka tarjoaa upeat puitteet silloin, kun kaipaat jotain enemmän. Tarjoamme hienon tilan koulutuksille, messuille, kokouksille, virkistyspäiville ja juhlille. Anna tunnelman kohota kymmenen metrin korkeudella olevaan kattoon ja muokkaa 1 850 neliöisestä tilasta yritystänne parhaiten palveleva. Lasiseinäinen parvi mahdollistaa tapahtumien laajentamisen ja seuraamisen myös ylätasanteelta. Pieksämäen Veturitori taipuu monentyyppisiin tapahtumiin SM-tason lentopallo-otteluista ja crossfit-kisoista tansseihin. Yritysten tilaisuuksista kaupallisiin tapahtumiin ja messuihin, antiikkija keräilymessuista laajoihin joulutoreihin. Konsertti-, koulutusja bilepaikkana tila mahdollistaa suuren yleisömäärän saavuttamisen keskellä Suomea. www.pieksamaki.fi/veturitallit Järjestä tunnelma llinen tapahtum a Veturitall eilla!
Baltian ilmaherruuden haltija hamuaa kasvua TEKSTI HELI KOIVUNIEMI KUVA J?NIS BAUTRA JAN Nyholmilla on aihetta hymyyn. Hän vastaa Riiassa päämajaansa pitävän Air Balticin toiminnasta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yrityksen seitsemästä miljoonasta vuosittaisesta matkustajasta noin 12 prosenttia tulee Nyholmin vastuualueelta. – Tänä vuonna syyskuuhun mennessä pääsimme 3,87 miljoonaan matkustajaan. Silti Nyholm myöntää, että kyseessä on herkkä ala. Lentoala elää turbulenssissa. Ilmastopuheiden vaikutukset eivät ole kuitenkaan näkyneet Air Balticin asiakasvirrassa. Päinvastoin. – Viisi vuotta meillä on ollut pelkkää nousua. Vuosina 2017 ja 2018 meidät valittiin maailman täsmällisimmäksi markkinajohtajaksi globaalisti, Euroopan johtajaksi tänä vuonna ja globaaliksi kakkoseksi heti pienen eteläamerikkalaisen lehtoyhtiön jälkeen. Suosio perustuu sujuviin jatkolentoyhteyksiin. Lentoja lähtee kolmesta Suomen kaupungista edelleen Riian kautta lopulliseen päämäärään. Suomesta aamutuimaan lähtevillä koneilla on mahdollista olla lähes jokaisessa Euroopan pääkaupungissa ennen kello yhdeksää. – Välilasku on mitoitettu niin, että vaihtoaika on minimissään 45 minuuttia ja pisimmillään kaksi tuntia. Monipuolisten mahdollisuuksien ansiosta yritysten johto onnistutaan sijoittamaan kahdelle, jopa kolmelle eri lennolle. – Nämä saattavat tuntua pieniltä asioilta, mutta asiakkaat arvostavat siirtymien mutkattomuutta ja vaihtoehtojen mahdollisuutta. Air Baltic on onnistunut kustannustehokkuudessaan. Lentokalusto on ollut toimiva, mutta sitä uudistetaan nyt. Kalustoa on sen verran, että siitä voidaan irrottaa myös yksityiseen käyttöön kone, jos tarve vaatii. – Jos asiakkaalla on esimerkiksi sellainen tarve, että se täyttäisi reittikoneen kokonaan, voi miettiä, mitä vaihtoehtoja on käytössä. Neljän tunnin matkaa tyhjänä en myy molempiin suuntiin, mutta Itämeren ympärillä koneen vuokraaminen kokonaan on jo hinnallisesti järkevää. Air Baltic tähtää 15 miljoonaan matkustajaan vuoteen 2025 mennessä.
makuja ja tunnelmaa Varaa viihtyisät pikkujoulut ja tunnelmallinen joululounas monipuolisista vaihtoehdoistamme! Paremmat pikkujoulut toteutuvat hauskoilla ohjelmavaihtoehdoilla ja joululounaan valitset kolmesta eri kohteesta. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlaa viettävä Hilton Helsinki Kalastajatorpan legendaarinen Pyöreä Sali nostaa joululounaalla buffetpöytään perinteiset jouluruoat sekä jouluiset vegaaniherkut kotimaisten raaka-aineiden ja lähiruoan teemalla. Hilton Helsinki Strandissa Ravintola BROn joululounas on sekoitus perinteisiä suomalaisia jouluherkkuja yhdistettynä Välimeren ja Pohjois-Afrikan mausteisiin makuihin. Herkullinen kolmen ruokalajin joulumenu Hilton Helsinki Airportin Ravintola GUIssa koostuu modernin skandinaavisista mauista. Varaa hauskat pikkujoulut ja tunnelmallinen joululounas: sales.hiltonhelsinki@hilton.com tai p. 0300 870 882. Lisätiedot: hravintolat.fi
MAINOS MAINOS Kokoustarjoilu nyt: PIENET PALAT HOUKUTTELEVAT MAISTAMAAN Fazer Food Services kattaa herkulliset tarjoilut kautta Suomen kasvispohjaisilla, aivoystävällisillä, aina itse tehdyillä tuotteilla. me kasvisruokaa, josta et edes huomaa, että se on kasvisruokaa, maku on tärkein, Ramirez lupaa. Kasvikset isossa roolissa myös juhlakaudella Yrityksen tyyliin kuuluu pieni twist, ja joulukaudella se toteutuu erityisesti herkullisten kasvispainotteisten menujen mauissa. – Jouluiset maut sopivat kasvisruokiin. Teemme joulumenuja puhtaasti myös kasvispohjaisena. Maku on tärkein, mutta myös yllätykset ovat tärkeitä. Meillä on esimerkiksi haudutettua juuriselleriä, jossa on vähän savua, ja se viipaloidaan näyttävästi tarjolle. Fenkolisilli valmistetaan lasimestarin sillin tapaan, Nordblom kuvailee. Toki menuissa yhdistyy uusi ja vanha – reseptiin kuuluu tuoda modernilla twistillä wau-efekti ja tutuilla turvallisilla mauilla tunnelmaa ja fiilistä. – Monet ideat lähtevät lentoon ruohonjuuritasolta. Teemme lisäksi kaiken paikallisesti omalla twistillä; paikalliset raaka-aineet ja makumieltymykset otetaan aina mukaan. Se on myös isäntien kunnia-asia, Nordblom toteaa. Kasvisruoan kehittämiseen Fazer Food Services on panostanut vuosien ajan. Pari vuotta sitten lanseerattua Wicked Rabbit -kasvisravintolakonseptia edelsi kahden vuoden määrätietoinen työ, ja projektissa kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään myös muussa toiminnassa. Vastuullisuus syntyy valinnoista Fazer Food Servicesin kaikkea toimintaa ohjaavat vastuulliset valinnat. Yritys on ilmoittanut vuodesta 2013 lähtien lihan alkuperän ja käyttänyt edelläkävijänä lähes sataprosenttisesti kotimaista lihaa. Fazer Food Servicesin edustus-, kokousja kahvilatuotteiden tuotekehityksestä vastaava tuotekehittäjä Piia Raunio kuvailee kokoustarjoilun trendejä: – Nyt halutaan pieniä tuotteita ja paljon erilaista maisteltavaa. Kasvispainotteisuus ja sesonginmukaisuus korostuvat. On kokonaan uuden kokoustarjoilun aika. – Se aika meni ohi, että neuvotteluhuoneeseen tulee viinerit tai isot leivät. Nyt periaatteena on pientä ja hyvää: vähemmän sokeria ja kevyempää. Tarjoilu on ravitsevaa ja hyvää tekevää, ja sillä jaksaa vielä loppukokouksen, gastronomiaja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom toteaa. Nordblom tunnistaa haasteen: miten saada suomalaiset muuttamaan syömisen rytmiä. Terveellisemmät välipalat tuovat aivoille ja kropalle ystävällisen rytmin ruokailuun. – Pohjoismaiset marjat ja kasvikset tukevat aivoruokafilosofiaa. Piia Rauniolla on kiitollinen tehtävä muun muassa laskea reseptiikka EU:n laatiman aivoruokakriteeristön mukaisesti. Ajattelutyö tarvitsee ravintoa, ja aivoystävällisellä ruoalla on merkitystä vireystasoon ja jaksamiseen, Nordblom kertoo. Miten temppu tehdään? Näyttävyys on tärkeää: silmänruoka on pop ja värien loistolla erottaudutaan, huomauttaa asiakkuusjohtaja Kristiina Ramirez. Fazer Food Services suosii kasviksia, hedelmiä ja marjoja, jotka tuovat luonnostaan väriä pöytään. Vegelle ja vegaanisuudelle on paljon tilausta. – Tuomme vegen esille houkuttelevasti: Tervetuloa nauttimaan, vaikka et vege olisikaan! KokkaamFazer Food Servicesin Meetings & events -palvelu luo ruokatunnelmia muun muassa näissä miljöissä: • Turun linna • Lappeenrannan kasino • Ravintola Voitto Lahden hyppyrimäen kupeessa • Pääposti, testaa saunakabinetti Helsingin kattojen yllä • Ravintola WTC, muista Marskin sali • Messukeskus ja Seinäjoki Areena AIVOYSTÄVÄLLINEN KOKOUSTARJOILU • pieniä annoksia monta kertaa päivässä • vähemmän sokeria • vähemmän suolaa • paljon hyviä rasvahappoja • hyvää tekeviä raaka-aineita kuten tummaa suklaata, kalaa, kuitupitoisia viljoja, siemeniä, tuoreita marjoja ja hedelmiä Annoskoon ja kaiken muun tarjoiluun liittyvän lisäksi Fazerilla pohditaan paljon raaka-ainevalintoja. – Suunnittelemme raaka-aineet fiksusti ja järkevästi. Ravintolat hyödyntävät esimerkiksi kukkakaalin lehdet, ne laitetaan tarjolle ruoan oheen erikseen valmistettuna. Kahvitorin tyyppisessä napostelutarjoilussa taas voi valmistaa erilaisia tuotteita samoista raaka-aineista, ja ne palvelevat monia kohderyhmiä. Sesonginmukaisuus on osa vastuullisuutta. Samalla tarjolla on arjen luksusta hyvällä omallatunnolla. Tarjoilutavalla hävikki minimiin Isolle operoijalle hävikin välttäminen on todella tärkeää. Fazerin kokemusten mukaan se on tärkeää myös asiakasyrityksille ja yritykset ovat hyvin moderneja hävikkikysymyksissä. Avainsana uuden ajan tarjoiluissa on kahvitori – kaikkialla, minne se sopii. – Kahvitorit ovat yksi keino vähentää hävikkiä. Katamme taukotiloihin kattauksen monenlaista maisteltavaa, ja useampi ryhmä voi ottaa samasta. Vaikka tarjolle tuotavan ruoan määrä ei kasva, pienet annokset ja näyttävä tarjoilu tekevät sen houkuttelevaksi, ja siitä voi maistaa monta pientä herkkua, Ramirez kuvailee. Fazer Food Services on kiinnittänyt huomiota myös vaihteluun, sillä kokousten isännät toivovat sitä. Runsas kattaus mahdollistaa erilaiset valinnat eri päivinä, vaikka artikkelit olisivat samat. Toinen vinkki hävikin minimoimiseen on lounge-tyyliin koottu kylmävitriini, josta tarjoilun voi poimia mukaan kokoustilaan. – Suosittelemme, että kahvitorin tai vitriinin yhteydessä kerrotaan suoraan, että tarjoilu on suunniteltu näin hävikin välttämiseksi. Henkilökuntamme kertoo todella mielellään lisää vastuullisista valinnoistamme ja tarinoista ruoan takana, Nordblom sanoo. – Kun lainsäädäntö tiukentui, olemme poistaneet myös edustuskäytöstä sellaisia lihatuotteita, joiden alkuperässä on epäselvyyttä. Esimerkiksi parmankinkku ei välttämättä ole italialaista lihaa, eikä salamin alkuperää voi aina jäljittää yhteen maahan. Jäljitettävyys, alkuperä ja tuotantotapojen vastuullisuus ovat asioita, joista haluamme kertoa asiakkaille niin pitkälle kuin pystymme. Pyrimme kertomaan samat tiedot myös kasviksista – jopa alueen, jolla ne on viljelty. Kotimaisuus kuuluu laatumielikuvaamme, Nordblom huomauttaa. Myös vastuullisissa valinnoissa kasvikset nousevat tähtirooliin. – Voit olla ilman lihaa, koska kasvisruoka on niin hyvää, Ramirez toteaa. Piia Raunio inspiroituu kotimaisista marjoista ja kasviksista. Niistä syntyy aidon makuisia, meheviä maistelupaloja tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. www.fazerfoodservices.com/fi
MAINOS MAINOS Kokoustarjoilu nyt: PIENET PALAT HOUKUTTELEVAT MAISTAMAAN Fazer Food Services kattaa herkulliset tarjoilut kautta Suomen kasvispohjaisilla, aivoystävällisillä, aina itse tehdyillä tuotteilla. me kasvisruokaa, josta et edes huomaa, että se on kasvisruokaa, maku on tärkein, Ramirez lupaa. Kasvikset isossa roolissa myös juhlakaudella Yrityksen tyyliin kuuluu pieni twist, ja joulukaudella se toteutuu erityisesti herkullisten kasvispainotteisten menujen mauissa. – Jouluiset maut sopivat kasvisruokiin. Teemme joulumenuja puhtaasti myös kasvispohjaisena. Maku on tärkein, mutta myös yllätykset ovat tärkeitä. Meillä on esimerkiksi haudutettua juuriselleriä, jossa on vähän savua, ja se viipaloidaan näyttävästi tarjolle. Fenkolisilli valmistetaan lasimestarin sillin tapaan, Nordblom kuvailee. Toki menuissa yhdistyy uusi ja vanha – reseptiin kuuluu tuoda modernilla twistillä wau-efekti ja tutuilla turvallisilla mauilla tunnelmaa ja fiilistä. – Monet ideat lähtevät lentoon ruohonjuuritasolta. Teemme lisäksi kaiken paikallisesti omalla twistillä; paikalliset raaka-aineet ja makumieltymykset otetaan aina mukaan. Se on myös isäntien kunnia-asia, Nordblom toteaa. Kasvisruoan kehittämiseen Fazer Food Services on panostanut vuosien ajan. Pari vuotta sitten lanseerattua Wicked Rabbit -kasvisravintolakonseptia edelsi kahden vuoden määrätietoinen työ, ja projektissa kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään myös muussa toiminnassa. Vastuullisuus syntyy valinnoista Fazer Food Servicesin kaikkea toimintaa ohjaavat vastuulliset valinnat. Yritys on ilmoittanut vuodesta 2013 lähtien lihan alkuperän ja käyttänyt edelläkävijänä lähes sataprosenttisesti kotimaista lihaa. Fazer Food Servicesin edustus-, kokousja kahvilatuotteiden tuotekehityksestä vastaava tuotekehittäjä Piia Raunio kuvailee kokoustarjoilun trendejä: – Nyt halutaan pieniä tuotteita ja paljon erilaista maisteltavaa. Kasvispainotteisuus ja sesonginmukaisuus korostuvat. On kokonaan uuden kokoustarjoilun aika. – Se aika meni ohi, että neuvotteluhuoneeseen tulee viinerit tai isot leivät. Nyt periaatteena on pientä ja hyvää: vähemmän sokeria ja kevyempää. Tarjoilu on ravitsevaa ja hyvää tekevää, ja sillä jaksaa vielä loppukokouksen, gastronomiaja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom toteaa. Nordblom