3/2017 s. 12 KONDOMI EI KELPAA Ehkäisy on jätetty naisten harteille OUTSOURCING EDUCATION Finland’s new export product s. 14 ASIATONTA KOHTELUA Opiskelijat kertovat gyne-kokemuksista s. 35 valtion rahanjakomalli suosii tiettyjä aloja toisten kustannuksella REILUA RAHAA? s. 28 eng
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Pääkirjoitus M Äänestä ihmistä, jonka kaveri haluaisit olla Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi ”Kuka äänestää opiskelijoita, jos emme tee sitä itse? Se on helppoa, lista löytyy verkosta.” 20 Puolueet puntarissa Selvitimme, millaista opiskelijapolitiikkaa puolueet ajaisivat. Kuntavaalit: 9.4. Ennakkoäänestys: 29.3.–4.4. ustavalkotulosteet, liikuntasalin ummehtunut ilma ja tylsähkö lyijykynä. Lastulevyistä kyhätty äänestyskoppi yllättää joka kerta nuhjuisuudellaan, mutta ripauksen juhlamieltä tuo jykevä leima, jonka virkailija painaa tottuneesti äänestyslipukkeeseen. Sillä ovathan nämä nyt ne vaalit . Vaalit, joissa voi äänestää kaveria tai ihmistä, jonka kaveri haluasi olla (tai molemmat). Ja se on ihan okei ellei peräti paras mahdollinen strategia. Kuntavaaleissa nimittäin päätetään, kuinka usein pyöräilijä joutuu poikkeamaan autokaistalle, mihin viljelylaatikkonsa voi nakuttaa tai lapsen parkkeerata luennon ajaksi. Saako arki-iltana bussin kotiin vai joutuuko bileistä raahautumaan omilla jaloillaan tihkusateessa. Onko kesäksi tarjolle palkallista harjoittelua vai tukieuroilla kitkuttamista. Kaveristrategiassa on se mainio puoli, että oma ehdokas tietää nämä hommat – ja tekee politiikkaa sen mukaan. Moni päätyy silti äänestämään sitä n:nnen kauden vakionaamaa. Kelpo valinta sekin, mutta. Kuka äänestää opiskelijoita, ellemme me itse? Nyt se on niin helppoakin: Ryhmä 40 000 listaa verkossa korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat ehdolla Turun kuntavaaleissa. Gaussin Käyrä on otollisessa asennossa. Koulutusleikkausten takia opiskelija-aktivismi on ollut nosteessa parisen vuotta. Esimerkiksi ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa koettiin vuonna 2015 poikkeuksellisen huikea vuosi, kun äänestysprosentti nousi korkeimmaksi sitten 70-luvun. Jo sitä ennen eli edellisissä kuntavaaleissa 2012 valtuustopaikan sieppasi Turussa peräti 13 alle kolmekymppistä. Jännittävää nähdä, millaisen nuorennusleikkauksen valtuusto saa, kun verkon äänestyskanavat aukeavat tulevaisuudessa diginatiiveille. yKsi asKel kerrallaan: Toivottavasti opiskelijaliikkeen hurmos kantaa kuntavaaleihin ja Turkuun saadaan opiskelijamyönteisin valtuusto ikinä. Ps. Ehdokkaat: kertokaa meille, mitä kaikkea mieletöntä voimme saada omalla äänellämme aikaan. Luokaa meille maailman paras opiskelijakaupunki!
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 SISäLLyS 3/2017 Gynekologin asiattomat kommentit askarruttavat. Pysäyttäviä kokemuksia. Pyhiinvaellus. Herjat ja hellyys yhdistävät Lexiä, TuKYä ja TLKS:aa. Puolueet puntarissa. Millaista opiskelijapolitiikkaa puolueet ajaisivat? Tuleva käsityönopettaja kampuksen äänitorveksi. Raumalle uusi puolustaja. Tutkijoiden (J)ufo-jahti. Raha muokkaa tutkimuksen julkaisutapoja. Kotimaista elokuvaa kankaalle. Festari juhlii 100-vuotiasta Suomea. Yliseksualisoitunut rappioyhteiskunta. Paljas pinta aiheuttaa närää. Hymiöitä pöytään! Macciavellin menu jää mieleen. “Miksi ehkäisy on jäänyt vain naisten harteille?” Tasa-arvoa ehkäisyyn. NUMERO 3/2017 24.3.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Miikka Rusi & Atte Uusinoka KAnsiKuvA Nella Keski-Oja/Pixabay ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 11 500 kpl. 20 13 12 25 KANSI ”Ei tässä ole laskuvirheestä kyse, vaan luokitus suosii tiettyjä tieteenaloja.” Risto Rinne kasvatustieteen professori Sivu 28 32 Kolmen kerroksen väkeä. Puutaloidylli keskellä Ylioppilaskylää. Kampus kaipaa lisää keitaita. Joustavissa tiloissa ryhmätyöt luonnistuvat. Uutuuskonsoleista kasariklassikoihin. Yhteisöllisyyttä Nintendosta. Outsourcing education. Finland’s new export product. Tutkijan katse somettamiseen. Selfie-tykkäysten myönteinen voima. 33 14 6 8 10 28 ”You shouldn’t take your outstanding education for granted.” Fousy Jaar student, teacher education Page 12 34 35 16
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 sa m ul i sa lo spot english content! in this issue ”Outsourcing education” (p. 12): the university of turku is exporting education. Plus check out the column ”Hand in hand for integration” (p. 9). Kylteri selvitti, mistä ”pyhän kolminaisuuden” eli kauppakorkean, lääkiksen ja oikiksen yhteishenki syntyy: ainakin lempeästä piruilusta ja keskinäisestä arvostuksesta (sivu 16). www.TyLKKARI.FI Vaalit: Raumalle kaivataan opiskelijaasuntoja, Poriin parempaa terveydenhuoltoa (24.3.2017) Raumalla opiskelijat vaativat kohennusta heikkoon asuntotilanteeseen. Porissa ongelmana on opiskelijoiden terveydenhuolto, jolle ei tahdo löytä tiloja. Kaikkien speksiesitysten arviot (2017) Turun ylioppilaslehti julkistaa arviot kaikista kevään speksiesityksistä tuoreeltaan verkkosivuillaan. Kuva kauppakorkean opiskelijoiden TuKY-Speksistä, josta kriitikko kirjoittaa: ”Homma toimii kuin halolla päähän ja yleisö nauraa vedet silmissä”. Opiskelijaehdokkaat äänessä (10.3.2017) Lisää tiloja järjestöille? Edullisemmat bussimatkat opiskelijoille? Ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille? Panostuksia nuorten yrittäjyyden tukemiseen? Pyysimme mielipidekirjoituksia Turussa kuntavaaleissa ehdolla olevilta opiskelijoilta. Nämä jutut vain netissä: eng N El la kE sk i-o ja ju lia fE siu k Eh d ok ka at
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 KOLMEN KERROKSEN väKEä TeksTi MIIKKA RUSI kUVA NELLA KESKI-OJA aaleanpunainen puutalo erottuu joukosta keskellä Ylioppilaskylän itäpuolta. Harmaiden kerrostalojen vieressä se näyttää aivan prinsessaleivokselta. Vuodenvaihteesta alkaen idyllinen, vuonna 1947 rakennettu omakotitalo on ollut opiskelijaasunto, sillä Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) hankki sen uusimmaksi vuokrakohteekseen. Sympaattinen talo sai uudet asukkaat helmikuussa, kun poliittisen historian ja valtio-opin opinnoissaan ystävystyneet Elina Hämäläinen, Sointu Kouki ja Olli Lehto vuokrasivat puutalon itselleen kimppakämpäksi. tavanOmaisesta opiskelijaboksista poikkeavat puitteet riemastuttavat Yo-kylän yksiöihin tottuneita vuokralaisia. Erityistä kiitosta heiltä saa olohuoneen vanha takka, jota asukkaat lämmittävät säännöllisesti. ”En ole oikeastaan vielä ihan tajunnutkaan, että asumme kolmikerroksisessa omakotitalossa”, Kouki iloitsee. Asuminen voi tuntua vielä epätodelliselta, sillä itse muutto tapahtui yllättäen. Hyvää tuuria oli mukana runsaasti, kun kolmikko tiedusteli TYSiltä vuokrakämppää, joka soveltuisi yhteisasumiseen. ”Emme edes tienneet tällaisesta kohteesta silloin. Satuin vain soittamaan juuri oikeaan aikaan ja yllättäen meille tarjottiin tätä”, Lehto kertoo asunnon löytämisestä. Päätös muuttamisesta oli helppo: kaikki innostuivat puutalosta heti. Yleensä myös vieraat ihastuvat asuntoon oitis. Hämäläisen mukaan tyypillinen kommentti talosta on ”ihan kuin olisi mummolassa”. Asukkaat myöntävät auliisti, että sama tunne valtaa toisinaan heidätkin. ”Ainakin silloin, kun Sointu kutoo villasukkia”, Lehto täsmentää. Puutalossa asuminen ei kuitenkaan tarkoita pelkkää mummoelämää. Seinänaapurien puute hyödynnettiin täysimittaisesti, kun talossa järjestettiin näyttävät tupaantuliaiset. ”Meillä oli alakerrassa oikea disko valoineen ja musiikkeineen. Se oli Dynamon tanssilattiaan verrattavissa oleva spektaakkeli”, Hämäläinen kuvailee. Lähes sadan vieraan tupareissa kyläilijät toivat vanhan talon tarpeet huomioivia lahjoja, kuten klapeja ja kirveen. seuraavaKsi katse suuntautuu omalle pihamaalle, josta entiset kerrostaloasujat ovat innoissaan. Takapihalla kuulemma kasvaa mansikoita, karviaisia ja omenoita. Lumien sulaminen ja pihan käyttöönotto tarjoavat myös erinomaisen syyn kutsua kaverit taas kylään. ”Kesäjuhlat täytyy ehdottomasti pitää”, kolmikko vakuuttelee.• V Turun ylioppilaskyläsäätiön tuorein vuokrakohde on värikäs kimppakämppä, jonka takkaa pidetään lämpimänä.
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 ”Meillä oli alakerrassa oikea disko. Se oli Dynamon tanssilattiaan verrattavissa oleva spektaakkeli.” Elina Hämäläinen Sointu Kouki, Elina Hämäläinen ja Olli Lehto saivat TYSin omakotitalon kimppakämpäksi hyvällä tuurilla.
