Turun ylioppilaslehti 02/2017

2/2017 s. 20 ROCKSKENEN KÄRHÄMÄT Eristäytyvät kuppikunnat hidastavat menoa LEGAL DESIGN Sarjakuva mullistaa sopimustekstit s. 23 TRUMP JA TIEDE Porttikielto Jenkkeihin iskee tutkijoihin s. 31 Might we get murals to the Student Village? IMAGINING COLOUR s. 14
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 Pääkirjoitus B Yo-kylän vuoro saada uutta väriä pintaan Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi ”TYS voi sitoutua julkisen taiteen lisäämiseen ja varata siihen myös rahaa.” etonissa on omaa särmikästä karaktääriään. Sen tunnustaa myös Museovirasto, jonka mukaan viisikymppiseksi ehtinyt Ylioppilaskylän länsiosa on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Nyt kuutiotalojen kaveriksi on mahdollisesti luvassa uutta. Kun Turun kaupungin kaunistamisrahasto tammi— helmikuussa uteli, mihin seuraava iso seinämaalaus eli muraali maalataan, ehdotti moni vastaajista juuri opiskelijoiden luottotyyssijaa, Yo-kylää (sivu 14). Myös Turun Ylioppilaskyläsäätiön (TYS) toimitusjohtaja Kalervo Haverinen suhtautuu seinämaalaukseen avoimin mielin ja pitää julkisen taiteen lisäämistä kylään kannustettavana: ”Kyllä tällainen elävöittää.” TäTä lehTeä varten pyysimme kolmea taiteilijaa kuvittelemaan muraalien Ylioppilaskylän. Heidän visioissaan harmaat pinnat muuttuvat mielikuvituksen, luonnon ja poliittisen sanoman taimitarhoiksi. Sellaisiksi, joiden silmuja ihmetellessä aivokuori kehrää ja askel kevenee. Kaikkia teokset eivät tietysti miellytä, eikä tarvitsekaan. Yhtä oikeaa tulkintaa ei ole. ”Olisihan se tylsää tehdä hajutonta ja mautonta taidetta, joka ei herätä väittelyä”, kuten julkisia taideteoksia tehnyt taiteilija Anssi Kasitonni sanoo (Ornamo 6/2016). Jos Ja kun ensimmäinen seinämaalaus Ylioppilaskylään saadaan, on tarpeen muistaa, kuinka miesvoittoinen muraaliskene on. TYS:llä ja Turun nuorisopalveluilla on oivallinen mahdollisuus puuttua vinoumaan ja tilata teos naistai muunsukupuoliselta taiteilijalta. Silloin sopivan tekijän etsiminen ei välttämättä ole yhtä nopeaa ja helppoa, mutta viestii arvovalinnasta: ongelma tunnistetaan ja siihen halutaan puuttua. samalla TYs voi sitoutua ottamaan julkisen taiteen osaksi arkkitehtuurikilpailujaan – ja varaamaan teoksille myös rahaa. Kansainvälisen prosenttiperiaatteen mukaan lähivuosien sadan miljoonan euron rakennuskustannuksista miljoonan voi vallan mainiosti suunnata taiteeseen. Viihtyisyys on yksi keino päästä kaupungin tavoitteeseen tehdä Turusta Suomen paras opiskelijakaupunki vuoteen 2029 mennessä.
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 SISÄLLyS 2/2017 Muraalikylä. Voisiko Ylioppilaskylä saada maalia pintaan? Taiteilijat visioivat. Harmaa. Miksi yliopiston taide on niin synkeää ja miesvoittoista? Kansantajuisia käyttöohjeita. Sarjakuvasopimukset uudistavat oikeusalaa. Pääsy kielletty. Trumpin ajama maahantulokielto iskee myös tutkijoihin. Kampuksen väriläiskät. Ainejärjestölehtien omaperäinen maailma. Improa ennen työuraa. Turun yliopistolla järjestetään 7 speksiä. Huhuja, pizzaa ja verikylpyjä. Totuuden jälkeinen aika on vanha juttu. Tarina kuvan takana. Kampuksen somenäpsyt CV-kuvista reissailuun. “Täällä keskitytään keskinäiseen kateuteen.” Rock-skenen kuppikunnat. NUMERO 2/2017 24.2.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Miikka Rusi & Atte Uusinoka KAnsiKuvA Konsta Hormia (kuvitus) ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 7 500 kpl. 11 19 13 12 20 KANSI ”Onnistunut katutaide tuo maisemaan uuden näkökulman.” Tatu Moisio Sivu 16 24 Meemit ja haalarimerkit. Haalarimeemit ovat oman aikansa kuvia. Joka kolmas mieli maassa. Päihteiden käyttö vähenee, mutta stressi painaa. Eräilyä ja legendaarisia pilkkikilpailuja. Luontoa pänttäämisen vastapainoksi. Vegesafkaa ja outoja suosikkeja. Matkabloggaajan lempipaikka Turussa. Jätteestä eroon sienien avulla. Startup kierrättää tekstiilijätettä. Haastava ilmasto. Sää muuttuu, miten sitä tutkitaan? 28 14 6 8 10 23 ”Taide sopii hyvin Ylioppilaskylän luonteeseen.” Kalervo Haverinen TYS:n toimitusjohtaja Sivu 16 29 30 31
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 N EL LA KE SK I-O JA spot english content! In this issue ”mural Village” (p. 14): Wall murals are becoming increasingly common in Finland’s cityscape. might we get some to the student Village as well? Kampuksella törmää tieteen lisäksi taiteeseen. Pepe Gonzálezin teos vuodelta 2012 koristaa Ylioppilastalo A:n edessä olevaa pyörätelinettä. Teos on harvinainen poikkeus kampuksen harmaassa veistostaiteessa (sivu 19). www.TyLKKARI.fI Kaupungin tuki Turun ylioppilasteatterille säilyy entisellään (15.02.2017) Turun ylioppilasteatteri välttyy lisäleikkauksilta. Turun kulttuurilautakunta myönsi ylioppilasteatterille 16 000 euron avustuksen vuodelle 2017. Summa on pysynyt samana useita vuosia. Myös opintotukea saava voi hakea toimeentulotukea (01.02.2017) Opiskelija voi saada perustoimeentulotukea, jos rahat eivät riitä elämiseen opintoetuuksien jälkeen tai jos opiskelija on kuluttanut opintotukikuukaudet. Toimeentulotuen perusosa on noin 490 euroa kuukaudessa. Kuohuntaa korttibisneksessä: Opiskelijaetuja tarjoaa kaksi mobiilisovellusta (30.01.2017) Opiskelijakorttifirma Frank alkaa tarjota korttia ilmaiseksi korkeakouluopiskelijoille tämän vuoden aikana. Tämä luo haasteita erityisesti opiskelijakunnille, joille jäsenhankinta on osittain riippuvainen kortin maksullisuudesta. Nämä jutut vain netissä: eng m Ir Et tA Ku JA m äK I N EL LA KE SK I-O JA N EL LA KE SK I-O JA
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 JOKA KOLMAS MIELI MAASSA TeksTi NELLA KEsKi-OJA & ATTE UUsiNOKA Joka kymmenes opiskelija on täysin raitis, mutta lähes kolmannes kärsii mielenterveyden ongelmista. Näin kertoo YTHS:n tuore opiskelijoiden terveystutkimus. pIx Ab Ay piskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä, selviää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamasta korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta. Sosiaaliset paineet alkoholinkäyttöön ovat kuitenkin ennallaan. Esimerkiksi alkoholittoman juoman valinta herättää edelleen huomiota. Sekä päivittäinen että satunnainen tupakointi on vähentynyt, mutta nuuskan käyttö on vähitellen yleistynyt. mIelenTerVeYden ongelmaT ovat opiskelijoilla yhä runsaita. Vuodesta 2000 lähtien diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijat kokivat esimerkiksi jatkuvaa ylirasitusta, masentuneisuutta ja keskittymisvaikeutta sekä valvoivat huolien takia. Kolmannes koki runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Opiskeluasioiden murehtiminen oli tavallista. Neljännes opiskelijoista murehti opiskeluasioitaan paljon vapaa-aikanaan. Naiset kokivat opiskelu-uupumista yleisemmin kuin miehet. Opiskelijamiehistä reilu kolmannes ja -naisista neljännes oli ylipainoisia. Ylipainoisuus on edelleen yleistynyt yliopistojen naisopiskelijoilla, mutta yliopistojen miehillä se on kääntynyt laskuun. YThs:n TerVeYsTuTkImuksen tulokset ovat valtakunnallisia, mutta samat trendit näkyvät myös paikallisesti. Turun YTHS:n mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut viime aikoina, terveyspalveluyksikön johtaja Maisa Kuusela arvioi. Virallista tilastoa ei ole, vaan arvio perustuu hoitajien kokemuksiin. O Noin joka neljäs opiskelija kärsii viikoittain uniongelmista. Rytmiä häiritsee esimerkiksi netin käyttö.