tunnistaa haasteen: miten saada suomalaiset muuttamaan syömisen rytmiä. Terveellisemmät välipalat tuovat aivoille ja kropalle ystävällisen rytmin ruokailuun. – Pohjoismaiset marjat ja kasvikset tukevat aivoruokafilosofiaa. Piia Rauniolla on kiitollinen tehtävä muun muassa laskea reseptiikka EU:n laatiman aivoruokakriteeristön mukaisesti. Ajattelutyö tarvitsee ravintoa, ja aivoystävällisellä ruoalla on merkitystä vireystasoon ja jaksamiseen, Nordblom kertoo. Miten temppu tehdään? Näyttävyys on tärkeää: silmänruoka on pop ja värien loistolla erottaudutaan, huomauttaa asiakkuusjohtaja Kristiina Ramirez. Fazer Food Services suosii kasviksia, hedelmiä ja marjoja, jotka tuovat luonnostaan väriä pöytään. Vegelle ja vegaanisuudelle on paljon tilausta. – Tuomme vegen esille houkuttelevasti: Tervetuloa nauttimaan, vaikka et vege olisikaan! KokkaamFazer Food Servicesin Meetings & events -palvelu luo ruokatunnelmia muun muassa näissä miljöissä: • Turun linna • Lappeenrannan kasino • Ravintola Voitto Lahden hyppyrimäen kupeessa • Pääposti, testaa saunakabinetti Helsingin kattojen yllä • Ravintola WTC, muista Marskin sali • Messukeskus ja Seinäjoki Areena AIVOYSTÄVÄLLINEN KOKOUSTARJOILU • pieniä annoksia monta kertaa päivässä • vähemmän sokeria • vähemmän suolaa • paljon hyviä rasvahappoja • hyvää tekeviä raaka-aineita kuten tummaa suklaata, kalaa, kuitupitoisia viljoja, siemeniä, tuoreita marjoja ja hedelmiä Annoskoon ja kaiken muun tarjoiluun liittyvän lisäksi Fazerilla pohditaan paljon raaka-ainevalintoja. – Suunnittelemme raaka-aineet fiksusti ja järkevästi. Ravintolat hyödyntävät esimerkiksi kukkakaalin lehdet, ne laitetaan tarjolle ruoan oheen erikseen valmistettuna. Kahvitorin tyyppisessä napostelutarjoilussa taas voi valmistaa erilaisia tuotteita samoista raaka-aineista, ja ne palvelevat monia kohderyhmiä. Sesonginmukaisuus on osa vastuullisuutta. Samalla tarjolla on arjen luksusta hyvällä omallatunnolla. Tarjoilutavalla hävikki minimiin Isolle operoijalle hävikin välttäminen on todella tärkeää. Fazerin kokemusten mukaan se on tärkeää myös asiakasyrityksille ja yritykset ovat hyvin moderneja hävikkikysymyksissä. Avainsana uuden ajan tarjoiluissa on kahvitori – kaikkialla, minne se sopii. – Kahvitorit ovat yksi keino vähentää hävikkiä. Katamme taukotiloihin kattauksen monenlaista maisteltavaa, ja useampi ryhmä voi ottaa samasta. Vaikka tarjolle tuotavan ruoan määrä ei kasva, pienet annokset ja näyttävä tarjoilu tekevät sen houkuttelevaksi, ja siitä voi maistaa monta pientä herkkua, Ramirez kuvailee. Fazer Food Services on kiinnittänyt huomiota myös vaihteluun, sillä kokousten isännät toivovat sitä. Runsas kattaus mahdollistaa erilaiset valinnat eri päivinä, vaikka artikkelit olisivat samat. Toinen vinkki hävikin minimoimiseen on lounge-tyyliin koottu kylmävitriini, josta tarjoilun voi poimia mukaan kokoustilaan. – Suosittelemme, että kahvitorin tai vitriinin yhteydessä kerrotaan suoraan, että tarjoilu on suunniteltu näin hävikin välttämiseksi. Henkilökuntamme kertoo todella mielellään lisää vastuullisista valinnoistamme ja tarinoista ruoan takana, Nordblom sanoo. – Kun lainsäädäntö tiukentui, olemme poistaneet myös edustuskäytöstä sellaisia lihatuotteita, joiden alkuperässä on epäselvyyttä. Esimerkiksi parmankinkku ei välttämättä ole italialaista lihaa, eikä salamin alkuperää voi aina jäljittää yhteen maahan. Jäljitettävyys, alkuperä ja tuotantotapojen vastuullisuus ovat asioita, joista haluamme kertoa asiakkaille niin pitkälle kuin pystymme. Pyrimme kertomaan samat tiedot myös kasviksista – jopa alueen, jolla ne on viljelty. Kotimaisuus kuuluu laatumielikuvaamme, Nordblom huomauttaa. Myös vastuullisissa valinnoissa kasvikset nousevat tähtirooliin. – Voit olla ilman lihaa, koska kasvisruoka on niin hyvää, Ramirez toteaa. Piia Raunio inspiroituu kotimaisista marjoista ja kasviksista. Niistä syntyy aidon makuisia, meheviä maistelupaloja tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. www.fazerfoodservices.com/fi
40? 6/2019 PARIVALJAKKO TEKSTI TIIU POHJOLAINEN KUVAT MIIA MANNER TAITEILIJAT ILMAN TURVASANAA Kun taikuri ja mentalisti Noora Karma sekä teatteri Soittorasian johtaja Pentti Kinosmaa istuvat alas, puhe ja ideat rönsyilevät. Työparin kanssa saa pallotella villeimpiäkin ajatuksia. Usein se, mistä piti puhua, jää seuraavaan kertaan. Mutta ideoita uusiin esityksiin on takuulla syntynyt. Noora Karma Taikuri, mentalisti, tuottaja Noora Karma Productions Olen käärmepelkoinen ihminen. Esitysten tuottajana joudun toisinaan myös kuskaamaan käärmeitä auton takapenkillä. Se on kamalaa, siellä ne sihisevät. Vuosia sitten vierailin Espanjassa kauhutalossa. En kestänyt, kun esiintyjät jahtasivat minua. Mutta ajattelin samalla, että haluaisin toteuttaa vastaavanlaisen esityksen. Muidenkin tulisi saada kokea, miltä kauhutalossa vierailu tuntuu. Nykyään, kun yleisöstä kuuluu tietynlainen kauhistunut ääni, olen tyytyväinen. Luin aikoinaan paikallislehdestä porvoolaisen Näsinkartanon seisovan tyhjillään. Minusta se vaikutti täydelliseltä kauhutalolta. Aloin kehitellä ajatusta Kauhukartano-konseptista. Pian otin yhteyttä Penttiin, jonka etäisesti tunsin paikallisena esittävien taiteiden toimijana. Syksyllä 2016 toteutimme ensimmäisen Kauhukartanon. Esitykset pyörivät kolmisen viikkoa, monta kierrosta illassa ja kaikki illat olivat loppuunmyytyjä. Joku pelkää verta ja hirviöitä, toinen rottia ja ötököitä. Minä lähestyn monesti kauhua omien pelkojeni kautta. Jos joku asia pelottaa minua, alan pohtia aiheen toimivuutta esityksessä. Minusta psykologinen kauhu on pahinta. Toisaalta, en edes tykkää kauhuelokuvista. Olen erittäin tyytyväinen, kun saan Kauhukartanoissa ja Mielisairaaloissa olla esiintyjänä, en yleisön joukossa. Kun matkustan ulkomailla, vierailen vakoilemassa esityksiä. En halua kokea kauhua, mutta haluan nähdä, miten se on tehty. Ideat tuleviin esityksiin plompsahtelevat esiin Pentin kanssa keskustellessa. Ideoista jalostetaan seuraavan esityksen käsikirjoitus. Tutkin miljöön historiaa ja käytän toisinaan kuukausikaupalla aikaa ennakkotöihin. Olen perfektionisti, joka haluaa kaiken menevän täydellisesti. Pentissä on paljon samaa. Miksi ihmeessä tehdä jotain, jos sitä ei tee kerralla kunnolla? Esityksemme syntyvät yhteistyönä. Tuotantovastuussa on yritykseni Noora Karma Productions. Tuottamisen lisäksi vastaan taikuusosastosta, mentalismista ja hypnoosista, Pentti ohjaamisesta ja näyttelijöistä. Yhteistyössä tärkeintä on luottamus toiseen. Tietenkin arvioin tekemisiämme taikurin silmin: kaiken ei tarvitse aina olla draamaa. Minä olen se, joka tuo teatterillisiin esityksiin jekkuja, ihmettä ja kummaa. Vaikka olemmekin joistain asioista eri mieltä, kultainen keskitie on löytynyt aina. ”Olen perfektionisti, joka haluaa kaiken menevän täydellisesti.”
6/2019 ? 41 Olen tottunut kulkemaan omia polkujani, asenteeltani olen yksityisyrittäjä ja yksinhuoltaja. Pentistä olen löytänyt luotettavan työparin, mutta myös hyvän ystävän. Yhteistyömme on hiljalleen opettanut minulle, ettei yksityisyrittäjänkään tarvitse aivan kaikkea hoitaa itse. On hienoa jakaa taideprojekti toisen kanssa ja työskennellä osana tiimiä. Eiköhän me tässä vanheta yhdessä. En usko, että hullunkurinen yhteistyömme loppuu ihan heti. Olemme toteuttaneet yhteistyössä näitä interaktiivisia, kokemuksellisia esityksiä ympäri Suomen. Porvooseen on tehty kolme esitystä eri paikkoihin. Kauhukartanoita on ollut Vantaalla, Hämeenlinnan Vanajanlinnassa, Pohjanmaalla Powerparkissa. Jokainen esitys on erilainen, myös siksi, että yleisössä on monia, jotka ovat nähneet kaikki aikaisemmat versiot. Rakennamme esitykset siten, ettei yleisö vain katso esiintyjiä. Siinä poiketaan klassisesta teatteriesityksestä. Jokaisen roolihahmon takana on vahva käsikirjoitus, mutta esitystemme elämyksellisyys syntyy myös hiotun visuaalisuuden, tarinallisuuden ja psykologisen vaikuttamisen kautta. Ehkä osin siksi yleisölle aina kerrotaan, ettei työryhmällämme ole käytössä kauheuksia pysäyttävää turvasanaa. nen esitys tehdään kulloisenkin paikan ja sen miljöön ehdoilla; olemme toteuttaneet Mielisairaalan muun muassa Porvoossa tyhjillään olleeseen terveyskeskukseen sekä Sipoon Nikkilässä vanhan mielisairaalan alueelle. Lokaatio tuo esitykseen oman tarinallisen lisänsä. Esitykset ovat täyteen pakattuja kaksituntisia, joissa kulman takana voi tapahtua mitä tahansa. Toimin Porvoossa teatteri Soittorasian johtajana. Se on lasten, nuorten ja koko perheen teatteri, jossa uskotaan elämysten voimaan. Tunnuslauseemmekin on ”Elämyksiä koko perheelle”. Yhteisissä esityksissämme Nooran kanssa minulla on monta roolia. Olen teatterinjohtaja, ja Soittorasia vastaa esimerkiksi lavasteiden säilytyksestä, rekvisiittavarastosta ja esityksissä käytettävien vaatteiden huollosta. Yhteisproduktioissamme käsikirjoitamme esityksen Nooran kanssa yhdessä. Kokonaisuudessa minulla on ohjaajan rooli: kun ideoita on paljon, niiden pitää sopia yhdessä laatimaamme konseptiin. Seuraan ohjaajan näkökulmasta, jos joku vaikuttaa päälleliimatulta. Noora on varsinainen ideoiden tuotantolaitos. Produktioissamme on jo vakiintunut tekijäjoukko harrastajateatterilaisia, jotka ovat olleet jokaisessa esityksessä mukana. Heitä ei Pentti Kinosmaa Teatterinjohtaja, Teatteri Soittorasia Ensimmäisen Kauhukartanon toteutimme Nooran kanssa Porvoossa 2016. Sen jälkeen olemme tehneet sekä Kauhukartanoettä Mielisairaala-produktioita useamman vuodessa, aina eri paikkoihin. Kyse on interaktiivisesta, kokemuksellisesta teatterista, jossa vuorovaikutus yleisön kanssa on keskeistä. Jokai
PARIVALJAKKO Onnistunut tapahtuma -peli S ä ä n n ö t 1. Kokemattomin tapahtumajärjestäjä aloittaa. 2. Liiku nopan silmälukujen osoittama määrä 3. Jos epäröit tai joudut varmistamaan, odota seuraava heittovuoro 4. Ensimmäisenä (ja helpoiten) maaliin päässyt voittaa! Tapahtumaidea Ota selvää, kuinka paikkaan pääsee Varmista sähköt ja WC-kapasiteetti Kilpailuta catering Valitse catering Etsi tapahtumahenkilöstö Kouluta tapahtumahenkilöstö Hoida ilme ja majoitukset (??) Huomaa, että aika ei riitä & palkkaa lisää porukkaa Varmista kaikki ja pelkää, ettet pääse maaliin Suunnittele ilmoittautuminen tai lipunmyynti ja majoitukset Keskity tapahtuman sisältöihin LÄHTÖ MAALI Mieti, missä voit tapahtuman järjestää Valitse tapahtumapaikaksi Paviljonki C M Y CM MY CY CMY K Onnistunut-tapahtuma-peli-lv.pdf 1 31.10.2019 12.50 tarvitse kovin paljon haastaa. Mutta tulee myös uusia näyttelijöitä, joille järjestämme harjoitusiltamia. Niissä käymme yhdessä läpi esityksen teemoja, tekemisen tapaa ja sitä, mitä pitää muistaa. Kun tehdään elämyksellisestä, vuorovaikutteista esitystä, niin työryhmän kuin yleisönkin läsnäolo on yksi keskeinen tekijä. Mitä vain voi tapahtua. Aina yleisön joukossa joku säikähtää, kirkaisee tai uhoaa, ettei pelkää mitään. Esiintyjän on oltava valppaana läsnä, valmiina reagointiin ja nopeisiin muutoksiin. Teatterinjohtajana minun pitää pitää huoli myös siitä, että niin yleisö kuin esiintyjät ovat turvassa. Joka kerran yleisön joukossa on joku, jonka mielestä on vitsikästä yrittää säikäyttää esiintyjä. Kauhugenressä teatterinjohtaja kohtaa myös riivaavan rajapinnan; lippuja myydään tilaisuuteen, jonka sisällöstä ei voi etukäteen paljastaa juuri mitään. Maailmalla kauhutaloissa ristiriita on usein ratkaistu sillä, että katsoja allekirjoittaa vastuuvapauslomakkeen. Meidän esityksissämme säännöt ovat seinällä nähtävillä ja ne käydään läpi ennen esityksen virallista alkamista. Esityksemme on aina konseptoitu miljööseen sopivaksi, ja jossain määrin leikittelemme instituutioilla, kuten Nikkilän mielisairaalan maineella. Esitysten elämyksellisyys rakentuu vahvaan vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Lastenteatterissahan näin on toimittu kautta aikain. Lasten palaute on välitöntä. Haluan viedä interaktiivisuuden entistä pidemmälle, vastata yleisön sen hetkiseen reaktioon. Saatamme muuttaa esitystä kesken kaiken, toisinaan näen lavalla Nooran katseesta, jos joku asia ei toimi. Tekijäryhmämme on kokenutta, he osaavat lukea ja muokata tilannetta. Yleisön reaktiot paljastavat, mitkä ideat toimivat, mitkä vaativat vielä hiomista seuraavaa kertaa ajatellen. Uskon, että luomme elämyksiä, jotka muistetaan. Kun yleisö on osa näytelmää, se mitä koetaan perheen tai ystävien kanssa, ovat juuri niitä kokemuksia, jotka säilyvät mielissä pitkään. ”Näen lavalla Nooran katseesta, jos joku asia ei toimi.”
