16/2012
ISÄ BALETTI
Kenneth Greve tekee suomalaisesta tanssitaiteesta
kansainvälisesti kiinnostavaa. s. 12
TYL TESTASI: Crossfit s.9
MONINAISTUS S.10
INTUITIO s.18
Pe 14.12. LIVE, 25 e / 22 e (Tiketti)
amoRPhis
timo Rautiainen
& nelJÄs sektoRi
la 15.12. LIVE, 14 e / 12 e (Tiketti)
timo Rautiainen
& nelJÄs sektoRi
Pe 21.12. LIVE 8 e
Turku Soundcheck esittää: Kova Paketti
stePa & aRe, haamu
stePa & aRe
su 23.12. LIVE, 10 e
heVinkelium
Pe 28.12. LIVE, 14 e / 12 e (Tiketti)
ne luumÄet, the taRJas
ma 31.12. LIVE, 7 e
New Year?s reggae bash!
kaikukasti,
botheR bRotheRs
blaCk beaR sounD
to 10.1. LIVE, 16 e / 13 e (Tiketti)
witChCRaft (swe),
seRemonia
la 12.1. LIVE, 12 e / 10 e (Tiketti)
kaRRi koiRa & RuuDolf
ne luumÄet
kaRRi koiRa
lisÄksi kolossa
Joka perjantai: funked up friday
Hosted by dj?s Double M & Resupekka
Joka lauantai: kolo is ok!
Presented by Carlings
Koloon AINA ilmainen sisäänpääsy (sis. narikan)!
humalistonk. 8
vähintään 5 euron arvoisista kertaostoista
Ma-Pe 9-18, La 10-15.
Katso kaikki tapahtumat: www.klubi.net/tku »
Ennakkomyynti: www.tiketti.fi
Parhaat joulualet
Ja muutama lagerkin
Kauppiaskatu 4
Ma-To 15-02
Pe-La 15-03
Su 16-02
NUMERO 16/2012
14.12.2012
Turun yliopiston ylioppilaskunnan
julkaisu.
82. vuosikerta.
TOIMITUS
Rehtorinpellonkatu 4 A
20500 TURKU
tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi
Intuitiivis-rationaalista
joulua!
?Excel pelastaa äidin joulustressiltä?, otsikoi sunnuntain Helsingin Sa-
nomat 9.12. Koti-osiossaan.
?Joulupöydästä ei unohdu mikään, kun tietokone muistaa sinapit, sillit
ja pöytäliinan silitykset?, jatkettiin ingressissä.
Niinpä. Joulu, ilon juhla, onkin selviytymistä. Jokainen tarvitsee check
listinsa ja mind mapinsa sukkelasti sujuvan joulun takeeksi.
?Osta vähemmän, stressaa vähemmän? -kehotus ei lopulta tavoita kovinkaan suurta osaa joulunviettäjistä. Taloustutkimuksen teettämän joulututkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät rahaa jouluun keskimäärin
lähes 400 euroa.
Joulun haltuunotossa ei ole mitään uutta. Hallitsemmehan muutakin ympäristöämme monin tavoin jatkuvasti. Tuhlaamme luonnonvaroja, kellotamme menojamme ja haluamme ymmärtää erilaisia toimintamekanismeja ja lainalaisuuksia.
Tiedettä ja tieteellistä ajattelua pidetään rationaalisen toiminnan malliesimerkkeinä. Järki menee tunteiden ja vaistojen edelle, kuten tieteentekemisen eetokseen kuuluu.
Jouluna rationaalisesta suorittamisesta syntyy kuitenkin mutaatioita:
excelinsä huolella laativa on usein kontrollin menettämistä stressaava
perheriitelijä. Hullunkurisinta on, ettei ihminen rationaalisesta perusvireestään huolimatta aina ota kokemuksistaan opiksi.
Siispä joulukriisit vol. 568, täältä tullaan taas!
Tässä Tylkkärissä intuitiotutkija Asta Raami toteaa, että esimerkiksi
ammatinvalinnassa kannattaa kuunnella intuitiotaan eli sitä, joka nousee
mieleen ensin ja jota rationaalinen vasta seuraa perästä (s.18).
Hän puhuu intuitiivisesta älykkyydestä, joka yhdistää rationaalisen ja
intuitiivisen ajattelun. Olennaista on, että intuitio voi parhaimmillaan
antaa väläyksen ideasta tai ratkaisusta, jota voi rationaalisesti työstää
eteenpäin.
Intuitiolle kannattaisi antaa mahdollisuus juuri jouluna. Samalla kun
vaalimme tärkeitä perinteitä, voisimme antaa spontaanin tekemisen
meiningin pulpahdella pintaan. Kontrollin menettäminen hetkeksi on ihan ok,
jopa suotavaa.
Hetkinen! Poikkeuksen sääntöön tekee
kuin tekeekin yksi ihmisryhmä: lapset.
Kenellä olikaan aina hauskaa jouluna?
PÄÄTOIMITTAJA
LAURA MYLLYMÄKI
puh. 045 3564517,
(02) 276 9630
ILMOITUSMYYNTI
RC kustannus Oy / Markku Räisänen
puh. 044 500 0440
markku.raisanen@rckustannus.fi
TOIMITTAJA
SAMPO ROUHIAINEN
PAINO
I-Print Oy , Seinäjoki
ISSN 1458-0209
VALOKUVAUS JA KANNEN KUVA
KRISTIAN TERVO
?
?
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
Näyttelijäntyö on sarjalle uskollisesti luokatonta
eikä hienovaraisuudesta ole tietoakaan.
Salkkari-elokuva Nightmare ? Painajainen
merellä on epäloogisuudessaan onnistunut. s.15.
Yhteisöllisyys luodaan asuntokohteessa
ja opiskelujen kautta, ei välttämättä
sisällä asunnossa.
TYS:n uusi toimitusjohtaja Kalervo Haverinen tuo Turkuun
liikenne- ja viestintäministeriön opit. s.7.
Kristian Tervo
LAURA MYLLYMÄKI
tyl-paatoimittaja@utu.fi
OTA IISISTI, ILONA!
Nunnavuoren 2,6km hiihtolatu on hiihtokunnossa. Tietoa latujen kunnosta: turku.fi/latuinfo.
Kristian Tervo
Juha Laurila
Juho Wilska (alhaalla vasemmalla), Tero Ahlgren, Aku-Mathias Kähkönen, Essi Karvonen, Heikki Isotalo, Henna Henriksson ja Petra Peltonen ovat TYYn hallitus vuosimallia 2013.
Filosofian ylioppilas Heikki
Isotalo TY Yn johtoon
Ylioppilaskunnan hallituksessa on ensi vuonna neljä miestä
ja kolme naista.
Turun yliopiston ylioppilaskunta valitsi joulukuun kokouksessaan ylioppilaskunnan hallituksen ensi vuodeksi.
Hallituksen puheenjohtajaksi
valittiin yksimielisesti 23-vuotias filosofian ylioppilas Heikki
Isotalo (Vihreä lista). Isotalo on
aiemmin toiminut muun muassa
TYYn hallituksen varapuheenjohtajana sekä opiskelijaedustajana yliopiston hallinnossa. Pääaineenaan Isotalo opiskelee yleistä
historiaa.
?Olen erittäin tyytyväinen hallituksen kokoonpanoon. Erityisen iloinen olen siitä, että sukupuolipariteetti täyttyy. Se oli nähdäkseni ainoa vaihtoehto viime
aikoina käydyn keskustelunkin
perusteella?, Isotalo kommentoi.
Hallituksen jäseniksi valittiin
folkloristiikkaa opiskeleva Humanistilistan Tero Ahlgren, bio-
logiaa opiskeleva Hybridiaanin
Henna Henriksson, psykologiaa opiskeleva Soihdunkantajien
Essi Karvonen, laskentatoimea
opiskeleva TuKY-listan AkuMathias Kähkönen, poliittista
historiaa opiskeleva Demariopiskelijoiden Petra Peltonen
sekä yleistä historiaa opiskeleva
Vihreän listan Juho Wilska. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan
ja jakaa vastuualueet järjestäytymiskokouksessaan 14.12.
Ensi vuoden painopisteeksi
Isotalo nimeää ylioppilaskunnan
kansainvälisyyden. Hänen mielestään kansainväliset opiskelijat
ovat tähän mennessä olleet kuin
?toisen luokan kansalaisia?. Lisäksi Isotalo haluaa tehdä TYYstä entistä tunnetumman TYYradion ja erilaisten sosiaalisen
median sovellusten avulla.
?Opintotuen uudistaminen ja
siihen kohdistuvat mahdolliset
heikennykset vaativat TYYltä
nopeaa reagointia heti vuoden
alussa?, Isotalo lisää.
Ylioppilaskunnan hallituksen
muodostus aloitetaan edustajistoryhmien välisissä hallitusneuvotteluissa. Hallitus valitaan
enemmistöpäätöksellä yhteislistana edustajiston kokouksessa.
Ylioppilaskunnan
hallitus
käyttää ylioppilaskunnassa hallinto- ja toimeenpanovaltaa.
Edustajisto valitsi itselleen
myös uuden varapuheenjohtajan, TYY terveeksi -listan Joel
Holménin. Nykyinen varapuheenjohtaja Rauli Elenius siirtyy
pääsihteerin opintovapaan sijaiseksi tammikuusta alkaen. Holmén voitti äänestyksessä ensimmäisellä kierroksella kaksi vastaehdokastaan äänin 22?16?3.
LAURA MYLLYMÄKI
Selvitys: Opiskelija-asuntojen uustuotantoa
lisää myös Turkuun
Turun ylioppilaskyläsäätiö
TYS:n toimitusjohtaja Mikko
Sedigin ympäristöministeriölle
teettämän selvityksen mukaan
opiskelijoille
suunnattujen
asuntojen tuotantoa tulisi lisätä
siten, että vuosina 2013?2017
aloitettaisiin noin 1000 asunnon
rakentaminen vuosittain.
Määrä merkitsisi yhteensä
noin 1700 uutta asuntopaikkaa.
Tuotannosta noin puolet
suunnattaisiin metropolialueelle ja puolet Turkuun, Tampereelle, Joensuuhun, Jyväskylään
ja Ouluun. Tämä merkitsisi tuotantomäärien kaksinkertaista-
mista viime vuosiin verrattuna.
Selvityksessä
ehdotetaan
myös, että kotimaisten ja kansanvälisten opiskelijoiden osalta
asuntojen haussa, jakamisessa
ja vuokrien määrityksessä tulisi
noudattaa yhtenäistä käytäntöä.
Lisäksi selvitys ehdottaa, että
valtion investointiavustuksessa
opiskelija-asumisen
tukiprosenttia korotettaisiin. Selvityksessä ehdotetaan opiskelijaasuntojen perusparannuslainoituksen lisäämistä, jotta jo olemassa olevat opiskelija-asunnot
saataisiin kunnoltaan ja huonejakaumaltaan tarkoituksenmu-
kaisemmiksi.
Keskeiseksi opiskelija-asumisen ongelmaksi Sedigin
selvitys toteaa pulan kohtuuhintaisista asunnoista, mihin
ovat vaikuttaneet yleisen vuokra-asuntotuotannon
määrän
väheneminen, rakentamiskelpoisen tonttimaan puute sekä
kansainvälisten tutkinto- ja
vaihto-opiskelijoiden määrän
kasvu.
Vaihto-opiskelijoiden
asuntotarjontaa vaikeuttaa se,
että syyslukukaudella tarvitaan
asuntoja enemmän kuin kevätlukukaudella.
TYL
Lauantaiaamun
opiskelijahintaan
Unica kilpailee brunssimarkkinoilla hinnalla, it
Opiskelija-aamupalaa
saa
useammastakin paikasta, ja
päivän toisen lämpimän aterian
voi käydä syömässä vaikka Gadolinian Bibbacaféssa. Enää ei
tarvitse poistua edes brunssille
tutusta opiskelijaravintolamiljööstä.
Assarin ullakon brunssi on
henkilökunnan mukaan osoittautunut niin suosituksi, että pihalla on ollut jonoa ennen ovien
avaamista. Tylkkärin vieraillessa
brunssilla 1.12. ei jonoja näkynyt, mutta väkeä näytti olevan
lähes yhtä paljon kuin keskivertoruuhkassa kahdentoista
välitunnilla. Brunssikulttuuri
tuntuu juurtuneen muutaman
viime vuoden aikana hyvin suo-
malaisten kaupunkien nuoriin
aikuisiin.
Assarilla oli seurattu sivusta kaupungilla näkyviä jonoja
brunsseille. Koska ravintola on
muutenkin lauantaisin auki, haluttiin kokeilla, vetäisikö brunssi lisäasiakkaita muuten hiljaiseen aamupäivään.
?Olemme saaneet huomattavasti lisää kävijöitä brunssin
myötä. Lauantain asiakkaista
puolet tulee brunssille, puolet
lounaalle. Yhteensä lauantaisin kävijöitä on noin 600?700?,
kertoo Assarin ullakon ravintolapäällikkö Jaana Kokkosalo,
joka on itse aikoinaan paistanut vohveleita Kaivohuoneen
brunssilla.
Kesäduuni-info
tänä vuonna myös Facebookissa! Maksuton palvelu aloitti 2. toukokuuta, ja sen
TYYn kirjasto on auki ennen vuodenvaihdetta pe 14.12. saakka. Remontoitu kirjasto avataan Ylioppila
UUTISET
UUTISET
5
KYSY Y:
Seuraatko
Salkkareita?
Kristian Tervo
Marja Heinonen,
valtio-opin 3. vuoden
opiskelija
En seuraa. Pidin juonesta ainoastaan ensimmäisellä kaudella, kun siinä selvitettiin Tyyne
Puustisen murhaa.
Suoraan pannulta lautaselle. Akseli Mäki paistoi Assarin brunssilla vohveleita nälkäisille.
auantaiaamun luksusta
intaan
tse tehdyillä tuotteilla ja tutulla ympäristöllä.
Ensimmäisenä
Suomessa
Kokkosalo kertoo, että brunssitoiminnan aloittamista helpotti
Pharma Cityssä tarjolla olleesta
bistrotyyppisestä lounaasta saadut kokemukset.
Vaikka brunssi onkin Kokkosalon mukaan ensimmäinen laatuaan Suomessa, opiskelijaravintolayritys on jo aiemmin laajentanut toimintaansa lounaiden ulkopuolelle. Unica Oy:n toimipisteet
tarjoavat myös catering-palveluita ?kuohuviinitanssiaisista syntymäpäiviin ja pikkujouluihin?.
Kokkosalo kertoo, että toistaiseksi Unican suunnitelmissa ei ole
laajentaa toimintaa, esimerkiksi
opiskelijoille suunnatun iltakahvilan tai -ravintolan suuntaan.
Assarin brunssi kilpailee ensisijaisesti hinnalla. Kokkosalon
mukaan suuret volyymit mahdollistavat
opiskelijahintaisen
brunssin. Samalla ravintolassa on
haluttu pitää mahdollisimman
monet tuotteet omissa näpeissä.
Esimerkiksi paikan päällä paistettujen vohveleiden vuoksi tarvitaan tavallista enemmän työvoimaa.
Kokkosalo haluaa korostaa,
että hinnasta huolimatta monet
brunssin tuotteista on valmistettu
luomuraaka-aineista.
?Haluamme tarjota asiakkaille
vähän ekstraa, luksusta.?
Sampo Rouhiainen
Ville Valkonen,
laskentatoimen ja rahoituksen
5. vuoden opiskelija
Vastapaistettua
vohvelia
Assarin brunssi yllättää
monipuolisuudellaan. Valikoimaa voi huoletta verrata
kaupungilta löytyviin brunssivaihtoehtoihin. Valinnanvaraa on niin paljon, että
tarjottimelle ei edes kaikkea
mahdu.
Etenkin kasvissyöjälle Assari on loistovaihtoehto. Ei
siksi, että lihaa olisi tarjolla
niukanlaisesti, vaan koska
lihat ovat tarjolla erikseen,
eivätkä esimerkiksi salaatin
joukkoon eksyneenä. Erityismaininnan ansaitsevat
tuoreiden vohveleiden lisäksi raparperivaahtopuuro ja
croissantit. Opiskelijahintainen brunssi (4,85 euroa) vie
mennen tullen hinta?laatusuhteellaan kaupungin muita brunssipaikkoja, eikä normaalihintainenkaan (7,80
euroa) kalpene keskustan
ravintoloiden rinnalla.
Tämän vuoden viimeinen
Assarin Brunssi tarjoillaan
15.12. Brunssitoiminta jatkuu taas tammikuusta alkaen vähintään kahdesti kuukaudessa.
Katsoin joskus silloisten tyttöystävieni painostuksesta. Muuten
sarja ei oikein iske.
Tuuli Yli-Jaskari,
aikuiskasvatustieteen
1. vuoden opiskelija
Todellakin seuraan! Kotona katsomme sarjaa joka päivä ja olen
seurannut sitä jo ala-asteelta asti.
n
tarkoitus on auttaa nuoria kesätöihin liittyvissä kysymyksissä. Soitot numeroon 0800 179 279.
astalo B:ssä ke 9.1.2013 kello 10. Lisätietoa tällä välillä tehtävistä palautuksista TYYn nettisivuilla.
Maailmanselityksiä
Pakinoitsija ottaa käsittelyyn asian kerrallaan.
Rakkaus
lat irtoavat juomasta ja puhkeavat, ne ovat ilmassa näkymättömiä vaikka yhtä lailla tosia. Mies
nousee vedestä, nainen, eläin, et
ole varma, hetki katosi jo mutta
sai sinut mukaansa. Päätät vielä
kerran vaihtaa kenkiesi nauhat,
ripustaa pyykit huolellisesti,
katsoa vakaasti, mitä vanhoihin
hautapaaseihin on kirjattu, ja
ilman pelkoa. Olla välittämättä
sateesta, valittamatta, huokailematta, tarkistamasta viestejä.
Rakkaus on alppikauris, tulvavalli, viisi vuotta vanha sanomalehti, kaivo, postilaatikko, mustia
sormenjälkiä ovenkahvassa. Sinä
juokset perässä, mutta kiskot kuluvat hitaasti. Lopulta pysähdyt
maisemaan.
Kaapo Paatos
Mielipide
Haluatko mielipiteesi Tylkkäriin?
Lähetä sähköpostia osoitteeseen
tyl-paatoimittaja@utu.fi
TY Y ottaa takapakkia
sukupuolten
yhdenvertaisuudessa
Ylioppilaskunnan edustajisto
on viime aikoina päivitellyt tärkeimpiä toimintaansa ohjaavia
dokumentteja. Päivittely on ollut
konkreettista kahdellakin tavalla: ensin kokouksissa on nuijittu hienot tavoitteet papereihin
ja sitten on alettu päivitellä sitä,
kuinka ylioppilaskunta ei näitä
tavoitteita kuitenkaan johdon-
Anja Karppinen
Rakkaus on se hetki, jossa vanha sininen pikajuna kolisee läpi
lumisen maiseman ja ilta taipuu
vaunujen sävyä syvemmäksi.
Samalla painat kätesi kosteaan
ikkunaan, ja maa lasin tuolla
puolen on sulaa vettä jään alla.
Jäitten lähdettyä istut ensimmäisen kotisi rappusilla juomassa pikakahvia, nostat jalkasi muuttolaatikolle ja katsot pihan poikki.
Kaukana kulkee se, jonka tavarat
tulet kantamaan kynnyksen yli
vielä rumiksi avohakattujen päivien jälkeenkin, sisään tai ulos,
suunnalla ei ole lopulta väliä.
Rakkaus on tuopillinen uudessa kaupungissa, joen äärellä, josta
tunnet vain sataman. Hyppääjä
katoaa virtaan pää edellä, ja sinä
toivoisit olevasi juuri siinä. Kup-
mukaisesti edistä.
Esimerkiksi TYYn tuliterässä
strategiassa linjataan ylioppilaskunnan olevan oikeudenmukainen ja avoin. Ylioppilaskunta
aikoo edistää yhdenvertaisuutta
ja taata kaikille opiskelijoille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ylioppilaskunnan toimintaan. Vastapäivitetty poliittinen
linjapaperimme julistaa, että
TYYn tavoitteena on kaikkien
ihmisten välinen yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuusajattelun
linjataan olevan ?laaja-alaista,
kokonaisvaltaista ja kaiken toiminnan läpileikkaavaa?.
Todellisuus on kuitenkin papereita ihmeellisempää. Viime
aikoina edustajisto on johdonmukaisesti jättänyt toteuttamatta sukupuolten tasa-arvoa
edistäviä toimia - TYY on pysynyt linjassaan. Toimintasuunnitelman yhdenvertaisuusosio
on luultavimmin laihempi kuin
milloinkaan.
Lokakuun edustajistossa käsiteltiin ryhmä Vihreän vasemmiston esitys ylioppilaskunnan
sääntöjen muuttamisesta. Muutosesityksen tavoitteena oli turvata sukupuolten tasa-arvoinen
edustus TYYn hallituksessa ja
taloustoimikunnassa. Muutosesitys kuitenkin kaatui näyttävästi äänestyksessä. Samoin
kävi marraskuun edustajistossa
käsiteltäessä ylioppilaskunnan
toimintasuunnitelmaa vuodelle
2013: TYYn toimiston yhdenvertaisuuskoulutusta ei hyväksytty toimintasuunnitelmaan.
Vaikka edustajisto onkin keskustellut paljon epätasapainosta
TYYssä toimivien eri sukupuol-
ten edustajien välillä, ei yhtä
edullista ja vähän resursseja
vievää koulutusta haluttu kirjata
toimintasuunnitelmaan. Aloitteen taustalla oli hallituksen
pohjaesitys toimintasuunnitelmasta, jossa oli ainoastaan yksi
projekti
yhdenvertaisuussektorille koko tulevalle vuodelle
2013. Tämäkin yhden virkkeen
mittainen projekti piti sisällään
vanhan, kevyesti päivitetyn
yhdenvertaisuusohjelman jalkauttamisen yhteistyössä saavutettavuustyöryhmän kanssa.
Esityksen edustajisto torppasi
ilman ainuttakaan vastustavaa
puheenvuoroa.
Tänä vuonna vellonut huoli
TYYn tilanteesta ja keskustelu
yhdenvertaisuudesta kumpuaa monesta eri tekijästä. Näistä vähäisin ei ole ollut TYYn
hallituksen sukupuolijakauma
vuonna 2012 - edelleen tätä epäkohtaa alleviivasi Itä-Suomen
yliopiston
ylioppilaskunnan
saama hallinto-oikeuden ennakkopäätös, jossa todettiin, että ylioppilaskunnassa käytetään
julkista valtaa, mikä puolestaan
edellyttää sukupuolipariteetin
noudattamista. Yhä edelleen
kuluneen vuoden aikana on keskusteltu TYYn toimintatavoista
ja TYYn luottamuselimissä tai
TYYn luottamuselimiin nimeämien henkilöiden sukupuolijakaumasta - räikeä valtaosa kun
on miehiä. Samaa ongelmaa ei
voida aukottomasti ulottaa työntekijöiden piiriin, mutta miehiä
suosivasta kulttuurista nämäkin
valinnat viestivät.
Useimmin vastauksena huoleen ja kritiikkiin kuullaan
naishakijoiden puuttuminen, ja
syytä sälytetään ainejärjestöille. Näkemyksemme mukaan
TYYn alaisissa ainejärjestöissä
toimii huomattava joukko päteviä naisia, mutta etenemisinto
ja -mahdollisuudet TYYn suuntaan puuttuvat. Alleviivaamme edustajiston ja hallituksen
vastuuta asiassa. Esimerkin ja
toimintaedellytysten on tultava
ylhäältäpäin, ja asiasta on kannettava vastuu. Kauniit sanat,
korulauseet ja kilvenkiillotukset
on nyt tuotava käytäntöön - niin
toiminnan suunnittelussa, kuin
henkilövalinnoissakin. Muutoin
TYY osoittaa vanhoillisuutensa
ottamansa kaksi askelta taaksepäin tilanteessa, jossa muut ylioppilaskunnat astuvat reippaasti
eteenpäin.
Salla Mistola,
Vihreä Vasemmisto
Anna Mäkipää,
Hybridiaani
Yleisöluento Suomen historian loistokkain joulu 450 vuotta sitten kaupunginkirjaston Studiossa 17.12. klo
AJASSA
AJASSA
NAAMAKIRJA
Kristian Tervo
Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja.
TYS:n toimitusjohtajaksi valittu Kalervo Haverinen työskentelee vielä helmikuuhun saakka asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun erityisavustajana.
lisää yksiöitä ja passiivitaloja
TYS:n uuden toimitusjohtaja Kalervo Haverisen mielestä ei ole terveellistä laittaa
kaikkia opiskelijoita asumaan samaan paikkaan.
Kalervo Haverinen, aloitat Turun ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtajana helmikuussa.
Tarjoaako tulevaisuuden TYS
muutakin kuin asuntopalveluja?
Kyllä se tuottaa ensisijaisesti
asuntopalveluja. En usko, että
muunlaiselle palveluntuotannolle on kysyntää.
Toimit tällä hetkellä asunto- ja
viestintäministeri Krista Kiurun erityisavustajana. Mitä
tuot tuliaisina Turkuun?
Tuon ymmärryksen siitä,
missä mennään yhteiskunnallisessa tukipolitiikassa. Tällä
hallituskaudella painopiste on
ollut vuokra-asuntotuotannon
kehittämisessä, mikä on ollut
hyvä asia. Yleinen taloustilanne
sen sijaan ajaa supistuksiin.
Millainen on hyvä opiskelija-
asunto?
Sijainti on varmaankin ensisijainen kriteeri. Hyvä asunto on
myös tyydyttää asumistarpeet,
oli sitten yksinasuja tai perheellinen.
iso määrä, että tarvitsemme toimenpiteitä. On selvää, että ulkomaalaisten on vaikeampi löytää
asuntoa Suomesta kuin suomalaisten. Tässä täytyy tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
TYS kiintiöittää tällä hetkellä
vaihto-opiskelijoille jyvitettyjen asuntojen määrää, eivätkä
kaikki Turkuun saapuvat vaihtarit mahdu TYS:n asuntoihin.
Onko vaihto-opiskelijoiden
asumisesta
huolehtiminen
säätiön tehtävä?
Kun 90-luvun alussa mietittiin, miten Suomeen saataisiin
ulkomaalaisia
opiskelijoita,
päädyttiin siihen, että pyritään
järjestämään heidän asumisensa mahdollisimman helposti. Se
oli keino houkutella opiskelijoita Suomeen eksoottisen kielen
lisäksi. Nykyään ulkomaalaisia
opiskelijoita on täällä jo niin
Ylioppilastalo A:n remontin
suunnittelu aloitetaan vuonna
2014. Mitä tapahtuu uimahallille?
(Naurua.) Ei mitään tietoa.
Näihin käytännön asioihin perehdyn, kun työt alkavat. Varmasti tässäkin täytyy kuunnella,
mitä mieltä opiskelijat asiasta
ovat. Tässä vaiheessa en osaa ottaa kantaa asiaan.
Minkälaisilta TYS:n asunnot
näyttävät vuonna 2020?
Asuntotarjonta tyydyttää tarpeen. Yksiöitä ja perheasuntoja
on varmasti nykyistä enemmän.
Jo lainsäädännönkin puolesta
meidän on otettava huomioon
energiatehokkuus. Niin sanottuja passiivitaloja rakennetaan
enemmän. Kyllä opiskelijaasuntosäätiön tulisi myös olla
näissä asioissa ehdottomasti
edelläkävijä eikä sivustakatsoja.
TYS:llä on opiskelija-asuntoja ympäri Turkua. Tulisiko
TYS:n keskittää opiskelijaasuminen jonnekin tiettyyn
kaupunginosaan?
Tässä mennään kysynnän
mukaan. Jos joillekin asunnoille ei löydy kysyntää, niistä
täytyy olla valmis myös luopumaan. En toisaalta myöskään
näe terveellisenä kehityksenä,
että kaikki opiskelijat asuisivat
samassa paikassa. Myös oppilaitosten asumistarpeet täytyy
ottaa huomioon. TYS tarjoaa
asuntoja muillekin kuin yliopisto-opiskelijoille.
Asukasdemokratiaa toteutetaan tällä hetkellä asukastoimikunnassa, joka on asukkaiden edustaja TYS:n suuntaan.
Kuuluuko opiskelijan ääni tällä
hetkellä tarpeeksi voimakkaana TYS:ssa?
Kyllä
asukasdemokratia
mielestäni liittyy ensisijaisesti
asumisviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen. En näe tässä suurta
vastakkainasettelua TYS:n ja
asukkaitten välillä, vaan samaan
suuntaan mennään.
Soluasumisen kulta-aika meni
jo. Miten opiskelija-asumisesta
tehdään jatkossa yhteisöllistä?
Yhteisöllisyys luodaan asuntokohteessa ja opiskelujen kautta,
ei välttämättä sisällä asunnossa.
Parhaiten yhteisöllisyyttä synnytetään asuntokohteissa juhlien ja
tapahtumien kautta.
LAURA MYLLYMÄKI
o 18?19.30. Luento käsittelee Katarina Jagellonican tuloa Turkuun, herttuaparia ja heidän avioliittoaan.
7
sianomistajan (C) äiti oli ollut
vakavasti sairaana ja C oli ajatellut
lähettävänsä osan palkkatuloistaan kotimaahansa auttaakseen perhettään. Hän on
ollut raskaana jo Suomeen tullessaan (?).
Vastaaja (A) oli ilmoittanut C:n vapautuvan velastaan neljän vuoden
työskentelyn jälkeen ja (?) käskenyt C:tä tekemään abortin. C on tehnyt lähes
vuoden työtä A:n ja B:n (?) yrityksessä palkatta sekä kotityötä A:n ja B:n kotona
seitsemänä päivänä viikossa aamuvarhaisesta iltamyöhään synnytykseensä
saakka. C ei ole osannut suomea eikä englantia. Hän oli pelännyt vastaajia.
C oli piileskellyt erään marketin takahuoneessa (?). C on juossut tavaroineen
poliisiautoon. C oli todistajan mukaan ollut todella peloissaan. A ja B ovat (?)
aiheuttaneet C:lle erityisen tuntuvaa vahinkoa, käyttäneet häikäilemättömästi
hyväksi C:n erityistä heikkoutta ja muuta turvatonta tilaa.
Vastaajat ovat siten syyllistyneet menettelyllään ihmiskauppaan
ja tuomitaan 2 vuoden 4 kk ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Helsingin käräjäoikeuden päätös dno: R 12/24XX
I H M I S K AU PPA
E I
OL E
S AT UA
Se on satojen ihmisten kohtalona ? myös Suomessa. Jos havaitset ihmiskauppaan viittaavia merkkejä, auta:
www.ihmiskauppa.fi
Oikeusministeriö / Joutsenon vastaanottokeskus / Oulun vastaanottokeskus
Metallityöväen Liitto ry / Ammattiliitto Pro / Palvelualojen ammattiliitto PAM / Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
IKON Graphics / Heku / Soundart / Kennel Helsinki
9
kinnan kuulostamaan turhan
monimutkaiselta.
Kenelle?
Pääosa kurssilaisista tuntui olevan jo ennestään enemmän tai
vähemmän urheilullista sakkia.
Vaikka kurssin mainostetaan
sopivan kaikenkuntoisille ja
-ikäisille, tekniikoiden oppimista helpottaa huomattavasti, jos
voimaa on valmiiksi sen verran,
että jaksaa kannatella itseään
jonkun aikaa leuanvetotangos-
sa ja tekemään muutamia
kyykkyjä lisäpainojen kanssa.
Eniten kurssista saa irti liikkuja, jolla on jo jonkin verran
pohjakuntoa, mutta jolta isojen
liikkeiden kuten rinnallevedon,
tempauksen ja leuanvedon tekniikka puuttuu.
Laji on kehitetty alun perin
sotilaiden, palomiesten ja poliisien kuntoharjoitteluun, joten
pääpaino on voimassa. Harjoitukset kysyvät eniten kestävyyttä ja hapenottokykyä, joten mistään sikaniskapunttaamisesta ei
ole kyse.
Fakta:
? Crossfit On Ramp -kurssi.
? Hinta 120 euroa. Opiskelijat 108 euroa.
? Kuukauden ajan kolmesti viikossa Reebok Crossfit
Turku -salilla crossfitturku.fi.
Monet crossfit-harjoitukset tehdään parin kanssa.
Tuomas Vuori rankoo rautaa ja Sampo Rouhiainen laskee
toistoja. Taustalla Noora Virtanen.
Helposti
lähestyttävää
tekniikkatreeniä
Tylkkärin toimittaja kävi testaamassa Crossfit On Ramp
-kurssin. Mitä kuukauden treeneistä jäi käteen?
TESTAA:
CROSSFIT
No, nousiko kunto?
Teksti: Sampo Rouhiainen
Kuvat: Kristian tervo
Crossfitissa On Ramp on lajin peruskurssi, joka vaaditaan
salilla harjoittelua varten. Sen
tarkoituksena on tutustuttaa
aloittelija lajin pariin. Valmentaja Aleksi Hakuntin mukaan
kuukaudessa ehtii jo luomaan
hyvän pohjakunnon ja saamaan
helpompien liikkeiden tekniikan haltuun.
Fysiologisesti
kuukaudessa ei vielä ihmeitä tapahdu ja
Hakunti toteaakin, että kehitys
tulee lähinnä siitä, että ihminen
uskaltaa työntää itsensä ulos
mukavuusalueelta.
?Sitä ihmiset eivät juuri tee,
kun treenaavat itse.?
Laji eroaa siinä mielessä esi-
Aleksi Hakunti esittelee wodin eli päivän treenin. Tuomas
Vuori (vas.), Noora Virtanen, Joni Kaunio ja Sampo Rouhiainen
katselevat mietteliäinä soutujen, laatikkohyppyjen,
koordinaatioliikkeiden ja pystypunnerrusten määrää.
merkiksi Bodypumpista tai salilla treenaamisesta, että Crossfitissä pääpaino on valmennetussa tekniikkatreenissä eikä
pelkässä hikijumpassa. Mutta
miksi toiminnallisesta treenaamisestakin on pitänyt tehdä niin
tuotteistettu laji?
?Kaiken suhteen ollaan aika
kärsimättömiä. Ehkä tämä on
helposti lähestyttävä konsepti?,
arvuuttelee Hakunti.
WODit ja
METCONit
Kurssilla saa tottua myös Cross-
fit-slangiin. Amerikkalaistaustaisessa lajissa monista harjoituksista ja liikkeistä käytetään
englanninkielisiä nimiä, mikä
välillä hämmentää mutta helpottaa asioihin perehtymistä
netissä.
Kurssi sisältää myös muutaman lyhyen ?oppitunnin? ravintoasioista. Aihe on järkevä
osa aloittelevan kuntoilijan peruskurssia ja on hyvä, että asiasta puhutaan muutenkin kuin
?muista syödä paljon proteiinia
ja kasviksia? -tasolla. Puheet
Crossfitin parissa suositusta
Zone-dieetistä ja ravintoaineiden grammojen mittailu saa silti arkipäiväisen ravinnonhan-
Kurssilla testattiin kuukauden rääkin vaikutusta
tekemällä sama treeni ensimmäisenä ja viimeisenä
treenipäivänä. Harjoitus alkoi
200 metrin juoksulla, jonka
jälkeen tehtiin 15 kyykkyä,
punnerrusta ja kulmasoutua.
Seuraavalla kierroksella toistoja tehtiin 12, viimeisellä
yhdeksän. Lopuksi juostiin
uudestaan samat 200 metriä.
Ensimmäisenä testipäivänä aikaa harjoitukseen kului
05:18 minuuttia, kuukauden
kuluttua enää 04:28. Suurelta osin kyse on varmaankin
kehon ja mielen tottumisesta
muutaman minuutin kestävään maksimisuoritukseen,
mutta parannus näin lyhyessä
suorituksessa on silti huomattava. Lisäksi jälkimmäinen
suoritus tuntui varsinkin kahdella ensimmäisellä kierroksella huomattavan kevyeltä ja
rullaavalta; juoksuosuudella
lunta pöllyttäneestä vastatuulesta huolimatta ehkä jopa
yhdeltä kevyimmistä kuukauden aikana.
Kuukaudessa
kohotettu
kunto ei ehkä kanna kauas,
mutta ohjattu intensiivikurssi
tuntuu takuulla kehossa sen
verran kun sitä kestää.
Kaikki myö
tyhmiä olemma
K
unnallisvaalien jälkeen julkisuudessa päiviteltiin
huonoa äänestysprosenttia ja mietittiin, miksi ihmisiä ei kiinnosta. Yhtenä vaihtoehtona kansalaisten
aktivoimiseksi ehdotettiin äänestysikärajan laskemista
kuuteentoista ikävuoteen. Lueskelin nuorten omia aatoksia äänestysiän venyttämisestä lounasta odotellessa. Yllätyksekseni kaksi kolmesta Hesarin toimittajan
löytämästä kuusitoistavuotiaasta eivät olleet valmiita
laskemaan äänestysikärajaa. Syy oli itsekriittisyydessään hellyyttävä, kuin tuoreen vanhemman epävarma
vaipanvaihto: ?kuustoistvuotias ei vielä voi tietää politiikasta tarpeeks?.
Nopea visiitti esimerkiksi Suomi24:en tai vauva.fi:n
keskustelupalstalla riittää todisteeksi siitä, ettei ikä ole
tae harkintakyvystä ja argumentaatiotaidoista ? siksi on
mielestäni jokseenkin turhaa puhua keskenkasvuisten
kyvyttömyydestä osallistua politiikkaan. Samoin perusteluin voisi äänestysoikeuden saavuttamiseksi vaatia esimerkiksi tietynasteista koulutusta eiks je, hehe,
trolltroll.
I
hmisten kyltymätön usko omiin älynlahjoihinsa ja
analyyttisyyteensä ei toki ole uusi uutinen, eikä vain
tietyn ikäryhmän etuoikeus. Olen mielenkiinnolla ja
hersyvällä huvittuneisuudella seurannut mm. Thomas
Taussin ja Saul Schubackin kaltaisten libertaristinerojen tyynen rauhallista kukonpojan uhmakkuutta, jolla
he puolustavat tapaansa jäsentää maailmaa harhaisten
höpöhöpöteorioiden pohjalta. Heille ikä on luku ja taloustieteiden professuuri tiskiltä pokattu titteli, joka ei
toimi minkäänlaisena vakuutena ammattitaidosta. Kukonpoikain maailmaan ei yksinkertaisesti mahdu oman
toiminnan virhemarginaalia tai edes mahdollisuutta
sille, että asian (totuus)arvo voi muuttua näkökulmaa
vaihdettaessa. Vika on aina muualla, muiden ymmärryksessä.
MONINAISEMPAA ME
Moninaistus-projekti raivaa
vähemmän itsestään selville
ryhmille tilaa julkisuudesta.
miestä haastateltavaksi radioohjelmaan ja kyselty, missä
lastenkirjoissa olisi sankarina
tyttö.
Teksti: Anni Kemppainen
Kuvitus: anja Karppinen
Aina ei ehdi etsiä
vaihtoehtoa
O
len jo jonkin aikaa ollut vakuuttunut siitä, että demokratia on täysin kestämätön tapa päättää yhteisistä asioista. Kun puhutaan valtakunnallisista saati Euroopan laajuisista asioista, enemmistön arvaus tuskin
on se valistunein. Pidättelemätöntä hilpeyttä minussa
herätti vatipäät, jotka kilvan vaativat kansanäänestystä
Euroopan velkakriisin edellyttämistä toimenpiteistä.
Edes maailman johtavimmat talouden asiantuntijat eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, mitä on tapahtumassa ja mitä pitäisi tehdä. Siitä huolimatta nämä ääliöt
täällä todella kuvittelevat, että Sirkka-Liisa Lohjalta ja
muu Suomen Kansa ? tietää parhaiten?
D
emokratian kanssa on toistaiseksi pärjättävä ja
sen kukistumisenkin jälkeen emme tule pääsemään toisistamme eroon. Johtopäätökseni voisi olla
sokraattinen, jotain tietämättömyyden myöntämisen
viisaudesta. Sen sijaan ajatukseni kohtaavat Nolla-Kojon timanttiset sanat: ?Nyt jengi istuu, osallistuu neuvotteluseurantaan/Tieteen aivot ja toisten raivot, punoo
salajuoniaan/Jos et sä herää tällä erää, niin et herää ollenkaan?. Muistakaa äänestää.
LOTTA AARIKKA
Kun mediassa puhutaan tekniikasta tai taloudesta, kysytään
miehen mielipidettä. Kun puhutaan kodista tai lapsen kasvattamisesta, kysytään naiselta.
Maahanmuuttajat puhuvat vain
maahanmuuttajan roolissa, tai
sitten heidän asioistaan eivät
puhu edes he itse vaan esimerkiksi poliitikot.
Näinkö mustavalkoista se on?
?Suomalainen media ei näytä
tasapainoisesti naisia ja miehiä
tai muita kulttuurisia taustoja
kuin perisuomalaista?, sanoo
Karin Hautamäki, yksi Moninaistus-projektin perustajista.
?Meidän ideamme on huomioida tämä ja tuoda esiin muita
vaihtoehtoja ? että on olemassa
naismatemaatikkoja, naispuolisia Syyrian kriisin asiantuntijoita tai vaikka Suomen historian
tuntijoita, jotka eivät ole syntyperäisiä suomalaisia.?
Moninaistus auttaa mediaa
tai esimerkiksi keskustelutilaisuuden järjestäjää löytämään
asiantuntijoita, jotka edustavat
?vähemmän itsestään selviä
ryhmiä?. Tarkoituksena on koota listoja erilaisista ihmisistä,
jotka ovat alansa asiantuntijoita,
mutta näkyvillä harvoin. Tähän
mennessä Suomen Moninaistuksen Facebook-sivulla on
etsitty esimerkiksi naispuolisia
dj:tä ja ei-suomalaista puhujaa
design-seminaariin. Lisäksi on
haettu burn outin kokenutta
Ruotsissa alkunsa saanut Moninaistus on rantautunut Suomeen puolisen vuotta sitten,
mutta sen esiin nostamia aiheita on pohdittu suomalaisissa medioissa jo pitkään. STTLehtikuvan uutispäätoimittaja
Minna Holopainen kertoo, että
asia on kirjattu talon toimituspolitiikkaan: huomioon otetaan
sekä enemmistöt että vähemmistöt ja esimerkiksi eri alueilla
asuvat tai erilaisissa taloudellisissa asemissa olevat ihmiset.
Myös Ylen Turun aluetoimituksessa on jo vuosia ollut
linjaus, että pyritään tietoisesti
tuomaan esimerkiksi maahanmuuttajia esiin uutisissa.
?Yhdessä tapauksessa oli
tiedossa pari eri asiantuntijaa
haastateltavaksi juttuun, ja heistä valittiin tietoisesti toinen, jo-
11
EDIAA, KIITOS
ka oli maahanmuuttaja?, kertoo
aluepäällikkö Antti Korhonen.
?Suhtaudun tällaiseen erittäin lämpimästi. Mutta vaikka
tarkoitusperä on ylevä, toteut-
?
jokaisen toimittajan pitää noudattaa. Toimituksissa ei ehditä
aloittaa tällaista hanketta, joten
olisihan se hienoa, että olisi tällainen palvelu.?
Suomalainen media ei näytä
tasapainoisesti naisia ja miehiä
tai muita kulttuurisia taustoja
kuin perisuomalaista.
taminen ei aina ole mahdollista.
Varsinkin uutistyössä on ongelmana kireä aikataulu, eikä ole
aikaa haravoida vaihtoehtoja.?
Moninaistuksen toimintaidea, listat ?vaihtoehtoisista?
asiantuntijoista ja puhujista,
olisivat siis helpotus toimitustyöhön.
Holopainen sanoo, ettei päätoimittaja voi tarkastaa jokaista
juttua erikseen, mutta tällaisiin
asioihin pitäisi silti aina kiinnittää huomiota.
?Nämä ovat periaatteita, joita
Korhonen on samaa mieltä.
?Se olisi oikein tervetullutta.
Monta ihmistä on jäänyt jututtamatta, kun ei ole ollut tietoa
heidän olemassaolostaan.?
Esikuvia
tarvitaan
Onko miesten ja naisten epätasainen näkyvyys mediassa
todellista? Tampereen yliopiston Uutismedian vuosiseuran-
ta 2010 -raportin mukaan on:
tutkimus osoittaa, että miehet
esiintyvät mediassa juttujen
keskeisinä toimijoina tai kuvien
päähenkilöinä lähes kolme kertaa niin usein kuin naiset.
Antti Korhonen veikkaa, että
miesten ja naisten epätasainen
näkyvyys mediassa ei johdu toimittajien valinnoista vaan siitä,
että miehiä on ylipäänsä enemmän esimerkiksi johtoasemissa,
politiikassa tai yritysmaailmassa.
Jos naisia on tietyissä amma-
?
media voi muovata yhteiskuntaa antamalla esikuvia. Lapsi
saattaa ajatella, ettei voi tehdä
jotain, mitä ei ole nähnyt jonkun
muunkin tekevän.
?Mitä jos pieni tyttö ei koskaan näe naisia mediassa toimimassa yritysten hallituksissa,
asiantuntijoina tai vaikka tiskijukkina??
YTT, dosentti Suvi Keskinen
Turun yliopistosta on tutkinut
mediaa, maahanmuuttoa ja sukupuolta. Hän uskoo, että media
On pidettävä huoli, ettei aina
toisteta vanhoja rakenteita, muttei
myöskään voida luoda kuvaa, että
rakenteet ovat jotain muuta kuin
todellisuudessa ovat.
teissa vähemmän kuin miehiä,
eikö heidän sitten kuuluisi näkyä mediassakin suhteessa yhtä
harvoin?
Karin Hautamäen mielestä
vaikuttaa ihmisten mielikuviin
siitä, mikä on tavanomaista ja
mikä poikkeuksellista.
?Kyse on samastumisesta ja
siitä, mikä koetaan itselle mah-
dolliseksi. Jos ajatellaan vaikka
maahanmuuttajataustaisten ihmisten kannalta, niin kokevatko
he ollenkaan, että suomalainen
journalismi on heitä varten? Onko siellä ikinä maahanmuuttajia,
tai onko heitä vain negatiivisissa
rooleissa??
Keskinen kertoo, miten ruotsalaisessa mediassa pyritään
vaikuttamaan mielikuviin: kun
otetaan uutiskuvia tavanomaisista tilanteista, pyritään siihen,
että niissä näkyisi maahanmuuttajia samassa suhteessa
kuin heitä on asukkaissakin.
?Esimerkiksi Helsingin Sanomissakin näkyy, että sellaista on
yritetty, mutta en tiedä kuinka
systemaattista se on.?
Minna Holopainen huomauttaa, ettei median ainoa tehtävä
kuitenkaan ole yrittää muuttaa
yhteiskunnassa vallitsevia vinoutumia.
?Yhteiskunnan moninaisuus
ei ratkea pelkällä journalismilla. On pidettävä huoli, ettei aina toisteta vanhoja rakenteita,
muttei myöskään voida luoda
kuvaa, että rakenteet ovat jotain muuta kuin todellisuudessa
ovat.?
Koko kansan
Kenneth
Suomen Kansallisbaletin taiteellinen johtaja
Kenneth Greve muuttaa suomalaista balettia
askel kerrallaan.
