4/ 20 21 TA PA H TU M AT AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 4/2021 eventolehti.fi H IN TA 8, 90 € Sisällöt tarvitsevat tekniikkaa ja tekniikka sisältöjä, Aku Syrjä tiivistää. Täysi-ikäinen AKUN TEHDAS Tapahtumarajoitukset hallintooikeuteen Työnhakutaidot tikkiin Ahvenanmaalla melkein kuin ulkomailla Kun intohimo hiipuu Sisältää Kongressimessusivut!
maa on kanssamme järjestämässä Sevent Oy, ja pääyhteistyökumppanina toimii Aamulehti, Tampere-talon liiketoimintajohtaja Mika Nevalainen kertoo. Yhteistyö on avainsana kaikessa: myös b2b-yhteistyötä on luvassa Uros Live -areenan kanssa. Tampere-talo on toiminut aloitteellisena useiden eri toimijoiden välisessä yhteistyössä, jonka tuloksena on syntynyt Tampere Congress & Events District CED -verkosto. – Meillä on ainutlaatuinen tapahtumapaikkojen ja niiden tärkeiden tukitoimintojen, kuten majoitusliikkeiden kokonaisuus kymmenen minuutin kävelymatkan säteellä. On maailman mittakaavassa ainutlaatuista, että näin paljon tapahtuma-alan toimijoita on ihan kaupungin keskustassa. Tavoitteenamme ovat isommat tapahtumat, joissa eri toimijoiden mahdollisuudet yhdistyvät. Tampereella nähdään jatkossa tapahtumia, jotka eivät aikaisemmin olleet kokoluokkansa puolesta meille saavutettavissa, Laszka ennakoi. M A I N O S M A I N O S T ammikuussa Uros Live -areenalla ensi-iltansa saava Lumikuningatar-jääbaletti on upea esimerkki monen toimijan yhteistyöstä, jollaisista Tampere-talo on nyt innostunut. – Lumikuningatar-produktio osoittaa, että Uros Live -areenan tulo toiminta-alueelle on meille yhteistyön mahdollisuus. Se on samalla suuri askel talon seinien ulkopuolelle. Tämä on osa uutta strategiaamme: tuotamme ja toimimme promoottorina myös talon ulkopuolella, Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas kertoo. Vaikka ydinliiketoiminta tapahtuu edelleen Tampere-talon katon alla, ulospäin suuntautuminen on jo aloitettu Events Tampereen toiminnan kautta ja Tampere-talo hakeutuu jatkossa luovaan yhteistyöhön hyvin erilaisten toimijoiden kanssa: – Ajattelemme laaja-alaisesti ja teemme arvojemme mukaisesti rohkeita ja kestävän kehityksen mukaisia kokeiluja. Tampere-talon käyttöaste on korkea, siksi tekee mieli tähyillä omien seinien ulkopuolelle. Jääbaletti, eli käytännössä ihan uuden tapahtumakategorian ja taiteenlajin luominen on rohkeaa, ja yleisöjen reaktioista päätellen myös äärimmäisen inspiroivaa. Tampere-talo tuottaa Lumikuningattaren yhteistyössä Kantelinen Companyn kanssa. Visualisoinnista vastaa Mikki Kunttu, ja työryhmässä on monta muutakin kansainvälisesti tunnustettua oman alansa ammattilaista. Luvassa on huippukoreografia ja audiovisuaalinen kokonaiselämys jääkiekkoilijoille, taitoluistelijoille ja muodostelmaluistelijoille. – Lumikuningattaren myötä siirrämme katseemme tulevaisuuteen ja isommille areenoille. Tavoitteemme on rakentaa tästä kansainvälinen kiertuekonsepti! Valot ja vessat uusiksi Syksy tietää iloa ja tapaamisia, juoruaa Tampere-talon täysi tapahtumakalenteri. Talo on valmistautunut uusiin kohtaamisiin monella tasolla: koronasulun aikana mm. uusittiin Ison salin valaistus ja talon saniteettitiloja. Ison salin valaisinsaneeraus tehtiin hiljaista korona-aikaa hyödyntäen. Ratkaisuissa huomioitiin asiakkailta saatu palaute, tulevaisuuden tuotantomahdollisuudet sekä energiatehokkuus ja vihreät arvot. Uusia valaisimia on liki 300, ja ne pystyvät tuottamaan yli biljoona eri sävyä. Järjestelmä on helppokäyttöinen, mutta taipuu valaistussuunnittelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi Tampere-talon Isoon saliin tehdään kesän 2021 aikana tangostoremontti, joka luo uusia mahdollisuuksia tuotantojen näyttämökuvallisiin toteutuksiin. Entistä näyttävämpiä toteutuksia tukee myös Akun Tehtaan kanssa solmittu kumppanuus, jonka myötä tarjoutuu uudenlaisia mahdollisuuksia teknisesti edistyksellisiin, vaikuttaviin tuotantoihin. Tampere-talo on uudenlaisen kumppanuuden myötä Akun Tehtaan osakas ja tekninen henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä Akun Tehtaassa. Kulttuurinja tapahtumiennälkäisille naisille on hyvä uutinen: pääaulan naisten saniteettitilat uudistettiin ensimmäisen koronakesän aikana katosta lattiaan. WC-tilojen kapasiteetti tuplattiin ja toiminnallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. – WC-tilat ovat keskeisessä roolissa jokaisessa tapahtumassa. Tämä on palvelu, jonka täytyy toimia, Tampere-talon asiakkuuspäällikkö Hanna-Leena Laszka summaa. Tunnelma vapautuu syksyllä Pitkän sulun jälkeen konserttija kulttuuriohjelmistossa on runsautta, Hanna-Leena Laszka lupailee. – On mahtavaa tehdä myös kokouksia, kongresseja ja yritysjuhlia pitkästä aikaa! Yritystapahtumat ovat meille tärkeitä, ja syksy näyttää ilahduttavan vilkkaalta, tulee vanhat hyvät ajat mieleen. Ensimmäinen iso kansainvälinen tapahtuma koronan jälkeen, CONNECT 2022 Route Development Forum, kokoaa Tampere-taloon ilmailualan väen. Ala on myös ollut aikamoisessa turbulenssissa. Ilmailualan kongressissa suunnitellaan muun muassa tulevaisuuden lentoreittejä. Kongressi on tärkeä sekä Tampere-talolle että Tampereen kaupungille. Esimerkistä Tampere-talon luovista yhteistyömalleista käy Saunakeidas, joka valtasi Sorsapuiston amfiteatterin kesän ajaksi. Viiskakkonen ideoi alueelle hamppusaunan, avantosaunan ja tervasaunan. Erikoisuus oli tarjolla rajatun ajan, ja houkutteli saunabongareita ympäri Suomen. Yhteistuotantona syntyvät myös uudet Tampereen Kirjamessut – Kirjafestarit joulukuussa. Tampere-talo on messujen päätapahtumapaikka, josta löytyvät näyttelyosastot ja messuohjelma, mutta oheistapahtumia on myös kaupungilla. – Tampere kulttuurikaupunkina on pitkään kaivannut omia kirjamessuja, ja meillä onkin tavoitteena kunnon kirjafestarit. TapahtuTampere-talo loi nahkansa: Uusi strategia katsoo ylös ja ulos Jo 30 vuotta Tampereella tapahtumien keskipisteenä toiminut Tamperetalo katselee nyt ulos: yhteistyölonkeroihin on jo tarttunut kaupungin uusin toimija Uros Live -areena. Lumikuningatar on talven jättituotanto, mutta paljon muutakin on hiljaisuudessa punottu. Tampereen Kirjamessut – Kirjafestarit 2021 joulukuussa Tampereen Kirjamessut – Kirjafestarit 2021 järjestetään 4.–5. joulukuuta Tampere-talossa. Kirjafestareilla nousevat vahvasti esiin ajankohtaisimmat aiheet: luonto ja ilmasto, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ihmismielen ja maailman monimuotoisuus sekä kulttuuritapahtumien, -tuotteiden, -tekojen ja -tahdon korvaamaton arvo. Festareille tulee yli 250 ohjelmanumeroa ja puheenvuoroa seitsemällä eri lavalla ja vuoden 2021 kärkikirjailijat kaikista genreistä. Tampere-talon kaikki salit ovat kirjafestarien käytössä: Pienessa salissa esiintyvät kaunokirjallisuuden kärkinimet, muun muassa vuoden 2020 Finlandia-voittaja Anni Kytömäki, syksyllä uudet romaaninsa julkaisevat Rosa Liksom ja Miki Liukkonen sekä esikoiskirjansa julkaisevat näyttelijä-valokuvaaja Laura Malmivaara ja laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula. Dekkarisali täyttyy jännityksen mestareista, mukana on muun muassa Antti Tuomainen. Lasten ja nuorten alueella nähdään sarjakuvaohjelmakokonaisuus sekä muun muassa Tatun ja Patun “äiti ja isä” Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Sonaatti-saleissa keskitytään runouteen, lausuntaan, teatteriin ja tietokirjallisuuteen. Luvassa on myös yli 12-vuotiaille suunnattu Murhamysteeri-pakohuonepeli sekä Cosplay-näytös. Tampereen yliopisto tuottaa omaa ohjelmaansa ajankohtaisten paneelien muodossa. Sorsapuistosalista ja lämpiöistä tulee festarien ajaksi suuri kirjakauppa. Festareilla jaetaan myös perinteinen Tulenkantaja-palkinto. Osa ohjelmasta striimataan ja tallennetaan. kirjafestarit.fi
maa on kanssamme järjestämässä Sevent Oy, ja pääyhteistyökumppanina toimii Aamulehti, Tampere-talon liiketoimintajohtaja Mika Nevalainen kertoo. Yhteistyö on avainsana kaikessa: myös b2b-yhteistyötä on luvassa Uros Live -areenan kanssa. Tampere-talo on toiminut aloitteellisena useiden eri toimijoiden välisessä yhteistyössä, jonka tuloksena on syntynyt Tampere Congress & Events District CED -verkosto. – Meillä on ainutlaatuinen tapahtumapaikkojen ja niiden tärkeiden tukitoimintojen, kuten majoitusliikkeiden kokonaisuus kymmenen minuutin kävelymatkan säteellä. On maailman mittakaavassa ainutlaatuista, että näin paljon tapahtuma-alan toimijoita on ihan kaupungin keskustassa. Tavoitteenamme ovat isommat tapahtumat, joissa eri toimijoiden mahdollisuudet yhdistyvät. Tampereella nähdään jatkossa tapahtumia, jotka eivät aikaisemmin olleet kokoluokkansa puolesta meille saavutettavissa, Laszka ennakoi. M A I N O S M A I N O S T ammikuussa Uros Live -areenalla ensi-iltansa saava Lumikuningatar-jääbaletti on upea esimerkki monen toimijan yhteistyöstä, jollaisista Tampere-talo on nyt innostunut. – Lumikuningatar-produktio osoittaa, että Uros Live -areenan tulo toiminta-alueelle on meille yhteistyön mahdollisuus. Se on samalla suuri askel talon seinien ulkopuolelle. Tämä on osa uutta strategiaamme: tuotamme ja toimimme promoottorina myös talon ulkopuolella, Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas kertoo. Vaikka ydinliiketoiminta tapahtuu edelleen Tampere-talon katon alla, ulospäin suuntautuminen on jo aloitettu Events Tampereen toiminnan kautta ja Tampere-talo hakeutuu jatkossa luovaan yhteistyöhön hyvin erilaisten toimijoiden kanssa: – Ajattelemme laaja-alaisesti ja teemme arvojemme mukaisesti rohkeita ja kestävän kehityksen mukaisia kokeiluja. Tampere-talon käyttöaste on korkea, siksi tekee mieli tähyillä omien seinien ulkopuolelle. Jääbaletti, eli käytännössä ihan uuden tapahtumakategorian ja taiteenlajin luominen on rohkeaa, ja yleisöjen reaktioista päätellen myös äärimmäisen inspiroivaa. Tampere-talo tuottaa Lumikuningattaren yhteistyössä Kantelinen Companyn kanssa. Visualisoinnista vastaa Mikki Kunttu, ja työryhmässä on monta muutakin kansainvälisesti tunnustettua oman alansa ammattilaista. Luvassa on huippukoreografia ja audiovisuaalinen kokonaiselämys jääkiekkoilijoille, taitoluistelijoille ja muodostelmaluistelijoille. – Lumikuningattaren myötä siirrämme katseemme tulevaisuuteen ja isommille areenoille. Tavoitteemme on rakentaa tästä kansainvälinen kiertuekonsepti! Valot ja vessat uusiksi Syksy tietää iloa ja tapaamisia, juoruaa Tampere-talon täysi tapahtumakalenteri. Talo on valmistautunut uusiin kohtaamisiin monella tasolla: koronasulun aikana mm. uusittiin Ison salin valaistus ja talon saniteettitiloja. Ison salin valaisinsaneeraus tehtiin hiljaista korona-aikaa hyödyntäen. Ratkaisuissa huomioitiin asiakkailta saatu palaute, tulevaisuuden tuotantomahdollisuudet sekä energiatehokkuus ja vihreät arvot. Uusia valaisimia on liki 300, ja ne pystyvät tuottamaan yli biljoona eri sävyä. Järjestelmä on helppokäyttöinen, mutta taipuu valaistussuunnittelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi Tampere-talon Isoon saliin tehdään kesän 2021 aikana tangostoremontti, joka luo uusia mahdollisuuksia tuotantojen näyttämökuvallisiin toteutuksiin. Entistä näyttävämpiä toteutuksia tukee myös Akun Tehtaan kanssa solmittu kumppanuus, jonka myötä tarjoutuu uudenlaisia mahdollisuuksia teknisesti edistyksellisiin, vaikuttaviin tuotantoihin. Tampere-talo on uudenlaisen kumppanuuden myötä Akun Tehtaan osakas ja tekninen henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä Akun Tehtaassa. Kulttuurinja tapahtumiennälkäisille naisille on hyvä uutinen: pääaulan naisten saniteettitilat uudistettiin ensimmäisen koronakesän aikana katosta lattiaan. WC-tilojen kapasiteetti tuplattiin ja toiminnallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. – WC-tilat ovat keskeisessä roolissa jokaisessa tapahtumassa. Tämä on palvelu, jonka täytyy toimia, Tampere-talon asiakkuuspäällikkö Hanna-Leena Laszka summaa. Tunnelma vapautuu syksyllä Pitkän sulun jälkeen konserttija kulttuuriohjelmistossa on runsautta, Hanna-Leena Laszka lupailee. – On mahtavaa tehdä myös kokouksia, kongresseja ja yritysjuhlia pitkästä aikaa! Yritystapahtumat ovat meille tärkeitä, ja syksy näyttää ilahduttavan vilkkaalta, tulee vanhat hyvät ajat mieleen. Ensimmäinen iso kansainvälinen tapahtuma koronan jälkeen, CONNECT 2022 Route Development Forum, kokoaa Tampere-taloon ilmailualan väen. Ala on myös ollut aikamoisessa turbulenssissa. Ilmailualan kongressissa suunnitellaan muun muassa tulevaisuuden lentoreittejä. Kongressi on tärkeä sekä Tampere-talolle että Tampereen kaupungille. Esimerkistä Tampere-talon luovista yhteistyömalleista käy Saunakeidas, joka valtasi Sorsapuiston amfiteatterin kesän ajaksi. Viiskakkonen ideoi alueelle hamppusaunan, avantosaunan ja tervasaunan. Erikoisuus oli tarjolla rajatun ajan, ja houkutteli saunabongareita ympäri Suomen. Yhteistuotantona syntyvät myös uudet Tampereen Kirjamessut – Kirjafestarit joulukuussa. Tampere-talo on messujen päätapahtumapaikka, josta löytyvät näyttelyosastot ja messuohjelma, mutta oheistapahtumia on myös kaupungilla. – Tampere kulttuurikaupunkina on pitkään kaivannut omia kirjamessuja, ja meillä onkin tavoitteena kunnon kirjafestarit. TapahtuTampere-talo loi nahkansa: Uusi strategia katsoo ylös ja ulos Jo 30 vuotta Tampereella tapahtumien keskipisteenä toiminut Tamperetalo katselee nyt ulos: yhteistyölonkeroihin on jo tarttunut kaupungin uusin toimija Uros Live -areena. Lumikuningatar on talven jättituotanto, mutta paljon muutakin on hiljaisuudessa punottu. Tampereen Kirjamessut – Kirjafestarit 2021 joulukuussa Tampereen Kirjamessut – Kirjafestarit 2021 järjestetään 4.–5. joulukuuta Tampere-talossa. Kirjafestareilla nousevat vahvasti esiin ajankohtaisimmat aiheet: luonto ja ilmasto, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ihmismielen ja maailman monimuotoisuus sekä kulttuuritapahtumien, -tuotteiden, -tekojen ja -tahdon korvaamaton arvo. Festareille tulee yli 250 ohjelmanumeroa ja puheenvuoroa seitsemällä eri lavalla ja vuoden 2021 kärkikirjailijat kaikista genreistä. Tampere-talon kaikki salit ovat kirjafestarien käytössä: Pienessa salissa esiintyvät kaunokirjallisuuden kärkinimet, muun muassa vuoden 2020 Finlandia-voittaja Anni Kytömäki, syksyllä uudet romaaninsa julkaisevat Rosa Liksom ja Miki Liukkonen sekä esikoiskirjansa julkaisevat näyttelijä-valokuvaaja Laura Malmivaara ja laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula. Dekkarisali täyttyy jännityksen mestareista, mukana on muun muassa Antti Tuomainen. Lasten ja nuorten alueella nähdään sarjakuvaohjelmakokonaisuus sekä muun muassa Tatun ja Patun “äiti ja isä” Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Sonaatti-saleissa keskitytään runouteen, lausuntaan, teatteriin ja tietokirjallisuuteen. Luvassa on myös yli 12-vuotiaille suunnattu Murhamysteeri-pakohuonepeli sekä Cosplay-näytös. Tampereen yliopisto tuottaa omaa ohjelmaansa ajankohtaisten paneelien muodossa. Sorsapuistosalista ja lämpiöistä tulee festarien ajaksi suuri kirjakauppa. Festareilla jaetaan myös perinteinen Tulenkantaja-palkinto. Osa ohjelmasta striimataan ja tallennetaan. kirjafestarit.fi
KANNESSA 4/2021 Melkein ulkomailla Ahvenanmaan itsehallintoalue täyttää sata vuotta ensi vuonna. Kongressimessut Tapahtumakentän kova kolmikko pohtii päivän polttavia kysymyksiä. Työnhakutaidot tikkiin Työnhaussa ei vaatimattomuus kaunista. 20 34 46 12 34 Aluehallintoviraston päätökset hallinto-oikeuteen Tapahtumateollisuus odottaa linjausta tuleviin kriiseihin. Aku Syrjän johtama tapahtumatekniikkayritys on täysi-ikäinen Eppu Normaalin vanhasta biisistä tuli enne, kun rumpali ryhtyi tehtailijaksi. Kun intohimokorvaus jää saamatta Ennaltaehkäisy on parasta lääkettä työuupumukseen. 20 26 54 54 4/2021 5
Anna palautetta: toimitus@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti eventolehti TYÖKEIKALLA SISÄLTÖ 4/2021 PINNALLA Avin päätökset hallinto-oikeuteen __________________________ 12 Bisneksen ytimessä Aku Syrjä: Suomen on täytettävä myös maailmantähtien tuotannolliset kriteerit _______________ 20 Ilmiö: Psykologisesti turvallinen työympäristö ennaltaehkäisee uupumista _______________________________ 26 Isoille musiikkitapahtumille on voimakas kysyntä _____________ 31 Alandica on Ahvenanmaan satavuotistapahtumien keskipiste __________________________ 34 Evento kysyi ja lukijat vastasivat tulevan syksyn tapahtumista ______________________________________ 39 Eventon tärpit Kongressimessuille __________________________ 46 Generalisti Julia Kaukinen: Ansioluettelon kymmenen ensimmäistä sekuntia ratkaisevat ___________________________ 54 VAKIOT Pääkirjoitus _______________________________________________ 9 Ajassa ___________________________________________________ 12 Tutkassa: Tiedolla johtaminen tuo tulosta ___________________ 43 Pykäläviidakko: Kuinka toimia työkyvyttömyystilanteessa? ____ 44 Vieraskynä: Kulttuuritapahtumat tuovat taloudellista toimeliaisuutta _________________________ 57 Tapahtumateollisuus ry:n sivut _____________________________ 58 Kahvilla: Freelancerit rikastuttavat koko toimialaa ____________ 62 Kirja: Menestys syntyy asiakaskokemuksesta ________________ 64 BtoB ____________________________________________________ 65 KIRJOITIN tähän numeroon jutun työuupumuksesta av-alalla ja sen ennaltaehkäisystä. Koronavuonna omia voimavaroja rokottivat etätyön aiheuttama tylsistyminen ja luovuusvaje, epävarmuus töiden jatkumisesta ja kaksi superenergistä, osan vuodesta etäkoulua käynyttä teinipoikaa, jotka protestoivat voimakkaasti oman elämänsä rajoittamista. Myönnettäköön, että olen itsekin ollut valmis barrikadeille. Me eventolaiset teemme myös horecaja anniskelualojen ammattilehtiä Aromia ja Shakeria. Näiden alojen toimintaa on rajoitettu voimakkaasti, välillä epäreilultakin tuntuneella tavalla. Monet alan ihmiset ovat olleet työtä vailla jo yli vuoden, osalla työ on kuormittanut liiankin kanssa. Kuten Janne Koivulahtikin haastattelussaan sanoo, työuupumusta ei kannata hävetä ja sen ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Silloin voittavat kaikki, myös työnantaja. Uupumuksen partaalle ajautunutta työntekijää hoitaa lääkäri, mutta työnantajalla on vastuu huolehtia siitä, että työ ei kuormita liikaa. Hyvä työnantaja huolehtii myös siitä, että työyhteisössä on psykologisesti turvallinen ilmapiiri, missä työntekijät tulevat kohdatuksi ja kuulluksi, myös koronakriisin aikana. Miia Manner, toimituspäällikkö 57 31 62 M IK A LE VÄ LA M PI 6 4/2021
TULE TURVALLISIIN TAPAHTUMIIN Check! on merkki turvallisista tapahtumista. Merkkiä käyttävät tapahtumajärjestäjät ovat sitoutuneet toteuttamaan tapahtumissa laajaa Check-listaa, joka on laadittu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Löydät lisätietoa osoitteesta: www.turvallisettapahtumat.fi Turvallisia tapahtumia tukemassa
10. vuosikerta Tapahtuma-alan ammattilehti Tapahtumateollisuus ry:n jäsenlehti Aikakausmedia ry:n jäsen KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, 0400 629 400 TOIMITUS Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä / Evento PL 350, Väritehtaankatu 8, 4. krs, 01301 Vantaa etunimi.sukunimi@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti Kimmo Kallonen, vt. päätoimittaja Outi Tuomivaara (päätoimittaja 1.8. alkaen) Miia Manner, toimituspäällikkö, 040 530 9141, Maaret Launis, toimittaja, (vanhempainvapaalla), Juha Peltonen, toimittaja, 050 554 6426, Maarit Krok, toimittaja, 040 679 0896, Eemeli Sarka, toimittaja ja valokuvaaja, 044 050 5890 Mia Weckström, toimittaja, (vanhempainvapaalla) TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Helena Lylyharju, Kari Martiala, Rosa Meriläinen, Mari Mohsen ja Terhi Pääskylä-Malmström. TOIMITUSNEUVOSTO Ines Antti-Poika, Elina Havu, Juho Hiidenmaa, Antti Karjalainen, Kalle Keskinen, Reija Könönen, Mette Lindroth, Jukka Mäkelä, Nina Numminen, Tarja Pajamäki, Petra Peltovako, Maria Sahlstedt, Mika Smolander, Susanna Suorsa, Sari Viljamaa ja Michael Weckström ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Anja Moilanen, myyntipäällikkö, 040 537 4272, Niko Torniainen, markkinointi-, myyntija tapahtuma-assistentti, 040 673 2883 Hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttami sesta eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Ulkoasu: Hanna-Mari Jaakkola Kannen kuva: Eemeli Sarka Kirjapaino: Painotalo Plus Digital ISSN 2489-9380 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. 4041 0089 Positiivisia odotuksia Kulunutta kesää ovat määrittäneet jatkuvat lämpöennätykset, riemu to teutuneista tapahtumista, hämmennys vaihtelevista koronaluvuista sekä varovainen usko siihen, että syksyllä palataan ainakin osittain koronaa edeltävään arkeen. Kesän uutisoinnissa arvioitiin lähes puolen miljoonan suomalaisen palaavan syksyn aikana työpaikalleen. Etätyö jää kuitenkin pysyväksi osaksi työelämää, vaikka fyysiset tapaamiset ja työ toimisto ympäristössä tulevatkin syksyn aikana lisääntymään. Vaikka moni festivaalijärjestäjä päätyi siirtämään tapahtumansa vuoteen 2022, heinäkuussa koettiin kuitenkin liuta onnistuneita, loppuunmyytyjä tapahtumia. Artistit ja yhtyeet pääsivät vihdoin nousemaan esiintymis lavoille eri puolella Suomea. Vaikka yleisömäärät olivatkin vielä koronaa edeltäviin vuosiin verrattuna pieniä, ne loivat uskoa ja toivoa niin yleisöön, esiintyjiin kuin tapahtumajärjestäjiinkin. Tästä noustaan ja lähivuosina tullaan näkemään huima kattaus komeita tapahtumia, kuiva kausi on kasvattanut tekemisen nälkää. Tapahtumaalalla odotetaan rokotettujen määrän lisääntymisen herättävän kiinnostusta tapahtumien järjestämiseen. Kesällä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa vaativaa hoitoa tarvinneet koronapotilaat ovat olleet pääosin rokottamattomia. Rokotusten on todettu ehkäisevän sairaalaan joutumista ja sairauden kehittymistä vakavampiin tauti muotoihin. Jospa koronatartunnasta selviäisi jatkossa vain muutaman päivän flunssaoireilla? Positiiviset odotukset heijastuvat myös majoitusbisnekseen. Esimerkiksi Scandic Hotelsin viestintäpäälikkö Johanna Uimosen mukaan yrityksillä on nyt selkeä tarve kohdata tiimejään, asiakkaitaan ja yhteistyökumppanei taan kasvokkain pitkän tauon jälkeen. Ajankohdallisesti kysytyimpiä ovat ”back to business” tyyppiset kokoukset ja kickoffit heti lomien jälkeen sekä loppuvuoden juhlakauden tilaisuudet. Laivayhtiöistäkin kerrotaan, että syksyn varaustilanne on piristynyt. TallinkSiljan viestintäjohtaja Marika Nöjdin mukaan kokous ja seminaari matkakyselyitä tulee jatkuvasti lisää ja varauksia tehdään jo syksyksi. Sama sävel on Viking Linellä. Yritysasiakkailta on saatu positiivisia signaaleja, ja yrityksissä suunnitellaan paluuta normaaliin, myös kokousten osalta. Syksyn ja loppuvuoden tilanne näyttää Vikingin aluejohtaja Philip Sjöstrandin mukaan paremmalta kuin pitkään aikaan. Yritysten liiketoi minnan suunnittelussa kokousmatkustaminen on jälleen vahvasti mukana. Kari Martiala toimittaja TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk / 75 € Määräaikaistilaus 12 kk / 95 € Irtonumero 8,90 € Eventon voi tilata diginä! eventolehti.fi/digilehti Irtonumero 5,90 € ja 12 kk 29 €. TILAUKSET (09) 273 00 200, evento@media.fi PÄÄKIRJOITUS ”Tapahtumien kuiva kausi on kasvattanut tekemisen nälkää.” 4/2021 9
PIKKU-FINLANDIA ON NIMEÄÄN SUUREMPI Helsingin kauneimmalle paikalle rakentuva Pikku-Finlandia avaa ovensa tammikuussa 2022. Nimestään huolimatta kyseessä on yksi Helsingin suurimmista tapahtumakeskuksista. – Paviljonkimaiseen rakennukseen tulee noin 2 000 neliömetriä muuntojoustavia tiloja, jotka taipuvat kaiken kokoisiin tapahtumiin. Pikku-Finlandian neljä salia ovat käytettävissä yhdessä tai erikseen, ja 250-neliöiseltä ulkoterassilta tilaisuuksia on kesäaikaan mahdollista laajentaa myös nurmialueelle. Kaiken kaikkiaan Pikku-Finlandian tiloissa voidaan järjestää jopa 1 000 henkilön kokouksia, kongresseja ja juhlia, sanoo Finlandia-talon markkinointija viestintäjohtaja Minna Sauramaa . Myös keikkajärjestäjät ovat olleet hänen mukaansa erittäin kiinnostuneita uudesta tilasta. – Tasalattiatila soveltuu erityyppisiin tarpeisiin istuvista show & dinnereistä seisoviin keikkoihin. Musiikki kuuluu, soitto soi ja tanssiakin saa! PUUARKKITEHTUURIN TAIDONNÄYTE Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisessa PikkuFinlandiassa korostuvat toiminnallisuuden lisäksi luonto ja valo, ekologinen ajattelu sekä ajaton, tulevaisuuteen tähyävä tunnelma. – Uuden ajan innovatiivinen puurakennus suunniteltiin yhdessä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Opiskelijoiden luomista ehdotuksista valittiin toteutettavaksi Jaakko Torvisen konseptiin perustunut työ, kertoo Finlandia-talon myyntijohtaja Johanna Vappula . – Rakennuksen katseenvangitsijoina toimivat loviisalaisesta metsästä yksittäin valitut, kuoritut männynrungot. Sisälle kuljetaan kuin metsäpolkua pitkin ja aulakin muistuttaa alati muuttuvaa metsämaisemaa. Pikku-Finlandia kootaan Jokioisissa valmistetuista puumoduuleista, jotka nopeuttavat rakentamista ja sisätiloissa valmistettuina myös ehkäisevät kosteusongelmia. – Puurakennus on vastuullinen, hiilineutraali valinta, joka toteuttaa Helsingin kaupungin puurakentamisen strategiaa. Kansainvälisille vieraille puurakentaminen edustaa sitä paitsi suomalaisuutta aidoimmillaan. LAUTASELLA SUOMEN MAUT Suomalaisuus näkyy myös Pikku-Finlandian tarjoiluissa. Finlandia Cafén pöytään katetaan aitoja ja moderneja makuja, jotka loihditaan koko Suomen ruoka-aittoja hyödyntäen. Ruokatuotteen keskiössä ovat vastuulliset ja kestävät valinnat, sesongin parhaat raaka-aineet sekä vankkumaton ammattitaito. – Kokoustarjoilumme tulevat olemaan nopeita, riittävän runsaita ja yllättäviä. Suomi makuina -lautaselle kokoamme neljä eri alkuruokaa, ja myös pääruoka tarjoillaan annoksina, Finlandia-talon keittiöpäällikkö Mika Jokela linjaa. – Haluamme siirtyä itsepalvelusta laadukkaampaan, kauniisti tarjoiltuun ruokaelämykseen, joka vähentää hävikkiä ja on koronapandemian jälkimainingeissa terveysturvallinen vaihtoehto. Pikku-Finlandia elävöittää Töölönlahden elämystarjontaa myös paikallisten näkökulmasta. – Kahvilamaailma ja terassi tehdään paitsi talon vieraille, myös töölöläisille itselleen. Aiomme olla rento ja helposti lähestyttävä hyvän fiiliksen paikka, jonka valikoimiin kuuluvat esimerkiksi tunnelmallinen viinibaari, ulkona loimutettava lohi sekä mukaan myytävät delituotteet ja piknikkassit. NYT TAI EI KOSKAAN! Heti vuodenvaihteen jälkeen avautuva Pikku-Finlandia on kuin puhdas kanvas, joka kannustaa uudenlaisiin tapahtumatoteutuksiin. Se on kuitenkin käytössä vain ennalta määrätyn ajan. – Ennennäkemätön ja -kokematon tapahtumatila seisoo sijoillaan vain noin kolmen vuoden ajan. Kun Finlandia-talon perusparannus vuonna 2024 valmistuu, siirtyy Pikku-Finlandia uuteen käyttöön Helsingin kaupungin tarpeisiin, toteaa Finlandia-talon liiketoimintajohtaja Elina Juvakka . Puumoduulien jatkokäyttö on mahdollista sekä yhdessä että erikseen. Se ja rakennuksen jopa 50-vuotiseksi arvioitu käyttöikä ovatkin jälleen hyviä esimerkkejä Finlandia-talon kestävän kehityksen periaatteista. – Kaikki ei kuitenkaan ole ikuista. Niinpä Pikku-Finlandia kannattaa kokea heti, kun siihen avautuu mahdollisuus! Pikku-Finlandia / Finlandia-talo Karamzinranta 4, Helsinki Puh. 09 4024 400 sales@finlandiatalo.fi www.finlandiatalo.fi MAINOS MAINOS Viisikymppisen Finlandia-talon perusparannus alkaa ensi keväänä. Kokous-, kongressija tapahtumatoiminta jatkuu kuitenkin keskeytyksettä uusissa tiloissa – Töölönlahden rantaan kohoavassa Pikku-Finlandiassa. Moderni ja monikäyttöinen Pikku-Finlandia • Valoisat, skaalautuvat tilat 1 000 hengelle • Neljä salia 220–260 hengelle • Uusin kokoustekniikka ja monipuoliset lisäpalvelut • Striimausmahdollisuus ja green screen -studio • Ammattitaitoinen henkilökunta • Kahvilaja ravintolapalvelut • Viihtyisä terassialue • Urbaani juhlaja festivaalialue • Keskeinen sijainti ja helppo saavutettavuus Tervetuloa tammikuussa! Pikku-Finlandia on toiminnallisuudeltaan, palvelultaan ja tarjoiluiltaan laadukas huipputason tapahtumakeskus. Pikku-Finlandian katseenvangitsijat, 95 kuorittua männynrunkoa, toimivat myös kantavina pilareina. Valo ja luonto tulvivat sisään kolmelta seinustalta. Pikku-Finlandian rakennustyöt käynnistyivät huhtikuun lopussa. Rakennus valmistuu loppuvuodesta ja avajaisia vietetään tammikuussa 2022.