6/2019 ? 43 KOMMENTTI Minkälaiseksi elämys muotoutuu arvomaailman muutosten myötä? PÄÄLLIMMÄISENÄ tulee mieleen elämysten muuttuminen pehmeämmiksi. Verrattuna viime vuosikymmenten ”suurempaa, vaarallisempaa” -villitykseen ovat pinnalla nyt puhtaus, aitous, perinteet ja tarinat. Vaikka teknologia tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kokemusten luomiseen ja rikastamiseen, ovat hyvin perinteiset lähestymistavat nyt arvossa. Tämä ei näy ainoastaan matkailussa vaan kaikessa kulutuksessa. Eettisyydestä puhutaan enemmän kuin koskaan ennen. Kestävyys on jo kaikkialle ulottuvaa ja kestämättömiä valintoja vältetään laajasti. Alkuperä ja siihen liittyvät ihmiset ja tarinat ovat kilpailuetu. Vaikka massakulutus ja -turismi vielä näyttäytyvät suurena, ovat päinvastaiset valinnat myös arkipäivää. Toinen pääteema on turvallisuus. Turvallisuus linkittyy globaaliin epävarmuuteen, joka heijastuu monille toimialoille. Perheen turvallisuus ohjaa vanhempien valintoja. Fyysinen turvallisuus, taloudellinen turvallisuus, tuoteturvallisuus, henkilösuoja ja niin edespäin, ovat signaaleja, jotka vaikuttavat kuluttajan valintoihin. Nämä kaksi teemaa vaikuttavat tulevaisuuden kokemuksiin ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun. Yhtenä jokerina voisi olla kokemusten moniaistisuus, joka on osittain uutta, mutta pohjimmiltaan hyvin perinteinen lähestymistapa ja josta on käyty ”akateemista sananvaihtoa” jo Platonin ja Sokrateen ajoista. Projektipäällikkö Pasi Tuominen, Haaga-Helia AMK, The Box Tervetuloa Kongressimessuille päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. 25. 26.3.2020 Messukeskus, Helsinki Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.? LA RI JÄ RN EF EL T
Suomalaisen musiikin Hall of Fame -museo avattiin 17.10.2019 kauppakeskus Triplan yhteyteen. Kyseessä on laajasti ja kategorioimatta musiikkia esittelevä museo, jossa perinteiset vitriinit ovat jääneet sivurooliin ja valtaosa materiaalista on esillä virtuaalisesti. Musiikkimuseon sydämessä on suomalaisen musiikin kunniagalleria. Museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa sisällöt vaihtuvat neljä kertaa vuodessa. Famen hallituksen jäsen Olli Ilmolahti kertoo, että museosta haluttiin tehdä elämyksellinen ja toiminnallinen. Sen esikuvina olivat muun muassa Abbasekä Fotografiska-museot Tukholmassa. Koska museon tilat ovat varsin pienet, tarvittiin uusia ja erilaisia ideoita. Brightin installaatioja design-tiimit olivat mukana suunnittelemassa toimivia ratkaisuja projektin alusta alkaen. Museossa on tavanomaisien tasoprojisointien lisäksi kolmiulotteisia virtuaalitiloja, joissa vierailija pääsee kokemaan musiikkia myös epätavallisemmista paikoista, kuten kaupunginorkesterin kapellimestarin pulpetista. – Monikanavahuone on ehdottomasti museon mielenkiintoisin juttu. On jännää päästä ohjaamaan orkesteria ja kokeilla miten eri soittimet toimivat yhdessä pelkän kosketusnäytön avulla. Aänimaisema on todella vaikuttava koska käyttäjälle tulee aidosti fiilis, että hän olisi Musiikkitalossa, Brightin projektipäällikkö Mika Nyberg hehkuttaa. Kun museossa on paljon musiikkia ja videota, kakofonian riski on olemassa, mutta sitä pyrittiin pienentämään ääntä vaimentavilla verhoilla ja ovilla. Famessa on myös hyödynnetty virtuaaliakustiikkaa, jossa huoneen jälkikaikua muokataan sähköisesti. Näin vaihtuvien näyttelyiden tilassa on mahdollista muuttaa koko huone vaikkapa katedraaliksi yhdessä keinoakustiikan ja 360 asteen projisoinnin avulla. Brightin design-yksikön Visual45:n visuaalinen suunnittelija Kai Lainkari oli alusta pitäen mukana suunnittelemassa konseptia läheisessä yhteistyössä museon kanssa. Työt aloitettiin virtuaalimaailmassa, koska rakennusta ei ollut vielä olemassa. Tiimi on osallistunut sisällöntuotantoon ja vastannut useiden huoneiden toteutuksista. Brightin kiinteiden asennusten tiimi lähti mukaan pohtimaan kuinka sisällöt, uusimmat tekniikan innovaatiot ja esitystekniikan perinteinen laitekanta saadaan integroitua saumattomasti yhteen. Brightin etuna onkin, että se voi tarjota laite-, projekti ja integraatiokonsultaation lisäksi myös sisältöjä ja niiden toteutuksia sekä ylläpitoa. Brightin Head of Installation Santtu Sipilä tähdentää, että uusin ja laadukas tekniikka on mahdollistaja. Elämys tehdään suunnittelun ja sisällön avulla. Lisäksi järjestelmän tulee toimia vielä vuosien päästä, joten kestävään ja laadukkaaseen laitekantaan sekä asennukseen on panostettu. UUSI SISÄLLÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Musiikkimuseo Fame tekee yhteistyötä Kansallismuseon kanssa, joka hallinnoi sen kokoelmia. Museon sydämessä on uusi sisällönhallintajärjestelmä nimeltä Fame Platform, jonka yksi keskeisistä piirteistä on aineiston tekijänoikeuksien hallinta. – Aineistolle tarvitaan esityslupa esimerkiksi vaihtuvan näyttelyn ajaksi, mutta kun se päättyy, aineiston pitää hävitä museon järjestelmistä, Santtu Sipilä sanoo. – Fame Platform alustaa tullaan myymään ja lisensoimaan muille museoille sekä kotimaassa että ulkomailla, Ilmolahti kertoo. ASIANTUNTIJA-APUA KAUPUNGINMUSEOSTA Keskeiset henkilöt Famen takana ovat Helsingin kaupunginmuseon tutkijat Jere Jäppinen ja Sari Katainen, jotka ovat toteuttaneet useampia elämyksellisiä museotapahtumia. Varsinkin Jäppisellä on kokemusta tekniikan käytöstä museoympäristöstä. Fame käyttää edistyksellisesti etäyhteyksiä, telemetristä diagnostiikkaa ja muita tunnisteita ennakoimaan mahdollisia huoltotarpeita, jotka tehdään museon ollessa kiinni. Näin Brightin ylläpito pystyy ennakoimaan ja tekemään tarvittavat huoltoMAINOS FAME MAINOS toimet ennen kuin käyttäjä huomaa ongelman. Pitkälle viedyn ylläpidon suunnittelun avulla käyttöaste saadaan pidettyä korkeana. HALL OF FAME TÄYDENTYY PIKKUHILJAA Alkuvaiheessa museon vitriineissä ja näytöillä esitellään 14 ensimmäistä Suomen musiikin kunniagalleriaan valittua legendaa. Sitä mukaa kun joukko kasvaa, aiemmat siirtyvät virtuaaliesittelyihin, ja viimeisimmät Kulttuurigaalassa julkistettavat nimetyt pääsevät vitriineihin. Suomen musiikin kunniagallerian valintakomiteaan kuuluu runsas joukko asiantuntijoita, jotka edustavat musiikkielämän järjestöjä ja muita toimijoita. Laaja-alaisesti suomalaisen musiikin tekijöitä esittelevää materiaalia on jo nyt valtavasti, ja Jäppinen laskeskelikin avajaisissa, että kaiken läpikäymiseen kuluisi melkein kaksi työviikkoa. – Yleisö on ollut museosta innoissaan ja moni on kertonut tulevansa uudestaan. Innostusta on ollut kaikissa ikäryhmissä, niin lapsissa kuin ikäihmisissäkin, sanoo Olli Ilmolahti. Ku vat : Ra lph Lar m an n – MUSIIKKIA JA ELÄMYKSIÄ VIRTUAALIMAAILMASSA MUSIIKKIMUSEO www.brightgroup.fi info.fi@brightgroup.com +358 10 841 4150 BRIGHT Bright on johtava tapahtumaja esitystekniikan asiantuntija. Operoimme vuosikymmenten kokemuksella ja ydinosaamistamme on tapahtumatekniikan suunnittelu ja toteuttaminen, kiinteät asennukset, sekä alan parhaiden laitteiden maahantuonti ja myynti.
Suomalaisen musiikin Hall of Fame -museo avattiin 17.10.2019 kauppakeskus Triplan yhteyteen. Kyseessä on laajasti ja kategorioimatta musiikkia esittelevä museo, jossa perinteiset vitriinit ovat jääneet sivurooliin ja valtaosa materiaalista on esillä virtuaalisesti. Musiikkimuseon sydämessä on suomalaisen musiikin kunniagalleria. Museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa sisällöt vaihtuvat neljä kertaa vuodessa. Famen hallituksen jäsen Olli Ilmolahti kertoo, että museosta haluttiin tehdä elämyksellinen ja toiminnallinen. Sen esikuvina olivat muun muassa Abbasekä Fotografiska-museot Tukholmassa. Koska museon tilat ovat varsin pienet, tarvittiin uusia ja erilaisia ideoita. Brightin installaatioja design-tiimit olivat mukana suunnittelemassa toimivia ratkaisuja projektin alusta alkaen. Museossa on tavanomaisien tasoprojisointien lisäksi kolmiulotteisia virtuaalitiloja, joissa vierailija pääsee kokemaan musiikkia myös epätavallisemmista paikoista, kuten kaupunginorkesterin kapellimestarin pulpetista. – Monikanavahuone on ehdottomasti museon mielenkiintoisin juttu. On jännää päästä ohjaamaan orkesteria ja kokeilla miten eri soittimet toimivat yhdessä pelkän kosketusnäytön avulla. Aänimaisema on todella vaikuttava koska käyttäjälle tulee aidosti fiilis, että hän olisi Musiikkitalossa, Brightin projektipäällikkö Mika Nyberg hehkuttaa. Kun museossa on paljon musiikkia ja videota, kakofonian riski on olemassa, mutta sitä pyrittiin pienentämään ääntä vaimentavilla verhoilla ja ovilla. Famessa on myös hyödynnetty virtuaaliakustiikkaa, jossa huoneen jälkikaikua muokataan sähköisesti. Näin vaihtuvien näyttelyiden tilassa on mahdollista muuttaa koko huone vaikkapa katedraaliksi yhdessä keinoakustiikan ja 360 asteen projisoinnin avulla. Brightin design-yksikön Visual45:n visuaalinen suunnittelija Kai Lainkari oli alusta pitäen mukana suunnittelemassa konseptia läheisessä yhteistyössä museon kanssa. Työt aloitettiin virtuaalimaailmassa, koska rakennusta ei ollut vielä olemassa. Tiimi on osallistunut sisällöntuotantoon ja vastannut useiden huoneiden toteutuksista. Brightin kiinteiden asennusten tiimi lähti mukaan pohtimaan kuinka sisällöt, uusimmat tekniikan innovaatiot ja esitystekniikan perinteinen laitekanta saadaan integroitua saumattomasti yhteen. Brightin etuna onkin, että se voi tarjota laite-, projekti ja integraatiokonsultaation lisäksi myös sisältöjä ja niiden toteutuksia sekä ylläpitoa. Brightin Head of Installation Santtu Sipilä tähdentää, että uusin ja laadukas tekniikka on mahdollistaja. Elämys tehdään suunnittelun ja sisällön avulla. Lisäksi järjestelmän tulee toimia vielä vuosien päästä, joten kestävään ja laadukkaaseen laitekantaan sekä asennukseen on panostettu. UUSI SISÄLLÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Musiikkimuseo Fame tekee yhteistyötä Kansallismuseon kanssa, joka hallinnoi sen kokoelmia. Museon sydämessä on uusi sisällönhallintajärjestelmä nimeltä Fame Platform, jonka yksi keskeisistä piirteistä on aineiston tekijänoikeuksien hallinta. – Aineistolle tarvitaan esityslupa esimerkiksi vaihtuvan näyttelyn ajaksi, mutta kun se päättyy, aineiston pitää hävitä museon järjestelmistä, Santtu Sipilä sanoo. – Fame Platform alustaa tullaan myymään ja lisensoimaan muille museoille sekä kotimaassa että ulkomailla, Ilmolahti kertoo. ASIANTUNTIJA-APUA KAUPUNGINMUSEOSTA Keskeiset henkilöt Famen takana ovat Helsingin kaupunginmuseon tutkijat Jere Jäppinen ja Sari Katainen, jotka ovat toteuttaneet useampia elämyksellisiä museotapahtumia. Varsinkin Jäppisellä on kokemusta tekniikan käytöstä museoympäristöstä. Fame käyttää edistyksellisesti etäyhteyksiä, telemetristä diagnostiikkaa ja muita tunnisteita ennakoimaan mahdollisia huoltotarpeita, jotka tehdään museon ollessa kiinni. Näin Brightin ylläpito pystyy ennakoimaan ja tekemään tarvittavat huoltoMAINOS FAME MAINOS toimet ennen kuin käyttäjä huomaa ongelman. Pitkälle viedyn ylläpidon suunnittelun avulla käyttöaste saadaan pidettyä korkeana. HALL OF FAME TÄYDENTYY PIKKUHILJAA Alkuvaiheessa museon vitriineissä ja näytöillä esitellään 14 ensimmäistä Suomen musiikin kunniagalleriaan valittua legendaa. Sitä mukaa kun joukko kasvaa, aiemmat siirtyvät virtuaaliesittelyihin, ja viimeisimmät Kulttuurigaalassa julkistettavat nimetyt pääsevät vitriineihin. Suomen musiikin kunniagallerian valintakomiteaan kuuluu runsas joukko asiantuntijoita, jotka edustavat musiikkielämän järjestöjä ja muita toimijoita. Laaja-alaisesti suomalaisen musiikin tekijöitä esittelevää materiaalia on jo nyt valtavasti, ja Jäppinen laskeskelikin avajaisissa, että kaiken läpikäymiseen kuluisi melkein kaksi työviikkoa. – Yleisö on ollut museosta innoissaan ja moni on kertonut tulevansa uudestaan. Innostusta on ollut kaikissa ikäryhmissä, niin lapsissa kuin ikäihmisissäkin, sanoo Olli Ilmolahti. Ku vat : Ra lph Lar m an n – MUSIIKKIA JA ELÄMYKSIÄ VIRTUAALIMAAILMASSA MUSIIKKIMUSEO www.brightgroup.fi info.fi@brightgroup.com +358 10 841 4150 BRIGHT Bright on johtava tapahtumaja esitystekniikan asiantuntija. Operoimme vuosikymmenten kokemuksella ja ydinosaamistamme on tapahtumatekniikan suunnittelu ja toteuttaminen, kiinteät asennukset, sekä alan parhaiden laitteiden maahantuonti ja myynti.
46? 6/2019 TEKSTI MIIA MANNER KUVAT RAVINTOLA VISTA INTUITIO EDELLÄ Yhteisöllisyys ja avoimet ovet ovat avainsanoja Espoon Tapiolassa golfkeskuksessa toimivassa ravintola Vistassa. Yrittäjäpariskunnalla on alusta asti ollut tavoitteena luoda klubitalosta elämyksellinen miljöö. H eli ja Teijo Lepola ovat tehneet yhdessä töitä vuosia. Ennen ravintola Vistaa pariskunta pyöritti tilausravintolaa UPM:n tiloissa. – Muutama vuosi sitten päätimme pitää breikkiä, mutta golfkentän perustaja, Pertti Itkonen, sai houkuteltua meidät mukaan. Emme ole itse golffareita, joten päätimme tehdä ravintolasta ja sen toiminnasta meidän näköistä, joka palvelee golffareiden lisäksi alueen asukkaita ja yritysvieraita. Aitaa ei ylitetä sieltä, missä se on matala, vaan odotukset pyritään aina ylittämään ja yllättämään vieraat. – Haluan tunteet mukaan tapahtumiin, sillä niistä jää muistijälki. Minulla on yleensä hyvin Ravintola Vista toteutti Tagi on Pop -festivaalin vip-tilat. vahva intuitio siitä, minkälaista tunnelmaa asiakkaat haluavat. Tapahtuman ollessa käynnissä käyn usein kertomassa vieraille ruuas ta. Saan mutkattoman ja hyvän tunnelman aikaan helposti. Minulta usein kysytään, oliko paikalla standup-koomikko, mihin vastaan, että ei, se olin minä itse, kertoo Heli Lepola nauraen. Visuaalinen ilme tekee vaikutuksen Lepolat tekevät aina vähän enemmän, mitä ihmiset odottavat. – Panostan myös yksityiskohtiin. Visuaalinen ja viimeistelty ilme ovat erittäin tärkeässä roolissa. Esimerkkinä Lepola kertoo suurlähettilään vierailusta. – Tein vaikutuksen sillä, että sidoin kukkakimput maan lippujen väreihin. Yritysten juhlissa somistus tehdään aina yrityksen ilmettä mukaillen. Meille voi tuoda myös omat somisteet. Lähiaikoina ravintolaan rakennetaan hevostalli yritysjuhlan teeman mukaisesti. Heli Lepola tekee oikean ilmeen ja tunnelman luomiseksi paljon työtä etukäteen. – Saatan tutkia yrityksen taustoja ihan juuria myöten, jotta osaan luoda oikeanlaisen tunnelman tapahtumaan. Tärkeää on huomioida yksityiskohdat ja tapahtuman sujuvuus alusta loppuun asti. Tällaiset tapahtumat ovat työläitä, mutta palkitsevia. Vältämme luutumista ja rutiininomaisuutta hinnalla millä hyvänsä. Yrittäjäpariskunta Heli ja Teijo Lepola.