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 TeksTi MIIKKA RUSI KuvA JUHA LAURILA Opiskelijat toivovat yliopistolta entistä joustavampia tiloja, joissa voi tehdä ryhmätöitä tai vaihtaa kuulumisia muita häiritsemättä. Uusista ratkaisuista saattaa olla iloa myös opetustyössä. loinen puhe sorisee Medisiinan toisessa kerroksessa. Keitaaksi nimetty oppimisja vapaa-ajantila avattiin tänne syksyllä 2015, ja se on saanut opiskelijoilta lämpimän vastaanoton. Polveileva keskustelu ja sohvilla rennosti makoilevat ihmiset ovat suoraa palautetta hyvästä viihtyisyydestä. Keidas on poikkeus yliopistolla. Lukemiseen ja työntekoon soveltuvia hiljaisia opiskelutiloja löytyy pitkin kampusta runsaasti, mutta jutustelupaikkoja ei juurikaan ole. millaisia tilatarPeita yliopistoopiskelijoilla oikeastaan on? Rauhallista työskentelytilaa tarvitaan paljon, mutta moni haluaa kirjastohiljaisuuden vastapainoksi myös ei-hiljaisia huoneita. Sellaisia, joissa voisi tehdä ryhmätöitä tai vaikka vaihtaa kuulumisia häiritsemättä muita. Turun yliopiston tilasuunnittelun toimitilapäällikkö Anu Aalto paljastaa, että Keitaan kaltaisia oleskeluja ryhmätyötiloja on tulossa kampukselle lisää. ”Tarve erilaisille opiskelutiloille tiedostetaan ja niitä pidetään viihtyvyyden kannalta tärkeinä. Vastaavaa on tulossa esimerkiksi Naturan ja yliopiston päärakennuksen välisen putken yhteyteen.” Yliopiston uusissa rakennusja korjaushankkeissa, kuten Medisiina D:ssä ja peruskorjattavassa Caloniassa aulatilojen viihtyvyys on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. yKsi esimerKKi onnistuneista opiskelijalähtöisistä suunnitteluratkaisuista löytyy Tampereelta. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) uudessa kielikeskuksessa opiskelijoiden toiveet on huomioitu monimuotoisella tilankäytöllä. Perinteisten luokkahuoneiden ja käytävien sijaan I ”Keidas on erittäin hyvä paikka sekä ryhmätöihin että yksinäiseen työskentelyyn”, kehuvat lääketieteen opiskelijat Otto Kokkonen ja Leila Sandvik. KAMPUS KAIPAA LISää KEITAITA
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Gallup ”Monikäyttöistä, yhteistä opiskelijataloa. Siellä olisi erikokoisia tiloja, jotka taipuisivat isoista bileistä illanistujaisiin ja ainejärjestötiloihin.” millaisia tiloja kaipaat kampukselle? ”Kaipaan Signumille rentoutumisja oleskelutiloja. Nyt kahvilassa oleskelevat kaikki kielten opiskelijat ja ruuhkaisina aikoina siellä on todella ahdasta.” ”Tiloja opiskelijabileille. Tällä hetkellä suurin osa bileistä on ravintoloissa, mikä rajoittaa juhlimista. Omat tilat laskisivat bileisiin osallistumisen kustannuksia.” TeksTi jA kUVAT ATTE UUSINOKA From TYY board Johannes Rantanen uskontotiede Miisa Parrila englannin kieli Ville Lehtinen tietotekniikka Hand in hand for integration TTY:n kielikeskuksessa on paljon eri tavoilla kalustettua yleistä tilaa. Uudistetuista tiloista löytyy useita sohvaryhmiä, esiintymislava ja ”chat boxeja”, joissa voi jutella pienellä porukalla vapaasti. Kaiken kruunaa avoin tupakeittiö, jossa on tarkoitus viettää ruokaja kulttuuri-iltoja. TTY:n kielikeskuksessa yksikön vetäjänä toimiva Heidi Jauni on opiskelijoiden tavoin tyytyväinen uudistuksiin. Jauni kertoo, että uudet tilat ovat lisänneet oppimistilanteisiin erityisesti liikettä ja kommunikaatiota. ”Opettajalla ei ole erikseen osoitettua ’opettajan tilaa’, jolloin hän on lähempänä opiskelijoita. Se on laskenut opiskelijoiden kynnystä esittää kysymyksiä koko ryhmän kuullen”, hän toteaa. Samalla kielikeskuksen opettajat ovat tehneet myös erään tärkeän, opiskelijoita ilahduttavan huomion: suullisilla kursseilla syntyy rennompaa keskustelua säkkituoleilla kuin perinteisillä tuoleilla istuen. • WITNESSING the University of Turku being ranked among the 200 most international universities of the world makes us students proud. However, this adds a new challenge for the university and student community to maintain the position and even take it to the next level. ONE WAY to do so is to empower our international degree students, expand their networks to find jobs and help them integrate and become effective members in the society. Several measures have to be taken by the university in collaboration with the Student Union (TYY) to support the international students in this regard. This includes more availability for Finnish language courses, cultural orientation sessions, and oncampus volunteering positions. However, we cannot neglect the role of tutors and student organizations that can introduce the new incoming students to the Finnish culture and student traditions, take part in friendship programs, and organize Finnish language circles and company visits. MOREOVER, I understand that efforts have to be mutual. International students need to use their courage to step out of their comfort zone, neglect misleading stereotypes and enjoy meeting with Finns. It may seem slow to build friendships with Finns but trust that they are lifelong relationships as I also believe in the saying “What comes easy won’t last, what lasts won’t come easy”. ALI BENKHEROUF, TYY board member for international affairs VUONNA 2015 Sirkkalan kasarmille suunniteltiin uutta virkistysaluetta piha-alueelta puretun entisen sotilaskodin tilalle (kuvassa). Idealuonnoksessa alueelle kaavailtiin opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön piknik-pöytiä, pyöräkatosta, istutuslaatikoita ja liikunta-aluetta. Suunnitelman keskeisin elementti oli kivisistä istuimista koostuva yliopiston ensimmäinen ulkoilmaluentosali. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan kiinteistönomistajan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen ajatuksesta luovuttiin. YLIOPISTON tilapalvelut on kuitenkin jatkanut ulkoluentosalille sopivan paikan etsimistä muun muassa Publicumin ja sen ympäristön alueelta. ”Siellä asian eteneminen riippuu puutalojen purkuluvasta ja mahdollisen purkamisen aikataulusta”, Väänänen kertoo. ULKOILMALUENTOSALI yLIOPISTOLLE? ”Suullisilla kieltenkursseilla syntyy rennompaa keskustelua säkkituoleilla kuin perinteisillä tuoleilla istuen.” pa N u sa vo la iN EN
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 KAMPUSKAPPELIN pöydät täyttyvät telkkareista, peleistä ja ohjaimista. Konsoleja löytyy kasariklassikoista viime kuussa julkaistuun Nintendo Switchiin. Academic Nintendo Clubin (ANC) peli-ilta on alkamassa. Kerran kuussa järjestettävissä peli-illoissa keskitytään siihen tärkeimpään: pelaamiseen. Vuoroin taotaan niin videokuin lautapelejä. ”Järjestämme kilpailullisempiakin turnauksia, mutta pääpaino on hauskanpidolla”, järjestön sihteeri Eero Pihkala kertoo. Järjestön puheenjohtajan Miikka Mannerlehdon mukaan ANC:n tapahtumissa vallitsee ”hirmuhyvä yhteishenki”. ”Tapahtumiimme ovat kaikki tervetulleita iästä ja sukupuolesta riippumatta. Osallistuakseen ei tarvitse omata minkäänlaista videopelitaustaa”, Mannerlehto toteaa. Vaikka ANC:ssä pelataan pääosin rennosti, nousee kauden kohokohdaksi järjestön jokavuotiset Akateemisen Nintendon pelaamisen SM-kisat. ”Se on leikkimielinen, puolivakava videopeliturnaus, jossa kilpaillaan kovimman Nintendon pelaajan tittelistä”, Mannerlehto avaa. Kilpailuihin ei voi valmistautua. Samoja pelejä ei käytetä peräkkäisinä vuosina ja turnauspelit julkistetaan vasta paikan päällä. ”Hienoin idea kilpailupeleihin oli NES-peli Battletoadsille. Normaalisti siinä on tarkoitus pelata kentät läpi toisen pelaajan kanssa. Kisoissa meillä oli sääntönä, että yhteistyön sijaan sinun piti tappaa toinen”, Mannerlehto nauraa. KAKSIKKO on ollut mukana ANC:n toiminnassa jo viiden vuoden ajan. Parhainta muistoa kysyttäessä kaverukset etsivät vastausta tovin. ”Kyllä se varmaan on vuonna 2014 järjestetty Lemmenlautta-risteily, jossa teemana oli videopelit. ANC pyydettiin mukaan pitämään rasteja. Se oli kerrassaan ihana kokemus ja toivon, että pääsisimme joskus toistekin mukaan”, Pihkala kertaa. Palstalla esittelemme TYYn järjestöjä. ACADEMIC NINTENDO CLUB Ry Järjestön tavoitteena on edistää videopelikulttuuria ja ihmisten yhteenkuuluvuutta. Jäsenrekisterissä noin 120 henkilöä. Perustettu vuonna 2007. TeksTi ATTE UUSINOKA kUVA NELLA KESKI-OJA UUTUUSKONSOLEISTA KASARIKLASSIKOIHIN MUUT yLIOPPILASLEHDET TeksTi MIIKKA RUSI Nopeat SOMESSA SUHISEE Opetusministeriö ryhtyi alkuvuodesta luomaan pitkän tähtäimen visiota korkeakouluille. #korkeakouluvisio sai twiittaajien sormet kuumenemaan. ”@sannigrahn pohjustuksen perusteella #korkeakouluvisio näyttäisi keskittyvän rakenteisiin ja järjestelmiin. Entä sisällöt ja laatu?” Piritta Jokelainen, @PirittaJ Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n asiantuntija ”Täydentävän koulutuksen rahoittaminen on tällä hetkellä hävettävän jäykkää ja monimutkaista” Henna Määttä, @HennaMaa ”Aivoviennin iso syy on kv-opiskelijoiden vaikea työllistyminen Suomeen. Tärkeä teema, ratkaisuja tarvitaan!” Milja Asikainen, @MiljaAsi Akavan opiskelijoiden varapuheenjohtaja ”V. 1981 synt. ikäluokka jäämässä Suomen koulutetuimmaksi, jos osaamistason annetaan laskea. Korkeakoulujen visiotyölle haaste!” Heljä Misukka, @HMisukka OAJ:n koulutusjohtaja ”#Yliopisto-opiskelijoille tutkimusosaaminen on muuten vahva työelämätaito, kunhan sitä vain saa ja sen arvon ymmärtää.” Suvi Eriksson, @SuviEriksson ”Opintoputken katkeaminen merkittävä ongelma” Lasse Lehtonen, @lasse_lehtonen MIHIN NETIKETTI katosi, kysytään vuoden ensimmäisessä Ylioppilaslehdessä. Netikettinä tunnettut netinkäyttöohjeet tuntuvat verkon tämän päivän keskusteluilmapiirissä esihistoriallisilta. Internetistä on tullut vähemmistöihin kohdistuvan pilkan ja häiriköinnin tyyssija. Nettivihan lisäksi puhututtaa seksuaalinen hyväksikäyttö. Ylioppilaslehden mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on paljastunut useampi tapaus, jossa valmentaja on käyttänyt nuorta urheilijaa seksuaalisesti hyväkseen. OULUN YLIOPISTON kunnianhimoinen tavoite on tulla parhaaksi eurooppalaiseksi kampukseksi käyttökokemuksella mitaten, eli siinä, miten tiloja käytetään mahdollisimman hyvin opiskeluissa ja tutkimuksessa. Nyt yliopiston ja kampuksen houkuttelevuutta yritetään parantaa muun muassa digikampusprojektilla, kirjoittaa Oulun ylioppilaslehti. Hankkeeseen liittyvän ”24/7-kampuksen” testaus on jo käynnissä. Kolme kuukautta kestävän pilotin aikana testiryhmän opiskelijoilla on kulkukorttien avulla ympärivuorokautinen pääsy osaan kampuksen sisätiloista.
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 ARTiCLe AKSEL HERMANSON PHOTOGRAPH NELLA KESKI-OJA he University of Turku (UTU) hopped on the bandwagon in 2013, teaming up with the universities of Tampere and Eastern Finland to form Finland university, an education exporter. “Education exports differ from traditional study programs in that they are tailored for the client, which is often a foreign government agency”, says Päivi Granö, the head of education in Rauma. Essentially the students receive education, which is fit for their countries’ standards, from abroad. Granö points out that education exporting is not only a commercial practice, but also a learning experience for both parties. Finland university is a trailblazer on a national scale, although it pales in comparison to the big bucks globally. Increasing education exports is in the strategies of both UTU and the Ministry of Education. in February, UTU saw its first set of fulltime undergraduate students, a Namibian group of 24, enroll in the BA program in education. The project is funded by the Namibia Students Financial Assistance Fund (NSFAF). The students will study for two years at Rauma, while the third will be spent in Namibia. After finishing their degree, the students will be fully qualified to work as teachers in their homeland. Even though export programs are open for plenty of customizing, only little changes were made by the Namibian officials. “Finnish teacher education has a remarkable reputation, and as such, the Finnish format is often the one countries want to get”, Granö states. This reputation also drew Namibian Fousy Jaar, 22, into successfully applying to the program. After two weeks in Finland, Jaar has already noticed what the buzz is about, on both university and comprehensive school levels. Her class had recently visited a local primary school, where she was impressed with the abundance of technology, the encouragement of critical thinking, and exercises based on teamwork. Above all, Jaar admires the attitude towards teachers in Finland. “Teachers are valued here, and for a good reason. They play a crucial role in the lives of learners and the community at large.“ And what could Finns learn from Namibians? They could be a little more competitive and ambitious in their studies. Jaar has noticed a somewhat carefree mindset when it comes to education; failed exams followed by retakes are common among Finnish students. “You shouldn’t take your outstanding education for granted”, she notes. Jaar compares the services in Rauma to Swiss clockwork, fueled by “sisu”. As for the freezing weather of the north, Jaar expected worse. “Snow on the ground is really beautiful, but I can’t wait for summer to come” she laughs. • In an attempt to maintain their competitiveness, many countries have seen the rise of a new export product: education. Tiede T Selling education • Education exports are government bought study programs. Many universities have started offering these in recent years for income. • UTU has sold its programs all over the world, primarily to East Asia and the Gulf area. OUTSOURCING EDUCATION Fousy Jaar has settled in well at Rauma. The people, although initially shy, are warm, helpful and welcoming. eng
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 TUTKIJAN KATSE SOMETTAMISEEN Miten sosiaalista mediaa käsitellään tieteessä ja eri tutkimusaloilla? TAAS KÄSILLÄ on se viikonloppu, jona siirrytään kesäaikaan. Kellojen kääntäminen talvija kesäajoiksi on itse asiassa verrattain uusi ilmiö. Ensimmäisenä järjestelmän otti käyttöönsä Saksa vuonna 1916, jonka jälkeen Britannia ja Yhdysvallat seurasivat nopeasti perässä. Suomi ei puolestaan kuulunut tässä asiassa pioneereihin – meillä kesäaika on ollut käytössä vasta vuodesta 1981. HITAUS UUDEN järjestelmän käyttöönotossa saattoi oikeastaan olla hyvä asia: viisareiden siirtelyn monista haitallisista vaikutuksista on nimittäin tehty useita tutkimuksia. Uudessa-Seelannissa Aucklandin yliopiston tutkijat ovat huomanneet, että trampoliineissa tapahtuvissa onnettomuuksissa on tilastopiikki, kun maa siirtyy keväällä kesäaikaan. Aarhusin yliopistossa Tanskassa tutkijaryhmä on puolestaan huomannut, että masennusdiagnoosien määrä kasvaa, kun kelloja käännetään syksyllä taaksepäin. Nyt siis varovaisesti siellä, kellojen kääntäjät! MIIKKA RUSI ARJEN TIEDE: vIISARIPELIä kOONNUT ATTE UUSINOKA ERI TUTKIMUSTEN systemaattisen katsauksen perusteella somen kautta saatu sosiaalinen tuki ja sosiaaliset kontaktit näyttävät liittyvän parempaan itsetuntoon ja elämänlaatuun. Sen sijaan vertailu toisiin saattaa lisätä ahdistusja masennusoireita. Nuorilla selfie-kuvista saadut tykkäykset saattavat vaikuttaa myönteisesti ruumiinkuvaan ja tykkäysten puute taas päinvastoin. Sosiaalista mediaa on pyritty hyödyntämään esimerkiksi Durkheim-projektissa, jossa on selvitetty mahdollisuutta tunnistaa itsetuhoisuuden riskiä lingvistisen analyysin perusteella. Somen hyödyntämisestä mielenterveyden häiriöiden hoidossa ei juuri ole tietoa.” DIGITAALISUUS ja sosiaalinen media heijastuvat olennaisesti viestinnän ja markkinointiviestinnän tutkimukseen. Tutkimuskohteita voidaan tarkastella sosiaalisen median vyöhykeajattelun kautta: yhteisöllisyyden ja yhteisöjen tutkimus, verkkokauppaan liittyvä tutkimus, sosiaaliseen julkaisemiseen liittyvä tutkimus ja viihde. Runsaasti tehdään myös bränditutkimusta suhteessa sosiaaliseen mediaan; esimerkkinä digitaalinen brändin rakentaminen. Mobiilimedia näkyy viimeaikaisessa tutkimuksessa niin ikään vahvasti. Kohderyhmien tarkastelun osalta on erityisen mielenkiinnon kohteena ollut diginatiivien mediaja kulutuskäyttäytymisen tutkimus. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa ovat myös algoritmit, koneoppiminen ja niiden vaikutus markkinointiviestintään ja brändäykseen. ” SOSIAALISEN MEDIAN hyödynnettävyys erityisesti mielenterveysalueen tutkimuksissa on lisääntymässä. Tutkimuksessa selvitetään erimerkiksi sitä, millä tavalla mielenterveyskysymykset esiintyvät keskustelupalstoilla ja voisiko kirjoituksista ennustaa ihmisen aikomuksia. Tutkijat ovat kiinnostuneita myös sosiaalisen median mahdollisuuksista tarjota vertaistukea. Vastaavasti tutkitaan myös sosiaalisen median käytön yhteydestä masennukseen tai nettikiusaamiseen. Aiheeseen liittyvä vaikuttavuustutkimus on vielä vähäistä. Tällä hetkellä puuttuu selkeää näyttöä siitä, miten sosiaalinen media osana hoitoa vaikuttaa vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastaviin aikuisiin.” JYRKI KORKEILA professori, psykiatria ULLA HAKALA yliopistonlehtori, markkinointi MARITTA VÄLIMÄKI professori, hoitotiede 3 kulmaa
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Opiskelija, 25. Vastaanotolle vuonna 2016 tutkituttaakseen rintansa: ”’Ai, sinusta on tulossa imettäjä.’ Hämmästyin, miten gynekologi noin voi sanoa. Vastasin että ’ei ole, mutta rinnastani tulee eritettä ja tuskin kuuluisi tulla’. Gynekologi sanoi, että ’vasta sitten on syöpä, kun nestettä valuu kunnolla, kun se on veristä tai kun tuntuu kova kuhmu rinnassa. Mutta jos nyt haluat, voin kyllä kähmiä niitä sun tissejä’. Muistan sanat tasan tarkkaan. Vastasin, että ’ei kyllä tarvitse’, jolloin hän sanoi, että ’painat sitte itte vaan näin’, painoi omaa rintaansa peukalolla ja etusormella, laittoi kielen ulos ja teki tröööt-äänen. Liike ja ääni toistuivat ainakin kolme kertaa käyntini aikana. Koko käynnin ajan gynekologi puhui ja puhui eikä kysynyt minulta hirveästi mitään. Hän haukkui ja puhui aliarvoisesti nuorista naisista, koska ’pelkäämme heti rintasyöpää’. En tehnyt valitusta, vaikka minulla oli se mielessä. Ajattelin, että siinä on minun sanani hänen sanaansa vastaan. Mietin myös, onko minulla tarpeeksi valittamisen aihetta. Halusin vain unohtaa koko käynnin, koska olin niin pettynyt. Lääkäri ei ottanut minua tosissaan eikä kuunnellut, mitä sanottavaa minulla oli.” Opiskelija, 25. Vastaanotolle vuonna 2015 kipuoireilun takia: ”Reagoin heti siihen, että hän oli kovin ronski. Heitteli läppää tyyliin ’otetaan sit vaatteet pois ja aloitetaan bileet’ tai ’voihan joillain naisilla – eiku siis kyl sä hehe tiedät’, kun korjasin [hänelle sukupuoleni]. Hän oli lukenut papereista transtaustani. Siinä vaiheessa, kun hän oli ollut törkeä ja mukahauska, hän aloitti sisätutkimisen kommentoiden ’mikäs sit seuraava askel on, ommellaanko römpsä kiinni?’ Hän oli muutenkin aika törkeä, ei antanut aikaa reagoida tai kertonut mitään etukäteen, yhtäkkiä vain koski tai tunki jotain instrumenttia sisälle. Minusta se oli epäkorrektia ja asiatonta, mutta yritin mennä läpänheittoon mukaan, koska ajattelin, että se olisi nopeammin ohi niin. Sitten [puhe] meni niin absurdiksi, että menin aivan lukkoon. Kun tulin ulos, jäin vaan seisomaan järkyttyneenä käytävään. Kävin tiskin kautta kertomassa tapahtuneesta. Siellä pahoiteltiin toki huonoa käytöstä, mutta ei tarjottu virallista valituslappua, enkä tajunnut pyytää. Sanoin, etten aio ikinä enää mennä sen ihmisen vastaanotolle. Minulle tarjottiin yleislääkäriä gynenä.” Opiskelija, 28. Vastaanotolle vuonna 2016 rutiinitarkastukseen ja ehkäisyvalmisteen vaihdon vuoksi: ”Olin vältellyt menoa gynekologille, koska olin kuullut paljon erilaisia negatiivisia huhuja hänestä ja muutenkin olin aiemmin aina ollut naisgynellä. Opiskelijana minulla ei kuitenkaan ollut varaa mennä yksityiselle. Gynekologi otti minut hyvin vastaan ja oli todella ystävällinen. Hän oli kova puhumaan ja hänellä oli melko ronski huumori, mutta en missään vaiheessa ottanut sitä mitenkään loukkaavana. Mielestäni se nimenomaan helpotti ja jopa rentoutti muuten ikävää tilannetta eli edessä olevaa gynekologista tutkimusta. Huumori on kuitenkin sellaista, että joku herkempi voi suhtautua siihen eri tavalla. Ainut, mikä jäi mietityttämään, oli keskustelu ja kysymykset siitä, miksi valitsen ehkäisyn käytön jatkamisen, vaikka olen vakituisessa parisuhteessa ja 28-vuotias. Jotenkin hänen oletuksensa ja mielipiteensä on, että tässä vaiheessa pitäisi lisääntyä.” GyNEKOLOGIN ASIATTOMAT KOMMENTIT ASKARRUTTAvAT Vähättelyä, karkeaa kielenkäyttöä ja heteroksi olettamista. Pyysimme kuutta opiskelijaa kertomaan, millaista palvelua he ovat saaneet Turun YTHS:n gynekologilta. TeksTi HETA PyHäJäRvI & ARTEMIS KELOSAARI kUViTUs dARTART / 123RF STOcK PHOTO o vuosien ajan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tarjoamat gynekologipalvelut ovat herättäneet polemiikkia opiskelijoiden keskuudessa Turussa. Esimerkiksi Turun Sanomat kirjoitti ongelmasta jo vuonna 2010 otsikolla ”Naisopiskelijat kokevat lääkärin lapsija hääutelut tungettelevina”. Tungetteleva käytös ei näytä loppuneen. Turun ylioppilaslehti haastatteli kuutta 20–28-vuotiasta opiskelijaa, jotka ovat kokeneet YTHS:n gynekologin käytöksen asiattomaksi tai loukkaavaksi. Kukaan heistä ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden takia. Opiskelijoita ovat vaivanneet esimerkiksi potilaan tuntemusten vähättely, heteroksi olettaminen ja karkea kielenkäyttö. Muutama kertoo myös välttelevänsä gynekologille menoa kuultuaan, millaista kohtelua muut opiskelijat ovat vastaanotolla saaneet. Kokemukset ovat vuosilta 2013 – 2016. J
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Opiskelija, 23. Vastaanotolle vuonna 2014 endometrioosiepäilyn vuoksi: ”Olin hyvin varma, että minulla on endometrioosi. Ajattelin, että samalla vastaanottokäynnillä saan kätevästi gynekologisen perustutkimuksen, koska en ollut koskaan ennen käynyt gynellä. Halusin tietää, että kaikki on ok. Minulle oli koko ikäni toitotettu, että pitää käydä tutkimuksissa säännöllisesti, vaikkei olisi mitään oireita. Vastaanotolla [gynekologi] ilmoitti, että ei minulla voi olla endometrioosia, tekemättä minkäänlaista fyysistä tutkimusta. Hän vain kyseli oireistani pari hassua kysymystä. Hämmennyin vähän, mutten ajatellut kyseenalaistaa lääkärin auktoriteettia. Tämän jälkeen [gynekologi] sanoi, ettei halua tehdä sisätutkimusta vain varmuuden vuoksi. Hämmennyin taas, mutta annoin olla enkä vaatinut mitään. Kieltäytyessään sisätutkimuksen tekemisestä [gynekologi] sanoi myös, että ’sitten, kun sulla on vuoden päästä poikaystävä, ja tulet tänne hakemaan e-pillerireseptiä, katsotaan uudelleen’. Ensinnäkin kismitti hetero-oletus, sitten vähän ihmetytti myös ajatus siitä, että välttämättä kaikki haluaa parisuhteen, mutta etenkin ajatus, että jos olisin heterosuhteessa, hankkisin ehdottomasti epillerit. Lopulta lähdin saamatta vastauksia mihinkään kysymyksiini. En saanut oikeasti varmuutta endometrioosista enkä haluamaani sisätutkimusta. Ainoa, mikä jäi käteen, oli olo, että minua ja ongelmiani vähäteltiin. Jäi myös vahva olo, että [gynekologi] tietää kaiken ja että minä en voi mitenkään tietää mitään – edes omasta kehostani. Tämän jälkeen akuuteissakin tilanteissa olen luottanut joko Googleen, apteekin käsikauppalääkkeisiin ja onneen – tai kiskonut jostain satasen ja mennyt yksityiselle gynekologille, jossa minut otetaan tosissaan.” Opiskelija, +20. Vastaanotolle vuonna 2013 tiheään uusiutuneiden hiivatulehdusten vuoksi: ”Painotin tulleeni, koska lääkkeiden pakkausselosteessa kehotettiin tekemään niin ja koska vaiva oli aika helvetin tuskallinen. Lääkäri nyökkäili jokseenkin huvittuneesti. Kun selostukseni oli ohi, hän sanoi, ettei minulla mitään hiivatulehdusta ole. En muista sanantarkkaa vastausta, koska tapahtumasta on yli kolme vuotta. Gynekologin pointti oli kuitenkin se, että olen tehnyt itsediagnoosin väärin ja koska olen nuori nainen, harrastan usein varomattomasti seksiä lukuisten eri miesten kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että minulla on totta kai sukupuolitauti. Lääkärin äänensävy oli koko homman ajan teennäisen kärsivällinen mutta samalla rempseä, tyyliin ’kyllä minä teidät tytöt tunnen, hehee’. Olin tyrmistynyt ja kiusaantunut. En oikein tiennyt, miten reagoida. Olin kuitenkin niin vihainen, että hämmennyksestä huolimatta täräytin, että lääkäri on nyt kyllä aika helvetin väärässä koska a) en ole kiinnostunut miehistä, enkä siten harrasta seksiä miesten kanssa, ja b) olen ollut aika pitkään käytännössä selibaatissa. Lääkäri meni tästä itse aika hämilleen, mutta kokosi itsensä ja totesi, että tietysti seksitaudit voivat tarttua kumppaneiden sukupuolesta riippumatta. Huvittunut sävy oli kuitenkin poissa, ja minusta tuntui, että tyyppi otti minut vihdoin tosissaan (mikä tuntui aika vastenmieliseltä, koska olisihan minut pitänyt ottaa tosissaan heti siinä vaiheessa, kun astuin huoneeseen).” Opiskelija, +20. Useampi kokemus: ”Vuodesta 2010 lähtien olen käynyt gynellä noin kerran vuodessa. Alkuaikoina oli avopuoliso. Tuolloin tuli kerran ikävä kutina, jota en saanut rauhoittumaan. [Gynekologi] sanoi heti kyseessä olevan klamydia ja ’sun puolisosi varmaan pettää sua’. Kun näytin järkyttyneeltä, hän sanoi ’vitsivitsi’. Tosi outo tilanne. Minulla on rakenteellinen poikkeama eli kaksi kohtua. [Gynekologi] muistaa minut aina siitä ja haluaa ultrata minut joka kerta, vaikka se ei olisi tarpeen. Se on niin ihmeellistä! Mielestäni asiasta ei tarvitsisi tehdä mitään show’ta. Tutkitaan ja lähdetään huojentuneena, ehkä lähete kourassa. Sellaista sen gynetutkimuksen pitäisi olla. [Gynekologi] sanoi, että ’naiseus ei ole sairaus’. Minä tulkitsin kommentin niin, ettei gynellä ole pakko käydä. Itse tilanteissa menen usein ns. autopilotilla, ja tulen vasta myöhemmin ajatelleeksi, mitä [gynekologi] oikeastaan sanoi. Olisin hyvin voinut joskus lähteä ovet paukkuen, mutta vaistomainen auktoriteetin kunnioitus estää minua sanomasta vastaan. Olen käynyt gynellä nyt mahdollisimman vähän, eikä lisääntymisasioista puhuminen varsinaisesti inspiroi. Kun vastaanotolle menee ja tervehtii, tietää varautua siihen, että sieltä voi tulla ihan mitä tahansa. Jos minulla ensimmäisenä gynekologina olisi ollut [YTHS:n gynekologi], niin ei hyvää päivää. Ei se nyt niin helppoa ole hypätä pöydälle ja antaa toisen kopeloida. Gynekologiset ongelmat ovat kuitenkin aika yleisiä: epäsäännöllisiä tai kivuliaita kuukautisia, tulehduksia, kipua seksin aikana ynnä muuta. Moni kävisi ylipäätään mieluummin naisgynellä. Minä kyllä kävisin [YTHS:n gynekologinkin luona], jos hän vain pitäisi suunsa kiinni. Fyysistä apua olen häneltä saanut, mutta ilmapiiri on aivan toinen juttu.” ytHs:n POtilasasiamieHen Seija Kankareen mukaan opiskelijoiden kokemukset kuulostavat ikäviltä. ”Pahoittelen syvästi opiskelijoiden kokemuksia hoitokäynneillä. Otamme opiskelijoiden huolen ja palautteet aina tosissamme ja ryhdymme toimenpiteisiin asian ratkaisemiseksi”, Kankare kertoo sähköpostitse. Toimenpiteistä vastaa esimies, Turussa YTHS:n terveyspalveluyksikön johtaja ja yleisterveyden ylilääkäri Maisa Kuusela. Esimiehenä Kuusela ei voi kommentoida yksittäisen työntekijän asioita eli esimerkiksi sitä, millaisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi on tehty tai tehdään. Johtajan mukaan tilanne on kuitenkin parantunut aikaisemmista vuosista. Turun YTHS:ään tuli viime vuonna viitisenkymmentä asiakaspalautetta. Eniten palautteita tuli laskutuksesta ja esimerkiksi ajanvarauksen epäselvyyksistä. ”Palautteet eivät kohdistuneet erityisesti kehenkään työntekijään. Saimme myös kiittävää palautetta”, Kuusela kertoo ja lisää, että ilmenneet ongelmat yritetään kaikin tavoin ratkaista. Kuusela KeHOttaa opiskelijoita antamaan kokemuksistaan palautetta. YTHS:n nettisivujen kautta annettu palaute ohjataan Turkuun kyseisen alan ylilääkärille tai osastonhoitajalle. ”[Tämä] selvittää asiaa potilasasiakirjamerkintöjen avulla sekä kyseessä olevan henkilön kanssa, mikäli palaute on koskenut tiettyä henkilöä”, Kuusela avaa. Lisäksi palaute käsitellään yksikön johtoryhmässä ja sen antajalle lähetetään vastaus. Mikäli Turun YTHS:n gynekologille ei halua mennä, mutta tarvitsee gynekologista hoitoa, Kuusela tarjoaa ratkaisuksi ensisijaisesti käyntiä yleislääkärillä, missä useimmat nuorten gynekologiset ongelmat hoituvat. Tämän vuoden aikana YTHS kouluttaa valtakunnallisesti kaikki yleislääkärit kierukan laittoon. ”Ehkäisyasioissa opiskelija ohjataan usein ensimmäiseksi terveydenhoitajalle.” suOmen GyneKOlOGiyHdistyKsen puheenjohtaja ja Naistenklinikan ylilääkäri Seija Grénman muistuttaa, että lääkäri sitoutuu ammattikunnan työtä luotsaavien eettisten ohjeiden mukaisesti luottamusta herättävään ja kunnioittavaan käytökseen. ”Lääkäri joutuu tutkimustilanteessa usein kajoamaan potilaan ruumiilliseen koskemattomuuteen intiimilläkin tavalla, ja tällöin lääkärin ammatillinen suhtautuminen on erityisen tärkeää. Lääkärin epäasiallista käytöstä potilasta kohtaan ei voida pitää hyväksyttävänä missään tilanteessa.” Grénman korostaa, että potilaan kohtaaminen on lääkärityön ydintapahtuma, jossa vuorovaikutuksen onnistuminen ratkaisee myös vastaanoton lääketieteellisen laadun. •
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 PyHIINvAELLUS Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija Heta Pirttijärvi sukelsi lääkiksen, kauppiksen ja oikiksen opiskelijoiden sielunelämään yökerho Apollossa. TeksTi HETA PIRTTIJäRvI kUVAT SAMULI SALO yhän kolminaisuuden kanava on kuhissut Jodelissa niin kuumana, että LEX ry, TuKY ja TLKS päättivät lyödä hynttyyt yhteen ja avata ovet ystävilleen”, tapahtumakutsussa hehkutetaan. Maaliskuisena iltapäivänä alkaa oikeustieteen, kauppatieteen ja lääketieteen opiskelijoiden Trilogia-bilesarjan toinen osa: Pyhiinvaellus. Sen aikana katsastetaan järjestöjen legendaariset kerhotilat Kirkkotie, Parkki ja Tivoli sekä tanssitaan jatkot yökerho Apollossa. Bilesarjan kutsuissa ”Kolme suurta” ei ylistyssanoja säästele: luvassa on jotain unohtumatonta , maineikasta , uniikkia ja eeppistä . Koko bilesarjan juhlinut voi koota haalarimerkeistä huikean Trilogia-kolmion, minkäs muun kuin pyhän kolminaisuuden hengessä. astun aPOllOn bileisiin sinisissä haalareissani, joihin olen epätoivoisesti saanut ommeltua reilun tusinan verran merkkejä. Ympärilläni levittäytyy sinisten, mustien ja viininpunaisten haalareiden meri. Tajuan, etten ole oikeastaan koskaan ”P
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 puhunut kovin monelle muiden tiedekuntien opiskelijalle. Huhujen mukaan oikiksen naiset ovat ne parhaimman näköiset ja kauppislaiset ne ylimielisen näköiset. Tämä ei auta tunnistusleikissä ollenkaan. Onneksi kaikilla on haalarit. Rohkaistun ja lähestyn ensimmäistä porukkaa. Millaisia mielikuvia opiskelijoilla on toisistaan? “Kauppislaiset tai lääkisläiset eivät tiedä mitään kirjojen lukemisesta”, oikeustiedettä lukeva opiskelija naurahtaa. “Muualla saa myös opintopisteitä selkeästi helpommin kuin meillä oikiksessa”, toinen lisää. “Oikislaiset taas eivät tee muuta kuin lukevat”, tulee vastaukseksi. Kuulemma lääketiedettä lukevat taas käyttävät aina vain valkoisia takkeja ja opiskelevat tunnollisesti joka ilta. “Kauppis on paikka, johon mennään, kun ei tiedä, mitä haluaa elämältään”, lääketieteitä lukeva opiskelija heittää. Omassa luKiOaiKaisessa ystäväpiirissäni oli vain nämä kolme opiskeluvaihtoehtoa: kauppis, oikis ja lääkis. Jos joku päätti Matka kauppakorkean opiskelijoiden Parkilta lääketieteen opiskelijoiden Tivoliin sujui rattoisissa merkeissä. ”’Kolme suurta’ ei ylistyssanoja säästele: luvassa on jotain unohtumatonta , maineikasta , uniikkia ja eeppistä .”
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 hakea lukemaan esimerkiksi filosofiaa, hän oli “rohkea”. Itse asiassa moni ystäväni olisi halunnut olla rohkea ja hakea vaikkapa yläasteen musiikinopettajaksi. Perhe ja ystävät saivat kuitenkin vakuutettua, että hakeminen johonkin kolmesta edellä mainitusta tiedekunnasta on ”fiksu valinta”. Se valinta, josta seuraa suuri palkka ja varma työllisyys. Se valinta, jonka ansiosta saa arvostusta ja hienon tittelin. Se, pitävätkö kommentit paikkansa, on asia erikseen. bileiden PuKuKOOdiKsi on linjattu haalarit ja colleget – sen myös huomaa. Joka puolella vilisee harmaita paitoja, joiden identtisistä painatuksista järjestöt ovat piruilleet toisilleen lempeästi. Piikittely tiedekuntien välillä onkin sitkeää, mutta leikkimielistä. Opiskelijat selkeästi kunnioittavat toisiaan. “Tiedekuntien välillä vallitsee poikkeuksellisen tiivis nokittelun ja rakkauden välinen suhde”, oikeustieteitä lukeva mies toteaa. “Se nyt vain kuuluu tähän juttuun, että meidän täytyy ikään kuin kilpailla keskenämme”, toinen jatkaa. Varsinkin oikeustieteellisen ja kauppatieteellisen opiskelijoiden välillä tuntuu olevan tiivis suhde, muun muassa sen vuoksi, että Järjestöjen trio piruilee toisilleen harmaista collegeista, joita koristavat identtiset painatukset.
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 opinnot ovat jokseenkin samankaltaisia. “Lääkiksen kurssit ovat ihan erilaisia verrattuna meidän tiedekuntiimme”, kylteri toteaa. Hellittely tai Herja trion muodostamasta ”pyhästä kolminaisuudesta” on elänyt pitkään, eikä sen alkuperästä ole tietoa. Alun perin kristinuskon jumala-käsitykseen viittaava nimitys on kuitenkin helppo yhdistää ajatukseen supersuosituista aloista, joiden tulevaisuus povaa menestystä ja statusta. Ehkä ne ovat myös arvoja, jotka pyhän kolminaisuuden opiskelijat ovat – ainakin salaa – omaksuneet. Aivan vastaavaa yhteisöä ei ole muualle Suomeen syntynyt. Turussa kolmen kimppa on saanut tulta anonyymin Jodel-appin @pyhäkolminaisuus-kanavasta. Somessa vastaan tulevat nopeasti #lexmuija ja #alfakylteri, klassikoiksi muodostuneet läpät oikiksen naisista ja kauppiksen miehistä, sekä keskinäinen piikittely: ”kylterit puhuvat itsestään alfoina, mutta tuntevat alemmuutta lääkiksen uroksiin”. Naljailusta huolimatta kanavalla toivotaan esimerkiksi tiedekuntien välisiä paritusbileitä, mihin kanssajodlaajalla on vastaus valmiina. ”Eikö sitä pariutumista tapahdu riittävästi ihan muutenkin?” aulassa KylteriPOiKa istuu lexiläisen kanssa, mutta muut ovat omissa porukoissaan samanväristen haalareiden ympäröiminä. Illan edetessä yhä useampi ryhmä sekoittuu. “Lex-tytöt lähtevät aina kylteripojan mukaan”, kertoo eräs nuorukainen, jolla on kuulemma ”omakohtaisia kokemuksia” asiasta. “Mutta asiahan on niin, että kylteritytöt lähtevät aina lääkispojan mukaan”, kuuluu viereiseltä naiselta. Miksi näin? ”Lääkärit ovat aina puoleensavetäviä.” Kun KauPPatieteen opiskelijoiden lehti KYliste (4/16) selvitti, mitä muiden alojen opiskelijat ajattelevat kyltereistä, saatiin vastaukseksi muun muassa tämä havainto: ”käydessä kauppiksella syömässä tuntuu kuin olisi bileissä, kun kaikki on niin hienosti laittautuneet”. Itse haluan uskoa, että me pyhän kolminaisuuden opiskelijat olemme paljon muutakin kuin itseään peilistä tuijottavaa haalarikansaa: pääsimmehän opiskelemaan unelma-alojamme kovalla työllä. Yökerho-gallupin perusteella pyhän kolminaisuuden opiskelijat pitävät kuitenkin tärkeänä myös muiden alojen opiskelijoihin tutustumista. “Siitä on paljon hyötyä, että on ystäviä esimerkiksi kieli-instituutista tai oikiksesta”, kauppatieteitä lukeva nainen toteaa. Ajatus siitä, että tulevaisuudessa ei työskennellä vain yhden alan ihmisten kanssa, on omaksuttu hyvin. Omien sanojensa mukaan pyhän kolminaisuuden opiskelijat eivät ole eristäytyneet muista – ainakaan täysin. “Olisi mahtavaa, jos pystyisimme kaikkien tiedekuntien kesken tutustumaan toisiimme vielä paremmin”, eräs mies toteaa. “Kaikilta voi oppia jotain uutta”, nainen lisää. Poikkitieteellisille bileille on kuitenkin vain rajatusti aikaa, sillä oikeustieteilijöiden Lex, kauppatieteilijöiden TuKY ja lääketieteen opiskelijoiden TLKS järjestävät sen verran reippaasti omia tapahtumiaan. Kävelen baarin läpi Antti Tuiskun Paadipapiidipaadi-kappaleen soidessa. “Wooo, oon painanut aivan liian pitkää päivää”, kuuluu railakas laulu. Tosiaan, kaiken kirjastossa tuskailun jälkeen voimme hyvällä omatunnolla myös juhlistaa sitä, että vietämme samassa yliopistossa yhdessä opiskelijaelämää – haalarin väriin katsomatta. • ”Olisi mahtavaa, jos pystyisimme kaikkien tiedekuntien kesken tutustumaan toisiimme vielä paremmin”, Apollossa bongattu opiskelijanuorukainen sanoo.
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 kO O N N U T AT TE U U SI N O K A kU Vi TU s M A N g SA A b / 12 3R F ST O cK PH O TO PU OL UE ET PU NT AR IS SA ALOITETAAN! MITEN vALMISTUNEILLE OPISKELIJOILLE TULISI LUODA LISää TyöPAIKKOJA? Kuntavaalit ovat nurkan takana! Kysyimme puolueilta, millaista opiskelijapolitiikka ne vallan kahvassa ajaisivat. Keskusta: KESK Kokoomus: KOK Kristillisdemokraatit: KD Perussuomalaiset: PS Ruotsalainen kansanpuolue: RKP Sosiaalidemokraatit: SDP Vasemmistoliitto: VAS Vihreät: VIHR Eläinoikeuspuolue: EOP Feministinen puolue: FEM Itsenäisyyspuolue: IPU Liberaalipuolue: LIB Piraattipuolue: PIR Suomen kommunistinen puolue: SKP KESK: ”Turun pitää harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, jolla yritykset saadaan asettumaan Turkuun. Turun vahvuus on ammattitaitoisen työvoiman tarjonta: 75 % korkeakouluopiskelijoista haluaisi jäädä Turkuun, jos löytäisi oman alan työpaikan.” KOK: ”Profiloimme Turun kansainväliseksi korkean osaamisen ja innovaatioiden keskittymäksi, joka houkuttelee yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja juuri tänne. Elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä on tiivistettävä, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat jo ennen valmistumista.” KD: ”Tunnin juna Helsinkiin tekisi Turun houkuttelevammaksi yrityksille. Pienyrittäjyyttä pitää tukea ja helpottaa esimerkiksi starttirahalla. Kaupungin pitää hankkia yksityisiä investointeja markkinoida Turun nuoren polven osaamista. ” PS: ”Koulujen pitäisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä yksityisen sektorin työnantajien kanssa harjoittelupaikkojen suhteen. Joustava läsnäolovelvollisuus työskenteleville opiskelijoille ja valtakunnallisesti opintotuen tulorajan korottaminen kannustavat opiskelijoita työskentelemään enemmän opiskeluaikana.” RKP: ”Suomen pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on keskeinen rooli uusien työpaikkojen luomisessa. Yritykset luovat uusia työpaikkoja, jos ne ovat menestyviä ja kilpailukykyisiä. SDP: ”Vahvistamalla kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä yhä useampi opiskelija pystyisi tekemään esimerkiksi lopputyönsä tai korkeakouluharjoittelunsa Turun alueella. Tämä on ensimmäinen askel kohti työllistymistä alueelle.” VAS: ”Kaupungin tulisi tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja kartoittaa toimintaansa, jotta piileskelevät harjoitteluja opinnäytetyömahdollisuudet saadaan näkyviksi. Näin alueen työelämä on tuttua ja Turkuun jääminen mahdollista valmistumisen jälkeen. Kaupungin on tuettava aloittelevia itsensätyöllistäjiä varmistamalla neuvontapalveluiden ja toimitilojen saatavuus.” VIHR: ”Turun pitää houkutella yrityksiä ja investointeja. Haluamme rakentaa uusia viihtyisiä asuinalueita, raitiotien ja tunnin junan. Eniten työpaikkoja syntyy pieniin yrityksiin. Yritystoimintaa aloittavia opiskelijoita ja vastavalmistuneita kannattaa kaupunginkin tukea.” EOP: ”Korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä lisäämällä. Palkallisten työharjoittelupaikkojen lisäämisen ohella Turun kaupunki voisi myös pilotoida pitempiaikaisten 6–12 kuukauden palkallisten trainee-paikkojen tarjoamisen vastavalmistuneille.” FEM: ”Uraohjausta koko opintopolun ajan, palkallisia harjoittelumahdollisuuksia, jotta pääsee näkemään kenttää ja tekemään yhteistyötä kentän kanssa osana opiskeluja. Arbetsforumilla Åbo Akademilla on teemailtoja, joihin kutsutaan paikallisia alan pomoja kertomaan alasta kiinnostuneille – näitä kaikkiin kouluihin. Liian paljon jätetään opiskelijan oman aktiivisuuden varaan.” IPU: ”Lisäämällä yritysten mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja kaikille.” LIB: ”Pitämällä huoli, että Turussa on kannattavaa perustaa yrityksiä, eivätkä ainakaan kunnan virastot heitä kapuloita rattaisiin.” PIR: ”Askeleet opinnoista työelämään kulkevat aina työharjoittelun kautta. Tärkeää on, että niin yksityiset kuin julkisetkin harjoittelupaikat ovat helposti löydettävissä. Yleisesti työmarkkinoiden vetoisuuteen vaaditaan muita, pienyrittäjien asemaa parantavia, lainsäädännöllisiä uudistuksia.” SKP: ”Kaupungin tulee aloittaa kuusituntisen työpäivän kokeilu ansiotasoa alentamatta. Näin kaupunki luo työpaikkoja. Kaupungin pitää käyttää sen ylijäämä kunnan palveluihin ja hallintoon, palkkaamalla enemmän työntekijöitä näille sektoreille.” PUOLUEIDEN LyHENTEET
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Tuleeko… 1. Turun joukkoliikenteeseen saada nykyistä isommat opiskelija-alennukset? 2. Hämeenkadulle saada Alko? 3. Kaupungin tarjota opiskelijoille lisää liikuntatiloja? 4. Eerikin-, Humaliston-, ja Aninkaistenkadulle rakentaa polkupyörätiet? 5. Kaupungin tarjota opiskelijoille aikaisempaa enemmän palkallisia työharjoitteluita? 6. Turusta Helsinkiin saada tunnin juna? 7. Opiskelijoiden toimeentuloa turvata sosiaalisella luototuksella? 8. Kampuksella pilotoida robottibussia? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. KESK KOK KD PS RKP SDP VAS VIHR EOP FEM IPU LIB PIR SKP = Kyllä = Ei = Ei osaa sanoa ENTä MITEN PERHEELLISIä OPISKELIJOITA TULISI TUKEA? läsnäolovelvollisuuden osalta lapsen sairastellessa olisivat merkittävä tuki.” RKP: ”Lapsille tulee taata turvallinen kasvuympäristö ja yksinhuoltajaperheiden tilanne tulee erityisesti huomioida. Toimivan lasten päivähoidon tulee olla perheiden tukena.” SDP: ”Muuttamalla varhaiskasvatus maksuttomaksi ja huolehtimalla, että päivähoitopaikan saa nopeasti ja riittävän läheltä esimerkiksi kampusta. Kunnan on tärkeä huolehtia, että tarjolla on riittävästi monimuotoista asuntotarjontaa hyvien liikenneyhteyksien päässä, jotta asumisesta ja liikkumisesta ei tule ongelmaa perheellisille opiskelijoille. Lisäksi korkeakoulujen tulisi huomioida erilaiset elämäntilanteet opetusta järjestettäessä.” VAS: ”Kaupungin tulee varmistaa, että kaupungin omia päivähoitopaikkoja on riittävästi. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Kaupungin omien vuokra-asuntojen tuotantoa on lisättävä ja vuokria alennetaan.” KESK: ”Keskusta kannattaa huoltajakorotuksen tekemistä opintotukeen. Se olisi myös merkittävä kannustin perustaa perhe jo opiskeluaikana. Oppilaitosten tulee tarkastella omia käytäntöjään siten, että lapsen mukaan ottaminen opiskelupäivään olisi mahdollista, jos päivähoitoon ei ole mahdollisuutta.” KOK: ”Vanhemmuus ja opiskelu sopivat hyvin yhteen, jos kurssit ovat joustavia ja läsnäolopakkoa vaativat kokonaisuudet pystyy tarvittaessa korvaamaan itsenäisillä suorituksilla. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus voisi auttaa perheellisten opiskelijoiden arkea.” KD: ”Perheellisille opiskelijoille tulisi tarjota huoltajakorotus opintotukeen. Opintorahaa ei jatkossakaan pitäisi laskea tukea alentavaksi tuloksi yleistä asumistukea myönnettäessä. Kannatamme perheellisten opiskelijoiden tulorajojen korottamista.” PS: ”Perheellisten opiskelijoiden ongelmat liittyvät erityisesti lastenhoidon järjestämiseen. Kurssiaikataulujen varhainen julkaisu helpottaisi arjen suunnittelua. Lapsiparkkitoiminta tai joustavuus VIHR: ”Uusia opiskelija-asuntoja rakennettaessa pitää muistaa perheellisten opiskelijoiden tarpeet. On tärkeää, että kampusten läheisyydessä on joustavaa päivähoitopalvelua, jossa huomioidaan opiskelijaperheiden aikataulut. Perheelliset opiskelijat ovat usein pienituloisia, minkä vuoksi kunnan palveluiden pitää olla kohtuuhintaisia ja esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tulee tehdä maksutonta.” EOP: ”Yliopistollisten päivähoitopalvelujen tarjontaa tulee laajentaa ja huolehtia palvelujen opiskelijaystävällisestä hinnoittelusta.” FEM: ”Asuminen, opintojen ja opintosuoritusten joustavuus esimerkiksi nettiopintojen ja kotitenttien muodossa. Pilotoidaan edullinen lapsiparkki yliopistolla/AMK:lla.” IPU: ”Samoin kuin kaikkia opiskelijoita. Jokaisen pitäisi saada perustarpeet tyydytettyä.” LIB: ”Perheellisiä opiskelijoita tulee tukea tarjoamalla heille samat palvelut kuin kaikille muillekin perheellisille. Korkeakouluja tulee kannustaa tarjoamaan joustoja opiskeluun esimerkiksi järjestämällä riittävän usein yleistenttejä.” PIR: ”Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen on mittava haaste kelle tahansa. Opiskelijaperheille tulisi olla tarjolla maksuttomia iltapäiväkerhoja, sekä joustavia päivähoitopalveluita.” SKP: ”Kaupungin tulee taata maksuton kokoaikainen päivähoito opiskelijoiden lapsille, ja näin taata mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun.”
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 MITEN OPISKELIJOILLE TULISI TURvATA RIITTäväT MIELENTERvEySPALvELU T? KESK: ”Sote-uudistuksessa on tärkeää turvata YTHS:n asema opiskelijoihin erikoistuvana terveysalan toimijana. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin kannattaa panostaa, sillä ne maksavat tulevaisuudessa itsensä takaisin. Olisi tärkeää päästä eroon mielenterveysongelmien stigmasta, jotta kynnys hakea apua madaltuisi.” KOK: ”Opiskelijaohjaus läpi opintojen ehkäisee stressiperäisiä oireita. Varhainen apu on ratkaisevaa. Jos on paha olla, ammattitaitoinen hoitaja tai lääkäri saa paljon aikaan jo pelkästään kuuntelemalla ja keskustelemalla. Matala kynnys yhteydenottoon ja nopea pääsy vastaanotolle on tärkeää.” KD: ”Korkeakouluihin lisää koulupsykologeja ja muuta ammatillista apua. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen tiloja, joissa on mahdollisuus keskustella. Tässä voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä järjestöjen ja kirkon kanssa.” PS: ”Korkeakouluopiskelijoiden on pakollista maksaa YTHS:n palveluista, joten YTHS:n pitää pystyä tarjoamaan heille myös mielenterveyspalvelut. Jonottamisen sijaan tulisi hyödyntää myös sähköisiä etäpalveluita mahdollisuuksien mukaan.” RKP: ”Nuorten hyvinvointi on lisääntynyt nuorisotyöhön suunnattujen ennaltaehkäisevien ja etsivien panostusten ansiosta. Nuorille suunnattujen palveluiden koordinointia on parannettava, ja palvelut tulisi saada yhdeltä luukulta.” SDP: ”Varmistamalla, että sekä yliopistoopiskelijoiden (ja tulevaisuudessa myös AMK-opiskelijoiden) terveydenhuollosta huolehtivalla YTHS:llä että kunnallisessa terveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat riittävästi resursoidut ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on sujuvaa.” VAS: ”Vasemmiston tavoitteena on turvata matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalvelut ajoissa kaikille tarvitseville. Turussa pitää kokeilla Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirissä kehitettyä mallia, jossa mielenterveyspalveluiden piiriin pääsee heti ilman lähetettä.” VIHR: ”Pitää varmistaa, että sote-uudistuksen jälkeen YTHS vastaa korkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluista. Ennaltaehkäiseviä palveluita pitää lisätä kaikille: on erityisen tärkeää, että nuorilla on matala kynnys hakea tukea mielenterveyspalveluista.” EOP: ”Mielenterveyspalvelujen jonot ovat liian pitkät kaikille, eivät vain opiskelijoille. Ennaltaehkäiseviin, kiireettömiin mielenterveyspalveluihin panostaminen on merkittävä keino vähentää kroonistuneiden ja akuuttien ongelmien korkeat yhteiskunnalliset kustannukset, niiden potilaille ja heidän omaisilleen aiheuttamista kärsimyksistä puhumattakaan.” FEM: ”Matalan kynnyksen palveluihin helppo pääsy, nopea ohjaus psykiatrille, psykiatriselle polille enemmän resursseja, nepsy-kartoitusta ja ohjausta, lisää sosiaalityöntekijöitä. Lisää resursseja niin kaupungin kuin YTHS:nkin psykologipuolelle ja selkeämmät ohjeet miten hakeutua hoitoon. Kouluihin tukipalveluja kuten opintopsykologi, pappi, vertaisryhmiä ja enemmän tunteja työntekijöille. Paremmin tietoa opiskelijoille mielenterveysyhdistyksistä ja -toimijoista.” IPU: ”Kaikilla vähempivaraisilla pitäisi olla ilmainen mielenterveyspalvelu.” LIB: ”Samalla tavalla kuin muillekin ihmisille: pitämällä huoli riittävästä resursoinnista ja siitä, että julkinen talous pysyy hyvässä kunnossa. Opiskelijoillekaan ei pidä rakentaa mitään ohituskaistoja palveluihin, sillä tämä olisi eturyhmäpolitiikkaa.” PIR: ”Kaikille kansalaisille tulee turvata riittävät, helposti lähestyttävät mielenterveyspalvelut asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Piraattipuolue kannattaa paikallista lähestymistä ratkaisujen kokeilemiseen ja hyvien käytäntöjen levittämistä kunnasta toiseen.” SKP: ”Sote-uudistus ja leikkauspolitiikka on torjuttava. Pitää suunnata lisää resursseja julkisiin sote-palveluihin. Maksuttomia sote-palveluja opiskelijoille.”
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 vAPAA SANA: MITEN KEHITTäISITTE TURKUA OPISKELIJAKAUPUNKIN A? KESK: ”Opiskelijat tuovat Turkuun elävää kaupunkikulttuuria ja innovaatioita, korkean osaamisen työpaikkoja. Turku ymmärtää opiskelijoiden mukanaan tuomat mahdollisuudet ja tukee kaupunkikulttuuria eikä ainakaan rajoita sitä tiukalla lupasääntelyllä. Turussa on jatkossakin edullista opiskelijaja muuta asumista sekä toimivat liikenneyhteydet niin kaupungin sisällä kuin muuallekin.” KOK: ”Tulevaisuuden Turku on kasvun paikka, jossa jokaisella opiskelijalla on tasavertaiset mahdollisuudet elää ja onnistua. Turussa työllistyy entistä useampi vastavalmistunut dynaamisen elinkeinoelämän ja kasvavan talouden ansiosta.” KD: ”Turun suurin haaste opiskelijakaupunkina on työllistää valmistuvat opiskelijat. Turku tarvitsee lisää työpaikkoja ja vahvempaa yhteystyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä. Turku kaipaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja sekä liikenneyhteyksien parantamista.” PS: ”Pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat opiskelijat ovat tottuneet yötä päivää kulkevaan joukkoliikenteeseen ja kellon ympäri auki oleviin palveluihin. Olisi tärkeää, että Turussakin olisi enemmän yövuoroja sekä jatkuvasti auki olevia kauppoja myös keskustan ulkopuolella. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tulee olla saatavilla.” RKP: ”Haluamme nähdä Turun, joka panostaa ennaltaehkäisevään ja opiskelijoiden terveyttä edistävään toimintaan. Aktiivinen järjestötoiminta, urheilu ja kulttuuri, esimerkiksi ulkoilureitit, kirjastot ja musiikkitoiminta tekevät opiskelukaupungista elinvoimaisen. Turku tarvitsee järkevää kaupunkisuunnittelua opiskelijoiden näkökulmasta.” SDP: ”Turun SDP:n tavoitteena on saada Turkuun laaja suomenkielinen teknillinen tiedekunta, jotta seudun merija teknologiateollisuuden yrityksille on saatavilla riittävästi korkeatasoisen tekniikan alan koulutuksen saaneita.” VAS: ”Tarvitaan kaupunkipyöräjärjestelmä. Keskustan ajonopeudet alentaisimme 30 kilometriin tunnissa. Raitiovaunu tarvitaan linjalle Varissuo–Kupittaa–keskusta–Runosmäki. Erityisesti perheellisten opiskelijoiden kannalta on tärkeää, että lähipalvelut ovat kunnossa: siksi tarvitaan Pansioon yläkoulu, Varissuolle uimahalli sekä uusia päiväkoteja ja vuokra-asuntoja ympäri Turkua.” VIHR: ”Turun kaupunkikulttuurin pitää kehittyä. Turkuun pitää rakentaa kattava pyörätieverkosto. 70-luvun autokaupunkiratkaisujen tekeminen pitää lopettaa, ja tehdä asioita nykypäivän tavoilla tulevaisuutta varten. Turku on hyvä opiskelijakaupunki, kun se on kiinnostava, hauska ja sitä voidaan muuttaa asukkaiden käsissä erilaiseksi.” EOP: ”Turun oppilaitokset voisivat toimia monitieteellisen eläintutkimuksen edelläkävijöinä Suomessa. Esimerkiksi oikeustieteellisen eläintutkimuksen saralla yliopistomme on jo tunnettu, mutta Turku voisi olla eläinystävällisen tutkimuksen, tuotannon ja kaupan edelläkävijä myös muilla aloilla. Näin luomme etulyöntiaseman tulevaisuuden yhteiskunnassa, jossa lihanormin sijaan vallitsee lajien välinen oikeudenmukaisuus ja yksilölliset tarve-erot huomioiva tasaarvo.” FEM: ”Päätöksentekoon osallistumista on tehtävä helpommaksi. Kaupungin tulisi pitää esimerkiksi opiskelijoille suunnattuja iltoja ja tiedottaa vaikuttamismahdollisuuksista sekä olla yhteyksissä tiiviisti alueen korkeakouluihin ja näiden (yli-)oppilaskuntiin.” IPU: ”Opiskelijoille, samoin kuin kaikille vähempiosaisille, pienemmät maksut, jotta elämä helpottuisi, siten myös opiskelu.” LIB: ”Kehittämällä monipuolisempia opiskelija-asumisen muotoja sekä tukemalla nuorille aikuisille suunnattujen palveluiden syntymistä.” PIR: ”Ideat vaativat tilaa ja resursseja kehittyäkseen valmiiksi innovaatioiksi. Moni asia Turussa on hyvin, mutta kaupungin tulisi pyrkiä tukemaan yhä useampia, opiskelijoiden ehdottamia projekteja, jotta mahdollisimman monella olisi tilaisuus kartuttaa käytännön kokemusta niiden toteuttamisesta. ” SKP: ”Maksuttomia palveluita opiskelijoille esimerkiksi joukkoliikenteen, kulttuuripalveluiden ja soten muodossa.”
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 PUOLUEIDEN PUOLESTA vASTASIvAT: Keskusta: Antti Grönlund, Keskustanuorten varapuheenjohtaja, Anna Sirkiä, Varsinais-Suomen Keskustan varapuheenjohtaja Kokoomus: Sini Ruohonen, Turun Kokoomuksen puheenjohtaja, ja Miikka Koski, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n hallituksen jäsen Kristillisdemokraatit: Remo Ronkainen, KD Nuorten ex-puheenjohtaja Perussuomalaiset: Timo Rumpunen, Varsinais-Suomen PS-nuorten puheenjohtaja, Kai Sorto, eduskunta-avustaja, ja Jessica Vahtera, Turun PS:n valtuustoryhmän sihteeri Ruotsalainen kansanpuolue: Joachim Hesthammer, Turun RKP:n varapuheenjohtaja Sosiaalidemokraatit: Petra Peltonen, Turun SDP:n tiedotussihteeri Vasemmistoliitto: Anna Mäkipää, Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja, ja Jaakko Lindfors, Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Vihreät: Niina Ratilainen, Turun Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Eläinoikeuspuolue: Saana-Maria Majatie, puheenjohtaja Feministinen puolue: Puolueen Turun toimintaryhmän edustajat Maria Ikola, Panda Eriksson ja Mari Säisä Itsenäisyyspuolue: Teppo Honkasalo, Varsinais-Suomen piirijärjestö ry:n puheenjohtaja Liberaalipuolue: Juhani Kähärä, puolueen puheenjohtaja, ja Akseli Eskolin, puolueen sitoutumaton kuntavaaliehdokas Piraattipuolue: Tapani Karvinen, Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Suomen kommunistinen puolue: Tiago Queimada e Silva, Suomen kommunistisen puolueen kuntavaaliehdokas KESK: ”Kaupungin pitää ottaa opiskelijoiden Ryhmä 40 000 vakavasti ja kuulla sitä kattavasti opiskelijoihin olennaisesti liittyvässä päätöksenteossa. Tiettyä oppilaitosta koskevassa päätöksenteossa voidaan lisäksi kuulla kyseisen oppilaitoksen ylioppilastai opiskelijakunnan edustajia. Opiskelijoiden pitää olla kärkijoukoissa ottamassa käyttöön suoran kuulemisen kanavia, jotka voidaan toteuttaa esimerkiksi mobiilisovelluksella. KOK: ”Ryhmä 40 000 on tehnyt hyvää vaikuttamistyötä Turussa, mutta sitä voisi tehdä entistä tehokkaammin. Kuntapolitiikkaan kannattaa lähteä heti ensimmäisissä mahdollisissa vaaleissa, sillä päätöksenteon tunteminen auttaa tunnistamaan vaikuttamisen paikat ja poliittisten prosessien vaiheet. Aktiivinen kannanotto puhein ja kirjoituksin ovat rautaa.” KD: ”Opiskelijoita pitää rohkaista mukaan päätöksentekoon. Lisäksi yliopistoilla pitäisi antaa puolueiden näkyä esimerkiksi vaalipaneeleita järjestämällä. Kunnanvaltuustojen istunnoista pitää tehdä avoimempia ja niitä voisi striimata rohkeammin.” PS: ”Äänestämällä tai asettumalla ehdolle. Osallistumattomuus ja äänestämättä jättäminen heijastuvat suoraan harjoitettuun politiikkaan. Pallo on opiskelijoilla.” RKP: ”Eri suoran demokratian muodot, kuten esimerkiksi kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet, täydentävät edustuksellista demokratiaa. Yleiset vaalit ja poliittiset puolueet ovat demokratian peruspilareita, ja myös poliittisen osallistumisen uusilla muodoilla on vaikutusta, ja ne ovat yhteiskunnallisen keskustelun lisä.” SDP: ”Nuorten ja opiskelijoiden kannattaa olla itse aktiivisia sekä äänestäjinä, kuntalaisina että ehdokkaina. Mitä selkeämmin omat kehitysehdotukset tuo päättäjien tietoon, sen helpompaa niitä on lähteä toteuttamaan.” VAS: ”Palveluiden laadun kannalta on tärkeää, että kuntalaiset ovat laajasti edustettuna kaupungin päätöksenteossa. Budjetissa varaudutaan kansanäänestysten järjestämiseen, jotta kaupunkilaisten kuuntelemisen kulttuuria saadaan edistettyä.” VIHR: ”Opiskelijoiden kannattaa nostaa esiin ongelmia ja pitää niistä kunnolla ääntä. Jos opiskelijat kehittävät innovatiivisia ratkaisuja elinkeinoelämälle ja tutkimusryhmille, niin miksei myös kaupungille?” EOP: ”Tämä on ennen kaikkea omasta aktiivisuudesta kiinni: Varmistamalla oma edustus vaaleissa äänestämällä ehdolla olevia opiskelijoita vaaleissa, mutta myös osallistumalla puolueiden poliittiseen toimintaan vaalien välillä.” FEM: ”Läpinäkyvyysperiaate: matala kynnys viedä asioita eteenpäin ja pääsy tietoon, joka koskee omaa korkeakoulua ja kaupunkia. Ihmisiä on kannustettava ja tuettava poliittiseen aktiivisuuteen esimerkiksi ylioppilaskunnan tapahtumien kautta. Myös verkostot korkeakoulujen välillä ovat tärkeitä. On todella hyvä, että TYY:n hallituksen kokouksia striimataan. Opiskelijoille tulisi kertoa tarkemmin, mitä hallopedit, oppiaineen opiskelijaedustajat ja TYYn hallitus tekevät.” IPU: ”Äänestämällä ihmistä, joka kuuntelee ja ajaa myös heidän asiaansa, eikä vain politiikkojen asioita.” LIB: ”Opiskelijayhdistykset voisivat toimia yhdessä, jotta kuntavaaleihin saataisiin enemmän opiskelijaehdokkaita sekä yhdistää voimansa vaalityöhön puoluerajoista välittämättä. Paras tapa vaikuttaa politiikkaan on osallistua siihen.” PIR: ”Yleisesti kaikkien kansalaisten kykyä osallistua ja vaikuttaa tulisi kehittää. Opiskelijat voivat parhaiten vaikuttaa osallistumalla puolueensa päätöksentekoon puoluekokouksissa, äänestämällä opiskelijoita ymmärtäviä tahoja puoluehallitukseensa, sekä toki vaaleissa kaikkiin valtuustoihin.” SKP: ”Opiskelijoiden ja nuorten täytyy voida osallistua aktiivisesti politiikkaan kaikilla mahdollisilla tasoilla ja taistella kaikilla mahdollisilla tavoilla heidän oikeuksiensa puolesta. Nuorisovaltuustolla pitäisi olla enemmän vastuuta.” Lähes 90 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee mahdollisuutensa vaikuttaa kunnallisessa päätöksenteossa melko tai erittäin huonoiksi. Näin kertoo turkulaisten opiskelijoiden yhteisen Ryhmä 40 000:n selvitys. Mikä neuvoksi? MITEN OPISKELIJAT SAISIvAT OMAA ääNTääN KUULUvIIN PääTöKSENTEOSSA?
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Turun yliopistolla on kampus myös Raumalla. Siellä lyhentynyt lounasaika herättää opiskelijoiden parissa närää juuri nyt, Aleksi Tupasela kertoo. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on saanut uuden opiskelijasihteerin Rauman kampukselle. Clash of Clans -peliin heikkona hetkenä sortuva Aleksi Tupasela on konkari kampuskentällä. TeksTi ATTE UUSINOKA kUVA NELLA KESKI-OJA leksi Tupasela kuvailee olevansa käsityön aineenopettajaksi opiskeleva asiamies, joka on varustettu huumorilla ja rennolla asenteella. Omin sanoin Turusta, ”Suomen ainoasta ja oikeasta pääkaupungista”, kotoisin oleva Tupasela päätyi Raumalle Tarvasjoen kautta. ”Harrastuksiin on jo useamman vuoden ajan kuulunut opiskelijatoiminta ja sitä myötä päädyin nykyiseen tehtävään. Olen harrastanut myös salibandyä ja nuorempana jääkiekkoa.” Hän kuvailee Raumaa elinvoimaiseksi ja pirtsakaksi opiskeluympäristöksi. Opiskelijatoiminnan kautta Tupasela on vieraillut monilla Suomen yliopistojen kampuksilla. Rauma erottuu näistä edukseen yhteisöllisyydellään. ”Opettajia ja henkilökuntaa on helppoa lähestyä. Suurimman osan kanssa on helppoa keskustella asioista, joten mahdolliset ongelmat saadaan hoidettua nopeasti pois alta.” Rauman kampus kehittyy jatkuvasti. Kolme vuotta sitten opiskelutiloja tiivistettiin. Kahdesta opetusrakennuksesta ja yhdestä hallintorakennuksesta luovuttiin ja tilat pienenivät alle puoleen. Vähentyneiden tilojen luulisi haittaavan opiskeluja, mutta Tupaselan mukaan näin ei ole. ”Tilojen uudistus on onnistunut mainiosti. Opetustilojen järjestelyt ovat opiskelijan näkökulmasta todella toimivia.” vaiKKa tilOjen uudistus on sujunut luontevasti, Tupasela löytää myös kritisoitavaa. Yliopiston entinen opiskelijaruokala Kulinarium suljettiin viime vuoden vaihteessa sisäilmaongelmien vuoksi. Opiskelijat siirtyivät ruokailemaan Rauman Normaalikoulun tiloihin, joissa ruokailevat nyt kaikki ekaluokkalaisista yliopistoopiskelijoihin. ”Ruokaa ei saa ennen kello 12.15. Samalla ruokailuaika tiivistyi aikaisemmasta neljästä tunnista hieman alle kahteen tuntiin. Tilat ovat ihan hyvät, mutta siellä tulee aikamoisia jonotusongelmia. Tästä asiasta saamme eniten negatiivista palautetta.” Edunvalvonnallisesti Raumalla pyyhkii hyvin, sillä opiskelijaedustajia löytyy aina, kun niitä tarvitaan. Turun yliopiston Rauman yksikkö on erityisasemassa filiaali-asemansa takia. Tästä tilanteesta olisi hyvä päästä eroon. ”Koulutuspoliittisesti täällä asiat ovat hyvin, mutta suuremmissa kysymyksissä filiaali-asema luo turhaa työtä. Edunvalvonnallisesti olisi hyvä tietää yliopiston pysyvän täällä eikä siihen asiaan tarvitsisi kiinnittää niin paljoa huomiota.” tuPasela Kannustaa kaikkia kampuksen opiskelijoita nykäisemään häntä hihasta, jos mieltä askarruttaa mikä tahansa opiskeluun liittyvä asia. ”Lupaan välittää opiskelijoiden viestiä eteenpäin.” • ALEKSI TUPASELA Rauman opiskelijasihteeri 1. Haaveammattisi pienenä? ”Pienenä haaveilin tutkijan urasta. Yläkoulussa haaveammattini vaihtui opettajaan.” 2. Suosikki opiskelijalounas? ”Keskiviikon pihvit ananaksen ja chilimajoneesin kera on kyllä ehdoton lemppari!” 3. Paheesi? ”Kännykkäpelit kuten Clash of Clans ja Hearthstone.” 4. Paras paikka Raumalla? ”Kotisohva, paikka jossa on liian helppo kuluttaa aikaa.” 5. Miten rentoudun? ”Hyvät kahvipöytäkeskustelut tai vaihtoehtoisesti Netflix.” 6. Mitä ilman et pärjäisi? ”Puhelin, sosiaaliset suhteet nojaavat nykyisin liikaa someen.” 7. Lempi euroviisu? ”Verka Serduchka – Dancing Lasha Tumbai . Typeryydessään hauska kappale.” 8. Terveiset Tylkkärin lukijoille? ”Nauttikaa keväästä, tentteihin lukeminen on kivempaa ulkona!” A TULEvA KäSITyöNOPETTAJA KAMPUKSEN ääNITORvEKSI
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 TUTKIJOIDEN (J)UFO-JAHTI TeksTi ILKKA HEMMILä kUViTUs NELLA KESKI-OJA/PIXAbAy i tässä ole laskuvirheestä kysymys, vaan luokitus suosii tiettyjä tieteenaloja.” Turun yliopiston kasvatustieteen professori Risto Rinne vaikuttaa lievästi sanottuna harmistuneelta. Vuosikymmenten akateemisen uran luoneen Rinteen takaraivossa jyskyttää kysymys: mistä rahaa omaan tutkimukseen, kun opetusja kulttuuriministeriön (OKM) rahanjakomalli suosii muita oppiaineita? Huoli on tuttu myös monille muiden alojen kollegoille. Sen taustalla on luokittelujärjestelmä, joka arvioi yliopistojen tuottamaa tutkimusta. Järjestelmän nimi on Julkaisufoorumi, tuttavien kesken Jufo. Sen perusteella OKM myöntää 13 prosenttia yliopistojen lähes 1,8 miljardin euron perusrahoituksesta. Jufo on suurin yksittäinen peruste rahoitusta jakaessa. Jufo on suomalaisten tieteentekijöiden laatima luokittelu, joka arvioi tieteellisten julkaisukanavien tasoa. Kanavia ovat esimerkiksi lehdet ja kustantamot. Nämä Jufo jakaa paremmuusjärjestyksessä neljään kastiin: Selkeästi eniten kanavia on luokassa numero yksi (”perustaso”), kymmenesosa luokassa numero kaksi (”johtava taso”) ja vähiten luokassa kolme (”korkein taso”). Muut kuin tieteelliset kanavat merkitään luokkaan 0. Mitä korkeammalle tasolle tutkimuksen julkaisukanava luokitellaan, sitä enemmän euroja se tuottaa yliopistolle. Kertoimet ovat hurjat. Jos esimerkiksi alan perustason tutkimus tuottaa yliopistolle 100 euroa, saman alan korkeimman tason tutkimus tuo yliopistolle 400 euroa ja luokan tutkimus puolestaan 10 euroa. Parhaan ja huonoimman luokittelun ero on siis 40-kertainen. Kuulostaa mutkattomalta. Näin ei kuitenkaan ole. KäRSIIKö KOTIMAINEN NäKyvyyS? Risto Rinne toimii paitsi professorina ja laitoksensa johtajana myös Julkaisufoorumia johtavan ohjausryhmän jäsenenä. Hän on yksi monista ihmistieteilijöistä, joiden mukaan järjestelmä ei huomioi alakohtaisia eroja tieteen tekemisessä ja julkaisemisessa. ”Moni erittäin laadukas työ ja erittäin suuret voimavarat valuvat nollatasolle. Tämä on Jufon huonompia puolia”, Rinne lataa. Miksi näin käy? Ensinnäkin korkeimmissa tasoluokissa painotetaan kansainvälisyyttä kotimaisuuden kustannuksella. Parhaalle tasolle on hyväksytty tasan yksi suomalainen julkaisu, perusja johtavalle tasolle vain harvoja. Arvovalinta iskee etenkin kasvatus-, yhteiskuntaja humanistisiin tieteisiin, jotka tekevät paljon tutkimusta suomeksi, suomalaiselle yleisölle ja suomalaista yhteiskuntaa varten. Rinteen mukaan rahanjakomalli on jo muuttanut rajustikin monien tieteenalojen julkaisuperiaatteita. ”Nollaja ykköstason julkaisuja jätetään joissain tapauksissa tekemättä, vaikka ne voisivat olla yhteiskunnallisen toiminnan kannalta tärkeitä.” Alimpiin luokkiin joutuminen ei siis tarkoita sitä, että tutkimus on heikkolaatuista. Jufo ei ota kantaa yksittäisen tutkimuksen laatuun vaan julkaisukanavan arvostukseen ja tunnettuuteen. Kanava saa sitä paremman luokituksen, mitä todennäköisemmin muut tutkijat viittaavat siihen. Alemmille tasoille uhkaavat puolestaan jäädä julkaisut, joihin viitataan muita harvemmin. Näitä ovat esimerkiksi suomen kaltaisella pienellä kielialueella julkaistavat tutkimukset. KRITIIKKI EI OLE UUTTA Vuonna 2010 perustetun Jufon kritisointi ei ole varsinaisesti uutta, vaan järjestelmää on yritetty säätää mahdollisimman tasapuoliseksi alusta asti. Peräti 23 tieteenalapaneelia arvioi ja päivittää alansa julkaisukanavia Jufoa varten. Valtion kiistelty rahanjakomalli suosii tiettyjä tieteenaloja toisten kustannuksella. Kansainvälistymisen jalkoihin jää helposti suomenkielinen, suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävä tutkimus. ”E Julkaisufoorumi • Jufo on luokittelujärjestelmä, joka arvioi yliopistojen tuottamaa tutkimusta • Arviot tehdään sen perusteella, minkä tasoisissa julkaisukanavissa tutkimusta julkaistaan • Alojen välillä on eroja siinä, miten helposti tai vaikeasti Jufo-pisteitä saa • Opetusja kulttuuriministeriö myöntää 13 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta Jufon perusteella
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Työtä on riittänyt, kertoo intendentti Janne Pölönen Jufoa ylläpitävästä Tieteellisten seurain valtuuskunnasta: ”Tason kaksi ja kolme julkaisujen osuus oli aluksi huomattavan korkea luonnontieteissä sekä lääkeja terveystieteissä. Luokitusta on kuitenkin kiristetty erityisesti kovissa tieteissä.” Viimevuotisissa tarkistuksissa kotimaisten julkaisujen osuutta erityisesti kakkostasolla lisättiin aloilla, joilla suomeksi tehtävä tutkimus on tärkeää. Lisäksi on pyritty siihen, että alakohtaisesti joka tasolta löytyy saman verran julkaisuja. Tavoite on helpommin asetettu kuin saavutettu. Alun perin lehdet jaoteltiin tasoluokkiin nimikkeiden määrän mukaan, mutta julkaisutoiminnan keskittyminen suosi lääkeja luonnontieteitä. Myöhemmin jaottelua muutettiin niin, että se vastaa lehtien määrän sijaan julkaistun tutkimuksen määrää. Viilauksista huolimatta täyttä tasapainoa kaikkien alojen välillä voi olla hankala saavuttaa. ”Vaikka luokitusta on tasapainotettu, korkeimpien tasoluokkien tutkimusmäärä vaihtelee esimerkiksi julkaisukäytäntöjen ja tutkimusmenetelmien erojen takia”, Pölönen myöntää. TyöTAPOJEN vERTAILU ONTUU Mitä erot julkaisemisessa ja tutkimusmentelmissä tarkoittavat käytännössä? Kysytään vaihteeksi yleisen historian apulaisprofessorilta Kirsi Saloselta. ”Tutkimuksen teon arjessa on hirvittävän iso ero. Esimerkiksi humanistit kirjoittavat usein pitkiä monografioita. Lääkeja luonnontieteissä tehdään puolestaan paljon artikkeleita, jotka kirjoitetaan työryhmittäin – ja jos työryhmän jäsenet ovat eri yliopistoista, jokainen heistä saa rahoitusta laskiessa Jufo-pisteen”, Salonen kuvailee. Kärjistäen: Ihmistieteilijä tekee monisatasivuisen tutkimustekstinsä yksin, luonnontieteilijä parinkymmenen sivun artikkelin ryhmässä. Jufo ei ota keskenään erilaisia työmuotoja huomioon, vaan palkitsee tutkijat työmäärästä riippumatta samalla pistesaldolla. Käytännössä Jufo ajaa ihmistieteilijöitä muuttamaan työskentelytapojaan julkaisujärjestelmää miellyttääkseen. Salonen arvelee, että ero tieteenalojen välillä on kirittävissä, mutta se vaatii eräiltä aloilta laajatapaisen toimintatapojen muutoksen – ja toisilta aloilta ei mitään. Kaikesta huolimatta Salonen ei suhtaudu Jufon olemassaoloon kielteisesti. Apulaisprofessori kuitenkin huomauttaa, että julkaisukanavan valitseminen Jufo-pisteet mielessä ei välttämättä johda aikaisempaa laadukkaampaan tieteeseen. ”On vaikea nähdä, miten Jufo-järjestelmä parantaa tieteen tasoa. On kauhean keinotekoista ohjata julkaisemaan muualla ja olettaa, että tutkimus on silloin parempaa. Tutkimuksen tekeminen ehkä vain hidastuu, kun pitää odottaa julkaisemista huippujournaaleissa, joissa on valtava julkaisupaine.” TUTKIJOIDEN UUSI ARKI Kaikesta huolimatta Jufoon liittyy Risto Rinteen ja Kirsi Salosen mukaan myös myönteisiä asioita. Kun tutkimusta pyritään julkaisemaan korkeimmilla Jufo-tasoilla, tutkimuksiin viitataan aikaisempaa enemmän, mikä puolestaan edistää suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymistä. Janne Pölösen tavoin Rinne ja Salonen korostavat, että järjestelmää kehitetään jatkuvasti ja tieteenalojen erilaisuuksia otetaan huomioon. Tieteenalojen erilaisista työskentelytavoista huolimatta Jufo on tasapainoisempi kuin ennen. Rinne aprikoi silti, voidaanko täysin tasapainoista luokitusta luoda. ”Järjestelmän ylläpito on inhimillistä työtä. Ei luokituksille ole olemassa mitään eksaktia määritteitä”, Rinne tiivistää. Pienetkin muutokset herättävät kuitenkin huomiota yliopistoväessä, jota viilaukset koskevat. Oman alansa turvaamiseksi tieteentekijät joutuvat yhä useammin kiinnittämään huomiota siihen, miten heidän on kannattavaa toimia. Heidän arjellaan on suora vaikutus oppiaineiden kykyyn tehdä tutkimusta ja tarjota opetusta. • ”Moni erittäin laadukas työ ja erittäin suuret voimavarat valuvat nollatasolle. Tämä on Jufon huonoimpia puolia.” Risto Rinne kasvatustieteen professori
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 JULKAISUFOORUMIA (Jufo) laadittaessa Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) korosti, että luokitusta ei tulisi käyttää yliopistojen sisäiseen rahanjakoon tai yksittäisten tutkijoiden arviointiin. Toisin kävi. Turun yliopiston vuotuinen budjetti on noin 262 miljoonaa euroa, josta 13 prosenttia opetusja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää suoraan Jufo-luokituksen mukaan (vuoden 2015 budjetti). Kaksi kolmasosaa budjetista muodostuu puolestaan ministeriön myöntämästä perusrahoituksesta. Yliopisto saa perusrahoituksen ilman korvamerkintöjä, mutta summa muodostuu yksittäisten tieteenalojen suoritusten eli valmistuneiden tutkintojen ja tehdyn tutkimuksen perusteella. Käytännössä yliopistot seuraavat tieteenalojen suoriutumista Jufon pohjalta ja jakavat perusrahoitusta tiedekuntiin osin sen mukaan. Näin on myös Turussa. Rahanjakomallin aiheuttama muutos tiedekunnan rahoitukseen saa kuitenkin olla korkeintaan kaksi prosenttia vuodessa. Silti päätös sisäisestä rahanjaosta on iso, koska tieteenteon tavat eroavat aloittain. Lisäksi tiedekunnissa on vaihtelevia käytäntöjä rahan jakamisesta eteenpäin laitoksille ja oppiaineille. Tutkijoiden arkeen Jufo-luokituksen muutokset luovat epävarmuutta. ”Kun muutos rahoitusmallissa tuli, henkilökunta alkoi spekuloida sillä, miten tämä vaikuttaa rahanjakoon. Kyllä se jyskyttää takaraivossa”, yleisen historian apulaisprofessori Kirsi Salonen sanoo. MYÖS TOINEN TSV:n antamista ohjeistuksista on pettänyt; Salosen mukaan oppiaineet ovat itsenäisesti alkaneet kiinnittää rekrytoinneissa huomiota siihen, minkä Jufo-luokan julkaisuissa työnhakijat ovat julkaisseet. Jufon ja muiden rahanjakoperiaatteiden käyttäminen tiedekuntien rahoituksen määrittämiseen on yliopistoille houkuttelevaa, koska yliopistot saavat itsekin rahoituksensa mallin mukaan. TSV korostaa tosin yhä, että järjestelmä luotiin nimenomaan suurten tutkimusmäärien analysointiin, eikä se toimi yksittäisten yksiköiden tai tutkijoiden arviointiin. TSV:n intendentti Janne Pölönen toivoo, että yliopistot muistaisivat rajoitteen Jufoa soveltaessaan. Hänen mukaansa järjestelmän käyttö viittaa kuitenkin siihen, että erilaisille arviointiperusteille on kysyntää. ”Luokituksen käyttöä ei ehkä voida estää, elleivät yliopistot sovi siitä keskenään”, Pölönen pohtii. JUFO vAIKUTTAA MyöS TURUN yLIOPISTOON ”Oppiaineet ovat alkaneet kiinnittää huomiota siihen, minkä Jufo-luokan julkaisuissa työnhakijat ovat julkaisseet.”
