7/2017 s. 28 REMEMBER TO VOTE No lost love for tuition fees LÄHIÖSTÄ LISTOILLE Varissuon Gabriel Lion striimaa kultaa s. 22 PAKKOPULLANA POMOUS Yliopiston johtotehtävät eivät houkuttele s. 21 Anni Saastamoinen rikkoo tabuja ”vittumaisella komiikalla” MASENNUS JULKI s. 6 eng
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 ”Äänestäkää! Näissä vaaleissa meistä jokaisella on oikeasti valtaa.” Pääkirjoitus M Palaako pyhä kolminaisuus vallan kahvaan? Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi 12 Sitsien vuosisadat. Kun ottaa huomioon, miten tärkeä osa opiskelijakulttuuria sitsit ovat, niiden synnystä tuntuu Suomessa olevan varsin hataria ja ristiriitaisia käsityksiä. arraskuussa valitsemme oman eduskuntamme – ylioppilaskunnan edustajiston eli kotoisammin edarin. Mutta millaista politiikkaa siellä tehdään? Lyhyesti sanottuna edustajistolla on viimeinen sana siihen, mihin ylioppilaskunta käyttää rahaa ja mitä asioita se kautensa aikana ajaa. Kuluneella kaksivuotisella edari päätti esimerkiksi Ylioppilastalon remontista ja Q-talon vuokraamisesta opiskelijoiden käyttöön. Moni kuulee edarivaaleista ensimmäistä kertaa vasta lähiviikkoina. Verhojen takana kampanjointi on kuitenkin käynyt kuumana koko alkusyksyn. Ryhmän on nimittäin haalittava listoilleen mahdollisimman paljon opiskelijoita, jos se haluaa pärjätä kaverivaalien kuningaslajissa. Toiset ovat menestyneet urakassa paremmin kuin muut. Erinomaiset arvosanat saavat Humanistilista, Hybridiaani ja Eduxi, joiden vaalirenkaan ehdokasmäärä paisuu peräti puolella viime vaaleihin verrattuna. Soihdunkantajat saa puolestaan ylpeillä 40 prosenttia kasvulla. Niitä kehnommin on mennyt Punavihreiden renkaalla. Vihreän listan, Vihreän Vasemmiston ja Demokraattien ehdokaslistat kutistuvat yhteensä noin 30 prosentilla. entä kauppakorkea, lääkis ja oikeustieteellinen? Tiiviissä yhteisöissä äänestysinto on aina verrattain korkealla. Ryhmä Lex, TSE-lista ja TYY Terveeksi pärjäävät siis sitä paremmin, mitä laiskempia muiden tiedekuntien opiskelijat ovat äänestämään – ja toisin päin: kun viime vaaleissa äänestysprosentti kipusi yllättäen lähes 42 prosenttiin, kolmikon vaalirengas menetti enemmistönsä edustajistossa. Nyt näyttää siltä, että takaiskusta on opittu. Vaalien pisin ehdokaslista on Ryhmä Lexillä, minkä lisäksi TSE-lista ja TYY Terveeksi ovat kasvattaneet ehdokasmääriään. Selvää on, että vaalirengas haluaa edustajiston takaisin hallintaansa. kaksi vuotta sitten edustajistoon riitti alimmillaan 25 äänen saalis. Se ei ole mahdoton määrä. Ehdokkaat, nauttikaa siis kampanjoinnista! Ja äänestäjät: äänestäkää! Näissä vaaleissa meistä jokaisella on oikeasti valtaa.
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 SISÄLLYS 7/2017 Sitsien vuosisadat. Matka 1600-luvun osakunnista nykypäivän Jonne-sitseille. Ylioppilaskunta äänestää! Edustajistovaalit ovat taas täällä. Käytä valtaasi. Remember to vote! Student Council Elections are upon us. Miksi johtajuus on pakkopullaa? Kysyy Lotta Aarikka. Lähiöistä listoille. Gabriel Lion ja Adam Tensta kulkevat omia teitään. Turun teknoskenestä puuttuu yllättävyys. Lisää tilaa innovaattoreille. ”Oli todella tuskaista löytää kunnon lähteitä”. Ristiriitoja oikeustapauksissa. NUMERO 7/2017 20.10.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Nelli Lapintie & Lukas Lundén KAnsiKuvA Juha Laurila ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja. lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 7 400 kpl. 22 11 28 KANSI ”Enemmän kuin pelotti, minua vitutti stigma, joka sairauteen liittyy.” Anni Saastamoinen Sivu 6 Depressio. Esikoiskirjailija käsittelee masennusta ”vittumaisella komiikalla”. Yliopiston rahat pois fossiilista. Kampanja vetoaa insituutioihin. ”PANA ry on kuin perhe”. Nörttikulttuurin porilainen keskittymä Alkulukujen äärellä. Kaisa Matomäki on matematiikan nouseva tähti. 6 8 10 ”Tässä syntyi ristiriita, jossa lääkärit katsoivat teon olevan seksuaalirikos, mutta korkein oikeus oli toista mieltä.” Sabina Mansurow Sivu 31 29 31 21 12 18
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 spot english content! in this issue: ”remember to vote!” the student union’s elections (p. 21). ”puhutko sinä suomea?” a message in easy Finnish (p. 9). Varissuon kasvatti Gabriel Lion, 25, kipuaa Suomen soitetuimpien listalle uudellaan singlellään Ekstaasiin (s. 28). www.TYLKKARI.fI Arvio: Koskettavaa musiikkiteatteria arkipäivän yksinäisyydestä Milloin viimeksi tervehdit naapuriasi? Turun ylioppilasteatterin näytelmässä Täydellinen päivä yksinäisyys on kaikkialla ja ei missään, kätkeytyen suljettujen ovien taakse, leijuen ilmassa kuin kerrostalon rappukäytävään tunkeutuva lemu. Mustan komedian aineksilla ei revitellä, vaikka uhkana on banaalius. Esitys kehottaa miettimään yksinäisyyden arkipäiväisyyttä. Miika Tiainen hakee Suomen ylioppilaskuntien liiton johtoon: ”Kun jaksaminen on äärirajoilla, keppi ei toimi – nuoriin pitäisi panostaa myös rahallisesti” Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi pyrkivän Miika Tiaisen mukaan opiskelijaliikkeen pitää haastaa politiikka, joka sysää nuorten ihmisten harteille epärealistisia odotuksia. ”Opiskelijamaailma ei ole erillään yhteiskunnasta. Meidän pitää miettiä myös sitä, miten tämä yhteiskunta vaikuttaa nuoriin sukupolviin – missä määrin yhteiskunnan ongelmia kasataan heidän niskaansa.” OIKAISU ”Uhanalainen legenda” ( Turun ylioppilaslehti, 6/2017) Turun kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Saara Ilvessalo sanoo, että Dynamon asemakaavamuutos laaditaan tonttien omistajan aloitteesta. Hän ei väitä, että kaavamuutokset laadittaisiin aina tonttien omistajan aloitteesta, kuten juttu aikaisemmin virheellisesti kertoi. Nämä jutut vain verkossa: eng Ka ll e Ka rl ss on n el la Ke sK I-o Ja Je re G rÖ n Be rG
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Minä kustantajalle: ”Pitäiskö tehdä joku tarra tohon kirjaan liittyen?” Kustantaja: ”No mitä siinä lukis?” Minä: ”En mä tiedä, ’haista vittu’?” äin Anni Saastamoinen twiittaa syyskuussa ilmestyneestä esikoisromaanistaan Depressiopäiväkirjat. Sama suorasukainen tyyli, joka viestissä välittyy yli 4 600 Twitter-seuraajalle, on myös Saastamoisen tapa käsitellä omaa masennustaan. Saastamoisen esikoisromaani kertoo, miltä masennus tuntuu, millaisiin ongelmiin masentunut törmää hoitoon hakeutuessaan ja millaisia stigmoja yleinen sairaus yhä aiheuttaa. Hän haluaa, että aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa kuuluu muidenkin kuin keski-ikäisten miesten ääni. ”Kirjallisuuden äänten on alettava muuttua. Ei ole yhden joukon etuoikeus puhua asioista.” suorasanainen lähestymistapa masennukseen on ollut Saastamoiselle ainoa oikea, omalta tuntunut valinta. Se on ollut tapa ottaa etäisyyttä vaikeasta ja omakohtaisesta aiheesta. ”Kun olon ja ilmaisun laimensi – tai ehkä terästi irstaalla vittumaisella komiikalla – sai ajatukset ja olotilat helpoiten ulos. Uskon ja toivon, että teksti on tästä syystä myös kiinnostavampaa luettavaa.“ Aiheeseen tarttuminen oli Saastamoiselta hyvin tietoinen teko. Hän ymmärtää, että kantaa ehkä lopun elämäänsä masennusta julkisesti mukanaan. ”Enemmän kuin pelotti, minua vitutti stigma, joka sairauteen liittyy, ja kaikki ennakkoluulot, joita on saanut kuulla niin paljon, että haluaisi vain tukkia korvansa.” noin joka kuudes suomalainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä masennukseen. Silti se on Anni Saastamoisen mukaan yhteiskunnassamme massiivinen tabu. Esikoiskirjailija arvostelee tapaa, jolla yhteiskunta suhtautuu masennukseen sairastuneisiin. Esimerkiksi hoitoon hakeutumista hän kutsuu ”agilityradaksi”: vaikka masentuneella ei välttämättä ole edes elämänhalua jäljellä, on hänen ennen terapiaan hakeutumista jaksettava käydä läpi kolmen kuukauden hoitosuunnitelmajakso psykiatrian poliklinikalla ja etsittävä vielä sen jälkeen itse sopiva Valviraja Kela-pätevä terapeutti varsinaista terapiaa varten. ”Samaan aikaan kaikkialta leikataan. Kun esimerkiksi opiskelijoiden valmistumisajat tiukkenevat, masentunut opiskelija putoaa aikaisempaa helpommin kokonaan pois opinnoista ja terapiajonot kasvavat.” saastaMoinen itse sairastui masennukseen viimeisenä opiskeluvuotenaan Hertfordshiren yliopistossa Isossa-Britanniassa. Moneen muuhun verrattuna hän oli suhteellisen onnekas. Masennus puhkesi hetkenä, jona kaikki oli hyvin: oli puoliso, filosofian kandia vastaava BA-tutkinto sekä töitä sisällöntuottajana ja toimittajana. Masennus sai ”tilaa” tulla. ”Psykologi Paul Lindroos kertoi minulle, että tämä ’kaikki on hyvin’ -hetki saattaa olla se hetki, kun ensimmäistä kertaa masennusta piilossa mukanaan raahannut ihminen pysähtyy elämänsä äärelle ilman, että murehtii tulevaisuutta. Ja sitten mennään.” esikoiskirjailijan viesti masentuneelle on kirkas: ”Puhu tunteistasi. En tarkoita, että kaikkien täytyy alkaa huudella somessa minun tavallani, mutta puhu edes jollekulle läheisellesi.” Masentuneen läheistä Saastamoinen puolestaan neuvoo näin: ”Älä nyt ainakaan sano, että mene ulos kävelylle tai muuta ruokavaliotasi.” • N Syksyllä 2014 toimittaja Anni Saastamoisen elämässä tuli seinä vastaan. Hän ei tuntenut enää olevansa oma itsensä – ei osannut nauraa, itkeä tai kommunikoida edes läheistensä kanssa. Mielenkiinto kaikkea kohtaan katosi. Saastamoinen oli sairastunut masennukseen ja kolme vuotta myöhemmin julkaisi aiheesta suorasanaisen kirjan. TeksTi MINNA SUMELIUS kUVA JUHA LAURILA DEPRESSIO
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Esikoiskirjailija Anni Saastamoisesta on tehty mediassa “Suomen virallinen nuori masentunut nainen”, mikä ottaa häntä päähän: ”En ole ensisijaisesti nuori nainen – minä olen ihminen, joka puhuu masennuksesta.”
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 TeksTi ATTE UUSINOKA & NELLA KESKI-OJA KuvA ANTTI AIMO-KOIvISTO/LEHTIKUvA Opiskelijavetoinen kampanja haluaa, että Turun yliopisto ja ylioppilaskunta vetävät pois mahdolliset sijoituksensa fossiilisia polttoaineita tuottavilta yhtiöiltä. os ilmaston tuhoaminen on moraalitonta, siitä hyötyminenkin on moraalitonta. Olisi tärkeää, etteivät meitä edustavat instituutiot rahoittaisi omalla toiminnallaan fossiilisia polttoaineita tuottavia yhtiöitä”, Valtteri Moilanen linjaa. Turun yliopistossa taloustiedettä opiskeleva Moilanen johtaa Rahat pois fossiilisista -kampanjaa, jonka tavoitteena on saada Turun yliopisto ja Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) vetämään pois mahdolliset sijoituksensa fossiilisia polttoaineita tuottavilta yrityksiltä. Kampanjapäällikkö kertoo, että yliopisto ja TYY ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, mutta sijoitusten selvittäminen etenee hitaasti. Turun yliopiston talousjohtajan Siru Helmisen mukaan yliopistolla ei ole suoria osaketai rahastosijoituksia Carbon underground 200 -listan yhtiöissä, jotka tuottavat maailmaa eniten saastuttavia fossiilisia polttoaineita. Kaikista yliopiston sijoituskohteista ei kuitenkaan ole tietoa, sillä suurinta osaa niistä hoitavat ulkopuoliset varainhoitajat. Selvitystyötä varten yliopisto tarvitsee saastuttavien yhtiöiden ISINkoodit eli arvopapereiden tunnisteet. ”[ISIN-koodien] avulla varainhoitajamme pystyisivät selvittämään omistuksemme listan yhtiöistä”, Helminen avaa. Turun yliopisto haluaa, että vapaaehtoisten opiskelijoiden kampanja tekee työn heidän puolestaan, koska muuten yliopisto joutuisi maksamaan selvitystyöstä varainhoitajilleen. Valtteri Moilasen mukaan muilta kansainvälisiltä Fossil Free -kampanjoilta ei ole pyydetty yhtiöiden ISINkoodeja ja moni muu instituutio onkin käynyt sijoituksensa läpi ilman niitä: ”Yliopiston pyyntö vaikeutti työtämme jonkin verran, koska meillä ei ole olemassa olevaa listaa ISIN-koodeista. Tällä hetkellä kokoamme käsityönä listaa kahdestasadasta yrityksestä. Tavoitteenamme on saada lista yliopistolle mahdollisimman nopeasti.” ”J Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa Hanasaaren hiilivoimalan toiminnan vuoteen 2024 mennessä. Ilmastotavoitteet olivat yksi syy ratkaisuun. YLIOPISTON RAHAT POIS fOSSIILISTA
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Gallup ”Äänestän varmasti. Jos ei äänestä, niin ei voi valittaa, jos joku on huonosti.” äänestätkö ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa? ”Aion äänestää. Se on minun tapani vaikuttaa siihen, mitä tässä yliopistossa tapahtuu.” ”En aio. En ole seurannut koko asiaa, eikä minulla ole siihen kiinnostusta.” TeksTi & kUVAT NELLI LAPINTIE TYYn hallitukselta Saara Laiho taloussosiologia Pipsa Vannemaa logopedia Paul Kankaanranta kasvatustiede Kampanjan jäsenen Liisa Sydänmetsän mukaan TYY-konserniin kuuluvan Universtaan suorissa sijoituksissa ei ole ulkomaisia öljy-yhtiöitä. Mielenkiintoiseksi asian tekee öljy-yritysten mahdollinen osuus TYYn omistamien yhtiöiden sijoitusrahastoista. Universtas on TYYn liikeyritys, joka hoitaa esimerkiksi kiinteistöja finanssisijoituksia. ”Olemme yhteydessä Universtaan ja TYYn päättäjiin, kunnes asia selviää. Yliopiston suhteen toivomme saavamme selvyyden sijoituksista syyslukukauden loppuun mennessä”, Sydänmetsä toteaa. MELKEIN JULKISET SIJOITUKSET Yliopistolain mukaan yliopiston sijoitustoiminnan täytyy olla julkista ja läpinäkyvää. Turun yliopiston tai Universtaan omistamia sijoitusrahastoja ei ole kuitenkaan julkistettu, sillä niitä hoitavat ulkopuoliset varainhoitajat. Näin ne voivat Valtteri Moilasen mukaan jättää tietoja julistamatta yrityssalaisuuteen vedoten. TYYn pääsihteerin ja Universtaan hallituksen varapuheenjohtajan Rauli Eleniuksen mukaan TYYn yritystoiminta kilpailee markkinoilla muiden yritysten kanssa. Koska Universtaan kilpakumppanit eivät julkista sijoitusrahastojensa tietoja, Eleniuksen mukaan tietojen yksipuolinen julkistaminen heikentäisi Universtaan kilpailuasemaa. ”Mitä laajemmin kilpailijat tietävät Universtaan yritystoiminnasta, sitä enemmän ne voivat käyttää tietoa hyödyttääkseen omaa asemaansa tai vahingoittaakseen toimintaamme. Yksittäinen sijoitus tuskin herättäisi kilpailijoiden kiinnostusta, mutta kokonaisuuden julkaiseminen voisi jo kiinnostaa monia.” Eleniuksen mukaan rahastojen tarkastaminen on hankalaa, koska niissä on hyvin monenlaisia arvopapereita. ”Yhdessä rahastossa voi olla useiden satojen yritysten osuuksia ja osuudet voivat olla promilleluokkaa. Emme pysty tekemään tällaista tarkastelua itse, vaan sitä on pyydetty varainhoitajiltamme. En osaa sanoa, kauanko tarkastelun tekeminen kestää”, Elenius kertoo. Talousjohtaja Siru Helmisen mukaan yliopiston varainhoitajien tuottamien materiaalien julkaiseminen ei onnistu ilman heidän lupaansa. ”Kirjanpitoraportit sisältävät teknologiaa ja analyyseja, jotka on tarkoitettu vain ja ainoastaan meille. Pahasti pelkään, etteivät varainhoitajamme halua niitä julki”, Helminen avaa ja jatkaa: ”Voimme julkistaa, mitä sijoitusrahastoja meillä on salkussa, mutta emme sitä, mitä sijoitusrahastossa on sisällä. Se on aina kunkin varainhoitajan oma asia. Tähän saakka sijoitusrahastojen julkistamiselle ei ole ollut mitään tarvetta.” • TURUN YLIOPISTOSSA opiskelee satoja ulkomailta tulleita opiskelijoita. Moni heistä opiskelee pääasiassa englanniksi. Suuri osa kuitenkin haluaa oppia puhumaan myös suomea. Yliopiston suomen alkeiskurssit täyttyivät syyslukukaudella nopeasti. Suomea halutaan siis oppia ja puhua. KIINNOSTUKSESTA HUOLIMATTA moni uutta kieltä opiskeleva ei käytä sitä vapaa-ajalla. Toisia pelottaa tai nolottaa puhua kieltä, jota he eivät osaa sujuvasti. Suurin syy kuitenkin on, että usein suomenkieliset eivät vastaa suomeksi, vaan vaihtavat kielen englantiin. Ajatellaan, että on kohteliasta puhua englantia. Oletko ikinä ajatellut, että ehkä kohteliainta olisikin puhua suomea? UUDEN KIELEN oppii parhaiten, kun sitä käyttää. Siksi suomea jo osaavien on tärkeää muistaa puhua suomea, vaikka keskustelukumppani ei puhuisi sitä sujuvasti. Hidasta siis puhetahtia, käytä yksinkertaisia lauseita ja selitä, mitä vaikeat sanat tarkoittavat. Selkosuomen puhuminen on kiinni tottumisesta ja vähän kärsivällisyydestä. Se on kuitenkin helppoa! Vastaa siis ”moi”, kun joku tervehtii sinua suomeksi. PS. TEKSTI ON kirjoitettu selkosuomella. TYYssä on käynnissä suomen kielen kampanja, jolla kannustamme kaikkia puhumaan suomea. EMMI SAARI, TYYn hallituksen kansainvälisyysvastaava RAHAT POIS fossiilisista -kampanja on osa kansainvälisen luonnonsuojeluorganisaation 350.orgin perustamaa Fossil Free -liikettä. Turun kampanjapäällikön Valtteri Moilasen mukaan liikkeen ansiosta yli 800 instituutiota ympäri maailmaa on vetänyt noin 4,7 miljardin euron edestä sijoituksia pois fossiilisista kohteista. Tarkoitus ei ole kampanjoida instituutioita vastaan vaan niiden kanssa. ”Olisi hienoa, jos Turun yliopisto oli Suomessa ensimmäinen, joka luopuisi mahdollisista fossiilista polttoainetta tukevista sijoituksista. Mielestämme yliopiston tulisi toimia suunnannäyttäjänä yhteiskunnassa”, kampanjan jäsen Liisa Sydänmetsä kertoo. ”OLISI HIENOA, JOS TURUN YLIOPISTO OLISI SUOMESSA ENSIMMÄINEN” ”Olisi tärkeää, etteivät meitä edustavat instituutiot rahoittaisi toiminnallaan fossiilisia polttoaineita tuottavia yhtiöitä.” Valtteri Moilanen Puhutko sinä suomea?
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 PORIN OPISKELIJATALO Saikulla kuuluu iloinen puheensorina, kun PANA ry:n jäsenet ovat kokoontuneet viikottaiseen peli-iltaansa. PANA ry, eli Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura, perustettiin vuonna 2011, jonka jälkeen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. “Kun perustimme järjestön, meitä oli vain viisi. Nyt jäseniä on yli 40 ja kokoonnumme viikoittain, myös kesällä,” PANA ry:n puheenjohtaja ja perustajajäsen Ville Nikander kertoo ylpeänä. YHDISTYKSEN TARKOITUKSENA on tuoda yhteen nörttikulttuurista kiinnostuneet opiskelijat ja järjestää heille mielekästä toimintaa. Viikottaisten peli-iltojen lisäksi kerran kuussa järjestetään erikoisilta, jonka teemana voi olla lähes mitä vain. “Viimeksi järjestimme sieni-illan ja myöhemmin syksyllä luvassa on esimerkiksi Back to the 80’s -leffailta sekä pelija lettuilta,” yhdistyksen varapuheenjohtaja Tino Sukanen luettelee. Omien tapahtumiensa lisäksi PANA ry tekee yhteistyötä muiden paikallisten kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa. Panalaiset halutaan entistä useammin mukaan vaikkapa museon perhetapahtuman järjestäjäksi, mikä osoittaa kiinnostuksen nörttikulttuureita kohtaan olevan kasvussa. NÖRTTIKULTTUURI MIELLETÄÄN helposti miesten ja poikien harrastukseksi, mutta PANA ry:n peli-illoissa lähes puolet kävijöistä on naisia. “Tänne on helppo tulla, vaikka päivä olisi muuten ollut surkea. PANA ry on kuin perhe, jossa kaikki otetaan vastaan avoimin mielin,” yhdistyksen rahastonhoitajana toimiva Eva Marin luonnehtii. Avoimuus onkin yksi PANA ry:n vahvuuksista. Yhdistyksessä ei haluta määritellä nörttiyttä tarkasti, vaan mukaan pääsevät kaikki nörttiyden tasosta riippumatta. Palstalla esittelemme TYYn järjestöjä. PORIN AKATEEMINEN NÖRTTIKULTTUURIN ARVOSTUSSEURA RY Mukaan toimintaan ovat tervetulleita kaikki itsensä enemmän tai vähemmän nörtiksi mieltävät tai nörttikulttuuria muuten arvostavat. Tavoitteena edistää nörttikulttuurin tuntemusta, asemaa ja näkyvyyttä Porissa ja valtakunnallisesti. Perustettu vuonna 2011. TeksTi & kUVA TYTTI WALLENIUS ”PANA RY ON KUIN PERHE” MUUT YLIOPPILASLEHDET kOONNUT MIIKKA RUSI Nopeat ”DEMOKRATIAN todellinen uhka tulee … demokratian sisältä – populismina – ja tästä olisi syytä olla huolissaan.” Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas (6/2017) sisältää katsaukset kahteen runsaasti keskustelua herättäneeseen uutuuskirjaan: Pentti Linkolan elämäkertaan ja Jan-Werner Müllerin Mitä on populismi? -suomennokseen. Uljaalta kiitosta saavan Linkolan elämäkerran kirjoittanut Riitta Kylänpää kuvailee kirjoitusurakkaansa raskaaksi. ”Tiedän tällä hetkellä Linkolan suvusta enemmän kuin omastani”, hän toteaa lehden haastattelussa. Princetonin yliopistossa politiikan tutkimuksen professorina toimivan Müllerin kirja puolestaan saa osakseen kahtiajakoista palautetta – kenties Linkolasta inspiroituneena kalastusaiheisin kielikuvin. ”Uutuusteos perkaa populismin vonkaletta, mutta ei saa sitä pannulle asti”, kuuluu lehden tuomio. JYVÄSKYLÄN ylioppilaslehden Jylkkärin kansikuvassa (7/2017) esiintyy oman kylän ylpeys, kuluneen vuoden suurimpiin kotimaisiin musiikki-ilmiöihin lukeutunut Litku Klemetti. Haastattelussa Klemetti esittelee tulevan albuminsa teemoja ja puolustaa kaiken hylätyn kierrättämistä: vaatteiden, vinyylien ja vanhojen hittibiisien. Rakennuksista uuden elämän on puolestaan saanut Jyväskylän yliopiston päärakennus, jonka vuonna 2013 alkanut mittava peruskorjaus on viimein valmis. Alvar Aallon suunnittelema legendaarinen rakennus ehti siis olla tuntematon jo neljän vuosikurssin opiskelijoille. Eva Marin (vas.), Ville Nikander ja Tino Sukanen.
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 TeksTi KLAUS KARILAHTI kUVA NELLA KESKI-OJA Rohkeus ja poikkeukselliset tutkimusmenetelmät ovat tehneet Kaisa Matomäestä yhden matematiikan nousevista tähdistä. Tiede ”O Kuka? Kaisa Matomäki, matematiikan akatemiatutkija. Mitä tutkii? Alkulukuihin liittyviä kysymyksiä. len riemuissani siitä, että Kaisa Matomäki saa ansaitsemaansa tunnustusta poikkeuksellisista kyvyistään. Hän yhdistää harvinaislaatuisella tavalla luovuutta ja terävää analyysia ratkaistessaan lukuteorian äärimmäisen vaikeita ongelmia.” Nämä ylistyssanat lausui matematiikan emeritusprofessori ja Matomäen väitöskirjan ohjaaja Glyn Harman, kun Matomäki palkittiin nuorille matemaatikoille suunnatulla Sastra Ramanujan -palkinnolla viime vuonna. Samoihin aikoihin Matomäen palkitsi myös Suomen Akatemia, joka ylisti nuoren tutkijan rohkeita aihevalintoja ja epätavanomaisia tutkimusmenetelmiä. Kaisa Matomäki, 32, työskentelee akatemiatutkijana Turun yliopistossa. Mielenkiinto matematiikkaa kohtaan syntyi jo lapsuudessa. “Loogisuus ja eksaktius,” hän tiivistää alan kiehtovuuden. ”Matematiikassa ei ole oppiriitoja, kuten joillain tieteenaloilla. Jos todistan jotain ja siinä ei ole virhettä, se on tosi ja kaikkien täytyy uskoa se.” MatoMäki tutkii alkulukuihin liittyviä kysymyksiä. Alkuluku on luonnollinen luku, joka ei ole jaollinen muilla positiivisilla kokonaisluvuilla kuin yhdellä ja itsellään. Esimerkiksi kolme ja viisi ovat alkulukuja. Lisäksi ne ovat alkukaksosia. “Yksi alkulukujen avoin ongelma on se, onko äärettömästi sellaisia alkulukupareja, joiden etäisyys on kaksi. Näitä pareja kutsutaan alkukaksosiksi. Todennäköisyys niiden äärettömyydelle on tavallaan sata prosenttia, mutta varmuutta ei ole. Jonkun täytyisi keksiä matemaattinen, looginen todistus, joka kertoisi vastauksen”, Matomäki pohtii. ”Tyypillinen todistus voisi näyttää, että x:ään mennessä alkulukupareja on tietty x:stä riippuva määrä, jolloin x:ää kasvattamalla pareja löytyy loputtomasti.” puhtaan MateMatiikan tutkimus on perustutkimusta, jonka tarkoitus on lisätä tiedon määrää. Kaikesta perustutkimuksesta ei synny välitöntä hyötyä, mutta kokonaisuudessaan se on välttämätöntä käytännön sovellusten kehittämiseen ja suurten tieteellisten läpimurtojen tekemiseen. Tämän päivän Suomessa moni elinkeinoelämän edustaja ja poliitikko kuitenkin vaatii, että tiedettä tehtäisiin yhä suoremmin yritysmaailman tarpeisiin. Matomäen mukaan niin kaupallisella tieteellä kuin perustutkimuksella on paikkansa. “Koskaan ei voi tietää, mitä sovellutuksia myöhemmin löytyy. Esimerkiksi tiedonsalaukseen käytetään lukuteoriaa. Nykypäivänä se on tärkeää, sillä älypuhelimia ja tietokoneita käytetään jatkuvasti.” • Alkulukuihin liittyy äärettömästi kysymyksiä, joihin kukaan ei ole löytänyt vastausta. Kaisa Matomäki tarvitsee tieteellisiin läpimurtoihin vain kynän ja paperia. ALKULUKUJEN ÄÄRELLÄ
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 SITSIEN VUOSISADAT Helsingin yliopiston Lääketieteenkandidaattiseura vietti fetustajaisiaan vuonna 1966. Turkulaiset medisiinarit saivat aikoinaan vaikutteita akateemisiin juhliinsa pääkaupungin lääkisläisiltä.
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 SITSIEN VUOSISADAT Sitsit on akateeminen pöytäjuhla, jonka aikana syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita. Sitsaamista harrastavat etenkin yliopistoopiskelijat. Yleensä juhlalla on jokin teema ja hauskanpitoa ohjaavat säännöt. MITKÄ IHMEEN SITSIT? g Jotta 2010-luvun jonnet voivat skoolata energiajuomilla nykypäivän sitseillä, ovat akateemiset pöytäjuhlat luoneet nahkaansa 400 vuotta läpi kurinpitotoimien, naisten opiskeluoikeuden ja politisoituneiden vuosikymmenten. TeksTi NELLI LAPINTIE KuvAT JUHA LAURILA & YRJö QvARNbERg
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 inkkiä huulipunaa, glitteriä, väärinpäin käännettyjä lätsiä ja hävyttömän nopeita laseja . Tänään 1990-luvun lasten sukupolvikokemus tiivistyy Saaristobaariin, jonka merellinen tunnelma on yhden illan ajaksi muuntunut yläkoulun diskoksi, diseksi . Tänään on nimittäin käty , kämppä tyhjänä. Pöydässä odottaa energiajuoma, mikrossa lämpiävät roiskeläpät. Poikkitieteelliset Jonnet vs. Lissut -sitsit ovat alkamassa. ”ES, tuo rakas juoma. Se sisältää niin paljon hyvää pärinää ja jonnellisuutta”, laulunjohtaja Olli Laaksoaho julistaa. Ilta polkaistaan käyntiin snapsilla, mutta näiden sitsien jaloin juoma ei ole tähtiviina. Pöytäkavereinani ovat kauppatieteellisessä opiskeleva Ervin Tuisku, biolääketieteellisen Maria Kjellman ja Kiira Kalke, lääketieteellisen Tero Ohrankämmen sekä vielä opinnoista haaveileva Pauliina Laaksonen. Tänään yliopiston korvaa kuitenkin yläopisto , sillä nyt seurassani istuvat Dragonslayer666, m4r14, Kige, N00bkiller69 ja piudeeee. ”Ooh, onpa hyvä, pärisee!”, Ohrankämmen huutaa ES-huikan jälkeen. ”XD”, Kjellman hihkaisee. Vaikka teemasitseillä ollaan, ei sitsiklassikoita unohdeta. ”Mistä laulu lähtee?”, laulujohtaja Laaksoaho kysyy. ”Hiljaisuudesta!”, sitsikansa vastaa. Helan går Sjung hopp faderallan lallan lej! Tuttu snapsilaulu aloittaa juhlat. Mutta jonnet ei tiedä alkuperäisistä sitseistä, eikä tiedä moni muukaan. Vaikka sana sitsit on suora käännös ruotsalaisten sitseneistä , suomalaisten pöytäjuhlien perinteet tulevat paljon kauempaa kuin naapurimaan snapsilaululuista. ”Kun ajatellaan sitsien historiaa, osakunnat ovat keskeinen tekijä. Juhliminen, juominen, laulaminen ja sosiaalinen yhdessäolo ovat aina olleet oleellinen osa osakuntia”, kertoo Sari Aalto, joka on historian tutkija ja filosofian tohtori Helsingin yliopistosta. Kun ottaa huomioon, miten tärkeä osa opiskelijakulttuuria sitsit ovat, niiden synnystä tuntuu Suomessa olevan varsin hataria ja ristiriitaisia käsityksiä. Juhlien juurista löytyy palasia sieltä sun täältä, mutta päästäksemme huuruisten iltojen alkulähteelle, meidän on palattava ajassa taaksepäin aina 1600-luvulle asti. Kun Helsingin yliopiston edeltäjä eli Turun akatemia perustettiin vuonna 1640, maan ensimmäiseen yliopistoon muutti nuoria miehiä ympäri Suomea. Jotta kotiikävä ei yllättäisi ja järjestys säilyisi, heidät jaettiin pian kotipaikkakuntansa mukaan ryhmiin, jota kutakin valvoi professori. Näin syntyivät osakunnat. Vaikka osakunnat olivat alkuaikoinaan virallinen osa yliopistoa, niissä muodostui heti yhteisöllisyyttä, johon saatiin pian vaikutteita Ruotsista. 1700-luvulla Turun akatemialla oli tiiviit yhteydet Uppsalan yliopistoon, josta lähetettiin ansiokkaita ylioppilaita opiskelemaan akateemisesti arvostettuun Turkuun. Tieteentekijöiden lisäksi lännestä saatiin tuliaisena uudenlaista juhlakulttuuria. LEVOTONTA MENOA TURUN KADUILLA Juhlinta ei tosin ollut aivan sitä, mitä kuninkaallinen 1700-luku antaisi olettaa. Opiskelijoiden meno oli hyvinkin rajua ja yltyi paikoittain jopa levottomuuksiksi. Esimerkiksi vuoden 1827 Turun paloa edelsi riehakas opiskelija-aika, jolloin opiskelijat jopa ryypiskelivät ja tappelivat kadulla. Lopulta opiskelijoiden ja poliisin yhteenotot muuttivat yliopiston ja osakuntien kurssia. Palon jälkeen akatemia muutettiin keisarin käskykirjeen sanelemana Helsinkiin, jossa se nimettiin Suomen Keisarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi. ”Keisari Nikolai I pelkäsi, että Turun akatemian opiskelijat eli valtion tulevat virkamiehet, omaksuisivat liikaa radikaaleja aatteita Uppsalasta”, Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen kertoo. Senaatintorin valvovan silmän alla juhlinta rauhoittuikin. Opiskelijakulttuuri jatkoi kuitenkin kehittymistään. Jonnet vs. Lissut -sitseillä on ensimmäisen laulusäännön aika. ”Aina, kun lauletaan ’es’ tai ’nyt’, otetaan huikka”, lähipöydän jonne määrää. Onneksi seuraava kappale on vanha tuttu, sillä muuten sääntöjen noudattaminen kävisi vaikeaksi: No onkos tullut kESä NYT talven kESkelle Omstart! Uusintojen takia laulu tuntuu kestävän ikuisuuden. Lopulta jäljellä on tyhjä olut ja närästys. ”Joku jonne meni vessaan ja lissu seurasi heti perästä. Make niin saa tänään”, Ohrankämmen vihjaa. NAISET TOIVAT TANSSIN MUKANAAN Osakuntien railakkaiden menojen lisäksi akateemisen juhlakulttuurin kulmakiviin kuuluivat jo varhain promootiot, joissa tutkinnon suorittaneista vihitään yhä esimerkiksi tohtoreita ja kunniatohtoreita. Päivälliset olivat osa promootioita jo 1600-luvulla, mutta 1800-luvulla ne muuttuivat seurapiirimäisiksi. Lisäksi perustettiin ensimmäisiä tiedeseuroja, joiden illanvietoissa kuunneltiin esitelmiä ja jälkikäteen ruokailtiin. Vapaamuotoinen juhlakulttuuri alkoi muodostua. Kun naiset pääsivät juhliin miesylioppilaiden seuralaisina, tanssiminen ja entistä pienemmät vapaa-ajan tilaisuudet tulivat osaksi akateemista juhlintaa. 1870-luvulla naiset saivat oikeuden päästä opiskelemaan yliopistoon, ensin erivapauksilla ja sitten vihdoin vuonna 1901 yhtäläisillä oikeuksilla suorittaa ylioppilastutkinto. Kello tikittää ja ruokalajit vaihtuvat Jonnet vs Lissut -sitseillä. Laulunjohtajien mielestä kansa viihtyy jo turhan rennosti, sillä yhtään sitsaajaa ei ole ilmiannettu sitsisääntöjen rikkomisesta. ”Rehtorikin ihmettelee, kun jälki-istuntopenkki on ollut tyhjänä jo tunnin”, laulunjohtaja Teppo Lindberg huomauttaa. Kiira Kalke, alias Kige, tarttuu haasteeseen. ”Arvoisa pääpöytä, arvoisa sitsikansa! Haluaisin ilmiantaa Dragonslayerin ja N00bkillerin: heillä on aivan liian kovat pärinät.” Nyt koittaa tosipaikka. On illan ensimmäisen rangaistuksen aika. ”Tervetuloa ensimmäisiin dabbauksen maailmanmestaruuskilpailuihin”, laulunjohtaja Laaksoaho julistaa. Dabbaus on jonnemaisena tunnettu tanssiliike. Siinä toinen käsi nostetaan taittuneena pään korkeudelle pään eteen ja toinen käsi suoraksi sivulle. Promilleja seuraavat dabbauksen taidonPIMENEVÄNÄ SYYSKUUN perjantaina järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäiset Turkulaiset suursitsit. Kauppatorille laulamaan, syömään ja juomaan kokoontui yli 300 juhlijaa, mikä järjestäjien mukaan tekee sitseistä Varsinais-Suomen kaikkien aikojen suurimman laatuaan. ”Tapahtuman järjestäminen oli melkoinen palapeli, mutta loppujen lopuksi kaikki järjestyi enemmän kuin hyvin. Tunnelma Kauppatorilla oli aivan huikea, eikä ilmennyt ainuttakaan järjestyshäiriötä”, tiivistää Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksen jäsen Janne Salakka, joka toimi sitsien toisena laulunjohtajana. Kuusi turkulaista ylioppilasja opiskelijakuntaa järjesti tapahtuman yhdessä. Tavoitteena oli tiivistää korkeakoulujen yhteistyötä ja tuoda opiskelijakulttuuria lähemmäs muita kaupunkilaisia. YLI 300 HENGEN SUURSITSIT LAULATTIVAT KAUPPATORILLA Turkulaiset suursit kuvina Ylh. vas. Ilona Häsänen (kauppatieteet), Maija Airos (mediatutkimus) ja Paula Malmberg (luokanopettaja). Ylh. oik. Häsänen ja Emmi Saari (yleinen historia). Alh. vas. Vilpoinen sää ei estänyt juhlintaa. Kesk. oik. Ilmari Immonen (lastentarhanopettaja). Alh. oik. Sitsien ruokahuollon lomassa ehti myös laulaa. P
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 g
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 näytteet saisivat herkkähipiäisen huolestumaan. Voittajasta ei jää kuitenkaan epäselvyyttä. Kaiteelta loikkadabbauksen tehnyt Dragonsalyer666 on huutoäänestyksen perusteella kirkas, jos ei sentään selvä, voittaja. Pian lähipöydän Mc Nikkon jää kiinni sitsien pahimmasta rikoksesta: puhelimen käytöstä. ”Shame! Shame”, yleisö ulvoo Game of Thronesin häpeämarssin henkeen. ENSIMMÄISET LAULUKIRJAT PAINETAAN Vielä 1800-luvun lopulla politiikka kuului keskeisesti osakuntiin ja yliopistomaailmaan. Osakunnilla oli tärkeä rooli kansallisuusaatteen edistäjänä aikana, jolloin suomalaisuutta ja suomen kielen asemaa haluttiin vahvistaa Venäjän vallan alla. Vuosisadan vaihteen jälkeen politiikan tekeminen jäi sivuun. Vuonna 1910 osakunnat saivat omat tilat Helsingin Uudesta ylioppilastalosta, mikä mahdollisti täysin uudenlaisen klubikulttuurin. Muutos opiskelijakulttuurissa oli merkittävä. Vuosina 1910–1930 opiskelijat ottivat musiikillisen harppauksen kohti sitsaamista, kun ensimmäiset akateemiset laulukirjat valmistuivat. 1940–50-lukuihin mennessä osakuntien odotetuimmat juhlat olivat vuosijuhlat. Niiden ohelle kaivattiin kuitenkin lisää tapahtumia, minkä takia myös toiselle lukukaudelle ryhdyttiin kehittämään muita rennompia osakuntajuhlia. Tilaisuuksiin Turkulaiset suursit kuvina Ylh. Sonja Raitamäki (kestävä kehitys), Noora Kedonperä (aikuiskasvatustiede) ja Netta Kedonperä (suomen kieli). Alh. vas. Ylioppilaslakin alla lämmittää pipo. Alh. oik. Heikki Stark (IT-tradenomi) ja Iiro Lehtiö (tietotekniikka). ”Akateemisen juhlakulttuurin avulla on tehty eroa muihin yhteiskuntaryhmiin.” Sari Aalto historian tutkija
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 haettiin inspiraatiota opiskelijoiden omista maakunnista, ja usein niihin liittyivät kansallispuvut ja perinneruuat. ”Osakuntajuhlissa on yleensä laulettu, erityisesti ylioppilaslauluja ja kansanperinnejuhlissa kansanlauluja”, Sari Aalto avaa. Megaforce, Megaforce Energy, energy ES ja Red Bull, ES ja Red Bull Pärisee, pärisee Saaristobaarissa sitsikansa hoilaa energiajuomia Jaakko kullan tahtiin. Aivan kaikkia sanoituksia ei laulukirjoihin paineta. Kun Koskenkorvalaulu raikaa, paperilta uupuvat lisäsäkeistöt tuntuvat lisääntyvän keskenään. Loppupään säkeistöt vedetään kenties lonkalta. Mitään niistä ei sovi painaa lehteen. Vaikka ilta menee hassutteluksi, väki vakavoituu Maamme -laulun aikana. On se vaan juhlava. BILETYSTÄ ELITISMIN NIMEEN 1960-luku muistetaan vasemmistoradikalismin ja opiskelijaliikkeen noususta, mutta 1950–60-luku oli myös osakuntien ja akateemisen juhlakulttuurin kulta-aikaa: suuret ikäluokat tulivat yliopistoihin. ”Samoilla vuosikymmenillä korostui jälleen ’sivistyneistön rooli’ eli näkemys ylioppilaista tulevana Suomen poliittisena ja taloudellisena eliittinä. Akateemisen juhlakulttuurin avulla on keskeisesti tehty eroa muihin yhteiskuntaryhmiin”, Sari Aalto avaa. Osakuntien lisäksi lääketieteen opiskelijoilla oli akateemisia pippaloita, joissa istuttiin ja ruokailtiin paljon rennommin kuin vuosijuhlissa. Esimerkiksi 1920-luvulla lääketieteen opiskelijoiden juhlintaan kuuluivat jo vahvasti loppukaronkat, joita vietettiin kliinisten kurssien päätteeksi. Karonkoissa ruokailtiin sekä kerrottiin kaskuja ja vitsejä, joissa kuvailtiin hauskasti professoreita ja elämää laitoksella. Nykyään karonkalla tarkoitetaan yleensä väitöstilaisuuden jälkeistä juhlatilaisuutta, jossa väittelijä kiittää vastaväittäjäänsä. Medisiinareiden juhlat rantautuivat Helsingistä Turkuun, kun Turun yliopistoon perustettiin lääketieteellinen tiedekunta vuonna 1943. ”Uskoisin, että monet medisiinareiden sitsiperinteet ovat peräisin Helsingistä ja levinneet siitä muualle”, Aalto sanoo. Suomenkielisistä opiskelijoista teekkarit ovat käyttäneet sitsi-termiä muita opiskelijoita aiemmin. Teekkarilaulujen laulaminen juhlinnan ohessa on kuulunut teekkarien perinteisiin vahvasti jo 1930-luvulla. SNAPSILAULUT TULIAISINA RUOTSISTA 1970-luvulla akateeminen juhlinta otti takapakkia puoluepolitisoitumisen ja vasemmistolaisvetoisuuden takia. Opiskelijakulttuuri painui marginaaliin, eikä vuosijuhlia enää vietetty akateemisina iltapukujuhlina. ”Sitsikulttuuriin kuuluvia elementtejä vieroksuttiin hyvin pitkään, koska sitsejä pidettiin elitistisenä, porvarillisena ja turhana erottautumisena. 1970–80-luvun taitteessa juhlakulttuuri elpyi. Tämän päivän sitsikulttuurikin on sen kehityksen seurausta,” Aalto kertoo. Turussa poikkeuksen teki Åbo Akademi. Ruotsinkielisellä yliopistolla oli tiiviit yhteydet Ruotsin yliopistoihin, mistä ruotsalaiset pöytäjuhlaperinteet, kuten bellmannilainen kansallisromanttinen lauluperinne, alkoivat kotiutua Åbo Akademiin. Tuona aikana Suomeen saapuneita snapsilauluja lauletaan yhä tämän päivän sitseillä. ”Uppsalasta Åbo Akademin kautta tulee epäilemättä noin 80 prosenttia sitsiperinteestämme”, Timo Soikkanen arvioi. ”KUIN YKSI SUURI JUOMAPELI” Maanlaajuisesti sitsikulttuuri alkoi kukoistaa 1990–2000-luvuilla. Sen takia valtavirta mieltää sitsit 1990-luvun tuotteeksi. ”Mahdollisesti ruotsinkielisissä järjestöissä sitsejä on järjestetty suomenkielisiä osakuntia ja ainejärjestöjä aiemmin. Ensimmäisten varsinaisten sitsien vuosilukua en kuitenkaan uskalla sanoa. Sitsien syntyminen on enemmänkin hidasta kehitystä”, Sari Aalto summaa. Ennen kuin ysärilasten sitsisali muuntuu taas Saaristobaariksi, lauletaan Fuksilaulu . Sen aikana kunkin vuosikerran fuksit juovat vuorotellen seisten juomansa loppuun, nostavat tyhjän lasin päänsä päälle ja kääntävät sen väärin päin. Lopun alkua on ilmassa, vaikka bileethän tästä vasta alkavat. ”Tämä on kuin yksi suuri juomapeli”, tiivistää italialainen lääketieteen opiskelija Laura Tudini. Hän vierailee ensimmäistä iltaansa Suomessa. • Lähteet: Opiskelijakulttuuria tutkineen Sari Aallon julkaisut, Mirja Komulaisen gradu ”’Tehokas keino ylioppilaselämämme elvyttämiseksi’. Yhteislaulu suomalaisen ylioppilaselämän määrittäjänä ja elävöittäjänä 1920-luvun puolivälistä vuoteen 1939”, Turun yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta. ”TURUSSA SITSIPAIKAT OVAT VÄHENTYNEET” Lauri Liljenbäck Turun yliopisto, toimitusketjujen johtaminen Lempilaulu: Paavi ja Sulttaani Käynyt sitseillä: noin 40–70 kertaa ”Kun olin ensimmäisiä kertoja nakissa sitseillä, ihmiset innostuivat pomppimaan uudella pöydällä ja se romahti. Sitsaajat kaatuivat maahan, mutta onneksi mitään sairaalaa vaativaa ei tapahtunut. Säikähdyksellä selvisivät kaikki muut paitsi pöytä. Pupuna, eli fuksina, minulle tuli yllätyksenä, miten sitseillä skoolataan tai käytetään haarukoita ja lusikoita oikeaoppisesti. Monelle myös laulaminen tulee uutena asiana. Usein vanhat vuosikurssit johtavat laulua tai toimivat seremoniamestareina. Täällä klassinen kappale on Teinilaulu. Se on lähtöisin Helsingistä, mutta turkulaiset laulavat omassa versiossaan Turusta. Sitseillä on tavoitteena tutustua edes muutamaan uuteen ihmiseen. Olen ollut mukana sitseillä, joilla ventovieraat ovat päätyneet sitsaamaan vierekkäin, minkä jälkeen heistä on tullut ylimpiä ystäviä. Vanhemmat vuosikurssit eivät aina jaksa tutustua uusiin ihmisiin, vaan haluavat istua omanikäisten kanssa. Turussa yleinen sitsiteema on ’väärinpäin’. Se voi liittyä pukeutumiseen ja vaikkapa siihen, että ilta aloitetaan viimeisellä laululla ja loppukahvilla. Usein näkee myös pornoon tai seksuaalisuuteen liittyviä teemoja. Eräitä ainutlaatuisia sitsejä juhlittiin Förillä. Sitsien ajan Föri kulki normaalia kulkuaan, mutta kuljetti mukanaan sitsipöytää ja laulunjohtajaa. Koska alkoholijuomat on kielletty lautalla, Aurajoen ylityksen aikana juotiin limsaa ja rannassa alkoholia. Aina, kun Föri meni kerran joen yli ja tuli takaisin, osa sitsaajista jäi rantaan ja osa hyppäsi kyytiin. Laulu jatkui koko ajan. Viime vuosina Turussa paikat, joissa sitsejä voi järjestää, ovat vähentyneet. Sitsiperinne ei pääse kunnolla jatkumaan tai hajoilee muuttamisen myötä. Q-talo tuo varmaan taas uudenlaista sitsikulttuuria. Baarisitsit voivat toimia hyvin, mutta useimmiten parhaat sitsit saa järjestettyä muualla.” ”EN KOSKAAN KYLLÄSTYNYT SITSAAMISEEN” Jeremy Nyman Åbo Akademi, historia Lempilaulu: Måne och sol Käynyt sitseillä: noin 80 kertaa ”Åbo Akademin sitseillä on paljon snapseja ja snapsilauluja. Muuten sitsit vaihtelevat todella paljon. Välillä on todella tiukka kuri säännöissä ja välillä on rennompaa. Tämä on pieni paikka ja kaikki tuntevat toisensa. Sen ansiosta sitseillä voi oikeastaan tehdä mitä huvittaa, eikä siihen suhtauduta kovin vakavasti. Välillä meno voi käydä hyvinkin villiksi, vaikkapa alastomaksi. Vaikka yliopisto on pieni, meillä on myös muutamia suuria sitsejä, joihin voi osallistua jopa 250–300 henkilöä. Fuksivuotena sitsasin koko ajan – siis koko ajan. Enkä ainoastaan historian opiskelijoiden kanssa, vaan tutustuin uusiin ihmisiin ympäri yliopistoa. Lisäksi kävin sitseillä Helsingissä ja Ruotsissa. Tapasin mielettömän paljon ihmisiä, ja minulla on ajasta todella hyvät muistot. Monet fukseista olivat väsyneitä, mutta minä en ole koskaan kyllästynyt sitsaamiseen.”
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 YLIOPPILASKUNTA ÄÄNESTÄÄ! VIHREÄ LISTA 27 ehdokasta Kyllä. ”Historiallisten rakenteiden vinouttama sukupuolijakauma näkyy edelleen miesten yliedustuksena suhteessa muihin.” Painettuna lehtenä ja verkossa. ”Printtija verkkoversio täydentävät toisiaan, ja printtilehti tuo tärkeitä mainostuloja.” Kyllä. ”Opiskelijat ovat osa yhteiskuntaa. Rajanveto siihen, mikä liittyy suoraan opiskelijoiden asemaan ja mikä ei, on käytännössä mahdotonta.” Ei, sen sijaan ylioppilaskirjoituksista tulisi luopua. ”Ne eivät nykyisellään mittaa hyvin korkeakouluvalmiuksia.” Kyllä. ”Se takaa ylioppilaskuntamme riippumattomuuden ja vaikuttavuuden.” Kyllä. ”Jos kiintiötä ei ole realistista saada joka vuodelle, sen voisi ajatella joka toiseksi. Tietotaito filiaaleista olisi TYYn toiminnalle hyödyksi.” VIHREÄ VASEMMISTO 25 ehdokasta Kyllä. ”Kiintiöt eivät ota huomioon sukupuolen moninaisuutta, mutta sukupuolikiintiö on parempi kuin ei mitään.” Painettuna lehtenä ja verkossa. ”Paperilehti näkyy muille kaupunkilaisille ja tarttuu monelle helposti mukaan ruokaillessa.” Kyllä. ”Haluamme olla mukana rakentamassa kestävää ja hyvää yhteiskuntaa ja maailmaa loppuelämäksemme ja tuleville sukupolville.” Ei, mutta pääsykokeita tulisi keventää. ”Pääsykokeissa tulisi siirtyä aineistopohjaisiin kokeisiin.” Kyllä. Kyllä. ”On hankala arvioida, miten hallitusyhteistyö toimisi, sillä vuoden jättäminen täysin väliin ja siirtyminen Turkuun olisi erittäin haastavaa.” DEMOKRAATIT 12 ehdokasta Ei. ”Ilman kiintiöitä pyritään kuitenkin valitsemaan tasaarvoisesti paikat.” Painettuna lehtenä ja verkossa. ”Jos lehti ilmestyisi vain verkossa, se voisi helpommin näivettyä kokonaan pois.” Kyllä. ”Lähes kaikki asiat linkittyvät opiskelijoihin, mutta voidaan aina harkitusti miettiä ’Onko meidän järkevä ottaa kantaa tähän?’” Ei, mutta pääsykokeita tulisi keventää. Kyllä. ”TYYn toiminta koskettaa jokaista opiskelijaa, joten automaatio on perusteltua.” Ei. ”Voi olla hyvin haastavaa hoitaa Porin tai Rauman asioita Turusta käsin sekä matkustuskustannuksia voisi tulla paljonkin.” HUMANISTILISTA 12 ehdokasta Kyllä. Painettuna lehtenä ja verkossa. Kyllä. Ei, mutta pääsykokeita tulisi keventää. ”Alakohtaisuutta tulee painottaa. Kaikki eivät mahdu samaan muottiin.” Kyllä. Ei. EDUxI 10 ehdokasta Ei. Ainoastaan verkossa. Kyllä. Opiskelijavalintoja tulisi kehittää muilla tavoin. Kyllä. Ei ota kantaa. RYHMÄ LEx 63 ehdokasta Ei. Ainoastaan verkossa. Ei. Ei, mutta pääsykokeita tulisi keventää. Ei. Ei. TYYn tulee tarvittaessa käyttää sukupuolikiintiöitä toimielimissään sukupuolten välisen tasa-arvon varmistamiseksi. Turun ylioppilaslehden tulisi ilmestyä: Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa muihinkin asioihin kuin suoraan koulutukseen, yliopistoihin ja opiskelijoiden asemaan liittyviin kysymyksiin. Turun yliopiston tulisi siirtyä opiskelijoiden sisäänotossa nykyistä laajemmin todistusvalintaan. Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys tulee säilyttää. TYYn hallitukseen pitäisi kiintiöidä yksi paikka Rauman tai Porin kampuksella opiskelevalle jäsenelle.
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Ne ovat täällä taas, nimittäin edustajistovaalit. Tänä vuonna ylioppilaskunnan korkeimpaan päättävään elimeen on ehdolla 360 opiskelijaa. Se on 32 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Turun ylioppilaslehti tenttasi kaikilta edariin ehdolla olevilta ryhmiltä näkemyksiä opiskelijapolitiikasta äänestyspäätöstä pohtivien avuksi. Hybridiaani ei vastannut kysymyksiin kyselyn tiukan aikataulun takia. Miten ryhmät kehittäisivät opiskeluruokailua tai Turun yliopiston opetusta? Lisää vastauksia Tylkkärin verkkosivuilla: tylkkari.fi. TSE-LISTA 61 ehdokasta Ei ota kantaa. ”Valinnan tulisi perustua pätevyyden.” Ei osaa sanoa. Ei. Ei, nykyinen järjestelmä toimii. ”Kevään 2017 käytössä ollut käytäntö toimii etenkin kauppakorkeassa hyvin.” Kyllä. Ei ota kantaa. ”Pätevyys ensin.” TYY TERVEEKSI 32 ehdokasta Ei. ”Valinta tulisi suorittaa hakijan pätevyyden, ei sukupuolen, mukaan. Toimielimiin ei usein ole suuria määriä hakijoita.” Painettuna lehtenä ja verkossa. ”Mainostulot ylittävät paperilehden kustannukset. Tilanne voi kuitenkin muuttua, mihin pitää varautua.” Ei. Ei, nykyinen järjestelmä toimii. ”Lääketieteellisillä aloilla kevennys on jo tehty, kun hakukriteerit muutettiin.” Ei ota kantaa. ”Edustajiston tulisi keskittyä edunvalvontaan jäsenyyden ollessa lakisääteistä.” Ei. ”Hallitustyöskentely edellyttää käytännössä Turussa asumista, joten on kohtuutonta olettaa jonkun tarttuvan tehtävään, jos halukkuutta ei löydy.” TURUN AKATEEMISET PERUSSUOMALAISET 2 ehdokasta Ei. Ainoastaan verkossa. Ei. Ei, nykyinen järjestelmä toimii. Ei. ”Automaatiojäsenyydestä on ehdottomasti luovuttava.” Ei ota kantaa. OIKEAT 32 ehdokasta Ei. ”Jokaista tulee kannustaa yhtäläisesti. Tehtävään tulee valita pätevin, ei se, joka sattuu olemaan oikeaa sukupuolta.” Ainoastaan verkossa. ”Kannatamme verkossa valtakunnallisesti ilmestyvää ylioppilaslehteä, jossa resurssit olisivat järkevämmässä käytössä.” Ei. ”Niin kauan kuin meillä on pakkojäsenyys, on moraalisesti arveluttavaa ottaa kantaa yleispoliittisiin kysymyksiin kaikkien opiskelijoiden suulla.” Kyllä, mutta mahdollisuus tulla valituksi pääsykokeilla tulee turvata. ”On turha tuplatestata hyvin pärjänneitä.” Ei. ”Pakkojäsenyys on ihmisten yhdistymisenvapauden vastaista.” Ei. ”Emme kannata kiintiöitä, mutta filiaaleissa opiskelevia tulee kannustaa hakeutumaan TYYn hallitukseen ja tiellä oleviä esteitä tulee purkaa.” TASAPAINO 8 ehdokasta Ei. ”Eri sukupuolien osallistumista toimintaan tulee kuitenkin seurata ja tarvittaessa pohtia muutoksia toimintakulttuuriin.” Painettuna lehtenä ja verkossa. ”Painettu lehti kattaa kulunsa mainostuotoilla. Jos se muuttuu, voidaan painetusta tarvittaessa luopua.” Ei. ”Ylioppilaskunnan tulee keskittyä opiskelijoiden edunvalvontaan, mutta rajanveto voi usein olla haastavaa.” Ei, mutta pääsykokeita tulisi keventää. ”Pääsykokeita tulisi kehittää yhä enemmän soveltuvuuskokeiden suuntaan.” Kyllä. ”Se takaa opiskelijaedustuksen tasapuolisuuden, kun jokaisella on äänioikeus.” Ei. ”Kiintiöt voivat osoittautua käytännössä ongelmallisiksi. On kuitenkin tärkeää, että kaikkien kampusten ääni kuuluu ylioppilaskunnassa.” SOIHDUNKANTAJAT 42 ehdokasta Ei ota kantaa. Painettuna lehtenä ja verkossa. Kyllä. ”Esim. pitää ottaa kantaa kunnallispolitiikkaan, koulutuspolitiikkaan ja valtakunnan politiikkaan.” Ei, mutta pääsykokeita tulisi keventää. Kyllä. ”Poisto voisi vaarantaa ylioppilaskuntien kyvyn suorittaa lakisääteisiä tehtäviään.” Ei. ”Filiaalien opiskelijoita tulisi muilla tavoin kannustaa hakemaan TYYn hallitukseen. Kiintiöpaikka ei takaa motivaatiota.” Lä he s ka ik ki ed us ta jis to on eh do lla ol ev at ry hm ät ov at sa m aa m ie ltä sii tä , ett ä TY Yn jä se ny yt ee n sis äl ty vä vu os itt ai ne n YT HS -m ak su pi tä ä sä ily ttä ä ny ky ise llä ta so lla an (5 4 eu ro a lu ku vu on na 20 17 –2 01 8) . Ai no as ta an Vi hr eä Va se m m ist o ol isi va lm is no st am aa n m ak su a, ko sk a m ie le nt er ve ys pa lv el ui de n sa am in en YT HS :lt ä on ha as ta va a. TS Elis ta ei ott an ut ky sy m yk se en ka nt aa . Va lta os a ry hm ist ä on sit ä m ie ltä , ett ä TY Yn ke hi ty sy ht ei st yö hö n su un na tu t ra ha t tu le e pi tä ä ny ky ise llä ta so lla an . Ry hm ä Le x, Tu ru n ak at ee m ise t pe ru ssu om al ai se t ja Ta sa pa in o ku ite nk in le ik ka isi va t ke hi ty sy ht ei st yö va ro ja . O ik ea t sii rt äi si pu ol es ta an pa in op ist ee n va pa ae ht oi se sti ke rä ttä vi in m ak su ih in ja SY L: n ka utt a te ht äv ää n yh te ise en ke hi ty sy ht ei st yö hö n. kOONNUT NELLI LAPINTIE
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 YLIOPPILASKUNNAN TULEE TUKEA TYYN JÄRJESTÖJÄ ENSISIJAISESTI: Pyysimme edarivaaleissa ehdolla olevia ryhmiä pisteyttämään tavat, joilla TYYn tulisi tukea ylioppilaskunnan alaisia järjestöjä. Tärkeimpinä tuen muotoina ryhmät näkevät rahalliset avustukset ja edulliset vuokratilat. Mikään ryhmistä ei halunnut karsia tuesta, jota ylioppilaskunta kohdistaa järjestöille. Rahallisilla avustuksilla 30 % Tarjoamalla viestintäkanaviaan järjestöjen käyttöön 12 % Tarjoamalla koulutuksia ja neuvontapalveluita 23 % Edullisilla vuokratiloilla 35 % YLIOPPILASKUNNAN TEKEMÄN KEHITYSYHTEISTYÖN PITÄÄ SISÄLTÄÄ: Pyysimme ryhmiä pisteyttämään myös tavat, joilla TYYn tulisi harjoittaa kehitysyhteistyötä. Pisteet jakautuvat suhteellisen tasaisesti, mutta vähiten kannatusta kerää TYYn omana hankkeena toteutettava kehy-projekti. Lisäksi Ryhmä Lex ja Turun akateemiset perussuomalaiset ovat vahvasti sillä kannalla, että TYYn ei tulisi tehdä kehitysyhteistyötä lainkaan. Jäsenmaksun yhteydessä kerättävän vapaaehtoisen kehitysyhteistyömaksun 25 % Oman hankkeen/hankkeita 8 % Osallistumista ylioppilaskuntien yhteiselle kehitysyhteistyöviikolle 19 % Tapahtumia ja tilaisuuksia aiheeseen liittyen 15 % Ylioppilaskunnan ei tule tehdä kehitysyhteistyötä 15 % Osallistumista yliopistojen korkeakouluyhteistyöhön kehittyvien maiden korkeakoulujen kanssa 19 %
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 SEURAA TURUN YLIOPPILASLEHTEÄ FACEbOOKISSA JA INSTAgRAMISSA Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi international student, are you member of the Student Union (TYY)? Remember to vote in the Student Union Council Elections. The Student Union Council is the highest decision-making authority in the Student Union. It decides on what the Student Union will do in each of the two years while in office. This autumn a total of 360 candidates from 13 electoral coalitions are running to become Student Union councilors. TYY has more candidates than any other Student Union in Finland that organizes Council Elections this year. Only the Student Union of the University of Helsinki is not organizing elections this year. All members of TYY are entitled to vote. Voting is easy and done online with your utu username during 1.-8. November at: www.tyy.fi/vaalit Before voting, you can become familiar with the coalitions here: www.tyy.fi/en/student-union/student-union-council-elections-2017/electoral-coalitions MAJORITY Of cOALITIONS IN fAVOR Of NO TUITION fEES ARTiCLe NELLI LAPINTIE & NELLA KESKI-OJA eng REMEMBER TO VOTE! turku student Magazine asked the electoral coalitions what they think about tuition fees for students outside the EU and EEA countries. Out of all the coalitions only Oikeat and Turun akateemiset perussuomalaiset think that in Finland tuition fees should be charged from all students outside EU and EEA countries. “There is a big market in the education field and Finland is taking important steps to conquer it”, Oikeat writes. The other coalitions think that tuition fees should not be charged in Finland. “Free education for Finns and foreigners is beneficial for both the individuals and the country. Current tuition fees for students from outside EU/EEA countries should be abolished”, Vihreä lista comments. “Free education is a cornerstone of Finnish educational system. Any leeway given to further ourselves from this goal is a giant step backwards for equality of people”, Vihreä Vasemmisto states. One coalition, TSE-lista, does not have a stand in the issue, and one coalition, Hybridiaani, was unable to answer the questions on the schedule that was offered. to Find out which international student services the coalitions would want the the Student Union (TYY) to improve, visit the student magazine’s website: tylkkari.fi
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 TeksTi NELLI LAPINTIE kUVA NELLA KESKI-OJA Turun yliopiston hallituksessa istuvan Lotta Aarikan mukaan yliopistoilla on johtamisongelma. MIKSI JOHTAJUUS ON PAKKOPULLAA?
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Lotta Aarikan mielestä Turun yliopiston vahvuus on tervehenkinen ylimielisyys ja usko omaan tekemiseen. g
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Oli sellainen aika, joilloin en ymmärtänyt feminismiä. En identifioitunut feministiksi, enkä ymmärtänyt, miksi sukupuoliin liittyvät näkökulmat nostettiin aina ensimmäiseksi tarkasteluun. Koko kouhoaminen sukupuolisuudesta vaivaannutti ja väsytti: puhutaan jostain, mikä on uutta ja mielenkiintoista. --Sitten tulin Otaniemeen. äin kirjoitti Lotta Aarikka blogiinsa huhtikuussa 2015. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) edunvalvonta-asiantuntijana toiminut kielitieteilijä arvosteli muun muassa Otaniemen herrakerhoja sekä jäykkiä sukupuolirooleja teekkarikulttuurissa. Teksti levisi kuin kulovalkea, ja Aarikan sivuilla vierailtiin lyhyessä ajassa niin monta kertaa, että sivut kaatuivat. Aarikan mukaan viattomiltakin tuntuvia opiskelijaperinteitä tulisi tarkastella ulkopuolisen silmin, ja sallia rohkeasti keskusteleminen niistä. ”On hyvä miettiä, miltä esimerkiksi tuntuu olla venäläistaustainen fuksi, kun ensimmäisillä sitseillä lauletaan, että ’ammutaan ryssiä silmien välliin’.” TASA-ARVOINEN YLIOPISTO? Sittemmin Lotta Aarikka on palannut Turun yliopistoon tekemään väitöskirjaansa suomen kielen murteiden tutkimushistoriasta. Lisäksi hän istuu vielä kuluvan vuoden loppuun Turun yliopiston hallituksessa. Vaikka Turun yliopisto ei ole tunnettu herrakerhoistaan, löytyy Aarikan mukaan vastaavia elementtejä täältäkin. Syyskuussa iltapäivälehtiin asti nousi kohu, jossa oikeustieteen ainejärjestön Lexin juhliin oli pyydetty reality-ohjelmista tunnettua Cheyenne Järvistä ”eroottiseksi tanssijaksi”. Palkaksi luvattiin rahan sijaan juomia ja ”huikeaa seuraa”. ”Asiattomattomuudet ovat aina läsnä opiskelijakulttuurissa. Keskeistä on, miten oman yhteisön tapojen ja toiminnan kriittiseen tarkasteluun suhtaudutaan: loukkaannutaanko, että ’ei noi tajuu huumoria’ vai ollaanko valmiita katsomaan peiliin.” Myös tasa-arvosta tulisi Aarikan mukaan pystyä puhumaan niin opiskelijaelämässä kuin -politiikassa. Jälkimmäisessä se on joskus vaikeaa. ”Jonkun verran olen osallistunut verhojen takana keskusteluun siitä, että TYYn edustajistossa ei ole ollut häiritsevän pitkään aikaan naispuheenjohtajaa. Se tuntuu olevan todella vaikea aihe.” Aarikan mukaan henkilövalintoja tehdessä tulisi tiedostaa sukupuolen merkitys arvioinnissa kenenkään pätevyyttä kyseenalaistamatta. ”Jos valitaan esimerkiksi puheenjohtajaa, niin matalaääninen ja pitkä mies on meidän mielestämme pätevä. Olemme sillä lailla vinossa, että esimerkiksi johtajaa valitessa arvioimme tutkitusti miehet naisia pätevimmiksi sukupuoleen liitettyjen ominaisuuksien vuoksi. Meidän pitää pystyä tietoisesti korjaamaan tätä.” Ylioppilaskunnan edustajistovaalien alla puhuttavatkin jälleen tarve mahdollisille sukupuolikiintiöille. Aarikan mukaan kiintiö korjaa ainakin aluksi kuitenkin vain tilastollista edustusta eikä ajattelua sen taustalla. RIIPPAKIVENÄ JOHTAJUUS Kun Lotta Aarikka palasi Turkuun, hän huomasi eron Aallon ja Turun yliopiston välillä esimerkiksi dekaanien rekrytoinnissa. Aarikasta vaikuttaa, että yliopiston johtotehtäviin ei tahdo riittää hakijoita, sillä virkoja ei pidetä tavoiteltavina tai houkuttelevina asemina. ”Johtotehtäviä tulisi kehittää nykyistä houkuttelevammiksi. Niihin päätyvien pitäisi saada järkevä kompensaatio, eikä johtajan kuuluisi pelätä akateemisen uransa jämähtämisen puolesta.” Innottomuus johtotehtäviä kohtaan välittyy jo rekrytointiprosessissa: pientä hakijamäärää pidetään ennakko-oletuksena. Lisäksi johtajien valintaprosessissa olisi Aarikan mukaan parannettavaa esimerkiksi keskustelun ja päätösten avoimuudessa sekä läpinäkyvyydessä. ”Kun humanistisen tiedekunnan dekaania alettiin valita, sain sähköpostia, että ’Moro, ollaan rekrytoimassa tällaista. Jos teillä tulee joitain nimiä mieleen, niin pistäkää sähköpostilla’. Olin, että mitä ihmettä? Eikö meidän pitäisi käydä jonkinlainen keskustelu siitä, minkä tyyppinen johtaja halutaan.” Aarikka peräänkuuluttaa yliopistoon lisää samassa veneessä -ajattelua. ”Pitäisi esimerkiksi nähdä vahvuutena se, että ihmiset ottavat kantaa. Ja jos joku on eri mieltä kuin johtaja, se ei ole huono asia tai nakerra johtajan arvovaltaa.” AUTONOMINEN TUULIVIIRI Yliopiston itsehallinnon perusteet on kirjattu perustuslakiin. Silti yliopistoa tulkitaan eri tilanteissa joko julkiseksi tai autonomiseksi laitokseksi. Lotta Aarikka kaipaa kysymykseen nykyistä selkeämpää linjavetoa. ”Tällä hetkellä, kun niin iso osa yliopiston rahasta tulee valtion hallinnosta, autonomia on läppä. Ilman taloudellista autonomiaa ei ole todellista autonomiaa.” Aarikka muistuttaa, että Suomen hallitus on toistuvasti osallistunut päätöksiin, jotka kuuluvat yliopistojen itsehallinnon alaisuuteen. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi yliopistojen profilointi ja hakijoiden ensikertalaiskiintiö. ”Päättäkää nyt, saatana. Kärjistetysti olen sitä mieltä, että ihan sama kumpi se on, kunhan jompikumpi. Nyt linjaus on tuuliviiri, joka vaihtelee tulkinnan mukaisesti, ja se on epäjohdonmukaista.” Vaikka valtaosa yliopistojen rahoituksesta tulee tällä hetkellä valtiolta, rinnastetaan Aarikan mukaan yliopistoa liikaa voittoa tavoitteleviin yrityksiin. ”Mielestäni yliopiston ydintehtävä ei ole vahvistaa autonomiaa, vaan huolehtia koulutuksesta, tutkimuksesta ja kolmannesta tehtävästä eli yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta niillä resursseilla, mitä yliopistoille on osoitettu. Ei toimia niin, että ihmisille annetaan kenkää, mutta tehdään samalla plussaa viivan alle.” Yliopistojen taloudenpitoon vaikuttaa myös epävarma tulevaisuus: pidetäänkö julkiset varat ennallaan vai leikataanko niistä entisestään? Mikäli yliopistojen julkinen rahoitus pysyy ennallaan, ei voiton tekeminen ole Aarikan mukaan automaattisesti vastuullista taloudenhoitoa, jollaiseksi se helposti mielletään. ”Kun yliopiston hallitus päättää budjetista ja budjetti alitetaan, onko se vastuullista taloudenpitoa vai onko se itse asiassa paskaa? Silloin on sniiduiltu, kun ei olisi pitänyt. Säästetty raha olisi pitänyt käyttää koulutukseen, tutkimukseen ja kolmannen tehtävän toteuttamiseen.” N ”Asiattomuudet ovat aina läsnä opiskelijakulttuurissa. Keskeistä on, miten oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun suhtaudutaan.” Lotta Aarikka
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Vaikka kantaaottavuus ei ole hyvän tutkijan edellytys, kuulisi Lotta Aarikka mielellään lisää tutkijoiden puheenvuoroja yliopiston ja yhteiskunnan asioista. LOTTA AARIKKA Turun yliopiston hallituksen jäsen ja väitöskirjatutkija Mikä innostaa? ”Ihmisten puhe.” Mikä ärsyttää? ”Lohjennut kynsilakka.” Missä viihdyt? ”Satakuntalaisessa pimeässä metsässä.” ERI VAALILISTAT, YHTEINEN YLIOPISTO Ylioppilaskunnalle valitaan tänä syksynä uusi edustajisto. Tulevaa edustajistoa Lotta Aarikka kehottaa tarttumaan yhteistyössä rohkeasti isoihin asioihin eikä ”lillukanvarsiin”. ”Vaikka vaaleissa on syystä eri listat ja tulokulmat, edustajisto on silti yhteisen ylioppilaskunnan ja yhteisen yliopiston asialla. Se on paljon olennaisempaa kuin keskenään nahistelu.” Äänioikeutetuille opiskelijoille Aarikalla on yksinkertaiset terveiset. ”Äänestä, edarivaaleissa ja muissakin vaaleissa. Se on se minimaalisin asia, mitä voit tehdä. Siten varmistat, että vaikka et itse jaksaisi laittaa tikkua ristiin yhteisten asioiden eteen, joku hoitaa sitten sinunkin asioitasi.” • ”TYYn edustajistossa ei ole ollut häiritsevän pitkään aikaan naispuheenjohtajaa.” Lotta Aarikka
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 TeksTi ARTTU ALA-JOKIMÄKI kUVA JERE gRöNbERg Turkulainen Gabriel Lion ja tukholmalainen Adam Tensta ovat lähiöiden kasvatteja eri puolilta lahtea. Ennen illan konserttia artistit puhuivat oman tien kulkemisesta ja siitä, miten tärkeää on saada määritellä itse itsensä. Kulttuuri B örs Night Clubissa on odottava tunnelma. Ovet aukeavat yleisölle tunnin päästä. Henkilökunta testaa äänentoistoa ja esiintymislavan valaistusta. Hiljaisuus rikkoutuu, kun saliin astelee tatuoitu mies TPS:n pelipaidassa. Paidan selkämyksessä lukee Lion . ”Me ollaan jo sijalla 44”, hän iloitsee. Kyseessä on turkulainen muusikko Gabriel Lion, jonka uusi kappale Ekstaasiin on julkaistu edellisenä päivänä. Biisi on kiivennyt yhdessä vuorokaudessa Spotifyn 50 kuunnelluimman kotimaisen kappaleen listalle. Lionin virallinen esikoissingle Mä en haluu tietää saavutti aiemmin tänä vuonna kultalevyyn vaadittavat kaksi miljoonaa striimiä. Suosio ei ole sattumaa, sillä uusia kappaleita on hiottu kaikessa hiljaisuudessa jo kahden vuoden ajan. Apuna ovat olleet levy-yhtiön kautta löytyneet tuottaja Niko Lith ja säveltäjä Sebastian Laine. Työtunnit kuuluvat raidoilla. Uusien kappaleiden hiottu pop-soundi eroaa merkittävästi Lionin alkuvaiheiden rosoisesta trap-tyylistä. ”Tässä on käyty pari vuotta musakoulua. Joka päivä oppii jotain uutta”, Lion kertoo. Varissuolla varttunut artisti tuli alun perin tunnetuksi vuonna 2015 julkaistulla trap-kappaleella Ei oo mitään välii . Biisi videoineen herätti paljon keskustelua, eikä kaikki palaute ollut imartelevaa. Etenkin kappaleen lyriikoissa viljelty veli-sana tuntui puhuttavan kuulijoita. ”Osa naureskeli, että tuo on se veliLÄHIÖISTÄ LISTOILLE Gabriel Lion (oik.) vietti Börs Night Clubissa Ekstaasiinsinglensä julkkareita. Adam Tensta juhlisti puolestaan 10-vuotista uraansa levyttävänä artistina.
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 Kolumni turun oMintakeisen konemusiikin klubitarjonta on jälleen jämähtänyt vaisuun taantumaan. Eurooppalaistyylistä innovaatiota olisi verkko tulvillaan, mutta se ei kuulu kadulle asti. Uunituoreessa Kone-Suomi -kirjassa toimittaja Perttu Häkkinen kysyykin, onko tekno päätynyt oman sukupolvensa rockabillyksi, puristiseksi ja muutosvastaiseksi – ”jonkinlainen nostalgian huntu on laskeutunut turkulaisen teknon ylle”. Konkarinimet ovat jo tuttuja. Turku kaipaisi säännöllistä matalan kynnyksen tilaa innovaattoreille. Eikä välttämättä vain heille, sillä kokeellisen musiikin saralla Turussa pulppuaa jo pieni rajoja kokeileva skene. Yöelämästä uupuu kuitenkin tietynlainen yllättävyyden vakituisuus . Toisin on tilanne Helsingissä, missä aktiviteettia löytyy joka viikonloppu Ääniwallin, Kaikun ja vaikkapa Tiivistämön kaltaisista tiloista. Turussa alasta kiinnostunut ei näe edes levyjä kivijalkatasolla ja joutuu turvautumaan postimaksuihin. hiljattain näivettynyt Turku sai lyhyen maistiaisen eurooppalaista meininkiä Aurakadun rinteessä, kun Paino.-yökerho nostatti mekkalan kansainväliseksi ja veti väkeä aina Berliinistä asti. Muun muassa alan media In the Mix vakuutti paikan olevan maailman kahdenkymmenen parhaan pikkuklubin joukossa ja Beatport kuulutti sen tuovan Suomen teknokartalle. Paino.:n meno poikkesi jo olemassa olevien – valtavirran hyväksynnän sapluunan kanssa flirttailevien – klubien mentaliteetista kävijöillään. Nuori sukupolvi pitää sisällään merkittävän määrän omistautunutta poppoota, jota miellyttää turvaisa irrottelu ilman örvellystä tai pokailua. Pröystäilyn sijaan vetäydytään retriittiin, jonka varjossa identiteetit ja sukupuolet luopuvat tärkeydestään, tanssija on vain tanssija muiden joukossa. Moni mielii moista täysin päihteettömästi. Musapaikkojen määrä on korkeammalla kuin koskaan, ja niiden pystyttäminen on yhä vaivattomampaa. Kun vaihtoehtoja ei löydy, ne täytyy luoda omalla porukalla. Tehtävä vaatii kollektiivista yhteistyötä ja oma-aloitteisuutta. Tätä potentiaalia undergroundin nuorista on todettu kumpuavan. LUKAS LUNDéN Kirjoittaja on Turun ylioppilaslehden toimittaja. ”Moni mielii teknoretriittiin päihteettömästi.” jäbä . Sitä vitsiä sain kuulla pari vuotta. Mä olen kuitenkin hemmetin iloinen, että tein sen biisin, koska se toi mulle huomiota. Kaikki tiesi, kuka on Gabriel Lion ja kuka on veli-jäbä.” saadun huoMion avulla Lion sai lopulta myös levytyssopimuksen. Sopimusta seuranneen menestyksen myötä vitsailu on vaimentunut. Siirtyminen trap-rytmeistä ja räppäämisestä kohti laulettua musiikkia on ollut tuoreelle artistille kivuton prosessi. ”Olen vähän yllättynyt, että kukaan ei ole tullut syyttelemään räpin hylkäämisestä. Ei se toisaalta kiinnosta, vaikka joku niin sanoisikin. Mulla ei ole mitään tarvetta todistella aitouttani vain sen takia, että olen kotoisin Varissuolta. Ei mun tarvitse olla mikään freestylejä tiputtava huudi-jäbä.” Politiikan tai uskonnollisten asioiden käsittely kappaleissa ei Lionia myöskään kiinnosta. Hän ammentaa musiikkiinsa innoitusta mieluummin arkisista ja samaistuttavista aiheista. ”Mä tykkään itse kuunnella positiivista musaa. Hyvän olon musaa.” Sellaista musiikkia ovat myös Lionin uudet kappaleet. haastattelun jälkeen Lion lähtee seurueensa kanssa syömään ennen illan keikkaa. Katselen ympärilleni ja huomaan esiintymislavan liepeillä pitkään parkatakkiin pukeutuneen hahmon. Lippalakki peittää kasvot, mutta henkilökunnan viittilöinti paljastaa, että kyseessä on illan pääesiintyjä Adam Tensta, viralliselta nimeltään Adam Taal. Kymmenen vuotta sitten debyyttialbuminsa It’s a Tensta Thing julkaissut Taal on urallaan aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin Lion. Tänä vuonna mies on perustanut oman levy-yhtiön sekä Framåt-nimeä kantavan yrittäjyyskurssin. Kurssin avulla räppäri haluaa jakaa musiikkialalta kartuttamaansa tietotaitoa aloitteleville artisteille. Ilmainen opetus on suunnattu erityisesti tukholmalaisen Tenstan lähiön nuorille. Taal on sieltä kotoisin itsekin. ”Levy-yhtiöt tuntevat musiikkialan perinpohjaisesti, mutta on turha odottaa, että yhtiöt jakaisivat osaamistaan ulkopuolisille. Minusta on väärin, että levy-yhtiöt voivat asemansa ansiosta määritellä, kuka voi tavoitella unelmiaan ja kuka ei. Haluan rikkoa yhtiöiden monopolin, ja näyttää nuorille artisteille, että he voivat pärjätä myös omillaan”, Taal selittää. Taalin mukaan sosiaalisen median tulo on avannut uusia väyliä aloitteleville artisteille. Muusikot voivat nyt markkinoida musiikkiaan ilman levyyhtiöiden apua. Siihen Taal nuoria myös kannustaa, sillä itsenäisenä artistina kukaan ei laita sanoja suuhun ja oman tekemisensä saa määritellä itse. Taalin teese-itse-asenne on peruja hänen omasta nuoruudestaan. ”Kun olin nuori, Tenstan ja Rinkebyn asukkaista puhuttiin mediassa vain kielteiseen sävyyn. Meidän elämäämme tarkasteltiin aina ulkopuolelta käsin. Musiikillani halusin kertoa asuinalueeni tarinan sisältäpäin katsottuna. Siitä tarpeesta syntyi Adam Tensta.” Menestyneenä artistina Taal ei koe enää olevansa oikea henkilö työväenluokan ja marginalisoitujen alueiden äänitorveksi. Lähiöiden tarinat kaipaavat hänen mielestään uusia kertojia. Räppäri heittää haasteen nuorille artisteille, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että oman taustan ei saa antaa muodostua taakaksi. ”Jokaisen täytyy itse päättää, mitä haluaa musiikillaan tehdä. En voi osoitella ketään sormella. Lähiöistä tulevilla artisteilla pitää olla myös vapaus tehdä taidetta ilman, että heidän taustansa määrittelee heitä.” ”Tärkeintä on, että jokainen saa itse määritellä itsensä juuri miten haluaa”, Taal tiivistää. • ”Ei mun tarvitse olla mikään freestylejä tiputteleva huudi-jäbä.” Gabriel Lion TURUN TEKNOSKENESTÄ UUPUU YLLÄTTÄVYYS
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2017 “Oli todella tuskaista löytää kunnon lähteitä” TeksTi ATTE UUSINOKA kUVA EKIM öZDEMIR Gradu lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla on usein suuri merkitys, kun tuomioistuin käsittelee seksuaalirikoksia. Lääkäri saattaa vaikuttaa tuomioon ja sen suuruuteen erityisen paljon, koska juristit eivät tunne lääketieteellistä tutkimusta ja termistöä. Näin toteaa oikeustieteen opiskelija Sabina Mansurow gradussaan. ”Rikoslaissa ei ole määritelty tarkasti sellaisia termejä kuten ’vaikea’ ja ’vähäinen ruumiinvamma’. Vamman vaikeusaste määrittelee kuitenkin tuomion suuruuden ja ylipäänsä sen, meneekö tapaus tuomioistuimeen asti. Käyttämällä vaikka termiä ’vaikea ruumiinvamma’ lääkäri saattaa tahtomattaan vaikuttaa tuomion pituuteen”, Mansurow sanoo. Lääkeja oikeustieteellä ei siis ole yhtenäistä termistöä kuvaamaan pahoinpitelyrikoksissa syntyvien vammojen vakavuutta, mikä saattaa luoda ristiriitaisuuksia tapausten käsittelyyn. Mansurowin mukaan epämääräisyydet eivät jää tähän. Eräässä korkeimman oikeuden seksuaalirikosta koskevassa tapauksessa lääkärinlausunnon mukaan isän lapselleen antamat pitkät kielisuudelmat vahingoittivat alaikäisen lapsen kehitystä. Isä ei yrittänyt salailla tai peitellä tekojaan, joten korkein oikeus ei löytänyt teosta seksuaalista tarkoitusta. ”Korkein oikeus totesi, ettei isää voi tuomita vain sen takia, että teko on lapsen kehityksen kannalta vahingollinen. Seksuaalirikoksessa teon tulee olla luonteeltaan olennaisesti seksuaalinen. Tässä syntyi ristiriita, jossa lääkärit katsoivat teon olevan seksuaalirikos, mutta korkein oikeus oli toista mieltä.” Mansurowin Mukaan aihetta on tutkittu todella vähän. Se vaikeutti gradun tiedonhankintaa: usein hän löysi joko puhtaasti lääketieteellisiä lähteitä tai sitten lähteitä muista maista, joiden oikeusjärjestelmät eivät ole yhteneväisiä suomalaisen järjestelmän kanssa. ”Välillä oli todella tuskaista löytää kunnon lähteitä.” Työ eteni kuitenkin nopeasti, sillä tutkielman valmistumiseen meni lopulta vain kaksi ja puoli kuukautta. ”Halusin nähdä, mihin kykenen. Aikataulu on mahdollinen, jos tutkimusta tekee kokopäiväisesti”, Mansurow kiteyttää. • Nimi: ”Minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”. Lääketieteellisen asiantuntijalausunnon oikeudellinen merkitys ja ongelmat, erityisesti seksuaalirikoksissa Tunnelma: Voimabiisi: Gloria Gaynor – I Will Survive GRADU