6/2019 ? 47 Suurille ajatuksille Rantatie 34, 04310 Tuusula p. (09) 258 821 | myynti@onnela.com www.onnela.com Pääkaupunkiseudun tuntumassa Tuusulanjärven rannalla Rantatien kulttuuriaarteiden läheisyydessä Kokouspaikkasi Arjen ulkopuolella ”Haluan tunteet mukaan tapahtumiin, sillä tunteista jää muistijälki.” RAVINTOLA VISTA Liikevaihto noin 1 miljoonaa euroa. Työntekijöitä sesonkina noin 40. Muuntuvat tilat mahdollistavat noin 150–200 hengen tapahtumat. Kokouksille ja tapahtumille tila on vuokrattavissa talvella. Vista sijoittui vuonna 2017 kolmanneksi Suomen parhaimmat golf-ravintolat -sarjassa ja valittiin kolmen parhaan joukkoon ravintolaalan PRO Horeca 2018 -yrittäjä -sarjassa. Lepolat rakastavat innovointia. – Silloin, kun asiakas tulee uudelleen, ja antaa meille vapaat kädet, tiedämme ylittäneemme odotukset. Olemme voittaneet asiak kaan sataprosenttisen luottamuksen. Myös keittiössä rakastetaan luovaa tekemistä. Keijo tekee ruokaa oman intuition voimalla. Ravintola Vista onkin tunnettu erinomaisesta ruuastaan. Lepolat rakastavat matkustamista ja poimivat maailmalta ideoita. – Hieman yksinkertaistetusti sanottuna elämme syödäksemme. Nautimme matkailusta, ja tuomme aina makumuistoja mukanamme ja jaamme niitä ravintolassa teemabuffetin muodossa. Syksyllä tarjoilimme buffetissa saaristolaispöydän antimia ja olemme järjestäneet myös hirvipeijaiset. Ravintola Vistassa on luotu helposti lähestyttävä tunnelma. Ovesta voi tulla sisään ketä vain. – Samalla oven avauksella sisään voi tulla golffari, koiranulkoiluttaja tai bisnesmies. Ravintolassa otetaan vastaan kaikkien asiak kaiden ideat avosylin vastaan. – Järjestämme mielellämme tapahtumia, joita kävijät ja alueen asukkaat toivovat. Terassilla on joogattu, ja meillä on pidetty viinin maisteluiltoja. On järjestetty konsertteja, taikailtoja, naisteniltoja, muotinäytöksiä ja samppanjailtoja. Huomioimme myös alueen lapset ja seniorit. Kaikki, mikä tuo tänne positiivisuutta ja elämäniloa, on tervetullutta. Ravintola Vista oli mukana myös Tagi on Pop -konsertissa vip-tilojen osalta. – Festari oli iso puristus ja yleisön määrä ylitti kaikki odotukset. Me toteutimme viptilat ravintolassa ja kaikki sujui erinomaisen hyvin. Tapahtuman avulla saimme lisää tunnettuutta, mutta mehän emme osallistuneet lainkaan tapahtumajärjestelyihin ja festarialueen tarjoiluihin. Palautetta sateli, mutta ihmiset ovat kuitenkin suhtautuneet itse tapahtumaan erittäin positiivisesti, ja konserttia odotetaan ensi vuodellekin. – Fiilis festarista on meilläkin jälkikäteen erittäin hyvä. Vaikka golfkenttä ja klubitalo sijaitsevat keskellä Espoota, niin tunnettuuden lisäämiseksi tehdään koko ajan töitä. Ravintolassa uskotaan kuitenkin puskaradion voimaan. – Me emme markkinoi kovin voimakkaasti. Uskomme siihen, että ihmiset rummuttavat hyvän asian puolesta. Ravintola Vista toimii markkinatalouden ehdoilla. – Me teemme bisnestä ja se tietysti näkyy hinnoissa. Saamme hinnoista silloin tällöin pelaajilta palautetta. Usein golfkentän ravintolaa pyöritetään yhdistystoiminnan avulla. Mielestäni kaikkien pitäisi tehdä bisnestä, mutta tosiasia on se, että se ei syrjäseuduilla ole välttämättä mahdollista. Silloin tärkeämpää on se, että pelaajat saavat palvelua. Lopuksi Heli Lepola kertoo puhelusta, jonka oli juuri saanut. – Eräs vakioasiakkaistamme soitti ja kysyi haluammeko keittiöön hirven, jonka hän oli juuri metsästänyt. Emme tietenkään voi ottaa tänne kokonaista hirveä, mutta on ihanaa, että asiakkaat elävät mukana. Nautin siitä valtavasti, päättää Heli Lepola.
48? 6/2019 Onko Ravintola Backaksen kokouspalvelut sinulle tutut? Maistuisiko kokouspäivän yhteydessä Vuokojärven harjus tai peuran paisti Lopelta? Ylästöntie 28, 01510 Vantaa | Tel +358 400 153 281 myynti@ravintolabackas.fi | www.ravintolabackas.fi OTA YHTEYTTÄ! Arktiset raaka-aineet Tunnelmalliset kokoustilat Lopulta sain aluevarauksen hankkeeseen ja vihreää valoa kaupungilta 2005. Kaavaprosessissa meni noin viisi vuotta. Golfkenttä on keskellä kehittyviä asuinalueita ja Espoon Piilaaksoa. Turveradantie avattiin syksyllä 2015 ja Sinimäentien toiselle puolelle rakentui juuri Retail Park. Festarikansa yllätti Alueen mittavin tapahtumaponnistus on Tagi on Pop -musiikkifestivaali. Festari järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Silloin tapahtuma oli pienimuotoinen. Tänä vuonna yleisön määrä kasvoi rajusti. – Kaksi vuotta sitten yleisöä oli noin 1 000 henkilön verran, tänä vuonna 8 500. Yllätys oli myös elokuisen kesäillan lämpö, joka osaltaan vaikutti suureen suosioon. Tapahtumassa syntyi tyytymättömyyttä Espoon Mankkaalla sijaitsevan Tapiolan Golfkeskus Tagin tavoitteena on murtaa sitkeä käsitys, ettei golfkentille haluta muita kuin golffareita. Suunnitelmat ovat sisältäneet alusta alkaen ajatuksen, että kenttä ja sen klubitalo ovat kohtaamispaikkoja, joihin on kuka tahansa tervetullut. GOLFKESKUS TAPAHTUMA-AREENANA KUN ajatusta golfkeskuksesta lähdettiin ajamaan 1990-luvun loppupuolella, oli suunnitelmissa synnyttää tapahtumakeskus, joka soveltuu muuhunkin kuin golfin pelaamiseen. – Yritämme parhaamme mukaan hälventää suljetun yhteisön mainetta. Me olemme ylpeitä tarinasta, joka alkoi jo 20 vuotta sitten. Espoon keskellä oli moniongelmainen kaatopaikka. Yhteistyössä kaupungin kanssa saimme muutettua alueen kaavoitukseen golfkentän. Kirsikkana kakussa oli klubitalo, kertoo Ocarina oy:n toimitusjohtaja Pertti Itkonen. Hanke vaati sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta, sillä sille oli jonkin verran myös vastustajia. Isot hankkeet synnyttävät aina pelkoa, Itkonen sanoo. – Ensimmäiset viisi vuotta yritykseni työskenteli hankkeen eteen omalla riskillä. Tein lukuisia selvityksiä myös Espoon kaupungille. juomatarjoiluiden osalta. Jonot olivat pitkät ja osa juomista loppui kesken. – Festari oli kuitenkin onnistunut: artistit olivat kiinnostavia ja esiintymiset sujuivat hyvin. Katsomossa oli jopa väljää. Virheistä otetaan tietenkin oppia, sanoo Itkonen. – Sää on aina ulkoilmatapahtumassa riski, sekä hyvässä että pahassa. Pelaajat suhtautuvat tapahtumaan positiivisesti. – Tapahtumasta tiedotettiin pelaajille etukäteen. Range suljettiin perjantaina ja avattiin maanantaina. Kenttä suljettiin lauantaina kello 15, ykkösestä yhdeksään reiät oli pelattavissa koko illan. Festaripäivänä oli Tagi on Pop -kilpailu, joka oli avoin kaikille. Tapahtuma lisäsi alueen tunnettuutta ja se järjestetään Itkosen mukaan myös ensi vuonna. TEKSTI MIIA MANNER KUVA TEEMU KIISKINEN
6/2019 ? 49 Katja Kivistö Markkinointiviestintäpäällikkö, HyTest Kokoonnuimme sadan hengen voimin yrityksen 25-vuotisjuhliin Haikon Kartanoon toukokuussa. Kollegat Suomesta, Venäjältä ja Kiinasta kokoontuivat ensi kertaa upean Suomen luonnon äärelle kahden päivän ajaksi. Varsinkin Shanghaista ja Moskovasta tulleet olivat vaikuttuneita juhlapaikasta. Sää osui nappiin, ja saimme nauttia kevään heräämisestä. WhatsApp-ryhmämme täyttyi luontokuvista: suomalaiselle itsestään selvä vihreä luonto, puhdas ilma ja meren tuoksu lumosivat juhlavieraat täysin. Olimme aamupäivän ajan tutustuneet paremmin toisiimme tehden elokuvia. Iltapäivän koittaessa oli aika pukeutua parhaimpiin. Oli ryhmäkuvan aika. Kartanon portailla kokoontui sata parhaimpiinsa pukeutunutta HyTestiläistä ja ikuistettiin huikea potretti. Sitten oli aika siirtyä rantaan Villa Haikkoon Finlandian soidessa taustalla. Illan ohjelma oli mukaansatempaava, ja illan pimetessä väki kokoontui tiiviisti tanssilattialle tanssimaan hyttysten inistessä taustalla. Ohjelma vaihteli kiinalaisesta perinnemusiikista suomalaiseen letkikseen Moskovan kollegoiden esittämänä! Päivi Isomäki Johdon assistentti, Sokotel Viimeisin Nordic Business Forum säväytti ihan kokonaisuutena ensikertalaisen vierailijan. Kaikki yksityiskohdat oltiin mietitty loppuun saakka, henkilökunnan kravattien väriä myöten. Wow-efektiä ja elämyksellisyyttä oltiin tietoisesti haettu tapahtumaan. Henkilökuntaa käyskenteli käytävillä koko ajan saatavilla, ja he esimerkiksi jakoivat vilttejä ihmisille, joilla oli kylmä. Myös tapahtumassa käytetty tekniikka oli megalomaanisen hienoa ja teki vaikutuksen. Muutama puhujakin nostatti ihan ihokarvat pystyyn. Esimerkiksi Anssi Rantanen, jolla on todella hieno lavapresenssi hänen nuoreen ikäänsä katsottuna, näytti, että nettisivuston avaaminen ei välttämättä olekaan aina niin monimutkaista. Tapahtumassa oli myös useita kansainvälisiä tähtipuhujia, kuten George Clooney ja Steve Wozniak. Toisen päivän ehkä hienoin puheenvuoro oli Wall Streetillä työskentelevällä Carla Harrisilla – hänen pelkkä lavalle tulonsa sai kaikki katseet kiinnittymään häneen. Nordic Business Forum ei ole pelkästään johtajien pelikenttä, vaan monella muullakin tasolla työskentelevät saavat tapahtumasta hirveän paljon irti. Kata Bäckman Tapahtumavastaava, Soupster Family Olin 18-vuotiaana töissä catering-yrityksessä. Asiakkaallamme oli kesähäät meren äärellä. Ennen vieraiden saapumista olimme takapihalla paistattelemassa päivää, ja paikalle tuli kollegamme koiran kanssa. Koira puraisi isäntäänsä vahtiessa tarjoilijaa kädestä, ja tämä joutui lähtemään päivystykseen. En ehtinyt saamaan uusia apukäsiä. Alku sujui hyvin, mutta sitten ruokailun aloitus viivästyi ja juhlavieraat alkoivat käymään levottomiksi. Keittiömestarilla oli vaikeuksia, ja pöytään päätyi osittain raakaa, osittain palanutta riisiä. Myös hääkakun telineen kanssa oli hankaluuksia – nolointa oli, että kakku oli määrä kasata juhlasalissa. Tunsin vieraiden katseet selässäni, kun kääntelin telineen osia, joita en saanut kasattua. Lopulta vein kakun telineineen keittiöön ja virittelin ilmastointiteipin avulla telineen kasaan. Kakku saatiin pöytään, mutta jännitin koko tarjoilun ajan, että viritelmäni pettää. Päätin, että nämä olivat vihoviimeiset häät, joissa tarjoilen. Ei mennyt montaa viikkoa, kun työskentelin taas häissä, mutta aikaisemmasta oppineena pidin huolen, että kaikkeen löytyy plan B. KOLMEN KOPLA TEKSTI MINTTU KOKKO KUVAT HAASTATELTAVAT Mikä on ikimuistoisin tapahtumassa kokemasi hetki? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa kertoo mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta. ”Muutama puhuja nostatti ihokarvat pystyyn.” ”Nykyään pidän huolen, että kaikkeen löytyy plan B.” ”Väki kokoontui tiiviisti tanssilattialle hyttysten inistessä taustalla.” H EN RII KK A SE PP Ä LÄ H YT ES T
T yöpaikkojen tehokas ongelmanratkaisu edellyttää työnantajalta kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kannattaa tarkastella lain lisäksi ihmisen toiminnan taustalla olevia motiiveja ja kokemusmaailmaa. Kolaukset omanarvontunnolle ja ammattitaidolle yhdistettynä oikeudelliseen ongelmaan voivat herkästi johtaa siihen, että henkilö kokee tuomioistuimen olevan ainoa paikka, jossa hän saa äänensä kuuluviin puolueettomassa ympäristössä. Joskus tilanne voi mennä niinkin pitkälle, että epäoikeudenmukaisuuden kokemus viedään sosiaaliseen mediaan tai muulla tavoin julkisuuteen, jolloin työnantajan maineriski on asian saaman julkisuuden myötä väistämätön. Liiketoiminnan taustalla on aina inhimillisen vuorovaikutuksen verkosto. Ihmisten kokemusmaailma on yksilöllinen; toinen voi vähätellä objektiivisesti arvioiden vakavaakin menettelyään toisen kokiessa saamansa kriittisen palautteen ajojahdiksi. Ongelman todellisen luonteen tunnistaminen on työnantajan edustajalle haastava ja tärkeä tehtävä, josta suoriutuminen edellyttää luottamusta, puolueettomuutta ja matalan kynnyksen keskusteluyhteyttä työntekijöihin, kuuntelemista unohtamatta. Keskusteluyhteyden ja luottamuksen katoaminen esimieheen on vaarallinen ja syventyvä noidankehä, joka on omiaan pahentamaan epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Epätietoisuuden merkityksestä Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2014:44 työntekijän vaatimusten ytimessä oli epäasiallinen kohtelu. Korkeimman oikeuden mukaan työntekijän tehtävät olivat jääneet esimiehen tapauskohtaisten määräysten varaan, mikä oli supistanut työntekijän itsenäistä työkenttää ja vaikeuttanut hänen varautumistaan ja valmistautumistaan työtehtäviin. Korkein oikeus katsoi, että esimiehen menettely erityisesti työtehtävien järjestelyn osalta oli kohdistunut työntekijän kannalta keskeisiin työn sisältöä ja vastuuta koskeviin seikkoihin. Menettely oli johtanut työntekijän epätietoisuuteen hänelle kuuluvista tehtävistä ja vastuustaan viranhoidossa. Epätietoisuutta oli lisännyt se, että esimies oli kieltäytynyt suorasta kahdenkeskisestä yhteydenpidosta työntekijän kanssa. Ratkaisun mukaan menettely oli voinut aiheuttaa työturvallisuuslain 28 §:ssä tarkoitetuin tavoin haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Työnantaja oli laiminlyönyt työturvallisuuslain mukaisen toimintavelvoitteensa. Tapauksessa työjärjestyksen muuttamiseen oli sinänsä ollut asialliset perusteet, toisin kuin tehtävien ja vastuualueen avoimeksi sekä epämääräiseksi jättämiselle. Voidaankin väittää, että todellinen oikeudellinen ongelma olisi voitu poistaa työntekijän kuuntelemisella, avoimella keskustelulla ja selkeällä työnjohdolla. Jäähyväisten merkitys Työsuhteen päättäminen on joissain tapauksissa välttämätöntä syystä tai toisesta. Menettelyn asianmukaisuutta ei voida korostaa liikaa. Hyvin hoidettuna prosessi voi parhaimmillaan johtaa siihen, että työntekijä kokee tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti – päättämiseen johtaneista syistä huolimatta. Pahimmillaan taas epäoikeudenmukaisuuden kokemus on niin vahva, että yhteisesti allekirjoitettua sopimusta ei pidetä pätevänä. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2019:76 toimii varoittavana esimerkkinä elementeistä, joita päättösopimusneuvotteluissa ei tulisi missään tapauksessa esiintyä. Tapauksessa työsuhteen päättämistä koskevan tapaamisen luonne selvisi työntekijälle vasta itse tapaamisessa. Työntekijä ei näin osannut lainkaan varautua tilanteeseen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus riitojen polttoaineena Työturvallisuusrikos, kunnianloukkaus, vahingonkorvauskanne tai näiden yhdistelmä. Työpaikalla sisäisesti soviteltavissa oleva ja ehkäistävä konflikti voi tulehtua pahimmillaan rikosprosessiksi. Toisaalta, hyvällä johtamisella tällainen konflikti voidaan jopa kokonaan välttää. Tässä juttusarjassa työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen käsittelee tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään. Tämän artikkelin on kirjoittanut työoikeusjuristi Sampsa Pekkinen, Roschier Asianajotoimistosta. PYKÄLÄVIIDAKKO 50? 6/2019