32 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 TeksTi MIIKKA RUSI Suomalaisen elokuvan festivaali on nähnyt kotimaisen elokuvan nousun aallonpohjasta uudenlaiseen arvostukseen. Kulttuuri K un Suomalaisen elokuvan festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1992 keväällä, kotimainen elokuva oli suurissa vaikeuksissa. Suomi oli keskellä syvää lamaa, pankit kriisissä ja elokuvien rahoittaminen vaikeaa. Rahan lisäksi pulaa oli yleisöstä: kriisikauden pohjakosketukseksi jäi vuosi 1994, jolloin kotimaisten elokuvien osuus kaikista katselukerroista laski vaivaiseen neljään prosenttiin. Tällä hetkellä vastaava lukema on 30 prosentin luokkaa. Kun Suomalaisen elokuvan festivaali perustettiin, yksi sen keskeisimmistä tavoitteista olikin suomalaisen elokuvaperinteen kunnioituksen ja tietoisuuden kasvattaminen. ”Kotimaista vanhaa elokuvaa oli opittu halveksimaan. Sitä pidettiin joko pelleilynä heinäladossa tai pateettisena patsasteluna”, festivaalijohtaja Juri Nummelin toteaa. Vuosien varrella suhtautuminen suomalaiseen elokuvaan on muuttunut ennakkoluulottomammaksi, ja samalla niiden saatavuus on parantunut. Moni elokuva, jonka näkeminen olisi ollut 90-luvulla käytännössä mahdotonta, on nyt kirjastossa dvd:llä kenen tahansa saatavilla. tänä vuOnna Suomalaisen elokuvan festivaali juhlistaa ohjelmistossaan Suomi 100 -merkkivuotta. Festivaaleilla esitellään kultakin itsenäisyyden vuosikymmeneltä jokin käänteentekevä elokuva. Aiempien vuosien teemoista poiKOTIMAISTA ELOKUvAA KANKAALLE Vuonna 1966 ensi-iltansa saanut Käpy selän alla oli oman aikansa kohuseksielokuva.
33 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 Kolumni yLISEKSUALISOITUNUT RAPPIOyHTEISKUNTA mustaan naHKaan pukeutunut lihaksikas mies poseeraa vihjailevasti kahvipaketin kyljessä. 2010-luvulla homoeroottinen taide kelpaa lakanoiden ja kangaskassien kaltaisten käyttöesineiden koristeeksi, kuten Tom of Finland todistaa. Jo aikaisemmin arkea helpottavia pikkutavaroita sytkäreistä pyyhkeisiin on saanut naisvartaloiden kuvilla varustettuina. Silloin ostajaksi on tosin kaavailtu heteromiestä. silti Tom of Finland – samoin kuin paljaan pinnan täyttämät mainokset, alusvaatteissa esiintyvät pop-tähtöset ja muut vastaavat ilmiöt – on nostattanut mielenkiintoisen väitteen. Länsimainen kulttuuri on kuulemma yliseksualisoitunut. Harvemmin kuitenkaan määritellään, mikä olisi sopiva määrä seksuaalista ilmaisua tai milloin tällainen oikeaoppisuuden aikakausi olisi vallinnut. KävisiKö mittatiKuKsi vaikkapa antiikin Kreikka, tuo länsimaisen sivistyksen alkukehto? Viiniruukuissa ja lautasissa kuvattiin alastomia miesvartaloita, jopa miehiä avoimesti parittelemassa joko keskenään tai naisten kanssa – mytologia tarjosi aina aiheita. Roomalaiset eivät jääneet toiseksi; he koristelivat asuintalojensa seinät avoimen eroottisin maalauksin, ja seksityö oli luonteva osa yhteiskuntaa myyjän tai asiakkaan sukupuolista riippumatta. Renessanssin kuvataide ja kirjallisuus oli täynnä seksuaalisia piiloviittauksia, ja 1800-luvun lopulta alkaen vähäpukeinen naisruumis on ollut mitä olennaisin ornamentti niin taiteessa kuin mainonnassakin. julKisen seksuaalisuuden kuvastoa – myös Tom of Finlandia – voi tietenkin kritisoida muun muassa tiukoista normeista sen suhteen, millaisilla kehoilla ja haluilla on oikeus näkyä. Osoituksena kulttuurimme rappeutumisesta sitä on silti vaikea pitää. ARTEMIS KELOSAARI Kirjoittaja on toimittaja, kirjallisuuskriitikko ja FM, jonka pian ilmestyvä historiallinen esikoisromaani on yliladattu miestenvälisellä seksillä. ”2010-luvulla homoeroottinen taide kelpaa lakanoiden ja kangaskassien koristeiksi.” keten valokeilassa ei ole yksittäistä ohjaajaa, näyttelijää tai genreä. Kokonaisuus on valittu pikemminkin sillä perusteella, miten teokset sijoittuvat suomalaisen elokuvan historiaan. ”Tarkoituksena on esitellä elokuvia, joiden jälkeen asioita on alettu tehdä toisin. Ohjelmassa on useita sukupolviteoksia, kuten Mikko Niskasen Käpy selän alla , Mika Kaurismäen Arvottomat ja Aku Louhimiehen Levottomat ”, Nummelin kertoo. Perinteitä noudattaen klassikkoelokuvien ja merkkiteosten rinnalla festivaaleilla nähdään myös vähemmän tunnettuja kuriositeetteja. Esimerkiksi Ilppo Pohjolan vuonna 1991 ohjaama Daddy and the Muscle Academy on Tom of Finlandin teoksia käsittelevä kokeellinen dokumenttielokuva, jota Nummelin kuvailee Dome Karukosken tuoretta filmatisointia huomattavasti eroottisemmaksi. MONET Juri Nummelinin ikimuistoisimmista festivaalihetkistä ovat liittyneet ohjaajaja näyttelijävieraiden värikkäisiin tarinoihin. Yksi niistä oli ohjaajavieras Pirjo Honkasalon kertomus 1970-luvun lopulta Vaaran merkki -dokumentin tekemisestä. ”Honkasalo oli mennyt Naantaliin ja kertonut Pekka Siitoimelle [suomalainen uusfasisti ja okkultisti] olevansa ruotsalainen uusnatsi, jota kiinnostaa Suomen uusnatsien toiminta”, Nummelin naurahtaa. Salaa kuvattu dokumentti tehtiin itäsaksalaiseen levitykseen. Lopullinen filmi jäi vain noin puolituntiseksi, sillä tekijät lopettivat kuvaamisen paljastumisen pelossa. Tänä vuonna festivaaleilla nähdään Honkasalon dokumentti Tanjuska ja 7 perkelettä. LEGENDAARISIA TARINOITA Iltaklubilla esitetään puolestaan Matti Hartikaisen ohjaama erikoisuus In caupona veritas – baarissa on totuus vuodelta 1992, jossa M.A. Numminen ja Markku Into ajelevat taksilla Tinatuoppiin sekä lukuisiin muihin keskiolutbaareihin filosofoimaan. vaiKKa HuHtiKuussa järjestettävä festivaali on järjestyksessään jo 26., Nummelinin mukaan vielä ei ole vaaraa, että kotimaisen elokuvan helmet loppuisivat kesken. ”Mukana on tietysti jo aiemmilla festivaaleilla näytettyjä elokuvia, mutta aina löytyy myös jotain uutta. Esimerkiksi tv-elokuvien puolelta löytyy tekijöitä, jotka eivät ole aiemmin olleet festivaalilla esillä lainkaan.” • Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään Logomossa 5.–9.4.2017. Vuonna 2000 ilmestynyt Levottomat tuli tunnetuksi runsaista seksikohtauksistaan. Sivuosassa katsojaa viettelee kesäinen Turku.
34 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 HyMIöITä PöyTääN! Opiskelijaravintola Macciavellissa tehdään ruokalistoista taidetta. TeksTi MIIKKA RUSI kUViTUs EKAPANOvA / 123RF STOcK PHOTO uoalla ei saisi leikkiä. Koskeeko sääntö myös ruokien nimiä? Viime vuosina moni opiskelijaruokailija on kiinnittänyt huomiota Unican ravintoloiden tapaan keventää ruokalistojaan viljelemällä niihin huumoria ja satunnaisia hymiöitä. =) Värikkäillä menuilla on kunnostautunut erityisesti Macciavelli, jonka hiuksianostattavat Halloween-ruokalistat ovat nousseet jonkinlaiseen kulttimaineeseen. Viime Halloweeninä lounasravintolan listalla oli ”lepakon kinttua itämaisviisiin”, ”kylmäksi sauhustuneen vaelluskalan viimeinen kosto” sekä ”pyöreänpöydän ritarien verellä valeltu lettu”. Annoksista vaikuttuneena Turun ylioppilaslehti etsi käsiinsä kokin innovatiivisten menujen takana. Kiitos hauskoista ruokalistoista, Macciavellin keittiöpäällikkö Mika Heinonen! Ne tuovat pikanttia sävyä opiskelijaruokailuun. ”Kiva, kun joku on huomannut tämän pikkupanostukseni näinkin arkiseen asiaan.” Kuinka annoksien persoonallisiin nimiin on suhtauduttu? ”Tähän asti kukaan ei ole suhtautunut puolesta eikä vastaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Olette ensimmäiset!” Entä mistä idea niihin lähti? ”Mitään varsinaista ideaa näissä ruokalistanimien ”vääntämisissä” ei ole ollut. Tottelen vain sisäistä ääntäni, joka on toisinaan kova ja vaativa.” Erityisesti Halloweenin aikaan Macciksen menu on hyvin kekseliäs. Mikä on tähän mennessä paras luomuksesi? ”Varmastikin tämä: ’Syntymättömien eksistentiaalisen olemassaolemattomuuden pikku ilmentymien kimara lehvästöjen uumenissa’. Ruoka oli katkarapu-caesarsalaatti.” Onko jokin ruoka niin pyhä, ettet suostu leikkimään sen nimellä? ”Ei todellakaan! Paitsi ehkä mämmi.” Mikä on hyvän Kievin kanan salaisuus? ”Tarpeeksi voita sekä ripaus ammattitaitoa.” Mikä on oma lempiruokasi? ”Mieluusti syön kampasimpukoita, joita on paistettu joko kirkastetussa voissa tai ankanrasvassa.” Terveisesi Macciavellin ruokailijoille? ”Olkaa ylpeitä opintojenne parissa viettämästänne ajasta ja hemmotelkaa itseänne ruokailemalla meillä Macciksessa uudelleen ja uudelleen.” R
35 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2017 “Miksi ehkäisy on jäänyt vain naisten harteille?” Nimi: ”’Raskauden ehkäisyn sukupuolittunut vastuu. Tutkimus korkeakouluopiskelijoiden ehkäisykäyttäytymisestä ja asenteista.” Tunnelma: Voimabiisi: Air – Sexy Boy TeksTi ATTE UUSINOKA kUVA NELLA KESKI-OJA Gradu eHKäisyä vaivaa tasa-arvo-ongelma, toteaa sosiologian opiskelija Tytti Parjanen. Etelä-Suomen korkeakouluopiskelijoita gradussaan tutkinut Parjanen huomasi, että heteroseksuaalisten opiskelijoiden raskaudenehkäisy on enimmäkseen naisten vastuulla. Näin siitäkin huolimatta, että miehet ja naiset ajattelevat vastuun kuuluvan molemmille. ”Ehkäisymenetelmiä kaivattaisiin lisää, mikä on miesten kohdalla erittäin ymmärrettävä toive.” Naiset ovat tyytymättömiä hormonaalisten ehkäisymenetelmien sivuvaikutuksiin. Syyt ovat painavia. ”E-pillereistä aiheutuneiden kuolemantapauksien jälkeen käyttäjämäärät ovat Suomessa pudonneet 2000-luvun aikana 24 prosentilla.” Parjanen ihmettelee, miksi miehet eivät vaadi samanlaisia ehkäisymenetelmiä kuin naisilla on. ”Naiset ovat aikoinaan taistelleet ehkäisymenetelmiensä ja -oikeuksien puolesta. Miksi asia on jäänyt vain naisten harteille? Jos mies ei ole kiinnostunut vakituisesta suhteesta, luulisi sitä suuremmalla syyllä haluavan jonkin toimivan ehkäisykeinon.” Parjasen mukaan sekä opiskelevat miehet että naiset kokevat kondomin hankalaksi ja epämukavaksi. Lisäksi kondomi ei ole muihin keinoihin verrattuna tehokas raskaudenehkäisyssä. Jos kondomiakaan ei käytä, miesten ehkäisykeinot ovat vähissä. Tällöin miehet joutuvat turvautumaan keskeytettyyn yhdyntään. Parjasen tutkimuksessa noin 9 prosenttia miehistä ilmoitti käyttävänsä ehkäisynä pääsääntöisesti keskeytettyä yhdyntää. ”Se ei ole virallinen menetelmä. Joillekin miehille se on ainoa menetelmä, johon mies voi itse aktiivisesti vaikuttaa.” Parjanen ei tiedä tarkalleen, mistä idea gradulle syntyi. Aiheesta kuulleet ihmiset olivat ihmeissään, koska he eivät olleet kyseenalaistaneet ehkäisyasiaa. ”Monet ajattelivat ehkäisyn menevän automaattisesti niin, että nainen hoitaa sen.” Parjanen työskenteli kirjoitusprosessin ohella, mikä toi vaihtelua arkeen. Hän piti työpäivien ohessa vapaatunteja, jotta gradu lopulta valmistui. ”Tutkimuksen väkertäminen työn ohella oli raskasta. Kirjoittaminen ei tuntunut erityisen kiireelliseltä, se oli vain sellainen iso möykky.” • GRADU
Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi