• 15/2011 Opiskelija avautuu pytyllä politiikasta, paskasta ja rakkaudesta s. 14 PARHAAT KIRPPIKSET S. 8 MITÄ KANNATTAA OPISKELLA? S. 11 ROBIN HULL S. 12
• NUMERO 15/2011 25.11.2011 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 81. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT JOEL HAAPAMÄKI ja LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS YKSIT YISESTI jULKISTA YLIOPIsTON PÄÄKIRJAsTON miestenvessan seinäkirjoituksessa pohditaan, ovatko vessakirjoitukset katoava kulttuuri-ilmiö sosiaalisen median aikana. Huolensa ilmaissut kirjoittaja on pannut merkille, miten Facebookin virtuaaliseinälle suolletaan sellaisia ajatuksia, joita on tyypillisesti voinut bongailla yleisten vessojen seiniltä pyttyistunnon aikana. Samalla virtuaalitodellisuudesta tutut hymiöt, peukuttava käsi ja erilaiset tekstiviestisukupolven kirjainyhdistelmät ovat tehneet esiinmarssinsa julkisten käymälöitten seinille. Vaikka media vaihtuisi vanhasta uuteen, ihmisen tarve käydä keskustelua ja jakaa erilaisia sisältöjä näyttäisi pysyvän ennallaan. Sekä virtuaaliyhteisö Facebook että yleinen vessa voidaan nähdä julkisina tiloina, joissa tilojen käyttäjät voivat käydä keskustelua toinen toistensa kanssa. Toimintaympäristöinä molemmat, Facebook ja julkinen vessa, ovat hedelmällisiä alustoja uudenlaisten ajatuskulkujen synnyttämiselle. Poliittinen kirjoittelu äityy pahimmillaan vihaksi niin URL- kuin IRL-ympäristöissäkin. Eri asia on, jalostuvatko sanat koskaan teoiksi. FAcEbOOK-KÄYTTÄJÄN poliittista aktiivisuutta on luonnehdittu ironisesti yksilön omaa hyvää oloa pönkittäväksi online-aktivismiksi, slaktivismiksi, jolla vain harvoin on kauaskantoisia poliittisia vaikutuksia. Slaktivismi juontaa juurensa englannin slack- ja activism-sanoista, joiden yhteisvaikutuksessa piirretään kuvaa laiskasta ja näennäisen poliittisesta sosiaalisen median aikaisesta kansalaisesta. Slaktivistin teot Facebookissa linkittyvät tiiviisti myös yksilön oman online-identiteetin rakentamiseen: esiintyyhän käyttäjä verkkoyhteisössä omalla nimellään ja naamallaan. Tällöin jokainen tykkääminen, statuspäivitys ja ryhmään liittyminen tiedottaa yksilön preferensseistä muille käyttäjille. MOdERNI vEssAKIRJOITTAJA voi edelleen rustata ajatuksensa seinään suojassa muiden katseilta ja olla samalla varma siitä, ettei ole uhrannut yksityisyyttään työn touhussa. Facebook-käyttäjästä ei sen sijaan voi todeta samaa. Verkkopalvelu kerää käyttäjistään tietoja ja jakaa sitä mainostajille ja muille kolmansille osapuolille. Se, mikä vessoissa on yksityisesti julkista, on Facebookissa vain julkista. Myös tätä Tylkkäriä voit lukea ja kommentoida verkossa. Lehden juttuja linkataan Facebookiin, missä voit jatkaa keskustelua ja jakaa juttuja edelleen omille kavereillesi. Tästä lehdestä voit lukea lisää myös vessakirjoitusten kulttuurisesta merkityksestä. Toimittaja haastaakin lukijat kohtaamaan sisäisen slaktivistinsa ja ottamaan osaa Tylkkärin juttujen avaamiin keskusteluihin. Voit puhua yksityisyydestä tai julkisuudesta ­ tai sitten ihan elämästä yleensä. LAURA MYLLYMÄKI " TÄSSÄ LEHDESSÄ Rikos on aina rikos, mutta aion maksaa joka ikisen pennin takaisin." Snooker-ammattilainen Robin Hull pikavippivelastaan. S. 12 " Vallitseva henki oli, että tämä on tehtävä nyt tai ei koskaan." Dokumentti taltioi TVO:n historian. S. 18 80 vuoTTa Kännykät yliopistolla sosiaalinen ongelma Vakavaa ajattelemista kultturipoliitikoille lemyll@utu.fi Kirjoittaja tekee graduaan sosiaalisesta mediasta. Yliopistollakin kännykät ovat tuttu näky. Ongelmia on ilmennyt myös muuten niin rauhallisessa kirjastossakin kännykkäaikakauden alkaessa. Pääkirjaston palveluosaston osastonjohtaja Marja-Leena Söderman peräänkuuluttaa puhelinetikettiä. - Vähän väliä joku rynnistää ulos ovesta haltioitunut ilme kasvoillaan kännykkä huutaen. Kännyköiden määrä on lisääntynyt huimasti, joten vaikka suurin osa muistaisikin sulkea puhelimensa, on joukossa kuitenkin muutama, joka pirahtelee tasaisin väliajoin, hän harmittelee. TYL 6.3.1998 Hae jäseneksi TYYn valiokuntiin 28.11. mennessä. Hakulomake osoitteessa tyy.fi/valiokuntahaku.
• SYL: OPISKELIjALLA ON OIKEUS EREHT YÄ sUOMEN ylioppilaskuntien liiton mukaan korkeakoulujen päävalintojen rajaaminen pelkästään ilman opiskelupaikkaa oleville ei purkaisi nykyistä ylioppilassumaa vaan rankaisisi nuoria pieleen menneistä koulutusvalinnoista. SYL otti kantaa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaan korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukseen liittokokouksessaan Hyvinkäällä viime viikonloppuna. Työurien pidentämiseksi ja korkeakoulujen hakijasuman purkamiseksi OKM esittää kaksivaiheista uudistusta, jonka jälkimmäisessä vaiheessa vaalikauden lopussa korkeakoulujen pääsykokeissa jaettavat paikat rajattaisiin uusille ylioppilaille ja muille, jotka eivät vielä ole aloittaneet yliopisto-opintoja. Tällöin ne, jotka ovat aloittaneet opintonsa tai jo valmistuneet, eivät voisi vaihtaa alaa tai laajentaa ja syventää osaamistaan. Liittokokouksen mukaan muutokset vaatisivat korkeakouluilta uudenlaisten erillisva- lintamenettelyjen luomista. Uhka valmistumisesta väärälle alalle saisi opiskelijan pahimmillaan keskeyttämään opintonsa tai pitämään useita välivuosia unelmien opiskelupaikkaa odotellessa. SYL:n mukaan ensimmäisen opiskelupaikan valinnan merkityksen kasvaessa suositaan niitä, joilla on kulttuurista pääomaa koulutusvalinnan tekemiseen. Tällöin koulutuksen periytyvyys kasvaa entisestään. TYL T Y YN SOSIAALIPOLIITTINEN vASTAAvA SYL:N HALLITUKSEEN Suomen ylioppilaskuntien liitto sai uuden hallituksen. Mukaan mahtui yksi TYYläinen. KAIKKIA Suomen yliopistoopiskelijoita edustavan Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous kokoontui Hyvinkäällä viime viikonloppuna. Kokouksessa valittiin hallitus ensi vuodelle. Kuluvana vuonna hallituksen varapuheenjohtaja toiminut Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Jarno Lappalainen nostettiin puheenjohtajaksi. Lappalaisen lisäksi hallitukseen valittiin Eveliina Heinäluoma (Lapin yliopiston ylioppilaskunta LYY), Tapio Heiskari (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY), Lauri Jurvanen (Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY), Marina Lampinen (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY), Kim Rantala (Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY) sekä TYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Milja Henttonen. "Olen häkeltynyt, mutta onnellinen. Ei tätä oikein usko todeksi vieläkään. Toimin todennäköisesti myös SYL: ssä sosiaalipolitiikan parissa. Yhdenvertaisuusasiat ovat minulle tärkeitä", Henttonen kertoo. JOEL HAAPAMÄKI TURUN YLIOPISTO TURUN YLIOPIsTOssA aloittaa ensi vuonna viisi opiskelijaa vähemmän kuin tänä vuonna, vaikka useat oppiaineet esittivät pieniä lisäyksiä kiintiöihinsä. Yliopiston hallitus päätti aloituspaikkamääristä lokakuun kokouksessaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön linja on, että yliopistokoulutuksen tarjonta säilytetään määrällisesti nykyisellä tasollaan, mutta yliopistojen sisällä tarjontaa suunnataan uudelleen. Ministeriö ehdottaa leikkauksia erityisesti perustieteiden koulutusmääriin. Soveltavilla ja ammattiorientoituneilla aloilla aloituspaikkamäärien kaavaillaan pysyvän ennallaan. Linja käy ilmi esimerkiksi syyskuussa lausuntokierrokselle lähteneestä Koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmasta. Ministeriön toiveet on otettu huomioon myös Turun yliopiston strategiassa. Hallituksen linjana oli, ettei koulutuspaikkoja lisätä ilman painavia syitä. Tarvetta suunnata koulutusta uudelleen perustellaan alojen Yliopistojen koulutustarjontaa pyritään muka Se, miten tulevaisuuden työntekijöiden tarvet työmarkkinanäkymillä sekä ikäluokkien pienenemisellä. Myös ylioppilaskunnat ovat toivoneet sisäänottomääriin vähentämistä, sillä sitä kautta opettajien määrää suhteessa opiskelijoiden määrään saadaan kasvatettua. Toistaiseksi yliopistojen rahoitusmalli ei kuitenkaan kannusta leikkaamaan opiskelijamäärään, sillä rahoitus on sidottu opiskelijamäärään ja suoritettuihin tutkintoihin. SILvaSTI s et äk i rhinm dinosauruk A a haasta "Linjaus työvoiman koulutustaustasta" Opetus- ja kulttuuriministeriön ennusteet tulevaisuuden koulutustarpeesta ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. Yhteiskuntatieteiden akatemiatutkija Petri Koikkalainen kritisoi tieteentekijöiden ja yliopistojen opetushenkilökunnan Acatiimi-lehdessä ministeriön suunnitelmia vähentää aloitus- Passiivirekisteriin 31.7.2012 siirtyvistä opinto-oikeuksista on lähetetty kirjeet lähes
• uuTISET AAKE KINNUNEN KYSY Y: KÄY TÄTKö YLIOPISTOLIIKUNNAN PALvELUITA? LAURI HANNUS Pauliina Rahiala 2. vuoden musiikkitieteen opiskelija Ne olivat varmaan lapaset, jotka ostin Porista. Turun yliopistossa aloittaa ensi vuonna opiskelun 1904 opiskelijaa. N PAISUMINEN LOPPUI paikkoja perustieteistä. Hänen mielestään leikkauslistan vaatimukset ja tulevaisuuden työvoiman tarve eivät kohtaa. "Seurauksena perustieteistä valmistuneiden osuus eri ammattiryhmissä laskee ja perustutkimuksen edellytykset yliopistoissa voivat kaventua", Koikkalainen kirjoittaa. Käytännössä ministeriön laskelmat johtuvat siitä, että niissä oletetaan soveltavien alojen, kuten liiketalouden ja teknologian maistereiden työllistyvän aiempaa useammin sellaisille aloille, joilla tähän saakka on työllistynyt perustieteistä valmistuneita. "Ministeriön ehdotus ei vain mitoita koulutusmääriä työvoimatarvetta vastaavaksi, vaan linjaa myös merkittävästi eri ammateissa toimivan työvoiman koulutustaustaa." Turun yliopiston koulutuksen ja opetuksen kehittämisestä vastaava vararehtori Tapio Reponen ei kuitenkaan näe OKM:n linjassa syytä huoleen. "Taustalla on arvio, että kokonaisuudessaan yliopistokoulutuksen tarve pysyy ennallaan, mikä on hyvä uutinen." Pitkän aikavälin kehitystä hän ei tahdo ryhtyä arvailemaan. tuttavana, että koulutustarjontaa suunniteltaessa vain reagoidaan työmarkkinoiden tilanteeseen. Opetusministeriön toimet vaikuttavat työmarkkinoihin käytännössä kymmenen vuoden viiveellä, joten ennakoiminen on erittäin vaikeaa. "Lisäksi pitää muistaa, että koulutuksen painopisteet myös vaikuttavat työmarkkinoiden rakenteeseen." Myös Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n vuodenvaihteessa väistyvä puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi varoitti liittokokouksen yhteydessä pitämässään puhevuorossa luottamasta sokeasti työmarkkinoiden ohjaukseen koulutusmääriä suunniteltaessa. Korkeakoulutus ja osaaminen luovat hänen mielestään Suomeen myös sellaisia työpaikkoja, joita ei vielä ole olemassa ja joita toistaiseksi osata edes kuvitella. "Uusista, tuoreista ideoista syntyneet työpaikat ovat aikaisemminkin nostaneet Suomen maailman kärkikastiin. Korkeakoulutus luo valmiuksia muokata työmarkkinoita, ei vain seurata ja tyydyttää sen tarpeita." ANNA-ELINA MATILAINEN auttamaan työmarkkinoihin. tta arvioidaan, herättää myös kritiikkiä. Samu Sontag 2. vuoden matematiikan opiskelija Jaa-a. Se taisi olla sohva, jonka ostin Lähimmäisestä. "Osaaminen luo uutta työtä" Myös TYYn hallituksen puheenjohtaja Rauli Elenius on sitä mieltä, että suunnitellut muutokset koulutustarjonnassa voivat olla perusteltuja. Hän pitää kuitenkin huoles- HAKUKOHTEET YHdIST Y vÄT YLIOPIsTON HALLITUs esitti aiemmin tänä vuonna, että tiedekunnissa yhdistettäisiin hakukohteita yksittäisiä oppiaineita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tulevaisuudessa opiskelija hakisi monen oppiaineen muodostamaan kokonaisuuteen ja valitsisi pääaineen vasta myöhemmin. Hallituksen kehotukset ovat kantaneet hedelmää ainakin humanistisessa tiedekunnassa, jossa kaikkiin historia-aineisiin on ensi kesänä yhteinen valintakoe. Myös taiteiden tutkimuksen laitoksen viidelle oppiaineelle valmistellaan yhteistä valintamenettelyä, jonka tavoiteaikataulu on kevät 2013. Muissa tiedekunnissa hakukohteiden yhdistämiseen suhtaudutaan penseämmin, mutta yhdistämisiä luvataan valmistella. ANNA-ELINA MATILAINEN Emmi Takala 2. vuoden kauppatieteiden opiskelija Kävin kirpputorilla viimeksi kesällä. Ostin jugend-tuolin Hietsun kirpputorilta Helsingistä. 600 opiskelijalle. Lisätietoa passiivirekisteristä: www.utu.fi/passiivirekisteri.
• Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu Ilmoitus: AKATEEMINEN VIIKSIKISA 2011 Akateeminen viiksikisa 2011 päättyi yleisöäänestyksen jälkeen Tylkkäristäkin tutun Jantso Jokelinin voittoon. Jokelin keräsi 163 ääntä, yli 50% äänistä. Toiseksi sijoittui Jussi Yli-Heikkilä ja kolmanneksi ylsi Noora Hirvonen. Onnea palkituille! Ole kunnolla nuori Nuoruus on liian arvokasta tuhlattavaksi turhaan murehtimiseen ja ainaiseen rahan venyttämiseen. Tule käymään niin saat enemmän aikaa olennaiseen: elämiseen. Jantso Jokelinin voittoisat viikset. Turun ylioppilaslehti ja Turun akateeminen viiksiseura kiittävät kaikkia kisaan osallistuneita sekä mainiota kisan sponsoria M-Roomia. Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku www.saastopankki.fi/liedonsp Turun Kuvataidekoulun kansainvälinen lasten ja nuorten taidenäyttely Minun kulttuurik
• aJaSSa NaaMaKIRJa LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. Tuomas Hovin kotiin on kertynyt väitöskirjatutkimuksen kenttätyömatkoilta lukuisia dracula-aiheisia t-paitoja, postikortteja sekä irvistävä dracula-muki. vLAd SEIvÄSTÄ jÄN KINTEREILLÄ Tuomas Hovi tarkastelee väitöskirjantutkimuksessaan Romanian Dracula-turismia, jossa sekoittuvat maan keskiaikaisesta ruhtinaasta Vlad III:sta kertovat tarinat sekä nykyaikainen vampyyribuumi. Folkloristiikan jatko-opiskelija Tuomas Hovi, tutkit väitöskirjatutkimuksessasi Romanian draculaturismia. Miksi? Aihe löytyi oikeastaan sattumalta. Isälläni oli työmatka Romaniaan vuonna 2003 ja hän pyysi minut mukaan. En tiennyt maasta silloin mitään. Kun luin aiheesta, törmäsin Vlad Dracula ja Vlad Seivästäjä -nimellä tunnettuun historialliseen hahmoon ja Dracula-turismiin. Tarvitsin aiheen laudaturseminaariin, joten homma oli selvä. Mitä Dracula-turismi on? Historiallisen Draculan ja fiktiivisen kansanperinteen yhteentörmäys. Käytännössä se on erilaisia Dracula-kierroksia ympäri Romaniaa, joissa vieraillaan Vlad Seivästäjälle tai Bram Stokerin luomalle Dracula-hahmolle tärkeissä kohteissa kuten Borgon solassa tai Sighioaran kaupungissa. Matkanjärjestäjinä toimivat Dracula-turismiin erikoistuneet matkatoimistot, joita on Romaniassa noin kymmenkunta. Oletko itse osallistunut kierroksille? Olen, kolme kertaa. Noin kuukausi sitten osallistuin Halloween-kierrokselle, johon kuului myös Halloween-juhla Transilvaniassa. Juhlassa oli erilaisia ohjelmanumeroita, esimerikiksi Draculan häät ja rituaalinen vampyyrintappo puuvaarnalla. Tarjolla oli sekä punaista glühweinia että punaiseksi värjättyä paikallista tuica-luomuviinaa Osallistujille annettiin risti ja valkosipulia Draculan karkotukseen. Juhlaan kuului olennaisena osana myös vieraiden pukeutuminen. Minä olin Draculan uhri, joten kaksi pientä puremajälkeä kaulassa riitti. Entä kuka on Vlad Seivästäjä? Valakian (nyk. Romania) ruhtinas 1400-luvulta. Vlad kutsui itseään nimellä Vlad Dracula, Seivästäjän hän sai lisänimenä julmien tekojensa ansiosta. Romanian Dracula-matkoilla kuulee paljon nimenomaan Vladiin liittyviä tarinoita. 1400luvulta lähtöisin oleva tarina esimerkiksi kertoo, miten hän hyökkäsi Brasovin kaupunkiin ja seivästytti kymmeniä, jopa satoja tuhansia uhreja ja söi aamiaista seivästettyjen uhrien "metsän" keskellä. Bram Stoker otti Vladilta nimen käyttöönsä Draculakauhuromaaniaan varten. Mikä on sinulle tärkein Dracula-tarina tai -tuotos? En ole oikeastaan koskaan ollut Dracula-fani. Francis Ford Coppolan Dracula-elokuva vuodelta 1992 on kuitenkin tähän mennessä tehnyt suurimman vaikutuksen. Näin sen 13-vuotiaana, joten ikäkin varmasti vaikutti osaltaan siihen, että elokuva kolahti. Mitä eroa on Draculalla ja vampyyrilla? Historiallinen Dracula ei ollut vampyyri. Stokerin Dracula on vampyyri, mutta eroaa kansanperinteen vampyyrista varsinkin ulkoisesti: Dracula on hieno aatelis- ja herrasmies, kun taas vampyyri on kansanperinteessä ollut pöhöttynyt, ruma ja groteski maanviljelijä, joka haisee pahalta. Twilightissa ja True Bloodissa kaikki vampyyrit ovat kuitenkin seksikkäitä ja hyvännäköisiä ja vetävät puoleensa vain kauneimmat naiset...? Viime vuosikymmeninä fiktiivinen vampyyrihahmo on muuttunut hirviöstä jopa sanka- riksi. Twilight-elokuvissa se on saavuttanut kulminaatiopisteen: enää ihmismäisemmäksi vampyyri ei voi muuttua. Oletettavasti seuraava vaihe on paluu hirviömäiseen, eläimelliseen suuntaan. Uskotko, että vampyyreita tai Dracula on oikeasti olemassa? En. Minulla on sen verran tieteellisen maailmankuvan, etten usko yliluonnollisten olioiden olemassaoloon. On kuitenkin selvää, että vampyyreihin on uskottu ja että joku voi nykyäänkin uskoa itse olevansa vampyyri. Team Edward vai Team Jacob? Haluaisin olla vastaamatta tähän kysymykseen, mutta jos on pakko, niin valitsen Team Edwardin. Sen verran vampyyrit kuitenkin kiinnostavat enemmän kuin ihmissudet. vENLA PÖYLIÖ kohteeni on esillä yliopistolla 30.11. saakka pääkirjastossa ja päärakennuksen aulassa.
• JAN ANDERSSON TESTASI: EdULLISET TEKsTI : JOEL HAAPAMÄKI, KUvAT: LAURI HANNUs Kun nojatuoli sanoo sopimuksensa irti ja Tylkkäri listasi Turun parhaat kirpparit j PIMIÖ/ANIMOI* Animaation apupyörä & STUDIO Turun piirustusseura ­15.1. Carl Larsson ­ Unelmia harmoniasta* ­8.1. Crème de la Crème ­ Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta ­5.2. opastukset su klo 13 ja 15 sekä ti klo 17.30 ti­pe klo 11­19, la­su klo 11­17, ilmainen sisäänpääsy pe klo 16­19 * TURUNTAIDEMUSEO.FI Aurakatu 26, (02) 2627 100 Manhattanin Kirppis-Centeri on Turun suurin kirpputori. HIUSMUOTOILUA SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS Kirppis-Center Manhattan Pitkämäenkatu 4 ma-pe 10-18, la-su 9-15 puh. (02) 239 1131 MANHATTANIN LIIKEKEsKUKsEN = 80 TARJOUS VOIMASSA VAINTÄLLÄ KUPONGILLA Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17 puh. (02) 250 0246 www.avantgarde.fi yhteydessä sijaitseva Kirppis-Center on Turun suurin ja vilkkain kirpputori. Yli 2000 neliömetriä ja 400 myyntipaikkaa käsittävä liiketila pitää varsinaisen kirpputorin lisäksi sisällään muun muassa kahvilan ja Turun Tavaratori -halpahallin. Kirppis-Center on yksi kaupungin harvoista perinteisistä hyllykirpputoreista. Kun myyjät saavat itse päättää tavaroistaan ja niiden hinnoista, johtaa se valitettavan usein ylihinnoitellun krääsän kaupusteluun. Lahjoituksilla toimivien kirppareiden tapaista laadunvalvontaa ei ole. Jokseenkin ahdistavaan tavarapaljouteen tottuessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi valtavaan levyosastoon, josta löytää sekä uudempia hittilevyjä että vanhempia vinyyliklassikoita. Kyseessä ei suinkaan ole ainut Kirppis-Centerin suuremmista, tiettyihin artikkeleihin keskittyvistä osastoista. Syvemmälle mentäessä vastaan tulee halpoihin mutta heikkotasoisiin DVD-elokuviin keskittyvä putiikki sekä kirjoille, taiteenharrastajille ja lemmikkieläimien omistajille omat nurkkauksensa. Kirppis-Centerillä on myymälä myös Länsikeskuksessa. Erikoista: auki myös sunnuntaisin. Löytö: Playstation (5,70) SPR-Kontti Satakunnantie 105 ma-pe 9-18, la 9-15 puh. 020 701 2900 ELOKUUN LOPULLA Satakunnantien varteen avattu SPR:n Kontti on Turun ensimmäinen kierrätystavaratalo. Kysessä on ketjun yhdeksäs myymälä, joka varsin kirpparimaisista toimintaperiaatteistaan huolimatta ei halua profiloitua sellaiseksi. Kontin sisustus ja mainoskampanjointi on taideaineopiskelijoiden ja mainostoimiston tyylikästä yhteistyötä. Paikka todella muistuttaa enemmän tavarataloa kuin kirpputoria. Miellyttävään yleisilmeeseen vaikuttaa myös tavaroiden sel- Tule askartelemaan omat joululahjasi Joulubasaarille Kårenille 30.11. klo 17-21.
• aJaSSa 9 AARREAITAT a Matti kurkkii rikkinäisestä kukkarosta, on aika suunnata kirpputorille ja kirpparin tapaiset. Lähimmäisestä löytyy luistimia joka lähtöön. Lähimmäinen kirpputori Linnankatu 7 ma-pe 10­17, la 10­14 puh. 040 357 5132 dYNAMON ja kaupunginkirjaston välittömässä läheisyydessä sijaitseva Lähimmäinen on vakiinnuttanut asemansa keskusta-alueen monipuolisimpana kirpparina. Ulkopuolelta tarkastettuna varsin vaatimattoman ja ahtaan näköinen kiinteistö paljastuu sisälle mentäessä laskentatavasta riippuen kolme- tai neljäkerroksiseksi, kotoisaksi sekatavaraputiikiksi. Alakerran vaatevalikoiman lisäksi ylimmistä kerroksista löytyy hyllyittäin edullista kirjallisuutta ja ainoana keskustan kirpputoreista jopa oma, kattava osastonsa huonekaluille. Yläkerrassa on lisäksi soppensa jalkineille sekä harrastusväli- neille. Kenkiä on niin aikuisille kuin lapsillekin ja välineitä löytyy suksista keilapalloihin. Hinnat huimaavat päätä ainoastaan huokeudellaan. Lähimmäinen tukee tuotoillaan Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö -yhdistyksen toimintaa. Erikoista: erillinen osasto hengelliselle kirjallisuudelle. Löytö: rukki (70) MUISTA MYöS NÄMÄ: keä järjestys. Kontissa kokemattomampikin kirpparikävijä löytääetsimänsä. Osastoittain järjestettyä tavaraa on paljon aina huonekaluista vapaa-ajan välineisiin ja elektroniikkaan. Lisäksi tuotteet ovat poikkeuksellisen hyväkuntoisia ja hinnat vähintään kohtuullisia. Kontin tuotosta käytetään puolet paikallisten piirien toimintaan ja puolet jaetaan SPR:n katastrofirahaston sekä Kontti-ketjun kehittämisen kesken. Erikoista: huonekalujen ilmainen kotiinkuljetus opiskelijoille. Löytö: kahden istuttava pulpettikompleksi (105) UFF Humalistonkatu 5 Suuri vaatteisiin, jalkineisiin ja kodintekstiileihin keskittynyt kirpputori ydinkeskustassa. Ekotori Kirkkotie 10 ja Rieskalähteentie 74 Käytetyn elektroniikan, harrastusvälineiden ja huonekalujen jälleenmyyntiin erikoistunut kirppis. Toiminnasta vastaa TST Kestävän kehityksen yhdistys ry. Pelastusarmeija Puutarhakatu 12, Yliopistonkatu 5 ja Kupittaankatu 146 Pyörivät lahjoituksilla ja myyvät pääasiassa vaatteita. Tuotot menevät vähäosaisten auttamiseen. Turun konttipäällikkö Tiina Risti muistuttaa, ettei Kontti ole kirpputori, vaan kierrätystavaratalo. Voit tehdä kortteja, koruja tai pinssejä sekä kokeilla kankaanpainantaa.
• MAAILMALLA MAISTERIKSI Brittiyliopistojen kasvatti Mika Pasanen, 25, on käynyt tentissä vain kolme kertaa ja bongaillut luennoilla julkkiksia. maisterin papereita parhaillaan odottava Mika Pasanen kirjoitti gradunsa valmiiksi. Tosin tarkalleen ottaen kyseessä ei ollut pro gradu, vaan dissertation, sillä Pasanen suoritti maisterin tutkinnon lontoolaisessa yliopistossa. Hänen opintoihinsa liittyy paljon muutakin, mikä saa suomalaisessa yliopistossa opiskelevan hämmästymään. Palataan kuitenkin ensin siihen, mistä kaikki alkoi. Kuopiossa vuonna 2002 lukion aloittanut Pasanen haaveili vaihto-opiskelusta, kun hänen silmiinsä osui lehtinen, jossa mainostettiin kansainvälistä opetusta tarjoavaa United World College -yhdistystä. Pasanen kiinnostui, sai stipendin ja suoritti lukion kaksi viimeistä vuotta Etelä-Walesissa sijaitsevassa Atlantic Collegessa. Kyseinen koulu on arvostettu sisäoppilaitos, jossa on opiskelijoita 80 maasta. "Atlantic College oli eräänlainen tönäisy, joka herätti mielenkiinnon Britannian korkeakouluja kohtaan. Lukion jälkeen halusin jatkaa opiskelua englannin kielellä", Pasanen kertoo. Hän pääsi opiskelemaan alempaa korkeakoulututkintoa Sussexin yliopistoon Brightoniin vuonna 2006. Pääaineikseen Pasanen valitsi sosiaaliantropologian ja sukupuolentutkimuksen. "Minun oli mahdollista ottaa kaksi pääainetta, mutta se tarkoitti, etten voinut opiskella lainkaan sivuaineita. Jos olisin valinnut vain yhden pääaineen, olisin keskittynyt siihen syvemmin ja opiskellut sen rinnalla yhtä sivuainetta", Pasanen selventää. Opiskelu Britannian yliopistoissa on vuosikurssikeskeistä ja suurin osa kursseista on pakollisia. Luennon rinnalla on aina seminaari, jossa opiskelijat pääsevät itse pohtimaan käsiteltyä aihetta. "Yleisillä luennoilla pääsee välillä kohtaamaan julkkiksiakin. Itse olen ollut kuuntelemassa esimerkiksi feministifilosofeja Judith Butleria ja Hélène Cixousia!" KOLME KUUKAUTTA. Siinä ajassa YVONNE WAN Lontoossa opiskeleva Mika Pasanen pitää englantilaisten yliopistojen opetuksen yksilökeskeisyydestä ja vaativuudesta. Valvottuja öitä Kolme tenttiä. Sen verran Pasanen ehti niitä koko yliopistoopintojensa aikana suorittaa. Tenttien kysymykset käsittelivät opettajien antamien lukupakettien ja luentojen aiheita. Koskaan ei voinut etukäteen tietää, mitä lukupaketin kirjoja tenttien kysymykset koskivat. "Esseet olivat meillä yleisin tapa suorittaa kursseja ja tenttejä oli äärimmäisen harvoin. Kurssin yhteydessä täytyi yleensä kirjoittaa essee tai kaksi." Kandidaatin tutkielmaa vastaava lopputyö Pasasen täytyi tehdä kumpaankin pääaineeseensa. Töiden tuli olla pituudeltaan 8000 sanaa eli noin 30 sivua kumpikin. Aikaa lopputöiden tekemiseen oli neljä kuukautta ja palautuspäivämäärä oli ehdoton. "Tuona aikana lopputyöt tuli saada ajatuksen tasolta palautettavaan lopulliseen muotoonsa. Tiukan aikataulun ansiosta brittiläisten yliopistojen opiskelijat stressaavat lopputöiden vuoksi aika rankasti." Lopputöitä ei tehdä seminaareissa, kuten Suomessa, vaan itsenäisesti ohjaajan avustuksella. Pasanen kertoo ajankäytön suunnittelemisen jäävän aina opiskelijan omaksi murheeksi. "Viimeisellä viikolla ennen lopputöiden palautusta valvoin öitä tai nukuin korkeintaan kolmen tunnin yöunia. Jotkut opiskelijat saattavat ottaa keskittymistä parantavia lääkkeitä tai huumausaineita, jotta saisivat työt tehtyä ajallaan." Kirsikka kakussa Kolme pääainetta. Se määrä Pasaselle niitä kertyi, sillä maisterin tutkinnossa hänen pääaineensa oli digitaalinen antropologia. Vuoden kestäneen ylemmän tut- kinnon hän suoritti University College Londonissa. "Britanniassa on melko tavallista, että maisterivaiheen pääaine on toinen kuin alemmassa tutkinnossa. Maisterintutkintoon haetaan erikseen, joten sen suorittaminen ei ole yhtä yleistä kuin Suomessa. Se on kuin kirsikka kakun päällä." Pasanen kiittelee omia yliopistojaan opetuksen yksilökeskeisyydestä. Ryhmäkoot olivat yleensä pieniä ja opiskelijat tutustuivat opettajiin. Suomalaista järjestelmää hän puolestaan kadehtii maksuttomuudesta ja valtion tukemasta opiskelijalounaasta. "Meidän oli kuljetettava eväitä mukanamme kampuksella tai syötävä kahviloissa. Britanniassa opiskelu myös kerryttää opintolainaa." Valmistumisen kynnyksellä oleva Pasanen visioi työskentelevänsä tulevaisuudessa tutkimustyön parissa. Mahdollisen työpaikan maantieteellisellä sijainnilla ei ole niin väliä. "Voisin työskennellä oikeastaan ihan missä vain, kunhan työtä saisi tehdä joko englanniksi tai suomeksi." JENNI vALTA HINNAT KOHOAvAT PILvIIN NOIN vUOsI sitten Britannian parlamentti hyväksyi lakiesityksen lukukausimaksujen korottamisesta äänin 323-302. Laki antaa yliopistoille oikeuden kolminkertaistaa maksunsa ja se astuu voimaan ensi vuonna. Yli 50 000 ihmistä vastusti korotuksia Lontoon kaduilla ja osa mielenosoittajista laittoi konservatiivipuolueen puoluetoimiston remonttiin. Syksyllä 2011 yliopiston aloittanut selviää koko opintojensa ajan enintään 3 000 punnan eli 3 400 euron lukukausimaksuilla, mutta vuonna 2012 sisään kirjautuva joutuu maksamaan enimmillään 9 000 puntaa eli yli 10 000 euroa vuodessa. Tulevat lukukausimaksujen korotukset aiheuttivat kuluvana syksynä ennätyksellisen hakijaryntäyksen Britannian yliopistoihin. Välivuotta viettäviä opiskelijoita oli 40 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Ensi syksyksi brittiyliopistoihin hakeneiden määrä on Britannian sisällä laskenut noin 12 prosenttia ja koko EU:n alueella noin 9 prosenttia, mutta EU:n ulkopuolisten hakijoiden määrä on noussut lähes 9 prosenttia. JENNI vALTA Nouda arvonimeäsi vastaava haalarimerkki! Opiskelijan kulttuuripassin haalarimer
• aJaSSa 11 YLIOPISTON vARMIMMAT TÄRPIT Tylkkäri selvitti, mitä kannattaa opiskella, jos on varman työllistymisen ja ison liksan perään. ANJA KARPPINEN JOsKUs vITsAILLAAN, että humanistit valmistuvat suoraan työttömyyskortistoon. Oikeus-, lääke- ja kauppatieteiden taas sanotaan olevan varmoja rahasampoja ja sijoituksia tulevaisuuteen. Nämä ovat tietysti epämääräisiin käsityksiin perustuvia ennakkoluuloja. Totuus selviää Turun yliopiston työelämäpalvelujen kautta, joka on yli kymmenen vuoden ajan kerännyt yliopistosta valmistuneiden työllistymistä koskevaa tietoa. Jotain perää ennakkoluuloissakin tuntuu olevan. Humanistit pulassa Työelämäpalveluissa työskentelevän tutkija Juha Sainion mukaan Turun yliopistosta valmistuneiden työllistymisaste on yleisesti ottaen hyvä. Valmistumisvuotta seuraavan vuoden syksynä työttömänä on ollut viime vuosina (2007-2009) noin 6 prosenttia. Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa paljastui tiedekun- tien välillä kuitenkin merkittäviä eroja. Kun vuonna 2005 valmistuneista lääketieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista ei yksikään ollut seuraavan vuoden kevät-kesällä työtön työnhakija, humanisteista työttömiä oli 13 prosenttia. Humanisteilla oli myös alhaisin mediaanipalkka, 2000 euroa. Tosin kaikista tiedekunnista valmistuneiden mediaanipalkat liikkuivat 2000 ja 2500 euron välillä lääketieteilijöitä lukuun ottamatta. Kauppakorkeakoulu ei ollut vielä vuonna 2007 mukana selvityksissä, mutta tuoreempi aineisto osoittaa heidän mediaanipalkkansa olevan 3000 euron paikkeilla. Rikkaimmat ja parhaiten työllistyneet opiskelijat löytyivät tutkimuksessa lääketieteellisestä tiedekunnasta: Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuneista tutkituista yksikään ei ollut työtön ja heidän mediaanipalkkansa oli 4000 euroa. Oikeustieteilijöiden mediaanipalkka, 2400 euroa, oli selvästi lääkäreitä alhaisempi, mutta kuitenkin tiedekuntien kärkeä. Heistä oli työttömiä vaivaiset 1,7 prosenttia. Rekrytointipalvelujen tarjoama oppiainekohtainen tutkimusaineisto kertoo, että erityisessä ahdingossa ovat vuotta 2007 edeltävinä vuosina olleet Italian kielen ja kulttuurin, Venäjän kielen ja kulttuurin sekä folkloristiikan opiskelijat, joiden kaikkien työttömyysaste oli yli 20 prosenttia. Näin korkeita työttömyyslukuja ei mitattu missään muussa yliopiston oppiaineessa. Prosentit eivät kerro kaikkea Pelkät työllistymisluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta oppiaineiden tarjoamista eväistä työelämään. Rekrytointipalvelut on selvittänyt usean vuoden aineiston perusteella myös missä määrin vastavalmistuneet kokevat työnsä vastaavan koulutusta. Esimerkiksi loistavasti työllistyneistä elektroniikasta ja tietoliikennetekniikasta valmistuneista vain 59 prosenttia sanoi työnsä vastaavan hyvin koulu- tusta. Täystyöllisyydessä paistattelevista sosiaalityöstä valmistuneista taas jopa 90 prosenttia sanoi työnsä vastaavan hyvin koulutusta. Matalimman työllistymisprosentin lisäksi myös huonoin työn ja koulutuksen vastaavuusprosentti löytyy humanistisesta oppiaineesta: yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoista vain 30 prosenttia ilmoitti työnsä vastaavaan koulutusta hyvin. Lääketieteen lisensiaatit pärjäsivät hyvin myös koulutuksen ja työn vastaavuuden näkökulmasta, sillä heistä 91 prosenttia sanoi työn vastaavan koulutusta hyvin. Kaikkein parhaiten menee erityispedagogiikasta valmistuneilla, joista 92 prosenttia raportoi työn vastaavan hyvin koulutusta. Raha, työllisyys vai intohimo? Tärkein rekrytointipalvelujen selvitysten opetus lienee, että stereotypiat ovat joskus täysin paikkansapitäviä, eikä niitä tule väheksyä: humanistit työllistyvät muita huonommin ja lääkärit sekä kauppatieteilijät työllistyvät hyvin ja nostavat hyvää liksaa. Tosin poikkeuksiakin löytyy: suomen kielen opiskelijoista oli työttömänä vain 5 prosenttia ja kuukausipalkan keskiarvokin oli kelvolliset 2179 euroa. Kaiken kaikkiaan voidaan siis sanoa, että rahan perässä olevien kannattaa suunnistaa kauppakorkeakouluun tai lääketieteelliseen tiedekuntaan. Työllisyyden näkökulmasta varmimmat paikat ovat lääketieteellinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Koska kaikista ei kuitenkaan voi tulla lääkäreitä tai liike-elämän asiantuntijoita, kannattaa uraansa pohtivan abiturientin katsella myös eri oppiaineiden hakijamääriä. Hyvinä sijoituksina pidetyt oppiaineet ovat tyypillisesti suosittuja ja niitä on vaikeampaa päästä lukemaan. Työllistymisen kannalta riskialtis oppiaine voi olla sisäänpääsyn kannalta varmempi nakki. Ja jos haluaa heittäytyä oikein mielikuvitukselliseksi, voi abiturientti tietysti myös miettiä, mikä ala kiinnostaa oikeasti. Siten on alkanut moni mielekäs ura. vEIKKA LAHTINEN kkejä jaetaan Assarin ullakon aulassa 28.11., 29.11. ja 1.12. kello 12-14.
• ONgELMAT TAIvUTTIvAT MUTTA EIvÄT KATKAISSEET Suomen ainut snooker-ammattilainen, Robin Hull, ei vähästä luovuta. Hän on taistellut muun muassa peliongelmien ja rytmihäiriöiden kanssa. TEKsTI: JOEL KANERvA, KUvA: LAURI HANNUs RObIN HULL, 37. Suomen paras snooker-pelaaja ja moninkertainen Suomen mestari. Takana vuosien kokemus ammattilaistasolla kehissä, joita dominoivat normaalisti pääasiassa brittiläiset pelaajat. Tässä joukossa tätä nykyä turkulainen Hull on noussut parhaimmillaan maailmanlistalla sijalle 31. Hän on haastanut kaikkein parhaimmat pelaajat ja onnistunut saamaan kovia päänahkoja voittamalla useita maailmanmestareita ja muita nimimiehiä. Alun perin Hullin kiinnostus snookeria kohtaan alkoi isän huomaamasta lehtimainoksesta. Espoon Ritz-biljardisaliin avattiin snooker-pöytiä, joilla poika lähti kokeilemaan taitojaan. "Asuin nuoruuteni Espoossa, ja brittiläinen isäni tunsi jonkin verran snookeria. Sitä kautta kiinnostus lajia kohtaan heräsi. Snooker vei nopeasti mennessään", Hull kertoo. Snookerin harjoittelu ja pelistrategian opiskelu eivät olleet helppoa Suomessa 1980--1990lukujen vaihteessa. Kirjat olivat huonoja, eikä lajilla ollut minkäänlaista TV-näkyvyyttä. "Isäni brittiläiset sukulaiset nauhoittivat televisiosta otteluita ja lähettivät nauhoja Suomeen. Tämä oli parasta valmennusta, mitä tuohon aikaan oli saatavilla." Hull aloitti pelaamisen verrattain vanhana, 15-vuotiaana. Nykyisin ammattilaisuudesta haaveilevien suositellaan aloittavan reilusti alle 10-vuotiaana. Hullin onneksi hänen tekniikkansa on tullut aina ikään kuin luonnostaan. Se auttoi lajiin sisäänpääsyssä. "Alussa tein kovimman duunin oikeanlaisen peliajattelun kehittämisessä. Nauhoja katsomalla analysoin, millaisia strategioita kannattaa miettiä missäkin tilanteessa. Opin sen, että kannattaa pitää mieli avoinna, eikä tilanteissa ole vain yhtä oikeaa pelitapaa." Peliongelma karkasi käsistä Pelit amatööri- ja ammattilaiskehissä eroavat Hullin mukaan kuin yö ja päivä. Hullin parhaat saavutukset ovatkin tulleet juuri amatöörikisoissa, joissa hänellä on useita voittoja. Ammattilaiskehissä hänen uransa paras saavutus on vuoden 2006 UK Championshipin puolivälieräpaikka. Turnaus on heti maailmanmestaruuskisojen jälkeen toiseksi arvostetuin kilpailu kalenterissa. Suorituksen arvoa nostavat entisestään Hullin kokemat terveysongelmat. Vuonna 2004 Hull sai vakavan korvasairauden, jonka myötä hän joutui jättämään väliin suuren osan kaudesta 2004--2005. "Olin pitkään sairaalassa vuodepotilaana, ja sain etäisyyttä lajiin. Se oli ensimmäinen kerta, kun pidin pitkän tauon snookerista. Siinä samalla tuli mietittyä elämän merkitystä ja muita tärkeitä asioita." Virusinfektion ohella Hullin uraa on vaikeuttanut peliongelma. Rahapelit olivat osa snooker-pelaajien elämäntapaa Briteissä. Kuvioon kuuluivat muun muassa urheiluvedonlyönti ja harjoituspelien pelaaminen rahasta. Välillä summat kasvoivat niin suuriksi, että rahapelaaminen alkoi haitata muuta elämää. "Olen joutunut pelaamaan snooker-turnauksia valtavien paineiden alla pelkästään taloudellisista syistä. Peliongelman myöntäminen oli vaikea paikka. Tämän vuoden alusta lähtien olen kuitenkin ollut kuntoutuksessa." Hullilla oli takana kaksikym- Halu kehittyä vei Britteihin Ennen ammattilaisuuttaan Hull kiersi runsaasti amatöörikisoja ja saavutti menestystä ulkomailla. Vuonna 1992 hän voitti alle 21-vuotiaiden maailmanmestaruuden, ja vuonna 1997 hän valloitti ykköspaikan amatöörien Euroopan mestaruuskisoissa. "Kuten missä tahansa lajissa, sitä oppii parhaiten pelaamalla parempiaan vastaan. Tällä hetkellä realistiset mahdollisuudet saavuttaa snookerissa huippu on vain muuttamalla Britteihin ja tekemällä armoton määrä töitä pöydän ääressä." 90-luvun alkupuolella Hull tekikin juuri näin. Briteissä elämä täyttyi snookerista, ja edellisen tappion jälkeen oli vain mielessä seuraava turnaus. Vanhemmat jarruttelivat hänen uravalintaansa, mutta snooker oli jo vienyt mukanaan. Koulujen käynti jäi taka-alalle. Vielä 90-luvulla ammattilaisuuteen tarvittiin vain tukku rahaa, jolla ostettiin ammattilaiskortti. Tällöin ammattilaiskehissä kiersi likimain tuhat miestä. Nykyisin sarja on suljettu ja siinä on mukana sata pelaajaa. "Pelin taso on noussut huomattavasti ja rajatussa sarjassa pelaavat vain lajin todelliset osaajat." mentä vuotta aktiivista rahapelaamista ennen kuin hän laittoi sille lopullisen stopin. Yhtenä syynä lopettamiseen oli ongelmien heijastuminen perhe-elämään, ex-avovaimon ja 2-vuotiaan pojan arkeen. Hullin vaikeudet tulivat julkisuuteen, kun tieto snookerammattilaisen joutumisesta käräjille levisi mediassa lokakuun lopussa. Syynä käräjöintiin olivat maksamattomat pikavipit. Oikeus langetti Hullille viiden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. "Joulukuussa 2010 otin runsaan määrän pikalainoja, jotka jäivät maksamatta. Tämä oli tietynlainen kulminaatiopiste ongelmani myöntämisessä. Rikos on aina rikos, mutta aion maksaa joka ikisen pennin takaisin." Tavoitteena MM-kisat Kun Hull tuli vaikeuksineen kaapista ulos, hänen tarkoituksenaan ei ollut antaa kasvoja peliongelmalle. Pikemmin hän on antanut haastatteluja medioille terapeuttisessa mielessä. Hull ei nosta itseään jalustalle, vaan pitää itseään ihan tavallisena suomalaisena miehenä. Myös snookerin puolella Hull on laskenut itsensä aina tavikseksi tai kuten hän itse sanoo "rivimieheksi". Hull on osittain vaatimaton saavutusten suhteen, sillä vaikeasti saavutettavia sadan pisteen sarjoja hän on tehnyt urallaan 115 kappaletta. Se riittää kaikkien aikojen tilastossa sijalle 34. Snookerin kirkkaimmaksi eliitiksi lasketaan 16 parhaan pelaajan lista, jonne Hull ei ole ikinä noussut. Peliongelmat ja sairaudet ovat luultavasti tärkein syy, miksi Hull ei ole ikinä saavuttanut kaikkea potentiaaliaan ammattilaisena. Esimerkiksi vuoden 2007 maailmanmestaruusturnauksen hän joutui jättämään väliin sydämen rytmihäiriöiden takia. "Rytmihäiriöt johtuivat samasta virusinfektiosta kuin korvasairauteni. Nykyisin ne saadaan pidettyä lääkityksen avulla kurissa, mutta osittain sairauksien takia päätin lopettaa urani vuoden 2008 alussa. Myöhemmin kuitenkin osoittautui, että pidin vain välivuosia." Korvasairauden myötä Hull kärsi tasapainoaistin ongelmista. Ne hankaloittivat aluksi lajin pariin palaamista. Rakkaus lajia kohtaan ja tasapaino-ongelmien korjaantuminen saivat kuitenkin hänet takaisin ammattilaiskuvioihin. Viime kesänä Hull onnistui lunastamaan itselleen ammattilaiskortin kaudelle 2011--2012 karsintaturnauksen voitolla. 37-vuotias Hull ei ole snooker-pelaajaksi erityisen vanha. Esimerkiksi viime kevään maailmanmestari John Higgins on häntä vain vuoden nuorempi. "Tärkeintä on oikea asenne ja intohimo lajia kohtaan. Kyse ei ole iästä vaan siitä, miten asioita tekee. Yllättävän paljon lajissa ratkaisee positiivinen suhtautuminen ja usko itseensä." Tulevaisuudessa Hull aikoo panostaa edelleen snookeriin. Pelinälkää riittää, ja hän asettaa tavoitteensa menestyksensä mukaan. Erityisesti Hullia kiinnostaa suuret ranking-kisat, joita järjestetään runsaasti ensi keväänä. Kauden päätavoite on asetettu tietysti huhtikuun maailmanmestaruuskisoihin.
• 13
• "PAAvIEN vÄLINEN RAKKAUS SALLITTAvA!" Kampuksen vessakirjoituksissa vihataan poliitikkoja, tunnustetaan rakkautta ja analysoidaan istunnon tuotoksia. TEKsTI: ANNA-ELINA MATILAINEN JA JOEL HAAPAMÄKI, KUvAT: LAURI HANNUs "OvATKO vessakirjoitukset vähenemään päin? Nykyäänhän kaiken paskan voi purkaa Facebookin seinille", kysyy seinäkirjoitus Turun yliopiston päärakennuksen miestenvessan seinällä. "Ei yhtä elegantisti kuin tänne!" kysyvälle vastataan. Vessakirjoitukset saattavat olla tehokkaiden siivouspalveluiden ja vaihtoehtoisten ilmaisukanavien ansiosta vähenemään päin. Turun yliopiston tilasuunnitteluassistentti Ari Nurminen kertoo, että kirjoituksia kuurataan urakalla pois vessojen seiniltä kerran vuodessa. "Tosin osa teksteistä on niin pinttyneitä, etteivät ne lähde pesussa pois", hän tietää. Kuoleva taiteenlaji käymälän seinille jätetyt viestit eivät kuitenkaan ole. Vaikuttaa siltä, että niin kauan kuin opiskelijan laukusta löytyy kynä, vessakopin rauha saa hänen luovuutensa kukkimaan. "Seinälle kirjoittaminen on varmasti vanhimpia kirjoittamisen perinteitä", pohtii kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, jolle Tylkkäri kiikutti opiskelijoiden hengentuotteet analysoitaviksi. Myös Salmi kiinnittää huomiota seinäkirjoitusten sosiaaliseen luonteeseen. Alkuperäisistä keskustelunavauksista ja niiden kommenteista muodostuu eri suuntiin rönsyileviä keskusteluja, joista ei aina voi päätellä edes viestien ajallista järjestystä. Vessakirjoituksia lukiessa ei tosiaan voi olla ajattelematta, että Facebookin kehittäjä Mark Zuckerberg kärsii ummetuksesta. Toisaalta Facebook on jo ehtinyt vaikuttaa vessakirjoittelun kulttuuriin. "Vessakirjoituksista pitäisi tehdä jotain kulttuuriperintökohteita ettei niitä aina pestäis pois :( Hyviä elämänohjeita tuhottu", valittaa teksti Luonnontieteiden talon naistenvessassa. Alle on piirretty peukuttava käsi ja kirjoitettu "tykkään". "Toisinaan tulen vessaa(n) itkemään", kirjoittaa joku Luonnontieteiden talon naistenvessassa. "Miksi rakastaminen sattuu?" Salmen mielestä WC on julkisista tiloista kaikkein intiimein. "WC on lukkojen takana ja varattu intiimeille toimituksille, mutta samalla julkinen." Käymälän rauhassa kirjoitetaankin estottomasti siitä, mikä on päällimmäisenä mielessä. Naistenvessojen seiniltä löytyy rakkaudentunnustuksia, parisuhdeongelmia ja henkisesti pahoinvoivien opiskelijoiden koskettavia avunhuutoja. Jusleniassa löytyy vierekkäisistä kopeista tekstit "Panettaako ketään muuta tänään?", "Kunnon miehiä ei ole" ja "Minä rakastan sinua" liki 30 eri kielellä kirjoitettuna. Pytyllä istujia on mietityttänyt myös, missä menee pahoinpitelyn raja ja miksi rakastaminen sattuu. "Toisinaan tulen vessaan itkemään kun olen liian väsynyt olemaan sosiaalinen luentojen välissä", Luonnontieteiden talon kirjoituksessa sanotaan. Liikuttavaa on sekin, että teksti on kirvoittanut lähes yksinomaan kannustavia kommentteja. "Pelkään kaikkia", tunnustaa nainen suurin kirjaimin. "Niin minäkin, mutta olen oppinut hallitsemaan pelkoni", lohduttaa kohtalontoveri. Jotkut harvat tekstit liittyvät opiskeluun. "Sain kovaa haukkuvaa palautetta proffalta ekasta suullisesta esityksestäni ja nyt joudun nieleskelemään kun näen sitä. Pulssi nousee ja vituttaa enkä meinaa kestää", joku on tilittänyt Luonnontieteiden talon naistenvessan kaakeliseinään. Teksti herättää Salmessa ajatuksen, että yliopiston henkilökunnan kannattaisi ehkä vierailla useammin opiskelijoiden käyttämissä saniteettitiloissa. "Voi ajatella, että mitä enemmän täällä on yhteisiä tiloja, sitä demokraattisempi yhteisö yliopisto on", hän pohtii. Miesten puolella keskustelu ei yleensä etene yhtä henkilökohtaiselle tasolle. "Tietoisin mies vie kaikki naaraat", todetaan Luonnontieteiden talossa. Tai jos henkilökohtaisuuksiin mennään, kyse on materiaalisemmista kysymyksistä kuin naisten vessoissa: "Kumpaa?" kysyy gallup ja antaa vaihtoehdoiksi "kovaa" ja "löysää". Myöhemmät kävijät ovat lisänneet tarpeidensa mukaan sarakkeet "neste", "kaasu" ja "plasma". "AMK-tyttö antoi heti laittaa perseeseen. Humanistisiveilijöiden kanssa joutuu aina neuvottelemaan", joku rehvastelee. "Monikulturismi on basismia" Poliittiseksi laskettavaa kirjoittelua löytyy niin naisten kuin miestenkin vessoista. Miesten kopeissa sävy on kuitenkin selvästi aggressiivisempi. Kuolemaa vaaditaan esimerkiksi Astrid Thorsille, Timo Soinille ja rikkaille. Matti Vanhaselle riittää hoitoon toimittaminen. "Tässä näyttää syntyneen jo pienimuotoinen viharyhmä", Salmi hymähtää päärakennuksen vessanoven tappojulistuksille. Vessankävijät ovat olleet herk-
• 1 Turun Akateemiset Itsesaastuttajat kokoontuvat vain pääkirjaston miestenvessassa. Ilmoittautuneiden listalla myös ulkoministeri. "Imekää parsaa", hokee joku pääkirjaston miestenvessassa. "Pureskelkaa myös", hänelle vastataan. Dyykkari löytää hakaristin yliopiston päärakennuksen naistenvessassa. kiä yliviivaamaan tai parantelemaan loukkaavina pitämiään tekstejä. Uskovaisten Jeesus pelastaa -kirjoitukset ja Muhammedia solvaavat ovat saaneet yhtä lailla punakynää osakseen. Rasismikin on vaihtunut basismiksi seuraavan asiakkaan tullen. Naisten puolella Zeitgeistliikkeen mainostaminen on poikinut keskustelun poliittisesta realismista. "Idealistista uussosialismia, kaunis ajatus mutta järki käteen", kuitataan liikkeen ajatukset. "Ideoilla ja utopioilla on vissi ero", muistuttaa toinen pytylläistuja. "Niin on, todellisuus", täydentää kolmas. Vessapaperirullatelineessä käydään ytimekäs debatti puolustuspolitiikasta ja Natosta. Yhteen vessaan on vetäissyt taginsa itse Osama bin Laden. "Ai se täällä toisinaan haiseekin", kuittaa seuraava asiakas. Pääkirjaston miesten vessasta löytyy kuitenkin seikkaperäisin yhteiskunnallinen analyysi. "Kun menet ruokakauppaan, sen hyllyt ovat täynnä kakan raaka-aineita. Niitä ostaessasi tulet maksaneeksi samalla arvonlisäveroa ja epäsuorasti EVL: n alaista liikevoittoveroa. Kun olet prosessoinut raaka-aineet lopulliseen muotoonsa ja tyhjennät järjestelmän tässä huoneessa, käytät WC-paperia, jonka hankinnan yhteydessä on maksettu arvonlisäveroa, epäsuorasti liikeveroa ja vielä hankkivan henkilön ansiotuloista maksettavaa veroa. Jälkeesi tulee siivooja, jonka työpanos ei sekään ole verosta vapaa. Tämän pienen huoneen valtiontaloudellinen merkitys on valtava." Muutenkaan akateemisen nuoren kriittinen katse ei herpoa vessassakaan. Katrin-vessapaperitelineen slogan lupaa, että "less is more", mutta silti laitteen malli on Gigantbox. "Ironista", kommentoi opiskelija. Kielioppivirheet eivät saa armoa seinäkirjoituksissakaan, vaan pilkunviilaajat rientävät paikalle välittömästi. "Onhan tässä aika paljon tällaista akateemiselle yhteisölle tyypillistä nipottamista", Salmi myöntää. Luonnontieteiden talon vessassa käydään keskustelua suomen murteiden piirteistä. Erimielisyyksiä syntyy nopeasti ja toisten kommentit kiistetään. "Menkää Fennicumin vessaan kysymään", kehottaa keskustelijoita joku paikalle sattunut. Kriitikko kritisoi, folkloristi näsäviisastelee naistenvessassa.
• 1 SARA PELTONEN SARA PELTONEN inan kylän lapsia. Kyläkoulussa opiskeleva Claudia kutsui suomalaisvieraat kotiinsa syömään. auttaa wixarikoja tulevaisuudessa, sillä osaamista löytyy omasta yhteisöstä. Monet wixarikat joutuvat työskentelemään yhteisöjen ulkopuolella. He tekevät kausiluontoista työtä tupakkaviljelmillä, myyvät värikkäitä koruja ja koriste-esineitä kaupungissa tai tekevät milloin mitäkin tarjolla olevaa työtä. Nämä nuoret ovat päättäneet jäävänsä kylään opiskelemaan, ja he lupaavat palata kotikonnuilleen, jos joskus joutuisivatkin lähtemään. Tuhatvuotiset perinteet Carlos innostuu opettamaan meille wixarikaa, ja minä raapustan hänen vihkoonsa sanoja ja tervehdyksiä suomeksi. Syömme koululaissisarusten kotona. Keittiö on rakennettu erilliseen rakennukseen savesta ja oljista, ja sisällä on laakea tulisija. Äiti Yolanda ja tytär Claudia tarjoilevat meille paistettuja munia, papuja ja maissista tehtyjä tortilloja sekä juomaksi jamaicankukkamehua. Ruokailuvälineitä ei ole, vaan ruoka syödään tortillaa lusikkana käyttäen. Wixarikojen kulttuurin sanotaan olevan yksi maailman parhaiten säilyneistä alkuperäiskansakulttuureista, ja wixarikat harjoittavat omaa uskontoaan ja perinteitään, jotka ovat jopa vuosituhansia vanhoja. Joka vuosi he tekevät pyhiinvaelluksen Wirikutaan, pyhään esi-isien maahan, jonka tulevaisuus on nyt vaakalaudalla kanadalaisen kaivosyhtiön saatua sinne toimivaltuudet. TYYn kumppanijärjestö AJAGI on eturintamassa taistelemassa wixarikojen oikeuksien puolesta ­ myös Wirikutassa. Päivä kylässä on ollut pitkä, ja illalla katselemme läheiseltä näköalapaikalta auringon laskua vuorten taakse. Näkymä on todella ainutkertainen. Illaksi ilma viilenee päivän polttavasta helteestä. Katselemme miljoonia tähtiä, jotka loistavat kirkkaina valottomassa yössä. Yön nukumme autossa, sillä kodit ovat kovin pieniä. Eurooppalainen vieras ei voi olla ihmettelemättä, miten vä- hällä ihminen loppujen lopuksi tuleekaan toimeen. Wixarikoista henkii vahva luottamus yhteisöön, yksinkertaiseen elämään ja omiin perinteisiin. Heillä on kenties vielä jotain, mitä me olemme aikaa sitten menettäneet. sARA PELTONEN T Y Y TUKEE wIxARIKOjA TYY ON YKsI monista ylioppilaskunnista, joilla on ikioma kehitysyhteistyöhanke maailmalla. Meksikossa ylioppilaskunnan kumppanijärjestö AJAGI vastaa hankkeen käytännön toimista. Hanketta TYYssä hallinnoivat kaikille opiskelijoille avoin, kehitysyhteistyövaliokunnan alainen Meksikoryhmä ja hankkeen koordinaattori TYYn kansainvälisten asioiden sihteerin avustuksella. Rahoitus hankkeeseen tu- lee opiskelijoiden tuen lisäksi Suomen ulkoasiainministeriöltä. Meksiko-ryhmä huolehtii hankkeen raportoinnista ja hankesuunnittelusta yhdessä kumppanijärjestön kanssa. Lisäksi Meksiko-ryhmä järjestää tempauksia, illanistujaisia ja muita tapahtumia sekä tiedottaa hankkeesta opiskelijoille. Voit tukea wixarikoja joko TYYn jäsenmaksun yhteydessä tai lahjoittamalla valitsemasi tukisumman TYYn keräystilille 800010-352428 (viestiksi Meksiko-hanke). Jos olet kiinnostunut auttamaan wixarikoja, voit myös tulla mukaan Meksiko-ryhmään. Hankkeessa saat mahdollisuuden harjoittaa mahdollista espanjankielentaitoasi sekä kehittää hankeosaamistaitoja työelämää varten. Ryhmän yhteystiedot löydät TYYn nettisivuilta tai osoitteesta http://org.utu.fi/tyykehy/. sARA PELTONEN
• LAURI HANNUS Tito Teittinen, Emma Vartiainen ja Janne Leimola tähtäävät TVO-dokumenttinsa kanssa seuraavaksi eri elokuvafestivaaleille. ERÄÄN dOKUMENTIN TARINA Elokuva TVO:n musiikkiklubista syntyi hitaasti mutta varmasti. varsinaissuomalainen osakunta TVO oli saanut tiedon, että se häädetään seuraavana keväänä toimitiloistaan Ylioppilastalojen C-rapusta. Tämä merkitsi loppua myös osakunnan pyörittämälle, vuosikymmeniä toimineelle legendaariselle musiikkiklubille. Tuolloin Taideakatemiassa elokuvalinjalla opiskellut Emma Vartiainen mietti, että musiikkiklubin toiminta olisi jotenkin dokumentoitava. Toisaalla samaa pohtivat mediatuotannon opiskelijat Janne Leimola ja Tito Teittinen. Toisilleen tuntemattomat tekijät yhdisti Taideakatemiassa yhteinen opettaja. Syntyi työryhmä: Janne Leimola, Tito Teittinen, Jussi Toppari ja Emma Vartiainen. Leimola ja Teittinen olivat vasta ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Taideakatemiassa opiskelijoiden ensimmäiset elokuvatyöt ovat tavallisesti noin viiden minuutin pituisia, mutta nämä vasta-alkajat päätyivät yli puolen tunnin dokumenttiin. Erityisesti Leimolalle projekti oli tärkeä henkilökohtaisistakin syistä. "Aloitin Teviksen bändikeikoilla käymisen 16-vuotiaana. sYKsY 2009. Turun yliopiston Sittemmin minusta tuli osakunta-aktiivi. Olen toiminut TVO:n hallituksessa, ohjelmapäällikkönä, bändikeikkojen miksaajana ja kaljanmyyjänä. Halusin, että myös aihetta tuntemattomat saavat kuvan siitä, kuinka ainutlaatuinen musiikkiklubi oli." Sanoista tekoihin Kevät 2010. Tiimi heittäytyi työhön tunteella. Aluksi kaikki tekivät kaikkea. Koulun papereihin jokaiselle oli kuitenkin määriteltävä työrooli. Vartiaisesta tuli leikkaaja ja samalla projektista muodostui hänen lopputyönsä. Leimola sai ohjaajan ja tuottajan roolit. Teittinen toimi toisena tuottajana. Topparin työsarkaa olivat kuvaus ja valaisu. "Heti piti ruveta kuvaamaan, vailla suurempia suunnitelmia. Vallitseva henki oli, että tämä on tehtävä nyt tai ei koskaan. Kevään ajan yritimme kuvata kaiken, mitä musiikkiklubilla tapahtui. Ajatus siitä, mitä lopulta tarvitsemme, ei aina ollut ihan kirkas", Teittinen kertoo. Vartiainen haastatteli M. A. Nummista ja Kauko Röyhkää, miehiä, joiden kummankin uran kannalta TVO on ollut keskeinen paikka. "Saavuttuaan paikalle M. A. katseli hetken ympärilleen. Kysyin, ottaisiko hän kahvia, mutta kokeneena haastateltavana hän kieltäytyi vastaten, että aloitetaan nyt vaan heti tämä puhuminen", Vartiainen nauraa. Nauhalle Numminen muisteli 60-lukua, kohellusta undergroundin nimissä ja sitä, kuinka nuoret pariskunnat paneskelivat klubin takahuoneessa. Röyhkä puolestaan ihmetteli, miten tulevan kulttuuripääkaupungin päättäjät voivat ajaa alas ruohonjuuritason kulttuuria sulkemalla tilan, joka on ollut tärkeä niin monille toimijoille. Mukaan dokumenttiin löytyi muitakin tunnettuja haastateltavia, kuten sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola ja runoilija Tapani Kinnunen. Julkkisten lisäksi ääneen päästettiin tietysti myös TVO:n aktiivit. Toukokuinen muuttokin ikuis- tettiin. Dokumentissa osakunnan jäsenet marssivat kuin hautajaissaattue kantaen tavaroitaan pois tyhjennettävästä tilasta. Mutkitellen kohti maalia Syksy 2010. Leikkausvaihe alkoi. "Materiaalia oli kertynyt noin 60­70 tuntia nauhaa plus stillkuvat. Samasta aineksesta olisi saanut useita erilaisia elokuvia. JUSSI TOPPARI TVO tyhjennettynä muuttopäivänä keväällä 2010. Art in the dark -taidesuunnistus kannustaa kulttuurikuntoilemaan 16.11.-7.12.! Kartta
• KuLTTuuRI 19 Ei ollut helppoa valita, mitä ottaa mukaan. Leikkaamiseen meni melkein vuosi", Vartiainen kertoo. Leimola ei lannistunut. "Uskoin koko ajan, että valmista tulee, vaikka en aina uskonut, että hyvää tulee. Halusin, että lopputuloksessa näkyvät TVO:n erilaiset musiikilliset kaudet jazzista ja undergroundista rockiin, punkkiin ja elektroon. Haasteena oli sitoa musiikkityylit aikansa yhteiskunnallisiin konteksteihin, unohtamatta TVO:n historiaa ja turkulaista kunnallispolitiikkaa." Projektia hidasti myös minimaalinen budjetti. "Esituotantovaiheessa meille ei myönnetty rahaa mistään. Järjestimme tukikeikan, jonka tuotto oli noin 50 euroa. Sillä ostimme nauhoja", Leimola kertoo. vARHAISISTA PILAPIIRROKSISTA MANgAvAIKUTTEISIIN Antologia esittelee turkulaisen sarjakuvan satavuotista historiaa. TURUN sARJAKUvAKERHO ry: n julkaisema Tois pual ruuttu. Turkulaista sarjakuvaa kautta aikain -antologia esittelee turkulaisen sarjakuvan historiaa koko komeudessaan. Teoksessa on kronologisessa järjestyksessä 21 työnäytettä turkulaisilta piirtäjiltä vuodesta 1899 nykypäivään. Antologian aloittava Aleksander Federley piirsi lähinnä pilakuvia ja lastenkirjojen kuvituksia, mutta häntä seuraavat antologian piirtäjät tekivät jo sarjakuvia sanan nykymerkityksessä. Teoksen päättää Anna Stenman, jonka työssä näkyy selvästi suomalaisen sarjakuvan yksi uusi suunta: japanilaisen mangan vaikutus. Antologia on tyylillisesti erittäin kirjava, mutta jakautuu ajallisesti kahtia. Vain viisi teoksen piirtäjistä työskenteli ennen 1980-lukua. Teokseen sisältyvästä Turun Sarjakuvakerho ry:n historiikista paljastuukin, että vasta 1960- ja 1970-lukujen kulttuuriradikalismi sähköisti sarjakuvaskenen. Turussa alettiin tuolloin piirtää paljon moraalisesti kumouksellista underground-sarjakuvaa ja sarjakuvakerho perustettiin. sarjakuvakerhon olevan piirtäjille tärkeä taustaorganisaatio. "En tiedä piirtäisinkö ollenkaan ilman sarjakuvakerhoa. On hyvä saada palautetta ja vinkkejä sarjakuvaa tuntevilta ihmisiltä", Pukkila kommentoi. "Turkulaiseen skeneen on tullut uusia tekijöitä kerhon aktiivisen kokoontumisen ansiosta. Kerho piristää piirtäjiä", Niemi lisää. Ensi-iltaa odotellessa Marraskuu 2011. Dokumentti on hienosäätöä vaille valmis. Ensi-iltaa varten on varattu Turun vanhin toimiva elokuvateatteri. Facebookissa melkein 300 henkilöä on klikannut osallistuvansa tilaisuuteen. "Vielä eilen olin epätoivoinen, kun tietokone hajosi ja pelkäsin, että joudun tekemään kaiken uudestaan. Hiljalleen stressi kuitenkin helpottaa, vaikka ensi-ilta jännittää", Vartiainen tunnustaa. H-hetki lähestyy. Taideakatemiassa pidetään Ääniä maan alta -dokumentin lehdistönäytös. Se keskeytyy yhtäkkiä palohälytykseen. Koko rakennus tyhjennetään ihmisistä. "Taas tuli häätö", ulkona värjöttelevä pressiyleisö vitsailee. Vähän ajan kuluttua taloon pääsee jälleen sisään. Elokuvaa jatketaan, mutta se katkeaa pian uudestaan korvia vihlovaan vinkunaan. Mystisen äänen lähteeksi epäillään ilmastointijärjestelmää. Yleisössä aprikoidaan, johtuvatko häiriöt huonosta tuurista ­ vai salaliitosta, jonka tarkoituksena on vastustaa turkulaista ruohonjuuritason kulttuuria. Toivottavasti ensi-illassa työryhmällä on parempi onni. TERHI TOPPALA Uusia tuulia Tois pual ruuttu -antologiaa selatessa huomio kiinnittyy työnäytteiden tyylien suureen kirjoon, erityisesti nykyaikaa lähestyttäessä. Pukkila ja Niemi mainitsevat joitakin skenen monipuolistumista edesauttaneita muutoksia. "Antologian piirtäjistä neljä on naisia ja he kaikki sijoittuvat teoksen loppupäähän. Naisten osuus piirtäjistä on kasvussa. Toinen iso asia on blogien tulo uudeksi, ilmaiseksi julkaisualustaksi. Nyt kuka vain voi julkaista." Antologian historiikkiosuus mainitsee myös sarjakuvan tutkimuksen lisääntyneen voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Turussa on tehty lukuisia sarjakuva-aiheisia graduja ja väitöskirjojakin kaksi. Seuraava askel turkulaisen sarjakuvan komean historian valottamisessa voisikin olla historiateos, joka kävisi läpi sarjakuvan vaiheet Turussa myös ennen sarjakuvakerhon perustamista. Tois pual ruuttu on komea, kulttuurihistoriallisesti tärkeä teos, mutta se ei sentään pysty tilkitsemään kaikkea tiedon tarvetta. Onhan sata vuotta pitkä aika. vEIKKA LAHTINEN Maijastiina Vilenius (toim.): Tois Pual Ruuttu. Turkulaista sarjakuvaa kautta aikain Turun Sarjakuvakerho ry 2011 Sarjakuvan kultakausi Vuonna 1975 toimintansa aloittanut Turun Sarjakuvakerho on perustamisensa jälkeen kuollut ja syntynyt uudelleen lukuisia kertoja. Toistaiseksi hedelmällisin vaihe turkulaisen sarjakuvan maailmassa taitaa kuitenkin olla käsillä juuri nyt, kun Viivi ja Wagner, B. Virtanen, Kirjaston Kissat sekä Nanna-kettu nauttivat valtakunnallista suosiota. Myös sarjakuviin liittyvän toiminnan kirjo Turussa on laaja. Täältä löytyvät sarjakuvakauppa, sarjakuviin erikoistunut baari Cosmic Comic Café, sarjakuvafestivaali Necrocomicon ja aktiivinen sarjakuvayhdistys. Pitkän linjan turkulaiset sarjakuvan tekijät Jouko Pukkila ja Timo "Tekri" Niemi katsovat Ääniä maan alta -musiikkidokumentin ensi-ilta 3.12.2011 klo 19 elokuvateatteri ML Medialiv AB:ssä. Ohjelmassa myös bändiesityksiä ja puheenvuoroja. Mika Lietzénin sarjakuvat sijoittuvat Turkuun. ja osallistumissohjeet osoitteesta: www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi
• KuLTTuuRI 21 21 PARATIISIN ORjAT Ylioppilasteatterin näytelmässä pohditaan, mikä on saanut ihmisen kautta aikojen tavoittelemaan paratiisia, ja miksi tuo pakkomielle ei ole luonut paljonkaan hyvää. NÄYTELMÄ Tuukka Jukolan ohjaama Paratiisi koostuu yhdeksästä käsiohjelmassa nimetystä kohtauksesta, joista kukin kertoo oman tarinansa diktatuurista, suljetuista yhteiskunnista ja kauhutekojen historiasta. Jotkut kohtauksista ovat tunnistettavissa todellisten kansanryhmien kuvauksiksi, toiset ovat pelkistyksiä maailman ilmiöistä. Paratiisi kertoo siitä, kuinka vaikeiden kysymysten edessä halutaan helppoja ratkaisuja. Oikeudenmukaisuus on vaikeaa, ja siksi on helppoa hyväksyä johtajien tarjoamat yksinkertaiset, väkivaltaisetkin ratkaisut, joiden turvin jatkaa olemassaoloaan samoin kuin ennen. On helpompaa eristää pahuus itsestä vieraaksi kuin ottaa vastuuta. Näytelmän alku ja loppu ovat visuaalisuudeltaan samankaltaisia, hitaita ja tanssillisia. Alun tunnelma on raskas, puhumattomien hahmojen liikeradat ovat LENSE PROdUCTIONS vertauskuvia ihmisten kaavoihin kangistuneille ongelmanratkaisumuodoille. Seesteisessä lopussa taas on kypsytty ymmärtämään, ettei diktatuuri ole oikea hallintamuoto. Keskivaiheilla tunnelma muuttuu ja esitys kuoriutuu minimalismistaan. Varsinkin episodit Suljettu alue, Kansansa hylännyt vanhus ja Diktaattoripeli ovat yhteiskuntakriittisyydestään huolimatta sangen hilpeitä menneiden höyrypäiden ja nykyisten kiihkoilijoiden parodioita. Seikkailijoina kertomuksissa ovat muun muassa Muammar Gaddafi, Urho Kaleva Kekkonen, Margaret Thatcher ja Adolf Hitler. Vallanhimoiset diktaattorikilvan osanottajat kaatuvat yksi toisensa jälkeen aiheuttamansa väkivallan kierteeseen, mutta sitä ennen heidän karikatyyrimäinen koikkelehtimisensa on ehtinyt kirvoittaa katsojan naurun kyyneliin. Kekseliään lavastuksen avulla Paratiisissa halutaan helppoja ratkaisuja vaikeiden kysymysten äärellä. osoitetaan muun muassa, että hirmuvaltiaat ja perusteitta luodut johtajamyytit pysyvät jaloillaan ainoastaan niin kauan kuin niiden valtaan suostutaan uskomaan. Myös musiikki ja lauletut julistukset toimivat tehokeinoina. Vaikka näytelmä koskettelee vakavia aiheita, se ei ole tuomitseva. Se lähinnä havainnoi: täl- laisia me ihmiset olemme. Jukola ei pyri antamaan kritisoimiensa kaltaisia yksinkertaisia vastauksia ihmiskunnan vaikeisiin kysymyksiin. Enemmänkin olisi voinut problematisoida Paratiisia myös henkisenä tavoitteena. Kuten käsiohjelmassa luvataan, Paratiisi on vain näytelmä, ja sellaisena sitä saa katsoa. Mutta se on myös pieni toive siitä, että ihmisoikeustaistelu joskus tuottaa tulosta. KAROLIINA KERPPO Paratiisi Turun ylioppilasteatteri Ohjaus: Tuukka Jukola Käsikirjoitus: Jukola ja työryhmä Esitykset 17.12. asti aina klo 19. Liput 12/6 jÄÄN ALTA LöY T Y Y PETO Hollantilainen teki viihdyttävän johdannon John Carpenterin klassikolle. Joukko norjalaisia etelänapatutkijoita löytää jään alta outoa eläintä muistuttavan otuksen, joka on maannut jäätyneenä tuhansia vuosia. Paikalle kutsutaan amerikkalainen paleontologi Kate Lloyd tutkimaan tapausta. Pian kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että otus on ulkoavaruudesta. Tutkijat alkavat jo riemuita mahdollisesta tulevasta Nobelista. Kesken juhlintaa otus kuitenkin karkaa. Tutkijoita alkaa kuolla. Tapettuaan otus pystyy ottamaan surmaamansa ihmisen hahmon. Tällä tavoin kukaan tutkijoista ei tiedä, missä peto kulloinkin luuraa. Ihmiset alkavat syytellä toisiaan. Norjalaiset yrittävät vierittää syyn amerikkalaisten tutkijoiden harteille. Pian koko leiri on kaaoksessa varsinkin, ELOKUvA KERRY HAYES / UNIVERSAL STUdIOS kun kuolemia tapahtuu koko ajan lisää. The Thing toimii johdantona John Carpenterin vuonna 1982 ohjaamalle klassikolle The Thing ­ "Se" jostakin. Hollantilaisen Matthijs van Hejningen nuoremman ohjaama elokuva päättyy siihen, mistä Carpenterin versio alkaa. The Thing ­ "Se" jostakin on yksi merkittävimpiä saavutuksia kauhuelokuvan historiassa, eikä van Heiningen nuoremman elokuva pysty ylittämään tätä. Hollantilaisohjaaja ei ole tuonut aiheeseen mitään varsinaisesti uutta, ei tarinallisesti eikä temaattisesti. Juoni rakentuu aika lailla samoista palikoista kuin Carpenterin elokuva. Ainoa ratkaiseva muutos edelliseen nähden on siinä, että elokuvan päähenkilönä on tällä kertaa Kate Lloyd (Mary Elizabeth Winstead) grillaa Sitä. nainen. Tarinan keskeinen jännite syntyy siitä, miten päähenkilö pystyy selviytymään varsin miehisestä tutkijahierarkiasta. Häntä ei kuunnella sukupuolensa vuoksi, ja juuri tämä on osasyynä tutkijaleirin kohtaamaan tuhoon. Pintatason alla elokuva käsittelee patriarkaalisen vallan murenemista. Mutta elokuva olisi voinut mennä näkemyksessään vielä syvemmälle. Kaiken kaikkiaan van Hejningen nuoremman esikoista voi pitää hyvin tehtynä viihdeelokuvana, jossa näytellään hyvin. Mary Elizabeth Winstead on hyvä valinta päärooliin. Tanskalainen Ulrich Thomsen ja norjalainen Stig Henrik Hoff vetävät leffan parhaimmat roolit. *** HENRI WALTTER REHNsTRÖM The Thing (USA/Kanada) 2011. Ohjaus: Matthijs van Hejningen jr. N: Mary Elizabeth Winstead, Ulrich Thomsen, Joel Edgerton, Stig Henrik Hoff. Kirjat ja minä. Tilaisuus järjestetään Tauno Nurmela -salissa 25.11. klo 16.00.
• TY Y YLI23 ALAYHdIST YSTEN INfOPALSTA AKATEEMINEN PURJEHDUSSEURA Nyt olisi aika todistaa kuka tuntee merta, viihdettä ja veneilyä. Akateeminen purjehdusseura järjestää Proffan kellarissa jo perinteeksi muodostuneen Laidan yli-viihdepainotteinen meri ja veneilyhenkinen tietovisan 14.12 kello 19. Visan vetäjänä supersuosittu Cabin Boy! Kokoa 2-4 hengen joukkue tai tule yksin. Ilmoittautumiset kisaan juuri ennen visaa Cabin Boylle. Voittajajoukkueelle luvassa mielettömät palkinnot ja muille menestyjille yllätyspalkintoja. DIALECTICA Otsassa viivakoodiluomi, mallia Pohjois-Korean itsenäistymispäivä sekä Mao tatuoituna pohkeeseen, ilmeisesti ihan vain huvin vuoksi. Toisaalta olisi ehkä kannattanut jäädä kotiin eikä rynnätä leikkimään tulitikuilla. Vaan kohme iski känsäisimpäänkin käsipariin. Onhan se kuitenkin jokamiehen oikeus - nuotio avomerellä. Kiittämätön jolla! Eivätkä rotatkaan ehtineet paeta. HOMOGLOBIINI Vaikka jouluna onkin tapana laulaa "En etsi valtaa, loistoa", niin niitä on kuitenkin saatavilla HG:n syyskokouksessa! Kokouksessa valitaan uusi hallitus HG:n hohtavaan kristallitorniin koko ensi vuodeksi. Jos hallituspaikka kiinnostaa, kannattaa olla paikalla! Kokous on Suxesissa (Yliopistonkatu 9) 30.11. klo 19. Pikkujouluja puolestaan vietetään itsenäisyyspäivän aattona, eli 5.12. Setan toimistolla (Rauhankatu 1 c B 22) klo 18 alkaen, HG tarjoaa juomaa, eikä kynsiään tarvitse nälkäänsä järsiä! KANSAN RAAMATTUSEURA Jeesus panosti nuoriin aikuisiin, ja tekee sen yhä. Opiskelijan näköinen seurakuntayhteys löytyy joka perjantai klo 18.30 alkaen Aureliasta, Aurak.18. Kauttamme löydät itsellesi myös pienryhmän, Alfa-kurssin ja muun kristillisen opiskelijatoiminnan. Olemme sekalainen joukko eri alojen kristittyjä opiskelijoita. Rakennamme yhteisöä, johon on helppo liittyä mukaan. Uskomme Jumalan mahdollisuuksiin opiskelijan elämässä. Tule tsekkaamaan ja katso sitä ennen www.opiskelijat.fi tai kysy lisää opiskelijapappi Vesalta, vesa.siltala@sana.fi P-KLUBI P-klubin syksy on jo ehtinyt pitkälle! Syyskokouksessa, ensi maanantaina 28.11., valitaan uusi hallitus ja linjataan ensi vuoden kuvioista. Kaikki klubilaiset ovatkin enemmän kuin tervetulleita seuraamaan tämänvuotista spektaakkelia. Loppuvuoden ohjelmasta mainittakoon 30.11. järjestettävät "Tuhannen ja yhden yön" sitsit SF-Klubbenin kanssa ja tietysti kaikille avoimet jatkot Nightclub Marilynissa. Lisäksi 7.12. kisataan perinteikkäästi P-klubin väittelymestaruudesta Proffan kabinetissa. Klubin vuosi 2011 huipentuu pikkujoulusitseihin 9.12. Kirkkotiellä. Nähdään siis klubin toiminnan merkeissä vielä ennen kuin vuosi vaihtuu! TPO On tullut taas aika viettää Osakuntien ja Torwien legendaarisia pikkujouluja 2.12. klo 18.00 alkaen S-Osiksella. Ohjelmassa maittava jouluillallinen, osakuntien hulvaton komediaryhmä ja joulupukkiakin odotetaan paikalle. Pääsymaksu 4 euroa, ilmoittautuminen 29.11. mennessä osoitteessa http://sko.utu.fi/index. php?id=24&cat=2. TPO:n perinteikäs Terwailta kutsuu nauttimaan tervaa sen kaikissa muodoissaan sunnuntaina 4.12. klo 17.00 alkaen TYY:n saunalla. Hinta 5e/4e (alkoholiton), ilmoittautuminen 29.11. mennessä osoitteeseen emilia.tervonen@gmail.com. TPO: n improryhmä kokoontuu tänä vuonna vielä 1.12. ja 15.12. klo 17.30 Turku-salissa. Seuraava hallituksen kokous 30.11. toimistolla. Ajankohtaista tietoa tapahtumista löytyy nettisivuiltamme osoitteesta http://org.utu.fi/tyyala/tpo sekä Facebookista. TURUN EV. LUT. OPISKELIJA- JA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. 29.11. Kauhea kiire ja stressi!, Outi Nietosvaara. 06.12. Itsenäisyyspäivänjuhla, ilmoittautuminen skaija@utu.fi. 13.12. Christmas Party. Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www. opko.fi/turku In English: Glad Tidings Bible Studies on Tuesdays at 16.15 in Sirkkalankatu 4. 13.12. Christmas Party at 6 pm in Sirkkalankatu 4. You are warmly welcome! Read more: www.opko.fi/turku/english TURUN YLIOPPILAITTEN KRISTILLINEN YHDISTYS Mihin tämä maapallomme on menossa, ja onko teologialla jotain sanottavaa ihmisen ja luonnon yhteydestä? Aiheeseen johdattaa pastori Antti Pajunen. Luvassa siis ilta, jonka aiheena on "Ekoteologia". Ilta järjestetään torstaina 24.11 klo 18. Luvassa on jälleen aivonystyröille suolaista ja makeaa. Arjen askareista voi avautua yllättäviä näkökulmia todellisuuteen. TYKY:n lukupiirin käsittelyssä Silitä kissaa. Hengellisiä harjoituksia hengästyneelle tarjoaa virkistäviä pysähdyspaikkoja kiireen ja touhun keskelle. Tule jakamaan lukukokemuksesi! Tervetuloa Tykyn lukupiiriin perjantaina 2.12. Käsittelyssä kirja "Silitä kissaa." Ilta alkaa klo 17. Torstaina 8.12 klo 18 kappalainen Jani Kairavuo johdattaa Jaakobin kirjeen äärelle TYKY:n kappelilla. Illassa on teetarjoilu. TYKY:n syksyn kauden päättää 14.12 klo 18 TYKY:n kappelilla järjestettävä joulujuhla. TYKY:n joulujuhlassa esiintyy naiskuoro Arrhythmics, joka esittää tunnelmallisen valikoiman niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin joululauluja. Musisoinnin lisäksi tarjolla on luonnollisesti jouluisia herkkuja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! TURUN YLIOPPILASKAMERA Valokuvauksen perusteet -kurssi sopii kaikenlaisille kameroille, mutta parhaiten järjestelmäkameroille. Aiheena valotus, terävyysalue, objektiivit, sommittelu yms. käytännön perusasiat. Luennot ke 30.11. & 7.12. klo 17­ 19. Harjoitukset su 4.12. & 11.12. klo 12. Hinta 10 , ei edellytä jäsenyyttä. Vetäjä Jere Kupari (jemaku@utu. fi), ilmoittaudu viim. ma 28.11. Luentosali ilmoitetaan s-postilla. ViNO Tule juhlimaan vuoden päättymistä ja Haaviston ehdokkuutta 5.12. pidettäviin Pekkajouluihin. Tarkempi aika ja paikka julkaistaan myöhemmin fb-sivullamme. Pekkajoulujen jälkeen itsenäisyyspäivänä on hallituksen kokous. Seuraa fb-sivuamme tai liity sähköpostilistalle. Lisätietoja Vaulalta (jarjestosihteeri@turunvino.fi). T YKKÄÄ T YLKKÄRISTÄ fAcEBOOKISSA jA SAA KAMPUKSEN PAIKALLISUUTISET SUORAAN SEINÄLLESI Itsenäisyyspäivän soihtukulkue starttaa 6.12. klo 17.30 Ylioppilastalo A:n edustalta.