IS TO C K ”Epäoikeudenmukaisuutta kokeneen työntekijän ääni kantaa pitkälle.” jossa ammattitaitoiseksi ja motivoituneeksi katsottu työntekijä oli mennyt henkilökohtaisuuksiin arvostellessaan ja nimitellessään esimiehiään. Arvostelu oli vaikuttanut kielteisesti myös yrityksen ulkoiseen kuvaan. Työntekijän käytöksen johdosta yhteistyö hänen kanssaan ei ollut enää mahdollista, ammattitaidosta huolimatta. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa työsopimus. Ammattitaitoisen työntekijän irtisanominen on yrityksellekin menetys. Työilmapiirin ongelmat rajoittuvat harvoin vain pieneen henkilöryhmään ja hyväkin työntekijä voi katkeroiduttuaan muuttua työympäristöä myrkyttäväksi uhkatekijäksi. Epäoikeudenmukaisuuden kokemusten ehkäisy Työlainsäädäntö asettaa työnantajalle velvoitteita, joiden noudattamisella pystytään ehkäisemään epäoikeudenmukaisuuden kokemusten syntymistä. Näiden velvoitteiden toteuttaminen tehokkaasti käytännön tasolla edellyttää aktiivista tarkkailua ja työyhteisön kuuntelua. Työnantajan on syytä myös panostaa esimiesasemassa olevien henkilöiden koulutukseen, jotta esimiestaidot pidetään ajan tasalla. Päätöksenteon on oltava johdonmukaista ja avointa. Lain tarkoituksenmukainen noudattaminen edellyttääkin kokonaisvaltaista pelisilmää. Epäkohtia havaittaessa oikea-aikainen toiminta on avainasemassa. Selvityksiin ryhtymistä tai varoitusten antamista ei tule arastella silloin, kun tilanne niin vaatii. Viimekätisenä keinona myös työsuhteen päättämiseen on uskallettava ryhtyä. Organisaatiomuutokset ovat kuormittavia ja tästä johtuen ennakoiva työ epäoikeudenmukaisuuden kokemusten ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Muutoksissa ja työsuhteen päättämistilanteissa on syytä noudattaa erityistä huolellisuutta. Toimenpiteet sekä niihin liittyvä viestintä tulee suunnitella tarkasti ja tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Työilmapiirin tulehtumista ja maineriskiä on vaikea mitata rahassa, mutta todellinen hintalappu voi nousta lopulta yllättävänkin korkeaksi. Olipa kyse subjektiivisesta tai objektiivisesta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta, sitä ei voida nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä sivuuttaa. Epäoikeudenmukaisuuden kitkemisessä on kyse lopulta liiketoiminnan perusedellytysten ylläpitämisestä. Keskustelukulttuurin luonne Viestintä ja vuorovaikutus ovat avainasemassa jokaisella työpaikalla, päivittäin. Stressaavissa tilanteissa jännitteet usein purkautuvat ja vuorovaikutus voi olla kärkevää. Tällaiset tilanteet ovat omiaan synnyttämään kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta. Kriittiselle palautteelle on paikkansa, mutta senkin tulisi olla rakentavaa ja kohdistua työsuorituksen kannalta olennaisiin seikkoihin. Pahimmillaan keskustelu voi muuttua loukkausten vaihdoksi, joka jatkuu toisen osapuolen mustamaalaamisena. Näissä tilanteissa voi olla käsillä rikoslain tarkoittama kunnianloukkauk sen tunnusmerkistö tai työturvallisuuslain 28 §:n tarkoittama häirintä, joka voi johtaa pahimmillaan työturvallisuusrikosprosessiin. Työnantajan edustajan on siedettävä lähtökohtaisesti kovempaa kritiikkiä kuin työntekijän, mutta oikeus turvalliseen työympäristöön koskee myös työnantajan edustajia. Hovioikeus käytännöstä löytyy esimerkkitapaus, Työntekijälle annettiin myös huomattavan lyhyt harkinta-aika tehdä päätös työsuhteensa päättämisen ja sen ehtojen osalta. Harkintaa vaikeutti se, että työntekijä joutui epämiellyttävään valintatilanteeseen yllättäen. Työntekijälle ei myöskään tarjottu tilaisuutta ottaa avustajaa mukaan neuvotteluihin. Korkein oikeus linjasi, että sopimuksen syntyessä näissä olosuhteissa sitä ei voitu pitää pätevänä. Yhtiön menettelytapa poikkesi olennaisesti siitä, miten työnantajan vaaditaan toimivan työsuhteen päättämistilanteissa ja mitä hyväksyttävältä menettelyltä edellytetään myös silloin, kun työnantaja pyrkii sopimusteitse päättämään työsuhteen. Tällaisissa olosuhteissa laadittu päättämissopimus ei ole kestävällä pohjalla, eikä siten palvele tarkoitustaan. Epäoikeudenmukaisuutta kokeneen työntekijän ääni kantaa pitkälle ja pätemättömään sopimukseen sisällytetyt salassapitolausekkeet eivät ääntä vaienna. 6/2019 ? 51
EVENTON KOULUTUS TEKSTI JA KUVAT HELI KOIVUNIEMI Tunne kohderyhmäsi Eventon koulutuksessa käytiin läpi sitä, mihin tapahtuman suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa kannattaa kiinnittää huomiota. H arva Marketingin luova johtaja Tero Mäkinen kehottaa pohtimaan asiaa, joka harvoin nousee esille: olet ehkä määritellyt omat tavoitteesi tapahtumalle, mutta tiedätkö, mitä osallistujat odottavat tapahtumalta? – Mitä jos he eivät haluakaan esimerkiksi juhlia, vaan hauskanpidon lisäksi tai sijaan osallistua tai oppia? Pystytkö tarjoamaan heille jotain sellaista, mitä rahalla ei saa, Mäkinen kysyy. Yhdessä tekeminen lisää Mäkisen mukaan molemminpuolista luottamusta ja poistaa siiloja esimerkiksi henkilöstöryhmien välillä. Siksi onkin mietittävä, miten osallistuja voidaan ottaa mukaan tapahtuman suunnitteluun jo alusta pitäen. Turha data ja kuusi kosketuspistettä Tavoitteiden määritteleminen ja onnistumisen seuraaminen nostetaan tuon tuosta esille. Ihanteena olisi Mäkisen mukaan se, ettei tapahtuma olisi kertaluonteinen. Toistuvasta tapahtumasta saadaan enemmän irti, koska tulokset ovat vertailtavissa ja vaikuttavuutta voidaan kehittää kerta kerralta. Mäkinen sanoo, että kaikkeen on mahdollista asettaa mittarit ja digitaalisia työkaluja löytyy joka lähtöön. Turhaa dataa ei kuitenkaan pidä kerätä. Ensin on hyvä miettiä, miksi tietoa kerätään ja miten sitä hyödynnetään. Mäkinen nimeää kuusi tunnistettua kosketuspistettä, joita juhlien järjestäjä voi hyödyntää datan mittaamisessa ja joilla tapahtumalle saa luotua syvyyttä ja pitkäikäisyyttä. Ensinnäkin, asiakkaan huomio on herätettävä. Hyvä kysymys onkin, tavoittaako kutsu edes vastaanottajan. Jos hän ei avaa kutsua, kaikki muu on turhaa. Sähköpostilla lähetettyjen kutsujen avaamisprosenttia on helppo seurata. Toisaalta sähköpostitulvassa ne saatetaan jättää avaamatta. Nykyisin perinteinen käsin kirjoitettu, allekirjoitettu ja postitettu kutsu saattaa olla tehokkain. – Painetun kutsunkin avaamisprosentista saa dataa, kun lisää siihen esimerkiksi qrkoodin, jolla eri tavoin voidaan aktivoida vastaanottajia. Muistuttaminen on toinen tärkeä askel. Itse tapahtumassa on keksittävä keinoja vieraiden osallistamiseksi. Tapahtumassa tai messuosastolla kävijöiden aktivoinnilla ja heistä irti saadulla tiedolla ei kuitenkaan tee mitään, ellei päätetä, mitä informaatiota 52? 6/2019
heistä halutaan. Kävijät on tunnistettava ja sen jälkeen on tehtävä jokin kaupallistamiseen liittyvä aktivointi. Mäkinen kehottaa viemään aktivoinnin ja osallistamisen henkilökohtaiselle tasolle. – Jos tiedät, että vaikkapa minä pidän Liverpoolista, mikset hyödynnä tietoa niin, että sitä käyttämällä saavutat tavoitteesi. Kuudenneksi kosketuspisteeksi hän nimeää tapahtuman jälkeisen oppimisen. Sitä tehostavat muun muassa tapahtumasta otetut videot, kuvat ja palautekysely. ”Jos haluat olla kiinnostava, ole kiinnostunut” Toimittaja ja viestintäkouluttaja Ismo Jokinen toteaa, että me vahvistamme tai rapautamme työnantajamme brändiä käyttäytymisellämme. Siksi hän puhuu kehon kielen merkityksestä ja isännöintitaitojen merkityksestä ja kouluttaa isäntäja emäntäväkeä, yritysten edustajia. Tapahtuma on voitu suunnitella hyvinkin huolellisesti, mutta ajattelemattomat isännät ja emännät saattavat omalla toiminnallaan pilata kokonaisuuden. Jokinen sanoo, että osa kehonkielestämme on tiedostettua ja osa tiedostamatonta. Sillä, mitä sanomme, vaikuttaa 20-prosenttisesti ja sillä, miten elehdimme, vaikuttaa 80-prosenttisesti vastaanottajaan. – Osoitamme kiinnostuksemme katseellamme ja silmillämme. Englanninkielinen Window to your soul -sanonta, kuvastaa Jokisesta paremmin silmien vaikutusta kuin suomalainen ”Silmät ovat sielun peili”. Silmien kautta avaamme sisäisen maailmamme. Tahdoimmepa tai emme. – Vaikka puhuisimme yhtä, mutta eleemme osoittavat toista, paljastamme, kuinka kiinnosEtenkin Tero Mäkisen puhe tapahtumien tavoitteellisuudesta ja sen mittaamisesta antoi paljon. Suomessa järjestelmät tältä osin ovat vielä hajanaisia ja niitä tulisi kehittää entistä paremmiksi.” Sanna Laurinmäki Tavoitteellisuus ja sen mittaaminen ovat ennestään tuttuja, mutta tulin koulutukseen katsomaan mistä ja miten alalla tällä hetkellä puhutaan. Päivän sisältö oli hyvin linkissä siihen, kuinka koko alan arvostusta saataisiin nostettua. Koulutuksessa esitetyt asiat tarjosivat hyvän pintaraapaisun aiheeseen.” Jenni Roivas tuneita todellisuudessa olemme vastapuolesta ja hänen asiastaan. Jatkuva nälkä – kehittyä ja kehittää Sistersin toimitusjohtaja Osnat Mangs puhuu siitä, että tunteet ovat voimakkaimmin päätöksentekoon vaikututtavimmista aisteistamme. Siksi huomio kiinnittyy tapahtumien suunnittelussa yhä enemmän siihen, miten tunteisiin vaikutetaan. Hän toteaa, että tapahtuma on ainoa markkinointiviestinnän keino, jossa on mahdollista ottaa osallistujan kaikki aistit käyttöön. – ROI-opin mukaisesti tapahtuman tavoitteena on käyttäytymisen muutos. On oltava ymmärrys siitä, keitä osallistujat ovat, mistä he pitävät ja yhtä lailla siitä, miksi tapahtuma tehdään ja mitä sillä yritetään saavuttaa. Haasteena on viestihäly, jonka turruttamina meiltä menee 99,9 prosenttia tietotulvasta ohitse. – Siksi rima on oman viestin viemisessä asetettava korkealle. Sen lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan osallistujan tunteisiin. Tunne ohittaa järjen päätöksentekohetkellä. Mangsin mukaan oikeanlaisen tavoitteen määrittäminen on alan haastavin ongelma tällä hetkellä. – Kaikki kumpuaa tavoitteista. Niiden on oltava kristallinkirkkaat, ristiriidattomat ja niiden on oltava mitattavia ja seurattavia. Yksi selkeä tavoite on parempi kuin monta epämääräistä. Mangs puhuu myös pitkäjänteisyyden merkityksestä. Sistersin viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet jatkuvaa oppimista. – Jos vaihdat suuntaa parin vuoden välein, et voi oppia. Olemme tehneet kaikenlaista, ja oppineet virheistämme. Emme ole ikinä tyytyväisiä. Meillä on jatkuva kehittymisen nälkä. Ismo Jokinen. Osnat Mangs. Tero Mäkinen. TE KS TI JA KU VA T: RO N JA LA A KK O N EN 6/2019 ? 53
EVENTON KOULUTUS Yhteistyössä: LUE LISÄÄ: eventolehti.fi/ evento-workshopit Tule mukaan myös ensi vuoden koulutuksiin! Eventon koulutusohjelma 2020 syväsukeltaa valikoituihin, ajankohtaisiin aiheisiin tapahtuma-alalla. Koulutuksia on neljä ja ne lähestyvät teemojaan kuulijoiden ammatillisen kehittymisen kannalta hedelmällisimmistä kulmista. 25.8.2020 IHMINEN JA TAPAHTUMA Tulevaisuuden tapahtumissa inhimillisyys ja tapahtumakävijän hyvinvointi korostuvat. Tapahtuma vaikuttaa tavoitteen mukaisesti silloin, kun kävijä voi hyvin. Koulutuksessa puhutaan verkostoitumisen tukemisesta, osallistamisen työkaluista sekä huippuajankohtaisesta vastuullisuudesta yksilön tasolla. Miten tapahtumakävijän hyvinvoinnista huolehditaan huomisen vaatimalla tavalla? 29.9.2020 ELÄMYKSET JA TAPAHTUMA Elämyksellisyys, inhimillisyys ja tarinallisuus ovat nousussa. Koulutuksessa sukelletaan elämysten nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, AR:n ja VR:n käyttömahdollisuuksiin, tapahtumapaikkojen potentiaaliin elämysten täydentäjinä ja eri aistien hyödyntämiseen elämysten tuottamisessa. Millaisia olisivat vastuulliset elämykset? 11.2.2020 TAPAHTUMA JA TURVALLISUUS Turvallisuus on pohja onnistuneelle tapahtumalle. Koulutuksessa pureudutaan turvallisuuteen tosielämän tapausesimerkein ja puhutaan sosiaalisen median käytöstä, maineenhallinnasta ja siitä, mitä vastuullisuus on turvallisuuskontekstissa. 12.5.2020 TAPAHTUMA JA TULOS Tapahtumien on tarkoitus tuottaa tulosta viivan alle, mutta miten siihen päästään ja miten tulosta kasvatetaan? Koulutuksessa käsitellään tapahtumamarkkinointia sekä tapahtuman markkinointia, tavoitteita, mittaamista ja datan hyödyntämistä sekä vastuullisuutta. Saako tapahtumia järjestää vain niiden itsensä vuoksi? Save the Dates! HINNAT alk. 99 € / workshop
Messukeskus Siipi | p. 040 450 3251 sales@messukeskus.com messukeskus.com/siipi Mikä on sinun tilasi? SIIPI 7 + 40 + 21 + 1 = 97 % Messukeskus tarjoaa puitteet ikimuistoisiin elämyksiin. Tuo paikalle vieraasi – hoidamme järjestelyt kuin osana tiimiäsi. Tunnelmallinen, ylellinen, rento, uniikkki, inspiroiva, viihdyttävä vai näyttävä – Sinä päätät, me toteutamme. Luodaan yhdessä lisää timanttisia tarinoita! Tutustu taloomme messukeskus.com HALLIA KOKOUSTILAA RAVINTOLAA JA KAHVILAA KATTOSAUNA ASIAKASTYYTYVÄISYYS PARHAAT ELÄMYKSET KOETAAN PAIKAN PÄÄLLÄ
TUNNE TYÖSSÄ ILO SURU VIHA PELKO HÄPEÄ/SYYLLISYYS KATEUS 56? 6/2019 TEKSTI MAARET LAUNIS KUVA MINNA MARTININ ARKISTO MURHEEN MURTAMA EI OLE SAIRAS, MUTTA SAIKUTTAA SYYSTÄ Negatiivisista tunteista vaietaan työelämässä. Silti kaikki niistä ovat ihmisen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä – myös suru, jota tunnetaan henkilökohtaisten menetysten lisäksi työelämän vastoinkäymisten edessä. Viisas esimies tai työkaveri ei aseta surijalle aikarajoja, sillä surun kesto on aina yksilöllinen. Minna Martin. M iksi vaikeita tunteita pitää olla olemassa? Eikö surua voisi vain lakata tuntemasta? Suru seuraa usein menetystä, on kyse irtisanomisesta, läheisen kuolemasta tai erosta. Kun menetämme jotakin itsellemme tärkeää, koemme surua. Jos mikään ei tee surulliseksi, ei mikään myöskään ole kovin merkityksellistä. Tunnetutkimuksen pioneerin, psykologi Paul Ekmanin mukaan suru hidastaa ihmisen toimintaa: sureva käsittelee tietoa ja liikkuukin tavallista hitaammin. Surun tunteen pohjimmainen tarkoitus on herättää muissa myötätuntoa ja auttamisen halua, sillä sureva ihminen on haavoittuvainen. Psykoterapeutti, työnohjaaja Minna Martinin mukaan ilmeisimpien surunaiheiden, kuten läheisen kuoleman
”Työelämään liittyy menetyksiä, joista harvemmin tehdään tiliä kahvitauolla.” IS TO C K 6/2019 ? 57 lisäksi työelämään liittyy menetyksiä, joista harvemmin tehdään tiliä kahvitauolla. – Kaikkien työelämään mahtuu pettymyksiä. On ehkä tavoiteltu työpaikkaa tai ylennystä, jota ei saatukaan. Lisäksi ikääntymisen myötä ihminen joutuu huomaamaan, että minulla ei ole enää mahdollisuuksia tehdä tuota tai edetä tuonne. On ihan selvä asia, että useimmilla urapolku ei etene niin kuin on nuorena ajatellut. Erityisesti ikääntyminen on monelta osin luopumista. Toimintakyky ja jaksaminen laskevat, ja moni joutuu luopumaan täydestä terveydestään, vaikka pysyisi työelämässä eläkeikään asti. Keho ei toimi samalla tavalla kuin kaksikymppisenä. Petoja moneen lähtöön Ihmiselle on ominaista, että pettymystä ei myönnetä, vaan omaa kertomusta aletaan kertoa uudella tavalla, ja menetetyn mahdollisuuden merkitystä vähätellään. ”En olisi oikeasti edes halunnut sitä työpaikkaa”, voi rekrytoinnissa rannalle jäänyt tokaista. Psykoterapeutti Katja Myllyviidan mukaan ihmisten taipumus vältellä suremista voi olla seurausta geneettisestä muistista – motoriikaltaan ja tiedonkäsittelyltään hidas ihminen on ollut aikanaan helppo saalis petoeläimille. Nykysurijan uhat ovat sosiaalisempaa laatua. Minna Martin kertoo omakohtaisesta kokemuksestaan muutaman vuoden takaa. – Vuosi, jona äitini kuoli, oli minulle myös ammatillisesti hyvin raskas. Usein työpäivän jälkeen mietinkin, että ei tässä kunnossa pitäisi edes mennä töihin. Suru oli yksityisasiani, enkä halunnut kertoa siitä ryhmässä jota koulutin, mutten myöskään aktiivisesti peitellyt asiaa. Olin haavoittuvassa ”En voi ottaa sairauslomaa ja jättää pomoa pulaan” MONIVUOTINEN parisuhteeni päättyi äskettäin toisen osapuolen päätöksestä. Olen osannut pelätä suhteemme puolesta, mutten silti odottanut eroa. Hän vain ilmoitti minulle, että mitään ei ole tehtävissä. Olen ollut varavanhempana hänen lapselleen viime vuodet, enkä tiedä, tulemmeko näkemään lapsen kanssa enää. Työskentelen ainoana palkallisena pienessä yrityksessä. Esimieheni ovat myös työkavereitani eikä muita työntekijöitä ole. Tästä syystä en ole kehdannut ottaa sairauslomaa ja jättää ihmisiä pulaan. Suuremmassa yrityksessä olisin kyllä hakenut saikkua, koska kärsin paniikkihäiriöstä ja tapahtuneen myötä kohtaukset ovat pahentuneet. Olen ollut niiden vuoksi sairaalapäivystyksessäkin, mutta en ole vielä päässyt näkemään lääkäriä. Töihin meneminen ja töissä oleminen ahdistaa, koska pelkään romahtavani asiakkaiden kanssa asioidessani. Puren hammasta ja yritän olla itkemättä. Olen kertonut esimiehilleni erosta, ja he kysyvät vointiani silloin tällöin, erityisesti jos olen töissä tavallista hiljaisempi. Minulle on yritetty etsiä työkaveria, mutta tekijää ei ole löytynyt. Kun kerroin erosta johdolle, he olivat selvästi pahoillaan. Asian käsittely on kuitenkin jäänyt aika pinnalliseksi, koska olemme lähes koko ajan asiakaskontaktissa. Minulle olisi tärkeää päästä puhumaan heidän kanssaan aiheesta, koska työyhteisömme on niin pieni ja elämänmuutos vaikuttaa arkeeni niin paljon. Minun pitäisi löytää asunto ja järjestää muutto, mutta ainoana työntekijänä olen lähes koko ajan töissä. Tilanne on niin rankka ja vaikuttaa minuun niin paljon, etten pysty olemaan luonteva, vaan mietin koko ajan mitä uskallan sanoa. Se tekee töihin lähtemisestä ahdistavaa. Muunlaisessa työssä voisi ottaa tauon vaikka takapihalla ja olla piilossa, mutta asiakaspalvelussa työskennellessä on koko ajan katseiden alla. Uskon, että esimiesten on vaikea ottaa asiaa puheeksi, koska tilanne on vaikea myös heille. Tiedän, että yrityksellä on myös taloudellisesti vaikeaa. Silti tuntuu, että tilanne on kokonaisuudessaan minua kohtaan epäreilu. Case
TUNNE TYÖSSÄ VOITTAJA 2019 VOITTAJA 2018 tilassa, ja jostain syystä se herätti voimakasta aggressiota osassa ryhmää. En ole kokenut sellaista haastamista työelämässä ennen tai koskaan sen jälkeen. Tuntui, että olen haavoittunut eläin vedessä, jota hait näykkivät. Martin kertoo toivoneensa, että olisi voinut takavuosien tyyliin pukeutua surupukuun viestittääkseen muille surevansa ja haluavansa olla rauhassa. – Yleisesti voi kyllä sanoa, että osassa ihmisiä toisen avuttomuus ja haavoittuvuus herättää aggressiota. Syyt tähän ovat yksilöllisiä, mutta erityisesti ihmisen varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat. Jos lasta reipastetaan väkisin ja käsketään mennä omaan huoneeseen itkemään, se on omiaan synnyttämään kovia asenteita tarvitsevuutta kohtaan myös aikuisiällä. Puoli vuosisataa täydessä iskussa? Työelämässä suremiseen suhtaudutaan toisinaan jopa ankarasti. Jos lähiomainen kuolee, sureminen sallitaan, mutta surun kestoa ja ilmenemistä suitsitaan. Terapiatyötä tekevä Martin kertoo, että psykoterapeutin pakeille hakeudutaan tyypillisesti silloin, kun surevan turvaverkko alkaa rakoilla. – Moni potilas kertoo, että alkuun työpaikalla ollaan myötätuntoisia, mutta jonkin ajan kuluttua ymmärrys ja kestokyky loppuu. Saatetaan kysyä, että kuinka et ole vieläkään päässyt asian yli? Mitään määrämittaa normaalille suruajalle ei Martinin mukaan voi eikä saa antaa. Joku on tolpillaan muutaman päivän jälkeen, toisilla prosessi kestää vuosia. Suru ei myöskään etene vääjäämättömästi alusta kohti päätepistettä. Erityisesti järkyttävien tapahtumien vuosipäivät pulpauttavat tunteet uudestaan pintaan. – Ihminen usein hakee itse apua huomatessaan, että suru alkaa ottaa häiritsevällä tavalla valtaa elämästä. Pitkäjaksoinen sureminen itsessään ei kuitenkaan ole mitenkään epänormaalia. Mikäli esimies tietää alaisensa olevan vaikeassa elämäntilanteessa, on inhimillistä laskea rimaa. Suru on valtaosalle ihmisistä ohimenevä vaihe, jolla ei ole sairaudellisia vaikutuksia, mikäli ihmiselle annetaan hieman tilaa. Martinin puhuessa surevien potilaidensa kanssa työelämä näyttäytyy kuitenkin pelkkinä vaatimuksina ja pieninä tai olemattomina joustoina. – Ei ole realismia, että työntekijät olisivat koko työuransa ajan terveitä ja energisiä.
”Mitään määrämittaa normaalille suruajalle ei voi eikä saa antaa.” Hotelli Haikon Kartano & Spa Porvoo · p. 019 576 0360 www.haikko.fi www.kokousraatali.fi Virkistäviä kokouksia KARTANOJA KONGRESSIHOTELLI MEREN RANNALLA • kokoukset • koulutukset • työhyvinvointi • juhlat – Onnistuneessa kokouksessa yhdistät kokouksen ja hyvinvoinnin – Merellinen kartanopuisto ja hyvät liikuntatilat mahdollistavat monipuoliset aktiviteetit – Kongressikeskuksessa ja rantasaunoilla 20 erilaista kokoustilaa – Kartanon lisäksi upea juhlahuoneisto Villa Haikko – UUTTA! Kartanon Kellari & Pub – brittiläistyylinen paikka illanviettoon K O K O U S R Ä Ä TÄ L I Suunnittele kokous helposti! Esimiehen kannattaa pysytellä tavalla tai toisella kartalla surevan ihmisen jaksamisesta. Asian ääneen sanominen työporukassa voi helpottaa surevan oloa merkittävästi. Martin neuvoo kuitenkin tarkistamaan, haluaako ihminen kertoa asiasta itse vai voisiko joku muu hienotunteisesti kertoa työkavereille. Kollegojen asenteet voivat myös tuoda ikävän yllätyksen. – Ihmisten kuulee kyllä ylpeilevän sillä, että he itse eivät koskaan ottaisi sairaslomaa ”tuollaisen syyn” vuoksi. Ikään kuin se, ettei mikään muka kosketa, olisi joku ylpeilyn aihe! Surun monet vaatteet Esimiehen ja työkaverin on vaikea tukea surijaa silloin, kun surusta ei tiedetä. Aina ihminen ei tunnista itsekään surevansa. Martinin mukaan on tavallista, että suru ottaa ärtymyksen, turhautumisen ja vihaisuuden ilmiasun. – Työskentelin kerran naisen kanssa, joka oli silmin nähden vihainen ja puhui asiattomasti läsnä oleville ihmisille. Otin asian esiin myöhemmin kollegan kanssa, joka kertoi, että naisen kumppani oli juuri jättänyt tämän toisen naisen vuoksi. Minulle valkeni, että nainen kamppaili itse asiassa järkyttävän menetyksen kanssa. Ympäröivien ihmisten on kuitenkin vaikea suhtautua ihmisen suruun myötätuntoisesti, jos se ilmenee tällaisessa muodossa. Vaikka surun tunne on pahimmillaan musertava, sillä on myös kauniimpia sävyjä. Katja Myllyviidan mukaan suremisella on arvomaailmaa kirkastava vaikutus. Martin komppaa: – Suru auttaa meitä olemaan kontaktissa menetettyyn ja ymmärtämään, kuinka rakkaita ihmisiä ympärillä onkaan. Kun muistelee menetettyä ihmistä, mieli säilöö ja tallettaa menetetyn ihmisen osaksi omaa tarinaa. Toisaalta jos käsitellään eroamista, ei puolisoa ehkä haluakaan elävöittää mielessään, vaan enemmänkin irtautua ja päästää menemään. Suru auttaa sekä ulkoistamaan että sisäistämään tärkeitä asioita elämässämme.
MAJOITUKSEEN | KYLPYLÄÄN HOITOIHIN | HERKUTTELUUN AKTIVITEETTEIHIN Muista henkilökuntaa lahjakortilla ja palkitse samalla koko perhe. Ota yhteyttä niin kerromme lisää Tapio Honkamaa, 040 534 6299 tapio.honkamaa@holidayclub. PALKITA HYVÄLLÄ OLOLLA holidayclub. /lahjakortti Pidätämme oikeuden muutoksiin. Puheluiden hinnat 0300-numeroihin: 0,49 €/min + pvm/mpm Evento_230x297_0819.indd 1 13.8.2019 13.40
Puhuja Esiintyjä/Juontaja Alan vaikuttaja Evento Awards palkitsee tapahtumaalan huiput ja tilaisuuksien napakympit. Nostetaan osaajat ja onnistumiset yhdessä parrasvaloihin! Ilmoita itsesi tai ilmianna suosikkisi. Kilpailuun osallistuminen on ilmaista. Kisa on käynnissä. Ole mukana! Save the Date 26.3.2020, Helsinki YLEISÖSARJAT TAPAHTUMASARJAT IT’S ALL ABOUT PEOPLE Pieni tapahtumapaikka Iso tapahtumapaikka Ravintola/Kahvila Catering-yritys Majoituspaikka Yleisön suosikki Yritystapahtuma Henkilöstötapahtuma Kuluttajatapahtuma Promootio/Lanseeraus Tapahtumatoteuttaja eventoawards.fi EHDOKASJAHTI ON KÄYNNISSÄ! Halutaanko vaihtelun vuoksi muuttaa rinkuloiden sisällä olevia kuvia? Messut Grand Prix
62 6/2019 Tutustu Evento Awards -tuomaristoon eventoawards.fi Tuomaristo Kuka? Arttu Kallio • Suunnittelija, Tapaus. • Juhlinut Evento Awardsin voittajatiimeissä vuosina 2014 ja 2017. Toiminut palkintojuhlan tuottajana ja stage managerina vuonna 2015. • Ollut mukana voittamassa alan kansainvälisiä palkintoja EuBeassa (nyk. Bea World Festival), Eventexissä ja German Design Awardsissa. • Tunnetaan myös tapahtuma-alan kirpaisevia totuuksia pari vuotta sitten laukoneena Pahana Tuottajana. • Ensimmäistä kertaa Evento Awardsin yleisösarjojen tuomariston jäsenenä. Tekstit: Terhi Pääskylä-Malmström Kuva: Aki Rask Rohkeus palkitaan aina Tapauksella suunnittelijana työskentelevän Arttu Kallion Evento Awards -historia on pitkä ja polveileva. – Olen toiminut tapahtuma-alalla noin kymmenen vuotta. Voisi kai sanoa, että olen kasvanut yhdessä Evento Awardsin kanssa, yleisösarjojen tuomaristossa ensi kertaa vaikuttava Kallio nauraa. MENESTYS maistui jo ensimmäisessä Evento Awardsissa vuonna 2014: Arttu Kallio oli mukana Tapahtumantekijöiden tiimissä, joka pokkasi yritystapahtumasarjan voiton. Se toi mukanaan myös pestin seuraavan vuoden palkintojuhlan tuottajana ja stage managerina. – Vuonna 2016 tiimimme oli jälleen yksi finalisteista, vuotta myöhemmin pääsin juhlimaan henkilöstötapahtumasarjan voittoa etänä silloisessa Kalifornian-kodissani, Kallio muistelee. Kaliforniasta käsin toimi myös Kallion alter ego Paha Tuottaja, jonka tapahtumaalaa humoristisesti, mutta kaikessa raadollisuudessaan todenmukaisesti ruotinut blogi kohahdutti ja keräsi uteliaita lukijoita. Vuonna 2018 suurten aurinkolasien taakse kätkeytynyt Paha Tuottaja nousi Evento Awardsin lavalle pitämään puheen. – Pahan Tuottajan todellinen henkilöllisyys oli pitkään julkinen salaisuus. Enää en näe syytä piilotella, mutta toisaalta blogiprojektikin on jo mennyttä aikaa. POSITIIVISIA YLLÄTYKSIÄ Tänä vuonna Kallio näkee tuomaripestinsä ansiosta taas uuden puolen Evento Awardsista. – Tuomaroinnista on erittäin hyvä fiilis. Odotan innolla, että pääsen käymään läpi hakemuksia ja toivon, että yllätyn positiivisesti niitä lukiessani, hän toteaa. – Positiiviset yllätykset ilahduttavat, sillä Suomen pieniltä ja rajallisten budjettien määrittämiltä markkinoilta on hankala löytää uusia ja raikkaita toteutuksia. Toisaalta myös vanha idea voi uudessa kontekstissa yllättää positiivisesti. Tuomarointityön haasteena Kallio pitää yleisösarjoissa kilpailevien toimijoiden tasavertaista arvottamista, sillä lopulta tapahtuman luonne määrittää, mikä toimii osana kokonaisuutta. – Arvostelun tuleekin keskittyä siihen, millaisen mielikuvan toimija itsestään ennakkoon antaa, miten hän erottautuu muista ja millaisen lisäarvon hän tuo tapahtumaan. Myös vastuullisuus on tärkeää: esimerkiksi Tapaus pyrkii minimoimaan, laskemaan ja kompensoimaan tapahtumiensa päästöt, mikä osaltaan vaikuttaa yhteistyökumppanien valintaan. Tuomaroinnin ensikertalainen lupaa olla huolellinen ja perehtyä jokaiseen hakemukseen tuomariston kriteerien mukaisesti. – Oma tausta ja ajatusmaailma saattaa haastaa objektiivisuutta, mutta juuri siksi tuomareita on paljon ja he edustavat tapahtuma-alan eri osa-alueita. TSEMPPARI JA AMMATTITAIDON YLLÄPITÄJÄ Evento Awardsia tarvitaan ja sille on tilaus. Se on tunne, joka on Kallion mukaan kannatellut kilpailua alusta asti. – Tätä nykyä Evento Awards on pysyvä, vuosittainen instituutio, jota odotetaan ja joka kerää ympärilleen vuosi vuodelta enemmän ihmisiä, Kallio luonnehtii. – Ala tarvitsee tilaisuuksia, joissa onnistumiset nostetaan framille. Muiden oivallusten näkeminen tsemppaa tekemään itsekin paremmin ja luovemmin. Suomalaisten menestys kansainvälisissä kilpailuissa sitä paitsi osoittaa, että meillä on mitä näyttää. Tapahtuma-alan osaamisemme on huippuluokkaa. Kallio on suunnittelemassa vuosittain noin sataa erilaista tapahtumaa. Tahti alalla on muutenkin kova, eikä muiden toimistojen edesottamuksille välttämättä riitä aikaa. – Oman ammattitaidon kannalta on kuitenkin tärkeää seurata, mitä muut tekevät. Mehevimmän tilaisuuden siihen antavat juuri Evento Awardsin kaltaiset kisat, joissa nähdään alan parhaita tuotoksia. Kisaosallistumista puntaroivia Evento Awards -konkari kehottaa rohkeuteen. – Kilpailussa rohkeus palkitaan aina. Voittajia ovat ne, jotka rikkovat perinteisiä normeja, uskaltavat olla erilaisia ja tehdä asioi ta ennakkoluulottomasti, Kallio tiivistää.
Kuukausi aikaa ehdokkaiden nimeämiseen! 6/2019 ? 63 LUE LISÄÄ! eventoawards.fi Aikataulu Kilpailusivusto on avoinna – nimeä ehdokkaasi, jaa onnistumisesi! eventoawards.fi Tapahtumasarjojen viimeinen ilmoittautumispäivä 31.1.2020 • Yritystapahtuma • Henkilöstötapahtuma • Kuluttajatapahtuma • Promootio/Lanseeraus • Messut • Tapahtumatoteuttaja Tuomaristo kokoontuu ja valitsee finalistit • Yleisösarjojen finalistit julkaistaan Evento Awardsin kotisivuilla 2.1.2020 ja Eventon numerossa 1/2020 (ilmestyy 6.2.2020) • Tapahtumasarjojen finalistit julkaistaan Evento Awardsin kotisivuilla 27.2.2020 ja Eventon numerossa 2/2020 (ilmestyy 16.3.2020) Tuomarit työskentelevät ORIGINAL SOKOS HOTEL PRESIDENTTI voitti vuonna 2019 Majoituspaikkasarjan. Ku va : Ja nn e Pa pp ila Kilpailuun voi osallistua 1.1.–31.12.2019 toteutetuilla tapahtumilla. 26.3.2020 Helsinki VOITTAJIEN JULKISTUS JA ALAN ISOIMMAT BILEET Yleisösarjojen viimeinen ilmoittautumispäivä 10.12.2019 • Puhuja • Esiintyjä/Juontaja • Pieni tapahtumapaikka • Iso tapahtumapaikka • Ravintola/Kahvila • Catering-yritys • Majoituspaikka • Alan vaikuttaja PITCHAUS RATKAISEE VOITTAJAN • UUTTA! Yleisösarjojen pitchaus 25.3.2020 • Tapahtumasarjojen pitchaus 26.3.2020 Kongressimessut, Messukeskus
Kilpailusarjat Osallistu kilpailuun – oikea aika on nyt! Evento Awards -palkintoja jaetaan vuonna 2020 tasan 20. Yleisösarjoissa Eventon lukijat ilmoittavat kilpailuun tapahtuma-alan parhaat toimijat ja omat luottokumppaninsa. Tapahtumasarjoissa alan ammattilaiset nostavat esiin onnistuneimmat, innovatiivisimmat ja tuloksellisimmat tapahtumatoteutuksensa. Kisa on käynnistynyt ennätyksellisen kiivaana: ensimmäisten kolmen päivän aikana kilpailuun tehtiin lähes tuhat osallistujailmoitusta. Vielä ehdit varmistaa, että mukana on taatusti jokainen palkintonsa ansainnut tapahtuma-alan osaaja. Tutustu kilpailusarjoihin ja toimi jo tänään! YLEISÖSARJAT Eventon lukija, nimeä ehdokkaasi seuraaviin kilpailusarjoihin: • Puhuja Tarinankertoja Muutoksentekijä Globaali vaikuttaja • Esiintyjä/Juontaja • Pieni tapahtumapaikka (alle 600 hlö) • Iso tapahtumapaikka (yli 600 hlö) • Ravintola/Kahvila • Catering-yritys • Majoituspaikka • Alan vaikuttaja + Yleisön suosikki Ammattitaidon arvostusta ja positiivista virettä ”Suomen Taikapiiri palkitsi minut tammikuussa vuoden taikurina, kolme kuukautta myöhemmin oli Evento Awards -voiton vuoro. Palkinnot ovat jyskyttäneet takaraivossa sen jälkeen aina, kun olen markkinoinut itseäni ja puhunut omasta tekemisestäni. Palkinnot ovat herättäneet myös suuren yleisön ja someseuraajieni huomion. Ne tulevat helposti puheeksi ja luovat positiivista virettä. Evento Awards -voitto on komea meriitti ja selkeä merkki osaamisestani sekä potentiaalisille yhteistyökumppaneille että minulle itselleni. Ammattilaisten antama tunnustus on tuonut tuttuunkin perustekemiseen lisärohkaisua ja itsevarmuutta. Se kertoo, että ammattitaitoani arvostetaan ja että liikun oikeassa suunnassa. En näe mitään syytä, miksi Evento Awardsissa ei kannattaisi olla mukana. Kilpailuun osallistumalla voi vain voittaa. Tänä vuonna toimin ensimmäistä kertaa myös yleisösarjojen tuomaristossa. Odotan innolla, että pääsen arvioimaan finalisteja ja verkostoitumaan entistä paremmin tapahtuma-alan huipputekijöiden kanssa.” Taikuri Joni Pakanen Evento Awards -voittaja 2019 Esiintyjä/Taiteilija 64 6/2019 PALJASTA PARHAAT YHTEISTYÖKUMPPANIT! KILPAILUUN OSALLISTUMALLA VOI VAIN VOITTAA! Ku va : Ja nn e Pa pp ila
TAPAHTUMASARJAT Tapahtuma-ammattilainen, lähetä tapahtumatyösi seuraaviin kilpailusarjoihin: • Yritystapahtuma osallistujille maksuton/maksullinen • Henkilöstötapahtuma • Kuluttajatapahtuma osallistujille maksuton/maksullinen • Promootio/Lanseeraus • Messut • Tapahtumatoteuttaja + Grand Prix UUTTA EVENTO AWARDSISSA • Kolme puhujasarjaa. Edellisvuosilta tutut Juontaja/Puhuja/Kouluttajaja Esiintyjä/Taiteilija-sarjat on muovattu uuteen uskoon. Evento Awards -palkinto jaetaan nyt kolmessa Puhuja-sarjassa, lisäksi palkinnon saa paras Esiintyjä/Juontaja. Jokaiseen Puhuja-sarjaan on ehdolla 11 puhujaa, joita yleisö voi äänestää. Lisäksi mukaan voi ehdottaa omia suosikkejaan. Finaaliin nousee jokaisesta sarjasta kolme kilpailijaa. • Tapahtumapaikat. Pienet ja isot tapahtumapaikat kilpailevat tuttuun tapaan omissa sarjoissaan. Aiemmin 1 000 henkilössä kulkenut raja on kuitenkin laskettu 600:aan. • Maksuttomat ja maksulliset tapahtumat. Yritysja kuluttajatapahtumasarjoissa palkitaan ensimmäistä kertaa erikseen sekä osallistujille maksuttomat että maksulliset toteutukset. • Tapahtumatoteuttaja. Viime vuoden uutuussarja siirtyy tapahtumasarjojen tuomariston arvioitavaksi. • Kaikki pitchaa. Tapahtumasarjoista tuttu pitchaus laajenee myös yleisösarjoihin. 6/2019 ? 65 VINKKAA TAPAHTUMA! Vierailitko tänä vuonna tapahtumassa, joka teki sinuun lähtemättömän vaikutuksen? Onnistuiko jokin tapahtuma niin loistavasti, että se ansaitsisi palkinnon upeasti tehdystä työstä? Paljasta meille vuoden huikein tapahtuma, niin kutsumme sen järjestäjän mukaan kilpailuun. Kaikkien vinkkaajien kesken arvomme Evento Awards -juhlaliput kahdelle. Paljasta suosikkisi osoitteessa eventoawards.fi > Nimeä ehdokas TOIMI SEURAAVASTI Nimeä ehdokkaasi viimeistään 10.12.2019. Ilmoittaudu omalla tapahtumatyölläsi viimeistään 31.1.2020. Surffaa osoitteeseen eventoawards.fi. Tarkemmat ohjeet löydät Nimeä ehdokas -välilehdeltä. PALKITTU TEKIJÄ ON HALUTTU KUMPPANI!
Kilpailusarjat Uutta pontta ja asiakassuhteen lujittamista ”Voitimme Evento Awardsin henkilöstötapahtumasarjan Nesteelle toteuttamallamme tietoturva-aiheisella pakohuonepelillä. Siitä on tullut menestys: olemme jalostaneet sitä eteenpäin sekä samalle että muutamalle muullekin asiakkaalle. Koko kisaprojekti toteutettiin läheisessä yhteistyössä Nesteen kanssa. Teimme kilpailumateriaalin yhdessä, jännitimme palkintogaalassa yhdessä ja haimme palkintopystin lavalta yhdessä. Se lujitti asiakassuhdettamme entisestään. Yhteinen onnistuminen ja innostuminen on näkynyt myös omassa tiimissämme. Palkinnon näkeminen muistuttaa meitä siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. Se tuo hymyn huulille ja antaa uutta pontta tekemiseen. Kilpaileminen on aina kivaa ja voittamisesta tulee hieno fiilis. Evento Awardsin pitchausvaihe toi meille myös vapaalipun Baltic Event Awardsiin. Oli hienoa päästä kilpailemaan sielläkin ja nähdä, kuinka tapahtumia toteutetaan naapurimaissa. Laadukas sisältö tuo osallistujat Evento Awards on solminut kolmivuotisen yhteistyösopimuksen puhujatoimisto MySpeakerin kanssa. Sen myötä puhuja-alan painotus kilpailussa kasvaa: 20 palkinnosta peräti kolme jaetaan parhaalle puhujalle. – Tapahtumaosallistujia puhutteleva laadukas sisältö on tapahtuman tärkein anti. Se myös sitouttaa saapumaan paikalle no-show’ta vähentäen, sanoo Eventon liiketoimintajohtaja ja Evento Awardsin perustaja Nina Harlin. – Korkealaatuinen sisältö on laadun tae niin tapahtumassa kuin tapahtumista kertovassa ammattilehdessäkin. Ilman verratonta sisältöä Eventollakaan ei olisi lukijoita. Puhujasarjojen uudistus alleviivaa osaltaan myös sitä, kuinka paljon erilaisia puhujia markkinoilla on ja kuinka monipuolisesti heidän osaamistaan voi tapahtumissa käyttää. – Tapahtumat ja henkilökohtaiset kontaktit ovat vaikuttavin tapa kohdata ihmisiä sähköisessä nykymaailmassa. Yhteistyöllä toivomme herättelevämme tapahtumajärjestäjiä ja -yleisöä ymmärtämään, kuinka kriittinen merkitys vaikuttavalla puheella on onnistuneen tapahtuman ytimessä, Harlin summaa. Oman kilpailutyön esittäminen Evento Awardsissa vaatii työtä, mutta hyvän keissin nostaminen muidenkin nähtäväksi kannattaa. Jos on kokenut onnistumisen yhdessä asiakkaan kanssa, miksei lähtisi jakamaan ilosanomaa siitä muillekin.” Projektijohtaja Tuulia Hakamäki, Factor Nova Evento Awards -voittaja 2019 Henkilöstötapahtuma 66 6/2019 YHDESSÄ VAHVEMPIA! Evento Awards on merkittävä tapahtuma-alan palkintogaala, jossa mukana olo viestii siitä, kuinka tärkeää meille on olla mukana kehittämässä alaa.” Markkinointija viestintäpäällikkö Hanna Kiilamaa, Paviljonki Tapahtuma on myös tulevaisuudessa ainoa henkilökohtainen media.” Markkinointija viestintäjohtaja Maria Mroue, Messukeskus OSAAMISEN MERKKI Kohtaaminen-patsaasta on tullut suomalaisen tapahtumaosaamisen kiistaton symboli. Sen on suunnitellut muotoilija Juho Pasila. – Palkinto kuvastaa tapahtuma-alan moninaisuutta ja laajoja kosketuspintoja. Se seisoo omilla jaloillaan, on rinta rottingilla ja hohtaa valoa sekä voimaa, Pasila sanoo. Kalustemuotoiluun erikoistunut Pasila tunnetaan muun muassa suosituista, muotokieleltään ajattomista valaisimista, joita hän on suunnitellut useille alan yrityksille. Jos on kokenut onnistumisen yhdessä asiakkaan kanssa, miksei lähtisi jakamaan ilosanomaa siitä muillekin.” Projektijohtaja Tuulia Hakamäki, Factor Nova
Tapahtumatalot ovat keskellä kohtaamisia Evento Awards kokoaa Suomen tapahtumaammattilaiset yhteen jo seitsemättä kertaa. Tänä vuonna yhteistyökumppaneiden joukossa ovat myös maamme suurimmat tapahtumatalot – Finlandia-talo, Messukeskus, Logomo, Tampere-talo, KOKO Lahti ja Paviljonki. EVENTO Awards on vuosien saatossa vakiinnuttanut asemansa Suomen merkittävimpänä tapahtuma-alan kilpailuna, joka yhdistää alan rautaisimmat osaajat ja onnistumiset. Tänä vuonna kisan kumppaneina toimii myös kova kuusikko tapahtumatalojen huipulta. – Uskomme vahvasti tapahtuma-alaan ja ihmisten välisiin kohtaamisiin. Siksi haluamme ehdottomasti olla mukana palkitsemassa alan onnistujia, sanoo Messukeskuksen markkinointija viestintäjohtaja Maria Mroue. Hän tietää, mistä puhuu, sillä Messukeskus jakaa palkintoja myös omassa valtakunnallisessa Mesoaja-kilpailussaan. – Palkitsemalla nostetaan esiin upeita onnistumisia, inspiroidaan ja autetaan kaikkia alalla toimivia sekä lisätään koko tapahtuma-alan arvostusta. Palkitseminen on myös tehokkain tapa jakaa parhaat käytännöt kollegoiden kesken. Alan toimijoiden keskinäistä sparrausta ei voikaan koskaan olla liikaa, huomauttaa Finlandia-talon markkinointija asiakaskokemusjohtaja Minna Sauramaa. – Evento Awardsiin osallistuu toteutuksillaan useita asiakkaitamme. On hienoa olla mukana tukemassa myös heidän menestystään. TÄRKEÄT PALKINNOT Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsällä on omakohtaista kokemusta Evento Awards -palkinnon arvostuksesta. – Logomo on valittu kaksi kertaa parhaaksi isoksi tapahtumapaikaksi. Sillä on ollut toiminnallemme suuri merkitys, koska asiakkaat todella arvostavat Evento Awardsia, hän kertoo. Minna Sauramaa komppaa kollegaansa. – Me Finlandia-talolla olemme ylpeitä sekä Suomen Evento Awards -kisan ison tapahtumatalon palkinnosta että valinnastamme maailman parhaaksi tapahtumataloksi kansainvälisellä Bea World Festivalilla, hän toteaa. – Myös asiakkaamme ovat hyödyntäneet palkintoja omassa tapahtumaviestinnässään. Lisäksi tämän tyyppiset palkinnot edistävät tapahtuma-alan kaikkinaista näkyvyyttä. TULEVAISUUDEN TAPAHTUMIA Evento Awardsin ja tapahtumatalojen kumppanuus tarkoittaa entistä yhtenäisempää rintamaa tapahtuma-alalla, joka on digitalisoitumisen myötä paitsi uusien haasteiden, myös uusien mahdollisuuksien edessä. – Tapahtumien merkitys kasvaa ja panostus kokemukselliseen markkinointiin lisääntyy. Tapahtuma-alalle tulee myös uusia toimijoita museoja kirjastokirjastokentältä, Minna Sauramaa ennustaa. Yksi kuitenkin on ja pysyy, sanoo Päivi Rytsä. – Ihmiset haluavat tulevaisuudessakin kohdata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Juuri tapahtumien ja elämysten ympärille voidaan rakentaa mielenkiintoisia kohtaamisia, joissa syntyy uusia verkostoja ja uudenlaista bisnestä, hän vakuuttaa. – Parhaat elämykset koetaan edelleen paikan päällä ja tapahtumat ovat digin ohella ainoa kasvava markkinoinnin muoto, muistuttaa myös Messukeskuksen Maria Mroue. – Tapahtuma on myös tulevaisuudessa ainoa henkilökohtainen media. Sitä ei voi liikaa korostaa. 6/2019 ? 67 Yhteistyökumppanit Finlandia-talo • 900 tapahtumaa kansainvälisistä huippukokouksista kulttuuritapahtumiin. • EU-puheenjohtajakauden 2019 kokoukset keskitetysti Finlandia-talolla, kokonaiskävijämäärä 200 000 henkilöä. Messukeskus • 65 messutapahtumaa, 1 500 kokousta ja kongressia. • Kokonaiskävijämäärä 1 200 000 henkilöä/vuosi. Logomo • 1 200 tapahtumaa konserteista kokouksiin, seminaareista kongresseihin, teatterinäytöksistä messuihin sekä näyttelyistä yritysja yksityistilaisuuksiin. • Kokonaiskävijämäärä 320 000 henkilöä/vuosi. Tampere-talo • 1 200 tapahtumaa pienistä kokouksista tuhansien osallistujien kongresseihin sekä kulttuuritapahtumiin. • Kokonaiskävijämäärä 700 000 henkilöä/vuosi. KOKO Lahti • 750 tapahtumaa messuista kokouksiin, juhliin ja konsertteihin viidessä eri toimitilassa. • Kokonaiskävijämäärä 400 000 henkilöä/vuosi. Paviljonki • 1 000 eri kokoista tapahtumaa kokouksista kongresseihin ja konserteista messuihin. • Kokonaiskävijämäärä 400 000 henkilöä/vuosi.