Teksti: Karoliina Rajala, KUVA: Kristian Tervo
Marraskuun 23. oli odotettu
päivä Suomen Kansallisbaletin
kulisseissa. Tuolloin kuukausia
työstetty H.C. Andersenin satuun perustuva balettiproduktio
Lumikuningatar sai ensi-iltansa.
Selvää oli, etteivät baletin tekijät olleet ainoita, jotka iltaa
odottivat. Lippuluukuilta oli jo
aikaa sitten kantautunut tieto,
että kaikki teoksen näytökset
oli myyty loppuun ennakkoon.
Muutama viikko sitten produktiolle sovittiin kuusi lisänäytöstä,
jotka myytiin loppuun alle viidessä tunnissa. Pelkästään Töölön oopperatalon ovilla oli lippujen myyntiintulohetkellä noin
200 henkeä jonossa.
Lumikuningattaren koko maan
ylle heittämä lumous ei kuitenkaan ole ylpistänyt menestystarinan takana olevaa tanskalaista.
Suomen Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve viilettää vauhdikkaasti mutta rennosti pitkin balettioppilaitoksen
käytäviä huomioiden jokaisen
vastaantulevan henkilökunnan
jäsenen tuttavallisella tervehdyksellä. Jos Suomen Kansallisbalettia kuvattaisiin perheenä, olisi
Greve sen isähahmo.
Tanssista tuli osa Greven maailmaa jo 3-vuotiaana, ja viisi
vuotta myöhemmin hän vakuuttui siitä, että halusi tehdä baletista uran. Päätökseen vaikutti ratkaisevasti hänen näkemänsä televisiointi Joutsenlampi-baletista.
?Muistan sen edelleen todella
hyvin. En voinut uskoa sitä näkyä vahvasta miehestä, joka oli
kauniiden naisten ympäröimä.
Ajattelin, että he olivat niin uskomattoman kauniita ja silloin sa-
noin isälleni, että tuolla miehellä
mahtoi olla unelmatyö.?
Greve sai heti perheensä täyden tuen uravalintansa suhteen,
ja seuraavat vuodet veivät häntä
pitkin maailmaa. Greve opiskeli
Tanskan kuninkaallisen teatterin
balettikoulussa ja myöhemmin
School of American Ballet?ssa.
Sen jälkeen hän on jatkanut
uraansa New Yorkissa, Pariisissa,
Stuttgartissa ja Wienissä. Lopulta ympyrä sulkeutui ? hän palasi
Tanskaan Kööpenhaminan kuninkaalliseen balettiin.
Kohti omaa
identiteettiä
Vuonna 2008 Suomen Kansallisoopperan raati päätti yksimielisesti nimittää Greven Kansallisbaletin taiteellisen johtajan
tehtävään. Greve ei empinyt päätöksessään muuttaa Suomeen.
?Suomeen lähteminen ei ollut
se ilmeinen vaihtoehto ja pidin
siitä. Ajattelin, että tässä olisi paikka, missä voisin oikeasti
saada muutosta aikaan. Minulle
Suomi on opettanut paljon siitä
kuka olen ja kuka valitsen olla.
Tämä on ehkäpä se paikka, jossa
olen ?löytänyt itseni?.?
Greve on reippaalla kädellä
muokannut
Kansallisbalettia.
Hänen tavoitteisiinsa ovat ensisijaisesti kuuluneet kansallisen
tanssituntemuksen lisääminen
sekä baletin ja oopperan tasaarvoistaminen Oopperatalolla.
Hänen tehokas perinteiden uudistaminen on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Greve toteaa,
että Suomeen tullessaan hänellä
oli hyvä tuntemus baletista mutta
opittavaa ihmisten johtamisesta.
Jos hän voisi palata ajassa taaksepäin, hän ei kuitenkaan muuttaisi tekemiään päätöksiä.
?Joskus muutoksen pitää tapahtua vähän kivuliaalla tavalla.
Muuten se ei ole muutosta vaan
hienosäätöä. Joskus asioista pitää
päästää irti, vaikka se tuottaisikin
vähän kipua. Luulen, että jos nyt
voisin valita niin olisin tehnyt
samat asiat, mutta kenties dialogisemmalla, paremmin kommunikoidulla tavalla.?
Greven tekemä muutos on kuitenkin onnistunut. Suomalainen
baletti on viime aikoina herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa.
Keväällä 2013 kansallisbaletti
suuntaa Moskovan kuuluisaan
Bolshoi-teatteriin esiintymään.
Sitä ennen arki kuitenkin jatkuu vielä Suomessa. Kun Greveltä kysyy, mitä baletin taiteellisen
johtajan työnkuvaan kuuluu, hän
vastaa värikkäällä listalla.
?Yleensä tulen tänne joskus
noin klo 8.15 aamulla, valmistelen tulevaa työpäivää, osallistun
kokouksiin, seuraan tanssitunteja ja varmistan, että tanssijoilla on kaikki hyvin. Tätä seuraa
usein muutama kokous lisää,
produktioiden harjoituksien valmistelut sekä harjoitusten aloittaminen. Tänään myös kirjoitin sopimuksia, tein budjetteja,
maksoin laskuja, tapasin teknisen johtajan, sovin sijaisuuksista
ja hain poikani balettikoulusta.?
Haastattelun jälkeen Greve on
suuntaamassa vielä äänistudiolle
kuuntelemaan Lumikuningatta-
ren äänitehosteita. Kiireistä huolimatta hän ei kuitenkaan koe
vaikeuksia tasapainottaa koti- ja
työelämää.
Itse asiassa kaikki Greven
perheenjäsenet ovat tavalla tai
toisella tanssin koskettamia tai
kuten Greve toteaa, kulttuurin
värittämiä.
Greven vaimo on myös entinen balettitanssija, ja perheen
kaksi poikaa harrastavat molemmat tanssia, breakdancea ja
balettia.
Kotielämään mahtuu kuitenkin keskustelua myös muusta.
Greve mainitsee hänen ja poikiensa yhteisiksi kiinnostuksen
kohteiksi muun muassa autot ja
kalastuksen. Keskustelun suuntautuessa työhön Greve toteaa
perheensä olevan hänelle inspiraation lähde.
?Poikani olivat suuri osa Lumikuningattaren luomisprosessia. Nuorempi heistä keksi idean
käyttää vartaloa lyömäsoittimena
saunakohtauksessa. Vanhempi
heistä taas totesi, että esityksestä
pitäisi tehdä vuorovaikutteisempi, jottei pitkään paikalla istumisesta tulisi tylsää. Pojat tulevat
usein katsomaan harjoituksia
ja me keskustelemme niistä. He
ovat erittäin aktiivisesti antaneet
minulle palautetta ja tukea. Olen
heille kiitollisuudenvelassa.?
Menestyksestä
seuraavaan?
Lumikuningattaren valtaisan menestyksen vuoksi sen on sovittu
palaavan jo ensi talven ohjel-
mistoon. Sitä ennen 90-vuotista
taivaltaan juhlivalla Kansallisbaletilla riittää monia muita projekteja. Nyt treenataan toista Greven koreografian taidonnäytettä,
tammikuussa lavalle palaavaa
Joutsenlampi-balettia.
Greve kertoo sen palaavan lähes samanlaisena kuin millaisena se on aikaisemmin Suomessa
nähty.
?Olen yrittänyt päivittää teosta, mutta se ei ole uusi luomus.
Tällä baletilla on pitkä historia ja
traditiot, kun taas Lumikuningatar perustuu minun omaan näennäistodellisuuteeni ja käsityksiini viihteestä. ?
Greven työsopimusta jatkettiin juuri vuoteen 2014 jatkuvaksi. Hänellä itsellään on pitkä lista
vielä toteutettavia tavoitteita.
Greve suunnittelee lisäävänsä Kansallisbaletin taloudellista
kasvua nostamalla katsojalukuja
erityisesti kehäkolmosen ulkopuolelta tulevilla katsojilla.
Hänellä riittää intoa myös tiedon ja taidan jakamiseen nuoremmille tanssijasukupolville.
Grevelle sydäntä lähellä ovat
myös tanssin käyttäminen tabun
rikkomisessa ja suvaitsevuuden
lisäämisessä. Vaikka hän joskus
kaukaisessa tulevaisuudessa joutuu eläköitymään työstään, hän
ei usko, että tanssin tärkeys tulisi
vähentymään.
?Tanssi on merkittävä osa elämääni. Se kulkee aina kanssani.
Totta kai, kun vanhenen, pystyn
tekemään fyysisesti yhä vähemmän. Tanssi on kuitenkin jotain,
mihin tunnen aina olevani yhteydessä. Se on jotain, mitä ilman
en voisi elää.?
13
Kristian Tervo
Elina Vuorila ja Gonzalo Gallo toteavat, että heidän tangonsa on aina improvisaatiota.
Siinä on mukana luovuutta, vapautta, leikkimistä ja hauskanpitoa.
Eleganttia, intohimoista, seksikästä
Turku Swing Societyn järjestämillä viikkokursseilla käy aktiivisesti 100?150 tanssijaa.
Nuoret lähtevät myös yhdessä lavatansseihin.
?Nykyään kursseille on ollut
tulossa hieman enemmän miehiä
kuin naisia. Näin on varsinkin
salsakursseilla?, toteaa yliopistoliikunnan lavatanssien ja latinalaisten tanssien opettaja Jarkko
Lahti.
Myös Turku Swing Societyn
argentiinalaisen tangon opettajat
Elina Vuorila ja Gonzalo Gallo
vahvistavat, että miehet lähtevät
helposti tanssimaan.
?Miesten on helppo samaistua
argentiinalaiseen tangoon, koska siinä on vahva maskuliininen
rooli. Se ei vaadi lantion liikkumista, joten se sopii suomalaisille
miehille?, he toteavat.
Yleisestä ennakkokäsityksestä poiketen tanssi on enenevissä
määrin miesten harrastus. Mutta
mikä tanssimisessa sitten viehättää?
Tietoliikennetekniikan opiskelija Matias Kriikkula, 25, tanssii
parhaimmillaan kuudesti viikossa. Hänen mielestään tanssimisessa on parasta se, että se on täy-
sin erilaista verrattuna muuhun
elämään.
?Tanssiessa ei ajattele koulu- tai
työjuttuja vaan keskittyy tanssin
tarjoamiin haasteisiin. On hienoa
oppia uutta ja tutustua mahtaviin
ihmisiin?.
Kriikkula kieltää yleisen uskomuksen, jonka mukaan tansseihin mennään etsimään naista.
?Tanssin, koska se on hauskaa.
Naiset ovat bonusta?, hän pohtii.
Turku Swing Societyn puheenjohtaja Olli Salli, 23, alkoi tanssia
musiikin innostamana. Tanssiseuran toimintaan hän lähti mukaan, koska halusi tavata nuoria,
samanhenkisiä ihmisiä, jotka ovat
liikunnallisia ja kulturelleja.
?Tämä tanssi on erilaista kuin
äässin sheikkaaminen yökerhoissa.?
Yökerhossa tanssimisen vastakkaisuudesta puhuvat myös
Vuorila ja Gallo.
?Tanssi on hyvä tapa tutustua
esimerkiksi tulevaan tyttöystävään. Se on mielenkiintoisempaa
kuin olla kännissä baarissa. Argentiinalaista tangoa tanssivat eri
ikäiset ja erilaiset ihmiset. Tanssiparin taustoista ei tiedä välttämättä mitään, mutta tanssiessa kokee
silti tuntevansa toisen. Tango on
eleganttia, intohimoista ja seksikästä.?
Sekoittuvat
sukupuoliroolit
Lavatansseissa on perinteisesti
enemmän hakuaikaa miehillä
kuin naisilla. Ahkera lavatanssija, lääketieteen opiskelija Joonas
Majuri, 22, on sitä mieltä, että
tansseissa voisi olla myös sekahaku.
?Miestenhaku on perinne, jonka voisi muuttaa. Tykkään naistenhausta, koska silloin sellaiset
naiset pääsevät itse hakemaan,
jotka muuten saattaisivat joutua
istumaan pitkään tanssimatta?, toteaa Majuri.
Salli sen sijaan näkee hakukäytännössä ja vaihtorivissä positiivisen puolen.
?Hakurivistä tulee luonnollisesti haettua monta eri naista,
kun oletus on, että kahden tanssin
jälkeen vaihdetaan paria. Koska
miehiä on lavoilla vähemmän, on
parempi että he hakevat. Muuten
naiset taistelisivat vähistä miehistä.?
Nuoria
lavatansseissa
Majuri oppi viisi vuotta sitten
tanssimaan lavoilla.
?17-vuotiaalle pojalle oli hieno
juttu päästä pois vanhempien helmoista. Siihen jopa kannustettiin.
Liikkeiden yhdistäminen musiikkiin ja nainen siinä vierellä ovat
asioita, joista nautin?, hän toteaa.
Majuri myöntää aluksi käyneensä tansseissa tutustuakseen
naisiin, mutta sittemmin haus-
kanpito ja kavereiden tapaaminen
muuttuivat tärkeämmiksi.
?Nuorilla saattaa olla ennakkokäsityksiä, että lavatansseissa vanhat mammat riiaavat keskenään.
Toivoisin, että ihmiset lähtisivät
katsomaan, mitä lavatanssit oikeasti ovat. Ne ovat nuortenkin
harrastus!?
Bar Brysselissä järjestetään
tiistai-iltaisin swing-tanssi-iltoja
ja Monkissa säännöllisesti salsailtoja. Bar Bryssel & Arcadia
Loungen toimitusjohtaja Pekka
Inkinen otti mielellään tanssijat
vastaan.
?Swing-ilta tuo elämää, ja asiakkaat tulevat paikkaan, jossa on
elämää.?
Inkinen oli yllättynyt, miten
paljon nuoret tanssivat.
?Tanssiminen
mielletään
humppaveikkojen jutuksi. Nyt
olen huomannut, että tanssin alakulttuurit elävät ja voivat hyvin.?
Terhi Mahlamäki
Kirjoittaja tanssii
neljästi viikossa.
YLE TV1:llä dokumentti turkulaisesta dekkarikirjailija Reijo Mäestä perjantaina 28.12. klo 21.
Fremantlemedia
KULTTUURI
Peppi (Sara Säkkinen, vas.), Sampo (Sampsa Tuomala) ja Miro (Patrik Borodavkin)
risteilevät Nightmare ? Painajainen merellä -elokuvassa.
POPPa k i n a
Morsian merihädässä
Marko Äijön ohjaama Nightmare ? Painajainen
Merellä on elokuva heille, jotka ymmärtävät
Salattujen elämien ytimen.
Suomen tv-historia tuskin
tuntee toista sarjaa, joka jakaa mielipiteitä yhtä vahvasti
kuin Salatut elämät. Sarjaa on
vihattu ja rakastettu jo yli 14
vuotta, eikä suosiolle näy loppua. Sarja tavoittaa joka arkiilta edelleen yli 800 000 katsojaa.
Itse jäin Salatut elämät -koukkuun lähes huomaamatta. Kypsässä 13 vuoden iässä ihmettelin
Tyyne Puustisen mystistä kuole-
?
uksena elokuvataidetta kohtaan.
Kun elokuvan ohjaaja Marko
Äijö vielä meni kehuskelemaan,
että genreksi on valikoitunut
kauhu ja että elokuva tulisi olemaan Suomen vastine itse Wes
Cravenin Screamille, ryntäsi
noin puoli Suomea tuohtuneena
näppäimistöjensä ääreen. Internet täyttyi pilkasta, spekulaatiosta ja silkasta epäuskosta. Monet
tuomitsivat koko uutisen vain
Suurin Salattujen elämien suosion
salaisuus lieneekin siinä, että sarja
ja sen fanit osaavat nauraa itselleen
vakaviakin aiheita käsitellessään.
maa seuranneita juonenkäänteitä, ja sarjan tökerö ote hämmästytti Melrose Placen säihkeeseen
tottunutta teiniä. Sarjassa oli
kuitenkin jotain kiehtovaa, jotain arkipäiväisen rehellistä, joka
pakotti ruudun eteen illasta toiseen.
Kun uutinen Salatut elämät
-elokuvasta tämän vuoden alussa julkistettiin, osui sonta tietysti
välittömästi tuulettimeen. Ideaa
pidettiin naurettavana ja loukka-
huonoksi vitsiksi.
Itse olin tietysti räjähtää innosta. Jo pelkästään paperilla
elokuva kuulosti vielä paremmalta kuin unihoureinen Kesäyön unelmaa mukaillut Seppo
Goes Shakespeare -joulujakso.
Kohu laantui kuitenkin nopeasti vain kuohahtaakseen uudelleen ensimmäisen trailerin
ja julisteen myötä. Epäilijöiden
skeptisyyttä ei ainakaan vähentänyt se, että elokuva oli tehty jopa
Suomen oloissa poikkeuksellisen
halvalla ja nopeasti. Koko produktiota solvattiin siekailematta, ja osa suostui vasta trailerin
nähtyään uskomaan, että koko
elokuva on oikeasti edes tulossa.
Elokuvan alkuasetelmaa ei
omaperäisyydestä pääse kiittelemään. Huumemenneisyydestään irti päästäneet Peppi
ja Sergei Kuula ovat lipuneet
avioliiton satamaan ja päättäneet lähteä ystävineen risteilylle
juhlimaan uutta alkua. Mukaan
tunnelmaa nostattamaan on
otettu juuri eronneet Jiri ja Heidi, kohtuullisen pahasti pullon
hengeltä haiskahtava Joonatan
sekä Namibiasta Suomeen saapunut Oona. Kuin sattumalta
samalla risteilyllä järjestetään
myös meikkifirma Jardinin
konferenssi, jota isännöivät ketkäs muutkaan kuin Oonan entinen heila Miro ?Isabellan poika?
Holm sekä Pepin lipevä ja pakkomielteinen velipuoli Sampo.
Laiva ehtii tuskin irrota satamasta kun sukkahousuihin ja
siniseen haalariin sonnustautunut hiippari saapuu muistuttamaan menneisyyden synneistä.
Genrelle uskollisesti seuraava
reilu tunti vietetään huutamisen, juoksemisen ja huonojen
valintojen parissa.
Käsikirjoitus seuraa omaa,
Salatuille elämille tyypillistä
hämärää epälogiikkaansa. Sarjan hahmojen päätä ei ole järki
ennenkään pahemmin pakottanut, mutta valkokankaalla
toilailu viedään aivan uusille
tasoille. Elokuva yrittää kovasti
luoda kauhutunnelmia, mutta
tilannetta ei auta se, että säikyttelyelementit ovat jo tuhanteen
kertaan nähtyjä ja käsikirjoituksen aukoista voisi halutessaan
ajaa vaikka risteilyaluksella läpi.
Näyttelijäntyö on sarjalle uskollisesti luokatonta eikä hienovaraisuudesta ole tietoakaan.
Osa näyttelijöistä tuntuukin
lyöneen homman kerralla komedian puolelle, varsinkin Joonatan Sievistä estottomasti tulkitseva Markku Pulli.
Suomi tuskin olisi tuntemamme
Suomi ilman Salattuja elämiä.
14-vuotisen historiansa aikana
sarja on ravistanut tavallisen
suomalaisen arkea useita kertoja
ja ottanut kantaa poikkeuksellisen rohkeasti. Kehitysvammainen Roosa pakotti suomalaiset
kohtaamaan omat ennakkoluulonsa ja sarjan raflaavimpia juonenkäänteitä seuranneet kohut
ovat saaneet jopa entisen kulttuuriministeri Suvi Lindénin
heristämään sormeaan. Jotain
sarjan vaikuttavuudesta kertoo
sekin, että vaikka sarjassa on
nähty huumeita, elävältä hautaamista ja raiskauksia, on suurimman kohun silti aiheuttanut
2000-luvun alussa nähty jakso,
jossa Kalle suutelee toista miestä. Erinäisten lähteiden mukaan
palautetta tuosta jaksosta tuli
yli 40 telefaksimetrin verran.
Nykyään miesten väliset suhteet
ovat tv:ssä jo arkipäivää, mutta
12 vuotta sitten suositun Kallen
homous ja tasapainoinen parisuhden mieheen oli jotain, mitä
Suomen tv-kansan oli hyvin vaikeaa niellä.
Synkimmällekin draamalle
on kuitenkin aina tehnyt seuraa
tahaton tai tahallinen huumori.
Suurin Salattujen elämien suosion salaisuus lieneekin siinä, että
sarja ja sen fanit osaavat nauraa itselleen vakaviakin aiheita
käsitellessään. Pihlajankadun
todellisuus voi olla omituinen,
epälooginen ja täynnä huonoja
näyttelijöitä, mutta vielä kertaakaan se ei ole epäonnistunut
tuomaan hymyä huulilleni.
Eikä tässä epäonnistu myöskään Nightmare. Kun kerran
on päässyt Salattujen elämien
makuun, ei kädenlämpöinen ja
perusvarma kotikatuilu jaksa
enää kiinnostaa.
Nightmare ei kuitenkaan ole
täysin vailla elokuvallisia arvoja. 74 minuutin kestossaan se on
juuri oikean pituinen eikä tyhjäkäyntiä ole. Elokuva on myös
kuvattu yhtä kohtausta lukuunottamatta aidoissa lokaatioissa
ja se näkyy. Risteilyaluksen arkisen kulahtanut tunnelma on
mukavan autenttinen. Musiikki
tekee tehtävänsä, mutta mieleen
se ei jää.
Nightmaren
haukkuminen
tuntuu kuitenkin turhalta ja
tosikkomaiselta. Vaikka tekijät väittäisivät mitä, Nightmare
on nimenomaan Salatut elämät
-elokuva ja sellaisenaan se on aivan erinomainen. Se on aidosti
hahmojensa ja tekijöidensä
näköinen, ja jos Salatut elämät
-mytologia ei ole hallussa, suosittelen jättämään Nightmaren
suosiolla väliin ? elokuvassa
kun on jopa yllättävän paljon
viittauksia sarjaan eikä niitä pahemmin jäädä selittelemään.
Jos katsoja sen sijaan on jo valmiiksi Salatut elämät -taajuuksilla, tarjoaa elokuva takuuvarmaa
viihdettä koko kestonsa ajan.
Ville Yli-Knuutila
HIUSMUOTOILUA
SUUNNITTELU + LEIKKAUS
+ MONISÄVYVÄRJÄYS
=
85?
TARJOUS VOIMASSA VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA
Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17
puh. (02) 250 0246
www.avantgarde.fi
Kauneimmat joululaulut 21.12. Turun tuomiokirkossa klo 15.
15
KULTTIKAMAA
Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin
erikoistuneet toimittajat.
Vain minun korvilleni
N
äpistän tuttaviltani päivittäin. Käytän nimittäin
Spotifyta musiikin kuunteluun ison siivun valveajastani, mutta en ole erityisen innokas troolaamaan
musiikkisivustoja uusien levyjen perässä. Soittimen
syötteistä kun on sangen vaivatonta seurata mitä kukin milloinkin kuuntelee. No, minä vellon netissä ihan
liikaakin, mutta onneksi siinä sivussa tulee napsittua
hyviä kappaleita kuin villivadelmia ohikulkumatkalla.
Ja tuskin kukaan pahastuu tästä, sillä anastukseni ovat
aika huomaamattomia ja alkuperäinen kuuntelijakin
voi jatkaa biisien toistamista.
Mutta mitä jos musiikki olisikin jakamaton hyödyke?
Entä jos vain yksi ihminen maailmassa voisi kuunnella
yhtä kappaletta kerrallaan? Vaikutuksia voi vain arvuutella, mutta jakamaton musiikki tempaisi sekä musiikin
kuuntelijat että tekijät villien hintojen maailmaan, joka
tuskin muistuttaisi kovin paljoa tuntemaamme äänimaisemaa.
N
opeasti voisin kuvitella Common Peoplen, Dancing in The Darkin tai Päiväkodin kaltaisten sukupolvihymnien nostavan hintaansa äkeämmin kuin
löpö öljykriisin aikana. Todella isot hitit kaapattaisiin
markkinoilla äveriäiden huomaan, jolloin ne paradoksaalisesti lakkaisivat olemasta isoja hittejä. Niitä kun
kuuntelisi vain joku viiksekäs kartanonherra kaukana massoista. Kaltaiseni akateemisen pätkätyöläisen
täytyisi jakamattoman musiikin maailmassa tyytyä
huokeampiin säveliin. Tuskin joutuisin siltikään turvautumaan omankädenoikeuteen ja kaivamaan vanhaa
Landolaa kaapin perältä. Maailmassa kun on huikea
määrä sangen hyvää säveltaidetta tuhtaavia piskuisempia pumppuja.
Indiebändeille tilanne olisikin herkullinen ? niiden
sävelille kun olisi yhtäkkiä odottamattoman paljon kysyntää. Radioiden musiikkipäällikötkin joutuisivat jättämään mukavasti pehmustetut tuolinsa ja palaamaan
lähtöpisteeseen: koluamaan levykauppoja, kirjastoja ja
Soundcloudia löytääkseen hyvää musiikkia omille korvilleen.
E
n tietenkään toivo skenaarioni toteutuvan, sillä
pidän asioiden jakamisesta. Silti voisimme harkita
vaikkapa yhtä päivää vuodessa, jolloin kollektiivinen
musiikki olisi pannassa. Ehkäpä se opettaisi
ainakin suhteellisuudentajua, ja mikä tärkeintä, toisi jokaiselle
uusia lempilapsia yhteiseen kiertoon tuupattaviksi.
Lauri Hannus
Kirjoittaja on
C-kasettiajan kasvatti.
Jan-Erik Anderssonin teoksessa Ase 1?5 (2012) vuodenajat vaihtuvat betonisen aseen ympärillä.
Surumielisiä
sotaleikkejä
Jan-Erik Andersson linkittää
kutsunäyttelyssään yhteen lapsuuden
sotaleikit ja Turussa käytävän taistelun
vanhojen puutalojen kohtalosta.
NÄYTTELY. Galleriaan astuessa
huomio kiinnittyy pitkän seinän
kokonaan vallanneeseen mustavalko-harmaaseen teokseen, jonka taustalla sykkivät valokirjaimet
kirjaimellisesti julistavat sotaa:
WAR-teksti välkkyy Jan-Erik Anderssonin ja tämän 8-vuotiaan
pojan toteuttamien sotapiirrosten
läpi. Teoksessa näkyy lapsuuden
leikkien muuttumattomuus sukupolvien vaihtuessa.
Näyttelylle nimen antanut teos
nostattaa kysymyksiä esimerkiksi
lapsuuden viattomuudesta sekä
sodan ja leikin rajapinnasta. Mieleen hiipii synkkä ajatus siitä, että
monille maapallon lapsille sota ei
olekaan leikkiä vaan jokapäiväistä
todellisuutta. Pasifistisen näkökannan Andersson tuntuu ottavan valokuvasarjassa, jossa betonista valettu ase makaa maassa
läpi vuodenaikojen kierron. Ase
ei maadu millään, mutta ainakaan
sitä ei käytetä.
Kokonaisuus on yllättävän pelkistetty räiskyvästä ilmaisustaan
tunnetulta Anderssonilta. Onnistuu hän tosin nytkin ujuttamaan
näyttelyyn rakastamaansa ornamentiikkaa: kasvinosien siluetit
piirtyvät luonnonmukaisina kuvioina lattialle asetetun ison asereliefin ja polvenkorkuisten luotien
karheaan betonipintaan.
Gallerian alakerrassa on esillä
YouTubessakin julkaistu videoteos The Destruction of Beauty
(2011), joka kuvaa Sinisenä talona tunnetun jugendrakennuksen
purkuoperaatiota. Talosta pelastettu parvekekonsoli kannattelee
laajakuvatelevisiota, jonka ruutu
näyttää koristeellisen puutalon
karun kohtalon: kuormurin rautaleuka repii julman järjestelmällisesti taloa maan tasalle. Videoinstallaatio osoittaa karmivalla
tavalla, ettei Turku ole edes kulttuuripääkaupunkivuoden lääkitsemänä parantunut taudistaan.
Ylä- ja alakerta tuntuvat hieman toisistaan irrallisilta vaikka
linkkejäkin löytyy, esimerkiksi
ajatus vallankäytöstä ja ihmistä
isommasta koneistosta sekä sotien että kaupunkisuunnittelun
taustalla. Näyttelystä jää apea ja
surumielinen olo, mutta ajatuksia
herättävällä tavalla.
AURA NIKKILÄ
Jan-Erik Andersson:
SOTA / KRIG / WAR
7.?30.12.2012
Galleria Å, Kaskenkatu 1
ti-pe 12-18, la-su 12-16
Herätys, räppinörtit!
LEVY. Kerrankin jo kannen perusteella tietää, mitä on saamassa: Stepa, Are ja naksuvat luupit.
Vaikka freestyle-taituri Aren ja
?Lapinläänin Scarface? Stepan
tuoreen yhteisalbumin biiteistä
vastaa peräti kuusi eri tuottajaa,
koostuvat ne lähes yksinomaan
klassikkobreikeistä ja funk-luupeista. Niiden päälle tiputtelevat
Are ja Stepa tyyleillä, joita räpissä
ei ole kuultu 15 vuoteen, ja Suomessa tuskin koskaan.
Tekninen Are ja yksinkertaisiin punchlineihin luottava Stepa ovat onnistuneet sovittamaan
tyylinsä hyvin yhteen, ja parivaljakon välinen kemia on käsinkosketeltavaa. Jopa lorumainen
back-to-back -räppääminen on
saatu kuulostamaan tuoreelta ja
luontevalta.
Kumpaakaan räppäriä ei tunneta haudanvakavuudestaan, ja
levyn läpät lukitsevatkin suupielet pysyvästi kohoasentoon. Vaikka jutut eivät aina älyllisyydellä
häikäisisikään, ovat ne erityisesti
Stepan kohdalla niin sympaattisella tavalla hönttejä, että ovat hyviä silti. Lisäpisteitä räppinörteiltä kerätään tasaisesti viittauksilla
genren merkkiteoksiin. Lyyrisesti
vaikuttavimpia ovat kuitenkin totisemmat kappaleet, kuten Viimenen biisi, jossa pohditaan, miten
hankalaa humoristiräppärin on
ylipäätään vakavoitua uskotta-
vasti.
Lätylle on haalittu myös tilkkutäkki vierailijoita, joita ei kuitenkaan olisi erityisesti tarvittu
isäntäparin keskinäistä sanailua
häiritsemään. On silti ilahduttavaa kuulla Sereltäkin elonmerkkejä.
Naksuvat luupit on veijarimainen rakkauskirje menneiden
vuosien
itärannikkosaundille,
joka onnistuu vangitsemaan jotakin olennaista kultakauden klassikoista.
Deniz Kacar
Stepa & Are ? ...ja
naksuvat luupit
Joku Roti Records
2012
Sarjakuva-Kalevala -tapahtuma Nummen kirjastossa 17.12. klo 10. Tarjolla suomalaista laatusarjakuvaa.
17
Metro-Goldwyn-Mayer Pictures Inc. and New Line Productions, Inc.
KULTTUURI
Hobitissa Martin Freemanin Bilbossa on syvyyttä, jota kriitikko ei nähnyt
Taru Sormusten Herrasta -trilogian Frodossa.
Pitkitetty matka
Trilogiaksi turhaan venytetyn Hobitin ensimmäinen osa kaipaa tiivistämistä.
ELOKUVA. Peter Jacksonin
Hobitti-trilogian idea haisee
rahastukselta. Otetaan J.R.R.
Tolkienin muutaman sadan sivun mittainen fantasiaromaani
ja laajennetaan se kolmeksi kolmituntiseksi elokuvaksi toivoen,
ettei eeppisten seikkailusarjojen
buumi ole aivan vielä ohi.
Monin tavoin ensimmäinen
osa vahvistaakin siihen kohdistuvat epäilyt todeksi. Samalla
huikeilla tuotantoarvoilla varustettu eepos tarjoilee juuri sellaista suuren budjetin vuoristorataajelua kuin lupaakin.
Visuaalisesti leffa näyttää upealta. Jacksonin tiimi koostuu
elokuvamaailman kovimmista
ammattilaisista, joilla on käytössään hulppea määrä rahaa.
Sydäntäkään teokselta ei puutu:
Martin Freeman tuo Bilbon
rooliin syvyyttä ja lämpöä, jota
aikaisemman Sormusten Herra
-sarjan pääosassa seikkailleesta
Elijah Woodin Frodosta jäi kaipaamaan.
Elokuvan ongelmat liittyvät
eniten pohjimmiltaan simppelin
tarinan venyttämiseen niin, että
saumojen ratkeamisen voi kuulla korvissaan. Takaumien kautta
etenevä rakenne tekee elokuvan
ensimmäisestä puoliskosta tarpeettoman raskaan seurattavan
? eteenkin koska monet näistä
kohtauksista eivät vie kerrontaa
eteenpäin juuri millään tavalla.
Kirjassa luontevat mutta elokuvassa lähinnä hämmentävät
spontaanit laulunumerot olisivat
ehdottomasti kuuluneet leikkauspöydän lattialle.
Lähtiessään lopulta käyntiin
seikkailu kuitenkin imaisee mukaansa. Lopun kohtaukset ovat
vauhdikkaita,
koskettaviakin.
Pelkästään niiden vuoksi Jacksonin matkaan kannattaa yhä
lähteä, vaikka määränpäähän
päästäänkin vasta muutaman kivikkoisemman sivupolun kautta.
***
Tuomas Jalamo
Hobitti ? odottamaton matka
(USA/Uusi-Seelanti 2012)
O: Peter Jackson
N: Martin Freeman,
Ian McKellen
Laatu pelastaa
Ken Loachin lämpimässä komediassa Enkelten siivu pikkurikollinen
saa ihmeelliseltä elämältä viimeisen mahdollisuuden.
ELOKUVA. Robbien (Paul
Brannigan) elämä on valumassa Glasgow?n katuviemäreihin,
mutta lapsen syntymä saa miehen yrittämään ryhdistäytymistä.
Vihamiehet koettavat kammeta
sällin hengiltä tai vankilaan,
mutta isällinen ehdonalaisvalvoja Harry lähtee suuntaamaan
huomiota nujakoinnista laatu-
viskeihin. Robbien erinomainen
mallasnenä paljastuu nopeasti,
ja hän punoo lurjuskavereidensa
kanssa hulppean suunnitelman
tulevaisuutensa takaamiseksi.
Enkelten siivu on taattua Ken
Loachia. Mukana on sydämellisesti tunaroivia hörökorvia sekä
pitkämielisiä isähahmoja, jotka
jaksavat sietää hölmöilyä läm-
möllä. Katsojalle tarjotaan humaania soppakattilaa. Jokainen
ansaitsee uuden mahdollisuuden, ja laatuainesta löytyy yllättävistäkin kääröistä. Ihmiskuvassa
on jotain kaurismäkeläistä, mitä
nyt dialogia on noin kuusinkertaisesti.
Syvästi inhimillistä ja hyvin
näyteltyä Enkelten siivua rasit-
taa ainoastaan käsikirjoituksen
tietynlainen helppous: asiat tuntuvat oikeilla valinnoilla loksahtavan kohdalleen kuin itsestään.
Toisaalta toiveikas elokuva on aidosti sangen herttainen ja rullaa
hyvin eteenpäin. Paul Brannigan pärjää pääroolissa mainiosti,
ja John Henshaw?n Harrylle haluaisi tarjota lasillisen heti loppu-
tekstien jälkeen. Jotain jouluista
Enkelten siivussa on, vaikka kosteilla ylämailla harhaillaankin.
*** 1/2
Lauri Hannus
Enkelten siivu (The Angels?
Share, Iso-Britannia 2012)
O: Ken Loach
N: Paul Brannigan,
John Henshaw, Gary Maitland
Epäkaupalliset queerbileet = D.I.Y. pervoparty with dj Fake Fag and all your friends Kirjakahvilassa 15.12. klo 21?02.
Tiede
Asta Raamin kolme vinkkiä
intuition kuunteluun:
HILJENNY. Tyypillisiä rauhoittumisen paikkoja
ovat BBB eli bed, bath, bus. Toisille paras tapa
hiljentyä on tehdä jotakin yksinkertaista rutiinipuuhaa ? vaikka neuloa tai tiskata. Tarkoitus
on pitää rationaalinen mieli työn touhussa, ja
antaa näin tilaa intuitiiviselle ajattelulle.
HAVANNOI. Tarkkaile omia tunteita ja reaktioita ilman arvottamista hyväksi tai huonoksi.
Suhtaudu neutraalisti: Miksi tunnen näin? Mikä herätti minussa tämän reaktion?
LUOTA. Jos koet hankalaksi luottaa intuitioon,
leiki että luotat. Aloita arkisista valinnoista,
kuten mitä ostat kaupasta tai minkä reitin valitset. Suuntaa mielesi intuitioon, ja luota että
se toimii. Ideana on, että saat myös alitajuntasi
työskentelemään tavoitteen hyväksi.
Historia, lääketiede vai sosiologia?
? Anna intuition kuljettaa
Tutkimustulokset osoittavat, että
intuitiivista ajattelua voi kehittää ja
siitä on hyötyä päätöksenteossa.
TEKSTI: PAULIINA HURME
KUVITUS: Aino Anttila
Opiskelija ajautuu usein tutun kysymyksen äärelle: Mikä
minusta tulee isona?
?Tärkeää on kuunnella itseään. Kannustan siihen suuntaan, mikä on itselle tärkeää ja
herättää innostusta, vaikka ei
keksikään perusteluita valinnalleen?, sanoo intuitiotutkija Asta
Raami Aalto-yliopistosta.
Raami on ollut mukana Suomen Akatemian rahoittamassa
Intuitio luovissa prosesseissa
-tutkimushankkeessa.
Tut-
kimuksessa käsiteltiin muun
muassa intuitiivista päätöksentekoa.
Intuitio on se, joka nousee
mieleen ensin ja jota rationaalinen ajattelu seuraa perässä. Oireita ovat kylmät väreet, selkään
tuijotuksen tuntemus, vatsasta
kouraisu tai hetken päähänpisto. Intuitio ilmenee ihmisillä eri
tavoin, mutta selvää on, että kaikilla on tämä sama kyky.
Ammatinvalintaan voi saada
potkua miettimällä, mikä in-
nostaa eniten omassa arjessa.
?Kun on selvillä omasta perusmotivaatiostaan, niin hyvin
moni akateeminen ammatti voi
olla itselle juuri se sopiva?, Raami kannustaa.
Toisaalta intuitio kertoo
myös, jos ollaan menossa itselle
sopimattomaan suuntaan.
?Olo tuntuu kutistuvan tai
energia loppuu. Ulkoiset keinot, kuten raha, tittelit, muiden
mielipiteet eivät ehkä motivoi
pitkään?, Raami jatkaa.
Kaikkia välillä tympii, vaikka
olisikin tukevasti omalla alallaan. Välillä ihminen ajautuu
asioiden äärelle, jotka eivät tunnu omalta ja itseään kiinnostavilta.
?Hyödyksi voi olla palauttaa
mieleen, mikä opinnoissa aluksi kiehtoi ja motivoi. Kannattaa
myös pohtia miten opintoja
voisi suunnata niin että motiivi
täyttyisi. Tässä oma intuitio on
paras työkalu? Raami sanoo.
Intuitiivista
älykkyyttä
Intuitio voi viestittää niin pienellä äänellä, että sitä saattaa olla
vaikeaa tunnistaa ennen kuin
järki on jo puhunut. Mielemme
on koulutettu kuuntelemaan rationaalista ajattelua ja usein sillä
on ylivalta. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita, että päätökset tulisi tehdä pelkästään intuition perusteella.
Raami muistuttaakin, että voidaan puhua intuitiivisesta älykkyydestä, jolloin rationaalinen
ja intuitiivinen tieto otetaan molemmat huomioon.
Kouluopetuksessa, aina alakoulusta korkeakouluihin, suositaan pääasiassa rationaalista
ajattelua. Intuitiivisen ajattelun
kehittäminen sivuutetaan. Kuitenkin tulevaisuudessa työelämän vaatimuksiin sisältyy ajattelun moniosaaminen. Parhaat
ratkaisut syntyvätkin yhdistämällä sekä rationaalista että intuitiivista ajattelua.
?Tämänkaltaisia ajatustoimintoja voi olla esimerkiksi ideointi,
suunnitteleminen, päätöksenteot tai laajojen tietokokonaisuuksien hallinta?, listaa Raami.
Tutkimustulokset osoittavat,
että harjoittelemalla voi kehittää oman intuitiivisen ajattelun
kuuntelua. Näillä kyvyillä saadaan itsestä uutta tietoa, joka
koetaan apuna sekä omassa
ideointiprosessissa että päätöksenteossa. Intuitio voi näyttäytyä
nopeana apuna tai se voi johdattaa uuteen ymmärrykseen,
ja auttaa näin päätöksenteossa.
Se voi myös antaa välähdyksen
ideasta tai ratkaisusta, jota voi
rationaalisen mielen avulla työstää eteenpäin.
?Viestiä kannattaa kuunnella.
Myöhemmin elämässä voi paljastua syy valinnan tärkeydelle?
sanoo Raami.
Harri Anderssonin jäähyväisluento ?Keiden kaupunki? ? haasteita kaupunkitilan tuottajille? 14.12. klo 10 Fennicumissa.
19
TYLKKÄRIN
UUTISVUOSI 2012
-RISTIKKO
Mitä ovat Frontside Ollie ja Gangnam Style? Entä kuka vieraili Turussa 200 vuotta sitten?
Hulvattomassa Tylkkärin vuoden päättävässä ristikossa vaaleanruskealla taustalla korostetut
ratkaisusanat tai niiden vihjeet liittyvät tämän vuoden uutistarjontaan ja puheenaiheisiin.
TOTEUTUS: ILKKA HEMMILÄ
Vaakasuoraan
1 Nokian alamäestä kärsinyt paikkakunta
9 AKT:n Räty
11 avaruuden rajalta hypännyt Felix
12 esim. Syyriassa sisällis13 ken
14 kuningas kreikkalaismytologiassa
15 radan ympäri
16 maa18 ehdotettu sopimus
21 esim. Frontside Ollie ja Gangnam Style
24 kaivattiin kaupunginkirjaston luo
27 presidenttikisassa kolmin kappalein
28 -säteily
29 tulossa kauppatorin alle
Pystysuoraan
30 nielee Kesälahden
31 Bonanzan Greene
32 vieraili Turussa 200 vuotta sitten
38 heinätyttö
41 tarjonta
43 pihan kasveja?
44 portugalilaissäveltäjä Emmanuel
45 palasi formuloihin
46 antaa sijaa?
47 Turun kaduilla ehkä tulevaisuudessa
48 menehtynyt Kuun-kävijä
49 osavaltioksi haluava Puerto
2 tuoksu
3 valittiin jatkokaudelle
4 viennin vastapainona
5 tennislegenda Andre
6 kuollut lehtimoguli
7 surmaoikeudenkäynnin Auer
8 Turkin vuori
9 maksu
10 Tepsissä piipahtanut Koivu ja kaima
16 kaupoissa pois näkyvistä
17 rakennustöiden sideaineet
19 Mariaanien hautaan sukeltanut ohjaaja
20 yläsängyn kera
21 arvometalli
22 kiistanalainen polttoaine
23 verisuonissa vaarallinen
24 elokuvatuottaja Markus
25 ilmansuunta
26 turkulaisyrittäjä käräjillä
33 varaa akun
34 hengellisiä vanhempia
35 Pepin äiti Lindgren
36 virtaa Mustaanmereen
37 lurjukset horsmineen?
39 Pariisin halki
40 Sharon
41 muinaista Mesopotamiaa
42 ?nousi kuolleista? hologrammin avulla
TYY
Alayhdistysten infopalsta
Delta
Vuoden viimeinen päivystys toimistolla
torstaina 13.12. klo 12.00-13.15.
Turku Swing Society
Kiitos kaikille tanssijoille kuluneesta syksystä! Turku Swing Society toivottaa kaikille tunnelmallista joulua!
Ensi keväänä tanssit jatkuvat jälleen. Kurssiaikataulu päivitetään Facebook-sivullemme. Pysy siis kuulolla:
www.facebook.com/turkuswingsociety
TVO
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi
Joulu Turussa? Ei hätää, Kunnalliskodin valot loistavat Ursininkadulla pyhinäkin kirkkautta pimeyteen. Perinteinen
jouluvastaanotto aloitetaan aaton kallistuessa iltaansa. Palkkatyöstään palkittujen korruptiopaketit avataan ja nautitaan
yhdessä niiden antimista.
Useimpina vuosina kinkkukin on saatu paistettua muun mässyn kyytipojaksi,
yleensä jopa alle 16 tunnissa. Perinteistä
kierrätyskuusta ei tänä vuonna saatane,
mutta glögiin voi hukuttaa senkin huolen. Samalla hurlumheillä vietetään myös
uusi vuosi. Ensin tsiigaillaan raketteja,
sitten jortsuihin Tevikselle. Vapaa pääsy
molempiin, totta kai, perinteisesti. Ei pidä myöskään unohtaa osakunnan joulukalenteria. Arvonta tapahtuu joka päivä
klo 19.00, jos vähintään kolme henkeä on
läsnä, paitsi jouluaattona luukku avataan
klo 23.59.
Siis aattoon asti on päivittäin mahdollisuus voittaa riemastuttavia palkintoja,
kokeile onneasi tai onnettomuuttasi!
Ajantasaisin tieto Teviksestä, ja usein
muustakin, osakunnan keskustelupalstalta: http://org.utu.fi/tyala/tvo/board.
Kaikille osakunnan ystäville, kavereille
ja muillekin hiippareille riemuisaa joulunaikaa, talvipäivänseisausta, Lemmyn
ja Tarja Halosen syntymäpäivää sekä menestyksekästä uutta vuotta!
Student Christmas in Turku 24.12
Are you going to spend your Christmas
here in Turku instead of going home? If
so, don?t worry!
There are many exchange students or
international students at the same situation and that?s why Turku Applied Science organizes this perfect opportunity to
spend the Christmas evening with nice
and international people.
Notice that there is the sign up in Lyyti
and here is the link for that: www.lyyti.fi/
ilmoittaudu/Opiskelijajoulu_7990
Lue Tylkkäriä
näköislehtenä
osoitteessa
lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
TYRMY
TYRMY Presents: Gloria Morti, Mormânt de Snagov, Archean Sands
Tällä kertaa heilutellaan päätä kohteessa Streetbar 95 kolmen bändin voimin.
Liput 5?/3? TYRMY:n jäsenille.
Ovet auki jo alkuillasta, heviä kaikuu
klo 22.00 alkaen.
Nuorille 18?30-vuotiaille
ensiasunnon säästäjille
ASP-laina
Miksi kannattaa ryhtyä ASP-säästäjäksi?
Helpot
ASP-säästäjänä saat:
ensias a
unnon
? hyvän verottoman talletuskoron
h
ankinta
omasäästöosuudellesi
a!
? edullisemman ensiasuntolainan
? valtion korkotuen lainalle
? asuntosi riittää yleensä lainan vakuudeksi
yhdessä valtion asuntolainatakauksen kanssa
Kysy lisää konttoreistamme!
Kaarina, Pyhän Katariinan tie 7, p. 010 546 0350
Raisio, Tasalanaukio 3, p. 010 546 0750
Turku?Keskusta, Yliopistonkatu 18, p. 010 546 0800
Turku?Länsikeskus, Markulantie 150, p. 010 546 0980
Turku?Hämeenkatu, Hämeenkatu 3 A, p. 010 546 0990
20