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 Gallup ”Hyvin. Vuosi on ollut rankka, kun tein kandia ja maisterikursseja samaan aikaan. Nyt on hieman helpompaa, koska kandi on lähes valmis.” miten jaksat? ”Opintopisteen työmäärä on asianmukainen, joten olen jaksanut hyvin nykyistä tahtia.” ”Fuksisyksynä sosiaaliset tapahtumat söivät jaksamistani, ja opiskelukykyni koki pienen romahduksen. Se on nyt takana, ja minulla menee mukavasti.” TeksTi ja kUVaT ATTE UUsiNOKA TYYn hallitukselta Maria Kolehmainen espanjan kieli Helena Siivonen kasvatustiede Miska Vilhunen venäjän kieli Tuutori auttaa tutustumaan ”Opintotuen ja opiskeluajan kiristyminen näkyy opiskelijoissa stressin lisääntymisenä. He eivät pysy enää opiskelutahdissa mukana ja kokevat itsensä riittämättömiksi.” Terveyspalveluyksikön johtaja näkee tilanteessa myös positiivisen puolen: ”Heikentynyt taloudellinen tilanne pakottaa opiskelijoita hakemaan hoitoa. Aikaisemmin iso osa opiskelijoista ei hakeutunut hoitoon, vaikka kyky opiskella oli selvästi heikentynyt”, Kuusela pohtii. TuTkImuksesTa selVIää, että opiskelijat liikkuvat aivan liian vähän. Esimerkiksi istumista kertyy arkisin keskimäärin lähes 11 tuntia. ”Yritämme lobata opiskelijoille seisomapöytiä ja Pylly ylös -kampanjaa yhdessä YTHS:n kanssa”, kertoo Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Laura-Maria Poikela. Poikela kehottaa opiskelijoita aktivoitumaan myös itse. Henkilökunnalle voi ehdottaa suoraan, että oppiaineen luennoilla noustaan seisomaan 45 minuutin välein. ”On paljon asenteista kiinni, noustaanko tunnilla ylös vai ei.” Poikela muistuttaa, että tutkimus kertoo myös hyviä uutisia: esimerkiksi opiskelijoiden kokema yhteisöllisyys on kasvanut. YThs on TuoTTanuT tutkimustietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydestä vuodesta 2000 lähtien. Tutkimus tehtiin nyt jo viidettä kertaa, ja tutkittavina olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijat. Opiskeluterveyden trendit 2000– 2016 -tutkimukseen voi perehtyä YTHS:n verkkosivuilla. • KUN ALOITIN yliopistolla, kampus oli vieras eikä ainejärjestöstä juuri tuttuja löytynyt. Onneksi sain omasta tuutoriryhmästäni uusia tuttavuuksia, joiden kanssa aika kului vapaalla – välillä jopa opiskellen. Näiden ihmisten kanssa oli hyvä aloittaa opiskelijaura, joka on ollut tähänastisen elämäni parasta aikaa. VERTAISTUUTOROINNILLA on valtava merkitys uudelle opiskelijalle. Kun fuksi saapuu yliopistoon, hän astuu uuteen maailmaan, uuteen yhteisöön ja mahdollisesti vielä vieraan paikkakunnan maaperälle. Tuutorin tehtävä on tukea uutta opiskelijaa ja johdattaa fuksi osaksi opiskelijayhteisöä. Tutustuminen uusiin ihmisiin ei suju kaikilta luonnostaan. Tiedekuntien tuutorikoulutuksen tärkeimmän tehtävä tulisi olla tuutorin neuvominen siinä, miten tämä osaa auttaa fukseja luomaan uusia tuttavuuksia. Koulutuksen kehittäminen ehkäisisi opiskelijoiden syrjäytymistä ja edistäisi heidän hyvinvointiaan, sillä oma yhteisö on tärkeä osa opiskelijan arkea. Vertaistuki auttaa opinnoissa ja hyvä porukka lieventää stressiä. YHTEISÖLLISYYDEN tukeminen on myös järjestöjen tärkein tehtävä. Niiden on onnistuttava järjestämään tapahtumia niin, että mahdollisimman moni voi ja haluaa osallistua rientoihin. Yliopiston tulee tukea järjestöjä tässä esimerkiksi tiloja tarjoamalla. Näin tuutoreiden, järjestöjen ja yliopiston yhteistyöllä saisimme yhteisöstämme kaikille hyvän paikan olla ja opiskella. Ps. Tuutorihaku syksyä 2017 varten on käynnissä helmikuun loppuun asti. MATIAS VIRTA, TYYn hallituksen järjestövastaava KANSAN RAAMATTUSEURAN opiskelijatyö jakaa ruokakasseja opiskelijoille Food and Hope -tapahtumissa kaksi– kolme kertaa kuukaudessa. ”Opiskelijoiden puheissa esiintyy aitoa huolta omasta toimeentulosta. Etuuksia leikataan, vaikka elämiskulut kasvavat kokoajan”, kertoo seuran opiskelijatyöntekijä Hannu Välimäki. VUODEN TAPAHTUMASSA käynyt uskontotieteen opiskelija elää opiskelijatukien varassa. Ensi syksystä on tulossa vaikea. ”Opintorahasta lähtee 80 euroa pois, ja koska asun avoliitossa, asumistukea leikataan. Puolet tuloistani lähtee.” Ruokakasseista on opiskelijan mukaan ”älyttömän kova apu”, vaikka kaikki jaettava ruoka ei gluteiinittomaan erikoisruokavalioon sovi. Tavoitteena onkin valmistua nopeasti. ”Moni ei tajua, miten leikkaukset iskevät ensi syksynä. Se pistää miettimään, miten pärjää ja saa laskut maksettua.” Kristillisen opiston opiskelija käy tapahtumassa seuran ja ilmaisen ruuan takia. Kassin avulla pärjää yleensä pari päivää antimista riippuen. ”Teen jonkin verran töitä opiskelun ohessa. Kun en ehdi työskennellä, on vaikeampaa.” Jos säästöjä ei ole, jokainen viikko pitää budjetoida tarkkaan. ”Se stressaa sen lisäksi, että opiskelut stressaavat.” Tavallisena iltana ruokakassin hakee noin 40 opiskelijaa. Välimäen mukaan sosiaalietuuksien leikkaukset eivät ole ainakaan vielä näkyneet Food and Hope -tapahtumien kävijämäärissä. Opiskelijat haluavat esiintyä jutussa nimettöminä. RUOKAKASSEJA OPISKELIJOILLE ”Opintotuen ja opiskeluajan kiristyminen näkyy opiskelijoissa stressin lisääntymisenä.” Maisa Kuusela terveyspalveluyksikön johtaja
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 HALUATKO kalaan? Kiinnostaako suomalaiseen luontoon tutustuminen mukavassa porukassa? Rauman seminaarin kalastusurheilijoissa (Rausku ry) se onnistuu. ”Järjestämme juuri sellaista toimintaa, mitä milloinkin haluamme. Useimmin olemme Rauman vesistöillä kalassa. Tämän lisäksi järjestämme mökkireissuja ja käymme kävelemässä luontopoluilla”, toteaa Rausku Ry:n väistyvä puheenjohtaja Henni Katajisto. Katajiston mukaan pieni ja vapaamuotoinen järjestö on tekijöidensä näköinen. Pääosin järjestön toiminnassa on partiotai kalastustaustaisia opiskelijoita. Kaikki otetaan kuitenkin ilolla vastaan. ”Osallistumiselle ei ole rajoitteita. Tarpeen vaatiessa opastamme kädestä pitäen, miten esimerkiksi uistin kiinnitetään vapaan.” Legendaarisiksi muodostuneet Rausku ry:n onkija pilkkikilpailut on järjestetty vuosittain jo tovin ajan. ”Kilpailut ovat hyvän mielen tapahtumia. Meille on tärkeintä päästä virkistäytymään luonnon keskelle hyvässä porukassa.” KATAJISTON paras Rausku-muisto on järjestön rahoittamiseksi järjestetty stand up -ilta vuonna 2015. Tapahtumaa ennen pohdittiin, innostuuko kukaan erilaisesta opiskelijatapahtumasta. Lopputulos oli menestyksekäs. ”Liput myytiin loppuun hetkessä ja samoin kävi lisälipuille. Osallistujia oli noin 100. Saimme hyvää palautetta opiskelijatapahtuman järjestämisestä, jossa pääsi nauramaan ja rentoutumaan muutenkin kuin ryyppäämällä”, Katajisto naurahtaa. Palstalla esittelemme TYYn järjestöjä. RAUSKU Ry Rauman seminaarin kalastusurheilijat eli Rausku ry. Virkistäytymiseen keskittynyt vapaa-ajan järjestö. Tenttikirjoista irrottautumista kalastukseen, luontoon ja eräilyyn liittyvien aktiviteettien parissa. Toimintaa vuodesta 2004 lähtien. TeksTi ATTE UUsiNOKA ERÄILyÄ JA LEGENDAARISIA PILKKIKILPAILUJA TAMPEREEN opiskelija-asuntosäätiö Toas yrittää ehkäistä ilkivaltaa kunnostamalla yhteisiä tiloja viihtyisämmiksi ja tiukentamalla kerhohuoneiden sääntöjä, kerrotaan Tampereen ylioppilaslehti Aviisissa (1/2017). Säätiölle koitui ilkivallasta vuonna 2016 yhteensä noin 100 000 euron siivousja korjauskulut. Kokonaisuudessaan summa koostuu esimerkiksi epäsiistiin kuntoon jätettyjen yhteisten tilojen siivouskuluista, ilkivaltaisista jauhesammuttimien tyhjentämisestä ja hyppimisestä jumiutuneiden hissien korjaamisesta. MUUT yLIOPPILASLEHDET TeksTi MiiKKA RUsi JYVäSKYläN ylioppilaslehti Jylkkärissä (2/2017) pohditaan työnhaun tulevaisuutta. Lehden mukaan toimistolla tapahtuvat työhaastattelut voivat olla pian harvinaisia, sillä videoiden käyttö rekrytoinnissa yleistyy vauhdilla. Joillain aloilla videohaastatteluja käytetään jopa 60 prosentissa valintaprosesseja. Videohakemus on työntekijälle mahdollisuus erottua muista hakijoista ja yrityksille helppo tapa nähdä henkilö hakemuksen takaa, Jylkkärissä kirjoitetaan. ITä-SUOMEN ylioppilaslehti Uljaassa (1/2017) puhututtaa kampuksen esteettömyys. Uljas kirjoittaa: ”UEF:n sivuilta saa sen kuvan, että Itä-Suomen yliopisto on paikkana esteetön. Totuus on kuitenkin aivan toinen.” Tammikuussa järjestetyllä esteettömyyskierroksella kartoitettiin Kuopion kampuksen ongelmakohtia. Pyörätuolissa liikkuvalle opiskelijalle esteellisiä tiloja havaittiin kierroksella huomattava määrä. Monessa tilassa esteettömyys kompastuu yksityiskohtiin: kynnykset ovat liian korkeita, ovet liian raskaita, opasteet harhaanjohtavia tai lumityöt puutteellisia. Nopeat SOMESSA SUHISEE Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttama korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus sai twiittaajien sormet kuumenemaan. ”10% opiskelijoista täysin raittiita, osuus noussut 2000-luvun aikana. Huomioittehan, opiskelijajärjestöt, tapahtumissanne!” Riina lumme, @riinalumme SYL:n puheenjohtaja ”Järkyttävää hanurinkulutusta! Kkopiskelija mediaani-istuminen 10,75/ päivä! Vähemmästäkin suolet solmussa.” Mikko Martikkala, @mikkomartikkala ”Kun opiskelija haukottelee, se ei ole merkki tylsästä luennosta – vaan siitä että opiskelija on istunut liian kauan.” Eero löytömäki, @eeroloy, SAMOK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija ”#Mielenterveys’taidot sisällytettävä osaksi opintoja.” Marjut Gerkman, @MGerkman YTHS:n viestintäpäällikkö ”’Akateeminen heitteillejättö’ on akateemisen vapauden varjopuoli. Tärkeä näkökulma koulutuksen periytyvyyteen.” lauri Jurvanen, @JurvanenLauri