Kaikenlaisiin kohtaamisiin. Suomen vastuullisin ja rytmikkäin kulttuurija kongressikeskus Tampere-talo tarjoaa monipuoliset ja elämykselliset tilat erilaisten kokousten ja yritystapahtumien käyttöön. Suomen upein kulttuurin, taiteen ja luovan talouden keskus. Logomo on Suomen muuntuvin tapahtumatalo, jonka miljöö ja tarina ovat ainutlaatuisia. Puhujatoimisto, joka tarjoaa laadukasta sisältöä tapahtumiin ja valmennuksiin. Suomen suurin ja monipuolisin tapahtumapaikka – jo sata vuotta tapahtumien keskipisteessä. Yhteistyökumppanit Kohtaamispaikka keskellä Suomea: parhaita asiakas kokemuksia suurella sydämellä jokaiselle asiakkaalle joka päivä. Tapahtumien rakenteiden suunnitteluun, toteutukseen ja kalustevuokraukseen erikoistunut yritys. Suomen johtava turvallisuus palveluyritys. Tarjoamme asiak kaidemme erilaisiin turvallisuustarpeisiin sekä tehokkaita palvelu konsepteja että yksilöllisiin erityis tarpeisiin räätälöityjä palveluratkaisuja. Suomen johtava oluiden, siidereiden sekä virvoitusja energiajuomien valmistaja, joka tarjoaa myös kattavan valikoiman kansainvälisiä oluita ja yhteistyökumppaniensa kautta laajan valikoiman muita alkoholijuomia. Kaikki tarvittavat palvelut henkilöstön ja sen osaamisen menestystekijäksi nostamiseen liiketoimintasi erityistarpeet huomioiden. Inspiroiva ympäristö niin erikokoisille kokouksille, suurille messutapahtumille, elämyksellisille konserteille kuin juhlaville gaalailloillekin. Tarjoaa elämyksiä luovat palvelut, tekniset ratkaisut ja laitteet tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tapahtuman tarkoitus on jättää muisto, luoda elämys. Meidän tavoitteenamme on, että tapahtumien vieraat poistuvat Helsingin Töölönlahdelta vaikuttuneina sydänjuuriaan myöten. Oikeastaan se ei ole tavoite, se on lupaus. Luotettava ja laadukas lentoyhtiö, joka yhdistää Euroopan ja pohjoismaiden pääkaupungit keskeisiin kaupunkeihin Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Ainutlaatuista näkyvyyttä tilaan, tilaisuuteen ja tapahtumaan – sisällä ja ulkona. Suomalaisen kahvi kulttuurin puolesta. Kahvilla on vahva rooli arjessa ja juhlassa, siellä missä ihmiset kohtaavat. Markkinoiden tunnetuimipien laatualkoholimerkkien maahantuoja. Tapahtuman suunnittelu aloitetaan kuten lehden teko: tyhjältä sivulta. Ensin määritellään tavoite, sovitaan toteutus ja kääritään hihat. Kehyksen luovat aika, paikka, sisältö, kohderyhmä ja kumppanit. Yksin ei pärjää kukaan. Evento Awards -kilpailun ja -tapahtuman mahdollistavat monipuoliset yhteistyökumppanit. Otamme ilolla osaamisen ja kokemuksen vastaan! – yhdessä enemmän 68 6/2019
Elämysten Wanha Satama Pikku satamakatu 3-5 • 00160 Helsinki • www.wanhasatama.? Tulevat yleisötapahtumat 2.-3.11.2019 Helsinki Antiques, Antiikkimessut 12.11.2019 Stand up Wanha Satama – naurettavaa! 5.-8.12.2019 Mimmit & Mummot Ihan uudenlaiset naisten joulumyymäiset 12.12.2019 Stand up Wanha Satama – naurettavaa! 11.-12.1.2020 Häämessut Konseptiravintolan cocktail – ja mocktailkoulut Oletko kiinnostunut cocktailien maagisesta maailmasta? Tämä noin kaksituntinen spektaakkeli herättää takuuvarmasti sisäisen baarimestarisi. Oiva tapa oppia uutta ja pitää hauskaa sekä ennen kaikkea tehdä yhdessä. Kustannus kaiken kattavana 49€/henkilö Ryhmäkoko 10 henkilöä ja ylöspäin. Hintaan lisätään alv. Me Wanhassa Satamassa uskomme, että tapahtuman järjestäminen voidaan tehdä helpoksi. Tarjoamme mutkattomat ja laadukkaat ratkaisut monipuolisiin tapahtumaja tilaisuustarpeisiin. Saat tarvittaessa kaiken valmiina yhdestä paikasta: Upeat tilat, kahden ravintolan palvelut, tekniikan, ohjelman sekä tapahtumatuotannon halutessasi avaimet käteenperiaatteella!
70? 6/2019 Tällä palstalla jututamme ammattilaista työnsä äärellä. Kahvihetken tarjoaa Meira.
6/2019 ? 71 Kokonaisuus kuntoon Yrittäjä Jukka Lusuan mielestä elämys syntyy harkitusta ja hyvin käsikirjoitetusta ja laadukkaasti toteutetusta kokonaisuudesta, jossa osallistujilla on mahdollisuus elää mukana. JUKKA LUSUA Yrittäjä, Yucca Group oy. Työllistää 4 kokoaikaista työntekijää ja 30 freelanceria. 20. vuosi alalla sekä yrittäjänä 30. juhlavuosi meneillään. Esiintyy myös dj:nä, juontajana ja Sunday Brothers -bändin sekä Magic Engine -show´n kanssa. TEKSTI JA KUVA MIIA MANNER V aikka tapahtuman toteutus olisi miten mittava tahansa, mutta perusasiat ontuvat, ollaan menty metsään. – Asioita on opeteltu meilläkin kantapään kautta. Halutaan jättää muistijälki, mutta kokonaisuus ei tunnu hyvältä. Kaikki yksityiskohdat kuljetuksista jonoihin asti pitää olla mietitty loppuun asti. Eteisessä ei saa olla jonoa, buffaruokailussa ei saa olla jonoja. Kun tulee tauko, niin osallistujien ei pidä joutua käyttämään taukoa vessajonossa. Sama pätee Lusuan työhön: puheen pitää kuulua ja esiintyjän sekä materiaalien pitää näkyä. – Teemme tapahtumissa ääni-, valoja kuvatekniikan lisäksi kalustusta sekä ohjelmapalveluita. Toimimme myös av-asennuskumppanina horeca-toimijoille. Ekologisuus edellä Lusua kertoo, että ekologinen ajattelu on lähtökohtana kaikessa. – Se on taloudellisesti järkevää. Kun teemme jotain, niin käytämme kaiken mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Emme heitä hukkaan mitään. Se on meille ja asiakkaalle myös kustannustehokkaampaa. Materiaalit, joita ei voi käyttää uudelleen, toimitamme kierrätykseen. Messumattoa menee muun muassa askartelutarvikkeeksi ja kenneleihin. Lusua on työskennellyt tapahtumien parissa yli 30 vuotta. Siinä ajassa on tapahtunut paljon. Lusua pitää ammattitaitoa yllä kouluttautumalla, osallistumalla tapahtumiin ja lukemalla ajankohtaisia julkaisuja. – Olen myös verkostoitunut alan muiden toimijoiden kanssa tiiviisti. Jaamme tietoa toisillemme; alan sisällä tieto liikkuu nopeasti. Lisäksi Lusua käyttää työkalunaan asioita, joita itse kokee. – Innovoin mielelläni uutta. Minun vahvuuteni piilee myös pitkässä kokemuksessa: tunnen erittäin laajalla skaalalla tapahtumataloja ja niiden toimintaympäristöjä. Tiedän tarkkaan, mitä missäkin voi toteuttaa ja mitä ei. Se tehostaa toimintaa. Tunteet peliin Syksy on Lusualle kiireistä aikaa. Samaan aikaan järjestetään isoja seminaareja, messuja ja kokouksia, lisäksi juhlakausi alkaa vuosi vuodelta aikaisemmin. Yksi suurimmista Yucca Groupin toteutuksista on Aleksanterin joulukadun avaus. – Yleisöä on tapahtumassa 20 000–50 000 henkilön verran ja lisäksi kulkueen varrella vielä enemmän. Tuotamme tapahtumaan äänen ja valon lisäksi videotekniikkaa ja kuvamateriaalia. Elämys syntyy silloin, kun jokin vaikuttaa osallistujan tunteisiin niin vahvasti, että siitä jää muistijälki. Lusua painottaa, että perusasioiden pitää olla kunnossa, jotta osallistujalle jää tilaa kokea. – Kun ihmisen luonnollinen puolustusmekanismi hellittää, niin päästään tekemään vaikutus ihmisen tunteisiin. Normaalisti ihminen peittää tunnereaktionsa tai ainakin hillitsee sitä. Kun ryhmä ihmisiä kokee samoja asioita yhtä aikaan, suojausmekanismien laskeminen on helpompaa. Voimakkaan tunnereaktion synnyttäminen on Lusuan mielestä helpompaa pienessä ryhmässä. – Sosiaalinen paine on pienempi, kun osallistujia on maksimissaan viitisenkymmentä. Aistit käyttöön Elämys voi syntyä myös moniaistillisuuden avulla. – Olemme toteuttaneet intiimejä illallisia, jotka on hyvin käsikirjoitettu ja sisältävät seitsemän ruokalajia ja seitsemän erilaista visuaalista maailmaa. Ääni-, valoja kuvamaailma seuraavat sitä, mitä lautasella on ja mitä tarina kertoo. Tapahtuma-alalla menee tällä hetkellä hyvin. Lusua on mielellään mukana murroksessa. – On hienoa olla mukana muutoksessa. Isot kasvavat entistä isommaksi, ja mukaan tulee uusia, pienempiä toimijoita. Ketterät kukoistavat. Tämä ilmiö tapahtuu aina säännöllisin väliajoin. Muutos on aina mahdollisuus.
TODISTETUSTI PÄTEVÄ 72? 6/2019 AJK:n tapahtumatuottajakoulutuksesta ei lähdetä tyhjin käsin Koulutus sai Heidi Emmeksen tarkastelemaan kriittisemmin niin omia kuin muidenkin järjestämiä tapahtumia. Taitavat luennoitsijat ja muiden opiskelijoiden vertaistuki olivat koulutuksen parasta antia. HEIDI EMMES Opiskelijasihteeri, Suomen lääkäriliitto. Suoritti tapahtumatuottajakoulutuksen 2018. Mikä AJK:n tapahtumatuottajakoulutuksessa kiinnosti, ja miksi päätit osallistua koulutukseen? Lähinnä siksi, että olin jo pitkään järjestänyt tilaisuuksia, mutta minulla ei ollut varsinaista koulutusta siihen. Olin jo useamman vuoden ajan etsinyt tapahtumien järjestämiseen liittyviä koulutuksia. Mikä koulutuksessa oli kiinnostavinta, entä haastavinta? Koulutuspäivät olivat todella mielenkiintoisia ja antoisia, ja niissä oli hyvät luennoitsijat. Haastavaa oli, että koulutus osui omalta osaltani kiireiseen aikaan vuodesta, joten oli hankala löytää aikaa istua alas ja tehdä opintotehtäviä. Kun ei ollut pitkään aikaan opiskellut ja tehnyt kirjoitustehtäviä, se tuntui aluksi haastavalta, mutta alkoi sitten rullaamaan. Onko koulutuksesta ollut hyötyä työssäsi? Millaista? Sain paljon käytännön oppeja siitä, mitä työkaluja voi käyttää ja miten suunnitella projekteja. Tarkastelen sekä omia että muiden järjestämiä tapahtumia kriittisemmin nykyään. Hyvin järjestettyä tapahtumaa osaa arvostaa ihan eri tavalla nyt. Kiinnitän huomiota pieniin yksityiskohtiin ja arvostan ammattilaisten tekemää työtä. Mikä oli palkitsevinta koulutuksessa? Oli mukava huomita, että on uransa suhteen oikealla polulla. Koulutus vahvisti omia näkemyksiäni siitä, miten asioita kannattaa tehdä. Lisäksi palkitsevaa oli muiden opiskelijoiden kanssa jutteleminen: heiltä sain vertaistukea ja vinkkejä ja huomasi, että kaikki painivat samojen haasteiden kanssa. Asiantuntijoista erityisesti jäi mieleen Janne-Caro Pykälä , jota olisin voinut kuunnella vaikka koko päivän. Mitä hyötyä uskot sertifikaatista olevan jatkossa? Todistus on mustaa valkoisella omasta osaamisesta, ja uskon siitä olevan hyötyä työnhaussa. Onhan koulutuksesta saatu tieto TEKSTI MINTTU KOKKO KUVA MIKKO KÄKELÄ pätevää myös yksityiselämän juhlien, kuten sukujuhlien, järjestämiseen. Kenelle suosittelisit koulutusta? Kaikille, jotka järjestävät tapahtumia, tai joilla on suunnitelmissa ruveta tekemään sellaisia hommia. Koulutus tarjoaa laajasti tietoa kaikesta ja on todella hyvä paketti niillekin, joilla ei ole aiempaa kokemusta tapahtumien järjestämisestä. Kukaan ei lähde tyhjin käsin sieltä pois. AJK:N TAPAHTUMATUOTTAJAKOULUTUS Heidi Emmes Evento 6/2019 CERTIFIED BALLOON ARTIST (CBA) -SERTIFIKAATTI Marja Vanhala Evento 4/2019 CERTIFICATE IN MEETING MANAGEMENT (CMM) -SERTIFIKAATTI Taru-Maija Heilala-Rasimov Evento 5/2019
TAPAHTUMAT JA TILAT BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! 6/2019 ? 73 JUHLATILAT KÄTEVÄSTI YHDESTÄ OSOITTEESTA RAFLAAMO.FI KATSO TILAT ja KOKOUSPAKETIT www.sture.fi
TAPAHTUMAT JA TILAT www.ravintolakolmio.fi Yksilöllistä palvelua 40 vuoden kokemuksella paasitorni.fi/tilat Kokouksista cocktaileihin, ikimuistoisiin tapahtumiin Mikä on sinun tilasi? SIIPI 2 TAI 20 000 VIERAAN TAPAHTUMA, LUODAAN LISÄÄ TIMANTTISIA TARINOITA. P. 040 450 3251 sales@messukeskus.com messukeskus.com/siipi www.paviljonki.fi Tapahtumia suurella sydämellä Ota yhteyttä! TILAA UUTISKIRJE! eventolehti.fi/uutiskirje BTOB HAKEMISTO 74? 6/2019
OHJELMAPALVELUT KOULUTUS Tarvitseeko tapahtumasi uutta ruisketta? Pyydä tapahtumatohtori konsultoimaan tai tilaa oma koulutus www.faustus.fi Tapahtumatohtori ® TAPAHTUMATEKNIIKKA How does your brand sound? Tyyliä ja tasoa yritystapahtumiin! Autamme kun tarvitset tyyliä yrityksesi tilaisuuksiin. Tapahtumatekniikkaa // Ohjelmapalveluita BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! CANVASJA NÄYTTELYTAULUT 6/2019 ? 75 KOKOUKSET ME-HENKI SYNTYY MERELLÄ! 113€/hlö JÄRVIKOKOUS 2-PVÄ alk. Kevään kokousetuna tarjoamme kaikkiin yli 10 hengen majoittuviin kokouksiin FlagHunt -aktiviteettiohjelman ilman erillistä veloitusta ( arvo 500€)! JÄRVIKOKOUKSET HYVIEN AJATUSTEN NIEMESSÄ! www.petays.fi Ihan lähellä! Vain tunti Helsingistä ja Tampereelta! Uutta! Petäys nyt myös Hanselin sopimustoimittaja kokous-, tapahtumaja virkistyspalveluille!
SIELLÄ ILO SEILAA. Lisätiedot ja varaukset: ryhma@vikingline.com tai puh. 0800 412 412. MERIKOKOUKSESTA ON MONEKSI. Tiimipalaveri, ideariihi, seminaari, neuvottelu, kick off -tilaisuus, yhdistyksen kokous – laiva on mitä parhain ympäristö monenlaisille kohtaamisille. Meillä järjestelyt sujuvat ja asialistalle mahtuu myös vapaamuotoista ohjelmaa. Varaa alkutalven merikokous nyt! Vuorokauden merikokous Turusta, Viking Grace, esim. 64,50 € /hlö Helsinki–Tukholma-merikokous esim. 129 € /hlö Helsinki–Tallinna-päiväkokous esim. 36 € /hlö PAL. VKO 2020-02 30 04 91 -1 90 6