PIKKU-FINLANDIA ON NIMEÄÄN SUUREMPI Helsingin kauneimmalle paikalle rakentuva Pikku-Finlandia avaa ovensa tammikuussa 2022. Nimestään huolimatta kyseessä on yksi Helsingin suurimmista tapahtumakeskuksista. – Paviljonkimaiseen rakennukseen tulee noin 2 000 neliömetriä muuntojoustavia tiloja, jotka taipuvat kaiken kokoisiin tapahtumiin. Pikku-Finlandian neljä salia ovat käytettävissä yhdessä tai erikseen, ja 250-neliöiseltä ulkoterassilta tilaisuuksia on kesäaikaan mahdollista laajentaa myös nurmialueelle. Kaiken kaikkiaan Pikku-Finlandian tiloissa voidaan järjestää jopa 1 000 henkilön kokouksia, kongresseja ja juhlia, sanoo Finlandia-talon markkinointija viestintäjohtaja Minna Sauramaa . Myös keikkajärjestäjät ovat olleet hänen mukaansa erittäin kiinnostuneita uudesta tilasta. – Tasalattiatila soveltuu erityyppisiin tarpeisiin istuvista show & dinnereistä seisoviin keikkoihin. Musiikki kuuluu, soitto soi ja tanssiakin saa! PUUARKKITEHTUURIN TAIDONNÄYTE Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisessa PikkuFinlandiassa korostuvat toiminnallisuuden lisäksi luonto ja valo, ekologinen ajattelu sekä ajaton, tulevaisuuteen tähyävä tunnelma. – Uuden ajan innovatiivinen puurakennus suunniteltiin yhdessä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Opiskelijoiden luomista ehdotuksista valittiin toteutettavaksi Jaakko Torvisen konseptiin perustunut työ, kertoo Finlandia-talon myyntijohtaja Johanna Vappula . – Rakennuksen katseenvangitsijoina toimivat loviisalaisesta metsästä yksittäin valitut, kuoritut männynrungot. Sisälle kuljetaan kuin metsäpolkua pitkin ja aulakin muistuttaa alati muuttuvaa metsämaisemaa. Pikku-Finlandia kootaan Jokioisissa valmistetuista puumoduuleista, jotka nopeuttavat rakentamista ja sisätiloissa valmistettuina myös ehkäisevät kosteusongelmia. – Puurakennus on vastuullinen, hiilineutraali valinta, joka toteuttaa Helsingin kaupungin puurakentamisen strategiaa. Kansainvälisille vieraille puurakentaminen edustaa sitä paitsi suomalaisuutta aidoimmillaan. LAUTASELLA SUOMEN MAUT Suomalaisuus näkyy myös Pikku-Finlandian tarjoiluissa. Finlandia Cafén pöytään katetaan aitoja ja moderneja makuja, jotka loihditaan koko Suomen ruoka-aittoja hyödyntäen. Ruokatuotteen keskiössä ovat vastuulliset ja kestävät valinnat, sesongin parhaat raaka-aineet sekä vankkumaton ammattitaito. – Kokoustarjoilumme tulevat olemaan nopeita, riittävän runsaita ja yllättäviä. Suomi makuina -lautaselle kokoamme neljä eri alkuruokaa, ja myös pääruoka tarjoillaan annoksina, Finlandia-talon keittiöpäällikkö Mika Jokela linjaa. – Haluamme siirtyä itsepalvelusta laadukkaampaan, kauniisti tarjoiltuun ruokaelämykseen, joka vähentää hävikkiä ja on koronapandemian jälkimainingeissa terveysturvallinen vaihtoehto. Pikku-Finlandia elävöittää Töölönlahden elämystarjontaa myös paikallisten näkökulmasta. – Kahvilamaailma ja terassi tehdään paitsi talon vieraille, myös töölöläisille itselleen. Aiomme olla rento ja helposti lähestyttävä hyvän fiiliksen paikka, jonka valikoimiin kuuluvat esimerkiksi tunnelmallinen viinibaari, ulkona loimutettava lohi sekä mukaan myytävät delituotteet ja piknikkassit. NYT TAI EI KOSKAAN! Heti vuodenvaihteen jälkeen avautuva Pikku-Finlandia on kuin puhdas kanvas, joka kannustaa uudenlaisiin tapahtumatoteutuksiin. Se on kuitenkin käytössä vain ennalta määrätyn ajan. – Ennennäkemätön ja -kokematon tapahtumatila seisoo sijoillaan vain noin kolmen vuoden ajan. Kun Finlandia-talon perusparannus vuonna 2024 valmistuu, siirtyy Pikku-Finlandia uuteen käyttöön Helsingin kaupungin tarpeisiin, toteaa Finlandia-talon liiketoimintajohtaja Elina Juvakka . Puumoduulien jatkokäyttö on mahdollista sekä yhdessä että erikseen. Se ja rakennuksen jopa 50-vuotiseksi arvioitu käyttöikä ovatkin jälleen hyviä esimerkkejä Finlandia-talon kestävän kehityksen periaatteista. – Kaikki ei kuitenkaan ole ikuista. Niinpä Pikku-Finlandia kannattaa kokea heti, kun siihen avautuu mahdollisuus! Pikku-Finlandia / Finlandia-talo Karamzinranta 4, Helsinki Puh. 09 4024 400 sales@finlandiatalo.fi www.finlandiatalo.fi MAINOS MAINOS Viisikymppisen Finlandia-talon perusparannus alkaa ensi keväänä. Kokous-, kongressija tapahtumatoiminta jatkuu kuitenkin keskeytyksettä uusissa tiloissa – Töölönlahden rantaan kohoavassa Pikku-Finlandiassa. Moderni ja monikäyttöinen Pikku-Finlandia • Valoisat, skaalautuvat tilat 1 000 hengelle • Neljä salia 220–260 hengelle • Uusin kokoustekniikka ja monipuoliset lisäpalvelut • Striimausmahdollisuus ja green screen -studio • Ammattitaitoinen henkilökunta • Kahvilaja ravintolapalvelut • Viihtyisä terassialue • Urbaani juhlaja festivaalialue • Keskeinen sijainti ja helppo saavutettavuus Tervetuloa tammikuussa! Pikku-Finlandia on toiminnallisuudeltaan, palvelultaan ja tarjoiluiltaan laadukas huipputason tapahtumakeskus. Pikku-Finlandian katseenvangitsijat, 95 kuorittua männynrunkoa, toimivat myös kantavina pilareina. Valo ja luonto tulvivat sisään kolmelta seinustalta. Pikku-Finlandian rakennustyöt käynnistyivät huhtikuun lopussa. Rakennus valmistuu loppuvuodesta ja avajaisia vietetään tammikuussa 2022.
AJASSA 12 4/2021 Tapahtumateollisuus vei avin päätökset hallinto-oikeuteen SAMALLA kun turvavälien pitämiseen edelleen velvoitetaan yleisötilaisuuksissa, on aluehallintovirasto kumonnut tartuntatautilain 58 d §:n nojalla asettamansa vaatimuksen turvavälien pitämisestä asiakasja osallistujatiloissa, koska avilla ei ollut enää lakiin perustuvaa epidemiologista perustetta pitää turvavälivaatimusta voimassa. Tapahtumateollisuus ei myöskään pidä oikeudellisesti hyväksyttävänä, että valtioneuvoston hybridistrategiaan on sisällytetty sellaisia tapahtumaelinkeinoon kohdistuvia rajoitustoimia, joista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on säädettävä tarkasti laissa. – Käsityksemme mukaan avi on soveltanut tartuntatautilain 58 §:ää ilmeisen väärin. Jos turvavälin määräämiselle toisaalla tartuntatautilaissa edellytetty välttämättömyysedellytys ei täyty, ei turvavälin määrääminen voi olla mahdollinen toisaalla samassa laissa olevan toisen säännöksen kautta. Sama rajoitustoimi ei siis voi olla yhtä aikaa samaan epidemiologiseen tietoon perustuvan välttämättömyysarvion perusteella sekä välttämätön että ei-välttämätön, Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt sanoo. – Avi perustelee päätöksiä usein hybridistrategian linjauksilla. Valtioneuvoston laatima hybridistrategia ei kuitenkaan ole asiakirja, jolla voidaan ohittaa eduskunnan lailla säätämät turvavälin asettamisen epidemiologiset perusteet, ja siten eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemä arvio elinkeinovapauden rajoitusten hyväksyttävyydestä, Sahlstedt selventää. Tapahtumateollisuus katsoo, että avin päätökset rajoittavat suhteettomasti ja ilman perustuslaissa edellytettyä lakiperustaa yritysten perustuslaissa suojattua elinkeinovapautta. Päätöksistä on koko koronaepidemian ajan puuttunut tarkkarajaisuus ja ne rikkovat perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimusta. Useat tapahtumateollisuuden yritykset ovat tekemässä hallinto-oikeusvalituksen, jotta päätösten lainmukaisuus tutkitaan ja jo pitkään kyseenalaisena jatkuneeseen tartunHallinto-oikeuden päätös saadaan todennäköisesti vasta vuoden tai kahden kuluttua, mutta se tulee linjaamaan rajoituksia tulevissa kriiseissä. Jos päätös on yritysten kannalta myönteinen, heille muodostuu oikeus hakea vahingonkorvauksia valtiolta. TEKSTI TOIMITUS tatautilain käyttöön saadaan tuomioistuimen ratkaisu. – Emme kiistä sitä, etteikö koronaepidemian vuoksi yleisötilaisuuksille olisi tarpeen asettaa oikein suhteutettuja ja perusteltuja rajoituksia. Tapahtumajärjestäjämme ovat noudattaneet viranomaismääräyksiä erittäin vastuullisesti ja toteuttaneet kaikki vaaditut toimenpiteet, Sahlstedt korostaa. – Aluehallintoviranomaisten päätökset ja niihin velvoittavaksi osaksi liitetyt ohjeet ovat kuitenkin niin räikeästi kyseenalaista lainkäyttöä, että se tulee saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Yhdenvertaisen kohtelun ja välttämättömyysperusteiden on toteuduttava oikeusvaltiossa. Sahlstedt kertoo, että hallinto-oikeuden ratkaisua joudutaan odottamaan todennäköisesti 1–2 vuotta, eli tähän kriisiin ratkaisu ei näillä näkymin vaikuta. – Mutta vaikuttaa nimenomaan tulevaisuuteen ja mahdollisiin pandemioihin ja on linjaus siitä, millä tavalla viranomainen saa lakia tulkita – vai saako. Lisäksi, jos tuomioistuimen päätös olisi valitusten tehneiden yritysten eduksi, muodostuu heille oikeus hakea vahingonkorvauksia valtiolta päätöksestä aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen osalta. IS TO C K. C O M /I LK ER C EL IK ”Yhdenvertaisen kohtelun ja välttämättömyysperusteiden on toteuduttava oikeusvaltiossa.”
AJASSA Tähtiloistetta vai teemajuhlia? Yrityksen vuosijuhlat, asiakastilaisuus, henkilöstön virkistyspäivät vai pikkujoulut? Nyt on aihetta juhlaan! Minkälainen tapahtuma teille suunnitellaan? www.kuninkaanlohet.com 4/2021 13 KESTÄVÄ MATKAILU EKOLOGINEN HALTIA LAKE LODGE AVAUTUI ESPOON Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitseva Haltia Lake Lodge avautui elokuun alussa. Hotellin tarina alkoi vuonna 2018, jolloin eräja luonto-oppaaksi opiskellut Teemu Tuomarla sai yhtiökumppaniltaan vinkin sopivasta tilasta. – Olin pohtinut jo hetken, miten voisin yhdistää työn ja luontoharrastuksen. Olin työskennellyt parikymmentä vuotta kansainvälisessä matkatoimistossa ja haaveilin työstä, jota voisi tehdä luonnon helmassa, sanoo hotellin toimitusjohtaja Teemu Tuomarla. Kauppakirjat tehtiin viime vuoden helmikuussa. – Olimme suunnitelleet, että suurin osa asiakkaistamme tulisi Aasiasta. No, näin ei käynytkään, vielä, mutta olen erittäin tyytyväinen, että pystyimme jatkamaan projektia ja pääsimme avaamaan hotellin. Tuomarla uskoo matkailun trendien voimaan. – Luonto, hiljaisuus ja raikas ilma ovat tulevaisuuden vetovoimatekijöitä. Olemme vahvoilla, kunhan kriisi hellittää ja ihmiset pääsevät matkailemaan. Hiilineutraalisuuteen tähtäävä luontohotelli käyttää sataprosenttisesti tuulivoimaa ja hyödyntää hankinnoissa paikallisia pientoimijoita. – Kierrätämme kaiken, rakennamme kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja tähtäämme hiilineutraalisuuteen vuoden 2023 aikana. Hotellissa on 20 huonetta, Kyrön metsäbaari, oleskelutila, sauna ja kokoustilat 20 henkilölle. Syyskuusta alkaen Haltia Lake Lodgessa voi majoittua myös glamping-teltassa. Isommille ryhmille on tarjolla viereisessä sijaitsevan luontokeskus Haltian kokoustilat. Haltiassa on 200 henkilön auditorio, kokoushuoneita ja ravintola. Ryhmät voivat varata käyttöönsä myös Aarnitulen tulipaikan, missä on nuotiorinki ja kolme katoksellista pöytäryhmää. KONGRESSIT OSALLISTUJAMÄÄRÄT KASVOIVAT – TALOUDELLISET VAIKUTUKSET EIVÄT INTERNATIONAL Congress and Convention Associationin selvityksen mukaan osallistujamäärät kasvoivat 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun kansainväliset järjestöt toteuttivat kongressejaan virtuaalisessa muodossa. Kun vuonna 2019 kaikkien kansainvälisten kongressien osallistujamäärien keskiarvo oli 908, vuonna 2020 se oli 1 356 osallistujaa. Virtuaalitapahtumat eivät kuitenkaan tuo isäntäkaupunkeihin matkailutuloa, joten niiden taloudelliset vaikutukset jäävät alhaisiksi. Myös osallistumismaksut ovat matalampia. Keskimääräinen osallistumismaksu oli vuonna 2020 jopa 60 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Kongressien määrän pieneneminen aiheutti kansainvälisesti noin neljän miljardin dollarin menetykset vuoteen 2019 verrattuna, peruutetut kongressit veivät miljardi dollaria ja siirretyt kongressit tekivät yli kolmen miljardin dollarin loven kongressisektoriin. Tutkimus toteutettiin viime vuonna ja uusittiin kesäkuussa.