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 TeksTi & kUVa NELLA KEsKi-OJA Lempipaikka ”Kun matkustaa paljon, löytää outoja suosikkeja kuten kurkumalaten ja bulletproof-kahvin.” ”YKKÖSPAIKKANI TURUSSA on kahvilaravintola Pure Hero. Aina, kun käyn Turussa, menemme parhaan kaverini kanssa sinne ensimmäisenä parin tunnin catch upille. Tykkään terveellisestä vegesafkasta ja hyvästä salaatista – Puressa salaatti tehdään juuri oikein. Kun matkustaa paljon, löytää outoja suosikkeja kuten kurkumalaten ja bulletproof-kahvin. Niitä ei oikein Suomessa saa muualta kuin Puresta. Ja kahvilan Snickers-raakakakku on tosi hyvää! Puressa on hauska ja rento tunnelma. Aurinkoisena päivänä on ihana istua ylhäällä isojen ikkunoiden äärellä.” Veera Papinoja matkabloggaaja Veera Bianca VEGESAfKAA JA OUTOJA SUOSIKKEJA
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 TeksTi MiiKKA RUsi kUVa NELLA KEsKi-OJA oskus sattuma on parhaiden ideoiden polttoaine. Ainakin niin oli syyskuussa 2016, kun Turun ammattikorkeakoulun järjestämässä Tekstiili Hackathonissa neljä toisilleen tuntematonta opiskelijaa laitettiin samaan ryhmään. Annettu tavoite: kehittää uusia ratkaisuja tekstiilikierrätyksen haasteisiin. Ongelmaa pohtiessaan Mira Valkjärven, Qing Caon, Tytti Salmisen ja Julius Alisaaren muodostama neljän hengen tiimi innostui sienistä. Valkjärvi kertoi muille, kuinka sienten avulla voi kasvattaa uudelleen aavikoitunutta sademetsää. Se johti oivallukseen. Kun ryhmä löysi netistä tiedon, että sienien avulla pystyy valmistamaan keinonahkaa, löydöksen ympärille muodostui konsepti TeMu Fabrics, jolla ryhmä voitti kilpailun. Idea on periaatteessa yksinkertainen: tietyt sienilajikkeet hävittävät vanhan tekstiilin ja muodostavat siitä kokonaan uudenlaista materiaalia. “Otamme huonolaatuista tekstiilijätettä ja kasvatamme siinä sieniä, joista saadaan hyötykäyttöön soveltuvia materiaaleja. Niistä voi tulla joko kankaita tai pakkausmateriaaleja”, Valkjärvi kertoo. Prosessista syntyvän lopputuotteen ominaisuudet riippuvat käytetystä sienilajikkeesta ja alkuperäisen tekstiilijätteen tyypistä. ”Sieninahkaa kuvaillaan hieman mokkanahan tuntuiseksi. Pakkausmateriaalit ovat puolestaan aika lähellä esimerkiksi nykyistä styroxia”, Valkjärvi kuvailee. Alkuperäinen ideointikilpailu ei ollut ainoa taho, joka vaikuttui keksinnöstä. Muutamaa kuukautta myöhemmin ryhmä pääsi esittelemään TeMu Fabricsiä Euroopan suurimpiin kuuluvassa startup-tapahtumassa Slushissa. Nyt helmikuussa 2017 ryhmä voitti Bastuverkoston 15 000 euron arvoisen haastekilpailun vuolaiden kehujen saattelemana. ”Summalla saa aika paljon sieniä ja tekstiilijätettä”, Cao ja Valkjärvi nauravat. ”Meillä on aika täydellinen yhdistelmä: kaksi tarpeeksi hullua bisnesihmistä ja kaksi sellaista, jotka osaavat oikeasti tehdä prosessin. Me teorisoimme, ja he hoitavat loput”, he toteavat. Kilpailumenestys ja positiivinen palaute ovat kannustaneet ryhmää eteenpäin. Nyt palkintoraha tuo myös resursseja ideoiden testaamiseen. Seuraavaksi TeMu Fabricsin tähtäimessä on sopiva laboratoriotila ja oman tutkimuksen aloittaminen. ”Juuri saimme tietää, että Yalen tutkijat löysivät Ecuadorin sademetsästä sienilajikkeen, joka pystyy syömään muovia. Täysin tutkimattomiakin sieniä on vielä paljon”, Valkjärvi sanoo. • Qing Cao (oik) kehuu Turun bio-osaamista, vieressä Mira Valkjärvi. Opiskelijoiden palkittu startup tekee tekstiilijätteestä styroxia ja keinonahkaa. Tiede J Ketkä? Mira Valkjärvi ja Qing Cao, Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita. Mitä tutkivat? Sienilajikkeita, jotka muodostavat jätetekstiilistä hyötymateriaaleja. JÄTTEESTÄ EROON SIENIEN AVULLA
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 HAASTAVA ILMASTO Miten ilmastonmuutosta käsitellään tieteessä ja eri tutkimusaloilla? KUULUTKO NIIHIN, joita tuskastuttaa jokakeväinen jääkiekkorummutus? Leijonat kamppailevat jälleen MM-kisoissa, kotimaisessa Liigassa on käsillä kohtalon hetket ja NHL:ssä pelataan raastavia pudotuspelejä. Jos partasuisten, vähähampaisten miesten esiinmarssi pitkästyttää, voi kokeilla tarkastella lätkää aristoteelisen draaman lähtökohdista. Oppia tähän tarjoaa Heidi lakaniemen gradu, joka analysoi jääkiekko-ottelua teatteriesityksenä. Lakaniemi osoittaa, että suomalaisen jääkiekon historiasta löytyy useita klassisesta teatterista tuttuja hahmoja: ”Timo Jutila on kuin lörpöttelevä ja lihava Pulcinella ja Mika Nieminen oikukas Scapin.” Kaikki perustuu kuitenkin yleisöön, jota ilman teatterinäytös tai jääkiekkopeli olisi järjetöntä. Kiihkeän ottelun jälkeen katsoja puhdistuu suurista tunteista – syntyy siis katharsis. Hyvin omaleimaisiakin asioita tähän kaukaloteatteriin liittyy: oikein hyvän näytöksen jälkeen saatetaan sännätä alasti torille. MIIKKA RUSI ARJEN TIEDE: KAUKALOTEATTERI ”HOU HOU! NÄIN POSTI KÄÄRII JOULUPUKILLA fyffEÄ” Joonas Tirkkonen (markkinointi): Teemamyymälän arvon määrittäminen yritykselle. Tapaus: Joulupukin Pääposti ”RAJU LASKELMA: TÄLLÄKIN TAVALLA OLEMME HUONOMPIA KUIN RUOTSI” Mikko Laaksonen (laskentatoimi ja rahoitus): Jalkapalloliiketoiminnan kannattavuus – tilinpäätösanalyysi Suomen ja Ruotsin pääsarjoista ”EIKÖ KUKAAN AJATTELE ÄITEJÄ JA LAPSIA?” Marcus Teräs (kliininen laitos): Maternal psychiatric stress and its effect of infant sleep ”TÄMÄ VERINEN LÄPPÄ SAA KIRURGIEN HyMyN HyyTyMÄÄN” Hanna Ylikoski (kirurgia): Leikkauksen jälkeiset hengitystieongelmat aorttaläpän mekaanisen proteesin asentamisen jälkeisellä sairaalahoitojaksolla TeksTi ATTE UUsiNOKA JOS ILMASTONMUUTOS olisi yksinkertainen prosessi, se olisi jo ratkaistu. Monimutkainen haaste sopii maantieteilijälle, joka pyrkii ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta alueellisina systeemeinä eri mittakaavoissa paikallisesta globaaliin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkitaan esimerkiksi selvittämällä pakolaisuuteen johtavia ilmastoperäisiä ympäristönmuutoksia Afrikassa tai leutojen talvien lisäämää ravinteiden huuhtoutumista Varsinais-Suomen maatalousmailta. Muutoksen hillintätoimien mielekkyyttä ja tehokkuutta tarkastellaan esimerkiksi tutkimalla trooppisia biopolttoaineita ja mallintamalla sopivia alueita tuulivoiman tuotantoon.” ILMASTOETIIKKA tieteenalana pohtii ilmastonmuutoksen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Todennäköisyyksien arviointi on luonnontieteilijöiden työsarkaa, kun taas eetikko pohtii inhimillisen toiminnan oikeutuksia, argumentteja ja arvomaailmaa. Ilmastonmuutosta hillitsevät ja siihen sopeuttavat toimet vaativat massiivisia taloudellisia ja kansainvälisen yhteisön ponnistuksia, joista ei ole päästy globaaliin yhteisymmärrykseen. Ilmastoetiikka pyrkii selventämään ponnistusten oikeudenmukaisuusperiaatteita ja taakan jakoon liittyviä haasteita. Eetikko voi esimerkiksi pohtia, onko tietyllä osalla biosfääriämme oikeus kompensaatioon, jos se kärsii ilmastonmuutoksen negatiivisista seurauksista, tai onko eniten saastuttavilla velvollisuus korjata aiheuttamansa vahingot.” TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN tutkimusaiheena ilmastonmuutos on ollut jo 1970-luvulta. Tuolloin Rooman Klubin raportti käynnisti laajan keskustelun talouskasvun rajoista maapallolla, ja ilmastonmuutoksen käsittely liittyi energiatalouden ja talouskasvun väliseen yhteyteen. Menetelmällisesti ilmastonmuutosta tutkitaan esimerkiksi skenaarioja trendianalyyseillä sekä simulointija suunnittelumalleilla. Neo-Carbon Energy -hankkeen keskeisenä haasteena on arvioida tuulija aurinkoenergian tulevaisuutta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. EL-TRAN-hankkeessa laaja tutkimusryhmä arvioi Suomen sähkömarkkinoiden pitkän aikavälin kehitystä.” JUKKA KäYHKÖ professori, maantiede SANNA JORONEN valtiotieteen tohtori, käytännöllinen filosofia JARI KAIVO-OJA tutkimusjohtaja, tulevaisuudentutkimus EXTRA TyL EXTRA Lisää klikkauksia! Otsikoimme uudet tutkimukset. TeksTi MiiKKA RUsi 3 kulmaa
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 MU RA AL IK yL Ä Muraalit ovat yleistymässä Suomen kaupunkikuvassa nopeasti. Saadaanko niitä myös Ylioppilaskylään? TeksTi/TeXT MiiKKA RUsi kÄÄNNÖs/TRaNsLaTiON ELiNA KEsKiTALO MURaLs ALETTE GRANDELL (1.), RUU AHO (2.) & KONsTA HORMiA (3.) MU RA L VI LL AG E Wall murals are becoming increasingly common in Finland’s cityscape. Might we get some to the Student Village as well? Turun ylioppilasl ehti asked three artists to freely visualise the Student Village of murals. wHAT If?
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 Turun ylioppilaslehti pyysi kolmea taiteilijaa visioimaan vapaasti muraaleiden Ylioppilaskylää. MITÄ JOS? ”Mietin, miten luonto ja kaupunki kohtaavat ja miten se vaikuttaa viihtymiseen. Kuvituksella haluan kertoa, miten pieni taideyllätys kaupunkiympäristössä voi avata mielikuvitusta ja lisätä väriä arkeen.” Alette Grandell
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 un Yo-kylää rakennettiin 1970-luvulla, suunnittelukilpailun voittaneet arkkitehdit halusivat korostaa ’rakenteiden pelkistettyä kauneutta’, kuten strukturalismin ihanteisiin kuului. Niinpä kylän asukkaita ympäröivät tänäkin päivänä nuo tutut harmaat betonikuutiot, joissa on kieltämättä omanlainen viehätyksensä. Monessa keskieurooppalaisessa kaupungissa on kuitenkin havahduttu pitämään yhdenmukaista ja tasapaksua lähiörakentamista ongelmana. Tämän päivän kaupunkisuunnittelun ihanteisiin kuuluukin rakennuksien ja kaupunkitilan omaperäisyys, vuorovaikutteisuus sekä yksilöllisyys. Ratkaisua haetaan usein maalipurkista. suurIkokoIseT seInämaalaukseT, tuttavallisemmin muraalit, ovat saapuneet viime vuosien aikana ryminällä myös Suomeen. Syksyllä 2016 järjestettiin ensimmäinen UPEA-katutaidefestivaali, jossa taiteilijat toteuttivat suuria teoksia seitsemään kaupunkiin ympäri maata. Muraaleja maalattiin myös Turkuun. Viiteen turkulaiseen kiinteistöön ilmestyi viime vuonna kookkaat seinämaalaukset osana festivaalia ja Turun nuorisotyön 70-vuotisen historian juhlintaa. Turun nuorisopalveluiden toiminnanjohtaja Tatu Moision mielestä katutaide luo kaupunkiin kiinnekohtia, jotka kytkevät asukkaan ympäristöönsä. Lisäksi ne tuovat tuttuun maisemaan yllätyksellisyyttä. ”Onnistunut katutaide tuo kaupunkimaisemaan uuden näkökulman. Se voi olla maalauksen aihe, värimaailma tai se, miten teos on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa”, hän kuvailee. Turun kaupunkI on talven aikana selvittänyt kaupunkilaisten suhtautumista jo maalattuihin muraaleihin kyselyllä. ”Vastaanotto on ollut pääsääntöisesti hyvin positiivista, vaikka muraali konseptina on ollut monille ihan uusi”, hän toteaa. Turussa on ennen viime vuotta ollut muutama suuri seinämaalaus. Esimerkiksi Eskelin parkkitalon ystävyyskaupunkimuraali maalattiin vuonna 1998 ja sitä tuoreempi Eerikinkatu 7:n muraali vuonna 2011. Viime vuoden jättimaalauksia voi puolestaan bongata viidestä kohteesta: Ursininkadulta, Kaskenkadulta, Laivateollisuudenkadulta, Lemminkäisenkadulta ja Luostarinkadulta. Myös purkutalot ovat saaneet koristusta pintaansa: turkulaistaiteilija Jukka Hakanen on maalannut näyttäviä teoksiaan useisiin purkutuomion saaneisiin kiinteistöihin. Luultavasti tunnetuin esimerkki Hakasen maalauksista on Turun sataman lähelle vuonna 2013 maalattu teos Turun joutsen , joka purettiin vuonna 2016. Turun kaupungIn kaunistamisrahaston kyselyssä kaupunkilaiset ovat voineet myös ehdottaa kohteita tuleville taideteoksille. ”Yllättävän monessa vastauksessa mainitaan Ylioppilaskylä tai kampusalue”, Moisio paljastaa. Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Kalervo Haverinen pitää ajatusta seinämaalauksesta kiinnostavana. ”Suhtaudun asiaan avoimin mielin. Haasteena olisi ehkä sopivan paikan löytäminen – pitäisi löytää sellainen pinta, jossa teos pääsisi hyvin esille.” Kaiken kaikkiaan julkisen taiteen lisääminen Yo-kylään on hänen mukaansa kannustettava hanke. ”Kyllä tällainen elävöittää, ja taide sopii hyvin Ylioppilaskylän luonteeseen”, Haverinen kiteyttää. • K hen the student village Yo-kylä was built in the 1970s, the architects who won the design contest wanted to emphasise the ’simplified beauty of the structures’, as were the ideals of structuralism at the time. Therefore the village inhabitants are even today surrounded by the familiar grey concrete cubes, which do undeniably have their own attraction. But many middle European cities have awakened to the problem of uniform and homogenous suburban housing. Therefore the ideals of modern city planning include originality, interactiveness and individuality in buildings and city spaces. The solution is often found in a paint can. large-scale Wall paintings, or murals, have made their arrival to Finland’s cityscape with breathtaking speed. In the autumn of 2016 happened the first UPEA urban art festival, where artists created massive works in seven cities around the world. Murals were also painted in Turku. To five buildings in Turku appeared large wall paintings, as part of the festival and the celebrations of 70 years of youth services in Turku. According to Turku’s executive director of youth services Tatu Moisio, street art creates focal points that link the inhabitants to their environment in their home cities. Additionally, they create elements of surprise to familiar landscapes. ”Well-executed street art brings new viewpoints to city landscapes. New ideas can come from subject, colour scheme, or how the artwork interacts with the environment”, he describes. durIng WInTer, the city of Turku has put out questionnaires to find out how the city’s inhabitants react to the painted murals. ”The response has mostly been very positive, even though the mural as a concept has been new to many”, he says. A few large wall murals have existed in Turku before last year as well. For example, the Rostock friendship city mural on Eskeli parking hall wall was painted in 1998, and the newer mural of Eerikinkatu 7 was painted in 2011. Last year’s gigantic paintings can be seen in five different places: Ursininkatu, Kaskenkatu, Laivateollisuudenkatu, Lemminkäisenkatu and Luostarinkatu. Condemned houses have often received their share of decorating as well: Jukka Hakanen, an artist from Turku, has painted his vivid works onto many buildings condemned for demolition. The most well-known example of Hakanen’s work is probably Turun joutsen , Swan of Turku , that was painted near the Turku harbour in 2013 and was torn down in 2016. In Turku city’s beautification fund questionnaire, the inhabitants have been able to suggest possible locations for new artworks. ”Surprisingly many of the replies mentioned the student village or the campus area”, Moisio reveals. The managing director of Turku Student Village Foundation Kalervo Haverinen finds the idea of a mural fascinating. ”I do have an open mind about a mural. The challenge would probably be finding an appropriate location – we would need to find a surface that would bring out the painting as well as possible.” All in all, Haverinen thinks that adding public art to the student village is something to be encouraged. ”These kinds of things do make the area more lively, and art is well suited to the personality of the student village”, he summarises. • W eng
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 ”Muurit ja aidat eivät estä meitä. Halusin tehdä vakavan graffitin ilman machoilua. Nynnykovikset, liittykäämme yhteen.” Ruu Aho
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 ”TYKKääN kyllä ajatuksesta. Videopeleihin liittyvä aihe voisi sopia tänne, koska peliala työllistää opiskelijoita.” KAllE JUNEll ”MURAALIT sopisivat tänne hyvin, koska niissä on usein luova ja värikäs ote. Ylioppilaskylään sopisi jokin poliittisesti kantaaottava teos.” INGA SAHLBERG ”KYlläHäN muraalit tavallaan piristävät. Hyvä aihe voisi olla vaikka luonto, kuten kuva tuosta joesta.” FANNY LINDFORS ”MINUSTA ne ovat hienoja ja oikeiden taiteilijoiden tekemät työt olisivat tervetulleita. Hyvä aihe voisi olla suvaitsevaisuus, maailmanrauha tai luonto – joku hyviä arvoja esille tuova teos.” SAARA WAllE SOPISIVATKO MURAALIT yLIOPPILASKyLÄÄN? Fanny lindfors psykologia Psychology ”Seinän lähettyvillä kasvavista männyistä tuli mieleen, kuinka riippuvainen ihminen on ympäröivän luonnon ekosysteemeistä. Onhan mielikin omanlaisensa ekosysteemi.” Konsta Hormia Kalle Junell puusepän koulutus Carpenter school Inga Sahlberg kasvatustiede Education Saara Walle ei opiskele Not a student ”I DO like the idea. Something related to gaming might be appropriate here, since the gaming industry employs a lot of students.” KAllE JUNEll ”MURAlS would suit well here, since they are often creative and colourful. A politically motivated work would be suitable to the student village.” INGA SAHLBERG ”MURAlS would indeed be kind of cheering. A good subject might be for example nature, like a picture of that river.” FANNY LINDFORS ”I THINK they look great, and I would welcome works made by real artists. A good subject could be tolerance, world peace or nature – something that emphasises good values.” SAARA WAllE wOULD MURALS bE APPROPRIATE IN yO-KyLÄ? Gallup
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 Turun yliopiston taidekokoelmaan kuuluu yli tuhat teosta. Missä viipyy värien kirjo? TeksTi, kUVaT & gRafiikka NELLA KEsKi-OJA atsaita, kalligrafiaa, vedoksia, muotokuvia. Tekniikoiden ja taidesuuntien kirjo on laaja, mutta väriskaala tumma. Tilasuunnittelu-yksikön suunnittelija Pauliina Karjalainen, miten Turun yliopiston taidekokoelmasta on tullut näin synkeä? ”Kokoelma on perua Aarne Ervin arkkitehtuurista. Yliopistonmäen päärakennukset ovat hänen suunnittelemiaan, ja taide on ’samaa sarjaa’ eli se on sovitettu arkkitehtuuriin.” Yli tuhannen teoksen kokonaisuus kasvaa hankintojen ja lahjoitusten myötä, minkä lisäksi tiloihin sijoitetaan valtion taideteostoimikunnan teoksia ’ikuiseen lainaan’. Yliopiston kokoelmaa ei ole luotu tietoisesti saati kartutettu järjestelmällisesti. Yliopiston kaltaiselle taholle epäyhtenäisyys on tyypillistä. ”Luonteensa vuoksi kokoelma ei ole herkkä reagoimaan ja hankkimaan nykytaidetta”, taidehistorian lehtori Lars Saari kertoo. kun kYsYn Pauliina Karjalaiselta, miten opiskelijat näkyvät kokoelman teoksissa, vastaus on lyhyt: ”He eivät näy.” Yliopiston kokoelman vanhimmat teokset ovat 1800-luvulta, uusimmat 2010-luvulta. Viiteen vuoteen kokoelma ei ole juuri karttunut, koska sille etsittiin uutta hoitajaa. Karjalainen sai kokoelman vastuulleen viime vuonna. Nyt hän haluaa teosjoukkoon lisää väriä ja opiskelijoiden jälkeä. ”Meiltä pyydetään yllättävän paljon taidetta, kun uusia rakennuksia valmistuu. Yleensä niihin toivotaan jotain iloista.” Kaikkia teoksia tai rakennuksia ei voi uudistaa yhtä aikaa, minkä lisäksi töiden on istuttava ympäristöönsä. Karjalaisen mukaan esimerkiksi päärakennukseen ei sovi kovin abstrakti teos. ”Ideoita on, kun ne kerkiäisi toteuttaa!” Seuraavaksi uutta saa tiloihinsa Varissuolla sijaitseva Turun normaalikoulu, joka avautui tammikuussa peruskorjauksen jälkeen. Koulu toimii opettajaopiskelijoiden opetuskouluna. ”Koulua varten voisi järjestää taidekilpailun. Olisi kiva, että rakennuksen ja taiteen välillä olisi yhtymäkohtia.” pIrskahduksIa nYkYTaITeesTa voi jo nyt ihastella esimerkiksi lehtori Lars Saaren työpaikalla Sirkkalan kasarmilla. Kun sen saneeraus valmistui ja oppiaineet muuttivat taloon vuonna 2012, Saari ja arkkitehti Mari Sonntag hankkivat seinille saman aikakauden teoksia valtion kokoelmasta. Mediatutkimuksen opiskelijoita huvittavat Juha van Ingenin Space Invaders -peiliteokset sekä Jaakko Tornbergin vanhoista kovalevyistä ja lelukrääsästä luotu Robotti . Taidehistorioitsijat ihmettelevät Anne Meskanen-Baarmanin käsi-käsilaukkuteosta Käsitöitä sekä taidemaalari Heikki Marilan ja kuvataitelija Saara Ekströmin kukkaaiheita, joissa heleät pastillit tekevät säröjä synkkään värimaisemaan. ”Opiskelijoista monet tekevät opinnäytetöitä nykytaiteesta. Nykytaide on ilman muuta kiinnostavin alue”, Saari sanoo. • P VALTAOSA YLIOPISTON teoksista on miestaiteilijoiden tekemiä. Suunnittelija Pauliina Karjalaisen mukaan taidehankinnoissa ei ole pohdittu tasa-arvokysymyksiä: ”Minulle valinta on kiinni siitä, mitä teos pitää sisällään. Näihin asioihin voisi kiinnittää jatkossa huomiota, ei se ole poissuljettua.” Karjalainen huomauttaa, että tekijöiden sukupuolijakauma riippuu osaltaan siitä, millaisia lahjoituksia tai sijoituspyyntöjä yliopisto saa. Vääristymä on kuitenkin korjaantumassa. ”Nykytaiteen kentällä naiset ovat vähintään yhtä vahvoilla kuin miehet”, taidehistorian lehtori lars Saari kertoo. MIESTAIDE JyLLÄÄ, NyKyTAIDE TASOITTAA KENTTÄÄ HARMAA
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 ”Ongelmatilanteissa ei hahmotettu, mitä oli sovittu.” iten riskejä hallitaan? Mikä sopimuksissa on tärkeää? Mihin kiinnittää huomiota? 1970-luvulla Helena Haapio oli nuori Turusta valmistunut oikeustieteen kandidaatti ja teki uraa sopimusja yritysjuristina. Teollisuudessa hänen tehtävänään oli varmistaa sopimuksin, että yrityksen etu toteutuu kaikissa tilanteissa. Riskejä hallittiin niin kuin kansainvälisesti toimivissa yrityksissä yleensä: anglo-amerikkalaistyylisillä sopimusteksteillä pyrittiin varmistamaan, että tulkinnanvaraa ei riitatilanteessa olisi. Ammattiveljiensä ja -siskojensa tapaan Haapion usko sopimuksiin oli vahva: asiakirjan valmistuttua tapahtuisi se, mikä paperille on kirjoitettu ja allekirjoituksilla vahvistettu. Uran edetessä hän kuitenkin huomasi, että vaivalla neuvotellut ja muotoillut sopimukset saattoivat jäädä lukemattomina makaamaan työpöytien laatikoihin. Ongelmatilanteissa ihmiset eivät hahmottaneet, mitä oli sovittu. ”Asioita, jotka olivat juristille selkeitä, ei löydetty tekstistä”, varatuomari Haapio muistelee nyt. Vuonna 1985 Haapio siirtyi yrittäjäksi ja alkoi kouluttaa yritysten henkilöstöjä kansainvälisten kauppasopimusten tekemiseen. 1990-luvulla hän otti työpajoihin mukaan Annika Varjosen, joka teki tilaisuuksista visuaalisia muistiinpanoja. Sarjakuvamaiset kuvitukset keräsivät innostunutta palautetta. Vielä vuosien jälkeen osallistujat tulivat kertomaan, että heillä on muistiinpanot tallessa. Haapio alkoi ajatella, että kuvassa täytyy olla jotain erityistä, kun se näin herättää ihmisten kiinnostuksen. ”Se tuntui maagiselta työvälineeltä.” Vuonna 2008 tehdyn yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan meillä kuluisi vuodessa kuukauden edestä työpäiviä, jos lukisimme kaikki allekirjoittamamme käyttöehdot. Usein sopimuksia on myös vaikea ymmärtää – jopa oikeustieteilijät ovat sanoneet, että käyttöehdot eivät aina avaudu heille. Tästä huolimatta sopimusten muoto ei ole juuri muuttunut vuosien saatossa. Tärkeintä on ollut pyrkiä täsmälliseen ja oikeakieliseen ilmaisuun, Haapio kuvailee. ”Vasta nyt on alettu ajatella enemmän käyttäjää.” Oikeudellisessa muotoilussa, eli legal designissa, on kyse asiakkaan näkökulman huomioimisesta. Siis siitä, että asioista tehdään ymmärrettäviä muillekin kuin oikeustieteilijöille. Yksi osa oikeudellista muotoilua on sopimusmuotoilu ja sopimusten visualisointi. Vaikka itsestä voisi tuntua toisarvoiselta, millaiset oikeudet Facebookille on myöntänyt omien henkilötietojen käyttöön, kysymys sopimusten ymmärrettävyydestä on merkittävä. Arjen sujuvuus perustuu pitkälti erilaisiin asiakirjoihin aina vuokraja työsopimuksista pankin ja vaikkapa puhelinoperaattorin kanssa solmittuihin sopimuksiin. Tällaisessa yhteiskunnassa kyvyttömyys lukea sopimuksia asettaa ihmisen toisten armoille. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa asiaan havahduttiin sitrusyrityksessä, jonka tarhoille palkataan vuosittain kausityöntekijöitä. He eivät välttämättä puhu paikallisia kieliä, jolloin he ovat allekirjoittaneet työsopimuksen sen sisältöä tuntematta. Suomi tunnetaan maailmalla sopimusmuotoilun edelläkävijänä. Kotimaassa alan koulutus on kuitenkin alkutekijöissään. KANSANTAJUISIA KÄyTTÖEHTOJA TeksTi KiiRA KOsKELA kUViTUs RObERT DE ROOyN M Asianajaja Robert de Rooy kehitti sitrusyrityksen työntekijöille uraauurtavan työsopimuksen.
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 Viime vuonna asianajaja Robert de Rooy kehitti yritykselle sarjakuvatyösopimuksen, jossa osapuolten oikeudet ja velvollisuudet esitetään kuvilla. Sopimuksen on allekirjoittanut jo yli 350 ihmistä, ja riitatilanteet tiloilla ovat vähentyneet. ”Sarjakuvasopimus on aivan käänteentekevä ja avaa silmiä sille, että sopimuksen ei tarvitse olla tekstipötkö. Jos ihminen ei osaa vaikka suomea tai ruotsia, voisi kokeilla, miten sarjakuvat toimisivat”, Haapio miettii. Sarjakuvasopimus on radikaali esimerkki sopimusten visualisoinnista, joka voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa selkeitä kaavioita ja aikajanoja sopimuksissa. haapIo on JaTkanuT työskentelyä sopimusten visualisoinnin ja uudenlaisten kokeilujen parissa läpi uransa. 2000-luvun alussa hän innostui akateemisesta tutkimuksesta, ja vuonna 2013 hän väitteli Vaasan yliopistosta aiheenaan seuraavan sukupolven sopimukset ja sopimusten käytettävyyden parantaminen. Edistys oikeudellisen muotoilun saralla on ollut yhteiskunnassa kuitenkin hidasta, hän myöntää. ”Minun ja kanssakirjoittajieni julkaisut ovat pääasiassa englanniksi. Niiden ansiosta Suomi on tunnettu sopimusmuotoilun edelläkävijämaana muualla, mutta ei Suomessa. Vasta viime vuoden aikana täälläkin on kiinnostuttu asiasta.” Kiinnostuksen herääminen vihdoin myös Suomessa on ainakin osittain asianajotoimisto Dottirin ansiota. Syksyllä toimisto järjesti yhdessä palvelumuotoilutoimisto Hellonin kanssa Helsingissä Legal Design Summitin, jonka pääpuhuja oli Stanfordin yliopistossa opettava muotoilija ja juristi Margaret Hagan. Tapahtuma herätti huomiota paitsi alan sisällä, myös mediassa, ja sen jälkimainingeissa Helsingin yliopiston oikeustieteelli”Sarjakuvasopimus on käänteentekevä. Sopimuksen ei tarvitse olla tekstipötkö.” Helena Haapio, varatuomari
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 nen tiedekunta perusti pilottiprojektina Legal Tech Labin. Helsingin Labin esikuva löytyy Haganin kotiyliopistosta, jonka Legal Design Labissa poikkitieteellinen tiimi tutkii ja opettaa oikeudellista muotoilua. Oikeudellisessa muotoilussa eri alojen yhteistyö onkin avainasemassa, uskoo Dottirin asianajaja Johanna Rantanen. Sen sijaan, että vaikkapa 30-sivuinen osakassopimus printataan aanelosille, sopimuksen sisältö voisi löytyä yksinkertaisesta sovelluksesta, hän visioi. Tämä vaatii kuitenkin paitsi oikeudellista ja muotoiluosaamista, myös koodaustaitoja. Rantanen toivoo, että oikeustieteelliset tiedekunnat alkaisivat tehdä yhteistyötä muiden alojen kanssa. Helsingin pilotista huolimatta oikeudellisesta muotoilusta ei juuri puhuta juristikoulutuksessa tai asianajotoimistoissa, hän sanoo. ”Juristiopiskelijat ja nuoret juristit opetetaan yhä kirjoittamaan sopimuksia lähinnä tuleville kollegoilleen, eli toisille juristeille.” TURUN YLIOPISTON opiskelijoiden mukaan muotoiluajattelu ei juuri näy oikeustieteen opetuksessa. Hiljattain Turun oikeustieteellisestä valmistunut laura Hoffrén kuitenkin arvelee, että aihe kiinnostaa siihen perehtyneitä opiskelijoita. ”Uskoisin, että opiskelijat tarvitsisivat tässä vaiheessa enemmänkin tietoa aiheesta esimerkiksi seminaarien tai workshoppien muodossa”, hän sanoo. Neljännen vuoden opiskelija Joanna Ahokanto on käynyt tiedekunnan järjestämän tavaramerkkioikeuteen liittyvän kurssin, jossa aihetta käsiteltiin yhtenä osa-alueena. ”Oikeudellista muotoilua ei ole suoraan missään pakollisessa opetuksessa”, Ahokanto kertoo. Oikeustieteen ylioppilas ja vuoden 2016 Lex ry:n opintovastaava Ilari Sarja uskoo, että oikeudellinen muotoilu alkaa näkyä ennemmin työelämässä kuin koulutuksessa, sillä opiskelu painottuu teoriaan. Lakija sopimustekstien yleistajuistaminen madaltaisi ihmisten kynnystä hakea apua lakipalvelusta, arvelee neljännen vuoden opiskelija Joona lapinlampi. Myös juristi voisi luottaa asiakkaan varmasti tietävän, mihin on sitoutumassa, hän arvioi. samoIlla lInJoIlla on tohtorikoulutettava Anna Hurmerinta Turun yliopistosta. Hän on myös perusopetuskoulutustoimikunnan jäsen oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen mukaansa poikkitieteellisyyden ja sen, että juristit ovat asiakaspalveluammatissa, pitäisi näkyä koulutuksessa nykyistä enemmän. Myös hänestä opiskelijat voisivat hyötyä koodauksen opiskelusta, koska tulevaisuudessa oikeuspalvelut automatisoituvat. Vaikkapa Yhdysvalloissa on jo käytössä sovellus, joka tekee automaattisesti vastalauseen pysäköintivirhemaksuun. Opiskelijoille voisi myös markkinoida muiden tiedekuntien kurssitarjontaa nykyistä ponnekkaammin. ToIsTaIseksI suomI siis vie oikeudellista muotoilua maailmalle muutaman ihmisen voimin. Haapio kuitenkin uskoo, että muutos on väistämätön. ”Kun nähdään, että asioita voi tehdä toisin, ei enää kerta kaikkiaan hyväksytä nykyisiä toimintatapoja”, hän toteaa. • TeksTi KiiRA KOsKELA & ATTE UUsiNOKA MUOTOILU EI NÄy OPETUKSESSA Sopimusja käyttöehdot voitaisiin kertoa kuvien ja kerrosten avulla Creative Commonsin tyyliin: ”Tarjotaan ihmisten, juristien ja koneiden luettavat versiot. Kuvakkeet voivat toimia pikaviestivälineinä”, Haapio kuvailee.