MUSIIKKITALO ON TAPAHTUMIEN VIRTUOOSI M iltä kuulostaisi jousikvartetti aamiais kokouksen taustalla tai puhallinorkes teri kickoffin vauhdittajana? – Musiikkitalossa sävelet on helppo nivoa osaksi mitä tahansa tapahtumaa. Siitä pitävät huolen talossa toimivat kaksi sinfoniaorkeste ria sekä SibeliusAkatemia, sanoo Musiikkitalon myynti ja markkinointipäällikkö Juha Paaso. Myös yritystapahtuman partituurit on talossa hiottu ja harjoiteltu. – Musiikkitalon monipuoliset ja muuntau tuvat tapahtuma ja juhlatilat sopivat kaikenlai Musiikkitalossa yritystapahtuma kohoaa arjen yläpuolelle ja saa osansa klassisen musiikkimaailman taiasta. Oli ohjelmassa asiaa, viihdettä, loistoa tai kaikkia niitä, on tunnelma taattu ja tekniikkakin toimii nuotilleen. MAINOS KATTAVAT JA AMMATTITAITOISET TAPAHTUMAPALVELUT Hyödynnä tapahtumassasi maan parasta esitystekniikkaa ja nauti ravintolapalveluiden ensiluokkaisista antimista. Musiikkitalon osaava henkilökunta auttaa myös tapahtumasi suunnittelussa ja markkinoinnissa. siin tilaisuuksiin hauskanpidosta seminaareihin ja koulutustapahtumiin. Viime silaus toimiville puitteille luodaan tietenkin huippuluokan valo, video ja äänitekniikalla. Musiikkitalon ammattitaitoinen henkilökun ta on virtuoosi työssään ja varmistaa sujuvan ta pahtuman kulun suunnittelusta markkinointiin ja toteutukseen – tarjoiluitakaan unohtamatta. – Yritystapahtuman seminaaripuhuja on kuin orkesterin solisti. Yksin hän ei onnistunutta ta pahtumaa tee, vaan muidenkin täytyy soittaa samaa kappaletta, Paaso summaa. Striimaus ja hybriditapahtuma Tapahtuman striimaus ja hybridiratkaisut kasvattavat yleisön määrää ja mahdollistavat osallistumisen kaikkialta maailmasta. Musiikkitalon luovat teknikot tuottavat huippukalustolla viikoittaista ohjelmaa Yleisradiolle. Ammattimaisesti tehty näyttävä toteutus nostaa myös yritystapahtuman uudelle tasolle. MAINOS TAPAHTUMAN MUSIIKILLA ON VÄLIÄ – Musiikki on 70 prosenttia tapahtuman sisus tuksesta, toteaa audiobrändäyksen johtaja Lauri Domnick Bauer Medialta. Musiikki vaikuttaa ja luo mielikuvia, vaikkei siihen edes kiinnittäisi huomiota. Lempibän dien sijaan tärkeintä onkin miettiä, mitä tapah tumassa soivalla musiikilla halutaan viestiä ja mihin sillä tähdätään. – Musiikin universaalit totuudet vaikutta vat makumieltymyksistä riippumatta. Esimer kiksi hidastempoinen musiikki hidastaa, nopea tempoinen nopeuttaa tekemistämme. Klassisen musiikin on taas havaittu lisäävän maksuhaluk kuutta, Domnick luettelee. Yhtä oikeaa vastausta tapahtuman musiikki valinnoista ei silti ole olemassa – onhan tapah tumiakin joka lähtöön. Helpoin ja varmin kei no onnistua on palkata tapahtumaan musiik kisuunnittelija. – Yritystapahtumassa musiikin tärkein teh tävä on viestiä yrityksestä itsestään. Pitkissä ta pahtumissa myös vieraiden energiatasot tu lee huomioida: aamulla viritetään vieraat kes kittyneeseen mielentilaan, lounaalla rytmitel lään rennosti ja iltapäivän kahvitauolla lisätään energiatasoja tempoa nostamalla. Hyväntuuli nen musiikki puolestaan saattelee kotimatkalle hymyssä suin, Domnick tietää. – Musiikkimakuja on yhtä monta kuin tapah tumavieraitakin, mutta kun sävelet istuvat sau mattomasti brändiin ja tapahtumaan, musiikki hyväksytään sellaisenaan. Taustamusiikki luo tunnelmaa tilantees sa kuin tilanteessa, mutta elämykset luodaan Domnickin mukaan liveesiintymisillä. – Myös livemusiikkia valitessa on hyvä miet tiä, mikä sopii parhaiten juuri meidän yrityk sellemme ja juuri tähän tapahtumaan. On sel vää, että iso nimiartisti on usein vaikuttava jut tu, mutta entä jos lavalle nousisikin joku todella uniikki esiintyjä, joka koskettaa, liikuttaa ja edus taa yrityksen arvoja? Tule kuuntelemaan Lauri Domnickin luentoa Musiikkitaloon 24.8.2021. Pikkujoulut Järjestä unohtumattomat pikkujoulut keskellä Helsinkiä. Kilistele kaupungin sykkeessä, nauti intiimi ravintolaillallinen tai vietä unohtumaton gaala Paavo-salissa. Musiikkitalon valmiit pikkujoulupaketit sisältävät kaiken tarvittavan tarjoiluista tekniikkaan ja tapahtumavastaavaan, jotta isäntäväkikin voi keskittyä olennaiseen. Organo Urkukonserttisaliksi suunniteltu kaunis Organo sopii konserttien lisäksi muun muassa seminaarien, kokousten ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. Tilan kolme visuaalisestikin upeaa urkusoitinta tekevät yleisöön vaikutuksen, vaikkei urkukonserttia ohjelmassa olisikaan. 80–140 istumapaikkaa Paavosali Kapellimestari Paavo Berglundin mukaan nimetyn Paavo-salin harmoniset puitteet luovat tunnelmaa seminaareihin, kokouksiin ja juhlavampiinkin tilaisuuksiin. Helposti muunneltava sali soveltuu myös akustisiin ja kevyesti vahvistettuihin konsertteihin sekä cocktailtilaisuuksiin, illallisiin ja tuotelanseerauksiin. 320 istumapaikkaa Konserttisali Suomen näyttävin konserttisali luo tapahtumallesi juhlavat puitteet. Amfiteatterimainen sali ja 360 asteen katsomo toimivat suurten yritystapahtumien vetovoimaisena keskipisteenä. Erinomainen akustiikka sekä laadukkaat esitystekniikkaja taltiointipalvelut viimeistelevät elämyksen. 1 700 istumapaikkaa EDUSTAVAT JA LUOVAT TAPAHTUMATILAT Musiikkitalosta löydät tapahtumasi tyylin ja soundin mukaisen tilan keskeltä Helsinkiä. Yli kymmenessä erihenkisessä tilassa onnistuvat niin kokoukset, lehdistötilaisuudet, konsertit, seminaarit kuin juhlatkin. Lisää vaihtoehtoja: musiikkitalo.fi Musiikkitalo Mannerheimintie 13 A Helsinki puh. 020 707 0450 myynti@musiikkitalo.fi musiikkitalo.fi Ku va : D av id Ja ko b Ku va : M ikk o Rä sä ne n Ku va : Pe tri An ttil a Ku va : Arn o de la Ch ap elle Ku va : Te em u La hja lah ti Ku va : N ikla s N ab b Ku va : M atia s H ellg re n
MUSIIKKITALO ON TAPAHTUMIEN VIRTUOOSI M iltä kuulostaisi jousikvartetti aamiais kokouksen taustalla tai puhallinorkes teri kickoffin vauhdittajana? – Musiikkitalossa sävelet on helppo nivoa osaksi mitä tahansa tapahtumaa. Siitä pitävät huolen talossa toimivat kaksi sinfoniaorkeste ria sekä SibeliusAkatemia, sanoo Musiikkitalon myynti ja markkinointipäällikkö Juha Paaso. Myös yritystapahtuman partituurit on talossa hiottu ja harjoiteltu. – Musiikkitalon monipuoliset ja muuntau tuvat tapahtuma ja juhlatilat sopivat kaikenlai Musiikkitalossa yritystapahtuma kohoaa arjen yläpuolelle ja saa osansa klassisen musiikkimaailman taiasta. Oli ohjelmassa asiaa, viihdettä, loistoa tai kaikkia niitä, on tunnelma taattu ja tekniikkakin toimii nuotilleen. MAINOS KATTAVAT JA AMMATTITAITOISET TAPAHTUMAPALVELUT Hyödynnä tapahtumassasi maan parasta esitystekniikkaa ja nauti ravintolapalveluiden ensiluokkaisista antimista. Musiikkitalon osaava henkilökunta auttaa myös tapahtumasi suunnittelussa ja markkinoinnissa. siin tilaisuuksiin hauskanpidosta seminaareihin ja koulutustapahtumiin. Viime silaus toimiville puitteille luodaan tietenkin huippuluokan valo, video ja äänitekniikalla. Musiikkitalon ammattitaitoinen henkilökun ta on virtuoosi työssään ja varmistaa sujuvan ta pahtuman kulun suunnittelusta markkinointiin ja toteutukseen – tarjoiluitakaan unohtamatta. – Yritystapahtuman seminaaripuhuja on kuin orkesterin solisti. Yksin hän ei onnistunutta ta pahtumaa tee, vaan muidenkin täytyy soittaa samaa kappaletta, Paaso summaa. Striimaus ja hybriditapahtuma Tapahtuman striimaus ja hybridiratkaisut kasvattavat yleisön määrää ja mahdollistavat osallistumisen kaikkialta maailmasta. Musiikkitalon luovat teknikot tuottavat huippukalustolla viikoittaista ohjelmaa Yleisradiolle. Ammattimaisesti tehty näyttävä toteutus nostaa myös yritystapahtuman uudelle tasolle. MAINOS TAPAHTUMAN MUSIIKILLA ON VÄLIÄ – Musiikki on 70 prosenttia tapahtuman sisus tuksesta, toteaa audiobrändäyksen johtaja Lauri Domnick Bauer Medialta. Musiikki vaikuttaa ja luo mielikuvia, vaikkei siihen edes kiinnittäisi huomiota. Lempibän dien sijaan tärkeintä onkin miettiä, mitä tapah tumassa soivalla musiikilla halutaan viestiä ja mihin sillä tähdätään. – Musiikin universaalit totuudet vaikutta vat makumieltymyksistä riippumatta. Esimer kiksi hidastempoinen musiikki hidastaa, nopea tempoinen nopeuttaa tekemistämme. Klassisen musiikin on taas havaittu lisäävän maksuhaluk kuutta, Domnick luettelee. Yhtä oikeaa vastausta tapahtuman musiikki valinnoista ei silti ole olemassa – onhan tapah tumiakin joka lähtöön. Helpoin ja varmin kei no onnistua on palkata tapahtumaan musiik kisuunnittelija. – Yritystapahtumassa musiikin tärkein teh tävä on viestiä yrityksestä itsestään. Pitkissä ta pahtumissa myös vieraiden energiatasot tu lee huomioida: aamulla viritetään vieraat kes kittyneeseen mielentilaan, lounaalla rytmitel lään rennosti ja iltapäivän kahvitauolla lisätään energiatasoja tempoa nostamalla. Hyväntuuli nen musiikki puolestaan saattelee kotimatkalle hymyssä suin, Domnick tietää. – Musiikkimakuja on yhtä monta kuin tapah tumavieraitakin, mutta kun sävelet istuvat sau mattomasti brändiin ja tapahtumaan, musiikki hyväksytään sellaisenaan. Taustamusiikki luo tunnelmaa tilantees sa kuin tilanteessa, mutta elämykset luodaan Domnickin mukaan liveesiintymisillä. – Myös livemusiikkia valitessa on hyvä miet tiä, mikä sopii parhaiten juuri meidän yrityk sellemme ja juuri tähän tapahtumaan. On sel vää, että iso nimiartisti on usein vaikuttava jut tu, mutta entä jos lavalle nousisikin joku todella uniikki esiintyjä, joka koskettaa, liikuttaa ja edus taa yrityksen arvoja? Tule kuuntelemaan Lauri Domnickin luentoa Musiikkitaloon 24.8.2021. Pikkujoulut Järjestä unohtumattomat pikkujoulut keskellä Helsinkiä. Kilistele kaupungin sykkeessä, nauti intiimi ravintolaillallinen tai vietä unohtumaton gaala Paavo-salissa. Musiikkitalon valmiit pikkujoulupaketit sisältävät kaiken tarvittavan tarjoiluista tekniikkaan ja tapahtumavastaavaan, jotta isäntäväkikin voi keskittyä olennaiseen. Organo Urkukonserttisaliksi suunniteltu kaunis Organo sopii konserttien lisäksi muun muassa seminaarien, kokousten ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. Tilan kolme visuaalisestikin upeaa urkusoitinta tekevät yleisöön vaikutuksen, vaikkei urkukonserttia ohjelmassa olisikaan. 80–140 istumapaikkaa Paavosali Kapellimestari Paavo Berglundin mukaan nimetyn Paavo-salin harmoniset puitteet luovat tunnelmaa seminaareihin, kokouksiin ja juhlavampiinkin tilaisuuksiin. Helposti muunneltava sali soveltuu myös akustisiin ja kevyesti vahvistettuihin konsertteihin sekä cocktailtilaisuuksiin, illallisiin ja tuotelanseerauksiin. 320 istumapaikkaa Konserttisali Suomen näyttävin konserttisali luo tapahtumallesi juhlavat puitteet. Amfiteatterimainen sali ja 360 asteen katsomo toimivat suurten yritystapahtumien vetovoimaisena keskipisteenä. Erinomainen akustiikka sekä laadukkaat esitystekniikkaja taltiointipalvelut viimeistelevät elämyksen. 1 700 istumapaikkaa EDUSTAVAT JA LUOVAT TAPAHTUMATILAT Musiikkitalosta löydät tapahtumasi tyylin ja soundin mukaisen tilan keskeltä Helsinkiä. Yli kymmenessä erihenkisessä tilassa onnistuvat niin kokoukset, lehdistötilaisuudet, konsertit, seminaarit kuin juhlatkin. Lisää vaihtoehtoja: musiikkitalo.fi Musiikkitalo Mannerheimintie 13 A Helsinki puh. 020 707 0450 myynti@musiikkitalo.fi musiikkitalo.fi Ku va : D av id Ja ko b Ku va : M ikk o Rä sä ne n Ku va : Pe tri An ttil a Ku va : Arn o de la Ch ap elle Ku va : Te em u La hja lah ti Ku va : N ikla s N ab b Ku va : M atia s H ellg re n
AJASSA FESTIVAALI KUHMO TARJOSI BEETHOVENIA TURVAETÄISYYKSIN HEINÄKUUSSA järjestetty Kuhmon Kamarimusiikki keräsi lähes 17 000 konserttikäyntiä. Beethoven-teemalla järjestetyn tapahtuman, vaikka yleisömäärä jouduttiin turvaetäisyyksien vuoksi puolittamaan. Kaksiviikkoinen tapahtuma pystyttiin poikkeusoloista huolimatta järjestämään täysimittaisena. Konsertteja oli yhteensä 55 ja esiintyjiä 82. Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen on tyytyväinen festivaalin onnistumiseen. – Näytimme, että suurenkin festivaalin voi järjestää terveysturvallisesti. Yhtään festivaaliin liittyvää koronatartuntaa ei ilmennyt. Kuhmon Kamarimusiikin ohjelmassa olivat muiden muassa Beethovenin kaikki jousikvartetot. Erikoisuutena kuultiin myös kaikki Beethovenin sinfoniat kamariyhtyesovituksina. Festivaali päättyi Vladimir Mendelssohnin uuteen sovitukseen yhdeksännestä sinfoniasta. Esiintyjien joukossa oli sekä ulkomaisia että kotimaisia huippumuusikoita. Kesän kansainvälisten tähtien joukkoon kuuluivat pianistit Nino Gvetadze ja Dasol Kim, viulistit Sergei Malov ja Daniel Rowland sekä Danel-kvartetti ja Storioni-trio. Kuhmon Kamarimusiikki järjestettiin nyt 51. kerran. Puolitetulla yleisömäärälläkin se oli Suomen suurin kamarimusiikkijuhla. Taiteilijoiden lisäksi festivaalia oli toteuttamassa 232 työntekijää. Samalla järjestettiin myös jo perinteiset musiikkikurssit, joille osallistui 66 opiskelijaa. Tapahtuman talous pysyi tasapainossa opetusja kulttuuriministeriön tukien, Kuhmon kaupungin avustuksen, Suomen Kulttuurirahaston apurahan, lipputulojen ja yhteistyökumppanien tuen turvin. Kuhmon Kamarimusiikkia sponsoroivat tänä vuonna OP, F-Musiikki oy, Kainuun Sanomat, Kuhmo oy, Loiste oy, Lounea oy, Metsähallitus, No-Pan Auto oy ja Osuuskauppa Maakunta. Jenny ja Antti Wihurin rahastolta on saatu tukea Kuhmon Kamarimusiikin kvartettiakatemian toimintaan. Varmista paikkasi syksyn huipputapahtumassa ja rekisteröidy maksutta mukaan! 6.–7.10.2021 Messukeskus Helsinki Suomen audiovisuaalisen alan kohtaamispaikka Avita AudioVisual Expo tarjoaa kokonaisvaltaisen katsauksen tämän päivän av-tekniikan ja -palveluiden tarjontaan ja mahdollisuuksiin. #audiovisualexpo2021 | audiovisualexpo.fi TEEMANA TULEVAISUUS YHTEISTYÖ MeetingPackage ja HotelPlanner yhteistyöhön YHTEISTYÖN myötä MeetingPackage hotellija kokoustila -asiakkailla on mahdollisuus saada tilansa online-varattavaksi kaikkiin yli 10 000 kanavaan, jotka käyttävät HotelPlannerin teknologiaa ryhmäja kokousvarauksiin. HotelPlanner on maailman suurin ryhmävarauksia tekevä yhtiö. Sen kautta tehdään myös noin 3 000 pientä kokoustilavarausta per päivä. MeetingPackage on pilvipohjainen varausjärjestelmä, joka vie kokousja tapahtumavaraamisen ja siihen liittyvät hallintatoimet verkkoon. Tapahtumatilojen omistajille se mahdollistaa yhden työkalun, jonka avulla tilan omistajat voivat hallinnoida niin offlinekuin online-myynnin omissa kanavissaan sekä MeetingPackagen globaalissa jakelukanavaverkostossa.
AJASSA MONITOIMIAREENA JÄRVENPÄÄHÄN VALMISTUU SYKSYLLÄ 3 200 IHMISEN MONITOIMIAREENA JÄRVENPÄÄN Ainolassa toimiva ratsastuskeskus Aino muuntautuu 3 200 ihmistä vetäväksi monipuoliseksi tapahtumapaikaksi, Aino Areenaksi. Nykyisiä tiloja uudistetaan ja niitä laajennetaan 2 500 neliömetrillä. Rakennustyöt valmistuvat syksyllä 2021 valmistuvat. – Aino Areena yhdistää kulttuurin, yritysmaailman ja urheilun. Suunnittelussa pyrimme huomioimaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän miljöön, viimeisten vuosien aikana ympärille rakentuneen elinvoimaisen kaupunkiympäristön sekä ihmiset ja eläimet, Aino Areenan omistaja Erkki Siltala sanoo. Yleisön, tapahtumajärjestäjien ja esiintyjien tarpeet on huomioitu tarkasti. – Kaikkia on mietitty, roudarista superstaraan, yritysjohtajasta yleisöön. – Tavoitteenamme on olla Suomen turvallisin tapahtumapaikka. Esimerkiksi kaikki ovet avautuvat ilman kosketusta, pinnat ovat antimikrobisia, areena lämpiää maalämmöllä ja katolla on aurinkovoimala. Pyrimme myös kaikin keinoin huomioimaan tapahtumäjärjestelyissä Aino Areenan lähellä asuvat naapurimme, Siltala sanoo. Saman kokoluokan paikoista on Helsingin seudulla pulaa, sanoo Aino Areenan liiketoimintajohtaja Antti Lehto. – Aino Areenan tilat ovat juuri sopivan suuret ja pienet samaan aikaan. Lisäksi monet tapahtumapaikat ovat joko rouheita vanhoja teollisuustiloja tai urheiluhalleja. Aino Areenan puurakenteet, skandinaavinen tyylikkyys ja laadukkaat yksityiskohdat ovat niihin nähden poikkeus, Lehto jatkaa. Lehto on aiemmin työskennellyt Suomen suurimmassa tapahtumatoimistossa Tapauksessa. Nyt hän vastaa Aino Areenan liiketoiminnasta, myynnistä ja kumppanuuksista. Aino Areena sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikalle pääsee helposti niin omalla autolla kuin julkisilla liikennevälineilläkin. Junamatka Helsingin keskustasta lähimmälle asemalle kestää alle puoli tuntia, saman verran kuin matka Vuosaaresta metrolla Helsingin keskustaan. KORONAPASSI Enemmistö kannattaa koronapassia EK:N Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön koronapassi. Koronapassia edellytettäisiin esimerkiksi isompiin tapahtumiin pääsemiseksi. Maan hallitus on suhtautunut penseästi koronapassin hyödyntämiseen. – Koronan kanssa joudutaan todennäköisesti elämään myös tulevaisuudessa, mutta rokotus antaa sitä vastaan riittävän suojan. Yhteiskuntaa ei voida pitää loputtomiin suljettuna, kun perusteita suluille ei enää ole, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo. – Passi tarjoaisi terveysturvallisen tavan järjestää yleisötilaisuuksia ja kannustaisi rokotteen ottamiseen.
Katso koko valikoima osoitteesta: www.viihdepelit.fi VUOKRAA AKTIVITEETIT PIKKUJOULUT – TEAM BUILDING – KICK OFF – GET TOGETHER – PERHEPÄIVÄT • Laaja valikoima ulkolaitteita (Rodeo, pomppulinnat, isot pelit, teltta arcadepeleillä) • Paljon yhdessä pelattavia pelejä sisätiloihin. • 1400 tapahtuman kokemuksella. Nouda Lauttasaaresta tai tilaa kuljetuksen kanssa! Valikoimass a 135 peliä ja aktiviteettia. Kulttuuria ja kulinarismia, arkkitehtuuria ja designia Kiitos, kun valitset vastuullisen kokouskohteen. Merkityksellisiä kohtaamisia Ahlströmin ruukki Noormarkku Ahlströmin ruukki Laviantie 14, NOORMARKKU p. 050 518 3677 ruukit@a-ahlstrom.fi www.ahlstrominruukit.fi Olipa kyseessä johtoryhmän kokous, yritysjuhla tai henkilöstön virkistyspäivät, kaunis ruukkimiljöö tarjoaa mahdollisuuden ikimuistoiseen tilaisuuteen. Villa Mairea Havulinna Rôrisseurs-ravintola AJASSA KAPITULI PAISTINKÄÄNTÄJIEN SUURKAPITULI 2021 JÄRJESTETÄÄN TURUSSA ”Tapahtumaan on kapitulivieraille varattu 350 paikkaa.” VIIME VUONNA Chaîne des Rôtisseurs Finlanden perinteistä Suurkapitulia ei koettu koronarajoituksista johtuen lainkaan, mutta koronarajoitusten salliessa Turussa järjestetään 27.–29.8.2021 ”Täl ja tois pual jokke” Suurkapituli. Järjestössä seurataan tarkasti kokoontumisrajoituksia, ja mikäli ne ovat voimassa, toimintaa ei voida toteuttaa täysimittaisena, järjestön valtavouti, Bailli Délégué Johanna Hornborg-Ojala sanoo. – Tosin syksyllä oletuksena on, että lähes kaikilla jäsenillemme on kaksi rokotusta, jolloin riskit kokoontumiselle ovat huomattavasti vähäisemmät. Turvavälit ja muu varovaisuus tulee ilman muuta huomioida rokotuksista huolimatta kaikissa tilaisuuksissa. Hornborg-Ojala toivoo, että rokotusten myötä Suomessa pystytään palaamaan normaaliin, jolloin järjestön toiminta myös elpyy. – Meillä on myös valtava huoli ravintola-alan tilanteesta, ja toivomme, että – Kaikissa lounaspaikoissa valmistetaan ravintolan omaan tyyliin sopiva ateria, jossa keskiössä ovat lammas, ahven ja vadelma. Dîner Amicalin pääruuan raaka-aine tulee Vehmaalta ja Grand Dînerin Eurasta. Aterioilla tarjottava kala on pyydystetty lähialueen vesistä ja jälkiruokien marjat on poimittu maakuntamme metsistä, Hirvonen kertoo. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana myös installoidaan juhlavin menoin uusia jäseniä La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseursjärjestöön. Lisäksi installoidaan uusia jäseniä OMGD – Ordre Mondial des Gourmets Dégustateurs -järjestöön, joka on Veljeskunnan alajärjestö viinien ja muiden jalojen juomien harrastajille. Turun Suurkapitulin ohjelman aloittaa jäsenien välinen golfkisa Naantalin Kultaranta Resortissa. Myöhemmin päivä jatkuu tutustumistilaisuudella ja Dîner Amicalilla, joka tarjotaan Turun Logomossa. Lauantaina lounas tarjotaan molemmin puolin Aurajokea sijaitsevissa kahdeksassa eri ravintolassa. Juhlallinen Installaatiotilaisuus pidetään Turun Kaupunginteatterissa, isolla näyttämöllä. Yleisölämpiössä kuullaan Turun kaupungin tervehdyspuhe. Juhla-illallinen – Grand Dîner – nautitaan Radisson Blu Marina Palace Juhlakerroksessa. Kapitulivieraita majoittaa hotellit Radisson Blu Marina Palace Hotel ja Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone. Marina Palace Hotel toimii myös luentojen ja kokouksien pitopaikkana. voimme omalla toiminnallamme tukea ravintoloiden tilannetta rajoitusten jälkeen. Suurkapitulin järjestävän Chaîne des Rôtisseurs Turku ry:n aluevouti Riitta Hirvonen pitää perinteiden ja olemassa olevan ruokakulttuurin säilyttämistä tärkeänä alati muuttuvassa maailmassa. – Siksi olen valinnut Turun Suurkapitulin 2021 teemaksi suomalaisen ruokakulttuurin arvostamisen ja siihen liittyvien perinteiden kunnioittamisen, Hirvonen kertoo. Kapitulin teeman mukaisesti luennoitsijat ruokakulttuurintutkija, dosentti Maarit Knuuttila ja ravintoloitsija, keittiömestari, Grand Officier Maître Rôtisseur Kari Aihinen tuovat luennoissaan esiin näkökulmia suomalaisen ruokakulttuurin kehittymiseen ja perinteiden säilyttämiseen. Turun Suurkapitulin ateriat on suunniteltu kapitulin teeman mukaisesti. Ateriat rakentuvat lähituottajien parhaista sesongin raaka-aineista, joissa korostuu puhtaus, tuoreus ja ympäristöystävällisyys. 18 4/2021
AJASSA TAPAHTUMAKESKUS KOTKA RAKENTAA TAPAHTUMAKESKUKSEN VANHAAN KANTASATAMAAN KOTKAN kaupunki rakentaa mittavaa tapahtumakeskusta vanhan Kantasataman alueelle Kotkansaarelle. Tavoitteena on kokonaan uusi kaupunginosa kaupunkilaisten, tapahtumien, liiketoiminnan ja matkailun käyttöön. Kantasataman alueelle nousee uusi tapahtumakeskus Satama Areena ja tapahtuma-aukio. Lisäksi alueelle rakennetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kampusrakennus, Turvapuisto, matkustajaterminaali laivamatkustajia varten, hotelli sekä viihtyisä puistoalue. Kotkan keskustan, Kotkansaaren pohjoisosassa oleva Kantasatama on vuosia ollut lähes tyhjillään Merikeskus Vellamoa lukuun ottamatta. Alueella harjoitettiin satamatoimintaa Mussalon syväsataman valmistumiseen 1989 saakka, jonka jäljiltä elämään jäivät vain rosoisat ja värikkäät tarinat menneiden aikojen merimiehistä ja eksoottisista laivoista. Kymenlaaksosta on puuttunut tähän asti suuri ja laadukas tapahtumatila. Kantasataman tapahtumakeskuksen kokonaisuus on mittava investointi kaupungin ja talousalueen kehittämiseksi. Alueen markkinointi yrityksille on jo käynnistetty. Työt tulevan tapahtumakeskus Satama Areenan osalta on jo käynnistetty, ja valmista pitäisi olla elokuussa 2023. Satama Areenan palvelukumppanien kilpailutukset ovat päättyneet ja kumppanit on valittu. Joulukuussa 2020 alkaneen kilpailutusprosessin kautta voittajiksi selviytyivät ravintolapalveluiden osalta Compass Group Finland oy ja tekniikkaja kalustepalveluiden osalta Rajupaja oy. ”Kokonaisuus on mittava investointi kaupungin ja talousalueen kehittämiseksi.”
BISNEKSEN YTIMESSÄ Eppu Normaalin rumpali ja Akun Tehtaan toimitusjohtaja Aku Syrjä. ”Kun osapuolet keskittyvät omaan päätoimialaansa, yhteisiä asiakkaita voidaan palvella entistäkin paremmin.” 20 4/2021
TEKSTI TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM KUVAT EEMELI SARKA Tehtailija Syrjä Kun Eppu Normaalin soittolaitteet täyttivät autotallin toisensa jälkeen, tuli vanhasta biisistä enne ja rumpalista tehtailija. Tätä nykyä Aku Syrjän johtama tapahtumatekniikkayritys on täysi-ikäinen, ja kuten elämänvaiheeseen kuuluu, on sillä edessään paljon uutta ja innostavaa. 4/2021 21
O n onnellisten tähtien alla näin Tarpeetonta olla allapäin Sen jo varhain huomasimme Kun Akun tehtaan perustimme Eppu Normaali syntyi Ylöjärvellä vuonna 1976, kun Syrjän veljekset, Akuserkku ja pari heidän kaveriaan alkoivat soittaa rokkia. Polii si pamputti, uraani halkesi, ja orkesterin kol mas levy, Akun tehdas, myi kultaa. Pian mur heellisten laulujen maassa jupistiin riimit, joista tuli osa suomalaista musiikkihistoriaa. Kesällä 2021 Eppujen rumpali Aku Syrjä istuu tehtaansa terassilla ja ryystää kahvia. Tampereen raja on kivenheiton päässä, mutta mies ei ole lähtenyt Ylöjärveltä, eikä Ylöjärvi miehestä. Rumpujen paukuttamisen ohella Syrjä on ollut vuodesta 2003 lähtien tapahtumatek niikkaan erikoistuneen Akun Tehtaan toimi tusjohtaja. – Idea tämäntyyppisestä toiminnasta tuli vuosituhannen vaihteessa, kun keikkatahti rauhoittui ja yhtye alkoi vuokrata tekniik kaansa ajoiksi, jolloin ei sitä itse tarvinnut. Jotain taisimme siinä vaiheessa tietää jo ta pahtumistakin, Syrjä myhäilee. Ylöjärven kunnalta lähdettiin kysymään, löytyisikö tekniikkavarastolle tyhjää teolli suustilaa. Yrityspalvelujohtaja painoi sormen kartalle ja sanoi, että rakentakaa tuohon. – Kun tonttikauppa oli tehty, vein kunnan johtajalle kuvat, että tältä se sitten näyttäisi. Hieman myöhemmin käärö palautui, ja päälle oli kirjoitettu Akun Tehdas. Nimi jäi. Toiminta oli ensi alkuun pienimuotois ta. Syrjä kuitenkin houkutteli tiloihin myös muita alan toimijoita, sillä porukalla oltaisiin isompia ja päästäisiin isompien tuotantojen pariin. Pian pelikenttä laajeni kattamaan ko ko Suomen. Täysiikäiseksi kasvanut Akun Tehdas on tätä nykyä kymmenkunnan yrityksen koti. Pääpaino on tapahtumatekniikan suunnitte lulla ja tuotannolla, mutta saman katon alta löytyy myös musiikkistudioita sekä televisio ja elokuvaalan toimijoita. – Liikeideamme on hyvin yksinkertainen. Sisällöt tarvitsevat tekniikkaa ja tekniikka si sältöjä. Tällä tämä on toiminut, Syrjä summaa. ei hymyillyt, jäivät myös kumppanit nuole maan näppejään. – Sitten isommat toimijat haistoivat bis neksen. Sanoma osti nipun valmiita festivaa leja, ja saksalaisetkin saapuivat yrityskaupoil le. Pori Jazzia, Ilosaarirockia ja Ruisrockia lukuun ottamatta kaikki festarit toimivat nykyään jonkin isomman yrityksen alla. Suuruuden ekonomiaa hyödynnetään muun muassa artistihankinnoissa, minkä ohella uusi toimintatapa näkyy luottotoi mittajien kanssa solmittavissa pitkissä yh teistyösopimuksissa. – Se helpottaa molempien osapuolten elämää. Festivaalibisnes on sitä paitsi pal velu ja luottamusbisnestä parhaimmillaan. Pelissä on monta lavaa, kymmeniä rekkoja ja tarkkaan sovitut aikataulut. Homman täytyy toimia, eikä selityksille ole sijaa. Tekniikkakin on tänä päivänä toista kuin ennen. Digitalisaatio on lisännyt sen määrää ja mahdollistanut näyttävyyden, joka kasvaa vuosi vuodelta. – Toteutuksen pitää olla samanlainen Suomessa ja maailmalla. Sitä vaatii yleisö, mutta Suomen on täytettävä myös maail mantähtien tuotannolliset kriteerit. Teknii kan ja osaamisen on pakko olla ajan tasalla. Se taas synnyttää jatkuvan kouluttautu misen tarpeen – ilmiö, josta kielivät teh taan tiloissa haastatteluhetkellä lojuvat maastonvihreät selkäreput. Puolustusvoi mien varusmiessoittokunta on vallannut studion ja harjoittelee siellä muutaman päivän päästä striimattavaa verkkokon serttiaan varten. – Nopea kehitys on haaste alan oppilai toksille, joiden resurssit eivät riitä jatkuvasti uusiutuvaan laitteistoon. Siksi me myymme äänipuolen koulutusta Tampereen ammatti korkeakoululle. Korvauksen lisäksi saamme BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Suomen on täytettävä myös maailmantähtien tuotannolliset kriteerit.” Yhdistystoiminnasta jättibisnekseksi Miksi annoimme kasvaa tukkien Miksi soitimme kera kukkien Miksi sellaisia kysytkin Nythän meistä tykkäävät hämytkin Ensi alkuun Eppujen kamat lastattiin Pope dan ja Yön keikkabusseihin. Ei aikaakaan, kun tuotantoja väsättiin jo maan suurimmil le festarilavoille. Syrjä toteaa festivaalibisneksen muuttu neen kymmenen viime vuoden sisällä olen naisesti. Aikanaan paikallinen järjestäjä otti riskin ja toteutti yhdistyksensä tai yhtiönsä kautta yhtä tapahtumaa kerrallaan. Jos onni 22 4/2021
4/2021 23
siitä muutakin hyötyä: harjoittelijoita ja heistä kasvavia uusia työntekijöitä. Rekrytoinnissa Syrjä ei kuitenkaan koskaan katso papereita. Ratkaisevaa on osaaminen. – Koulu antaa perustaidot, mutta alan hui puksi kehittyminen on kiinni omasta intohi mosta ja itsenäisestä tiedon ääreen hakeutu misesta. Korona testasi nopeuden Miksi emme sitä häpeä ja peitä Että teemme pelkkiä lälläreitä Emme tietenkään siitä paineita ota Arvostamme näet mummojenkin suosiota Puolitoista vuotta sitten tehtaallakin alkoi striimattujen keikkojen ja yrityskonferenssi en aika. Koronakurimuksesta selvittiin myös television suurtuotantojen, kuten Suomilo ven ja Elämäni biisin avulla. Ensimmäisenä koronakeväänä käyntiin polkaistu Kaikki kotona live oli puolestaan malliesimerkki Ylöjärven nopean toiminnan joukkojen venymiskyvystä. – Yle innostui ohjelmaideasta perjantaina, ja viikonlopun aikana teimme siitä paperilap pukonseptin. Maanantain etäneuvotteluis sa ohjelma tilattiin ja kysyttiin, onnistuuko ensimmäinen suora lähetys jo perjantaina. Onnistuihan se. Visuaalinen suunnitte lija piirsi piirtämästä päästyään, ja tiistain tullen ripustajat suuntasivat Ylen studioille Tohloppiin. – En tiedä kenenkään tehneen näin suur ta tuotantoa näin lyhyessä ajassa. Yleensä tämän kokoluokan tuotantoja suunnitellaan kuukausikaupalla, Syrjä sanoo yhdessä Aito Median kanssa toteutetusta kokonaisuudesta. Pandemiatilanteen normalisoituessa edes sä lienee yleisörynnäkkö fyysisiin tapahtu miin. Hybriditoteutusten Syrjä ei silti usko häviävän. – Koronaaika on lisännyt sekä asiakkaiden että järjestäjien tietoisuutta tekniikan hyö dyntämismahdollisuuksista. Samalla laatu vaatimukset ovat kasvaneet: kotikutoisuuden sijaan toteutukselta edellytetään nyt ammat timaisuutta. Tapahtumien Tampere Miksi meitä laiskoja laulattaa Helppo raha ja elämä naurattaa Meillä oikeus on olla huoleton Työpaikkamme Akun tehdas on Tampere on malliesimerkki kaupungista, joka ymmärtää tapahtumien arvon. Lippua on pitänyt pitkään korkealla muun muassa Tamperetalo, jonka tekninen palvelu ja osa teknisestä kalustosta siirtyvät syyskuun alussa Akun Tehtaan omistukseen. Liiketoiminnallisesti kyseessä on iso palik ka: 13 uutta työntekijää kasvattaa tehtaan va kituisen henkilökunnan neljäänkymmeneen. BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Tampere on malliesimerkki kaupungista, joka ymmärtää tapahtumien arvon.” 24 4/2021
– Pitkään valmistellun kaupan avulla Tam peretalo pystyy vastaamaan paremmin tapah tumatekniikan jatkuvasti muuttuviin tarpei siin. Kun molemmat osapuolet keskittyvät omaan päätoimialaansa, voidaan yhteisiä asiakkaita palvella entistäkin paremmin. Yksi osa Tampereen onnistunutta tapah tumastrategiaa on Syrjän mukaan kaupungin tapahtumapalveluiden noudattama yhden luukun periaate, joka sujuvoittaa tuotanto prosessia turhaa vaivannäköä vähentämällä. Lisäksi kaupungista on kasvanut pienellä pa nostuksella elokuvan, draaman ja viihteen keskittymä. – Kolme vuotta sitten käyttöön otettu au diovisuaalisen alan tuotantokannustin mah dollistaa 10–15 prosentin maksuhyvityksen Tampereen seudulla syntyneistä palkka ja palveluostokuluista. Kannustimen on laskettu palautuvan aluetalouteen noin kymmenker taisena. Kaupungin johto onkin kiitettävästi oivaltanut, miten paljon avala työllistää ja mitä tuotannot merkitsevät kaupungin mai neelle ja näkyvyydelle. Ehkä samasta syystä isoja tapahtumahal lejakaan ei enää häpeillen piiloteta laitakau pungille, vaan ne tuodaan joulukuussa avau tuvan Uros Live areenan tapaan rohkeasti paraatipaikalle. Sinnekin avpalvelut ostetaan Akun Tehtaalta. Muun muassa jääkiekkoareenana palve levan Uros Liven myötä tehtaan väki pääsee myös lätkän makuun: yhtiö vastaa ensi ke väänä Suomessa järjestettävien MMkisojen audiovisuaalisesta toteutuksesta Tampereella ja Helsingissä. Heikommalla olisi sydän syrjällään. Teh tailija kuitenkin juo viimeisen kulauksen kah vistaan ja toteaa: – Ensi keväänä on luvassa iso rytäkkä. Kursivoidut kohdat Eppu Normaalin kappaleesta Akun tehdas. akuntehdas.fi TAMPERE LUOTTAA KESKITTÄMISEEN TAMPEREEN kaupungin tapahtumaorganisaatio on etsinyt, tukenut, tehnyt ja koordinoinut kaupungissa järjestettäviä tapahtumia jo kymmenen vuoden ajan. – Me kerromme keskitetysti, mitä lupia tapahtumaan tarvitaan ja mihin ne saadakseen pitää olla yhteydessä. Tarkoituksemme on nopeuttaa prosessia tapahtuman tuottajan kannalta, sanoo Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä. – Vuodet ovat kasvattaneet laajasti ymmärrystä asiantuntemuksestamme. Emme ole kulttuuripalvelu, vaan osa elinkeinopalveluita kaupungin elinvoimaja kilpailukyky-yksikössä. Tapahtumien tuoma aluetaloudellinen vaikutus onkin Tampereen seudulla 650 miljoonaa euroa vuodessa. Ketjuun kuuluu itse tapahtuman lisäksi oheispalveluita ravintoloista majoitukseen ja taksipalveluihin. – Koronan tuoma tapahtumasulku vaikutti suoraan 5 000:een, mutta välillisesti yli 14 000 ihmiseen. Se kuvastaa omalta osaltaan tapahtumien synnyttämää ketjua. Vuosi 2022 näyttää kuitenkin lupaavalta uuden normaalin aikakaudelta. Tämän vuoden joulukuussa avautuva Uros Live -areena vahvistaa Tampereen Congress & Events Districtiä eli keskustan tapahtumakeskittymää. – Siellä on kaikki tarpeellinen tapahtumatiloista Suomen toiseksi suurimpaan stadioniin ja tuhansiin hotellihuoneisiin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Uusi raitiovaunu helpottaa liikkumista entisestään, Pesä huomauttaa. – Jo viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtumien määrä Tampereella ja Pirkanmaalla kaksinkertaistui. Uros Livestä odotetaan monien eri tapahtumagenrejen monitoimihallia, joka tuo lisää tasapainoa myös talviseen tapahtumajärjestämiseen. tampere.fi/tapahtumapalvelut ”Emme ole kulttuuripalvelu, vaan osa elinvoimaja kilpailukykyyksikköä.” 4/2021 25
ILMIÖ 26 4/2021 Työuupumus kehittyy salakavalasti, ja lopulta työ on pelkkää suorittamista. Avoin vuoropuhelu ja psykologisesti turvallinen työympäristö ovat parhaita keinoja uupumuksen ehkäisyyn. TEKSTI MIIA MANNER Kun intohimo hiipuu uupumukseksi uupumukseksi
4/2021 27 E sitys ja teatteritekniikan medianomi Janne Koivulahti perehtyi opintojensa loppu työssä työuupumukseen AValalla. Koivu lahti pohti työssään syitä, jotka johtavat työuupumukseen, ja etsi keinoja uupu muksen ennaltaehkäisyyn. Lopputyössä tuodaan esiin työuupumuksen erilaisia ilmenemismuotoja sekä niistä irti pääse mistä. Työ toteutettiin haastatteluiden avulla. Koivulahti sai kimmokkeen työhön muutama vuosi sit ten tapahtumaturvallisuuspäivillä. – Pidin luennon työuupumuksesta ja sain valtavasti posi tiivista palautetta. Olen lopputyöhöni tyytyväinen, sillä olen saanut siitäkin paljon positiivista palautetta. Se on avannut silmiä sille, että uupumuksesta ei tarvitse tuntea häpeää ja siihen kannattaa havahtua mahdollisimman aikaisin. Kyynisyys on seuraus Työuupumus kehittyy yleensä pitkän ajan kuluessa. Kun väsymykseen ei enää lepo auta, asenne työtä kohtaan kyy nistyy ja ammattiin liittyvä itsetunto alenee. AValalla uu pumukseen altistavia tekijöitä on muitakin: työtahti on hektinen, ja työtä tehdään usein freelancerina. Työporu kan kokoonpano voi vaihtua päivittäin, ja tapahtuman deadlinen koittaessa alkaakin vasta itse työ eli tapahtuma. – Roudarilla on iso vastuu tapahtumasta kokonaisuute na. Hän vastaa audiovisuaalisesta designista, sen teknisestä toimivuudesta ja tuotannosta tilaajalle, esiintyjälle ja ylei sölle. Opinnäytetyössäni haastattelin neljää ihmistä, joilla on omakohtainen kokemus työuupumuksesta. Kun into syystä tai toisesta kääntyykin kuluttavaksi, alkaa asioiden varmistelu. Lopulta työpäivät muodostuvat siitä, että juok see asioiden perässä ja korttitalo uhkaa kaatua. Usein työtä tehdään intohimosta, ei rahan tai vallan vuok si. Jos työntekijä saa toteuttaa itseään ja häneen luotetaan, häntä ei tarvitse kontrolloida, Koivulahti sanoo. – Kaikista pyhintä meissä monissa on itsensä toteuttami nen. Se ei ole sitä, mitä itse tekee, vaan sitä, mille palaa ja mikä sytyttää intohimon. Iso ongelma on, että sitä ei osata eikä ehditä kuunnella. Itsensä toteuttamiselle ei anneta tilaa eikä tukea tarpeeksi. Mihin silloin työntekijän arvo perus tuu? Koivulahti kysyy. Yksittäinen työntekijä on jatkuvasti muutosten pyörteis sä. Lisäksi kriisitilanteessa ihminen jätetään helposti yksin. – Tein myös havainnon, että kyynisyys ei ole asenne vaan seuraus olosuhteista. Yleensä kyyninen ihminen saa lisää syr jintää ja väheksyntää, koska ei jaksa olla positiivinen. Tässä kohtaa pitäisi esihenkilön nähdä vastuunsa. Kyyninen ihminen on joutunut toimimaan arvojaan vastaan. – Jos joutuu hyväksymään ulkoiset arvot, työ ei tyydytä. Ihminen joutuu puolustautumaan koko ajan, häneltä otetaan eikä hän saa itse palkkiota. Palkkiolla Koivulahti ei tarkoita rahallista palkkiota vaan inhimillistä palkintoa, joka syntyy tyydytyksestä, jonka työ tekijälleen antaa. – Oma johto päätökseni kaikkien haastattelemieni ih misten kohdalla oli se, että ratkaisevaa on se, miten esihen kilö kohtasi alaisen sa. Missä mennään ja miten menee. Sillä on todella suuri vai kutus, ja sen vuok si halusin työssäni selvittää myös, millä keinoilla uupumista voisi ennaltaehkäistä johtamisen avulla. Työyhteisössä esi henkilöllä on vel vollisuus huolehtia alaistensa hyvinvoin nista. Esihenkilöillä on myös vastuu epäkohtien ja toimimat tomien työskentelytapojen tunnistamisessa. – Jos tulos on ainoa asia mikä merkitsee, niin mennään metsään. Jos työ väsyttää ihmisen siihen pisteeseen, että va paaaika menee lepäämiseen ja palautumiseen, niin asetelma on täysin väärä. Koivulahti mainitsee, että seuraava sukupolvi ajatteleekin työtä toisenlaisesta näkövinkkelistä. – Työ itsessään oli aiemmille sukupolville pääasia. Meitä seuraava sukupolvi ajattelee, mitä itse saa tekemästään työstä ja miten vaikuttaa maailmaan sen avulla. Silti tietyt vanhakantaiset ajattelumallit määrittelevät mei dän työkulttuuriamme hyvin vahvasti edelleen. ”Ala on niin pieni ja nuori, ettei ole mitään rakennetta. Esimiehet ovat itse niin uupuneita, että kierto jatkuu. Monet kaverifirmoja, ei ole asiantuntijajohtajia.”
28 4/2021 Koivulahti kertoo omakohtaisesta uupumuksestaan. – Olin kolmekymppinen ja työ tempaisi mukanaan. Se kä sydämen palo että työn imu olivat voimakkaita. Eräässä tapahtumassa, missä minulla oli tuotannollinen, tekninen ja taiteellinen vastuu, kaikki vain kaatui päälle. Tunsin etukäteen valtavaa pelkoa, ja minuun iski valtava voimat tomuus. Se on tyypillistä uupumisessa. Usein tulee myös fyysisiä oireita, joita ei itse oikein edes usko. Silloin ollaan jo vaarallisilla vesillä. Koivulahti huomasi myös sen, miten heikoilla freelancer on kriisitilanteessa. – Oli hämmentävää huomata, että yhteiskunnan tuki puuttui kokonaan. Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi. Jos sairauslo malle on tarvetta, harkitaan yleensä masennusdiagnoosia. – Täytin lääkärin vastaanotolla kyselylomakkeen, jonka avulla arvioitiin, olenko masentunut. Masennusdiagnoosin avulla sain sairauslomaa kahden viikon pätkissä. Epävarmuus tulevaisuudesta oli valtava. Freelancer on heikoilla, koska työn tarjoajat eivät ole vastuussa tekijöille. Dialogin avulla ymmärrystä Koivulahti peräänkuuluttaa hyvinvoinnin arvostamista. – Emme näe arvoa sille, että kaikki perustuu loppujen lopuksi hyvinvoinnille. Sen mittaaminen on vaikeaa‚ sillä hyvinvointia ei voi laittaa Exceliin. Mitä työpaikoilla sitten pitäisi tehdä, jotta ihmiset voisi vat paremmin? Koivulahden mielestä jatkuvan ja avoimen vuoropuhelun avulla alaisen ja esihenkilön välille voi syntyä luottamuksellinen suhde, joka auttaa molempia tekemään työnsä paremmin. – Ennen tehtiin monen kymmenen vuoden uria, tänä päivä se on enemmänkin poikkeus kuin selviö. Työpaik kaa vaihdetaan helposti, eikä ihmisiä voi uhkailla esimer kiksi potkuilla. Työ ei määrittele enää ihmisen arvoa eikä identiteettiä. Painostus ja uhkailu eivät toimi, etenkään silloin kun ihminen on uupumuksen partaalla. – Pitäisi päästä sellaiseen tilaan, missä ihmiset voivat hyvin sekä itsensä että työkykynsä vuoksi. Tässä hukataan valtava potentiaali. Työntekijöiden ja johdon välillä on usein kahtiajaotteleva kuilu, joka pitäisi poistaa. Koivulahti painottaa hyvinvoinnin merkitystä. – Jos henkilökunta voi hyvin, seurauksena on vääjäämättä se, että myös yritys voi hyvin. Tai yrityksellä on vähintäänkin hyvät edellytykset voida taloudellisesti hyvin, jos ihmiset voivat henkisesti hyvin. – Luovassa työssä intohimokorvaus voi olla palkkaa merkityksellisempi asia. Se palkitsee tekijänsä sisäisesti. Kun ihminen uupuu, korvaus jää saamatta ja työstä tulee suorittamista. Kun työ ei voimaannuta, työntekijän päätöksentekoky ky heikkenee. – Jos päätöksentekokyky on heikko, työstä ei tule mitään. Esihenkilön tuki ratkaisevaa Työuupumus kehittyy usein pitkän ajan kuluessa, ja sitä on hankala havaita. – Ulkopuolisen on usein vaikea havaita toisen uupumi nen. Toisaalta ulkopuolisten neuvot voivat olla jopa vaa rallisia. Uupumuksen myötä ihminen menettää läsnäolon tunteen, on jossain muualla koko ajan, mutta ei uskalla an taa itselleen lupaa hellittää. “Mene metsään rentoutumaan" tyyppiset neuvot kaikuvat kuuroille korville. Jotta ihminen saa toteuttaa itseään, mutta ei pala lop puun, on esihenkilöllä tasapainottelun paikka. – Esimiestyössä olisi kehitettävää ennaltaehkäisyn osalta, sillä se on kaiken a ja o. Jos kaikki nähdään vain rahassa, ihmisen sisäinen palkitsemisjärjestelmä sammuu. ”Maanantaina ei tiennyt etukäteen, mitä viikolla on tulossa, mitkä tulevat olemaan työajat. Oman perheen kanssa vietetty aika oli minimaalista.” ”Mulle työuupumus oli kontrollin pettäminen. Asiat valuivat käsistä ja yli äyräiden. Samalla luovutti ja meni maahan. Itkin neljä päivää. Kontrollin menettämisestä on kyse: kun yrittää pitää asioita hyppysissä, mutta sen menettää kun uupuu.”
Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.? 25.–26.8.2021 Messukeskus, Helsinki Tapahtumasyksy starttaa Kongressimessuilta. Tule hakemaan tuoreet ideat uuden ajan kohtaamisiin. ROUDARI Roudarin eli esitystekniikan ammattilaisen työnkuva on laaja. Roudarin työssä taide ja kulttuuri ovat helposti läsnä. Työhön voi kuulua teatteria, konsertteja ja kiertueita. Työssä innostuu helposti sen sisällöstä, ja se tempaa samanhenkisiä mukaansa. Maailmankuva avartuu myös matkustelun, eri työkulttuurien ja työpaikkojen tutustumisen kautta. Se sisältää paljon fyysistä työtä, kantamista, laitteistojen kasausta ja kuorman pakkaamista. Toisaalta se on myös kapasiteettia vaativaa: pitää ymmärtää suuria kokonaisuuksia, ääni-, valotai videojärjestelmiä ja nykyaikana myös verkkomaailmaa. – Yksi parhaista esimiehistä, joita minulla on ollut, piti kuukausittain säännöllisesti keskustelun. Puhuimme siitä, mihin suuntaan olemme menossa ja muovasimme työn kuvaa tarpeen mukaan. Havainnoimme, mitkä asiat ovat hyvin ja mitä asioita piti kehittää. Tulin kuulluksi ja samalla autoin myös esihenkilöäni. Meidän välillemme syntyi aito työsuhde, jota vaalimme molemmat. Isommalla rahalla ei saada isompia elämyksiä, Koivu lahti toteaa lopuksi. – Psykologisesti turvallisessa työympäristössä ihmiset voivat paremmin. Laatu paranee, ja sitä kautta syntyy vai kuttavampia elämyksiä. Lähde: Työuupumus av-alalla, opinnäytetyö, Janne Koivulahti. Sitaatit ovat poimintoja opinnäytteestä. ”Tehdään pitkää päivää ja pitää antaa itsestään kaikki, mutta sitten työn jälki ei olekaan enää yhtään parempaa. Toisaalta: On karua huomata, ettei jaksa ottaa sitä viimeistä askelta, tehdä sitä viimeistä säätöä, että keikasta tulisi hyvä.”
30 4/2021 voimakas kysyntä TEKSTI MIIA MANNER TAPAHTUMA-ALALLA freelancer-työskentelymalli on yleinen. Tapahtumaja markkinointiyritys Ramson & Brand Ambassadorsin henkilöstövastaava Heidi Kotiranta kertoo, että freelancereiden haasteet ovat heillekin tuttuja. – Meillä työskentelee toimistollakin osa ihmisistä freelancerina. Olemme kehittäneet toimintatapoja jo pidemmän aikaa ja käyty keskustelua siitä, miten voimme tukea tekijöitämme voimaan työnsä äärellä hyvin. Freelancer jää usein työyhteisön ulkopuolelle, mikä lisää uupumisriskiä. Tapahtuma-ala on hektinen ala, myös työsuhteessa olevalle, sanoo Ramsonin asiakkuuspäällikkö Ida Lindberg. – Työnantajan pitää olla todella herkkänä uupumisen ehkäisemiseksi. Meistä moni on ollut itsekin sudenkuopassa, joten tiedämme hyvin, mihin asioihin pitää kiinnittää erityisesti huomiota. Lindberg kertoo, että vuoropuhelu, tasavertaisuus, mikä ei tarkoita tasapäisyyttä, avoimuus ja läpinäkyvyys ovat heillä toimiviksi todettuja käytäntöjä. Työnohjausta tarjolla Freelancereilla on käytettävissään samat välineet ja tilat kuin palkkalistoilla olevilla. – Työnohjaus ja oman osaamisen kehittäminen ovat myös usein haasteina freelancereilla, mutta me emme erottele näissäkään asioissa ihmisiä työsuhteen perusteella, kertoo Lindberg. Tapahtuma-alan ihmisillä työn kuormittavuus, yksinäisyys ja sirpaleisuus voivat uuvuttaa. – Me käymme avointa keskustelua työn määrästä. Kannustamme ihmisiä ottamaan puheeksi liiallisen työmäärän. Olemme luoneet kulttuurin, missä rohkaistaan puhumaan myös negatiivisista asioista. Kotiranta mainitsee, että luovan työn tekijöillä on usein korkea kynnys todeta, että työtä on liikaa. – Kun teet työtä intohimolla ja se itsessään palkitsee, niin sen päälle on vaikea todeta, että onkin itse ihan loppu. Puolet ongelmasta on jo ratkaistu, kun asiat tehdään näkyväksi. – Silloin pystymme ratkaisemaan ongelman. Jos kukaan ei uskalla sanoa mitään, niin emme voi tehdä asialle mitään, jatkaa Lindberg. Ylityöt ovat alalla yksi haasteista. Niitä ei voi kokonaan välttää tai poistaa. – Meillä ollaan rehellisiä sen suhteen, että välillä tulee ylitöitä ja viikonlopputöitä. Seuraamme jatkuvasti kaikkien työtunteja ja olemme tarkkoja siitä, että tunnit otetaan takaisin vapaana heti kun mahdollista, mieluiten seuraavalla viikolla, sanoo Kotiranta. Vapaus palkitsee Freelancer-työskentelymalli valitaan usein siksi, että se tuo tekijälle vapautta. – Keikkatyöhön tapahtumiin hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä vapaammin. Halutaan tehdä monia asioita, eikä työskennellä yhden työnantajan palveluksessa, sanoo Kotiranta. – Freelancerilla on oikeus päättää asioistaan, mutta tuemme siinä, että huolehtii palautumisesta, myös keikkatyöntekijöiden osalta, jotka työskentelevät paikan päällä tapahtumassa. Huolehdimme myös siitä, että paikan päällä tapahtumassa on riittävästi ihmisiä, ja jokaiseen tapahtumaan nimetään päivystäjä, kenelle voi soittaa minkä tahansa asian tiimoilta, jatkaa Lindberg. Keikkatyöntekijöitä Ramsonilla on tällä hetkellä noin sata. – Pyrimme ohjaamaan heitä yrittäjyydessä ja kannustamme avoimeen vuoropuheluun. Haluamme luoda tunnelman, että meille voi puhua myös vaikeista asioista. Jos esimerkiksi tapahtuman aikana sattuu jotain ikävää, haluamme kuulla siitä. Siten pyrimme ennaltaehkäisemään sen, että asiat jäävät kuormittamaan ihmisen mieleen, sanoo Kotiranta. Tiedonkulku ja kommunikaatio toistuvat usein keskusteluissa. – Meillä molemmilla on omia kokemuksia siitä, kuinka ahdistavaa on mennä tapahtumaan, jos tietoa ei ole saanut tarpeeksi etukäteen. Lindberg kertoo, että Ramsonilla on projektinhallintajärjestelmä, minkä avulla tietoa jaetaan myös keikkatyöläisille. – Kaikilla on käytössään tarvittavat tiedot. Innostus ja positiiviset tunteet myös motivoivat. – Työ koetaan mielekkäänä. On tärkeää tukea ihmisiä siinä, että intohimo säilyy. Kukaan ei hyödy siitä, että ihmiset uupuvat. Meillä ei myöskään ihannoida julmettuja työtunteja. Ajattelemme, että älytön työnteko ei ole edes ammattimaista. Pyrimme hyvään balanssiin vapaan-ajan kanssa. Se on tätä päivää eikä kiireellä kehuskelu, päättää Lindberg. Tapiolan keilahalli on keilahalli perinteisellä twistillä aivan Tapiolan sydämessä. Järjestä erilainen ja virkistävä kokouspäivä, palaveri tai tiimitilaisuus viihtyisässä Tapiolan keilahallissa. Nauti oman keittiömme valmistamista herkuista ja päätä kokous keilaradalla! Suunnittele itse tilaisuutesi uudella tarjouslaskurilla tapiolankeilahalli.fi/yrityksille/ tai pyydä tarjous myynti@kaatolupa.fi TAPIOLAN KEILAHALLI Kauppamiehentie 6 | 02600 Espoo | www.tapiolankeilahalli.fi Tapiolan keilahalli on keilahalli perinteisellä twistillä aivan Tapiolan sydämessä. Järjestä erilainen ja virkistävä kokouspäivä, palaveri tai tiimitilaisuus viihtyisässä Tapiolan keilahallissa. Nauti oman keittiömme valmistamista herkuista ja päätä kokous keilaradalla! Suunnittele itse tilaisuutesi uudella tarjouslaskurilla tapiolankeilahalli.fi/yrityksille/ tai pyydä tarjous myynti@kaatolupa.fi TAPIOLAN KEILAHALLI Kauppamiehentie 6 | 02600 Espoo | www.tapiolankeilahalli.fi Henkilökunnan hyvinvointi edellä
4/2021 31 voimakas kysyntä Isoille musiikkitapahtumille TEKST I JUHA PELTONEN KUVAT LASSE ARKELA JA MIIKKA VARILA Laadukkaasta musiikkitapahtumien tarjonnasta ei tule lähivuosina pulaa, Live Nation Finlandin johtaja Tomi Saarinen arvioi. Ensi vuodeksi tapahtumatilat alkavat olla jo täynnä. IS TC O K. C O M /S O LS TO C K
”Alan on itse tulkittava lakia, koska se on tulkinnanvarainen.” 32 4/2021 S uurten musiikkitapahtumien jär jestelyt alkavat tyypillisesti aina kin vuotta aikaisemmin. Korona kaudella aikahorisontti on ollut liian lyhyt monille musiikkitapah tumien järjestäjille. Musiikkitapahtumien verkosto LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtisen mukaan tarvittavaan järjeste lyaikaan vaikuttaa oleellisesti tapahtuman ohjelmasisältö. – Kansainvälisen ohjelman kanssa toimies sa on vähän eri pelisäännöt kuin kotimaisen, koska ulkomainen artisti tarvitsee ennakoita vuutta vielä pidemmälle kuin kotimainen. Monet isot festivaalit joutuivat perumaan tämän kesän tapahtumansa jo varhain ke väällä. – Kun on eletty jo kaksi kesää luukut enem män tai vähemmän kiinni, kassat ovat aika tyhjät. Siksi epävarmoilta näyttäviä riskejä ei varmaankaan kaikissa tapauksissa olla valmiita ottamaan. On tapauskohtaista, millaisia sijoi tuksia tehdään, Lahtinen arvelee. LiveFINin jäsenistössä on rapiat kymme nen suurtapahtumien järjestäjää, joista kolme operoi useita tapahtumia eri puolilla Suomea: Live Nation Finland, Nelonen Media Live ja Fullsteam Agency. Alan pitää itse tulkita lakia Vuoden loppuun voimassa oleva määräaikai nen tartuntatautilain muutos mahdollistaa viranomaisille määrätä kuukaudeksi kerral laan tapahtumia koskevia rajoituksia. Lahti sen mukaan se asettaa alalle reunaehdot. – Epävarmuus ohjaa päätöksentekoa. Tapahtumajärjestäjät ovat joutuneet so peuttamaan toimintaansa voimakkaastikin, mutta pyörää ei ole alettu keksiä uudelleen. – Musiikkitapahtumien järjestäjät eivät ole sopeuttaneet toimintaansa siitä lähtö kohdasta, että ne alkaisivat tehdä jotain ihan muuta. Sellainen onkin aika erikoinen kes kustelu. Eihän bussikuskillekaan sanota, että rupea lääkäriksi, jos bisnes menee huonosti, Lahtinen toteaa. Juhannukseen mennessä suurin osa Suo mesta oli pandemian perustasoaluetta, jolloin tapahtumissa operoidaan tartuntatautilan 58Cpykälän mukaan. Tapahtumateollisuus ry:n hallituksessa on muodostettu kanta sii hen, mitä laki alalle tarkoittaa. – Alan on itse tulkittava lakia, koska se on tulkinnanvarainen. Enää ei ole kapasiteetti rajoituksia eikä eksaktisti mitattavia turvavä lejä. Laki lähtee siitä, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus välttää fyysisiä kontakteja, Live Nation Finlandin Tomi Saarinen sanoo. Hän muistuttaa, että sama koskee sisäti loissa järjestettäviä tapahtumia, jotka yleis tyvät nyt syksyllä. – Jos syyskuun tienoilla kaikki yli 16vuo tiaat on rokotettu, pitäisi käydä kriittinen keskustelu, onko edes 58C:lle enää tarvetta, Saarinen sanoo. Hän ei usko koronakauden pysyväksi vai kutukseksi jäävän, että tapahtumajärjestäjät alkaisivat karttaa riskiä ja pelata varman päälle. Musiikki tapahtumien verkosto LiveFINin toiminnan johtaja Jenna Lahtinen.
4/2021 33 Hän uskoo tapahtumien palaavan koronan jälkeen kutakuinkin entisen kaltaisina. – Tapahtumien syvä ydin on kuitenkin ihmisten kohtaaminen, nimenomaan fyysi sesti. Varmasti aiemman tavan päälle tulee uusia kerroksia, joilla pystytään luomaan uut ta ansaintaa tai parantamaan palvelua, koska digitaaliset valmiudet on nyt monin paikoin laitettu kuntoon. En kuitenkaan usko dramaat tisiin muutoksiin, Saarinen sanoo. Jenna Lahtinen toivoo alan toimijoiden tiivistyneen yhteistyön jäävän koronaajasta pysyväksi. Elävän musiikin yksityissektori ei ennen koronaa ollut juurikaan julkisten tu kien piirissä. – Vuosi sitten keväästä alkaen opetus ja kulttuuriministeriön koronatuet kohdistui vat myös meidän sektorin toimijoihin. Se on mielestäni edunvalvonnan työvoitto, Lahti nen sanoo. Toinen saavutus hänen mielestään on Ta pahtumateollisuuden perustaminen. – Se on tuonut isolla rytinällä tapahtuma alan kokonaisuutta päättäjien tietoon. Vuo ropuhelu työ ja elinkeinoministeriön kanssa on ollut valtavan hienoa. Live Nation Finlandin johtaja Tomi Saarinen. Raha ei ole maailmasta hävinnyt – On selvää, että yksittäisillä toimijoilla on ol lut kaikenlaisia murheita. Voisi kuitenkin aja tella, että rahoitusta löytyy alalle, joka ennen kriisiä oli kasvussa. Täytyy muistaa, että glo baali taloustilanne ei ole huono, eikä maail masta ole raha hävinnyt. Päinvastoin Suomeen ennustetaan aika merkittävääkin talouskasvua tänä ja ensi vuonna, Saarinen muistuttaa. Niin Suomessa kuin koko Euroopassakin tapahtumatilat alkavat olla täynnä ensi vuo den ja osittain 2023:nkin osalta. – Kun suunnitellaan tulevaa, niin pelkäs tään tilojen saatavuuden takia joudutaan katsomaan aika pitkälle. Tämän hetken va raustilanteen perusteella lähivuosina ei tu le pulaa laadukkaasta musiikkitapahtumien tarjonnasta. Saarisen mukaan vähänkään pidemmällä tähtäyksellä puhuttaessa kysyntä on voimakas ta. Koronakauden korvaavana liiketoimintana hän pitää Live Nationin kohdalla Suvilahti Summer konserttien sarjaa. – Sitä voi ajatella korvaavana liiketoiminta na, koska se oli hyvin erilainen kuin normaa listi teemme, Saarinen luonnehtii.
34 4/2021 TEKSTI KARI MARTIALA JA HELENA LYLYHARJU KUVAT KARI MARTIALA Kokous MELKEIN ULKOMAILLA A hvenanmaa on osa Suo mea, mutta niin kielelli sesti kuin kulttuurillisesti ihan omanlaisensa. Mel kein kuin olisi ulkomail la. Monet saarimaakunnassa vierailevat kokevat myös merellisen ympäristön hieman erilaisena kuin mihin Manner Suomessa on totuttu. – Järjestätpä kokouksen tai ryh mälle rakennetun tapahtuman missä päin Ahvenanmaata hyvänsä, meri on aina läsnä, Åland Convention Bureaun johtaja Sanna Könönen-Wahlstedt sanoo. Hän houkutteleekin MannerSuo messa toimivat yritykset ja yhteisöt järjestämään kokouksensa ja tapahtu mansa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa sijaitsee sopivasti Suo men ja Ruotsin puolivälissä, joten saa rimaakunta soveltuu erityisesti poh joismaisiin kohtaamisiin. Kokouk sen voi aloittaa jo laivamatkalla, ja paikan päällä jää aikaa erilaisille vapaaajan ak tiviteeteille ja mukavalle yhdessäololle. Ahvenanmaalle saapuukin vuorokau dessa yli 20 laivavuoroa. – Tänne voi matkustaa myös len täen Helsingistä, Turusta ja Tukholmasta. Olemme hyvin helposti saavutettava kohde, samalla kun sijaintimme ta kaa mahdollisuuden rauhanomaiseen kokoustamiseen poissa kaupungin kii reestä ja ihmisvilinästä. Hotelleissa voi yöpyä tuhat henkeä Maarianhaminan keskustassa, meren äärellä sijaitsevaan Alandican kult tuuri ja kongressitaloon mahtuu 600 henkeä, ja siellä järjestetään jopa 800 hengen päivätapahtumia. Alandica onkin monien satavuotistapahtu mien keskipiste. Ahvenanmaalla kaikki on lähellä, ja liikkuminen ainoan kaupungin, Maarianhaminan, ulkopuolella on sujuvaa. Maarianhaminan hotellit si jaitsevat lähellä toisiaan ja Alandican konferenssitaloa, mikä helpottaa kul jetuksia eri kohteiden välillä. Kävellen pääsee joka paikkaan alle kymmenes sä minuutissa. – Kaikki kaupunkikohteet ovat hy välaatuisia ja moderneja ja tarjoavat hyvät mahdollisuudet erilaisten vir tuaalisten kokousten ja tapahtumien järjestämiseen. Kaupungissa on hotelliyöpymistilaa noin tuhannelle hengelle. Maaseudun kohteista erityisesti Kä ringsund Resort & Conferencessa, Sil verskärissä ja Havsviddenissä tilaa ko Ahvenanmaan itsehallinto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Suuriin juhlallisuuksiin liittyvät tapahtumat täyttävät saarimaakunnan kokoustilat, ja palvelut on hiottu hyvään kuosiin. ”Saarimaakunta soveltuu pohjoismaisiin kohtaamisiin.”
4/2021 35 Alandican kulttuuri ja kongressitalon keskusaukiolta avautuu näkymä merelle.
36 4/2021 koontua on usealle sadalle hengelle. Maaseutukohteet tarjoavatkin ryhmälle oman rauhan, eli muita tilaisuuksia ei järjestetä samaan aikaan samassa paikassa. Aktiviteetteja kokouspäivien vapaa-aikaan Ahvenanmaan oheisohjelmatarjonta on monipuolinen. Kokouspäivän jäl keen voidaan lähteä kalaan, golfaa maan, vaeltamaan, pyöräilemään, me lomaan, veneretkelle, kokkaamaan, juoma tai ruokamaisteluille, kiipeile mään tai antautua kulttuurielämysten vietäväksi. – Oheisohjelmat suunnitellaan ai na asiakkaan tarpeiden ja toivomusten ” Tervetuloa nauttimaan ahvenanmaalaisesta vieraanvaraisuudesta.” aineet tulevat ravintoloihin usein vain muutaman kilometrin päästä. Yksikään tapahtuma ei ole samanlainen Åland Convention Bureau ja partnerit tekevät tiivistä yhteistyötä räätälöides sään tapahtumat ja tilaisuudet yksilölli sesti jokaiselle asiakkaalle. ÅCB tarjoaa puolueetonta ja maksutonta konsultti apua kaikille, jotka suunnittelevat Ah venanmaalla järjestettäviä kansallisia tai kansainvälisiä kokouksia. ÅCB on myös lenkki paikallisten verkostojen hyödyntämiseen. – Yksikään kokous tai yritystapah tuma ei ole samanlainen, Könönen Wahlstedt lupaa. mukaisesti. Lyhyiden välimatkojen an siosta liikkuminen eri kohteiden välillä on nopeaa ja helppoa, KönönenWahl stedt sanoo. Ahvenanmaan tunnetuimman ko kin, Micke Björklundin ruoka ja juo maimperiumilla on oman ruokaky lä Smakbyn ohella ravintoloita myös MannerSuomessa, kuten Helsingin Stockmannilla. Smakbyssä ryhmät voi vat toteuttaa vaikkapa yhteisen ruuan laittotapahtuman. – Kestävyysajattelu on mukana kaikes sa työssämme. Kaikki kokouskohteemme ovat joko Green Key tai Joutsensertifioi tuja. Useat kohteistamme ovat ottaneet sydämenasiakseen tarjota paikallista ja lähituotettua ruokaa, axgania. Raaka Klobbenin upealla kalastajasaarelle voi majoittua jopa 32 hengen ryhmiä. Kalakeitto Maarianhaminan Park Alandia Hotellin ravintolassa.
4/2021 37 Saarimaakunnassa on myös ollut suhteellisen helppoa sopeutua covid 19:n tuomiin rajoitteisiin, sillä koh taamispaikat ovat riittävän tilavia tur vavälien järjestämiseen. – Kaikki kohteemme sopeutuivat myös nopeasti niin MaRan kuin THL:n antamiin ohjeisiin ja suosituksiin ko ronaviruksen leviämisen ehkäisemi seksi. Panostuksia parempaan esteettömyyteen Ahvenanmaalla on pidetty esteettö myys mielessä, kun on suunniteltu luontopolkuja, veneretkiä saaristoon sekä tutustumiskohteita Maarianha minassa. Kaupungissa toimivista ho telleistakin lähes jokaisella on tarjota vierailleen esteettömiä huoneita. Esteettömään matkailuun erikois tunut ruotsalaisyritys Access Sweden inventoi vuosien 2015–2016 aikana esteettömyyskonsultti Lilian Müllerin kanssa nelisenkymmentä ahvenanmaa laista matkailupalvelukohdetta. Nyt hankkeen perusteella tehdyt muutokset ovat jo näkyvissä, ja monet keskeisistä matkailukohteista ovat esteettömiä. Hyvä osoitus liikunnallisista puit teista ovat Käringsundin luontokohteet, jotka olivat näkyvässä roolissa keväällä televisiossa nähdyssä Mestareiden mes tari kilpailuohjelmassa. Mainioita ja esteettömiä kävelyreit tejä voi kokea myös aivan Maarian Smakbyn tapas lajitelma. Lähellä tuotettua ja kas vatettua ruokaa, kuten pikkelöityjä omenanraakileita. Käringsund Resort & Conferencessa kuvattiin keväällä televisiossa esi tetty Mestareiden mestari tvsarja
MESSULIITTO AJK-JATKOKOULUTUS Oy BLAcKOUT LIghTIng Oy BrändIpUU Oy cApITAL AV ExnITA Oy ExpOMATTO Oy ExpOSET Oy ExpOTEc Oy FAIr FAcTOry Oy FAIr pArTnEr Oy FAIrpLAy/UUdEnMAAn MESSUnTEKIJäT Oy häMEEnLInnAn LAATUMESSUT JUBILEE Oy KOKO LAhTI Oy KOLMIOpALVELU Oy KUOpIOn MESSUJEn TEKIJä Oy MAgnUMLIVE Oy MAInOS AndErSSOn Oy MAInOS KäyhKö Oy MAInOS VISITOr Oy MAInOS MATTI pULKKInEn Oy MAISErI Oy MEdIAprO MESSUT MESSUA Oy MESSUMATTO Oy METrOSTAr Oy AB MSp EVEnT Oy MUOTOMAInOS Oy nyKypUU Oy näyTTELyMAInOnTA Oy OrLE Oy pLAnEx Oy pr FAcTOry Oy prOdOIT Oy prOLESEc Oy SOMITEK Oy SpIrAALI Oy STAndI pEOpLE Oy SUOMEn AV-pALVELU Oy SUOMEn MESSUprOMOOTTOrIT Oy SUOMEn MESSUT OSUUSKUnTA TAIKALyhTy Oy TAMpErEEn MESSUT Oy WS-ExpOgrOUp Oy LTd messuliitto.fi Liity nyt Messuliittoon ilmaiseksi! Ei liittymismaksua eikä vuosimaksua tänä vuonna. haminan keskustan tuntumassa Lilla Holmenissa sekä Järsössä ja Herrönis sä, joiden luontopolut houkuttelevat tasaisessa maastossa viihtyvää kulki jaa. Kummassakin kohteessa voi ajaa autolla aina merenrannassa olevalle grillipaikalle saakka. Vanhalla linnoi tusalueella on kiinnostavaa nähtävää. Nykyisin monet keskeisistä mat kailukohteista ovat esteettömiä. Esi merkiksi Maarianhaminan ylpeyteen, purjealus Pommerniin johtaa silta, jota pitkin on mahdollisuus siirtyä laivalle vaikkapa pyörätuolilla. Ja hissillä pää see ihailemaan myös laivan ruumaa. Silverskärin saaristolaistilan hotellihuoneita. ”Monet keskeisistä matkailukohteista ovat esteettömiä.” Konsulttiapua kokousjärjestäjille Åland Convention Bureau, c/o Visit Åland, Storagatan 8, AX-22100 Mariehamn, Åland, Finland Puhelin +358 457 345 1810 conventions@visitaland.com www.visitaland.com
KEVÄÄN TUTKIMUSTULOKSET OSOITTEESSA eventolehti.fi/artikkelit/ evento-selvitti-milloinyritykset-aikovat-jarjestaatapahtumia-ja-haluavatkoihmiset-osallistua/ N: 112 ELO 13 % SYYS 16 % LOKA 14 % MARRAS 16 % JOULU 12 % Ei, odotamme rajoitusten purkua 19 % Noin kahden prosenttiyksikön nousu kevääseen verrattuna. ONKO ORGANISAATIOLLASI VOIMASSA OLEVIA TAPAHTUMIA AJANKOHDALLE ELOKUU–JOULUKUU? Evento kysyi sekä toukokuussa että heinäkuussa lukijoilta, aikovatko he järjestää tapahtumia syksyllä ja millaisia ajatuksia tapahtumaan osallistumisesta on. 4/2021 39 TEKSTI TOIMITUS TAULUKOT HANNA-MARI JAAKKOLA Miltä syksyn TAPAHTUMATILANNE NÄYTTÄÄ? EVENTO TUTKI
ULKONA SISÄLLÄ Alle 50 henkilöä Alle 100 henkilöä Alle 500 henkilöä Alle 50 henkilöä Alle 100 henkilöä Alle 500 henkilöä •• Järjestän •• Epävarmaa •• En järjestä ULKONA SISÄLLÄ N: n. 110 Kun rajoitukset ovat poistuneet 49 % 35 % 41 % 45 % •• Syksyllä •• Aikaisintaan 2022 KUINKA TODENNÄKÖISESTI JÄRJESTÄT KOHDERYHMÄLLESI TAPAHTUMAN RAJOITETTUNA / ILMAN RAJOITUKSIA? SAAT KUTSUN/LIPUN. MILLOIN OSALLISTUT? N: n. 120 ”Epävarmaa” vastaukset vähentyneet ulkotapahtumissa. 33 % 26 % 41 % 22 % 16 % 62 % 14 % 9 % 78 % 28 % 18 % 54 % 19 % 15 % 66 % 14 % 3 % 83 % 15 % 26 % 30 % 44 % Urheilutapahtuma Yleisötapahtuma (esim. konsertti) 44 % 39 % 50 % 34 % Henkilöstötapahtuma Lanseeraus-/promootiotapahtuma 33 % 32 % 33 % 31 % Urheilutapahtuma Yleisötapahtuma (esim. konsertti) 35 % 32 % 43 % 29 % Henkilöstötapahtuma Lanseeraus-/promootiotapahtuma Kun rajoitukset ovat poistuneet 60 % 25 % 40 4/2021 EVENTO TUTKI
N: 108 Tehostettu käsihygienia ja pintojen puhdistus Tehostettu ilmanvaihto tapahtumapaikassa Turvavälit osallistujien välillä Osallistujien pikatestaus Kasvomaskien käyttö Muu Osallistujien rokottaminen YRITYSTAPAHTUMA (esim. illallisgaala) MESSUT Kevään tutkimuksessa kasvomaskien käyttö arvioitiin tärkeimmäksi tekijäksi terveysturvallisuuden parantamisessa. LUOTATKO TAPAHTUMAJÄRJESTÄJIEN AMMATTITAITOON TAPAHTUMATURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISEKSI? ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON MELKO VÄHÄN HYVIN VÄHÄN 24,5 % 54 % 13 % 8,5 % N: 107 Luottamus on hieman laskenut. Kevään tutkimuksessa 90 % vastaajista luotti tapahtuma järjestäjien ammatti taitoon erittäin tai melko paljon. •• Syksyllä •• Aikaisintaan 2022 N: 108 38 % 46 % 40 % 45 % YRITYSTAPAHTUMA (esim. seminaari) 40 % 46 % SAAT KUTSUN/LIPUN. MILLOIN OSALLISTUT? MERKITYKSELLISIMMÄT TEKIJÄT TAPAHTUMIEN TERVEYSTURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI 4/2021 41
Ota yhteyttä: myynti@noho.fi | 09 6128 6000 | nohomeetings.fi TILOJA JOKA TARPEESEEN! Valikoimastamme löydät kokousja juhlatilat, pelipaikat, pakohuoneet, saunatilat, ravintolatilat yksityiskäyttöön ja kaupungin parhaat jatkopaikat! Tutustu tarjontaan: nohomeetings.fi @nohomeetingsevents
4/2021 43 TUTKASSA Tällä palstalla tapahtumaalan ammattilainen kertoo inspiraation lähteensä. TEKSTI TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM KUVA SHOJA LAK ”Tiedolla johtaminen tuo tulosta matkailussakin” ”Toimin matkailun monipuolisena asiantuntijana omassa yrityksessäni HMMH Consultingissa. Työssäni keskityn matkailualan tiedolla johta miseen. Pandemian suljettua asiakkaideni ovet olin vuoden verran osaaikai sena hankepäällikkönä Turku Science Parkin matkailuhankeprojekteis sa. Nyt olen kuitenkin palannut täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Työni on pitkälti kansainvälisten partnereiden ja Suomen matkai lukentän kanssa asioimista. Olen myös yksi Visit Finland Akatemian valmentajista ja toimin matkailutrendien tuottajan Benchmarking Al liancen Suomenkumppanina. Lokakuussa järjestän matkailualan tuottojohtamiseen erikoistuneen Nordic Revenue Forumin. Perustamani tapahtuma järjestetään nyt jo neljännen kerran. Osallistujilta on tullut selkeä viesti, että tänä vuonna he haluavat tavata taas kasvokkain. Matkailualalle päädyin aikanaan suoraan lukiosta. Kuulin kave riltani, että hotelli ja ravintolaalan esimieskoulutuksessa on kaksi työharjoittelujaksoa, jotka saa suorittaa ulkomailla – ja koulu maksaa matkat! Lisäksi päättelin, että alalta löytyisi jostakin maasta aina töitä. Se piti paikkansa maaliskuuhun 2020 saakka. Urani aikana olen työskennellyt alan eri tehtävissä Saksassa, Ruot sissa, Belgiassa ja Englannissa. Perheen kasvun myötä palasin vanhaan kotikaupunkiini Turkuun. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi energistä poikaa. Lapset yrit tävät kovasti inspiroida minua Minecraftin ja muiden tietokonepelien saloihin, mutta toistaiseksi suosin edelleen lautapelejä. Vapaaaikani keskittyy perheelämään, lisäksi harrastan Hydrohexvesijumppaa. Saan voimia myös luonnosta ja merestä, ja tulevaisuuden haaveeni on kin oppia purjehtimaan.” Hanna Lak Toimitusjohtaja, HMMH Consulting Oy NÄITÄ SUOSITTELEN KIRJA Malcolm Gladwell: The Tipping Point ja Blink ”Molemmat kirjat kuvaavat mielenkiintoisia ilmiöitä. The Tipping Point (suom. Leimahduspiste) pohtii, mikä on se hetki, joka tekee ideasta tai ilmiöstä kuuluisan. Blink (suom. Välähdys) pureutuu puolestaan intuitioon. Monesti itsekin huomaan, että ensivaikutelma piti paikkansa.” HENKILÖ Vahvat naisjohtajat ”Arvostan oman aikansa uraa uurtavia vaikuttajia, kuten Lenita Airistoa, Aira Samulinia ja Kirsti Paakkasta. Muistan heidät jo lapsuudestani 80-luvulta, kun naisen asema ei vielä ollut johtajistossa. Ulkomaalaisista naisista ihailen Michelle Obamaa, joka esiintyy tasaisen fiksusti joka tilanteessa.” SOME TikTok ”Olen jäänyt koukkuun TikTokiin. Ammatillinen perusteluni on, että minun pitää tietää, miten nousevaa kanavaa voi hyödyntää matkailumarkkinoinnissa. Matkailualan yritysten lisäksi seuraan kuitenkin myös painettavien nappien avulla kommunikoivaa Bunny-koiraa, jonka sielunelämä on monipuolisempaa kuin osasin ajatella.” Airistolle avautuva Kaasavuori on yksi Hanna Lakin suosikkipaikoista Turussa.
44 4/2021 IS TO C K.C O M /IL LU ST RA TIO N PYKÄLÄVIIDAKKO Sairauspoissaolot voivat aiheuttaa työpaikolla monenlaisia haastavia tilanteita. Monesti työntekijöille voi olla epäselvää, miten sairauspoissaolotilanteissa menetellään ja kenelle, milloin ja miten työkyvyttömyydestä ilmoitetaan. Samoin usein voi olla epäselvää, onko kysymyksessä oikeus palkalliseen sairauslomaan vai ei. Näiden seikkojen tiedottaminen työntekijöille kuuluu työnantajan vastuulle. Kuinka toimia työkyvyttömyystilanteissa? T yöntekijällä on oikeus palkkaan ajalta, jolloin hän on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi. Saira usajan palkanmaksuvelvollisuuden syn tymisen edellytyksenä on, että työntekijä ei kykene suoriutumaan työsopimuksen mukaisista työtehtävistään sairaudesta tai tapaturmasta aiheu tuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Edellytyksenä pal kanmaksulle on myös se, että työntekijä toimittaa pyydettäessä työnantajalle luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. Kaikissa työkyvyttömyystilanteissa ei välttämättä ole kysymys palkallisesta sairauspoissaolosta. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on kosmeettisista syistä tehdyn operaation vuoksi työ kyvytön, mutta operaation syynä ei ole ollut sairaus tai tapaturma. Työntekijällä, joka on lääkärin arvion perusteella työkyvytön tiettynä ajanjaksona, on lähtökohtaises ti oikeus olla pois työstä. Lääkärin lääketieteelliseen arvioon perustuva työkyvyttömyyden toteaminen ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta työntekijää ole maan pois työstä, vaan kyseeseen voi tulla esimerkiksi kevennetyn työn tekeminen jäljellä olevan työkyvyn rajoissa sairauspoissaolon sijaan. Käytännössä työnte kijän työkykyä olisi tällaisissa tilanteissa hyvä arvioida työnantajan, työntekijän ja tarvittaessa työterveys huollon yhteistyönä. Kyseeseen voi tulla varhaisen tuen prosessin mukainen ohjaus työkykyarvioon tä tä edeltävän työnjohdollisen keskustelun jälkeen ja tarvittaessa työterveysneuvottelu. Työnantajan työnjohtooikeuteen kuuluu arvioida, onko työntekijällä riittävä peruste olla poissa työstä ja voidaanko työntekijä tarvittaessa määrätä työhön. Jos työnantaja katsoisi asiallisin perustein, että lää kärin todistukseen kirjatusta työkyvyttömyysajasta huolimatta työntekijä voi työkyvyn mahdollistavissa määrin suorittaa työtehtäviä, työntekijällä on velvol lisuus noudattaa työnantajan määräyksiä. Selvät toimintaohjeet työpaikoille Selvät ohjeistukset, jotka ovat ennalta henkilöstön tiedossa, helpottavat työntekijöiden toimintaa työ kyvyttömyystilanteissa. Samoin ne helpottavat työn antajan puuttumista ja erimielisyyksien myöhempää selvittämistä, jos työntekijä on menetellyt ohjeistus ten vastaisesti. Ohjeistukset olisi suositeltavaa olla kirjallisessa muodossa, ja ne olisi syytä sisällyttää pe rehdytysohjelmaan. Työnantajan onkin epäselvyyksien estämiseksi jär kevää huolehtia siitä, että henkilöstö on perehdytetty sairauspoissaoloja koskeviin käytäntöihin, ohjeistuk siin ja työterveysyhteistyöhön. Tässä juttusarjassa käsitellään tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään. Tämän jutun kirjoitti työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen asianajotoimisto Roschierilta. €
4/2021 45 IS TO C K.C O M /IL LU ST RA TIO N ”Kaikissa työkyvyttömyystilanteissa ei välttämättä ole kysymys palkallisesta sairauspoissaolosta.” € € €
TEKSTI TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM TAPAHTUMAT TULEVAT TAAS! Ihmisellä on ikävä toisen luo. Mikä on tapahtumien tulevaisuus ja mitä koronasta jää käteen pandemian väistyessä? Tapahtumakentän kova kolmikko pohti päivänpolttavia kysymyksiä Kongressimessujen alla. A lkavan syksyn ja ensi vuoden trendi on selvä: tapahtumaala lähtee liikkeelle ja rajat avautu vat, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n puheen johtaja Pekka Timonen. – Rokotusten eteneminen vie kohti yhteis kunnan vapautumista. Pian yleisille ja kattaville rajoituk sille ja suluille ei enää ole perusteita ja ihmisten on taas turvallista kohdata. Lähiaikojen kiinnostavin kysymys on Timosen mukaan koronapassin mahdollinen käyttöönotto. Passilla voitaisiin osoittaa rokotussuoja, negatiivinen testitulos tai sairasta malla saatu immuniteetti. – Suomella ei ole varaa sooloilla eikä viivytellä, vaan meidän on seurattava koronapassin ja pikatestausten suhteen Euroopan käytäntöjä. Suomessa on oltava vä hintään samat toimintaehdot ja edellytykset kuin muis sakin EUmaissa. Kohti parempaa tapahtuma-alaa Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen jäsen ja Lataamon tuotanto ja asiakkuusjohtaja Juho Hiidenmaa toteaa ko ronaajan olleen tapahtumaalalle äärimmäisen haastavaa, mutta hän näkee pandemiassa myös hopeareunuksen. – Tämä on tuhannen taalan paikka tehdä alasta parempi kuin koskaan aiemmin. Alan uudelleenkäynnistymisen aika on Hiidenmaata lainaten nollahetki, jolloin tekemistä ja työtapoja voidaan kehittää. Myös ainaisen kiireen jalkoihin jäänyt regulaatio tietosuojaasetuksista turvallisuussuunnitelmiin on mah dollista kiillottaa huippukuntoon. Poikkeuksellisen ajanjakson jälkeen vanhat rutiinit saat tavat kuitenkin olla ruosteessa. – Työnjohdon tuleekin nyt valmentaa työntekijöitä edes sä odottavaan kiireeseen, jotta nämä eivät pala loppuun ja jotta tuotannot ja asiakastyytyväisyys pysyvät samalla kor kealla tasolla kuin ennen kriisiä, Hiidenmaa huomauttaa. Järjestäjä rakentaa luottamuksen Pekka Timonen arvioi osan yleisöstä ryntäävän tapahtu miin heti, kun se on mahdollista. Osa on puolestaan vielä hetken aikaa odottavalla kannalla. – Voi olla, ettei väkevin palautumisen ja nousun vaihe tulekaan vielä syksyllä, vaan vasta ensi vuoden puolella. Silloin varovaisinkin kuluttaja ja päättäjä lähtee liikkeelle. Paineen purkautuessa kysynnän ja tarjonnan tasapainottu misessa voidaan nähdä yllätyksiä puoleen ja toiseen. Lyytin toimitusjohtaja Petri Hollménin mukaan kulut tajan uskallus syntyy selkeästi sovittujen raamien kautta. Luottamuksen rakentaminen on hänen mukaansa tapah tumajärjestäjien tehtävä. – Ala tulee olemaan mikroskoopin alla, mutta järjestäjillä on mahdollisuus näyttää, miten terveysturvallisia tapahtu mia tehdään. Ala oli siihen valmis jo viime vuonna, mutta nyt ovat kuluttajatkin. Pekka Timonen ennustaa osan pandemian aikana omak sutuista terveysturvallisuuskäytännöistä, kuten käsidesin ja kotona sairastamisen, tulleen jäädäkseen. – Sekin lisää osaltaan asiakkaiden luottamusta. Luot tamus on se, jonka varassa koko tapahtumaala toimii, Timonen linjaa. Kongressimessut Kongressimessut 25.–26.8.2021 Ilmoittaudu: kongressimessut.fi 46 4/2021
”Suomella ei ole varaa sooloilla, vaan meidän on seurattava koronapassin suhteen Euroopan käytäntöjä.” Pekka Timonen Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Uudet tuulet, uudet tarpeet Tapahtumaala ei ole koronan jyllätessä nukkunut. Kohtaa misten kieltäminen on saanut aikaan uudenlaisia tapahtu mamuotoja, joiden myötä on avautunut uusia liiketoimin tamahdollisuuksia. Samalla on pohdittava, miten uudet ja vanhatkin pal velut jatkossa hinnoitellaan. Juho Hiidenmaa muistuttaa, ettei esimerkiksi onnistunut hybriditapahtuma synny pel källä olankohautuksella. – Hybriditapahtuma on kaksi keikkaa yhden keikan aikana – esimerkiksi kongressi ja suora TVlähetys. Kaksi samanaikaista, kaikilla mittareilla erinomaista toteutus ta vaativat hyvän suunnittelun, mikä näkyy väistämättä myös hinnassa. Se, millainen tapahtumaalan uusi todellisuus tulee ole maan, on Pekka Timosen sanoin alan itsensäkin käsissä. – Ihmisten tarve tulla toistensa luo on ikuinen. Asiakkai ta on silti kuunneltava tarkasti, sillä heidän toiveensa ovat ”Tämä on tuhannen taalan paikka tehdä alasta parempi kuin koskaan aiemmin.” Juho Hiidenmaa Lataamon tuotantoja asiakkuusjohtaja 4/2021 47 A KI LO PO N EN
Kongressimessut voineet muuttua. Edessämme tulee olemaan paljon uutta ja ennakoimatonta. Yksi kuitenkin on ja pysyy: tapahtumien vaikuttavuus ei ole kaiken myllerryksenkään keskellä kadonnut. – Siitä ei pääse mihinkään, että isoin vaikutus saavu tetaan kasvokkaisella kohtaamisella, Petri Hollmén pai nottaa. Tapahtumista hyötyvät kaikki Koronan myötä tapahtumaala osoitti ketteryytensä. – Olemme reagoineet muutoksiin nopeasti, pitäneet huol ta henkilökunnasta ja puhaltaneet yhteen hiileen. Kriisin keskellä ymmärrettiin myös edunvalvonnan tarpeellisuus, Juho Hiidenmaa sanoo kesällä 2020 perustettuun Tapah tumateollisuus ry:hyn viitaten. Pandemian puhkeamiseen saakka tapahtumaala oli merkittävällä vuosittaisella kasvuuralla. Kyse oli isosta bisneksestä ja isosta työllistäjästä, jonka hyöty säteili laa jalti muidenkin elinkeinojen liiketoimintaan. Viimeistään sulkutoimet tekivät tapahtumien kansantaloudellisen mer kityksen näkyväksi myös laajemmalle yleisölle. Petri Hollménin vuoden takaista blogia lainaten: ”Moni menetti elannon, moni tehokkaan vaikuttamiskanavan. Osallistujat menettivät mahdollisuuden oppia, kehittyä, kasvattaa verkostoaan, innostua, ideoida, pitää hauskaa, tanssia, ostaa, tutustua uusiin trendeihin ja tuotteisiin.” Pekka Timosen mukaan suomalainen tapahtumaala onkin nyt nopeasti palautettava samalle kasvukäyrälle, jol la se oli aiemmin. – Valtion elvytystoimet tulee kohdistaa oikein, sillä ala on tärkeä koko maalle. Valoa kohti Asioiden merkitys havaitaan usein vasta silloin, kun niitä ei enää ole. Niin kävi tapahtumillekin. – On surullista, että siihen tarvittiin kriisi, mutta siinä on toisaalta eväät tulevaisuudelle. Kriisin myötä on syntynyt vahvempi ymmärrys siitä, mitä ala tarvitsee menestyäkseen ja kehittyäkseen. Myös päättäjät ja keskeiset viranomaiset ovat ensimmäistä kertaa tunnistaneet tapahtumien merki tyksen, Pekka Timonen toteaa. Avainasemassa ovat nyt alan oma edunvalvonta ja yhtei sen voiman käyttäminen. – Meidän täytyy toimia yhdessä sekä lyhyt että pitkäjän teisten tavoitteiden eteen. Meillä on kiire toipua katastrofista, mutta unohtaa ei saa myöskään pitkän aikavälin kasvua ja kehitystä. Kun näin teemme, on tapahtumaala muutaman vuoden päästä vahvempi kuin koskaan. ”Siitä ei pääse mihinkään, että isoin vaikutus saavutetaan kasvokkaisella kohtaamisella.” Petri Hollmén Lyytin toimitusjohtaja 48 4/2021 SA M JA M SE N
ILMOITTAUDU HETI Kongressimessut on tarkoitettu yritystilaisuuksien ja -tapahtumien järjestämisestä vastaaville ammattilaisille. Osallistuminen on kohderyhmään kuuluville maksutonta – kunhan muistat ilmoittautua etukäteen! kongressimessut.fi ? Ilmoittaudu Ke 25.8.2021 klo 9.30–16.30 To 26.8.2021 klo 9.30–16.00 Messukeskus, Helsinki kongressimessut.fi Tutustu Kongressimessujen ohjelmaan: kongressimessut.fi KOONNUT TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM 4/2021 49 Tapahtumaammattilaiset kohtaavat Kongressimessuilla Kongressimessut kokoavat välivuoden jälkeen taas yhteen tapahtuma-alan ammattilaiset ja tärkeimmät palveluntarjoajat. Tule mukaan verkostoitumaan, kartoittamaan alan uutuudet ja valmistautumaan kaikkien aikojen tapahtumavuoteen! Tervetuloa Kongressimessuille päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. 3. 4.4.2019 Messukeskus, Helsinki Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.? SA M JA M SE N
Kongressimessut EVENTO EDUSTAA Bongaa messuilta myös Evento. Jätä juttuidea, vaihda kuulumiset ja hyödynnä rahanarvoiset messutarjoukset! MEILLÄ ON TURVALLISTA Käytetään maskia. Mikäli maski unohtui, saat sen paikan päältä. • Desinfioidaan kädet. Käsidesiä löytyy runsaasti käytäviltä ja messuosastoilta. • Pidetään turvavälit. Messukeskuksen isoissa tiloissa ei tule ruuhkaa. Seurataan ohjeistusta. Henkilökunta neuvoo ja huolehtii sinun parhaaksesi. • Sairastetaan kotona. Mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita, jää kotiin lepäämään. • Iloitaan kohtaamisesta. Hymyillään silmillä, kätellään kyynärpäillä ja nautitaan messutunnelmasta välivuoden jälkeen! 4/ 20 21 TA PA H TU M AT AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 4/2021 eventolehti.fi H IN TA 8, 90 € Sisällöt tarvitsevat tekniikkaa ja tekniikka sisältöjä, Aku Syrjä tiivistää. Täysi-ikäinen AKUN TEHDAS Tapahtumarajoitukset hallintooikeuteen Työnhakutaidot tikkiin Ahvenanmaalla melkein kuin ulkomailla Kun intohimo hiipuu Sisältää Kongressimessusivut! 50 4/2021 Tapahtuma-ala on valmis – ole sinäkin ”Tänä vuonna Kongressimessuilla on erityinen tehtävä. Se ei Suomen suurimpana tapahtumaalan tilaisuutena ainoastaan kokoa tapahtumien järjestäjiä, ostajia ja palveluntarjoajia saman katon alle, vaan sen tehtävä on osoittaa, että kasvokkain kohtaaminen on jälleen mahdollista, turvallista ja tehokasta. Missio on meille yhteinen. Kovia kokenut toimialamme kaipaa uskonvahvistusta ja uuden luottamuksen synnyttämistä – tekoja, joihin alan palveluntarjoajat ovat valmiita. Yhteiskuntamme avautuu, ja edessämme odottaa kaikkien aikojen tapahtumavuosi. Syksyllä tilaisuuksia jo suurella varmuudella järjestetään ja vuodenvaihteen jälkeen varovaisimmatkin uskaltautuvat liikkeelle sitä pitkään janottuaan. Tervetuloa Kongressimessuille näkemään ja kuulemaan, miten tapahtumat taas toteutetaan turvallisuudesta ja tehokkuudesta tinkimättä!” Petri Hiltunen Partner, Management Events
Kaikki menee aina hyvin; joskus onnistuu, joskus oppii Tuomo Meretniemi Purjehtija, yrittäjä Kongressimessujen molemmat messupäivät ovat täynnä innostavia puheenvuoroja ja tuhteja tietopaketteja. Evento poimi ohjelmasta omat puhujasuosikkinsa. KOONNUT TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM Eventon puhujatärpit Kongressimessuille Tutustu kaikkiin puhujiin, näytteilleasettajiin ja aikatauluihin: kongressimessut.fi Kuinka olla pikkasen röyhkeämpää? Jenni Janakka Puhetaiteilija Jenni Janakka on röyhkeyden puolestapuhuja, joka kannustaa kehtaamaan. Kirjailijana, käsikirjoittajana ja podcastaajanakin tunnetun asennemuijan mukaan jokaisen on tärkeää tunnistaa oma osaamisensa, sanoittaa se ja olla siitä ylpeä. Itseään saa ja pitääkin kehua! Uransa näyttelijänä aloittanut Janakka on pitkän linjan esiintyjä, jonka viihdyttävät ja informatiiviset luennot yhdistävät fiksuuden ja hauskuuden. Varma valinta kuplivan inspiroivaa puheenvuoroa etsiville! Tuomo Meretniemi on innostava ja inhimillinen erikoistilanteiden ja epävarmuuden kokemusasiantuntija. Monet dramaattiset poikkeustilanteet Suomen suurimman matkanjärjestäjän toimitusjohtajana ja sittemmin lapsiperheen kanssa maailman valtamerillä purjehtiessa ovat muokanneet hänestä toiminnan ihmisen, joka auttaa miehistöään näkemään ongelmien sijaan ratkaisuja. Meretniemi tietää, miltä tuntuu, kun liiketoiminnan edellytykset muuttuvat radikaalisti. Hän tietää, millaista on johtaa tuhansien suomalaisten evakuointioperaatiota Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen. Hän tietää senkin, miten voi säilyä selväjärkisenä maailman meriä kolmilapsisen perheen kanssa kyntäen. Meretniemen maanläheinen ja humaani lähestymistapa saa pohtimaan tuttujakin asioita uusista näkökulmista. Omakohtaiset esimerkit ja tarinat kertovat, miten kuka tahansa voi voittaa vaikealta tuntuvat tilanteet ja toteuttaa villeimmätkin unelmansa. Jenni Janakka . Tuomo Meretniemi. 4/2021 51 KU VA T: M YS PE A KE R
Kongressimessut Edustavuus, henkilöbrändi ja menestyksen tiekartta Paneelikeskustelua vetää arvostrategi Jaana Villanen. Panelisteina poliitikko Maria Guzenina, taidemaalari Johanna Oras, tyylikonsultti Leena Sarvi ja missikeisarinna Sunneva Sjögrén. Paneelikeskustelu: Miten rakennetaan oikein toimimisen kulttuuri? Niina Ratsula Eettisen liiketoiminnan asiantuntija Niina Ratsulan missiona on edistää eettistä ja vastuullista työelämää. Sen hän tekee korostamalla yrityskulttuurin merkitystä kauniiden sanojen ja lupausten rinnalla. Vastuullisuus ei ole pelkästään kilpailuetu, vaan elinehto tulevaisuuden kestävälle organisaatiolle. Organisaation vastuullisuuden ytimessä ovat eettisesti kestävä toimintakulttuuri ja sen vaalimiseksi rakennetut yhteiset pelisäännöt. Yhä useampi yritys laatii ja julkaisee eettiset periaatteensa ohjenuoraksi henkilöstölle, asiakkaille ja muille sidosryhmille, mutta miten ohjeiden toteutuminen käytännössä varmistetaan? Miten johtaa hyvinvointia ja tukea yhteisöllisyyttä? Emilia Vuorisalmi Lääkäri, yrittäjä, kirjailija Emilia Vuorisalmi on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, luovuuden voiman, rohkeuden ja unelmiin uskomisen asiantuntija. Hän kannustaa kulkemaan rohkeasti ja sisintään kuunnellen kohti itselle merkityksellisiä, iloa tuottavia asioita. Vuorisalmen puheenvuorossa yhdistyvät hänen oma tarinansa, tiede ja tunteet. Konkreettiset neuvot tasoittavat tietä hyvinvoinnin lisäämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Oletko sinä valmis voimaan hyvin? Motivaation viisi pilaria Anssi Rantanen Kasvun asiantuntija, yrittäjä, Growth Triben maajohtaja Anssi Rantanen on yrittäjä, ex-googlelainen, kasvustrategi ja Nordic Business Forumin puhujakilpailun kahden vuoden takainen voittaja. Uransa aikana Rantanen on nähnyt, kuinka maailman parhaat organisaatiot toimivat myynnin, markkinoinnin, tiimihengen ja johtamisen pelikentillä. Oppimaansa hän jakaa tutkittua tietoa ja omakohtaisia kokemuksia inspiroivasti yhdistellen. Lisäksi hän antaa kuulijoilleen konkreettisia välineitä työn ja osaamisen kehittämiseen, jotta nämä voisivat tulla paremmiksi versioiksi itsestään sekä yksilöinä, tiimeinä että organisaatioina. Niina Ratsula. Emilia Vuorisalmi. Anssi Rantanen. 52 4/2021 KU VA T: LA RI JÄ RN EF EL T
4/2021 53 Ilmoittaudu mukaan Tapahtumapaikka Saat sähköpostiisi vahvistusviestin ja tulostettavan rintakortin. Tulosta rintakortti mukaan tapahtumaan. Näin vältyt vastaanottomuodollisuuksilta ja saat ilmaisen vaatesäilytyksen. Kortti toimii myös kulkulupanasi näyttelyalueelle ja esityssaleihin. Kenelle tapahtuma on tarkoitettu? Tapahtuma on tarkoitettu yritystilaisuuksien ja -tapahtumien järjestämisestä vastaaville päättäjille ja on kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille maksuton. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille. Tilaisuuden oikean luonteen takaamiseksi jokainen ilmoittautuminen käydään tarkkaan läpi. Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki Julkiset kulkuvälineet Messukeskus sijaitsee Helsingin Pasilassa erinomaisten liikenneyhteyksien keskellä. Pasilan asema on 300 metrin kävelymatkan päässä Messukeskuksesta. Paikoitus Messukeskuksen pysäköintitalo, Messuparkki, on kaikkien käytössä ja aina avoinna. Messuparkki sijaitsee Messukeskuksen pohjoisen sisäänkäynnin puolella, osoite navigaattoriin: Ratapihantie 17. Ke 25.8.2021 klo 9.30–16.30 To 26.8.2021 klo 9.30–16.00 Messukeskus, Helsinki Ilmoittautumalla ennakkoon säästät aikaa ja saat ilmaisen vaatesäilytyksen! Ilmoittaudu osoitteessa: www.kongressimessut.fi Messukeskus Pysäköinti M äk el än k at u Rauta tieläi senka tu Asem apääl likönk atu Pasila n Asem a Hartwall Arena R at am es ta rin k at u P as ila n k at u P as ila n k at u R at ap ih an tie Koskelantie R at ap ih an tie P Ilmoittaudu mukaan Tapahtumapaikka Saat sähköpostiisi vahvistusviestin ja tulostettavan rintakortin. Tulosta rintakortti mukaan tapahtumaan. Näin vältyt vastaanottomuodollisuuksilta ja saat ilmaisen vaatesäilytyksen. Kortti toimii myös kulkulupanasi näyttelyalueelle ja esityssaleihin. Kenelle tapahtuma on tarkoitettu? Tapahtuma on tarkoitettu yritystilaisuuksien ja -tapahtumien järjestämisestä vastaaville päättäjille ja on kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille maksuton. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille. Tilaisuuden oikean luonteen takaamiseksi, käymme jokaisen ilmoittautumisen tarkkaan läpi. Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki Julkiset kulkuvälineet Messukeskus sijaitsee Helsingin Pasilassa, erinomaisten liikenneyhteyksien keskellä. Läheinen Pasilan asema on 300 metrin kävelymatkan päässä Messukeskuksesta. Paikoitus Messukeskuksen pysäköintitalo, Messuparkki, on kaikkien käytössä ja aina avoinna. Messuparkki sijaitsee Messukeskukseen pohjoisen sisäänkäynnin puolella, osoite navigaattoriin: Ratapihantie 17. KE 25.3.2020 klo 9.30-16.30 TO 26.3.2020 klo 9.30-16.00 Messukeskus, Helsinki Ilmoittaudu osoitteessa: www.kongressimessut.fi Messukeskus Pysäköinti M äk el än k at u Rauta tieläi senka tu Asem apääl likönk atu Pasila n Asem a Hartwall Arena R at am es ta rin k at u P as ila n k at u P as ila n k at u R at ap ih an tie Koskelantie R at ap ih an tie P Ilmoittautumalla ennakkoon säästät aikaa ja saat ilmaisen vaatesäilytyksen! Katso näytteillesasettajat: https://kongressimessut.fi/naytteilleasettajat/ 2
TEKSTI MAARIT KROK KUVAT TIMO PORTHAN SINUSTA ON MONEKSI Julia Kaukinen tekee juuri niitä asioita, joita moni muu inhoaa: kirjoittaa asiakkaille ansioluetteloita ja työhakemuksia. Omalle cv:lleen sokeutuu helposti. – Ole ylpeä siitä, mitä osaat. Työhaastatteluun ei pääse, jos työnhakutaidot puuttuvat eikä ymmärrä, mitä työnantaja haluaa. 54 4/2021
Juttu on julkaistu aiemmin Myynti & Markkinointi lehdessä. J ulia Kaukinen tekee juuri niitä asioita, joita moni muu inhoaa: kirjoittaa asiakkaille CV:itä ja työha kemuksia. Kymmenen vuotta sitten hän kävi paljon työhaastatteluissa – ihan vain harrastuksena ja testinä. Työhaas tatteluiden kiertäminen toi Kaukiselle lopulta työn Fonectan hakukonemarkkinoinnin key account managerina ja opetti hänet samalla ymmärtämään omat vahvuutensa työelämässä. – Kävin varmaan kolmessa työhaastattelus sa joka viikko ja tykkäsin siitä. Uraitsetunto nousi todella korkealle, kun rekrytoijat sanoi vat, että vau, sinulla on tällaista kokemusta, Kaukinen naurahtaa. Kaukinen nimittää itseään generalistien urakonsultiksi. Generalistit tunnetaan myös multitalentteina, moniosaajina, jokapaikan höylinä. Kaukinen määrittelee generalistin henkilöksi, jolla on monipuolista koulutusta ja työkokemusta, kyky katsoa asioita eri nä kökulmista ja adaptoitua eri ammatteihin. – Generalistit pystyvät usein hahmotta maan asioita 3D:nä. He pystyvät tuomaan spesialisteja yhteen ja kommunikoimaan pa remmin eri ihmisten kanssa ja ovat erinomai sia muutosjohtajia. Generalistit ovat sillanra kentajia, Kaukinen tiivistää. ”Itseään on vaikea myydä” Kaukinen kiinnostui aiheesta, kun ymmär si itse olevansa generalisti. Hän on toiminut metsäyrittäjänä, myynti ja markkinointipääl likkönä sekä terveystuotteiden suoramyyn nissä. Hän tuntee hitsaus ja paperialan li säksi mediamaailman ja HRpuolen kuviot, mutta on urallaan vastannut myös logistii kasta. Kun työnantajat vaihtuivat parin vuoden välein, Kaukisen vanhemmat pyysivät häntä asettumaan aloilleen. Mutta ei hän voinut; oli niin paljon opittavaa ja koettavaa, aina uusia haasteita. Generalisteja yhdistääkin jatkuva oppimi sen halu ja tarve tarttua haasteisiin. Jos työ ei tarjoa niitä riittävästi, generalisti tasapainot taa tilannetta hakeutumalla haasteiden pariin vapaaajallaan tai vaihtaa työpaikkaa. – Generalisteilla on erilaisia motivaatiote kijöitä, ja ne pitää tunnistaa ensin itse. Laajaalainen kokemus voi olla joskus syy siihen, että omaa osaamistaan on vaikea sa noittaa. Kaukinen uskoo, että se on osittain kulttuurinen ilmiö, sillä Suomessa ei ole ta pana nostaa itseään jalustalle. – Täytyy olla ylpeä siitä, mitä on. Miten muuten voi hakea töitä tai onnistua yrittäjänä? Työhaastatteluun ei pääse, jos työnhakutai dot puuttuvat eikä ymmärrä, mitä työnantaja haluaa. Itseään on ilmeisesti vaikea myydä. Monesti ajatellaan, että generalisteilla on paljon kokemusta erilaisista työtehtävistä mut tei riittävästi asiantuntemusta oikein mistään. Toisaalta kokemus voi kääntyä myös aseeksi – etenkin työnhakijan omassa mielessä. – Voi olla erittäin kokenut jollakin alalla, mutta ei sitä työtä tarvitse enää tehdä, jos ei halua. Moni ajattelee, että vitsi, kun on tällais ta kokemusta, niin täytyy hakea näitä tiettyjä töitä. Ei tarvitse. Pitää vain miettiä, mikä itseä motivoi ja mitä haluaa oppia seuraavaksi. Huijarisyndrooma piinaa Omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanoit taminen onkin varsin yleinen ongelma gene ralisteille – alasta riippumatta. Kaukinen on valmentanut monien eri toimialojen osaajia, ja yllättävää kyllä, myös HRammattilaisia. – Omalle CV:lle sokeutuu. Kutsun CV:tä mainokseksi, se on sinun mainoksesi. Sekä mainoksessa että CV:ssä ensimmäiset kym menen sekuntia ratkaisevat. Markkinoinnin ammattilaiset tuntevat nä mä lainalaisuudet, mutta Kaukinen kertoo, että moni kipuilee silti oman CV:nsä kanssa. On helpompaa tehdä markkinointitekstejä yritykselle kuin markkinoida itseään. Sekä myynnin että markkinoinnin am mattilaisten CV:issä yleinen ongelma on tu losten puute. – Myynnissä ja markkinoinnissa pitäisi puhua numeroilla ja prosenteilla, mutta työn hakijat helposti unohtavat nämä täysin. He kyllä kertovat, millaisia tavoitteita heillä on ollut, mutta jättävät kertomatta, kuinka he ovat ylittäneet ne. 4/2021 55
Suomalaisten vaatimattomuuteen ja kyvyt tömyyteen myydä omaa osaamistaan liittyy myös huijarisyndrooma. Huijarisyndroo masta kärsivä ei huijaa muita vaan itseään. Hän uskoo vahvasti sattuman merkitykseen saavutuksissaan sekä siihen, että on jollakin tapaa huijannut muita oman ammattitaiton sa suhteen. Huijarisyndroomaa leimaakin kyvyttömyyden tunne. – Varsinkin generalisteilla on tosi vah vasti huijarisyndroomaa. Melkein jokai sella asiakkaallani on. Jos ei tunnista omia onnistu misiaan, on syndroomasta vaikea päästä yli. Suomalainen organisaatiokulttuuri voi pahimmillaan vahvistaa huijarisyndroomaa. Kaukinen kertoo huomanneensa, että Suo messa työntekijöitä ei kannusteta eikä heille anneta hyvää palautetta. Silloin on vaikea tietää, missä on onnistunut. – Mielestäni työntekijää pitäisi aina kiit tää ja nostaa jalustalle, kun on vienyt jonkin projektin maaliin tai onnistui jossain. Se pi tää kertoa kaikille, jotta muutkin tietävät, että tämä tyyppi on ammattilainen. Siinä riittää kyllä tekemistä. Moniosaajille riittää kysyntää Monien muiden tavoin Kaukinen uskoo, et tä tulevaisuudessa on yhä vähemmän yhden työuran ihmisiä. Hän uskoo, että Zsukupolvi voi hankkia itselleen jopa neljä viisi erilaista ammattia. Sama ilmiö näkyy toisaalta myös vanhemmissa ikäluokissa. – Opiskelen tällä hetkellä aikuisten ura ohjaajaksi, ja ohjauksessani on tosi paljon 45–55vuotiaita, jotka haluavat vaihtaa am mattia tai toimialaa. Viittäkymppiä kun lähes tyy, alkaa miettimään työn merkityksellisyyttä. Samalla kun useista ammateista ja uravaih toehdoista tulee normi, yleistyy myös niin kutsuttu neogeneralismi. – He ovat erikoistuneita generalisteja. Esi merkiksi markkinoinnin ammattilainen on tehnyt printtiä, digiä ja somea, mutta ha luaakin lopulta erikoistua vain muutamiin somekanaviin, kuten Tiktok tai Instagram markkinointiin. Koronasta johtuvat muutokset yritysten liiketoimintaympäristöissä ovat pakottaneet monet työnhakuun – kenties ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Samalla moni pitkään työnantajansa palveluksessa ollut on alka nut miettiä, mitä elämältään oikeasti haluaa. – Alussa tein paljon asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden CV:itä. Nyt teen tosi pal jon päällikkö ja johtotasolle. Nyt yritykset karsivat keskijohtoa, ja siinä vapautuu tosi huikeita tyyppejä. – Generalisteille on ollut koronaaikana vientiä juuri siksi, että heillä on monialaista osaamista. Mutta viennin edellytys on, että he pystyvät tuomaan esiin asioita, jotka ovat rekrytoivalle yritykselle relevantteja. Myös Kaukinen itse jätti taakseen yhdek sänvuotisen uran Sanomalla ja siirtyi täy sipäiväiseksi yrittäjäksi. Hän on vaihtanut työpaikkaa tai ottanut vastaan uudenlaisia työtehtäviä muutaman vuoden välein, mutta uskoo löytäneensä kokeilun kautta itselleen sopivimman tavan työskennellä. Hänelle tär keintä on valinnanvapaus. Haasteet vetävät generalisteja puoleensa. Julia Kaukinen opettelee yhä, ettei uutta projektia tarvitse aloittaa joka viikko. 56 4/2021
VIERASKYNÄ Kulttuuritapahtumat luovat taloudellista toimeliaisuutta Kunta ja kuntalaiset hyötyvät kiinnostavasta kulttuuritarjonnasta. Olen tänä kesänä nähnyt paikan päällä Kaustisen meiningin musiikkipitäjänä, jossa valtava määrä lapsia ja nuoria ini tioituu elävän perinnön edustajiksi: kaustislainen viulunsoitto on maailmanperintöä, tanhu Kaustisella niin suosittu harrastus, että jos sen suhteuttaisi väkilukuun, tanhuavia lapsia olisi Helsingissä kymmeniä tuhansia. Siksi Kaustinen vetää lapsiperheitä: siellä on luvassa lapsille hyvä elämä ja paljon tekemistä. Pyhäjärvellä moni on käynyt soittamassa vaskikelloja – ajatella, että hauskat soittopelit ovat todella onnistuneet tekemään yhdestä huoltoasemasta vetonaulan. Meidänkin perhe matkalla Pyhäjärven Täydenkuun tansseihin pysähtyi Vaskikellossa syömään ja metelöimään. Taidekaupunki Mänttä on onnistunut luomaan nykytaiteesta itselleen brändin – toki Serla chiuksen museon kokoelmakin on hämmästyttävä. Museo on täynnä teoksia, joita suomalaiset todella rakastavat. Banksyn näyttely oli kuitenkin se, jonka takia pitkä letka autoja jonotti mu seotiellä. Serlachiuksen maksutta lainaamilla polkupyörillä turistit pörräsivät pitkin Mänttää syömässä ja juomassa lukuisten eri taidenäyttelyiden väleissä. Talousvaikutukset lukuina Useista kulttuuritapahtumista ja kulttuurilaitoksista on saatavilla tutkijoiden laatimia pai kallis ja aluetalousvaikutuksia lukuina. Maailmanperintökohde Suomenlinnaa koskeneessa kävijätutkimuksessa vuonna 2018 kohteen kokonaistulosvaikutukseksi paikallistaloudelle saatiin 331 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi 2 054 henkilötyövuotta. Pori Jazzin festivaaliviikko toi vuonna 2018 Satakunnan alueelle välittömänä tulovaikutuksena 19,6 miljoonaa euroa ja välittömänä työllisyysvaikutuksena 117 henkilötyövuotta. Jyväskylän taidelaitosten aluetaloudellinen vaikutus mitattuna tuotantovaikutuksilla on kokonaisuu dessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta. Luku ei sisällä laitosten henkilökuntaa. Tutkija Leevi Saari laati Wihurin säätiön rahoituksella Kulta ry:lle riippumattoman selvityk sen siitä, mitä kuntien ja valtion pitäisi tehdä, jotta kulttuuriala nousisi koronan aiheuttamasta taantumasta. Hän huomauttaa, että suorien talousvaikutusten lisäksi on syytä huomioida kult tuuri ja taidealojen tuottama epäsuora hyöty muille toimialoille. Rosa Meriläinen H EL I SO RJ O N EN Rosa Meriläinen on kulttuurija taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri ja Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen jäsen. 4/2021 57
ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Tapahtumatakuu voidaan myöntää vähintään 200 henkilön tapahtumalle, joka järjestetään viimeistään 7.12.2021. Tapahtumatakuuta voidaan myöntää ammattimaiselle ja vakiintuneesti toimivalle tapahtumajärjestäjälle. Tapahtumajärjestäjä voi ilmoittaa tuen piiriin myös käyttämänsä alihankkijat. Tapahtumatakuuta tulee hakea viimeistään 31.8. ja mahdollisten korvausten maksaminen alkaa 15.9. Tätä juttua kirjoittaessa tukea oli haettu 186 tapahtumalle, joista 152 oli jo saanut myönteisen päätöksen ja myönnetyn takuun yhteissumma oli 72 miljoonaa euroa. Takuutukea haetaan Valtiokonttorin verkkosivujen sähköisessä palvelussa. Valtiokonttorin sivuilta löytyy myös tarkempia tietoja tuen kriteereistä, tuen piiriin hyväksyttävistä kuluista sekä korvausmääristä. Tapahtumateollisuus täytti vuoden – kriisin jälkeen rakennetaan yhteistä tulevaisuutta T apahtumateollisuus syntyi kesäkuussa 2020 keskelle koronakriisiä. Toimialan 44 toimijaa tuli yhteen ja perusti koko elinkeinon ääntä käyttävän keskusjärjestön. Ensimmäisen vuoden aikana järjestö on ottanut paikkansa koko elinkeinon edustajana ja tapahtumien monipuolisen kirjon vaikuttavimpana puolestapuhujana Suomessa. Toimialan yhdistyminen on yhteisen vihollisen yhdistäessä tapahtunut nopeasti, mutta pysyvien tulosten aikaansaamiseksi on vielä paljon matkaa kuljettavana. Tapahtumateollisuus edustaa nyt jo 240 alan toimijaa. Jäseninä olevien alan lukuisten järjestöjen ja urheilun liigojen kautta edustettuna on vielä paljon laajempi joukko. Näin laajan joukon yhteinen etu ja sen valvominen on kuitenkin asia, jossa täytyy onnistua vielä koronan jälkeenkin. Samalla kun järjestö tekee työtä varmistaakseen toimialan toipumisen koronasta, on se myös aloittanut toimialan laajan tulevaisuustyön. Tapahtumien vaikutukset on kuluneen vuoden aikana onnistuttu tuomaan tietoon hyvin laajasti. Ilman tapahtumia ei tapahdu mitään on Tapahtumateollisuuden lanseeraama lause, joka kertoo yksinkertaisuudessaan hyvin sen, kuinka laajat toimialan käynnistämät vaikutukset yhteiskunnassamme ovat. Tätä tietoa tulee kuitenkin edelleen konkretisoida ja viestin vahvistamiseksi kumppanuuksia tulee avata myös muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Tapahtumateollisuuden jäsenet kuuluvat toimialan monipuolisimpaan ja vaikuttavimpaan verkostoon. Tapahtumateollisuuden jäsensivut tarjoavat ajankohtaista tietoa järjestön toiminnasta ja kannanotoista. Ne myös tarjoavat jäsenille mahdollisuuden suoraan keskusteluun ja verkostoitumiseen keskenään. Jäsentyöryhmissä ja -verkostoissa jäsenet pääsevät halutessaan myös aktiivisesti mukaan järjestön toimintaan sekä yhteistyöhön kaupunkien, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa. Tapahtumien ja kohtaamisten merkitys ymmärretään nyt paremmin kuin vielä keväällä 2020. Tapahtumateollisuuden missiona on edelleen varmistaa, että toimialan merkitys suomalaisen yhteiskunnan kasvavan hyvinvoinnin avainalana ymmärretään. K uv a: Ju kk a Sa lm in en Edessä vasemmalta: Mirva Merimaa, Rosa Meriläinen, Laura Sandström, Jenna Lahtinen, Jarno Uusitalo, Jari Kupiainen, Mika Nevalainen, Matti Jykylä. Takana vasemmalta: Pekka Timonen, Marko Hurme, Tomi Saarinen, Janne Auvinen, Tuomo Tähtinen, Juho Hiidenmaa. Ilman tapahtumia ei tapahdu mitään on Tapahtumateollisuuden lanseeraama lause. Tapahtumatakuu voidaan myöntää vähintään 200 henkilön tapahtumalle. yöja elinkeinoministeriön luoma tapahtumien takuutuki avautui hakuun kesäkuun alussa. Tapahtumateollisuus on ollut vahvasti vaikuttamassa tapahtumatakuun syntymiseen ja vaikka lopputulos ei ole kaikilta osin täydellinen, on nyt julkaistulla tuella merkittävä vaikutus toimialan elpymisen vahvistamisessa ja tapahtumien uudessa startissa. Tapahtumatakuun vaikutuksia vahvistamaan Tapahtumateollisuus on myös julkaissut toimialalle yleiset koronaepidemian aikaiset peruutusehdot. Peruutusehdoilla mahdollistetaan yritysten peruutusturva takuutuen mukaisten ehtojen puitteissa. Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää koronaepidemiasta aiheutuvaa tapahtumajärjestämisen taloudellista riskiä. Tapahtumatakuuta haetaan kahdessa osassa. Tapahtumalle haetaan ensin ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle. Toisessa vaiheessa tapahtuman järjestämisen toteutuneista kuluista voi hakea korvausta, jos tapahtuma peruuntuu tai toteutuu olennaisesti pienempänä. JÄSENISTÖN PALSTA Tapahtumatakuu vahvistaa toimialan elpymistä T K uv a: iS to ck .c om /n ew sf oc us 1 – yleiset peruutusehdot lisäävät tuen vaikuttavuutta ContactMate ® Eventsin avulla parempaa asiakastyytyväisyyttä ontactMate ® on osallistujahallinnan kokonaispalvelu messu-, koulutus ja yritystapahtumiin. Palvelu sisältää ilmoittautumiset, paikallarekisteröinnit, kulunvalvonnan ja liidien digitallennukset sekä ammattilaitteet ja osaavan henkilöstön. Palvelu on integroitu muun muassa Lyytin ja Fennoan kanssa. Tuotamme myös kurssija osallistujatodistuksia yliopistojen ja koulutusten tarpeisiin. Toimintamme ytimessä ovat digitaalisen ja reaaliaikaisen toimivuuden jatkuva kehittäminen, ekologiset ratkaisut sekä järjestäjien ja vieraiden asiakastyytyväisyyden varmistaminen. Asiakkaitamme ovat messujärjestäjät, B2B-tapahtumat, yliopistot, koulutusjärjestäjät sekä huvipuistot. Olemme myös mukana erilaisissa valtiollisissa tapahtumissa. ContactMate ® Events on Tapahtumateollisuuden jäsen, koska tapahtumaala tarvitsee erilaisia verkostoitumisja vaikuttamiskanavia. Tuomme verkoston käyttöön vahvan osaamisemme toimialalta. On ollut ilo jatkaa työtä nykyisten kumppaneiden kanssa ja tutustua uusiin alan vaikuttajiin. C Tapahtuma-ala tarvitsee erilaisia verkostoitumisja vaikuttamiskanavia. Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 66-67 Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 66-67 30.7.2021 11.47 30.7.2021 11.47
ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Tapahtumatakuu voidaan myöntää vähintään 200 henkilön tapahtumalle, joka järjestetään viimeistään 7.12.2021. Tapahtumatakuuta voidaan myöntää ammattimaiselle ja vakiintuneesti toimivalle tapahtumajärjestäjälle. Tapahtumajärjestäjä voi ilmoittaa tuen piiriin myös käyttämänsä alihankkijat. Tapahtumatakuuta tulee hakea viimeistään 31.8. ja mahdollisten korvausten maksaminen alkaa 15.9. Tätä juttua kirjoittaessa tukea oli haettu 186 tapahtumalle, joista 152 oli jo saanut myönteisen päätöksen ja myönnetyn takuun yhteissumma oli 72 miljoonaa euroa. Takuutukea haetaan Valtiokonttorin verkkosivujen sähköisessä palvelussa. Valtiokonttorin sivuilta löytyy myös tarkempia tietoja tuen kriteereistä, tuen piiriin hyväksyttävistä kuluista sekä korvausmääristä. Tapahtumateollisuus täytti vuoden – kriisin jälkeen rakennetaan yhteistä tulevaisuutta T apahtumateollisuus syntyi kesäkuussa 2020 keskelle koronakriisiä. Toimialan 44 toimijaa tuli yhteen ja perusti koko elinkeinon ääntä käyttävän keskusjärjestön. Ensimmäisen vuoden aikana järjestö on ottanut paikkansa koko elinkeinon edustajana ja tapahtumien monipuolisen kirjon vaikuttavimpana puolestapuhujana Suomessa. Toimialan yhdistyminen on yhteisen vihollisen yhdistäessä tapahtunut nopeasti, mutta pysyvien tulosten aikaansaamiseksi on vielä paljon matkaa kuljettavana. Tapahtumateollisuus edustaa nyt jo 240 alan toimijaa. Jäseninä olevien alan lukuisten järjestöjen ja urheilun liigojen kautta edustettuna on vielä paljon laajempi joukko. Näin laajan joukon yhteinen etu ja sen valvominen on kuitenkin asia, jossa täytyy onnistua vielä koronan jälkeenkin. Samalla kun järjestö tekee työtä varmistaakseen toimialan toipumisen koronasta, on se myös aloittanut toimialan laajan tulevaisuustyön. Tapahtumien vaikutukset on kuluneen vuoden aikana onnistuttu tuomaan tietoon hyvin laajasti. Ilman tapahtumia ei tapahdu mitään on Tapahtumateollisuuden lanseeraama lause, joka kertoo yksinkertaisuudessaan hyvin sen, kuinka laajat toimialan käynnistämät vaikutukset yhteiskunnassamme ovat. Tätä tietoa tulee kuitenkin edelleen konkretisoida ja viestin vahvistamiseksi kumppanuuksia tulee avata myös muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Tapahtumateollisuuden jäsenet kuuluvat toimialan monipuolisimpaan ja vaikuttavimpaan verkostoon. Tapahtumateollisuuden jäsensivut tarjoavat ajankohtaista tietoa järjestön toiminnasta ja kannanotoista. Ne myös tarjoavat jäsenille mahdollisuuden suoraan keskusteluun ja verkostoitumiseen keskenään. Jäsentyöryhmissä ja -verkostoissa jäsenet pääsevät halutessaan myös aktiivisesti mukaan järjestön toimintaan sekä yhteistyöhön kaupunkien, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa. Tapahtumien ja kohtaamisten merkitys ymmärretään nyt paremmin kuin vielä keväällä 2020. Tapahtumateollisuuden missiona on edelleen varmistaa, että toimialan merkitys suomalaisen yhteiskunnan kasvavan hyvinvoinnin avainalana ymmärretään. K uv a: Ju kk a Sa lm in en Edessä vasemmalta: Mirva Merimaa, Rosa Meriläinen, Laura Sandström, Jenna Lahtinen, Jarno Uusitalo, Jari Kupiainen, Mika Nevalainen, Matti Jykylä. Takana vasemmalta: Pekka Timonen, Marko Hurme, Tomi Saarinen, Janne Auvinen, Tuomo Tähtinen, Juho Hiidenmaa. Ilman tapahtumia ei tapahdu mitään on Tapahtumateollisuuden lanseeraama lause. Tapahtumatakuu voidaan myöntää vähintään 200 henkilön tapahtumalle. yöja elinkeinoministeriön luoma tapahtumien takuutuki avautui hakuun kesäkuun alussa. Tapahtumateollisuus on ollut vahvasti vaikuttamassa tapahtumatakuun syntymiseen ja vaikka lopputulos ei ole kaikilta osin täydellinen, on nyt julkaistulla tuella merkittävä vaikutus toimialan elpymisen vahvistamisessa ja tapahtumien uudessa startissa. Tapahtumatakuun vaikutuksia vahvistamaan Tapahtumateollisuus on myös julkaissut toimialalle yleiset koronaepidemian aikaiset peruutusehdot. Peruutusehdoilla mahdollistetaan yritysten peruutusturva takuutuen mukaisten ehtojen puitteissa. Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää koronaepidemiasta aiheutuvaa tapahtumajärjestämisen taloudellista riskiä. Tapahtumatakuuta haetaan kahdessa osassa. Tapahtumalle haetaan ensin ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle. Toisessa vaiheessa tapahtuman järjestämisen toteutuneista kuluista voi hakea korvausta, jos tapahtuma peruuntuu tai toteutuu olennaisesti pienempänä. JÄSENISTÖN PALSTA Tapahtumatakuu vahvistaa toimialan elpymistä T K uv a: iS to ck .c om /n ew sf oc us 1 – yleiset peruutusehdot lisäävät tuen vaikuttavuutta ContactMate ® Eventsin avulla parempaa asiakastyytyväisyyttä ontactMate ® on osallistujahallinnan kokonaispalvelu messu-, koulutus ja yritystapahtumiin. Palvelu sisältää ilmoittautumiset, paikallarekisteröinnit, kulunvalvonnan ja liidien digitallennukset sekä ammattilaitteet ja osaavan henkilöstön. Palvelu on integroitu muun muassa Lyytin ja Fennoan kanssa. Tuotamme myös kurssija osallistujatodistuksia yliopistojen ja koulutusten tarpeisiin. Toimintamme ytimessä ovat digitaalisen ja reaaliaikaisen toimivuuden jatkuva kehittäminen, ekologiset ratkaisut sekä järjestäjien ja vieraiden asiakastyytyväisyyden varmistaminen. Asiakkaitamme ovat messujärjestäjät, B2B-tapahtumat, yliopistot, koulutusjärjestäjät sekä huvipuistot. Olemme myös mukana erilaisissa valtiollisissa tapahtumissa. ContactMate ® Events on Tapahtumateollisuuden jäsen, koska tapahtumaala tarvitsee erilaisia verkostoitumisja vaikuttamiskanavia. Tuomme verkoston käyttöön vahvan osaamisemme toimialalta. On ollut ilo jatkaa työtä nykyisten kumppaneiden kanssa ja tutustua uusiin alan vaikuttajiin. C Tapahtuma-ala tarvitsee erilaisia verkostoitumisja vaikuttamiskanavia. Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 66-67 Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 66-67 30.7.2021 11.47 30.7.2021 11.47
ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Tapahtumateollisuus ry:llä on jo yli 200 jäsentä. Tule mukaan vaikuttamaan! 9RTurva Oy Aboa kongressija tapahtumapalvelut Oy ACE-Production Oy Ahola Mixing Service Oy Ltd AJK-Jatkokoulutus Oy AKK Sports Oy aktiivikylä Oy Alarauta Oy / NBDG Amanda´s Eye Oy amepa Oy AMJ Turku Audio Oy Artistiasu Oy Asikkalan Telttapalvelu Assembly Organizing Oy Atemark Palvelut Oy Atomcom äänentoistopalvelut AV Pro Band Age Oy Beaver City Restaurants Oy / Suvilahti TBA Blackout Lighting Finland Oy Bom Oy Bright Finland Broadway Finland Oy Brändipuu Bulevardin teatteriyhdistys r.y. / Aleksanterin teatteri Comusic Management Oy ContactMate Events / AIDC Finland Oy CoreGo Corpsec Oy Cosa Nostra Crew Oy Creperie Oy Dark Visual Oy Demande Oy dentsu Finland Oy DJ Proteus / Rebel Hell Entertainment East Coast Events Oy Element Lab Oy Elevent Group Oy Event Company Rami Lehtinen Oy Eventgear Oy Eventlink Promotions Oy Evento Events 365 Oy Eventual Oy Exposet Oy Factor Nova Oy Fair Factory Oy Fantastico Production Oy Ltd Faustus Oy Feelbeat Oy – Opens ohjelmistot Finnish Metal Events Oy Fire Factory Oy Fullsteam Agency Oy Geronimo Events Oy Gigle Oy GU-ohjelmat Hartwall Arena / Helsinki Halli Oy Harva Marketing Oy Helppari Oy Helsingin Akatemia Oy Helsingin Musiikkitalo oy Helsingin tapahtumasäätiö sr Helsingin Tapahtumatuotanto Augmented Events Oy Helsinki Rock and Roll Hugedelay Oy (Big Wheels Events) Hög Light & Sound Oy Ikurin Turpiini Oy Ilmapallokeskus Balloon Center Oy Ilmiö-Tuotanto Oy IluSound Oy Imatra Base Camp Oy Isomäki Areena Oy (Kiinteistö Oy Porin Jäähalli) JL Event Service Oy JL-Viihdetuotanto Oy Jubilee Oy Jämsän Discofix Oy Jääkiekon SM-liiga Oy Kampin Karuselli Oy Kangasala-talo Oy Kids Factory Oy Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistöosakeyhtiö Kuhmon kulttuuritalo Kirkkopalvelut ry K-Light Oy KMU Live Oy KOKO Tapahtuma OSK Konffa Oy Kotkan tapahtumakeskus Oy Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry Kymi-karjalan Komediatuotanto oy Kymiring Oy Lahden seutu – Lahti Region Oy Lammin Sahti Oy Lataamo Group Oy Lexperience Oy Linda Nilsson/ Nillin Consulting Lippupiste Oy Live Nation Finland Oy LiveFIN ry Livelaboratorio Oy Livelaboratorio Tampere Oy / G Livelab Tampere Lively Entertainment Oy Local Crew Oy Loud 'N Live Promotions Oy Ltd. Lounais-Suomen Vuokrakaluste Oy Love me do Oy Lumiere Production Lyyti Oy MagnumLive Oy (konserni) Mainostoimisto Värikäs Oy Maiseri Oy Management Events Studio Oy Manager´s Forum Finland Marketing & Communication Group Marco Oy Marrow Oy Marteaux Oy Messuja somistusalan liitto ry Messua Oy Messumatto Oy MeTa ry Mikkelin Mikaeli Oy Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry Mind & Design Villa Roos MP-Viihde Oy MySpeaker Oy Nelonen Media Live Oy Noise House Oy Nordic Business Group Oy Nordic Live Productions OY / Aurafest Northern Sound Nuori Petri Oy Ohjelma-akseli Oy Ohjelmatoimisto Kristalli Oulun Kongressitekniikka Oy Oy Aku`s Factory Ltd / Akun Tehdas Oy Bandercom Ltd Oy NetTicket Finland Ab Panda Turva Oy Pato Events Oy Pekka Olava Oy Pink Eminence Oy Pinky Ponky Productions Oy Pirkanmaan festivaalit ry (Pirfest) Posetiivi Oy PR Factory Oy Prime Event Oy PRO Kaakon kirjamessut ry ProAgria Tapahtumat Oy ProBasket Oy Production Brothers ProBros Oy Profilight Oy PuskaPromotion osk. Pyro ja Ilotulitustaiteen Edistämisyhteisö r.y. / Samfundet för Pyro och Fyrvrkerikonstens Befrämjande rf Raikuli Productions Oy Ramirent Finland Oy RCFF Elokuvafestivaali Oy Redberg Agency Oy Retoriikan kesäkoulu Oy Rivents Oy Rock 4 Events oy Rockhopper Agency Roudaamo Event Warehouse Oy Ltd Runner's High Oy Ruusunen Consulting Oy Saamelaiskäräjät/Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Salkapuu Oy Samppalinnan Kesäteatterin kannatusyhdistys ry Securitas Events Oy Showteam Jukka K. SILENT ENTERTAINMENT ja ShowPro Finland Sisters & Company Oy Slow Rocket Oy Sofia Helsinki Sound Engine Sponsorointi & Tapahtumat ry Stadion-säätiö sr Stereo:ID Ltd Oy StillArt Ab Stopteltat Oy Storia Productions Oy Sun Effects Oy Sunborn Events Oy Suomen Hippos ry Suomen Ilotulitus Oy Suomen Jääkiekkoliitto ry Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen kulttuuritalot ry Suomen Musiikkiteollisuus Osakeyhtiö Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry Suomen Palloliitto ry Suomen Tanssipuoti Oy Suomen Teatterit T:mi Vesa Sytelä T4B Distribution Oy Taika ja Tuli Taikalyhty Oy Tampere Deck and Arena Management Oy Tampere-talo Oy Tapahtumallinen Oy Tapahtumapalvelu Järjestys Tapiolan Monitoimiareena Oy Teatteri Eurooppa Neljä Teatteri Toivo /Teatteriyhdistys Toivo ry The Best Crew Ever Oy Tiketti Oy Tilaisuuksien ideointija toteuttamistoimisto Tapaus Oy Tirehtööripalvelu Liukkonen Ti-Ti Tuotanto Oy Torija markkinakaupan keskusjärjestö Toriklubi Oy Torikorttelit / Helsingin Leijona Oy Torvinen Showtekniikka Trap Factory Oy Tubecon Oy Tuotantoja työntekoyhtiö Pågå Oy Turku Food and Wine Fest Oy Turku Live Tuulensuun Palatsin Ravintolapalvelut Oy Tuusulanjärven tapahtumat Oy (Krapin Paja) Valova Oy Vanaja Event Solutions Oy Vantaan Festivaalit Oy Verkatehdas Oy Viking Pro oy Visuaalinen Pinta Oy Wadessa Oy Warner Music Live Wayment Oy Welldone L.R. Oy White Label Company Oy WS-Expogroup Oy Ltd Wulff Entre Oy XYZ Dezigns Oy Yucca Group Oy Äänirasia Tapahtumantekijä Oy JÄSENET Check! on turvallisten tapahtumien tunnus apahtumateollisuus lanseerasi kesäkuun alussa Check-merkin turvallisten tapahtumien tunnukseksi. Merkin ovat ottaneet käyttöön jo lähes 200 yksittäistä tapahtumaa sekä useat tapahtumatalot ympäri Suomea. Check-merkki kertoo siitä, että tapahtuma tai tapahtumapaikka on sitoutunut huolehtimaan turvallisuudesta kattavasti, noudattaen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Koronaepidemian aikana terveysturvallisuuden merkitys tapahtumissa on korostunut. Samanaikaisesti vastuulliset tapahtumajärjestäjät huolehtivat myös monista muista turvallisuuteen vaikuttavista asioista – kuten ovat aina tähänkin saakka tehneet. Check-merkin käyttöön liittyy erillinen turvallisuustoimenpiteiden lista, joka sisältää esimerkiksi tapahtumapaikan, kaluston, tekniikan, yleisöjen ja elintarvikkeiden turvallisuudessa huomioitavia asioita. Merkkiä käyttävät tapahtumat ja tapahtumapaikat ovat sitoutuneet tekemään työtään osaavan turvallisuusorganisaation voimin ja hyvässä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tapahtumien toteuttamiseen liittyy aina T Check! turvallisettapahtumat.f i Liity jäseneksi! Jäsenenämme olet mukana vahvistamassa tapahtumaelinkeinon yhteistä ääntä ja pääset osaksi alan vaikuttavaa verkostoa. Yhteystiedot www.tapahtumateollisuus.fi myös useita erilaiset lupia ja myös nämä siis hoidetaan Check-merkkiä käyttävissä tapahtumissa kuntoon ammattitaidolla. Ammattilaisten kanssa turvallisia, sujuvia ja viihtyisiä tapahtumia Tapahtuma-alan vastuulliset ammattilaiset ovat asettaneet turvallisuuden aina etusijalle. Check-merkillä myös tätä ammattitaitoa halutaan tehdä näkyväksi. Turvallisessa tapahtumassa yleisöt ja osallistujat voivat olla huoletta – siis viihtyä ja luottaa siihen, että asiat sujuvat. Valitsemalla Check-merkkiä käyttävät tapahtuma-alan ammattilaiset palvelukseen asiakkaat voivat nukkua itse yönsä huoletta ja nauttia valmiista lopputuloksesta. Lisätietoa Check-merkistä sekä listan turvallisista tapahtumista ja tapahtumapaikoista löytyy osoitteesta www.turvallisettapahtumat.fi. Merkin avulla myös yleisöjen ja tapahtumia järjestävien asiakkaiden on helppoa tunnistaa turvallisuuteen kattavasti sitoutuneet toimijat. #turvallisettapahtumat Lisätietoa Check-merkistä sekä lista turvallisista tapahtumista ja tapahtumapaikoista löytyy osoitteesta www.turvallisettapahtumat.fi Uudet jäsenet lihavoitu. Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 68-69 Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 68-69 30.7.2021 11.47 30.7.2021 11.47
ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa ELOKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Tapahtumateollisuus ry:llä on jo yli 200 jäsentä. Tule mukaan vaikuttamaan! 9RTurva Oy Aboa kongressija tapahtumapalvelut Oy ACE-Production Oy Ahola Mixing Service Oy Ltd AJK-Jatkokoulutus Oy AKK Sports Oy aktiivikylä Oy Alarauta Oy / NBDG Amanda´s Eye Oy amepa Oy AMJ Turku Audio Oy Artistiasu Oy Asikkalan Telttapalvelu Assembly Organizing Oy Atemark Palvelut Oy Atomcom äänentoistopalvelut AV Pro Band Age Oy Beaver City Restaurants Oy / Suvilahti TBA Blackout Lighting Finland Oy Bom Oy Bright Finland Broadway Finland Oy Brändipuu Bulevardin teatteriyhdistys r.y. / Aleksanterin teatteri Comusic Management Oy ContactMate Events / AIDC Finland Oy CoreGo Corpsec Oy Cosa Nostra Crew Oy Creperie Oy Dark Visual Oy Demande Oy dentsu Finland Oy DJ Proteus / Rebel Hell Entertainment East Coast Events Oy Element Lab Oy Elevent Group Oy Event Company Rami Lehtinen Oy Eventgear Oy Eventlink Promotions Oy Evento Events 365 Oy Eventual Oy Exposet Oy Factor Nova Oy Fair Factory Oy Fantastico Production Oy Ltd Faustus Oy Feelbeat Oy – Opens ohjelmistot Finnish Metal Events Oy Fire Factory Oy Fullsteam Agency Oy Geronimo Events Oy Gigle Oy GU-ohjelmat Hartwall Arena / Helsinki Halli Oy Harva Marketing Oy Helppari Oy Helsingin Akatemia Oy Helsingin Musiikkitalo oy Helsingin tapahtumasäätiö sr Helsingin Tapahtumatuotanto Augmented Events Oy Helsinki Rock and Roll Hugedelay Oy (Big Wheels Events) Hög Light & Sound Oy Ikurin Turpiini Oy Ilmapallokeskus Balloon Center Oy Ilmiö-Tuotanto Oy IluSound Oy Imatra Base Camp Oy Isomäki Areena Oy (Kiinteistö Oy Porin Jäähalli) JL Event Service Oy JL-Viihdetuotanto Oy Jubilee Oy Jämsän Discofix Oy Jääkiekon SM-liiga Oy Kampin Karuselli Oy Kangasala-talo Oy Kids Factory Oy Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistöosakeyhtiö Kuhmon kulttuuritalo Kirkkopalvelut ry K-Light Oy KMU Live Oy KOKO Tapahtuma OSK Konffa Oy Kotkan tapahtumakeskus Oy Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry Kymi-karjalan Komediatuotanto oy Kymiring Oy Lahden seutu – Lahti Region Oy Lammin Sahti Oy Lataamo Group Oy Lexperience Oy Linda Nilsson/ Nillin Consulting Lippupiste Oy Live Nation Finland Oy LiveFIN ry Livelaboratorio Oy Livelaboratorio Tampere Oy / G Livelab Tampere Lively Entertainment Oy Local Crew Oy Loud 'N Live Promotions Oy Ltd. Lounais-Suomen Vuokrakaluste Oy Love me do Oy Lumiere Production Lyyti Oy MagnumLive Oy (konserni) Mainostoimisto Värikäs Oy Maiseri Oy Management Events Studio Oy Manager´s Forum Finland Marketing & Communication Group Marco Oy Marrow Oy Marteaux Oy Messuja somistusalan liitto ry Messua Oy Messumatto Oy MeTa ry Mikkelin Mikaeli Oy Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry Mind & Design Villa Roos MP-Viihde Oy MySpeaker Oy Nelonen Media Live Oy Noise House Oy Nordic Business Group Oy Nordic Live Productions OY / Aurafest Northern Sound Nuori Petri Oy Ohjelma-akseli Oy Ohjelmatoimisto Kristalli Oulun Kongressitekniikka Oy Oy Aku`s Factory Ltd / Akun Tehdas Oy Bandercom Ltd Oy NetTicket Finland Ab Panda Turva Oy Pato Events Oy Pekka Olava Oy Pink Eminence Oy Pinky Ponky Productions Oy Pirkanmaan festivaalit ry (Pirfest) Posetiivi Oy PR Factory Oy Prime Event Oy PRO Kaakon kirjamessut ry ProAgria Tapahtumat Oy ProBasket Oy Production Brothers ProBros Oy Profilight Oy PuskaPromotion osk. Pyro ja Ilotulitustaiteen Edistämisyhteisö r.y. / Samfundet för Pyro och Fyrvrkerikonstens Befrämjande rf Raikuli Productions Oy Ramirent Finland Oy RCFF Elokuvafestivaali Oy Redberg Agency Oy Retoriikan kesäkoulu Oy Rivents Oy Rock 4 Events oy Rockhopper Agency Roudaamo Event Warehouse Oy Ltd Runner's High Oy Ruusunen Consulting Oy Saamelaiskäräjät/Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Salkapuu Oy Samppalinnan Kesäteatterin kannatusyhdistys ry Securitas Events Oy Showteam Jukka K. SILENT ENTERTAINMENT ja ShowPro Finland Sisters & Company Oy Slow Rocket Oy Sofia Helsinki Sound Engine Sponsorointi & Tapahtumat ry Stadion-säätiö sr Stereo:ID Ltd Oy StillArt Ab Stopteltat Oy Storia Productions Oy Sun Effects Oy Sunborn Events Oy Suomen Hippos ry Suomen Ilotulitus Oy Suomen Jääkiekkoliitto ry Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen kulttuuritalot ry Suomen Musiikkiteollisuus Osakeyhtiö Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry Suomen Palloliitto ry Suomen Tanssipuoti Oy Suomen Teatterit T:mi Vesa Sytelä T4B Distribution Oy Taika ja Tuli Taikalyhty Oy Tampere Deck and Arena Management Oy Tampere-talo Oy Tapahtumallinen Oy Tapahtumapalvelu Järjestys Tapiolan Monitoimiareena Oy Teatteri Eurooppa Neljä Teatteri Toivo /Teatteriyhdistys Toivo ry The Best Crew Ever Oy Tiketti Oy Tilaisuuksien ideointija toteuttamistoimisto Tapaus Oy Tirehtööripalvelu Liukkonen Ti-Ti Tuotanto Oy Torija markkinakaupan keskusjärjestö Toriklubi Oy Torikorttelit / Helsingin Leijona Oy Torvinen Showtekniikka Trap Factory Oy Tubecon Oy Tuotantoja työntekoyhtiö Pågå Oy Turku Food and Wine Fest Oy Turku Live Tuulensuun Palatsin Ravintolapalvelut Oy Tuusulanjärven tapahtumat Oy (Krapin Paja) Valova Oy Vanaja Event Solutions Oy Vantaan Festivaalit Oy Verkatehdas Oy Viking Pro oy Visuaalinen Pinta Oy Wadessa Oy Warner Music Live Wayment Oy Welldone L.R. Oy White Label Company Oy WS-Expogroup Oy Ltd Wulff Entre Oy XYZ Dezigns Oy Yucca Group Oy Äänirasia Tapahtumantekijä Oy JÄSENET Check! on turvallisten tapahtumien tunnus apahtumateollisuus lanseerasi kesäkuun alussa Check-merkin turvallisten tapahtumien tunnukseksi. Merkin ovat ottaneet käyttöön jo lähes 200 yksittäistä tapahtumaa sekä useat tapahtumatalot ympäri Suomea. Check-merkki kertoo siitä, että tapahtuma tai tapahtumapaikka on sitoutunut huolehtimaan turvallisuudesta kattavasti, noudattaen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Koronaepidemian aikana terveysturvallisuuden merkitys tapahtumissa on korostunut. Samanaikaisesti vastuulliset tapahtumajärjestäjät huolehtivat myös monista muista turvallisuuteen vaikuttavista asioista – kuten ovat aina tähänkin saakka tehneet. Check-merkin käyttöön liittyy erillinen turvallisuustoimenpiteiden lista, joka sisältää esimerkiksi tapahtumapaikan, kaluston, tekniikan, yleisöjen ja elintarvikkeiden turvallisuudessa huomioitavia asioita. Merkkiä käyttävät tapahtumat ja tapahtumapaikat ovat sitoutuneet tekemään työtään osaavan turvallisuusorganisaation voimin ja hyvässä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tapahtumien toteuttamiseen liittyy aina T Check! turvallisettapahtumat.f i Liity jäseneksi! Jäsenenämme olet mukana vahvistamassa tapahtumaelinkeinon yhteistä ääntä ja pääset osaksi alan vaikuttavaa verkostoa. Yhteystiedot www.tapahtumateollisuus.fi myös useita erilaiset lupia ja myös nämä siis hoidetaan Check-merkkiä käyttävissä tapahtumissa kuntoon ammattitaidolla. Ammattilaisten kanssa turvallisia, sujuvia ja viihtyisiä tapahtumia Tapahtuma-alan vastuulliset ammattilaiset ovat asettaneet turvallisuuden aina etusijalle. Check-merkillä myös tätä ammattitaitoa halutaan tehdä näkyväksi. Turvallisessa tapahtumassa yleisöt ja osallistujat voivat olla huoletta – siis viihtyä ja luottaa siihen, että asiat sujuvat. Valitsemalla Check-merkkiä käyttävät tapahtuma-alan ammattilaiset palvelukseen asiakkaat voivat nukkua itse yönsä huoletta ja nauttia valmiista lopputuloksesta. Lisätietoa Check-merkistä sekä listan turvallisista tapahtumista ja tapahtumapaikoista löytyy osoitteesta www.turvallisettapahtumat.fi. Merkin avulla myös yleisöjen ja tapahtumia järjestävien asiakkaiden on helppoa tunnistaa turvallisuuteen kattavasti sitoutuneet toimijat. #turvallisettapahtumat Lisätietoa Check-merkistä sekä lista turvallisista tapahtumista ja tapahtumapaikoista löytyy osoitteesta www.turvallisettapahtumat.fi Uudet jäsenet lihavoitu. Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 68-69 Tapahtumateollisuus_Evento_421_2.indd 68-69 30.7.2021 11.47 30.7.2021 11.47
62 4/2021 ”Taiteellisuuden lisäksi on osattava miettiä itseään myös bisnesmielessä.” Erkki Castrén.
Tällä palstalla jututamme ammattilaista työnsä äärellä. Kahvihetken tarjoaa Meira. 4/2021 63 Freelancerit levittävät tietoa ja parhaita käytäntöjä Perustaessaan Sound Enginen Erkki Castrén ymmärsi nopeasti, ettei tapahtuma-alalla pärjää yksin. Hän toivoo alan ihmisten muistavan järjestäytymisen tärkeyden vielä koronan jälkeen, jotta tulevistakin kriiseistä voidaan selvitä. TEKSTI JA KUVA EEMELI SARKA T apahtumien tekeminen on Erkki Castrénin mukaan tiimityötä puh taimmillaan. Jokainen yritys tarvitsee avainpelaajia ydintiimiin ja sen lisäk si laajan freelancerverkoston, joiden käyttäminen on tapahtumaalalla hyvin yleistä. Freelancerit rikastuttavat koko toimialaa. He kiertävät firmojen välillä, ja samalla opit kulkevat paikasta toiseen. Se mahdollistaa toimintatapojen vertailun, ja niin koko alalla saadaan parhaat keinot käyttöön. – Ei yksikään yritys halua pelkkää työvoi maa, vaan henkistä pääomaa ja osaamista. Suomessa tapahtumaalan freelancereilla on todella kova ammattitaito. On kyseessä rouda ri, muusikko tai tuottaja, voit luottaa heidän osaamiseensa täysin. Sound Engine oli eturintamassa mukana perustamassa Tapahtumateollisuus ry:tä, jos sa on Castrénin mukaan tehty hienoa työtä. Häntä kuitenkin jännittää, miten alan tilanne kehittyy eteenpäin tilanteen rauhoittuessa. – Koko toimiala on vuosikymmeniä aika ajoin nostanut esiin sitä, miten pitäisi olla yhteisesti järjestäytynyt. Taide, järjestäytymi nen, finanssipolitiikka ja insinööritaidot eivät vain kovin usein kohtaa. Minulla on pieni pelko siitä, voiko taiteilija kuulua johonkin tällaiseen järjestöön, koska yleensä taiteilija tarvitsee vapautensa. – Kun pääsemme tilanteesta eroon, yhtei nen teema voi unohtua. Muistetaanko asiaa, kun halutaan taiteellinen vapaus tehdä ja kehittää asioita omalla tavalla? Toivottavasti olen todella väärässä tässä asiassa. Castrén muistuttaa, että monet yritykset kyllä selviävät kriisistä, mutta yksilöt eivät, ja siksi alan muutoksen on lähdettävä yksi lötasolta. – Ihmisten pitää itse ymmärtää, että tämä kauhea oppivuosi – tai lähes kaksi vuotta – on näyttänyt, että on pidettävä enemmän yhtä. Taiteellisuuden lisäksi on osattava miettiä itseään myös bisnesmielessä. Hehkutettu hybridi on hankala asia Asiakkaat epäilevät Castrénin mukaan vielä kin virtuaalisia keinoja ja odottavat sitä, kun pääsevät taas tekemään livetapahtumia. – Virtuaalitapahtumissa tavoitetaan vähän erilainen yleisö, ja niiden potentiaali on aika huima. Pelkkää virtuaalitapahtumaa ilman tehokasta ja toimivaa markkinointiviestin tästrategiaa on aivan turha tehdä. Miten ero tut verkon syövereissä omalla tapahtumalla ja saat ihmiset kiinnostumaan? Virtuaalitapahtumat ovat tulleet jäädäk seen, ja Castrén arvelee varsinkin isojen yri tysten siirtävän tapahtumiaan vain verkkoon tulevaisuudessa. Paljon puhutun hybridita pahtuman tulevaisuutta hän ei kuitenkaan allekirjoita siinä muodossa, missä siitä nyt puhutaan. – Kenelle teet tapahtumaa, verkkoyleisölle vai liveyleisölle? Jompikumpi joutuu joka ta pauksessa eriarvoiseen asemaan. Yksinkertai simmillaan se tapahtuu päätettäessä, katsooko juontaja yleisöä vai kameraa. – Toinen hankala asia on raha. Jos sinulla on aiemmin ollut seminaari, joka maksaa tonnin, hybridinä se olisi lähes tuplat. Jos lippuja ei myydä virtuaalitapahtumaan tai enää ei löydy paikan päälle katsojia, toinen tapahtuma tippuu nopeasti pois. Vaikka Castrén ei varauksetta liputa hyb riditapahtumien puolesta, on eri toteutusta pojen yhdistämisessä hänenkin mielestään mahdollisuutensa. Esimerkiksi kansainvälisiä puhujia olisi helpompi saada osaksi tapahtu maa striimin avulla kuin lennättämällä paikan päälle yleisön eteen. – Tapahtuma olisi hybridi vain siinä liveti lanteessa niin, että siinä on hybridesiintyjiä. Tämä on mielestäni se hybridin ydin. KAHVILLA KUKA? Erkki Castrén Halu tuottaa unohtumattomia teknisiä ratkaisuja asiakkaalle on vienyt Castrénia ympäri maapalloa seminaareista veden alle ja sieltä festareille sekä isoille messuille. Tällä hetkellä Castrénin toimenkuvan keskiössä on luoda uusia virtuaalisia AV-ratkaisumalleja. Perusti Sound Enginen vuonna 2003. Yhtiön tarkoituksena on olla monipuolinen tapahtumatekniikan toteuttaja, joka on erikoistunut luoviin toteutuksiin ja laadukkaaseen tekniikkaan.
BowlCircus Sellossa kokoukset hoituvat vauhdikkaasti BowlCircus Sello tarjoaa näyttävät ja monipuoliset tilat isojen ja pienten kokousten, asiakastilaisuuksien ja tykypäivien viettoon. Tehokas kokouspäivä saa virkistävän ja vauhdikkaan päätöksen ryhmähenkeä nostattavan hohtokeilauksen parissa. Kätevällä pakettilaskurilla voit itse suunnitella tilaisuutesi osoitteessa bowlcircus.com/yrityspaketitsello tai pyydä tarjous sellomyynti@bowlcircus.com. BOWLCIRCUS SELLO Ratsukatu 3, 02600 Espoo Sellon kauppakeskus www.bowlcircus.com TEKSTI TOIMITUS KUVA TERO AHONEN KIRJA Mikä sai teidät kirjoittamaan tämän kirjan? Liisa Holma, Kirsti Laasio, Minna Ruusuvuori, Salla Seppä, Riikka Tanner: Menestys syntyy asiakaskokemuksesta – B2B-johtajan opas Meitä kirjan viittä kirjoittajaa yhdistää intohimo asiakaskokemukseen. Se on B2B-ympäristössä monimuotoisempi kuin kuluttajabisneksessä. Olimme kukin tahoillamme kaivanneet nimenomaan yritysten välisen liiketoiminnan asiakaskokemusta käsittelevää kirjallisuutta ja päätimme kirjoittaa yhdessä käytännönläheisen oppaan, joka auttaa niin yritysten omistajia, hallituksia kuin liiketoimintajohtoa ymmärtämään asiakaskokemuksen merkityksen B2B-yrityksen menestystekijänä. Tavoitteenamme on auttaa yrityksiä siirtymään sanoista tekoihin. Asiakaskokemuksen potentiaaliin kilpailuedun lähteenä ollaan vihdoin heräämässä myös Suomessa. Miksi luovalla alalla työskentelevän pitäisi lukea tämä kirja? Asiakaskokemus on erottuva kilpailutekijä, jota on vaikea kopioida. Se on keskeinen menestystekijä alasta riippumatta. Kaikkien kannattaa tutustua asiakaskokemukseen vaikuttaviin tekijöihin sekä siihen, mihin kokonaisuutta johdetaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi – niin asiakkaalle kuin yrityksellekin. Kirjasta saa inspiraatiota siihen, miten erinomaista, erottuvaa asiakaskokemusta luodaan asiakasymmärryksestä, strategiasta, brändistä ja yrityskulttuurista lähtien. Kirjassa avataan myös organisaation ja prosessien, tunnekokemuksen, teknologian ja mittaamisen roolia siinä, että saadaan luodaan kokemuksia, jonka pariin asiakas haluaa palata aina uudelleen. Optimaalisesti toteutettuna nämä tuottavat kasvua, kannattavuutta sekä kassavirtaa. Millaista palautetta olette saaneet kirjasta? Kirjamme on herättänyt paljon innostusta kohderyhmässämme. Palautteen mukaan siitä on tullut myös tärkeä opas erilaisissa kasvuliiketoiminnanja asiakaskokemusrooleissa työskenteleville. Moni kokee saaneensa kirjasta käytännöllistä apua siihen, miten asiakaskokemusta kannattaa johtaa erityisesti B2B-ympäristössä. Yli 50 yritysjohtajan haastattelut ja heidän antamansa esimerkit sekä sitaatit on koettu hyödyllisiksi avaamaan käytännön tekemistä esimerkein. Haluaisitteko sanoa jotain muuta aiheesta? Rohkaisemme kaikkia tutustumaan tähän tulevaisuuden menestyjien aiheeseen. Mieleenpainuva asiakaskokemus on asia, jolla organisaatiot voivat rakentaa itselleen kilpailuetua. Tavoitteenamme on tukea ja auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan asiakaskokemusta, joka saa asiakkaat sitoutumaan yritykseen pitkällä tähtäimellä ja jopa puhumaan brändin puolesta. Näitä asioita jokaisen organisaation kannattaa miettiä, sillä menestys syntyy asiakaskokemuksesta.
BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! TAPAHTUMAT JA TILAT UUS I! YTIMEKKÄÄSTI 40 % 35 % 33 % 35 % 24 % YTIMEKKÄÄSTI Kohtaamisten tarve vahvistunut YLI VUOSI online-ympäristössä on vahvistanut kohtaamisten tarvetta. Vastaajat mainitsevat muun muassa virtuaalisten kokousten puutteelliset mahdollisuudet verkostoitua ja keskustella muiden osallistujien kanssa (84 %) ja sen, että perinteisissä kokouksissa voi helpommin tavata uusia ihmisiä ja solmia uusia kontakteja (70 %). Moni kokee, että fyysisessä kokouksessa pystyy paremmin keskittymään aiheeseen päivittäisen työn ja rutiinien ulkopuolella (53 %). Osallistujat kaipaavat myös kongressikaupunkiin tutustumista (41 %). KONGRESSIJÄRJESTÄJÄT TARVITSEVAT JATKOSSAKIN AMMATTILAISTEN APUA Järjestöt tarvitsevat runsaasti erilaisia ulkopuolisia palveluita ja palveluntuottajia ja ammattilaisten apua. Palveluntuottajilta odotetaan terveysturvallisia toimintatapoja ja joustavia sopimusehtoja. Virtuaalitapahtumien tuottaminen Näyttelyt Sponsorihankinta Viestintä Abstraktien hallinta Lisäksi Paikallisten asiantuntijapuhujien rekrytointi. Paikallisesta koronasääntelystä ja matkustusrajoituksista viestiminen.
TAPAHTUMAT JA TILAT Ota yhteyttä! BTOB HAKEMISTO Tapahtumia suurella sydämellä www.paviljonki.fi Järjestä yhteinen keittiöseikkailu Team Kitchenin interaktiivisessa oneline kokkikoulussa. www.teamkitchen.fi www.finlandiatalo.fi PIKKU-FINLANDIA UUSI UPEA TAPAHTUMAKESKUS AVAUTUU TAMMIKUUSSA 2022 Varaukset: sales@finlandiatalo.fi www.seinajokiareena.fi Tilat ja puitteet Tervetuloa! Turun Messukeskuksessa on tilaa järjestää turvallinen tapahtuma! Tervetuloa! www.turunmessukeskus.fi 66 4/2021
TAPAHTUMAT JA TILAT BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! OHJELMAPALVELUT KOKOUKSET TAPAHTUMATEKNIIKKA TURVALLISEN TILAISUUTESI KUMPPANI TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET VASTUULLISIA KOHTAAMISIA TAMPERE-TALOSSA Meillä voit järjestää hiilineutraalin tapahtuman – luotettavasti ja läpinäkyvästi! TILAA UUTISKIRJE! eventolehti.fi/uutiskirje TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN ILMOITUKSESI Soita! Anja Moilanen, 040 537 4272 Uusi Viking Glory on nyt varattavissa ryhmille! Tutustu Itämeren upeimpaan täyden palvelun tapahtumataloon tämän lehden liitteessä. Ryhmäja kokousosasto 0800 412 412 ryhma@vikingline.com 4/2021 67
PAL. VKO 2021-40 30 04 91 -2 10 4 HELSINKI | ESPOO | VANTAA | LAPPEENRANTA | LAHTI | TURKU | TAMPERE | PORI | JYVÄSKYLÄ | KUOPIO | OULU finnkinob2b.fi | yritysmyynti@finnkino.fi PARHAAT PAIKAT YRITYSASIAKKAILLEMME Meillä järjestät vaikuttavan yritystilaisuuden tai oman elokuvanäytöksen turvallisesti ja sujuvasti.