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 iime viikolla tohtorikoulutettava Mojtaba Jafari Tadin piti osallistua Yhdysvalloissa järjestettävään Electricial and Electronics Engineers -instituutin konferenssiin. Matka jäi tekemättä, sillä iranilainen tutkija ei uskonut pääsevänsä maahan. ”Olin hakemassa toimistolta matka-asiakirjoja. Samana päivänä Yhdysvalloissa allekirjoitettiin maahantulokielto, jonka takia maahan ei pääse edes viisumilla”, kertaa Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella työskentelevä Jafari Tadi. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Yhdysvalloissa järjestetty konferenssi jäi tohtorikoulutettavalta väliin. Viime kerralla viisumi varmistui vasta kaksi viikkoa sen jälkeen, kun matkan olisi pitänyt alkaa. Jafari Tadi kokee maahantulokiellon loukkaavana. ”En pääse Yhdysvaltoihin keskustelemaan työstäni muiden tutkijoiden kanssa. Tämä vaikuttaa heikentävästi niin tieteeseen kuin urakehitykseeni.” Yhdysvalloissa asuu arvioiden mukaan noin 500 000 iranilaistaustaista henkilöä, joista puolet on korkeasti koulutettuja. Jafari Tadin mukaan moni iranilainen jättää kotimaansa työskennelläkseen Yhdysvalloissa esimerkiksi Googlen, Applen tai Microsoftin leivissä. ”Tällä hetkellä lahjakkaat iranilaiset eivät mene Presidentti Donald Trumpin asettama maahantulokielto iskee myös Turun yliopiston akateemikoihin. TeksTi ATTE UUsiNOKA kUVa PixAbAy Yhdysvaltoihin, koska he pelkäävät nykytilannetta.” mIssä YhdYsVallaT häviää, muiden maiden yliopistot voittavat. Yliopistot voivat houkutella listoilleen lupaavia tutkijoita, joiden työskentelyn matkustuskielto on tehnyt vaikeaksi – jopa mahdottomaksi. ”Tutkijoissa, jotka eivät nyt pääse Yhdysvaltoihin, on iso määrä tietotaitoa ja tieteellistä voimavaraa”, sanoo Turun yliopiston vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen. Parhaillaan Sutinen tavoittelee yhteisöllisen ilmastopalvelun tiimiinsä syyrialaistaustaista tutkijaa. Tämä työskentelee yhdysvaltaisrahoitteisessa tutkijaryhmässä, joka ei voi jatkaa tehtäviään maahantulokiellon takia. ”Koen tutkijan tietämyksen parantavan nykyistä tiimiäni. Tässä on minun, Turun yliopiston ja tutkijan kannalta vain hyviä mahdollisuuksia.” noIn 6 500 akateemikkoa ympäri maailmaa on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa he ilmoittavat boikotoivansa Yhdysvalloissa järjestettäviä kansainvälisiä konferensseja maahantulokiellon takia. Yksi allekirjoittaneista on kansainvälisen politiikan tutkijatohtori Milla Vaha Turun yliopistosta: ”Tällaiset tapaukset eivät tee hyvää akateemiselle vapaudelle. Kansalaisuuteen liittyvä kategorisointi pitäisi kieltää.” Vaha näkee kiellon jatkumona tiedemaailmaa ravisuttaneille ikäville tapauksille. Esimerkiksi viime vuonna Turkkiin kaavailtu Euroopan kansainvälisen politiikan konferenssi peruttiin maan vallankaappausyrityksen takia, kun presidentti Tayyip Erdoganin hallinto aloitti yliopistohenkilökunnan vainot. Vaha muistuttaa maahantulokiellon vaikuttavan myös tiedemaailman ilmapiiriin. Osan ryöpytyksestä saavat tutkijat, jotka käsittelevät presidentti Donald Trumpin hallinnon kannalta vastenmielisiä aiheita, kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa, vähemmistöjen oikeuksia, kehitysyhteistyötä tai ilmastokysymyksiä. ”Suomessakaan ei ole hyvä tilanne tutkijoiden kannalta. Ei parane tuudittautua siihen, että tällaisia tilanteita sattuu vain Yhdysvalloissa tai Turkissa, sillä nykyinen kehitys on valitettavasti globaali asia”, Vaha kertoo. YhdYsValToJen valitustuomioistuin on keskeyttänyt maahantulokiellon perustuslain vastaisena. Trump on ilmoittanut tekevänsä uusia kieltoja. Vuonna 2016 Turun yliopistossa oli 45 tohtorikoulutettavaa Trumpin kieltolistan maista. • V PÄÄSy KIELLETTy
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 man lehden toimittaminen on tärkeä osa toimintaa suurelle osalle Turun yliopiston noin 60 ainejärjestöstä. Vapaamuotoiset, pienet järjestöjulkaisut tarjoavat tekijöilleen vapaat kädet tehdä lähes mitä vaan. Niinpä ainejärjestölehtiin painetaan juttuja, joiden kaltaisia ei nähdä millään muulla alustalla. Kriittinen aineistoanalyysi Hollywood-elokuvien hammaslääkärihahmoista? Onnistuu. (Tuubi 2/16) 45 päivää ja kuudet sitsit kattava, tunteikas ”sitsihullun päiväkirja”? Löytyy. (Faabeli 1/16) Kuutta eri latina-suomi-sanakirjaa ja kahta englanti-suomi-sanakirjaa vertaileva kirja-arvio? Kyllä vaan. (Caligula 1/16) Ainejärjestölehti voi toimia yhteishengen kohottajana tai piikittelyalustana. Se saattaa olla akateemisen keskustelun foorumi tai vähemmän tieteellinen vessanseinä. Julkaisu saattaa ilmestyä paperisena tai digitaalisena, useita kertoja vuodessa tai ainoastaan vappuisin. Niitä kaikkia yhdistää rakkaus lajiin, sillä ne ovat merkkipaaluja oman ainejärjestön hengestä, perinteistä ja opiskelijoiden yhteistyön hedelmistä. Onnistunut ainejärjestölehti tiivistääkin kansiensa väliin yllättävän tarkan kuvan siitä, millaista on olla opiskelija kussakin oppiaineessa. TäTä numeroa VarTen Tylkkäri lähestyi Turun yliopiston ainejärjestöjä kartoittaakseen kampuksen aktiiviset järjestölehdet. Saimme kerättyä yhteensä 26 järjestölehden tuoreimmat numerot. Toimitus asetti lehdet järjestykseen mielivaltaisissa kategorioissa, joiden pyrkimyksenä on tuoda esiin niiden keskinäinen monimuotoisuus. Jutussa emme ota kantaa lehtien absoluuttiseen paremmuuteen – ovathan ne kaikki hyviä ja tärkeitä. • KAMPUKSEN VÄRILÄISKÄT Mistä kaikesta ylioppilaat kirjoittavat? Metsästimme käsiimme ainejärjestöjen lehdet. TeksTi MiiKKA RUsi & ATTE UUsiNOKA O ”OOTSä JOKU POLIITIKKO” JA MUITA TYPERIä KYSYMYKSIä (Indeksi 4/16) ”Mikä se sinun opiskeluala oikein olikaan?”. Poliittisen historian opiskelija tiedostaa jo tulossa olevat kysymykset. ”Miten se Talvisota menikään?” tai ”Aiotko valmistua työttömäksi?”. ”Ootsä joku poliitikko” -juttu kiteyttää seitsemän jokaisen tunnistamaa arkkityyppiä kiusallisista, opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Lukija kykenee samaistumaan punastuviin naamoihin ja kiusallisiin mörähdyksiin. Yhteiskuntaja kasvatustieteilijöiden yhteinen tiedekuntajärjestö Indeksi loi avuksi ohjekirjan nimeltä ’pelastu tukalista opiskelukeskusteluista’. Miksi tällaista manuaalia ei voisi sisällyttää esimerkiksi fonetiikan tai folkloristiikan oppimateriaaleihin tyylillä ”Kuinka olla ylpeä folkloristikko joulupöydässä?”. TOP 3 PARHAAT JUTUT 3. Räppipappi Rev Run (Kritiikki 4/2016, historia-aineet) 2. Saippuasymppikset ja sadistiset kiduttajat (Tuubi 2/2016, hammaslääketiede)
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 ELSA NEWS 1,15 TAKKIA PER SIVU (yhteensä 55 kpl) ELSA Turku ry:n jäsenlehti ELSA News on asiallinen julkaisu. Ei yhtäkään ryyppyreportaasia, vaan kovia asiajuttuja verkkopankkien tietoturvasta, ASP-tileistä sekä PK-yritysten verotuksesta. Jos lehden tuorein julkaisu (2/2016) on ”Banking and Finance” -erikoisnumero, ei ole ehkä yllättävää, että se sijoittuu korkealle nk. puvuntakki-indeksissä. ELSA Newsin sivuilla näemme pökerryttävät 1,15 jakkutai puvuntakkia yhtä sivua kohden. Tämä on lehti, jota lukiessaan tuntee itsensä alipukeutuneeksi. NGE (NEAR GRADUATION ExPERIENcE) (Feedback 2/2016) ”Onko elämää valmistumisen jälkeen?” Psykologian opiskelijoiden ainejärjestön Fobian Feedback-lehdessä ollaan perimmäisten asioiden äärellä. Kun opiskelijan yliopistollinen taival lähestyy loppuaan, mieli voi täyttyä vaikeista kysymyksistä, jotka pakenevat vastauksia. Valmistumisen rajalla käyneiden ylioppilaiden raportoimista epätavallisista kokemuksista käytetään lehdessä uutta, hyödyllistä termiä NGE – near graduation experience. Anekdotaalista tietoa ilmiöstä kuvataan ristiriitaiseksi: jotkut puhuvat valmistumisesta kirkkaan valon täyttämänä tunnelikokemuksena, toiset taas loputtomana ajallistilallisena tyhjiönä. TOP 3 KÄSITTEET 2. Raumalainen dyykkausklassikko (Faabeli 1/2016, biologia ja maantiede) 3. Supergoom 2016 pilttisilmin (File 1/2016, Digit, Asteriski ja Nucleus) TOP 3 KOSTEIN JUTTU TOP 3 ENITEN PUVUNTAKKEJA /JAKKUTAKKEJA ESSIKA TESTAA: ALKOHOLIPIRTELÖT (Tykki 3/2016) Turun yliopiston kemistien ainejärjestön jäsenlehti Tykki sisältää lukijankin humalluttavan artikkelin. Siinä ryhmä opiskelijoita kokeilee erilaisia alkoholipirtelöitä, joiden nesteet vaihtelevat kuoharista kaljaan ja Vergistä Gambinaan. Ketään ei varmasti yllätä, että juuri Gambinapirtelö arvioidaan sanoilla ”HYI HYI HYI”? Pirtelöitä on yhteensä 14 ja jokainen on tehty samalla reseptillä ”0,5 L vanilijajäätelöä ja sopiva luraus alkoholijuomaa. Sopiva luraus = lopeta kaataminen 1,5 sekunnin kuluttua siitä, kun sopiva määrä on täyttynyt”. Jollain kierolla tavalla juttu saa ajatuksen alkoholipirtelöiden testaamisesta kutkuttavaksi. Bileillan jälkeinen aamukin on pelastettu Krapulanpoistopirtelöllä. Siihen kuuluu ’jäätelö, olut, kourallinen viinirypäleitä ja yksi paloiteltu pizza’. 2. LexPress 5/2016: 0,94 per sivu (63 kpl + 1 frakki, oikeustiede) 3. KYliste 4/2016: 0,29 per sivu (15 kpl, kauppatieteet) 3. Atomistinen ontologia (Caligula 1/2016, klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri) 2. Uutta kantapaikkaa metsästämässä (Booster 6/2016, lääketiede)
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 LExPRESS 5/2016, 68 sivua 68-sivuinen LexPress on kunnianhimoinen järkäle keskimäärin noin 30-sivuisten ainejärjestöjulkaisujen keskuudessa. Rehellisyyden nimissä on toki todettava, että huomattavan moni Lexpressin sivu on mainos. Oikeusalalla liikkuu mukavasti rahaa, mutta mainosten sloganit ovat kyllä kehnoja: ”in a sea of great talent, a successful lawyer must stand out.” Lehdessä mainostavien yritysten perusteella lexiläisiä revitään kaikkialle. Toisessa nurkkauksessa oikeustieteen ylioppilaista taistelevat geneerisesti nimetyt lakifirmat: Waselius & Wist, Castrén & Snellman, Dittmar & Indrenius, White & Case ja Procopé & Hornborg. Toisessa kulmassa tummanpunaisia haalareita puolestaan kutsuvat yökerhot – Forte, The Monkey ja Börs. Onneksi anniskelualalla ymmärretään suoraviivaisemman markkinoinnin päälle. ”Forte avoinna JOKA PÄIVÄ!” TOP 3 SIVUMÄÄRÄISESTI PISIMMÄT OHEINEN 2/2016 (Ainejärjestö Muusa, kotimainen kirjallisuus) Yksinkertaisessa piilee kauneus. Oheisen kannessa on tuttu näky: olutlasi, jonka pohjalla velloo viimeinen huikka; tuopin irstaat pohjalimat. Kuva kutsuu lukijaa monenlaisten kysymysten äärelle. Voiko oluen vaahdosta ennustaa? Onko lasi 1/8 täysi vai 1/8 tyhjä? Tilatako uusi olut vai ei? Keskittyneellä tuijotuksella ja ripauksella mielikuvitusta Tylkkärin toimitus näki juoman vaahtokukasta muodostuvan hieman perhosta muistuttavan kuvion. Tasseografiassa eli teelehdistä ennustamisessa perhonen merkitsee ”suunnatonta onnea ja odottamattomia nautintoja”. Ehkä on siis syytä ottaa se uusi juoma? TOP 3 KANSIKUVAT 2. Ekho 2/16 (Prometheus ry, yleinen kirjallisuustiede) 3. Kritiikki 4/2016, 60 sivua (historia-aineet) 3. Iskos 2/2016 (Turun yliopiston ja ÅA:n geologia) 2. File 1/2016, 64 sivua (Digit, Asteriski ja Nucleus) PORINAA PORISTA Pointti 4/16: Kauhu kiehtoo ihmisiä – Porin yliopistokeskuksessa alkaa kauhuelokuvalukupiiri (Porin ylioppilaslehti)
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 Ravintola Turun Upseerikerho Lounas arkisin klo. 10.30 13.30 Brunssi lauantaisin klo. 11.00 14.00 Tilausravintolamme toteuttaa kokouksenne, tilaisuutenne ja juhlanne ammattitaidolla. Juhlapalvelusta ruoat ja kakut mukaan. Kaivokatu 12 20520 Turku 0400 487 167 0400 487 167 info@turunupseerikerho.fi www.turunupseerikerho.fi MUISSA LEHDISSÄ Walpo 4/16: Tulevaisuuden ruoka – maailman ruokapula ja hyönteissyönti Moguli 2/16: #jalkapuu – sosiaalisessa mediassa jaettavat häpeärangaistukset Tulkku 2/16: Koneet vastaan kääntäjät – uusi kieliteknologian opintokokonaisuus Riimu 1/16: Julkinen huutomyrsky – miksi hyvä poliittinen keskustelu ei herätä intohimoa? Turun sosiologi 3/16: Klassikoita & nostalgiaa – 2010-luku ja vanhojen trendien uudelleenkierrätys Wirike 2/16: Opiskelijoiden stressi ja ahdistus – kuinka pitää opiskelukykyä yllä KÄK 2/16: Vanhan SKO-aktiivin muistelmia osakuntatoiminnasta 60 vuotta sitten VERKKOLEHDET Kuriositeettikabi.net: Yhdenvertaiset kulttuurikokemukset – museoiden esteettömyys, saavutettavuus ja moniaistillisuus Kieleke 2/16: Trumpin vaalivoitto eli trytky, miesnuttura eli muttura – katsaus suomen kielen uudissanoihin
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 TeksTi ANiTA HARTiKAiNEN kUVa LEO bRiNKMANN IMPROA ENNEN TyÖURAA TLKS Speksi loihtii yli sadasta lääkisläisestä näyttämötaitelijoita. Ainutlaatuinen tilaisuus esiintyä parrasvaloissa houkuttaa ennen uraa lääkärinä. Kulttuuri O sallistuminen musikaalin tekemiseen on monen Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijan unelma. ”Kun tietää valmistuvansa lääkäriksi, tekee mielellään tällaista, kun vielä voi,” TLKS Speksin tuottaja Sofia Grönroos kertoo. Monelle lääkisläiselle speksi on ainutkertainen kosketus teatteriin. Harrastuksesta tulee usealle rakas ja yhteisissä speksitapahtumissa käy myös valmistuneita. Turun yliopistossa on seitsemän speksiä. Vanhin, jo 17 vuoden ikään yltänyt, TKLS Speksi on vakiinnuttanut asemansa. Nyt neljättä speksiään tekevät Sofia Grönroos ja ohjaaja Axel Juhola toteavat, että esityksen tekemiseen on löydetty toimiva kaava. Heti syksyllä fuksit saavat kuulla speksistä ”joka tuutista”, ja syksyisin avoimiin improharjoituksiin voi osallistua ilman sitoutumispakkoa. Jatkuvuus varmistuu, kun työryhmässä on joka vuosi konkareita, jotka siirtävät tietonsa uusille tekijöille. Osa speksaajista käyttää musikaalin tekemiseen satoja tunteja. Juhola kertoo, että speksi huomioidaan opiskelijoiden toivomuksesta myös lukujärjestyksissä. ”Speksiryhmällä on kolmannessa periodissa vain vähän lähiopetusta.” Speksin rakentaminen on omanlaistaan ’lähiopetusta’. Juhola ja Grönroos kertovat, että speksin tekeminen opettaa vuorovaikutustaitoja työelämää varten. ”Esiintymistaitojen harjoittelu ja pelkojen voittaminen auttavat kohtaamaan sosiaalisia tilanteita.” Tämän Vuoden speksinäytelmä Sirkus verissä kertoo talousvaikeuksissa kamppailevasta kiertävästä sirkuksesta. Vuoteen 1912 sijoittuvassa esityksessä käsitellään syrjintää ja katkeruutta. Opiskelijat ovat kirjoittaneet näytelmän tiimissä, jota Turun ylioppilasteatteristakin tuttu käsikirjoituskouluttaja Eevastiina Kinnunen on käynyt koulutTLKS:n speksi Sirkus verissä kertoo talousvaikeuksissa kamppailevasta kiertävästä sirkuksesta. Speksi on vuorovaikutteista opiskelijateatteria, joka yhdistää improvisaatiota, musiikkia ja tanssia. Yleisö voi keskeyttää näytelmän huutamalla ”omstart”, jolloin esiintyjät esittävät saman kohtauksen uudella tulkinnalla yleisön toiveiden mukaan. MIKÄ IHMEEN SPEKSI?
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 Kolumni HUHUJA, PIzzAA JA VERIKyLPyJÄ VIIme Joulukuussa 28-vuotias Edgar Welch käveli rynnäkkökivääri kädessä washingtonilaiseen Ping Pong Comet -pizzeriaan. Hän oli tullut pelastamaan ravintolan kellariin vangitut lapset satanistisen pedofiiliringin käsistä. Pelastusoperaatio kuivui kasaan, kun kävi ilmi, että ravintolassa ei ollut kellaria – saatikka vangittuja lapsia. näIn huIpenTuI USA:n presidentinvaalien alla syntynyt pizzagate. Kyseessä oli salaliittoteoria, jonka mukaan maan demokraattipuolue olisi sotkeutunut pizzaravintoloita julkisivunaan käyttävän pedofiiliringin toimintaan. Minkäänlaisia todisteita väitteille ei ollut, mutta se ei estänyt teoriaa leviämästä sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Vaalitaistelun kahtia repimästä maasta löytyi tarpeeksi ihmisiä, jotka halusivat uskoa vastapuolesta pahinta, joten faktat jäivät uskomusten ja tunteiden jalkoihin. Tästä on kyse aikakaudessa, jota kutsutaan postfaktuaaliseksi eli totuudenjälkeiseksi ajaksi. Jos nYT eleTään aikaa totuuden jälkeen, milloin oli totuuden aika? 1700-luvun Ranskassa ei ollut Twitteriä eikä liioin Facebookia, mutta oma pizzagatensa maassa oli siitä huolimatta. Tyytymättömän kansan keskuudessa kiersi huhu, jonka mukaan kuningas Ludvig XV sieppasi ja tappoi lapsia kylpeäkseen näiden veressä. Kertomus levisi kulmakuppiloissa ja torikokouksissa siinä määrin, että Ranskan valtiovallan oli puututtava asiaan ja katkaistava huhuilta kaula – kirjaimellisesti. mIkä sIIs on muuttunut? Huhujen kaikukammioina toimii juottoloiden ja basaarien sijaan sosiaalinen media, ja valeuutisia luetaan kirjepaperin sijaan näyttöruuduilta. Puoskarit myyvät käärmeöljyn sijaan kirkasvalokuulokkeita, ja valtiollista propagandaa kutsutaan nyt hybridisodankäynniksi. Ennallaan on kuitenkin ihmisen luontainen taipumus pyrkiä vahvistamaan omaa maailmankuvaansa sen haastamisen sijaan. Tästä syystä myös vaihtoehtoisia faktoja on tarjolla aivan kuten ennenkin. Niille kun on aina kysyntää. ARTTU ALA-JOKiMäKi Kirjoittaja on mediatutkimuksen opiskelija, joka luottaa lähipizzeriansa omistajaan. ”Huhun mukaan kuningas Ludvig XV sieppasi ja tappoi lapsia kylpeäkseen heidän veressään.” tamassa. Henkilöhahmoja ja teemoja on rakennettu improharjoituksilla. Esiintyjiltä ei ole vaadittu erityisosaamista. Jongleerausta ja muita taitoja on opeteltu yhdessä. Lavalla nähdään sirkuksen klassikkohahmoja elävästä tykinkuulasta parrakkaaseen naiseen. Erilaisuuden takia kiusattujen ja syrjittyjen hahmojen takaa löytyy tavanomaisten pulmien kanssa painivia ihmisiä. ”Temppuilun sijasta keskitytään takahuone-elämään ja sirkusesiintyjien arkipäiväisiin ongelmiin.” Sirkus verissä esitetään Turun Linnateatterissa. Lisäksi TLKS Speksi vierailee Helsingissä, Kuopiossa ja Tampereella. Kävijöitä odotetaan noin 2 500. Yleensä yleisössä on sukulaisia, ystäviä sekä tiedekunnan entisiä ja nykyisiä opiskelijoita. Yleisö löytää myös vierailunäytöksiin, koska esityksessä on opiskelijoita kaikkialta Suomesta. TäNä KEVääNä ensi-iltansa saa kaikkien aikojen ensimmäinen Turkulainen humanistispeksi. Unelma esityksestä pyöri pitkään monen järjestöaktiivin mielessä. ”Viime kesänä oikeat ihmiset kohtasivat toisensa ja speksi polkaistiin alulle”, kertoo markkinointija viestintätiimin Kukka-Maaria Wessman. Aino – Aika turkulainen seikkailu -speksissä seurataan historian opiskelijaa, joka imaistaan aikamatkalle suomalaisen humanismin historiaan. Matkalla koetaan niin Turun palo kuin noitavainot sekä paljastetaan akateemisten merkkihenkilöiden takana piilevää rosoisuutta. ”Saimme juuri tietää, että speksin kaikki näytökset on loppuunmyyty, eli 600 paikkaa tuli täyteen.” VAPAAEHTOISIA on kuutisenkymmentä. Speksaajia tulee lähes jokaisesta yli kahdestakymmenestä humanistisesta oppiaineesta. Ensiesityksen varovainen budjetti on 8 000 euroa. Se koostuu lipputulojen lisäksi avustuksista, sponsorilahjoituksista sekä promobileiden tuotosta. Suurimman osan budjetista lohkaisee esitystilan vuokra. KA tA rIN A KA rJ AL AIN EN HUMANISTIT LAVALLE ENSIMMÄISTÄ KERTAA ”Teemme yhteistyötä esimerkiksi Kuopion lääkiksen speksin kanssa ja käymme katsomassa toistemme esityksiä.” Tlks speksI rahoitetaan lipputuloilla ja sponsorien tuella. Lisäansioita tienataan improkeikoilla klinikoilla, vuosijuhlissa, pikkujouluissa ja yksityisissä juhlissa. Voittoa esitys ei tavoittele. ”Emme edes tiedä, paljonko tämän vuoden budjetti on”, Grönroos kertoo. Turkulaisten speksien tuottajat tapaavat toisiaan ja jakavat vinkkejä esimerkiksi tekniikkahankintoihin. Kilpailua speksien välillä ei ole, eikä sitä toivota. Tärkeintä on speksikulttuurin edistäminen yhdessä. • Turun ylioppilaslehti julkaisee keväällä arvostelut kaikista tiedekuntien spekseistä verkkosivuillaan.
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 TA RI NA KU VA N TA KA A Py ys im m e op is ke lij oi ta ke rt om aa n, m ill ai ne n ta ri na so m en pr of iil ik uv an ta ka na on . Te ks Ti AT TE U U si N O K A kU Va T N EL LA K Es K iO JA & H a a sT aT eL Ta Va T ”Olin viime syksynä vaihdossa Yhdysvalloissa. Kuva otettiin, kun olin muiden vaihtareiden kanssa road tripillä Las Vegasista San Franciscoon. Kuvasta tulee mieliin ikimuistoisia asioita kuten lämpö, jota kaipailen tänne Suomen talveen.” Nanne Bäckström englannin kieli “Profiilikuvani on otettu Helsingin Esplanadilla. Olin osallistunut seminaariin, jossa käsiteltiin isoisoisoisääni Väinö Tannerta (1900-luvun alun tunnetuimpia poliitikkoja Suomessa).” Henri Vartiainen yritysjuridiikka ”Olin menossa illalla kavereideni kanssa ulos. Kun olin laittautunut valmiiksi, ajattelin, että nyt olisi sopiva hetki ottaa uusi kuva CV:hen. Samalla kuvauskerralla tuli päivitettyä niin CV:n kuin Facebookin profiilikuva.” Annastiina Karvanen markkinointi ”Kuva on otettu Vesa-Matti Loirin joulukonsertin jälkeen Hämeenlinnan Verkatehtaan aulassa. Konsertti oli hyvin voimakas kokemus, jonka jokaisen tulisi kokea. Tunnelataus ei kuitenkaan välity kuvasta, jossa ilmeeni on vakava.” Matti Iittiläinen kasvatustiede ”I was on a boat trip with my girlfriend who took the picture. We were enjoying the scenery and sunshine in Guillin, which is a big city in the southeast of China. Guillin is famous for its tourist attractions.” Yiming xu communication engineering eng
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 2/2017 “Täällä keskitytään keskinäiseen kateuteen” Nimi: ”’Oman kylän poikii’ – Musiikin yhteisöllinen harrastaminen varsinaissuomalaisissa rockskeneissä” Tunnelma: Voimabiisi: The Who – Baba O’Riley TeksTi ATTE UUsiNOKA kUVa NELLA KEsKi-OJA Gradu TurkulaIsTa rockskeneä on vuosina 1997–2016 haitannut tulehtunut ilmapiiri, väittää musiikkitieteiden opiskelija Juhani Mistola gradussaan. Pienet porukat ovat jakaantuneet vielä pienempiin kuppikuntiin, joissa bändit ovat suhtautuneet muihin tekijöihin epäluuloisesti. ”Kuppikunnat ovat mahtailleet keskenään ja kilpailleet pikkukeikoilla viimeisistä soittoajoista. Täällä on keskitytty keskinäiseen kateuteen ja sen takia erityisen monelle turkulaiselle bändille ei ole tullut suurempaa menestystä.” Tulehtuneen skenen paras esimerkki on The Crash -yhtye. ”Heitä karsastettiin, koska täällä ei ollut samantyylisiä, englanniksi laulavia pop-bändejä. Bändi siirtyi Helsinkiin tekemään läpimurtoaan. Vasta menestyksen tultua turkulaiset omivat bändin.” Idea gradulle lähti kandista, jossa Mistola käsitteli Nousiaisten rock-piirejä. Häntä kutkutti ajatus tutkia Turun kaupungin ja sen maalaisserkun eroavaisuuksia. Pääosin tutkimusprosessi oli kivuton, mutta aikataulutus olisi kaivannut rukkaamista. Viimeisenä tekoviikonloppuna syöminen ja nukkuminen unohtuivat kokonaan. ”Koin epäuskoa. Se oli kunnon viime hetken puristus.” Miten kaupungin ja pikkukunnan piirit sitten eroavat toisistaan? Mistolan mukaan Nousiaisissa bänditoiminta on avoimempaa ja ennakkoluulottomampaa kuin Turussa. ”Nousiaisissa olisivat jääneet bändit muodostumatta, jos kaikki eivät olisi tulleet toimeen keskenään. Samat soittajat saattoivat soittaa mitä vaan death metallin ja kevyen popin väliltä.” Turussa keskitytään ennemmin yhteen tyyliin samanhenkisten bändiläisten kanssa. parIn VIIme vuoden aikana turkulainen rock-skene on Mistolan mukaan alkanut voida aikasempaa paremmin. Bändit keskittyvät toistensa tukemiseen ja pyrkivät välttämään sisäistä kilpailua. ”Toivon vallitsevan hyvän yhteishengen ja toisia tukevan kehityksen voimistuvan. Yleisöä ei ole keikoilla ikinä tarpeeksi.” • GRADU
Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi